NUORET KERTOVAT | RIPARI KIINNOSTAA MYÖS KIRKKOON KUULUMATTOMIA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. SEITSEMÄN LASTA JA KESÄLOMA ASUNTOVAUNUSSA | VANHEMPIEN UUPUMUS SYÖ ILON PERHE-ELÄMÄSTÄ | KUN ÄITI SAIRASTUI SYÖPÄÄN | MIKÄ TUO TURVAA. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2025 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 1 ›› LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 6.5.2025 9.33 6.5.2025 9.33
hankekohtaista sparrausta sekä hankesuunnitteluvalmennusta. Rahoitusta voivat hakea järjestöt ja muut lastensuojelun toimijat näissä maakunnissa: Pohjois-Suomi: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Suomi: Päijät-Häme, Kymenlaakso Itä-Suomi: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo Länsi-Suomi: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta SOILA-koordinaatiohanke tukee lastensuojelun innovatiivista uudistustyötä. Lisätietoa thl.fi/soila Katso jo käynnissä olevat hankkeet lskl.fi/soila UUDISTAMME LASTENSUOJELUA – jaossa yli 13 miljoonaa euroa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL 5.1 -ohjelmakauden kolmas hankehaku on auki 14.4.-15.9.2025. SOILA tarjoaa mm. 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2025 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 6.5.2025 9.33 6.5.2025 9.33
LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 3 ›› ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 8.5.2025 15.05 8.5.2025 15.05. VUOSIKERTA! CO LO U RB O X VANHEMMUUS 6 Yhä useampi nainen saa vauvan nelikymppisenä TURVALLISUUS 12 Nuoret kertovat, mitkä asiat tuovat turvaa PERHE 22 Ikimuistoiset asuntovaunureissut seitsemän lapsen kanssa 30 ”Kuoletko äiti?” kysyivät lapset, kun Taina Virolainen sairastui syöpään 34 Kuusi syytä rakastaa leikkipuistoja 38 Vanhempien väsymys syö ilon lapsiperheen elämästä NUORET 42 Ripari houkuttelee nyt myös kirkkoon kuulumattomia nuoria YHTEISKUNTA 44 Adoptio on elämän mittainen matka PALSTAT 18 Tietotulva: Onnea Peppi ja Muumit! 28 Tutkittua tietoa: Maltti on valttia niin nettiostoksilla kuin verkkokeskusteluissakin 49 Päivi Alasalmen kolumni: Suojelkaamme lapsia sotauutisilta 50 Kuukauden kirjat: Aikuisia auttajia tarvitaan Lihavoitu = kannessa s. 44 Pauliina Pulkkinen ja Leena Virtanen peräänkuuluttavat avointa keskustelua adoption tulevaisuudesta: Miksi pitkiä sijoituskierteitä jatketaan ilman, että adoptio nousee edes vaihtoehdoksi. n > l TOUKOKUU | 3 | 2025 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 84
vuosikerta KANSI: Niina Kuokkasen ja lapset kuvasi kanteen Eeva Anundi. LAPSELLA ON OIKEUS NÄKYÄ JA KUULUA Yhteenkuuluvuuden tunne toisten kanssa on perustavanlaatuinen tarve jokaiselle ihmiselle. 30 ”Kuoletko äiti?” Se oli lasten ensimmäinen kysymys, kun Taina Virolainen kertoi heille sairastuneensa rintasyöpään. fi -verkkosivustoa, joka tulee uudistumaan tänä vuonna kokonaan. ylävinjetti LISÄÄ LUETTAVAA OSOITTEESSA LAPSENMAAILMA.FI KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elisa Miinin, TUOTTAJA Mari Tuovinen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-01880 Aikakausmedia ry:n jäsen. Lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2025 teema julistaa, että lapset saavat paitsi näkyä, myös kuulua – ja aikuisten tulee heitä kuunnella. 84. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Kysy lapselta vaikkapa, miten hänellä menee tai mihin hän haluaisi vaikuttaa, jos voisi! Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi Lapsen oikeuksien kansallista viestintäverkostoa ja ylläpitää Lapsenoikeudet. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi TI IU KA IT AL O LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Erityisen tärkeä se on lapsille ja nuorille, jotka vasta rakentavat minäkuvaansa sekä etsivät omia tapojaan osallistua ja vaikuttaa. Jokainen aikuinen voi vaikuttaa lähellään olevan lapsen tai nuoren kokemuksiin kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta. Perheessä sairaudesta puhuttiin avoimesti, mutta Taina olisi kaivannut keskusteluapua ja vertaistukea. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. l Helsinki Turku l Salo l Ulvilal l Nurmijärvi Akaa l l Tampere l Jyväskylä l Kittilä l Tukholma 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 12.5.2025 9.46 12.5.2025 9.46. Lue lisää: > www.lskl.fi > www.lapsenoikeudet.fi s. Kun maailma muuttuu jatkuvasti ja tulevaisuus tuntuu epävarmalta, lapsen on erityisen tärkeää tuntea tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi
