JASIR SERVOSTA IHMINEN EI OLE ONNISTUNUT SUOJELEMAAN LUONTOA NÄIN OPETAT TAVARAPALJOUDEN HALLITSEMISTA LAPSELLE! | VIERAILIMME ERITYISPERHEIDEN MUSKARISSA | HATKAAMISTA VOIDAAN EHKÄISTÄ KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2024 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 1 ›› LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 10.4.2024 7.48 10.4.2024 7.48
Lisätietoa lskl.fi/soila Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen ESR+ TL 5.1 -hankehaku on auki 29.4.-16.9.2024. UUDISTAMME LASTENSUOJELUA – rahoitushaku on auki! Rahoitusta voivat hakea järjestöt ja muut lastensuojelun toimijat näissä maakunnissa: Etelä-Suomi: Uusimaa, Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme Länsi-Suomi: Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa Pohjois-Suomi: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu SOILA – Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke järjestää yhdessä ELY-keskusten kanssa hakuinfon ti 28.5. hankekohtaista sparrausta sekä hankesuunnitteluvalmennusta. Toimintalinja tukee lastensuojelun innovatiivista uudistustyötä. Ilmoittaudu mukaan thl.fi/soila SOILA tukee hankkeita ja tarjoaa mm. 2 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 9.4.2024 15.05 9.4.2024 15.05
26 Suomen ensimmäisen lastensuojelulain taustalta löytyy surullisia kohtaloita, joista yksi oli vuonna 1931 tapahtunut 9-vuotiaan Elias Vehkalammen väkivaltainen kuolema 30 Hatkaamista voidaan ehkäistä KASVU JA KOULU 20 Erityislasten muskari on monessa perheessä viikon kohokohta 34 Tamperelaisessa Sammon koulussa pohditaan taideteosten avulla, miten voisimme toimia vastuullisemmin 38 Miten nuoret saadaan äänestämään. 34 Tamperelaisen Sammon koulun käytäväseinää peittää taitelija Janne Hokkasen teos Viimeinen korpimaa, jossa esiintyy myös monia nyt jo sukupuuttoon kuolleita eläimiä. Tarina on tosi. n > l HUHTIKUU | 3 | 2024 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 83. VUOSIKERTA! LA U RA VE SA PERHESUHTEITA 6 Tiia Tallgren on vammainen nainen ja pojalleen Ossille ihan tavallinen äiti 42 Suomen ainoan pläkkyrimestari Pentti Tuomisen, 80, oppipoika Oskari Tuominen, 16, on Suomen nuorin pläkkyri eli läkkiseppä LASTENSUOJELU 10 Maria Peuran romaani kertoo äidistä, jonka poika otetaan huostaan. 40 Nykylapsi tarvitsee tavarataitoja 46 Gazan sota koskettaa myös pakolaisleirien palestiinalaislapsia, joiden mietteitä kuultiin saduttamalla TERVEYS 32 Emilia Laatikaisen omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani sai alkunsa päihdekuntoutusjaksolla PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Apua väkivaltaisille lapsille 24 Tutkittua tietoa: Pörssiyrityksistä alle neljäsosa kunnioittaa lapsen oikeuksia toiminnoissaan 48 Palvelusivu 49 Heikki Hiilamon kolumni: ”Lapsijärjestöjen ääni ei kuulu.” 50 Kuukauden kirjat: Nuortenkirjallisuus tukee mielenterveyttä Lihavoitu = kannessa s. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 11.4.2024 13.30 11.4.2024 13.30
4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 11.4.2024 13.30 11.4.2024 13.30. Lastensuojelun Keskusliitto toimii sen puolesta, että lasten ja nuorten ääntä kuullaan heitä koskevissa asioissa. 32 Emilia Laatikainen voitti omaelämäkerrallisella sarjakuvaromaanillaan Sarjakuva-Finlandian. vuosikerta KANSI Jasir Servon kuvasi kanteen Laura Vesa. Osallisuus toteutuu, kun lapsi tai nuori saa riittävästi tietoa itseään koskevista asioista, pääsee ilmaisemaan mielipiteensä, tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa. 83. Yhteiskunnassamme on paljon lapsia, joiden ääni jää kuulematta, ja jotka tarvitsevat erityistä tukea ja kanavia tullakseen kuulluiksi. vuosikerta. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 12—17, 040 722 0058 (numeroon soittaminen ei maksa mitään), tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. l Helsinki l Huittinen l Tampere l Oulu l Vähäkyrö s. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi KU VI TU S KI RJ AS TA " EI O IS SU ST A U SK O N U T" , JO N KA O N KI RJ O IT TA N U T JA KU VI TT AN U T EM IL IA LA AT IK AI N EN LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. Meillä on aloittanut myös uusi Nuorten neuvottelukunta, jossa nuoret pääsevät osallistumaan vaikuttamistyöhömme. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Verkkosivuiltamme löydät osallisuuden eettiset ohjeet sekä työkalun, jonka avulla osallisuutta voi edistää lastensuojelussa. l Libanonissa sijaitsevat palestiinalaisten pakolaisleirit . > www.lskl.fi/osallisuus l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Tuomme vaikuttamisprojekteillamme ja julkaisuillamme esille lasten ja nuorten näkemyksiä ja muistutamme päättäjiä osallisuuden merkityksestä. OSALLISUUS KUULUU KAIKILLE Jokaiselle on tärkeää saada jo lapsena kokemus, että on merkityksellinen ja osa yhteiskuntaa. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83
Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Poliittisilla päättäjillä on velvollisuus tehdä tekoja, joilla luodaan lapsille hyvä ja turvallinen lapsuus. Lasten ja nuorten asioiden pitäisi kuitenkin olla tärkeitä joka päivä. Puheen sijaan olennaisia ovat teot. Kun jotain näin traagista tapahtuu, kaikki seisahtuvat hetkeksi. Annammeko aikaa, ehdimmekö kohdata. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä jotain toisin omassa arjessa, mutta poliittisilla päättäjillä on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä tekoja, joilla luodaan lapsille hyvä ja turvallinen lapsuus. Keinojen pohdinnassa kansalaisyhteiskunta auttaa mielellään. Samalla jokaisen meistä aikuisista on katsottava rohkeasti peiliin ja kysyttävä, mitä voimme tehdä, jotta lapsemme ja nuoremme voivat kasvaa paremmassa turvassa. Tämän huutolaispojan julma surma vuonna 1931 ja sen jälkeen vuonna 1937 säädetty lastensuojelulaki loivat pohjaa myös Lastensuojelun Keskusliiton perustamiselle. Samalla on muistettava, ettei aina ole mahdollista vetää suoria viivoja syiden ja seurausten välille. Yhteinen suru ja asioiden käsittely onkin tärkeää. KATSE LAPSEEN LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 11.4.2024 13.36 11.4.2024 13.36. Meidän on yhteiskuntana pohdittava, missä on epäonnistuttu ja miksi nämä karmeat asiat tapahtuivat. 26). Taustaa, tutkimusta, tietoa ja kokemusääntä löytyy. Yhteiskunnan ja palveluiden rakenteilla on iso merkitys , kun pohdimme, mitä voimme tehdä toisin estääksemme lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan. On ymmärrettävää, että asioille haetaan selityksiä ja taustoja. On uskallettava nostaa esiin epäkohtia, mutta samalla on uskallettava myöntää, että vastaavaa voi tapahtua myös tulevaisuudessa. Komiteamietintöjen ja selvitysten sijaan päättäjien onkin käännettävä katseensa lapseen ja tartuttava toimeen. Tänä keväänä olemme eläneet murheellisten tapahtumien äärellä. Helmikuussa seurasimme oikeudenkäyntiä, jossa väkivaltaisesti kuolleen 4-vuotiaan lapsen vanhemmat tuomittiin ehdottomaan vankeuteen. Ja koska faktoja ei aina ole saatavilla, spekuloimme ja yksinkertaistamme. Lasten, nuorten ja perheiden asiat nousevat julkiseen ja poliittiseen keskusteluun usein vasta silloin, kun joudumme katsomaan niitä tällaisten surullisten tapahtumien kautta. Huhtikuussa Vantaan kouluampumisessa sekä tekijä että uhrit olivat alakoululaisia. PS Lue juttu 9-vuotiaan Eliaksen synkästä kohtalosta (s
6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 6 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 6 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. perhe ”Jokaisella on oikeus vanhemmuushaaveisiin” Vaikka Tiia Tallgren on vammainen nainen, pojalleen Ossille hän on tavallinen äiti. Hän sanoo kaipaavansa tutkimusta ja keskustelua myös vammaisten vanhempien lasten kokemuksista koskien perhe-elämää. Meillä on tämä hyvinvointiyhteiskunta, jonka tehtävä on auttaa tekemään haaveista totta.” SANNI SALONEN | KUVAT JUSSI PARTANEN ”Ennakkoluulot hälvenevät vain avoimuudella”, Tiia Tallgren muistuttaa. Nykyisellään heidän äänensä ei pääse kuuluviin. ”Myös vammaisella on oikeus unelmoida vanhemmuudesta
”Jokaisella on oikeus vanhemmuushaaveisiin” J ääkaapin ovessa on kortti, jonka mukaan Tiia Tallgren, 38, on tosi kiva ja superkiltti äiti, joka on taitava laittamaan ruokaa ja lohduttamaan. Jo raskausaikana kävi ilmi, että hänellä on selkäydinvamma MMC ja sen liitännäissairautena hydrokefalia eli vesipäisyys. Selkäydinvamman vuoksi Tiia on käyttänyt pyörätuolia koko ikänsä. Ossin, 13, muutama vuosi sitten äidilleen askartelema äitienpäiväonnittelu osoittaa, että Tallgren on tuiki tavallinen ja rakas äiti liikuntavammastaan huolimatta. En osannut haaveilla vanhemmuudesta – äitiys ei yksinkertaisesti kuulunut kaltaiselleni vammaiselle nuorelle naiselle. Sen synnyssä odottavan äidin foolihappovaje on merkittävä tekijä. – Vammaispoliittinen taiteilija Jenni-Julia Wallinheimo-Heimonen on todennut, että vammainen nainen halutaan nähdä sukupuolettomana puutarhatonttuna. – Ihailin nuorena esimerkiksi Britney Spearsia, mutta minulla ei ollut esikuvia, joihin olisin aidosti voinut samaistua. Sellaiseen boksiin minua ei enää saa. Nyt Tallgren on teini-ikäisen pojan vuoroviikkovanhempi, työskentelee asiakaspalvelussa ja harrastaa pyörätuolicurlingia. Alaraajojen halvauksen aiheuttava selkäydinvamma kehittyy raskauden alkuvaiheessa. T iia Tallgren syntyi Helsingissä nelilapsisen perheen esikoiseksi. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 7 ›› LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 7 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 7 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. Hän toimii myös vertaisäitinä ja kokemustoimijana
Tallgren suhtautui tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka alkuraskauden ilo ja keveys haihtuikin vatsan kasvaessa. Hän sanoo eläneensä ihan tavanomaisen lapsuuden: kävi tavallisessa päiväkodissa ja osallistui normaaliin opetukseen peruskoulussa avustajien tukemana. Vesipäisyys aiheuttaa hoitamattomana aivonesteen kertymisen kalloon, mistä syntyvä paine aiheuttaisi eriasteisia aivovaurioita. Tallgren ei pysty kävelemään. Kavereitakin riitti. Miten hoitaa ulkoilut ja muut käytännön toimet. Melkein heti tärppäsi. Kiusaamista en muista, mutta luonnollista uteliaisuutta kylläkin. Olen innostunut pyörätuolicurlingista ja musiikista, ja treenaan niitä ihan tosissani. Pyörätuolia Tallgren on käyttänyt koko ikänsä. Nyt heillä on oma Facebook-yhteisö, ja vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry tekee aktiivisesti töitä kaikkien vammaisten naisten oikeuksien ja unelmien toteuttamisen puolesta ja auttaa heitä voimaantumaan. Tutut onnittelivat, mutta osa taivasteli, miten äiti aikoo pärjätä pienen kanssa. – En etukäteen kysellyt terveydenhuollon henkilöstöltä neuvoja, voisinko tulla raskaaksi. Myös muu lähipiiri on aina ollut valmis auttamaan, ja apu on vastavuoroista. E nnen raskaaksi tuloaan Tiia Tallgren ei tuntenut muita vammaisia äitejä, mutta erään vammaisjärjestön kautta löytyi vertaisäiti, jolta saattoi kysyä vinkkejä pikkulapsiarjessa selviämiseen. Arkeen helpotusta on tuonut nykyinen työ. Käytännön asioiden hoitoa helpottaa se, että kahden kodin välillä on vain muutama kilometri, jotka taittuvat kätevästi omalla autolla. Heti syntymän jälkeen Tallgrenin aivoihin asennettiin suntti, joka kierrättää aivonesteen vatsalaukkuun, ja selkärangan halkio suljettiin. Hän huolehti pojasta, jotta äiti sai käyttää sytostaattihoitojen jälkeen voimansa toipumiseen. Raskausuutiseen suhtauduttiin kokonaisuudessaan hyvin, vaikka neuvolalääkäri ensikohtaamisella töksäyttikin, että ”mites tässä näin pääsi käymään”. Muuttuva keho alkoi tuntua vieraalta ja olo tukalalta. Hoitojen loppumisesta on jo reilu vuosi, ja Tallgren kertoo olevansa täysin terve. Tuolloin vammaisia äitejä ei juuri näkynyt mediassa, eikä asiasta puhuttu julkisesti. Tallgren kokee saaneensa yhteiskunnalta aina kaiken tarvitsemansa tuen. Esimerkiksi oman mielenrauhan turvaamiseksi tällainen juttelu voi kuitenkin olla hyvä asia. Tallgren on vuosien ajan toiminut Rusetin vertaisäitinä. – Se oli raskasta aikaa, mutta onneksi pääsin nopeasti hoitoon, ja saimme apua kodinja lastenhoitoon. Vertaisäitiydestä ja kokemustoimijuudesta hän on saanut paljon myös itselleen: niin käytännön vinkkejä, uusia näkökulmia kuin itsevarmuuttakin. Etänä tehtävä vuorotyö on karsinut turhat siirtymät minimiin, ja tauoilla Tallgren on voinut hoitaa arjen askareita. Synnytyksen jälkeen Tallgren sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Vertaisäidit tukevat vammaisia naisia, jotka haaveilevat vanhemmuudesta, odottavat lasta tai ovat jo äitejä. Se on tärkeää. – Ei sitä kovin kauan pyöritelty eikä lupia kyselty, kun ryhdyimme yrittämään lasta. – Pääsin helposti mukaan porukoihin. Hän on kiitollinen, ettei saanut erityiskohtelua tai kokenut surkuttelua. Nyt minusta on karsiutunut loppukin arkuus ja jossittelun sijaan haluan tehdä asioita. Ossin isä joutui ottamaan enemmän vastuuta kolme vuotta sitten, kun Tiia Tallgrenilla todettiin aggressiivinen rintasyöpä. 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 8 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 8 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. Sen lisäksi hän on kokemustoimija eli käy kertomassa esimerkiksi hoitoalan opiskelijoille arjestaan sekä sen haasteista ja avuntarpeistaan. Tallgren on joutunut todistelemaan olevanOssi tekee vain ikätasoonsa sopivia kotitöitä. Avustajat ovat olleet arjen apuna koko äitiyden ajan, eniten pikkulapsivaiheessa, mutta jonkin verran vielä tälläkin hetkellä esimerkiksi kodin ulkopuolisilla retkillä. – Sairaus muutti minua monellakin tapaa. Vammoihin osattiin varautua etukäteen. Y hteistyö Ossin isän kanssa on toiminut mutkattomasti vuonna 2012 tapahtuneesta erosta huolimatta. Jalkoja operoitiin useasti, mutta kävelykykyä leikkaukset eivät tuoneet. O mien sanojensa mukaan Tiia Tallgren on seurustellut ison osan aikuisikäänsä – kumppanit vain ovat vaihtuneet, kuten hän itse naurahtaen kuvailee. V aikeinta on taistella ennakkoluuloja vastaan. Vuoroviikkosysteemistä on tarpeen tullen joustettu, jos vaikkapa työ tai vapaa-ajan kuviot jommallakummalla vanhemmalla tai lapsella niin vaativat. Ossin isän hän tapasi lukioikäisenä, ja naimisiin mentiin vuonna 2008. – Ossin kavereiden vanhemmat ovat uskoneet jälkikasvunsa hoitooni, ja olen siskon kolmen lapsen kummi
Ossi Tallgren on äitiään Tiiaa rauhallisempi luonne. Viime kesänä Särkänniemessä äiti sai pyörätuoleineen toimia kantojuhtana, kun Ossi ja hänen kaverinsa voittivat narunvedosta isot pehmoeläimet. Tiia on Ossin mielestä joskus tiukkis mutta silti hyvä äiti, eikä hän osaa eritellä, miten äidin vammaisuus olisi vaikuttanut heidän elämäänsä. Nyt se tarkoittaa lähinnä oman huoneen siivousta ja toisinaan tiskikoneen tyhjennystä. Vastaan, että koska äiti ei pysty kävelemään. Jos äiti on vammaton, pienten ostoskärryjen kanssa hääräävä lapsi kerää pääsääntöisesti vain ihastusta. No en todellakaan ole! Olen aina pitänyt kiinni siitä, että Ossi tekee vain ikätasoonsa sopivia kotitöitä ja niitäkin varsin kohtuullisesti. – Ossin ollessa pieni vihjattiin, että miten näppärää, kun olen tehnyt itselleni avustajan. n Tiukkis mutta tavallinen äiti M itä Ossi ajattelee äidistään ja heidän arjestaan. Tiia Tallgren arvelee, että tätä erityistä tarkkailun alla olemista vammattoman on vaikea ymmärtää. – Kaikesta kokemastamme huolimatta elämämme on nyt hyvää. Pyörätuolilla liikkuva äiti ja hänen kanssaan kulkeva poika on Huittisissa tuttu näky. sa kelpoinen vanhemmaksi ja kykenevä huolehtimaan lapsestaan. – Harvemmin täällä kukaan katsoo perään, mutta joskus reissussa huomaan, että meitä tuijotetaan. Vaikka ajan kuluminen aiheuttaa