Lapsen Maailma 03/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NUORET KERTOVAT | RIPARI KIINNOSTAA MYÖS KIRKKOON KUULUMATTOMIA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. SEITSEMÄN LASTA JA KESÄLOMA ASUNTOVAUNUSSA | VANHEMPIEN UUPUMUS SYÖ ILON PERHE-ELÄMÄSTÄ | KUN ÄITI SAIRASTUI SYÖPÄÄN | MIKÄ TUO TURVAA. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2025 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 1 ›› LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 6.5.2025 9.33 6.5.2025 9.33
hankekohtaista sparrausta sekä hankesuunnitteluvalmennusta. Rahoitusta voivat hakea järjestöt ja muut lastensuojelun toimijat näissä maakunnissa: Pohjois-Suomi: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Suomi: Päijät-Häme, Kymenlaakso Itä-Suomi: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo Länsi-Suomi: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta SOILA-koordinaatiohanke tukee lastensuojelun innovatiivista uudistustyötä. Lisätietoa thl.fi/soila Katso jo käynnissä olevat hankkeet lskl.fi/soila UUDISTAMME LASTENSUOJELUA – jaossa yli 13 miljoonaa euroa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL 5.1 -ohjelmakauden kolmas hankehaku on auki 14.4.-15.9.2025. SOILA tarjoaa mm. 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 6.5.2025 9.33 6.5.2025 9.33
LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 3 ›› ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 8.5.2025 15.05 8.5.2025 15.05. VUOSIKERTA! CO LO U RB O X VANHEMMUUS 6 Yhä useampi nainen saa vauvan nelikymppisenä TURVALLISUUS 12 Nuoret kertovat, mitkä asiat tuovat turvaa PERHE 22 Ikimuistoiset asuntovaunureissut seitsemän lapsen kanssa 30 ”Kuoletko äiti?” kysyivät lapset, kun Taina Virolainen sairastui syöpään 34 Kuusi syytä rakastaa leikkipuistoja 38 Vanhempien väsymys syö ilon lapsiperheen elämästä NUORET 42 Ripari houkuttelee nyt myös kirkkoon kuulumattomia nuoria YHTEISKUNTA 44 Adoptio on elämän mittainen matka PALSTAT 18 Tietotulva: Onnea Peppi ja Muumit! 28 Tutkittua tietoa: Maltti on valttia niin nettiostoksilla kuin verkkokeskusteluissakin 49 Päivi Alasalmen kolumni: Suojelkaamme lapsia sotauutisilta 50 Kuukauden kirjat: Aikuisia auttajia tarvitaan Lihavoitu = kannessa s. 44 Pauliina Pulkkinen ja Leena Virtanen peräänkuuluttavat avointa keskustelua adoption tulevaisuudesta: Miksi pitkiä sijoituskierteitä jatketaan ilman, että adoptio nousee edes vaihtoehdoksi. n > l TOUKOKUU | 3 | 2025 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 84
vuosikerta KANSI: Niina Kuokkasen ja lapset kuvasi kanteen Eeva Anundi. LAPSELLA ON OIKEUS NÄKYÄ JA KUULUA Yhteenkuuluvuuden tunne toisten kanssa on perustavanlaatuinen tarve jokaiselle ihmiselle. 30 ”Kuoletko äiti?” Se oli lasten ensimmäinen kysymys, kun Taina Virolainen kertoi heille sairastuneensa rintasyöpään. fi -verkkosivustoa, joka tulee uudistumaan tänä vuonna kokonaan. ylävinjetti LISÄÄ LUETTAVAA OSOITTEESSA LAPSENMAAILMA.FI KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elisa Miinin, TUOTTAJA Mari Tuovinen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-01880 Aikakausmedia ry:n jäsen. Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2025 teema julistaa, että lapset saavat paitsi näkyä, myös kuulua – ja aikuisten tulee heitä kuunnella. 84. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Kysy lapselta vaikkapa, miten hänellä menee tai mihin hän haluaisi vaikuttaa, jos voisi! Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi Lapsen oikeuksien kansallista viestintäverkostoa ja ylläpitää Lapsenoikeudet. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi TI IU KA IT AL O LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Erityisen tärkeä se on lapsille ja nuorille, jotka vasta rakentavat minäkuvaansa sekä etsivät omia tapojaan osallistua ja vaikuttaa. Jokainen aikuinen voi vaikuttaa lähellään olevan lapsen tai nuoren kokemuksiin kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta. Perheessä sairaudesta puhuttiin avoimesti, mutta Taina olisi kaivannut keskusteluapua ja vertaistukea. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. l Helsinki Turku l Salo l Ulvilal l Nurmijärvi Akaa l l Tampere l Jyväskylä l Kittilä l Tukholma 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 12.5.2025 9.46 12.5.2025 9.46. Lue lisää: > www.lskl.fi > www.lapsenoikeudet.fi s. Kun maailma muuttuu jatkuvasti ja tulevaisuus tuntuu epävarmalta, lapsen on erityisen tärkeää tuntea tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi
Niillä alueilla, joilla tähän on ryhdytty, tulokset puhuvat puolestaan. Toivon, että kyseinen selvitys kuuluu jokaisen valtuutetun iltalukemistoon. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa lasten ja nuorten palveluista leikkaaminen on typerin mahdollinen ratkaisu. Kuntaja aluevaalien alla toteutettu Anna ääni lapselle -kampanja keräsi lähes 50 kolmannen sektorin toimijaa muistuttamaan ehdokkaita ja äänestäjiä hyvän lapsuuden merkityksestä. -selvityksessä esitetään konkreettisia kuvauksia siitä, miten lapsille ja perheille suunnattu oikea-aikainen tuki toimii niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia tekoja, jotta suunta muuttuu. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät. VIISAUTTA VALITUILLE LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 8.5.2025 15.07 8.5.2025 15.07. Kampanjaan sitoutuneet ehdokkaat lupasivat vahvistaa päätöksillään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä varmistaa, että jokaista lasta suojellaan. Ymmärrän, että kun eurot ovat tiukassa, on vaikea ajatus tehdä satsauksia nimenomaan lapsiin ja nuoriin – etenkin, kun he eivät ikänsä vuoksi ole edes äänestäjiä. Näin kuitenkin käy, jos esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, lasten ja perheiden sosiaalipalveluista ja lastensuojelusta ei pidetä hyvää huolta. Sadoilla valituilla Ääni lapselle -valtuutetuilla ei ole edessään helppo tehtävä. Selvitys osoittaa, että inhimillinen on myös kustannustehokasta. Meillä ei ole varaa päästää yhtään lasta tippumaan yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Lisäksi ehdokkaat lupasivat tasata lasten ja nuorten mahdollisuuksia sekä hyödyntää lapsen oikeuksien työkalupakkia. Kampanjan pääviesti oli, että kestävä tulevaisuus meille kaikille syntyy vain, kun pidämme hyvää huolta lapsista ja nuorista. Lapsiin investoiminen on kuitenkin viisainta, mitä yhteiskunnassamme voidaan tehdä. Niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla valtuustokausi tuo mukanaan monenlaisia haasteita, joista talouteen liittyvät eivät ole vähäisimpiä. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Kestävä tulevaisuus meille kaikille syntyy vain, kun pidämme hyvää huolta lapsista ja nuorista
Sen tietävät omasta kokemuksestaan Annika Saarikko ja Kati Leskinen. ULLA OJALA | KUVAT SUVI ELO vanhemmuus 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 6 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 6 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Nelikymppisenä ÄIDIKSI Vauvan saaminen nelikymppisenä on erilaista kuin nuorempana – hyvässä ja pahassa
›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 7 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 7 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 7 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Leskisen mielestä vanhempainvapaan jakaminen äidin ja isän kesken on lapsille konkreettinen arjen viesti tasa-arvosta. "Kun miettii naisten aseman muutosta Yhdysvaltojen tilanteesta käsin tai tiettyjä eurooppalaisia puoluevirtauksia, on hyvä opettaa pojat kunnioittamaan naisia", sanoo Saarikko. Kati Leskinen (vas.) ja Annika Saarikko ovat pohtineet sitä, millaista on olla poikien äiti tässä ajassa
8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 8 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 8 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Saarikon ja Leskisen Mamakulaaripodcastin nimi on saanut vaikutteita turkulaisesta, surullisenkuuluisasta Funikulaaririnnehissistä: vanhemmuuden kanssa mennään ylös ja alas ja välillä homma on täysin jumissa
Se tuo armollisuutta myös omaan vanhemmuuteen. K un nelikymppinen nainen saa vauvan, uni ja palautuminen nousevat arjessa tärkeiksi asioiksi. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 9 ›› LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 9 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 9 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Veetin ja Laurin ikäero on vain kolme päivää. Kummankin puolisot jäivät vanhempainvapaalle hoitamaan vauvaa. Heitä yhdistää myös se, että molemmilla on jo kokemusta aiemmasta raskaudesta, synnytyksestä ja vauvavuodesta: Saarikolla on ennestään 10ja 5-vuotiaat pojat, Leskisellä 7-vuotias poika. Siksi puoliso nukkuu vauvan kanssa eri kerroksessa kuin Kati ja vanhempi poika. Töihin paluu pakotti Leskisen perheen uudenlaisiin nukkumisjärjestelyihin, sillä työpäivät eivät suju ilman kunnon yöunia. Kati Leskinen palasi työhönsä Turkuseuran toiminnanjohtajaksi helmikuun alussa ja Annika Saarikko kansanedustajaksi pääsiäisen tienoilla. Väsymyksen ja uupuneen kehon vastapainoksi ikä ja eletty elämä tuovat tullessaan mielenrauhaa, itsevarmuutta ja läsnäolon kykyä. Tämän ovat huomanneet viime heinäkuussa syntyneiden poikien äidit Kati Leskinen, 42, ja Annika Saarikko, 41. Naisia on yhdistänyt voimakkaasti uni ja sen puute sekä se tosiasia, että palautumiseen tarvitsee enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Leskinen toivoo unien paranevan pikkuhiljaa. – Minulle yöherätykset aiheuttivat saman kuin esikoisenkin kohdalla eli menin ylikierroksille. Minun oli vaikea saada yöllä uudestaan unta ja olin aikamoisen loppu, Leskinen sanoo. Varsinais-Suomessa asuva kaksikko on ystävystynyt samanlaisen elämäntilanteen myötä, vaihtanut ajatuksia ja antanut toisilleen vertaistukea
– Uni pitää nostaa esiin myös parisuhteen takia. Saarikko pohtii, että uni on lapsiperhe-elämän ydin ja yö toinen tapahtumien keskus – vanhemmuus jatkuu myös silloin, kun muu maailma nukkuu. Jollei vauva valvota, isommat lapset saattavat tarvita vanhempaa sairasteluiden takia tai kömpiä muuten vain viereen. Seka Annika Saarikko (vas.) että Kati Leskinen ovat palanneet päivätöihinsä, ja isät ovat jääneet vanhempainvapaalle hoitamaan viime heinäkuussa syntyneitä poikiaan. Uni on suuri teema siksikin, että sillä on vaikutusta päiviin ja muun perheen hyvinvointiin. 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 10 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 10 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Vähitellen se voi vaikuttaa myös parisuhteeseen, Saarikko sanoo. Jos yöt ovat levottomia, aikuinen ei ole päivisin paras versio itsestään, ei vanhempana eikä puolisona
Tällä hetkellä muutama prosentti naisista synnyttää yli nelikymppisenä. Sisaruuden rinnalla tulee puheeksi se, että nelikymppisenä lapsen saanut on iäkkäämpi vanhempi myös lasten kasvaessa. – Itselläni työidentiteetti on jatkuvasti läsnä äitiyden rinnalla, sanoo Saarikko. Raskausaikakin oli Saarikolla aiempaa rankempi. Väsymyksen vastapainona nelikymppisillä äideillä on mielenrauhaa, luottamus itseen vanhempana ja syvä ilo vauvan läsnäolosta sekä kasvun ja kehityksen seuraamisesta. Molemmat sanovat jaksaneensa nuorempana vauva-ajan fyysisesti paremmin. n Emme suosittele aloittamaan ensimmäisen raskauden yrittämistä 40-vuotiaana. Toki romahtaneen syntyvyyden maassa kaikki raskaudet ovat enemmän kuin toivottuja, nelikymppistenkin, sanoo Saarikko. Saarikko puhuu myös siitä, kuinka hänellä oli luonnonvoiman kaltainen toive vielä kolmannesta lapsesta. Emme oman kokemuksemme valossa suosita ainakaan aloittamaan ensimmäisen raskauden yrittämistä 40-vuotiaana, sillä hedelmällisyyden lasku tulee väistämättä vastaan. Leskinen taas ei kokenut raskauden poikenneen aiemmasta oleellisesti. Kaksikko haluaa puhua hedelmällisyystietoisuudesta: biologialle emme voi mitään. Tai geriatrista äitiyttä, kuten molempia hymyilyttävä termi kuuluu. – Emme ihastele tilannetta, vaan kuvaamme tosiasioita. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 11 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 11 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 11 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Saarikko on huomannut, että omalle 5-vuotiaalle hänen 10-vuotias veljensä on jopa vanhempia suurempi auktoriteetti sen suhteen, miten elämää kuuluu elää. Sisarus saattaa olla kuitenkin ihmiselle pitkäaikaisin ihmissuhde elämässä. Määrä on edelleen pieni, mutta ollut kasvussa viime vuosina. Takana ovat intensiiviset työvuodet pandemiakriisin keskellä ja puolueen johdossa. Joku huomautti esimerkiksi siitä, että keskenmenot ovat tuossa iässä yleisempiä ja vauva saattaa syntyä vammaisena, sanoo Leskinen. Toisaalta ihmiset elävät nykyään pidempään kuin ennen, joten miksei vanhemmaksikin voisi tulla aiempaa iäkkäämpänä. Saarikolle vanhempainvapaa on ollut tervetullut hengähdystauko ja suvantovaihe miettiä, mitä seuraavaksi. Kaksikolta on ilmestynyt Mamakulaari-podcast, jossa he ruotivat nelikymppisten äitien vanhemmuutta. – Äitiyden kanssa on rauha, kun itsensä kanssa on rauha. Kumpikin tiedostaa olevansa hyvin onnekas saatuaan lapsen vielä nelikymppisenä. Mamakulaarissa kaksikko pohtii myös sisaruutta, joka on yhä harvinaisempaa mitä iäkkäämpänä naiset synnyttävät ensimmäisen lapsensa. Vanhempainvapaan aikaisia hienoja kokemuksia olivat ehdottomasti varmuus ja se, että pystyin olemaan enemmän läsnä, sanoo Leskinen. Kirjan lähtökohta on, että korkeammat synnytysiät ovat tulleet yhteiskuntaamme jäädäkseen, ja yli 40-vuotiaiden vanhemmuus on pysyvä ja kasvava ilmiö. Siihen saattaa kaatua ainakin haave useammasta lapsesta. Kati Leskinen kirjoittaa toiminnanjohtajuuden rinnalla kirjaa geriatrisesta vanhemmuudesta. Sekä Leskinen että Saarikko ovat vauvan saamisen jälkeen pohtineet omaa ammatillista identiteettiään. – Geriatrinen äitiys on erilaista, ehkä juuri suhteessa ympäristöön, sanoo Leskinen. Leskinen haluaa selvittää, mitä kaikkea tästä seuraa ja millaista on vanhemmuus kypsemmällä iällä. – Sain raskausaikana kuulla varovaisia kommentteja liittyen sekä omaan että sikiön terveyteen. Laurin syntymä oli suuri toive ja sen toteutuminen elämäni ihanimpia asioita. – Kaikki raskausaikaan liittyneet pelot liittyen lapsen terveyteen ja omaan jaksamiseen ja tietoisuus omasta iästä olivat sivuun työnnettävissä toiveen tieltä. Tämä johti siihen, että Leskinen alkoi luoda itselleen jonkinlaista suojaverkkoa, uutta identiteettiä vanhempana. Jos kaikki menee hyvin, vanhemmat ovat kuusikymppisiä lapsen valmistuessa toiselta asteelta. Paluu vanhempainvapaalta työelämään on yksi vanhemmuuteen oleellisesti liittyvä ulottuvuus
