Lapsen Maailma 04/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ei pelkä ä mitää n. Käsissäsi on ensimmäinen uudistunut Lapsen Maailma -lehti LAPSENMAAILMA.FI/ TILAA Tiesitkö, että Lapsen Maailma on ainoa ei-kaupallinen lapsiin ja nuoriin keskittyvä journalistinen media Suomessa. Tämä prinsessa 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 1 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 1 15.9.2025 15.20 15.9.2025 15.20 4 — 25 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 1 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 1 16.9.2025 7.30 16.9.2025 7.30. Toivottavasti pidit lukemastasi! TILAA JA TUE LAPSEN OIKEUKSIA EDISTÄVÄÄ JOURNALISMIA vain 5€ /kk 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 52 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 52 15.9.2025 15.10 15.9.2025 15.10 L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I . + KASVATA KANNUSTAMALLA PARISUHDE PIKKULAPSI ARJESSA KIPU, JOKA EI HELLITÄ ERO MULLISTAA LAPSEN ELÄMÄN Sisu kku ude llaa n Alyss a poista a esteet tieltään. — ?
YK Lapsen oikeuksien sopimus Guidelines for Alternative Care Avosylin yhtymä tarjoaa kokonaisvaltaista lastensuojelun osaamista lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Pehmeälle elämän alulle Vauvanhoitoa huolellisesti valituista ainesosista 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 2 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 2 15.9.2025 15.11 15.9.2025 15.11 avosylin L U O M M E T O I V O A Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada elää häntä tukevassa, suojelevassa ja hänestä huolehtivassa ympäristössä. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 51 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 51 16.9.2025 14.48 16.9.2025 14.48 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 2 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 2 16.9.2025 14.50 16.9.2025 14.50
ARKI PALSTAN NIMI Sisältö ?—?. ”Vanhemmat halusivat olla tukenani, vaikka en aluksi pystynyt sanomaan, että tarvitsen apua”, sanoo Elsa Harju, 14. SIVU 6 Pehmeälle elämän alulle Vauvanhoitoa huolellisesti valituista ainesosista LAPSEN MAAILMA 3 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 3 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 3 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
22 Julia Thurén: Taloudellisia vaikeuksia ei pidä salata lapsilta. 34 12-vuotiaan Aarnin elämää hallitsee krooninen kipu. Pettymyksen taustalla on usein hyvä tarkoitus: vanhemmat toivovat lapselleen onnellista elämää. 23 KULTTUURIKARUSELLI TOIVO JA TULEVAISUUS 24 Perhetyönyksikkö Haikaranpesässä huostaanotetut äidit saavat ainutlaatuista tukea. 40 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 4 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 4 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. 45 KOLUMNI: Liisa Keltinkangas-Järvinen haastaa käsityksen lapsen varhaisesta itsenäistymisestä. 38 Samae Koskinen haluaa valaa lapsiinsa uskoa hyvyyteen. 16 Anna nuorelle tilaa itsenäistyä – asiantuntija neuvoo. 48 Kannusta, älä kurita. 18 POIMINNAT: Mitä tehdä, jos oma lapsi kiusaa. 46 Pikkulapsiarjessa kannattaa pussailla. 12 Sisältö ?—?. 50 KANNESSA: Alyssa on rohkea prinsessa. 12 Pettymys omaan lapseen on tabu, vaikka taustalla on usein hyvä tarkoitus. 30 Luottamus rakentaa tulevaisuutta. YHTEISKUNTA 40 Sijaishuollossa kasvanut Jouni Kokkonen haluaa vuorostaan auttaa vaikeissa tilanteissa olevia nuoria. NRO 4 / 25 4 ARKI 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Vanhempien ero mullistaa lapsen maailman
vuosikerta Terveisin, ULLA SIIMES Päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi 5 LAPSEN MAAILMA 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 5 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 5 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Ihastus uuteen mediaan on meillä tekijöillä ehtinyt jo syventyä rakkaudeksi. Lisäksi annamme tilan ja äänen erilaisille lapsille ja nuorille. Koska jokainen lapsi on tarina, joka ansaitsee tulla kerrotuksi. Kannen kuva Konsta Leppänen Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Toimitus www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Päätoimittaja Ulla Siimes Toimituspäällikkö Elisa Miinin Ulkoasu Pia Ettala / Berry Creative Taitto Pia Ettala (AD) Oona Niskanen Tilaajapalvelu: ma–pe 8–17 p. Nyt teillä lukijoillakin on mahdollisuus ihastua ja rakastua. 09 2313 4772 tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti: Reetta Salo / Kruunu Media 050 530 0044 reetta.salo@kruunumedia.fi Paino: PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0166 Aikakausmedia ry:n jäsen. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Ehkä huomasit tämän jo lehden kannesta. Olen valtavan ylpeä ja kiitollinen joukosta, joka on tinkimättömästi ja suurella intohimolla luotsannut Lapsen Maailmaa uuteen suuntaan. Rakas lukija, Lapsen Maailma on tarjonnut tukea, toivoa ja tarinoita vuodesta 1938 lähtien. Loimme uudistuneen median, joka tarttuu lapsia ja nuoria koskettaviin ajankohtaisiin asioihin, ilmiöihin ja puheenaiheisiin pelottomasti, inhimillisesti ja toiveikkaasti. 84. Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema moni kanavainen media. Edelliskesänä päätimme lähteä rohkeasti kohti uutta
250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 6 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 6 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
jälkeen Eron TEKSTI OUTI GYLDÉN KUVAT KAISU KAPLIN PERHE LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI 7 LAPSEN MAAILMA 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 7 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 7 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Elsa Harjun maailma järkkyi, kun vanhemmat kertoivat eroavansa. Lasten vertaistukiryhmä auttoi sanoittamaan tunteita ja uudenlaisen arjen alkuun. Aikuisille Elsa haluaa sanoa: Olkaa erossa lapsen tukena
250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 8 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 8 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Kun vanhemmat erosivat, Elsa Harjun oli vaikea kertoa heille omasta pahasta olostaan
Nyt ajattelen, että haluan auttaa niitä nuoria, joilla on sama tilanne ja samat tunteet kuin minulla silloin. Kun pääsin lopulta kaivon reunojen yli, tajusin, että se maailma, johon tulin, oli ihan eri maailma kuin ennen. Kun asia oli käsitelty, siirryttiin leikkimään tai syömään herkkuja. E lsa toimii Kasperin erovaikuttajaryhmässä antamassa vertaistukea muille nuorille. – Varsinkin sunnuntaisin voi tulla haikea olo, kun taas vaihtaa kotia – ihan kuin vaihtaisi koko elämää. Hän osallistuu muun muassa Kasperin erotyöpajoihin ja erilaisiin tapahtumiin. E lsa ja hänen siskonsa asuvat vuoroviikoin äidin ja isän luona. Ryhmässä oli kivoja ohjaajia ja Elsa sai uusia ystäviä. Haluan, että he kokisivat olevansa ympäristössä, jossa tulevat hyväksytyiksi, eivätkä ole mitenkään outoja tai erilaisia, vaikka vanhemmat ovat eronneet. – Totta kai toivon, että olisimme voineet elää perheenä sillä tavoin kuin pienenä, se oli sellaista ihanaa lapsuuden aurinkoista elämää. Mutta tämä on nyt minun arkeani. Eron jälkeiset vuodet olivat Elsalle vaikeita. LAPSEN MAAILMA 9 ARKI O lin kahdeksanvuotias, kun äiti ja isä pyysivät minut ja neljävuotiaan pikkusiskoni olohuoneen sohvalle ja kertoivat eroavansa. Näin kertoo 14-vuotias Elsa Harju. Minä vajosin syvän, pimeän kaivon pohjalle. ”Totta kai toivon, että olisimme voineet elää perheenä sillä tavoin kuin pienenä. Elsan mukaan Kasperin tapaamisissa on helppo jakaa myös eron jälkeiseen elämään liittyviä arkisia juttuja. – Vähitellen aloin kiivetä sieltä kaivon pohjalta ylöspäin, ja valo lisääntyi. Mutta tämä on nyt minun arkeani.” 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 9 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 9 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. – Siellä kun sanoo, että ärsyttää, mulla on vaihtopäivä taas maanantaina, niin toinen tietää heti, mitä tarkoitan. Uusien kavereiden kanssa Elsa sai olla oma itsensä ja jakaa kokemuksia. Elsa sanoo, että välillä tulee silti sellaisiakin hetkiä, kun surettaa tosi paljon. Vuosien myötä tutuksi ovat tulleet myös isän ja äidin uudet kumppanit ja heidän lapsensa. Hän myös kirjoitti kirjan ryhmän maskotista, Kasper-käärmeestä. Vaikka ryhmässä käsiteltiin vanhempien eroa ja siihen liittyviä tuntemuksia, niihin ei jääty vellomaan. – Muistan hyvin, kuinka vaikeaa minulla oli äidin ja isän eron jälkeen. Näin miten surullinen äiti oli, enkä halunnut kuormittaa häntä omalla pahalla olollani. – Sain apua esimerkiksi kouluterveydenhuollon kautta, mutta olin sulkeutunut omaan kuplaani. Melko pian eron jälkeen vanhemmat kuulivat Kasvatusja perheneuvontayhdistys Kasperin toiminnasta, ja yhdeksänvuotiaana Elsa liittyi Kasperin lapsiryhmään. En muuttaisi elämässäni tällä hetkellä mitään. Erovaikuttaja nuoret käyvät myös puhumassa aikuisille, kuten sosiaalija terveysalan ammattilaisille, omasta näkökulmastaan. Pikkusisko kysyi ihmeissään, mikä se ero on ja lähti leikkimään. Olen kertonut vanhemmilleni, että vaihto päivä harmittaa, ja voin kirjoittaa ajatuksistani ja tunteistani myös päiväkirjaani. Äidin ja isän kumppanit ja heidän lapsensa ovat tosi kivoja. Alussa se on tosi raskasta, mutta nyt siihen tottunut ja oppinut käsittelemään sitä
Eroryhmissä lapset ja nuoret pääsevät jakamaan vanhempien eroon liittyviä kokemuksia ja tunteita. Hanna Ristimäki on huomannut, että tärkeintä olisi, että lapsi tai nuori kokisi olevansa osa tapahtumia. – Pienemmät lapset toivovat usein, että vanhemmat palaisivat yhteen. Hanna Ristimäen mukaan olennaista ei ole se, onko vanhempien ero ollut helppo vai vaikea. – Tätä toivetta ei tarvitse ratkaista eikä poistaa, vaan ymmärtää. Ryhmien vetäjät ovat sosiaalija terveysalan ammattilaisia. – Ero on aina muutos lapsen elämässä, ja on tärkeää, että lapsi saa käsitellä muutosta. Vertaistuki on kuitenkin kaikille tärkeää. – Eräs lapsi puhui vanhempansa uusperhekuvioista hyvin kielteisesti. LAPSEN toiveet on tärkeää kuulla ja ymmärtää, sanoo lasten eroryhmiä vetävä asiantuntija Hanna Ristimäki. Lapset ja nuoret saavat vertaisiltaan uusia näkökulmia esimerkiksi uusperheen elämään. Hanna Ristimäki työskentelee asiantuntijana Kasper – Kasvatusja perheneuvonta ry:ssä. Myöhemmin vanhemmat kysyivät, mitä ihmettä olemme tehneet. Nuorten työpajoissa tunteita käydään läpi esimerkiksi taiteen keinoin, ja niissä korostuu myös muiden eron kokeneiden auttaminen. Aikuiset pohtivat asioita usein ylätasolla, mutta lapset haluavat arkisia asioita, kuten saman hammas tahnan molempiin koteihin, sanoo asiantuntija Hanna Ristimäki. Iän karttuessa ajattelu laajenee, ja esiteinitai teini-iässä nuoret alkavat jo ymmärtää vanhempienkin näkökulmaa. Lapsi saattaa ajatella, että kenelläkään muulla ei ole näin vaikeaa. Toive siitä, että vanhemmat olisivat vielä joskus yhdessä, on luonnollista. . Vanhemmille on usein vaikeaa ottaa vastaan tätä toivetta, mutta silti lapselle voi viestittää, että on ihan ymmärrettävää, että toivot tätä, ja saat haluta sitä. – Ryhmässämme oli kerran lapsi, joka tuli aina paikalle, teki pyydetyt tehtävät nopeasti eikä juuri puhunut omista kokemuksistaan. – Eri-ikäisillä lapsilla on erilaiset tavat ja kyvyt käsitellä vanhempien eroa. Ero on myös hänen juttunsa. Lapsi oli alkanut puhua kotona avoimesti tunteistaan ja perheessä oli päästy käymään hyviä keskusteluja vanhempien erosta. Eroryhmissä pienempien lasten kanssa asioita käsitellään pääasiassa leikkien kautta. – Lapsi ei halua olla irrallinen osa, jolle vain tapahtuu asioita. Ryhmätapaamisissa muut lapset kertoivat omia hyviä kokemuksiaan vanhempiensa uusista kumppaneista: mitä kaikkea kivaa tekevät yhdessä ja miten ihania lemmikkejä heillä on. ARKI PALSTAN NIMI ”On tärkeää, että lapsikin saa käsitellä eroa” Olennaista ei ole, onko ero ollut helppo vai vaikea, sillä se on aina iso muutos lapselle. Lapsi haluaa säilyttää hyvät, turvalliset välit molempiin vanhempiin. Hänellä on usean vuoden kokemus lasten ja nuorten eroryhmien vetämisestä. 10 NRO 4 / 25 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 10 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 10 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Vanhempien ero tuntuu tyhmältä, äitiä ja isää on ikävä, kahdessa kodissa asuminen on hankalaa. Näin lapsesta, miten hän sai uusia näkökulmia perheen tilanteeseen
