Kuunnellaan nuorta! Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun Naperoiden vaatteissa värillä on väliä Tuleeko varhaiskasvatuksesta bisnestä. LM 8/2017 kansi LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU • 8 • 2017 Kriisit kuuluvat elämään LM8_s1_Kansi.indd 1 18.7.2017 11.43
Tiedonhankinta Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu Gra ikka Anniina Mikama Lasten oikeus osallistua tietoyhteiskuntaan Nuorten eniten käyttämät palvelut: Facebook Instagram Periscope kielletyt palvelut TOP 3 74% oli käyttänyt jotakin sosiaalisen median palvelua alle 13-vuotiaana 91% heidän vanhemmistaan oli tästä tietoisia käytetyimmät palvelut alle 13-vuotiaana: TOP 3 Facebook Instagram SnapChat sosiaalisen median käyttöön ilman vanhempien lupaa. Lastensuojelun Keskusliitto kysyi asiasta nuorilta itseltään. Suomessa asia on parhaillaan harkinnassa. 21% vanhempi on kieltänyt jonkin palvelun käytön 52% Ei ole kysynyt lupaa Osasta palveluista Kaikista palveluista 31% 17% EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan alle 16-vuotiaan tulee saada verkkopalvelun käyttöön lupa vanhemmiltaan, mutta jäsenvaltio voi säätää alemmasta ikärajasta, joka voi alimmillaan olla 13 vuotta. Mikä on mielestäsi SOPIVA IKÄRAJA 16% Alle 13 vuotta 43% 41% 13 vuotta Yli 13 vuotta Muita mainittuja palveluita: tumblr, ask.fm, kik, Pinterest, Musical.ly, G+, Reddit, Irc-galleria, Jodel, Periscope, Steam Kuinka moni on kysynyt luvan somepalveluiden käyttöön. LM 6–7/2017 s.2 2 l LAPSEN MAAILMA 6–7 l 2017 LM8_s2_Infog.indd 2 18.7.2017 10.10. Kyselyyn vastasi hieman yli 100 10–17-vuotiasta. Samalla selvitettiin muita verkkopalveluiden käyttöön liittyviä seikkoja
34) LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 3 LM8_s3_PK.indd 3 20.7.2017 12.44. MITEN IHMEESSÄ LASTEN oikeutta turvalliseen kouluympäristöön ei pystytä ratkaisemaan. Sitä parantaisi vain pitkäjänteinen lapsija perhepolitiikka. peruskoulujärjestelmästä, varhaiskasvatuksesta, kouluruokailusta, neuvolatoiminnasta ja äitiyspakkauksista. Onkin huolehdittava siitä, että lapsiperheiden palvelut toimivat. Meistä jokaisen on edistettävä perheystävällisten käytäntöjen juurtumista arkeen. Se syrjäyttää heidät normaalista kouluarjesta ja pahimmillaan monista muistakin normaalin arjen asioista. Koululaiset voivat kohdata koulupolullaan monenlaisia töyssyjä. Ratkaisujen löytäminen vaatii toki resursseja, mutta tarvitaan myös uudenlaista ajattelua ja rohkeutta tehdä asiat toisin. Kumppanin löytyminen ei sekään ole yksinkertaista. Suomalaisen lapsuuden menestystarina on saatu aikaiseksi tekemällä rohkeita ratkaisuja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja pääkirjoitus ARJEN AKROBATIAA Hanna Heinonen, päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja monenlaisista lähtökohdista tulevien lasten mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämiseksi. ”Enemmän luontoretkillä tulee juteltua kuin jossain sohvalla.” (s. Yksi turhauttavimmista liittyy koulujen sisäilmaan, joka puhuttaa ja kellistää ennen niin terveitä lapsia. Lastensuojelun Keskusliitto on mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa edistämässä perheystävällisyyttä omassa työyhteisössään. Suomesta haetaan edelleen mallia mm. MITEN SYNTYVYYS SAADAAN taas käännettyä nousuun. Voisiko hyvänä mallina toimia vaikkapa Pudasjärven hirsikampus, jonne pudasjärviset lapset ja nuoret siirtyivät opiskelemaan vuosi sitten. Niiden tulee olla helposti saatavilla, laadukkaita ja vaikuttavia. Pikkulapsiperheen arjen ja uran yhdistäminen edellyttää vielä nykyäänkin monia akrobaattisia liikkeitä. Kokemukset ovat myönteisiä: terveysetuja syntyy ja kosteuskurimus vältetään, sillä kosteus ei tiivisty massiivipuuhun ja hirsi tasapainottaa sisäilman kosteusja lämpöoloja. Nuoret aikuiset haluavat ensin valmistua, vakiintua ja koota elämyksiä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syntyvyys on laskenut merkittävästi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Polku kulkee askel askeleelta isommaksi koululaiseksi. Taloudellinen epävarmuus lykkää perheiden perustamista, mutta myös asenneilmapiiri vaikuttaa. NUORISSA LAPSIPERHEISSÄ TYÖN ja perheen yhteensovittaminen on se kaikkein suurin haaste. Selvitysten valossa raha ei ratkaise, joten pelkästään sosiaaliturvaan tehdyt parannukset eivät todennäköisesti kannusta lasten hankkimiseen. Suomalaista hirsirakentamisen taitoa on näin hienosti hyödynnetty! LAPSIYSTÄVÄLLISESSÄ YHTEISKUNNASSA lasten ja perheiden tarpeisiin vastataan, lapsen oikeuksien toteutumisesta huolehditaan ja lapset näkyvät ja kuuluvat arjessa. Toivottavasti me pystymme toimimaan näin esimerkkinä myös muille. LM 6-7/2017 s.3 MONI LAPSI HYPPELEHTII elokuussa innoissaan opintielle tapaamaan kavereita, oppimaan uutta, maistelemaan kouluruokaa ja nauttimaan aikuisten läsnäolosta. Meidän aikuisten on huolehdittava siitä, että polkua on turvallista taivaltaa. Poliittiset päätöksentekijät eivät päätöksillään tai asenteillaan helpota lapsiperheiden tilannetta
