LASTENSUOJELUN ETÄVASTAANOTTO TOIMII | VIITTOMAKAHVILA VISPILÄ ”MEIDÄNKIN ÄITI JA ISÄ EROSI” | NELOSPERHEEN RANKKA ARKI Koska lapse. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 4 | 2020 KESÄÄ EI OLE PERUTTU! | SAAKO LASTEN KUVIA JAKAA NETISSÄ. ?ärkein?ä, mi?ä meillä on! LM4_s1-2_Kansi.indd 1 LM4_s1-2_Kansi.indd 1 6.5.2020 11:35:10 6.5.2020 11:35:10. ova
Keitä ne on ne sankarit, sellaiset sankarinaiset, jotka tosi työstä palkintonsa saa?” (J. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa. ”Keitä ne on ne sankarit , sellaiset sankarimiehet, joita koko valtakunta arvostaa. Karjalainen) ETSITÄÄN LASTENSUOJELUN ETSITÄÄN LASTENSUOJELUN ARJEN SANKAREITA! ARJEN SANKAREITA! SS LL Millaisia tekoja lastensuojelussa tarvitaan. Tässä poikkeuksellisessa ajassa on korostunut yhä enemmän yhteinen tehtävämme suojella lasta. Palkinto jaetaan syksyllä Palkinnon saajan valinnassa esiraatina toimivat Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat yhdessä Huoltaja-säätiön kanssa. Millaisia ovat lastensuojelun arjen sankarit. Lastensuojelun työntekijät ovat tehtävässään kantamassa isoa yhteiskunnallista vastuuta. Palkinnonsaajan valitsijan tehtävään on kutsuttu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tarja Heino. Lapsen suojelu on lastensuojelun erityisin tehtävä. Lastensuojelun arjen sankareiden aineksia ovat: • innovatiivisuus ja luovuus • eettinen ja lapsilähtöinen työote • ratkaisulähtöisyys • yhteistyökykyisyys • joustavuus poikkeuksellisissa oloissa Ehdotuksia voi antaa 15.8.2020 asti: https://link.webropolsurveys.com/S/67987DB3A68B674E Perusteluissa kysytään sankarin aineksien lisäksi suositusta yhteistyökumppanilta ja palautetta asiakkailta. Lastensuojelutyötä ohjaa asiakkaiden ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä lapsen edun asettaminen lähtökohdaksi. Miten arjen sankarit toimivat poikkeustilanteissa. Ilmianna lastensuojelun tekijöitä! Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö etsivät lastensuojelun arjen sankareita! Emme etsi supervoimia tai supertekoja, vaan niitä arjen luovia ratkaisijoita, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä lasten suojelemiseksi. Etsimme arjen sankareita, jotka ovat selviytyneet myös poikkeusoloissa ammattitaidon, osaamisen ja luovuuden avulla. Lisätietoja antavat Lastensuojelun Keskusliitto, erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, annukka.paasivirta@lskl.fi, 040 647 2515 Huoltaja-säätiö, toiminnanjohtaja Lea Suoninen-Erhiö, lea.suoninen-erhio@huoltaja-saatio.fi, 09 771 2186 SS LL LM4/2020 s-2 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 LM4_s1-2_Kansi.indd 2 4.5.2020 15:13:02 4.5.2020 15:13:02. Ilmianna lastensuojelun tekijöitä (työpari, tiimi tai moniammatillinen tiimi), jotka ovat mielestäsi onnistuneet lastensuojelun keskeisimmässä tehtävässä: lasten suojelussa
s. 6 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU ! S.55 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 3 ›› LM4_s3-4_SisLu.indd 3 LM4_s3-4_SisLu.indd 3 6.5.2020 16:27:40 6.5.2020 16:27:40. TOUKOKUU | 4 | 2020 SISÄLTÖ LASTEN SUOJELU 14 Entinen rikollinen auttaa nuoria syrjäytyneitä 24 Inarissa toimii lastensuojelun etävastaanotto 26 Nuorisokodissa ystävystyneet Tiia Forsman ja Reetta Kokkonen kiittävät ohjaajia, jotka kuuntelivat ilman vähättelyä 38 Nelosperheen ankea arki teki Helena Jouppilasta lasten suojelijan 45 Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni Jenni Erkintalo ja Réka Király perustivat lastenkirjakustantamon, jotta suomalaiset oppisivat lukemaan kuvakirjoja
Helsinki . Kuopio . Arkea kuormittaa myös, jos palveluita ei ole samalla tavoin tarjolla kuin normaalisti. . Olemme koonneet verkkosivuillemme yhteen lasten ja perheiden palveluita, vinkkejä ja tuen lähteitä. s. 55 Palvelukortti 65 Päivi Alasalmen kolumni 66 Kuukauden kirjat: Selkokirjojen tarjonta monipuolistuu 4 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s3-4_SisLu.indd 4 LM4_s3-4_SisLu.indd 4 6.5.2020 16:28:02 6.5.2020 16:28:02. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 . s. Myös kunnissa on löydetty uusia tapoja auttaa ja tukea perheitä. POIKKEUSAIKA HAASTAA PERHEET Monen lapsiperheen jaksaminen on ollut koetuksella poikkeuskevään aikana. Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 56 OSALLISUUS 60 Erovertaisryhmässä lapset pääsevät juttelemaan saman kokeneiden ikätovereiden kanssa 62 Lapsiraati päättää, mikä on vuoden paras lastenromaani PERHE, VANHEMMUUS JA TYÖ 6 Jenni Erkintalo ja Réka Király perustivat lastenkirjakustantamon 12 Isä Marko Laihinen ja tytär Iiris Suvitie kirjoittivat yhdessä kirjan 42 Viittomakahvila Vispilä on perheiden kohtaamispaikka 46 Onko oikein jakaa lastensa kuvia netissä. 46 Minna Eriksen kouluttautui toimintaterapeutiksi . Etäleiri tai virtuaaliseikkailu ei täysin korvaa kesäleiriä, mutta järjestöt tekevät parhaansa, että perheille on tarjolla kesätoimintaa ja tukea kesän yli tänäkin vuonna. Isovanhemmat eivät ehkä voi tukea perheitä lastenhoidossa, ja lomia on saatettu pitää pois jo ennen lomakautta. Varkaus . Kempele . 50 Runoilija Anna Elina Isoaro pohtii äitiyttä 56 Minna Eriksen onnistui vaihtamaan alaa keskellä lapsiperhearkea VARHAISKASVATUS 34 Turun Kupittaalla päiväkotilapsille vuokrattiin siirtolapuutarhamökki kesäksi PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Lapset ja UV-säteily 30 Tutkittua tietoa: Kääntyykö vanhemmuuden tukeminen itseään vastaan. Samojen seinien sisällä on ehkä ollut yhtä aikaa työpaikka, koulu, harrastuspaikka ja lounasravintola. 26 Onko lasten kuvien laittaminen nettiin väärin tai suorastaan rikollista. Isokyrö Turku . Tampere . . Inari . Kesä tuo omat haasteensa. 66 Tiia Forsmanin (vas.) ja Reetta Kokkosen kohdalla lastensuojelu onnistui. s. Älä jää yksin! Lue esim.: > www.lskl.fi/verkkouutiset/ kesaa-ei-ole-peruttu/ > www.lskl.fi/blogi/miten-sailyttaaperhesopu-poikkeustilan-aikaan > www.lskl.fi/blogi/ rakkautta-koronan-aikaan/ KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. TUTUSTU SELKOKIRJOIHIN! S. vuosikerta KANSI Veera Heikkosen kuvasi kanteen Pasi Leino. 79
