MA AIL MA KIELELLISEN KEHITYKSEN HERKKYYSKAUSI ALKAA PUOLEN VUODEN IÄSSÄ: MANDI, SAIMI JA FIONA OVAT HARRASTANEET VIERAITA KIELIÄ JO KAUAN TURUN PIISPA MARI LEPPÄNEN ON 30 LAPSEN TÄTI | MITEN KIUKKU SELÄTETÄÄN. vee LM3_s1-2_Kansi.indd 1 LM3_s1-2_Kansi.indd 1 18.3.2021 10.58 18.3.2021 10.58. LUKIOSTA SELVIÄÄ HENGISSÄ LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 3 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! TÄMÄ RUNO JULKAISTIIN ENSI KERTAA LAPSEN MAAILMAN NUMEROSSA 4/2014. ! LM3_s1-2_Kansi.indd 2 LM3_s1-2_Kansi.indd 2 18.3.2021 12.50 18.3.2021 12.50
Saara Soutamon perheessä on 5-vuotias, 3-vuotias sekä 1,5-vuotiaat kaksoset, joten arkeen mahtuu vauhtia, vaarallisia tilanteita ja hermojen kiristymistä. s. 48 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.59 RUNOVUOSI Viereisen sivun Anniina Mikaman runo kuvituksineen julkaistiin alun perin Lapsen maailmassa huhtikuussa 2014. Julkaisemme Anniinan runoja jokaisessa tämän vuoden numerossa sekä lehden Facebooksivuilla. HUHTIKUU | 3 | 2021 SISÄLTÖ KASVU 6 Turun piispa Mari Leppänen: ”Nuori tarvitsee hyväksyvän katseen lisäksi kosketusta” 48 Lapsen kiukku haastaa aikuisen HARRASTUS 12 Lastenhoitokeikka on monen nuoren ensimmäinen kosketus työelämään – niin myös Minja Pylkkäsen MEDIA 22 Lapset leikkivät Bidenin kannattajia ja trumpisteja 26 Mikä on median vastuu, kun rikoksen uhri tai tekijä on alaikäinen. Kerää talteen koko sarja! LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 3 ›› LM3_s3-4_Sislu.indd 3 LM3_s3-4_Sislu.indd 3 24.3.2021 10.21 24.3.2021 10.21
Ja koska haluamme, että lapset ja nuoret näkyvät vahvasti uusilla verkkosivuillamme ja saavat tilaa vaikuttaa, he ovat osallistuneet sivujen visuaaliseen ilmeeseen piirtämällä sivuille kuvituselementit. 80. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 32 LM 10/201 1 s. Tänä vuonna julkaistaan jo sen 80. VERKKOSIVUSTOMME PALVELEE JUURI SINUA! Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivusto on uudistettu. Asia on tuttu Virpi Lehtoselle, joka auttaa nyt vanhempia kokemuskumppanina. Lapse n Maai lma 10 / 2011 / 3 LM 10/2011 s. 59 Palvelukortti 63 Atte Ahokkaan kolumni: Anna ääni lapselle 66 Kuukauden kirjat: Valoa vaikeaan aikaan l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. LUKEMINEN 2 Anniina Mikaman ihanien runojen sarja jatkuu 64 LANU! on virtuaalinen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuusfestivaali PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Draamaa lastensuojelun arjesta 28 Tutkittua tietoa: Miten lapsen huumori eroaa aikuisen huumorista. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. ILMASTO 38 On aika kylvää hedelmien ja vihannesten siemeniä! 42 Katja Korhosen eka oma koti syntyi kierrättäen ja tuunaamalla LASTENSUOJELU 47 Miten saadaan työntekijöitä vaativaan lastensuojelutyöhön. s. Pääsivuston alla julkaistaan lähiaikoina myös uudistettu Lapsen Maailma -lehden sivusto! Toteutuksessa on panostettu selkeisiin käyttäjäpolkuihin ja toimivaan hakupalveluun. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. l Helsinki Espoo l Turku l l Lahti Kurkistimme Katja Korhosen kotiin! s. vuosikerta KANSI Saimi, Mandi ja Fiona Korhosen kuvasi Jani Laukkanen. 42 Korhosen perheessä aloitettiin kieltenopiskelu varhain. Lapsen Maailm a 10 / 2011 / 3 vee 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 LM3_s3-4_Sislu.indd 4 23.3.2021 12.06 23.3.2021 12.06. 54 Kun lapsi otetaan huostaan, vanhempi kokee tunnemyrskyn. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 VARHAISKASVATUS & KOULU 32 Jo puolivuotias voi alkaa oppia vieraita kieliä 60 Kuinka pärjätä lukiossa. vuosikerta. Otamme mielellämme palautetta vastaan! Tutustu sivustoon: > www.lskl.fi KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. Uusi sivusto antaa aiempaa kattavamman kuvan kaikesta liiton toiminnasta ja palvelee entistä paremmin lapsia ja perheitä, päättäjiä ja virkamiehiä sekä sosiaalialan ammattilaisia
Työpaineet, ruutuaika ja tulevaisuuden huolet häiritsevät unta, lepoa ja palautumista. Perheet kertoivat myös muutoksista nukkumisessa. Tutkimusten mukaan kyse ei ole pelkästään omasta hyvinvoinnista. Kaipaamme parempia uutisia. On jaksettava vielä hetki, horisontissa siintää jo toisenlainen arki. Kun lapset olivat pieniä, ruokailut piti suunnitella huolella etukäteen, jotta koulusta tai päiväkodista tulijat eivät saaneet nälkäkiukkukohtauksia. Lasten aikuistuttua pääsin helpolla, mutta etätöiden myötä suunnittelen ostoksia, mietin, kuinka monena päivänä jaksan syödä samaa, hyppäänkö jollain lounaalla salaatin yli – vai korvaanko pahimmassa tapauksessa lounaan tai välipalat nopeilla herkuilla. Lapselle uni on erityisen tärkeää, sillä unen aikana lapsi kasvaa. pääkirjoitus Moni ei enää liiku niin paljon kuin ennen, kertovat perheet Lastensuojelun Keskusliiton tuoreessa selvityksessä. Vaikka nukkuisi tarpeeksi, unen laatu voi olla huolten ja ahdistavien ajatusten takia heikompilaatuista. Isoa roolia näyttelee myös mainonta. Teini-ikäiset söivät parhaimmillaan kolme lämmintä ateriaa päivässä, joten turvauduin joskus helppoihin ja epäterveellisiin vaihtoehtoihin. > www.lskl.fi LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 5 LM3_s5_PK.indd 5 LM3_s5_PK.indd 5 22.3.2021 12.12 22.3.2021 12.12. Kyllä, me olemme kaikki todella väsyneitä venymiseen ja uudenlaisessa arjessa tasapainotteluun. Olen aina ollut ryhmäliikuntaihminen: muiden innostus tarttuu, ja liikunnan ohella saa nauttia hyvästä seurasta. Säilytetään siis arjen rutiinit! Hyvä ruoka, monipuolinen liikunta ja kunnollinen lepo auttavat jo paljon. Minäkin olen joutunut