Olen ollut itsenäinen nuoresta asti ja matkustanut balettiopinnoissa eri puolilla maailmaa. Se on tehnyt olostani turvallisen. Olin jo etukäteen varma, että pärjään. Minusta on huolestuttavaa, että ihmiset eivät kyseenalaista ja ota asioista selvää. Käyn Suomessa perheeni luona vain pitkillä lomilla, mutta soitan äidilleni ja muulle perheelle videopuhelun joka päivä. ”Muutin Tukholmaan 15-vuotiaana. Kun ympärillä on ihmisiä, joita yhdistää sama tavoite, koko porukka on läheinen. Toivoisin, että kaikki saisivat kokea saman. Asun Skärholmenilla asuntolassa huonekaverini ja parinkymmenen muun balettiopiskelijan kanssa. Asuntolani sijaitsee levottomalla alueella. Asuntolasta saan päivän ruuat, ja paikalla on melkein aina joku aikuinen. Neljä nuorta paljastaa toiveensa, pelkonsa ja yhden kuvan elämästään. Tämä aiheutti varsinkin aluksi turvattomuuden tunnetta. Olen aika kiireinen treenaamisen sekä opiskeluni kanssa ja hot joogaan vapaa-ajallani, joten ajatukset ovat luontevasti muualla. Olen matkoillani havainnut, että moni jakaa läheistensä ajatusmaailman ajattelematta asiaa ollenkaan itse tai perustelematta kantojaan. Hän opiskelee Ruotsin kuninkaallisessa balettikoulussa. Samalla tiedostan, että mikään ei ole ilmaista. KAISA HATAKKA | KUVAT HAASTATELTAVAT Jotain hyvää on tulossa I han pienestä asti balettitanssijaksi halunnut Penelope Hokkanen, 16, muutti peruskoulun jälkeen yksin Tukholmaan. Olen kiitollinen, että minulla on mahdollisuus tehdä sitä mitä haluan. Täällä olen huomannut, että turvallisuus koostuu pienistä ja tavallisista asioista: ihmisistä, tutuiksi tulleista paikoista ja rutiineista. turvallisuus TURVASSA Vaikka maailma olisikin sekaisin, nuoret löytävät turvallisuuden tunteen ja turvallisuutta lisäävät asiat arjestaan, läheisistään ja ympäristöstään. Koen, että maailmassa turvattomuutta luovat tällä hetkellä isot, oman elämän ulkopuoliset asiat. Löysin apua ajatuksesta, että jotain hyvää on tulossa. Joskus rappukäytävässä majailee huumeidenkäyttäjiä, mutta osaan kiertää heidät kaukaa, ja asuntolan aikuiset soittavat tarvittaessa poliisit paikalle. Minua on pidetty arvokkaana. Minulla on vanhemmat, jotka ovat aidosti kannustaneet ja kuunnelleet sekä opettajia, jotka ovat auttaneet minua kohti omaa, ei muiden tavoitetta. Lähimetroasemalla on tapahtunut puukotus ja parin bussipysäkin päässä ammuskelu. Koulu, tanssisalit, asuntolan tilat ja varsinkin oma huone ovat turvapaikkojani. Alku ilman perhettäni ei tuntunut niin pahalta kuin olisi voinut kuvitella. Jos haluaa asioita, niiden eteen tulee tehdä työtä ja uhrauksia.” 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 12 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 12 12.5.2025 13.54 12.5.2025 13.54. Tavoitteet, joita kohti pyrin ja syyt, joiden takia työskentelen, luovat turvaa ja päämäärän. Asuntolan henkilökunta, joka kyselee kuulumisia ja ruokatoiveita, saa olon kotoisaksi. Kun muutossa auttanut äiti palasi takaisin Suomeen, hetken pohdin, että jäänkö ihan tosissani tänne yksin, kun muut jatkavat elämäänsä kotona. Koti-ikävän yllättäessä keksin tekemistä, joka vie ajatukseni muualle
Silloin olo on turvallinen. Penelope Hokkasesta, 16, olisi tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus löytää oma juttunsa, harrastaa ja keskittyä tavoitteisiinsa sellaisten ihmisten ympäröiminä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 13 ›› LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 13 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 13 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15
Nuoria pitäisi aidosti kuunnella ylipäätään kaikessa päätöksenteossa, mutta varsinkin heihin itseensä kohdistuvien päätösten kohdalla. Tästäkin asiasta päätöksentekijöiden pitää ottaa vastuu. On aikuisten tehtävä luoda heille ympäristö ja säännöt, että se on mahdollista. Sellainen, jonne kaveritkin ovat tervetulleita ja jonne voi aina mennä, vaikka jotain ikävääkin olisi tapahtunut. Se, että ainakin yritän vaikuttaa ja tehdä parhaani asioiden eteen, jotka koen tärkeiksi, luo osaltaan tunnetta turvallisuudesta. Jos saisin yhden mahdottoman toiveen toteutumaan, toivoisin, että jokainen maailman ihminen oppisi kunnioittamaan toisia juuri sellaisina kuin he ovat. Vanhempien lisäksi nuorten ympärillä on tärkeää olla muita turvallisia aikuisia. Hänelle on tärkeää, että nuoria kuullaan päätöksenteossa, he tulevat nähdyiksi ja saavat tarvittaessa tukea, esimerkiksi mielenterveyspalveluita. Jos näen jonkun joutuvan uhkaavaan tilanteeseen, voin mennä apuun. Jos meitä kuullaan, meillä on sellainen olo, että meillä on merkitystä ja olemme arvokkaita. Turvattomuus on sitä, että joutuu pelkäämään, olemaan huolissaan tai tarvitsee esimerkiksi kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluisivat aikuisille. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 14 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 14 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15. Vaikuttaminen lisää luottamusta H elsingin nuorisoneuvoston jäsen Kerttu Arn kil, 15, pyrkii vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin. Itse voin luoda ympärilleni turvallisen ilmapiirin käyttäytymällä niin, että minulle on helppo puhua. Maailmanlaajuisesti turvattomuutta luo esimerkiksi ilmastonmuutos ja huoli siitä, mitä tapahtuu, jos jatkamme elämää niin kuin nyt. Esimerkiksi se luo turvallisuutta, että aikuiset koulussa pitävät homman hallussa, tietävät mitä tekevät ja ottavat vastuun. Ei se lopulta oikein muuta vaadi.” Kerttu Arnkilille, 15, turvallisuus on tärkeä, laaja ja kaikkia koskeva arvo. Minusta on tärkeää voida luottaa, että se mitä on sovittu, tehdään ja että päättäjät kantavat vastuunsa. Aika moni meneillään oleva kriisi ratkaistaisiin pelkästään sillä – tai ainakin tilanne paranisi ihan joka puolella maailmaa valtavasti. Haluan olla avoin ja aidosti läsnä läheisille ihmisille, kunnioittaa ja kuunnella heitä ja tukea silloin, kun joku tarvitsee tukea. Hän pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan omalta osaltaan niin, että kaikenlaisten nuorten elämä olisi mahdollisimman turvattua. ”Turvallisuus on mielestäni sitä, että saa olla sellainen kuin on ja tulee kuulluksi ja arvostetuksi. Sopimuksista ei pidä sanoutua irti. Kun esimerkiksi pidin puheen kaupunginvaltuustossa sateenkaarinuorten turvallisuudesta, tunne siitä, että tein jotain konkreettista ja merkityksellistä, sai olon luottavaiseksi. Ei tarvitse olla peloissaan eikä huolissaan, voi elää turvallisessa ympäristössä ja on turvallinen koti. Nuorten pitää saada oppia, opetella ja opiskella rauhassa. Pitää pysyä sovitussa ja toimia yhdessä tavoitteiden eteen
Helsingissä jouduin joskus väkivaltaisiin tilanteisiin, täällä en. Voin koska tahansa mennä valmiiseen pöytään ja jutella äidin kanssa. Ihan alku kuudentuhannen asukkaan kunnassa oli kulttuurishokki, mutta tosi nopeasti totuin siihen, ettei palvelut ole aina saatavilla, kaupat auki tai kylillä ihmisiä. Olen oppinut tekemään perusteltuja päätöksiä myös itse. Ympärilläsi on aina joku, joka voi tarvittaessa auttaa, mutta kun ihmisiä on paljon, kohtaa myös uhkaavia tyyppejä. ”Koen että varusmiespalvelus on velvollisuuteni ja tapa antaa yhteiskunnalle takaisin. Jos saisin jotain tuoda Helsingistä tänne, toisin suvaitsevaisuuden ja kyvyn nähdä, että asiat voi hoitaa myös toisin kuin ne on aina tehty. Linus käy lukiota ja suorittaa hiihdonohjaajan tutkintoa. Jos pitäisi valita, tunnenko oloni nykyisin turvallisemmaksi Helsingissä vai Kittilässä, valitsisin Kittilän. ”Mun piti lähteä yksin Lappiin, mutta viime hetkillä äitikin päätti muuttaa. Täällä elämä on toisenlaista ja se sopii mulle. Täällä on rauhallista, kaikki tuntevat toisensa ja kynnys hölmöilyyn on ihan toinen. Täällä ollaan omien puolella ja ystäväpiirissäni kunnioitetaan kaikkien ajatuksia, mutta yleinen asenne erilaisuutta kohtaan on aika tuomitseva. Luotan siihen, että Suomessa puolustus on hoidettu hyvin ja meillä on vahvat liittolaiset.” LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 15 ›› LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 15 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 15 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15. Se lisää turvallisuuden tunnetta arjessa. Jos olosuhteet ovat huonot, on viisasta vähän pelätä ja tajuta odottaa parempaa hetkeä, etsiä järkevämpi reitti tai tarvittaessa vaikka hälyttää apua.” Linus Lampén on kutsuntaikäinen, mutta ajatus armeijaan menemisestä ei aiheuta hänessä turvattomuuden tunnetta. Levi Snow Sport Academyn Freeride -linjalla opetetaan laskutaitojen lisäksi laajasti ja konkreettisesti turvallisuustaitoja. Pelkoa en kuitenkaan välttele, siitä on tässä hommassa hyötyä. Se lisää kaikkien turvattomuutta. Olo on oikeasti turvallinen, kun tietää, että laskee ihmisten kanssa, jotka osaavat tehdä järkeviä päätöksiä. Helsingissä ihmiset tuovat sekä turvaa että turvattomuutta. Ihmisten ennakkoluulot ulkopuolisia, erilaisia ja ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan yllättivät, kun olin tottunut suvaitsevaiseen kaupunkikulttuuriin. Vietän paljon aikaa monen mielestä vaarallisten lajien parissa, mutta en pelkää turvallisuuteni puolesta edes jossain Pohjois-Norjan vuoristoissa. Aluksi se jopa vähän harmitti, koska tämän piti olla mun juttu, mutta pian huomasin, että on todella kivaa, kun joku läheinen on aidosti lähellä. Helsingissä on todella paljon helpompaa joutua huonoon seuraan tekemään jotain tyhmää kuin Kittilässä. Järkevät päätökset voittavat pelon V apaalaskua ja alamäkipyöräilyä aktiivisesti harrastava Linus Lampén, 17, muutti yläasteen jälkeen Helsingistä Kittilään opiskelemaan. Nyt Kittilä tuntuu kodilta. Minulla on mahdollisuus elää juuri sellaista elämää kuin haluan ja saan tehdä sitä, mikä minulle on tärkeää, eli opiskella ja laskea ja opiskella laskemista. Vaikka täällä ei esimerkiksi ole yhtä helppoa päästä terveystai mielenterveyspalveluiden pariin kuin Helsingissä, täällä on lähtökohtaisesti kaikki, mitä tarvitsen tunteakseni oloni turvalliseksi
Koska olen asunut puolet elämästäni ulkomailla, mulle on tärkeää se, mitä teen ja kenen kanssa, ei niinkään se, missä olen. Tietenkin Ukraina on aina jollain tavalla koti, mutta jos sotaa ei olisi ja menisin käymään Ukrainassa, olisin vähän turisti. Enhän mä ollut paikan päällä Ukrainassa vaan Suomessa. Kun pystyn kommunikoimaan, olo on turvallinen missä tahansa. Siksi mulla on laaja kuva maailmasta ja ihmisistä. Olin tosi hämmentynyt. Koska puhun suomea, voin opiskella täällä ja ystäväni tukevat ja huolehtivat minusta. Siksi olisi vähän tunteetonta kertoa, miten pahalta sodan alkaminen tuntui. Itseäni enemmän huolehdin veljestäni ja vanhemmistani. En halua asua pitkää aikaa samassa paikassa vaan nähdä paljon. Koti on perhe ja muut tärkeät ihmiset – ei mikään paikka. Yhtenä kouluaamuna, kun heräsin, puhelin oli täynnä viestejä. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Meillä on opettajia, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita meistä ja arvostavat meitä. Tulevaisuuteni tuntuu turvatulta. Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Sopeutumisvalmennus: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Neurokirjon asiantuntija Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Jyväskylän Paviljongilla 7.-8.10.2025 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa www.lastensuojelupaivat.fi 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 16 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 16 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15. Maailmassa tapahtuu kaikenlaista koko ajan, ja silti just meillä on esimerkiksi yhteishaku, joka sekin on omalla tavallaan pelottavaa. Vaikka olen tosi sosiaalinen, nautin, kun saan olla bussissa ihan rauhassa. On mahdollista, että koko muun perheen pitää palata Ukrainaan ja vain minä jään tänne. Mulle luo turvallisuuta se, että yritän ajatella enemmän omaa elämääni kuin vaikka sotaa. Ihmiset ympärilläni tuovat minulle turvallisen olon. Oma väylä -kuntoutus 16–29 v. Kun tulin Suomeen, muistan ihmetelleeni, miten pyörät oli jätetty kotien ja koulujen eteen, eikä kukaan ollut varastanut niitä, ja miten pienetkin lapset kulkivat yksin. 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa yli 100 paikkakunnalla Puheterapia | Toimintaterapia | ADHD-tutkimus Neurokirjon diagnoosi: LAKU-perhekuntoutus 7–15 v. Turvallisuus on Suomessa valtava asia. ”Olen etuoikeutettu ja kiitollinen, kun olen saanut olla koko sodan ajan Suomessa turvassa perheeni kanssa. Tetiana, 15, on asunut Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Suomessa. Niitä oli tullut sekä suomalaisilta että ukrainalaisilta kavereilta. Hänestä turvallisuus on Suomessa valtavan hieno asia. Rakastan muuttamista ja ajattelen, että lähden lukion jälkeen ulkomaille opiskelemaan. Mulla on vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita jutuistani ja kiinnostuksenkohteistani ja voin puhua heille ihan mistä vaan. Ympäristön muuttuminen ei aiheuta minulle turvattomuutta. Haluan keskittyä asioihin, joita rakastan: taiteeseen, formulaan, elokuviin ja kirjoihin. Koulut ovat turvallisia. Muistan sen kyllä. Paras vaihtoehto olisi, että vanhempani voisivat jäädä Suomeen, mä ja mun veli voitaisiin lähteä yliopistoon ulkomaille ja käydä lomilla vanhempien luona. Rakastan sitä, että meillä on niin hyvä ilmapiiri. Koulukiusaaminen ja väkivalta eivät ole ongelmia kuten monessa muussa paikassa. Ystäväni ovat kotoisin kaikkialta ja asuvat monessa paikassa. Ihmiset tekevät kodin ja turvan 11 -vuotiaana Suomeen muuttanut ukrainalainen Tetiana,15, on asunut ennen Suomea Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Julkinen liikenne on turvallista ja on ihanaa, että suomalaiset eivät puhu toisilleen busseissa! Tiedän, että sitä ihmetellään, mutta mun mielestä se on kaunis asia. Sen lisäksi toivoisin tietenkin, että sota loppuisi – ja ennen kaikkea, että maailmaan saataisiin lisää naisia presidenteiksi ja ihan oikea sukupuolten, uskontojen ja kaikkien ihmisten välinen tasa-arvo.” n Tetianan nimi on muutettu perheen tilanteen vuoksi. Puhun hyvin englantia, ukrainaa, suomea ja ranskaa, lisäksi vähän italiaa ja ruotsia
