LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 9 | 2018 Niilalle ja hänen veljelleen periytyi halkiogeeni Koulujen homeongelmaa ei oteta vakavasti Näin syntyy ekokoti omin voimin! Kiusatusta tytöstä kasvoi herkkä hevosten tulkki Lapset pelastavat planeetan: esittelyssä 10 kirjaa ympäristöstä
YK:n yleiskokous hyväksyi sijaishuollon järjestämisen ja toteuttamisen tueksi laaditut sijaishuollon ohjeet lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotispäivänä vuonna 2009. Ja kysyä; mitä kuuluu, lastensuojelu. ... ... .... ... Adoption asema lastensuojelussa – Sosiaalija terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia Turvallisesti sijaishuollossa | 1 Turvallisesti sijaishuollossa – Väkivaltatyön keinoja lastensuojelulaitoksessa SIJAISHUOLLON OHJEET YK:n sijaishuollon ohjeet lastensuojelun keskusliiton uusiin julkaisuihin Tutustu Tämän oppaan aiheina ovat turvallisuusja väkivaltateemaan ja väkivaltatyöhön liittyvät kysymykset lastensuojelun sijaishuollossa, erityisesti laitoshoidon kontekstissa. Oppaaseen on koottu tietoa ennen kaikkea väkivallasta ja väkivaltatyön keinoista. .... Tämä on julkaisukokonaisuuden ensimmäinen osa, jossa tarkoituksena on pohtia, miten viimeaikaiset selvitykset ja lainsäädännölliset muutokset ovat uudistaneet lastensuojelua. https://www.lskl.fi/verkkokauppa/ Lastensuojelun ja sosiaalihuollon rajapinnat M I T Ä K U U L U U L A S T E N S U O J E L U . ... Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa vuosina 2018–2019 julkaisukokonaisuuden, jossa tarkastellaan eri näkökulmista sitä, miten lastensuojelu tällä hetkellä toimii. .... Tämän raportin havainnot ja tulokset konkretisoivat myös aiemmin esitettyjä näkemyksiä, joiden mukaan kyse ei ole mitenkään yksiselitteisestä asiasta: lapsen etu voi toimia perusteluna sekä adoption puolesta että sitä vastaan. .. Julkaisun toivotaan hyödyttävän erityisesti lastensuojelun sijaishuollon käytännön työntekijöitä. ... ... .... Tässä julkaisussa raportoidaan lasten ja perheiden parissa työskentelevien sosiaalija terveysalan ammattilaisten asenteita, näkemyksiä ja kokemuksia koskien adoptiota ja adoption mahdollista käyttöä lastensuojelussa. ..... Ohjeiden tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten määräysten täytäntöönpanoa niiden lasten osalta, jotka ovat jääneet vaille vanhempien huolenpitoa tai ovat vaarassa jäädä ilman sitä
Aivotutkija Katri Saarikivi on osuvasti todennut, että mitä useammalle elämäntarinalle altistumme, sitä paremmin ymmärrämme muita. pääkirjoitus Lapsen ilo ei liity kuluttamiseen. Olisiko lapsia ja nuoria siis syytä altistaa erilaisuuteen oppimiseen. Mikä parasta, siinä ei voi tehdä asioita oikein tai väärin. Leikki tarjoaa myös usein paljon yllättävää iloa ja uutta seuraa päivään. Jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus harrastaa, mutta kannattaa harkita tarkoin, missä kohdin harrastamisesta tulee pakko tai sen motivaattoriksi nousee kilpaileminen. Hyväksyvä suhtautuminen muihin ihmisiin, vaikkapa ilmastopakolaisiin, syntyy lapsuuden ja nuoruuden moninaisissa sosiaalisissa suhteissa, kunhan vain annamme niille tilaa kehittyä. On asioita, joista lasten ei kuulu kantaa huolta, vastuusta puhumattakaan. Kestävän kehityksen valintojen puolesta liputtamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa meidän jokaisen arjessa. Kaikki on mahdollista ja asiat muuttuvat leikin myötä. Vapaa leikki on tärkeää lapsen kehitykselle. Koskettelusta, maistelemisesta ja aisteja hellivistä rytmeistä tai sävelistä. Lapsuus ei saisi olla vapaa-ajan suhteen moniottelua, aikaa, jonka vanhemmat täyttävät omasta mielestään parhailla mahdollisilla harrastuksilla. Kun hänen mielensä täyttävät murheellisemmat asiat, häntä ei saisi jättää kantamaan vastuuta surustaan yksin. On merkillepantavaa, että rahanpuute saattaa pakottaa nuoret ja meidät muutkin epäekologiseen elämään, mihin pitäisi tavalla tai toisella saada muutos. ” Ilmastonmuutokseen liittyvän huolen kantaminen kuuluu aikuisille, ei lapsille.” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 3. Harrastamisen ohella lapset tarvitsevat myös aikaa, jolloin he saavat keksiä tekemistä itse. Alkuun kaikista ystävällisistä kasvoista, hieman myöhemmin valikoidummin tutuista ja turvallisista ihmisistä. Kenties vielä siten, etteivät lapsen luontaiset taipumukset tai oma kiinnostuneisuus tule kuulluiksi. Lapset ovat siinä taitavia: he hoksaavat asioita, joita meille aikuisille ei tulisi mieleenkään. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteivätkö myös lapset ja nuoret voisi tehdä ilmastotekoja. Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan nuoret haluavat vaikuttaa asioihin ostopäätösten kautta. Aina niiden tekeminen ei ole helppoa. Lapsi luo hymyillen toivoa ja parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Lasten luova kokeileminen antaa myös eväitä myöhemmän iän ongelmanratkaisutilanteisiin, sillä aina ei ole olemassa selviä säveliä siitä, miten, missä raameissa ja kenen ohjeiden mukaan pitää toimia vaikkapa ympäristön parhaaksi. Meidän tehtävämme on huolehtia, että lapsi saa maalailla mieltään iloisilla asioilla. Lapsuudessa riemu ja ilo syntyvät täysin muista asioista. Luonnon ja ympäristön ihmettelystä. Ympärillä olevien aikuisten tulisi olla herkkiä lapsen tunteiden suhteen ja riennettävä avuksi kannattelemaan, auttamaan eteenpäin tai selittämään asioita, kun lapsi jumittaa huoleensa. Ilmastonmuutokseen liittyvät huolenaiheet kuuluvat aikuisille, kuten myös ne teot, joita ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä tässä ja nyt. Ohjatussa harrastuksessahan lapsi liikkuu aina melko samojen kavereiden kanssa