muuttamaan tottumuksiani. On jaksettava vielä hetki, horisontissa siintää jo toisenlainen arki. Tämäkin kävi ilmi kyselystämme. Elintavat ovat joutuneet koetukselle korona-arjessa, vaikka meillä on yllin kyllin tietoa siitä, että perheestä jaksaa huolehtia vain, jos huolehtii itsestään. Hyvinvointiin vaikuttaa myös terveellinen ravinto. Meidän jokaisen pitää kantaa huolta siitä, että vuonna 2019 joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA Matalampi tulotaso voi merkitä sitä, ettei ole varaa tehdä terveellistä ruokaa. Koronavuosi on haastanut minut ihan niin kuin monet kyselyymme vastanneetkin ruuanlaitossa. Ennakointia vaativat myös nopeat siirtymät iltapäiväkerhon ja harrastusten välillä. Kaipaamme ystäviä, sukulaisia, työkavereita, sosiaalisia kontakteja. Vanhempien vapaa-ajan liikunta luo perustaa lasten liikuntatottumusten muotoutumiselle. Suuri osa lapsille suunnatusta ruokamainonnasta kohdistuu epäterveelliseen ruokaan ja muokkaa kulutustottumuksia erityisesti rasvan, sokerin ja suolan suuntaan. Liikunta on tuonut hyvää oloa ja jaksamista arkeen. Meidän tulisi tarjota monipuolisen liikunnan mahdollisuuksia unohtamatta lapsen omaa kiinnostusta ja taipumuksia, jotka voivat poiketa omista mieltymyksistämme. PS. Kaipaamme mahdollisuuksia viettää vapaaaikaa itse valitsemallamme tavalla. Nyt on kaivettava esiin kaikki selviytymiskeinot, jotta voimme auttaa erityisesti lapsia ja nuoria tässä poikkeusajassa. Samalla turvaamme terveelliset elämäntapavalinnat, joilla voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi moniin sairauksiin. Hyvä uni toimii myös tasapainoisen tunne-elämän perustana ja vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja mielialaan. Tutustu Paikoillaan pyörivä arki -selvitykseen os
Pappisvihkimyksen jälkeen hän sai kuulla, ettei pääse taivaaseen. ULLA WILLBERG | KUVAT PASI LEINO JA LEHTIKUVA/RONI LEHTI 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 6 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 6 24.3.2021 12.03 24.3.2021 12.03. Nyt hän on kolmen lapsen äiti ja Turun arkkihiippakunnan ensimmäinen naispiispa. kasvu ” Tiedän miltä tuntuu olla KODITON, ULOS JÄTETTY” Mari Leppänen kasvoi vanhoillislestadiolaisessa perheessä
Heikkojen puolustaminen ja toivon antaminen kärsiville on hänestä kirkon tärkeintä työtä. Kun Leppänen tunnisti kutsumuksen papin työhön, hän alkoi opiskella teologiaa työn ohessa. Hän puki alttarilla ylleen hiipan, kaavun ja ristin ja tarttui sauvaan vanhan rituaalin mukaisesti. Nyt olen nöyränä, hyvillä mielin aloittamassa piispan työtä. Ja helmikuun alussa yhdeksän vuotta myöhemmin Yle näytti suorana lähetyksenä, kun Leppänen sai piispanvihkimyksen Turun tuomiokirkossa. K irkon uudistaja ja kompromissien etsijä. En minäkään ollut tajunnut, kuinka merkityksellistä työtä niissä tehdään joka päivä heikompien puolesta. Rauhanrakentaja. Ihmisen perimmäinen tarve on tulla rakastetuksi kaikkine haavoineen, Mari Leppänen sanoi piispanvihkimystä edeltäneessä puheessaan. Leppänen on työskennellyt siellä myös vapaaehtoisena. Seurakuntalaisten pyyntö tuli Leppäselle yllätyksenä, mutta päätös oli lopulta itsestään selvä. Turun hiippakunnan alueella huoli on koronan myötä kasvanut. Hän luettelee hengellisen työn, keskusteluavun, diakonia-, perhe-, lapsija nuorisotyön sekä ruoka-avun, velkaneuvonnan. Koin, että sain tehtävän tehdä sitä näkyväksi. Osaa sovitella yhteen eri tavalla ajattelevia. Piispaksi ei voi hakea, tehtävään kutsutaan. Seurakuntien ruohonjuuritason työ on meille suomalaisille itsestään selvää. Toimittajan urakin oli mielessä, mutta kaikki muuttui, kun hän sai töitä tiedottajana Liedon seurakunnasta. Minun oli asetettava itsenikin alttiiksi. Olin rohkaissut muita, sanonut, että johtotehtäviin tarvitaan eri-ikäisiä, monenlaisia, myös naisia. Poikkeuksellisen hyvä, jopa karismaattinen puhuja. – Minulle aukeni uusi maailma. Hänestä piti tulla kulttuurintutkija. – Vedin Turun hiippakunnan dekaanina johtamiskoulutusta. Näin uutta Turun piispaa Mari Leppästä, 42, kuvataan. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 7 ›› LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 7 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 7 22.3.2021 12.52 22.3.2021 12.52. – Jos ihminen sanoo, että rakastaa, mutta katsoo ohi, sanat ovat tyhjiä, vailla merkitystä. Lasten ja nuorten eriarvoistumisesta ja lisääntyvistä mielenterveysongelmista on Leppäsestä tärkeä keskustella. Littoisten kirkko on kirkkorakennuksena poikkeuksellinen: se rakennettiin luultavasti vuonna 1890 verkatehtaan henkilökunnalle kirjastoksi ja lukusaliksi. ”Toivon, että minusta tulee kaikkien piispa”, Mari Leppänen sanoo lähikirkossaan Littoisissa. Vuonna 2012 hänet vihittiin papiksi. Rakennus muutettiin kirkoksi ja vihittiin käyttöön vuonna 1910
