LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU | 3 | 2018 Musiikki Sijaisvanhemmuuden haasteet Mindfulnessia muksuille Tutkimus puoltaa vuoroasumista Liperiläisessä päiväkodissa kuullaan lasta Koulubussissa on tunnelmaa! sitoo hetkeen Untitled-1.indd 1 13.2.2018 13.11
osoitteessa: www.lastensuojelunkesapaivat. 2018 Sinä ja minä – Du och jag Aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäivät Ilmoittautuminen alkaa 5.3. Puhujina mm.: Katri Saarikivi Mirjam Kalland Taina Laajasalo Tuomas Kurttila Safety for Children: New thinking New approaches The Nordic Congress on Child Welfare in Reykjavik, Iceland 5 – 7 September 2018 LM 3/2018 s.2 Untitled-1.indd 2 12.2.2018 12.02. Safety for Children: New thinking New approaches The Nordic Congress on Child Welfare in Reykjavik, Iceland 5 – 7 September 2018 LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT TAIDETEHDAS PORVOO 5.-6.6
On myös päästävä eroon nykytilanteesta, jossa viidennes isistä ei pidä päivääkään isyysvapaata. Tämä kertonee ainakin osittain siitä, että valmistelussa mentiin työ edellä ja lapset perässä. Lapsija perhejärjestöt eivät olleet mukana sen valmistelun ensimmäisessä vaiheessa, sen sijaan työmarkkinajärjestöt olivat. Bussiin noustessa lapset voi päästää jonossa aikuisten ohi, ravintoloissa lasten kuuluu kokea olevansa tervetulleita asiakkaita sekä henkilökunnan että kanssaruokailijoiden silmissä, hiihtoladulla tulee mieluummin kehua lasta kuin hermostua hänen hitauteensa. Lapsista, joiden oletettiin olevan aikuisia jo ennen kymmenettä ikävuottaan. Yhteiskunnan monimutkaisuus ja perheiden moninaistuvat tarpeet eivät mahdollista kategorisia ratkaisuja. Perhevapaauudistuksen kaatuminen kuohuttaa, vaikka kaikki tuntuvat olevan yksimielisiä sen tarpeesta. Arjen lapsiystävällisyyden lisäksi päätöksenteossa on entistä paremmin otettava huomioon lapsen etu. Tavoitteista ja keinoista ei sen sijaan päästy yhteisymmärrykseen, ja työ kaatui liian tiukkoihin talouden reunaehtoihin. Suomessa on edelläkävijäkuntia, joissa lapsiystävällisyys on arkea. Enää on ratkaistava resurssikysymys, mutta eiköhän sekin lapsiystävällisessä Suomessa onnistu! n ” Perhevapaauudistuksen valmistelussa mentiin työ edellä ja lapset perässä ” Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 3/2018 s3 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 3 LM3_s3_PK.indd 3 14.2.2018 16.49. Lasta ei voi arvottaa syntyperänsä vuoksi, vaan lapsuus on itseisarvo sinänsä. Lapsiystävällisessä kunnassa huolehditaan siitä, että lapsen oikeudet huomioidaan, kun tehdään arjen ratkaisuja. Lapsista, joilla oletettiin olevan aikuisen ymmärrys monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista – ja tätä kautta myös vastuu teoista, joihin he syntyperänsä vuoksi ajautuivat, usein tahtomattaan tai ymmärtämättään. Hiljattain kaatuneessa perhevapaauudistuksessa ei näkynyt riittävän vahvasti lasten ja perheiden näkökulma. Tiedetään, että isien kotiin jääminen pienten lasten kanssa tukee myös äitien töihin paluuta ja jakaa hoitovastuuta vanhempien kesken. Tällaisissa tilanteissa olen viime aikoina törmännyt lapsiin tuskastuviin aikuisiin, jotka tuntuvat pitävän omaa arvoaan isompana kuin lasten. On käännettävä kaikki kivet, jottei Suomen syntyvyys enää jatka laskuaan. pääkirjoitus Tästä Lapsen Maailman numerosta löytyy koskettava juttukokonaisuus Suomen sisällissodan lapsista. Jokainen lapsi on yhtä tärkeä yhteiskunnalle ja sen tulevaisuudelle. Lapsija