MA AIL MA RICHART NYMAN EI ANNA RASISMIN ESTÄÄ HAAVEITAAN | NÄIN LIEVITÄT LAPSEN ILMASTOAHDISTUSTA | KUN EROKIISTA KÄRJISTYY… | ÄLÄ PUHU SÄÄSTÄMISESTÄ, JOS TÖRSÄÄT! | 7 LAPSEN ÄITI MUUTTI PESUEINEEN MAALLE LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 5 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. vee LM5_s1-2_Kansi.indd 1 LM5_s1-2_Kansi.indd 1 20.7.2021 11.30 20.7.2021 11.30
Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 8/2013 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 LM5_s1-2_Kansi.indd 2 19.7.2021 13.02 19.7.2021 13.02
Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. ELOKUU | 5 | 2021 SISÄLTÖ LUONTO & YMPÄRISTÖ 6 Mistä syntyy lapsuuden kesien taika. Aidatulla, koiraystävällisellä pihalla on paljon pieniä rakennuksia ja 4 000 neliötä tilaa temmeltää. 12 Pikkulapsikin voi murehtia jääkarhujen kohtaloa Sari Heiskanen ja Mirma viihtyvät Elimäellä, jossa noin 200-neliöisen talon vuokra on 850 euroa. s. 24 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.64 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen maailmassa elokuussa 2013. Kerää talteen koko sarja! LI N D A VA RO M A LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 3 ›› LM5_s3-4_Sislu.indd 3 LM5_s3-4_Sislu.indd 3 26.7.2021 7.25 26.7.2021 7.25
LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. s. 58 vee Kuukauden kirjoissa luvassa jännitystä! Yökoulu ja karmiva luokkaretki -kirjan kuvitti Kati Närhi. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 80. vuosikerta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LASTENSUOJELU 14 Joonatan Nsukami kehittää jälkihuoltoa kokemusasiantuntijoiden avulla 52 Veera Salmi kirjoitti nuortenromaanin sijoitetusta pojasta PERHE 24 Seitsemän lapsen äiti päätti muuttaa maalle – eikä ole katunut 38 Kun erokiista kärjistyy… 42 16-vuotiaana äidiksi tullut Jenna Nieminen nauttii Danielin kehityksen seuraamisesta 58 Koululaishuumori kiinnostaa edelleen KASVU & KASVATUS 34 Raha on monissa perheissä edelleen tabu 46 Romanilapset elävät kahden kulttuurin jännitteessä PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Starttaa kävelevä koulubussi! 30 Tutkittua tietoa: Maahanmuuttajaoppilaat ovat opettajiensa ilon aihe 64 Palvelukortti 65 Päivi Alasalmen kolumni: Kerää lastesi aforismit talteen! 66 Kuukauden kirjat: Mitä lastendekkarille kuuluu. Muut Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöt ovat Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija Turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Parasta Lapsille sekä Pelastakaa Lapset. LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖ RAHOITTAA LASTENSUOJELUJÄRJESTÖJÄ Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuiston perusti vuonna 1950 kuusi lastensuojelutyötä tekevää järjestöä. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta KANSI Richart Nymanin ja ori Wille Folkin kuvasi kanteen Susanna Kekkonen. kaikille avointa lapsitiedon kirjastoamme. 66 4 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 LM5_s3-4_Sislu.indd 4 21.7.2021 9.45 21.7.2021 9.45. l Helsinki Kustavi l Tampere l Kirkkonummi l l Kuopio l Elimäki Antikvariaattikauppias Lauri Viljanen tietää, että 1980-luku oli koululaishuumorin huippuaikaa. Huvittelemalla Linnanmäellä kuka tahansa voi siten tukea lastensuojelun hyväksi tehtävää työtä Suomessa! Lue lisää: > www.lskl.fi > www.linnanmaki.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 80. s. Vuonna 1957 nämä järjestöt perustivat Lasten Päivän Säätiön, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää huvipuistoa sekä kerätä varoja järjestöjen lastensuojelutyöhön. Lastensuojelun Keskusliitto oli niistä yksi. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Järjestely on mahdollistanut Lastensuojelun Keskusliiton lastensuojelua koskevaa asiantuntijaja vaikuttamistyötä ja tiedontuottamista sekä auttanut ylläpitämään mm. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla
Se on hauskaa, vaikka vaatiikin aikaa, keskittymistä sekä palautetta. Näinhän se on: koulupsykologit pystyisivät tarjoamaan juuri niitä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, joiden tarve on ilmeinen. Palveluja on kehitetty ja tuen painopistettä siirretty mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen, mutta ne ovat silti perustasolla pirstaleisia. Mielenterveyspalveluissa on suuria ongelmia, eikä merkittävä joukko lapsia ja nuoria saa kaipaamaansa apua. Toivottavasti jokainen lapsi voisi aloittaa syksynsä innostuneessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Kun nuorelta kysyy, millaista tukea hän arkeensa toivoo , kuulostaa ratkaisu yksinkertaiselta. Kun puututaan varhain ja matalalla kynnyksellä, tulevat autetuiksi myös he, jotka tarvitsevat vankempaa tukea. Me voisimme pitää hyvää huolta ihan jokaisesta lapsesta ja nuoresta, mutta olemme silti jatkuvasti tilanteessa, jossa he putoavat palvelujen ulkopuolelle. Samalla hän ymmärtää, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa vuorovaikutustapaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on polarisoitunut: osa voi entistä paremmin, kun toisessa ääripäässä pahoinvointi kasaantuu. Tuetaan ja autetaan siellä, missä nuoret elävät arkeaan, eikä etsitä toista tai kolmatta tahoa, jonka luo nuori lähetetään. Eikö kuulostakin yksinkertaiselta. Koulussa tulisi päästä tapaamaan koulupsykologeja silloin kun siltä tuntuu. Riittävän intensiivistä varhaista tukea ei aina saa, ja palvelujen tarjonta riippuu alueellisista ratkaisuista. Siirtyessäni kesän jälkeen kohti uusia haasteita, haluan kiittää lämpimästi kaikkia teitä lukijoita yhteistyöstä ja tuestanne lastensuojelutyölle. Polarisoituminen ei saisi estää lapsen kokemusta yhteisöön kuulumisesta. Matalan kynnyksen auttamisessa on hyvä muistaa järjestöt . Yhteisöllisyys vahvistuu, kun jokainen lapsi kokee kuuluvansa ryhmään ja tulevansa hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Sote-uudistus kuljettaa koulupsykologit ja -kuraattorit organisatorisesti uusille hyvinvointialueille, mutta on tärkeää, että koulupsykologit ja muu oppilashuollon henkilöstö ovat läsnä koulun arjessa. Teiltä saatu palaute on ollut arvokasta ja se on auttanut tekemään entistä parempaa lehteä. Tuetaan ja autetaan siellä, missä nuoret elävät arkeaan, eikä etsitä toista tai kolmatta tahoa, jonka luo nuori lähetetään. Vain vuorovaikutuksessa lapsi oppii, miten ryhmässä tulee toimia ja miten palkitsevaa siihen kuuluminen on. pääkirjoitus Kesän jälkeen on innostavaa oppia uutta. PS. Kaikista ei ole helppoa olla osa ryhmää – varsinkaan, jos ei ole päässyt harjoittelemaan sosiaalisia tilanteita. Muistakaamme, että lapsi, joka ei syystä tai toisesta saa kotoa riittävää tukea kasvulleen, kaipaa erityistä huomiota. Se madaltaa kynnystä hakea apua. Perustason palveluita, kuten vaikkapa lastenneuvolan sekä oppilasja opiskeluhuollon palveluita, tulisi olla tarjolla helposti ja nopeasti jonottamatta. Hieno tunnustus suomalaisten järjestöjen tekemälle työlle saatiin kesällä, kun Euroopan parlamentti myönsi Euroopan kansalaisen palkinnon MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja sen valtakunnallisen Kriisipuhelimen 800 vapaaehtoiselle! Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee järjestöjä, jotka auttavat rakentamaan hyvinvointia ja oman elämän merkityksellisyyttä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 5 LM5_s5_PK.indd 5 LM5_s5_PK.indd 5 21.7.2021 9.54 21.7.2021 9.54
Seurasimme kolmen lapsen kesäpäivää. kasvu Lapsuuden KESÄ Lapsuuskesien taika syntyy pienestä: jäätelön tahmaamista suupielistä, heinämiekkailusta metsässä ja sukelluksista kimaltelevaan järveen. Tärkeintä on leikki ja aika, jota on loputtomasti. TEKSTI JA KUVAT SANNI SAARINEN 6 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 6 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 6 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19
Nyt sukelletaan keijuina metsän siimekseen, sitten taiotaan heinistä miekat ja loihditaan kallion laen mäntyjen katveeseen linna. KUIN KEIJUT… Espoossa asuva Kanerva Martin (vas.), 5, ja kirkkonummelainen Aada Ringborg, 6, retkeilevät paljon. He viihtyvät luonnossa, jossa ideat leikkeihin eivät ehdy koskaan. Tänään tytöt ovat retkellä Kirkkonummella Linlon ulkoilualueella äitiensä kanssa. Lapsuuden KESÄ LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 7 ›› LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 7 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 7 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19
Kesässä ihanaa on lämpö ja ohuet vaatteet, pehmeä hiekka kakkuja varten ja polkupyöräily, ulkona olo ja auringonpaiste, itse poimitut mustikat ja kauniin väriset vadelmat, paljaat varpaat ja se, ettei aamuisin ole kiire päiväkotiin tai muuallekaan. Kesällä otetaan rennosti. Kanervasta on erityisen hauska hypätä laiturilta uimarenkaan kanssa, Aadasta kivointa on sukeltelu – kunhan muistaa pitää nenästä kiinni! Vedessä viihdytään tuntikausia, eikä kylmyyskään aja tyttöjä maalle. KUKA HEITTÄÄ KAUIMMAS. ”Kesällä saa tehdä mitä huvittaa!” Lomareissut kuuluvat kesään, mutta kiireettömät päivät lähiluonnossa tai kotipihan kahluualtaassa ovat yhtä mukavia. Kesän alkaessa he pysyivät pinnalla, mutta päivittäisen pulikoinnin myötä uimataito on parantunut roimasti. VIELÄ KERRAN! Aadan ja Kanervan mielestä kesän paras juttu on leikkimisen lisäksi uiminen. Tytöt ovat harjoitelleet uimista uimahallissa. Kaiku toistaa kysymyksen. 8 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 8 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 8 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19. Kesä on Aadan ja Kanervan suosikkivuodenaika