Myös lehdellämme on siten pitkät perinteet! Olemme nostaneet somekanavissamme pitkin vuotta esiin pieniä palasia keskusliiton historiasta. vuosikerta Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Löydät niitä Instagramista (@lastensuojelunkeskusliitto), Twitteristä (@LastensuojeluKL) ja Facebook-sivultamme hashtagilla #LSKL80. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Yli sukupolvien Lastensuojelun Keskusliitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Lastensuojelupäivät kokoavat vuosittain yhteen yli tuhat lastensuojelun parissa työskentelevää, ja niistä on vuosien varrella muodostunut yksi alan tärkeimmistä koulutusja verkostoitumistapahtumista. LM 8/2017 s.4-5 ELOKUU 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 Kannen kuva Sami Parkkinen, kuvassa Kare Ketola. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. (s. kertaa. . 76. Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi Toimitus Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi Päätoimittaja Hanna Heinonen Toimituspäällikkö Anu Jämsén Some, verkkosivut & markkinointi Tuuli Valo AD Seija Huhtala Tilaajapalvelu ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti BF Media Oy / Ilkka Laukkanen, 045 221 7700, ilkka.laukkanen@bfmedia.fi, Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi Paino PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. 34) 4 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s4-5_SIS.indd 4 20.7.2017 17.38. Lehti on vaihtanut nimeään muutaman kerran ja on nykyisin nimeltään Lapsen Maailma. Merkkipäivää juhlistetaan Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® , jotka järjestetään tänä vuonna jo 53. lastensuojelupaivat.fi Koko lehden tuotto menee Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan! Vetouistelu on Kyyjärvellä asuvalle Pölkin perheelle kesän ykkösharrastus. Vuoden 1938 alusta Keskusliitto päätti alkaa julkaista kerran kuussa ilmestyvää aikakauslehteä Lapsi ja nuoriso
4. 6. 4. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 6. 4. 8. 2. 42 Kun lapsi ei tahdo mennä kouluun 44 Digitalisaation vaikutus opetukseen 46 Kännykät – uhka vai mahdollisuus. 7. 4. 1. 48) 1. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 10. 1. 8. 8. 9. 6. 40 Arvostellaanko oppilaita oikeudenmukaisesti. • 1. 7. 4. 7. 3. 3. 3. 2. 10. 8. 3. 4. 3. • SEINÄJOKI 1. 60) Varhaiskasvatus on myös bisnestä. 9. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 1. 9. 3. 8. 56 Lasten mielestä aikuiset pukeutuvat tylsästi PALSTAT 2 Infografiikka: Lapset tietoyhteiskunnassa 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulva 24 Tutkittua tietoa: Kiinnostaako demokratia nuoria. 6. • JÄMSÄNKOSKI 1. 10. • KYYJÄRVI Mm. 5. 7. 6. 8. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. 4. 30) LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 5 LM8_s4-5_SIS.indd 5 20.7.2017 17.38. 10. 6. 7. 4. 4. 7. 9. 9. 7. 8. 7. 6. 10. 9. 2. 5. 6. 8. 8. 2. 2. 3. Helsinki Tampere Turku Kuopio Oulu Jyväskylä Kuusamo Lahti Hämeenlinna Vaasa 5. (s. LM 8/2017 s.4-5 ILOLLA ESITTELEMME 12 Helena Sneck on mummi, joka ajaa metsäkonetta 18 Kielitieteilijä Janne Saarikivi kehottaa ymmärtämään vastapuolta 28 Miro Siljamäki, melko tavallinen sähläri 34 Pölkin perhettä yhdistää vetouistelu 60 Kati Auranen ja Anna Koskimäki pyörittävät Huttaroota KOULU ALKAA – TAAS 38 Vieläkö kirjoitetaan kaunoa. 10. 5. 9. 62 Kuukauden kirjat: Koulu on suosittu kirjojen aihe 63 Palvelukortti 64 Juha Veltin sarjakuva 65 Heikki Hiilamon kolumni 66 Sami Parkkisen Muotokuvasarjan 24. 9. • HELSINKI JYVÄSKYLÄ 1. 30 Onko varhaiskasvatus kunnan vai kunnon bisnestä. 6. 48 Monella kasvilla on eläinperäinen nimi 52 Kriisit kuuluvat nuoren elämään 54 Kuunnellaanko lapsia ja nuoria tarpeeksi. 10. (s. Janne Saarikivi (s. 2. 5. 2. näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. PISTÄÄ MIETTIMÄÄN... 5. 6. 10. 2. 10. 18) Muistoista voi syntyä koru. 1. 7. 3. (s. 10. osa: Kare Ketola Monella kasvilla on eläinperäinen nimi, tässä kissankello. 7. 2. 3. 1. 2. 8. 4. 9. 3
Näin sanoo Tukholman yliopiston tutkija Jani Turunen, joka puhui aiheesta Isät lasten asialla ry:n järjestämässä Vuoroasumis -seminaarissa. Turusen tutkimuksesta ei suoraan käy ilmi, mikä vaikuttaa lasten stressitasoihin, mutta kyseessä on luultavasti monen tekijän summa. 1980-luvulla vain noin prosentti erolapsista vuoroasui. Turunen arvelee vuoroasuvien lasten määrän olevan Suomessa kuitenkin Ruotsia alhaisempi. ” 6 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s6-11_Tulva.indd 6 20.7.2017 14.33. – Tiedetään esimerkiksi, että vuoroasuvilla lapsilla on parempi suhde vanhempiinsa. Ruotsalaistutkija Malin Bergströmiltä ilmestyy syksyllä tutkimus, jonka mukaan aivan pienetkin vuoroasuvat lapset voivat vanhempien arvion mukaan paremmin kuin pääasiassa yhden vanhemman kanssa asuvat. – Osuus on kasvanut voimakkaasti 1990ja 2000-luvuilla. Tutkimuksessa oli mukana niin pieniä lapsia, ettei asiaa voinut kysyä heiltä itseltään. 7 Sateenkaarilapset 9 Kielenopetus 10 Perhe & kaksi kulttuuria M O ST PH O TO S VUOROASUMINEN VÄHENTÄÄ EROLAPSEN STRESSIÄ Vuoroin kummankin vanhempansa luona asuvat erolapset kokevat vähemmän stressiä kuin lapset, jotka asuvat pääasiallisesti yhden vanhemman luona. ” Vuoroasumisen suosio on kasvanut Ruotsissa. . LM 8/2017 s.6-11 tieto TULVA koonnut ULLA OJALA . Yhden vanhemman luona pääasiallisesti asuvat lapset voivat myös tuntea itsensä hylätyksi ja olla huolissaan muualla asuvasta vanhemmastaan. Suomesta ei ole saatavissa vastaavia lukuja, sillä asiaa ole kunnolla tutkittu. . Ruotsissa noin kolmannes erolapsista vuoroasuu. Olen itse tutkinut tätä, ja vielä julkaisemattomasta aineistosta käy ilmi, että vuoroasuvat lapset kokevat vanhempiensa tukevan heitä ja tietävän heidän elämästään yhtä paljon kuin ydinperheessä asuvien lasten vanhemmat, sanoo Turunen. sivuilla mm. Samasta aineistosta käy ilmi, että eron jälkeen lapsi voi helposti menettää osan taloudellisista resursseista sekä sukulaisista ja tuttavista, jos suhde toiseen vanhempaan ei ole enää yhtä hyvä