perhejärjestöt muistuttavatkin, että perhevapaissa tarvitaan ehdottomasti isän kiintiön kasvattamista ja korvaustason nostoa. Lapsiystävällisyyden soisi jo olevan arkipäivää. Vanhempien yhteisen kiintiön leikkaaminen puolestaan on heikennys niille perheille, joiden elämäntilanteessa ei syystä tai toisesta ole mahdollista jakaa vapaita. Tiedetään, että hyvinvoivat lapset ovat toimivan yhteiskunnan merkki. He eivät voineet elää lapsuutta, eikä heitä suojeltu. Jos arvioidaan asioita lapset edellä ja työllisyysratkaisut perässä, voidaan päätyä melko samoihin päätelmiin niistä keinoista, joilla perhevapaauudistusta tulisi viedä eteenpäin. Kiireessä uudistuksiin on vaikea sitouttaa oikeita tahoja. Lapset tarvitsevat erityistä suojelua. Perhevapaauudistusta ruvettiin valmistelemaan kiireellä, mikä on valitettavan tyypillinen tapa nykyhallinnossa. Se rakentuu pienistä teoista
Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LM 3/2018 s.4-5 4 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s4-5_Sislu.indd 4 14.2.2018 16.58. fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy / Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. s. 28 KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma. vuosikerta KANSI Ida Väänäsen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. KOKO LEHDEN TUOTTO MENEE Lastensuoje lun Keskusliito n toimintaan ! Tuubakimalaisen Miikka Kallio keikalla Ruoriniemen päiväkodissa Lahdessa. 77
osa: Naomi Katayi LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka käsittelee lasten ja nuorten kasvatusta sekä lastensuojelukysymyksiä. Järjestöagentit koordinoivat oman alueensa yhteistyötä. VÄÄKSY l. Keskusliitto koordinoi hankekokonaisuutta ja tukee mukana olevien kumppaneiden toimintaa. Hankkeen myötä vahvistetaan mm. LAHTI SAAMMEKO ESITELLÄ. 4-5 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 5 LM3_s4-5_Sislu.indd 5 16.2.2018 9.28. VAASA l. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. > www.lskl.fi/perheet-keskioon/ MAALISKUU | 3 | 2018 Sami Isoniemestä tuli poliisi. Miksi Soili Perkiö puhkeaa laulamaan kesken kaiken. 28 l. Perhekeskustoimijoille tarjotaan koulutusta ja konsultointia, joissa hyödynnetään järjestöjen osaamista, tietoa ja uusia toimintamalleja. PERHEET KESKIÖÖN! STEA on myöntänyt Lastensuojelun Keskusliitolle avustusta järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja koordinointiin. 36 LM 3/2017 s. 22 l. Esittelyssä nuoria musiikintekijöitä 26 l. Mindfulnessia muksuille 18 Tutkittua tietoa: Vuoroasumista on tutkittu 21 Infografiikka: Mitä Suomi kuuntelee. Viisivuotiaana lastenkotiin sijoitettu Sami Isoniemi tekee väitöskirjaa poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle 42 l. s. 39 Palvelukortti 50 Anni ja Kerttu pohtivat onnellisuutta 52 Kuukauden kirjat: Lasten kirjallisuustieto 53 Johanna Korhosen kolumni 54 Sami Parkkisen Muotokuva-sarjan 31. RAJAMÄKI l. 12 Henna Korvenoja tekee musiikkia. 