Jopa 40 prosenttia perheneuvonnan asiakkaista on miehiä. – Olen ylpeä siitä, että tavoitamme hyvin myös isiä. – Poikkeusaika koettelee eniten ennestään hauraita. Suomessa on valtavasti välittäviä aikuisia, Mari Leppänen muistuttaa. Poikkeusaika koettelee eniten ennestään hauraita. Ruoka-avun ja keskusteluavun tarve on perheissä kasvanut. 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 8 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 8 22.3.2021 12.52 22.3.2021 12.52. – Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset ja nuoret voivat hyvin. – Jos vanhemmat voivat hyvin, usein koko perhe voi hyvin. Voi, kun Luonnon ja luomakunnan hyvinvoinnin edistäminen on Mari Leppäsestä kristillisen ajattelun ydintä: ”Olemme samaa ainetta kaikki”. – En lakkaa ihmettelemästä, miten älykkäitä, toiveikkaita, valveutuneita, sivistyneitä ja myötätuntoisia nuoria meillä onkaan. Leppäsestä on tärkeää, että kirkko on mukana ennaltaehkäisemässä ongelmia. Seurakunnan kymppisynttäreille osallistuu joka kolmas 10-vuotias. Kirkolla on ympäri maata perheasiainkeskuksia, joissa 180 työntekijää toimii vanhempien apuna. Yhteiskunnallisessa puheessa se ei korostu, vaikka lapset ovat arvokkainta mitä meillä on. Enää alle 70 prosenttia suomalaista kuuluu kirkkoon. Leppäsestä on selvää, että resurssien vähentyessä kirkko joutuu luopumaan joistakin toiminnoistaan. – Mutta muutos on myös mahdollisuus. Valtaosa nuorista tukee vertaisryhmissä hienosti toisiaan, eikä jätä kaveria pulaan. Rippikoulun käy yhä 50 000 nuorta vuosittain. Siitä pitää olla aidosti iloinen ja antaa tunnustusta vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, kaikille muillekin kasvattajille sekä lapsille ja nuorille itselleen
Isä, uskontotieteen professori Juha Pentikäinen tunnetaan vähemmistöuskontojen ja shamanismin tutkijana. Mari Leppänen soisi kaikkien niiden pääsevän vihille kirkossa, jotka sitä haluavat. Se oli harvinaista pääkaupunkiseudulla. Lapsia oli seitsemän, joista Leppänen oli viides. – Opin puolustamaan mielipiteitäni. – Voimme parhaiten yhdessä edistää hyvää elämää. – Siitä kaikesta jäi hyviä muistoja. VIHITTIIN Turun hiippakunnan piispaksi helmikuussa 2021. MARI LEPPÄNEN SYNTYI Helsingissä vuonna 1978. Arki poikkesi ehkä muista lestadiolaisperheistä, sillä molemmat vanhemmat tutkivat uskontoja. Niin pitää Leppäsestä olla jatkossakin. Hänestä oli rikasta kasvaa sisarusten keskellä. Pikkusiskoni on vain vuoden ja 10 kuukautta minua nuorempi. teoksen Maijan tarina – Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana. Uskon, että yhteistyö ja vuoropuhelu kirkastaa omaa identiteettiämme. KOULUTUKSELTAAN filosofian maisteri folkloristiikasta (2005) ja teologian maisteri (2012). Hän kannustaa seurakuntia lähestymään paikkakunnan muita toimijoita, yhdistyksiä ja järjestöjä yli kulttuurirajojen ja maailmankatsomusten. PERHEESEEN kuuluvat puoliso ja 14-, 17ja 19-vuotiaat lapset. osaisin rohkeasti johdattaa kirkkoa uuteen aikaan. Äiti Elina Pentikäinen on tutkinut herätysliikkeitä kuten körttiläisyyttä. – En ajatellut, että olimme erilaisia. Meistä tuli kaksikko. Valitsin iltalukion ja tienasin hoitamalla päivisin sisareni lapsia. Se oli turvallinen kasvualusta. KIRJOITTANUT elämäkertoja, mm. Homous ei ole sairaus eikä synti, mutta papit saisivat toimia asiassa vakaumuksensa mukaisesti. Kuka. Evankelisluterilaisen kirkon sisällä vaikuttavaan vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluu tiivis yhteisöllisyys. TOIMII Hiljaisuuden Ystävissä ja on mukana perustamassa pyhiinvaelluskeskusta Turkuun. ASUU Littoisissa. Kirkon vahvuus on, että joka pitäjässä on kirkko ja toimintaa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 9 ›› LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 9 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 9 22.3.2021 12.52 22.3.2021 12.52. Kirjan toinen toimittaja on Johanna Hurtig. Seuroja pidetään kodeissa ja niissä lauletaan paljon. TYÖSKENNELLYT tiedottajana, seurakuntapastorina, piispan erityisavustajana, siirtolaispappina Espanjassa ja hiippakuntadekaanina. Pienelle lapselle oma perhe on aina tavallinen. Helsingin Käpylässä syntyneen ja kasvaneen Mari Leppäsen lapsuudenkoti oli vanhoillislestadiolainen . Kesäisin kokoonnutaan Suviseuroihin, joihin osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä
Yhdysvalloissa asuttiinkin hetki isän työn vuoksi. – Ystävien perheet olivat erilaisia kuin omani, mikä oli minusta mielenkiintoista. Olen nykyään 30 lapsen täti! Pieniltä lapsilta tulevat isoimmat viisaudet. 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 10 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 10 22.3.2021 12.53 22.3.2021 12.53. Koen lasten seuran yhä hyvin hoitavana. – Isä ystävystyi haastateltaviensa kanssa, ja itsekin vierailin heidän kodeissaan. Leppäsen perhe pyrkii kokoontumaan yhteiselle aterialle joka päivä. Yläkoulussa hän tajusi kuuluvansa vähemmistöön. Kukin merkkaa vuorolistaan jääkaapin ovessa, mitä aikoo tehdä ja milloin ateria on valmis. Pienempi halusi aina nukahtaa päiväunille tädin sylissä kiikkustuolissa. Se ei häntä haitannut, eikä häntä kiusattu asiasta. Äidiltä Leppänen kysyi, miksi meillä on tällaista. Ymmärsin paljon lisää läheisyyden ja kosketuksen voimasta, sillä sain siitä paljon lohtua. Hän jaksoi selittää minulle, että kuulumme herätysliikkeeseen, jossa on tällaisia tapoja. Kotona ei ollut televisiota, eikä Mari Leppänen tuntenut nuorisoidoleita. Leppäsen vanhemmat erosivat, kun hän oli lukiossa. Korona-aikana kokkivuoroja on jaettu myös Toivolle ja Olgalle. – Se oli järisyttävä kokemus nuorelle. Heidän kanssaan saa elää hetkessä, eikä tarvitse miettiä mitään muuta. Olen nähnyt, miten vahva uskonnon voima on eri kulttuureissa. Ystävien vanhemmat ottivat minut todella hyvin vastaan. – Valitsin iltalukion, jotta pystyin tienaamaan rahaa hoitamalla päivisin sisareni lapsia. – Meillä ei juteltu vain uskosta vaan myös uskonnoista. Leppänen pääsi vanhempiensa mukaan työmatkoille kiertämään eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten uskontokuntien pyhiä paikkoja ja temppeleitä. Opin myös, mitä on terve ja mitä kahlitseva uskonnollisuus. – Vastaus ei ollut, näin on oikein