Kaikki Kasvun tuessa mukana olevat työmenetelmät löytyvät os. kasvuntuki.fi TILDA HOPIA POTKUA podcasteista Askarruttavatko uusperheen pelisäännöt, uran ja perheen yhteensovittaminen tai vahvatahtoisen uhmaikäisen kanssa pärjääminen. Selvitys on luettavissa PDF-muodossa verkossa. ” Seiskaluokkalaisista suuri osa on addiktoitunut kännykkäänsä niin, että heidän on vaikea irrottautua siitä mihinkään työhön. Käy kuuntelemassa Ihanat ipanat -podcasteja, joissa vanhempien nimettöminä lähettämiin kysymyksiin vastaavat Väestöliiton asiantuntijat lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore sekä perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa. asti Birckala 1017 -näyttely, jossa pääsee viikinkiajan savupirtin pihapiirissä kokeilemaan kyläsepän taitoja, ulkokeittiössä kokkaamista, miekkamiehen varustusta ja aikakauden koruja. Työ alkaa tosissaan elokuussa, kun koko tiimi jalkautuu maakuntakierrokselle jakamaan tietoa menetelmistä. Suomalaisten sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti yhtä hyvin kuin valtaväestön lapset ja nuoret. 3–16-vuotiaista lapsista 59 % lukee yhä mieluiten paperilta. – Maakunnat ovat olleet hyvin kiinnostuneita Kasvun tuki -työkalupakista osana perhekeskustoimintamallia, kertoo koulutuspäällikkö Maiju Salonen. Tampereen Museokeskus Vapriikissa on avoinna 19.8. LM 8/2017 s.6-11 SATEENKAARILAPSET voivat hyvin . ” Biologian ja maantieteen opettaja Kirsi Arino Opettaja-lehdessä. Suomen Mielenterveysseuran kontolla on näyttöön perustuvien työmenetelmien levittäminen. Ei pitäisi olla väliä, asuuko Helsingissä vai Inarissa. Lastensuojelu sotessa – Selvitys sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen perusteista ja vaikutuksista lastensuojeluun kokoaa ja jäsentää tietoa siitä, miten sote-uudistus muuttaa lastensuojelun rakenteita. ITLAn ja Suomen Mielenterveysseuran yhteishankkeen tavoite on, että perheet saavat näyttöön perustuvaa tukea vanhemmuuteen ja lasten suotuisaan kehitykseen. Uusi jakso ilmestyy viikoittain, ja niitä voi kuunnella iTunesin ja Acast-sovelluksen kautta tai suoraan os. Sateenkaariperheet ry:n ja Väestöliiton tutkimus Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset on luettavissa PDF-muodossa verkossa. . Uudistus voi hyvin toteutettuna yhdenmukaistaa lastensuojelun palvelujen tuottamisen tapaa ja parantaa laatua. . www.ihanatipanat.fi M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 7 LM8_s6-11_Tulva.indd 7 24.7.2017 13.31. Heillä on lämpimät ja luottamukselliset suhteet vanhempiinsa, lukuisia ystäviä ja hyviä kokemuksia koulusta. SU VI RO IK O Sote on lastensuojelulle UHKA JA MAHDOLLISUUS Lastensuojelun Keskusliiton kuntajäsenet näkevät lastensuojelupalvelujen siirtymisessä maakuntien vastuulle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Sateenkaariperheessä elämisen ikäviä puolia ovat ympäristön kielteiset asenteet ja mahdollinen kiusatuksi tuleminen sekä näiden pelkääminen. Selvityksen pohjaksi Keskusliitto toteutti kyselyn kuntajäsenilleen. Kasvun tueksi Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden auttamiseksi. Toisaalta pelätään lastensuojelun lähipalveluiden katoavan ja pienten toimijoiden häviävän kentältä. M O ST PH O TO S Miten asui viikinkiaikainen perhe Tursiannotkon hämäläiskylässä. ITLA huolehtii Kasvun tuen työkalupakista ja auttaa juurruttamaan työmenetelmien käyttöä. Näyttelyssä voi rakentaa Tursiannotkoa myös Minecraftissa
Kun lapselle opetetaan kotona ja päiväkodissa, että pimppi on pimppi ja pippeli pippeli, pieni oppii samalla arvostamaan itseään ja kehoaan. Kuntien pitää tämän vuoden aikana antaa omille varhaiskasvattajilleen selkeät ohjeet siitä, miten kehotunnekasvatus toteutetaan omassa kunnassa, asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore Väestöliitosta sanoo. Toisaalta vanhemmat kuvittelevat, että seksuaalisuudesta puhuminen yllyttää lapsia johonkin väärään. LM 8/2017 s.6-11 tieto TULVA M O ST PH O TO S PIMPPI EI OLE PEPPU Psykologi, dosentti Taina Laajasalon mielestä kehotunnekasvatukselle on iso tarve. Tosiasiassa tilanne on juuri päinvastoin. Pienten seksuaalikasvatus on paitsi kotien myös ammattilaisten asia. – Työssämme olemme tavanneet tytön, joka kutsui alapäätään olkapääksi, ja toisen tytön, joka puhui pimpistä peppuna. Pelätään, että lasten viattomuus on uhattuna. – Jos seksuaalisuutta lähestytään pelottelun tai häpeän kautta, siitä aiheutuu haittaa lapsen kehitykselle. Se tähtää voimaantumiseen. Sen sijaan, jos kehoa ja seksuaalisuutta lähestytään ilon, kokonaisvaltaisuuden ja positiivisuuden kautta, sillä on lasta suojaava ja väärinkäsityksiä vähentävä vaikutus, Laajasalo sanoo. Se on luonteeltaan erilaista kuin aikuisen itsetyydytys. Moni aikuinen – jopa moni ammattilainen – oudoksuu puhetta seksuaalikasvatuksesta lasten yhteydessä. ” 8 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s6-11_Tulva.indd 8 20.7.2017 14.33. Kehotunnekasvatuksella tarkoitetaan lasten seksuaalikasvatusta. Miten lapsi voi kasvaa itsetunnoltaan vahvaksi ja omat rajansa tuntevaksi, jos hänellä ei edes ole nimiä omille kehonosilleen. Väestöliiton kunnille laatimat ohjeet kehotunnekasvatuksen käyttöönoton helpottamiseksi os. Kehotunnekasvatuksen ydin on, että aikuisten ja lasten seksuaalisuus ovat eri asioita. – Onneksi seksuaalikasvatus on mukana uudessa vasussa. Puhutaan esimerkiksi unnutuksesta, joka on rauhoittavaa, turvaa tuovaa nauttimista omasta kehosta. www.vaestoliitto.fi >Tietoa vanhemmille > Pienten lasten vanhemmat > Lapsi ja seksuaalisuus KAISA PASTILA ” Seksuaalisuudesta puhuminen suojaa lasta. HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä työskentelevä Laajasalo sanoo. Tätä eroa selkeyttämään lapsille käytetään omaa sanastoa.