22 Liperin innovatiivinen varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen. HELSINKI LIPERI l l. PALSTAT 3 Pääkirjoitus 6 Tietotulvassa mm. Hankkeessa toimii kuusi järjestöagenttia kuudessa maakunnassa: Lapissa, PohjoisKarjalassa, Pohjois-Savossa, PäijätHämeessä, pääkaupunkiseudulla/ Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Keskusliitto levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. l. Tuubakimalainen kiertää päiväkoteja ja kouluja ASIAA 32 Sijaisvanhemmuus on haastavaa 36 l. 12 l. Perheet keskiöön! on 54 järjestön yhteinen hanke (2018– 2020), jonka tavoitteena on kiinnittää järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa kaikkialla Suomessa. Olli Järvinen alias Rokki-Olli sompaa koulubussia 45 Viljo, 9, Erkki, 10, ja Lauri, 17, osallistuivat sisällissotaan vuonna 1918 JA SE SOI... järjestöjen ja perhekeskustoimijoiden verkostoitumista sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa. Se on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. s. s. Liperissä on kehitetty varhaiskasvatusta 40 Vanhemmat: Miten yhdistätte rajat ja rakkauden
Voit laittaa vaikkapa pehmolelun vatsan päälle ja seurata miten se nousee ja laskee hengityksen tahtiin. Hän on vuodesta 2012 vetänyt opettajien mindfulness-koulutuksia. Harjoitteiden kautta lasten ja nuorten on mahdollista saada sanastoa ja kokemuksia siitä, millaisia tunteita koemme, millaisia tuntemuksia kehossamme on ja millaisia ajatuksia päässämme pyörii. | 7 OSTOKOKEET | 10 PYYDÄ APUA! -NAPPI | 11 VLOGGAAJA VAIKUTTAA 7 LM 3/2018 s.6-11 6 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s6-11_Tulva.indd 6 16.2.2018 9.42. Voit hetken tunnustella, miltä lattia tuntuu kehoa vasten. KOONNUT | ULLA OJALA tieto tulva M O ST PH O TO S Mielen jumppaa MUKSUILLE MERITÄHTI Maarit Lassanderin vinkki lasten harjoituksesta: l Asetu makuulle kaikki raajat osoittaen eri suuntiin ja kuvittele olevasi meritähti. – Valmiiksi ryhmäytyneen luokan jäsenenä voi turvallisesti pysähtyä harjoitusten äärelle, sanoo asiantuntija Maarit Lassander Suomen Mielenterveysseurasta. Toki hyvinvointi myös parantaa oppimistuloksia, mutta en tee tätä tuloksellisuuden näkökulmasta. Jos on ilta, voit vaikkapa antaa unen tulla. Espoolaisen Kilonpuiston koulun opettaja Susanna Ahvalo on opettanut tunneja tietoisuustaitoja oppilailleen jo vuosien ajan ja kokee lasten hyötyvän niistä paljon. Tietoisuustai läsnäolotaidoiksi suomennettu mindfulness on mielen jumppaa, jossa harjoitellaan hyväksyvää levollista läsnäoloa tässä hetkessä. Susanna Ahvalo on samaa mieltä: – Tiedostamalla, mitä omassa mielessä ja kehossa tapahtuu, lapset voivat päästää irti impulsiivisesta käytöksestä ja suunnata kohti rakentavaa toimintaa. Kokemukseni on, että tätä kautta oppilaiden henkinen hyvinvointi sekä yhteisöllisyys porukassa lisääntyvät. Lassanderin mukaan mindfulness auttaa lapsia myös keskittymään ja vahvistaa oman toiminnan ohjausta. Kutitusta, lämpöä, kylmyyttä, keveyttä. Mitä tuntemuksia huomaat. l Hengitä syvään alavatsaan, kehon keskukseen, venytä käsiäsi ja jalkojasi niin pitkälle kuin pystyt. – Näen, että mindfulness-harjoitteet ovat kaiken oppimisen perusta, koska ne itsessään opettavat keskittymistä ja lisäävät tietoisuutta omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Toista venytys ja rentoutuminen pari kertaa. l Huomaa miten kädet, jalat, pää, käsivarret ja niska lepäävät painavina lattiaa vasten. Suomessa lapset pääsevät mindfulnessista osallisiksi pääasiassa kouluissa. > mielenterveysseura.fi/harjoitukset SIVUILLA MM. Pane nämä merkille ja anna sitten itsesi rentoutua. l Voi lopuksi mennä mykkyrälle mukavaan asentoon. Kaikki johtaa siihen, että muut ihmiset on helpompi ottaa huomioon. l Sulje silmät ja tunnustele, miltä kehossa tuntuu, kun venytät käsiä ja jalkoja ulospäin sisäänhengityksellä, ja annat niiden rentoutua uloshengityksellä
