| KUUDESLUOKKALAISTEN LUKUHAASTE: 5 000 KIRJAA! TEINIPOJAT VALMISTAVAT KIERRÄTYSMATERIAALEISTA UNIIKKEJA VAATTEITA Koska lapse. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 7 | 2020 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 LM7_s1-2_Kansi.indd 1 8.10.2020 11.38 8.10.2020 11.38. MA AIL MA VALENTINA IBRAHIMI TEKEE VAPAAEHTOISTYÖTÄ NUORTEN TURVATALOSSA ONKO LAPSESI HAKKERI. ova
Millaista on islantilainen dekkarikirjallisuus. Kultti Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Eläkeläisten tilanne Ukrainassa. Analyyseja ulkopolitiikasta. Onko Venäjällä tilaa taiteelle. Koskettamisen rajat ja normit. LM7_s1-2_Kansi.indd 2 LM7_s1-2_Kansi.indd 2 8.10.2020 11.38 8.10.2020 11.38. Är pollinering livsviktigt. Säilyykö elokuvahistoria. Näistä aiheista ja paljon muusta voit lukea Kultin lähes 200 erilaisesta jäsenlehdestä. Psykoterapian olemus. Metsien ja linnuston rikkaus Suomessa. Tutustu lehtiin ja tilaa WWW.KULTTILEHDET.FI KORONA-AIKANAKIN PARAS TAPA TUKEA KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIÄ ON LUKEA JA TILATA NIITÄ. Immunologisten lääkkeiden hyöty
LOKAKUU | 7 | 2020 SISÄLTÖ OSALLISUUS 6 Eetu Hukkanen, 13, edustaa eurooppalaisessa lasten neuvostossa Suomen lapsia ja nuoria 10 Hevoset houkuttelivat väkeä perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahvikauden avaukseen Tohmajärvellä LASTENSUOJELU 22 Vapaaehtoistyötä tekevä Valentina Ibrahimi, 17, kokee olevansa kuin ystävä, joka nuorelta puuttuu 26 Nelli Niemelä on Icehearts ry:n ensimmäisen tyttöjoukkueen kasvattaja ja tyttötyön kehittäjä 47 Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni: Asiakkaan oikeudet 55 Syntymäkotinsa ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret kantelevat yhä useammin huonosta kohtelustaan viranomaisille KASVU JA KOULU 30 Näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen ihailee lasten tikahtumisen kykyä Kanikuiskaaja Maija Mörsky ruokkii perheensä lemmikkiä Fionaa. S. s. 62 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 3 ›› LM7_s3-4_Sislu.indd 3 LM7_s3-4_Sislu.indd 3 9.10.2020 7.34 9.10.2020 7.34. 52 MIKÄ SAA LAPSET LUKEMAAN
vuosikerta KANSI Valentina Ibrahimin kuvasi kanteen Eeva Anundi. s. Sen avulla edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa sekä luodaan tapoja, joilla lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa vahvistuvat. 79. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. s. Sivusto on toteutettu yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön kanssa. Kansallinen lapsistrategia valmistuu loppuvuoden 2020 aikana. l Vantaa l Helsinki Tampere l Tohmajärvi l Kierrätysmateriaaleista syntyy uniikkeja vaatteita. > Tutustu lapsistrategiaan: www.lapsistrategia.fi > Seuraa myös: www.lapsenoikeudet.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. Sivustolle kootaan tietoa siitä, miten lapsistrategian toteutus etenee ja miten sillä edistetään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa sekä mahdollisuuksia osallistua sen toteutumiseen. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Mikä voisi olla sen tärkeämpää. 46 4 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 LM7_s3-4_Sislu.indd 4 9.10.2020 7.34 9.10.2020 7.34. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. 48 Runoilija Harri Hertellistä isyydestä puhutaan liian vähän. LAPSEN OIKEUDET <3 LAPSISTRATEGIA Lastensuojelun Keskusliiton hallinnoimalla Lapsen oikeuksien verkkosivustolla on julkaistu uusi alasivusto kansallisen lapsistrategian viestinnälle. 40 58 Multi Aid Programs -järjestö on avannut libanonilaisiin pakolaisleireihin kouluja 62 Helsinkiläisen Keinutien alaasteen 6B-luokka haastoi itsensä lukemaan 5 000 kirjaa ISOVANHEMMUUS JA VANHEMMUUS 36 Sisko Maksimainen on mummi ja Päivi Korelin mummu Noellelle ja Stellalle, jotka ovat kaksosia 40 Runoilija-dj Harri Hertell antaa runoissaan äänen lapsille ja vanhemmille 44 Älä järkyty, jos lapsesi paljastuu hakkeriksi HARRASTUS 48 17-vuotiaat Ben Houghton ja Pyry Hämäläinen tekevät vaatteita, joita haluttaisiin ostaa jopa New Yorkissa 52 Mörskyn nelihenkiseen perheeseen kuuluu myös kuusi kania PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Pika-aituri Nooralotta Neziristä naisurheilijan uran ei pitäisi päättyä lasten saamiseen 32 Tutkittua tietoa: Entisaikaan isoäidit turvasivat lapsenlasten eloonjäämistä 46 Palvelukortti 61 Päivi Alasalmen kolumni 66 Kuukauden kirjat: Arki on juhlaa! Maria Nilsson Thore on kuvittanut uuden Saariston lapset -kirjan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Lapsistrategian visiona on aidosti lapsija perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. 66 Karjalohja l Hämeenlinna l l Lohtaja l Muurame TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S
Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA On tärkeää, että lapset määrittelevät itse myös sen, millaista hyötyä he saavat osallistumisestaan vaikuttamistyöhön. Nuoret kokivat myös EU-tason vaikuttamisen tärkeäksi, vaikka itse Unioni koettiin vieraaksi ja etäiseksi. Tässä lehdessä on juttu nuoresta vaikuttaja-aktiivi Eetu Hukkasesta, joka pohtii hienosti tätä edustuksellisuuden pulmaa. Miksi me aikuiset käyttäydymme huonosti lapsia ja nuoria kohtaan. On todella upeaa, että löytyy lapsia ja nuoria, jotka haluavat osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda esiin vaikeitakin asioita. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 5 LM7_s5_PK.indd 5 LM7_s5_PK.indd 5 8.10.2020 12.48 8.10.2020 12.48. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva haukkuminen, vähättely ja häirintä ovat valitettavan usein arkea monen nuoren kohdalla. Heidän pitäisi saada itse päättää, mistä asioista käytävään keskusteluun he haluavat osallistua. EU:ssa tehdään tärkeitä päätöksiä, vaikka se onkin nuorista ”jokin valtava”. Toisaalta moni innostuu osallistuessaan pohtimaan laajemmin omaa tulevaisuuttaan ja esimerkiksi ilmastonmuutosta. Viimeksi niitä koottiin kuluneena syksynä rajatulta joukolta lapsia, jotka luonnollisesti ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Suurin virhe, jonka voimme tehdä, on vähätellä tai mitätöidä lasten ja nuorten mielipiteitä, mitä tapahtuu toistuvasti. Lastensuojelun Keskusliitto on välittänyt lasten kokemuksia vaikuttamisesta ja osallisuudesta EU-tasolle. Nuoret pitivät hallituksen nuoria naisministereitä tärkeinä vaikuttamisen roolimalleina. Erimielisyyksissä tulisi aina ensin kuunnella toisen näkökulmia ja perusteluita, eikä pyrkiä ääntä nopeammin osoittamaan olevansa oikeassa. Hyöty on nähtävissä helposti, kun asiat liittyvä vahvasti omaan arkeen, vaikkapa koulun toimintatapoihin. Heistä EU-tasolla vaikuttaminen tapahtuu ennen kaikkea äänestämällä mutta myös vetoomusten, sosiaalisen median ja mielenosoitusten avulla. Lasten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ei saa vähätellä, kuten valitettavan usein tapahtuu. Erityisesti silloin, kun lapset tai nuoret osallistuvat vaikuttamistoimintaan, on huolehdittava siitä, että he voivat turvallisesti tuoda esiin mielipiteitään ja näkemyksiään. Keskeisessä roolissa on ollut lasten näkemysten kuuleminen – erityisesti siitä näkökulmasta, miten lapset kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa. pääkirjoitus EU valmistelee lasten oikeuksia koskevaa strategiaa, jonka avulla halutaan edistää ja suojella lasten oikeuksien toteutumista EU:ssa. Toivottavasti ministerit lunastavat luottamuksen olemalla kiinnostuneita lasten asioista ja lapsen oikeuksista pitämällä niitä esillä tällä hallituskaudella. Asioista on voitava keskustella, jopa väitellä, mutta toisen asiallista mielipidettä on kunnioitettava. On oltava myös armollinen: toisen tiedoissa voi olla aukkoja ja tulkinnoissa väärinymmärryksiä. Kun keskustelun ja väittelyn taustalla on aito halu ymmärtää toista, ollaan jo hyvällä alulla. Me aikuiset ajattelemme helposti, että tähän syyllistyvät lasten ja nuorten ikätoverit, mutta totuus on toisenlainen. Useimmiten lapsia ja nuoria kohtaan huonosti käyttäytyvät aikuiset. Kannattaa silti aina muistaa, etteivät he automaattisesti edusta isoa ryhmää
Eetu Hukkanen toimii parlamentin varapuheenjohtajana. 6 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 6 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 6 8.10.2020 12.45 8.10.2020 12.45. osallisuus Monitoimitalo 13 on Tampereen keskustassa sijaitseva kaupungin nuorten toimintatila, jossa pidetään Lasten Parlamentin kokoukset
SUOMEN LASTEN EDUSTAJA Tamperelainen Eetu Hukkanen edustaa eurooppalaisessa lasten neuvostossa Suomen lapsia ja nuoria. ANU VALLINKOSKI | KUVAT LAURA VESA LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 7 ›› LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 7 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 7 8.10.2020 12.45 8.10.2020 12.45
Kyllä se eduskunta tai jokin järjestötyö minua kiinnostaisi. Toisaalta lasten ja nuorten tasa-arvo tai sen puute näkyy Suomessakin, vaikka meillä onkin asiat hyvin moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Tärkeää on myös oman maan kuulumisten kertominen. Haluan päästä vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteeni, Hukkanen perustelee luottamustoimiin hakeutumistaan. Mm. Osa kuvittelee, että meillä olisi täällä jääkarhuja, Hukkanen naurahtaa. – Laitoin hakemuksen menemään maaliskuussa ja varsin pian tuli vastaus, että minut oli valittu. Lasten ja nuorten kannalta hänen mielestään erityisen tärkeitä asioita ovat tasa-arvon edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. – Isona voisin opiskella vaikkapa valtiotieteitä tai jotain yhteiskunnallista alaa. Paikoin esimerkiksi yliopistot ovat kysyneet lapsilta, miten heidän osallisuuttaan voisi edistää. Isona eduskuntaan. Hukkanen on kuin kala vedessä myös aikuisten vaikuttajien kanssa. – Aika paljon tämä homma on Suomi-tietouden viemistä muille lapsille ja nuorille. Palavereissa 11–16-vuotiaat lapset ja nuoret 12 Euroopan maasta keskustelevat muun muassa Eurochildin asialistalla olevista asioista ja muodostavat niistä kannanottoja ja lausuntoja. Toisaalta muut ovat jo käyneet tutuiksi, joten ei heitä tarvitse jännittää. Myös syksyn kansainvälinen konferenssi Hämeenlinnassa peruuntui. – Olen tätä miettinyt. Sen tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja Euroopan unionissa. – Me olemme ne, jotka joudumme ilmastonmuutoksen vaikutukset näkemään. B rysselin matka vaihtui etäkokoukseen eurooppalaisten kollegoiden kanssa. l Järjestö on perustettu vuonna 2004. – Englanti on melkein kaikille muillekin vieras kieli, joten ei haittaa, vaikka joskus tekisikin puheessa jonkin virheen. Aivan pystymetsästä nuorukainen ei toimeen ryhtynyt, sillä hänellä oli aiempaa kokemusta vaikuttamistyöstä Tampereen Lasten Parlamentista, jossa hän toimii varapuheenjohtajana. 8 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 8 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 8 8.10.2020 12.45 8.10.2020 12.45. Tasa-arvon puolesta, ilmastonmuutosta vastaan Eetu Hukkanen aloitti Eurochildin lasten neuvoston edustajana huhtikuussa 2019. n MIKÄ IHMEEN EUROCHILD. l Eurochild on eurooppalainen yhteistyöjärjestö, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia lastensuojelujärjestöjä ja alan toimijoita. Lasten ja nuorten pitäisi nykyistä enemmän päästä ilmaisemaan mielipiteensä heitä koskevista päätöksistä. Kolmas asia, jota Hukkanen haluaisi edistää, on lasten ja nuorten osallisuus. – Tavallisesti meillä olisi kaksivuotisen kauden aikana Brysselissä kolme kokousta ja 12 etäkokousta, Hukkanen kertoo. Kaikilla perheillä ei ole varaa harrastuksiin. Hän kertoo tavanneensa viime marraskuussa Brysselin matkalla suomalaisia europarlamentaarikkoja. Molemmat vaikuttavat suuresti nykylasten tulevaisuuteen. Eetu Hukkasta kuullessa huomaa, että hän on todella poikkeuksellisen innostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Lastensuojelun Keskusliitto on Eurochildin jäsen. – Olen ollut jo pitkään hirveän kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. l