LAPSEN MAAILMA Elsa sanoo, että elämä tuntuu nyt turvalliselta. Aiemmin meillä kaikilla oli omat kuplamme, ja nyt ne kuplat ovat avautuneet. – Pyydä silti apua. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 11 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 11 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Äidin ja isän kanssa pystyy juttelemaan paljon vapaammin kuin aiemmin. Älkää unohtako, että lapsen tunteet ovat ihan yhtä oikeutettuja kuin vanhempienkin. Se voi olla koulun kuraattori tai psykologi, luotettava ystävä tai sukulainen. Elsa korostaa, että kenenkään ei pitäisi jäädä yksin surullisessa vaiheessa. Jos huomaatte, että lapsella vaikeaa, hakekaa apua. Ei voi ajatella, että ainoat, jotka kärsivät, ovat vanhemmat. – Ero vaikuttaa yhtä paljon lapsen kuin teidän elämäänne. ”Älkää unohtako, että lapsen tunteet ovat ihan yhtä oikeutettuja kuin vanhempienkin.” Elsa Harju on kiitollinen siitä, että vanhemmat ymmärsivät eron vaikuttavan myös lapsiin ja että he halusivat olla lastensa tukena. Hyvä asia oli myös se, että vanhemmat halusivat auttaa ja olla tukena, vaikka en aluksi pystynyt sanomaan, että tarvitsen apua. On olemassa paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa ja kertovat, että kaikki tunteet ovat tärkeitä ja että niitä voi yhdessä oppia käsittelemään. J älkeenpäin Elsa on ajatellut, että olisi ollut hyvä, että hän olisi saanut heti ammattilaisten apua eikä olisi jäänyt murheiden kanssa yksin niin pitkäksi aikaa. Aikuisille Elsa haluaa sanoa: Olkaa lapsen tukena. – Ollaan läheisempiä kuin ennen. – Hyvää oli se, että vanhempani ymmärsivät, kuinka paljon ero tulee vaikuttamaan meihin lapsiin ja että me lapset haluamme vaikuttaa meihin liittyviin päätöksiin. Hän tietää omasta kokemuksestaan, miten joskus voi olla vaikea kertoa vanhemmille omasta pahasta olosta – varsinkin jos näkee, että vanhemmillakin on vaikeaa
Vanhempien pettymys lapsiinsa on tabu, vaikka tunteen taustalla on usein hyvä tarkoitus. Terapia auttoi Jannaa olemaan ylpeä lapsistaan. Kun unelmat eivät periydy 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 12 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 12 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. NRO 4 / 25 VANHEMMUUS ARKI Janna häpesi, kun hänen pojistaan tuli korkeakoulutettujen sijaan duunareita
En halunnut selittää, että esikoisella on lukivaikeus ja hän ryhtyi lukion jälkeen duunariksi ja kuopus jätti lukion kesken. – Kun muut tarinoivat jälkikasvunsa koulunkäynnistä ja lukiovalinnoista, olin hiljaa. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Vanhemmat eivät kuitenTEKSTI ANU VALLINKOSKI KUVITUS SUVI SUITIALA R uokakaupassa Janna vältteli kuopuksensa ikätovereiden äitejä. – Pettymys kuuluu vanhemmuuteen siinä missä ilo, suru, huoli tai turhautuminen. Janna kertoo asiasta nimimerkillä aiheen arkaluontoisuuden ja lastensa yksityisyyden vuoksi. LAPSEN MAAILMA kun haaveet poikien koulumenestyksestä ja akateemisista opinnoista näyttivät valuvan hukkaan. Janna on viiden ällän ylioppilas, jota ei tarvinnut edes teininä patistella läksyjen tekoon. VANHEMMUUDEN asiantuntija Rozjin Rokhzad Väestöliitosta tietää, että Janna ei ole tunteineen yksin. Hänen puolisonsa on niin ikään akateemisesti koulutettu. Hän oli häpeissään ja pettynyt, 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 13 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 13 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Töissä hän ei puhunut lapsistaan mitään
manlaista paloa hankkia akateemista sivistystä kuin äidillään. Usutin poikaa hakemaan musiikkipainotteiseen kouluun. Pettymys voi kummuta vanhemman korkeista odotuksista, suku polvelta toiselle siirtyneistä ajattelumalleista tai yhteiskun250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 14 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 14 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Pojalla ei kuitenkaan ollut saLapset aistivat vanhemman pettymyksen helposti. Esikoisen hankaluuksia selitti lukivaikeus, mutta kuopuksen maisteritiellä ei pitänyt olla mitään esteitä. Hankin yksityisopetusta. Myös Janna on kokenut syyllisyyttä ja häpeää, jopa epäonnistuneensa vanhempana. Pettymykseen sekoittuu usein pelkoa. Hössötin ja painostin. Erityisesti nuoremman pojan heikko koulumenestys ahdisti Jannaa. Se voidaan jopa tulkita rakkaudettomuudeksi. – Päätin, että tämän pojan koulunkäyntiin satsaan. NRO 4 / 25 14 ARKI kaan puhu asiasta, sillä usein ajatellaan, ettei vanhemman ei kuulu tuntea pettymystä. Kehittyykö lapsi muita hitaammin. Kyselin jatkuvasti, onko läksyt tehty ja kokeeseen luettu. Teini-ikäisten vanhemmat taas voivat kokea mielipahaa esimerkiksi lapsensa erilaisista arvoista, elämäntyylistä, kumppanista, koulutusvalinnoista ja ulkonäöstä. – Pienten lasten vanhemmat voivat pettyä lapsen käytökseen, temperamenttiin, kasvuun ja kehitykseen. ROKHZADIN MUKAAN heikko koulu menestys on tyypillinen pettymyksen aihe
Olen hyväksynyt, että heidän polkunsa voi ja saa olla erilainen kuin minun polkuni. . – Nyt olen ihan aidosti ylpeä siitä, että esikoinen on ahkera työmies ja hoitaa hommansa aina hyvin. Onko kyse omista odotuksista, ympäristön paineista, ylisukupolvisesta perinteestä vai onko lapsi tehnyt jotain oikeasti moitittavaa. www.hyva kysymys.fi/perhepulma NÄIN PÄÄSET EROON PETTYMYKSESTÄ nan ja kulttuurin ihanteista. Se vaikuttaa itsetuntoon ja turvallisuudentunteeseen. Muun muassa Väestöliitosta saa keskusteluapua ilmaiseksi. Vanhempikin saa olla keskeneräinen. – Lapset aistivat vanhemman pettymyksen helposti, vaikka sitä ei sanota suoraan. Kuopus on palannut koulun penkille. Usein taustalla on hyvä tarkoitus: vanhemmat toivovat lapselleen menestystä ja onnellista elämää. Tunnista ja tunnusta pettymys. Suhtaudu lempeästi myös itseesi. Pettymys voi purkautua myös jatkuvana moittimisena, Rokhzad sanoo. Luotan siihen, että hänkin löytää paikkansa. . ROKHZADIN MUKAAN vanhemman on hyvä pohtia, mistä pettymys johtuu. Pojat ovat opettaneet, että akateeminen sivistys ja lukeneisuus eivät ole kaikki kaikessa. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 15 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 15 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Eleet ja ilmeet tai vanhemman etäisyys paljastavat sen. Ovatko odotukset ja toiveet vanhempaa vai lapsen elämää varten. Vanhempi itse voi tunnistaa pettymyksensä esimerkiksi siitä, että vertailee lapsiaan ja perhettään muihin. Teini-ikäinen voi vetäytyä tai kapinoida. Häntä tarvitaan. Pohdi, onko pettymys perusteltua. Joskus pettymys ja siihen liittyvä ahdistus ja syyllisyys vaativat keskustelua ammattilaisen kanssa. Hyvä tarkoitus kantaa kuitenkin huonoa hedelmää, jos lapsi kokee, ettei riitä sellaisena kuin on. . Myös käsillä tekeminen on arvokasta. Vanhempien pettymys voi seurata mukana pitkälle aikuisuuteen esimerkiksi voimakkaana tarpeena tulla hyväksytyksi. – Kolmen vartin keskustelun jälkeen olin kuin uudestisyntynyt. Lapsi voi tuntea myös huonommuutta ja syyllisyyttä. Mieti, mikä pettymyksen herätti. Jos tunteet ovat liian vaikeita, hae tukea ammattilaisilta. Vertaistuki voi auttaa olemaan lempeä myös itselleen. Se voi näkyä myös vaikeutena sietää epäonnistumisia, liiallisena joustavuutena tai hankaluutena huomioida omat tunteensa ja tarpeensa ja pitää kiinni rajoistaan. Onko vanhempi tiedostamattaan asettanut lapselleen ihanneroolin, jota tämä ei pysty tai halua täyttää. Katso lasta sellaisena kuin hän on, älä sellaisena kuin toivoisit hänen olevan. LAPSEN MAAILMA 15 ARKI ”Olen hyväksynyt, että poikieni polku voi ja saa olla erilainen kuin minun polkuni.” . Keskustele muiden vanhempien kanssa. Minun tehtäväni on luottaa heihin, olla kiinnostunut heistä ja kunnioittaa heidän valintojaan. Tunteista kannattaa keskustella muiden vanhempien kanssa. Pysähdy tunteen äärelle. . Joskus pettymys juontaa aidosti vahingollisista teoista, kuten päihteiden käytöstä tai rikoksista. Myös Janna kävi tapaamassa psykiatria. . Sain uskoa, että pojat löytävät oman tiensä
O maksi itsekseen kasvaminen on yksi nuoren tärkeimmistä kehitystehtävistä. Sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Tatjana Pajamäki työskentelee MLL:n Auttavien palvelujen päällikkönä ja tietää hyvin, että aihe puhuttaa nuoria toistuvasti Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa. NRO 4 / 25 16 ARKI Riittävästi tilaa, tarvittava määrä tukea TEKSTI ANNE VENTELÄ KUVA ISTOCK Oman identiteetin löytäminen on nuorelle tasa painoilua aikuisten tuen ja heistä irtautumisen välillä. KASVATUS NUORET 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 16 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 16 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Jos tämä työ estyy, voi jäsentymätön tai ristiriitainen identiteetti vaikuttaa elämän kulkuun aikuisuudessakin. Identiteettityötä tehdään aktiivisimmin alle 25-vuotiaana, mutta se jatkuu läpi elämän. Kasvattajilta tilanne vaatii hyvää pelisilmää – ja kykyä tarkastella myös itseään. Se myös altistaa masennusja ahdistuneisuusoireille ja uupumukselle. Epäselvä identiteetti linkittyy heikoksi koettuun hyvinvointiin, alhaisempaan itsetuntoon ja motivaatio-ongelmiin
LÄHIAIKUISILTAAN NUORI tarvitsee suojaa sekä riittävästi tilaa. Anna tilaa itseilmaisulle. Niistä selviytyminen on tärkeä taito myöhemminkin elämässä. Nuorelle ne ovat tärkeä keino selvittää kuka hän on, mitä haluaa ja mihin tässä maailmassa kuuluu. Nuoren täytyy voida tehdä virheitä ja huonoja valintoja. Myöhemminkin myönteiset ja turvalliset ihmissuhteet voivat vahvistaa positiivista minäkuvaa. AIKUISET VAIKUTTAVAT ensimmäisistä vuosista lähtien siihen, millaisen käsityksen lapsi muodostaa itsestään. Vastaavasti välinpitämättömyys ja negatiivinen palaute voivat johtaa siihen, ettei käsitys omasta itsestä selkiinny tai se piirtyy negatiiviseksi. Vanhemmuuden ydintä kuitenkin on ymmärtää, että lapsesta täytyy päästää henkisesti irti, Pajamäki sanoo. Tarjoa tietoa. . Jos nuoren toiminta herättää huolta tai aiheuttaa ristiriitoja, nuorelta pitää vaatia perusteluja. Tämä voi johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen, jota voidaan kutsua jäsentymättömäksi identiteetiksi. . Jos aikuisen vaatimukset ja rajat ovat VIISI VINKKIÄ KASVUN TUKEMISEEN . . Yritä tehdä näin silloinkin, kun olet hänen kanssaan eri mieltä. Tätä aikuiset kutsuvat uhmatai tahtoiäksi. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 17 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 17 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Tätä kutsutaan lainatuksi identiteetiksi. Toimi niin, että lapselle tai nuorelle välittyy tunne, että hän on hyvä ja arvokas. Kun lapsen tarpeisiin vastaa, se vahvistaa hänen uskoaan siitä, että hän on hyvä ja tärkeä omana itsenään. Pyydä perusteluja. Elämässä on kuitenkin mahdollisuus myös korjaaviin kokemuksiin. . Teini-iässä alkaa identiteettityön toinen vaihe. Jos nuor i kuuluu seksuaalitai suku puolivähemmistöön tai muuhun vähemmistöidentiteettiin, auta häntä sopivan tiedon lähteille ja mahdol lista vertaistuki. Silloin nuori jäsentelee käsitystä omasta itsestään perin pohjin. Nuorelle on tärkeää, että joku on kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja mielipiteistään. Positiivinen huomio ja palaute auttavat muodostamaan positiivista kuvaa itsestä. Lapsi alkaa jo ensimmäisinä vuosinaan myös tehdä eroa vanhempiinsa. Jos kavereita ei ole tai heistä välittyvä kuva itsestä on kielteinen, alkaa oma maailma hiljalleen murentua ja samentua. MYÖS TEINI-IKÄISEN vanhempi joutuu, tai pääsee, määrittelemään itseään uudelleen. Kieltäminen on helppo ratkaisu tilanteisiin, joissa nuori tavoittelee jotain, mikä on vastoin aikuisen ajattelua tai arvoja. Nuorelle kokeilut ovat tärkeä keino selvittää kuka hän on ja mitä hän haluaa. LAPSEN MAAILMA 17 ARKI liian tiukat, ei nuorella ole tilaa tutkia, mikä hänelle itselleen on tärkeää. SAMAAN AIKAAN nuori kuitenkin tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Aina tämä ei ole helppoa. Auta ja tue hankalassa paikassa. – Esimerkiksi uskontoon, seksuaaliseen identiteettiin tai sukupuolen kokemukseen liittyvät tiukat olettamukset tai arvot voivat estää identiteetin jäsentämistä. Toisaalta nuori voi myös kyseenalaistamatta toteuttaa vanhempien tahtoa. Tällöin nuori pääsee kirkastamaan ajatuksiaan itselleenkin. – Ulospäin tämä voi näkyä erilaisina kokeiluina esimerkiksi harrastuksissa sekä ystävyysja seurustelusuhteissa. Perustelujen pyytäminen on huomattavasti parempi keino. VARSINKIN TEINI-IÄSSÄ muiden ihmisten vaikutus identiteetin muotoutumiseen korostuu. Vaihtuvien kokeilujen äärellä se voi olla helpottava tieto, että kun lapsen päästää etsimään omaa tietään, hän voi myöhemmin palata lähemmäs. – Kiusaaminen ja ulkopuolelle jättämisen kokemukset vaikuttavat nuoren identiteettiin voimakkaasti