Niillä alueilla, joilla tähän on ryhdytty, tulokset puhuvat puolestaan. Toivon, että kyseinen selvitys kuuluu jokaisen valtuutetun iltalukemistoon. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa lasten ja nuorten palveluista leikkaaminen on typerin mahdollinen ratkaisu. Kuntaja aluevaalien alla toteutettu Anna ääni lapselle -kampanja keräsi lähes 50 kolmannen sektorin toimijaa muistuttamaan ehdokkaita ja äänestäjiä hyvän lapsuuden merkityksestä. -selvityksessä esitetään konkreettisia kuvauksia siitä, miten lapsille ja perheille suunnattu oikea-aikainen tuki toimii niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia tekoja, jotta suunta muuttuu. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät. VIISAUTTA VALITUILLE LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 8.5.2025 15.07 8.5.2025 15.07. Kampanjaan sitoutuneet ehdokkaat lupasivat vahvistaa päätöksillään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä varmistaa, että jokaista lasta suojellaan. Ymmärrän, että kun eurot ovat tiukassa, on vaikea ajatus tehdä satsauksia nimenomaan lapsiin ja nuoriin – etenkin, kun he eivät ikänsä vuoksi ole edes äänestäjiä. Näin kuitenkin käy, jos esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista, lasten ja perheiden sosiaalipalveluista ja lastensuojelusta ei pidetä hyvää huolta. Sadoilla valituilla Ääni lapselle -valtuutetuilla ei ole edessään helppo tehtävä. Selvitys osoittaa, että inhimillinen on myös kustannustehokasta. Meillä ei ole varaa päästää yhtään lasta tippumaan yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Lisäksi ehdokkaat lupasivat tasata lasten ja nuorten mahdollisuuksia sekä hyödyntää lapsen oikeuksien työkalupakkia. Kampanjan pääviesti oli, että kestävä tulevaisuus meille kaikille syntyy vain, kun pidämme hyvää huolta lapsista ja nuorista. Lapsiin investoiminen on kuitenkin viisainta, mitä yhteiskunnassamme voidaan tehdä. Niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla valtuustokausi tuo mukanaan monenlaisia haasteita, joista talouteen liittyvät eivät ole vähäisimpiä. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Kestävä tulevaisuus meille kaikille syntyy vain, kun pidämme hyvää huolta lapsista ja nuorista
Sen tietävät omasta kokemuksestaan Annika Saarikko ja Kati Leskinen. ULLA OJALA | KUVAT SUVI ELO vanhemmuus 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 6 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 6 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Nelikymppisenä ÄIDIKSI Vauvan saaminen nelikymppisenä on erilaista kuin nuorempana – hyvässä ja pahassa
›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 7 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 7 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 7 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Leskisen mielestä vanhempainvapaan jakaminen äidin ja isän kesken on lapsille konkreettinen arjen viesti tasa-arvosta. "Kun miettii naisten aseman muutosta Yhdysvaltojen tilanteesta käsin tai tiettyjä eurooppalaisia puoluevirtauksia, on hyvä opettaa pojat kunnioittamaan naisia", sanoo Saarikko. Kati Leskinen (vas.) ja Annika Saarikko ovat pohtineet sitä, millaista on olla poikien äiti tässä ajassa
8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 8 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 8 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Saarikon ja Leskisen Mamakulaaripodcastin nimi on saanut vaikutteita turkulaisesta, surullisenkuuluisasta Funikulaaririnnehissistä: vanhemmuuden kanssa mennään ylös ja alas ja välillä homma on täysin jumissa
Se tuo armollisuutta myös omaan vanhemmuuteen. K un nelikymppinen nainen saa vauvan, uni ja palautuminen nousevat arjessa tärkeiksi asioiksi. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 9 ›› LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 9 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 9 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Veetin ja Laurin ikäero on vain kolme päivää. Kummankin puolisot jäivät vanhempainvapaalle hoitamaan vauvaa. Heitä yhdistää myös se, että molemmilla on jo kokemusta aiemmasta raskaudesta, synnytyksestä ja vauvavuodesta: Saarikolla on ennestään 10ja 5-vuotiaat pojat, Leskisellä 7-vuotias poika. Siksi puoliso nukkuu vauvan kanssa eri kerroksessa kuin Kati ja vanhempi poika. Töihin paluu pakotti Leskisen perheen uudenlaisiin nukkumisjärjestelyihin, sillä työpäivät eivät suju ilman kunnon yöunia. Kati Leskinen palasi työhönsä Turkuseuran toiminnanjohtajaksi helmikuun alussa ja Annika Saarikko kansanedustajaksi pääsiäisen tienoilla. Väsymyksen ja uupuneen kehon vastapainoksi ikä ja eletty elämä tuovat tullessaan mielenrauhaa, itsevarmuutta ja läsnäolon kykyä. Tämän ovat huomanneet viime heinäkuussa syntyneiden poikien äidit Kati Leskinen, 42, ja Annika Saarikko, 41. Naisia on yhdistänyt voimakkaasti uni ja sen puute sekä se tosiasia, että palautumiseen tarvitsee enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Leskinen toivoo unien paranevan pikkuhiljaa. – Minulle yöherätykset aiheuttivat saman kuin esikoisenkin kohdalla eli menin ylikierroksille. Minun oli vaikea saada yöllä uudestaan unta ja olin aikamoisen loppu, Leskinen sanoo. Varsinais-Suomessa asuva kaksikko on ystävystynyt samanlaisen elämäntilanteen myötä, vaihtanut ajatuksia ja antanut toisilleen vertaistukea