Sitä voi tehdä melkein missä vain: kotipihalla, isovanhempien mökillä ja luontoretkillä. Sisälle ei tarvitse mennä edes syömään. Uni painaa Aadan ja Kanervan silmiä. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 9 ›› LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 9 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 9 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19. Melasta tipahtavat vesipisarat muodostavat renkaita veteen. Grillaten saa tytöistä maukkainta kesäruokaa. Nyt grillikatoksessa kypsyvät makkarat, porkkanapihvit ja juustovoileivät ja tytöt tutkivat odotellessa metsästä löytynyttä matoa. HIPIHILJAA Aadan äiti, Sanna Ringborg meloo intiaanikanoottia kotia kohti. Kanerva on jopa nukkunut kesällä ulkona – teltassa. ULKONA KAIKEN AIKAA Aada asuu rivitalossa ja livahtaa usein pihaan muun perheen vielä nukkuessa. Makuupussissa on jännittävä kuunnella yön ääniä. Kanootissa ollaan hetki ihan hiljaa. Pimeää ei tule kunnolla lainkaan. Rauha laskeutuu saariston iltaan. Pitkän päivän leikit, loikat ja vauhti, aurinko, uinti ja seikkailut tuntuvat kehossa
Kesä tuoksuu ihanalle. 10 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 10 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 10 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19
Aada varmistaa, että kodissa on kaikki kuten pitääkin: pehmeä sammalvuode, kylliksi maittavaa ruokaa sekä havuja ja kanervan kukkia kaunistamassa ja ilahduttamassa madon mieltä. SADONKORJUUN AIKAA Felix Lamoureux’n 5, kesäparatiisi on oma piha Kustavin Käsityökylässä, jonka toimitusjohtaja on Felixin äiti Essi Vuontisjärvi. n KOTI MADOLLE Aada ja Kanerva löytävät metsästä karvaisen madon ja tekevät sille kodin puun juureen. Felix on istuttanut isänsä Stefanin kanssa tomaatteja ja pihan perälle perunaa, joiden kasvua on ollut mielenkiintoista seurata. Koska kesä on yrittäjävanhemmille kiireistä aikaa, Felix on päiväkodissa muutaman päivän viikossa. Turistikautena käy kuhina. Käsityöläiset, kesätyöntekijät, serkut ja tädit asuvat pihapiirissä, myös isovanhemmat ja ystävät vierailevat usein. Pihassa on pupuja ja lampaita, polkuautorata ja leikkipuisto. Pikkuveli Max, 1, on Felixistä hyvää seuraa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 11 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 11 LM5_s6-11_Lapsuuden kesa?.indd 11 21.7.2021 10.19 21.7.2021 10.19. Keinu on Felixin suosikki. Hauskinta on kastelu: silloin saa suihkuttaa letkulla vettä perunamaalle. Kesän ykkösjuttu on kasvimaa. KERRAN PÄIVÄSSÄ Felix nappaa Käsityökylän kahvilasta joka päivä kesän maistuvimman herkun eli jäätelön. Hänen kanssaan Felix juoksee, hyppii (varovasti) trampoliinilla ja leikkii. Välillä on kastunut myös isä ja pikkuveli! Nyt on sadonkorjuun aika: Felix nostaa perunaa ystäväperheen isoisän Peter Gustavsonin kanssa. Ennen kotiin lähtöä tytöt toivottavat madolle hyvää kesän jatkoa. Siellä mukavinta ovat mielikuvitusleikit zombieina tai autoilla parhaan kaverin kanssa
Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan lähes 70 prosenttia 15–29-vuotiaista koki turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Resilienssin vahvistaminen, tunneja vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot sekä turvallisten yhteisöjen luominen auttavat kohtaamaan tulossa olevia muutoksia. ilmasto Kun ilmastokriisi AHDISTAA Pienikin lapsi voi murehtia jääkarhujen kohtaloa tai maailman tuhoutumista. – Masentuminen, lamaantuminen ja tunteiden suohon uppoaminen ovat ympäristökriisin vahingollisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitoa vaativa sairaus siitä voi puhjeta, ellei lapsi tai nuori pääse käsittelemään vaikeita tunteitaan terveillä tavoilla aikuisten kanssa. Tunteet muutosvoimana Myös vanhemmat kokevat huolta, surua, ahdistusta ja pelkoa ympäristön puolesta. Puhumme paljon uhkaavista katastrofeista, mutta puhummeko riittävästi tunteista, joita ilmastokriisi herättää. Asiantuntijoiden mielestä ympäristökriisin mielenterveysvaikutuksia ei ole otettu riittävän vakavasti. Tulevaisuus tuntuu epävarmalta. – Se on ymmärrettävää. Ympäristökriisi voi ahdistaa niin paljon, että ajatus lapsen hankkimisesta hirvittää. – Ympäristökriisin herättämistä