”Toimintamalli pohjautuu ajatukseen siitä, että nuoren turvallisuudentunteen vahvistamiseen pyrkimisellä ja vuorovaikutukseen panostamalla voidaan rakentaa hyvä pohja yhteistyölle”, sanovat toiminta mallin luoneet Minna Alas talo ja EmmiJuulia Männistö. Ylilääkäri Pauliina Salmisen mukaan leikkauksia tehdään potilaille, joilla ei ole muita hoitovaihtoehtoja. Työpaikan edustaja voi myös sopia vierailun vaikka läheiseen kouluun tai päiväkotiin ja kertoa ammatistaan lapsille. Leikkausten alaikäraja on 13 vuotta. Pesäpuu-yhdistys toteutti vuosina 2024–2025 hankkeen, jossa luotiin malli nuorten ja heidän läheistensä kohtaamiselle sijaishuollon alkuvaiheessa. Sijaishuoltoon tulemista on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Marraskuussa järjestettävä Lapset mukaan töihin -päivä kannustaa työpaikkoja avaamaan ovensa lapsille. Ilmoita työpaikkasi mukaan osoitteessa lapsetmukaantoihin.fi Työpaikka tutuksi muksuille Yliopistollisissa sairaaloissa Suomessa aletaan tänä syksynä tehdä alaikäisten lihavuusleikkauksia, kertoo STT. Näin he oppivat lisää siitä, miten yhteiskunta toimii ja mitä aikuisten maailmaan kuuluu. IS TO C K KASVATUS LASTENSUOJELU TERVEYS I S TO C K , IR Y N A P A SI C H N YK A D O B E ST O C K , R O B E R T K N E S C H K E I ARKI POIMINNAT 18 NRO 4 / 25 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 18 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 18 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Samalla työpaikat saavat mahdollisuuden kuulla lasten raikkaita ajatuksia. Ruotsissa nuorille on tehty lihavuusleikkauksia jo yli kymmenen vuotta. Opas nuoren ensimmäisiin päiviin sijoituksessa Lihavuusleikkauksia alaikäisille Lapsi ei välttämättä tiedä, mitä vanhemman työpaikalla tapahtuu tai mitä työnteko ylipäätään tarkoittaa. Sijaishuoltopaikkaan saapuminen on lapselle tai nuorelle aina merkittävä ja herkkä hetki, lähtö omasta kodista. Lapset mukaan töihin -päivä 21.11
Osoita lapselle, että hän on sinulle rakas ja tärkeä. Juttua varten on haastateltu THL:n kehittämispäällikkö Jenni Heleniusta. 4. TEKSTI TUIJA SILJAMÄKI KUVITUS OONA NISKANEN KASVU ARKI POIMINNAT 19 LAPSEN MAAILMA 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 19 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 19 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Silloin pitää tehdä selväksi, mitä pyydetään anteeksi ja jutella siitä, miten kukin lapsista on tilanteen kokenut. 5. Hankalien kiusaamistilanteiden ratkomisessa tarvitaan joskus opiskeluhuoltopalveluja, lastensuojelua ja myös poliisia. Lapsen syyllistäminen ei auta kiusaamisen lopettamisessa. Mieti lapsen kanssa yhdessä, miten asia selvitetään. Kaikki kaipaavat kannustusta. Epäselvässä tilanteessa anteeksipyytäminen on hankalaa. PYSY RAUHALLISENA RINNALLA Keskustele kiusaamisesta asiallisesti ja huutamatta. TUE KAVERI TAIDOISSA Usein vanhemmalle tulee yllätyksenä tieto siitä, että hänen lapsensa on osallistunut kiusaamiseen. PIDÄ KIINNI TOIVOSTA Puolustusreaktio ja vahvat tunteet ovat ymmärrettäviä, jos omaa lasta syytetään kiusaamisesta. Toimi näin, jos alakoululaisesi kiusaa toisia. Lapsi kiusaa, mitä tehdä. 3. Hae itsellesi tukea toisesta aikuisesta, joka ymmärtää lapsen vaikeuksia, näkee hänessä hyvää eikä luovuta. Huomaa arjessa pienetkin hyvät hetket ja kerro niistä myös lapselle. Joskus lapsi ei ole ymmärtänyt kiusaavansa. Vanhemmat voivat onnistua sovittelemaan pienempiä lasten välisiä konflikteja, kun he haluavat kuunnella eri osapuolten näkemyksiä ja sopia yhdessä jatkotoimenpiteistä. Siksi on hyvä jutella lapsen kanssa siitä, mitä kiusaaminen on ja miltä se toisesta tuntuu. 1. Auta sen sijaan lasta ymmärtämään, mitä hän teki väärin. PUUTU VIIPYMÄTTÄ Selvittämättömät konfliktit voivat jäädä hiertämään pitkäksi aikaa. Lähteenä käytetty Eerika Johanderin väitöskirjaa Effectiveness of adults’ targeted interventions in stopping bullying. 2. AUTA ANTEEKSI PYYNNÖSSÄ Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, jossa kiusaamista tai yllyttämistä voi olla puolin ja toisin
Yllättävä havainto oli, että isän psyykkinen kuormitus saattaa parantaa lapsen immuunipuolustusta. Nousua on erityisesti kosmetiikan kemikaaleille ja liima-aineille kehittyneissä allergioissa. Toimeentulotuen uudistus lisäisi ja syventäisi pienituloisuutta entisestään. Se muistuttaa, että lapsella on oikeus kuulua ja kiinnittyä yhteisöön ja yhteiskuntaan ja oikeus tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi. Lasten kosketusallergiat ovat lisääntyneet Suomessa selvästi kahden vuosikymmenen aikana, selviää Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus puolestaan osoitti, että äidin raskaudenaikainen stressi voi lisätä lapsen allergioita. Saa näkyä ja kuulua Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan pudottavat 27 000 lasta köyhyyteen. Lastensuojelun Keskusliiton selvityksen mukaan 49 % lapsista ja nuorista kokee, että heidän mielipidettään kysytään liian harvoin heitä koskevissa asioissa. Uutta tietoa allergioiden syntymisestä Lasten oikeuksien viikon tämän vuoden teema on lasten oikeus kuulua. ”Lasten yhä lisääntyneeseen kosmetiikan käyttöön tulisi puuttua nopeasti”, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri SuviPäivikki Sinikumpu Oulun yliopistosta. TUTKIMUS TALOUS LASTEN OIKEUDET o IKEUKSIEN LAPSEN viikko IS TO C K , E K AT E R IN A G R IG O R E V A ARKI POIMINNAT 20 NRO 4 / 25 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 20 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 20 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 17.–23.11
Ja tämä alleviivaa sitä, miten rankka tilanne kouluissa on. Helsinki käytti materiaalihankintoihin 102 euroa, mutta summa ei jakaudu tasaisesti eri alueiden kesken. Helsingissä asuvalla Mähkällä on suosittu tili Instagramissa. Lapsille ei voi antaa edes läksyjä, kun ei ole kirjoja, mistä niitä tehdä eikä monistusbudjettiakaan ole loputtomasti. Kun tehtäväkirjoja ei ole, oppilaiden aikaa kuluu harjoitusten jäljentämiseen vihkoon. Mutta minusta on parempi, että ihmiset tietävät, että myös näin voi toimia. Elisa Miinin ARKI POIMINNAT 21 LAPSEN MAAILMA 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 21 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 21 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Suomen Kustannusyhdistyksen selvityksen mukaan kunnat käyttivät vuonna 2024 oppimateriaaleihin keskimäärin 145 euroa vuodessa oppilasta kohden. Myös Mähkä osti lapselleen vieraiden kielten tehtäväkirjat. ILMIÖ Merja Mähkä ei vaadi ihmeitä, vaan toivoo, että helsinkiläislapsilla olisi käytössään samat kirjat kuin esimerkiksi Vantaalla ja Espoossa. – Minä sitten hain karttapohjia netistä ja tulostin niitä. Yhdenvertaisuus vaarantuu, kun pärjäämiseen vaikuttaa se, minkä verran vanhemmilla on resursseja hankkia ylimääräisiä oppimateriaaleja ja käyttää aikaa oppilaan kanssa opiskeluun kotona. Maantiedon karttakokeeseen Mähkän poika sai listan opeteltavista maista ilman karttaa sekä linkin verkkosivuille. Sitä kautta hänelle selvisi, että esimerkiksi Keski-Suomessa on kuntia, joissa lapsilla on käytössään kielten työkirjojen lisäksi esimerkiksi historian ja ympäristöopin tehtäväkirjat. – Ensin ajattelin, että voinko edes puhua tästä asiasta. Työkirjat puuttuvat myös englannista ja äidinkielestä. V iime syksynä Merja Mähkä havahtui siihen, että hänen lapsellaan ei ollut ruotsin työkirjaa. Merja Mähkän lapsi ei voinut kerrata kokeeseen, koska koulu ei tarjonnut lainkaan oppimateriaalia. LI IS A V A LO N E N Muilta vanhemmilta Mähkä kuuli, että nämä olivat hankkineet puuttuvia kirjoja lapsilleen itse. Koulukirjojen puute haastaa oppimisen Koulukirjojen määrä vaihtelee eri puolilla Suomea. Kuntakohtaiset erot ovat suuria: esimerkiksi Jyväskylä käytti 95 euroa ja Enontekiö 290 euroa
NRO 4 / 25 22 ARKI ASIANTUNTIJA K Millaisessa perheessä kasvoit. Tahdon välittää heille ajatuksen, että työnteko on kivaa ja merkityksellistä, vaikka voikin välillä olla tylsää. K Anna vielä vinkki rahasta puhumiseen lasten kanssa. K Millaista talouskasvatusta annat omille lapsillesi. V Rahaa oli 1990-luvulla vähän. V Taloudellisia ongelmia ei pidä piilottaa lapsilta, vaan on hyvä kertoa, miksi rahaa on sillä hetkellä vähemmän käytössä. Raha ei myöskään määritä ihmisen arvoa. Lapsen ei pitäisi kantaa huolta perheen rahatilanteesta, se on vanhempien ja yhteiskunnan vastuulla. Ninni Sandelius Taloudellisia ongelmia ei pitäisi piilottaa lapsilta LII SA VA LO N EN Rahavaikuttaja Julia Thurén: 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 22 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 22 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Asiasta kannattaa kertoa neutraalisti, ei kauhistellen. Vaikka minulla on nyt hyvä tilanne taloudellisesti, silti minun pitää puristaa mailaa. K Nyt olet perheja talousaiheisiin erikoistunut vaikuttaja somessa, kirjoitat tietokirjoja ja teet podcasteja. V Itse puhun yrittäjyydestä ja työnteosta aina myönteiseen sävyyn. K Miten raha-asioista pitäisi puhua lapsille. Kerron joka päivä ruokapöydässä lapsilleni, mitä olen töissä tehnyt, vaikka he eivät ymmärräkään kaikkea. Minulle on tärkeää, että lapset oppivat, että kaikkea ei saa, mutta elämä voi silti olla kivaa. Jokainen mandariini laskettiin, jotta kaikki neljä lasta saivat yhtä monta. On todella junttia kuvitella, että joku on parempi ihminen siksi, että rahaa on enemmän. V Kun lapsi näkee uimahallin aulassa automaatin, josta saa muovipalloon pakatun sormuksen, muistutan, että muovi on öljyä, jota on pumpattu maaperästä. Olin huolestuvainen lapsi, eikä niukkuus jäänyt minulta huomaamatta. V Minulla on krooninen tarve kerätä rahaa, koska minusta tuntuu, että voin menettää sen koska tahansa. Näkyykö kokemus köyhyydestä yhä sinussa
ISOVIHA PUHKEAA ja venäläiset löytävät PohjoisPohjan maalle. Emppu tulee apuun ja hoitaa Liikerin kuntoon, ihan kuin oikeat lääkärit. Tämä mahtava, hauska ja tapahtumarikas kirja on inspiroinut minutkin piirtämään sarjakuvia. ?. ?. ?. Sivut oli kirjoitettu neulantarkasti ja koskettavan inhimillisesti. Ensiaputaitoja ja vauhdikasta menoa KOONNUT ELISA MIININ 5-VUOTIAS EMPPU osaa paljon kaikenlaista, sillä hänen isänsä on ensihoitaja ja sisko palopelastaja. Kuvitus on eläväistä ja sisältää hauskoja yksityiskohtia. ?. Empulla on oma ensiapulaukku sekä polkupyörä, joka onkin oikeasti ambulanssi! Tintin Liikeri-pehmolelu tippuu keinusta, ja sen päähän tulee haava. ?. ?. ?. Eri hahmot pakottivat tutustumaan tarinan eri näkökulmiin. ARVIOINUT: ANTON, 5 VUOTTA ARVIOINUT: RAFAEL, 11 VUOTTA ARVIOINUT: SYLVI, 15 VUOTTA Lue lisää lapsenmaailma.fi > Kulttuurikaruselli LAPSEN MAAILMA ARKI KULTTUURIKARUSELLI 23 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 23 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 23 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Emppu näyttää lukijoille esimerkkiä siitä, ettei vaikeassakaan tilanteessa kannata hätääntyä. ?. Tämä on sarjakuva, helppo lukuinen ja sopii kaikille. ?. Kirjan kuvitus on simppeli, hauska ja yksityiskohtainen. LIIKERIN HÄTÄTAPAUS KOIRAMIES KOHELLUSLAIVALLA MAAPALLON YMPÄRI VAINO KIRJAILIJA HANNELE LAMPELA KUVITTAJA TIINA KONTTILA KUSTANTAJA OTAVA KIRJAILIJA DAV PILKEY KUVITTAJA DAV PILKEY KUSTANTAJA TAMMI KIRJAILIJA JENNI RÄINÄ KUSTANTAJA OTAVA ?. Minulle jäi kirjasta erityisesti mieleen se, kun Koiramies valui ystävineen Piggyn ihon sisälle. Vaino oli yksi kauneimmista kirjoista mitä olen lukenut. ?. JOS HALUAT lukea jotain todella hauskaa, valitse tämä kirja. ?. ?. Kirjassa on pahiseläinjengi, joka on kutistunut, mutta jengi vapautuu vahingossa ja pääsee aiheuttamaan kaaosta maailmalle, mutta päähenkilö Koiramies säntää apuun. ?. Kolmikko suuntaa isän vanhalle pirtille, mutta hankaluudet purevat jalkaan tiukemmin kuin pelättiin. Kenelle: luonnonrakastajalle, historiasta kiinnostuneelle, moraaliselle pohdiskelijalle, jännitystä kaipaavalle, paremman toivossa jatkavalle, tunteita rakastavalle. Valpuri joutuu pakoon veljiensä kanssa, eikä taakse parane katsoa, sillä jälkeen jää vain palavia mökkejä ja ruumiita. Liikerin hoitovaiheet käydään tarkasti läpi niin, että myös lapset ymmärtävät miten hätätilanteessa tulee toimia. Piggy on kirjan pääpahis. ?
