vee LM6_s1-2_Kansi.indd 1 LM6_s1-2_Kansi.indd 1 15.9.2021 8.35 15.9.2021 8.35. MA AIL MA RASMUKSEN KOTONA PUHUTAAN EESTIÄ, ENGLANTIA JA SUOMEA APUA KOULULAISEN UNIONGELMIIN | ILO ON TÄRKEÄÄ PÄIVÄKODIN ARJESSA LAPSIA HOUKUTELLAAN VERKOSSA | MIELENTERVEYSONGELMAT NUORTENKIRJOISSA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 6 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
LM6_s1-2_Kansi.indd 2 LM6_s1-2_Kansi.indd 2 13.9.2021 16.23 13.9.2021 16.23. Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 11/2014
Koko perhe viihtyy luonnossa ja maatilan töissä. Kerää talteen koko sarja! JO H AN N A KO KK O LA LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 3 ›› LM6_s3-4_Sislu.indd 3 LM6_s3-4_Sislu.indd 3 15.9.2021 14.44 15.9.2021 14.44. Sauli (katolla) ja Tomi eivät kaipaa kaupunkiin. s. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. LOKAKUU | 6 | 2021 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 6 Lastensuojelun Keskusliiton uusi ja väistyvä puheenjohtaja eli Ulla Siimes ja Hanna Heinonen korostavat yhteisöjen merkitystä 46 Verkossa kalastellaan alaikäisiä PERHE & VANHEMMUUS 12 Anna Soudakova kirjoitti isoisänsä tarinan Puhakan perheen maatilan pihapiiristä voi löytää viisi majaa ja viisi vauhdikasta veljestä. 24 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.60 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen Maailmassa marraskuussa 2014
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 24 Puhakan perhe nauttii maalaiselämästä 30 Rasmuksen pikkusisko Ronja syntyi ryminällä mummolan pihaan! 56 Fillarikoulu kotouttaa maahanmuuttajaäitejä LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 40 Sekasin-chatin Miguel Reyes tuntee nuorten mielenterveysongelmat TERVEYS 48 Zekistä apua nuoren mielenterveysongelmiin 52 Miten korjata kouluikäisen uniongelmia. Päivitämme ja julkaisemme kartoituksen pohjalta uudistetut ympäristöeettiset periaatteemme. Me Lastensuojelun Keskusliitossa haluamme edistää sitä, että lasten ja nuorten ääni kuulu. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Pyrimme hakemaan ratkaisuja ja turvallista huomista yhdessä heidän kanssaan. vuosikerta. Koulutuspäivillä valitsemme ympäristöystävälliset vaihtoehdot niin ruuan kuin järjestelyiden ja materiaalien osalta. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. KIRJALLISUUS 62 Selkokieli helpottaa lukemista PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Instassa on paljon puuhaa pienille 36 Tutkittua tietoa: Päiväkotiarjessa ilolla on keskeinen rooli 45 Ristikko 51 Ristikon ratkaisu 60 Palvelukortti 61 Heikki Hiilamon kolumni: Epidemia, joka ei saapunut Suomeen 66 Kuukauden kirjat: Mielenterveysongelmat nuortenkirjallisuudessa l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 80. vuosikerta KANSI Rasmus on Triin Jürissaaren ja Jouni Laholan esikoinen, jonka kuvasi kanteen Krista Luoma. Lue lisää: > www.lskl.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. s. Lapsen Maailma -lehdessämme ilmasto huomioidaan sisällössä, paperivalinnoissa ja painoyhteistyön kotimaisuudessa. Ensi vuonna pyrimme vaikuttamistyössämme nostamaan esiin ilmastoasioita, vahvistamaan nuorten toimijuutta sekä pureutumaan lasten ja nuorten sekä aikuisten väliseen ilmastodialogiin ja sen kehittämiseen. Tänä syksynä kartoitamme sekä oman toimistomme että koulutustapahtumiemme hiilijalanjälkeä ja kehitämme niiden ilmastoystävällisyyttä. 52 vee Rasmus rakastaa siivoamista ja hänen isänsä Jouni Lahola kokkaamista. KOHTI ILMASTOYSTÄVÄLLISTÄ TOIMISTOA Ilmastonmuutos on yksi lasten ja nuorten suurimmista huolenaiheista tällä hetkellä. l Helsinki Ylistaro l Eno l Tampere l Hämeenlinna l l Oulu Noin joka viidennellä koululaisella on ajoittain unipulmia. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s.30 4 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 LM6_s3-4_Sislu.indd 4 15.9.2021 14.44 15.9.2021 14.44. Huomioimme ympäristöasiat jokapäiväisessä työssämme, tapahtumissamme ja vaikuttamistyössämme. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80
Usein nämä ohimenevät hetket ratkeavat kuin itsekseen. Toisaalta me vanhemmat voimme näiden kohtaamisten kautta löytää ne palvelut, joita arjessa kipeästi kaipaamme. Näissä tilanteissa voi tuntea tulevansa kohdatuksi vanhempana arjen haasteineen ja ilon aiheineen. Samalla pohdin, miten niitä voitaisiin saada jokaisen elämään. Kun pienen huolen jakaa, ei asioista välttämättä pääse rakentumaan isompaa vyyhteä, jota on vaikeampi keriä auki. Jokainen kohtaaminen voi olla se tärkein. Näillä pienillä juttutuokioilla ei tunnu arjessa olevan sen kummempaa merkitystä. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Kohtaamiset, joissa voi huoahtaa lapsen kadonneista toppahousuista tai erikoisesta Wilma-merkinnästä tai iloita lasten ystävyydestä tai hienosti hoidetuista koulutehtävistä, saattavat olla niitä merkityksellisimpiä. Usein se riittää. Tapaan muita vanhempia useimmiten arjessa: tutun vanhemman kanssa tulee vaihdettua muutama sana kaupan kassalla tai vanhempainillassa. Lapsi tarvitsee aikuisten huolenpitoa ja ohjausta sekä muiden lasten seuraa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Jotta kohtaamisia syntyy, vaaditaan erilaisia tiloja ja tapoja kohdata. Vanhemmuuteen kuuluu kuitenkin monenlaista, eikä kaikesta selviä omin voimin. He tarvitsevat meitä, ja me teemme parhaamme, jotta pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Monesti omaa huolta hälventää, kun asiasta voi jutella jonkun kanssa . Saatamme tarvita järjestettyä vertaistoimintaa tai matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa vanhemmuutemme tueksi. Tarvitsemme muita jakamaan huoliamme, ilonaiheitamme ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Olen iloinen omista kohtaamisistani arjessa. Meillä vanhemmilla on oletusarvoisesti iso rooli lastemme elämässä. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 5 LM6_s5_PK.indd 5 LM6_s5_PK.indd 5 15.9.2021 14.20 15.9.2021 14.20. Toisinaan tulee rupateltua pidempään lasta harrastuksesta odottaessa, luistinradan reunalla tai uimarannalla. Joskus tuntuu helpolta jutella ventovieraan ihmisen kanssa vaikkapa neuvolan odotushuoneessa. Lapsen selviytymisen, kasvun ja kehityksen kannalta vertaiseen tutustuminen, luottamuksen rakentaminen ja sen tuoma tuki omaan vanhemmuuteen voi olla aivan olennaista. pääkirjoitus Vastasyntynyt ei selviä hengissä ilman toista ihmistä. Tämän mahdollistaminen edellyttää järjestöiltä ja yhteiskunnalta palveluita, joissa kohtaamisia luodaan ja tuetaan. Mutta tarkemmin katsottuna juuri nämä kohtaamiset voivat kannatella ja auttaa meitä eteenpäin. Lapsen polulla kohtaamiset ovat tärkeitä, ja jokainen tapaaminen voi olla merkityksellinen. Tuo joku voi olla toinen vanhempi, ystävä, satunnainen ohikulkija tai vaikkapa koulun terveydenhoitaja. Tällainen toiminta voi toisinaan luoda puitteet, joissa raskaampia palveluita tarvitaan vähemmän – tai ei ollenkaan. Vanhempana tulee kuitenkin vastaan tilanteita, jotka mietityttävät, ehkä ihmetyttävät ja usein huolestuttavatkin. Tukea voidaan kaivata myös tapaamisten syntymiseen ja sujumiseen. Meille kaikille ei ole helppoa kohdata muita ihmisiä ja heittäytyä juttusille. Kun pienen huolen jakaa, ei asioista välttämättä pääse rakentumaan isompaa vyyhteä, jota on vaikeampi keriä auki
Ulla Siimes ja Hanna Heinonen tähdentävät myös yhteisöllisyyttä. ULLA OJALA | KUVAT MARTTI LEPPÄ 6 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 6 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 6 15.9.2021 14.21 15.9.2021 14.21. Yhdessä KOHTI UUTTA Lasten ja perheiden palvelut on saatava kuntoon, mutta myös lähiyhteisöissä on valtavasti voimaa, sanovat Lastensuojelun Keskusliiton uusi ja väistyvä toiminnanjohtaja
LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 7 ›› LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 7 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 7 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. Hanna Heinonen ja Ulla Siimes pohtivat, että vaikka some saattaa lisätä vanhemmuuteen kohdistuvaa painetta, sieltä voi saada myös loistavaa vertaistukea
Hän tietää omasta kokemuksesta, kuinka tärkeää on tuntea muita vanhempia naapurustosta tai lasten koulusta. Läheisverkostojen ja yhteisöjen suuri merkitys tulee puheeksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja koronapandemiasta puhuttaessa. – Omat vanhempani asuvat Pohjanmaalla, mutta kun itselläni on ollut pidempiä työreissuja, he ovat tulleet mielellään huushollaamaan, sanoo Siimes, joka aloitti työnsä Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana 1. Korona-aikana myös sosiaaliset suhteet kaventuivat ja osa lapsista saattoi jäädä yksinäisiksi. Tällaisia säilyttämisen arvoisia asioita ovat hybridipalvelut, jotka ovat tarjolla sekä livenä että verkossa. Aiemmin keskusliiton toiminnanjohtajana työskennellyt Heinonen asuu Vantaalla suuressa sukulaisyhteisössä. – Koulu ja päiväkoti ovat paikkoja, joissa voi tuuppia ihmisiä tutustumaan toisiinsa ja luomaan verkostoja, kannustaa Siimes. Ennen nykyistä pestiään Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana työskennellyt Ulla Siimes innostaa päiväkoteja ja kouluja toimimaan aloitteellisesti. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn johtajana. – Ehkä opimme tässä ajassa tajuamaan, miten suuri merkitys yhteisöillä on lapsille ja nuorille, myös heidän keskinäisillä yhteisöillään. U lla Siimes, 45, ja Hanna Heinonen , 57, tietävät omasta kokemuksestaan, kuinka kullanarvoisia hyvät läheisverkostot ovat. Se on tuonut mukaan etäopetusta ja harrastamisen rajoittamista sekä näköalattomuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta, pohtii Heinonen. Jos lähiverkostosta ei löydy ihmisiä, jotka pystyisivät tukemaan arjessa selviytymistä, vanhempia tulee kannustaa hakemaan apua kunnallisista palveluista, järjestöistä tai tahoilta, jotka tarjoavat vertaistukea tai vapaaehtoistukea. – Lasten ollessa pieniä oli kätevää, kun joku oli aina kotona. – Kun korona-aikana yhteiset toiminnot ovat olleet jäissä, eivätkä vanhemmat yhtäkkiä tunnekaan toisiaan, jää nähtäväksi, miltä siitä seuraa, sanoo Siimes. ULLA SIIMES 8 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 8 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 8 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. – Esimerkiksi vanhemmat, joiden lapset käyvät toisen asteen oppilaitoksissa, ovat kentältä kuultujen kokemusten mukaan osallistuneet vanhempainiltoihin ahkerammin verkossa kuin paikan päällä, sanoo Siimes. Näin he jaksaisivat auttaa