Euroopan unioni rahoittaa Eurochildia. Koronaepidemia on vaikuttanut muun muassa näin Eetu Hukkasen, 13, kalenteriin. Hän kertoo, ettei erityisemmin jännitä Eurochildin lasten neuvoston kokouksia – ei vaikka kokouskieli on englanti. Nykyisin siihen kuuluu 176 jäsenjärjestöä 34 maasta. Sirpa Pietikäisen (kok) kanssa hän keskusteli muun muassa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista lapsiin, ja Miapetra Kumpula-Natrin (sd) kanssa hän vaihtoi ajatuksia siitä, miten lapsia voitaisiin kuulla enemmän Euroopan parlamentin työssä. Hukkanen kertoo ratkaisseensa ongelman niin, että hän kuuntelee tarkalla korvalla Tampereen Lasten Parlamentin keskusteluja ja koostaa niistä suuria linjoja. Hukkanen tähdentää, että vaikka Suomessa kaikilla on periaatteessa mahdollisuus koulutukseen, ovat lapset esimerkiksi harrastusten suhteen eriarvoisessa asemassa keskenään. Niin, Hukkanen ei ole aivan tavallinen kahdeksasluokkalainen nuorukainen, sillä hän edustaa suomalaisia lapsia ja nuoria eurooppalaisessa lasten ja nuorten neuvostossa. Itse hän on yllättynyt siitä, miten paljon lapsia kuullaan joissain maissa. Etenkin ilmainen kouluruoka on muille suuri ihmetyksen aihe. Tähänastiset luottamustoimet ovat tuoneet nuorukaiselle roppakaupalla kokemusta, uusia ystäviä sekä aimo annoksen oppia muiden maiden kulttuureista ja elämänmenosta. Vaikka edustan suomalaisia lapsia Eurochildin lasten neuvostossa, en mitenkään voi kaikkien mielipidettä tietää. Ei jännitä Mutta onko suomalaisilla lapsilla ja nuorilla yhteisiä mielipiteitä ja näkemyksiä eri asioista. – Yleensä etenkin ilmainen kouluruoka on muille suuri ihmetyksen aihe. Suomen edustaja on kertonut kollegoilleen esimerkiksi koulutusjärjestelmästämme, ilmaisesta opiskelusta ja kouluruuasta, lehdistönvapaudesta, ihanasta luonnosta ja siitä, että Suomessa kuullaan myös lasten mielipiteitä. Myös Maltan käytäntö, jossa paikallinen lasten parlamentti tapaa säännöllisesti maan presidenttiä, on jäänyt mieleen. Se tuntuu monista aivan absurdilta jutulta. Neuvostoa ylläpitää yhteistyöverkosto Eurochild, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista Euroopassa ja Euroopan unionissa. – Toiseksi meilläkin tummaihoiset lapset ja nuoret voivat kokea syrjintää
Esimerkkinä Eetu Hukkanen mainitsee harrastukset, jotka eivät nyt ole kaikkien ulottuvilla MIKSI LASTEN NEUVOSTO. Eurochild perusti lapsille ja nuorille oman neuvoston vuonna 2017. Toisaalta se tarjoaa paikan, jossa lapset ja nuoret voivat harjoitella vaikuttamista, oman mielipiteen ilmaisemista, muiden kuuntelua ja yhdessä päätösten tekemistä, erityisasiantuntija Ira Custódio Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo. – Lasten neuvostolla on tärkeä merkitys. – EU:ssa painottuu taloudellinen näkökulma. Poliitikkoja on ylipäätään tärkeä muistuttaa, että tehdyt päätökset vaikuttavat myös lasten arkeen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Vaikka suomalaislasten elämässä moni asia on hyvin, vielä riittää tekemistä. Neuvosto on olennainen osa myös Eurochildin vaikuttamistyötä Euroopan unionissa, Custódio tähdentää. Kun lapset ja nuoret kertovat itse omista näkökulmistaan, päättäjät kuuntelevat tarkemmalla korvalla kuin jos asiaa veisi lasten puolesta eteenpäin aikuinen. Siihen kuuluu 11–16-vuotiaita lapsia ja nuoria 12 Euroopan maasta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 9 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 9 LM7_s6-9_EetuHukkanen.indd 9 12.10.2020 13.04 12.10.2020 13.04. Eurochildille se on yksi kanava, jonka kautta se saa tietoa lasten toiveista ja ajatuksista. Tässä lapset itse ovat parhaita sanansaattajia
TEKSTI JA KUVAT PASI HUTTUNEN 10 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 10 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 10 12.10.2020 13.39 12.10.2020 13.39. osallisuus Hevoset houkuttelevat KOHTAAMAAN IHMISEN Hevoset toimivat vetonaulana perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahvikauden avauksessa, jossa kynnys on matala ja apua tarjolla sitä tarvitseville
Kierrokset Kannaksen ratsutilan aitauksessa tilanomistaja Sonja Hirvosen sekä apukäsi Emmi Räsäsen ja Netta Hasusen talutuksessa ovat hevosille tuttua kauraa. Lasten ilmeet kielivät riemusta ja jännityksestä heidän kivutessaan keittiöjakkara korokkeenaan satulaan. Taustalla Lettu. Parkkipaikka täyttyy perheautoista. Kyllä nämä ovat tosi tärkeitä kontaktipaikkoja, kaksosten äiti Tanja Pesonen kertoo. Pesosen perheessä on viisi lasta. LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 11 ›› LM7_s10-12_Osallisuus.indd 11 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 11 12.10.2020 13.40 12.10.2020 13.40. Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahvien tapainen säännöllinen tapahtuma on helpottava rutiini. Ärrä osoittautui helposti lähestyttäväksi ratsuksi. Ratsastusharrastus siintää tyttöjen haaveissa, eikä tähän tapahtumaan suostuttelua kaivattu. Taluttajien kasvomaskitkaan eivät niitä hetkauta. Miitta Pesonen odottelee vuoroaan ties monennellekko kierrokselle. Ratsastus oli Malla Pesosesta kivaa ja sopivasti jännittävää Emmi Räsäsen talutuksessa. – On yritetty tulla aina kun mahdollista. Ratsukollegat Lettu ja Ärrä ovat kierroksella omine pienine ratsastajineen. Hirmu paljonhan heille tuli silloin lisää oma-aloitteisuutta. Kaksoset Miitta ja Malla Pesonen, 8, säntäävät jonoon asettelemaan kypärät päähän. Aikuisille löytyy juttuseuraa ja uusia tuttavuuksia. Isä on reissutyössä, joten perheen arki vaatii organisointia. – Aion ratsastaa kymmeniä kertoja, Miitta intoilee. Hienoahan se on, että on tämmöistä aktiviteettia. – Keväällä lasten etäkoulu työllisti omien töiden päälle. Lapsiin vetoaa se, että on äksöniä ja pientä tarjoilua. Iltatähdiksi syntyneiden kaksostyttöjen sisaret ovat 15-, 16ja 20-vuotiaita. Syyslomasuunnitelmatkin perhe teki sillä ajatuksella, että kovin kauas ei reissata. Ihan hyvä asia jälkikäteen, mutta ei se keväällä siltä tuntunut. Pienemmillä paikkakunnilla konkreettinen toiminta on usein meneillään olevan kaltaista pop up -toimintaa. R iku, 13, suhtautuu rauhallisesti selässään istuviin lapsiin. Perhe on käynyt usein kuukausittain järjestetyissä tapahtumissa. Toistakymmentä lasta vanhempineen on saapunut tohmajärveläiselle tilalle perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnan iltakahveille. Koronakevään jälkeen ja edelleenkin epävarmassa tilanteessa on arvokasta jo se, että voi tavata ihmisiä