Sosiaalisessa mediassa käydään paljon keskustelua koronasta, mutta sieltä ei suinkaan löydy koko totuus käydystä keskustelusta tai päättäjien käytettävissä olleesta tiedosta. Köyhyyden vaikutuksia pystytään vähentämään myös hyvin toimivilla palveluilla. Nauttia tulevan kesän meille tuomista mahdollisuuksista. Vaikuttaa siltä, että perheet, joilla on ollut vaikeuksia selvitä arjesta jo ennen koronan aiheuttamaa poikkeustilannetta, kärsivät siitä tällä hetkellä eniten. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Poikkeustilanne on poikinut myös tosiasioiden vääristelyä ja väärää tietoa. Nähdä poikkeusajan jälkeen positiivisia mahdollisuuksia työelämän tai muun arjen järjestymisessä. Selätämme yhdessä tämän vaikean ajan. Tulossa saattaa olla myös uusia koronaaaltoja, joihin tulee varautua parhaalla mahdollisella tavalla. pääkirjoitus Huoli taloudellisesta toimeentulosta on tullut osaksi monen perheen arkea koronapoikkeustilanteessa. Nähdä tulevaisuudessa se hetki, kun vietämme jälleen aikaa läheistemme kanssa. Sosiaaliturvan kriittistä uudistamista lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi onkin tehtävä kiireellisesti. Siihen siirrytään poikkeustilanteesta asteittain. äitiysja lastenneuvolat sekä varhaiskasvatuksen palvelut ja koulut. Unelmoida siitä, että voimme taas käydä kulttuuritai urheilutapahtumissa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 5 LM4_s5_PK.indd 5 LM4_s5_PK.indd 5 6.5.2020 12:38:03 6.5.2020 12:38:03. Oikean tiedon löytäminen poikkeustilanteessa onkin erityinen haaste, joka vaatii mahdollisimman avointa ja selkeää viestintää. Joissakin perheissä toimeentulon heikentyminen on voinut tarkoittaa lapsiperheköyhyyttä. Kukaan meistä ei vielä tiedä, mitä uusi normaali tulee olemaan. On tärkeää huolehtia siitä, että lapsiperheet saavat jo varhaisessa vaiheessa tukea matalalla kynnyksellä. Nyt on aika huolehtia lasten ja perheiden palvelujen riittävyydestä tilanteessa, jossa poikkeusolojen jälkeen siirrytään asteittain kohti uutta normaalia. Sillä: me taltutamme koronan ennen pitkää. erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka lopulta siitä selvittiin. On tärkeää luoda uskoa tulevaan. Me kirjoitamme yhdessä palan suomalaista historiaa, jota voimme tulevaisuudessa muistella. Avainasemassa ovat mm. Vanhemmat ovat saattaneet joutua yllättäen lomautetuiksi tai irtisanotuiksi myös sellaisilta aloilta, joissa työtä on aina ollut tekevälle tarjolla. Tarvitaan myös tarkkaa ohjeistusta siitä, miten uutta normaalia rakennetaan tilanteessa, jossa tartuntaja tautiriski pesivät edelleen keskuudessamme. Me kirjoitamme palan suomalaista historiaa, jota voimme tulevaisuudessa muistella . Luottaa siihen, että meillä on koko ajan paremmat ja paremmat valmiudet kohdata koronan tuomat haasteet
perhe ja työ Jenni Erkintalo (oik.) on Etana Editions -kustantamon toimitusjohtaja ja Réka Király hallituksen puheenjohtaja. Sen nimi tarkoittaa unkariksi kellon heiluria. 6 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 6 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 6 8.5.2020 14:21:14 8.5.2020 14:21:14. Vastuut on jaettu tasan. Myös Rékan Inga-koira osallistuu työskentelyyn
KAISA PASTILA | KUVAT JANI LAUKKANEN LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 7 ›› LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 7 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 7 8.5.2020 14:21:24 8.5.2020 14:21:24. He halusivat, että suomalaiset oppisivat lukemaan kuvakirjoja. ”Lapsille voi kirjoittaa isoista asioista” Graafiset suunnittelijat Réka Király ja Jenni Erkintalo perustivat viisi vuotta sitten lastenkirjakustantamon
Lapsi tutustuu kirjaan myös esineenä”. Rékan ja hänen poikansa kodin kirjahyllyt olivat täynnä kuvakirjoja. Ilman näitä kävelyitä ne kulkisivat vain oman navan ympärillä, mikä ei olisi lainkaan terveellistä. He olivat meille esikuvia, Jenni sanoo. Kirjoista puuttui jokin vapauden elementti. Idea jäi kytemään, kunnes kesällä 2013 elämä puuttui peliin. Pariisilaisen Pompidou-keskuksen kirjakaupan hyllyt olivat täynnä toinen toistaan ihanampia lastenkirjoja. Kuvakirjan juttu on se, että asioita kerrotaan monella tasolla. Puukirja vie minut takaisin omaan lapsuuteeni. Huonetta kiertävät värikkäät kirjahyllyt. Jenni oli parivuotiaan pojan äiti. Nyt ei enää odoteltaisi! Hittikirja kantaa Eiralaisen kerrostalon kivijalassa on liike, jonka ikkunassa lukee Etana Editions. Naiset päättivät lähteä seuraavan vuoden tammikuussa Bolognan kansainvälisille lastenkirjamessuille omien kirjaideoidensa kanssa. – Tuli tunne, ettei aikaa ole ehkä loputtomasti. ”Rakastamme Jennin kanssa luontoa. Kävimme isäni kanssa joka sunnuntai pitkillä kävelyillä, kuuntelimme metsää ja puita, sitä, miten ne suhisevat. Se ei tarkoita vain metsää, vaan myös kaupungin puut ovat meille tärkeitä. M iksei Suomessa julkaista tällaisia lastenkirjoja. Työ tulee aloittaa jo pottaiässä. ”On turha pohtia 10-vuotiaan kanssa, miksei hän tykkää kirjoista. Silloin täällä oli täysi sekasotku. Oven takaa avautuu sievä työtila. Hän oli viime aikoina tutkinut lastenkirjoja paitsi ammattilaisen myös äidin silmin, eikä ollut tyytyväinen tarjontaan. Jenni Erkintalosta tuntui kuin olisi tullut karkkikauppaan. – Meidän pitäisi perustaa oma kustantamo, Réka heitti ilmaan. 8 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 8 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 8 6.5.2020 15:21:36 6.5.2020 15:21:36. Tarinankaari opitaan kuvakirjoista. Suomessa kuvakirjojen piti olla tietyn mallisia, paperitkin olivat saman paksuisia ja tylsiä. Rakastan tehdä pitkiä kävelyitä Helsingin puistoissa. Nuo miehet olivat toteuttaneet elämässään merkityksellisiä asioita ja seuranneet intohimoaan. Kaikki on tiptop. Toivomme, että lapset innostuisivat heitä ympäröivästä luonnosta sen avulla. Réka Királyn mielestä kuvakirjat ovat avain siihen, että nuoret löytävät lukemisen. – Olisit nähnyt työhuoneemme viime kesäkuussa. Rékan kalustesuunnittelijaisä kuoli Budapestissa, ja Jenni menetti appiukkonsa. Teimme yhteisen Ystäväni puu -kirjan kuvituksia maalaten, piirtäen, repien ja skannaten, Réka kertoo. Reissun jälkeen Jenni kertoi havainnoistaan työhuonekaverilleen Réka Királylle, joka tunnusti, että hänkin oli jo vuosia täyttänyt matkalaukkunsa lomamatkoilta lastenkirjoilla. Keväällä hän opetti minulle pajupillin teon. Hänen verstaassaan opin, miltä eri puulajit tuoksuvat”, kertoo Réka Király, 42, Ystäväni puu -kirjan taustoista. Kumpikin naisista menetti samoihin aikoihin itselleen läheisen ihmisen. Keskellä on kaksi työpöytää ja niiden vieressä pyöreä pöytä kokoustamiseen. Tunnen silloin itseni osaksi isompaa kokonaisuutta ja saan ajatukseni liikkeelle. Siksi teimme tietokirjan 13 puulajista