Tein myöhemmin yliopistossa hänen päiväkirjoistaan ja muistelukirjoistaan pro graduni. Lukiolaiset Onni ja Olga käyvät koronan vuoksi etäkoulua huoneissaan yläkerrassa. Hän puhui naisten asemasta ja naispappeuden puolesta. – Nuori tarvitsee hyväksyvän katseen lisäksi kosketusta. 1930-luvulla syntynyt Elma oli maalaistalon tyttö, joka karkasi oppikoulun pääsykokeisiin ja kouluttautui kansakoulun opettajaksi. Kirjasta seurasi paljon hyvää. Leppänen huomasi saavansa voimaa hiljaisuudesta, ikonimaalauksesta ja joogasta. Äitiys on ollut minulle aina mutkatonta ja luontevaa. Asiantuntijoiksi Leppänen pyysi lasten hyväksikäyttöön perehtyneitä, kuten tutkija Johanna Hurtigin, joka on tutkinut uskonnollisia yhteisöjä lapsiin kohdistuneen väkivallan ympäristöinä. – Olin juuri saanut myös vakituisen viran Liedosta. Maija (nimi muutettu) kysyi, voisiko Leppänen auttaa häntä kertomaan elämäntarinansa. Mari Leppänen istui kotinsa portailla, kun puhelin soi. Se oli minulle herätys jo silloin, nuorena tyttönä. On valtavan hienoa saada seurata, millaisia aikuisia heistä kasvaa. Jouduin rakentamaan myös suhteeni jumalaan kokonaan uudestaan. Leppänen on itse tullut murtaneeksi lasikattoja, mitä hän ei olisi nuorena arvannut. Oma perhe tuki, mutta muutoin hän joutui lapsuutensa yhteisön ulkopuolelle. Tätä ei enää kielletä. Oli silti heti selvää, että autan Maijaa, jos pystyn. Kummitäti Elma Lyyra on ollut Mari Leppäselle tärkeä esikuva. Hänellä on kolme lasta puolisonsa kirkkoherra Risto Leppäsen kanssa. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 11 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 11 LM3_s6-11_MariLeppa?nen.indd 11 22.3.2021 12.53 22.3.2021 12.53. Sain rauhassa nauttia äitiyslomasta ja uudesta vauvasta. Nuorten maailma on Leppäsestä muuttunut paljon. Järkytyin. – Tiedän miltä tuntuu olla koditon, ulos jätetty. n Nuori tarvitsee hyväksyvän katseen lisäksi kosketusta. Maija kirjoitti itse tarinansa, jonka Leppänen muokkasi julkaistavaksi. Hänellä on työhuone vanhan puutalon keskikerroksessa. Ja sai kuulla, ettei voi päästä taivaaseen. Näin sai alkunsa Maijan tarina, joka kertoo vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön sijoittuvasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. – Lestadiolaisuudessa ei ole enempää lasten hyväksikäyttöä kuin muualla, mutta sitä on myös siellä. Kirja valittiin Vuoden 2012 kristilliseksi kirjaksi. Leppänen pyrkii olemaan utelematta liikoja nuoriltaan. – Lapsiin ja nuoriin kohdistuu kovia pärjäämisen vaatimuksia. – Teki hyvää opetella uudenlaisia kieliä olla vuoropuhelussa jumalan kanssa, hän sanoo. – Se oli Maijalta tärkeä ja rohkea puheenvuoro. Heidän kanssaan käydään kehityskeskusteluja koulussa. Koronan sanelema etätyöarki on ollut Leppäsilläkin yhtä ruoanlaittoa. Hänen missionsa oli kasvattaa pojista ja tytöistä tasa-arvoisia. Onneksi lapsetkin jo kokkaavat. Leppänen oli 24-vuotias saadessaan ensimmäisen lapsensa. Hän tiesi, että liike vaikenee naispappeudesta, mutta voimakas reaktio oli silti yllätys. – Lasten hankkiminen oli minulle itsestään selvää ja vahva toiveeni, ehkä taustastani vuoksi. Haastattelupäivänä Mari Leppänen kirjoittaa saarnaa kotonaan Littoisissa. Herätysliikkeessä on sen jälkeen opeteltu tunnistamaan hyväksikäyttöä. Leppäsestä tuli ensimmäinen naispappi vanhoillislestadiolaisen liikkeen piiristä. – Vietin lapsena kesälomia Elman luona. Hän haluaa olla kuulolla, kun he haluavat jutella. Se muokkasi voimakkaasti identiteettiäni. Tilaisuuden tullen hän nappaa heidät kainaloon. Kuopus Toivo on 8. – En todellakaan suunnitellut piispan uraa, hän naurahtaa. – On uskomatonta, millaisia vuoria ruokaa kannamme kaupasta. Kun Leppänen alkoi työstää pappiskutsumustaan ja suhdettaan lestadiolaiseen herätysliikkeeseen, hän muisti Elman sanat. Että hän tulee vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä ja puhuu näin... Emme tunteneet entuudestaan, mutta hän tiesi, että olen kirjoittanut elämäkertoja. luokalla koulussa. Toivon, että liikkeessä muutoinkin vahvistuu rohkeus käydä avointa vuoropuhelua liikkeen opetuksen varjokohdista. Leppänen muistaa, miten upealta ja valmiilta elämä tuntui kolmannen lapsen syntymän jälkeen. Ensimmäinen ajatus oli, voiko se olla totta. – En ollut törmännyt hyväksikäyttöön herätysliikkeessä. Kosketuksen kautta ihminen kokee tulevansa täysin hyväksytyksi. Kovin aikaisin pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä isona
Kurssi ja lastenhoitokokemus poikivat lukiota käyvälle Pylkkäselle myös kesätyöpaikan päiväkodista. Puuha on tuttua, sillä olen hoitanut kotona pienempiä sisaruksia. Siellä tuli paljon uutta oppia. Pylkkänen on hoitanut helsinkiläistaaperoa keskiviikkoisin puolen vuoden ajan. 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 12 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 12 23.3.2021 12.16 23.3.2021 12.16. Hän tekee säännöllisesti hoitokeikkaa parissa muussakin perheessä. – Lastenhoito on kiinnostanut aina. Puolitoistavuotias on yhtä hymyä. ANU VALLINKOSKI | KUVAT EEVA ANUNDI E tt, två, tre, fyra, fem, Minja Pylkkänen, 17, laskee ääneen ja johdattaa kädestä pitäen pienen hoitolapsensa laskuun liukumäessä. harrastus Perheiden PELASTAJA Lastenhoitokeikka on monen nuoren ensimmäinen kosketus työelämään. Varsinainen työ tästä tuli, kun kävin viime vuonna MLL:n lastenhoitokurssin. Haluaisin varhaiskasvatuksen opettajaksi. – Tämä taitaa olla minulle myös tulevaisuuden ura
Minja Pylkkänen, 17, on tehnyt lukion ohella töitä lastenhoitajana. Hän haaveilee varhaiskasvatuksen opettajan urasta. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 13 ›› LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 13 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 13 24.3.2021 11.22 24.3.2021 11.22