77. Se tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sitä, että miljoonat itäafrikkalaiset joutuvat jättämään kotiseutunsa. vuosikerta KANSI Niila Kanganiemen kuvasi kanteen Päivi Karjalainen. Ehkä myös etiopialainen Shewaye Arrega, joka on nyt 12-vuotias. s. 40 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@ bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuoden 2030 ilmastoennusteet eivät näytä hyviltä: lämpötila noussee 0,4–1,4 astetta nykyisestä ja ääriilmiöiden odotetaan voimistuvan. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 4 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018
Haastamme myös muut mukaan! Kestävän kehityksen sitoumuksen voit tehdä yhteisönä tai yksityishenkilönä: > sitoumus2050.fi Katso Lastensuojelun Keskusliiton YouTube-tililtä Agenda 2030 -videomme Kuuntele mua! KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuo jelun Keskusliit on toimintaa n! SYYSKUU | 9 | 2018 s. 23 Suomalainen kuluttaa vuorokaudessa keskimäärin 4 000 litraa vettä 28 Tutustuimme lasten kanssa mehiläisyhdyskuntaan 34 Vain yhdessä Akaan kouluista ei ole hometta... Olemme tehneet kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja tuoneet YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tilaisuuksissa lasten ja nuorten tulevaisuuteen liittyviä huolia ja toiveita kuuluville. Kotimaisuus ja ekologisuus ohjaavat lehden tekoa. at: vat t pl pl p aneetaan n n a . ARJEN VALINNOILLA KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ TULEVAISUUTTA Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että pystymme yhteiskuntana rakentamaan lapsille ja nuorille sekä hyvää huomista että luottamusta omaan tulevaisuuteen. Julkaisemme sähköisesti painotuotteiden sijaan, kierrätämme, hyödynnämme etäyhteyttä ja vähennämme työmatkojamme, tarjoamme koulutustilaisuuksissamme kasvisruokaa ja juomme reilun kaupan kahvia. osa: Nella Roimola Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Akaa Helsinki Mänttä Rovaniemi Sipoo Lahti Kokkola Liperi LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 5. 28 Tuolla jossain luuraa kuningatar! s. uusi liputuspäivä 20 Tutkittua tietoa: Miten kestävä kehitys näkyy peruskoulussa. 40 Ilmastonmuutos näkyy Etiopiassa 44 Veganismi haastaa lapset pohtimaan possukysymystä PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa aiheena mm. Se painetaan PEFC-sertifioidulle paperille painossa, jolle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 14001 laatuja ympäristösertifikaatit. SAAMMEKO ESITELLÄ. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 46 Janita Koskenheimo opiskelee liiketaloutta K-kaupassa. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. 16 Niila Kangasniemi ja Annika AmmesmäkiKangasniemi asuvat Kokkolassa. Edistämme kestävää kehitystä myös omilla toimillamme. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. s. 12 Noora Ehnqvist pitää hevosja kehotietoisuuskursseja 16 Kolmesta Kangasniemen perheen pojasta kahdella on halkio 24 Marja Houtbeckers ja Mick Walsh rakentavat ekokotia omin voimin 46 Mäntässä liiketalouden opiskelijat oppivat työpaikalla 50 Nuori yrittäjä Viivi Niska tekee marjasatohavainnointia MITÄ YMPÄRISTÖLLE OIKEIN TAPAHTUU. 33 Palvelukortti 39 Heikki Hiilamon kolumni 52 Kuukauden kirjat: Lapset pelastavat planeetan 54 Sami Parkkisen Muotokuvasarjan 36. Lapsen Maailma -lehtemme painamme Suomessa ja noudatamme Joutsenlipun sääntöjä
KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva ”Lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagoginen osaaminen yhdistyvät myös kestävän elämäntavan käsittelyssä.” ELISA HELIN JA KIRSI TARKKA KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA opetetaan varhaiskasvatuksessa K estävä elämäntapa on yksi keskeinen varhaiskasvatuksen arvo. Kesällä Luxemburgissa pidetyssä OECD-maiden varhaiskasvatuskonferenssissa erityistä ihastusta herätti nimenomaan suomalaisten varhaiskasvatussuunnitelmien kestävän elämäntavan, luontosuhteen ja ulkona oppimisen näkökulma. – Useat maat ovat myös omissa varhaiskasvatuksen suunnitelmissaan nostaneet kestävän elämäntavan keskiöön, sanoo Helin. Kun kirjoitimme perusteita, peilasimme myös näitä tulevaisuuden näkymiä niin arvoperustan, toimintakulttuurin kuin laaja-alaisen osaamisenkin kannalta, sanoo Helin. Tarkka luettelee esimerkkejä kestävän elämäntavan edistämisestä: välineiden ja tilojen yhteiskäyttö, kohtuullisuus, säästäväisyys ja korjaaminen, vastuullinen suhtautuminen luontoon ja ympäristöön, kierrätysja luontomateriaalien käyttö, ystävyyden ja ihmissuhteiden vaaliminen, ruokahävikin välttäminen, kulttuuriperinnön siirtäminen ja vaaliminen sekä jokaisen oikeuksien kunnioittaminen. Niissä otetaan huomioon sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus. – Kestävän elämäntavan merkitys kasvaa koko ajan liittyen suuriin globaaleihin haasteisiin, joita meillä on käsillä ja edessämme. Suomalaiset varhaiskasvatuksen linjaukset herättävät kiinnostusta maailmalla. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa sekä erilaisessa kerhoja leikkitoiminnassa kestävää elämäntapaa opetetaan lapsille arkisten pienten valintojen ja tekojen kautta. Uusissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa puhutaan nimenomaan kestävästä elämäntavasta, jonka alle vanhastaan tuttu termi ”kestävä kehitys” solahtaa. SIVUILLA MM. | 7 HOLLANTILAINEN OTE | 9 116 117 | 11 RASMUS DUBBAA M O S T P H O T O S 6 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Heidän mukaansa kaikessa varhaiskasvatukseen liittyvässä toiminnassa huomioidaan kestävän elämäntavan välttämättömyys. Opetusneuvos Elisa Helin ja erityisasiantuntija Kirsi Tarkka Opetushallituksesta olivat laatimassa uusia varhaiskasvatuksen perusteita