Opin äidiksi TEKSTI ULLA OJALA KUVAT TOMI GLAD sinulle 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 24 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 24 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
Se on tarkoitettu 14–22-vuotiaille huostaanotetuille, avohuollon tukitoimena sijoitetulle tai jälkihuollon sijoituksena tulleille äideille tai isille ja heidän lapsilleen. – Meille tulee asiakkaita Helsingistä Ouluun. Huostaanotetut äidit lapsineen saavat ulvilalaisessa perhetyönyksikkö Haikaranpesässä tukea ainutlaatuisella tavalla vuorokauden kaikkina aikoina. Näistä yli kahdenkymmenen perheen vanhempi on kotiutunut yhdessä lapsen kanssa. 25 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS KASVU LASTENSUOJELU Vauvojen ja taaperoiden tarpeet ja oikeudet saattavat jäädä sijaishuollossa huomiotta. Seitsemän vakituista työntekijää ja sijaisrinki työskentelevät kolmessa vuorossa, jotta vanhempi saa tukea mihin vuorokaudenaikaan tahansa sitä tarvitessaan. S uomessa alle kolmevuotiaita lapsia sijoitetaan huostaanoton perusteella, kiireellisenä sijoituksena tai avohuollon tukitoimena esimerkiksi lyhytaikaiseen perhehoitoon, lapsen läheisen luo, päihdekuntoutuspaikkaan, perhekuntoutusyksikköön, ensikotiin, perhearviointijaksolle tai lastensuojelulaitokseen. Kodinomaisessa yksikössä asuu yksi alaikäinen raskaana oleva sekä kolme vauvaa äiteineen, joista kaksi on alaikäisiä ja kolmas juuri täyttänyt 18 vuotta. Kahvinporot kun ovat päässeet loppumaan Haikaranpesän keittiöstä. Haikaranpesä on ainutlaatuinen paikka Suomessa. Haikaranpesässä on seitsemän paikkaa, jotka ovat nyt täynnä. Pesäpuu julkaisi viime syksynä kartoituksen 0–2-vuotiaiden osallisuuden esteistä ja mahdollisuuksista lastensuojelussa. P ikkuinen tyttövauva nukkuu kaikessa rauhassa ohjaaja Emilia MeritähtiVesalan sylissä. Emme ole törmänneet toiseen sijaishuoltoyksikköön, joka voi ottaa vastaan huostaanotettuja äitejä, sanoo Lehmuskolon palvelujohtaja Roosa Koivuniemi. Ulvilassa sijaitseva Haikaranpesä on sijaisja avohuollon palveluja tarjoavan Lehmuskolon sijaishuoltoyksikkö. Erityisasiantuntija Sini Suoramaa Pesäpuusta on perehtynyt siihen, miten vauvojen ja taaperoiden oikeudet ja osallisuus toteutuvat erilaisissa sijaishuoltopaikoissa. Johtaja Niina Meritähti odottaa nuoria äitejä takaisin kauppareissulta, jotta koko porukalle voidaan keittää kahvit. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 25 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 25 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Tulokset ovat hyviä: Haikaranpesän kahdeksanvuotisen historian aikana siellä on asunut noin 30 perhettä
He sanoittavat äideille vauvojen tarpeita. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 26 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 26 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. H aikaranpesässä huolehditaan siitä, että vauvojen ja taaperoiden ääni pääsee kuuluviin. Suoramaan mukaan puhumattoman lapsen näkemysten selvittäminen vaatii työntekijältä erityistä herkkyyttä. – Vauvan itkiessä mietimme yhdessä, voisiko hänellä olla vaikkapa nälkä tai onko hän väsynyt, sanoo Niina Meritähti. Hänen mukaansa on hyvin työntekijä-, tiimija aluekohtaista, miten lapsilähtöisesti vauvaja taaperoikäisten asiakkaiden kanssa työskennellään ja minkälaisia työmenetelmiä käytetään. ”Tulee semmoinen ajatus, että ikään kuin heitä ei olisi olemassakaan.” Oskaria naurattaa leikki Roosan kanssa. Häntä tulee havainnoida eri vuorovaikutustilanteissa, häneen ja hänen tarpeisiinsa pitää tutustua, on selvitettävä, minkälaisessa kehitysvaiheessa hän on sekä onko lapsella yksilöllisiä tarpeita tai erityisyyttä, joka pitää ottaa huomioon. Muualla asuvat isät halutaan pitää mukana vauvan elämässä, jotta voidaan turvaYLHÄÄLLÄ Lehmuskolon palvelujohtaja ja yrittäjä Roosa Koivuniemi sanoo, että huostaanotetut äidit ovat asiakasryhmä, jota ei ole katsottu tarpeelliseksi huomioida oikein missään. – Kuitenkin jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja esittää näkemyksensä heille soveltuvin keinoin riippumatta ikäja kehitystasosta. NRO 4 / 25 – Tekemämme kartoituksen perustella työstettävää on, Suoramaa muotoilee. Koko henkilökunta on koulutettu varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaan. Kaikki alkaa siitä, että alaikäisille vanhemmille annetaan huolenpitoa ja ohjausta, jotta he oppivat ymmärtämään itseään ja tuntemaan vauvansa, jolloin he pystyvät turvalliseen vanhemmuuteen. Tämä on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja lastensuojelulakiin
250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 27 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 27 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Niinpä viikko-ohjelmaan kuuluu perhetyön käyntien ja ohjauksellisen vertaisryhmän lisäksi äideille kaverija kaupunkipäiviä. Päätökset on tehtävä huolellisesti, sillä niiden vaikutukset kantavat läpi elämän. Tilanne voi kehittyä esimerkiksi siten, että lapsi siirtyy lyhytaikaiseen perhehoitoon, jonka aikana vanhemmalle tarjotaan muuta tukea. Tuemme heitä siinä, että he pääsevät tekemään yksinäänkin nuoruuteen kuuluvia asioita. – Näillä nuorilla on mahdollisuus myös nuoruuteen. Vauvan pitää saada kiintyä vanhempaansa, kun nuori äiti taas kaipaa mahdollisuutta itsenäistymiseen ja nuoruuden elämiseen. – Tämä on haastava asia. Suoramaa muistuttaa, että vauvan ja taaperon hermosto on erittäin herkkä stressille ja muutoksille. 27 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS ta lapsen oikeus olla yhteydessä kumpaankin vanhempaansa. Erityisesti arviointivaihe saattaa olla vauvaja taaperoikäiselle vaativa prosessi. Mutta käytännössä tämä saattaa tarkoittaa sitä, että lapsella voi olla ensimmäisen ikävuoden aikana useita siirtymiä, sanoo Sini Suoramaa. Äidit käyvät esimerkiksi ratsastamassa, kuntosalilla, elokuvissa ja Mäkkärissä. ALHAALLA Siiri, 17, kuvaa poikansa Oskarin , 8 kuukautta, värikylpy hetkeä. Äitejä myös opastetaan vauvalle sopivaan päivittäiseen arjen rytmiin vaipanvaihtoineen, ulkoiluineen, kylvetyksineen, imetyksineen ja nukkumisineen. – Jokaisella äidillä ja vauvalla on omaohjaajapari, joista toinen painottaa enemmän vanhemmuuden tukemista ja toinen kiinnittää huomiota äidin omaan kasvuun ja itsenäistymistaitojen harjoitteluun, Roosa Koivuniemi kertoo. Mutta kun asiakkaina on alaikäisiä äitejä vauvoineen, on työskenneltävä rinta rinnan vanhemmuuteen ja itsenäistymiseen liittyvien kysymysten kanssa. S ijaishuoltoon siirtyminen tarkoittaa usein sitä, että pieni lapsi kohtaa muutoksia, muuttoja ja vaihtuvia ihmisiä. Jos se toimii, perhe kotiutuu, mutta jollei arki lähdekään sujumaan, lapsi saattaa siirtyä seuraavaan lyhytaikaiseen sijoitusperheeseen. Sitten lapsi palaa vanhemman luo, mutta ellei tälle annettu tuki ole riittävää, siirrytään kokeilemaan perhekuntoutusta. Epäsuotuisat kokemukset voivat jättää pysyvän jäljen lapsen aivoRiippuu paljon työntekijästä, tiimistä ja alueesta, miten lapsilähtöisesti vauvaja taaperoikäisten asiakkaiden kanssa työskennellään
Toiminta tähtää siihen, että äiti voisi täysi -ikäiseksi tultuaan siirtyä omaan asuntoon ja selviytyä arjesta lapsen kanssa itsenäisesti. – Me pyrimme antamaan vanhemmuuteen vankan pohjan, vaikka äidin omat lähtökohdat saattavat olla todella haastavat. – Sekin on kunnioitettava lopputulema, jota on täällä ollut aikaa käydä lävitse ja pohtia, sanoo Roosa Koivuniemi. Tarvittaessa Haikaranpesän omaohjaajat tekevät perhetyökäyntejä uuteen kotiin. Jokunen äiti on itse tullut siihen tulokseen, ettei tule pärjäämään lapsen kanssa. Haikaranpesässä äiti asuu lyhimmillään kuukauden, pisimmillään jopa yli kolme vuotta. Pienellä lapsella on myös tarve kiintyä. Vain kahdessa tapauksessa vuosien varrella on käynyt niin, että lapsi on vastentahtoisesti sijoitettu pois äidiltä täällä asumisen jälkeen, sanoo Niina Meritähti. SATOJA HUOSTAANOTTOJA 134 000 Alle 3-vuotiaiden lasten määrä Suomessa vuonna 2024 Ikäluokissa huostaanotettuja 259 Kiireellisesti sijoitettuna 390 lasta L Ä H D E : T I L A STO K E S KU S INFO jen kehitykseen. – Sijaishuollossa tarvittaisiin arjen ennakoitavuutta, hoivaavien aikuisten pysyvyyttä ja vauvaja taaperotahtisen arjen rutiineja. 28 NRO 4 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS ALHAALLA Ohjaaja Emilia Meritähti-Vesala hoitaa kuukauden ikäistä tyttöä äidin kauppareissun ajan. Muistammeko sijaishuollon arjessa ja byrokratiassa, minkälaisia vaikutuksia toimillamme on pienen, ainutlaatuisen ihmisen elämään. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 28 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 28 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Suoramaa pohtii
– Tulen käymään täällä sitten Oskarin kanssa, kun olen muuttanut omaan kotiin. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 29 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 29 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Ohjaajista on ollut suuri apu esimerkiksi silloin, kun Siiri on tarvinnut hetken kerätäkseen voimia tai nukkuakseen päiväunet. TOIVO JA TULEVAISUUS PALSTAN NIMI 29 LAPSEN MAAILMA ”Pyrimme antamaan vankan pohjan vanhemmuuteen, vaikka äidin omat lähtökohdat ovat haastavat.” Ilon pilkahduksia tuetulta lomalta! www.lomajaterveys.fi Vuoden 2026 tuettujen lomien haku avautuu lokakuussa. Juuri nyt on annettu ehdotuksia siitä, pitäisikö pojan lounaan ja päivällisen väliin lisätä vielä välipala, Siiri kertoo. Oskari oli aiemmin myös säännöllisesti ohjaajien hoidossa torstain ja perjantain väliset yöt. Konkreettisen avun lisäksi Siiri kokee saaneensa Haikaranpesästä hyviä eväitä äitiyteensä. – Tervetuloo, mää keitän sul sit kahvit, sanoo Roosa Koivuniemi. S iiri, 17, ja Oskari, 8 kk, ovat saaneet harjoitella turvallista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta sekä vauva-arjen rutiineja rauhassa Haikaranpesässä. YLHÄÄLLÄ Arki sujuu Haikaranpesässä kuten tavallisessa kodissa: vauvan hoidon ohella äidit siivoavat omia huoneitaan, opettelevat laittamaan ruokaa ja katselevat televisiota. – Olen saanut täällä apua Oskarin päivärytmin muodostamiseen. Siirin ja Oskarin nimet on muutettu. Heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa
30 NRO 4 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS Luottamus rakentaa tulevaisuutta LASTENSUOJELU VANHEMMUUS 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 30 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 30 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