toisinaan haikeutta, nykyinen arki saa hänet tuntemaan ylpeyttä ja kiitollisuutta. Joskus käydään elokuvissa ja toisinaan huvipuistoissa. Tallgren on kiitollinen siitä, että Ossin lähipiiriin kuuluu useita luottoaikuisia, joihin turvata. Jos äiti on vammainen, muiden asiakkaiden katse on erilainen, jopa paheksuva. Tallgren kertoo esimerkin äidin ja puuhakkaan viisivuotiaan kauppareissusta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 9 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 9 LM3_s6-9_TiiaTallgren.indd 9 11.4.2024 15.06 11.4.2024 15.06. Vaikka kilpaileminen ei muuten juuri kiinnosta, lautapelissä voittaminen on huippujuttu. Omaa äidin rooliaan ja kasvatuksellisia linjojaan joutuu puntaroimaan erityisellä herkkyydellä, kun siihen kohdistuu valtavasti muiden odotuksia ja ennakkoluuloja. Pyydettäessä hän antaa aiheesta muutaman kommentin. Ossia ei ole koskaan kiusattu äidin vammasta, eikä sitä pidetä mitenkään ihmeellisenä asiana kavereiden keskuudessa. Siinä viikkopalaverissa käydään läpi kaikki ne asiat, jotka arjen puristuksessa ja kiireessä ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Perjantaisin lämmitetään sauna ja jutellaan viikon kuulumisista. – Joskus joku voi kysyä, miksi äiti kulkee pyörätuolilla. Parasta on ollut seurata oman pojan kehitystä ja kasvua fiksuksi nuoreksimieheksi. Haluaisin, että myös Ossi uskaltaa elää omannäköistä elämää ja tehdä hänelle sopivia ratkaisuja. – Elämme normaalia perusarkea, johon mahtuu kotitöitä, läksyjä ja yhteisiä peli-iltoja. Lempipuuhia ovat yhteiset lautapeli-illat, jolloin usein kaivetaan esille pöytäcurling tai Monopoly. Mutta ei se minua häiritse, koska olen tottunut siihen. T iia Tallgren sanoo nauttineensa vanhemmuudestaan suunnattomasti
Maria Peura haki ensimmäisen kerran apua esikoiselleen, kun tämä oli eskarissa. – Se, että jouduin luovuttamaan hetkeksi lapseni huoltajuuden sosiaalitoimelle, oli yksi elämäni vaikeimmista hetkistä. Ja nyt hänet on otettu minulta pois. Tapahtumista on nyt reilu kymmenen vuotta. Hän tuli elämääni yllättäen, hän oli ihmeellinen lahja. Lainaan häntä laitokselle, jotta en menettäisi häntä kokonaan. lastensuojelu ”PELKÄSIN, selviääkö lapseni” Kymmenen vuotta sitten kirjailija Maria Peuran perhe sai apua lastensuojelusta. Vilkas poika suoriutui hyvin koulutehtävistään, mutta hänellä oli haasteita sopeutua ryhmään. Kasiluokalla ongelmat muuttuivat astetta vakavammiksi. Pääsisikö hän jaloilleen. Jos äiti oli tähän asti selvittänyt pojan sählinkejä opettajien ja rehtorin kanssa, nyt hän alkoi saada soittoja keskustan kauppojen vartijoilta, jotka kertoivat, että ”poikasi aiheuttaa häiriötä”. 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 10 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 10 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. Ismael löysi uusiin porukoihin ja alkoi käyttää päihteitä. Uudessa romaanissaan Peura kertoo omasta matkastaan lapsensa sijoitusvuoden läpi. Jotta hän ei menisi kokonaan pois.” Sitaatti on kirjailija Maria Peuran romaanista Esikoinen (Otava 2023), joka kertoo äidistä, jonka poika otetaan huostaan. Silti isoin tunteeni tuossa hetkessä oli pelko. Ismaelille kokeiltiin erilaisia tukitoimia, mutta mistään ei tuntunut olevan apua. Luovutan hänet saadakseni hänet. Päähenkilöinä ovat Peura ja hänen poikansa Ismael. Pelkäsin lapseni puolesta. Tarina on tosi. KAISA PASTILA | KUVAT TIIU KAITALO A nnan hänet pois, jotta hän ei menisi pois. Osasin hakea apua, koska olin läpikäynyt vaikeita kohtia omassa elämässäni ja oppinut, että yksin ei täällä tarvitse pärjätä. – Kun opettaja antoi palautetta häiritsevästä käytöksestä, yritin heti saada pojalle apua
”Minulla oli koko ajan kaikkien viranomaisten kanssa se pohjaajatus, että olemme yhdessä rintamassa auttamassa poikaani”, Maria Peura sanoo. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 11 ›› LM3_s10-15_MariaPeura.indd 11 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 11 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35
Taustalla näkyy hänen miesystävänsä, kuvanveistäjä Pekka Jylhän teoksia. Hän luuli, että kotoa poissiirto liittyi aina vanhempien kykenemättömyyteen huolehtia jälkikasvustaan tai siihen, että koti on turvaton. Nyt Peura kuuli ensimmäistä kertaa, että sijoittamisen syyksi riittäisi myös lapsen oma käytös. Peura sanoo valvoneensa ja odottaneensa esikoistaan kotiin monena yönä. Hän halusi tempautua irti huonoista porukoista. Lopulta Ismael sanoi itse, että haluaisi kokeilla muualla asumista. – Tuntui, että aina, kun poika lähti ulos ovesta, jotain ikävää sattui. Maria Peura harrastaa hulavanteen pyöritystä eli hulailua. Elettiin kasiluokan kevättä. Väliaikaisesta sijoittamisesta Maria kuuli ensimmäisen kerran poliisin sosiaalityöntekijältä, kun hän ja Ismael olivat selvittelemässä laitoksella pojan tekemää näpistystä. Myös lastensuojelu tuli mukaan perheen elämään: Ismaelista tehtiin lastensuojeluilmoitus, kun hän jäi kiinni varastamisesta. Aloin olla itse jo aika kuormittunut. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 12 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 12 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. Perhe ja lastensuojelu päättivät yhdessä, että poika sijoitetaan avohuollon laitokseen. Kun poika lopulta tuli, hän sai arestia, mutta jäi heti vapauduttuaan kiinni jo seuraavasta hölmöilystä. – Eka tunteeni oli järkytys: miten niin Ismael ei asuisi meidän kanssamme! Meni hetki aikaa tottua ajatukseen. Sijoitus vaihtoehtona ei ollut käynyt äidin mielessä