Rékasta se, että hän on elänyt lapsuutensa muualla, saa välillä näkemään asioita selvemmin. – He ovat kasvaneet kustantamolla ja tottuneet viihdyttämään täällä itseään sillä aikaa, kun meillä on töitä. Jos haluaa pärjätä kilpailussa pienenä kustantamona, pitää olla tuntosarvet herkkinä. Kun seisoin lavalla palkintotilaisuudessa bolognalaisessa keskiaikaisessa palatsissa freskojen alla ihmisten taputtaessa villisti, tunsin paitsi syvää kiitollisuutta myös varmuutta siitä, että olemme oikealla tiellä, Jenni sanoo. Onneksi lastenkirjallisuus voi maailmalla hyvin. Jos vanhemmalta puuttuu sanoja vaikeiden asioiden kohdalla, kirjat voivat auttaa. Saaduilla tuotoilla palkattiin ensimmäiset ulkopuoliset tekijät, Juha Virta ja Marika Maijala, ja loppu on historiaa… Virran ja Maijalan Piano karkaa -kirjasta tuli hitti. Kustantajien lapset poikkeavat tänne mielellään koulun jälkeen. – Lapsille voi kertoa vaikeista asioista, kunhan ei herätä turhaa ahdistusta, Jenni sanoo. Etanoiden kirjoissa on käsitelty esimerkiksi kuolemaa, syntymää ja masennusta. – Aikuinen ymmärtää tarinan usein tekstin avulla, mutta pieni lapsi saa oivalluksia juuri kuvien kautta. – Suomessa ajatellaan, että lastentapahtumien pitää olla ilmaisia. Pari vuotta myöhemmin hän palasi Taideteolliseen korkeakouluun maisteriopintoihin ja jäi sille tielle. Esimerkiksi Jennin kirjoittamassa Mato ja meri -kirjassa herätetään päiväkoti-ikäisiä vesien suojeluun. Se oli myös ehdolla Vuoden kaunein kirja -palkinnonsaajaksi ja pääsi Kauneimpien kirjojen kokoelmaan 2019. Suomenkielisestä versiosta on otettu kolme painosta. Viiden vuoden aikana Etanoiden kustannusfilosofiaksi on muodostunut antaa tilaa uudelle, oivaltavalle, kokeilevalle lastenkirjallisuudelle. LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 9 ›› LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 9 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 9 6.5.2020 15:21:36 6.5.2020 15:21:36. Kuvakirjan juttu on se, että asioita kerrotaan monella tasolla. Lokakuussa ilmestynyt kirja on saanut hyvän vastaanoton. Jos haluaa pärjätä kilpailussa pienenä kustantamona, pitää olla herkät tuntosarvet. Kustantamo on julkaissut jo seitsemän esikoiskirjaa. Ylipäätään lastenkulttuuria ei Rékan mielestä arvosteta Suomessa. Jos haluaa syventää omaa kuvakirjojen lukutaitoaan, kannattaa Rékan mukaan kiinnittää huomiota siihen, ettei kiirehdi kääntämään sivua, vaan kysyykin itseltään: mitä muuta tarinaa kuvat kertovat. Tämän vuoden kirjoissa näkyy ainakin empatia ja moniäänisyyden arvostaminen. – Haluamme, että lapsille kasvaa ymmärrys siitä, että kaikilla ihmisten toimilla on väliä, kohdistuivat ne sitten ympäristöön tai toisiin ihmisiin. Siksi teksti menee usein kuvakirjoissakin edelle, vaikka periaatteessa kuvan ja tekstin kuuluisi olla yhtä tärkeitä. Kirja oli ainoa suomalainen lastenkirja, joka sai tunnustuksen. Ei ole esimerkiksi tavatonta, että ison kirjakaupan näyteikkunat on täytetty kuvakirjoilla. Se annetaan vuosittain 200 lastenkirjalle, jotka ovat korkealaatuisia sisällöltään ja ulkoasultaan. Sen oikeudet on tähän mennessä myyty jo viiteen maahan. He ovat ystävystyneet ruotsalaisten, ranskalaisten, norjalaisten, portugalilaisten ja latvialaisten lastenkirjakustantajien kanssa. Tylsyyttäkin tarvitaan Iltapäivisin pinkin kokouspöydän valtaa nuoriso. Mato ja meri sai lokakuussa arvostetun kansainvälisen White Ravens -tunnustuksen. Syyskatalogin teemoja olivat esimerkiksi maahanmuutto, ulkopuolisuus, toisen hyväksyminen sekä yhdessäolo ja lämpö. – Kannustus Suomen rajojen ulkopuolelta on meille tärkeää. Etanoiden ensimmäiset kirjat, Rékan kirjoittama ja kuvittama Yksi vielä ja Jennin kirjoittama ja kuvittama Värejä meressä painettiin syksyllä 2014 mesenaatti.me-palvelussa kerätyillä varoilla. Etana-kustantajat sanovat, että heidän ammatillinen perheensä on ulkomailla. Lapsi oivaltaa kuvien kautta – Suomi on kuvakirjan kehitysmaa, sanoo Jenni. Jennin poika on tokaja Rékan kuudesluokkalainen. Täällä saa vähän tylsistyä, se tekee hyvää, Réka sanoo. Viime vuonna olimme ehdolla Euroopan parhaaksi lastenkirjakustantamoksi. Luota intuitioon Etanoiden nimessä on viesti. Hän tuli Suomeen aikoinaan Erasmus-vaihtoon. – Havainnoimme koko ajan anturat ojossa, mitä ympärillämme ja maailmalla tapahtuu. Se on kaunis ja tasa-arvoinen ajatus, mutta kääntöpuoli on, ettei lasten asioita koeta arvokkaiksi. Otamme tosissamme tehtävämme uuden sukupolven kasvattajina. Kuvaa ei osata meillä tulkita tai lukea, eikä sitä arvosteta. – Sen sijaan esimerkiksi romaanigenre on Suomessa vahva, Réka jatkaa. Etanan filosofiaan kuuluu, että lapsia rohkaistaan olemaan myös aktiivisia toimijoita. Luemme hiljaisia signaaleja ja luotamme intuitioon, Réka kuvailee. – Suomessa tekstillä on ylivalta, mikä juontaa juurensa varmasti siitä, että kansallisidentiteetti täällä on nuori ja sen rakentamisessa suomen kielellä on ollut merkittävä rooli. Esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa lasten kirjallisuus saa enemmän näkyvyyttä ja huomiota
Kannattaa kokeilla!” 10 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 10 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 10 6.5.2020 15:22:04 6.5.2020 15:22:04. Valo-pojan äidillä, Jenni Erkintalolla on idea vanhemmille: mitä jos antaisitkin lapselle kirjan, et kännykkää tai padia: ”Kirja vastaa moniin niihin haasteisiin, joiden kanssa nykyvanhemmat painivat, esimerkiksi ajan levottomuuteen