Hän kertoo esimerkiksi olevansa nyt kärsivällisempi kuin ennen. Lastenhoito on tärkeää ja merkityksellistä työtä siinä missä mikä tahansa muukin työ, perhetoiminnan koordinaattori Anu Hämäläinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiristä sanoo. Kaikki palvelun listoilla olevat hoitajat ovat suorittaneet Minja Pylkkäsen tavoin lastenhoitokurssin tai ovat sosiaali-, terveystai kasvatusalan ammattilaisia tai opiskelijoita. 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 14 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 14 23.3.2021 12.16 23.3.2021 12.16. Me haluamme tähän muutoksen. Myöhemmin toiminta laajeni helpottamaan lapsiperheiden arkea ja mahdollistamaan pienen irtioton vanhemmille. Ne ovat olleet myös keino nostaa ja tehdä näkyväksi lastenvahtien työtä ja osaamista. – Moni ajattelee yhä, että lastenhoito on työtä, jota lähestulkoon kuka tahansa pystyy tekemään, eikä sitä välttämättä arvosteta kovin korkealle. – Esimerkiksi au pair -järjestöt ovat sanoneet, että kurssi ja MLL:n hoitajana työskenteleminen ovat merkittävä näyttö. Alun perin välityspalvelu ja kurssit perustettiin auttamaan sairaan lapsen hoidossa. Muillekin työnantajille ne Erityisen kivalta tuntuu, kun lapsen vieraskoreus karisee. MLL on jo vuosikymmenten ajan pyörittänyt lastenhoitovälitystä. Meriitti työnhaussa Hämäläisen mukaan ansioluettelossa komeilevasta merkinnästä MLL:n lastenhoitokurssin suorittamisesta on etua työnhaussa. Minjan mukaan lastenhoitotyö on kasvattanut myös häntä itseään. Lastenhoitotyö kunniaan Kautta aikain naapurintyttöjä tai sukulaisnuoria on pyydetty katsomaan pienempiään pikkukorvausta vastaan
kertovat nuoren aktiivisuudesta ja karttuneesta työkokemuksesta. Minja Pylkkänen kertoo oppineensa uutta etenkin vanhempien kohtaamisesta. Parasta on, kun voi olla perheille avuksi ja kokea työnsä merkitykselliseksi. Kun lapsi alkaa vähän kiukutella, huomaan, että hän luottaa minuun. Taaperon isä vahvistaa Pylkkäsen sanat lastenhoitotyön merkityksellisyydestä: – Nämä parituntiset suovat meille hetken hengähtää. – Ehkä toiveisiin vaikuttavat vanhempien aiemmat kokemukset lastenhoitajista. os. l Ennakkoverot pitää pidättää palkasta, jos samalle työntekijälle maksaa vuodessa vähintään 1 500 euroa. Itsellä on esimerkiksi voinut lapsuudessa olla ihana nuori tyttö hoitajana. Ajoittain kursseille ilmoittautuu myös eläkeikäisiä mutta poikia vain harvakseltaan. Ennakkoluuloja on valitettavasti myös. Kurssin käyneet miespuoliset hoitajat ovat kyllä olleet hyvin pidettyjä ja suosittuja perheiden keskuudessa, Anu Hämäläinen sanoo. Lastenhoitotyö on opettanut Pylkkäselle etenkin kärsivällisyyttä. l Työeläkevakuutusmaksu pitää hoitaa, jos samalle työntekijälle maksaa kuukauden aikana palkkoja vähintään 60,57 euroa. Se pitää tehdä aivan pienistäkin palkkasummista. Vaikkapa ruuan suhteen nirsoileva lapsi on vain pitänyt houkutella jollain konstilla syömään. – Perinteiset käsitykset miesten ja naisten rooleista istuvat ehkä tiukassa. Hetki omaa aikaa Leikkipuistossa vauhdin hurmaan mieltynyt taapero huomaa keinun. Nykyisin työnantajan pitää tehdä kaikista maksamistaan palkoista tulorekisteri-ilmoitus verottajalle. Lapsen kanssa ei voi keskittyä samalla tavalla. Kurssilaiset pääsevät paneutumaan vaipanvaihtoon, lapsen ja perheen kohtaamiseen, leikkimiseen, sairaan lapsen hoitoon sekä tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. – Lasten kanssahan olin tottunut puuhaamaan jo entuudestaan, kun olin hoitanut pikkusisaruksia, mutta vanhempien kanssa toimiminen oli uutta. Palkkaukseen paneutuneet yritykset ovat haistaneet markkinaraon ja alkaneet tarjota palveluita, jotka hoitavat kaikki lakisääteiset velvollisuudet ja maksut työnantajan puolesta. > Palkka.fi > Palkkaus.fi > Ukko.fi. Viiteenkymmeneen kurssituntiin mahtuu itsenäisiä tehtäviä, lähiopetusta ja yhdeksän tuntia harjoittelua perheessä. Kurssi on avoin kaikille 16–75-vuotiaille. – Lasten kanssa erityisen kivalta tuntuu, kun vieraskoreus karisee. Valtaosa MLL:n kursseille tulleista ja lastenhoitopalvelun listoilla olevista hoitajista on Pylkkäsen tapaan nuoria tyttöjä tai naisia. Apua palkanmaksuun löytyy mm. n Perhe työnantajana Vaikka moni edelleen sujauttaa lastenvahdille keikan päätteeksi setelin kouraan, on perhe lain mukaan lastenhoitajan työnantaja, jonka pitää huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan. Lastenhoitokursseille ilmoittautuu poikia vain harvoin. Osa toivoo keikalle nimenomaan naispuolista hoitajaa. l Työtapaturmavakuutus on pakollinen, jos kaikkien työntekijöiden palkkasumma nousee vuodessa yli 1 300 euroon. LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 15 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 15 LM3_s12-15_Lastenhoitotyo?.indd 15 23.3.2021 12.16 23.3.2021 12.16. Perheillä on välillä ehtoja hoitajille. Ei ihme, jos ajatuskin erilaisten maksujen ja ilmoitusten tekemisestä alkaa heikottaa. Saa ihan luvan kanssa tehdä omia juttuja ja rästihommia. Uudenmaan piirin ennätys on kaksi poikaa samalla kurssilla. Sinne siis! Minja Pylkkänen kuvailee lastenhoitajan työtä vastuulliseksi ja mukavaksi. Missä pojat. Monet muut velvoitteet lankeavat vasta, kun maksettu palkka kohoaa yli tietyn rajan. Jotkut haluavat välttämättä alle 20-vuotiaan ja jotkut vähintään 40-vuotiaan hoitajan. > Myös MLL:n lastenhoitotoiminnan asiakaspalvelu neuvoo perheitä työnantajana toimimisessa