tunteista on yllättävän vaikea puhua. – Tunteet viestivät meille, mikä on tärkeää, ja liikuttavat meitä tärkeiden asioiden suuntaan. Voi olla vaikeaa löytää sanoja kuvaamaan epämääräisiä, hankalia oloja. Ne ovat tunnetaitoja, jotka vahvistavat resilienssiä eli selviytymiskykyä. Isot tunteet myllertävät mielessä: pelottaa tai ahdistaa. Ympäristöahdistus ei ole mielenterveydellinen ongelma, vaan luonnollinen reaktio globaaliin uhkaan. Mieli ry, Nyyti ry ja Tunne ry kampanjoivat yhdessä lasten ja nuorten ympäristöahdistuksen lievittämiseksi muun muassa järjestämällä keskustelumahdollisuuksia yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille turvallisissa keskusteluryhmissä. He saattavat pelätä ympäristöasioista puhumista, koska eivät halua lisätä lasten ja nuorten ahdistusta. Kampanjan ydinviesti on: puhutaan ympäristötunteista. Siksi mielenterveysjärjestöt julistivat maaliskuussa 2021 ympäristöhätätilan. Kuitenkin juuri tunteista puhuminen huojentaa mieltä. TUIJA SILJAMÄKI Y li puolet nuorista kertoi kokevansa huolta ja surua ympäristön puolesta usein tai jatkuvasti Nyyti ry:n kyselyssä keväällä 2019. Vanhemmat tai kasvattajat voivat auttaa lapsia tunnistamaan, hyväksymään ja nimeämään tunteita ja pääsemään tasapainoon vaikeiden tunteiden kanssa. Elina Marttinen näkee yhtäläisyyksiä koronapandemian ja ilmastokriisin välillä. Vanhempien tehtävä on tukea ja viestiä, että voimme vielä vaikuttaa tulevaisuuteen yhdessä. – Olisi tärkeää selvittää, miten lapset kokevat ilmastokriisin. Ympäristöahdistus voi näyttäytyä myös vaikeutena puhua tulevaisuudesta. Molemmissa tunteiden herättäjä on ympäristöuhka. n > www.ympäristöahdistus.fi 12 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 12 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 12 26.7.2021 6.23 26.7.2021 6.23. Nuori voi myös tuntea katkeruutta ja ajatella ”boomerien” eli suurten ikäluokkien pilanneen maailman. Erityisesti lasten ja teini-ikäisten kokemasta ympäristöahdistuksesta puhutaan aivan liian vähän, sanoo psykologi Elina Marttinen Nyyti ry:stä
Vaikuttakaa sopivasti Ympäristöjärjestöt kampanjoivat voimakkaasti, jotta ihmiset heräisivät toimimaan. Myös säännölliset arjen rytmit ankkuroivat perheen kiinni tähän hetkeen ja tekevät arjesta hallittavamman. Se on ajatuksia herättävä mutta käytännöllinen 16-sivuinen aineisto varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajille ja kasvattajille. Kiinnittäkää yhdessä huomiota näihin positiivisiin uutisiin, pitäkää toivoa yllä. Pitäkää yhdessä vapaapäiviä uutisista ja sosiaalisesta mediasta, niin ympäristöaktivistitkin tekevät! Lähtekää mieluummin luontoon liikkumaan. Se on hyvä asia, mutta liika aktiivisuus voi johtaa myös uupumiseen. Pääasia on, että teette jotakin ja löydätte tasapainon ilmastotekojen ja oman jaksamisenne välillä. Tulevaisuudessa luonto on kärsinyt ja ihmiset asuvat suurissa kaupungeissa saasteiden keskellä. Ihmiset ovat luopuneet toivosta pelastaa maapallo ja ajattelevat vain omaa parastaan. Mari Ahokoivun ja L aura Ertimon teos Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu. Kun mieli on tyyntynyt, voitte palata aiheeseen ja miettiä, kuinka paljon kaikkea jo nyt tehdään ilmastokriisin torjumiseksi. Stressinsäätely vahvistaa resilienssiä. Sitaatti lapsiasiavaltuutetun raportista Maapallon tulevaisuus ja lasten oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimisto julkaisi syksyllä 2020 raportin Maapallon tulevaisuus ja lasten oikeudet , joka käsittelee lasten ilmastohuolia. Vähennä stressiä lisääviä asioita, kuten kiirettä. Lentoliikenne on kasvanut ja pikamuoti vallannut vaateteollisuuden. Se vastaa lasten kiperiin kysymyksiin ja antaa vinkkejä siitä, kuinka voi vaikuttaa. Siinä on myös harjoituksia ahdistuksen lievittämiseksi. Ikäsuositus 7+. Kaikki ei ole tuhoutumassa huomenna. Yhdessä selvitään! 3. Näyttäisi siltä, että ihmiskunta pystyy halutessaan toimimaan elämää suojelevasti: tekemään nopeita päätöksiä maailmanlaajuisesti. (Into, 2019 ) on ensimmäinen suomalainen lapsille suunnattu kuvatietokirja ilmastonmuutoksesta. Uupuminen voi näkyä myös kyynistymisenä: Mitä hyötyä on tehdä kaikkensa, kun muut tekevät niin vähän eikä mikään muutu. Kierrättämisellä ja muilla ilmastoteoilla voitte oikeasti myös vaikuttaa. VU O SA AR I, JA AK KO KE M PP AI N EN /U N SP LA SH LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 13 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 13 LM5_s12-13_Ympa?risto?ahdistus.indd 13 21.7.2021 10.46 21.7.2021 10.46. Etsikää toivon tuojia Pelottavia uutisia tulvii joka tuutista. Tutkimuksista tiedetään, että jos lapsi saa ylläpitää yhteyttä luontoon, se vähentää stressiä ja saa hänet valitsemaan kestävämmän elämäntavan myöhemmin elämässään. Se luo turvallisuudentunnetta. Koen, että vielä tällä hetkellä maapallolla on hyvä elää, ja ihmiset yrittävät pelastaa ja auttaa maapalloa sekä luontoa. Jos mieli lähtee laukkaamaan kohti katastrofia, ajatus tulee suunnata nykyhetkeen: miltä juuri nyt tuntuu. 