Oma väylä -kuntoutus 16–29 v. Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Sopeutumisvalmennus: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Neurokirjon asiantuntija Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Jyväskylän Paviljongilla 7.-8.10.2025 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa www.lastensuojelupaivat.fi LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 17 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 17 12.5.2025 9.46 12.5.2025 9.46. 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa yli 100 paikkakunnalla Puheterapia | Toimintaterapia | ADHD-tutkimus Neurokirjon diagnoosi: LAKU-perhekuntoutus 7–15 v. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua
ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUA Eikö raha teekään ONNELLISEKSI. Tove Jansson kirjoitti ensimmäisen muumikirjansa Muumit ja tuhotulva vuonna 1945 ja Astrid Lindgreniltä ilmestyi samana vuonna kirja Peppi Pitkätossusta. Hyvä uutinen on se, että onnellisuus ja tyytyväisyys näyttävät pikemminkin parantuneen mitä suurempi ero on revennyt vanhempien ja lasten reaalitulojen välille. Mutta erikoistutkija Toni Juuti Työn ja talouden tutkimus Laboresta lohduttaa, ettei jälkeen jääminen vanhempien tulotasosta näytä kuitenkaan vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen. Suurinta pudotus on ollut Japanissa: 1950-luvulla syntyneistä lapsista 95 prosenttia saavutti tai ylitti vanhempiensa tulotason, mutta 1980-luvun taitteessa syntyneistä vain joka toinen. ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Tällä hetkellä sosioekonomiselta taustaltaan heikoimmassa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset, joutuvat kouluissa alakynteen”. Suomessa yli 90 prosenttia sotien jälkeen syntyneistä päihitti vanhempiensa tulotason. Tulokertymien välisen eron selittää hidastunut talouskasvu, mutta tutkijoilla riittää vielä selvitettävää siinä, miksi vähemmän varallisuutta kerryttävät sukupolvet ovat aiempaa onnellisempia. 1980-luvun taitteessa syntyneistä enää noin 2/3 oli 30-vuotiaina saavuttanut vanhempiensa tulotason. Ja hän on siinä todennäköisesti aivan oikeassa. Tuttavaperheen äiti murehtii nykymenoa katsellessaan, etteivät hänen kaksi lastaan saavuta koskaan samaa elintasoa kuin vanhempansa. Monen sukupolven suosikkihahmot ovat siis 80-vuotiaita! Tamperelaisessa Muumimuseossa on 7.6.2025–16.8.2026 esillä Tervetuloa Muumitaloon! -näyttely, jossa pääsee kurkistamaan Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan yhdessä rakentamaan Muumitaloon. Trendi on hätkähdyttävän samanlainen kaikissa länsimaissa. LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN PITÄMÄSSÄÄN LUENNOSSA SAATUAAN MINNA CANTH -TASA-ARVOPALKINNON . LI N U S LI N D H O LM 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s18-21_Tulva.indd 18 LM3_s18-21_Tulva.indd 18 8.5.2025 16.10 8.5.2025 16.10
Myös ruudulta tulevat nopeatempoiset ärsykkeet kuormittavat aisteja. SOVELLUS Popsi, popsi PORKKANAA! Tiesitkö, että vain yksi prosentti varhaiskasvatusikäisistä lapsista syö tarpeeksi kasviksia päivittäin. Yksi ratkaisuehdotus on taata kaikille 1.–2.-luokkalaisille perusopetuslain mukainen koululaisten aamuja iltapäivätoiminta kohtuuhinnalla. Oulun yliopistossa selvitetään parhaillaan SenSo-aistitutkimushankkeessa, miten aistisäätelyvaikeudet liittyvät kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen oirehdintaan. Tällaisessa tilanteessa yksinolo voi lisätä ulkopuolisuuden ja tyhjyyden tunnetta sekä heikentää luottamusta aikusiiin ja heidän huolenpitoonsa, sanoo MLL:n Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti Tatjana Pajamäki. Tieto käy ilmi viime vuonna MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin tulleista yhteydenotoista. Alakoululaisten koulupäivät ovat keskimäärin lyhyitä ja yksinoloaikaa kertyy iltapäivätoimintaiän ohittaneiden lasten elämään paljon. Onko normaalia, että oma lapsi ärsyttää välillä. – Sota vaikuttaa aina voimakkaimmin juuri lasten elämään, sillä se vaarantaa heidän kasvunsa elementit; sosiaaliset suhteet ja riittävän elintason, kirjoittaa blogissaan Suomen Unicefin viestinnän ja pedagogiikan asiantuntija Maija Puska. – Tehokkain apu ylikuormitukseen on ennaltaehkäisy. KIRJA NORMAALIA on monenlaista Onko normaalia, että vauvani ei viihdy sylissä. Aggressio, kiukku, ihmissuhteet ja lapsen kehityksen erilaiset puolet ovat usein toistuvia teemoja vauvaja taaperoikäisten vanhempien kysymyksissä. Apua tarjoaa maksuton Vegimi-sovellus, jonka tavoitteena on lisätä kasvisten ja hedelmien tunnistamista ja niiden monipuolisempaa syömistä perheen arjessa pelilisyyden kautta. Vastauksia näihin ja moniin muihin vanhempia askarruttaviin kysymyksiin löytyy perhepsykoterapeutti Hanna Lammen kirjasta Onko normaalia että…. – Osa lapsista ei ole valmis pitkiin yksinoloaikoihin, eikä kehitystä voi kiirehtiä. Aikuiset voivat osallistua kyselyyn koskien joko itseään tai 5–12-vuotiasta lastaan os. Lasten sijaan näissäkin uutisissa haastatellaan tyypillisesti poliitikkoja, viranomaisia ja järjestöjen edustajia. SOTAUUTISET Lapset jäävät pelkiksi UHREIKSI Lapset ja nuoret mainitaan vain harvoin Ukrainan sotaa käsittelevissä uutisissa, kertoo Suomen Unicefin teettämä selvitys. CO LO U RB O X TUTKIMUS Kun kirkas valaistus VIHLOO Kirkas valaistus, oudon makuinen ja hajuinen ruoka, luokkahuoneen hälinä tai hankaava vaate voi tehdä tavallisesta arjesta raskaan aistiyliherkälle. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 19 ›› ›› LM3_s18-21_Tulva.indd 19 LM3_s18-21_Tulva.indd 19 8.5.2025 16.10 8.5.2025 16.10. Jotta myös 3.–6.-luokkalaisten tarve turvalliseen iltapäivään toteutuisi, on tarjottava mahdollisuuksia harrasteja kerhotoimintaan. Alaikäiset mainittiin viidessä prosentissa uutisista. VELKAA ON 91 % PAREISTA, JOILLA ON ALLE 7-VUOTIAITA LAPSIA. Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulisi rajata valaistusta ja tuoksuja ja kiinnittää huomiota akustiikkaan ja tiloihin, sanoo tutkimuksen vetäjä, yliopistonlehtori Katja Jussila. Vauva ja taaperovuosien kysytyimmät kysymykset (Tuuma-kustannus 2025). > redcap.oulu.fi/ surveys/?s=F9FLTCYCN8TCNKNC YHTEYDENOTOT Lapset liikaa YKSIN Moni lapsi joutuu viettämään koulupäivien jälkeen pitkiä aikoja yksin. Aktiivisia toimijoita he olivat neljässä prosentissa. Tutkimuksessa selvitetään myös ruutuajan ja liikunnan määrän yhteyttä aistisäätelyvaikeuksiin. Lapset jäävät pääosin pelkiksi uhreiksi, vaikka heidän äänensä olisi tärkeää saada kuuluviin
> lapsenmaailma.fi/perhe TUTKIMUS Liikunta suojaa tehokkaasti LASTEN MIELENTERVEYTTÄ Runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa suojaavat lasten ja nuorten mielenterveyttä, kertoo Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimus, jossa seurattiin 187 nuoren elintapoja lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Bonusvanhemmat eivät ole esimerkiksi oikeutettuja sairaan lapsen hoitovapaaseen. Stressija masennusoireet olivat selkeästi korkeampia niillä nuorilla, joille kertyi runsaasti sekä ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen. Niinpa somen käytön rajoittaminen on ainoa keino suojata alaikäisiä. Kun vanhempia kuullaan ja lapsia autetaan riittävän varhain ja vankasti, voidaan lisätä perheiden hyvinvointia ja säästää rahaa, osoittavat Lapset SIB Lohja -hankkeessa saadut tulokset. Suomalaisista perheistä noin joka kymmenes on uusperhe, jossa yksi tai useampi vanhempi ei ole lasten juridinen huoltaja. Liikunnalla oli heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla. NEPSYPERHEET VANKKAA TUKEA oikeaan aikaan Oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen tuki voi vähentää nepsyperheiden lastensuojelun tarvetta. Muutama vuosi sitten voimaan tullut perhevapaauudistus ottaa huomioon perheiden monimuotoisuuden. Lue aiheesta lisää os. MONIMUOTOISET PERHEET Kuka voi hoitaa SAIRASTA LASTA. Lue aiheesta lisää os. Kaikkien käsiä tarvitaan rakentamaan tätä maailmaa! H AM /M AI JA TO IV AN EN 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s18-21_Tulva.indd 20 LM3_s18-21_Tulva.indd 20 8.5.2025 16.10 8.5.2025 16.10. Työehtosopimuksissa perheiden moninaisuus ei kuitenkaan näy, kertoo Monimuotoiset perheet -verkosto. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia. Juridisten vanhempien on esimerkiksi mahdollista siirtää osa omasta vanhempainvapaastaan bonustai kumppanuusvanhemmalle. > lapsen maailma.fi/lastensuojelu Helsinkiläisen Taivallahden peruskoulun ylätalon porrasaulasta löytyy nyt Lentoon-reliefi, jonka tekemiseen oppilaat osallistuivat viikon kestäneen työpajan aikana piirtämällä omien käsiensä ääriviivoja. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja dosentti Elina Holopainen arvostelevat Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa sitä, että someyritysten etu on maksimoida käyttäjien määrä ja somessa vietetty aika, jolloin niillä ei ole kannustimia vähentää somen käyttöä tai tehdä siitä lapsille turvallisempaa
Helsinkiläisessä Museo Merkissä on tämän vuoden loppuun asti Vinksin vonksin -näyttely, joka innostaa leikkiin, tutkimiseen ja lukemiseen. Lisäksi jokaiselle sijaishuollossa asuvalle lapselle olisi tärkeää laatia henkilökohtainen turvasuunnitelma, jotta lapsi tietää, mitä hän voi tehdä kohdatessaan väkivaltaa tai toimiessaan itse väkivaltaisesti. KATSAUS Laajaa eriarvoisuutta Syntyperään ja etnisyyteen liittyvä eriarvoisuus näkyy monin tavoin lasten ja nuorten elämässä. Sitä on kuitenkin muokattu Suomeen sopivaksi. Paluu hatkasta -menetelmä perustuu Yhdysvalloissa kehitettyyn menetelmään. TYÖMENETELMÄ Apuja hatkaamisen VÄHENTÄMISEEN Pesäpuun Paluu hatkasta -menetelmä on tutkittuun tietoon perustuva, systemaattinen ja strukturoitu tapa työskennellä nuoren kanssa hänen palattuaan hatkasta sijaishuoltopaikkaan. Sijaishuoltoa on mahdollista kehittää turvallisemmaksi vahvistamalla traumaja väkivaltatietoisuutta ja puuttumalla rakenteellisiin epäkohtiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen katsauksen mukaan se heijastuu koulutukseen, työelämään, terveyteen, hyvinvointiin, osallisuuteen, perhe-elämään ja turvallisuuteen. Tieto löytyy Kansallinen syntymäkohortti 1997 -tutkimuksesta, jossa seurattiin Suomessa vuonna 1997 syntyneitä yhteensä vajaata 59 000 henkilöä ja heidän vanhempiaan. Näyttelyssä pääsee Pepin kotitaloon Huvikumpuun, jossa jokainen voi olla yhtä vahva kuin Peppi ja nostaa ilmaan vaikka hevosen! ID A PI M EN O FF LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 21 LM3_s18-21_Tulva.indd 21 LM3_s18-21_Tulva.indd 21 12.5.2025 9.48 12.5.2025 9.48. SELVITYS Vertaisväkivaltaa SIJAISHUOLLOSSA Väkivalta on huolestuttavan yleistä sijaishuollon aikaisissa vertaissuhteissa, kertoo Pesäpuu ry:n Vertaisuus ilman väkivaltaa -selvitys. Verkosta löytyvä menetelmä on väline saada nuorelta lisää tietoa hatkaan liittyen ja ymmärtää nuoren kiinnostuksen kohteita ja tarpeita. ENÄÄ 61 % NUORISTA SUHTAUTUI OMAAN TULEVAISUUTEENSA OPTIMISTISESTI VUONNA 2024. Se auttaa myös tunnistamaan hatkaamisen merkityksiä ja syitä sekä tunnistamaan ja ottamaan käyttöön ratkaisuja, jotka voivat vähentää tulevia hatkoja. Yhdysvalloissa menetelmä on osoittautunut toimivaksi keinoksi ehkäistä nuorten uusia ja toistuvia hatkoja. Havaittiin muun muassa, että ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset olivat huomattavasti useammin sijoitettuina syntymäkodin ulkopuolelle: Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista oli sijoitettuna viisi prosenttia, kun taas ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsista yhdeksän prosenttia. ”Huolenpidon ja rakkauden pitää olla lähtökohta sijaishuollossa, ja se tarkoittaa nuorille hyvää kohtelua siten, että nuorella on turvallinen olo.” SUOMEN NUORET NEUVONANTAJAT -TIIMIN SUOSITUS, JOKA NOSTETTIIN MYÖS KOKO EUROOPAN NUORTEN NEUVONANTAJIEN SUOSITUKSEKSI. Lapsikohtaisessa valvonnassa ja lasta koskevissa suunnitelmissa tulee ottaa huomioon lasten keskinäiset suhteet ja niissä tapahtuva väkivalta
?En oikein tiedä, voiko reissujamme kutsua lomiksi. Kotiin palatessamme olemme aina ihan puhki, Pettersson nauraa. Ääntäkin mukaan mahtuu – siitä pitävät huolen perheen seitsemän lasta. 22 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 22 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 22 9.5.2025 9.27 9.5.2025 9.27. perhe Seitsemän lasta ja ASUNTOVAUNU Eeva Petterssonin ja Johannes Nuotion perhe pakkaa kesäisin asuntovaunun ja lähtee reissuun. SATU LITHOVIUS | KUVAT HAASTATELTAVAT K un salolaisen Eeva Petterssonin perhe lähtee reissuun, luvassa ei ole suoria lentoja, taksimatkoja ja hotelliaamiaisia. 9-henkisen perheen ja kahden koiran matkanteko vaatii joustavuutta, runsaasti eväitä ja ripauksen seikkailumieltä. Ennemminkin kyseessä on seikkailu. Niiden sijaan on tuhansia ajokilometrejä, kasapäin eväitä ja pyykkäämistä leirintäalueilla
›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 23 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 23 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 23 9.5.2025 9.27 9.5.2025 9.27. Juniorikoira Malla on vasta vuoden ikäinen mutta päässyt jo yhdelle vaunureissulle mukaan. Perheen 14-vuotias Lotta-koira on matkannut perheen mukana parissakymmenessä maassa. ?Malla ei ollut siitä mopsiskaan, Eeva Pettersson sanailee