Sen lisäksi koeostajat pelaavat peliautomaatilla ainoastaan muutaman hetken. ALAIKÄISET PELAAVAT RAHAPELEJÄ . asti nähtävillä Uuden lastensairaalan potilasvaatteiden mallikappaleita. 6-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 7 ›› LM3_s6-11_Tulva.indd 7 16.2.2018 9.41. Musiikin lisäksi kuullaan lasten juontamia lähetyksiä ja haastatteluja, lasten uutisia ja puhetta lastenkulttuuriin liittyvistä aiheista. Tutkija Mikko Meriläinen taas perustelee, miksi digiasioiden opettaminen kuuluu vanhempien kasvatusvelvollisuuteen. Helsingissä Designmuseossa on 11.3. – Ilmeisesti viesti ei ole mennyt riittävästi läpi, koska koeostojen tulokset eivät olleet merkittävästi vuoden takaisia parempia. 163 100 Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia OLI VIIME VUODEN MYYDYIN KIRJA JA MYI kappaletta. Siellä syntyi vaatteissa esiintyvä, meren alla asusteleva Meri pöllö-hahmo. SE RG IO U RB IN A LASTEN MUSAA 24/7 Mitä teet, kun olet hoilannut lastenlaulurepertuaarisi loppuun. Vain 12 % myyjistä kysyi nuorilta näyttäviltä asiakkailta henkilöllisyystodistusta näiden pyrkiessä pelaamaan pelisaleissa tai kaupan yhteydessä olevilla peliautomaateilla. Jos pelaajat olisivat aidosti alaikäisiä ja pelaisivat pitempään, asiaan puututtaisiin useammin. Vaatteiden suunnittelusta ovat vastanneet Ivana Helsingin Paola Suhonen ja Piia Honkanen, mutta niiden lähtökohdat on luotu yhdessä lasten kanssa osallistavissa työpajoissa. Yhteiskunnan pitäisit tulla apuun, ettei harrastus olisi lompakon paksuudesta kiinni.” URHEILUTOIMITTAJALEGENDA KAUKO-AATOS LEVÄAHO DEMOKRAATISSA. Pelisalien ja kauppojen henkilökunnan ikärajakoulutusta jatketaan. Miksi omavalvontaa on vaikea saada toimimaan, Veikkauksen vastuullisen pelitoiminnan päällikkö Hannu Rinkinen. Rinkinen myöntää, etteivät koeostojen tulokset ole Veikkauksen mielestä lähelläkään riittävää tasoa. LM 3/2018 s. lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila pohtii, miksi koulujen wilmaja helmiviestit ovat ongelmallisia lasten kannalta. > Podcasteja voi kuunnella Yle Areenassa. Veikkaus ohjeistaa kumppaniensa henkilökuntaa varmistamaan kaikkien sellaisten henkilöiden iän, joita he epäilevät alle 23-vuotiaksi. – Täytyy muistaa, että koeostoissa ei käytetä alaikäisiä pelaajia, vaan nuorelta näyttäviä täysi-ikäisiä. Sarjaan liittyy myös artikkelikokonaisuus, jossa esim. Asiantuntijana on isä, opettaja ja tietokirjailija Jarno Paalasmaa. Tämä käy ilmi Helsingissä tehtyjen rahapelaamisen ostokokeiden tuloksista. Yksi vaihtoehto on Lasten oma radio, joka soittaa YouTubessa kotimaista lastenmusiikkia ympäri vuorokauden. ”Tavallinen duunari ei saa lastaan samalla tavalla mukaan harrastuksiin kuin rikkaamman lapsi. > www.lastenomaradio.fi M O ST PH O TO S PODCASTEJA KASVATUKSESTA Yle Oppimisen 7-osaisessa Kasvatusviisautta kiireisille -podcast-sarjassa äiti ja toimittaja Anu Heikkinen selvittää, miten tämän päivän kasvatushaasteista voisi selvitä klassikkokasvattajien opeilla
36 % vastasi tekevänsä sijoituksen tästä syystä joskus. Väestöön suhteutettuna vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu. M O ST PH O TO S Lapsia sijoitetaan, kun MIELENTERVEYSPALVELUITA EI LÖYDY ”KETTINGILLÄ KASVOIHIN” Kuntaliiton kyselyn avovastauksissa lastensuojelun piirissä olevien lasten ahdinkoa kuvaillaan näin: ”Pahin tilanne on ollut, että heti itsemurhayrityksen jälkeen lapsi käännytetään takaisin lastensuojelulaitokseen.” ”Erityisen vaikeita lastensuojelussa ovat ne tilanteet, kun lapsi selvästi oireilee vakavasti psyykkisesti ja käyttäytyy jopa omaa ja toisten henkeä ja terveyttä vaarantaen, mutta lasta ei oteta osastolle tai mihinkään arviointiin. 