lapsia ja nuoria eteenpäin erilaisissa muutoksissa ja vastoinkäymisissä, joita tulee jokaisen elämässä. – Korona on haastanut lasten ja nuorten hyvinvointia vahvasti. Lapset eivät halunneet juurikaan käydä iltapäiväkerhossa koulun jälkeen, sanoo Hanna Heinonen, joka aloitti 1.9. Vanhempien näkökulmasta koulut ja päiväkodit voivat olla tärkeitä yhteisöllisyyden luomisen paikkoja, joiden kautta opitaan tuntemaan lasten kavereita ja heidän vanhempiaan. syyskuuta. Pandemian pakottamassa digitaalisuudessa on Siimeksen ja Heinosen mukaan sellaistakin, josta kannattaa jatkossa pitää kiinni. – Yhteiskunnan pitäisi löytää keinot, joilla vanhempia tuetaan selviytymään arjesta, jossa monet ovat kovilla nykyään. Siimes huomauttaa joidenkin perheiden viettäneen aiempaa enemmän aikaa yhdessä. Koulu ja päiväkoti ovat paikkoja, joissa voi tuuppia ihmisiä tutustumaan toisiinsa. Mutta on korona tuonut mukanaan hyvääkin. Lasten näkökulmasta päiväkoti tai koulu ei ole pelkästään oppimista varten, vaan siihen liittyvät vahvasti sosiaaliset suhteet, sanoo Siimes. Tuusulassa asuvan Siimeksen kaksilapsinen perhe on voinut aina tukeutua lähellä asuviin miehen vanhempiin sekä Ullan sisarusten perheisiin. Hän rakensi miehineen aikoinaan kodin miehen kotitilan maille, joilla asuu myös suuri määrä tämän sukulaisia, muun muassa isä, veljen perhe ja kaksi serkkua perheineen. Meidän tulisi luopua suomalaisesta yksinselviytymisen eetoksesta ja tuoda vahvasti esille, että apua saa ja pitää hakea, sanoo Hanna Heinonen
– Tosi pienet jutut voivat tukea vanhempia arjessa. Totta kai arjessa sumplitaan ja sovitetaan yhteen perheen ja työelämän asioita, mutta perhe on ykkösjuttu.” LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 9 ›› LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 9 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 9 17.9.2021 13.00 17.9.2021 13.00. TYÖSKENNELLYT 1.9. Vilja-Eerikan murhan jälkeen Suomessa tehtiin useita arvioita olemassa olevasta tilanteesta. Toki myös lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulisi olla nykyistä paremmassa iskussa. lähtien Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana ja Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana. ”Vähintään kerran vuodessa perhe saa jäädä kotiin, kun lähden rinkan kanssa tuntureille.” Musisoi pianolla omaksi ilokseen ja lukee kaikkiruokaisesti. LEMPILAULU LAPSENA: Lapinäidin kehtolaulu, jonka haikea melodia vetosi pieneen tyttöön. ”Perhe menee aina ykköseksi, ja muut asiat tulevat sitten sen jälkeen. Ulla Siimes esittelee itsensä omalla Twitter-tilillään äidiksi, puolisoksi ja toiminnanjohtajaksi – tässä järjestyksessä. – Onhan Suomessa ollut hyviä aikeita, muun muassa Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, mutta riittävää muutosta ei ole vielä saatu aikaan. Koko 2000-luvun ajan on jouduttu vahvistamaan viimesijaisia palveluita, kuten vahvaa korjaavaa palvelua mielenterveysja lastensuojelupalveluiden puolella, vaikka tiedetään, että toimivat peruspalvelut olisivat kaiken ydin. miettii Hanna Heinonen. Kun tapaan muita vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia vaikkapa kaupassa tai vanhempain illassa, niin tulee muutama sana vaihdettua ja puhistua puolin ja toisin jotakin arkista asiaa. – Toiminnan ei tarvitse olla välttämättä koulun järjestämää, vaan sitä voi vetää esimerkiksi kunnan perhetyö koulun tiloissa, vinkkaa Siimes. On iso apu, jos isovanhempia voi pyytää hakemaan lapset päiväkodista tai joltakulta voi kysyä, miten hän on ratkaissut jonkin ongelman omassa arjessaan. Vain osa tuolloin laadituista monista toimenpide-ehdotuksista on toteutunut. Heinosen mukaan vanhemmat kaipaavat todella konkreettista tukea ja apua siinä vaiheessa, kun palvelutarpeet eivät vielä ole suuria. – Aloimme pohtia auttamisen tapoja koulujen laajennetussa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä, jonka työhön osallistuvat muun muassa perhepalvelut, nuorisotoimi ja poliisi. KOULUTUKSELTAAN musiikin maisteri ja suorittanut lisäksi johtamisen erikoisammattitutkinnon sekä hallintotieteiden opintoja. PARASTA NYT: Lähteä innolla ja haikeudella uutta kohti uudessa työtehtävässä. Palveluita on paljon, mutta onko sieltä helppo löytää lapsen tarvitsema palvelu ja onko resurssit kohdennettu oikein. Tuusulassa viritellään parhaillaan uudenlaisia tapoja tuoda tukipalveluita lähelle vanhempia. Ulla Siimes ASUU miehensä ja 8ja 11-vuotiaiden poikiensa kanssa Tuusulassa. Hän toimii aktiivisesti omien lastensa koulun vanhempainyhdistyksessä. Lastensuojeluun hän kaipaa perustavaa laatua olevaa, huolellista keskustelua siitä, mikä on lastensuojelun visio: millaista lastensuojelua Suomeen halutaan. HARRASTAA paljon liikuntaa, myös luonnossa. Ulla Siimes toivoo, että palvelujärjestelmässä pystyttäisiin näkemään lapsen ja perheen elämä kokonaisuutena. – Me innostumme monista hyvistä menetelmistä, mutta ne eivät tule koskaan ratkaisemaan ydinongelmaa, jos emme tiedä, mitä tavoittelemme. Koulut ja päiväkodit voivat olla aktiivisesti myös järjestämässä esimerkiksi vertaisryhmätoimintaa. Toimi aiemmin Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana ja sitä ennen kehittämispäällikkönä ja järjestöasiamiehenä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssä. Yksi tapa voisi olla vertaistukiryhmien perustaminen
