LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 24.3.2022 6.19 24.3.2022 6.19. NUORTEN RATKAISUJA MIELENTERVEYSKRIISIIN | ASUINYMPÄRISTÖ VAIKUTTAA LAPSEN PAINOON LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2022 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. MA AIL MA LUKUMUMMI INNOSTAA KIRJOJEN PARIIN | TOIMIIKO 2-VUOTINEN ESKARIKOKEILU
Lastensuojelun johtaja johtaa unelmia: omiaan, tiiminsä ja asiakkaiden. Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivillä verkostoidut ja saat eväitä itsesi ja tiimisi johtamiseen, psykologisen turvallisuuden rakentamiseen sekä intuition hyödyntämiseen johtamistehtävässäsi. Unelmien johtaja Lastensuojelun johtamispäivät 8.-9.6.2022 Lastensuojelun Keskusliitto kutsuu Sinut mukaan ensimmäisille lastensuojelun johtamispäiville 8.-9.6.2022! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.lskl.fi/tapahtumat Lastensuojelun johtaminen on vaativaa työtä, joka vaatii hyviä ihmisten johtamisen ja kohtaamisen taitoja, kykyä hallita isoja kokonaisuuksia sekä jaksamista kantaa vastuuta paineisissakin paikoissa. opetusministeri Li Andersson intuitiotutkija Asta Raami Itlan toimitusjohtaja Petri Virtanen Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin viestinnän ja johtamisen valmentaja Lilly Korpiola 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2021 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 21.3.2022 12.53 21.3.2022 12.53. Puhujina mm. Johtamispäivät on tarkoitettu lasten ja perheiden parissa työskenteleville johtajille ja johtamisesta kiinnostuneille
TERVEYS 38 Nuorten ratkaisuja mielenterveysongelmiin KASVU & HARRASTUKSET 48 Lelu tukee luovuutta ja tuottaa hyvinvointia 56 Aikuinen, tartu lastenkirjaan! 62 Pirjo Tervonen toimii lukumummina Ilmajoen Ahonkylän koulun oppilaille PALSTAT 5 Pääkirjoitus 18 Tietotulva: Aloita rauhantyö omasta itsestäsi 28 Tutkittua tietoa: Köyhien asuinalueiden lapset ovat muita lihavampia 55 Ristikko 60 Palvelukortti 64 Ristikon ratkaisu 65 Päivi Alasalmen kolumni: Nuoriin on ohjelmoitu myönteisyyden koodi 66 Kuukauden kirjat: Kirjasta tulee kaveri HUHTIKUU | 3 | 2022 MA AIL MA LEHDEN TUOTTO KÄYTETÄÄN LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINTAAN KA IS A SI RÉ N ›› Lihavoitu = kannessa s. n > l TASA-ARVO & OSALLISUUS 6 Nafisa Yeasminin mukaan Suomen kouluissa maahanmuuttajalapsia odottaa usein kulttuurishokki 32 Jopa puoluepolitiikka kiinnostaa nyt nuoria PERHE & VANHEMMUUS 12 Silja Vuorikuru menetti äitinsä 8-vuotiaana ja kirjoitti aiheesta romaanin 50 Koivukylän avoin kohtaamispaikka tarjoaa uudenlaista apua lapsiperheille KOULU & VARHAISKASVATUS 24 Walid Abdel Rahman opettaa islamia Tampereen kansainvälisen koulussa 42 Onko esiopetuksen pidentämisestä kaksivuotiseksi hyötyä. 6 16 vuotta sitten Bangladeshista Suomeen muuttanut Nafisa Yeasmin luotsaa perustamaansa Arktiset maahanmuuttajat -yhdistystä Rovaniemellä. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 23.3.2022 13.58 23.3.2022 13.58
050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta on murentanut ilmastokriisin ja koronapandemian lisäksi myös sota Euroopassa. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. vuosikerta. Maailmantilanteen murros näkyy kaikessa Lastensuojelun Keskusliiton työssä. Siksi lapsen oikeuksien viestinnän vuoden 2022 teema on turvallisuus. vuosikerta KANSI Lukumummi Pirjo Tervosen sekä Liinun ja Edvinin kuvasi kanteen Krista Luoma. Kutsumme teeman myötä kaikkia aikuisia ja lapsia yhdessä pohtimaan turvallisuutta ja sen vahvistamista. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 23.3.2022 13.58 23.3.2022 13.58. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden elää ja kasvaa turvassa. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 81. Tärkein tehtävämme juuri nyt on luoda turvaa ja suojella lapsia. Erityinen huomiomme on lasten ja nuorten jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Monet jäsenyhteisömme tekevät elintärkeää työtä Ukrainan lasten auttamiseksi. l Helsinki Vantaa l l Savonlinna Joroinen l l Ilmajoki l Rovaniemi Sastamala l l Tampere Seinäjoki l LAPSELLA ON OIKEUS TURVALLISUUTEEN Kevät on koittanut epävarmana. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. 50 Alierfan (yllä) ja Mohammed Aref ovat saapuneet leikkimään Koivukylän avoimeen kohtaamispaikkaan. Lue lisää: > www.lapsenoikeudet.fi AN N IK A RF AU H AL A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN SUOMESSA, FORSSASSA! s. 81
Lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveyspalvelut ovat jälleen todella keskeisessä roolissa, jotta tukea on mahdollista hakea ja saada. Meillä asuu myös ihmisiä, jotka ovat kokeneet sodan ja paenneet sitä. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa meitä toimimaan lasten ja nuorten turvallisuuden eteen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Osa siviileistä pyrkii sotaa pakoon muualle, osa on jo päässyt turvaan, mutta sodan vaikutukset kulkevat kaikkien mukana koko loppuelämän. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat apua ja tukea asian käsittelyyn. Maailmassa on käynnissä useita aseellisia konflikteja, mutta sota Euroopassa sai myös meidän suomalaisten arjen siirtymään paikoiltaan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 25.3.2022 8.22 25.3.2022 8.22. Moni käyttää energiaansa muiden hyväksi osallistumalla avustustoimintaan, joku kokee tärkeäksi osallistua mielenosoituksiin rauhan puolesta, ja osa hakeutuu vapaaehtoistyöhön tukemaan lapsia ja perheitä. ”Lasten suojeleminen uutistulvalta, tavallinen arki, läsnäolo ja yhdessä tekeminen ovat asioita, joilla voimme luoda vakautta ja luottamusta epävarmuuden keskelle. pääkirjoitus Kesällä 2020 Lastensuojelun Keskusliiton Kaikille eväät elämään -hanke julkaisi selvityksen koronakriisin vaikutuksista lapsiperheiden arkeen ja elämään. Monen lapsen ja perheen arki on taas siirretty ja siirtynyt pakoiltaan. Julkaisun nimi oli Paikoiltaan siirretty arki, joka tuli väistämättä mieleen Ukrainan sodan myötä. Sillä lapset ovat tärkeintä mitä meillä on. Ukrainassa lapsia ja perheitä elää sodan keskellä kärsien sen vaikutuksista. Myös Ukrainasta saapuneiden pakolaisten psykososiaalisen tuen tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Ahdistavassa tilanteessa on myös valopilkkunsa. Paikoiltaan siirretyn arjen keskellä meidän aikuisten tulee luoda ja tukea turvallisuutta. Sodan vaikutukset, kuten hintojen nousu, lisäävät monen lapsiperheen ahdinkoa entisestään. Verkkokalvoille piirtyvät kuvat hyvästejä jättävistä perheistä sekä sodan keskellä syntyneistä – ja kuolleista – lapsista. Lasten suojeleminen uutistulvalta, tavallinen arki, läsnäolo ja yhdessä tekeminen sekä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen ovat asioita, joilla voimme luoda vakautta ja luottamusta epävarmuuden keskelle. Myös sodan keskellä. Yhteinen hyvän tekeminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta. Hetkessä ja pysyvästi. Suomessa on lapsia ja perheitä, joille huoli sodan jaloissa elävistä sukulaisista ja ystävistä on todellinen. Monet meistä uskoivat jo normaalin arjen paluuseen, mutta Ukrainan sota on kuljettanut usean ajatuksia jopa aiempaa synkempään suuntaan. Meistä jokainen voi vaikuttaa lähipiirinsä lasten ja nuorten elämään . On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa yhteiskunnan on tultava apuun
”Alku oli rankkaa, ja tuntui epämukavalta käyttää useita vaatekerroksia päällekkäin. Lapset kyllä tykkäsivät leikkiä lumessa, eikä heitä haittaa kylmyys vieläkään”, hän kertoo Ounasjoen rannalla Rovaniemellä. tasa-arvo Kun tytärtä alettiin kiusata vaatteiden takia, oli pakko lähteä vaateostoksille. Sääolosuhteet yllättivät Nafisa Yeasminin, joka muutti Bangladeshista Suomeen kahden lapsensa kanssa vuonna 2006. 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 6 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 6 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28
Sekin oli hyvä avaus, josta syntyi tärkeä kes kustelu. Jo kuudettatoista vuotta Rovaniemellä asu va Yeasmin koordinoi työkseen kahta Lapin yliopiston EUrahoitteista hanketta, minkä lisäksi hän luotsaa vuonna 2014 perustamaansa Arktiset maahanmuuttajat ry:tä. MARIA PALDANIUS | KUVAT KAISA SIRÉN N enäkoru ihmetytti esikoululaista. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 7 ›› LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 7 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 7 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28. Hänellä oli koruja myös kaulassaan ja korvis saan, mistä poika päätteli tämän olevan rikas. Maahanmuuttajan KULTTUURISHOKKI Haarukka ja veitsi eivät pysy käsissä, joku nykäisee huivista ja toinen nauraa ihonvärille. Poika ei kainostellut, vaan kysyi Nafisa Yeasminilta suoraan: mikä se on – ja miksi. Lapissa toimiva yh distys tekee muun muassa päiväkoti, koulu ja palvelutalovierailuja, jotka pyrkivät lisäämään tietoisuutta erilaisista kulttuureista. Kerran esittelin päiväko dissa kuvia erimaalaisista ihmisistä, ja eräs lap si totesi, että tummaihoinen nainen oli ruma. Bangladeshista Suomeen muuttaneen Nafisa Yeasminin mukaan Suomen kouluissa maahanmuuttajalapsia odottaa usein kulttuurishokki. – Monet suomalaislapset eivät ole olleet te kemisissä muiden kulttuurien kanssa, eikä heillä ole niistä tietoa. Siinä mielessä he ovat naiiveja ja viattomia. Yeasminia hymyilytti: tällaisia keskustelun avauksia tarvitaan lisää! Hän kertoi pojalle, et tä Bangladeshissa ja Intiassa on tavallista, että naiset käyttävät runsaasti koruja
8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 8 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 8 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28. Hänet kuvattiin Heidi Pietarisen teoksen äärellä Valogalleriassa Arktikumissa, joka on museo ja tiedekeskus. Arktiset maahanmuuttajat ry:n vuonna 2014 perustanut ja yhdistystä edelleen luotsaava Nafisa Yeasmin on pukeutunut perinteiseen bengalimekkoon
Heillä ei ole ystäviä, ja he ovat tekemisissä vain oman yhteisönsä kanssa. Muslimeina käytämme myös huiveja. Muiden äitien kanssa keskustellessaan Yeasmin on havainnut selkeän kaavan: päiväkoti ja alakoulu sujuvat usein ongelmitta tai vähemmin vastoinkäymisin, mutta yläkoulussa kiusaaminen kärjistyy. Muutos lähtee siitä, että asioista puhutaan kodeissa ja kouluissa. Milloin syynä oli ihonväri, milloin huivin käyttö, kielitaito, uskonto tai ulkonäkö. Matka Suomeen oli Yeasminin ensimmäinen matka ulkomaille. Pojat ovat suvaitsevaisempia. Tytärtä kiusattiin läpi peruskoulun, kiusaajat olivat useimmiten tyttöjä. Kun tytärtäni alettiin kiusata vaatteiden takia, oli pakko lähteä vaateostoksille. – Ruokaan liittyy usein suuria kulttuurieroja. Siinä missä länsimaissa käytetään haarukkaa ja veistä, Bangladeshissa syödään sormin. Yläasteen jälkeen elämä usein helpottuu. Siksi monet maahanmuuttajien lapset eivät syö suomalaista kouluruokaa. Väärät vaatteet ja outoa ruokaa Nafisa Yeasmin muutti Rovaniemelle kaksivuotiaan tyttärensä ja nelivuotiaan poikansa kanssa vuonna 2006. Erityisesti tytöille kulttuurierot voivat olla todella rankkoja. – Poikaa jouduin painostamaan suomen puhumiseen. ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 9 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 9 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 9 28.3.2022 13.47 28.3.2022 13.47. Keskustelua monikulttuurisuudesta tarvitaan. Toisen kulttuurishokin aiheutti ruoka. – Maahanmuuttajataustaiset lapset kohtaavat monenlaisia haasteita yrittäessään sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Monen tytön paras ystävä on oma äiti. He tulevat usein kiusatuiksi, mutta pojat pääsevät helpommalla. – Aluksi en tiennyt, miten pitäisi pukeutua. Pojallamme kaikki meni hyvin ja hän sai ystäviä, mutta tytär jätettiin ulkopuolelle viimeistään siinä vaiheessa, kun hän ei halunnut juhlia, tupakoida ja juoda alkoholia. Nyt hän toimii nuorisovaltuutettuna ja valmis7.–9.-luokkalaiset maahanmuuttajatytöt ovat heikoimmassa asemassa Suomen kouluissa. Erilainen ja ulkopuolinen Jos tytär vetikin pidemmän korren kielen suhteen, muilla elämän osa-alueilla vastamäet olivat jyrkempiä. Vaikka hän oli opiskellut oikeustieteen maisteriksi Rajshahin yliopistossa Bangladeshissa, täällä hän jäi aluksi kotiäidiksi ja alkoi opiskella suomea. Myös aterimien käyttö vaati opettelua. Tumma iho ja huivi ovat sellaisia näkyviä asioita, joiden perusteella ihminen leimataan helposti erilaiseksi ja suljetaan ulkopuolelle. Yeasminin tyttärellekin lukio oli hyvää aikaa, ja peruskoulussakin hän lopulta pärjäsi saamansa tuen turvin. Pitkään minäkin tein lapsilleni omat koululounaat ja yritin kotona kokata erilaisia, suomalaisia ruokia. Pikkusisko puhui vain äidinkieltään bengalia, minkä vuoksi hänen suomenkielentaitonsa kehittyi nopeasti ja luonnostaan. – Monet muslimitaustaiset tytöt ovat kokeneet samaa. Kysymys ei ollut nirsoilusta vaan tottumuksesta: Bangladeshissa ruuat maustetaan voimakkaasti. Koululounaaksi tarjoiltu ohrapuuro – sen enempää kuin muutkaan perinneruoat – ei herättänyt ruokahalua. Hänen puolisonsa oli tullut edeltä jo vuotta aiemmin ja aloittanut väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa. Bangladeshissa käytetään paljon koruja ja pukeudutaan sariin kuten Intiassa – olimmehan ennen osa Intiaa. Perheen poika oli käynyt kotimaassaan englanninkielistä päiväkotia ja puhui suomalaisessakin päiväkodissa mieluiten englantia. Pilkalliset All?hu akbar -huudot kaikuivat koulun käytävillä. Ikävaihe on monin tavoin hauras: kiinnostuksenkohteet muuttuvat, ja uusia asioita kokeillaan. – On tutkittu, että 7.–9.-luokkalaiset maahanmuuttajatytöt ovat heikoimmassa asemassa Suomen kouluissa. Välipalasta lapseni tykkäsivät, koska usein se oli jotain makeaa, Yeasmin naurahtaa. Lapset menivät päiväkotiin, myöhemmin peruskouluun ja lukioon. Sen ovat osoittaneet Lapissa asuvien perheellisten maahanmuuttajien sekä Yeasminin henkilökohtaiset kokemukset
”Työyhteisö on kansainvälinen ja kannustava. Olen onnellinen siitä, että minulla on niin ystävällisiä kollegoita.” 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 10 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 10 23.3.2022 13.28 23.3.2022 13.28. Nafisa Yeasminin toimisto Arktikumissa sijaitsevan Arktisen keskuksen kansainvälisen tutkimuslaitoksen tiloissa on sama, jossa hänen miehensä työskenteli aikanaan väitöskirjatutkijana
Joskus van hempien jyrkkä asenne saat taa estää yhteiskuntaan so peutumisen. Monikult tuurisuudesta pitäisi käydä aktiivista keskustelua – ja maahanmuuttajien tulisi omaksua liberaalim pi asenne. Yeasmin muistuttaa, että integraatio on kaksi suuntainen prosessi: se vaatii paitsi maahanmuut tajien omaa, myös yhteiskunnan panosta. Tällä hetkellä yh distys keskittyy erityisesti maahanmuuttajataus taisiin äiteihin ja heidän tyttä riinsä. Kotivie railujen aikana naiset pääsevät keskustelemaan asioista turval lisesti. Jos uusia hankkeita ei ilmaannu, Yeasminille jää Arktiset maahanmuuttajat ry. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 11 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 11 LM3_s6-11_NafisaYeasmin.indd 11 23.3.2022 13.29 23.3.2022 13.29. n Traditioita tärkeämpää on lapsen hyvinvointi ja mielenterveys. Maahanmuuttajataustaisten naisyrittäjien asiaa ajava Business Ladies hanke päättyy heinäkuussa 2022 ja Attract Lapland hanke maaliskuussa 2023. – Maahanmuuttajalapset omaksuvat aina kaksi identiteettiä: toisen kotia ja toisen koulua varten. Äidit ja tyttäret Nafisa Yeasmin istuu työpöy tänsä ääressä Arktisen keskuksen kansainvälisen tutkimus laitoksen tiloissa. Työhuone on sama, jossa hänen puoli sonsa työskenteli väitöskirja tutkijana vuosina 2005–2012. Pohjatyö kiusaamisen vähentämisel le rakennetaan kuitenkin jo aiemmin sekä suoma laisten että maahanmuuttajaperheiden kodeissa. tautuu ylioppilaskokeisiin. Kun projektiluontoinen tutki musjakso päättyi, eikä työnsaanti tuottanut tulos ta, puoliso palasi oikeustieteiden yliopistoopetta jaksi Bangladeshiin. Kun kiusaaminen alkoi, tote sin, että traditioita tärkeäm pää on lapsen hyvinvointi ja mielenterveys. Mekin ajattelimme, että jäämme Suo meen, jos vaan saamme töitä. Raja on kuitenkin veteen piirretty, sillä kulttuuri tausta näkyy myös kodin ulkopuolella. Mielestäni hyvä yhteinen tavoite olisi se, että kaikki lapset Suomessa voivat hyvin, Nafi sa Yeasmin sanoo. Kun äidit saavat enem män tietoa, myös tyttärillä on paremmat mahdollisuudet ra kentaa hyvä elämä Suomessa. Poika opiskelee ham maslääkäriksi Helsingin yliopistossa. Tutkimukses ta kävi ilmi, että monet maahanmuuttajat tuntevat olevansa sosiaalisesti eristyksissä valtaväestöstä. Vaikka tie on ollut pitkä ja paikoin kivinen, sitä on helpottanut se, että perheenisällä oli Suomessa jo laaja ystäväverkosto, eikä perhe pudonnut