Esim. HERKUTELLEN! Jos päiväkodin ruuat maistuvat piltille erityisen hyvin, niitä olisi mukava tehdä joskus myös kotona. Sokerin voi lisätä halutessa. ” Kehotan miehiäkin ottamaan kantorepun tai -liinan käyttöön. siitä, miten moninaisuus tulisi tunnistaa ja huomioida koulumaailmassa, opetusja kasvatustyössä sekä terveystiedon oppikirjoissa. Heinäkuussa herkuteltiin hedelmä-piimäjuomalla, joka valmistuu näin: 5 dl luomupiimää 1,5 dl luomumaitoa 3 dl hedelmäsoseita maun mukaan, esim. aiheesta järjestettyihin koulutustilaisuuksiin ilmoittautuneiden kasvavassa määrässä. Vieraan kielen oppiminen kannattaisi tutkimusten mukaan aloittaa nykyistä aiemmin: ihanteellinen aloitusikä on alle 8 vuotta. Jopa 2-vuotiaat voivat oppia sanoja digitaalisesta sovelluksesta, jos he voivat olla esim. Uusien tilaajien kesken ARVOMME LINNANMÄEN HUPIRANNEKELAHJAKORTIN (ARVO 39€)! LM 8/2017 s.6-11 M O ST PH O TO S M O ST PH O TO S Englanti karttuu DIGIPELATEN . Suomalaisnuorista 45 % kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä, ja 6 % tyytymättömiä. keväällä Hivpointin, Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Setan Sinuiksi-palvelun järjestämään koulutukseen osallistui yli satapäinen joukko Pirkanmaan alueen kouluterveydenhoitajia, -kuraattoreita, -psykologeja ja terveystiedon opettajia. Tämä näkyy mm. Say it again, kid! -peli on jo testikäytössä joissakin pääkaupunkiseudun kouluissa. kosketusnäytön avulla vuorovaikutuksessa sovelluksen kanssa. ” Isätyöntekijä Topi Linjama Tulevaisuus uusiksi -julkaisussa. Koulutuksessa keskusteltiin mm. Opetusala OPINTIELLÄ Opetusalan ammattilaisten kiinnostus ja halu oppia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta on kasvanut. . 4-vuotiaat kykenevät käyttämään opittuja sanoja sovelluksen ulkopuolella. mangotai päärynäsosetta 2 rkl sokeria Sekoita kaikki ainekset keskenään sauvasekoittimella. Noin kuudelle hengelle mitoitettuja reseptejä julkaistaan kerran kuussa. Nyt se on mahdollista: Helsingin päiväkotien ja leikkipuistojen suosikkiruokien reseptit löytyvät verkosta. Se on mitä mielekkäintä puuhaa, eikä lapsi saa syliä koskaan liikaa. Elokuun reseptinä ilmestyy mustikkapuuro ja syyskuun teemana on kasvisruoka. www.hel.fi/palvelukeskus/100-fi > Päiväkotien suosikkireseptit TILAA LAPSEN MAAILMAN UUTISKIRJE! Uutiskirjeellä saat kerran kuussa parhaat ja tuoreimmat jutut suoraan sähköpostiisi. Dosentti Sari Ylinen ja professori Mikko Kurimo ovat kehittäneet puheteknologiaa hyödyntävän digitaalisen kielenoppimispelin, jonka avulla lapsi voi aloittaa englannin oppimisen puhumalla ennen lukutaitoa. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 9 LM8_s6-11_Tulva.indd 9 24.7.2017 13.33
. – Parissakymmenessä vuodessa Suomi on muuttunut paljon. Esim. Familian toiminnanjohtaja Tarja Monto toi esille esim. Tämän seurauksena palveluissa ei tunnisteta kaksikulttuurisia perheitä. Henkilökunnan vähennysten myötä lähiopetuksen määrä on vähentynyt jopa kymmenen tuntia viikkotasolla ja ryhmäkoot ovat suurentuneet. Vierailun tärkeintä antia oli suhteiden luominen ja yhteistyön vahvistaminen, kuvailee erityisasiantuntija Julia Kuokkanen Lastensuojelun Keskusliitosta. Tämän vuoksi Taistelu amisopetuksesta -kampanja kerää verkossa allekirjoituksia leikkauksia vastustavaan adressiin. – Emme voi vain seurata sivusta, kun hallitus ajaa ammatillista koulutusta alas. – Yhden äidinkielen sääntö pitää yllä tilannetta, jossa kaksikulttuuristen perheiden monikielisyys pysyy näkymättömänä. Suomen valtion tuli antaa heinäkuussa vastauksensa kanteluun. Kehitystä ei huomaa, mutta sitä tapahtuu, sanoi silloinen kansanedustaja, nykyinen Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar avatessaan Familia ry:n Duo-toiminnan Kaksikulttuurinen Suomi 100 -seminaarin Helsingissä. www.emmaelias.fi/hillokellari YHTEISTYÖTÄ vahvistamassa Suomen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja Venäjän lapsiasiavaltuutettu Anna Kuznetsova tapasivat toukokuussa Helsingissä. sen epäkohdan, että lapselle voi Suomessa valita vain yhden äidinkielen. Kantelu käsittelyssä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on päättänyt ottaa käsittelyyn Lastensuojelun Keskusliiton viime vuoden lopussa sille tekemän kantelun subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. 