Kohtaamispaikkatoiminnassa on järjestetty myös puistojuhla makkaranpaistoineen sekä elokuvailta lapsille. Hankkeen järjestöagentti Marika Hurskainen keräsi Tohmajärven hevostapahtuman osallistujilta vastauksia kyselyyn, jotta toiminnan kehittämiseen saadaan tietoa suoraan ruohonjuuritasolta: – Tuloksista saadaan käsitystä, mitkä osa-alueet tarvitsevat kehittämistä. Se on harvinaista alalla, jossa tehdään tyypillisesti kolmivuorotyötä. Sen sijaan tietoiskuluonteisemmat tapahtumat vaikkapa parisuhdeasioista eivät ole herättäneet samalla tavalla kiinnostusta: – Yritetään hakea tasaista kävijämäärää. MIKÄ ON PERHEKESKUS. Osallisuusviikon kyselyn täyttäminen onnistui Tanja Pesoselta hyvin tapahtuman tuoksinassa. – Kerran ei päästy edes videopuheluun. Tärkeä osa toimintaa on Osallisuusviikko, jota vietettiin tänä vuonna 7.– 13.9. Toiminta mahdollistaa yhdessäolon, vertaistuen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Perheet keskiöön! -hankkeen järjestöagentti Marika Hurskainen toteaa, ettei kohtaamisten arvoa pysty rahalla mittaamaan. Viimesyksyinen elokuvailta, jossa lapsille näytettiin leffa ja vanhempien kanssa keskusteltiin mediankäytöstä, oli Pesosen mukaan toinen erittäin hyvä tilaisuus: – Mediajutuista oli kiva keskustella muiden vanhempien kanssa, että mitä se nettiaika on ja mitä siellä netissä tehdään. Silloin ekalla ei ollut vielä tiedontuntejakaan. Jospa niin kävisi nyt, kun kohtaamispaikkatoiminta muuttuu jokaviikkoiseksi yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilan kanssa. Hanke tarjoaa myös koulutusta kuntaja sote-väelle sekä järjestöjen ja seurakuntien ihmisille. Osataan neuvoa oikean palvelun äärelle ja kannatella lakisääteisiin palveluihin jonotettaessa. Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminnalla tarkoitetaan tietyn alueen toimijoiden yhdessä koordinoimaa ja tarjoamaa avointa, matalan kynnyksen toimintaa lapsille, vanhemmille, perheille ja vapaaehtoisille. Tämä on Lastensuojelun keskusliiton hallinnoiman Perheet keskiöön! -hankkeen perusajatus. Järjestöjen puolella on valtavasti osaamista ja sekä ammatillista että vapaaehtoistoimintaa, joka kuuluu luontaisesti osaksi perhekeskustoimintaa. 12 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 12 LM7_s10-12_Osallisuus.indd 12 12.10.2020 13.40 12.10.2020 13.40. Nyt tokalla on, ratsastusvuoroa odotteleva Miitta täydentää. Siksi järjestöt ja seurakunnat pyritään saamaan näkyviin ja kuuluviin eli osallisiksi aidosta kumppanuudesta. Kaksostytöt Miitta (vas.) ja Malla, 8, keskittyivät hevosiin. Tanja Pesonen ojentaa Mallalle takin alkuillan viiletessä, ja tyttö säntää takaisin hevosten luo. Kohtaamispaikka on osa perhekeskusta. Toimintaa Tohmajärvellä koordinoiva varhaiskasvatuksen päällikkö Elisa Havukainen kertoo, että nyt toistamiseen järjestetty hevostapahtuma oli viimeksikin hyvin suosittu. Vuoden 2019 kyselytulosten perusteella lähes puolet usein kohtaamispaikoissa käyvistä on saanut paljon tukea perheensä arkeen sekä runsaasti tietoa lapsiperheiden palveluista. Se kokoaa ja jakaa erilaisten toimijoiden tietoa ja asiantuntemusta sekä auttaa kynnyksettömästi lisäavun saannissa. Perhekeskusten kohtaamispaikkoihin voi tulla mikä tahansa perhe, ja tapahtumassa mukana olevat ammattilaiset auttavat tarvittaessa: – Jos vaikka huomataan, että joku on hyvin väsynyt, ehditään ehkä reagoida aikaisemmin. Perhekeskuksella tarkoitetaan yhteensovitettua lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevaa ja heidän tuen tarpeisiinsa vastaavaa yhteensovitettua palveluverkostoa. n Tietoa suoraan ruohonjuuritasolta V erkostojen ja yhteistyön rakentaminen järjestöjen, seurakuntien sekä kuntaja sotetoimijoiden välille auttaa hyödyntämään entistä paremmin jo olemassa olevia resursseja. Se toimii ja sitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena. Samalla tuodaan päättäjien tietoon, miksi perhekeskustoiminta on niin tärkeää. Toiminta edistää lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen oikea-aikaisesti ja viiveettä. Perhekeskuksen kohtaamispaikka on fyysinen toimintatila, jossa perheet, vapaaehtoiset ja työntekijät vahvistavat lasten ja vanhempien osallisuutta, vuorovaikutusta ja voimavaroja sekä tukevat perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. Tohmajärvelle perhe muutti 11 vuotta sitten etenkin sen vuoksi, että hoiva-alalla työskentelevä äiti sai terveyskeskuksesta päivätyön. Etenkin kun paikalla oli myös asiantuntija
Läsnä lapselle, tukena perheelle Rinnekodin palvelut kehitysvammaisille ja autismikirjon lapsille ja perheille • Lasten pienryhmäkodit • Lasten lyhytaikainen hoito esimerkiksi omaishoidon lomien aikana • Sijaishuollon kasvunkodit • Jälkihuollon palvelut • Tutkimusja kuntoutuspalvelut Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluissa • Intensiivihoito: sijaishuollon ja psykiatrian integroiva hoito lapsille ja nuorille • Nuorten intensiivihoito • Jatkohoito: kodinomainen ja yhteisöllinen arki lapsille ja nuorille • Asumisharjoittelu • Perhehoito Katso lisää rinnekoti.fi ja HDL.fi Tai soita asiakasohjauksen palvelupisteeseemme puh. 020 63 855 00 Lapsen oikeuksien foorumi 1 3 . lapsenoikeuksienfoorumi.fi LM7_s13-15_Ilmot.indd 13 LM7_s13-15_Ilmot.indd 13 8.10.2020 14.11 8.10.2020 14.11. 2 2 ÄÄ NI 20 TEHDÄÄN TOISIN, TEHDÄÄN PAREMMIN Näkökulmia erityisesti kuntajohtajille ja -päättäjille siihen, miten kunnissa voidaan toimia toisin ja varmistaa lasten hyvinvointi yhä paremmin – myös kuntatalouden näkökulmasta. Ilmoittaudu mukaan Lähtölaukaus lapsen oikeuksien viikkoon! Ääni siirtyy verkkoon ja järjestetään jo perjantaina 13.11.2020 klo 9–11. 1 1 . Ohjelmassa mukana johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä, kuntien johtajia sekä toisin tekemisen käytännön esimerkkejä kunnista