Tämän lisäksi tarvitaan mm. Tokaluokkalaisille on silloin luvassa kouluissa pelattava Agenttiseikkailu-nettipeli ja -kilpailu. Näin ohjeistaa Suomen Vanhempainliitto tuoreessa Tervetuloa yläkouluun -oppaassa, joka on tarkoitettu seiskaluokkalaisten vanhemmille. Luvassa palkintoja! > agenttiseikkailu.fi KIINNI KIUSAAMISEEN Jos lapsi kertoo kotona kiusaamisesta, kuuntele ja rauhoita lasta ja ole hänen tukenaan. LUONTOA SÄÄSTÄMÄÄN! Perinteistä Energiansäästöviikkoa vietetään 8.–14.10. Kuuntele lasta ja ota yhteyttä kouluun. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa irtautumista kivihiilestä ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. ”Kestävän kasvun turvaaminen on erityisen tärkeää tämän päivän lasten ja nuorten kannalta, sillä se määrää suurelta osin heidän tulevat elinehtonsa ja valinnanmahdollisuutensa.” TELAN TOIMITUSJOHTAJA SUVI-ANNE SIIMES KANAVA-LEHDESSÄ. Varhaiskasvatukseen suunnattu Energycare hyödyntää lisättyä todellisuutta ja varttuneemmille suunnattu Enercity käyttää virtuaalitodellisuutta. Päivässä noin 38 suomalaislasta JOUTUU TAPATURMAN TAKIA SAIRAALAHOITOON. lisää tietoa energiatehokkuudesta. Kilpailussa punnitaan, kuka onnistuu tekemään eniten tehtäviä, joiden avulla säästyy energiaa. Jos lapsi ei ole kertonut koulussa kiusaamisesta, sopikaa, että sinä vanhempana otat yhteyttä lapsen luokanvalvojaan tai ryhmänohjaajaan. Hankkeessa luotiin pelialusta ja kaksi demopeliä, jotka opettavat ympäristötietoutta. Koulun velvollisuus on puuttua aina kiusaamiseen ja koulussa tulee olla suunnitelma, miten se tehdään. Tällöin kuskin rintamasuunta kääntyy väkisinkin takaviistoon ja katse kääntyy varmistamaan, että ovi on turvallista avata. > github.com/soludus OPETTELE HOLLANTILAINEN OTE! Älä avaa auton ovea mopoilijan tai pyöräilijän eteen. YMPÄRISTÖTIETOA PELIEN AVULLA Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Jos epäilet oman lapsesi osallistuvan kiusaamiseen, pysy rauhallisena ja kerro lapsellesi selkeästi, ettei kiusaaminen ole hyväksyttävää. kuljettaja kääntää oven kahvaa oikealla kädellään eli sillä, joka sijaitsee kauimpana ovesta. Pelissä opitaan hauskasti kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen säästämisestä. Metropolia ammattikorkeakoulun Soludus-hanke on tarttunut juuri tiedonpuutteen ongelmaan. Turvallinen tapa avata ovi autosta poistuttaessa on hollantilainen ote, jossa esim. L II K E N N E T U R V A itan ieuuksi en mM O S T P H O T O S LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 7 ››
– Mitä se tekisi ihmisyyden tai vammaisuuden käsitykselle. Jos ovea vähänkään raotetaan muokkaukselle, soveltamisen paineet tulevat suuriksi, ja parantamisen ja parantelun rajaa liikutetaan hiljalleen eteenpäin. Tampereen ja Lapin yliopistojen bioetiikan tutkija ja Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén pitää Nuffieldin raporttia keskustelun herättelijänä. ”Geenimuokkauksen tekniikat ovat tulleet niin nopeasti. Saxén on ehdottanut, että Suomeen perustettaisiin geeniteknologiavaltuutetun virka. Hän kaipaisi keskusteluun vahvaa eettistä ja moraalista näkökulmaa: haluammeko lähteä tällaiseen muokkaukseen. Saako ihmisen geenejä MUOKATA. Nuffieldin raporttikin toteaa, että vakavasta sairaudesta on jo tänä päivänä mahdollista päästä eroon muilla keinoilla. Hän huomauttaa, että on vaikea antaa arviota siitä, kuinka suuri olisi geenimuuntelulla apua saavien ihmisten määrä. Paine on suuri ja riskit voivat unohtua, sanoo Saxén. Entä eriarvoisuus. Alkioiden muokkausta on jo kokeiltukin mm. yhdysvaltalaisjohtoisessa kansainvälisessä tutkimuksessa, mutta vain laboratorio-olosuhteissa siten, että alkiot on myöhemmin tuhottu. LE H T IK U V A /J U S S I N U K A R I Isossa-Britanniassa toimiva Nuffieldin bioeettinen neuvosto on linjannut, että ihmisalkion DNA:n muokkaaminen on moraalisesti hyväksyttävää, jos siitä on lapselle tulevaisuudessa hyötyä, eikä muokkaaminen lisää eriarvoistumista. Syvempi moraalinen kysymys on se, olemmeko yhteiskunnallisesti valmiita tähän.” HEIKKI SAXÉN 8 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. – Valtuutettu voisi katsoa asioita tasapuolisemmin, toki myös yritysten ja tutkimuksen intressit huomioiden, mutta ennen kaikkea tavallisten ihmisten näkökulmasta. Käytännössä alkiosta voitaisiin poistaa vaikeaa perinnöllistä sairautta aiheuttavat geenit ja taata syntyvälle lapselle siltä osin terve elämä. – On hyviä seulontaja muita mekanismeja, ja moniin perinnöllisiin sairauksiin on olemassa hoitokeinoja
Jos asut Porvoossa tai Hyvinkäällä HUS:n alueella, Pohjois-Savossa tai Etelä-Karjalassa, sinun on mahdollista soittaa uuteen, maksuttomaan päivystysnumeroon 116 117. Ensimmäisen puhelimen hankinnan tärkeimmät syyt ovat perheen ja lapsen välisen yhteydenpidon parantaminen sekä turvallisuus esim. M O S T P H O T O S ELINAJANODOTE on viime vuonna Suomessa syntyneelle TYTÖLLE 84,2 JA POJALLE 78,7 VUOTTA. Tärkeiksi syiksi ilmoitettiin myös koulun alku ylipäänsä ja puhelimen käyttö viihdykkeenä. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana päivystysapu olisi käytössä koko Manner-Suomessa. Hilma Holkko, 9, voitti jo kolmannen kerran 9–10-vuotiaiden sarjan kansainvälisessä lasten ja nuorten Internationaler Jugendwettbewerb -kuvataidekilpailussa. – Päivystysavussa toimivilla terveydenhuollon ammattilaisilla on säädöksiin kirjattu velvollisuus tehdä arvio ilmeisestä sosiaalipalveluiden tarpeesta ja ohjata tällainen asiakas sosiaalipalveluiden pariin. – Lasten tavallisimmat päivystyskäyntejä vaativat vaivat ovat usein sellaisia, joissa tarvitaan ammattilaisen ja perheen yhteistyötä lapsen parhaaksi. 