Pelaa lentopalloa ja beach volleyta ja harrastaa hyötyliikuntaa, mm. Kysyi mitä kuuluu” Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä Paikoillaan pyörivä arki Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana Kaikki julkaisut ovat luettavissa maksutta: www.lskl.fi/julkaisut LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 10 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 10 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. HARRASTAA kirjallisuutta, etenkin elämäkertoja ja historiallisia romaaneja. 10 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Perheiden hyvinvointi: ”Kun joku otti lapsen syliin hetkeksi pois. Hanna Heinonen on tehnyt paljon erilaista vapaaehtoistyötä. Lentopalloa hän on päässyt valmentamaan lähikoululla. KOULUTUKSELTAAN valtiotieteiden lisensiaatti ja suorittanut lisäksi johtamisen erikoisammattitutkinnon. Kuluneena kesänä kiinnostivat mm. – Myös meidän järjestötoimijoiden pitää kirkastaa omaa perustehtäväämme, karsia kaikenlaiset päällekkäisyydet ja miettiä, missä kohtaa voisimme yhdistää voimia. Johtaja-asemasta huolimatta sekä Siimes että Heinonen ovat halunneet säilyttää yhteyden perheiden arkeen muutenkin kuin omien lastensa kautta. Heinonen näkee asiantuntijoiden johtamisen vuoropuheluna sen jälkeen, kun organisaatiolla on yhteinen ymmärrys siitä, mitä työllä tavoitellaan ja on käyty yhteinen keskustelu siitä, miten se parhaiten saavutetaan. Työskenteli sitä ennen keskusliiton ohjelmajohtajana sekä lastensuojelun asiakasja asiantuntijatehtävissä niin kuntakentällä kuin valtionhallinnossa. n Meidän tulisi luopua suomalaisesta yksinselviytymisen eetoksesta. Aikuiset lapset ovat 33-, 31ja 24-vuotiaat. 2ja 4-vuotiaiden lapsenlasten mumu. lähtien Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn johtajana. LEMPIKIRJA LAPSENA: Mestaritontun seikkailut, joka tuntui lapsesta lempeällä tavalla pelottavalta. On edelleen lapsia, jotka tuntuvat tulevan ohikatsotuiksi, eivätkä he saa aikuisen katsetta pysähtymään omalle kohdalleen”, pohtii Hanna Heinonen. Heinonen pohtii myös poislähettämisen kulttuuria: lapsi lähetetään aina vain seuraavalle ja seuraavalle asiantuntijalle ilman, että hän saa tarvitsemaansa apua. Yksi keino olisi karsia päällekkäisyyksiä yhdessä. marjanpoimintaa. ”Miten pystyisimme tässä ajassa huolehtimaan siitä, että lapsilla olisi tärkeitä aikuisia ympärillään. Heillä on oltava todella suuri vapaus tehdä töitä. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen ja tuen tarpeen kasvu mietityttää sekä Heinosta että Siimestä. ”On hienoa, kun WhatsAppin kautta pienetkin voivat soittaa videopuheluita ja kertoa asioitaan.” TYÖSKENNELLYT 1.9. Lastensa koulun vanhempainyhdistyksen lisäksi hän toimii Tuusulassa varavaltuutettuna ja sivistyslautakunnassa sekä kirkkoneuvostossa. Johtaja luo tietysti yhteisöön yhteiset linjat sekä yhteisen tekemisen tavan ja toimintakulttuurin, sanoo Siimes. Tellervo Koiviston ja Kaari Utrion elämäkerrat. Heinosesta järjestöpuolellakin on päällekkäisiä palveluita. Ulla Siimekselle toimiminen lähiyhteisöissä on ollut aina tärkeää. Hän on toiminut muun muassa sijaisperheessä olevien lasten tukihenkilönä ja vetänyt lasten satujumppia ja liikuntakerhoja. Toimi vuodesta 2014 lähtien Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajana ja Lapsen Maailma -lehden päätoimittajana. PARASTA NYT: Syksyn sienimetsät ja se, että hiljalleen on mahdollisuus osallistua kulttuurija urheilutapahtumiin. Sekä Siimeksellä että Heinosella on pitkä kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta. – Näen, että asiantuntijoiden tulee saada toteuttaa asiantuntemustaan parhaalla mahdollisella tavalla. – Miten voisimme huolehtia siitä, että lapsi saisi tuen omassa kehitysympäristössään. HANNA HEINONEN Hanna Heinonen ASUU miehensä kanssa Vantaalla. Palveluvalikoima kasvaa kasvamistaan, mutta viidakosta saattaa olla vaikea löytää tarvitsemaansa apua. Tähän pätee sama kuin vanhemmuuteenkin: yksin tekemisen ajatuksesta tulee luopua, sanoo Heinonen
Kysyi mitä kuuluu” Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä Paikoillaan pyörivä arki Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana Kaikki julkaisut ovat luettavissa maksutta: www.lskl.fi/julkaisut LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 11 LM6_s6-11_HannaJaUlla.indd 11 15.9.2021 14.22 15.9.2021 14.22. Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton uusimpiin julkaisuihin! Lastensuojelun kentältä: Lapsen vuoksi Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät Lastensuojelun mahdollistajat Selvitys lähijohtamisen sisällöstä ja merkityksestä Osallisuuden voimaa: Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet Pienten lasten turvallinen osallisuus Kaikkein tärkeimmät asiat Nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon sijaishuollossa Perheiden hyvinvointi: ”Kun joku otti lapsen syliin hetkeksi pois
Siitä tuli vapauttava kokemus yli sukupolvien. Kasvettuaan Suomessa aikuiseksi hän oli valmis kirjoittamaan tämän tarinan kirjaksi. HANNELE NIEMI | KUVAT EEVA ANUNDI 12 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 12 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 12 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. perhe ”TÄRKEINTÄ ON PUHUA KIPEISTÄKIN ASIOISTA MYÖNTEISESTI” Anna Soudakova syntyi Neuvostoliitossa, jonka vainoissa hänen isoisänsä oli menettänyt vanhempansa