Lapsella on oikeus tulevaisuuteen Teemana tulevaisuus Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus tulevaisuuteen. Koronaepidemia puolestaan vahvisti entisestään tulevaisuudesta puhumisen tärkeyttä. Verkostoa koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. Muista käyttää tunnisteita #lapsenoikeuksienviikko #oikeustulevaisuuteen! Tarkemmat ohjeet osallistumiseen ja paljon lisää ideoita löydät lapsen oikeuksien viikon verkkosivuilta! LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 7.10.2020 22.58.13 7.10.2020 22.58.13 LM7_s13-15_Ilmot.indd 14 LM7_s13-15_Ilmot.indd 14 8.10.2020 14.11 8.10.2020 14.11. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.–22.11.2020. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Ilmoittautuminen lapsen oikeuksien viikolle on käynnissä! I lmoita luokkasi, päiväkotisi, harrasteryhmäsi, kuntasi tai muu organisaatiosi mukaan osoitteessa www.lapsenoikeuksienviikko.fi! o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lapsen oikeuksien viikko 16.-22.11.2020 www.lapsenoikeuksienviikko.FI Ideoita lapsen oikeuksien viikkoon osallistumiseksi • Järjestä päiväkodissa lapsen oikeuksien päivän juhla • Toteuta oppilasryhmäsi kanssa näytelmä ”Sankari pelastaa tulevaisuuden” • Tutustuta oppilaasi lapsen oikeuksien sopimukseen valmiin tuntisuunnitelman avulla. Voit helposti valita materiaaleista sinun organisaatiollesi parhaiten sopivan kokonaisuuden. Jokaisella lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen Teeman valintaan vaikutti merkittävästi lasten ja nuorten kasvava huoli ympäristöstä, erityisesti ilmastonmuutoksesta. Tehtäväpaketteja on koottu erityisesti varhaiskasvatuksen, peruskoulun sekä vapaa-ajan ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Haluamme erityisesti vahvistaa lasten ja nuorten uskoa paremman maailman rakentamiseen ja sitä kautta luoda tilaa myönteisille tulevaisuuskuville. Tervetuloa siis mukaan koulut, päiväkodit, perhepäivähoitoryhmät, urheiluseurat, kunnat, seurakunnat, kerhot ja yritykset! Ilmaiset materiaalipaketit käytössäsi Osoitteesta www.lapsenoikeuksienviikko.fi löydät laajan valikoiman valmiita materiaaleja, joita voit hyödyntää lapsen oikeuksien viikolla. Tänä poikkeuksellisena aikana on pystyttävä varmistamaan, että myös koronaepidemian jälkeisessä Suomessa jokainen lapsi ja nuori uskaltaa unelmoida ja saa eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta. • Vietä kunnassasi tai vaikkapa taloyhtiössäsi liputuspäivää ja nosta lippu salkoon Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020 • Askartele lasten kanssa julisteita lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista ja järjestäkää julistenäyttely • Kannusta lapsia ja nuoria unelmoimaan tekemällä innostava somepäivitys. Halutessasi voit myös hyödyntää lapsen oikeuksien viikon ruotsinkielisiä materiaaleja. Lapsen oikeuksien viikko on vuosittainen teemaviikko, jonka järjestää lapsija nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto. Lapsen oikeuksien viikkoa viettämään kutsutaan kaikki lasten parissa toimivat organisaatiot ja ryhmät
Verkostoa koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. Tänä poikkeuksellisena aikana on pystyttävä varmistamaan, että myös koronaepidemian jälkeisessä Suomessa jokainen lapsi ja nuori uskaltaa unelmoida ja saa eväät rakentaa omanlaistaan tulevaisuutta. Halutessasi voit myös hyödyntää lapsen oikeuksien viikon ruotsinkielisiä materiaaleja. Tehtäväpaketteja on koottu erityisesti varhaiskasvatuksen, peruskoulun sekä vapaa-ajan ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Muista käyttää tunnisteita #lapsenoikeuksienviikko #oikeustulevaisuuteen! Tarkemmat ohjeet osallistumiseen ja paljon lisää ideoita löydät lapsen oikeuksien viikon verkkosivuilta! LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 LM7_ilmoitus_LOSviikko.indd 1 7.10.2020 22.58.13 7.10.2020 22.58.13 LM7_s13-15_Ilmot.indd 15 LM7_s13-15_Ilmot.indd 15 8.10.2020 14.11 8.10.2020 14.11. Tervetuloa siis mukaan koulut, päiväkodit, perhepäivähoitoryhmät, urheiluseurat, kunnat, seurakunnat, kerhot ja yritykset! Ilmaiset materiaalipaketit käytössäsi Osoitteesta www.lapsenoikeuksienviikko.fi löydät laajan valikoiman valmiita materiaaleja, joita voit hyödyntää lapsen oikeuksien viikolla. Koronaepidemia puolestaan vahvisti entisestään tulevaisuudesta puhumisen tärkeyttä. Lapsen oikeuksien viikkoa viettämään kutsutaan kaikki lasten parissa toimivat organisaatiot ja ryhmät. Haluamme erityisesti vahvistaa lasten ja nuorten uskoa paremman maailman rakentamiseen ja sitä kautta luoda tilaa myönteisille tulevaisuuskuville. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Lapsen oikeuksien viikko on vuosittainen teemaviikko, jonka järjestää lapsija nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 16.–22.11.2020. Voit helposti valita materiaaleista sinun organisaatiollesi parhaiten sopivan kokonaisuuden. Lapsella on oikeus tulevaisuuteen Teemana tulevaisuus Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus tulevaisuuteen. Ilmoittautuminen lapsen oikeuksien viikolle on käynnissä! I lmoita luokkasi, päiväkotisi, harrasteryhmäsi, kuntasi tai muu organisaatiosi mukaan osoitteessa www.lapsenoikeuksienviikko.fi! o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Lapsen oikeuksien viikko 16.-22.11.2020 www.lapsenoikeuksienviikko.FI Ideoita lapsen oikeuksien viikkoon osallistumiseksi • Järjestä päiväkodissa lapsen oikeuksien päivän juhla • Toteuta oppilasryhmäsi kanssa näytelmä ”Sankari pelastaa tulevaisuuden” • Tutustuta oppilaasi lapsen oikeuksien sopimukseen valmiin tuntisuunnitelman avulla. • Vietä kunnassasi tai vaikkapa taloyhtiössäsi liputuspäivää ja nosta lippu salkoon Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2020 • Askartele lasten kanssa julisteita lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista ja järjestäkää julistenäyttely • Kannusta lapsia ja nuoria unelmoimaan tekemällä innostava somepäivitys. Jokaisella lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen Teeman valintaan vaikutti merkittävästi lasten ja nuorten kasvava huoli ympäristöstä, erityisesti ilmastonmuutoksesta