Miltei valmiiksi työstetty Oikea ote -opas voitti sijaishuollon haastekisan, jonka voittajat julkistettiin helmikuussa Care Day – Sijaishuollon juhlapäivä -seminaarissa. Kustantamo Z etsii ensimmäisiä kirjailijoitaan kirjoituskilpailun kautta. Se on Suomen ensimmäinen ja ainoa pienkustantamo, joka keskittyy julkaisemaan ainoastaan lasten ja nuorten kirjoittamaa kirjallisuutta. Haastekisassa jaettiin myös kolme kunniamainintaa. Jos sijaishuollossa pystyttäisiin vastaamaan tarpeisiin tulevaisuudessa eri tavoin, voisi se ennaltaehkäistä hatkaamista, sanoi haastekisan voittajan esitellyt asiantuntija Onni Westlund Pesäpuu ry:stä. asti jatkuvan kilpailun säännöt löytyvät os. sukulaisille ja ystäville. Opas on laadittu yhdessä Voikukkia ry:n kanssa. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA ”Hyvä lastensuojelu on pitkäjänteistä työtä ja onnistuu vain, jos työntekijät voivat hyvin. Pienryhmäkoti Villa Sanka vei voiton Care Dayn eli sijaishuollon juhlapäivän leikkimielisessä leivontakisassa, johon osallistui lähes 90 kakkua. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on julkaissut oppaat Vahvistu vanhempana – Selko-opas vanhemmuuteen ja Vanhemmuus jatkuu. – Hatkaamiseen liittyy näiden nuorten omienkin kokemusten mukaan erilaisten tarpeiden täyttämistä. > tukiliitto.fi KILPAILUI LAPSESTA KIRJAILIJAKSI. PS. Oppaita laatimassa ollut Vahvistu vanhempana -kokemusasiantuntijatiimi sai helmikuussa oikeusministeriön 10 000 euron suuruisen Demokratiapalkinnon. Pienryhmäkodin lapset suunnittelivat ja valmistivat kakun itse. Ryhmärämä-nimisen joukkueen laatiman oppaan mukaan hatkaamista ennaltaehkäisevät osallisuus, itsenäisyys, konkreettisuus, empatia ja aitous. Vahvistu vanhempana -toiminta on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Kaikille eväät elämään -avustusohjelmaa. Kakku keräsikin huimat 477 ääntä. Onnea! SELKOTIETOAI KUN VANHEMPI TARVITSEE ERITYISTÄ TUKEA Saatavilla on kaksi uutta selko-opasta perheille, joissa vanhemmalla on kehitysvamma tai vastaava tuen tarve. Yhden niistä sai Satanuoret-ryhmä, joka oli ideoinut Lapsen oikeuksien passin. Jälkimmäinen on suunnattu perheille, joissa lapsi on otettu huostaan tai sijoitettu kodin ulkopuolelle. HAASTEKISAI OPAS HATKAAMISESTA Pian sijaishuollon ammattilaisilla on käytössään nuorten laatima hatkaamiseen eli luvattomaan poissaoloon keskittyvä opas. Se on lastensuojelun parissa työskenteleville ammattilaisille suunnattu oppikokonaisuus, joka pitää uusia tietyin väliajoin ja on edellytys työssä toimimiselle. 31.5. He tekivät myös paljon töitä sen eteen, että leipomus saisi mahdollisimman paljon ääniä Instagramissa lähettämällä linkkiä mm. Se taas vaatii parempia palkkoja ja inhimillisempää työkuormaa eli rahaa.” PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI, THL:N TUTKIJA MARKO MANNINEN MUSTREAD-JULKAISUSSA. > kustannusz.fi/kirjoituskilpailu PI EN RY H M ÄK O TI VI LL A SA N KA M O ST PH O TO S 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s16.21_Tulva.indd 16 LM3_s16.21_Tulva.indd 16 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14
– Eräs 6.-luokkalainen tyttö kertoi osallistuvansa Intopiukeen toimintaan, jotta uskaltaisi paremmin puhua toisille ihmisille. VALTAKUNNALLISTA LEIKKIPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 24.4.! LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 17 ›› ›› LM3_s16.21_Tulva.indd 17 LM3_s16.21_Tulva.indd 17 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. Yksi isoimpia lapsistrategiaan liittyviä asioita on, että sovimme kuuntelevamme lapsia enemmän myös kaikissa lainsäädännön valmisteluvaiheissa. Niihin osallistuvat 1.–6.-luokkien oppilaat kokoontuvat kerran viikossa koulullaan tunnin verran kerrallaan. Vanhemmatkin ovat kiinnostuksella seuranneet hahmon kehittelyä. Nipulin päätavoite on, että ilmaisuryhmissä rohkaistutaan turvallisessa porukassa. Hahmot esiintyivät Intopiukeen ilmaisuryhmissä, joissa kokeillaan erilaisia rooleja, ideoidaan pieniä esityksiä ja seikkaillaan yhdessä tuumin draamatarinoissa. Oman hahmon esittelyä on odotettu ja päiviä laskettu. Koko maassa on tähän tarkoitukseen myönnetty 6,4 miljoonaa euroa. Myös sopivaa rekvisiittaa on keräilty kotoa mukaan, sanoo draamapedagogi Satu Nipuli, joka vetää Heinolassa 11 koulukerhoa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että siihen sitoutuneet valtiot edistävät kaikin keinoin lapsen oikeuksien toteutumista. MIKÄ LAPSISTRATEGIA. Koulukerhoissa ei valmistella esityksiä yleisölle, sillä se ei palvelisi ydintarkoitusta. Se on mielestäni tosi tärkeä tavoite ja arvo. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori voi ensi syksystä alkaen asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta aloittaa yhden mieleisen, maksuttoman harrastuksen. SA TU N IP U LI LAPSISTRATEGIAI SAMAA TÄHTIPÖLYÄ! Tv-ohjelma Putouksesta tutuksi tullut Tanhupallo kiteytti, miksi on aivan itsestään selvää, että lapsen oikeuksien toteumista pitää kaikin keinoin edistää: Me ollaan samaa tähtipölyä kaikki! Tanhupallo esiintyi maaliskuussa lapsille ja nuorille suunnatussa tilaisuudessa, jolla juhlistettiin kansallisen lapsistrategian valmistumista ja käyttöönottoa. Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen yli hallituskausien ulottuva lapsistrategia. Maria Hintikan juontama tilaisuus on katsottavissa YouTubessa toukokuun puoleen väliin asti. – Tunnelmat kerhoissa ovat olleet hilpeät. Heinolan kaupunki on saanut 20 000 euron suuruisen avustuksen harrastustoiminnan käynnistämiseen. En arvannut, että hahmon tekeminen olisi monelle näin innostavaa. Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen: l kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, l otetaan lapset vahvasti huomioon yhteiskunnassa ja l tuetaan lasten hyvinvointia. – Minusta on tärkeää, että jokainen lapsi tulee kuulluksi. perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulta, kuullaanko lapsia Suomessa. ULLA OJALA Plim Plom on superuimari ja Potta-koira kuulemma Putouksen Pöntön serkku. YouTuben kautta välitetyssä tilaisuudessa lapsihaastattelija kysyi mm. Kiurun mukaan lapsia kuullaan, mutta hän kysyi, kuunnellaanko sitä, mitä lapset sanovat. Totta siis on, mitä heinolalainen tuttava hehkutti puhelimessa: heidän lapsensa pääsevät alakoulussa heti koulupäivän jälkeen harrastamaan ilmaiseksi! Heinola on yksi niistä 112 paikkakunnasta, jotka pilotoivat parhaillaan harrastamisen Suomen mallia. KYLILLÄ KUULTUA ILMAISIA HARRASTUKSIA KOULUIHIN Heinolalaisissa alakouluissa syntyi maaliskuussa Putous-ohjelman henkeen erilaisia hahmoja, kuten Ilopilleri, Bilehiiri, Nakki Matti, Kuti kuti Mummeli ja Koulukarkuri Päivi