10 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s6-11_Tulva.indd 10 24.7.2017 13.34. – Venäjän lapsiasiavaltuutetun vierailu oli jo itsessään merkityksellinen asia. LM 8/2017 s.6-11 tieto TULVA KAHDEN KULTTUURIN perheet näkyviksi . – Vaikka suomalainen katukuva alkaa jo olla arkisen monikulttuurinen, yhteiskunnan rakenteissa kansainvälisyys ei vielä näy, Razmyar huomautti. Hänen mukaansa toimivan, maiden välisen dialogin avulla on mahdollista välttää ristiriitatilanteita ja virheellisen tiedon leviämistä. www.taisteluamisopetuksesta.fi ” Kun lastensuojelun piirissä olevilta kysyttiin, missä he ovat taitavia, he kertoivat sopeutuvansa muutokseen ja pystyvänsä jättämään vaikeita asioita menneisyyteen. Keskusliiton näkemyksen mukaan lainmuutos asettaa lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteen perusteella sekä alueellisesti. kotoutumispolkua voisi kehittää niin, että siinä otettaisiin huomioon suomalaisen puolison tuomat mahdollisuudet, duolaiset ideoivat. Kuznetsova vieraili myös Lastensuojelun Keskusliitossa, jossa hänelle kerrottiin lastensuojelun kehittämisestä ja siitä, millaista tietoa maahanmuuttajataustaisille perheille suunnataan Suomen lastensuojelusta. Vierailu Suomeen oli nykyisen Venäjän lapsiasiavaltuutetun ensimmäinen ulkomaan virkamatka. Ja sitten ne vielä ihmettelevät, että menestyvät! ” Kokemusasiantuntija Helena Inkinen YLE-uutisissa. . Koulutusleikkaukset SEIS! Ammatillisiin opintoihin tehdyt 220 miljoonan euron leikkaukset huolestuttavat opiskelijoita. CO LO U RB O X Lapsiasiavaltuutetut Tuomas Kurttila (vas.) ja Anna Kuznetsova sekä Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Ammattilaiseksi on vaikea opiskella kirjekurssilla, sanoo kampanjan aktiivi Valtteri Kankaristo tiedotteessa. Lue tuore raportti kahden kulttuurin perheistä Suomessa os. Tämä oli aihe, josta Kuznetsova oli erityisen kiinnostunut. Lähiopetusta on vähennetty jo liikaa. SO FI A IS O KO SK I M O ST PH O TO S Suomalaisista 74 % lahjoittaa hyväntekeväisyyteen joko kertaluontoisesti tai säännöllisesti
” LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 11 LM8_s6-11_Tulva.indd 11 24.7.2017 13.35. Ruotsinkielistä näytelmää esitetään vielä syysja lokakuussa. Lisäksi kieli on selkeää ja helppoa. Ohjaaja Cris af Enehielmin mukaan aihe on hänelle vakava ja sitä on tärkeää käsitellä, sillä perheväkivaltaa on paljon ja ulkopuoliset eivät halua uskoa sitä todeksi. Hän ei voi hakea apua mistään, sillä hän häpeää sitä, että tulee huonosta perheestä ja luulee, että jokainen näkee sen hänestä. Lapsi saattaa tulla asian takia kiusatuksi, hänellä voi olla pelkotiloja tai hän voi olla koulussa aggressiivinen. Lindan esittämällä päähenkilöllä on 40-vuotiaana yhä perheväkivallasta johtuvia traumoja, joita hän on kuitenkin pystynyt käsittelemään. Hän mm. Näytelmään on tarkoituksella rakennettu sisään myös lapsen elämään liittyvää arkipäivän huumoria, jotta se olisi sillä tavalla myös lämmin ja kevyt, että sitä pystyy surullisesta aiheesta huolimatta katsomaan. PIENI TYTTÖ PERHEVÄKIVALLAN KESKELLÄ ” Moni yleisöstä on jälkeenpäin kertonut, että tää on just mun elämää. Perhe on sillä tavalla pyhä, että ulkopuolisen on hyvin vaikea puuttua tilanteeseen. Idea perheväkivallasta kertovan näytelmän kirjoittamiseen syntyi toimittaja Jeanette Björkqvistin ja näyttelijä Linda Zilliacuksen tapaamisesta. Siksi perheväkivallan keskellä elävä lapsi on todella yksin. Kaikkein rankinta on, että lapsesta tulee pahoinpitelyitä sivusta katsovana uhri, joka elää paremman toivossa. Katsomossa oli kevätkaudella useita suomenkielisiä koululuokkia. haastattelemalla asiantuntijoita ja perheväkivaltaa kokeneita ihmisiä. Mistä syntyi ajatus kertoa perheväkivallasta lapsen silmin. LM 8/2017 s.6-11 LI IS A H U IM A Lilla Teaternin monologinäytelmä Mammas flicka kuvaa lapsen varttumista perheessä, jossa väkivalta on osa arkea. Jeanette teki tekstiä varten paljon taustatyötä mm. Hän yrittää pitää yllä hyvää tunnelmaa perheessä ja paikkailee pahoinpideltyä vanhempaansa, tässä tapauksessa äitiään. pelkää pimeää ja aggressiivisia ihmisiä ja on kontrollifriikki. Kannattaako suomenkielisten tulla sitä katsomaan. Ilman muuta! Olemme tehneet näytelmästä niin visuaalisen, että katsomalla pääsee mukaan tapahtumiin. Mitä perheväkivalta aiheuttaa ihmiselle. Työstimme sitten tekstiä yhdessä eteenpäin ja muokkasin sen lopulta näyttämölle
LM 8/2017 s.12-17 12 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 12 20.7.2017 14.51
LM 8/2017 s.12-17 Helena Sneck on metsäntyttö , muttei mikään puiden halailija. SIRPA PALOKARI kuvat HANNE MANELIUS ›› LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 13 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 13 20.7.2017 14.51. Lapsenlapset ovat ylpeitä siitä, että mummi osaa ajaa metsäkonetta