Yksinhuoltajavanhempi oli kuormittunut ja tarvitsi tukea työllistymiseen ja opintojen loppuun saattamiseen. Muutos helpotti vanhemman oloa, ja hän pystyi keskittymään omien haasteidensa korjaamiseen. Tarvittaessa hän lähtee perheen vanhemman mukaan esimerkiksi työllisyyspalveluihin, osallistuu koulun tapaamisiin tai auttaa tekemään asuntohakemuksen. Kuvittele, että samaan aikaan lapsellasi on ongelmia koulussa, kuten poissaoloja tai väkivaltaista käytöstä. – Erään pitkäaikaisen asiakkaani perheessä nuorella oli hankaluuksia koulussa. Helsingin kaupungin projektissa työskentelee monialaiTEKSTI OUTI GYLDÉN KUVAT JARKKO MIKKONEN Osassa maahanmuuttajataustaisista perheistä vanhempien puutteellinen suomen kielen taito ja vaikeus työllistyä heijastuvat lasten hyvinvointiin. Helsingissä ratkaisuksi kehitettiin monista ammattilaisista koostuva tiimi, joka auttaa koko perhettä. Itse et saa töitä, laskut kasaantuvat, rahat eivät riitä. YHTEISTYÖ PERHEEN kanssa voi kestää jopa puolitoista vuotta. Lapsi osaa paremmin kieltä, joten hän hoitaa perheen laskut ja Wilma-viestit – tai jättää ne hoitamatta. Sen tavoitteena on muun muassa varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset perheet saavat oikeanlaista tukea ja apua. Nuoren haasteet koulussa vähenivät ja nuoren ja vanhemman välit lähentyivät. Näissä tilanteissa Arol Majok kulkee asiakkaidensa rinnalla. Hän työskentelee sosiaaliohjaajana Helsingin kaupungin Kestävän kasvun ohjelman osaprojektissa. 31 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS T ee vuokra-asuntohakemus vieraalla kielellä, yritä ymmärtää viranomaisten monimutkaisia viestejä ja asioi verkkopalveluissa, joihin et osaa edes luoda tunnuksia. ”Tunnen onnistuneeni työssäni, kun asiakasperheeni monimutkainen tilanne edes hieman selkiytyy tai perhe on saanut työkaluja selvitä itsenäisesti”, sosiaaliohjaaja Arol Majok sanoo 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 31 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 31 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän perheilleen suunnatun nuorten monialaisen perhetyön tavoitteena on myös tukea ja auttaa lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä asiakkaana olevia maahanmuuttajataustaisia perheitä kokonaisvaltaisesti ja vähentää lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Saimme hyvän yhteyden nuoreen ja löysimme hänelle harrastuksen, johon hän halusi sitoutua
Sitä kautta syntyy motivaatio sitoutua yhteistyöhön. Sekä Minna Larvio että Arol Majok korostavat suomen kielen taidon merkitystä. Perheiden kanssa tehtävän työn kannalta on oleellista, että ammattilaiset tunnistavat rasismin vaikutukset lapsen ja perheen hyvinvointiin. Arol ja tiimi purkavat asiakkaiden vaikeuksien vyyhtiä pala kerrallaan. Yhdestä paikasta ja yhdessä perheiden kanssa, jotta jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja nähdyksi sekä kasvaa ja kehittyä omalla tavallaan. Jo se luo luottamusta, että asioista puhutaan rehellisesti ja varmistetaan, että perhe ymmärtää, mistä on kyse. Minna Larvio sanoo, että välillä käy myös ilmi, että perheen tilanne ei ole niin paha kuin mitä on luultu. Pilotista alkanut toiminta jatkuu 2026 alusta lähtien vakituisena osana Helsingin lastensuojelun ja perhesosiaalityön palveluita. Vammaisille lapsille ja nuorille tarjoamme • lyhytaikaista palvelua • pienryhmäkoteja • omakoteja • tutkimusja kuntoutuspalveluja • perhehoitoa. Tärkeintä on rakentaa luottamusta, sillä perheet eivät välttämättä tule aluksi tapaamisiin tai heihin voi olla vaikea saada yhteyttä. Silloin muutosta pitää saada aikaan, jotta lapsen kasvu ja kehitys ei vaarannu. Vanhemmat eivät välttämättä ole tietoisia siitä, kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Rinnekodit vaikuttavia palveluja lapsille, nuorille ja perheille Rakennamme palvelut yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeista. – Kun perhe tulee palveluumme, taustalla on paljon erilaisia haasteita ja joskus jo pitkäkin lastensuojeluhistoria. NRO 4 / 25 nen tiimi, johon kuuluu perhetyön ohjaajia, nuoren terveydenhoitajia sekä aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajia. – Perheen pitää saada aidosti kertoa elämästään ja heille pitää tulla tunne, että olemme oikeasti kiinnostuneita heistä. Kun perheeseen on päästy tutustumaan aidosti, tilanne on näyttäytynyt aivan erilaisena. rinnekodit.fi Lapsen maailma 2025.indd 1 Lapsen maailma 2025.indd 1 7.9.2025 18:06:57 7.9.2025 18:06:57 Vuoropuhelu ja aktiivinen kuuntelu ovat Minna Larvion mukaan tärkeimpiä asioita perheiden kanssa. Lapset kotoutuvat nopeammin kuin vanhempansa. Rehellisyyttä on kertoa perheille suoraan, miten vakavista asioista on kyse, projektipäällikkö Minna Larvio sanoo. Monilla voi olla taustalla huonoja kokemuksia asioinnista viran omaisten kanssa. Rinnekodit on osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia. Lastensuojelupalvelujamme ovat • avohuollon palvelut • sijaishuolto ja intensiivihoito • jälkihuolto. Rasismi voi olla näkyvää tai piilossa ja alkaa jo päiväkodissa, sanovat Minna Larvio ja Arol Majok. – Sosiaalityöntekijän arvio perheen tilanteesta on saattanut perustua virheellisiin oletuksiin ja väärinymmärryksiin. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 32 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 32 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
Lapset joutuvat ikään kuin aikuistumaan nopeammin kuin olisi tarpeen, Arol Majok sanoo. Joskus se voi olla lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle, joskus se, että vanhempi pystyy ottamaan enemmän vastuuta lapsen asioista ja perheen toimintakyky vahvistuu. Minna Larvio kertoo turhautuvansa usein rakenteellisiin ongelmiin yhteiskunnassa. – Pidän tärkeänä sitä, että erilaisten palvelujen kehittäjinä olisi mukana eritaustaisia palveluiden käyttäjiä. Lapset kotoutuvat nopeammin kuin vanhempansa, oppivat suomen kielen ja päätyvät tulkkaamaan asioita. Päättäjät puhuvat mahdollisuuksien tasa-arvosta, mutta se ei mielestäni toteudu tällä hetkellä. Rinnekodit on osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia. – Maahanmuuttajataustaisten vanhempien on vaikea työllistyä tai he tekevät toimeentulon takia useita matalapalkka-alan töitä. Maahanmuuttajat nähdään helposti pienenä vähemmistönä, mutta hänen mielestään heihin pitäisi suhtautua uusina suomalaisina. KAIKKI TARINAT eivät pääty hyvin. Vammaisille lapsille ja nuorille tarjoamme • lyhytaikaista palvelua • pienryhmäkoteja • omakoteja • tutkimusja kuntoutuspalveluja • perhehoitoa. Lastensuojelupalvelujamme ovat • avohuollon palvelut • sijaishuolto ja intensiivihoito • jälkihuolto. Arol Majok on nähnyt omien vanhempiensa kautta, miten hankalaa suomalaiseen yhteiskuntaan on integroitua. Yhdestä paikasta ja yhdessä perheiden kanssa, jotta jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja nähdyksi sekä kasvaa ja kehittyä omalla tavallaan. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 33 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 33 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Toimivan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän rakentaminen ei onnistu pelkästään kantasuomalaisten voimin. Jotta kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet menestyä, se vaatisi toimia yhdenvertaisuuden eteen niin työmarkkinoilla, koulutuksessa kuin peruspalveluissa ihan neuvolasta lähtien. Tavoitteena on kuitenkin löytää jokaiselle perheelle paras vaihtoehto lapsen edun ja hyvinvoinnin kannalta. Usein tämä johtaa siihen, että vanhemmat takertuvat lapsiinsa. 33 TOIVO JA TULEVAISUUS Rinnekodit vaikuttavia palveluja lapsille, nuorille ja perheille Rakennamme palvelut yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeista. Lapset joutuvat pärjäämään kotona omillaan. rinnekodit.fi Lapsen maailma 2025.indd 1 Lapsen maailma 2025.indd 1 7.9.2025 18:06:57 7.9.2025 18:06:57 – Jos vanhemmilla on heikko suomen kielen taito, suomalaisessa järjestelmässä on vaikeaa pärjätä
34 NRO 4 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS TEKSTI ANU VÄLILÄ KUVAT ANTONIO RODRIGUEZ, ADOBE STOCK LASTEN JA NUORTEN ÄÄNI TERVEYS K ello lähenee puoltapäivää. Aarnia on koetettu auttaa, mutta perhettä on myös syyllistetty lapsen sairaudesta. Onnenhetket ovat pieniä: pelaamista kavereiden kanssa ja lemmikkien läsnäolo. Aarni sai migreenidiagnoosin kaksi vuotta sitten, mutta Susannaäiti arvelee, että pojan kohtaukset alkoivat jo vuosia aiemmin. Susanna tietää tarkkaan, kuinka usein migreenikohtauksia tulee. Hänellä oli silloin tällöin pahoinvointia ja oksentelua, minkä vuoksi hain hänet kesken päivän päiväkodista. Jaksolla pyritään löytämään lääkkeettömiä kivunja oireidenhallintakeinoja, joilla yritetään parantaa lapsen toimintakykyä. Ajattelin silloin, että se on vatsatautia tai muusta johtuvaa pahoinvointia, mutta oireet sopivat migreeniin. Täsmälääkettä ei ole olemassa, vaan lääkkeet ovat erilaisia epilepsiaja särkylääkkeitä. 12-vuotiaan Aarnin elämää hallitsee kipu. Samaan aikaan hänellä oli migreeniin estolääkitys. Aarnia on hoidettu muun muassa estoja kohtauslääkkeillä sekä lääkkeettömästi TENS-laitteella, jonka tarkoitus on lievittää kipua. Jos tänään on hyvä päivä, hän saa ehkä tehtyä vähän läksyjä kotikoulussa ja pääsee käymään äidin ja Emma-koiran kanssa ulkona. – Aarnilla on päivittäin kipuja tai invalidisoivia kipukohtauksia, joihin liittyy kovaa päänsärkyä, Kipu, joka ei hellitä 12vuotiaan Aarnin elämää hallitsee kipu. Lievempien oireiden sijaan poika alkoi kärsiä kovasta ja jatkuvasta päänsärystä, ja kohtauksia alkoi tulla aiem paa useammin. Hän on nukkunut pitkään ja heräilee hitaasti uuteen päivään. Oireet pahenivat sen jälkeen, kun Aarni sairasti koronan marraskuussa 2023. VAIKEAN KROONISEN migreenin hoito on haastavaa, sillä siihen eivät tepsi tavalliset migreenihoidot. Kerran Aarni vietti kaksi viikkoa sairaalassa PITKOS-hoitojaksolla, jossa moniammatillinen ryhmä hoitaa pitkäaikaisoireista kärsiviä lapsia ja nuoria. Hän pitää päänsärkypäiväkirjaa, johon hän merkitsee joka päivä ylös lääkkeet, kivun vaihtelut, stressitekijät ja unen määrän. valo herkkyyttä, pahoinvointia ja joskus auraoireita. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 34 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 34 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Vaikea krooninen migreeni aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja rajuja kipukohtauksia, jotka vievät toimintakyvyn lähes kokonaan. Jos tänään on huono päivä, hän ei pysty tekemään mitään. Toisin kuin muut viidesluokkalaiset, Aarni ei ole koulussa. Nykyään kuukaudessa on enemmän kohtauspäiviä kuin kohtauksettomia päiviä. – Olen myöhemmin tajunnut, että Aarnin ensimmäinen migreenikohtaus oli jo kolmevuotiaana. Kroonistunut migreeni estää pahimmillaan koulunkäynnin, vie ilon ja sulkee kotiin
35 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 35 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 35 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