1. Lisää yhteistä aikaa. Pienetkin teot kuitenkin helpottavat ahdistusta. Vanhemmat voivat tukea lasten stressinsäätelyä rauhoittamalla arkea ja juttelemalla ympäristökriisin herättämistä tunteista ja ajatuksista lastensa kanssa. Ottakaa selvää Verkosta löytyy Pieni opas ympäristöahdistukseen – tietopaketti opettajille ja kasvattajille pdf-muodossa. 9.-LUOKKALAINEN TYTTÖ Apua! Tässä psykologi Elina Marttisen vinkit ympäristöahdistuksen lievittämiseen. Tämä Elina Pekkarisen ja Terhi Tuukkasen toimittama yli 200-sivuinen teos on tärkeä, sillä lasten ja nuorten käsityksiä maapallon tulevaisuudesta ei ole juuri tutkittu. Esimerkiksi tunnettu ilmastovaikuttaja ja Lapsen Maailman kolumnisti Atte Ahokas kertoi uupuneensa ja pitäneensä tauon kaikesta vaikuttamisesta (LM 8/20). Kiinnittyminen siihen rauhoittaa. Vähentäkää stressiä Kuuntele, ole läsnä. Pandemiakriisin hoidosta voi jopa ammentaa toivoa. 4. 2
lastensuojelu KOKEMUSASIANTUNTIJAT KEHIIN! Joonatan Nsukamille jälkihuollon laatu on kaikki kaikessa. 14 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 14 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 14 21.7.2021 10.52 21.7.2021 10.52. "Hyvän tulevaisuuden takaaminen nuorille pitäisi olla aina etusijalla"
Joonatan Nsukami haluaa kehittää jälkihuoltoa, johon sijaishuollon piirissä olleet, 18 vuotta täyttäneet ovat oikeutettuja. – Minulla on 16 vuoden kokemus lastensuojelusta ja jälkihuollosta, ja olen nähnyt vuosien varrella paljon. Tämä ajatus on vahvasti Nsukamin maaliskuussa käynnistämän yrityksen, Jälkiturvan, taustalla. – Jos todistaa jotakin vääryyttä, siihen pitää puuttua. Haluan olla auttamassa kehitystä eteenpäin ja tekemään palveluista parempia. Asioita on muutettava tavalla tai toisella, sanoo Nsukami, 22. ULLA OJALA | KUVAT LIISA HUIMA S ipoolaisen alakoulun opettaja teki lähtemättömän vaikutuksen 7-vuotiaaseen Joonatan Nsukamiin. J älkiturva tarjoaa jälkihuollon luentoja koulutuspalveluita. Opettaja selitti, että hiljaiset hyväksyjät ja sivustakatsojatkin ovat osallisia. Nsukami toivoo saavansa yhteistyökumppaneikseen muun muassa kuntien ja kaupunkien jälkihuollosta vastaavia ja pääsevänsä antamaan kokemusasiantuntijana vertaistukea jälkiLAPSEN MAAILMA 5 | 2021 15 ›› LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 15 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 15 26.7.2021 6.48 26.7.2021 6.48. KOKEMUSASIANTUNTIJAT KEHIIN! Joonatan Nsukami haluaa kehittää jälkihuoltoa ja tarjoaa kokemusasiantuntijoiden tukea itsenäistä elämää aloittaville nuorille. Opettaja otti koko luokan puhutteluun kiusaamisen takia, vaikka tiesi, etteivät kaikki oppilaat olleet siihen osallistuneet
Nähdessään kauppakeskuksissa pelkästään tummaihoisia siivoojia, hän mietti, onko se hänenkin tulevaisuutensa. Nsukami mietti myös, millaista on olla ulkomaalaistaustaisena Suomessa. – Mielessä pyöri, minkälaista itsenäistyminen kokonaisuudessaan tulee olemaan. Tiedän, että myös useita muita sijaiskodista lähteviä nuoria mietityttää ja pelottaa moni asia ja olo tuntuu epävarmalta. Vaikka muutin sieltä pois neljä vuotta sitten, olemme edelleen tosi tiivis porukka ja vietämme yhdessä synttäreitä ja grillijuhlia. Pystynkö hoitamaan kaikki omat asiani ollessani niistä yksin vastuussa. huollon piirissä oleville nuorille. S e, että jälkihuolto pyrkii turvaamaan toimeentulon ja asumisen, ei Nsukamista riitä. Monilla on ongelmia rahankäytössä ja työpaikkaa on vaikea löytää. Itseään tsemppaamalla hän kuitenkin hankki itsenäisesti asunnon ja opiskelupaikan sekä valmistui merkonomiksi hyvin arvosanoin. Nsukami on nähnyt myös päihdeongelmia ja asunnottomuutta. Silti hänkin oli maassa ja tunsi itsensä jonkin aikaa yksinäiseksi muutettuaan pois Ilolan turvista. Nuorta, jolla on mielenterveys ongelmia, pitäisi tukea hänelle sopivalla tavalla. Omahoitaja saa kiitosta, samoin kuin työntekijät, jotka kuljettivat lapsia harrastuksiin ja tukivat Nsukamia tämän harrastaessa SM-tasolla kilpajuoksua. Elämä oli kotoisaa ja rauhallista. – Kaikki lapset ja nuoret pitävät toisiaan sisaruksinaan. Nsukami tietää, että toiset nuoret pystyvät hoitamaan omia asioitaan enemmän, toiset vähemmän. 