Jenni ja Réka eivät ole täydellisiä äitejä. Kun se jokin sitten on saatu, alamme haluta lisää: isompia ja uusia haasteita. Siinä oravanpyörässä ei helposti näe omia käyttäytymisja kuluttamismallejaan. Silloin ei tarvitse hötkyillä, vaan voi olla ihan rauhassa. . Käydessäni pari vuotta sitten Venemessuilla aloin miettiä, missä määrin veneilyä voi harrastaa käyttämättä ympäristöä hyväksi. Ehkä koronaviruserikoiskauden ansiosta solidaarisuus, yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen nousevat jälleen ihmisten arvojen keskiöön. Usein haaveilemme jostain, jota emme juuri sillä hetkellä voi saavuttaa sen sijaan, että tyytyisimme jo olemassa olevaan. – Se oli hetki, jolloin luovuuteni kasvoi. – Elämme turboahdetussa ajassa. Rékalla harrastetaan lautapelejä, sohvalla lötköttelyä ja pilvibongailua, Jenni lukee poikansa kanssa kirjoja. Älä kiirehdi kääntämään sivua! LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 11 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 11 LM4_s6-11_Jenny & Reka.indd 11 8.5.2020 11:27:12 8.5.2020 11:27:12. Yritin madon hahmon kautta avata tällaista jakautunutta ajatuskulkua. Omaa ajatteluaan ja empatiakykyjään voi ja kannattaakin kasvattaa”, Jenni Erkintalo, 41, kertoo Mato ja meri -kirjan synnystä. Kun Réka oli pieni, hänelläkin oli tapana mennä isänsä verstaalle ja seurata tämän työskentelyä. Jennin mielestä nykylapsille tehdään usein karhunpalvelus, kun vanhemmat pureksivat heille kaiken valmiiksi ja täyttävät lastensa tyhjät hetket. Halusin ottaa kirjalla kantaa kulutushysteriaan ja omassakin kuplassani esiintyvään kaksinaismoralismiin: me vaadimme päättäjiltä toimia, mutta olemme sokeita omalle toiminnalle. Mutta kumpikin yrittää järjestää viikkoihin myös tyhjiä päiviä. Vaikka juuri lapsuuden pitäisi olla se hetki, jolloin voi haahuilla, eikä tarvitse vielä tietää, mitä haluaa tehdä isona. Koen, että mato on hyvin inhimillinen. Hän keksi mielikuvitusleikkejä puupalikoilla ja lastuilla. Toivon, että tapahtuu iso arvomuutos. Lennellään pitkin maailmaa ja ollaan huolissaan maailman tuhoutumisesta, muttei kompensoida päästöjä. Syntyi tarina lieromaisesta madosta, joka vaihtaa aina vain nopeampaan alukseen ja unohtaa lopulta vauhtisokeudessaan, että alkuperäinen syy lähteä merelle olikin mennä auttamaan merihätään joutunutta. Koetaan itsekkäästi, ettei se koske minua, en minä ole tehnyt mitään väärää tai että minä ansaitsen tämän. Kummankin kotona sorrutaan myös helppoihin ratkaisuihin: pelaamiseen ja ruudun tuijotteluun. Aikuiset ahdistuvat ja siirtävät ahdistuksensa lastensa elämään täyttäen näiden harrastuskalenterit ja aikataulut. Kuten kirjan mato, uskon että me ihmisetkin pystymme hyvään ja yhteiseen, jos vain oivallamme asian tarpeeksi syvällisesti. En varmaan olisi lähtenyt opiskelemaan graafiseksi suunnittelijaksi ilman noita pitkiä tunteja isän työhuoneella. ”Olen kotoisin Raumalta, meren rannalta. Harrastan purjehdusta. – Kirja on hyvä väline pysähtymiseen. Kun ilmastoraportteja alkoi tulla, minua kosketti eniten tieto merten huonovointisuudesta
HEIDI HORILA | KUVA PASI LEINO Vaikka yhteistä kirjaa työstettiin ja hiottiin pitkään, säilyi Iiriksellä ja Markolla hyvä yhteisymmärrys koko tekoprosessin ajan. perhe Alas kympistä Isän ja tyttären yhteinen romaani on vedonlyönnin tulos. 12 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s12-13_Isan&TyttarenKirja.indd 12 LM4_s12-13_Isan&TyttarenKirja.indd 12 6.5.2020 15:31:18 6.5.2020 15:31:18
Samalla se on kuvaus 12-vuotiaiden sielunelämästä ja arjesta, johon kuuluvat ystävät, perhe, koulu ja muut harrastukset. Pohdinnassa on myös päähenkilönäkökulman vaihtaminen. – Uimahypyssä ei erotella sukupuolisten ominaisuuksien tai iän perusteella, vaan lajissa kisataan aina omalla tasolla. Kun Iiris oli 10-vuotias, hän löi isänsä kanssa vetoa, että uskaltaisi hypätä uimahallissa kymmenestä metristä. – Kirjassa on tästä esimerkki. Iiristä ei ole koskaan hypätessä varsinaisesti pelottanut, mutta nahan parkitsemista laji kyllä vaatii. Hän oivalsi, ettei harrastus oikeastaan koskaan loppunutkaan, vaan jatkoi elämäänsä kirjoitusprosessin aikana. – Jouduin kuin jouduinkin pulittamaan sovitut kymmenen euroa, sillä Iiris tuli kylmäpäisesti alas hyppytornista, muistelee Marko hymyssä suin. – Keskustelimme asiasta pitkään ja hartaasti ja sitten kirjoitin ensimmäisen version. Uimahypyissä viehättää lajin tasa-arvoisuus. Ne ovat Iiriksestä ja Markosta tärkeitä, sillä näin he saavat jakaa kokemuksia nuorten kanssa. M arko Laihinen , 50, ja Iiris Suvitie, 17, myhäilevät tyytyväisinä. Iiris ja Marko muistavat painottaa myös kustannustoimittajan ja kuvittajan merkitystä: heiltä tuli paljon hyödyllistä palautetta ja kommentteja. – Uimahypyssä on kyse itsensä voittamisesta ja rohkeudesta kohdata pelkoja. Oikeasti valmentajat ovat aika kilttejä, mutta halusimme nostaa kurinalaisuuden merkitystä, Marko toteaa. Kirja on suunnattu 9–14-vuotiaille. Nyt hän ymmärsi, että kirjan saattaminen valmiiksi paketiksi on vahvaa yhteistyötä, ei vain yhden ihmisen visio. Teksti kirjoitettiin uusiksi 5–6 kertaa ja ilmaisua hiottiin uudestaan ja uudestaan. Kaksikko halusi kuvata uimahyppyharrastusta tarkasti ja todenmukaisesti kuivaharjoittelusta ja lihaskuntotreenistä lähtien. – Se aiheuttaisi temaattisia ja kerronnallisia muutoksia, esimerkiksi sen suhteen, onko uimahyppy enää keskiössä, kirjailijat miettivät. Tykkään myös siitä, että hypyissä kehittyy, Iiris pohtii. – Ehkä joku voi saada siitä kimmokkeen lukemiseen tai kirjoittamiseen! . – Sitten tuli polvivaiva, ja jouduin lopettamaan uimahypyn, Iiris kertoo. Tytöt ja pojat treenaavat aina yhdessä. Aiemmin Iiris oli kirjoittanut muun muassa päivälehden nuoriso-osastolle. Isää ja tytärtä viehättää myös lajin tasa-arvoisuus. Faktat tarkistutettiin Iiriksen valmentajilla. Toisin kuin niin moni laji, joka on suorituskeskeinen. Isää ja tytärtä kihelmöi