Nuotio myös suunnittelee reissujen ajoreitit. Ei liikaa suunnittelua Perheen ulkomaille suuntautuvat vaunureissut kestävät yleensä muutaman viikon. –Pienimmät lapset nukkuvat kotonakin kainalossa, joten kaikki eivät reissussa tarvitse omaa sänkyä, Pettersson sanoo. Tarkkoja aikatauluja on turha tehdä, sillä niissä suurperheen on mahdoton pysyä. Eväitä ei koskaan voi olla liikaa. Sitä edeltävänä kesänä perhe reissasi Italiaan, Kroatiaan ja Itävaltaan. Isommat siirtymät teemme öisin, kun muu perhe nukkuu. Petterssonin perheeseen kuuluvat puoliso Johannes Nuotio sekä lapset Linda, 11, Elias, 10, Lydia, 8, Amanda, 6, Linnea, 3, Lilli, 1, sekä joulun aikaan syntynyt Niklas-vauva. Silloin kuuntelen äänikirjoja ja nautin omasta ajasta. Omaa aikaa öisin Perheen tämänhetkinen kahdeksan hengen matkailuvaunu on kolmas lajiaan. Lapset viihtyvät parhaiten älylaitteiden, äänikirjojen, tarravihkojen ja kirjojen parissa. Petterssonin perhekin innostui asiasta hieman vahingossa koronan kautta. ?Pienimmät lapset nukkuvat päiväunet ajomatkojen aikana, ja isommat siirtymät teemme öisin, jolloin muu perhe nukkuu. Eeva Petterssonin rooliksi on muodostunut eväistä vastaaminen sekä lasten viihdyttäminen ajomatkojen aikana. ?Reitit elävät ja muuttuvat sen mukaan, miten matka etenee. Vaikka ajokilometrejä kertyy tuhansia, Nuotio nauttii ajamisesta. Jossain kohtaa tulee sitten stoppi, kun pienimmät lapset eivät enää jaksa istua ja alkavat huutaa. Viime kesänä he viettivät tien päällä kolmisen viikkoa. ?Muutama hyvä kohde on hyvä olla tiedossa etukäteen, ettei reissu mene ihan haahuiluksi. Se onkin aina arvoitus tämänkokoisella sakilla, Nuotio hymähtää. 24 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 24 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 24 9.5.2025 9.27 9.5.2025 9.27. Viikkojen ulkomaan reissut matkailuvaunulla ei ehkä ole tyypillisin tapa matkustaa lapsiperheelle – etenkään, kun perheeseen kuuluu näin monta lasta. Meillä oli syttynyt pieni kipinä vaunuiluun jo aiemmin, ja jostain sitten ponnahti idea lähteä ulkomaille vaunun kera. Sitä vetää perässään 9-paikkainen auto, jota Johannes Nuotio ajaa. On hyvä tiedostaa, että kaikki ei mene kuten on suunnitellut, ja suunnitelmat muuttuvat lennossa, Pettersson tuumaa. Reissussa pyykkiä pestään harvemmin kuin kotona, eivätkä pienet tahrat haittaa menoa. ?Jos lapsilla on ruutuaikaa eikä heillä ole nälkä eikä jano, he viihtyvät autossa hyvin. ?Meillä kytee aina pieni matkakuume takaraivossa, mutta korona-aikana emme päässeet matkustamaan tavalliseen tapaan lentäen. Reissuilla mukana kulkevat myös karvaiset perheenjäsenet, mopsikoirat Lotta sekä Malla. Mutta jos kaiken kirjaa valmiiksi Exceliin, seikkailun tuntu katoaa. Isosta lapsilaumasta huolimatta tappeluja autossa ei juurikaan synny. Eeva Petterssonin ja Johannes Nuotion asuntovaunusta löytyy kaksi isoa parisänkyä, 3-kerroksinen kerrossänky sekä pieni lisävuode. Reitti kulki Virosta Latvian ja Liettuan kautta Puolaan, Tsekkiin ja Saksaan. Johannes Nuotio ripustaa pyykit kuivumaan leirintäalueella Ruotsissa
Linda Nuotio puolestaan muistelee lämmöllä vesipuistoja ja kylpylöitä. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 25 ›› LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 25 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 25 9.5.2025 9.27 9.5.2025 9.27. Reissukohteista Elias Nuotion mieleen ovat jääneet parhaiten Pariisin Disneyland sekä Saksan Legoland. Linnea Nuotiolle ikimuistoisinta oli Saksan mahtava Pipsa Possu -puisto
Johannes Nuotio on intohimoinen kokkaaja, joten ruuanlaitto on hänelle mielekästä puuhaa. Reissussa illat venyvät, ja pienimmätkin lapset valvovat pitkään. Aamuherätys koittaa silloin, kun ensimmäinen sattuu heräämään. Tällöin auttaa esimerkiksi pieni kävely koirien kanssa. Sitä vanhimmat lapset joskus harmittelevat – että taaskaan ei saanut nukkua pitkään, Petterson sanoo. ?Ajomatkoilla istun läppäri sylissä naputtelemassa, kun pienimmät nukkuvat päiväunia. Kun mukana on taaperoita, leikki-ikäisiä ja koululaisia, ei aina ole helppo keksiä kaikkia kiinnostavia kohteita. Asuntovaunun kerrossänky on kiva, kun sieltä saa oman tilan, Linda ja Elias tuumaavat. ?Aina ei tarvitse kaikkien tunkea samaan paikkaan. Se on vähän raskastakin, jos olemme aina kaikki yhdessä, Pettersson sanoo. ?Kun yksi herää, heräävät kaikki. ?Välillä on vähän raskasta ja ärsyttävääkin, kun on ahdasta ja paljon ääntä. Välillä Johannes vie lapset puistoon hetkeksi, jotta saan esimerkiksi jonkin haastattelun tehtyä, hän kuvailee. Pyykkihuoltoa säästöliekillä Perheen ruuat valmistuvat pääasiassa matkailuvaunun keittiössä tai leirintäalueilla. Yöunet eivät tuota ongelmia, sillä reissatessaan perheenjäsenet menevät unille kaikki samaan aikaan iltaisin. Myös perheen vanhimmat lapset tarvitsevat omaa tilaa ajoittain. Hiljaisia hetkiä tai tekemisen puutetta ei seitsemän lapsen kotiäidillä ole. Linda (vas.), Elias, Lydia, Amanda ja Lilli Nuotio ruokailevat reissussa. Petterssonille hengähdystaukoja antavat myös freelancertoimittajan ja -sisällöntuottajan työt, joita hän tekee toisinaan reissun päältä. Ruoat valmistetaan yleensä vaunun keittiössä tai leirintäalueella. ”Ahdasta ja paljon ääntä” Kun iso perhe on monta viikkoa samassa pienessä tilassa, se voi välillä kiristää vanhempien hermoja. Takana vasemmalla Amanda, Linda sylissään Lilli, Elias, Lydia ja Linnea. Ruuan tekeminen itse säästää myös rahaa verrattuna ravintolaruokailuihin. Toisinaan perhe myös jakautuu ja tekee eri asioita lasten iän ja kiinnostuksen mukaan. Eeva kuvailee suurperheensä arkea elämänmakuiseksi kaaokseksi. 26 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 26 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 26 9.5.2025 9.27 9.5.2025 9.27. Eeva ja lapset Saksan Legolandissa kesällä 2024. Viime kesänä sellaisiksi osoittautuivat Saksan Legoland sekä Prahan eläintarha
Kuvassa Linnea (vas.) Lydia, Johannes, Linda, Amanda, Eeva ja Lilli sekä Elias Nuotio. Kovin rentouttavaa se ei useinkaan ole, mutta ehkä sitä sitten kymmenen vuoden päästä uskaltaa jo hetkeksi sulkea silmänsä rantatuolissa, Pettersson nauraa. Myös pyykkihuolto ja astioiden tiskaus tapahtuu leirintäalueilla. ?Olemme jääneet vähän koukkuun vaunuiluun, ja se on myös edullista lentoihin verrattuna. Leirintäalueilla pesukoneet ovat välillä kortilla, joten olemme oppineet minimiin menemistä näissä asioissa. Ja esimerkiksi koirat kulkevat kätevästi mukana. n Lue lisää 9-henkisen suurperheen seikkailuista Eeva Petterssonin Instagram-tililtä @me_and_campfires. Yhteiset kokemukset jättävät ihania muistoja, ja tiivis vaunuelämä opettaa lapsillekin tärkeitä taitoja ja sopeutumista. Yhteisiä elämyksiä ja tärkeitä taitoja Pettersson ja Nuotio kokevat, että karavaanarielämä nivoo perhettä yhteen ainutlaatuisella tavalla. Tulevan kesän reissusuunnitelmat ovat perheellä vielä auki. Vaunuillessa on hahmottunut, kuinka paljon vähemmällä tavaralla sitä oikeasti pärjäisi kotonakin, Pettersson tuumaa. Ei se toki kaikille sovi, mutta se voi myös antaa ihan uudenlaisia kokemuksia. Vaikka pakattavaa suurella perheellä on paljon ja pakkaaminen vie aikaa, reissussa pärjää huomattavan vähällä tavaramäärällä. ?Voi vaikka lähteä jonnekin lähelle ja katsoa, miltä karavaanarielämä tuntuu. Minimaalisuus toteutuu myös mukaan pakattavan tavaran määrässä. Petterssonin mukaan pyykkiä ja tiskiä tulee kotioloissa paljon, mutta reissussa perhe elää ikään kuin säästöliekillä. Viime kesänä perhe reissasi muun muassa Berliinin muurille. Koko perhe saa elämyksiä ja kokemuksia, joita muistella jälkeenpäin, he sanovat. ?Pienet tahrat eivät niin haittaa, ja samaa mekkoa voi käyttää useamman päivän. ?Väkisinkin tämä hitsaa meitä yhteen. ?Kun olimme yli kuukauden reissulla Etelä-Euroopassa, kotiin palatessa ihmettelimme, miksi meillä on niin paljon tavaraa, jota emme olleet tarvinneet koko tuona aikana. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 27 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 27 LM3_s22-27_SuurperheReissaa.indd 27 9.5.2025 9.27 9.5.2025 9.27. Pitkäksi aikaa asuntovaunu ei kuitenkaan ole jäämässä paitsioon. Omaa matkailuvaunua tai -autoa ei tarvitse heti hankkia, vaan sellaisen voi myös vuokrata. Pariskunta kannustaa kaikkia karavaanailusta haaveilevia kokeilemaan matkustustapaa rohkeasti. Pohdittu on, josko pidemmistä vaunureissuista pidettäisiin välivuosi nyt kuopuksen ollessa vauva, ja perhe suuntaisi vaihteeksi äkkilähdöllä ulkomaille. Vaunulla on hahmottunut, miten vähällä tavaralla oikeasti pärjäämme
Jyväskylän yliopiston tutkijat viittaavat amerikkalaisessa Duke-yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa osoitetaan unijakson jälkeen tehtyjen ostopäätösten todella olevan kiireessä tehtyjä päätöksiä fiksumpia. Päätöksen heti tehneillä oli taipumus arvioida laatikoiden arvoa niiden esineiden perusteella, joihin he törmäsivät ensiksi. Yön yli nukkuminen ei tässä tarkoita ensivaikutelman alistamista tarkempaan harkintaan ylipäätään, vaan kirjaimellisesti ostopäätöksen lykkäämistä hyvin nukutun yön jälkeiseen aamuun. Vaihtelua oli vain siinä, missä järjestyksessä kunkin laatikon arvokkaammat ja vähemmän arvokkaat esineet osallistujille näytettiin. Ne lisäävät ymmärrystämme eräiden psykologisten tekijöiden vaikutuksesta nuorten ostoskäyttäytymiseen, mutta käytännön toimintaohjeita niistä jää itsestäänselvyyksien karsimisen jälkeen käteen oikeastaan vain yksi: nuku yön yli. ANTTI VANAS PARAS OSTOSVINKKI: nuku yön yli CO LO U RB O X 28 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s28-29_Tutkitut.indd 28 LM3_s28-29_Tutkitut.indd 28 8.5.2025 16.27 8.5.2025 16.27. Toisaalta virikearvot olivat epäsuorasti yhteydessä myös matalampaan elämäntyytyväisyyteen. Samasta aineistosta viime vuonna julkaistussa toisessa tutkimuksessa tutkijat puhuivat virikearvojen sijaan huonosta itsehillinnästä ja sen vaikutuksesta verkossa tehtyihin heräteostoksiin. He eivät luottaneet ensivaikutelmaan, vaan ottivat kokonaisarviossaan huomioon myös myöhemmin näkemänsä esineet. TIETOA tutkittua Nettikaupoissa asioidaan usein öisin. Oikeasti jokaisen laatikon kokonaisarvo oli sama. Kyselyyn vastasi yli kaksituhatta 18–29-vuotiasta nuorta. Yön yli nukkuneet valitsivat laatikkonsa viisaammin. Jutun juoni on, että heikko itsehillintä altistaa nuoren some-kavereiden ja kohdennettujen mainosten vaikutukselle. ylävinjetti T aipumus jännityksen ja seikkailujen tavoitteluun tekee nuoren elämästä parempaa silloin, kun toiminta kanavoituu harrastuksiin, esimerkiksi urheiluun. Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston yhteisen tutkimuksen tulokset perustuvat viitisen vuotta sitten koottuun kyselyaineistoon. Jotkut osallistujista antoivat vastauksensa heti, toiset vastasivat vasta seuraavana päivänä. Molemmat tutkimukset ovat osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiConsumers-hanketta. Välittävä tekijä olivat impulssiostokset ja niistä seuraavat taloudelliset ongelmat velkaantumisineen. Experimental Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat pyysivät osallistujia tarkastelemaan virtuaalisen autotallimyynnin laatikoita, joissa oli enemmän ja vähemmän arvokkaita tavaroita. Tehtävänä oli löytää sisällöltään arvokkain laatikko. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus vahvistaa aikaisemmat tiedot jännityksen kaipuun eli virikearvojen positiivisesta puolesta: virikearvot olivat suoraan yhteydessä nuoren korkeampaan elämäntyytyväisyyteen. Kova virikenälkä voi kuitenkin viedä nuoren myös turhille ja henkilökohtaista budjettia pahasti keikuttaville impulssiostoksille. KANNATTAA KÄYTTÄÄ TARKKAA HARKINTAA, OLIPA KYSEESSÄ NETTIOSTOKSIEN TEKEMINEN TAI VERKKOVIHAN LEVITTÄMINEN. Tutkimusartikkeli Stimulation values and life satisfaction among young people: the role of impulsive buying and financial problems julkaistiin Young Consumers-lehdessä tammikuussa. VIRIKENÄLKÄ VOI AJAA NUORET HERÄTEOSTOKSILLE JA VERKKOVIHAN UHRI SAATTAA SAADA JOPA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖN
Yhteiskunnat näyttävätkin suhtautuvan verkkovihaan vakavammin kuin nettikiusaamiseen. Viestin välittämää uhkaa lisää se, että verkkohyökkäysten tiedetään olevan yhteydessä verkon ulkopuolisten vihatekojen lisääntymiseen. Tätä Pentikäinen selvitti maisterintutkielmassaan, johon Haasteen artikkelikin pohjautuu. Vihamotivoituneiden tekojen ja tekijöiden taustoista tiedetään Pentikäisen mukaan edelleen hyvin vähän. n Verkkovihan uhri vaarassa saada mielenterveyden häiriön. Pentikäinen määrittelee verkkokiusaamisen henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi, jonka tarkoituksena on vahingoittaa tiettyä henkilöä minkä tahansa syyn varjolla. Tulevassa väitöskirjassaan hän aikoo selvittää, selittävätkö perinteiset kriminologiset teoriat viharikollisuutta, vai tulisiko sitä lähestyä muista rikoksista poikkeavana rikollisuuden lajina. Tutkielman aineistona oli vuoden 2020 Nuorisorikollisuuskysely. Yksilön lisäksi vihaviesti on kuitenkin osoitettu koko ryhmälle: ”Sinä voit olla seuraava”. ”SINÄ voit olla seuraava” LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 29 LM3_s28-29_Tutkitut.indd 29 LM3_s28-29_Tutkitut.indd 29 8.5.2025 16.27 8.5.2025 16.27. Nuori voi joutua verkkovihan kohteeksi esimerkiksi ihonvärinsä, uskontonsa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Kaikista tarkastelluista ryhmistä huonoiten voivat verkkovihan uhrit. Vihapuheen tiedetään rapauttavan demokraattista keskustelua ja heikentävän yleistä turvallisuutta. Kyselyyn vastasi yli 5 600 yhdeksäsluokkalaista 74 koulusta. Pentikäisen mielenkiinnon kohde on kuitenkin yksilö. Heistä yli kolmanneksella oli merkittäviä tunneoireita, kuten pelkoa, murehtimista ja itkuherkkyyttä. Näin voi päätellä siitä, että vihaviestin sisältämiä ryhmäidentiteettiin – esimerkiksi ihonväriin tai uskontoon – kohdistuvia vihjailuja voidaan monissa maissa käyttää rikostuomion koventamisperusteena. Satuttaako ryhmäperusteinen verkkoviha kohdettaan pahemmin kuin muut verkkoaggression muodot. Viisi vuotta sitten tehtyyn Nuorisorikollisuuskyselyyn vastanneista nuorista 14 prosenttia oli joutunut jonkinlaisen verkkovälitteisen aggression uhriksi. Verkkoympäristö vihaviesteineen ei ole muusta elämästä erillinen saareke, korostaa Essi Pentikäinen Haaste-lehden artikkelissaan. Verkkokiusaaminen kohdistuu pelkästään yhteen ihmiseen. Verkkovihan uhriksi oli joutunut kolme prosenttia vastaajista. CO LO U RB O X V erkkoviha osuu yksilöön ryhmäidentiteetin kautta. Huomattavia keskittymisvaikeuksien ja levottomuuden kaltaisia ulkoisia oireita oli joka neljännellä verkkovihaa kokeneella, ja viidenneksellä oli käytöshäiriöitä. Verkkoviha kohdistuu siis yksilön lisäksi ryhmään – ja ryhmän kautta yksilöön. Artikkeli Vaarallinen verkkoviha – ryhmäperustaisen aggression riskit uhrien hyvinvoinnille on julkaistu Haaste-lehdessä 4/2024. Verkkovihan uhrien psykososiaalisten haasteiden määrä viittasi Pentikäisen mukaan jopa korostuneen mielenterveyden häiriön riskiin. Heistä suurin osa kertoi valikoituneensa vihaviestien kohteeksi seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen perusteella. Valtaosa oli yksilöperustaisen verkkokiusaamisen uhreja