– Uni pitää nostaa esiin myös parisuhteen takia. Saarikko pohtii, että uni on lapsiperhe-elämän ydin ja yö toinen tapahtumien keskus – vanhemmuus jatkuu myös silloin, kun muu maailma nukkuu. Jollei vauva valvota, isommat lapset saattavat tarvita vanhempaa sairasteluiden takia tai kömpiä muuten vain viereen. Seka Annika Saarikko (vas.) että Kati Leskinen ovat palanneet päivätöihinsä, ja isät ovat jääneet vanhempainvapaalle hoitamaan viime heinäkuussa syntyneitä poikiaan. Uni on suuri teema siksikin, että sillä on vaikutusta päiviin ja muun perheen hyvinvointiin. 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 10 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 10 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Vähitellen se voi vaikuttaa myös parisuhteeseen, Saarikko sanoo. Jos yöt ovat levottomia, aikuinen ei ole päivisin paras versio itsestään, ei vanhempana eikä puolisona
Tällä hetkellä muutama prosentti naisista synnyttää yli nelikymppisenä. Sisaruuden rinnalla tulee puheeksi se, että nelikymppisenä lapsen saanut on iäkkäämpi vanhempi myös lasten kasvaessa. – Itselläni työidentiteetti on jatkuvasti läsnä äitiyden rinnalla, sanoo Saarikko. Raskausaikakin oli Saarikolla aiempaa rankempi. Väsymyksen vastapainona nelikymppisillä äideillä on mielenrauhaa, luottamus itseen vanhempana ja syvä ilo vauvan läsnäolosta sekä kasvun ja kehityksen seuraamisesta. Molemmat sanovat jaksaneensa nuorempana vauva-ajan fyysisesti paremmin. n Emme suosittele aloittamaan ensimmäisen raskauden yrittämistä 40-vuotiaana. Toki romahtaneen syntyvyyden maassa kaikki raskaudet ovat enemmän kuin toivottuja, nelikymppistenkin, sanoo Saarikko. Saarikko puhuu myös siitä, kuinka hänellä oli luonnonvoiman kaltainen toive vielä kolmannesta lapsesta. Emme oman kokemuksemme valossa suosita ainakaan aloittamaan ensimmäisen raskauden yrittämistä 40-vuotiaana, sillä hedelmällisyyden lasku tulee väistämättä vastaan. Leskinen taas ei kokenut raskauden poikenneen aiemmasta oleellisesti. Kaksikko haluaa puhua hedelmällisyystietoisuudesta: biologialle emme voi mitään. Tai geriatrista äitiyttä, kuten molempia hymyilyttävä termi kuuluu. – Emme ihastele tilannetta, vaan kuvaamme tosiasioita. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 11 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 11 LM3_s6-11_MamakulaariPodcast.indd 11 13.5.2025 12.16 13.5.2025 12.16. Saarikko on huomannut, että omalle 5-vuotiaalle hänen 10-vuotias veljensä on jopa vanhempia suurempi auktoriteetti sen suhteen, miten elämää kuuluu elää. Sisarus saattaa olla kuitenkin ihmiselle pitkäaikaisin ihmissuhde elämässä. Määrä on edelleen pieni, mutta ollut kasvussa viime vuosina. Takana ovat intensiiviset työvuodet pandemiakriisin keskellä ja puolueen johdossa. Joku huomautti esimerkiksi siitä, että keskenmenot ovat tuossa iässä yleisempiä ja vauva saattaa syntyä vammaisena, sanoo Leskinen. Toisaalta ihmiset elävät nykyään pidempään kuin ennen, joten miksei vanhemmaksikin voisi tulla aiempaa iäkkäämpänä. Saarikolle vanhempainvapaa on ollut tervetullut hengähdystauko ja suvantovaihe miettiä, mitä seuraavaksi. Kaksikolta on ilmestynyt Mamakulaari-podcast, jossa he ruotivat nelikymppisten äitien vanhemmuutta. – Äitiyden kanssa on rauha, kun itsensä kanssa on rauha. Kumpikin tiedostaa olevansa hyvin onnekas saatuaan lapsen vielä nelikymppisenä. Mamakulaarissa kaksikko pohtii myös sisaruutta, joka on yhä harvinaisempaa mitä iäkkäämpänä naiset synnyttävät ensimmäisen lapsensa. Vanhempainvapaan aikaisia hienoja kokemuksia olivat ehdottomasti varmuus ja se, että pystyin olemaan enemmän läsnä, sanoo Leskinen. Kirjan lähtökohta on, että korkeammat synnytysiät ovat tulleet yhteiskuntaamme jäädäkseen, ja yli 40-vuotiaiden vanhemmuus on pysyvä ja kasvava ilmiö. Siihen saattaa kaatua ainakin haave useammasta lapsesta. Kati Leskinen kirjoittaa toiminnanjohtajuuden rinnalla kirjaa geriatrisesta vanhemmuudesta. Sekä Leskinen että Saarikko ovat vauvan saamisen jälkeen pohtineet omaa ammatillista identiteettiään. – Geriatrinen äitiys on erilaista, ehkä juuri suhteessa ympäristöön, sanoo Leskinen. Leskinen haluaa selvittää, mitä kaikkea tästä seuraa ja millaista on vanhemmuus kypsemmällä iällä. – Sain raskausaikana kuulla varovaisia kommentteja liittyen sekä omaan että sikiön terveyteen. Laurin syntymä oli suuri toive ja sen toteutuminen elämäni ihanimpia asioita. – Kaikki raskausaikaan liittyneet pelot liittyen lapsen terveyteen ja omaan jaksamiseen ja tietoisuus omasta iästä olivat sivuun työnnettävissä toiveen tieltä. Tämä johti siihen, että Leskinen alkoi luoda itselleen jonkinlaista suojaverkkoa, uutta identiteettiä vanhempana. Jos kaikki menee hyvin, vanhemmat ovat kuusikymppisiä lapsen valmistuessa toiselta asteelta. Paluu vanhempainvapaalta työelämään on yksi vanhemmuuteen oleellisesti liittyvä ulottuvuus