Tarvikkeet on usein pakattu samantapaiseen laatikkoon kuin Suomessa. 5–10-vuotiaille suunnatussa lastenohjelmassa Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan. Monikko-odottajana ja -äitinä kaikki on vähintään kolminkertaista: vatsa, ultraäänikäynnit, hankintalista – ja ennen kaikkea suuri kysymysten ja hämmennyksen määrä. Suomen World Vision pyysi vapaaehtoisia taiteilemaan korona-ajan kevennykseksi käsinukkeja. Tuhannen euron palkinnon saajan valitsi THL:n tutkimusprofessori Tarja Heino. Meneillään on 91 erilaista äitiyspakkausohjelmaa 60 maassa, mm. ”Monet [lastensuojelun piirissä olevat] nuoret kaipaavat vain sitä, että kysytään mitä kuuluu, juodaan kahvit yhdessä, katsotaan silmiin, istutaan vierekkäin. ÄITIYSPAKKAUSI HYTTYSVERKKO ÄMPÄRISSÄ Äitiyspakkaus ei ole enää vain suomalaisperheiden etuus. Lue lisää os.: > www.lapsenmaailma.fi PALKINTOI FIETERIN TIIMI OLI VOITOKAS Lastensuojelun arjen sankari -kilpailun voitti seinäjokelaisen lastensuojelulaitos Fieterin Kaiku-asumisyksikkö. Aikuisten tueksi löytyy asiantuntijahaastatteluita kaksikon käsittelemistä aiheista. hyttysverkko sisältyy pakkaukseen monilla alueilla, joilla hyttyset levittävät malariaa. Tunnelmaltaan rauhallisessa sarjassa käsitellään mm. Webinaarina pidetyillä Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® jaettiin kunniamaininnat Sosiaalipalvelut Silmu Osuuskunnalle Kangasalta, Espoon kaupungin perhehoidon tiimille ja oululaisille perhehoitajille Saara ja Esa Niskalalle. Joillain alueilla tavarat annetaan puisessa laatikossa, punotussa korissa, pussissa tai jopa ämpärissä. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA BLOGI KOLMOSRASKAUS Lapsen Maailman verkkosivuilla on aloittanut uusi kirjoittaja bloginsa Hattutemppu – Kolme vauvaa kerralla. Niitä voi ihailla Suomen käsityön museon ikkunassa Jyväskylän Kauppakatu 25:ssä 2.2.2021 asti, jonka jälkeen ne lähetetään ilahduttamaan kummilapsia Ruandaan, Keniaan, Ugandaan, Kambodžaan ja Peruun. Sarja on nähtävissä myös HS:n Lasten uutisten sivuilla ja HS:n Lasten uutisten Youtube-kanavalla. Sarjan tuotannon on rahoittanut Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (ITLA) ja sen ovat käsikirjoittaneet Tuomas Kyrö sekä Sinikka ja Tiina Nopola yhdessä ohjaaja Jonni Ahon kanssa. Chilessä, Intiassa ja Jordaniassa. numerossa, että pääsisitte tutustumaan tässä numerossa saamelaisnuorille ajankohtaisiin ja tärkeisiin kysymyksiin. Siinä esikoistaan, keskimmäistään ja kuopustaan yllättäen yhtä aikaa odottava kolmekymppinen nainen pohtii opintomatkaansa. Esim. Elämän tärkeiden asioiden pohtimisen lomassa lämmitetään saunaa ja tehdään muita mökkihommia. LASTENOHJELMAI KAVERUUDESTA JA HUOLISTA MIESTEN KESKEN Kaksi suomalaisten rakastamaa hahmoa kohtaavat toisensa 8-osaisessa, n. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö etsivät lastensuojelun sankareita, jotka ovat selviytyneet koronavuoden poikkeusoloissa ammattitaitonsa, osaamisensa ja luovuuden avulla. Aito välittäminen ja aito rakkaus on tärkeää.” KOKEMUSASIANTUNTIJA MAYA WAITARA VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ® WEBINAARISSA. Äitiyspakkauksien sisällön suunnittelussa on otettu huomioon paikalliset tarpeet. Teknisistä syistä joudutte odottelemaan Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopion haastattelua seuraavaan numeroon. PAHOITTELUTI SAAMELAISNUORET Lupasimme Lapsen Maailman ed. Mutta hyvää kannattaa odottaa… SU O M EN W O RL D VI SI O N 16 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s16-21_Tulva.indd 16 LM7_s16-21_Tulva.indd 16 12.10.2020 11.56 12.10.2020 11.56. Ruudusta löytyvässä sarjassa Mielensäpahoittajana tunnettu näyttelijä Heikki Kinnunen ja uudessa Risto Räppääjä -elokuvassa nimihahmoa esittävä Silmu Ståhlberg tapaavat Mielensäpahoittajan kesämökillä ja ystävystyvät. erilaisuutta, kaveruutta, huolia, pelkoja ja sukupolvien välistä ystävyyttä
Haastateltavista etenkin isät halusivat tulla kuulluiksi. Se tarkoittaa lähes tuhatta lasta vuodessa. Mitä on ja miten tunnistaa vieraannuttaminen. KIRJAI ISIEN TARINOITA RUUHKAVUOSISTA Uusiksi menneitä urahaaveita, yrittäjän paineita, liian pieniä välikausihaalareita ja räkäisiä suukkoja. Asiaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, joten teimme oppaan vapaaehtoispohjalta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Petri Honkanen. Moni puhui isyydestä liikuttuneena. Hänen mukaansa on tärkeää erottaa eroriita ja lapseen kohdistuva vieraannuttaminen toisistaan. Hämeen poliisilaitos aloitti kesällä esitutkinnan lapsen vieraannuttamisesta lapseen kohdistuvana pahoinpitelyrikoksena. Vieraannuttamista voidaan pitää yhtenä henkisen väkivallan muotona. Anu Havialan mukaan oppilaat ovat innokkaita käsittelemään lapsen oikeuksia, sillä he kokevat ne tärkeiksi ja itselleen merkityksellisiksi. Luokanopettaja ja ET-opettaja Anu Haviala hyödyntää oppilaidensa kanssa elämänkatsomustiedon tunneilla Lapsen oikeuksien viestintäverkoston laatimaa verkkosivustoa, jolta löytyy runsaasti aineistoa teeman käsittelyyn. Maksuttomat verkkomateriaalit ovat käytettävissä myös teemaviikon jälkeen. – Vuoroasuminen pitäisi saada yhteiskunnalliseksi ja lainsäädännölliseksi normiksi, sillä sitä kautta vähenisi mahdollisuus, että toinen vanhemmista lähtee vieraannuttamaan lasta. Hänen koulussaan teemaa käsitellään tänä vuonna laajemminkin, sillä koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena ovat juuri lapsen oikeudet. Keskusteluissa nousi esiin myös kokemuksia isien heikosta asemasta huoltajuuskiistoissa ja siitä, että isä on Suomessa toissijainen vanhempi. Tätä kaikkea on uravanhemmuus, josta Leena Komulainen kirjoittaa kirjassaan Valintojen vuodet – Tarinoita uravanhemmuudesta (Avain). He olivat ylpeitä lapsistaan ja vakavissaan puhuessaan perheen tärkeydestä. -opas on suunnattu erityisesti erolasten asioita ratkoville viranomaisille ja tuomioistuimille. KOULUI KOKO VIIKKO LAPSEN OIKEUKSIA Kun Lapsen oikeuksien viikko pyörähtää käyntiin 16.11., tamperelaisen Messukylän koulun 1.