ajatus jatko-osista . Mutta jatko-osilla ei ole vielä kiire, sillä nyt keskitytään tähän hetkeen. Vesi on kova ja melko armoton elementti, mikäli hyppy suuntautuu väärin alastulossa. – Tietty arkisuus oli tavoitteena. Vaikkei lajia tuntisi, pystyy jokainen samastumaan siihen, miltä tuntuu hypätä vaikkapa mökkilaiturilta veteen. LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 13 LM4_s12-13_Isan&TyttarenKirja.indd 13 LM4_s12-13_Isan&TyttarenKirja.indd 13 6.5.2020 15:31:23 6.5.2020 15:31:23. – Jotkut ovat luulleet niinkin, mutta eihän se pidä paikkaansa! Iiris huudahtaa. Kaksikko on tehnyt kouluvierailuja kirjan tiimoilta. Heidän viime syksynä julkaisemastaan Kymmenestä metristä -romaanista (Puukenkki Kustannus) ollaan ottamassa jo toista painosta. Saati siihen vatsan kipristykseen, joka syntyy, kun katsoo uimahyppytornista alas veteen. Hän ei kuitenkaan jäänyt surkuttelemaan harrastuksen loppumista, sillä isän ja tyttären mielissä alkoi kehkeytyä ajatus kirjoittaa romaani lajin ympärille. Romaani on kuitenkin tiukasti meidän molempien yhteistyötä, Marko kertoo. Emme kumpikaan ole tyyliltämme erityisen maalailevia, joten oli helppo päätyä melko suoraviivaiseen ilmaisuun, Marko kertoo. Uimahyppyharrastus vaatii pitkäjänteisyyttä – ihan niin kuin kirjan kirjoittaminenkin. Koko prosessi vei kolmisen vuotta. Romaani kertoo ujonpuoleisesta Varpusta, joka alkaa harrastaa uimahyppyä. Vaikka siihen on poimittu paljon esimerkkejä omasta arjesta, se ei ole kopio Markon ja Iiriksen perhe-elämästä. Iirikselle valkeni kirjoittamisen aikana, että kirja on aina useamman kuin yhden ihmisen visio. Menneenä kesänä Iiris törmäsi vanhoihin valmentajiinsa, ja kipinä hyppäämiseen syttyi uudestaan. Hyppytorni sijaitsi turkulaisessa Impivaaran uimahallissa, jonka altaissa Iiris oli pulikoinut ahkeraan ja treenannut uimahyppyjä aktiivisesti nelisen vuotta. Kirjailijarunoilijaisän käsissä syntyi ensimmäinen raakaversio. Yksi syy siihen, miksi Marko ja Iiris halusivat kirjoittaa juuri uimahypystä, on se, että lajia voi harrastaa paitsi kilpailumielessä myös ihan omaksi ilokseen. Sääntöjen noudattaminen on tärkeää, sillä altaassa voi sattua pahastikin, jos ei noudateta vuoroja hyppäämisessä. Nuorempana Iiris kävi jopa neljä kertaa viikossa treeneissä, mutta nyt kerta viikkoon tuntuu hyvältä
Koronavirus esti ensimmäisen ulkomaanmatkan, mutta sekin vielä toteutuu. 14 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 14 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 14 8.5.2020 14:40:10 8.5.2020 14:40:10. kasvu Hairahtunut VOI SELVIYTYÄ Rami Paanasen piti käydä toukokuussa Espanjassa jälkihuoltoryhmäkaverien kanssa
– Se oli kuin kunniamerkki. Olin silloin ekaa kertaa selvinpäin 14-vuotissynttäreitteni jälkeen. Sitten Paananen ”jäi jostain kiinni” ja päätyi vankilaan. LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 15 ›› LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 15 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 15 8.5.2020 14:40:15 8.5.2020 14:40:15. Näin, kuinka he teki rahaa. Sitten tuli huumeiden käyttö, kun olen aina liikkunut itseäni vanhempien kanssa. – Se tuomio meni vihellellessä. L ähes kaikki toistuvasti rikoksia tekevät ovat joutuneet rikoskierteeseen jo nuorina. Häntä eivät poliisi tai muut viranomaiset sattuneet tuossa vaiheessa pysäyttämään. Tamperelainen Rami Paananen, 24, arvioi halunneensa teini-iässä kokeilla juuri sitä, minkä tiesi vääräksi. En muista edes, oliko se kolme vai neljä kuukautta. He oli jo syvällä rikoksissa. Hän toimi ”työmiesosastolla” tuomionsa päättymiseen asti eli kolme kuukautta ja jatkoi Silta-valmennuksessa. Tammikuussa 2018 hän pääsi vapautuvien osastolle, jonka teatterikurssissa hän näki tilaisuutensa. Totta kai vankilaan meno myös pelotti. Kun velkaannuin huumeista pahasti, ne rahat oli hommattava. Väkivaltaakin tuli. Valtaosa nuorista rikoksentekijöistä päätyykin rikoksettomaan aikuisuuteen. – Se oli porukassa kova jätkä, joka uskalsi pölliä karkkia ja röökiä, Paananen aloittaa. – Piti osallistua päivittäin päihdekuntoutukseen. Kaveripiiri oli vaihtunut narkkarija rikollisporukkaan. – Parin viikon jälkeen huumeet alkoi tympiä, kun oli jo kosketus päihteettömään elämään. Vapauduin ja sama meno jatkui mutta rankempana. Paananen pyysi päästä takaisin Turkuun. Kylmäkoskelta Paananen siirrettiin Vilppulan avovankilaan. HANNU KASKINEN | KUVAT SAANA SÄILYNOJA Vankilaan meno oli kuin kunniamerkki. Kun Paananen läpäisi kurssin, hän pääsi Tampereelle Silta-valmennuksen valvottuun koevapauteen. Aloin touhuta omaisuusrikoksia. Keväällä 2017 Paananen tuomittiin peräti kuudeksi vuodeksi vankilaan. Koska hän on lakitermein ”nuori henkilö”, tuomio muutettiin kahdeksi vuodeksi. Katsoin televisiosta ne samat lentoturmatutkinnat kuin linnassa ja kuuntelin ghettoräppiä. – Uskoin kuolevani vankilaan. Niinpä asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että rikollisuutta torjuu tehokkaimmin sen varhainen käsittely. Rami Paananen aloitti rötöstelyn jo kuutosluokalla. Paananen siirrettiin Turun vankilan nuorten osastolle. En ole väkivaltainen, mutta väkivalta kuuluu rikollismaailmaan. Paananen tylsistyi reilussa kuukaudessa, katkaisi nilkkapantansa ja hankki huumeita. Niillä hoidin velat. – Yläkouluiässä varastin kaljaa. Hän arvelee ajautuneensa rikolliseksi kaveriensa vaikutuksesta. Elämä oli samaa kuin edellisvuosina, mutta en käyttänyt huumeita. Hän on entinen rikollinen, joka haluaa auttaa nuoria syrjäytyneitä. Jäin heti kiinni. – Ehdin olla siellä noin viikon, kun minulle tuotiin kamaa (huumeita). Pari vuotta tuntui niin pitkältä sen ikäisenä. Hän muistaa vankinumeronsa, josta päättelee joutuneensa Kylmäkosken vankilaan vuoden 2016 alussa, 19-vuotiaana
Pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että parasta rikostentorjuntaa on hyvä sosiaalipolitiikka. Sovittelussa rikoksentekijä kohtaa rikoksensa uhrin kasvokkain. Sisäministeriössä pyritään siihen, että ankkuripalveluja olisi tarjolla koko maassa. – Ääriajattelu on yleistynyt kaupunginosissa, joissa asuu paljon maahanmuuttajia. – Satsaamme jalkautumiseen. Raittiiksi 4.2.2019 Palataan Rami Paanasen kertomukseen. 16 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 16 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 16 6.5.2020 15:39:05 6.5.2020 15:39:05. Pysäytetään kertomus tähän. Ongelmien hoito helpottuu, kun nuori voi soittaa nuorisotyöntekijälle vaikkapa iltayhdeksältä. Jotkut skinhead-nuoret ovat vankasti kansallissosialisteja, mutta pääosa nuorista vain haluaa kuulua johonkin joukkoon. Varhainen puuttuminen alle 15-vuotiaisiin rikoksentekijöihin tuntuu vaikuttavan, sillä vuodesta 2015 lähtien 15–17-vuotiaiden tamperelaisten tekemät rikokset ovat vähentyneet 20 prosenttia: 2015 todettiin vielä 356 rikosta mutta viime vuonna enää 284. Mankkisen mukaan ankkurityöntekijöitä on parisataa. – Moni nuori kertoi, että aikuiset eivät saaneet koulukiusaamista loppumaan. Nopea tarttuminen ongelmiin Sisäministeriön verkkosivujen mukaan pojat, joilla on useita riskitekijöitä, ovat erityisen alttiita tekemään rikoksia. Heidän ja muiden nuortenpalveluiden ammattilaisten pitäisi toimia yhdessä. Isoimpia riskejä ovat koulutuksen ulkopuolelle jääminen ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen. Sitten hän tunnusti kyyneleet silmissä päihdetyöntekijälRikollisuuteen ajautumista estää varhain aloitettu pitkäkestoinen tuki. Mankkisen mukaan Suomessa on valtavasti palveluita, mutta ongelmissa oleva lapsi tai nuori ja hänen vanhempansa eivät aina löydä oikeita. Risu-ammattilaisten tehtävä on luoda nuorten elämään muutakin sisältöä kuin sitä, että tappelemalla yritetään näyttää kylillä, kuka on kuka. Ankkuritoiminnan vahvuus onkin vanhempien mukanaolo. Emme sulje silmiä, vaan teemme oman osuutemme. Ryhmään kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää, sairaanhoitaja, kolme erityisnuorisotyöntekijää ja tarpeen mukaan nuorisotyöntekijöitä kaupungilta ja seurakunnilta. Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä Sirpa Määttä kertoo käyneensä poliisin kanssa aiempia vuosia useammin kouluissa. Tuki tarkoittaa etenkin lasten ja nuorten erityisiä palveluja, kuten etsivää nuorisotyötä ja ankkuritoimintaa. Ne ovat Risu-nuorilla paljon tavallisempia kuin päihdeongelmat. Tarkoitus on saada lapsi tai nuori ymmärtämään aiheuttamansa vahingot. Näitä nuoria päätyi meille asiakkaiksi, kun he olivat yrittäneet lopettaa kiusaamisen lyömällä kiusaajia, Määttä kertoo. Kahden kouluampumistapauksen jälkeen kouluissa tajuttiin, että koulut tarvitsevat poliiseja – ja päinvastoin. – Päihdekuntoutusmestassa olin alle vuorokauden, kunnes retkahdin. Poliisi puhutti nuoria, jotka olivat syyllistyneet lähinnä vahingontekoihin ja kiusaamiseen. Nuoriso-ohjaaja Lilla Haapakoski luonnehtii Risua ”napakaksi mutta lempeäksi”. Myös sovittelu vähentää nuorten uusintarikollisuutta. Palvelut pitäisi saada yhdeltä luukulta. Määttä kehaisee nuorisotyöntekijöitä. Alaikäiselle pitää etsiä parempi yhteisö kuin rikoksiin tottuneiden maailma, Mankkinen sanoo. Hän sanoo Risu-ryhmän kohtaavan avuntarvitsijoita koulujen lisäksi kauppakeskuksissa. Viime vuonna asiakkaita oli 320, heistä pääosa alle 15-vuotiaita. Koulukiusaamisesta väkivaltaa Tampereella 2012 alkanut Rikoksista irti suuntaamalla uuteen -toiminta (Risu) on kohdistettu vuodessa keskimäärin 250 nuoreen. Sellainen ote tepsii ensimmäisiä kertoja rötösteleviin yläkouluikäisiin. Silloin nuoren ja hänen huoltajansa ei tarvitsisi itse pohtia, ovatko juuri päihteet nuoren pääongelma, jotta he osaisivat hakea oikeaa palvelua. Millä hyvillä käytännöillä voitaisiin estää nuorten syyllistyminen uusintarikollisuuteen. Ankkuritoiminnan käsikirjan mukaan muun muassa nuoren vaikeus hankkia ystäviä, käyttäytymisvaikeudet sekä vanhempien matala koulutusja tulotaso lisäävät riskiä ajautua rikollisuuteen. – Opetustoimessa yhteistyö sujuu. Hän tietää, että alaikäisten rötöstely juontuu usein perheen ongelmiin. Viime vuonna Risu-asiakkuus kesti yli kolme kuukautta 40 nuorella, joista moni oireili mielenterveyssyistä. Yhteistyötä tekevät – usein samoissa tiloissa – sosiaalityöntekijä ja poliisi sekä usein myös psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä. Hänen huume-elämänsä jatkui vuoden 2019 alkuun. – Palveluiden pitää olla helposti saavutettavissa siten, että palveluntarvitsijan ei tarvitse tuntea palvelujärjestelmää ja viranomaisten työnjakoa. Palvelut yhdeltä luukulta Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sanoo, että ammattilaiset pystyvät varhaisessa vaiheessa tunnistamaan lapsen, joka oireilee elämäntilanteensa vuoksi tekemällä rikoksia. Se on kustannustehokkainta niin rikollisuuden, lastensuojelun kuin terveydenhuollon näkökulmista. – Vanhemmilla pitäisi olla aikaa keskittyä nuoreen ja kuunnella tätä. Niinpä kahdessa tamperelaisessa koululuokassa keskityttiin vihapuheen ja vastakkainasettelun torjuntaan. Määttä kertoo, että Tampereen keskustassa tapahtui monia maahanmuuttajien ja heitä näkyvästi vastustavien nuorten joukkotappeluita. Siksi moniammatillinen yhteistyö ja yhden luukun palvelut, kuten ankkuritoiminta, ovat tehokkaita. Terveydenhuollossa on tehty työtä kapeasti, mutta sielläkin on edistytty, Mankkinen erittelee. Monet heistä päästävät yläkouluikäisen lapsensa liiaksi ohjaksista, vaikka tällä on yhtä iso tarve tulla nähdyksi kuin pienemmillä, Haapakoski sanoo. Puhutus tähtäsi siihen, että nuori ottaisi vastuun tekemisistään. Rikollisuuteen ajautumista estää varhain aloitettu pitkäkestoinen tuki. – Nuorta uhkaa rikosten kierre, ellei asioihin tartuta nopeasti. Risu-toiminta on Haapakosken mukaan tehokasta siksi, että alkutapaamiseen kutsutaan sekä nuori että huoltajat, ja tavoitteista sovitaan yhdessä. Parikymmentä vuotta sitten aloitettu ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, jolla pyritään ehkäisemään alle 18-vuotiaiden rikollisuutta