tyh jän päälle. Hän väitteli Lapin yliopistossa vuonna 2018 ja tarkasteli yhteiskuntatieteen väitöskirjassaan te kijöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti pohjoiseen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Mieheni ei enää saa nut, eikä hän jaksanut enää projektityön epävar muutta, mutta minä olen toistaiseksi päättänyt jak saa, Yeasmin kertoo. Vaikka toivon lasteni pysyvän islaminuskoisina, tytär saa itse päättää, käyttääkö hän huivia. – Äitinä olen ollut aika liberaali. – Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat haavoittuvainen ryhmä Suomen työmarkkinoilla. Yksi esi merkki jälkimmäisestä on maahanmuuttajataus taisten lasten ja nuorten koulukiusaamisen tun nistaminen. Tieteentekijöiden liitto valitsi Yeasminin Vuoden tieteentekijäksi vuonna 2019. Yeasmin haluaa tehdä kaik kensa auttaakseen yhteiskun nan ulkopuolelle jääneitä yk sinhuoltajaäitejä, joilla ei ole koulutusta, kielitaitoa, työtä, ystäviä tai tietoa naisten oi keuksista. Valtaosa tekee jotain muuta kuin tutkintoaan vas taavaa työtä. Pariskunta on elänyt etäsuh teessa siitä lähtien. – Nämä äidit ja tyttäret ovat haavoittuvainen ryhmä, ja ha luan tehdä kaikkeni heidän in tegroitumisensa eteen
Hän menetti oman äitinsä ollessaan tokaluokkalainen pikkukoululainen. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 12 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 12 28.3.2022 9.04 28.3.2022 9.04. KAISA PASTILA | KUVAT EEVA ANUNDI V anhempansa menettävän lapsen surua isompaa ei voi olla, sanoo helsinkiläinen kirjallisuustieteilijä ja kirjailija Silja Vuorikuru, 44. Äiti oli aina ollut Siljalle maailman tärkein ihminen. Olisin halunnut vain puhua hänestä, kuulla tarinoita hänestä, muistaa häntä. Siljan äidin kuolema tapahtui yllättäen ja äkillisesti. – Minulle vaikeinta oli se, että äidistä vaiettiin. Hän alkoi tuntea pakottavaa tarvetta kirjoittaa äidin menetyksestä. Vuorikuru vaikeni itsekin monta vuotta, kunnes kolmikymppisenä tuoreena äitinä alkoi hahmottaa, mitä parikymmentä vuotta aiemmin oli oikeastaan tapahtunut. – Lapsi menettää äidin tai isän kuolemassa aina periaatteessa enemmän kuin kukaan muu, koska hänen maailmansa muuttuu niin kokonaisvaltaisesti. Arki on ollut siihen asti tietynlaista, mutta kun siitä otetaan pois jotain noin isoa, kaikki tuntuu toisenlaiselta. Minä painan ulko-oven kiinni, lähden linnunlaulun suuntaan, kävelen silmät ummessa mustan metsän läpi. – Halusin puhua aiheesta, koska itse koin, että oma äitini vähän unohdettiin. Äiti oli täysin terve, kunnes hän sai aivoverenvuodon. Minä lähden kouluun, jotta aikuiset saavat surra rauhassa”, Vuorikuru kirjoittaa romaanissa. Sukulaiset näkivät pärjääjän – ”Silja on niin vahva” – mutta hänen oma kokemuksensa oli täysin toinen. Hänetkin laitettiin äitinsä kuolemaa seuraavana aamuna kouluun, sillä pienen tytön surulle ei kotona osattu antaa tilaa tai aikaa. Vain muutama sukulainen pystyi puhumaan äidistä, koska asia oli kaikille niin vaikea. Perheeseen kuului myös isoveli ja isä, mutta Silja oli äidin tyttö. Tragedian jälkeen hänestä tuli sisäänpäin kääntynyt ja pelokas, ja arvosanat koulussa laskivat. Romaani Kultalintu mustasulka (Kustannus Aarni 2021) kertoo Iiriksestä, joka Vuorikurun tavoin menettää äitinsä 8-vuotiaana. Hän eli paljon omassa mielikuvitusmaailmassaan: kuvitteli, miten äiti tulisikin takaisin. ”Aamulla minä nousen vuoteestani, syön tädin valmistaman aamiaisen, harjaan hampaani ja sonnustaudun punaharmaisiin toppavaatteisiini, vaikka maa upottaa joka askeleella. Nykyään Vuorikuru ymmärtää hyvin, että sukulaiset eivät pystyneet perhe Halusin äidin mukaan hautaan. ”Jäin yksin surussani” Silja Vuorikuru menetti äitinsä kahdeksanvuotiaana ja kirjoitti 30 vuotta myöhemmin aiheesta romaanin
Joka kerta, kun kuulen uusia tarinoita äidistä, tuntuu hyvältä.” ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 13 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 13 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 13 23.3.2022 14.01 23.3.2022 14.01. n > l ”Jäin yksin surussani” Vuorikuru on aikuisena ottanut yhteyttä äitinsä vanhoihin ystäviin tai kollegoihin. ”Olen halunnut selvittää, millainen äiti oli työkaverina tai ystävänä
Siljan huonovointisuus jatkui pitkälle nuoruuteen, mutta kukaan ei huomannut hänen tilannettaan. Oma opettaja antoi tilaa pienen tytön tunteille. Nykyään Silja Vuorikuru ajattelee, että lasten pitäisi aina päästä puhumaan äkillisessä kuolemantapauksessa jonkun ammattilaisen kanssa. Halusin äidin mukaan hautaan. Olisin ehdottomasti tarvinnut jonkun ulkopuolisen, joka olisi kertonut faktoja kuolemasta ja puhunut asioista niiden oikeilla nimillä. Hänen sylissään minäkin osasin itkeä. Hän olisi ehkä voinut jopa mennä vielä sairaalaan katsomaan äitiä. Ihana opettaja siirtyi toiseen kouluun, eikä uusi opettaja osannut ihmetellä tytön vaisua olemusta. Kuoleman jälkeen pikku-Silja olisi kaivannut myös tietoa suruun liittyvistä tunteista tai siitä, että on ihan normaalia, jos nukkuu huonosti, tai että muutkin lapset kärsivät peloista. Myöhemmin opettaja pyysi Siljan kotiinsa ja paistoi hänelle lettuja. Myös luokassa Silja tunsi, että hän oli opettajan lemmikki. Eihän vaikkapa puolisonsa menettäneellekään sanota, että kylläpä joustat hienosti! – Minä en sopeutunut tilanteeseen tai selviytynyt, vaan elämänhaluni oli monta vuotta poissa. Hokema on hänestä lapsia vähättelevä. – Minua ja veljeäni haluttiin ehkä myös suojella aikuisten surulta ja voimakkailta tunteenpurkauksilta, vaikka myöhemmin olen miettinyt, että tärkeintä lapselle olisi juuri se, ettei tunteita piiloteltaisi. – Mummista oli tullut varaäitini, ja hänen äkillinen kuolemansa oli hirveä asia. He ottivat sisarukset usein luokseen lomilla ja viikonloppuina. – Minua ympäröivät aikuiset eivät osanneet puhua minulle suoraan asioista. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 14 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 14 28.3.2022 13.48 28.3.2022 13.48. Minulla oli tosi paljon esimerkiksi sellaista maagista ajattelua, että äiti kyllä palaa tai ainakin soittaa minulle. Lapsille ei esimerkiksi kerrottu äidin sairauskohtauksen jälkeen, että lääkäri tiesi tilanteen jo toivottomaksi. Aikuiset saivat 24 tuntia aikaa sopeutua tulevaan, mutta kukaan ei pystynyt sanomaan suoraan lapsille, että heidän äitinsä on kuolemassa. Kahdeksanvuotiaan on vaikea ymmärtää kuoleman lopullisuutta – varsinkaan, jos kukaan aikuinen ei poista pieneltä harhaluuloja. – Hän oli aito ja näytti rohkeasti omat tunteensa. Vuorikuru uskoo, että häntä olisi auttanut, jos hän olisi saanut tiedon lähestyvästä kuolemasta silloin, kun äiti oli vielä elossa. Myös jo ennestään läheisen äidinäidin tuki oli tärkeä, samoin kummitädin ja kummisedän tuki. – Kunpa olisi ollut joku, jolta olisin saanut kysyä asioita, tai lasten sururyhmä, jossa olisi kuullut muiden kokemuksia. Kun Siljan äiti kuoli ei Kouvolassa ollut tarjolla mitään kriisiapua tai vastaavaa . Silja menetti myös äidinäitinsä vain 2,5 vuotta äidin jälkeen. Kun ensimmäinen välitunti alkoi, hän käski muut lapset pihalle, purskahti itkuun ja kaappasi minut halaukseen. Joku näki ja tunnusti, miten isosti olen menettänyt. Olisin ehdottomasti tarvinnut apua asioiden käsittelyyn, mutta vasta aikuisena osasin hakeutua terapiaan. Edelleen Silja Vuorikurulle pulpahtelee muistoja äidistä: ”Hiljattain sanoin lapsille: ’Tähän menee vain yksi punainen minuutti.’ Jäin ihmettelemään, että mistäs toi nyt tuli, kunnes muistin, että äiti sanoi aina noin.” Tahdoin, että lapset tuntevat mumminsa. Onneksi oli yksi ihminen, joka näki Siljan surun . – Sain juuri sitä, mitä siinä kohtaa eniten kaipasin: erityishuomiota. Nykyään Vuorikuru huomaa ärsyyntyvänsä, jos hän kuulee jonkun sanovan, että lapset kyllä mukautuvat ja pärjäävät muutoksissa. muuhun, koska olivat itsekin keskellä tragediaa
Joskus kuolemasta puhuminen voi olla aikuisellekin vaikeaa. Hän ei usko surutyö-ajatteluun. – Se oli ihanaa. Kuopuksen ollessa parivuotias Vuorikuru tunnisti itsessään voimakkaan tarpeen kirjoittaa tarinaa Iiriksestä, joka menettää äitinsä. Omasta lapsuudesta alkoi palata arkisia pieniä paloja. Muutama vuosi sitten kuopuksen päiväkodissa oli isovanhempien päivä. Kaiken, mitä kerrotaan, on oltava totta, mutta kaikkea, mikä on totta, ei tarvitse kertoa. Hoitavinta äitisurussa on ollut omien lasten kanssa oleminen. – Oli tosi tärkeää, ettei tilanteestani tehty luokassa numeroa. Kun jokin leipomus tai ruoka epäonnistui, otin sen aina tosi raskaasti. NÄE LAPSEN SURU Kuolema saattaa koskettaa läheltä lapsia ja nuoria, mutta tilanne voi jättää lähipiirin sanattomaksi ja voimattomaksikin. > Susanna Uittomäki, Sirpa Mynttinen, Anne Laimio ja Kati Kärkkäinen: Miten tukea lasta ja nuorta, kun läheinen on kuollut. Aihetta on tutkittu vähän jopa kansainvälisesti. Hän ehdotti, että päivä vaihdettaisiin läheisen ihmisen päiväksi, mutta päiväkodissa sanottiin, ettei nimeä ruveta muuttamaan. Kirjoittaminen oli tosi terapeuttista. Usein ajatellaan, että läheisensä kuoleman kokenut lapsi ei sure, koska aikuinen ei osaa tulkita merkkejä tämän surusta. Hän koki avuttomuutta keittiössä. – Pakotin itseni projektiin, vaikka se oli vaikeaa. Silja Vuorikurusta suru ei voi olla prosessi, joka käydään läpi, ja sitten kaikki on taas ”normaalisti”. Lapsi saattaa ponnistella ollakseen erityisen kiltti, jotta surevat läheiset eivät entisestään kuormittuisi. Aloin katsella heidän kanssaan vanhaa valokuva-albumia ja kertoa heille tarinoita. Vuorikuru päätti opetella laittamaan ruokaa ja leipomaan. – Ystävilleni pystyn puhumaan suoraan siitä, miten kateellinen olen ”normaalisti” etenevästä äitisuhteesta. Opas läheisille sekä perheiden parissa työskenteleville. Monet hänen ikätoverinsa ovat valmistautumassa iäkkään äitinsä hoitamiseen tai hyvästelyyn. Hän muisti, että äiti oli laulanut hänelle sitä. Lapsi käsittelee menetyksen aiheuttamia tunteita eri ikävaiheissaan yhä uudelleen mutta aina hieman eri tavoin. Kaikki halukkaat saivat laulaa mukana mummisanoilla. Vuorikuru ei sure äitiään enää päivittäin, mutta edelleen tulee hetkiä, jolloin hän kaipaa niin kovaa, että ihan sattuu. He tietävät myös sen, että kolmen sukupolven yhteiskuvat ovat minulle hankalia, ja pidän siksi äitienpäivän aikaan somepaussia. Eikö jo muutaman lapsen kärsimys ole sen arvoista, että perinteitä kannattaisi muuttaa. Silja Vuorikurulla oli mielessään ennakkotapaus omasta elämästään. Kuolemaan liittyvien asioiden ymmärtäminen kehittyy ajan kanssa. Lapsen ja nuoren kehityksen vuoksi on tärkeää, että hän saa tukea asian käsittelyyn yhä uudestaan, myös vuosien kuluttua tapahtuneesta. Hänen surunsa ei ole mennyt ohi. Heidän kauttaan Vuorikuru on päässyt käsiksi lapsuusmuistoihinsa, ja äiti on tullut eläväksi. Niitä ei voi verrata. (Käpy Lapsikuolemaperheet ry 2022.) SANNA SALMELA – Teki mieli kysyä, voisiko joskus mennä heikoimman mukaan. Vaikka kirjoitin Iiriksen tarinaa, ammensin siihen myös itsestäni ja äidistäni. Viime aikoina Silja Vuorikuru on huomannut tekevänsä lastensa kanssa monia samoja asioita, joita äiti ja hän tekivät. Opasta voi tilata os. Vuorikuru samastui niihin lapsiin, joilla ei ole isovanhempia. On hyvä miettiä, mitä lapsi ymmärtää, ja varmistaa, ettei hänelle synny vääriä mielikuvia. – Vaikka yhteinen aikamme äidin kanssa oli lyhyt, olen ottanut vanhemmuuteeni mallia häneltä. Sain olla mukana kuorossa, enkä jäänyt ulkopuoliseksi. Aikuisen tulee arvioida, mitä ja miten kuolemasta kerrotaan. – Halusin, että lapset tuntevat mumminsa. Kun lapset menivät iltaisin nukkumaan, hän vetäytyi työhuoneeseensa romaaniraakileen kanssa. Hän etsii ajan kuluessa uusia keinoja muistella kuollutta läheistä ja pyrkii mukautumaan ympäristöön, josta puuttuu hänelle tärkeä ihminen. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 15 ›› LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 15 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 15 23.3.2022 14.01 23.3.2022 14.01. – Se, että iäkäs äiti kuolee, on kokemuksena ihan eri kuin se, että äidin menettää lapsena. Käsittelemättömänä suru saattaa patoutua ja nousta entistä voimakkaampana pintaan myöhemmissä elämäntilanteissa. Silja huomasi osaavansa laulaa uppo-oudon unilaulun. Käpy Lapsikuolemaperheet ry ja Nuoret lesket ry ovat koonneet aiheesta oppaan perheiden ja työntekijöiden tueksi. Hän vie 8ja 13-vuotiaita tyttöjään usein uimahalliin ja puuhastelee heidän kanssaan, ihan niin kuin äiti teki hänen kanssaan. Romaanilla on myös toinen tarkoitus: se kertoo lapsen surusta. Hän on kaivannut äitiään monissa kohdissa läpi elämän ja tietää kaipaavansa myös tulevaisuudessa. Vihdoinkin sain puhua äidistä. Esimerkiksi opiskelijaelämän alkumetreillä hän havahtui siihen, että oli eri asemassa kuin opiskelukaverinsa. – Inhosin aina köksää, mutta vasta silloin ymmärsin syyn: eihän ihminen voi osata asioita, jos ei ole saanut mallia. Silloin tukea voi hakea ammattiauttajilta tai surujärjestöiltä. Vuorikuru sanoo tutkineensa aihepiiriä ja huomanneensa, että vanhemman menettäneen lapsen surusta on kirjoitettu vähän. Kun tuli ensimmäinen äitienpäivä oman äidin kuoleman jälkeen, ihana opettaja teki kakkossanat Äidin sydän -lauluun. Voidakseen käsitellä asiaa lapsi tarvitsee paitsi tietoa tapahtuneesta myös aikuisen apua kuoleman ja sen herättämien tunteiden sanoittamisessa. Erityisesti nuoret voivat vetäytyä, koska itsenäistyvä nuori haluaa suojata omaa reviiriään ja pitää asioita itsellään. Esimerkiksi jonkun tutun Facebook-päivitys voi osua välillä kipeästi. kapy.fi/kauppa/ Menetyksen kokeneille perheille opas on ilmainen. Nyt aikuisena ymmärrän, että opettaja oli tehnyt uudet sanat juuri minua varten, mutta kun hän esitteli ideansa, hän antoi ymmärtää, että kuka tahansa voisi laulaa laulun myös mummisanoilla
2 KYSY, MITÄ KUULUU Sairaus vaikuttaa koko perheeseen. Tärkeää on myös kertoa etukäteen, miten aikuiset tilanteessa ehkä reagoivat: joku itkee, joku vetäytyy mykäksi, joku halaa kuollutta, joku lähtee huoneesta… – Sanon aina lapselle, että sinä saat reagoida juuri niin kuin haluat, olla juuri niin kuin sinusta tuntuu. – Kannattaa käydä läpi perusasioita sairaudesta ja sitä, mikä lasta ihmetyttää tai pelottaa. Pikkupoika voi ottaa isältään parransiemenen: hieroa omaa leukaansa isän partaa vasten. – Ajattele miten ihana muisto hänelle jäi! Hän sai tehdä pieniä rakkaudellisia tekoja äidilleen. Tulee helpotus siitä, etteivät sellaiset ajatukset ole vain hänessä. Myöhemmin tyttö kertoi perhetyöntekijälle, miten hän oli saanut syöttää äitiä. Siksi Tuukkanen kysyy aina lapselta: Miten sinä jaksat isin/äidin sairauden kanssa. Valtaosa Terhokotiin siirtyvistä perheistä on Tuukkasen mukaan jo kertonut lapsilleen tulevasta kuolemasta, mutta on myös vanhempia, jotka vielä empivät asian kertomista. – Lasta ja nuorta helpottaa, kun kerron, että työskentelen joka vuosi 80 perheen kanssa. Haluatko pyytää jotain anteeksi. Lapsi kaipaa myös tietoa siitä, mitä kuoleman hetkellä todella tapahtuu. Silloin Tuukkanen kehottaa miettimään asiaa lapsen näkökulmasta. Missä tärkeissä hetkissä tulevaisuudessa, esimerkiksi synttäreillä, isä tai äiti on poissa. Tässä muita Eija Tuukkasen hyväksi havaitsemia toimintatapoja lasten kanssa: 1 VARMISTA, ETTEI LAPSELLA OLE VÄÄRIÄ USKOMUKSIA Ensi kerran lapsen tavatessaan Tuukkanen haluaa puhua hänen kanssaan isän tai äidin sairaudesta. Äiti oli äidinkielenopettaja.” Ota lapset osalliseksi suruun L asten kanssa voi ja pitää puhua kuolemasta, sanoo satoja perheitä saattohoidossa auttanut perhetyöntekijä Eija Tuukkanen, joka työskentelee helsinkiläisessä Terhokodissa. Lapselta puuttuu yleensä tilanteeseen liittyviä sanoja, ja hän tarvitsee apua sanoittamiseen. Lapsi tai nuori haluaa usein kuulla Tuukkaselta, kuoleeko äiti/isä kotona vai osastolla tai mennäänkö sinä päivänä kouluun (Tuukkanen vastaa: Voi mennä, jos haluaa.) Lapselle voi myös kertoa, että jokainen voi valita, haluaako olla vanhemman kanssa kuoleman hetkellä vai ei. Lapsen perhe ei ole ainoa, joka menettää vanhemman. Jos lasta huijataan, että kaikki on hyvin, ja vanhemman vointi sitten romahtaakin, miten pieni voi enää luottaa jäljelle jäävään vanhempaan. – Voin kertoa, miten kuolema yleensä tapahtuu, eli että väsymys vie voimat ja kuolema todennäköisesti käy rauhaisasti. Hän saattaa kertoa myös, miten toiset lapset ovat tunteneet. Lapsi kysyy usein, miksi meille kävi näin. On yleistä, että lapsi kokee syyllisyyttä vanhemman sairastumisesta. 