Oli erikoista, miten se onnistui, vaikka olin omilla äärirajoillani. Ensin lomat olivat tosi säädeltyjä. Häntä uuvutti, kun ulkopuoliset kommentoivat kauhistellen. > l ”Miten sä oot voinut?” Maria Peura muistaa vieläkin, miten hän liikuttui, kun Ismaelin tukihenkilö soitti hänelle ensimmäisen kerran. Pian tämän jälkeen nuorukainen alkoi päästä kotilomille. Vapaaehtoisen sijoituksen piti auttaa, mutta asiat eivät edenneetkään suunnitellusti: Ismael lähti hatkaan. Suurin osa ryhmän vanhemmista – kaikki äitejä – oli kouluttautuneita ja hyvissä töissä. Tukihenkilön lisäksi Peura sai voimia omaan jaksamiseensa arjessa. Oli vain niin mahtava tunne, kun joku puhui ihan tavallisesti siitä arjesta, jota me elimme. Paikallislehdessä oli ilmoitus sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhempien keskusteluryhmästä, ja Maria Peura päätti ilmoittautua mukaan. – Päällimmäinen tunteeni oli helpotus. Alkoi seitsemän päivän piina. Ismael sai ”ulkoilla” tunnin päivässä, ja muu aika hänen piti olla kotona. Hänet palautettiin takaisin tiukkaan laitokseen. En ymmärrä, miten sellaisesta voi selvitä. Ryhmässä Peura ymmärsi, että lastensuojelun asiakkaina voi olla minkälaisia perheitä vain. – Minua auttoi myös avoimuus. Kun poika osoitti, että hän pystyy noudatRyhmässä selvisi, että lastensuojelun asiakkaina voi olla millaisia perheitä vain. Ismael ilmoitti itse, ettei aikoisi enää karata. Hän soitteli tämän tutuille ja tutki somea. Käytin kaikkia keinoja, jotta pääsisin pojan jäljille. Tukihenkilö saattoi huolehtia esimerkiksi siitä, että Ismael teki läksynsä tai kävi urheilemassa. – Olin kuin yksityisetsivä. Ismael sai tukihenkilön Neljä Astetta -palveluorganisaatiosta, mikä oli Marian mielestä heidän perheensä pelastus. – Ensimmäinen ajatukseni oli, että eihän tämän näin pitänyt mennä. – Totta kai sain ystäviltäni henkistä tukea läpi kriisin, mutta tukihenkilön tuki oli jotain muuta: hän osallistui elämäämme, ja hänen apunsa oli käytännöllistä. Vaikka Ismael asui muualla, Maria halusi, että perheen elämä olisi muuten mahdollisimman tavallista. Hän teki omia töitään, ja Ismaelin pikkusisko kävi koulua. – Kirjoittaminen on minun tapani ottaa haltuun ahdistusta ja saada hallinnantunne. Hän oli ollut monta kuukautta kuin verhon takana, mutta nyt hän avautui. Peura oli tottunut siihen, että joutui aina selittelemään perheensä tilannetta. Peura sanoo, että hänen tapansa selviytyä tilanteesta oli kanavoida pelko toimintaan. Tässä porukassa oli erilaista: kukaan ei kauhistellut, voivotellut tai väistellyt. Ajatukseni oli, että jos heillä olisi kaikki mahdollinen tieto käytössään, voisimme yhdessä auttaa Ismaelia mahdollisimman hyvin, ja poika pääsisi kotiutumaan nopeasti. Ajattelin, että nyt, kun lapsi olisi turvassa, voisin levätä. Heinäkuussa ennen ysiluokan alkua Ismael siirrettiin tiukkaan lastensuojelulaitokseen. Laitoksen työntekijä ilmoitti, että Ismael oli lähtenyt karkuteille. – Jos olin siihen asti yhtään ajatellut, että sijoitettavaksi päätyisivät niiden perheiden lapset, joiden vanhemmilla on ongelmia elämässä, viimeistään nyt ennakkoluulot karisivat. Viikon kuluttua etsinnät tuottivat tulosta ja poika löytyi. Muistin, miten he olivat esitelleet turvajärjestelmäänsä ja sanoneet, että heillä on ”tosi tiukka valvonta”. Kun hänet löydettiin, lastensuojelu teki Maria Peuran suostumuksella päätöksen huostaanotosta. – Tunnistin taas lapseni. Eräässä perheneuvottelussa Maria Peura huomasi ilmapiirin olevan valoisampi kuin ennen. Keskusteluryhmästä tuli iso tuki. Onneksi en tiennyt, mitä tuleman piti, sillä muuten en olisi pystynyt nukkumaan. Hän tekisi ysiluokan loppuun, jotta voisi aloittaa lukion ja lähteä opiskelemaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 13 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 13 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 13 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. – Siihen päivään asti olin saanut pidettyä itseni suurin piirtein kasassa, mutta nyt huoli löi lävitseni ja kaikki muu elämä lakkasi. Kaiken aikaa hän toimi myös perheen siltana viranomaismaailmaan. Hän alkoi etsiä poikaansa. Olin koko ajan yhteydessä henkilökuntaan. Joitakin viikkoja myöhemmin puhelin soi. Jo puhelun aikana tunne vaihtui kauhuun, miten lapsen käy. Ainoa, millä oli merkitystä, oli Ismaelin selviytyminen. Menin eteenpäin jollain ihmeen voimalla. Peura kirjoitti Ismaelin laitokseen monikymmensivuisia selvityksiä, joissa hän pyrki kertomaan poikansa taustoista mahdollisimman seikkaperäisesti. Kun laitosaikaa oli kulunut seitsemän kuukautta , tapahtui käänne parempaan. – Olen monesti miettinyt niitä vanhempia, joiden lapsi lähtee moneksi kuukaudeksi hatkaan. Toinen selviytymiskeino oli kirjoittaminen. – Olin ollut Ismaelin asioiden tiimoilta yhteydessä monen eri ammattilaisen kanssa, mutta kukaan ei ollut ennen kysynyt tällä tavalla jaksamisestani. Peura tunsi, että niin kauan, kun Ismael ei olisi turvassa, hän ei voisi syödä tai nukkua. Hän oli yhteydessä poliisiin. Myötätuntoni on näiden vanhempien ja lasten luona. Hän kirjoitti kymmeniä ja kymmeniä viestejä pojalleen, muttei saanut vastausta. – Kun ensimmäinen ryhmässä alkoi puhua lapsestaan, aloin itkeä saman tien. Tukihenkilöstä tuli Ismaelin luotettu ihminen, ja myös perhe sai apua. Puhuin koko ajan sensuroimatta kaikille, mitä perheessämme tapahtui