16 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 16 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 16 21.7.2021 10.52 21.7.2021 10.52. Vai onko olemassa muita teitä. Hänen kokemuksensa mukaan tuen pitäisi olla paljon kokonaisvaltaisempaa ja siihen tulisi sisältyä vertaistukea, jota työnsä puolesta lastensuojelussa toimivat sosiaalityöntekijät eivät pysty antamaan. Ilman hyvää kielitaitoa on vaikea työllistyä. – Tällaisissa tilanteissa nuori voi kokea, että jälkihuolto on pettänyt heidät. Kaikkien voimavarat eivät ole samanlaiset. Pitäisi miettiä, kuinka auttaa jälkihuollossa olevaa nuorta, joka ei puhu hyvin suomea. Neuvotteluita yhteistyökuvioista on aloitettu keväällä ja niitä jatketaan syksyllä. 12 asuinvuoden aikana Ilolasta ehti kertyä paljon hyviä muistoja. Kun on tottunut asumaan paikassa, jossa on aina paljon muita ihmisiä paikalla, miten yksin asuminen sujuu. Kokemusasiantuntijat voisivat antaa nuorille myös näkökulmaa erilaisiin asioihin. Hänet sijoitettiin muutamaksi viikoksi espoolaiseen yksin maahan tulleiden lasten ryhmäkotiin, josta matka jatkui edelleen Sipoossa sijaitsevaan Monikulttuuriseen perhekoti Ilolaan. Isoveli valvoo -palvelu on tarkoitettu erityisesti pojille. Espoon jälkihuolto olisi hankkinut nuorelle miehelle asunnon Espoosta, mutta kulkeminen Espoosta Helsinkiin juoksutreeneihin ja opiskeleSosiaalityöntekijä ei pysty antamaan vertaistukea. J oonatan Nsukami sanoo aina olleensa päämäärätietoinen, ja hänellä on ollut unelmia ja tavoitteita. Nsukamin mielestä jälkihuollossa pitäisi hyvin tarkkaan räätälöidä palvelut kullekin nuorelle sopiviksi. Nsukamia mietitytti Sipoosta muuttamisen jälkeen esimerkiksi se, missä hänen kannattaisi asua. Yksi Jälkiturvassa kehitetty palvelu on Kokemusasiantuntijarinki, jossa jälkihuollossa olevat tai kohta sen piiriin tulevat nuoret voivat keskustella kokemusasiantuntijan kanssa mistä aiheesta tahansa. Hän olisi itse kipeästi kaivannut vertaistukea tehdessään muuttoa Ilolasta. Itsenäistyvä nuori tarvitsisi tukea myös tunnetason pulmiin. – Monella Ilolassa asuvalla on perhettä, minulla ei ole Suomessa ketään. Entä, kun tyttötai poikaystävä jättää. Y ritys perustuu vahvasti Nsukamin omaan historiaan ja kokemuksiin lastensuojelusta ja jälkihuollosta. Ilolassa asuvat, täysi-ikää lähestyvät nuoret olivat yksi kimmoke Jälkiturvan perustamiseen: he alkoivat kysellä kaikkea mahdollista omilleen muuttaneelta Joonatanilta, joka vastaili parhaansa mukaan. Nsukami on vakuuttunut, että kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen antaisi aikuistuvalle nuorelle paremmat valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. – Olen huomannut, että pojat tarvitsevat tilaisuuden kysellä ja jutella ilman, että paikalla on liian paljon väkeä. Nsukami on kuullut monen jälkihuollossa olleen nuoren kokevan, ettei ole saanut riittävästi eväitä elämään. Kesäkausi on kulunut paljolti suunnittelussa. Nsukami toivoo, että palvelun ostava kaupunki tai kunta päätyisi järjestämään Kokemusasiantuntijaringin kerran–pari kuukaudessa. Miten torjua yksinäisyyttä. Nsukami tuli Kongosta Suomeen 6-vuotiaana
Muistot ja kokemukset voivat olla kipeitä. "Haluan muistuttaa siitä, että tällaiset uskomukset ovat vääriä". Niinpä hän hankki omatoimisesti asunnon vuokramarkkinoilta Helsingistä. Hyvin elämässään eteenpäin päässeet nuoret aikuiset voisivat olla myös esimerkkeinä nuoremmille: jokaisella voi olla unelmia ja niitä on mahdollista tavoitella. Joonatan Nsukami tuntee laajan joukon sijaishuollossa olleita nuoria aikuisia, esimerkiksi vasta äidiksi tulleen nuoren naisen, jonka kanssa äitiyteen tai isyyteen liittyviä kysymyksiä pohtiva itsenäistyvä nuori saattaisi haluta keskustella. Nsukami tunsi jossakin vaiheessa vihaa siksi, ettei asunut tavallisessa perheessä omien perheenjäsentensä kanssa. LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 17 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 17 LM5_s14-17_Ja?lkiturva_Joonatan Nsukami.indd 17 21.7.2021 10.52 21.7.2021 10.52. I tsenäistyvä nuori saattaa alkaa miettiä omaa taustaansa siinä vaiheessa, kun on perustamassa perhettä. Hänellä oli myös tunne, ettei kukaan pysty samaistumaan hänen tilanteeseensa eikä ymmärrä häntä. Joonatan ei ole koskaan pitänyt siitä, kuinka paljon lastenkodissa asuvista nuorista puhutaan ikävässä sävyssä. – Minulla on tiedossa laaja kokemusasiantuntijaverkosto, josta löytyy monenlaisia samaistumiskohteita. n > www.jalkiturva.com Itsenäistyvä nuori tarvitsee tukea myös tunnepulmiin. Olemme jo käyneet kertomassa kokemuksistamme erilaisissa kokoonpanoissa. Näissäkin mietteissä kokemusasiantuntijat voisivat olla avuksi. maan olisi tehnyt arjen palapelistä ylivoimaisen