Hän toivoi, että lapset puhuisivat myös sairaudesta ja sen aiheuttamista tunteista. Sopiva hetki koitti eräänä kesäloman päivänä, kun hän istui lastensa kanssa ruokapöydän ääressä. Teini-ikä toi omat haasteensa. Viisi kuukautta myöhemmin huomasin patin kasvaneen ja pakotin lääkärin lähettämään minut tutkimuksiin. Taina oli jo aiemmin opettanut lapsilleen puhumisen taitoa ja tärkeyttä. Sain rintasyöpädiagnoosin 33-vuotissyntymäpäiväni aattona, Taina Virolainen kertoo. Perheessä sairaudesta puhuttiin avoimesti, mutta Taina olisi kaivannut keskusteluapua ja vertaistukea. 30 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 30 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 30 13.5.2025 11.59 13.5.2025 11.59. Lasten pahin pelko ja ensimmäinen kysymys oli, kuolenko minä. perhe Kun äiti SAIRASTUI SYÖPÄÄN ”Kuoletko äiti?” Se oli lasten ensimmäinen kysymys, kun Taina Virolainen kertoi heille sairastuneensa rintasyöpään. En olisi pystynyt pimittämään heiltä sairauttani, joten kerroin suoraan, että löysin rinnastani patin, ja että minulla on rintasyöpä. Taina halusi kertoa sairaudestaan vanhimmille lapsilleen mahdollisimman pian. Asiaan ei suhtauduttu vakavasti eikä rintoja tutkittu, koska olin nuori ja vasta synnyttänyt kolmannen lapseni. ANU VÄLILÄ | KUVAT TIIU KAITALO L öysin rinnastani patin synnytyssairaalassa. Lastenkin kanssa olen aina puhunut kaikesta, toki heidän ikätasonsa huomioiden. –Olen ihmisenä sellainen, että puhun asioistani. Lapset suhtautuivat asiaan kukin omalla tavallaan
Perheessä sairaudesta puhuttiin avoimesti, mutta Taina olisi kaivannut keskusteluapua ja vertaistukea. Se on asia, josta perheessä puhutaan yhä vuosien jälkeenkin. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 31 ›› LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 31 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 31 13.5.2025 11.59 13.5.2025 11.59. ANU VÄLILÄ | KUVAT TIIU KAITALO Kun Taina Virolainen sairastui rintasyöpään, hän halusi puhua siitä lapsilleen avoimesti ja rehellisesti. Kun äiti SAIRASTUI SYÖPÄÄN ”Kuoletko äiti?” Se oli lasten ensimmäinen kysymys, kun Taina Virolainen kertoi heille sairastuneensa rintasyöpään. Lapsille Tainan sairastumisessa pahinta oli pelko äidin menettämisestä
Ne saivat Tainan voimaan todella huonosti eikä hänelle löytynyt sopivaa pahoinvoinninestolääkitystä. Hänelle Taina on kertonut sairaudestaan myöhemmin. Vaikeinta oli se, että yritin lasten edessä olla vahva. Hoitojen ja pahoinvoinnin keskellä olisi pitänyt jaksaa huolehtia lapsista, siivota ja laittaa ruokaa. Hoin, että kyllä tästä selSairastumisen alkuvaiheessa koko perheen pitäisi saada tukea. Tilanne helpottui, kun nuorin lapsi aloitti yhdeksän kuukauden ikäisenä yksityisessä päiväkodissa. –Ei ole väliä mikä sairaus on kyseessä, se koskettaa aina koko perhettä. Taina sai keskittyä parantumiseen. Lahja oli hyvin liikuttava. Sen sijaan lapset joutuivat huolehtimaan äidistä ja tekemään isänsä kanssa kotona askareita enemmän kuin ikätoverinsa. Nuorin lapsista oli niin pieni, ettei hänellä ole sairausajasta muistikuvia. 32 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 32 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 32 8.5.2025 15.02 8.5.2025 15.02. Kimi ei muista äidin sairaudesta mitään, mutta siitä on puhuttu aina silloin tällöin, esimerkiksi vuosikontrollien yhteydessä. –Lapsi oli kaksivuotias, kun hän ensimmäisen kerran kysyi, miksi minulla ei ole toista rintaa niin kuin tädillä on. Tainalla diagnosoitiin rintasyöpä pian sen jälkeen, kun Kimi syntyi. Onneksi hän sai olla muutaman päivän kotona aina kun olin sytostaattihoidoissa. Minulla oli jatkuvasti hirveä huoli kaikesta, etenkin kun mies oli töissä. Kuvassa myös perheen Pasikissa. –Poikani ei juurikaan puhunut kanssani asiasta, mutta myöhemmin hän on kertonut jutelleensa paljon yhdelle kaverilleen. –En pystynyt huolehtimaan lapsista enkä kodista. Sairaus koskettaa koko perhettä Tainan toinen rinta poistettiin, ja leikkaushaavan parannuttua alkoivat sytostaattihoidot. Läheiset ja ystävät auttoivat, mutta muuta apua oli Tainan mukaan vaikea saada. Oli vaikeaa selittää asiaa tarkemmin sen ikäiselle. Lapsi kysyi, voiko toinenkin tissi tippua pois. Neuvolan kautta perheelle tarjottiin perhetyöntekijää, joka kävi auttamassa pari kertaa. Kerroin hänelle, että äidillä oli sairaus, joka vei rinnan. Lähihoitajana työskennellyt Taina osasi pyytää apua lastensuojelusta, jonka kautta perhe sai hetkellistä apua. Tyttäreltä sain sairastumista seuraavana jouluna lahjaksi taulun, jossa hän kävi läpi ajatuksiaan, teini-ikää, sitä, miten kaikki asiat ärsyttävät ja pelkoa äidin menettämisestä. Tammikuussa alkoivat vasta-ainepistoshoidot, joiden vuoksi Tainan oli käytävä kolmen viikon välein Helsingissä
–Hoitopolku on ihan erilainen, kun sairastuu nuorella iällä. En jaksa murehtia pienistä. Lähde: etelä-suomensyopayhdistys.fi LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 33 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 33 LM3_s30-33_SyöpäJaÄiti.indd 33 8.5.2025 15.02 8.5.2025 15.02. Sellaista vertaistukea ei kuitenkaan ollut tarjolla. Hän muistaa saaneensa syöpäyhdistyksestä tietolehtisiä syövästä, mutta ei jaksanut sairauden keskellä perehtyä niihin. –Moni tuettavista kysyy minulta sitä, miten lapsille voi kertoa sairaudesta. Omat kokemukset ja halu auttaa muita rintasyöpään sairastuneita saivat Tainan hakeutumaan mukaan vertaistukitoimintaan. l Sairaudesta kertomisen tavan ja ajankohdan voi valita huomioiden lapsen iän ja kehitysvaiheen. Keskusteluavulle tarvetta Tainan sairastumisesta on kulunut yhdeksän vuotta. l Käytä oikeita termejä, esimerkiksi syöpä-sanaa, jotta lapsi tietää, mistä sairaudesta on kyse. l Kertominen on hyvä tehdä rauhallisessa tilanteessa, jossa ei tapahdu muita asioita samalla. Jälkikäteen Taina on ajatellut, että sairastumisen alkuvaiheessa sairastuneen ja koko perheen pitäisi päästä keskustelemaan asioista esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Lapsilleen hän on opettanut, että elämässä tulee eteen vakavia asioita, mutta elämän ei tarvitse olla vakavaa. Taina käy vuosittain kontrollissa. Olen kannustanut heitä puhumaan suoraan lapsen iän huomioiden. Hän on terve ja iloitsee siitä, ettei syöpä ole uusinut. Sairaus opetti Tainalle, että elämä on tässä ja nyt, ja on tärkeää keskittyä itseen ja pitää huolta omasta hyvinvoinnista. –Tietoa olisi varmasti ollut ja ehkä opuksiakin, miten kertoa lapsille sairaudesta ja tukea heitä, mutta ei silloin ollut voimia etsiä ja lukea sellaisia. vitään. Samaan aikaa piti kannatella itseni lisäksi montaa muuta, kuten omia vanhempiani, jotka pelkäsivät puolestani. l Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajilta saa tukea ja apua siihen, miten ottaa syöpä puheeksi ja keskustella sairastumisesta lapsen kanssa. Tytär muistelee yhä sitä, miten hän pelkäsi pitkään, että menettää äidin. Lapset eivät saaneet mistään mitään apua, ja oma jaksaminen oli niin finaalissa, etten pystynyt sitä heille hakemaan. Kannattaa kuitenkin kertoa mahdollisimman pian, kun itse on siihen valmis. –Sanon usein, että täällä eletään vain kerran, mutta minulla on toinen elämä menossa. Hän kävi koulutuksen 2019, heti sen jälkeen, kun hänelle oli rakennettu uusi rinta poistetun tilalle. Kun lapset olivat koulussa ja sain olla yksin, itkin vaan. Jo pieni lapsi ymmärtää ja vaistoaa vanhempien tunnelmia ja kodin muuttuneen ilmapiirin. On tärkeää kertoa lapsille sairaudesta ja selittää, mitä se tarkoittaa sairastuneelle ja perheelle. n MITEN KERTOA LAPSELLE VAKAVASTA SAIRAUDESTA. Nyt se on osa normaalia elämääni. En kokenut, että joku minua paljon vanhempi ymmärtäisi mitä kaikkea käyn läpi. l Lapsi ei välttämättä uskalla kysyä asioista ja jää ajatustensa kanssa yksin. Taina olisi kaivannut vertaistukea. Kerro lapselle, että hän saa kysyä kaikesta, mikä askarruttaa. Hoen lapsillekin, että pitää nauttia elämästä ja tehdä asioita, joista tykkää. Hän olisi halunnut jutella ikäisensä naisen kanssa, joka on käynyt läpi saman kuin hän. –Ensimmäiset viisi vuotta jännitin ja pelkäsin kontrollia. Syöpä vaikuttaa ihan kaikkeen kehonkuvasta seksuaalisuuteen. Tämä saattaa herättää vääriä tulkintoja ja pelkoja. l Puhuminen ja koko perhettä koskevien vaikeiden asioiden jakaminen kantavat lapsia ja nuoria läpi erilaisten vaiheiden. Lapset aistivat, että jotain on tapahtunut, joten on hyvä kertoa. Lapsille syövästä on jäänyt mieleen peikko, joka herättää pelkoja vuosienkin jälkeen. Se nostaa sairausajan muistot ja pelot pintaan niin Tainalla kuin läheisillä. Hän on käynyt festareilla, ilman perhettä ulkomailla ja opiskellut sairaanhoitajaksi
perhe Kuusi syytä RAKASTAA LEIKKIPUISTOJA 34 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 34 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 34 8.5.2025 12.07 8.5.2025 12.07
TUIJA SILJAMÄKI 1 Kohtaamiset ja yhteisöllisyys Leikkipuistot ovat kuin naapuruston ulko-olohuoneita, joissa vanhemmat ja lapset voivat puuhata yhdessä ja tutustua alueen muihin perheisiin. – Erityisen tärkeä leikkipuisto voi olla, kun perhe muuttaa uuteen paikkaan. Helsingissä leikkipuistojen monikieliset ohjaajat auttavat Suomeen muuttaneita kotoutumaan. Jos kodissa ei ole omaa pihaa, sitä tärkeämpi on lähileikkipuisto. Keskimäärin perheet käyvät leikkipuistossa keväisin ja syksyisin kahdesti viikossa, kesäaikaan kolme tai neljä kertaa viikossa ja talvisaikaan kerran viikossa. Näin leikkipuistot edistävät yhteisöllisyyttä. Kävi ilmi, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapset käyvät leikkipuistoissa muita useammin, varsinkin talvisin. Yhä edelleen keinuissa ja karuselleissa puretaan energiaa ja solmitaan ystävyyksiä. Siellä voi tutustua muihin perheisiin ja sopia leikkipuistotreffejä. Hän oli tekemässä Jyväskylän yliopiston tutkimusta, jossa selvitettiin lapsiperheiden sosioekonomisen taustan vaikutusta leikkipuistokäynteihin. Näin perheen ainoakin lapsi saa leikkikavereita. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 35 ›› LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 35 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 35 8.5.2025 12.07 8.5.2025 12.07. Mitä lähempänä leikkipuisto on, sitä useammin siellä vieraillaan. – Lapset luovat siellä varhaisia ihmissuhteita ja opettelevat leikkitaitoja toisten lasten kanssa, sanoo varhaisvuosien liikuntakasvatuksen dosentti Anne Soini Jyväskylän yliopistosta. Kuusi syytä RAKASTAA LEIKKIPUISTOJA Ensimmäiset leikkipuistot tarjosivat työläiskorttelien lapsille mahdollisuuden ulkoilla turvallisesti
Iso bonus olisivat sisätilat, kuten wc. Lapset myös toivoivat pääsevänsä mukaan leikkipuistojen suunnitteluun. He ovat kulttuurintulkkaajia, jotka edistävät lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta. Lastensuojelun keskusliiton ja HS:n Lasten uutisten järjestämässä Lasten vaalitentissä lapset toivoivat lisää kaikille sopivia, esteettömiä ja saavutettavia leikkipuistoja. Monikieliset ohjaajat ovat saaneet perheiltä positiivista palautetta ja kiitosta. 3 Motoriset taidot kehittyvät Leikkipuistojen puut, pensaat ja kivet rikastuttavat lasten leikkejä, edistävät motoristen taitojen kehittymistä ja lisäävät viihtyvyyttä. Paremmassa taloudellisessa asemassa olevien perheiden lapsilla on enemmän mahdollisuuksia harrastuksiin ja sisäleikkipuistoihin. Jos ohjaajalla on lapsen kanssa yhteinen kieli, hän voi tukea lapsen oman äidinkielen kehittymistä. Leikkipuistojen monikielisten ohjaajien osaamia kieliä ovat suomi, englanti, somali, arabia, venäjä, kurdi-sorani ja turkki-turkmeeni. – Esimerkiksi asianmukaiset pyöräja vaunuparkit lisäisivät leikkipuiston saavutettavuutta. Soini on samaa mieltä lasten kanssa. – Luonnonelementit opettavat lapsille myös ympäristövastuuta ja tukevat luontosuhdetta, liikuntakasvatuksen dosentti Anne Soini listaa. CO LO U RB O X 36 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 36 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 36 8.5.2025 12.07 8.5.2025 12.07. Leikkipuistot kuiTalvella leikkipuistossa käydään keskimäärin kerran viikossa, kesällä joka toinen päivä. 2 Kotoutumista leikin lomassa Yhä useampi Helsingin asukas on syntynyt Suomen ulkopuolella. Ohjaajat voivat auttaa vanhempia esimerkiksi lapsen ilmoittamisessa päiväkotiin tai iltapäiväkerhoon ja neuvoa harrastusasioissa. Helsinki palkkasikin vuoden 2024 lopulla leikkipuistoihinsa viisi monikielistä ohjaajaa, joiden päätehtävä on edistää perheiden kotoutumista. Lapsia ohjaajat auttavat kotoutumaan erilaisten tehtävien avulla. 4 Liikkumisen iloa koko elämäksi Liikunnallisen elämäntavan siemen kylvetään varhaislapsuudessa. Kesäpaahteella myös varjoisat paikat ovat tarpeen. He palvelevat työssään kuitenkin kaikkia perheitä, eivät vain omaa kieliryhmäänsä
Lähteet: Jouhki ja Moll 2024: Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto. Tarkemmat tiedot puistoruokailuista kannattaa tarkistaa oman kaupungin verkkosivuilta. Erilaiset kiipeilytelineet innostavat vauhdikkaaseen ja kuormittavaan liikkumiseen. Voi myös kiipeillä mäkeä, juosta ja leikkiä hippaa. Tänäkin kesänä Helsinki tarjoaa maksuttoman lounaan alle 16-vuotiaille miltei kaikissa auki olevissa leikkipuistoissa. Huoltajat saivat puolestaan konkreettista päivähoitoapua jopa useaksi tunniksi. Ohjatulla leikkikenttätoiminnalla on ollut iso sosiaalinen merkitys koko perheelle: lapsille se tarjosi mielekästä tekemistä, kavereita ja luotettavia aikuisia. Leikkikentät lasten hyvinvoinnin rakentajana noin 1950– 1970. tenkin tarjoavat perheille yhdenvertaiset mahdollisuudet ulkoliikuntaan ja -leikkiin. Hänellä oli tapana kiivetä liukumäen harjalle ja istua siinä maisemaa katsellen ja kaupunkia kuunnellen. Leikkipuistokäynnit tukevat näin lapsen liikunnallista elämäntapaa. Siellä lapsella on vapaus ja tilaa leikkiä koko keholla ja tutkia ympäristöä, mikä on lapselle luontainen tapa kehittyä. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 37 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 37 LM3_s34-37_LeikkipuistonHistoria.indd 37 8.5.2025 12.07 8.5.2025 12.07. – Löytyisi myös välineitä, telineitä ja penkkejä isommille lapsille ja aikuisille. Äidit saivat tilaisuuden hengähtää. n LEIKKIKENTÄT kautta sukupolvien Leikkipuistojen merkitys kaupunkilaisperheiden hyvinvoinnille on tunnettu jo pitkään. Mielikuvitus ei maksanut mitään.” Leikkipuistotutkimuksen mukaan vanhemmat hellivät omia miellyttäviä leikkipuistomuistojaan ja halusivat tarjota lapsilleen yhtä hyviä kokemuksia. Sosiaalitoimi ja lastensuojelulautakunta alkoivat järjestää ohjattua kesätoimintaa leikkikentillä vuonna 1914. Ehkä metallinen kiipeilykaari ja vinhasti pyörivä karuselli, mausteena mielikuvitus. Tavoitteena oli tarjota ahtaissa oloissa asuville työläiskorttelien lapsille mahdollisuus turvalliseen ulkoiluun. Oululaisen yksinhuoltajaperheen Elmeri-pojan leikkikentällä oli 1970-luvulla kaksi keinua ja liukumäki. Suomen ensimmäinen perhepuisto, Mäki-Matin perhepuisto, on perustettu vuonna 1979. – Ulkoilu on fyysisen aktiivisuuden tärkeä edellytys. Huoltaja saattoi jättää lapsensa leikkikentille muutamaksi tunniksi päivässä leikinohjaajien tai puistotätien valvottaviksi. Avajaisvuonna istutettu hopeapaju on edelleen lasten suosikkikiipeilypuu. ”Vaatimaton paikka, mutta seikkailu. Sillä haluttiin auttaa lapsiperheitä löytämään toisensa mukavan tekemisen äärellä. Niukasti elävän perheen lapselle huvipuisto. Määrä on vähentynyt viime vuosina. Tällaisia ovat monen nykyvanhemman leikkipuistomuistot. Tällä hetkellä liikkumissuosituksiin yltää 67 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista. – Hyvät kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Leikin kautta tehtiin sosiaalityötä, jonka toivottiin tasoittavan kotien eriarvoisia lähtökohtia. Espoo järjestää puistoruokailun heinäkuussa viidessä asukaspuistossa alle 16-vuotiaille. Leikkipuistotutkimukseen osallistuneet vanhemmat pitivät lapsen terveyttä tärkeänä syynä viedä lapsi leikkipuistoon. Soini, Minkkinen, Peltoperä ja Jouhki 2025: Relationships between socioecological characteristics and families’ playground use in different seasons in Finland. 5 Hyviä muistoja kaiken ikäisille Kitisevät keinut, hiekkalaatikko ja liukumäki. Tampereella järjestetään ohjelmaa ja maksuton lounas alle 18-vuotiaille osassa leikkipuistoja, samoin kuin Oulussa. Perhepuistomalli kehitettiin Jyväskylässä. Eri-ikäiset voivat kohdata leikkipuistossa ja oppia toisiltaan. Harvemmin sisätilat mahdollistavat reippaan fyysisen aktiivisuuden, jota pitäisi olla vähintään tunti päivässä. Leikkikentät levittäytyivät nopeasti koko maahan, erityisesti 1960–70-luvulla uusiin lähiöihin. Helsingin kaupunki. Siksi Anne Soinista olisikin hyvä ottaa eri-ikäiset lapset ja isovanhemmatkin huomioon leikkipuistojen suunnittelussa. Leikkipuistot ovat hyvin virikkeellisiä, Anne Soini sanoo. 6 Ilmainen lounas Helsingissä leikkipuistoruokailua on järjestetty sotavuodesta 1942 lähtien, kun lapsille haluttiin tarjota ainakin yksi lämmin ruoka päivässä. E nsimmäiset leikkikentät rakennettiin 1900-luvun alussa Helsingissä. Vantaa tarjoaa lämpimän lounaan maksutta alle 18-vuotiaille vantaalaisille ja senioreille