18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s16.21_Tulva.indd 18 LM3_s16.21_Tulva.indd 18 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. SOS-kehittäjänuorten kysymyksen kotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista: Mitä aiotte tehdä, että kaikki lapset nähdään samanarvoisina. Jussi Halla-aho (ps.) muistutti, että Suomessa asiat ovat kuitenkin aika hyvin, eikä lapsia joudu esim. Eniten sitä on hyödynnetty lastensuojelun päihdeseurannoissa. Käyttäjät ovat kokeneet laitteen käytön suhteellisen helpoksi. Seurattavalla henkilöllä on kotona sekä alkometri että kännykkäsovellus ja hoitavalla taholla nettiportaali. Previct on ollut käytössä Sodankylän kunnassa viime syksystä lähtien. Tämä on mahdollista A-klinikkasäätiön tarjoaman digitaalisen Previct-palvelun avulla. Saramolla on kokemusta sijoituksista, sillä hänen lapsuudenperheensä oli sijaisperhe. Käy katsomassa Lastensuojelun Keskusliiton ja Lasten uutisten järjestämä vaalipaneeli HS:n verkkosivuilla! TU U LI VA LO 9-vuotias Valdemar Saloniemi (edessä) juonsi vaalitentin yhdessä Helsingin Sanomien toimittaja Valtteri Parikan (vas.) kanssa. – Paljon on merkitystä sillä, että opettaja kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. kadulle. Sari Essayahin (kd.) mukaan lähtökohta on se, että kaikkia lapsia pitää kohdella tasavertaisesti eli kaikille pitää taata samat harrastusja koulunkäyntimahdollisuudet. Perheen lastensuojeluasiakkuus on motivoinut sen käyttöön: reaaliaikaista, luotettavaa tietoa on käytetty mm. koulukiusaamista, rasismia ja koulujen sisäilmaongelmia. DIGIPALVELUI APUA RAITTIUTEEN ETÄNÄ Miltä kuulostaisi, jos lastensuojelun asiakasperheen vanhemman alkoholinkäyttöä voitaisiin seurata luotettavasti etänä. Puolueiden edustajat saivat vastattavakseen mm. Hän kertoi hallituksen toimivan asian eteen. Lisäosaa aletaan testata kevään kuluessa Satakunnassa. Saramon mukaan aikuiset siirtävät omia ennakkoluulojaan sijoitetuista lapsista myös lapsille. Yhdeksän hallitusja oppositiopuolueen puheenjohtajaa oli vastaamassa lasten esittämiin kysymyksiin. Sosiaalityön johtaja, perhekeskuskoordinaattori Kati Aikio sanoo lastensuojelun olevan todella tyytyväinen siihen, että päihdeja mielenterveyspalveluista on saatu reaaliaikaista tietoa asiakkaan kuntoutumisen edistymisestä. Siis ne tyypit, jotka päättävät, mihin kunta meidän varojamme käyttää.” KÄSIKIRJOITTAJA JA OHJAAJA SUSANNA KUPARINEN JOURNALISTI-LEHDESSÄ. Previctiin kehitettiin lisäosa, jonka avulla lapsi voi ottaa yhteyttä lastensuojelun työntekijäänsä. Maria Ohisalo (vihr.) korjasi Halla-ahon väitettä: Suomessakin on lapsia ja nuoria, jotka joutuvat välillä kaduille. Annika Saarikko (kesk.) harmitteli, ettei sijoitettuja lapsia auteta tarpeeksi täysi-ikäisyyden jälkeen. Hän on ollut töissä myös kaupungin nuorisokodissa. Palvelun käyttö alkoi Suomessa viime vuonna. ”Kun Koskelan murhenäytelmän vastuullisia etsittiin, kuntapoliitikot jätettiin kuitenkin rauhaan. Ruotsissa palvelua käyttää jo noin puolet kunnista. Äitiyslomalla olevaa Li Anderssonia (vas.) sijaisti opetusministeri Jussi Saramo (vas.). ALLE 20-VUOTIAISTA 70% PELAA DIGITAALISIA VIIHDEPELEJÄ VIIKOITTAIN. KUNTAVAALITI LAPSET KYSYIVÄT POLIITIKOILTA Helmikuussa pidettiin vuoden tärkein kuntavaalipaneeli, Lasten vaalipaneeli, Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Helsingin Sanomien Lasten uutisten juontamassa tilaisuudessa käsiteltiin myös mm. Vastaamassa olivat Jussi Saramo (vas.), Petteri Orpo, Anna-Maja Henriksson, Maria Ohisalo, Sanna Marin, Jussi Halla-aho, Sari Essayah, Harry Harkimo ja Annika Saarikko. Yksi asiakas oli saanut Previctin tuottaman datan avulla lapsen lähivanhemman vakuutettua siitä, että hän oli pysynyt raittiina. todistusaineistona hallinto-oikeudessa
VERKKOSIVUTI DIGITAALISTA NUORISOTYÖTÄ SAAMEKSI Saamelaisnuorille on nyt tarjolla tietoa ja neuvontaa kolmella saamen kielellä ja suomeksi. Lapset oppivat kielen hyvin kielipesissä eli kielikylpyä tarjoavissa päiväkodeissa Ivalossa ja Sevettijärvellä. > nuor.fi JU H A KA U PP IN EN M O ST PH O TO S Anni-Sofia Niittyvuopio LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 19 ›› ›› LM3_s16.21_Tulva.indd 19 LM3_s16.21_Tulva.indd 19 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14. Yhteydenotot liittyivät mm. Tulosten perusteella voidaan mahdollisesti kehittää elinympäristöä terveellisempään suuntaan. Korona-aikana vähiten tyytyväisiä elämäänsä ovat olleet tytöt, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät ja yksin asuvat. Tyytyväisyys tipahti 8,0:aan. > www.nuorisotutkimusseura.fi/ poikkeusolot KOULUI AINEENOPETUSTA KOLTANSAAMEKSI Koltansaamelaisille lapsille kehitetään vahvempaa omakielistä koulutietä Kielipesästä kouluun -hankkeessa, jota Suomen kulttuurirahasto tukee 200 000 eurolla. lasten huoltoja tapaamisriitoihin, sijaishuollosta karanneisiin lapsiin ja nuoriin sekä