Aloin kirjoittaa vastauksia kaunokirjalliseen muotoon. Mutta myöhemmin olen puhunut ääneen laitoksen ongelmista ja tuonut esille nuorten kokemaa vääryyttä. Hän piti läpi huostaanoton Ismaelin puolia. – Mistä kaikki johtuu. Tajusin, että olin niin tottunut siihen, että aina oli ongelmia, etten osannut ajatella muuta vaihtoehtoa. Minä kerron aikanaan oman tarinani.” Maaliskuussa helsinkiläisessä Q-teatterissa sai ensi-iltansa Ismael Peuran käsikirjoittama ja ohjaama Männistön koti – Yksi pelastui. Laitoksen mielestä Ismaelin sijoitusta olisi pitänyt jatkaa, mutta sosiaalityöntekijä sanoi, että poika kannattaa kotiuttaa mahdollisimman pian. Se on minun tarinani. – Tuli voimakas tarve jäsentää ajanjaksoa, joka oli alkanut Ismaelin syntymästä. Vaikka Peura kiittää lastensuojelua, hän haluaa tuoda esiin myös sen, ettei kannata tiukan yksityisen laitoksen toimintaa. Hän halusi kysyä tältä kuraattorin yhteystietoja, koska halusi valmistaa kuraattoria tuleviin ongelmiin. Kirjoitusprosessi oli Peuralle paitsi matka lapsen ja vanhemman välisen suhteen äärelle myös oman syyllisyyden tunteen äärelle. Opettajan vastaus yllätti äidin. Maria Peura aloitti tuolloin intensiivisen psykodynaamisen terapian, joka sai hänet kiinnostumaan omasta äitiyden matkastaan. Jo varhaisessa vaiheessa kirjoitusprosessia Peura kertoi pojalleen kirjoittavansa huostaanotosta. Äiti on pojastaan ylpeä. – Se oli hyvä herätys. – Meitä kohdeltiin ensimmäisestä kohtaamisesta alkaen hyvin. Tämä on sinun tarinasi. Poikani tarpeet ymmärrettiin. – Hän kulki poikani rinnalla kasiluokalta aikuisuuteen. Silloin minulla ei ollut varaa sanoa muuta, olin heidän armoillaan. Hän sanoi, että palataan asiaan vasta, jos ongelmia tulisi. Arvostan satsausta, joka meihin tehtiin. Ismael luki käsikirjoituksen: ”Ei minulla ole tähän mitään muutostoiveita. – Ilman sosiaalityöntekijämme periksiantamattomuutta tilanne olisi voinut päättyä toisin. Kaikkein kiitollisin Maria on Ismaelin tukihenkilöstä. Onneksi nykyään osaan tunnistaa terveen syyllisyyden rajat. Vanhempainillassa Maria meni jututtamaan poikansa opettajaa. – Kun poikani vielä eli laitoksessa ja kertoi minulle ohjaajien toiminnasta, sanoin hänelle, että yritä vain noudattaa sääntöjä, niin pääset kotiin. Näytelmä on myös Ismaelin opinnäytetyö, joka kertoo kolmen nuoren selviytymiskamppailusta suomalaisesta lastensuojelulaitoksesta. Esikoinen oli löytänyt oman paikkansa. Siellä oli käytössä epäeettisiä toimintatapoja: nuoria saatettiin esimerkiksi provosoida ja laittaa sitten eristykseen. – Jos perheessä on huonovointisuutta, lapsi kokee usein, että se on hänen vikansa. Toukokuussa Ismael muutti pysyvästi takaisin kotiin. Halusin ottaa haltuun myös katastrofaalisia vuosia ja kirjoittaa sellaisesta, mistä en ollut aiemmin pystynyt oikein edes puhumaan. Hän opiskeli ja teki omaa taiteellista työtään. Mikä kaikki lopulta vaikuttaa meihin. Maria Peura sanoo kantavansa sydämessään yhä suurta lämpöä lastensuojelua kohtaan. Ismael suoritti lukion kolmessa vuodessa ja pääsi myöhemmin opiskelemaan Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalle. Esikoinen-romaanin ensimmäinen käsikirjoitusversio syntyi, kun sijoitusvuodesta oli kulunut viisi vuotta. Näitä pohdimme terapiassa. Seuraavana syksynä Ismael aloitti opiskelun lukiossa kotinsa lähellä. LINTSI 1/1 tamaan sopimuksia, kotilomia alettiin pidentää asteittain. n Maaliskuussa Q-teatterissa sai ensi-iltansa Ismael Peuran käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka kertoo kolmesta nuoresta lastensuojelulaitoksessa. Poika sanoi, että tukihenkilö oli se ihminen, jolta hän sai avun. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, voi käydä niin, että hän syyttää koko ajan itseään. Siinä pohditaan esimerkiksi traumojen ja väkivallan siirtymistä eteenpäin. Äiti on pojastaan ylpeä. Päätin muuttaa asennettani ja alkaa luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 14 LM3_s10-15_MariaPeura.indd 14 12.4.2024 10.35 12.4.2024 10.35. Asian kertominen ei jännittänyt, koska Ismaelilla meni hyvin elämässään. Kirjan yksi teema on ylisukupolvisuus. Tukihenkilö oli se ihminen, jolta poikani sai avun. Opettajan ennustus osui oikeaan: ongelmia ei enää tullut