100 %:lla 12-vuotiaista. Sisäministeriö on suosittanut yleistä liputusta ja määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä jo vuodesta 2013. Soittamalla päivystysapuun yhteistyö voidaan aloittaa kotona ja päätyä yhdessä mahdollisesti siihen, että on parasta lähteä päivystykseen, sanoo projektikoordinaattori Viljami Hätönen sosiaalija terveysministeriöstä. ”Uskon, että kymmenen vuoden päästä meillä on erilainen suhde moniin tämänhetkisiin kulutuksen arkisiin muotoihin. marraskuuta vietettävästä lapsen oikeuksien päivästä tulee vakiintunut liputuspäivä vuoden 2020 kalenteriin. SOITA 116 117 Oletko joskus miettinyt yömyöhällä kuumeisen lapsen kanssa valvoessasi, pitäisikö lähteä päivystykseen. Päivystysavusta ohjataan soittoja myös sosiaalipäivystykseen ja muuhun sosiaalityötön, sillä usein sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat kietoutuvat toisiinsa. Lapset saavat ensimmäisen puhelimensa tavallisimmin 6–7-vuotiaina. Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto on tehnyt määrätietoisesti työtä saadakseen lapsen oikeuksien päivän liputuspäiväksi. Tietyissä tapauksissa tämä voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä, esimerkiksi jos lapsen etu sitä vaatii. Neljä viidestä hankituista puhelimesta on älypuhelin, kertoo DNA:n selvitys. 75 %:lla 7-vuotiaista. Kyseinen liputuspäivä merkitään Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin lipun kuvalla. LIPPU SALKOON! 20. PUHELIN ON 43 %:lla 6-vuotiaista. Ihmiset ovat löytäneet palvelun, ja sieltä saatu apu on koettu hyväksi. O P ÄLYKÄNNYKÖITÄ EKALUOKKALAISILLA ›› LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 9. b . Vaikkei lapsen oikeuksien päivästä tule virallista liputuspäivää, hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä. Värikäs lento -nimisen teoksen rakettirepulla voi lentää, mutta siitä ei tule lainkaan pakokaasuja, vaan pelkästään kauniita värejä! Lapsen Maailma kertoi Hilmasta ja hänen Kaisla-siskostaan tammikuun numerossaan. Ja lentäminen on luultavasti yksi niistä.” TOIMITTAJA, TIETOKIRJAILIJA HANNA NIKKANEN MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. koulumatkoilla. Se tarjoaa päivystykseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja verkossa, kun kyse ei ole hätätilanteesta
SISÄILMAONGELMISTA TULEE KERTOA Keskeinen osa päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia on viestintä, todetaan Valviran julkaisemassa oppaassa Ohje koulun ja päiväkodin olosuhdevalvontaan, terveyshaitan ennaltaehkäisemiseen sekä selvittämiseen. Ohjeen mukaan sisäilmaongelmiin liittyvässä viestinnässä ei ole kysymys pelkästä tiedon välittämisestä vaan vastavuoroisesta riskiin liittyvien tietojen, näkemysten ja kokemusten vaihtamista, jossa kaikki osapuolet voivat saada äänensä kuuluviin ja myös tuntea tulevansa kuulluiksi. KANNABIS KIINNOSTAA NUORIA Nuorten omasta mielestä kannabis on tullut vahvasti mukaan nuorten viihdekäyttöön. Läpi mennessään se tekisi Tanskasta ensimmäisen maan, joka kieltää alle 18-vuotiaiden poikien ympärileikkauksen. Turussa rahaa kului lähes tuplamäärä. – Nuoret kommentoivat, etteivät jää kiinni päihteeseen, vaan oloihin, kuvailee asiantuntija Helena Inkinen Pesäpuusta. Nuoret toivovat, että päihdeongelmiin saisi herkemmin apua lastensuojelun puuttumisen lisäksi terveydenhuollosta ja mielenterveyden asiantuntijoilta. mielenterveysongelmiin saa apua ennen kuin on raitis. koska isot puolueet eivät tue sitä. Oulussa käytettiin viime vuonna jokaista LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOHDEN n. He myös suhtautuvat kannabikseen sallivammin kuin alkoholiin ja tupakkaan tai muihin huumeisiin. Aloite sai tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, mutta on arvioitu, ettei se tule menestymään. Taito on kaikilla nuorilla, mutta syy sivistää itseään klassikkokirjallisuudella puuttuu.” KIRJALLISUUSJA KULTTUURIKRIITIKKO, AMMATTIKOULULAISTEN LUKUTAIDON OPETTAJA ALEKSIS SALUSJÄRVI VOIMA-LEHDESSÄ. > www.valvira.fi PS. Monet vanhemmat ovat tuoneet sisäilmaongelmien yhteydessä esille kehnon tiedotuksen. Nuoret myös kokevat jäävänsä avun ulkopuolelle, sillä katkolle on vaikea päästä, eikä esim. En löytänyt tästä joukosta käytännössä yhtään heikkolahjaista. Kansalaisaloite poikien ympärileikkauksen kieltämisestä on menossa Tanskan parlamenttiin. Pesäpuulaiset tapasivat kevään ja kesän aikana sijaishuollossa olevia nuoria kuudessa päihdeaiheisessa minifoorumissa sekä valtakunnallisessa Päihteet?-foorumissa Jyväskylässä. Nuorten päihteidenkäyttöön liittyy erilaisten olojen etsiminen. 10 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. 13 500 e. 34 juttu pirkanmaalaisen Akaan kaupungin homekouluista! TANSKA KIELTÄÄ POIKIEN YMPÄRILEIKKAUKSEN. ”Olen opettanut kolmea tuhatta heikosti lukevaa nuorta. Lue s
Mikä on ääninäyttelemisessä vaikeinta. Mitä muuta olet tehnyt esiintymisen saralla. Tietysti jo kääntäjä yrittää mahdollisimman paljon korvata vieraskielisen puheen sanoja sellaisilla suomenkielisillä, jotka vastaavat suunliikkeiltä. englannin kielessä on tosi lyhyitä sanoja ja suomen kielessä taas pitkiä, joten pitää puhua nopeasti. Syksyyn mahtuu lisäksi teatteria ja musiikkivideoiden tuottamista. Esim. Olen näytellyt 7-vuotiaasta asti mm. Kun roolihenkilön suu aukeaa, repliikin pitää alkaa ja kun suu sulkeutuu, repliikki ei voi enää jatkua. Mutta vielä miksausvaiheessa puhetta saatetaan nopeuttaa tai hidastaa tarpeen mukaan. Onko sinulla jokin unelmadubbaus, jonka haluaisit tehdä. Petteri Kaniinia Ylellä pyörivässä lastensarjassa. Nyt olen ollut enemmän mukana videoiden tuottamisessa ja dubbaamisessa. LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 11. Hän on myös Lassen ääni elokuussa ensi-iltansa saaneen ruotsalaisen lastenelokuvan suomalaisversiossa Lasse-Maijan etsivätoimisto: Ensimmäinen arvoitus. Jos olisi vähän matalampi