VALTERI-KOULU YLPEÄSTI ERITYISIÄ! – Sen sijaan, että erityistarve nähdään heikkoutena tai peiteltävänä juttuna, se nähdään arvokkaana, huomionarvoisena asiana. ”Osalla yläkoululaisista ei ole aavistustakaan, mitä ruoka maksaa kaupassa. Oppilaat saattavat veikata, että 50 euroa riittäisi täysipainoiseen ruokaan kuukaudessa, osalla budjetti meni aivan överiksi.” KOTITALOUSOPETTAJA LEENA KAISTINEN LEPPÄVAARAN KOULUSTA ESPOOSTA RUOKAVISAN TIEDOTTEESSA. Pihapeliviikon, jonka aikana salibandyseurat ympäri Suomea järjestävät erilaisia pelitapahtumia, joihin voi vapaasti osallistua. asti Kansallismuseossa esillä olevissa kuvissa poika kasvaa vauvasta 8-vuotiaaksi ja isä oivaltaa, kuinka aikuinen näkee lapsen maailman herkästi keskeneräisenä, mutta lapselle se on koko ajan valmis. Pelaaminen voi yksinkertaisimmillaan olla sitä, että menee ulos ja käyttää mielikuvitusta. Pekkarinen huomasi, että Valterin oppilaat olivat hyvin tietoisia erityistarpeistaan ja sinut niiden kanssa. Viikon aikana korostetaan perheiden ja kaveriporukoiden yhdessä tekemistä ja pihan lasten kokoamista yhteen. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA Vain joka 4:s KUNTA TARJOAA OPPILAILLE MAKSUTTOMAN VÄLIPALAN KOULUPÄIVÄN VENYESSÄ. He osaavat myös vaatia hyvää kohtelua ja ymmärtävät, että se on heidän oikeutensa ja siihen kohdistuva pilkka tai syrjintä ovat väärin. SA M I PA RK KI N EN 18 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s18-23_Tulva.indd 18 LM5_s18-23_Tulva.indd 18 21.7.2021 11.09 21.7.2021 11.09. NIMIKKOVIIKKO KAIKKI PIHALLE PELAAMAAN! Suomen Salibandyliitto järjestää 30.8.–5.9. Toivoisin, että meillä olisi kaikkialla sellaista ilmapiiriä, että kaikenlainen moninaisuus nähtäisiin arvokkaana eikä rasitteena, sanoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen tavattuaan Valteri-koulu Onervassa kaksi yläkoulun oppilaista koottua ryhmää. Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimisja ohjauskeskus, joka tarjoaa palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. 5.9. Lapsen maailma on täynnä vapautta, iloa ja leikkiä, todistaa Sami Parkkisen valokuvista koottu näyttely Isä ja poika. I wish this day would never end (2017)
Maailman ihanin tyttö -projektin tekijän Miina Savolaisen ohjaamat kuvaajat ovat kohtaamistyön ammattilaisia, kuten lastensuojelutyöntekijöitä, erityisopettajia ja pappeja. toukokuuta. – Sovimme yhdessä reitin ja periaatteet, miten ohjaamme lapsia liikenteessä. Kävelevä koulubussi käynnistyi helposti kahden perheen kesken. Lapset kokivat matkat kivoina yhteisinä hetkinä, ja vanhemmat tutustuivat toisiinsa ja lapsiin. Ääneen pääsee Iceheartsvanhempia, -nuoria, -kasvattajia, virkahenkilöitä ja tukijoita, jotka sanoittavat todeksi ne lasten ja nuorten hyvän elämän kannalta tärkeät tunteet, jotka eivät aina ole mitattavissa. Tällaisen kimppakyydin ilman autoa järjestivät Liikenneturvan koulutuspäällikkönä työskentelevä Satu Tuomikoski naapurustossa asuvan Anna Helemaa-Hollon kanssa. Näyttelyssä on esillä voimaannuttavan valokuvan jatko-opiskelijoiden ottamia herkkiä henkilökuvia, kuten alla oleva Ulla Syngelmän otos. > voikorakkauttamitata. > www.lanufestarit.fi ICEHEARTS ONNEA 25-VUOTIAALLE! Icehearts juhlii 25-vuotista taivaltaan 2.9. sarjakuvan tekemiseen. Tuomikoski huomasi, kuinka hankalaa lasten on nähdä kadun varteen pysäköityjen autojen takaa lähestyviä ajoneuvoja. – Me pyysimme, että lapsemme pääsevät samaan ryhmään, jotta heillä olisi samanlaiset lukujärjestykset. LUKEMINEN HAUSKAA TEHTÄVÄÄ Lasten ja nuorten virtuaa linen kirjallisuusfestivaa li (LANU!) järjestettiin 5.– 8. He ovat opiskelleet neljä vuotta menetelmän työotetta. Tapahtuma on katsottavissa os. Lahtelainen serkku muistaa kuulleensa paikkakunnalla järjestetystä kävelevästä koulubussista. asti Lempeä katse -näyttely. Totesimme, että tuollaiselle matkalle emme ekaluokkalaisiamme halua laittaa itsenäisesti kulkemaan, sanoo Tuomikoski. Tapahtuma esitteli yli 70 kotimaista lasten, nuorten tai nuorten aikuisten kirjaa sekä sarjakuvaa, ja sen kestoa pidennettiin useilta opettajilta tulleiden pyyntöjen takia kuukaudella. Siinä lapset kävelevät kouluun yhden tai useamman aikuisen kanssa etukäteen sovituin reitein, aikatauluin ja pysäkein. Lapset oppivat ymmärtämään hyvin nopeasti tärkeimmät seikat liikenteessä. Festarien YouTube-videoille kertyi yhteensä 9 405 katselukertaa! Vaikka ne eivät enää olekaan nähtävillä, löytyy LANU!n verkkosivuilta paljon hauskoja tehtäviä esim. klo 15 virtuaalisessa juhlagaalassa, joka lähetetään kotikatsomoihin uudelta Urheilumuseolta Olympia stadionilta Arto Nybergin luotsaamana. KYLILLÄ KUULTUA KOULULAISILLE