1 500 ulkomailla syntynyttä, ulkomaalaistaustaista naista sai lapsen Helsingissä. Myös Irakista, Virosta, Nepalista ja Bangladeshista kotoisin oleville syntyi lukumääräisesti paljon lapsia. Määrä lisääntyi edellisvuodesta 33 % ja kymmenen vuoden takaisesta 322 %. VERKKOARTIKKELI Mitä on kokemusasiantuntijuus. Millaisia eettisiä kysymyksiä kokemusasiantuntijana toimimiseen liittyy. ADHD Huimaa KASVUA Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi syntymäkodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. näihin kysymyksiin pureutuu Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema interaktiivinen artikkeli, jossa kokemusasiantuntijuutta tarkastellaan pintaa syvemmältä. CO LO U RB O X 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s16-19_Tulva.indd 16 LM3_s16-19_Tulva.indd 16 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. > Lue artikkeli liiton verkkosivuilta! NIMIPALVELU KÄRJESSÄ Maria ja Juhani Kaikkien aikojen suosituin tytön etunimi Suomessa on Maria ja pojan Juhani. Nyt voit tarkistaa Digija väestöviraston uudistuneesta Nimipalvelusta väestötietojärjestelmään tallennettujen etuja sukunimien määriä. Lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleet, henkilöt. Vauvojen äideillä oli 34 eri syntymämaata. Mm. Vauvojen äidit olivat syntyneet hieman yli 100 maassa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoina. Sen mukaan tuolloin n. Mikä on tilanne nyt. ADHD -diagnoosin saaneet lapset ovat sen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa. Lukumääräisesti eniten lapsia syntyi ulkomaalaistaustaisista äideistä Somaliasta kotoisin oleville ja toiseksi eniten entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän alueella syntyneille. Erikoistutkija Netta Mäki Helsingin kaupungin tutkimusyksiköstä kaivaa esille tilaston vuodelta 2022. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA TILASTO Hyvää ÄITIENPÄIVÄÄ! Kun missä tahansa näkee äitejä lapsineen, huomaa muutoksen: kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt. Mäen mukaan vuoden 2022 lukua ei voi verrata syksyllä 2015 kolmen kuukauden aikana kerättyihin tietoihin, sillä vuoden 2022 tilastosta lähes 50 syntymämaata oli sellaisia, että vain yksi tai kaksi sieltä lähtöisin olevaa naista sai vuoden aikana lapsen. Näin ollen on sattumaa, olisiko syntymä osunut kolmen kuukauden seurantajaksolle. Tämä havaittiin jo aiemmin helsinkiläisvauvoja koskeneessa tutkimuksessa, jossa kerättiin syksyllä 2015 kolmen kuukauden aikana tiedot kaikista lapsen saaneista äideistä. Viime vuoden lopussa Kelan vammaistukea sai ADHD:n vuoksi miltei 11 000 lasta. Marioita on ollut vuodesta 1899 lähtien yhteensä miltei 392 000 ja Juhaneita runsaat 357 000. Miten ammattilaiset näkevät kokemusasiantuntijuuden
Suosituksen laatineella keskusliiton erityisasiantuntija Kirsi Hokkilalla on omakohtaista kokemusta asiasta. Lue Lapsen Maailma -lehden verkkosivuilta juttu äitinsä omaishoitajana toimineesta Kirsistä! Espanjan naisten jalkapallomaajoukkueen kapteeni, puolustaja Ivana Andrés (vas.) ja hyökkääjä Alba Redondo puhuivat Euroopan parlamentin jäsenille Strasbourgissa Kansainvälisenä naistenpäivänä. VINKKEJÄ Jo pienikin LAPSI HUOMAA päihtyneet Kohta kaupunkien kaduilla juhlitaan vappua – joskus varsin ”iloisissakin merkeissä”. Näkyvästä päihteiden käytöstä kannattaa puhua lapsen kanssa, kirjoittaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n projektipäällikkö Heini Kärkkäinen blogissaan. Niissä perheissä, joissa lukeminen oli alkanut kirjakassin ansiosta, lukemisesta oli tullut säännöllinen osa arkea: jopa 77 % perheistä kertoi lukevansa nyt vähintään kerran päivässä. Asia, joka on pieni, onkin siinä hetkessä suuri.” KUVATAITEILIJA LAURA POHJONEN MARI VAINION KIRJOITTAMASSA KIRJASSA ANTAUDU HILJAISUUDELLE . tällaisia suosituksia annetaan Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa politiikkasuosituksessa. POLITIIKKASUOSITUS LAPSI TARVITSEE TUKEA vanhemman sairastaessa Lainsäädännön tulee velvoittaa ammattilaisia tukemaan lasta vahvemmin vanhemman sairastaessa. KIRJAKASSI Lukeminen LISÄÄNTYI Lukulahja lapselle -kirjakassin neuvolasta saaneista perheistä 63 % lukee aiempaa enemmän. Vaikuttavuuskyselyyn vastanneista perheistä 27 % kertoi aloittaneensa ääneen lukemisen lapselle kassin saatuaan. Järjestön aiheesta julkaisemat Kaupunki kuuluu kaikille -oppitunnit ja opetusmateriaalit 1.–3.-luokkalaisille ovat ladattavissa maksutta verkosta. 82 % SUOMESSA ASUVISTA ON TODISTANUT RASISMIA. CO LO U RB O X LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 17 ›› LM3_s16-19_Tulva.indd 17 LM3_s16-19_Tulva.indd 17 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. vinkkejä siitä, miten lapsen kanssa voi keskustella päihdeilmiöstä ja turvallisesta liikkumisesta. He painottivat, että tytöille tulee antaa roolimalleja: ”Seuraava [espanjalaisen jalkapalloilun supertähti] Alexia Putellas odottaa tuolla jossain, että hänelle annetaan tilaisuus. Pidetään huolta siitä, että hän sen myös saa.” ”Lapsi hallitsee aikuista paremmin olemisen ja ihmettelevän pysähtymisen. Blogista saa mm. Moni aikuinen voi ajatella, ettei päihteiden käytöstä tarvitse puhua vielä pienille lapsille, mutta Kärkkäisen mukaan avoin keskustelu auttaa lasta tunnistamaan ja välttämään turvattomia tilanteita. Tarvitaan kansallinen ohjeistus luomaan selkeät toimintamallit. Kirjakasseja on jaettu valtakunnallisesti Suomen neuvoloissa kaikille vuosina 2019–21 syntyneille lapsille. Mm