Aarni itse on väsynyt jatkuvaan kipuun ja sairastamiseen. Nykyään hän laittaa vastaanotolla hupun päähänsä ja sulkeutuu. Niihin Aarni ei pääse monestakaan syystä, joista keskeisin on se, että kivuttomia päiviä pitäisi olla kuussa vähintään neljä. Esimerkiksi olemassa oleva estolääkitys, jota ei voi vielä testata lapselle, maksaisi ilman Kela-korvausta melkein 500 euroa ja korvauksen jälkeenkin 250 euroa kuussa. Susanna haluaa uskoa lääketieteeseen ja siihen, että uusien lääkkeiden myötä löytyy apu myös hänen pojalleen. Sairastaminen ahdistaa häntä, kun se on kestänyt niin kauan eivätkä kivut hellitä. Susanna kokee, että lapsen kroonistunutta migreeniä ja siihen liittyvää kipua ei osata kunnolla hoitaa Suomessa. Tällaiset lääkkeet tosin ovat usein kalliita eikä kaikista saa Kela-korvausta. Aiemmin hän kävi koulua, harrasti ja näki ystäviään. – Lääkkeet ja hoidot ovat sellaisia, joita ei ole suunniteltu migreenin hoitoon. VAIKEA KROONISTUNUT migreeni on muuttanut Aarnin koko elämän. Nykyään hän viettää hyvin rajoitettua elämää kotona ja hoitolaitoksissa. Päivät kuluvat ”Toimintaterapeutti sanoi, että osaamme hienosti etsiä glimmereitä eli elämän pieniä onnenhetkiä, joista tulee hyvä olo.” 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 36 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 36 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Biologisten migreenilääkkeiden testaukseen on 12 vuoden ikäraja. Perhe ei ole saanut hoitotahoilta sen enempää arvioita kuin toivoa paranemisesta. Susannan mukaan poika pyysi aluksi lääkäreitä auttamaan, kun hänellä oli kipua. – Biologisia lääkkeitä kehitellään ja niissä voi tapahtua nopeitakin muutoksia. Aarni itse suhtautuu tulevaisuuteen epäillen. 36 NRO 4 / 25 TOIVO JA TULEVAISUUS Hoidoista ei ole ollut Aarnille pysyvää apua. Botuliiniruiskeiden on todettu auttavan aikuisilla krooniseen migreeniin, mutta lasten ei ole mahdollista saada niitä. – Hän ei jaksa enää vastata kysymyksiin
LAPSEN SAIRAUS vaikuttaa koko perheen jaksamiseen ja perhesuhteisiin. Susanna mukaan eniten apua oli Aarnille tarjotusta tukihenkilöstä, joka kävi muutaman kerran, kun Aarnilla oli parempi olo. Aarni kerää pisteitä muun muassa verikokeista, jotka ovat hänelle ahdistavia. Myös perhetyöstä on ollut hyötyä. Susanna kertoo, että hän ja Aarni ovat olleet aina tiivis kaksikko, ja migreeni on vain tiivistänyt heidän välejään. Jotkut ovat jopa syyttäneet, että sairaus on meidän vikamme ja johtuu elintavoistamme. He kävivät muun muassa poikien talon avajaisissa. Onneksi biologisesta lääkkeestä on ollut apua. Meillä on nyt sellainen hoitotaho, jossa meitä kuunnellaan ja yhteistyö sujuu. Glimmerit eli pienet arkiset onnenhetket. 37 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS mistä, etenkin meidän omista kissoista ja koirasta, Aarni sanoo. – Tykkään myös kovasti eläirä, mistä on kyse. Koska hän on kotikoulussa , Susanna voi aikatauluttaa päivän pojan voinnin mukaan. Päiviä rytmittävät myös säännölliset ruokailut ja hoitokäynnit. Whatsapp-ryhmä puhelun voi pitää auki vaikka tunteja, jos siltä tuntuu. . Haastateltavien sukunimiä ei julkaista lapsen yksityisyyden suojaamiseksi. rutiineja toistaen sen mukaan, onko Aarnilla hyvä vai huono päivä. Kaikki tämä otettiin pois, kun Aarnin vointi heikkeni. Äidin ja pojan ilon ja onnenhetket syntyvät pienistä yhteisistä hetkistä ja asioista. Mielialaa kohottavat asiat, kuten ruuat, joista pitää, ja muut aistinautinnot. . Kaverit. Toimintaterapeutin kanssa Aarni leipoi cookieseja ja katsoi tunnekortteja. Olen hyvin toiveikas, että samalla kun kohtauspäivät vähenevät, alkaa jokapäiväinen kipu pikku hiljaa hellittää. Hän on luottavainen sen suhteen, että löytyy vielä uusia hoitomuotoja, joilla pojan oloa ja oireita voidaan helpottaa. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 37 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 37 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Tuntuu, että lasta rangaistaan sairaudesta, mutta ei se ole hänen vikansa. Pisteet voi muuttaa palkinnoksi, jotka sovittu yhdessä etukäteen. – Huomaan, että tämä on vaikeaa muille. Olemme odottaneet yli kuukauden hyvää päivää, jolloin voisimme lähteä yhdessä leffaan. . Tavallinen päivä kuluu niin, että Aarni saa nukkua pitkään ja heräillä rauhassa. Susanna kokee, että lapsen sairauden myötä he ovat jääneet yksin. Sitä päivää ei ole vielä tullut. Jos vointi sallii, hän tekee koulu tehtäviä pienissä erissä ja käy ulkona. Sen sijaan isän ja pojan välit ovat tulehtuneet pahasti. Niitä yritetään korjata perheterapiassa. Apua ja ymmärrystä on vaikea saada. Kaikesta huolimatta Susanna haluaa uskoa tulevaisuuteen. – Kaikki kivatkin asiat jäävät usein tekemättä. Ihmiset eivät ymmärSUSANNAN 5 NEUVOA KROONISEN KIVUN KANSSA ELÄMISEEN . Aarni kertoo, että hyvä olo tulee kavereiden kanssa pelaamisesta ja uimisesta. Asioita ei kannata toteuttaa kiireellä vaan kivun mukaan sopivin askelin. Kehon kuuntelu. – Toimintaterapeutti sanoi, että osaamme hienosti etsiä glimmereitä eli elämän pieniä onnenhetkiä, joista tulee hyvä olo. – Aarni piti tukihenkilöstä valtavasti. Mutta kukaan ei tiedä, kuinka monta testivaihetta vielä pitää käydä läpi ennen kuin sopiva hoitomuoto löytyy. Jotkut ovat kyseenalaistaneet lapsen sairauden. Migreenipäivinä hän ei pysty tekemään muuta kuin makoilemaan sängyssä. – Tunnen, että Aarni on hyvissä käsissä. . Palkinnot ja etapit. Koulusta tehtiin kolme lastensuojeluilmoitusta ja uhattiin jättää poika luokalleen, kun Aarni joutui olemaan niin paljon poissa
NRO 4 / 25 VANHEMMUUS Lapsiini haluan valaa uskoa hyvyyteen 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 38 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 38 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
Välit vanhempiin olivat kehnot, samoin luotto aikuisiin. Koskinen uskoo, että myönteinen maailmankuva tukee lasten mielenterveyttä. Nykyään Koskinen on 6ja 12-vuotiaiden lasten isä. Koskisella on vanhempana periaatteita, joista hän ei horju. 39 LAPSEN MAAILMA TOIVO JA TULEVAISUUS Muusikko Samae Koskinen ei kertonut aikuisille väkivallasta, jota kohtasi yläasteella ja lukiossa. – Rehtorin ei olisi tarvinnut antaa minulle mahdollisuutta, mutta hän teki niin. Myöhemmin olen ymmärtänyt, miten tuhoisaa sellainen puhe on. Pari vuotta aikaisemmin Koskinen oli sairastunut paniikkihäiriöön, keskeyttänyt opintonsa Riihimäen lukiossa ja sulkeutunut kotiinsa lähes kahdeksi vuodeksi. – Saamani kasvatuksen mukaan maailmassa on enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Arvosteleva puhe kehoista voi olla tuhoisaa syvemmälläkin tasolla. Omat kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, millainen vanhempi Koskinen haluaa olla heille. KUN ESIKOISLAPSI syntyi, Koskinen hakeutui uudelleen terapiaan. Kiusaajat eivät joutuneet vastaamaan teoistaan. Arvosteleva puhe kehosta voi johtaa arvottomuuden tunteeseen syvemmälläkin tasolla. Hän tunsi myös häpeää. Tiedän, että jos minulla olisi tilkkakin sitä ahdistusta, jota olen aikanaan kantanut, olisin lapsilleni paljon huonompi esimerkki. Hän haluaa olla lapsilleen helposti lähestyttävä, jotta vaikeistakin asioista voitaisiin puhua silloin, kun niitä tulee eteen. En yritä peitellä sitä, että ihmisillä on erilaisia resursseja ja lahjakkuuksia eri asioiden tavoitteluun. Kertomus kuului, että ihmiset yrittävät vedättää toisiaan ja kaikessa kannattaa olla varovainen. – Halusin varmistaa, että minusta on vanhemmaksi, eivätkä lapseni joudu kulkemaan samaa polkua, jota olen itse kulkenut. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 39 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 39 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Yksi tärkeimmistä on, ettei hän kommentoi omaansa tai muiden ulkonäköä. Näkemys vahvistui yläkoulussa, jossa raju kiusaaminen ja väkivalta alkoivat heti seitsemännen luokan alussa. Tämän Koskinen on tuntenut omakohtaisesti. Sittemmin Koskinen on ymmärtänyt, että moni aikuisistakin pelkäsi – puuttumalla tilanteisiin olisi samalla asettanut itsensä alttiiksi. – Yläastetta voisi verrata vankilaan, jossa piti näyttää olevansa vahva selvitäkseen. – Minun lapsuudessani oli tosi yleistä puhua vartaloista rumasti. Kuitenkin se, että Hyvinkään lukion rehtori toivotti Koskisen ensitapaamisella tervetulleeksi opiskelemaan, jätti jäljen. Aiemmin hän oli käynyt siellä paniikkihäiriön ja ahdistuksen vuoksi. Rajut kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, millainen vanhempi Koskinen haluaa olla omille lapsilleen. TEKSTI ANNE VENTELÄ KUVA VILLE MALJA MYÖS AVOIMET puhevälit lapsiin ovat tärkeät. Siitä opin, että jos voin pienillä teoilla antaa mahdollisuuksia muille, herkästi teen niin. Vanhemmilleen tai muille aikuisille Koskinen ei kokemuksistaan kertonut, sillä ei uskonut, että siitä olisi hyötyä. Niiden maailmankuva ja Koskisen asenne on kaukana siitä, millaisessa ympäristössä hän kasvoi 1990-luvun Riihimäellä. S amae Koskinen tunnetaan elämää ja rakkautta juhlivista lauluistaan. – Tietysti myös pettymysten tuottaminen kuuluu vanhemmuuteen. Kuitenkin lähtökohtana pidän sitä, että ihmiset voivat haluta toisilleen hyvää. Hänen oman elämänsä suunta kääntyi alle kaksikymppisenä, kun hän sai opiskelupaikan Hyvinkään lukiosta. Lisäksi Koskinen haluaa valaa lapsiinsa uskoa ihmisten hyvyyteen ja maailman mahdollisuuksiin
Minun Jouni Kokkonen eli turvattoman lapsuuden, joka jätti häneen pelkoja, vihaa ja surua. Perhekodin vanhempien tuki, turva ja rajat kantoivat häntä elämässä eteenpäin. LASTENSUOJELU vuoroni 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 40 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 40 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Nyt hän auttaa samoilla keinoilla nuoria lastensuojelutyössä
TEKSTI ANU VÄLILÄ KUVAT TOMMI MATTILA auttaa 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 41 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 41 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51