Anna Soudakova muistaa lapsuutensa turvallisena ja huolettomana. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 13 ›› LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 13 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 13 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. Annan kuvataiteilijavanhemmat joutuivat luopumaan urastaan ja kouluttautumaan uudelleen muuttaessaan Suomeen. ”TÄRKEINTÄ ON PUHUA KIPEISTÄKIN ASIOISTA MYÖNTEISESTI” Anna vietti paljon aikaa äitinsä vanhempien, Jurin ja Svetlanan, kanssa niin Leningradissa kuin Turussakin. Kuva on tuolta ajalta. Vasta kirjoittaessaan isoisänsä tarinaa hän oivalsi monia asioita ja perhelukot alkoivat avautua
14 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 14 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 14 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. Siitä alkoi Annan matka suvun historiaan ja omaan sisimpään. Vuonna 2010 Anna Soudakova lähti raskaalle matkalle Venäjän Karjalaan, missä isoisä Jurin vanhemmat oli teloitettu Stalinin vainoissa
Hän toteutti ikiaikaisen haaveensa, jolla saattaa olla juurensa perheen historiassa. Keväällä 1990 tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli luvannut paluumuutto-oikeuden inkerinsuomalaisten ohella myös vapaasta tahdostaan Neuvostoliittoon lähteneille suomalaisille. – Se oli vain hyvä! Opin nopeasti kielen ja sain heti kavereita. Perhe asui kaukana Leningradin keskustasta, lähiössä ”Nevan takana”, kuten Pietarissa yhä sanotaan. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 15 ›› LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 15 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 15 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. Äidin unkarilainen kirjekaveri oli lähettänyt minulle myös legontapaisia leluja. Ihmisiä ei opetettu ajattelemaan itsenäisesti, vaan kasvatettiin pelolla, muistelee Anna Soudakova, josta tuli opettaja. Se oli sen ajan tapa. Heidän kolmionsa tuntui lapsenlapsesta palatsilta. – Näimme isovanhempia usein myös datshalla. Sellaista neonkeltaista tai -vihreää ekaluokkalainen ei ollut ennen nähnyt. Kotona Leningradissa oli enimmäkseen harmaata ja pitkiä jonoja, sillä vuonna 1990 Neuvostoliitossa elettiin pahinta pula-aikaa. J yväskylästä pienen Annan mieleen jäivät värit. Kun vanhemmilla oli paljon töitä, tyttö jäi mielellään äidin vanhempien luo. Annan äiti päätti tarttua tilaisuuteen, vaikka epäili, ettei puoliso suostuisi lähtemään Suomeen. Pian Inkeri-liiton leirin jälkeen alkoi tapahtua niin Annan perheessä kuin synnyinmaassa. Suomen-vierailu oli ensimmäinen sekä Annalle että hänen äidilleen ja toteutui äidinäidin suomalaisjuurien ansiosta. Hänen tyttärensä oli silloin vielä pieni vauva. Anna ei muista lapsena tunteneensa turvattomuutta, ei miljoonakaupunki Leningradissa eikä uudessa kotikaupungissaan Turussa, jonne perhe muutti 22.11.1991 aluksi tuttavien luo. – Opettajana tahdon edistää avoimuutta kohdata uusia asioita ja puhumista kipeistä, vaietuistakin asioista. Oli todellinen hengähdystauko päästä sieltä Keski-Suomeen Inkeri-liiton leirille. Sinne Tverin alueelle matkattiin runsaat 500 kilometriä ja viivyttiin koko kesä. Anna muistaa ihastelleensa uutta kolmen huoneen kotiaan unelmien täyttymyksenä. Seuraavassa kuussa, Tapaninpäivänä, Neuvostoliitto hajosi. Äiti ja isä olivat hyvin nuoria ja todella rohkeita lähtiessään, pohtii Helsingissä asuva kahden lapsen äiti Anna Soudakova, 37. Perheen muuttaessa Suomeen hän osasi jo muutamia fraaseja. Rakennus oli viisikerroksinen hissitön betoni-hrushtshovka, joita Neuvostoliitossa 1950–60-luvuilla rakennettiin paljon, nopeasti ja halvalla. Kerran yhden pojan vanhemmat kutsuttiin koko luokan eteen haukuttaviksi. Neuvostokoulua ei jäänyt ikävä. – Uskon, että niiden ansiosta äitini säilytti mielenterveytensä kaiken sen kurjuuden keskelläkin. Leningradissa Anna ehti käydä puolitoista vuotta lähikoulua, jossa sattumalta opetettiin myös suomen kieltä. – Muuttomme sujui todella nopeasti, vähän kuin vahingossa. Pitkien puhelujen päätteeksi Juri ja SvetlaSuomalainen koulusysteemi kannustaa ajattelemaan itse. Äidinäidin isä oli päätynyt Suomesta 1930-luvulla unelmien ja työn perässä Neuvosto-Karjalaan ja perustanut perheen. Rakentelimme lähimetsiin majoja. Myös myönteisessä valossa. Jatkosodan ensimmäisinä päivinä hän katosi jäljettömiin Karjalassa. Yksiö oli täynnä isän töitä, joiden keskellä ainokainen lapsi viihtyi omassa mielikuvitusmaailmassaan. – Leikin vauvanukeilla kuten kai kaikki venäläistytöt 80-luvulla. – Muistan, että siellä vertailtiin räikeästi meitä lapsia ja osaamistamme keskenään. 90-luvun Suomessa elämä oli turvallista ja vapaata. 1970-luvulla kasvuun ampaissut Lausteen lähiö oli jo silloin monikulttuurinen. Annan isoisä eli dedushka Juri ja isoäiti eli babushka Svetlana asuivat toisella puolella miljoonakaupunkia keskustan tuntumassa. Isä teki valtiolle muun muassa esirippuja. Neuvostokoulua ei jäänyt ikävä Hänen vanhempansa olivat kuvataiteilijoita. Kolmen kuukauden kuluttua hakemuksesta tuli jo kutsu. – Ihan tavallinen kaupungin vuokratalo, hän naurahtaa nyt. Yliopistossa opettaneella ukilla oli pitkät lomat. Turkulaislähiön kolmio oli unelmien täyttymys Anna Soudakovalla on paljon valoisia muistoja Leningradin kanavista, puistoista, museoista ja teattereista. Turussa Anna pantiin heti kouluun ilman sen kummempaa valmistavaa opetusta