LM 8/2017 s.12-17 H Helena Sneck muistaa syksyisen iltapäivän Jämsän syvillä takamailla. Kävynkerääjästä, metsurista ja metsäkoneenkuljettajasta alan opettajaksi kouluttautunut nainen on nähnyt matkansa varrella miesvaltaisen alan tasa-arvottomuuden, mutta myös suotuisat muutokset. Helena pomppasi ohjaamon vastakkaiselle laidalle saadakseen koneen tasapainoon, vaan eipä totellut seitsemän tonnin painoinen vehje hentoa naista. – Kerran olin ajamassa metsästä tienvarteen puita pinoon, kun huomasin koneen ikkunasta, että tienvarteen oli kertynyt autojono. ” Raivasin 10-vuotiaana metsää vesurilla.” 14 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 14 20.7.2017 14.51. – Siitä kun selvisin, tajusin, että selviän mistä vaan! Ja näin on myös käynyt. Hän oli tuolloin reilu parikymppinen metsäkoneenkuljettajaopiskelija, nykyisin 62-vuotias Jämsän ammattiopiston lehtori. Helena ohjasi metsäkonettaan jäyhää tahtia eteenpäin, sillä hakkuilla työskennelleen moton kaatamat puut piti hakea tienlaitaan. Valmistuttuaan 1970-luvun lopulla metsäkoneenkuljettajaksi, alan töitä ei hameväelle suotu. Vettä ripsutteli taivaalta, ilma oli kosteudesta harmaa, ja hakkuupaikalle kulkeneet koneet olivat kyntäneet märkään maahan syvät urat. Yhtäkkiä pyörä lipesi, kone niiasi syvästi sivusuuntaan ja ohjaamo kallistui kohti maata. Eräskin urakoitsija myönsi jälkeenpäin, että olisi palkannut Helenan, mutta vaimo kielsi. Ajajat olivat jääneet hämmästelemään, mitä nuori nainen tekee metsäkoneessa, Helena muistelee huvittuneena
PERHE: Kolme lasta ja kuusi lastenlasta. – Opettajaksi en ollut ajatellut, mutta konekoulussa matikanopettajani Timo Vihola sanoi kuolemattoman ajatuksen: ”Sinusta tulisi hyvä opettaja”. LM 8/2017 s.12-17 PIKKUTYTTÖNÄ HELENA RAKENSI MÄKIAUTOJA ja lauttoja ja teini-iässä hän alkoi harrastaa ilmakivääriammuntaa. – Kurinpito-ongelmia minulla ei ole ikinä ollut, mutta sen olen nähnyt, että nuorten kanssa on oltava jämäkkä. – Auttaa, kun naiset menevät miesvaltaisille aloille ja päivänvastoin. HARRASTAA koiranäyttelyitä, kalastusta ja kuntosalia. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja markkinoin alaa naisille. – Metsäala on ihan älyttömän hieno juttu, kunpa nuoret tytöt tajuaisivat sen! Ei tässä voimaa käytetä, vaan järkeä ja vipuja. Taitojen ja tarkkuuden pohja luodaan koulutuksessa, mikä vaatii napakkaa ja perusteellista opettajaa. Opettajakoulutukseen valittiin 42 hakijasta kymmenen. Helenasta tuli Suomen toinen metsäalan työopettajaksi valmistunut nainen. Lämpimät ja puuhakkaat metsämuistot liittyvät rakkaaseen isoisään. Ja metsään herää kaipuu, jos en ole vähään aikaan sinne päässyt. Kurssilta vain kaksi naista on jäänyt vakituisesti alalle, mutta viime vuosina alalle on tullut lisää naisia. Myin kävyt paikalliseen osuuskauppaan, josta ne menivät siemenja taimituotantoon. Metsäalan perustutkinnon ja metsurin opintojen jälkeen hän päätti, että hänestä tulee konenainen, isojen töiden riuska tekijä. Hän kiersi eri osastoilla ja sai käytännön tuntumaa koneiden kokoamiseen. – Kuljin tuntikaudet metsässä ja kiipesin muovipussi hampaissa mäntyihin. Metsän voima juurtui tyttöön vähä vähältä, siitä tuli mukiinmenevä kaveri, joka tarjosi kiehtovaa tekemistä ja jännitystä. Ja niinpä vuonna 2012 Jämsän ammattiopistossa järjestettiin Suomen ensimmäinen naisille suunnattu metsäkoneenkuljettajakoulutus. Helenasta opinto-ohjaajien pitäisi hankkia enemmän tietoa metsäalan koulutuksista kyetäkseen markkinoimaan sitä tytöille yhtenä ammattivaihtoehtona. Hänestä on yksitoikkoista ja vähän laiskaakin esitellä peruskoulun päättäville tytöille vain lukiota, lähihoitajan tai kaupan alan ammatteja. Nuket ja kotileikit eivät poikatyttöä innostaneet, mutta metsä houkutteli. UNELMOI elävänsä niin kauan, että näkisi lastenlastensa opiskelevan. Vaatimuksiakin on: pitää osata olla yksin metsässä ja joskus on tehtävä isojakin päätöksiä. Esimerkit ovat hyviä, onhan meillä jo metsäalan isoissa firmoissa johtajinakin naisia. Kun Helenalle kauhistelee tämän kesän valtavien avohakkuiden paljastamia, karuja maisemia, perusteet tulevat salamannopeasti. Jo nuorena Helena oivalsi, että metsä on suomalaisen sielu mutta myös leipä. Silmäillessään valtavaa hallia päästä päähän, hän tajusi, ettei naisia juuri näy. Sitä paitsi toisen asteen koulutuksesta pääsee jatkamaan myös yliopistoon. – Jo viisivuotiaana pyysin äitiä tekemään eväät ja lähdin yksin metsäretkelle. – Siitähän syntyi valtava haloo. Hempeilevä metsäsuhde ei kuitenkaan ammattilaista kanna. Muistan raivanneeni jo kymmenvuotiaana metsää vesurilla. – Viihdyn yksikseni, en tarvitse paljon ihmisiä ympärilleni. KUN