Olen ollut itsenäinen nuoresta asti ja matkustanut balettiopinnoissa eri puolilla maailmaa. Se on tehnyt olostani turvallisen. Olin jo etukäteen varma, että pärjään. Minusta on huolestuttavaa, että ihmiset eivät kyseenalaista ja ota asioista selvää. Käyn Suomessa perheeni luona vain pitkillä lomilla, mutta soitan äidilleni ja muulle perheelle videopuhelun joka päivä. ”Muutin Tukholmaan 15-vuotiaana. Kun ympärillä on ihmisiä, joita yhdistää sama tavoite, koko porukka on läheinen. Toivoisin, että kaikki saisivat kokea saman. Asun Skärholmenilla asuntolassa huonekaverini ja parinkymmenen muun balettiopiskelijan kanssa. Asuntolani sijaitsee levottomalla alueella. Asuntolasta saan päivän ruuat, ja paikalla on melkein aina joku aikuinen. Neljä nuorta paljastaa toiveensa, pelkonsa ja yhden kuvan elämästään. Tämä aiheutti varsinkin aluksi turvattomuuden tunnetta. Olen aika kiireinen treenaamisen sekä opiskeluni kanssa ja hot joogaan vapaa-ajallani, joten ajatukset ovat luontevasti muualla. Olen matkoillani havainnut, että moni jakaa läheistensä ajatusmaailman ajattelematta asiaa ollenkaan itse tai perustelematta kantojaan. Hän opiskelee Ruotsin kuninkaallisessa balettikoulussa. Samalla tiedostan, että mikään ei ole ilmaista. KAISA HATAKKA | KUVAT HAASTATELTAVAT Jotain hyvää on tulossa I han pienestä asti balettitanssijaksi halunnut Penelope Hokkanen, 16, muutti peruskoulun jälkeen yksin Tukholmaan. Olen kiitollinen, että minulla on mahdollisuus tehdä sitä mitä haluan. Täällä olen huomannut, että turvallisuus koostuu pienistä ja tavallisista asioista: ihmisistä, tutuiksi tulleista paikoista ja rutiineista. turvallisuus TURVASSA Vaikka maailma olisikin sekaisin, nuoret löytävät turvallisuuden tunteen ja turvallisuutta lisäävät asiat arjestaan, läheisistään ja ympäristöstään. Koen, että maailmassa turvattomuutta luovat tällä hetkellä isot, oman elämän ulkopuoliset asiat. Löysin apua ajatuksesta, että jotain hyvää on tulossa. Joskus rappukäytävässä majailee huumeidenkäyttäjiä, mutta osaan kiertää heidät kaukaa, ja asuntolan aikuiset soittavat tarvittaessa poliisit paikalle. Minua on pidetty arvokkaana. Minulla on vanhemmat, jotka ovat aidosti kannustaneet ja kuunnelleet sekä opettajia, jotka ovat auttaneet minua kohti omaa, ei muiden tavoitetta. Lähimetroasemalla on tapahtunut puukotus ja parin bussipysäkin päässä ammuskelu. Koulu, tanssisalit, asuntolan tilat ja varsinkin oma huone ovat turvapaikkojani. Alku ilman perhettäni ei tuntunut niin pahalta kuin olisi voinut kuvitella. Jos haluaa asioita, niiden eteen tulee tehdä työtä ja uhrauksia.” 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 12 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 12 12.5.2025 13.54 12.5.2025 13.54. Tavoitteet, joita kohti pyrin ja syyt, joiden takia työskentelen, luovat turvaa ja päämäärän. Asuntolan henkilökunta, joka kyselee kuulumisia ja ruokatoiveita, saa olon kotoisaksi. Kun muutossa auttanut äiti palasi takaisin Suomeen, hetken pohdin, että jäänkö ihan tosissani tänne yksin, kun muut jatkavat elämäänsä kotona. Koti-ikävän yllättäessä keksin tekemistä, joka vie ajatukseni muualle
Silloin olo on turvallinen. Penelope Hokkasesta, 16, olisi tärkeää, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus löytää oma juttunsa, harrastaa ja keskittyä tavoitteisiinsa sellaisten ihmisten ympäröiminä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 13 ›› LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 13 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 13 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15