31 % lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa lapsia hyvin usein siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät ole jostakin syystä järjestyneet. Vain 37 % järjestäjäorganisaatioista sai lapselle mielenterveyspalveluita kohtuullisella työmäärällä tai viiveettä. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 tekemään kyselyyn vastasi lähes 93 % kaikista Suomen lastensuojelun järjestäjätahoista, joita on 180. Järjestäjät edustavat 278 kuntaa. Niitä tarvitaan sekä vaikeasti hoidettavien lasten psykiatriseen kuntouttavaan hoitoon että varhaiseen tukeen vanhemmille silloin, kun lapsen kasvattaminen on haasteellista tai vanhemmalla itsellään on mielenterveyshäiriöitä. Lastensuojelun piirissä olevien lasten on huomattavasti aiempaa vaikeampi saada tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita, arvioivat lastensuojelun järjestäjätahot. Viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 63 %. Teini-ikäinen on potkinut äitiä päähän, lyönyt isää kettingillä kasvoihin, puhuu sekavia, ei voi käydä somaattisen sairautensa vuoksi koulua. – Lasten mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt katastrofaalisesti, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. Sote-uudistuksessa pitäisi pystyä rakentamaan rajapintaa lastensuojelun ja psykiatrian välille ja tuomaan järjestelmään uusia palveluja. Näitä tapauksia, jossa terveydenhuolto vaatii lastensuojelua ottamaan vastuu tämänkaltaisessa kunnossa olevasta lapsesta, on aivan liian usein meidänkin kunnassa.” LM 3/2018 s.6-11 8 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s6-11_Tulva.indd 8 15.2.2018 9.59. – Tämä on huolestuttavaa
RINTAMAITO RULES! Mitä enemmän rintamaitoa tutkitaan, sitä hyödyllisemmäksi se vauvalle osoittautuu: THL:n ympäristöterveysyksikkö on tutkinut rintamaidon mikrobien vaikutusta lapsen terveyteen ja tulosten mukaan tietynlainen mikrobisto voi suojata lasta astmalta. Ne saivat tilauksestaan Arjen lastensuojeluteko -kunniakirjan. Hänen mukaansa kaikkien vauvojen sukupuoli on vain valistunut arvaus ennen kuin lapsi itse osaa määritellä ja sanoittaa oman identiteettikokemuksensa. 6-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 9 ›› LM3_s6-11_Tulva.indd 9 16.2.2018 12.06. – Intersukupuolisille lapsille kosmeettisin perustein tehtävät leikkaukset rikkovat montaa Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaa vastaan, sanoo lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Venhola on puhunut intersukupuolisten lasten kosmeettisia leikkauksia vastaan jo pitkään, eikä näitä leikkauksia Oulussa tehdä. Suomessa syntyy arviolta 6–10 intersukupuolista lasta vuodessa. ”Pienten lasten etähoitaminen on eettisesti väärin.” TERVEYSTALON LÄNSIJA KESKI-SUOMEN PALVELUJOHTAJA JONI SUOMI MEDIUUTISISSA. Brickbiz Ltd Oy, Helsinki CH Ravintolat Oy, Lahti Emek-Muovi Oy, Saukkola GB Asennuspalvelu Oy, Turku Huiskula Oy, Turku Ikis Palvelut Oy, Pori Karkkimeri, Tampere Kirjapaino Topnova Oy, Helsinki Kirjastomedia pmg Oy, Parainen Korhosen Hautaustoimisto ja Kukkatalo Oy, Raahe KWH-Yhtymä Oy, Vaasa Lounasravintola Myllytupa, Hämeenlinna Magito Oy Juhlapalvelut, Helsinki Megatel Finland Oy, Espoo Nuttulux, Vantaa Ravintola & Catering Pisara Oy, Masala Ravintola Alberga, Espoo Ravintola Pippurimylly, Turku RPC Superfos Pori Oy, Pori Vihanhallinta.fi, Helsinki Viherviisikko Oy, Helsinki