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 16 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 16 23.3.2022 14.01 23.3.2022 14.01. Luopumistyötä lapselle voi olla esimerkiksi se, että hän saa koskea vielä vanhempaa tai maata hänen kyljessään. Tuon aina esille, että jos lapsi haluaa vielä kertoa jotain kuolevalle vanhemmalle, nyt siihen on mahdollisuus muttei pakkoa. Joku voi haluta silittää poskea tai tuoksuttaa tukkaa. Tuukkanen kertoo viidesluokkalaisesta tytöstä, joka sai tietää äitinsä kuolevan. ”Tiedän, että äiti olisi ollut ylpeä siitä, että minusta tuli kirjallisuustieteilijä. – Ensimmäinen vastaus on usein enmätiiä, mutta pikku hiljaa lapsi kertoo, että koulussa on ollut ehkä haasteita, kotona on ollut erilaista… Näitä asioita on tärkeä päästä jakamaan perheen ulkopuolisen aikuisen kanssa. Kuultuaan uutisen tyttö istui mieluummin äidin äärellä kuin meni kaverinsa luo. – Jos lapsille antaa tietoa ja valmistaa heitä siihen, mitä on tulossa, he voivat olla osallisina kuoleman äärellä, surussa. Myös lapsella pitää Tuukkasen mielestä olla mahdollisuus luopumistyöhön: Mitä asioita en enää voi tehdä vanhemman kanssa. Oho, kuolemasta voi puhua! Aikuinen kestää sen, aikuinen ei hajoa. Mitä lapsi tietää siitä. 4 VALMISTA LASTA KUOLEMAN HETKEEN Kuolemasta pitää pystyä puhumaan lapselle ilman kiertoilmaisuja. Mitä haluat vielä sanoa puolisollesi. Siksi Tuukkanen käyttää apuna keskusteluissa tunnekortteja. 3 TARJOA MAHDOLLISUUTTA ANTEEKSIPYYNTÖÖN Aikuisille tarjotaan saattohoidossa aina mahdollisuutta tärkeiden asioiden sanomiseen rakkaalle. Lapsi kokee suoran puheen turvaa antavana. Rakkaus kirjoihin on yksi asia, jonka Silja sai perinnöksi omalta äidiltään. Kun olin pieni, hän luki minulle tosi paljon. Onko meidän perheessä jotain vikaa. – Lapsi vapautuu, kun hän kuulee, että muutkin ovat pelänneet esimerkiksi syövän tarttumista. – Myös lapsen kuuluu saada tämä tilaisuus. Onko se vaikuttanut sinun elämääsi. Eräs pieni poika luuli, että isä oli sairas siksi, koska hänen lemmikkimarsunsa oli purrut isää
Sanon, että on normaalia, jos äiti/isä itkee koko ajan tai jos kotona ei viime aikoina ole tarjottu vihanneksia. Erityisesti 5–6-vuotiaat haluavat varmistua, että vanhempi todella on kuollut. Siksi tapaamisia perhetyöntekijän kanssa kannattaa jatkaa. 6 TARJOA MAHDOLLISUUS HYVÄSTELYYN Moni lapsi haluaa käydä katsomassa kuollutta. n ›› LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 17 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 17 LM3_S12-17_SiljaVuorikuru.indd 17 28.3.2022 8.55 28.3.2022 8.55. – On tärkeää, että lapsi saa kertoa ulkopuoliselle, miten hänen arkensa on lähtenyt liikkeelle ja miten hän voi. Lapsi voi ottaa mukaansa huoneeseen piirustuksen tai antaa kuolleelle kukan. 7 JATKA TAPAAMISIA PERHETYÖNTEKIJÄN KANSSA Lapsi tarvitsee apua asioiden sanoittamiseen myös kuoleman jälkeen. Otan lapselta huolta pois. Lapsi voi esimerkiksi raottaa silmää, ja vasta sitten menee läpi tieto, ettei vanhempaa todella enää ole. – Moni aikuinen käyttää sanontaa: elämä loppuu. 5 LUO KATSE TULEVAISUUTEEN Lapselle on tärkeä luoda myös tulevaisuusperspektiiviä: maalata kuvia, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, kertoa arkisia asioita. Hänelle pitää teroittaa, että muiden elämä jatkuu, ja piirtää siitä heille visiota. Heille voi myös kertoa, että äitiä tai isää saa koskea, mutta iho voi tuntua viileältä. – Alkujännityksen jälkeen lapsi haluaa usein halata vainajaa. Lapsi ottaa sen usein kirjaimellisesti. Hänelle kannattaa kertoa etukäteen, miltä vainajan huoneessa näyttää, että kynttilä palaa, ja mitä vanhemmalla on päällä
Huoltajan katsotaan osaavan arvioida nuoren itsehillintää ja kykyä toimia vastuullisesti. Tuttavaperheessä harkitaan vielä, heltiääkö nuorelle miehelle huoltajan suostumus. Jos haluat tietää, miltä kansanedustajat näyttävät kuvataidekoululaisten silmin, käy verkkogalleriassa os. EL IA S LA U RE LL 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s18-23_Tulva.indd 18 LM3_s18-23_Tulva.indd 18 24.3.2022 7.12 24.3.2022 7.12. – Liikennekäyttäytyminen ei liity vain liikennesääntöihin, vaan myös siihen, että nuoren elämä on yleisesti ottaen järjestyksessä ja hän kykenee hallitsemaan omia impulssejaan. wwwkansanedustajatkuvataidekoululaistensilmin.com. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA KYLILLÄ KUULTUA AJOKORTTI 17-VUOTIAALLE. sillä, että 17-vuotiaat eivät saisi ajaa autoa lauantaija sunnuntaiöinä klo 00–05 välisenä aikana. Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja kansallisen lapsistrategian selvitys toteutetaan yhteistyössä romaniasian neuvottelukunnan kanssa. Vuonna 2018 säädettiin laki, jonka mukaan ajokortti voidaan myöntää 17-vuotiaalle poikkeusluvalla. ULLA OJALA SELVITYS ROMANILAPSET, HUOMIO! Lapsiasiavaltuutettu kutsuu romanilapsia ja -nuoria osallistumaan selvitystyöhön, joka paneutuu heidän hyvinvointiinsa ja oikeuksiensa toteutumiseen Suomessa. Tilasto kertoo, että 15–24-vuotiaita kuolee liikenteessä vuosittain noin 40. Suunnittelija Hanna Rutila Liikenneturvasta pitää tärkeänä myös nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Mahdollisesti jo huhtikuussa eduskuntaan menevä esitys sallisi kaikkien 17-vuotiaiden suorittaa B-ajokortin huoltajan suostumuksella. Riskejä yritetään lakiesityksessä suitsia mm. 90 % lupaa hakeneista on sen saanut, joten 17-vuotiaiden määrä liikenteessä kasvaisi vain hieman. Myös vanhemman kanssa ajaminen ensimmäisinä ajokuukausina olisi hyväksi. Esim. Autossa tulisi käyttää alaikäisen kuljettajan tunnusta. Tamperelaisen Sara Hildén -akatemian 15–17-vuotiaat oppilaat laativat ryhmätyönä muotokuvan kansanedustaja Anna Kontulasta. Innokkaasti ajokortti-ikää odottava poika oli huomannut netistä, että liikenneja viestintäministeriössä valmistellaan ajokorttilain uudistamiseen tähtäävää esitystä. Tuttavaperheen poika selitti tohkeissaan vanhemmilleen, kuinka hän voi kohta saada ajokortin itselleen ”ihan iisisti”. – Toivomme, että selvitykseen saadaan runsaasti vastauksia eri-ikäisiltä romanilapsilta ja -nuorilta eri puolilta Suomea, toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund Romano Missiosta korostaa. Tiedossa on, että onnettomuusauton kuljettaja on usein nuori mies, ja onnettomuusriski on korkeampi heti ajokortin saamisen jälkeisinä kuukausina. juopunut matkaseura ja ajotaidon osoittamisen tarve on vaarallinen yhdistelmä. Lakiesityksessä ovat vastakkain etenkin harvaan asutuilla alueilla asuvien nuorten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja liikenneturvallisuus. Autokouluissa annettaisiin myös riskientunnistamiskoulutusta nykyistä enemmän. Kaverit kyydissä lisäävät nuoren kuljettajan onnettomuusriskiä