ääni, tykkäisin tehdä jonkun pahiksen roolin. Se tehdään studiolla repliikki kerrallaan. Siksi oli mielenkiintoista ensimmäistä kertaa nähdä koko Lasse-Maijan etsivätoimisto -elokuva. Vaikeinta on puheen rytmitys. Näen ruudulta vain muutaman sekunnin ajan tapahtumia repliikin ympäriltä. Jatkossa olisi kiva työskennellä juuri tuottamisen ja markkinoinnin parissa. Kuulen kuulokkeista hahmon alkuperäisen äänen, luen ruudulta suomennoksen ja puhun sen mikrofoniin seuraten samalla näytöllä pyörivää aikakoodia ja hahmon suun liikkeitä. Hahmo voisi olla joko sellainen lastenohjelmien tolvana tai aikuisempien sarjoissa esiintyvä tosipahis. NIMENI ON Rasmus – eikun Lasse... lohjalaisessa Lastenja nuortenteatteri Aploodissa; takana on kaikkiaan kolmisenkymmentä erilaista näytelmää ja musikaalia. Rasmus Kärkkäinen , 14, aloitti ääninäyttelemisen toukokuussa, mutta hän on ehtinyt dubata jo useita hahmoja, mm. Omien sanojensa mukaan Rasmus ehtii käydä myös koulua! Miten dubbaaminen tapahtuu
12 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. TEKSTI JA KUVAT NINA SALONEN Hevonen kommunikoi eleillään ja heijastaa kehomme kieltä. Vaikeudet johdattivat Noora Ehnqvistin persoonalliselle elämänpolulle. Hylätystä ja kiusatusta lapsesta kasvoi HERKKÄ hevosten tulkki
Ne olivat turva ja tuki, joiden keskelle tyttö käpertyi yöllä nukkumaan. Ajattelin, että on olemassa jokin suurempi viisaus, jolle annan elämäni. Pienelle tytölle luonto kaikkine eläimineen avautui vahvana ja väkevän kauniina. Noora oli pienestä pitäen päässyt mökille Mäntyharjulle isovanhempien mukana. Samaan aikaan hän tunsi myös syvää eheyttä. Niin pienestä kuin Noora muistaa , hän katsoi muita lapsia ja pohti mitä heidän kasvojensa takana ja sydämen sisällä on, mutta ulkonäköön tai kivoihin vaatteisiin hän ei kiinnittänyt huomiota. Jo 7-vuotiaana minulla oli vahva tunne siitä, etten ole täällä vain itseäni varten. Mutta ikinä siellä ei ollut tylsää. Noora sulkeutui kuoreensa ja tunsi olevansa ohitettu. He huomasivat pienen tytön kasvaneen hädän ja heistä tuli Nooran virallisia huoltajia, kun hän oli 7-vuotias. Mökki sijaitsi järven rannalla keskellä kaunista luontoa, sähköä ei ollut eikä juoksevaa vettä, saati televisiota. Noora vietti paljon aikaa yksin omassa huoneessaan. Sillä oli luonnollinen suojeluvaisto: Nooran ollessa uimassa, koira seisoi paikassa, mistä alkoi äkkisyvä. Onneksi isovanhemmat äidin puolelta olivat huolehtineet Noorasta usein jo pienestä pitäen. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 13 ››. Vieläkin kaikkein vaikeimmalta tuntuu, että isä antoi sen tapahtua. Hän ei eron jälkeen tuntunut sopivan kummankaan kipuilevan vanhemman elämään. Isovanhempien koira seurasi Nooraa kaikkialle. N uorten vanhempien kipeä ero viilsi haavan tuolloin 2-vuotiaan Noora Ehnqvistin sydämeen. Iltataivas näyttäytyi järven rannalla upeana taiteena, ja usva veden yllä oli kuin huntukansaa, joka liukui äänettömästi järven poikki. Kun Noora täytti viisi, isä meni uuden kumppaninsa kanssa naimisiin ja elämä muuttui. – Jo 7-vuotiaana minulla oli vahva tunne ja kokemus siitä, etten ole täällä vain itseäni varten. Nooran sisällä velloi häpeää, surua ja pelkoa. Luonnosta tuli valtavan tärkeä osa tytön elämää, ja sen upeutta katsellessa hänestä tuli empaattinen kaikkea elävää kohtaan: hän perusti pökertyneiden hyönteisten sairaalan kukkaseen. – Minusta tuntui, että sen parempi, mitä näkymättömämpi olen. Hän koki, että hänet nähdään viallisena. Hän pakeni mielikuvitusmaailmaan, jossa pehmoleluista tuli eläviä olentoja, tärkeitä ystäviä. Nooran isä koetti kuitenkin olla niin rakastava kuin osasi
Kaikki, mikä oli ollut Nooralle kiellettyä, tuntui olevan sisarpuolille sallittua. Yläasteella hävisivät kaikki ne itsetunnon hippuset, joita Nooralle oli ehtinyt kertyä. Sain joka päivä kuulla, kuinka ruma olen. Perhe: ukki, isä, äiti, kolme sisarpuolta, kaksi siskontyttöä ja siskonpoika. Sen jälkeen on mahdollista rakentaa tekemistä, joka perustuu sisäiselle rauhalle. Hän olisi ollut valmis ottamaan vastuun koirasta, sillä se oli tärkeintä mitä hänellä oli. He olivat kuitenkin Nooralle tärkeitä ja hän rakasti heitä. Noora kirjoitti ala-asteella paljon runoja ja näytelmiä, joista tuli suosittuja, ja niitä esitettiin eri kouluissa. Tyttö ei ollut tottunut kertomaan murheistaan kenellekään. Nukuin mummun sängyn alta vedettävässä sängyssä, käsi mummun kädessä kiinni. Mummu oli löytänyt Nooralle sopivia harrastuksia, steppaamisen ja 4H-leirejä maatiloilla. Sisarpuolten kasvatusta oli ristiriitaista seurata . Haaveilee maailmasta, jossa herkkyys ja aitous ovat jälleen näkyviä ja tärkeitä arvoja. – Keksin myös tosi hyvän keinon päästä eroon kiusaajista: en mennyt kouluun. Isovanhempien kanssa hän pääsi myös ulkomaille. Hän halusi osoittaa, että olen tärkeä. Hän ei ollut sosiaalisesti taitava, mutta pystyi näyttelemällä ilmaisemaan erilaisia tunteita. – Vanhempieni uusien kumppaneiden silmissä tunsin oloni aina ulkopuoliseksi, mutta äidin kanssa aloimme välillä tavata kaksin. – Oikeista tunteistani en pystynyt puhumaan. Noora muistaa kuinka uskomattomalta tuntui, kun mummu antoi hänen päättää, minne matkataan. Hän lähti vaeltamaan ja tunsi kuin olisi päässyt mustavalkoisesta vankilasta värien keskelle kauniiseen luontoon. Yhdeksännellä luokalla Noora sulkeutui. Pahimmillaan Nooraa revittiin hiuksista, kutsuttiin pilkkanimillä ja hänen päälleen saatettiin sylkeä. Sen kanssa hän pystyi jakamaan jotakin sellaista itsestään, jota kukaan muu ei tuntunut ymmärtävän. Se oli käsittämättömän hienoa. Noora Ehnqvist opettaa ihmistä pysähtymään ja olemaan ja sitten luopumaan suorittamisesta ja hätäisyydestä. Kun Noora meni kauppaan, hän häpesi. Tyttö teki