Juri joutui jo pienenä rakentamaan oman maailmansa ja etsimään selviytymiskeinonsa. Hän kuuli isoisänsä käyneen 90-luvulla Karjalan Karhumäessä Sandarmohin mäntykankaalla, missä vasta Neuvostoliiton hajottua paljastui teloituspaikka, jonne on haudattu ehkä jopa 10 000 ihmistä. Sitten meistä jokainen lähti etsimään omaansa äärettömältä ristimereltä. Sitten mies antoi lahjaksi läppärin ja kehotti aloittamaan Kallion kirjoittajakoulun ja kolmen vuoden jälkeen kirja oli valmis. Anna tuskaili tahtovansa kirjoittaa siitä. Tai ilmiantoihin, joiden seurauksena isät ja äidit teloitettiin ja pienet lapset julistettiin kansanvihollisiksi. Anna Soudakova muistaa 1990-luvulla elämän tuntuneen rauhalliselta ja seesteiseltä. – Pelot, tilanteet ja tunteet siirtyvät seuraaville sukupolville. Vuonna 1993 isovanhemmat muuttivat samaan taloyhtiöön, ja samana vuonna Anna sai veljen. – Kauniina elokuisena muistopäivänä ihanassa mäntymetsässä oli tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Hän liittyi kommunistipuolueeseen ja perusti perheen. – Tärkeintä on olla oma itsensä. Ylisukupolvinen trauma Tunteista ei silloin juuri puhuttu, vaikka paljon muuten puhuttiinkin. Anna tottui kuuntelemaan isoisänsä tarinoita niin Neuvostoliitossa kuin Suomessa. Anna lähti raskaalle matkalle Karjalaan vuonna 2010 yhdessä isoäidin ja pikkuveljen kanssa. Toisin kuin monet muuttajat, hänen perheensä näytti löytäneen paikkansa ja hyväksyneen tilanteensa. Siellä ammuttiin myös Jurin vanhemmat ja muuta sukua, joille hän lopulta sai pystyttää ristin. Juri kirjoitti myös runoja: kovista ajoista raakoja ja rakkaudesta kauniita ja helliä. Suuren isänmaallisen sodan jälkipyykkiä pestään nyt Isoisänsä Jurin tarinan Anna Soudakova päätti ikuistaa kirjaksi vasta vuosia tämän kuoleman jälkeen. Kysymysten aika tuli vasta myöhemmin. Vanhemmat luopuivat urastaan ja kouluttautuivat uudelleen. Itse koen sen ennemminkin vapauttavana. Hän ammensi voimaa perheestä ja rakkaudesta. Mitä männyt näkevät (Atena) kertoo Josif Stalinin vainoissa orvoksi jääneestä pojasta. Anna Soudakova kokee sikäläisen ilmapiirin pakotetun nationalistiseksi. Hän toivoi AnEn tunne ketään venäläistä, joka ei pidä yhteyttä vanhempiinsa. Isovanhemmat löysivät seuramatkat, joilla kävivät paljon. Kuinka hän pienenä pelkäsi, että äidille kävisi jotain, kun tämä illalla piipahti pihan yli isovanhemmilla. Kokemus oli vavisuttava. On tärkeää, että näistä asioita puhutaan ja totuus tulee julki. – Etenkin isoisälle oli kova juttu luopua urasta, jonka eteen hän oli tehnyt niin paljon töitä. Oodeissa ylistetty kansa oli kykeneväinen valesyytöksiin saadakseen kadehtimansa naapurin asunnon. Stalinin aikaiset tapahtumat haluttiin Venäjällä jättää hämärän peittoon. Venäjällä ovat nyt pinnalla toisen maailmansodan eli suureksi isänmaalliseksi kutsutun sodan kärsimykset. – Mutta ei ole aikaa, valitin. Isompana Anna alkoi kysellä. Sen pohjana on oman perheen tarina, mutta henkilöhahmot alkoivat jo varhain elää kirjoittajasta riippumatonta elämäänsä. na päättivät seurata tyttären perhettä Suomeen. – Isoisä olisi tahtonut taistella totuuden puolesta, mutta niissä olosuhteissa se oli mahdotonta. Sen tiedostaminen ja kirjoittaminen auttoivat minua ymmärtämään ja käsittelemään omia traumojani. Anna muistuttaa kirjansa olevan fiktiota. Se osoittaa, kuinka Neuvostoliitossa kaikki oli mahdollista. Ne kulkivat aina perheen mukana. Murrosiän kipuilut nostivat pintaan kysymyksen kuka minä olen. – Moni on sanonut, että olen rohkea kirjoittaessani niistä. – Yhtä lailla maan historiaa ovat Sandarmohin teloitukset. Oli helpompi arvella, miltä toisesta tuntuu kuin kysyä suoraan. Tai sitten ihmiset vain katosivat. Annassa on pinnan alla paljon venäläisyyttä, johon suomalaisuus on lomittunut vuosien saatossa. Pappi siunasi kaikki. Isoisä oli kuollut kaksi vuotta aiemmin 77-vuotiaana. Se oli pitkä matka, jonka loppuvaiheissa Anna alkoi voida fyysisesti pahoin. Kun Anna 2010-luvulla alkoi kirjoittamalla availla perhelukkojaan, hän tutustui käsitteeseen ylisukupolvinen trauma. – Vanhempani ja isovanhempani joutuivat varmaan rakentamaan oman kuplansa kipuilujen kautta. Nyt hän miettii, miten suuria muutoksia ja uhrauksia sekä hänen vanhempansa että isovanhempansa joutuivat kokemaan. 16 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 16 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 16 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. – En uskaltanut mennä nukkumaan ennen kuin äiti palasi. Jälkikäteen hän on oivaltanut monia asioita. Hän luonnehtii itseään hybridiksi, jossa elää myös perheen historia. Kuusikymppisille tohtori-isoisälle ja fyysikkoisoäidille ei Suomesta löytynyt töitä, vaikka yritystä oli myös oppia suomea hyvin. Uutiset kertoivat, että Sandarmohin paljastanut Juri Dmitrijev joutui vainon kohteeksi, ja joukkoteloituksista syytettiinkin suomalaisia. Samaa kyselee nyt Annan 14-vuotias poika, jolle hän antaa neuvoksi omakohtaisen oppinsa