riitoihin lasten tapaamisista karanteenin aikana tai sairastaessa. Tutkimuksessa rakennettiin lattialla lapsen ryömimistä matkiva vauvarobotti, joka mittasi matoista peräisin olevia hengitysilman hiukkasia ja mikrobeja. BAROMETRII KORONA KURITTAA 15–25-vuotiaiden tyytyväisyys elämään laski 0,5 kouluarvosanan verran korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. VAUVAI MATOT PÖLISEVÄT Pienten konttaavien lasten hengitysilmassa hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa, kertoo tutkimus, jonka tekemiseen THL:n tutkijat osallistuivat. Esille tulivat myös vaikeudet löytää sijoituspaikka korona-altistuneille tai tartunnan saaneille lapsille. Jatkossa selvitetään, suojaavatko nämä mikrobit lapsia varhaislapsuuden ylähengitystieinfektioilta. kehittää uhanalaiselle kielelle aineenopetusta, jota ei ole tähän asti ollut. Tavoitteena on mm. Kyseessä on Nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku. Koiraperheissä bakteerikanta on huomattavasti monipuolisempi ja runsaampi kuin koirattomissa kodeissa. KORONA SOSIAALIPÄIVYSTYKSISSÄ KIIRETTÄ Yli puolet THL:n kyselyyn vastanneista kuntien sosiaalipäivystyksistä arvioi, että korona lisäsi viime syksynä lasten ja nuorten tilanteisiin liittyviä työtehtäviä normaalitilanteeseen verrattuna. Ongelmana on, että kielipolku katkeaa, kun lapset menevät kouluun. Saamelaiskäräjien DigiÁrran-hankkeessa rakennettu sivusto vahvistaa myös saamelaisnuorten osallisuutta ja identiteettiä. PS. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopion mukaan on tärkeää tarjota suomeksi tietoa saamelaiskulttuurista ja saamelaisten oikeuksista myös heille, jotka eivät jostain syystä ole oppineet äidinkieltään
– Traumat eivät ole mikään tuomio onnettomaan elämään, vaan on täysin mahdollista saada apua ja parantua vaikeistakin kokemuksista. Pääsimme myös tutustumaan helsinkiläiseen perhekeskukseen ja tapasimme kokemusasiantuntijoita, lapsia ja vanhempia. ”Ruotsissa pelätään, että avainlapset tottuvat jouten maleksimiseen ylen määrin ja sortuvat kaikenlaiseen ikivaltaan.” Jutussa pohdittiin, kuinka avainlapsen asemaa voisi parantaa, sillä ”hän voi toisaalta nauttia vapaudesta ja luottamuksesta, mutta tuntea myös olonsa yksinäiseksi, kun muita huudellaan kotiin syömään”. Siksi Rita ei voi hyvin. ILTAPÄIVÄTOIMINTAI AVAINLAPSET Keväällä 1955 Lapsi ja nuoriso -lehteä (Lapsen Maailman edeltäjää) puhutti Ruotsissa yleistynyt nyckelbarneli avainlapsi-ilmiö, joka oli rantautumassa myös Suomeen. Sarjan alussa hän palaa takaisin työhönsä lastensuojeluun oltuaan hyllytettynä poliisitutkinnan ajan. Sen tiloihin ehdotettiin järjestettävän iltapäiviksi toimintaa, jota vetäisi joku kotiäiti tai opiskelija. ”Tällaisen kerhon järjestämisen ei luulisi tulivan kovin kalliiksi yhteisin voimin.” ANU JÄMSÉN TV-SARJAI DRAAMAA LASTENSUOJELUN ARJESTA Pala sydämestä on Ylen kahdeksanosainen draamasarja lastensuojelun sosiaalityön tekijöistä ja heidän arjestaan. Auttaja tarvitsisi itse apua. Avainlapsia arveltiin Suomessa olevan eniten suurten kaupunkien lähiöissä, joiden varsin uusissa asuintaloissa oli usein askarteluhuone. Sillä tarkoitettiin kansakoulua (nyk. Jututin myös alalla toimivia tuttaviani. Avainlapsi ei viihtynyt yksin kotona, vaan lähti kadulle tai pihalle. – Näen roolihahmoni käytöksen hyvin loogisena. – Sosiaalialan ihmisiltä on tullut ilahtunutta viestiä siitä, että näkökulma on nimenomaan sosiaalityöntekijöiden, sanoo Lehtikari. Rita työskentelee painavan vastuun alla ja suurella sydämellä itsensä unohtaen. Elämänkarhean ja koukuttavan sarjan pääosassa on itsepäisesti ja kulmikkaasti käyttäytyvä, auktoriteetteja kumartelematon ja asiakkailleen kaikkensa antava vastaava sosiaalityöntekijä Rita, jota näyttelee Lotta Lehtikari. Paras apu on löytynyt Rosen-terapiasta. – Alan ammattilaisia pyydettiin kommentoimaan käsikirjoitusta kirjoitusvaiheessa. Sisar teki itsemurhan kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen. Sarja näyttää, kuinka vaativaa, ristiriitaista ja resurssien puutteen vaivaamaa lastensuojelun ammattilaisten arki saattaa olla. alakoulun 1.–4.luokkaa) käyvää lasta, jonka huoltajat olivat töissä. Lehtikari tunsi roolin alusta saakka omakseen, sillä hän traumatisoitui itse lapsena ja uudelleen aikuisena. Koko työryhmä teki paljon ennakkotyötä, jotta lastensuojelun maailma olisi sarjassa mahdollisimman totuudenmukainen. Hän syttyi sarjalle ja Ritan roolihahmolle välittömästi lukiessaan ensimmäisen kerran käsikirjoitusta, jota hän pitää kauttaaltaan erittäin hyvin kirjoitettuna. Pala sydämestä on nähtävissä kokonaisuudessaan Yle Areenassa, ja sitä esitetään Yle TV1:ssä sunnuntaisin. SOLUASUNNOSSA TUNTEMATTOMIEN KANSSA ASUISI ENÄÄ 14% NUORISTA. Kuusivuotias Elli on kadoksissa, ja Ritaa syytetään epäonnisen sijoituspäätöksen seurauksista. Rita (Lotta Lehtikari) saa asiakkaakseen Jasminin (Saimi Kahri). Lehtikari pitää sarjaa kiinnostavana ja hienona sen takia, että siinä on syvyyttä ja voimakkaita yhtymäkohtia todelliseen elämään. Hänen työskentelytapaansa ja kaikkeen käytökseen vaikuttaa oma, lapsuudessa koettu trauma ja työn mukanaan tuoma uudelleentraumatisoituminen, joita hän ei ole käsitellyt. Hänen äitinsä sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja hänellä oli vahvasti narsistisia piirteitä. Hän on selviytynyt lapsuuden trauman kanssa kehittämällä puolustusmekanismeja, mutta aikuisiällä koettu uusi trauma nostaa pintaan myös aiemmat kokemukset ja hän alkaa oireilla. YL E KU VA PA LV EL U 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2021 LM3_s16.21_Tulva.indd 20 LM3_s16.21_Tulva.indd 20 22.3.2021 13.14 22.3.2021 13.14