kaikkensa, jotta olisi saanut pitää ystävänsä, mutta se ei auttanut. Noora oli vain 13-vuotias, kun mummu kuoli syöpään. NOORA EHNQVIST Syntyi vuonna 1978 Espoossa. Kun Nooran sisarpuoli tuli allergiseksi, päätettiin koirasta luopua. Tärkeä lämmin ihminen riuhtaistiin kuitenkin pois. Netta vietiin uudelle omistajalle. – Mietin, mikä minussa on niin pahasti vialla, että häiritsen muiden elämää. Seitsemännellä luokalla koulukiusaaminen oli musertavaa. Noora ajatteli tulevansa isona näyttelijäksi. Se oli 16-vuotialle Nooralle shokki. Äidin perheen kultainennoutaja Netta oli usein Nooralla hoidossa ukin luona. Kuka. Oppi tärkeimmän asian eli aidon läsnäolon taidon hevoseltaan Pornelta. Naureskelijat kohtasivat vain tyhjän katseen. – Sain olla juuri sellainen kuin olin, ja Netta seurasi minua kaikkialle. Mummu oli minulle koko universumi, kaikki kaikessa. 14 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. On kirjoilla Suomessa, mutta matkustaa vuoden ympäri ja pitää kursseja Pohjoismaissa, Englannissa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Mummun hoiva tarjosi kaivattua turvaa. Kaksi kovimmista kiusaajista siirrettiin toiselle luokalle. Harrastaa salsaa, joogaa ja juoksua. Ukki, jonka kanssa Noora asui, ei tiennyt asiasta mitään. Mielessä pyöri, että kaupan kassan päivä menee pilalle, kun joutuu katsomaan niin rumaa ihmistä. Pitää aitoutta ja tietoisuutta korostavia hevosja kehotietoisuuskursseja. Nooralle on tärkeää, että asioita tehdään mukavasti ja kevyesti niin hevosen kuin ihmisenkin kannalta
Syömisestä tuli ainoa asia, jota hän ajatteli pystyvänsä kontrolloimaan. Kysyin asiasta muilta hevosharrastajilta, jotka eivät nähneet asiassa ongelmaa, sillä Porne ei purrut eikä pukitellut. Noora alkoi harrastaa yhä enemmän tanssia, hänestä tuli oppilaskunnan puheenjohtaja ja hän tutustui tulevaan kumppaniinsa. Suljin oven, enkä nähnyt Nettaa enää koskaan. Tuntui, että tallilla kaikki olivat hyväksyttyjä, rikkinäisinäkin. Jotta voimme kommunikoida hevosen kanssa selkeästi, on kehommekin ”puhuttava” selkeästi. Lukion päätyttyä Noora tapasi bussissa hevosen omistajan, joka pyysi, että Noora kävisi ratsastamassa sillä. – Ihmettelin ääneen, miten joku voi hankkia hevosen, joka näyttää aina onnettomalta, ei ole koskaan korvat hörössä ja vaikuttaa välinpitämättömältä kaikkea kohtaan. Kaikissa meissä on sama sielun valo ja kauneus. Noorasta oli käsittämättömän hienoa mennä kouluun, jossa kaikki kohtelivat häntä kuin normaalia ihmistä. Polun päässä sijaitsi hevostalli. Hän ei ollut aiemmin huomannut erästä pientä polkua, jota lähti kulkemaan. Kun Noora alkoi kuunnella Pornea, hevonen alkoi kommunikoida yhä enemmän. Hevonen on suora, ei mielistelevä peili, jota katsoessa joutuu kohtaamaan myös itsensä – tahtoi tai ei. Hyvä parisuhdekin ajautui umpikujaan. Pornenkaan herkkä sisin ei ollut kenellekään tärkeä. Oli pakko pysähtyä ja kuunnella itseään. Hevosmaailmaan tutustuessaan Noora tapasi kaltaisiaan ihmisiä, jotka pohtivat asioiden merkitystä hevosen näkökulmasta. Meidän täytyy vain saada kasvaa sellaisiksi kukkasiksi kuin pohjimmiltamme olemme. – Mietin, miten voisin saada apaattisesta hevosesta onnellisen. Olemme sielunkumppanit. Silloin alkoi Nooran syömishäiriö. – Herkkä eläin kommunikoi eleillään ja vastaa siihen, mitä tahtomattammekin viestitämme kehollamme. Pian Noora huomasikin pitävänsä yhä enemmän huolta Pornesta, ja lopulta omistaja kysyi, huolehtisiko Noora siitä. Se tepsi. Se oli ihan mieletöntä! Noora ilmoitti äidilleen, ettei mistään hinnasta jatka lukioon. Noora muutti Hollantiin Pornen kanssa vuonna 2006, ja tie vei persoonallisen hevosmiehen, Klaus Ferdinand Hempflingin, oppiin ja lopulta tämän assistentiksi. Minut nähtiin! Nykyään Noora matkustaa ympäri vuoden pitäen kehotietoisuusja hevoskursseja eri puolilla maailmaa. Stressi sai Nooran hiukset lähtemään tukkoina. Nooran elämästä oli kuitenkin vaivihkaa tullut älytöntä rumbaa: hän toimi tanssija aerobic-ohjaajana sekä vakituisena sijaisopettajana ala-asteella, maksoi asuntolainaa ja huolehti hevosestaan. Noora oli haltioissaan. Noora näkee kursseillaan niin koskettavia asioita, ettei osaa pukea niitä sanoiksi. Tunnen istuvani elämän soutuveneessä, juuri siinä virrassa, missä minun kuuluukin olla. – Porne opetti minulle intuitiivisen kommunikaation ja todellisen läsnäolon voiman. Hän halusi olla näkymätön, turruttaa ja tukahduttaa itsensä. Tätä Noora oli odottanut! Hän kävi hollantilaisen Piet Nibbelinkin kursseilla ja keräsi uutta oppia. Siksi matka kommunikaatioon hevosen kanssa on samalla matka myös ihmisen omaan kehotietoisuuteen. Hän on tunnettu intuitiivisesta kyvystään nähdä pintaa syvemmälle, mikä auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Yhdeksännen luokan keväästä muistan vain, että löysin vapauden, kun koulu loppui. Hevoseni opetti minulle todellisen läsnäolon voiman. – Muistan vieläkin sen eron hetken ja Netan lysähtäneet korvat, kun se tajusi, ettei päässytkään mukaani. Noora sairastui vakavaan työuupumukseen ja hänellä todettiin vakava suolistosairaus. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 15. Vastaus oli selvä, sillä Noora oli kiintynyt hevoseen. Nuoreksi naiseksi kasvanutta tyttöä ja hänen hevostaan ei kukaan ollut pitänyt niin herkkinä kuin he olivat. Nykyajan kiireessä ja kaaoksessa saatamme kadottaa itsemme. Myöhemmin ymmärsin, etten silloin tajunnut hevosen sisäistä kipua. – Keho ilmentää tunteitamme. Vielä 20 vuoden jälkeenkin kosketamme toisiamme syvälle. Noorasta tuli osa talliporukkaa ja hän sai elintärkeän ystävän. – Kaikissa meissä on sama sielun valo ja kauneus, kukkanen. – Pornen kanssa meistä tuli toisillemme erittäin tärkeät. – Koska olin paljon pois koulusta, numeroni laskivat, mutta pysyivät kohtuullisina. – Oli valtava elämys huomata, että hevoset näkivät minussa sitä hyvää, jota ihmiset eivät olleet tunteneet. Jälleen kerran Noora lähti koulusta kesken päivän metsään. Kun Noora meni tallille, hänen oli helppo unohtaa koulu. Tärkeimmäksi osoittautui kuitenkin tallille muuttaneen Porne-suomenhevosen tapaaminen. Mummu oli pelännyt hevosia, eikä ollut antanut lupaa hevosharrastukseen, mutta nyt hevostalli mullisti tytön elämän. Hän opettaa ihmisiä ymmärtämään hevosten ja ihmisten hienovaraisia eleitä, kehonkieltä, tunneviisautta ja intuitiivista toimimista. Äiti lupasi ratsastustunnit, jos tytär edes yrittäisi aikuislukioon