Se tunnistaa ja hälyttää paikallisesti nousevista somehaasteista tekstiviestitse. TEATTERI LASTENSUOJELUN PIIRISSÄ olevan nuoren tarina Mieletön tarina on käsikirjoitettu ja ohjattu interaktiivinen teatteritapahtuma, joka kertoo lastensuojelun piirissä elävän nuoren tarinan. vaarallisetsomehaasteet.fi-sivustolta saa myös tietoa mm. Sosiaalija terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Susanna Hoikkalan mukaan valmisteluryhmä laatii ensimmäiseksi ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista alaikäisten nuorten integroidun ja suljetun kuntoutuspalvelun perustamiseksi. Pekkarisen mukaan tällainen lapsi tarvitsee pysyvyyttä, tiedon siitä, ettei häntä olla lähettämässä muualle. VERKKO Vaaralliset somehaasteet Netistä löytyy palvelu, joka varoittaa vaarallisista somehaasteista. Oireet uhkaavat lapsen omaa kasvua ja kehitystä sekä vanhempien, sisarusten, koulutoverien tai täysin ulkopuolisten ihmisten turvallisuutta. Tarina pohjautuu nuorten ja heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten kokemuksiin, joita on kerätty viime syksyn aikana työpajoissa eri puolilla Suomea. CO LO U RB O X 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s16-19_Tulva.indd 18 LM3_s16-19_Tulva.indd 18 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. HYBRIDIYKSIKKÖ APUA väkivaltaisille lapsille Näyttää siltä, että monella eri taholla on sitouduttu perustamaan hybridiyksiköitä vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten auttamiseksi. 66 %:lla 15–87-VUOTIAISTA NAISISTA ON LAPSIA. Yhteistä näille lapsille on se, ettei heitä kyetä hoitamaan kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Yleisö pääsee osallistumaan aktiivisesti tapahtumien kulkuun ja auttaa ratkomaan ammattinäyttelijöiden esittämien roolihenkilöiden eteen tulevia haasteita. Vakavasti väkivaltaisella tai itsetuhoisella käytöksellä oireilevien lasten taustat vaihtelevat. Seuraavat näytökset ovat Seinäjoella 29.5., Rovaniemellä 21.8. Pääministeri Petteri Orpo piti Pekkarisen kannanottoa painavana. ja Helsingissä 18.11. Osallistuminen on maksutonta. Säädösmuutosehdotukset on tarkoitus laatia elokuun loppuun mennessä. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti valmisteilla on lastensuojelulainsäädännön muutosehdotuksia. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt palvelun, sillä lapsi tai nuori voi törmätä verkossa, somessa ja peleissä haitallisiin tai jopa hengenvaarallisiin somehaasteisiin. Mieletön tarina on osa sosiaalialan palveluyritys Humanan Mieletön tulevaisuus -sarjaa. siitä, miten lasta ja nuorta voi suojata näiltä vaaroilta. Yksiköiden tulee olla moniammatillisia siten, että niissä yhdistyy lääketieteen, psykologian, sosiaalityön ja erityispedagogiikan osaaminen. Tarpeen niiden perustamisesta toi esille lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen julkaisutilaisuudessa huhtikuun alussa
Jollet voi päättää omista asioistasi, miten voisit päättää toisten asioista. ilmastonmuutokseen ja luontokadon torjuntaan tarttuminen, perheväkivallan ehkäisy ja lasten turvallisuuden parantaminen verkossa. Miapetra Kumpula-Natri (SDP, EU-parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä) pitäytyisi 18 ikävuodessa. 26–29 juttu lastensuojelulain synnystä! ”Voisiko ’bilehuume’ ja ’luksushuume’ -sanojen tilalla käyttää sanaa ’kokaiini’ ilman turhia etuliitteitä. 38–39! > Lapsen Maailman verkkosivuilla toimittaja Tuija Siljamäki pohtii Sydänjuurilla-blogissaan, miksi nuorten kannattaa äänestää EUvaaleissa. KANNANOTTO 8 tapaa VAHVISTAA lapsen oikeuksia Lapsija perhejärjestöt, ml. Bileja luksustermit antavat turhan vaarattoman kuvan käytöstä.” THL:N ASIANTUNTIJA INARI VISKARI LINKEDINISSÄ . l Yläkouluikäisten vastaava osuus on 38–45 %. IKÄRAJA Muista ÄÄNESTÄÄ! Karkeasti ottaen puolet nykyisin Suomea edustavista 14 europarlamentaarikosta kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 ikävuoteen ja puolet vastustaa sitä. Ehdokkuudessa on kuitenkin edelleen säilytettävä täysi-ikäisyyden vaatimus. – Varovainen kyllä myös kansallisiin ja EU-vaaleihin, voisihan sitä ainakin kokeilla. – Valta ja vastuu kulkevat käsikkäin. > PS Lue toimittaja Hannu Kaskisen juttu nuorten äänestysaktiivisuudesta s. Lastensuojelun keskusliitto, esittävät EU-vaalien alla toimia, joilla vahvistetaan lapsen oikeuksia EU:ssa. l Ei-sijoitetuista lapsista ja teini-ikäisistä 14–21 % raportoi vastaavista kokemuksista. Tieto käy ilmi sosiaalija terveysministeriön julkaisusta Traumaja väkivaltatietoinen sijaishuolto – selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille. > PS Lue s. JULKAISU VÄKIVALTA sijaishuoltopaikoissa Sijoitetut lapset kokevat muita lapsia enemmän lähes kaikkia väkivallan muotoja. EU-VAALIT 9.6.2024 AT AK AN /I ST O CK /L AS TE N SU O JE LU N KE SK U SL IIT TO LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 19 LM3_s16-19_Tulva.indd 19 LM3_s16-19_Tulva.indd 19 11.4.2024 13.53 11.4.2024 13.53. l Alakouluikäisistä sijoitetuista lapsista 26–30 % raportoi kokeneensa fyysistä uhkaa, pahoinpitelyjä tai niillä uhkaamisia viimeisen vuoden aikana. Elsi Katainen (kesk., Renew Europe -ryhmä) katsoo, että ainakin kuntaja seurakuntavaaleissa äänestysikää voisi laskea 16 ikävuoteen. Ensimmäisenä mainitaan lapsiköyhyyteen puuttuminen, sitten mm. Julkaisun toisessa osassa eritellään turvallisen sijaishuollon elementtejä, keinoja vahvistaa sitä sekä traumatietoista konfliktin käsittelyä sijaishuollossa
kasvu Muskarin punainen lanka on POSITIIVISUUS 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2024 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 20 LM3_s20-23_Erityismuskari.indd 20 11.4.2024 10.04 11.4.2024 10.04