Ystäväperheiden arki Venäjällä ei ole huoletonta Anna Soudakovakin tahtoo muistaa elämästä tuon puolen, kepeän ja kauniin. Valtava maa ei ole vain Moskova tai Pietari. Äidit suuntaavat kaiken tarmonsa lapsiin usein itsensä unohtaen. – Ja joskus myös pakon kautta riippuvaisia toisistaan. Yleistystä. Se löytyy yhä myös Venäjältä, jonne hän toivoo pian taas pääsevänsä. – Isoisä oli ikuinen poika, joka hassutellessaan eli ehkä menetettyä lapsuuttaan. Siellä elää 85-vuotias isänäiti sekä muuta sukua ja ystäviä. Ystäväperheiden arki Venäjällä on erilaista. Kesäpuistoon on aina pakko päästä samoin kuin Venäläisen taiteen museoon! Suomessa Anna elää arkea miehensä ja 6sekä 14-vuotiaiden lastensa kanssa kotikielenään venäjä, jonka hän vaihtaa julkisissa tiloissa sujuvaksi suomeksi. Minäkään en koskaan lapsena korottanut ääntäni vanhemmille, eikä meidän perheessäkään paukutella ovia tai kiroilla. Ehkä, sillä perheet ovat erilaisia, mutta Venäjällä ehdottomasti läheisempiä kuin Suomessa, arvelee Anna. Työkseen hän opettaa alakoulussa Vantaalla suomea toisena kielenä. – Minulle Pietari on elävä, mystinen hahmo, sanaton kulttuuripääoma, paikka, jossa saan hetken olla täysin oma itseni. Pietari on Annalle erityisen rakas. Anna tahtoisi kiittää dedushkaansa kaikista niistä opeista, joita sai yhteisillä retkillä. Lapset kasvatetaan vahvasti sukupuolirooleihin. En silti tunne ketään venäläistä, joka ei pidä yhteyttä vanhempiinsa tai noudata hyviä käytöstapoja. n Anna Soudakova sanoo olevansa vain oma itsensä, jossa on sekoitus venäläisyyttä, suomalaisuutta ja moninaisia sukujuuria. LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 17 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 17 LM6_s12-17_AnnaSoudakova.indd 17 15.9.2021 14.23 15.9.2021 14.23. nan kirjoittavan häneltä itseltään kirjoittamatta jääneen tarinan. – Ei niin huolivapaata kuin Suomessa. – Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että siellä on muutakin kuin Vladimir Putin ja virkakoneisto. Luontoon mentiin isolla miestenpyörällä, otettiin eväät ja teetä, ihasteltiin yhdessä pikkuvarpusta. Työpäivät ovat pidempiä, ja pienetkin asiat vaativat suurta vaivaa
– Toki keskosille on tarjolle sairaalan puolestakin vaatteita, mutta nämä lahjoituksina tulleet ovat niin kauniita ja värikkäitä ja niissä on henkilökohtainen ote, kuvailee osastonhoitaja Paula Myllykangas. Nettisivustolla lapsenoikeudet.fi julkaistaan lokakuun puoliväliin mennessä materiaaleja – kuten tehtäviä, toiminnallisia vinkkejä ja taustamateriaalia – teeman käsittelyyn. Sivuston kautta voi myös ilmoittautua tapahtuman järjestäjäksi. Joskus osasto saa yksittäisiä lahjoituseriä erilaisilta ompeluseuroilta. Lapsen oikeuksien toiminnallista teemaviikkoa vietetään 15.–21.11. M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s18-23_Tulva.indd 18 LM6_s18-23_Tulva.indd 18 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. maahanmuuttajaperheille, jotka asuvat vastaanottokeskuksessa ja joilla ei ole vauvalle mitään tarvikkeita. Teemana on jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus hyvään kohteluun. Jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi tietoa itseään koskettavasta teemasta, kaikki koulut, varhaiskasvatuksen yksiköt, esikoulut, iltapäiväkerhot, harrastusryhmät ja yritykset toivotetaan tervetulleiksi järjestämään teemaviikkoon liittyviä tapahtumia. Tällä hetkellä pienin osaston vaatevarastosta löytyvä body on vain 20 senttimetrin kokoinen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA KYLILLÄ KUULTUA BODY KOKOA 20 Työn kautta tutuksi tulleen äidin keskosvauvat olivat elämänsä alkutaipaleella hoidossa espoolaisen Jorvin sairaalan vastasyntyneiden osastolla L2. mammakasseja. LAPSEN OIKEUDET JÄRJESTÄISITKÖ TAPAHTUMAN. Niitä on annettu esim. Ruotsinkielisen Helsingfors Svenska Marthaföreningin jäsenet ovat koonneet kotiutuville äitiyspakkauksen tyyppisiä ns. Se on tehty osastolta annettujen mittojen mukaan. – Mammakassit ovat aina myös kauniisti pakattuja. – Myös osastolta kotiutuneet perheet ovat lahjoittaneet vauvalleen pieniksi jääneitä vaatteita. Nehän eivät vauvavaiheessa juuri kulu. Koululaisten lisäksi etenkin marttayhdistykset ovat ommelleet ahkerasti vaatteita Jorvissa hoidettaville keskosille. Erityisesti teineissä on paljon uupumusja ahdistusoireista kärsiviä.” LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN TEHY-LEHDESSÄ. Viikon tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. ULLA OJALA o IKEUKSIEN LAPSEN viikko ”Olemme oppineet valmentamaan lapsia täydellisiksi yksilöiksi, mutta samalla kuormitamme heitä. Äiti muistelee edelleen lämmöllä sitä, kuinka lähikoulun oppilaat olivat tehneet vaatteita osastohoidossa olleille pikkuruisille keskosille, jotka suorastaan hukkuvat normaalikokoisiin vastasyntyneiden vaatteisiin