16 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Annika Ammesmäki-Kangasniemen ja Ari Kangasniemen perheen kolmesta pojasta kahdella on halkio. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT PÄIVI KARJALAINEN Erilainen alku, SAMANLAISTA elämää Annika AmmesmäkiKangasniemi ja Niila nauttivat kesällä harvinaisesta sadekuurosta
Juttua riittää, kun kaikilla on omat tarinansa kerrottavana. Sen jälkeen seurasi taas opettelua ja totuttelemista uuteen ulkonäköön. Juskan syntymän jälkeen Annika oli pitkään alakuloinen, vaikka hän sai miehensä Ari Kangasniemen kanssa jo synnytyssairaalassa Kokkolassa paljon tietoa halkiosta ja sen hoidosta. Olin unohtanut kokonaan, että 5-vuotiaana minulta leikattiin kitaja nielurisat, jolloin huomattiin hiuksenohut halkio, Annika kertoo. – Äiti! Kato mikä Juskalla on! – Se on halkio. Kun vanhemmat saivat vauvan käsivarsilleen, halkio oli järkytys. – Niin, meidät leikattiin tuollaisilla keittiösaksilla, joilla leikkasin äsken sulle mehujään, Juska velmuilee. Sekä Juskalla että Niilalla on molemminpuolinen huuli-, ienja suulakihalkio. Minulla sitä mahdollisuutta ei ollut. Kun hän oli neljän kuukauden ikäinen, tehtiin ensimmäinen leikkaus. Niila katsoo silti Juskan kuvaa vielä pitkään. Tami, Annika, Niila ja Juska välipalalla koulun jälkeen. – Helposti tulee turhaa syyllisyyttä, jos ei tiedä asioista. Seuraava leikkaus olikin sitten kymmenen kuukauden iässä, jolloin loput suulaesta korjattiin. Ensimmäisellä rutiinikäynnillä käytiin HUS:ssa, kun Juska oli kolmen viikon ikäinen. – Silloin ajateltiin vain, että kunhan synnytyksestä selvitään, niin kaikki on hyvin. Juskan ollessa vauva Annika teki kouluissa toisinaan sijaisuuksia ja otti pojan joskus mukaansa. Synnytyksen piti tapahtua normaalina alatiesynnytyksenä, mutta se muuttuikin sektioksi, koska Juska ei mahtunut syntymään. Se oli pettymys, sillä neuvolassa oli painotettu imettämisen tärkeyttä. Saimme erittäin hyvää hoitoa ja kaiken tarpeellisen tiedon ja tuen. Tami tekee eteisessä lähtöä pyöräilemään. – Läheiset olivat jaksamisestamme huolissaan. K oivuhaan koulun opettaja Annika Ammesmäki-Kangasniemi on juuri tullut kotiin. Koska huuli ja suulaki olivat halki, imetys ei onnistunut. Perheessä on aina puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 17 ››. Halkiogeeni on periytynyt Juskalle ja Niilalle muttei Tamille. – Sairaalassa pumppasin maitoa, mutta kotona se ei enää onnistunut. Läheiset olivat jaksamisestamme huolissaan. Kun työnsimme kaupungilla vaunuja, tuttavat halusivat nähdä vauvan. Helsingissä oltiin tottuneita hämmentyneisiin vanhempiin ja meitä tuettiin kaikin tavoin, Annika kiittelee. Sitten teidät leikattiin, Annika sanoo. Tänään mä söin hoitopaikassa ihan haaveilematta, Niila kertoo. Vähitellen vanhemmat alkoivat tottua uuteen, erilaiseen perhe-elämäänsä. Kun Juska syntyi, hänellä oli samanlainen halkio kuin sinulla. Tuttipullolla ja korvikkeilla selvittiin. Niila katsoo kehystettyä valokuvaa, joka on otettu Juskasta heti tämän syntymän jälkeen. ”Mulla ei ole nyt uhmaikää”, toteaa Juska tyytyväisenä. Meille kuvailtiin, että tilanne on sama kuin yrittäisi imeä pillillä, jossa on paljon reikiä. Elämä vauvan kanssa muodostui toisenlaiseksi kuin vanhemmat olivat kuvitelleet. – Äiti, tiedätkö mitä. Halkiovauva ei pysty imemään. – He ehkä pelästyivät, että sinulle on tapahtunut jokin onnettomuus. Annika puhui neuvolassa avoimesti tuntemuksistaan ja otti yhteyttä halkioyhdyshenkilöön. Operaatio meni hyvin. Maidontulo tyrehtyi varsin pian. – Juskalla oli suussaan kaikki mitä pitikin, mutta ne eivät vaan menneet oikeille paikoilleen. – Ensin ei korjattu koko suulakea, vaan vain etuosa, joten Juskalla meni ruokaa edelleen paljon nenään. Juska kysyy. – Se sattui, Niila tuumaa. – Luuliko he, että mä olen joku kehitysvammainen vauva. – Olihan sinullakin halkio, muistutti isäni, joka tuli katsomaan meitä sairaalaan. – Lääkäri teidät leikkasi, eikä se sattunut, Annika korjaa. Nykyään äideillä on mahdollisuus valita, haluavatko he imettää vai ei. Pojat Juska, 9, Tami, 7, ja Niila Kangasniemi, 4, istuvat välipalalla. VERTAISTUKEA MUILLE VANHEMMILLE Juskan ensimmäiset kuukaudet perhe eli melko eristyneenä, sillä piti olla varovainen, ettei Juska saa mitään pöpöjä. He saattoivat päivitellä ja kysellä, mitä oli tapahtunut. IMETYS EI ONNISTUNUT Kun Annika odotti perheen esikoista, ultraäänessä ei näkynyt epämuodostumia