–6.-luokkalaiset alkavat perehtyä lapsen oikeuksiin. Varovainen arvio on, että 2–4 % erolapsista vieraannutetaan toisesta vanhemmastaan. Ajankohtakin osui aivan nappiin: monialainen kokonaisuus on merkitty lukujärjestyksiin juuri Lapsen oikeuksien viikoksi. eri luokka-asteille suunnattuja yksittäisiä tehtäviä ja kokonaisia tuntisuunnitelmia. Isät lasten asialla pitää vuoroasumisen mallin vahvistamista lääkkeenä vieraannuttamiseen. Sivustolta löytyy mm. – Hyödynnämme sivustoa usealla tunnilla Lapsen oikeuksien viikon ympärillä, sanoo Haviala. Viime vuonna astui voimaan uusi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, jonka mukaan lasta on suojeltava vieraannuttamiselta. Vuoroasuminen edistää myös tutkimusten mukaan lapsen hyvinvointia. – Hieman provosoivasti voisi sanoa, että tällainen opas olisi pitänyt tehdä virkamiestai asiantuntijatyönä. Lapsen oikeuksien viikon teema on Oikeus tulevaisuuteen. Vieraannuttaminen on toisen vanhemman pyrkimystä omia lapsi perusteettomasti itselleen ja etäännyttää lapsi toisesta vanhemmasta – ja mahdollisesti koko toisen vanhemman suvusta ja elämänpiiristä. Komulainen haastatteli kirjaa varten 15 uraorientoitunutta vanhempaa. CO LO U RB O X VIERAANNUTTAMINENI LÄÄKKEEKSI VUOROASUMINEN Isät lasten asialla ry on julkaissut oppaan, joka tekee vieraannuttamista ilmiönä tutuksi, edesauttaa tunnistamaan mahdollisia vieraannuttamistapauksia ja herättää ajatuksia keinoista ilmiön kitkemiseksi. > lapsenoikeudet.fi o IKEUKSIEN LAPSEN viikko LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 17 ›› LM7_s16-21_Tulva.indd 17 LM7_s16-21_Tulva.indd 17 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. Kun vieraannuttaminen aiheuttaa lapsen henkiselle terveydelle haittaa, se täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Hän kaipasi oman lapsensa synnyttyä muutakin kuin faktatietoja ja ratkaisuja käytännön pulmiin. Tuore äiti koki, että lapsen tuomasta onnesta ja ilosta sekä toisaalta peloista ja huolista puhuttiin liian vähän. 2–3 % :LLA YLÄKOULULAISISTA ON JATKUVASTI POISSAOLOJA. Syytettyinä ovat EUmaat – myös Suomi – sekä Iso-Britannia, Norja, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Venäjä. Miten suhtautua ilmastokriisiin ja tulevaisuuteen, johon lapsi kasvaa. Nuorisonpuolustuskurssin voivat järjestää oman alueensa nuorisotyön toimijat yhdessä. KURSSII TIETOA PÄÄTTÄJILLE Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi on julkaissut kurssikonseptin, joka tekee nuorisoalaa ja nuorisotyötä tutuksi sekä valtakunnallisen että paikallisen tason päättäjille. Tämän tulisi koskea ainakin henkeen, terveyteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuneita rikoksia. Ei ihme, sillä hän kuvaa oman arkensa kautta usein naisen osaksi jäävän näkymättömän kotityön laajuutta ja merkitystä. Syynä on se, että maat eivät ole tehneet tarpeeksi ilmastokatastrofin estämiseksi. Toisin sanoen heille, jotka päättävät nuorisoalan resursseista. ILMASTONMUUTOSI LAPSET HAASTAVAT VALTIOT Kuusi portugalilaista lasta ja nuorta aikuista ovat haastaneet 33 maata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen takia. Oikeusasianmies selvitti asiaa omasta aloitteestaan, kun sekä kanteluita tutkittaessa että tarkastuksilla on tullut ilmi useita tapauksia, joissa vakavienkin lapsiin kohdistuneiden rikosten esitutkinta on viipynyt kohtuuttoman pitkään. Vuosi sitten 16 lasta ja nuorta kanteli YK:n Lapsen oikeuksien komitealle viidestä johtavasta G20-maasta, jotka ovat jatkaneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä sen ilmastonmuutosta vauhdittavasta vaikutuksesta huolimatta. Näyttääkö taiteilija Clare Gallagherin valokuva Washing baskets tutulta. 8–17-vuotiaat lapset ja nuoret nimeävät kantelussa Argentiinan, Brasilian, Ranskan, Saksan ja Turkin. Vertaistukea näihin kysymyksiin tarjoaa Kaisa Viljasen esikoiskirja Kasvun paikka (Kosmos). 18 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s16-21_Tulva.indd 18 LM7_s16-21_Tulva.indd 18 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. Kuinka käsitellä vanhemmuuden herättämiä moninaisia tunteita. Viljanen virittelee kirjallaan omalta osaltaan avointa, sallivaa ja pohdiskelevaa keskustelua vanhemmuudesta ja sen nostattamista tunteista. Näyttely on esillä 22.11. ALAIKÄISET VAUHTIA ESITUTKINTAAN Eduskunnan oikeusasianmies Petri Jääskeläinen katsoo perustelluksi säätää, että esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, kun rikoksen asianomistaja on alle 18-vuotias. saakka Suomen valokuvataiteen museossa. KIRJAI VERTAISTUKEA VANHEMMUUTEEN Miten elää lapseen liittyvän huolen kanssa
TORSDAG 1 OKTOBER 2020 När Mary Poppins intar scenen är barnen stjärnor Sidan 16 FOTO: CATA PORTIN I USA kämpar svarta fortfarande för jämlikhet Du är det du äter – så här gör du finlandssvensk mat med en twist Kycklingen Nuggets resa började före hon kläcktes FOTO: JACOB ÅBERG MOSTPHOTOS Sidan 4 Tredje numret! Den här tidningen delas ut till över 20 000 hem i Finland. 60 % suomalaisista kokee lukevansa liian vähän. . 4. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 19 LM7_s16-21_Tulva.indd 19 LM7_s16-21_Tulva.indd 19 9.10.2020 7.14 9.10.2020 7.14. 2. NUMMER 3 ?. . Tieto varhaislukemisen hyödyistä vaikuttaa perheiden lukutottumuksiin. Lapselle lukeminen voi antaa lähes vuoden etumatkan koulupolulle. Lokakuun alussa ilmestyneen numeron aiheita olivat mm. – Omien lukijatutkimustemme ja muiden pohjoismaisten lehtitalojen kokemusten perusteella päädyimme siihen, että lapset arvostaisivat juuri paperista sanomalehteä. – Eräs 11-vuotias poika sanoi minulle luettuaan HBL Junioria, että nyt hän vihdoinkin ymmärtää, miksi ihmiset protestoivat kaduilla Minskissä, sanoo Saaristo. 