Kurahanskat, Wilma-viestit, tiskit ja retkieväät. Lapsiperheiden vanhempien uupumusta ymmärretään entistä paremmin, mutta sen vähentämiseksi ei tehdä tarpeeksi toimenpiteitä. Vanhemmat hoitavat kaiken, vaikka väsymys syö elämästä ilon. perhe Saako vanhempi VÄSYÄ. OUTI GYLDÉN | KUVAT EEVA ANUNDI JA OTTO VIRTANEN/WSOY KANSI 38 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 38 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 38 12.5.2025 11.54 12.5.2025 11.54. Varsinkin äitien väsymys on lisääntynyt sitä mukaa kuin naisten oikeudet ja mahdollisuudet ovat lisääntyneet, sanoo tietokirjailija Hanne Kettunen
Heitin kuopukseni pallomereen, istuin viereen ja kysyin, voinko auttaa. Silti väsymys ottaa välillä vallan. Mitähän sitten, kun kolmas lapsi syntyy, miksi olet tehnyt noin monta lasta. Tiedän, että tiskit ovat tiskaamatta, ja pyykkiä löytyy ainakin kolme koneellista. – Sitten kun laitan viestin, kukaan ei pääse. Niina pyörittää perheen arkea pääosin yksin, sillä lasten isä on työnsä takia pitkiä aikoja poissa kotoa. Se tuntui olevan hänelle isoin juttu pitkään aikaan.” Niina Kuokkanen, 37, on 4ja 2-vuotiaiden lasten ja kouluikäisen bonuslapsen työssäkäyvä äiti. Väsymystäni on myös vähätelty. Lapset katsovat Pikku Kakkosta, kukaan ei huuda tai riitele. Niina Kuokkanen saa iloa pienistä hyvistä hetkistä lastensa Lukan, 4, ja Maxin, 2, kanssa. Ja ne huomiset eväät. – Välillä väsymys ottaa vallan pienissä arjen tilanteissa. O lin lasten kanssa leikkimaassa ja huomasin toisen äidin noin vuoden ikäisen lapsensa kanssa. Jos saan itseni liikkeelle kohti keittiön tiskivuorta, tuijotan altaassa olevia astioita ja käännyn pois. Hänen olemuksensa oli väsynyt ja katseensa lasittunut. Ei minulla ole aikaa eikä voimia selvittää näitä. – Olen saanut neuvolasta nipun esitteitä ja nettiosoitteita ja kehotuksen olla yhteydessä niihin. Olen usein liian väsynyt tekemään edes pakollisia asioita, vaikka tiedän, että minun pitäisi tehdä ne. Voisinko käydä äkkiä vessassa, itsekseni. Niina on pettynyt neuvolan ja ympärillä olevien ihmisten apuun – tai sen puutteeseen. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 39 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 39 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 39 12.5.2025 11.54 12.5.2025 11.54. Olen kokenut tämän niin monta kertaa, etten jaksaisi enää edes kokeilla. Nainen oli hetken hiljaa, katsoi silmiin ja sanoi: Minä olen Tiia, tuossa on Patrik. En koe tätä tarpeeksi konkreettisena apuna. Hätkähdin: ihan kuin olisin peiliin katsonut, tunnistin tuon katseen. Soita vaikka lastensuojeluun, jos et pärjää.” – Tuollaisten suoltaminen väsyneelle äidille ei auta yhtään, tulen vain vihaiseksi näistä sanoista. Lasten tarhareput. Välillä Niina kuulee ystävällisiä lauseita: ”Soita tai laita viestiä, jos tarvitset apua”. Isovanhemmat auttavat, mutta he asuvat kaukana eivätkä pääse apuun äkillisissä tilanteissa. Pääkaupunkiseudulla asuvalla Niinalla ei ole juurikaan tukiverkostoja. Koiran kynnet pitäisi leikata. Ensi syksynä perheeseen syntyy vauva. Niina on kuullut eri tahoilta myös loukkaavia kommentteja: ”Sano miehellesi, että on enemmän kotona
40 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 40 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 40 12.5.2025 12.35 12.5.2025 12.35. Niina nauttii pienistä hetkistä yksinään. Alkuvuodesta häneltä ilmestyi kirja Väsyneet naiset – Kirja näkymättömän työn sankareille (WSOY 2025). Hän pyysi pikkuveljeä hoitamaan vähän aikaa hänen dinojaan ja kysyi äidiltä, miten voisi auttaa. – Jäämme itseltämmekin näkymättömiin. Kuittaamme helposti, että se nyt vain kuuluu asiaan. – Me vanhemmat säätelemme tunteitamme koko ajan. Minulla on fiksu ja empaattinen lapsi. Niinalle antaa voimia se, että hän saa nähdä läheltä jokaisen päivän, kun lapset kasvavat ja oppivat uutta. – Purimme tiskikoneen yhdessä ja poika kysyi, voiko auttaa muutenkin. Muita kohdatessamme esitämme pirteitä ja sosiaalisia. – Usein tiedän, etten voi. Työpäivän aikana ehtii joskus nauttia päiväkahvin ulkona tai lähteä hieman aikaisemmin kotiin ja käydä rauhassa ruokakaupassa. Vastuu lapsesta painaa monessa hetkessä, usein huomaamatta. Näin sanoo Hanne Kettunen, neljän lapsen äiti ja kirjailija. Toisaalta se voi antaa myös iloa ja voimia, ettei vain koko ajan märehdi huonompia fiiliksiä. Muita kohdatessamme esitämme pirteitä ja sosiaalisia. Vanhempien uupumuksesta on alettu puhua enemmän, ja se on sallitumpaa kuin ennen. Emme aina hoksaa, että itse asiassa olen tosi väsynyt. Samaan aikaan Suomessa ei ole tehty riittävästi toimenpiteitä sen eteen, että väsymys vähenisi. Samaa viestiä voi kuulla myös ympäristöstä ja jopa neuvolasta. Hanne Kettunen puhuu vanhemmuuden maskista. Mutta koskaan ei kannata jättää kysymättä. Nelivuotias katsoi äitiä huolestuneena. Olemme raivostumatta ja kiroilematta, ja jaksamme toistaa asioita moneen kertaan, vaikka oikeasti emme jaksaisi. Nuorempi jahtaa yleensä perhosia, kun me vanhemman kanssa teemme suuria valintoja. Joskus vanhemman väsymystä voi lieventää toisen ihmisen ystävällinen kysymys: Voinko auttaa, Niina Kuokkanen sanoo. Kerran Niina tyhjensi tiskikonetta, ja selkää vihlaisi kipeästi. Hannen mukaan vanhemmuus on hetkestä toiseen siirtymistä. – Hyvästä, läsnä olevasta äitiydestä ei jaeta palkintoja, mutta minä saan palkinnoksi tämän ajan ja nämä kokemukset. Vanhemman pojan kanssa tuoksuttelemme kukkia ja mietimme, mitä istuttaisimme. Joskus kuunteleminen riittää ja välillä se, että ollaan ihan hiljaa. Muille väsyneille äideille Niina haluaisi sanoa: Voinko auttaa jotenkin. Sain uutta voimaa ja taas yhden ydinmuiston lisää. Iloa tuottaa kaunis aamuaurinko pellon laidalla työmatkalla tai jos jaksaa kaivaa polkupyörän esiin ja kulkea sillä työmatkan. Kukaan ei ole samassa moodissa aamusta iltaan. Yhdessä hetkessä kikatetaan vauvan kanssa iloisesti, seuraavassa hetkessä väsyttää tai ärsyttää. Melkeinuupuneissa kytee iso pommi. Lapset heittävät meille jatkuvaa improvisaatioteatteria, johon pitää sopeutua. – Vanhemmat oppivat siihen. – Keväällä käymme lasten kanssa puutarhamyymälöissä
Tällaisen rakentaminen vaatii toki vaivannäköä, johon ei väsyneenä välttämättä jaksa ryhtyä. Hanne Kettusen mukaan vanhemmat tarvitsisivat apua ja tukea jo paljon ennen kuin he väsyvät kunnolla. Entä jos kääntäisi sen isälle. Pienten lasten vanhemmat kohtaavat myös edellisten sukupolvien vähättelyä. Silti me kaikki haluamme tehdä tehtävämme vanhempina oman mahdollisimman parhaamme mukaan. – Äidit voivat väitellä tohtoriksi ja toimia pääministerinä, mutta samaan aikaan mitään ei ole otettu heiltä pois. Melkein uupuneissa kytee iso pommi. – Tietysti vauvavuonna voi olla vaikka tiheän imun kausia, mutta niiden jälkeen pitäisi tehdä kaikkemme, että esimerkiksi yöheräilyt vähenisivät. – Osa tästä voi olla turhaa, mutta meidän sukupolvemme voisi kysyä niiltä mummoilta, että miksi ihmeessä sinä prässäsit niitä vaatteita. Naisilla on pitkä historia projektinjohtajana toimimisessa. Nykyvanhemmilla on astianpesukoneet, lämmin vesi, mikroaaltouunit ja kertakäyttövaipat. Hannen mukaan vanhemmuus vaatii rautaista itseluottamusta omaan harkintaan. Hannen mukaan äitien väsymys on lisääntynyt sitä mukaa kuin naisten oikeudet ja mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Hänen mielestään vanhempien uupumusta ei ole koskaan hoidettu tarpeeksi. Isä voi vastata synttärikutsuun ja hoitaa lahjahankinnat. Hyvään vanhemmuuteen riitti, että lapsi on turvassa ja ruokittuna. Silti näidenkin isien työnantajat ovat sitä mieltä, että et voi jäädä hoitovapaalle. – Kutsu päiväkotikaverin synttäreille tulee yleensä äidille. – Yksikään äitien sukupolvi ei ole saanut kaipaamansa tukea, olipa se fyysistä apua tai henkistä kannattelua. Myös fyysiseen väsymykseen puututaan ihan liian vähän. Hanne Kettunen on sitä mieltä, että edes vauvavuonna ei pitäisi väsyä loputtomiin. Tukiverkot ajatellaan usein isovanhempina tai ihmisinä, jotka voivat hoitaa lapsia yön yli. Ennen oli myös isompia yhteisöjä. Hanne toivoo, että tukiverkostoja muodostettaisiin matalammalla kynnyksellä. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 41 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 41 LM3_s38-41_VäsyneetÄidit.indd 41 8.5.2025 16.22 8.5.2025 16.22. Arki on ollut ennen varmasti raskaampaa, mutta toisaalta kesken tiskaamisen kukaan ei ole laittanut viestiä, että katsoisitko tämän raportin tai että itse kyllä tiskaisin eri tavalla, Hanne Kettunen sanoo. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, puolison kanssa pitää olla tiimi. Vanhat vaatimukset ovat siellä edelleen. – Tukiverkosto voisi tarkoittaa myös useiden ihmisten porukkaa, jolta saisi apua vaikkapa puolen tunnin tai tunnin ajaksi. Miksi he valittavat väsymystään. Työnantajien asenteissa riittää vielä korjattavaa. Nyt vanhempi voi kantaa huolta siitä, onko antanut lapselle tarpeeksi virikkeitä, imettänyt oikein, nukuttanut oikein. Äidit eivät olleet aina yksin tuvassa hoitamassa kotitöitä ja lapsia. Alamme helposti puhua hetkistä aikakausien sijaan: kuka vaihtoi viimeksi vaipan, kuka pääsi hetkeksi omille menoilleen. – Yksikään sukupolvi ei voi ymmärtää edellistä tai tulevaa sukupolvea. Tämä oli itsellenikin vaikeaa, etenkin esikoisen kanssa. – Yhä useammin oletetaan, että isät hoitavat lapsia, jäävät vanhempienvapaalle ja ovat kiinnostuneita sormiruokailusta. – Paitsi että jaetaan kotityöt, pitää myös huomata, jos toisella on vähän heikommat voimavarat ja ottaa silloin enemmän roolia. – Pitää ajatella, että tässä on kaikki tämä tiedontulva, valitsen sieltä nämä jutut ja pysyn niissä. Voisi soittaa, että tuletko lapsesi kanssa tunniksi tänne meille, että voin käydä kaupassa. Myös isien rooli on muuttunut. Perheen sisällä tämä voi toimia, mutta olisi tärkeää tehdä tämä myös ympäristölle näkyväksi. Hannen mielestä perheet tarvitsisivat henkistä tukea ja taakan jakamista jo paljon ennen varsinaista uupumista. Silti pitää olla hyvä äiti, siivota koti ja hoitaa lapset
Osaa nuorista ei ole kastettu vauvana, osa taas on kastettuja ja esimerkiksi kirkosta kasteen jälkeen eronneita. LM3_s42-43_Ripari.indd 42 LM3_s42-43_Ripari.indd 42 8.5.2025 12.34 8.5.2025 12.34. KAISA HATAKKA JA ELISA MIININ KUVAT HAASTATELTAVIEN ALBUMIT KUVITUKSET OONA NISKANEN 42 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 S inä vuonna kun nuori täyttää 15, hän saa päättää haluaako liittyä kirkkoon tai erota siitä. nuoret Riparibuumi Riparin käy nykyisin yhä useammin nuori, jota ei ole lapsena kastettu. Osalla päätöksessä painaa se, että kirkkoon kuuluvan pitää siirtyä elämänkatsomustiedon opetuksesta uskonnon opetukseen. Riparille voidaan lähteä myös vanhempien aloitteesta. Ripari-iässä kaverit ja joukkoon kuuluminen ovat isossa roolissa. Usein nuori pohtii kirkkoon liittymistä rippikoulua edeltävän kevään, ehkä vielä riparinkin ajan ja ottaa kasteen leirillä tai konfirmaatiopäivänä. Riparit vetävät Helsingissä entistä enemmän kirkkoon kuulumattomia nuoria, viime vuonna vielä enemmän kuin edellisenä. Helsingin Pakilan seurakunnan ripari-ikäisistä jäsenistä 99 prosenttia kävi viime vuonna rippikoulun. Tämän selittänee se, että kirkkoon kuuluu muualla isompi osa ikäluokasta kuin Helsingissä. Halutaan saada tiettyyn ikään kuuluva kokemus. Parin viime vuoden aikana kirkkoon aiemmin kuulumattomien osuus niiden osallistujista on ollut poikkeuksellisen suuri. Kaikki riparilaiset eivät kuitenkaan liity kirkkoon eivätkä osallistu konfirmaatioon. Erobuumista on puhuttu vuosia, mutta kahden viime vuoden aikana riparista ja ripari-ikäisenä evankelisluterilaiseen kirkkoon liittymisestä on kasvanut yllättäen pieni ilmiö – ainakin isommissa kaupungeissa. Vuonna 2024 se oli 8,5 prosenttia. Kaikki eivät kuitenkaan halua liittyä kirkkoon. Ripareita järjestetään vuosittain kymmenkunta. Kirkkoon aiemmin kuulumattomista riparilaisista osa on osallistunut koulun kirkollisiin tilaisuuksiin ja uskonnonopetukseen, osa on opiskellut elämänkatsomustietoa. Helsingin seurakuntien rippikoululaisista lähes seitsemän prosenttia oli uusia jäseniä. Harvempi hakeutuu mukaan pohtimaan nimenomaan hengellisiä asioita, mutta toki heitäkin on. Valve-Tuovisen mukaan yleinen kirkkoon kuulumattoman syy lähteä riparille on kaverit. Ehkä lasta ei esimerkiksi ole vauvana kastettu siksi, että nuori saa itse tehdä päätöksen ripari-iässä. Viime vuonna kirkkoon liittyneitä 14–15-vuotiaita oli Helsingissä 13-kertainen määrä samaikäisiin eronneisiin verrattuna. Olisimme saaneet uusista jäsenistä kokonaisen ripariryhmän, kertoo Pakilan seurakunnan kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen. Kaikki eivät halua päättötodistukKirkkoon liittyminen voi olla nuorella askel kohti oman näköistä elämää, sanoo Tampereen Harjun seurakunnan nuorisopastori Anniina Salminen (yllä). Koko Suomessa rippikoululaisten liittymisprosentti oli kolme, sama kuin se oli Helsingissä kaksi vuotta sitten. Rippikouluun mennään usein kavereiden innostamana, arvioi Pakilan seurakunnan kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen
Muun muassa hiljentyminen ja hartauselämä tuntuu koskettavan monia. seen arvosanaa oppiaineesta, jota muut ovat opiskelleet kahdeksan vuotta kauemmin. Koska kavereiden isosisarukset ja isoveli ovat käyneet riparin ja sanoneet, että se on tosi kivaa, mäkin halusin lähteä rippileirille, saada kasteen ja osallistua konfirmaatioon. On se vähän hassua ja lokeroivaa, ettei asiassa jousteta. Anniina Salminen sanoo, että nuorten kastetilaisuuksissa on erityinen tunnelma. Siinä on läsnä arvostus sitä kohtaan, että nuori on tehnyt itse päätöksen saapua kasteelle ja liittyä kirkkoon. Toivon, että jokaiselle jää riparilta jotakin mukaan. Sitä nuoret kyllä arvostivat, Anniina Salminen nauraa. Äiti ja isä ajattelivat, että saan itse myöhemmin päättää, haluanko kuulua kirkkoon. Ja vaikka en tykkää yhtään huomiosta, halusin myös rippijuhlat. Musta on tärkeää, että voin kertoa, että olen kokenut sen kaiken. Oli myös ihan mahtavaa saada valita äidin kanssa mulle kummit. Joku oivaltaa olevansa hyvä tyyppi ja kelpaavansa juuri sellaisena kuin on. Pappi piirtää ristinmerkin, kastaa nuoren ja antaa tälle kastekynttilän. Parhaita juttuja olivat isosten vetämät tilaisuudet ja riparilaisten omat leikit, kavereiden kanssa hengaaminen, uiminen ja saunominen. Kyllä mä jotenkin uskon, mutta en oikein tiedä miten enkä koe tarvetta miettiä asiaa sen enempää. ”Kyllä mä jotenkin uskon” 15 -vuotias Iris Crane on osallistunut uskonnonopetukseen ja koulun sekä päiväkodin kirkollisiin tilaisuuksiin, mutta häntä ei kastettu vauvana. n LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 43 Iris Crane ei kuulunut kirkkoon ennen rippikoulua, vaikka hän oli osallistunut uskonnollisiin tilaisuuksiin ja koulun uskonnonopetukseen. Se on ihan ymmärrettävää pohdintaa. Rippikoulun saa käydä myös liittymättä evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi, mutta tällöin konfirmaatiota ei suoriteta. Viime vuonna rippikoulun kävi Tampereella 1 456 nuorta, joka on 64,8 prosenttia tamperelaisista 15-vuotiaista. Vanhemmillekin hetki on tunteikas, koska nuori astuu siinä kohti aikuisuutta, kohti omia päätöksiä ja kohti oman maailmankuvansa rakentamista. Ajattelen, että nämä kokemukset ja ajatukset ovat hyvin kristillisiä ja on hienoa, jos saan tällaisia viestejä vietyä riparilaisille. Mun isä on kotoisin Australiasta ja siellä kastaminen ei ole niin yleistä kuin täällä. Kummi on usein suvusta, mutta jotkut nuoret ovat valinneet tehtävään esimerkiksi rippikouluryhmänsä isosen eli ohjaajanuoren. Mä itse halusin pienenä tosi paljon, että mulla olis ollut kummit, joten olisi kiva, että omilla lapsilla sitten joskus on. Kirkkoon kuuluminen on hänelle arkinen, enemmän yhteiskunnallinen kuin vakaumuksellinen asia. Aion jatkaa kirkon jäsenenä ja tulevaisuudessa luultavasti haluan, että lapseni kastetaan jo vauvana. Kirkon jäseneksi liittyi rippikouluiässä 71 nuorta. Iris Crane kertoo, ettei ripari tai kaste muuttanut hänen suhtautumistaan uskontoon. Nuoret pyritään huomioimaan esimerkiksi puheiden sisällössä ja musiikkivalinnoissa, kertoo Tampereen Harjun seurakunnan nuorisopastori Anniina Salminen. Tämä on yksi syy, miksi ehkä kannattaisi pohtia siirtymistä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen oppimaan kaikkien uskonnoista, ajattelusta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Etukäteen hän jännitti, miten viikko sujuu, kun suurin osa porukasta on vieraita, mutta tutustuminen uusiin ihmisiin oli helppoa. Joku huomaa, että vaikka porukassa on paljon erilaisia ihmisiä, kaikki voivat silti olla hyvässä hengessä yhdessä. Heti riparin jälkeen oli semmoinen olo, että olisin vaan halunnut lähteä takaisin. Joskus työntekijät ovat halunneet leipoa kakun, ja kerran haimme tilaisuuteen 500 donitsia. Tiia Valve-Tuovinen sanoo, että riparin jälkeisissä keskusteluissa nousee esiin syviäkin juttuja, joita nuori on rippikoulussa ajatellut. Rennossa tilaisuudessa on kerralla noin viisi kastettavaa lähipiirinsä kanssa. Viime kesän ripari oli Iris Cranen mielestä vielä parempi kokemus kuin hän oli odottanut. Tilaisuudessa on sekä kastejuhlan arvokkuutta että rentoutta. Vuonna 2023 rippikoulussa kirkkoon liittyi ennätysmäärä nuoria, yhteensä 114. Tampereella 14–15-vuotiaille rippikoululaisille on järjestetty jo lähes kymmenen vuoden ajan omia Aamukaste-tapahtumia. Noin puolen tunnin mittaisessa tilaisuudessa jokainen nuori vuorollaan käy alttarilla lähipiirinsä kanssa. LM3_s42-43_Ripari.indd 43 LM3_s42-43_Ripari.indd 43 8.5.2025 12.34 8.5.2025 12.34. Jeesusasiat ei olleet mulle niin tärkeitä, mutta rennommat keskustelut esimerkiksi kuolemasta ja siitä, miten on tärkeää pitää läheiset ihmiset oikeasti lähellä, oli tosi kiinnostavia ja kivoja. Tilaisuus päättyy seurakunnan tarjoamiin kahveihin
Leena Virtasen (vas.) ja Pauliina Pulkkisen mielestä tarvitaan keskustelua siitä, mikä on parasta lapsille. yhteiskunta ELÄMÄN mittainen matka Suomalaisen adoption historia huutolaislapsista tähän päivään on koottu ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. SARI PELTONEN | KUVA OTAVA Biologisten vanhempien oikeudet ovat Suomessa vahvat. Kirjallaan Pauliina Pulkkinen ja Leena Virtanen myös peräänkuuluttavat avointa keskustelua adoption tulevaisuudesta. 44 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 44 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 44 8.5.2025 15.48 8.5.2025 15.48
1925 Ensimmäinen adoptiolaki tulee voimaan. 1923 Köyhäinhoitolaki kieltää huutolaiskäytännön. P auliina Pulkkinen istui linja-autossa. Olot vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen huutolaislapset nähdään työvoimana. Ettei toimintatavoilla vain olisi juuria historiassa. Hän kertoi ideasta ystävälleen Leena Virtaselle, adoptioäiti tämäkin. Liikennevalot vaihtuivat ja linja-auto jatkoi matkaansa, mutta Pulkkinen jäi miettimään. Kahden lastensuojelulle omistautuneen naisen välillä on poliittisesti sävyttynyttä konfliktia. 1921 Ester Ståhlberg saa tehtäväkseen punaorpojen huollon. Adoptio muuttuu yksilöiden sopimuksesta lakisääteiseksi lastensuojelutoimenpiteeksi. Maisemat vilisivät ikkunan takana, ajatukset harhailivat päivän tapahtumissa. Vapaaherratar Sophie Mannerheim perustaa Mannerheimin lastensuojeluliiton. Järjestöstä tulee myöhemmin Pelastakaa Lapset ry. – Tämä kirjahan pitää ehdottomasti tehdä, Virtanen totesi. Miksi Suomessa oikeastaan adoptoidaan lapsia niin vähän, Pulkkinen, kahden lapsen adoptioäiti ja Adoptioperheet ry:n puheenjohtaja pohti. 1820 Huutolaiskäytäntö, jossa lapsille etsitään uusi koti huutokaupassa, on yleistä 1800-luvulta 1900-luvun ensivuosikymmeniin saakka. Kansalaisjärjestöt pyrkivät huolehtimaan heistä. Asialle pitäisi tehdä jotain, Pulkkinen ajatteli. Ja miksi pitkiä sijoituskierteitä jatketaan ilman, että adoptio nousee edes vaihtoehdoksi. Lastensuojelun vaikea tilanne oli ollut taas otsikoissa. 1918 Sisällissodassa jopa 25 000 lasta jää orvoiksi tai vaille hoivaa. Tutkimusta adoptiosta on Suomessa vähän, eikä yhtä koottua historiateosta ollenkaan. ADOPTION VUOSIKYMMENET SUOMESSA CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 45 ›› LM3_s44-48_Adoption historia.indd 45 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 45 8.5.2025 12.43 8.5.2025 12.43. 1868 Nälkävuosien jälkeen orpolapsia on paljon. Lastensuojelu kehittyy nopeasti: Lastenkoteja perustetaan, kasvattikoteja etsitään ja ala alkaa järjestäytyä. Hän on yksi Koteja kodittomille lapsille ry:n perustajista
Elinikäinen prosessi Adoptiomäärät ovat laskussa. – Adoptio on elinikäinen prosessi. Kiinnostus kansainvälisiin adoptioihin kasvaa. CO LO U RB O X 46 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 46 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 46 8.5.2025 12.43 8.5.2025 12.43. Itsenäistyminen ja vanhemmaksi tuleminen ovat tyypillisiä elämänvaiheita, jotka nostavat asian pintaan, Suuniitty sanoo ja arvelee, että adoption jälkeisen tuen tarve saattaa tulevaisuudessa kasvaa entisestään. Adoptio on erityisosaamista vaativaa sosiaalityötä. Emme missään tapauksessa aja sitä, että lapsia pitäisi erottaa biologista vanhemmistaan. Mutta kun tunnistetaan tapauksia, joissa on selvää, ettei lapsen ole hyvä olla biologisen vanhemman luona, pitäisi pystyä keskustelemaan siitä, olisiko adoptio yksi lapselle hyvä vaihtoehto. Pulkkinen ja Virtanen epäilevät, että yksi syy löytyy juuri 1920-luvulta. 1920-luvulla sisällissodan jäljiltä suuri määrä lapsia jäi orvoiksi. Adoptioon päädytään, jos se on biologisen vanhemman vahva, omaehtoinen tahto. Suomen lastensuojelujärjestelmä painottaa biologista vanhemmuutta. Eniten kansainvälisiä adoptioita tehtiin 2000-luvun alussa. Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa järjestelmän keskiössä on taata lapselle mahdollisimman vakaat ja pysyvät olosuhteet. 1970 Kotimaisten adoptiolasten määrän vähenee sosiaalitukien ja yleisen ilmapiirin muuttumisen myötä. 1937 Ensimmäinen lastensuojelulaki tulee voimaan. 1939 Sotavuosina Suomessa toteutetaan maailman mittavin lastensiirto, kun jopa 70 000 lasta muuttaa turvaan Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin. Heistä liki 90 prosenttia oli punaisten lapsia. Se on paitsi tietokirja, myös koskettava kokoelma henkilökohtaisia adoptiotarinoita. Köyhien punaisten äitien kykyä vanhemmuuteen kyseenalaistettiin avoimesti ja ajateltiin, että lasten olisi parempi kasvaa varakkaammissa valkoisissa perheissä. Se alkaa avustaa ulkomailta adoptiolasta toivovia perheitä käytännön järjestelyissä. Britanniassa ja Yhdysvalloissa sijoitettu lapsi voidaan adoptoida sijaisperheeseen ilman biologisten vanhempien suostumusta, jos katsotaan, että biologiset vanhemmat eivät tietyn ajankaan jälkeen kykene huolehtimaan lapsestaan. Sodan päätyttyä monet kasvattivanhemmat toivovat voivansa adoptoida kasvattilapsensa. Onko se biologisen vanhemman oikeus vai pysyvyys. – Suomessa tarvitaan keskustelua lapsen parhaasta. Ruotsiin jää arvioiden mukaan yli 7 000 lasta. Entä Pulkkisen epäilyt historian vaikutuksesta nykypäivään. Tänä päivänä biologisten vanhempien oikeudet ovat Suomessa poikkeuksellisen vahvat. Myös varhaiskasvattajat ja opettajat hyötyvät adoptioon perehtymisestä. Suomessa toteutuu vuosittain 20–40 kotimaanja 50–60 kansainvälistä adoptiota. Adoptiopalvelun päällikkö Salla Hari Interpedialta avaa kehityksen taustoja: syntyvyys laskee kaikkialla länsimaissa ja perheellistymistä pohditaan entistä pidempään. Adoptiokäytännöt kehittyvät vauhdilla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen alkaminen voi olla adoptiotaustaiselle lapselle pelottava kokemus, kun on yhtäkkiä taas lapsiryhmässä ilman turvallista vanhempaa. Sisällissodan pitkä varjo Pulkkisen ja Virtasen maaliskuussa ilmestynyt kirja Niin pitkä on matka kokoaa suomalaisen adoption historian yksien kansien väliin. Myös Pelastakaa Lapset ja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto saavat luvan toimia palvelunantajina kansainvälisissä adoptioissa. Adoptiosta tulee yhä yleisempi tapa perheellistyä. Miksi pitkiä sijoituskierteitä jatketaan ilman, että adoptio nousee edes vaihtoehdoksi. Asiaan vaikuttaa myös tapa, jolla oikeusjärjestelmä on Suomessa rakentunut: lastensuojelulait ja adoptiolaki ovat erilliset, eikä adoptio siksikään ole koskaan ollut lastensuojelullinen keino. – Kyllä ne saivat jonkin verran vahvistusta, Pulkkinen sanoo. 1960 Suomi elää nousukautta. 1974 Interpedia perustetaan. Silloin adoptoidut ovat nyt nuoria aikuisia ja moni heistä pohtii taustojaan, kertoo adoptioon erikoistunut sosiaalityöntekijä Jelena Suuniitty Pelastakaa lapsilta. 1950 Sodan jälkeen syntyy uusi ammattikunta, sosiaalityöntekijät. Hedelmällisyyshoidot ja kansainvälisten kohdemaiden oma lastensuojelutyökin ovat kehittyneet
– Meillä on esimerkiksi perheitä, joille järjestämme vuosittain leikkipuistotreffejä, Suuniitty kertoo. Jelena Suuniityn mukaan kulttuurin muutos ylipäätään tunteita ymmärtävämmäksi ja avointa puhetta suosivaksi on lapselle hyväksi. Siihen sisällytetään avoimen adoption mahdollisuus eli lapsen oikeus säilyttää yhteys biologisiin vanhempiinsa. Allekirjoittajamaat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin adoptiotoiminnassaan. Ammattilaisen on tärkeää rohjeta kysyä, mitä adoptio tarkoittaa kullekin perheelle ja toimia sitten sen pohjalta. Ammattilaisten asenne ja se tapa, jolla adoptioperheet kohdataan, ovat kulttuurin rakentumisessa keskeisiä. n 1980 Ottolapsilaki uudistetaan. – Meillä on monen ikäisenä tulleita lapsia, joilla on erilaisia taustoja ja erityistarpeita. Suomessa Pelastakaa Lapset lopetti kansainväliset adoptiot viime vuonna. Paikkansa myös tulevaisuudessa Viime vuosina monissa Euroopan maissa on keskusteltu kansainvälisten adoptioiden tulevaisuudesta. – Häpeän on aika loppua. – Sehän olisi vain vauraan länsimaan tapa pestä kätensä koko hommasta. Lapsia tulee Suomeen paljon Kiinasta ja Venäjältä, mutta myös mm. Nimi vaihtuu adoptiolaiksi. Perheitä ohjeistetaan kertomaan adoptiosta lapselle alusta alkaen, eikä täydellinen salailu olisi sosiaalisen median ja DNA-testien kehittymisen myötä enää mahdollistakaan. Sitä tarjoaa enää Interpedia. Eikä adoptio ole koskaan vain yksi tarina, vaan niitä on yhtä monta kuin adoptoitujakin. Palvelua tarjoaa enää vain Interpedia. – Kukaan ei päädy sellaiseen ratkaisuun helposti. Häpeä hälvenee Vielä parikymmentä vuotta sitten adoptiosta ei juuri puhuttu edes adoptoidulle itselleen. Tiukat länsimaiset perhenormit vain yhdenlaisesta hyväksytystä perheestä ovat aikansa eläneitä. Esimerkiksi Hollanti, yksi Euroopan suurimmista adoptiomaista, on päättänyt lopettaa ne kokonaan. Jokaisen prosessi on mennyt eri tavoin. Nimi vaihtuu lapseksiottamislaiksi. Pauliina Pulkkisen mielestä kansainvälisten adoptioiden lopettaminen ei ole ratkaisu. Taustalla on epävirallinen kansallistunteemme häpeä. Me ajattelemme – ja tutkimus tukee ajatusta – että perhe on aina lapselle parempi kuin lastenkoti. Etiopiasta, Kolumbiasta, Intiasta ja Thaimaasta. Mahdollisuus parempaan elämään on suuri rakkauden teko. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 47 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 47 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 47 8.5.2025 12.43 8.5.2025 12.43. 2012 Lapseksiottamislaki uusitaan. Häpeää ovat tunteneet paitsi lapset, myös adoptiovanhemmat tahattomasta lapsettomuudestaan ja biologinen vanhempi siitä, että on luopunut lapsestaan. Lapsen ei pitäisi ikinä kantaa häpeää alkuperästään tai siitä, minkälaisessa perheessä on elämäänsä elänyt, Pulkkinen sanoo. – Niin kauan kun kohdemaissa on lapsia, jotka hyötyvät adoptiosta, on adoptiotoiminnalle paikkansa. – Traumoihin ja kiintymyssuhteisiin liittyvistä asioista on hyvä hankkia tietoa, Suuniitty neuvoo. Käytännössä syntymävanhemmalta kysytään toiveista saada esimerkiksi kuvia tai kuulumisia, ja toiveiden perusteella valitaan sopiva perhe. 2024 Pelastakaa lapset ei ota uusia asiakkaita kansainväliseen adoptiopalveluun. Suomella ja pohjoismailla, jos joillain, on mahdollisuus tehdä tarkasti säänneltyä, eettistä adoptiotyötä. Yli kolmesataa lasta saa vanhemmat ja kodin Suomesta. Siinä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin, Pulkkinen sanoo. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijöitä voi hyvin pyytää mukaan verkostoihin tai konsultoida. Samaa mieltä on Interpedian adoptiopalvelun päällikkö Salla Hari. 1993 Haagin sopimus edistää lapsen etua adoptioissa. 2005 Kansainvälisen adoption huippuvuosi. Kulttuuri on onneksi muuttunut nopeasti. Yhä useamman adoption kohdalla sovitaan yhteydenpidosta ja avoimuudesta alusta asti. – Adoptioiden konteksti on muuttunut paljon 2000-luvun aikana. Yhä useamman adoption kohdalla sovitaan yhteydenpidosta ja avoimuudesta alusta asti