Joka toisen viikonlopun lapset viettivät isänsä luona. 42 NRO 4 / 25 K ouvolalaisen Jouni Kokkosen, 30, muistoissa lapsuus on karu, rikkonainen ja turvaton. Suuremmat ongelmat alkoivat, kun vanhemmat erosivat Jounin ollessa kymmenvuotias. Mies ei kohdistanut fyysistä väkivaltaa poikiin, mutta haukkui ja vähätteli lapsia ja juotti heille alkoholia. – Perhekodin vanhemmat olivat iäkkäitä, eikä heillä ollut tehtävään koulutusta. Muistot tiukasta rullasta ahdistavat Jounia vieläkin. Veljeni olivat ainoa turvani. Isä jäi asumaan perheen omakotitaloon, ja lapset muuttivat äidin kanssa kerrostaloasuntoon. Kääriydyin peiton alle ja painoin kädet korvilleni. Vieraiden ihmisten luona veljekset alkoivat kapinoida ja purkaa vihaansa maailmaa kohtaan. Jouni varttui ydinperheessä, johon kuuluivat äiti, isä ja häntä pari vuotta vanhempi isoveli ja kaksi pikkuveljeä. Ilta päättyi siihen, että poikien isä ja poliisit hakivat lapset pois äidiltä. – Joskus joku tuttu kävi meitä vahtimassa, mutta yleensä me veljekset yritimme pitää huolta toinen toisistamme. Äiti ja tämän uusi miesystävä tappelivat paljon. He pitivät myös huolta siitä, että poikien suhde juuriin ja sukulaisiin säilyy. Toisaalta hän olisi halunnut takaisin äidin luokse. Lapset sijoitettiin kiireellisesti perhekotiin ja sieltä parin kuukauden päästä seuraavaan. Elämää hallitsivat pikkupojasta asti vanhempien alkoholiongelmat ja väkivalta, jotka jättivät häneen syvät jäljet. Mummin ja tätien luona Jouni ja veljet olivat kokeneet lapsuutensa ainoita hyviä hetkiä. – Pelko kuristi kurkkuani, kun kuulin miehen huudon tai askeleet. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 42 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 42 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Lapsille se tarkoitti aina uutta koulua ja yritystä sopeutua uuteen ympäristöön. Heidän kanssaan juoksimme usein pakoon ja piilouduimme pitämään huolta toisistamme. Jouni muistelee, että vanhemmat saattoivat iltaisin lähteä baariin ja jättää alle kymmenvuotiaat pojat keskenään kotiin. Emme edes tienneet, onko hän elossa. – Äiti ei pitänyt meihin yhteyttä pitkään aikaan. Kaikki muuttui, kun perhekodin vanhemmat vaihtuivat Jounin ollessa 15-vuotias. Meidät lapset vietiin piiloon, missä meillä ei ollut pienintäkään turvaa. Koin olevani taakka, jota kukaan ei halunnut kantaa. Isällä ei ollut aavistustakaan, mitä äidin luona tapahtui, sillä lapset eivät peloltaan uskaltaneet kertoa. Kun äiti palasi kotiin viikoiksi venähtäneiltä reissuiltaan, isä oli häntä vastassa humalassa. Kun veljekset riehuivat, perhekodin vanhemmat käärivät heidät mattoon ja muovi kelmuun rauhoittumaan. Uudet vanhemmat löysivät oikeat sanat ja teot. Muistan vieläkin tappelun äänet, joita jouduimme usein todistamaan. P erhe muutti usein. Se oli ensimmäinen kerta, kun mies kohdisti fyysistä väkivaltaa myös lapsiin. – Kun sosiaalitoimi alkoi saada selville, mitä perheessämme tapahtui, muutimme kesä mökkiin kauas kaikesta. Sijoituspaikassa veljekset alkoivat kapinoida ja purkaa vihaansa maailmaa kohtaan. Yhtenä iltana äidin ja miesystävän riita äityi rumaksi. Jouni muistaa, että äidin kasvot olivat usein mustelmilla. Tiukka kuri ja vanhoillinen kasvatustyyli eivät sopineet kovia kokeneille teinipojille. Jounin olo oli helpottunut, kun hän pääsi pois väkivaltaisesta kodista
He taistelivat meidän ja asioidemme puolesta. Kun Jouni loukkasi töissä vakavasti selkänsä, hän päätti, että elämän on muututtava. Pääsin oikeanlaiseen terapiaan ja käsittelemään menneisyyttäni. LAPSEN MAAILMA – Vanhemmat kuuntelivat, asettivat rajoja ja antoivat työkaluja, joilla aloin uskoa, että minulla voisi olla tulevaisuus. Perheen ja työn ohella liikunta on Jounille elämän selkäranka. Lapsena Jouni koki olevansa taakka, jota kukaan ei halunnut kantaa. Sen avulla Jouni sai purettua sisällään olevaa tuskaa ja vihaa. Perhekodin uudet aikuiset kannustivat poikia liikkumaan, ja heille tarjottiin mahdollisuus harrastaa. Siellä Jouni tapasi nykyisen puolisonsa. Urheilu oli terapeuttista. Valmistumisen jälkeen arki täyttyi työstä ja viikonloput juomisesta. Usko tulevaisuuteen löytyi teiniiässä taitavien perhekodin vanhempien ansiosta. Hän luki kirjoja, joista sai apua ja vertaistukea. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 43 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 43 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Jouni pelasi jalkapalloa, ui, hiihti, kävi kuntosalilla ja kalasti. Hän harrastaa juoksua, uintia, avantouintia, meditointia, kuntosalia, hiihtoa ja pyöräilyä. J ouni muutti omilleen 16-vuotiaana, ja lähti Savonlinnaan opiskelemaan kalatalouden perustutkintoa. Mieltä Jouni hoiti puhumalla menneisyydestään ystäville ja terapeutille. – Säästyin varmasti monelta pahanteolta liikunnan ansiosta. Perhekodista tuli paikka, joka tuntuu edelleen kodilta. Ne olivat pakokeinoja, joilla Jouni turrutti menneisyyden käsittelemättömiä tunteitaan. Sain suoritettua peruskoulun loppuun ja pääsin jatko-opintoihin
Selkäongelmien jälkeen avautui mahdollisuus uuteen koulutukseen. – Suomessa tuhannet lapset ja nuoret kasvavat perhekodissa. Tärkeintä on auttaa nuoria oikealle polulle. – Minä sain apua ja haluan antaa sitä muille. Pitkän työn jälkeen juoksin ensimmäisen puolimaratonini marraskuussa 2024. Kävin nuorisoja yhteisöohjaajan opinnot, ja tällä hetkellä opiskelen avoimessa sosionomiopintoja. Liikunta on hänelle terapiaa ja tapa voittaa menneisyytensä rajoitukset. ”Haluan uskoa nuoriin niin kuin perhekodin vanhemmat uskoivat minuun.” Jouni Kokkonen haluaa työskennellä lastensuojelussa antaakseen uskoa itsensä kaltaisille nuorille. Olen siitä elävä esimerkki. Juoksu on minulle terapiaa, tapa voittaa kehoni ja menneisyyteni rajoitukset sekä todistaa, mihin pystyn. – Näen työssäni nuoria, jotka kantavat samoja pelkoja ja toivottomuutta kuin minä aikoinaan. Haluan muistuttaa näitä nuoria siitä, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa, kaikesta voi selvitä ja elämästään voi rakentaa merkityksellisen. NRO 4 / 25 – Kipu ja epätoivo lamauttivat, mutta päätin taistella askel kerrallaan. Sen kertominen ei ole tuntunut hänestä tarpeelliselta. Haluan olla heille se aikuinen, joka uskoo heihin, niin kuin perhekodin vanhemmat uskoivat minuun ja rakensivat luottamusta. Jouni on työskennellyt vajaat kolme vuotta lastensuojelussa, jossa hän pääsee auttamaan lapsia ja nuoria, jotka tulevat vaikeista oloista niin kuin hänkin. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 44 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 44 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Jouni tietää ja tuntee, mitä nämä lapset ja nuoret ovat joutuneet kokemaan. Nuoret eivät tiedä Jounin tarinaa. Omat kokemukset kuitenkin auttavat ymmärtämään nuoria, kuuntelemaan heitä ja antamaan oikeanlaisia avaimia elämään. Hän olisi halunnut hakeutua alalle jo vuosia sitten, mutta omat käsittelemättömät asiat piti työstää ensin kuntoon. J ouni päätti jo teini-ikäisenä, että jonain päivänä hän työskentelisi lastensuojelussa
S uomessa kasvaa ennennäkemättömän itsenäisiä ja päämäärätietoisia lapsia – tai ainakin tällainen odotus syntyy, kun lukee julkilausuttuja kasvatustavoitteita. Lapsen itseohjautuvuus tuli pedagogiseksi tavoitteeksi iässä, jossa se ei aivojen kehityksen mukaan ole edes mahdol lista. Kulttuuriset asenteet ohjaavat käsitystämme lapsen parhaasta LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN psykologian emeritaprofessori, Helsingin yliopisto YHTEISKUNTA KOLUMNI 45 LAPSEN MAAILMA KU V A : M A R K KU V E R K A S A LO 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 45 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 45 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Myös lapsi muuttui hoivan ja huolenpidon tarvitsijasta pystyväksi itseohjautuvaksi päätösten tekijäksi. Talouselämän ohjatessa lapsen katsotaan tarvitsevan kodin ulkopuolista ammattikasvattajaa. Kulttuurin muutoksen myötä luentopyyntöjen aihe vaihtui siihen, miten lapsesta saadaan määrätietoinen tahtoja. Tilastot kertovat muuta: itsenäisyyden sijaan ovat kasvaneet nuorten masennus, ahdistus ja sosiaaliset pelot. Uusi käsitys löysi nopeasti kaikupohjan Suomessa, jossa lapsen varhainen riippumattomuus aikuisesta on ollut ikiaikainen ihanne. Käsitys lapsesta muovautuu aina aikuisen maailmaan sopivaksi. Kun vallalla on perhekeskeinen kulttuuri, lapsi tarvitsee vanhempia. Kulloisenkin mallin sanotaan aina olevan lapsen parhaaksi. Lapsi ei lyönyt takaisin, kun häntä lyötiin, vaan tuli hakemaan aikuiselta apua. Lyhyet koulupäivät nähtiin positiivisena asiana, vaikka yksinäisten iltapäivien tiedetään lisäävän masennuksen riskiä. Pelko oli, että aikuiseen turvautuva lapsi ei tule menestymään elämässä. 1980-LUVUN LOPPUUN saakka minulle tulleet luentopyynnöt koskivat sitä, miten kitketään aggressio ja kasvatetaan muut huomioon ottava lapsi. Curlingvanhemmuutta ei ole lapsen turvana oleminen. Vuosikymmenen lopussa esitettiin eräästä päiväkodista huoli, että heillä on liian kilttejä lapsia. Curlingvanhemmuutta on se, että itsenäisyyskasvatuksen nimissä ja pettymyksiä peläten lapselle jätetään päätäntävalta asioissa, jotka aikuisen tulisi ratkaista. Kun puhutaan vanhempien vastuusta, tulisi ensisijaisesti arvioida kulttuu rista puhetta, jolla vanhemmuuteen ohjataan. Suomalainen ihanne yksin pärjäävistä lapsista sai pedagogisen muodon. Tämä lisää lapsen epävarmuutta, heikentää kykyä kestää vastoinkäymisiä ja on mielenterveyden riski. Tämä ilmenee esimerkiksi pelkona curlingvanhemmuudesta. 1980-LUVULLA ALKANUT jälkiteollinen aika toi mukanaan jyrkän ihmiskuvan vaihdoksen. Muutosta lapsikäsityksessä ei selittänyt tutkimukseen pohjautuva tieto vaan kulttuurin muutos. Kulttuurin ihanteet saattavat hyvästä tarkoituksesta huolimatta kääntyä lapsen kehityksen riskiksi. Vanhemmat eivät kehitä kasvatuksen ideologioita vaan toteuttavat sitä, minkä heille kerrotaan olevan lapsen parhaaksi. Lapsen itsenäisyyttä ihannoivassa kulttuurissa on mahdoton hyväksyä tutkimustieto, jonka mukaan selkeät ohjeet ja määräykset antava kasvatus johtaa itsenäisyyteen, kun taas ikään nähden liikaa päätäntävaltaa antava kasvatus epäitsenäisyyteen ja epävarmuuteen. Ihminen muuttui yhteisön jäsenestä yksilöksi, joka kykenee mihin tahansa, kunhan riittävästi tahtoo ja joka on itse vastuussa sekä onnistumisistaan että epäonnistumisistaan
Auta puolisoa, pyydä ja anna anteeksi, lähetä kiva tekstiviesti, pussaa ja kysy kuulumisia. Täi-imuri poistaa täit ja munat ilman kemikaaleja. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Pienet päivittäiset rutiinit ja huomionosoitukset vahvistavat parisuh detta myös pikkulapsiarjessa. TÄI-IMURI Täi-imurissa on yhdistetty perinteinen kampaus imuriin. He pyrkivät purkamaan ristiriidat nopeasti ja kertoivat selvittävänsä ärsyyntymiseen johtaneet seikat puhumalla, kertoo tutkija Anni Arola yliopiston verkko artikkelissa. Suunnittelu auttaa toteuttamaan asioita, jotka ovat jääneet lapseen keskittyessä tekemättä. . Tutkijan mielestä lapsesta ei tulisikaan puhua vain haasteiden tuojana, vaan myös parisuhteen vahvistajana. Kerro rehellisesti tunteistasi ja ajatuksistasi. P ikkulapsiaika on usein parisuhteelle kova koettelemus. Parisuhteen hoitaminen suomalaisilla esikoislapsen vanhemmilla – avointa keskustelua ja konkreettisia tekoja. Maahantuoja: Terveystekniikka Oy WWW.TAI-IMURI.FI Täi-imuri kerää löydökset tiiviiseen keräys suodattimeen, joka on helppo hävittää käsin koskematta. Täi-imuri on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jolla on kahden vuoden takuu. Näin varmistat, ettei tartunta leviä epidemiaksi asti. Tilaa osoitteesta www.tai-imuri.fi tai soita asiakaspalveluun 030 635 8332 Tiesitkö. Laite on ladattava ja sitä voi käyttää lukemattomia kertoja. Tee tarkistus Täi-imurilla välittömästi. SUOJAA KOKO PERHE TAI RYHMÄ • Puhdista laite välillä ja tarkista myös muiden perheentai ryhmän jäsenten päät. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui 29 suomalaista heteropariskuntaa, joiden esikoinen oli noin 1,5-vuotias. 