Käyn kaupunginkirkossa soittamassa. Annika on itsekin ryhtynyt Suhupo-yhdistyksen tukihenkilöksi. Huulihalkiot voivat olla toistai molemminpuolisia. Syy halkion muodostumiseen voi olla geeniperimä tai ulkopuoliset tekijät, mutta useimmiten syytä ei tiedetä. Hän tarvitsee tukea ja voimaannuttamista eri elämänvaiheissaan. Myös Niila leikattiin Helsingissä, eikä kumpikaan pojista ole tarvinnut puheenparannusleikkauksia. Kerron kokemuksistamme ja viestitän positiivista asennetta. On yleistä, että halkiolasten hampaiden lukumäärässä, rakenteessa ja muodossa voi olla poikkeamia. – Silloin esittelin Juskan oppilaille ja puhuimme halkiovauvoista. Halkiolapsen hoito on pitkäjänteinen prosessi, joka jatkuu koko kasvukauden ajan. Tami harrastaa judoa ja jumppaa, ja Niila käy muskarissa. Hän kantaa pöydälle kaksi kirjaa ja katsoo toimittajaa. Pehmeän suulaen halkio suljetaan yhdeksän kuukauden iässä. – Tänään Juskalla oli koulussa uintia. Tavanomaista on liimakorva, joka vaatii ilmastointiputkien asettamista tärykalvoihin. Okei, hän vastasi. – Mullistavaa oli se, että nykyään tieto halkiosta saadaan jo raskauden aikana ultraäänitutkimuksella. – Taisi olla viimeksi kuukausi sitten. – Äiti, kun hän on lopettanut tuon kirjoittamisen, voiko hän lukea minulle. Aiemmat kokemukset vahvistivat sen, että kyllä me selviämme, ja kaikki menikin suunnitellusti. – Mulla ei ole nyt uhmaikää, Juska tuumii tyytyväisenä. Joskus honotus on niin voimakasta, että tarvitaan leikkaushoitoa. Joskus Niila pääsee äidin kanssa vaikka kangaskauppaan, kuten tänään. – Mutta minä osaan! Laitan kielen oikeaan paikkaan. Seuraavaksi on edessä luunsiirtoleikkaus, jossa halkiokohtaan lisätään luuta lonkan harjanteesta. En ottanut sanomisia niin henkilökohtaisesti kuin ensimmäisellä kerralla. > www.hus.fi/husuke Kumpikaan pojista ei ole tarvinnut puheenparannusleikkauksia. Niilan reviiri ulottuu kotipihalle, Juskan ja Tamin kilometrin päähän eli koululle. 18 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. Niilaa odottaessa hänellä oli intuitio, että tällä vauvalla se saattaa olla. hän sitten kysyy. Aluksi asia on vanhempien, mutta kasvun myötä siitä tulee lapsen ja nuoren ”oma juttu”. – Leikkauksiin meno on tylsää, Juska kommentoi. – Äiti ehdotti pianoa, mutta korjasin sitä vähäsen. Niila muistaa hoitokaverinsa, joka ei osaa sanoa r-kirjainta. Yksi poika kysyi, että onko minulla käynyt huuleen joku. – Molempien poikien puhe on kehittynyt normaalisti, ja me luemme kirjoja ja keskustelemme paljon. HELPOMPAA TOISELLA KERRALLA Annika odotti vapautunein mielin perheen keskimmäistä poikaa, eikä Tamilla ollutkaan halkiota. Tiedän ainakin viisi tai kuusi kaveria, jotka soittavat myös urkuja. UUSIA LEIKKAUKSIA TIEDOSSA Lapsilla, joilla on suulakihalkio, on keskimäärin tavallista enemmän korvaja kuulo-ongelmia. – Mä tiedän, miksi lasten pitää istua autossa takana. Halkio ei ole pysyvä epämuodostuma, vaan rakenneongelma, joka pystytään korjaamaan. TAVALLISTA LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ Kerran eräs äiti sanoi Annikalle, että kyllä tämä vielä huomaisi, että halkiolapset ovat ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin lapset: samat haastavat uhmaja murrosiät on käytävä läpi. Huulisuulakihalkiokeskuksen (HUSUKE) osastonhoitaja Ulla Elfving-Little on työssään nähnyt monenmoisia muutoksia 28 vuoden aikana. Halkiolapsen ensimmäinen leikkaus on huulen ja kovan suulaen sulkuleikkaus, joka tehdään vauvan ollessa noin neljän kuukauden ikäinen. Sitten tehdään lisäleikkauksia halkiotyypin mukaan. Halkiolapsen puheessa saattaa näet esiintyä nenäportin sulkuvajauksesta johtuvaa honotusta ja pulmia painekonsonanttien eli s-, k-, t ja p-kirjaimen tuottamisessa. Huulija suulakihalkiot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: huulihalkioihin, joihin saattaa liittyä suulakihalkio, ja pelkkiin suulakihalkioihin. Jokainen lapsi on yhtä arvokas, muistuttaa Ulla Elfving-Little. Juska pelaa sählyä ja soittaa urkuja. Joskus koulussa joku kysyy Juskalta hänen ulkonäöstään. – Asenteet ovat muuttuneet. Ennen sanottiin, ettei halkiolapsi hymyile. > www.halkio.fi HALKIOLAPSI Suomessa syntyy vuosittain noin sata halkiolasta eli 25,3 lasta 10 000 lasta kohden. – Mieluimmin syön kotona herkkuja, donitseja, karkkeja, hyvää kakkua ja katselen puhelinta. Äidit kantoivat ja kantavat edelleen halkiosta turhaa syyllisyyttä. – Luetaanko illalla Batmania. – Tuntuu, että kaikilla on joku vaihe menossa, ja monissa tilanteissa tarvitaan iskää. Sanoin ettei, että se on halkio. Sekä Juskalla että Niilalla on liimakorva, mutta Juska on juuri päässyt putkista eroon. Hän asettuu tottuneesti istuimeensa takapenkille. Niilan vauva-aikana kaikki oli jo ennestään tuttua. Nykyisin hän hymyilee, koska äiti hymyilee hänelle. Perheessä eletään tavallista lapsiperheen elämää, jossa pitää välillä olla selvittelemässä veljesten välejä. – Niilasta ei saatu 4D-kuvia, koska hänellä oli aina kädet suun edessä. Korjausleikkauksia tehdään HUS:n lisäksi myös OYKS:ssa. Hän haluaa suojella korviaan ja käyttää omasta halustaan tulppia ja uimalakkia, Annika kertoo. Vanhempi käy silloin oman surutyönsä läpi jo raskauden aikana, joten syntyvää lasta on vastassa lämmin syli. He saavat heti alkuvaiheessa ”käsikirjan” siitä, miten kaikki etenee. Mutta sitä on toisinaan koulunkäyntikin. – Puoli vuotta pumppasin maitoa. – Soittoja tulee kerran pari vuodessa. Asioista puhutaan nyt avoimesti ja tietoa on saatavilla. Vanhempien tulee kokea tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi. Poliisit voi ottaa kiinni, jos lapsi istuu edessä. Välillä leikitään yhdessä pihalla tai kavereitten kanssa. Juskalla on alkanut jo hampaiden oikomishoito. Minulle ei myöskään tullut mielen apatiaa ja olin vapautuneempi ihmisten reaktioiden suhteen
Ari Kangasniemen ja Juskan, Tamin ja Niilan painija lukuhetki. Juska halusi tarpeeksi ison soittimen ja soittaa kaupunginkirkossa urkuja. LAPSEN MAAILMA 9 | 2018 19. Pyöräily on kivaa, mutta myös kirjat kiinnostavat Niilaa. Niila käy muskaria
KESTÄVÄ KEHITYS peruskoulussa 20 LAPSEN MAAILMA 9 | 2018. tutkittua tietoa ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS Kestävä kehitys on iso asia peruskoulun opetustyötä ohjaavissa papereissa, mutta koulun arjessa kestävän kehityksen kasvatus toteutuu enemmän tai vähemmän satunnaisesti