Väkivaltaa kokenut tuntee itsensä usein arvottomaksi eikä välttämättä tunnista, millainen kohtelu on sallittua. 27 % VIELÄ KOLMEN VÄLIVUODEN JÄLKEEN YLIOPPILAISTA ON ILMAN OPISKELUPAIKKAA. Kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainaan, päätti Tammi kustantaa suomeksi Denysenkon lastenkirjan Maja ja ystävät. Tällä tekstillä haluan huutaa maailmalle, että kotimaani lapset tarvitsevat kansainvälistä suojelua, kirjoitti ukrainalainen kirjailija Larysa Denysenko helmikuussa. Ylisukupolvisuuden malli on toki mahdollista myös katkaista. LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 19 ›› LM3_s18-23_Tulva.indd 19 LM3_s18-23_Tulva.indd 19 25.3.2022 8.26 25.3.2022 8.26. He listasivat Salon Seudun Sanomien pyynnöstä neljä tällaista tilannetta: l Koulumatkat, joihin opettajan valvova silmä ei yllä. ilmestyvän kirjan tuotto ohjataan Suomen Unicefin kautta lyhentämättömänä ukrainalaislasten hyväksi. Pelkkä väkivallan loppuminen ei riitä, vaan apua on saatava tilanteen käsittelyyn. 12.4. PERHEVÄKIVALTA TUNNETKO TURVA10:N. Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneet lapset kärsivät toksisesta stressistä eli heidän stressitasonsa ovat pysyvästi korkealla. Turva10-kysymykset auttavat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ottamaan lasten kanssa puheeksi turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksia. . Kaikki kirjan suomalaisversion valmiiksi saattamiseen osallistuvat tahot ovat mukana korvauksetta. Väkivallan kokeminen tai sen näkeminen on lapselle aina vahingollista. KOULUVÄKIVALTA MILLOIN KIUSATAAN. l Odotushetki ennen tunnin alkua koulun käytävässä. Lapsuudessa saatu malli voi johtaa myös väkivaltaan parisuhteissa ja siirtyä ylisukupolvisena myös omille lapsille. l TikTok nousee kiusaamisen määrässä ylitse muiden somekanavien. ”’Toivoa on, kun toimitaan ripeästi’, on lause, jota pitää jalkauttaa, ja kertoa lapsille ja nuorille, että heillä on tulevaisuus.” TUTKIJA TERO MUSTONEN IPCC:N ILMASTORAPORTIN JULKISTAMISEN YHTEYDESSÄ YLE TV1:SSÄ. Väkivallalla on pitkäkestoiset vaikutukset ihmisen elämään, sanoo väkivaltatyön asiantuntija Katri Kyllönen Ensija turvakotien liitosta. l Uimahalli, jossa ihminen saattaa alastomana joutua armottoman katseen alle. Joissain arjen tilanteissa riski koulukiusaamiseen kasvaa, tietävät salolaisen Hermannin yläkoulun tukioppilaat Peppilotta Asklöf, Jenna Laaksonen, Daniel Lindholm ja Elsi Ståhlström. KIRJA UKRAINAN LASTEN HYVÄKSI – Sota on aina lapsia vastaan
tietotulva JULKAISU JYTYÄ JÄLKIHUOLTOON ”Kysytään nuorelta itseltään, keitä läheiset ovat: se voi olla myös joku muu kuin biologinen sukulainen.” Näin neuvoo nuori kokemusasiatuntija Lastensuojelun Keskusliiton julkaisussa Ei taikatemppuja vaan tukea – Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden suositus jälkihuollon kehittämiseksi. Lastensuojelun asiakkaana oleva nuori voi olla eriarvoisessa asemassa esim. PS. Moni sijaishuollon piirissä ollut, itsenäistä elämää aloitteleva nuori tarvitsee jälkihuollossa kokonaisvaltaista tukea. Maailmassa on noin 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. CO LO U RB O X 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2022 LM3_s18-23_Tulva.indd 20 LM3_s18-23_Tulva.indd 20 24.3.2022 7.12 24.3.2022 7.12. Lue Lanu!-kirjallisuusfestivaalista s. Ennen pandemiaa noin 483 miljoonan lapsen lukutaito arvioitiin vähimmäisvaatimuksia heikommaksi. Koronapandemia on syventänyt globaalia lukemaan oppimisen kriisiä. Vuoden 2020 aikana tällaisten lasten määrä kasvoi noin 100 miljoonalla. LUKUTAITO KRIISIT LISÄÄVÄT LUKUTAIDOTTOMUUTTA Lukutaito saattaa tuntua meillä Suomessa itsestäänselvyydeltä, mutta maailmanlaajuisesti katsottuna se on monelle elintärkeä selviytymistaito ja lukeminen suuri etuoikeus. 56 ja lukumummista s. ”Kun kaksi pientä istuu sylissäni ja kuuntelee minun lukevan, tiedän, että tulemme muistamaan tämän aina.” KIRJAILIJA JUHA ITKONEN KOLUMNISSAAN ANNA-LEHDESSÄ. Nuoret muistuttavat myös siitä, että he saattavat tarvita tukea hyvin monenlaisiin arjen pieniin ja suuriin haasteisiin. Nuoret kokemusasiantuntijat suosittelevat tuomaan jälkihuollon keskiöön nuoren verkostot ja hänelle läheiset ihmiset. sen suhteen, kuinka hyvin ja missä vaiheessa hänelle annetaan tietoa jälkihuollon tuen sisällöstä. 62. Keskusliitto on lisäksi laatinut politiikkasuosituksen, joka listaa, millaista kokonaisvaltaista tukea jälkihuollon asiakkaat tarvitsevat. Se tarkoittaa, että maapallon väestön yli 15-vuotiaista 14 % on lukutaidottomia. Nuoret kaipaavat lisäksi yhdenvertaista, mutta yksilöllistä jälkihuoltoa. 11 % SUOMALAISISTA AIKUISISTA LUKEE HEIKOSTI. Niinpä nuorten kanssa työskentelevien aikuisten tietoisuutta asiakkaan tarpeista ja erityispiirteistä tulee lisätä. He peräävät myös sitä, että jälkihuollon rakenteet on laitettava kuntoon työntekijöiden pysyvyyden turvaamiseksi