KIMPPAKYYTI ILMAN AUTOA Koulut alkavat tuota pikaa, ja monen pikkuoppilaan koulutie kaupungissa kulkee vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. – Asumme Lahden keskustan tuntumassa, ja ekaluokkalaisten koulumatkalla oli kahdeksan vilkasliikenteistä tieylitystä, joissa vain yhdessä oli liikennevalot. Tuomikoski vinkkaa vanhemmille, että kävelevää koulubussia olisi hyvä alkaa suunnitella jo keväällä kouluun tutustumispäivänä. Myös autoilijoiden on vaikea nähdä lapsia pysäköityjen autojen takaa. Tuomikosken mukaan vaikeinta lapsille on hahmottaa autojen nopeutta eli sitä, milloin on turvallista lähteä ylittämään katua. Sovimme vuorot viikoittain samalla, kun vaihdoimme muutenkin kuulumiset. Keväällä on myös aikaa etsiä lähistön perheitä, jotka voisivat tulla mukaan, ja kesällä ehtii suunnitella reitin ja harjoitella sitä yhdessä. Opettelimme myös, missä kohtaa pitää odottaa, että auto on ensin mennyt. – Tätä harjoittelimme jokaisessa risteyksessä katsomalla, missä kohtaa auton pitäisi olla, jotta vielä voi lähteä kadun yli. Kävelevää koulubussia jatkettiin koko ensimmäisen luokan ajan. – Yhdessä sovimme, että puhelimet ja muut laitteet pysyvät repussa matkan ajan. Välillä lasten oli myös hankala keskittyä liikenteeseen, kun oli kaikkea muuta kiinnostavaa. Sovimme myös, missä tapaamme ja mihin aikaan kävelevä kimppakyyti starttaa päivittäin. icehearts.fi Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa on esillä 19.9. U LL A SY N G EL M Ä LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 19 ›› ›› LM5_s18-23_Tulva.indd 19 LM5_s18-23_Tulva.indd 19 27.7.2021 9.26 27.7.2021 9.26. Juhlavuoden teemana on koskettavasti Voiko rakkaut ta mitata
LA ST EN SU O JE LU N KE SK U SL IIT TO ”Kokeilevampi kulttuuri eri roolien, työtehtävien ja vastuiden osalta olisi paikallaan.” TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUSPROFESSORI JARI HAKANEN PERHE-ELÄMÄN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISESTA JOURNALISTI-LEHDESSÄ. 20 LAPSEN MAAILMA 5 | 2021 LM5_s18-23_Tulva.indd 20 LM5_s18-23_Tulva.indd 20 21.7.2021 11.09 21.7.2021 11.09. PETRI PAJU VALINTA ULLA SIIMES LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJAKSI Lastensuojelun Keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Ulla Siimes, 45. Voin suositella erityisesti niille, jotka eivät koskaan ole miettineet tällaisen kuplan olevan edes olemassa. Hän on työskennellyt toiminnanjohtajana Suomen Vanhempainliitossa vuodesta 2014 alkaen ja sitä ennen kehittämispäällikkönä ja järjestöasiamiehenä opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssä. Kuvaus on tehty sopivalta etäisyydeltä fanittamatta tai tuomitsematta liiaksi ketään tai mitään. Yhdysvallat on niitä harvoja länsimaita, joissa ei ole tähän asti maksettu lapsilisiä. Se on kirja nuorten elämästä, ei jääkiekosta – sisältäen toksista maskuliinisuutta ihan huomattavasti. A nna-Liisa Ojala kuvaa nuorten kiekkoilijoiden arkea ja juhlaa tutkimuksessaan Kaukaloissa kasvaneet. Kun 16-vuotias (poika) on harrastanut siihen asti tosissaan jääkiekkoa, harrastukselle on kertynyt hintaa noin 50 000 euroa. Ja siitä kilpailu vasta alkaa. Uudet Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet helpottavat kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamista ja yhdenmukaistavat käytäntöjä. KOKEMUSASIANTUNTIJAT EETTISET OHJEET Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään yhä enemmän lastensuojelussa. Ohjeet löytyvät verkosta. Biden ja demokraatit aikovat esittää syksyllä neljän vuoden lisärahoitusta lapsilisäohjelmaan. LAPSILISÄ YHDYSVALLAT VIHDOIN MUKAAN Presidentti Joe Bidenin läpi ajama tukiohjelma takaa vuodeksi täysimääräisen lapsilisän kymmenille miljoonille yhdysvaltalaisille perheille, jotka tienaavat vuodessa alle 150 000 dollaria eli reilut 127 000 euroa. TUTKIMUS MIKÄ SAA NUOREN MIEHEN KIEKKOILEMAAN. Mikä saa nuoret miehet syömään 5 000 kcal päivässä, uhraamaan kaiken energian, ajan ja huomion sekä monesti myös koulun ja terveyden epätodennäköisen ammattilaisunelman takia. Tutkimus on saatavissa lainaan hyvin varustelluista kirjastoista, kuten Lastensuojelun Keskusliiton kaikille avoimesta lapsitiedon kirjastosta. Hakijoita keskusliiton toiminnanjohtajan tehtävään oli 39. Se on lähellä yhden lapsen yhdeksänvuotisen peruskoulutuksen hintaa. Ulla Siimeksestä tulee myös Lapsen Maailman päätoimittaja. Alle 6-vuotiaista maksetaan enimmillään 3 600 dollaria eli reilut 3 000 euroa vuodessa. Kuukaudessa tilille siis kilahtaa 300 dollaria. Ne on tarkoitettu tueksi ja kannustukseksi sellaisen tilaisuuden valmisteluun, jossa on mukana kokemusasiantuntija