Nuoria pitäisi aidosti kuunnella ylipäätään kaikessa päätöksenteossa, mutta varsinkin heihin itseensä kohdistuvien päätösten kohdalla. Tästäkin asiasta päätöksentekijöiden pitää ottaa vastuu. On aikuisten tehtävä luoda heille ympäristö ja säännöt, että se on mahdollista. Sellainen, jonne kaveritkin ovat tervetulleita ja jonne voi aina mennä, vaikka jotain ikävääkin olisi tapahtunut. Se, että ainakin yritän vaikuttaa ja tehdä parhaani asioiden eteen, jotka koen tärkeiksi, luo osaltaan tunnetta turvallisuudesta. Jos saisin yhden mahdottoman toiveen toteutumaan, toivoisin, että jokainen maailman ihminen oppisi kunnioittamaan toisia juuri sellaisina kuin he ovat. Vanhempien lisäksi nuorten ympärillä on tärkeää olla muita turvallisia aikuisia. Hänelle on tärkeää, että nuoria kuullaan päätöksenteossa, he tulevat nähdyiksi ja saavat tarvittaessa tukea, esimerkiksi mielenterveyspalveluita. Jos näen jonkun joutuvan uhkaavaan tilanteeseen, voin mennä apuun. Jos meitä kuullaan, meillä on sellainen olo, että meillä on merkitystä ja olemme arvokkaita. Turvattomuus on sitä, että joutuu pelkäämään, olemaan huolissaan tai tarvitsee esimerkiksi kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluisivat aikuisille. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 14 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 14 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15. Vaikuttaminen lisää luottamusta H elsingin nuorisoneuvoston jäsen Kerttu Arn kil, 15, pyrkii vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin. Itse voin luoda ympärilleni turvallisen ilmapiirin käyttäytymällä niin, että minulle on helppo puhua. Maailmanlaajuisesti turvattomuutta luo esimerkiksi ilmastonmuutos ja huoli siitä, mitä tapahtuu, jos jatkamme elämää niin kuin nyt. Esimerkiksi se luo turvallisuutta, että aikuiset koulussa pitävät homman hallussa, tietävät mitä tekevät ja ottavat vastuun. Ei se lopulta oikein muuta vaadi.” Kerttu Arnkilille, 15, turvallisuus on tärkeä, laaja ja kaikkia koskeva arvo. Minusta on tärkeää voida luottaa, että se mitä on sovittu, tehdään ja että päättäjät kantavat vastuunsa. Aika moni meneillään oleva kriisi ratkaistaisiin pelkästään sillä – tai ainakin tilanne paranisi ihan joka puolella maailmaa valtavasti. Haluan olla avoin ja aidosti läsnä läheisille ihmisille, kunnioittaa ja kuunnella heitä ja tukea silloin, kun joku tarvitsee tukea. Hän pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan omalta osaltaan niin, että kaikenlaisten nuorten elämä olisi mahdollisimman turvattua. ”Turvallisuus on mielestäni sitä, että saa olla sellainen kuin on ja tulee kuulluksi ja arvostetuksi. Sopimuksista ei pidä sanoutua irti. Kun esimerkiksi pidin puheen kaupunginvaltuustossa sateenkaarinuorten turvallisuudesta, tunne siitä, että tein jotain konkreettista ja merkityksellistä, sai olon luottavaiseksi. Ei tarvitse olla peloissaan eikä huolissaan, voi elää turvallisessa ympäristössä ja on turvallinen koti. Nuorten pitää saada oppia, opetella ja opiskella rauhassa. Pitää pysyä sovitussa ja toimia yhdessä tavoitteiden eteen
Helsingissä jouduin joskus väkivaltaisiin tilanteisiin, täällä en. Voin koska tahansa mennä valmiiseen pöytään ja jutella äidin kanssa. Ihan alku kuudentuhannen asukkaan kunnassa oli kulttuurishokki, mutta tosi nopeasti totuin siihen, ettei palvelut ole aina saatavilla, kaupat auki tai kylillä ihmisiä. Olen oppinut tekemään perusteltuja päätöksiä myös itse. Ympärilläsi on aina joku, joka voi tarvittaessa auttaa, mutta kun ihmisiä on paljon, kohtaa myös uhkaavia tyyppejä. ”Koen että varusmiespalvelus on velvollisuuteni ja tapa antaa yhteiskunnalle takaisin. Jos saisin jotain tuoda Helsingistä tänne, toisin suvaitsevaisuuden ja kyvyn nähdä, että asiat voi hoitaa myös toisin kuin ne on aina tehty. Linus käy lukiota ja suorittaa hiihdonohjaajan tutkintoa. Jos pitäisi valita, tunnenko oloni nykyisin turvallisemmaksi Helsingissä vai Kittilässä, valitsisin Kittilän. ”Mun piti lähteä yksin Lappiin, mutta viime hetkillä äitikin päätti muuttaa. Täällä elämä on toisenlaista ja se sopii mulle. Täällä on rauhallista, kaikki tuntevat toisensa ja kynnys hölmöilyyn on ihan toinen. Täällä ollaan omien puolella ja ystäväpiirissäni kunnioitetaan kaikkien ajatuksia, mutta yleinen asenne erilaisuutta kohtaan on aika tuomitseva. Luotan siihen, että Suomessa puolustus on hoidettu hyvin ja meillä on vahvat liittolaiset.” LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 15 ›› LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 15 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 15 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15. Se lisää turvallisuuden tunnetta arjessa. Jos olosuhteet ovat huonot, on viisasta vähän pelätä ja tajuta odottaa parempaa hetkeä, etsiä järkevämpi reitti tai tarvittaessa vaikka hälyttää apua.” Linus Lampén on kutsuntaikäinen, mutta ajatus armeijaan menemisestä ei aiheuta hänessä turvattomuuden tunnetta. Levi Snow Sport Academyn Freeride -linjalla opetetaan laskutaitojen lisäksi laajasti ja konkreettisesti turvallisuustaitoja. Pelkoa en kuitenkaan välttele, siitä on tässä hommassa hyötyä. Se lisää kaikkien turvattomuutta. Olo on oikeasti turvallinen, kun tietää, että laskee ihmisten kanssa, jotka osaavat tehdä järkeviä päätöksiä. Helsingissä ihmiset tuovat sekä turvaa että turvattomuutta. Ihmisten ennakkoluulot