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa yli 100 paikkakunnalla Puheterapia | Toimintaterapia | ADHD-tutkimus Yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus 7–15 v Oma väylä -kuntoutus 16–29 v Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Sopeutumisvalmennus: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092025_200x132.5.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092025_200x132.5.indd 1 8.9.2025 14.37.43 8.9.2025 14.37.43 TÄI-IMURI Ehdoton uutuustuote lapsiperheille, tarhoihin ja kouluihin TÄI-IMURI on tehokas ja hygieeninen tapa poistaa täit helposti, ilman kemikaaleja. – Vanhemmat korostivat avointa keskustelua myös konfliktitilanteissa. Täi voi elää 30 päivää ja laskea yli 150 munaa. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 46 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 46 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Täyttynyt keräyssuodatin kipataan roskikseen käsin koskematta. Täi-imuri irrottaa ja imee täit ja munat hellä varaisesti suoraan tiiviiseen ja valaistuun suodat timeen, josta ne havaitaan välittömästi. Yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat tukevat vanhempien hyvinvointia. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten suomalaiset esikoislapsen vanhemmat hoitavat parisuhdettaan pikkulapsiaikana. POISTA TÄIT ENNEN KUIN NE LEVIÄVÄT • Jos munia ja täitä kerääntyy suodattimeen, käsittele pää kunnolla ja jatka päivittäin kunnes tartunta on ohi. Jos suodattimeen ei keräänny mitään, voit huokaista helpotuksesta. Täitartunnan nopea havaitseminen ja pysäyttäminen säästää aikaa ja kyyneleitä. 46 NRO 4 / 25 YHTEISKUNTA TUTKITTUA TIETOA O O N A N IS K A N E N Pussailu ja pienet teot kannattelevat pikkulapsiarjessa VANHEMMUUS 3 X PAREMPI PARISUHDE . Elisa Miinin Arola, Rönkä & Malinen. Täit ovat myös alkaneet kehittää vastus tus kykyä shampoo ja sprayval misteille. Parisuhde voi kuitenkin kukoistaa myös vauvaja taaperoarjen keskellä, jos vanhempien välinen keskusteluyhteys toimii. Käyttämällä Täiimuria et tarvit se kemikaaleja, vaan estät täi epidemioiden leviämisen hel posti ja nopeasti. Toimiva vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeää parisuhteen hyvinvoin nille. Tutkimukseen osallistuneet isät myös ilmaisivat myönteisiä tunteitaan ja kunnioitustaan puolison vanhemmuutta kohtaan. Puhumisen merkityksen nostivat esiin sekä miehet että naiset. . Muista myös kuunnella aktiivisesti, mitä puolisosi puhuu sinulle. HAVAITSE JA TOIMI HETI • Epäiletkö täitartuntaa
Jos suodattimeen ei keräänny mitään, voit huokaista helpotuksesta. Näin varmistat, ettei tartunta leviä epidemiaksi asti. TÄI-IMURI Täi-imurissa on yhdistetty perinteinen kampaus imuriin. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Täi-imuri poistaa täit ja munat ilman kemikaaleja. Täitartunnan nopea havaitseminen ja pysäyttäminen säästää aikaa ja kyyneleitä. Maahantuoja: Terveystekniikka Oy WWW.TAI-IMURI.FI Täi-imuri kerää löydökset tiiviiseen keräys suodattimeen, joka on helppo hävittää käsin koskematta. SUOJAA KOKO PERHE TAI RYHMÄ • Puhdista laite välillä ja tarkista myös muiden perheentai ryhmän jäsenten päät. Täi voi elää 30 päivää ja laskea yli 150 munaa. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa yli 100 paikkakunnalla Puheterapia | Toimintaterapia | ADHD-tutkimus Yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus 7–15 v Oma väylä -kuntoutus 16–29 v Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Sopeutumisvalmennus: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092025_200x132.5.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_092025_200x132.5.indd 1 8.9.2025 14.37.43 8.9.2025 14.37.43 TÄI-IMURI Ehdoton uutuustuote lapsiperheille, tarhoihin ja kouluihin TÄI-IMURI on tehokas ja hygieeninen tapa poistaa täit helposti, ilman kemikaaleja. Tilaa osoitteesta www.tai-imuri.fi tai soita asiakaspalveluun 030 635 8332 Tiesitkö. Tee tarkistus Täi-imurilla välittömästi. Käyttämällä Täiimuria et tarvit se kemikaaleja, vaan estät täi epidemioiden leviämisen hel posti ja nopeasti. Laite on ladattava ja sitä voi käyttää lukemattomia kertoja. POISTA TÄIT ENNEN KUIN NE LEVIÄVÄT • Jos munia ja täitä kerääntyy suodattimeen, käsittele pää kunnolla ja jatka päivittäin kunnes tartunta on ohi. HAVAITSE JA TOIMI HETI • Epäiletkö täitartuntaa. Täi-imuri irrottaa ja imee täit ja munat hellä varaisesti suoraan tiiviiseen ja valaistuun suodat timeen, josta ne havaitaan välittömästi. Täit ovat myös alkaneet kehittää vastus tus kykyä shampoo ja sprayval misteille. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 47 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 47 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. Täi-imuri on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jolla on kahden vuoden takuu. Täyttynyt keräyssuodatin kipataan roskikseen käsin koskematta
60?% toivoo saavansa nykyistä enemmän apua, tietoa ja tukea kasvatustilanteisiin. Kuritusväkivalta on ylisukupolvista. KANNUSTAVAT KEINOT KASVATUKSEEN Hyvä kasvaa -kyselyssä vanhemmista on käyttänyt kasvatuksessa: 90?% Hellää kosketusta, sylissä tai lähellä pitämistä, silittelyä 88?% Kiittämistä 87?% Kannustavaa puhetta ja palautetta, vahvuuksien tukemista 86?% Tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja hyväksymistä 85?% Neuvottelua ja perustelemista 85?% Johdonmukaisia ja selkeitä rajoja YHTEISKUNTA LAPSUUS LUKUINA 48 NRO 4 / 25 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 48 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 48 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. 1984 Suomi kriminalisoi lapsiin kohdistuvan väkivallan ensimmäisten maiden joukossa. Lapsena kuritetuista 14 % hyväksyy fyysisen kurittamisen poikkeustapauksissa ja 44 % on itse kurittanut tai käyttänyt kuritusväkivaltaa. Kannusta, älä kurita TEKSTI KATRI KOIVUNEN KUVITUS ISTOCK Lasten tukistaminen on viime vuosikymmeninä vähentynyt, mutta henkisen väkivallan käyttö on lisääntynyt. Lastensuojelun Keskusliitto on seurannut kuritusväkivaltaan liittyviä trendejä suomalaisessa yhteiskunnassa vuodesta 1981. KASVATUS 41?% on käyttänyt kuritusväkivaltaa lapsensa kasvatuksessa
96?% pitää haitallisena lapsen altistamista vanhempien keskinäiselle fyysiselle väkivallalle 87?% pitää haitallisena piiskan antamista lapselle 70?% pitää haitallisena lapsen tukistamista 53?% pitää haitallisena lapselle huutamista 26?% pitää haitallisena lapsen määräämistä yksin rauhoittumaan esimerkiksi jäähypenkille 46?% 35?% 47?% 25?% 35?% 24?% 22?% 8?% 19?% 5?% On käyttänyt jotain kurituskeinoa lastensa kasvatuksessa On tarttunut lapseen kovakouraisesti tai retuuttanut lasta Pitää jäähypenkkiä hyväksyttävänä kasvatuskeinona Katsoo ruumiillisella kurituksella uhkailun hyväksyttäväksi kasvatuskeinoksi Hyväksyy poikkeustapauksissa, että vanhemmat käyttävät lapsiinsa lievää tai kohtuullista kuritusväkivaltaa miehet naiset ”Tietoisuuden lisäämisen rinnalle tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, jotka kohtaavat perheet silloin, kun keinot ovat vähissä ja tunteet pinnassa.” Älä huuda, älä retuuta! -selvityksen tekijä, erityisasiantuntija Laura Holmi YHTEISKUNTA LAPSUUS LUKUINA 49 LAPSEN MAAILMA 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 49 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 49 17.9.2025 11.51 17.9.2025 11.51. ( L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I T TO 2 1 9. Miehet suhtautuvat sallivammin kuritusväkivaltaan ja myös käyttävät sitä naisia enemmän. Asenteet ovat muuttumassa kohti sallivampaa suhtautumista henkisen väkivallan muotoja kohtaan. ) SAAKO PIISKATA. ( L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I T TO 2 2 5 . L Ä H T E E T: Ä L Ä H U U DA , Ä L Ä R E T U U TA ! S U O M A L A I ST E N K A S VAT U S A S E N T E E T JA KU R I T U S VÄ K I VA L L A N K ÄY T TÖ 2 2 5 . ) H Y VÄ K A S VA A -VA N H E M P I E N KO K E M U KS I A K A N N U STAVA N K A S VAT U KS E N K ÄY TÖ STÄ . ENTÄ HUUTAA. SUKUPUOLTEN EROT KURITUSVÄKIVALLASSA Valtaosa pitää lapseen kohdistuvaa väkivaltaa haitallisena lapsen kehitykselle ja kasvulle
Tämä prinsessa ei pelkää mitään.” Elisa Miinin Rohkea prinsessa avosylin L U O M M E T O I V O A Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada elää häntä tukevassa, suojelevassa ja hänestä huolehtivassa ympäristössä. YHTEISKUNTA KANNESSA 50 NRO 4 / 25 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 50 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 50 17.9.2025 11.52 17.9.2025 11.52. Sisukkuudellaan Alyssa poistaa kaikki esteet tieltään. Hän haluaa tehdä samoja asioita kuin he ja harjoittelee sinnikkäästi, kunnes oppii uudet taidot. Välillä Alyssan mielenmaisemaan on vaikea päästä kiinni, sillä hän käyttää tukiviittomia mutta ei puhu. ”ALYSSA ON oikea prinsessa rämäpää: hän tykkää kiipeilemisestä , uimi sesta, potkupyöräilystä ja metsä retkistä. Parasta ovat vaijerit, joita pitkin pääsee liukumaan kovaa. Äidin silmissä tyttö vaikuttaa kyllä niin onnelliselta kuin vain voi olla. Alyssan esikuvia ovat hänen isosisaruksensa. YK Lapsen oikeuksien sopimus Guidelines for Alternative Care Avosylin yhtymä tarjoaa kokonaisvaltaista lastensuojelun osaamista lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin
Pehmeälle elämän alulle Vauvanhoitoa huolellisesti valituista ainesosista 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 2 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 2 15.9.2025 15.11 15.9.2025 15.11 avosylin L U O M M E T O I V O A Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada elää häntä tukevassa, suojelevassa ja hänestä huolehtivassa ympäristössä. 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 51 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 51 16.9.2025 14.48 16.9.2025 14.48 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 2 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 2 16.9.2025 14.50 16.9.2025 14.50. YK Lapsen oikeuksien sopimus Guidelines for Alternative Care Avosylin yhtymä tarjoaa kokonaisvaltaista lastensuojelun osaamista lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin
— ?. Toivottavasti pidit lukemastasi! TILAA JA TUE LAPSEN OIKEUKSIA EDISTÄVÄÄ JOURNALISMIA vain 5€ /kk 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 52 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 52 15.9.2025 15.10 15.9.2025 15.10 L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I . Tämä prinsessa 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 1 250912_Lapsen_Maailma_4_2025.indd 1 15.9.2025 15.20 15.9.2025 15.20 4 — 25 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 1 250915_Lapsen_Maailma_kansi.indd 1 16.9.2025 7.30 16.9.2025 7.30. ei pelkä ä mitää n. Käsissäsi on ensimmäinen uudistunut Lapsen Maailma -lehti LAPSENMAAILMA.FI/ TILAA Tiesitkö, että Lapsen Maailma on ainoa ei-kaupallinen lapsiin ja nuoriin keskittyvä journalistinen media Suomessa. + KASVATA KANNUSTAMALLA PARISUHDE PIKKULAPSI ARJESSA KIPU, JOKA EI HELLITÄ ERO MULLISTAA LAPSEN ELÄMÄN Sisu kku ude llaa n Alyss a poista a esteet tieltään