3. 7. 10. Lehdestä löytyy myös tehtäviä ja tietokilpailu. ”Urapolut ovat tulevaisuudessa erilaisia. Hur fungerar röntgen egentligen. 5. Saariston mukaan lapset ovat ilmaisseet haluavansa ymmärtää, mistä ajankohtaisista uutisaiheista aikuiset puhuvat, ja toivovat syvempää ymmärrystä aiheista, joista näkevät vilahduksia somessa. Tämä on myös luonnollinen kehityssuunta, sillä Sanoma Medialla on jo ennestään digitaalisia tuotteita lapsille, sanoo Lasten uutisten tuottaja Fanny Fröman. Kouluilla on vaihtelevat mahdollisuudet tasa-arvoiseen lukutaitotyöhön. Håll ut! Snart är höstlovet här Sidan 22 Sidan 12 Sidan 10 Sidan 18 NYHETSTIDNINGEN FÖR BARN OCH UNGA ?. Nuoret saa lukemaan yksilöllisillä toimilla. Monikielisyyden tukeminen edistää kaikkea oppimista. Miksi kannattaa alkaa julkaista kotiin tilattavaa paperista sanomalehteä näin digiaikana. Joka neljäs suomalainen luki enemmän poikkeuskevään aikana. Meidän pitää oppia elämään epävarmuuden kanssa.” KEKSIJÄ, KIRJAILIJA, SÄVELTÄJÄ PERTTU PÖLÖNEN VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ® WEBINAARISSA. HBL Juniorin tuottaja Maria Saaristo sanoo vanhempien antaneen paljon myönteistä palautetta siitä, että tuote on nimenomaan paperilehti, ”oikea” uutislehti, kuten aikuisillakin. Yle Mix alkoi tehdä elokuun lopulla alakouluikäisille videoita Areenaan ja YouTubeen sekä uutissisältöjä TikTokiin. 9. HBL Junior on suunnattu 7–13-vuotiaille. LUKEMINENI 10 FAKTAA 1. 6. 24-sivuinen lehti ilmestyy joka toinen viikko. 8. 10 faktaa lukemisesta on kiteytys, joka syntyi, kun Lukukeskus kävi läpi 40 tutkimusta ja selvitystä sekä haastatteli kymmeniä Suomen keskeisiä lukutaitotutkijoita. Yhteiskunnan on tunnistettava kaikenikäiset heikosti lukevat. Sekä HBL Junior että Lasten uutiset on saanut myönteistä palautetta myös siitä, että sanomalehti ei lisää ruutuaikaa vaan lukemista. Tänä päivänä kukaan ei voi taata, millainen maailma on 20 vuoden päästä. Lukutaito eriytyy, sosioekonomisen taustan vaikutus osaamiseen kasvaa. Ennen voitiin sanoa, että kun teet näin, pääset tuonne. syyslomapuuhat, Viking Amorellan pohjakosketus, rotuväkivalta USA:ssa ja lapsinäyttelijät. MEDIAI SANOMALEHTIÄ LAPSILLE Lapsille suunnatut sanomalehdet ja uutispalvelut kiinnostavat nyt medioita. Helsingin Sanomien Lasten uutiset aloitti elokuussa, ja Hufvudstadsbladet alkoi julkaista omaa ruotsinkielistä lasten lehteään HBL Junioria syyskuussa. Se sisältää uutisten lisäksi kulttuuria, urheilua, tiedettä ja erilaista puuhaa sanaristikoista resepteihin. Yhteiskunta vaatii meiltä yhä monimuotoisempaa lukutaitoa. 8–12-vuotiaille suunnattu Lasten uutiset ilmestyy viikoittain 24-sivuisena
Mieli käyttää sitä kokiessamme, että työtä ei ole pystynyt tekemään sillä tavalla, joka olisi ollut oman laatuvaatimustason mukainen.” PROFESSORI, AIVOTUTKIJA MINNA HUOTILAINEN VALTAKUNNALLISTEN LASTENSUOJELUPÄIVIEN ® WEBINAARISSA. JOKA 4.S POIKA JA JOKA 5.S TYTTÖ ON YLIPAINOINEN TAI lihava. Lujasmaa on tyytyväinen myös siitä, että oppilaat otettiin tiiviisti mukaan hankkeeseen. mieliruokapäivää varten keräsimme toiveita kouluateriaan käytettävistä ruoka-aineista. – Me oppilastiimissä kyselimme kaikilta ideoita. Mieliruokapäivänä tarjoiltiin pääruokana uunimakkaraa ja muusia, salaatista löytyi mm. nuorten haastatteluihin. 5.-luokkalainen Lumia Lujasmaa, 11, piti hanketta kivana ja opettavaisena, vaikka hän itse onkin aina syönyt monipuolisesti. Näin vastasi 58 % Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) teettämään kyselyyn vastanneista, kun kysyttiin, millaisia vaikutuksia korona-ajalla oli ollut sijoitettujen lasten oikeuksien toteutumiseen. Niiden aikana ei saanut puhua, mutta taustalla soitettiin oppilaiden toivomaa musiikkia. ”Välinpitämättömyys omaa työtä kohtaan on puolustuskeino. KYLILLÄ KUULTUA KOULURUOKAILUSTA JUHLAA Salolaistuttava kertoi, että eräässä kaupungin koulussa oppilaat ovat alkaneet syödä aiempaa enemmän kasviksia ja salaatteja. 20 LAPSEN MAAILMA 7 | 2020 LM7_s16-21_Tulva.indd 20 LM7_s16-21_Tulva.indd 20 12.10.2020 12.03 12.10.2020 12.03. Koulussa tehtiin useita ketteriä kokeiluja: siirrettiin kasvikset ruokailulinjaston alkuun, tarjottiin menestyksekkäästi aamupuuroa ja sovittiin yhdessä ruokailun pelisäännöistä. M O ST PH O TO S KOULUI KAVERISUHTEET AVAINASEMASSA Mitkä tekijät vaikuttavat sijaishuollossa asuvien nuorten koulunkäyntiin. Kiusaaminen, leimautuminen ja ulkopuolelle jääminen sekä turvallisuuden tunteen puuttuminen mainitaan koulunkäyntiä haittaavina tekijöinä. Kävi ilmi, että kyseessä on 120 oppilaan Kuusjoen koulu, joka osallistui viime lukuvuonna Maistuva koulu -hankkeeseen. Oppilaat saivat itse myös ottaa ruuan linjastolta. Seurauksena hävikkiruuan määrä väheni. KORONAI DIGIRATKAISUT AUTTOIVAT Lasten oikeus perusopetuksen saamiseen heikentyi koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana. Jotkut koulukaverit saivat hyvää osviittaa terveellisestä syömisestä, kun keittiöhenkilökunta laati jokaisen päivän ruuasta lautasmallin mukaisen malliannoksen. Lujasmaa piti paljon myös keskiviikkoisista hiljaisista ruokailuista. Saavutus kuulosti niin hienolta, että asiasta piti ottaa selvää. Opinnäytetyö Nuorten silmin: Sijaishuollossa asuvan nuoren koulunkäyntiä haastavat ja tukevat tekijät perustuu mm. vesimeloninpaloja, ja jälkiruokana nautittiin mokkapaloja. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kantokyky koronakriisin aikana -selvityksestä käy ilmi, että digitaalisin ratkaisuin on pystytty myös parantamaan sijoitettujen lasten oikeuksia joissakin kunnissa. Niina Vaittisen opinnäytetyössä keskeisiksi koulunkäyntiä tukeviksi tekijöiksi nousevat kaverisuhteet ja turvallisuuden tunne. Myös sijoitettujen lasten pääseminen kotilomille, mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää ja yhteydenpitomahdollisuudet läheisten kanssa olivat heikentyneet. Esim. Päätimme sitten aineksista luokittain äänestämällä, sanoo Lujasmaa