ulkopuolisia, erilaisia ja ulkomaalaisia ihmisiä kohtaan yllättivät, kun olin tottunut suvaitsevaiseen kaupunkikulttuuriin. Vietän paljon aikaa monen mielestä vaarallisten lajien parissa, mutta en pelkää turvallisuuteni puolesta edes jossain Pohjois-Norjan vuoristoissa. Aluksi se jopa vähän harmitti, koska tämän piti olla mun juttu, mutta pian huomasin, että on todella kivaa, kun joku läheinen on aidosti lähellä. Helsingissä on todella paljon helpompaa joutua huonoon seuraan tekemään jotain tyhmää kuin Kittilässä. Järkevät päätökset voittavat pelon V apaalaskua ja alamäkipyöräilyä aktiivisesti harrastava Linus Lampén, 17, muutti yläasteen jälkeen Helsingistä Kittilään opiskelemaan. Nyt Kittilä tuntuu kodilta. Minulla on mahdollisuus elää juuri sellaista elämää kuin haluan ja saan tehdä sitä, mikä minulle on tärkeää, eli opiskella ja laskea ja opiskella laskemista. Vaikka täällä ei esimerkiksi ole yhtä helppoa päästä terveystai mielenterveyspalveluiden pariin kuin Helsingissä, täällä on lähtökohtaisesti kaikki, mitä tarvitsen tunteakseni oloni turvalliseksi
Koska olen asunut puolet elämästäni ulkomailla, mulle on tärkeää se, mitä teen ja kenen kanssa, ei niinkään se, missä olen. Tietenkin Ukraina on aina jollain tavalla koti, mutta jos sotaa ei olisi ja menisin käymään Ukrainassa, olisin vähän turisti. Enhän mä ollut paikan päällä Ukrainassa vaan Suomessa. Kun pystyn kommunikoimaan, olo on turvallinen missä tahansa. Siksi mulla on laaja kuva maailmasta ja ihmisistä. Olin tosi hämmentynyt. Koska puhun suomea, voin opiskella täällä ja ystäväni tukevat ja huolehtivat minusta. Siksi olisi vähän tunteetonta kertoa, miten pahalta sodan alkaminen tuntui. Itseäni enemmän huolehdin veljestäni ja vanhemmistani. En halua asua pitkää aikaa samassa paikassa vaan nähdä paljon. Koti on perhe ja muut tärkeät ihmiset – ei mikään paikka. Yhtenä kouluaamuna, kun heräsin, puhelin oli täynnä viestejä. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Meillä on opettajia, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita meistä ja arvostavat meitä. Tulevaisuuteni tuntuu turvatulta. Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Sopeutumisvalmennus: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Neurokirjon asiantuntija Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Jyväskylän Paviljongilla 7.-8.10.2025 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa www.lastensuojelupaivat.fi 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 16 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 16 8.5.2025 15.15 8.5.2025 15.15. Maailmassa tapahtuu kaikenlaista koko ajan, ja silti just meillä on esimerkiksi yhteishaku, joka sekin on omalla tavallaan pelottavaa. Vaikka olen tosi sosiaalinen, nautin, kun saan olla bussissa ihan rauhassa. On mahdollista, että koko muun perheen pitää palata Ukrainaan ja vain minä jään tänne. Mulle luo turvallisuuta se, että yritän ajatella enemmän omaa elämääni kuin vaikka sotaa. Ihmiset ympärilläni tuovat minulle turvallisen olon. Oma väylä -kuntoutus 16–29 v. Kun tulin Suomeen, muistan ihmetelleeni, miten pyörät oli jätetty kotien ja koulujen eteen, eikä kukaan ollut varastanut niitä, ja miten pienetkin lapset kulkivat yksin. 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa yli 100 paikkakunnalla Puheterapia | Toimintaterapia | ADHD-tutkimus Neurokirjon diagnoosi: LAKU-perhekuntoutus 7–15 v. Turvallisuus on Suomessa valtava asia. ”Olen etuoikeutettu ja kiitollinen, kun olen saanut olla koko sodan ajan Suomessa turvassa perheeni kanssa. Tetiana, 15, on asunut Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Suomessa. Niitä oli tullut sekä suomalaisilta että ukrainalaisilta kavereilta. Hänestä turvallisuus on Suomessa valtavan hieno asia. Rakastan muuttamista ja ajattelen, että lähden lukion jälkeen ulkomaille opiskelemaan. Mulla on vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita jutuistani ja kiinnostuksenkohteistani ja voin puhua heille ihan mistä vaan. Ympäristön muuttuminen ei aiheuta minulle turvattomuutta. Haluan keskittyä asioihin, joita rakastan: taiteeseen, formulaan, elokuviin ja kirjoihin. Koulut ovat turvallisia. Muistan sen kyllä. Paras vaihtoehto olisi, että vanhempani voisivat jäädä Suomeen, mä ja mun veli voitaisiin lähteä yliopistoon ulkomaille ja käydä lomilla vanhempien luona. Rakastan sitä, että meillä on niin hyvä ilmapiiri. Koulukiusaaminen ja väkivalta eivät ole ongelmia kuten monessa muussa paikassa. Ystäväni ovat kotoisin kaikkialta ja asuvat monessa paikassa. Ihmiset tekevät kodin ja turvan 11 -vuotiaana Suomeen muuttanut ukrainalainen Tetiana,15, on asunut ennen Suomea Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Julkinen liikenne on turvallista ja on ihanaa, että suomalaiset eivät puhu toisilleen busseissa! Tiedän, että sitä ihmetellään, mutta mun mielestä se on kaunis asia. Sen lisäksi toivoisin tietenkin, että sota loppuisi – ja ennen kaikkea, että maailmaan saataisiin lisää naisia presidenteiksi ja ihan oikea sukupuolten, uskontojen ja kaikkien ihmisten välinen tasa-arvo.” n Tetianan nimi on muutettu perheen tilanteen vuoksi. Puhun hyvin englantia, ukrainaa, suomea ja ranskaa, lisäksi vähän italiaa ja ruotsia