Lapsen Maailma haluaa myös tuoda toivoa ja vertaistukea lasten kanssa kasvaville aikuisille. Ensi syksynä pääset lukemaan upeasti uudistunutta Lapsen Maailma -lehteä, uutiskirjettä ja verkkosivuja. Rohkea, laadukas ja kiinnostava journalismi on yksi tapa edistää lapsen oikeuksia Suomessa. Mahtavaa, että olet mukana! Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on. LM3_s44-48_Adoption historia.indd 48 LM3_s44-48_Adoption historia.indd 48 8.5.2025 12.43 8.5.2025 12.43. Lapsissa ja nuorissa kasvaa meidän kaikkien tulevaisuus
Meidän tehtävämme on varmistaa, etteivät pikkuisemme näe painajaisia sodasta, räjähdyksistä tai ruumiskasoista, vaan he uneksivat kesästä, uimisesta ja jäätelöstä, uudesta lelusta tai lemmikistä. Sen sijaan voimme varjella pienten patojen korvat kaikelta tältä kamaluudelta. Säilyttääksemme lastemme turvallisuuden tunteen meidän on huolehdittava siitä, että he saavat elää lapsen elämää. Heidän takanaan näkyi lasten leikkikenttä värikkäine kiipeilytelineineen, liukumäkineen ja eläinaiheisine keinuineen. V. Miehet olivat kuolleet leikkikentälle johtavan suojatien eteen. Päiväni koostuivat sodan ajattelusta – ja pelosta. Verkkokalvolleni piirtyi ikuisiksi ajoiksi kaksi ukrainalaista siviilivaatteisiin pukeutunutta vainajaa. Siihen kuuluvat leikkikentät ja liukumäet, tarhaja koulukaverit sekä tylsän turvallinen arki ja koti, jossa kasvaa ja josta ponnistaa kohti vakaata aikuisuutta. ”Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia”, kiteytti filosofi ja kirjailija J. Me haluamme pitää lapsemme elossa ja turvassa, emmekä syöstä heitä sumeilematta tykinruoaksi vanhojen miesten kohtuuttoman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi. Itse katsoin Ukrainan sodan alussa jokaisen uutislähetyksen sekä ajankohtaisohjelmat. Miesten rikkoutuneet ruumiit lojuivat tuiki tavallisella kadulla Kiovan esikaupunkialueella. Vaikka Suomeen ei ole hyökätty, arvojamme vastaan on. Tuo lausuma on jälleen mitä ajankohtaisin. Tehkäämme kaikkemme sen eteen, että sotaleikit jäisivät lapsillemme pelkiksi leikeiksi. Me voimme panna TV:n äänettömälle. Emme voineet enää luottaa Yhdysvaltojen sotilaalliseen apuun, vaan valtio päätti ryhtyä kasvattamaan nopeasti omia puolustusmenojamme vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen romutti Trumpin veljeily Putinin kanssa. Miehet olivat kenties isiä itsekin. Me voimme sulkea lapsemme syliimme ja lukea heille satuja pitkäkorvaisista pupujusseista ja hunajaa rakastavista nalleista. I. Suojelkaamme lapsia SOTAUUTISILTA LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 49 LM3_s49_Kolumni_PA_.indd 49 LM3_s49_Kolumni_PA_.indd 49 12.5.2025 9.57 12.5.2025 9.57. Snellman poliitikko A. Me voimme panna TV:n äänettömälle ja lukea uutisten suomennokset, asettaa suomenkielisen puheen näkymään tekstinä ruudulla. Aseidenriisunta ja rauhan aate kokivat kovan kolauksen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022 ja aloitti julman sodan. Kirjoitin päivisin historiallista sotaromaania ja illalla luin isovihan lähdeaineistoa. kolumni Me aikuiset voimme lukea sotauutiset sanomalehdestä tai kännykältä. Ei ole. Me tiedämme, keitä olemme, millaisessa maassa tahdomme elää ja millaisia arvoja olemme valmiita puolustamaan. Sota tulee olohuoneeseemme aina uutisten aikaan. Päivi Alasalmi on akaalainen kirjailija, satukirjailija ja kahden lapsen äiti. Kuvassa oli äärimmäistä symboliikkaa. Meiltä ei voida viedä suomalaisuuttamme eikä ylpeyttämme kansallisesta identiteetistämme, tapahtui mitä tahansa. Onko kansakuntamme olemassaolo uhattuna. Vuotta myöhemmin liityimme Natoon ja saimme kokea hetken turvavarmuutta. Me aikuiset voimme lukea sotauutiset sanomalehdestä tai kännykältä. Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimen. Hän lähetti minulle kuvia ja videoita kaduilta, joilla he taistelivat ja torjuivat venäläisten hyökkäystä. Huhtikuussa ryhdyimme irtautumaan Ottawan henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta, että saisimme rautaa rajalle. Olisi ihanaa olla pasifisti ja työntää punainen neilikka pyssynpiippuun, mutta tällä hetkellä se on mahdotonta. Meidän ei ole pakko antaa lastemme kuulla kaikkea sitä järkyttävää, mitä emme itsekään tahtoisi kuulla. He olivat suojelleet katkeraan loppuun saakka maataan, perhettään ja lastensa oikeutta turvalliseen lapsuuteen. Maaliskuussa 2022 minulle läheinen ihminen lähti vapaaehtoisena Ukrainaan ja liittyi Ukrainan muukalaislegioonaan
Nuortenkirjoissa osoitetaan tukiverkkojen heikkous paljaasti, mutta niukkoja resursseja ja säästöjä ei kommentoida. Hyvin ei suju alakoululaistenkaan kirjoissa auttaminen. Niinpä koulukuraattoreita, sosiaalityöntekijöitä ja terapeutteja tiiraillaan hyvin ankarasti. ONNEKSI ROHKAISEVIAKIN ESIMERKKEJÄ LÖYTYY! ISMO LOIVAMAA Aikuista auttajaa TARVITAAN KU VI TU S KI RJ AS TA YS TÄ VÄ VA RA S, JO N KA O N KU VI TT AN U T SI LJ AM AR IA W IH ER SA AR I 50 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 50 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 50 6.5.2025 9.35 6.5.2025 9.35. Paula Norosen humoristisessa Rasva-Antero-kirjassa (Tammi, kuv. "Koulupsykologi sanoi, ettei halua ottaa Anteroa vastaan. Taustalla on itsemurha-ajatuksia ja viiltelyä. KUUKAUDEN kirjat LASTENJA NUORTENKIRJOISSA KERROTAAN USEIN TERAPIAKOKEMUKSISTA KRIITTISESTI. Ei kuulemma jaksa." PAHALTA NÄYTTÄÄ Nuortenkirjoissa niputetaan suruttomasti ulkonäkö ja luonne, varsinkin, jos kuvaillaan aikuista. KOULUIKÄISET KOHTAAVAT VÄSÄHTÄNEITÄ JA VOIMATTOMIA AIKUISIA. ylävinjetti L astenja nuortenkirjoissa ei aristella henkisiä ongelmia. Ammattilaiset osoittautuvat uupuneiksi, kyllästyneiksi tai kliseitä laukoviksi. Minna Mäkipää) päähenkilö on miljonääri-isän pilaama poika, jota koulupsykologikin karttelee. Nuori saattaa epäillä auttajansa tarvitsevan kipeästi keskusteluapua. Nuoret hakeutuvat jopa vapaaehtoisesti ammattiauttajien luo, mutta läheskään aina he eivät saa apua. Koulukuraattori päsähtää kyllästyneesti: "Luuletko, että ketään oikeasti enää kiinnostaa?" Terhi Rannelan novellikokoelmassa Vaarallinen keli (Otava) häivähtää mielenkiintoinen näkökulma: se, miten herkästi nuori aistii auttajan mielialat ja paneutumisen. Pieni ilkeys olisi ehkä paikallaan! Aino Leppäsen nuortenromaanissa Luk(i)ossa (Myllylahti) Lotta onnistuu tapaamaan kuraattorin, mutta apua hän ei saa. Tyttö ajattelee olevansa lihava, eikä tunne olevansa tarpeeksi hyvä missään. Kuulustelu-novellissa poikaa kiukuttaa, kun sossut eivät muistaneet mitään, vaan lunttasivat nimenkin paperista, ja poika joutuu aina tankkaamaan samat asiat uudelleen. Kirjoissa ei kiteydy yhteiskunnallinen viesti, meillä kun varotaan poliittista ajankohtaisuutta
Hyväntuulinen kirja on myös Helena Meripaasin Kaisla & Isla lastenkirjasar jan osa Naskalihammas (Otava), jossa Kaisla yrittää toipua äidin kuolemasta ja koiran hyökkäyksestä oman lemmikkinsä kimppuun. Terveystyyppiä." Joel tuskastuu psykologin kliseisiin eikä usko saavansa apua. "Tai sitten sillä oli burn out. Kirjas sa mietitään, minkä kumman takia reh tori työskentelee koulussa; "ilmeisesti Zukula rakasti määräilyä". Emmi Jormalainen). Psykologi vaikuttaa leppoisalta: "Maria katsoo Lukaa ja hymyilee. Hänen perheensä nujertaa väkival loin kaikki itsenäistymispyrkimykset. Lapset huomaavat ystävänsä masen tuneisuuden, ja viimein myös Elmerin mummo oivaltaa tilanteen vakavuuden. Ei ole ihan yhdentekevää, että psykologi ja lopulta lääkärikin esitetään mukavina ihmisinä. VALOISIA KOKEMUKSIA Ulla Vanhatalon selkokielinen lastenkirja Luka (Pieni Karhu, kuv. Toivottavasti lasten ja nuortenkir jallisuus pikkuhiljaa vapautuu aistivai kutelmien runsaudesta ja ulkonäkökes keisyydestä. Aiju Salminen) on valoisaa luettavaa. Joe lin mielipide on selvä: "Vitun positive person." Ilahduttavan asialliseksi osoittautuu psykologi Matilda Levorannan 13vuo tiaana kirjoittamassa romaanissa Totuus nuoruudesta (Reuna). Terapia tuntuu tärkeältä ja tepsivältä. Vaan eipä rehtori Roi Zukulakaan piittaa lapsista Pilke Salon kir jassa Superluokka Voimavoro vapaana (Karisto, kuv. Kouluhoitaja tekee Tarasta lasten suojeluilmoituksen, joka käynnistää tukiverkoston toiminnan. Opettaja hoksaa suositella psykologilla käyntiä, ja siitä käynnistyy onnistunut auttamisen ketju. Rohkaisevaa tarinassa on se, että Taran tapaamat sosiaalityöntekijät ovat järjes tään asiallisia ja ystävällisiä se ei nuor tenkirjallisuudessa ole tavallista. Se kertoo villistä ja poukkoilevasta pojasta, jonka käytös huolestuttaa niin kotona kuin koulussa. "Teki mieli lahjoittaa sille partaterä, mutta sekin olisi kai tulkittu uhkailuksi." Riikka Ala-Harjan nuortenkirjassa Panssarilasin läpi (Otava) Joel harkitsee piipahtavansa koulupsykologi Antin luona, sillä eihän psykologi voi olla kau hean vaarallinen, enintään rasittava. kuv. KAMALAT REHTORIT Opettajat ja rehtorit ovat tietysti vah vasti läsnä kirjoissa. Ehkä se olikin meistä se, jolle olisi keskusteluapu tehnyt terää." Kaiken lisäksi tädillä oli karisevaa ripsivä riä ja leuassa paksuja karvo ja, joita puhuessaan näpläsi. Rehtorit Hanuri ja Zukula ovat has suja hahmoja, mutta onneksi lasten kirjoissa on vähän miellyttävämpiäkin aikuisia! HYVÄÄ TAHTOA Marja-Leena Tiainen esittää masenta van vaihtoehdon selkokirjassaan Tyttö lukitussa huoneessa (Avain): kurdityttö Taran auttaminen epäonnistuu alusta loppuun. Taran elämä käy uhatuksi täysikäisyyden kynnyksellä, kun hän haluaisi elää muiden helsinkiläisnuor ten tavoin. Jalassa paljasjalka kengät. Kirja pakottaa miettimään, onko näin surullinen lopputulos realismia. Tyttö tapaa monenlaisia avustajia sosiaalityön tekijästä turvakodin henkilökuntaan, mutta perheen ote on vielä vahvempi. Kirjan viimeisellä rivillä tukihenkilö toivottelee suojatilleen hyviä jatkoja: "Kaikki menee hyvin, usko pois." Mutta miten hyvin ammattiauttajat onnistui vat työssään. Lukan käytös selittyy adhd:lla. Nuori kirjaili ja on omaksunut nuortenkirjallisuuden pelisäännöt kuvailemalla auttajaansa: psykologi haisee sinihomejuustolta, hieltä ja valkosipulilta. n > l Taina Niemen Ämpärikesässä (Otava) Arttu käy ysiluokalla koulukuraattorin luona, jonka ounastelee haaveilevan kesälomasta. Maria Makkonen) rehtori paljastuu maailmanvalloitusta puuhaavaksi pa hikseksi ja uudeksi rehtoriksi valitaan Helena Hanuri. Pyöreet metallilasit. Se tuntuu Lukasta hyvältä." Samalla lapsilukijalle kerrotaan, että psy kologi auttaa, kun lapsella on ongelmia. Antilla on mustaksi värjätty tukka, "sel lanen naurettavan geometrinen kansi. Mutta hyvä, kun joku auttaa! n LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 51 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 51 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 51 7.5.2025 11.49 7.5.2025 11.49. "Minä pidän Elmerin vanhemmille puhuttelun, että ajattelisivat vähän poi kaansakin." Suomalaisissa lastenkirjoissa on ta vallista, että lapsen parhaan ymmärtää parhaiten isovanhempien sukupolvi, ei suinkaan omat vanhemmat. Psykologi haluaa "kulkea rinnalla" ja kyselee mitä on "mielen päällä". Ernest Lawsonin humoristisessa las tenkirjasarjassa Höpersankarit (WSOY, Pienten lasten kirjoissa opettajat ovat kivoja. Oikeas taan hän vihasi lapsia". Mummo lupaa ottaa puheeksi terapiaan menon. Silja-Maria Wihersaari). Pienten lasten kirjoissa opettajat ovat kivoja, mutta mitä isommille lukijoille kirjoitetaan, sitä hankalammiksi opettajat käyvät. Ankean tarinan päätteeksi tukihenkilöt johdattavat Taran au pairiksi Englantiin. "Hanuri ei ollut koskaan erityisesti pitänyt lapsista. Tytöstä tuntuu hyvältä, "jo tenkin rauhoittavalta, että hän saisi tulla uudestaan ja puhua jonkun kanssa, joka oikeasti kuunteli." Auttaminen alkaa asenteesta ja oival luksesta, sen huomaavat Elmerin etsivä kaverit Tapani Baggen Ystävävarkaassa (Otava, kuv
Kutsumme kaikkia lasten parissa työskenteleviä, päättäjiä, vanhempia, median edustajia sekä lapsia itseään pohtimaan lapsen oikeutta kuulua. Tule mukaan Lapsen oikeuksien viikolle! Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 17. – 23.11.2025. Tämän vuoden teemalla – lapsen oikeus kuulua – on kaksi merkitystä: lapsella on oikeus kuulua yhteisöihin ja yhteiskuntaan sekä toisaalta tulla paitsi nähdyksi, myös kuulluksi. Kun lapsi saa huolensa ja mielipiteensä kuulluiksi, kasvaa hän uskomaan omaan merkitykseensä ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. Ilmoita koulusi, varhaiskasvatusyksikkösi, vapaa-ajantoimintasi tai tapahtumasi mukaan verkossa! o IKEUKSIEN LAPSEN viikko Auta lasta kuulumaan – ilmoittaudu mukaan: lapsenoikeudet.fi #saankuulua #saatkuulua LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 52 LM3_s50-52_KK+TakaK.indd 52 6.5.2025 9.35 6.5.2025 9.35