Vuoden 2019 kesällä Paananen kävi päivittäin Kris-Tampereen vertaistukiryhmissä. – Vietän elämäni parasta aikaa. Youth Against Drugsin työkokeilun ansiosta hän pääsi puhumaan myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Vuonna 2018 noin joka viides rikos epäilty oli alle 21-vuotias. . Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta hänkin on vahingonkorvausvelvollinen. Silti hän korostaa, että retkahtaminen on aina mahdollista. Tämän vuoden alusta Paananen on toiminut Casa Nauhassa, päihteettömässä tukiasumisessa. Jos en pääsisi päihdekuntoutukseen, tulisin jatkamaan käyttöä lopun elämääni. Paanasen luottotiedot ovat järkyttävät, mutta Silta-valmennus ryhtyi hänen vuokranantajakseen. – Sosiaalialan työt ovat alkaneet kiinnostaa. Rikoslakirikoksiin – kuten omaisuus-, väkivalta– ja huumausainerikoksiin – syyllisiksi epäillyistä suurimman ryhmän vuonna 2017 muodostivat 18-vuotiaat sekä miehistä että naisista. Vertaistukiryhmissä käyn noin joka toinen päivä. – Hoidan itseäni pelaamalla street socceria ja futsalia. Kahden viikon katkon jälkeen Paananen pääsi 4.2.2019 Villa Hockeyn hoitoon noin neljäksi kuukaudeksi. Nauha on 150 ammattilaisen yhdistys, joka tukee syrjäytyneitä ja heidän läheisiään. Yksi tärkeä asia on mainitsematta: Rami Paananen alkoi seurustella joulukuussa. Pallopelit ja pelitaitojen treenailu vankistavat mieltä ja kroppaa. LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 17 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 17 LM4_s14-17_RamiPaananen.indd 17 6.5.2020 15:39:11 6.5.2020 15:39:11. Nuuska on nyt nuoren miehen ainoa päihde. > Lähde: Tilastokeskus leen huumeongelmansa, johon tarvitsi apua. Rikoksen tehnyt 15–17-vuotias voidaan tuomita rangaistukseen, jonka määrä on enintään kolmeneljäsosaa siitä, mitä täysi-ikäiselle tekijälle tuomittaisiin. Viime syksynä hän kävi kokemusasiantuntijakoulutuksen, jonka päätoteuttaja oli Valo-valmennusyhdistys. – Se oli siisteintä ja pelottavinta, kun yleisöä oli paljon. Pystyn samastumaan heidän ajatusmaailmaansa, kun en ole paljon heitä vanhempi. Paananen on käynyt puhumassa elämästään peruskouluissa ja lukioissa. Yhdessä he soittivat Ylöjärvelle Nauha ry:n Villa Hockey -huumekuntoutuskotiin. Paananen naurahtaa, että perhe on jopa lainannut hänelle rahaa. Yläkouluikäisellä on yhtä iso tarve tulla nähdyksi kuin pienemmillä. Mulla oli vaikeaa 15–17-vuotiaana, joten haluan jeesata samanlaisia. Lapsena Rami Paananen pelasi kymmenkunta vuotta salibandya, nyt päälajit ovat katujalkapallo ja futsal. – Se kertoo luottamuksesta, sillä kaikki tietävät, mihin huumeidenkäyttäjä käyttäisi rahansa. Myös yhteys perheeseen palasi. – Kerroin, että ensimmäistä kertaa tulisin omasta halustani. Oli kiva, kun moni tuli puheen jälkeen tsemppaamaan. JOKA VIIDES RIKOSEPÄILTY ALLE 21-VUOTIAS Nuori rikoksentekijä on henkilö, joka oli rikoksensa tekohetkellä täyttänyt 15 vaan ei 21 vuotta. Siitä asti hän on pysynyt raittiina
LOMAI KESÄLEIREJÄ PÄIVÄTOIMINTANA Järjestöjen kesätoiminta on ennen auttanut vanhempia selviytymään lasten hoitojärjestelyistä. 18 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s18-23_Tulva.indd 18 LM4_s18-23_Tulva.indd 18 6.5.2020 16:47:58 6.5.2020 16:47:58. Kesää ei ole peruttu! – Alan toimijat työskentelevät parhaillaan kiivaasti, jotta mahdollisimman monelle lapselle ja perheelle voidaan turvata mielekästä ja vaihtoehtoista toimintaa kesällä, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. ”Siis muista pestä kädet”opastaa Mimmitlastenmusiikkiyhtye koronaviruksesta kertovalla musiikkivideolla. Laulun mukana voi tanssia tukiviittomiin perustuvaa käsienpesutanssia! > www.youtube.com/ watch?v=wEucz5jSre0 Hannamari Vallila (vas.) ja Pauliina Lerche saivat idean käsienpesulauluun Mimmejä fanittavien poikien äidiltä. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Valitettavasti ennakkoluulot toimivat niin, että jos möhlimme, koko ryhmä saa tuomion. Jos onnistumme, meitä pidetään poikkeuksena.” ROMANO MISSION TOIMINNANJOHTAJA TUULA ÅKERLUND KAIKILLE EVÄÄT ELÄMÄÄN -OHJELMAN BLOGISSA. Nyt perinteisen leiritoiminnan muodoista joudutaan suurelta osin luopumaan, mutta kesän toimintaa aiotaan toteuttaa nyt uusilla tavoilla. Järjestöt ovat kehittäneet myös virtuaalileiritoimintaa ja esim. Perinteisten yöleirien sijaan järjestetään päivätoimintaa pienryhmissä. Järjestöt seuraavat koronatilannetta ja siihen liittyviä ohjeistuksia ja viranomaismääräyksiä. erilaisia verkkoseikkailun muotoja
Pukinmäen nuorisotalolla Helsingissä vertaisohjaajana toimiva Carolina Hämäläinen, 20, veti Instagramissa leivontaliven, joka oli ideoitu yhdessä nuorten kanssa. SO IL A O JA N EN VANHEMMUUSI TUKEA LUSIKALLINEN KERRALLAAN Kaksi äitiä tarjoaa tukea vanhemmille Facebookin ja Instagramin kautta pieni pala kerrallaan Spoonful of Awesome Parenting -nimisten tilien alla. Esim. M IM M IT LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 19 ›› LM4_s18-23_Tulva.indd 19 LM4_s18-23_Tulva.indd 19 8.5.2020 11:23:10 8.5.2020 11:23:10. Porilainen Soila Ojanen innostui leipomaan kukkafocacciaa sämpylätaikinan jämästä. Salapoliisiuutisissa kerrotaan Pesäpuun Salapoliisitoiminnan eli 6– 10-vuotiaiden lasten kanssa tehtävän kehittämistyön kuulumisia. Taikinan koristukseksi löysivät tiensä tomaattisiivut, punasipulirenkaat, oliiviviipaleet, herneenversot sekä yrttiruukkuihin törröttämään jääneet yksinäiset tillinja korianterinvarret. Koko pitkän etätyöpäivän minua kutkutti ajatus siitä, että teen illalla kukkaleivän. Hämäläinen leipoi kotonaan porkkanakakkua, ja leipomista harrastavat nuoret jakoivat ajatuksiaan ja vinkkejään leipomisesta ja kokkailusta. Itäkeskuksessa toimivan mediaryhmän nuoret innostuivat opastamaan toisiaan ohjelmistojen, kuten videoeditoinnin käytössä. 