Oma väylä -kuntoutus 16–29 v. Yleisja neurologinen yksilökuntoutus Sopeutumisvalmennus: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Neurokirjon asiantuntija Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® Jyväskylän Paviljongilla 7.-8.10.2025 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan verkossa www.lastensuojelupaivat.fi LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 17 LM3_s12-17_Turvallisuus.indd 17 12.5.2025 9.46 12.5.2025 9.46. 1 600 eri kuntoutusalojen asiantuntijaa yli 100 paikkakunnalla Puheterapia | Toimintaterapia | ADHD-tutkimus Neurokirjon diagnoosi: LAKU-perhekuntoutus 7–15 v. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | coronaria.fi Kuntouttavaa tukea lapsen ja nuoren arkeen Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua
ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUA Eikö raha teekään ONNELLISEKSI. Tove Jansson kirjoitti ensimmäisen muumikirjansa Muumit ja tuhotulva vuonna 1945 ja Astrid Lindgreniltä ilmestyi samana vuonna kirja Peppi Pitkätossusta. Hyvä uutinen on se, että onnellisuus ja tyytyväisyys näyttävät pikemminkin parantuneen mitä suurempi ero on revennyt vanhempien ja lasten reaalitulojen välille. Mutta erikoistutkija Toni Juuti Työn ja talouden tutkimus Laboresta lohduttaa, ettei jälkeen jääminen vanhempien tulotasosta näytä kuitenkaan vaikuttavan ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen. Suurinta pudotus on ollut Japanissa: 1950-luvulla syntyneistä lapsista 95 prosenttia saavutti tai ylitti vanhempiensa tulotason, mutta 1980-luvun taitteessa syntyneistä vain joka toinen. ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA ”Tällä hetkellä sosioekonomiselta taustaltaan heikoimmassa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset, joutuvat kouluissa alakynteen”. Suomessa yli 90 prosenttia sotien jälkeen syntyneistä päihitti vanhempiensa tulotason. Tulokertymien välisen eron selittää hidastunut talouskasvu, mutta tutkijoilla riittää vielä selvitettävää siinä, miksi vähemmän varallisuutta kerryttävät sukupolvet ovat aiempaa onnellisempia. 1980-luvun taitteessa syntyneistä enää noin 2/3 oli 30-vuotiaina saavuttanut vanhempiensa tulotason. Ja hän on siinä todennäköisesti aivan oikeassa. Tuttavaperheen äiti murehtii nykymenoa katsellessaan, etteivät hänen kaksi lastaan saavuta koskaan samaa elintasoa kuin vanhempansa. Monen sukupolven suosikkihahmot ovat siis 80-vuotiaita! Tamperelaisessa Muumimuseossa on 7.6.2025–16.8.2026 esillä Tervetuloa Muumitaloon! -näyttely, jossa pääsee kurkistamaan Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan yhdessä rakentamaan Muumitaloon. Trendi on hätkähdyttävän samanlainen kaikissa länsimaissa. LAPSIASIAVALTUUTETTU ELINA PEKKARINEN PITÄMÄSSÄÄN LUENNOSSA SAATUAAN MINNA CANTH -TASA-ARVOPALKINNON . LI N U S LI N D H O LM 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s18-21_Tulva.indd 18 LM3_s18-21_Tulva.indd 18 8.5.2025 16.10 8.5.2025 16.10
Myös ruudulta tulevat nopeatempoiset ärsykkeet kuormittavat aisteja. SOVELLUS Popsi, popsi PORKKANAA! Tiesitkö, että vain yksi prosentti varhaiskasvatusikäisistä lapsista syö tarpeeksi kasviksia päivittäin. Yksi ratkaisuehdotus on taata kaikille 1.–2.-luokkalaisille perusopetuslain mukainen koululaisten aamuja iltapäivätoiminta kohtuuhinnalla. Oulun yliopistossa selvitetään parhaillaan SenSo-aistitutkimushankkeessa, miten aistisäätelyvaikeudet liittyvät kehityksellisiin haasteisiin ja psykiatriseen oirehdintaan. Tällaisessa tilanteessa yksinolo voi lisätä ulkopuolisuuden ja tyhjyyden tunnetta sekä heikentää luottamusta aikusiiin ja heidän huolenpitoonsa, sanoo MLL:n Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti Tatjana Pajamäki. Tieto käy ilmi viime vuonna MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin tulleista yhteydenotoista. Alakoululaisten koulupäivät ovat keskimäärin lyhyitä ja yksinoloaikaa kertyy iltapäivätoimintaiän ohittaneiden lasten elämään paljon. Onko normaalia, että oma lapsi ärsyttää välillä. – Sota vaikuttaa aina voimakkaimmin juuri lasten elämään, sillä se vaarantaa heidän kasvunsa elementit; sosiaaliset suhteet ja riittävän elintason, kirjoittaa blogissaan Suomen Unicefin viestinnän ja pedagogiikan asiantuntija Maija Puska. – Tehokkain apu