OPISKELIJAT SIIRTYVÄT METSÄKONEEN puikkoihin työelämässä, heillä on käsissään isot vastuut. ASUU Jämsänkoskella kultaistennoutajien Pepin ja Liinan kanssa. – Papalla oli Jämsänkosken Haavistossa maatila ja sain olla paljon hänen mukanaan metsissä. Raha ei ole ainoa asia, joka METSÄALA ON IHAN ÄLYTTÖMÄN HIENO JUTTU, KUNPA NUORET TYTÖT TAJUAISIVAT SEN! ›› Helena Sneck SYNTYNYT vuonna 1955 Jämsässä. Helena naurahtaa, että kynsienviilaajaksi hänestä ei nuorena naisena ollut. ku ka ” Viihdyn yksikseni, en tarvitse paljon ihmisiä ympärilleni.” LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 15 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 15 20.7.2017 14.51. Kun isä pääsi vanhainkodille talonmieheksi, perhe muutti Jämsänkoskelle. – JUMALEISSON! KUN TÄÄLTÄ PÄÄSEN , teen naisille metsäkoneenkuljettajakoulutuksen! Noin Helena Sneck päätti ollessaan opettajien työelämään tutustumisjaksolla Vieremällä metsäkonevalmistaja Ponssella. Kodin lähellä oli havumetsä, josta Helena keräsi käpyjä. – Metsä on uusiutuva luonnonvara. MOTTO: ”Aina käy hyvin niin kuin käy.” LEMPIPUU on mänty, joka on kaunis taimesta tukkipuuhun ja mahdolliseen keloon asti – ja sitä on hyvä halatakin. Metsäalan opettajuus, isojen kokonaisuuksien hallinta ja järeiden koneiden ryske ovat vain osa herkän, naisellisen ja pohdiskelevan Helenan mielenmaisemaa. – Kun soitin opistomme rehtorille ja esitin ideani, olin niin intoa täynnä ja jännittynyt, ettei ääni meinannut kulkea. TYÖSKENTELEE Jämsän ammattiopiston lehtorina
16 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 16 20.7.2017 14.51. LM 8/2017 s.12-17 KUN IHMISET JÄIVÄT TUIJOTTAMAAN ANITAA, PYSÄHDYIN JA KERROIN, MILLAINEN LAPSI TYTTÄREMME ON
– Elämäni ehdoton huippujuttu oli, kun sain Matin ylipuhuttua ja meistä tuli metsänomistajia. Yhteinen omakotitalo, jonne Helena Sneck jäi asumaan koirineen, on osoittautunut liian isoksi. Nyt hänellä on koti Jämsään perustetussa uudessa kehitysvammaisten asuntolassa. LM 8/2017 s.12-17 säätelee metsien hakkuuta, vaan myös uudistustarve. Perheen kuopuksella Anitalla oli Downin syndrooma ja vaikea sydänvika, jonka takia hän joutui moneksi viikoksi teho-osastolle. Elämäntilanteet muuttuvat, mutta metsä on ja pysyy. – Anita on muuttanut minua paljon. Kun sahaan moottorisahalla ja teen puita, he näkevät, ettei tarvitse olla mies tehdäkseen tällaista. Helena käy monta kertaa viikossa metsissään koirien kanssa ja tekee jonkin verran myös metsänhoitotöitä. Anita oppi syömään ja paljon muutakin. Helena arvelee metsienhoitoon vaikuttavan jatkossa yhä enemmän myös se, että etenkin Etelä-Suomen metsänomistajista moni on nainen. Kun soittelin viranomaisille, aloitin yleensä, että ”tämä koskee Anitaa, mutta tämä tulee auttamaan muitakin kehitysvammaisia”. Helena vie lapsia kalaan, metsäretkille, metsäkoneita ihastelemaan... Metsissä on alettu jo kiinnittää huomiota metsäluonnonhoitoon, ja myös laitekehitys on parantanut tilannetta. Autosta heijastuivat pitkät valokiilat pimeään, lumiseen kuusikkoon, kun hän miehensä Matin kanssa iltaisin palasi Jyväskylän keskussairaalasta kotiin. Anita opiskeli Aitoon ammattioppilaitoksessa suurtalouskeittiölinjalla ja oli jonkin aikaa töissä vanhainkodissa. Lomillaan Helena kääntää usein autonnokan kohti Lappia, jossa käy vaeltelemassa tai laskettelemassa. Sen jälkeen tuomme hänet kotiin ja hoidamme hänet itse”. – Vuoden alusta olen aistinut, että tämä alkaa olla nyt tässä. Hän on laittanut talon myyntiin ja aikoo luopua myös perheen Savossa sijaitsevasta kesäpaikasta. Tyttö reissaa usein mummin kanssa: on kierrelty Lofooteilla ja käyty Pohjois-Suomessa laskettelemassa. Perheet asuvat lähellä, joten mummilassa on helppo piipahdella. Tunnen, että olen oman osuuteni tehnyt, ja haluan antaa tilaa nuoremmille. Edunvalvontakamppailut kannustivat Helenan tuolloin myös kunnan ja seurakunnan luottamustehtäviin. – Kotona Anitalta on aina vaadittu samat kotihommat kuin muiltakin lapsilta. PUOLISO MATTI KUOLI KOLME VUOTTA SITTEN , minkä jälkeen moni asia on Helena Sneckin elämässä muuttunut. Metsässä kulkiessaan hän katselee kasveja, metsätyyppiä, tutkii sen monimuotoisuutta ja miten sitä on hoidettu. Toiveissa on, että metsät nousevat vuosi vuodelta pontevammin kohti pilviä palvellen tulevaisuudessa hänen lapsiaan, ja lapsenlapsiaan. Muutan Jämsään kerrostaloon ja alan reissailla koirien kanssa. Helena katsoo metsää enemmän ammattinsa kautta. Olin 17-vuotias, kun aloimme seurustella ja 25-vuotias, kun meidät vihittiin. KUN IHMISET JÄIVÄT TUIJOTTAMAAN ANITAA, PYSÄHDYIN JA KERROIN, MILLAINEN LAPSI