Kokoelma tulee yleisön nähtäväksi Siidan perusnäyttelyyn, jota uudistetaan parhaillaan. Ostakaa makkaraa/ Harvemmin kuin perunaa ja porkkanaa Popsikaa papua/ Se tuo lautaselle hyvää makua Maistakaa mansikkaa/ Väriä ja herkkua kun tarjoo maa Haukatkaa naurista/ Vihannesten syöminen on kaunista DIGITALISAATIO UHKIA JA MAHDOLLISUUKSIA Digitalisaatio vaikuttaa lasten elämään monilla tavoilla ja silloinkin, kun lapsi ei itse edes käytä tätä teknologiaa. I. Näyttely aukeaa huhtikuussa 2022. Niilon, 13, mukaan kuoron tärkein viesti lapsille on, että lapsetkin voivat omalta osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja pienilläkin teoilla on väliä. väkivaltainen sisältö, vihapuhe ja ahdistelu verkossa, uhkapelaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä hengenvaarallisiin tekoihin yllyttäminen. Suomen Kansallismuseossa avautuu 31.10. Biolapsissa mukana oleva Hilde, 13, sanoo kuoron haluavan lapsiyleisön kautta innostaa myös vanhempia kestävämpään arkeen. – On tärkeää saada ilmastonmuutos pysäytettyä! Biolapset-kuoron jäsenet Hilde ja Niilo ovat esiintyneet mm. Itkosen vuonna 1912 Petsamosta keräämiin esineisiin. näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu, jossa on esillä noin 150 saamelaiskokoelman esinettä. Tällaisia ovat mm. Videolla 14-henkinen, 8–13-vuotiaista roihuvuorelaislapsista ja -nuorista koostuva kuoro räppää itse kirjoittamiaan riimejä Palefacen kanssa. Kun näyttely päättyy, ne siirretään Inariin saamelaismuseo Siidaan, jonne muut n. LIHATON LOKAKUU POPSIKAA PORKKANAA! Alakoulujen musiikkituntien klassikkobiisi Ostakaa makkaraa on saanut uuden kasvispainotteisen sanoituksen. Vene kuuluu T. Tämän vuoksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista. Toisaalta lapsilla on oikeus nauttia kaikista digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. 2 000 esinettä on jo palautettu. Se miten aikuinen toimii, vaikuttaa siihen, miten lapsi toimii tulevaisuudessa. – Biolasten tärkein sanoma aikuisille on se, että aikuisen arki on jonkun lapsuus. Museomestarit Ari Vink ja Niklas Kovács valmistelevat kolttasaamelaista nuoravenettä lastattavaksi. LE O TO RV AL D S SO IL E TI RI LÄ , M U SE O VI RA ST O LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 19 ›› ›› LM6_s18-23_Tulva.indd 19 LM6_s18-23_Tulva.indd 19 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. >lapsiasia.fi/yleiskommentit ILMASTOMUSIIKKIVIDEO ”AIKUISEN ARKI ON JONKUN LAPSUUS” Linnan juhlista koko kansan tuntemaksi noussut Biolapset-kuoro on mukana ykkösrivin artistien ja Joensuun kaupunginorkesterin kanssa ilmastomusiikkivideolla Yes, we all need hope. Turun kirjamessuilla ja Musiikkitalon Climate Aid Finland -konsertissa. Yleiskommenteissa painotetaan, että valtioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin suojellakseen lapsia digitaalisten ympäristöjen hyvinvointia ja kehitystä vaarantavilta riskeiltä. Härkäpapuruokia valmistava Beanit teetti elokuussa tutkimuksen, joka kertoo, että aikuiset kuvittelevat lasten suosivan punaista lihaa, vaikka totuus on toinen: monet lasten suosikeista ovat kasvisruokia. Palveluntarjoajien tulee tarjota eri ikäisille ja eri kehitysvaiheissa oleville lapsille sopivia palveluja ja kuulla niiden kehittämisessä lasten näkemyksiä. Laulun uusi sanoitus on palkitun lastenmusiikkiyhtye Pikku Papun Orkesterin käsialaa
INSTAGRAM VÄRJÄTTYÄ RIISIÄ TRAKTORINLAVALLE @leikkileikkina syntyi vuonna 2019, jolloin Emma Rapala oli hoitovapaalla esikoisensa kanssa luokanopettajan työstä. Kahden äidin askartelu-, kirja-, peli-, leikki-, retkija menovinkkejä. l @leikkiloikka. Suomen käsityön museossa Jyväskylässä on 17.10. Ideat kumpuavat milloin mistäkin: opettajan työstä, vuodenajoista tai lapsen mielenkiinnon kohteista. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. laululaukun ja kierrätysaiheista tekemistä. l @_leikinlailla_. Suosituksia saa esim. EM M A RA PA LA / @ LE IK KI LE IK KI N A Kuvassa Jämsänkosken lottatyttöjä äidin apuna. PUUHAVINKKIEN AARREAITTA Instagramista löytyy mm. talousja vessapaperirullista saa teipin avulla rakenneltua seinään vaikka minkälaisia ratoja, joiden läpi voi pudotella pieniä palloja. vauvaa ilahduttavista leikeistä. Esiopetuksen, liikunnan ja tanssinopettajana työskennellyt äiti antaa kekseliäitä vinkkejä mm. @leikkileikkina vinkkaa, että syksyn lehdistä voi askarrella näin hienoja eläinhahmoja. Peli sopii itsenäiseen opiskeluun ja opetussuunnitelman tueksi yläkouluikäisille. tällaisia puuhatilejä lapsiperheille: l @lastenhetket. Äiti mm. vinkkaa hyvistä menokohteista. Turun Seikkailupuisto liikennekaupunkeineen ja lähellä sijaitsevine maauimaloineen. Puuhaideoita antamassa äiti ja vauva sekä 5ja 2-vuotiaat lapset. MOBIILIPELI RUOTSIA OPPIMAAN Uusi ruotsinkielen opintoja tukeva mobiilipeli Modigt på svenska – Saaristoseikkailu alkaa siitä, että Jaana-täti on kateissa. Instagram-tililtä löytyy ideoita jäämaalauksesta taikaliemien sekoitteluun. asti nähtävänä Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita -näyttely. KE SK ISU O M EN LO TT AP ER IN N EY H D IS TY KS EN KO KO EL M AT 20 LAPSEN MAAILMA 6 | 2021 LM6_s18-23_Tulva.indd 20 LM6_s18-23_Tulva.indd 20 15.9.2021 14.25 15.9.2021 14.25. Äiti sekä 8-, 6ja 2-vuotiaat lapset tarjoavat mm. ADHDlääke ON VIIDENNEKSI YLEISIN LASTEN JA NUORTEN KÄYTTÄMÄ LÄÄKE. – Rakastin työssäni erityisesti kuvataiteen opettamista ja toivon, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus luoviin puuhiin. Psyon Games Oy:n julkaisemaa peliä on ollut suunnittelemassa opettajia ja kieltenopettajiksi opiskelevia. Peli on ladattavissa maksutta AppStoresta ja GooglePlaysta. l @leikillista. Nyt kotona on innostamassa 3-vuotiaan esikoisen lisäksi myös nelikuinen kuopus. l @snaditleikit. l @puuhailualastenkanssa. Esim. Äiti sekä 4ja 2-vuotiaat lapset antavat puuhaideoita aktiiviseen arkeen