50 % NUORISTA KOKEE, ETTÄ AIKUISET TEKEVÄT JOSKUS TAHALLAAN KIUSAA NUORILLE KULJETTAJILLE LIIKENTEESSÄ. Nyt mielessä pyörii jo seuraava teos. Mietin, mitä vihanneslaatikosta löytyisi koristelumateriaaliksi. DI, psykologian maisteri Piritta Lampila ja KM Maria Nuottokari kehittivät sisältöä tarpeesta kertoa vanhemmuudesta tutkitun tiedon pohjalta, kaunistelematta ja ilman paineita täydellisyydestä. – 50 gramman pikkupalaa on pakattu tuplasti normaaliin verrattuna. Livelähetyksissä on leipomisen lisäksi hoidettu eläimiä, jaettu meikkausvinkkejä, pidetty tanssija liikuntatunteja sekä järjestetty erilaisia pelejä, visailuja ja levyraateja. – Tavoitteena on lähteä viemään suomalaista vanhemmuusosaamista kansainvälisesti, sanoo Lampila. – Idean kauniiseen leipään sain Yhdysvalloissa asuvalta Facebook-kaveriltani, joka oli postannut kukkafocaccian kuvan. Se iski heti tulta. NUORET KOULUTTIVAT TOISIAAN Nuorityössäkin on luotettu poikkeusaikana leipomisen voimaan. Samalla pystyi vaihtamaan tuiki tärkeitä kuulumisia. – Osan leivästä vein ikäkaranteenissa olevalle isälleni. Lapsen itsensä askartelemaan rohkaisurasiaan saa laittaa vain sellaisia asioita, joista tulee hyvä mieli ja hymyilyttää. KYLILLÄ KUULTUAI SULOISTA KUKKALEIPÄÄ Koronaviikkoina yksi asia on noussut puhelinrupatteluissa sekä kavereiden Facebookja Instagram-päivityksissä yli muiden: leipominen. Kauppajätit S-ryhmä ja Kesko myivät ajoittain jauhoja jopa kaksinkertaisen määrän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myöhemmin ne tulevat tarjolle sovelluksen kautta, joka julkaistaan niin ikään molemmilla kielillä. Ihmiset tarttuivat yksin ja yhdessä lasten kanssa toimeen ja pyöräyttivät poikkeustilanteessa leipomuksia niin, että Portugalista Suomeen tuotava kuivahiiva loppui välillä kaupoista. Somesisällöt löytyvät suomeksi ja englanniksi. Suomen Hiivan toimitusjohtaja Erkki Varonen kertoo, että tuorehiivaa sai toimittaa kauppoihin niin paljon kuin ehdittiin pakata. Se toi iloa jo ennen leipomista. Ihan mahtava idea! ROHKAISURASIA OLIT HYVÄ AUTTAMAAN! Jokaisessa perheessä pitäisi olla rohkaisurasia, jollainen esiteltiin Salapoliisiuutisten ensimmäisessä numerossa. Näppärissä käsissä kautta Suomen on syntynyt ravitsevia pataleipiä, huikeanhienoja yksisarviskakkuja ja kekseliäitä mitäkaapistalöytyy-piirakoita. Muidenkin helsinkiläisten nuorisotalojen toiminta siirtyi korona-aikana sosiaaliseen mediaan ja digikanaviin, joissa nuoret kouluttivat ja tukivat toisiaan. Erityisesti Instagramin livelähetys-toiminto osoittautui suosituksi. Idean äiti suunnitteli tekevänsä planeettafocaccian
Tehtäviä on käyty läpi ja opettajiin oltu yhteydessä myös videopuhelun välityksellä. – On ollut hienoa huomata, kuinka paljon opettajat ovat luottaneet minuun tänä aikana. > seta.fi/2020/04/15/taaonkukamaoon JE N N A M ÄE N PÄ Ä 20 LAPSEN MAAILMA 4 | 2020 LM4_s18-23_Tulva.indd 20 LM4_s18-23_Tulva.indd 20 6.5.2020 16:48:14 6.5.2020 16:48:14. Jyväskylän Nuorten taidetyöpajan työkokeilijat ovat kevään aikana valokuvanneet kaupunkiympäristöä. Valokuvissa nousevat esiin mm. Lähes puolet kaikista oppilaista ja opiskelijoista koki etäopetuksen myönteisenä tai erittäin myönteisenä. Etäopetus oli hyväksi mm. Hän on käynyt hakemassa perheille ruokaa ravintolasta, jonka kanssa on tehnyt sopimuksen, ja vienyt ruuat ovelle. Osa opettajista teki todella paljon töitä etäopetuksen eteen. Vastauksista kävi ilmi, että osa opettajista alitti riman tai jätti opetuksen toisten harteille ja lähettivät vain tehtäväpaketteja. Kyselyyn vastasi kaikkiaan runsaat 1 100 huoltajaa ja opettajaa sekä 58 oppilasta ja opiskelijaa. > www. erilaisia oppimisympäristöjä, säännöllisyyttä ja rutiineja sekä yhteydenpitoa. fi/category/ kaikkienkaupunki SATEENKAARINUORI ”ESITEININÄ ALOIN KIPUILLA” Sateenkaarinuoret Alex, A rmin, Emil, Eva, Jenni, Syksy ja Valo kertovat 25-minuuttisella videolla omin sanoin elämästään, kokemuksistaan ja ajatuksistaan tarjoten näkökulmia siihen, millaista on olla sateenkaarinuori 2020-luvun Suomessa. Valikainen on tehnyt näiden poikien kanssa Iceheartsin toimitiloissa koulutehtäviä, jotka on aivan pakko tehdä päästäkseen luokalta. Katso kuvia os. – On helpompi luistaa tehtävistä, kun ei ole opettajaa vieressä patistamassa. Kysely antaa useita täysin vastakkaisia näkökulmia etäopetukseen. Sandbergin mukaan innostuneisuus ja oppimisen ilo uutta tekniikkaa kohtaan tulee esiin vastauksissa. ICEHEARTSI ETÄKOULU AJOI AHDINKOON – Korona-aikana kasvokkain näkeminen nuorten kanssa on jäänyt vähemmälle, mutta yhteydenpito muuten on lisääntynyt huomattavasti, kuvailee Icehearts-kasvattaja Niko Valikainen. Hän vetää 2006–2007 syntyneiden poikien jalkapallojoukkuetta Turussa Pernon ja Pansion-alueella. kiusatuille oppilaille ja oppilaille, joita ympäristön ärsykkeet rasittavat. Opettajat, jotka hallitsevat tietoja viestintätekniikan mahdollisuudet, odottivat rehtorin vastuuta ja johtamista, jotta kaikki opettajat tekisivät osuutensa. Opettajat ja vanhemmat pitivät hyvinä käytänteinä mm. He yrittivät paikata puuttuvaa opetusta ja tehdä tehtäviä yhdessä oppilaan kanssa omien töiden ohella. Valikaisen mukaan nuoret tarvitsevat ennen kaikkea edelleen sitä luotettavaa aikuista, jolle voi soittaa ja pyytää apua tai joka kuuntelee murheita ja jonka kanssa voi jakaa ajatuksia. Etäkoulu on ajanut ahdinkoon poikia, joilla on jo aikaisemmin ollut vaikeuksia koulun kanssa. Yli puolet oppilaista vastasi hyödyntävänsä etäopetuksessa opittuja taitoja myöhemmin. Aineistossa on Sandbergin mukaan loistavia kuvauksia siitä, mitä etäopetus voi olla parhaimmillaan. yksinäisyys, kodin merkitys turvapaikkana, ihmisten kiire ja kaupunkiluonto. Osa huoltajista oli hyvin kuormittuneita tilanteeseen. kulttuuriperintokasvatus. sen, että opiskelussa sai edetä omaan tahtiin, käytössä oli erilaisia oppimisympäristöjä ja kotiympäristö oli rauhallinen paikka oppia. Näin hän näkee edes päällisin puolin, kuinka lapset ja perheet jaksavat. KOULUI HYVÄ PAHA ETÄOPETUS Oppilaat kokivat etäopetuksen positiivisena puolena mm. Katso Setan julkaisema video ”Tää on kuka mä oon” os. Kun koulut suljettiin, Valikainen soitti jokaiselle asiakasperheelleen ja kysyi, mikä heidän tilanteensa on ja onko heillä lämmintä ruokaa. Tiedot käyvät ilmi etäopetuskyselystä, jonka kasvatustieteiden tohtori, erityispedagogi Erja Sandberg teki huhtikuussa huoltajille ja opettajille Facebookissa sekä oppilaille ja opiskelijoille opetus.tv-sivustolla. Myös toinen ääripää näkyy selvästi: oppilas jätetään oppimaan yksin