TYTTÄREMME ON. Naiset ajattelevat myös tunteella, joten he saattavat olla kiinnostuneempia kevyemmistä metsänhoitotoimista. Hänen syntymänsä jälkeen minusta tuli entistä määrätietoisempi, sillä jouduin ajamaan paljon hänen asioitaan, kuten vaatimaan hänelle kuuluvia terapioita. Silti Helena muistaa kuin eilisen päivän talviset illat vuonna 1986. – Aloitan nyt oman elämän. Menin katsomaan mitä siellä tapahtuu. HELENALLA ON KUUSI LAPSENLASTA. Aika oli rankkaa, sillä pienokaisen tilanne huolestutti ja hänen luonaan oltiin sairaalassa päivittäin. Pojista vanhin on jo varsinainen John Deere -mies. Ja sitä lapset tekevät mielellään, sillä mummila on mahtipaikka, jossa tehdään jänniä juttuja. Ensimmäinen lapsenlapsi on jo kymmenvuotias. Helena on kiitollinen vahvasta lähipiiristä ja serkuista, jotka ovat kaikki olleet tukemassa Anitaa tavalliseen elämään. HELENAN LAPSET EVA, ANITA JA KRISTIAN ovat jo yli kolmekymppisiä ja elävät omillaan. – He ylpistelevät sillä, että meidän mummi osaa ajaa metsäkonetta. Oli koskettavaa nähdä, että siellä meidän Eva ja Kristian olivat esittelemässä Anitaa isolle lapsiporukalle ja kertomassa, millainen sisko heillä on. – Kun ihmiset jäivät tuijottamaan Anitaa, pysähdyin ja kerroin, millainen lapsi hän on. Kun lapset olivat pieniä, perhe matkusteli paljon. – Matti oli minulle rakas ihminen: päivääkään ei mene, etten ajattelisi häntä. – Yhtenä päivänä Matti soitti sairaalaan: ”Teillä on kaksi päivää aikaa opettaa Anita syömään. Mutta surulleni en ole löytänyt kanavaa metsästä. – Muutan heidän roolimallejaan. – Kerran olimme lasten oppilaskunnan järjestämässä tapahtumassa ja huomasin kentälle kokoontuneen ison ringin lapsia. Intohimoisesti työtään tekevä opettaja on aloittanut laskeutumisen uuteen elämänvaiheeseen: työvuosia on jäljellä enää muutama. – Metsästä sanotaan löytyvän rauha. Pikkusisko on antanut myös sisaruksilleen potkua rohkeuteen. Parhaillaan lihakset ulvovat personal trainerin ohjaamasta, tiukasta punttisalitreenistä. Harrastuksia Helenalle on siunaantunut liuta – kunhan valikoi, mikä minäkin päivänä innostaa. Ei ollut sellaista reissua, jolla äiti ei olisi joutunut valistamaan ihmisiä erilaisuudesta. Tyttären tallissa odottaa illalla hevonen ratsastusta ja hoitamista. ” Vuoden alusta olen aistinut, että tämä alkaa olla nyt tässä.” LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 17 LM8_s12-17_HelenaSneck.indd 17 20.7.2017 14.51
HANNU KASKINEN kuvat RAISA KYLLIKKI RANTA 18 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 18 24.7.2017 13.37. LM 8/2017 s.12-23 Kielitieteilijä Janne Saarikivi kehottaa kokeilemaan ajattelua, vaikka se ei ole helppoa. Ajattelija yrittää ymmärtää niin sanottua vastapuolta, ja aito suvaitsevaisuus on itsestä poikkeavien ihmisten kuuntelemista ja heiltä oppimista
LM 8/2017 s.12-23 ›› LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 l 19 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 19 20.7.2017 15.26
Janne Saarikivi sai onnekkaasti tuntea pitkään sekä äitinsä että isänsä isovanhemmat. Hänet valittiin kansanedustajaksi sosiaalidemokraattina, ja tie vei miehen kapinanjohtoasioista 1918 vankilaan Suomenlinnaan. – Hauskasti siis sukuni ovat kohdanneet ennen kuin isovanhempani kohtasivat. Suomi on niin pie20 l LAPSEN MAAILMA 8 l 2017 LM8_s18-23_JanneSaarikivi.indd 20 20.7.2017 15.26. Karjalaiset voivat tässä opettaa koko Suomea: ”Karjalaisuus on identiteetti rajalla, vieraalla maalla ja vähemmistössä, ylpeä itsestään ja elävä, mutta toisia kunnioittava ja avoin. Tämä taitava puuseppä opetti potkurin ja muiden lentokoneosien rakentamista miehelle, josta sittemmin tuli Janne Saarikiven äidinpuoleinen isoisä. LM 8/2017 s.12-23 J Janne Saarikivi, 44, on suosittu puhuja. Isoäidin suku kuului valkoisiin, isoisän punaisiin. Sellaisena se edustaa todellista itsenäisyyttä, joka kasvaa valtion rajojen yli, samalla säilyttäen juurensa siinä historiallisessa yhteisössä, josta se syntyy.” Suvussa punaista ja valkoista Karjalaisuus on Janne Saarikivelle isänpuoleisen suvun perintöä, äidin suku on hämäläisiä. Hän sanaili, että todellinen suvaitsevaisuus ei mahdu mihinkään valmiiseen maailmankuvaan, jossa oikeistolla ja vasemmistolla, suvakeilla ja natseilla on siistit paikkansa. Viime itsenäisyyspäivänä hän puhui Helsingin yliopiston Karjalaiselle Osakunnalle. Isänpuoleisen isoisän isä syntyi avioliiton ulkopuolella Karjalan Läskelässä. SAARIKIVEN PERHE ON MAJOITTANUT VUODEN 2016 KEVÄÄSTÄ ASTI IRAKILAISTA TURVAPAIKANHAKIJAA. Juhlapuhuja painotti, että suomalaisten on nyt elettävä viisaammin kuin sata vuotta sitten