ylikuormitukseen on ennaltaehkäisy. KIRJA NORMAALIA on monenlaista Onko normaalia, että vauvani ei viihdy sylissä. Aggressio, kiukku, ihmissuhteet ja lapsen kehityksen erilaiset puolet ovat usein toistuvia teemoja vauvaja taaperoikäisten vanhempien kysymyksissä. Apua tarjoaa maksuton Vegimi-sovellus, jonka tavoitteena on lisätä kasvisten ja hedelmien tunnistamista ja niiden monipuolisempaa syömistä perheen arjessa pelilisyyden kautta. Vastauksia näihin ja moniin muihin vanhempia askarruttaviin kysymyksiin löytyy perhepsykoterapeutti Hanna Lammen kirjasta Onko normaalia että…. – Osa lapsista ei ole valmis pitkiin yksinoloaikoihin, eikä kehitystä voi kiirehtiä. Aikuiset voivat osallistua kyselyyn koskien joko itseään tai 5–12-vuotiasta lastaan os. Lasten sijaan näissäkin uutisissa haastatellaan tyypillisesti poliitikkoja, viranomaisia ja järjestöjen edustajia. SOTAUUTISET Lapset jäävät pelkiksi UHREIKSI Lapset ja nuoret mainitaan vain harvoin Ukrainan sotaa käsittelevissä uutisissa, kertoo Suomen Unicefin teettämä selvitys. CO LO U RB O X TUTKIMUS Kun kirkas valaistus VIHLOO Kirkas valaistus, oudon makuinen ja hajuinen ruoka, luokkahuoneen hälinä tai hankaava vaate voi tehdä tavallisesta arjesta raskaan aistiyliherkälle. LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 19 ›› ›› LM3_s18-21_Tulva.indd 19 LM3_s18-21_Tulva.indd 19 8.5.2025 16.10 8.5.2025 16.10. Jotta myös 3.–6.-luokkalaisten tarve turvalliseen iltapäivään toteutuisi, on tarjottava mahdollisuuksia harrasteja kerhotoimintaan. Alaikäiset mainittiin viidessä prosentissa uutisista. VELKAA ON 91 % PAREISTA, JOILLA ON ALLE 7-VUOTIAITA LAPSIA. Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla tulisi rajata valaistusta ja tuoksuja ja kiinnittää huomiota akustiikkaan ja tiloihin, sanoo tutkimuksen vetäjä, yliopistonlehtori Katja Jussila. Vauva ja taaperovuosien kysytyimmät kysymykset (Tuuma-kustannus 2025). > redcap.oulu.fi/ surveys/?s=F9FLTCYCN8TCNKNC YHTEYDENOTOT Lapset liikaa YKSIN Moni lapsi joutuu viettämään koulupäivien jälkeen pitkiä aikoja yksin. Aktiivisia toimijoita he olivat neljässä prosentissa. Tutkimuksessa selvitetään myös ruutuajan ja liikunnan määrän yhteyttä aistisäätelyvaikeuksiin. Lapset jäävät pääosin pelkiksi uhreiksi, vaikka heidän äänensä olisi tärkeää saada kuuluviin
> lapsenmaailma.fi/perhe TUTKIMUS Liikunta suojaa tehokkaasti LASTEN MIELENTERVEYTTÄ Runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa suojaavat lasten ja nuorten mielenterveyttä, kertoo Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimus, jossa seurattiin 187 nuoren elintapoja lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Bonusvanhemmat eivät ole esimerkiksi oikeutettuja sairaan lapsen hoitovapaaseen. Stressija masennusoireet olivat selkeästi korkeampia niillä nuorilla, joille kertyi runsaasti sekä ruutuaikaa että vähän liikuntaa lapsuudesta alkaen. Niinpa somen käytön rajoittaminen on ainoa keino suojata alaikäisiä. Kun vanhempia kuullaan ja lapsia autetaan riittävän varhain ja vankasti, voidaan lisätä perheiden hyvinvointia ja säästää rahaa, osoittavat Lapset SIB Lohja -hankkeessa saadut tulokset. Suomalaisista perheistä noin joka kymmenes on uusperhe, jossa yksi tai useampi vanhempi ei ole lasten juridinen huoltaja. Liikunnalla oli heikompi yhteys masennusoireisiin kuin ruutuajalla. NEPSYPERHEET VANKKAA TUKEA oikeaan aikaan Oikea-aikainen ja kokonaisvaltainen tuki voi vähentää nepsyperheiden lastensuojelun tarvetta. Muutama vuosi sitten voimaan tullut perhevapaauudistus ottaa huomioon perheiden monimuotoisuuden. Lue aiheesta lisää os. MONIMUOTOISET PERHEET Kuka voi hoitaa SAIRASTA LASTA. Lue aiheesta lisää os. Kaikkien käsiä tarvitaan rakentamaan tätä maailmaa! H AM /M AI JA TO IV AN EN 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2025 LM3_s18-21_Tulva.indd 20 LM3_s18-21_Tulva.indd 20 8.5.2025 16.10 8.5.2025 16.10. Työehtosopimuksissa perheiden moninaisuus ei kuitenkaan näy, kertoo Monimuotoiset perheet -verkosto. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia. Juridisten vanhempien on esimerkiksi mahdollista siirtää osa omasta vanhempainvapaastaan bonustai kumppanuusvanhemmalle. > lapsen maailma.fi/lastensuojelu Helsinkiläisen Taivallahden peruskoulun ylätalon porrasaulasta löytyy nyt Lentoon-reliefi, jonka tekemiseen oppilaat osallistuivat viikon kestäneen työpajan aikana piirtämällä omien käsiensä ääriviivoja. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja dosentti Elina Holopainen arvostelevat Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa sitä, että someyritysten etu on maksimoida käyttäjien määrä ja somessa vietetty aika, jolloin niillä ei ole kannustimia vähentää somen käyttöä tai tehdä siitä lapsille turvallisempaa