VM Karting Center, Vantaa Ykkösmuovi Oy, Suomusjärvi YRITTÄJÄ, jos kiinnostuit, ota yhteys: lapsen_maailma@foxmedia.fi VALTTINA IMETYSKORTTI Oulun seudulla lähdettiin viime syksynä pilotoimaan imetysohjauskorttia eli Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman suuntaviivoja jo ennen kuin se pyörähti käyntiin vuodenvaihteessa. Hänen mielestään kyse ei ole erillisestä vähemmistökysymyksestä, vaan kaikki sukupuoleen liittyvät arvokeskustelut määrittävät sen, missä määrin jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa toteutuu. Intersukupuolisilla lapsilla hämmennystä herättävät ulkoiset sukuelimet: heillä on synnynnäisesti sekä pojan että tytön kehon piirteitä. Kuitenkin asioita käsitellään edelleen monesti pelkästään lääketieteen sisällä. Venholan mukaan sukupuolen määrittelyyn liittyvät kysymykset eivät ole vain lääketieteellisiä, vaan laajempaa arvokeskustelua vaativia. ARJEN LASTENSUOJELUTEKO SEURAAVAT YRITYKSET TUKIVAT LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINTAA tilaamalla Lapsen Maailma -lehden. Oyksin ja Oulun kaupungin kehittämä imetysohjauskortti annetaan raskaana olevalle äidille neuvolassa ensimmäisen käynnin yhteydessä ja se kulkee mukana myös synnytykseen ja sen jälkeiseen osastohoitoon. M O ST PH O TO S LM 3/2018 s. TYTTÖ VAI POIKA
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tämä ei riitä: lasten perusja ihmisoikeudet olisivat toteutuneet paremmin, jos kaikille lapsille olisi suotu mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. USA:SSA LAPSIKÖYHYYS ON KAKSINKERTAISTUNUT MUUTAMASSA VUODESSA: 16 milj. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat napin kautta tulleisiin yhteydenottoihin viimeistään seuraavana arkipäivänä. – Aina kun se vain on mahdollista, myös asiakas on läsnä tapaamisessa. Hän on ollut osastohoidossa ja yksilöja toimintaterapiassa. Tavoitteena on, että nappi löytyy jokaisen varsinaissuomalaisen kunnan verkkopalvelusta vielä tämän vuoden aikana. Myös muiden sarjojen voittajat saivat palkinnoksi luokkaretken eduskuntaan. lapsesta (2012) lapseen (2016). > www.raisio.fi/pyydaapua ”Koulussa pitäisi olla enemmän aikuisia lapsia varten.” KUVATAITEILIJA-ERITYISOPETTAJA JUAN KASARI OPETTAJA-LEHDESSÄ. Siksi on ilahduttavaa lukea eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toimista: hän selvitti omasta aloitteestaan, oliko Espoon kaupunki selvittänyt lasten mielipiteitä ja arvioinut päätösten lapsivaikutuksia suunnitellessaan muutoksia koulujen lomaja työaikoihin. Jospa asiaa kysyttäisiin myös lapsilta! ULLA OJALA 31 milj. Myöskään osastojaksoja ei ole enää tarvittu. Hakoman mukaan on tärkeää, että asianosaisilta kysytään lupa tiedon jakamiseen moniammatillisesti. Työja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan koulujen kesälomien siirron taloudellisia vaikutuksia matkailuelinkeinolle. Eksoten perhepalveluiden malli on nostettu yhdeksi esimerkiksi sivistys-, sosiaalija terveyspalveluiden onnistuneesta yhteen nivomisesta selvityshenkilöiden raportissa Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. KYSYKÄÄ LAPSILTA! Aktiivimallin yhteydessä on aiheellisesti älähdetty siitä, ettei sen vaikutuksia lapsiin vaivauduttu arvioimaan millään tavalla. Eksoten perhetyön ja kunnan kasvatusja opetustoimen tiiviillä yhteistyöllä ratkaisuksi löytyi yhteinen avustaja, josta kumpikin organisaatio maksaa puolet. Raision kaupungin nettisivuilta löytyy Pyydä apua! -nappi, joka on lapsiperheille suunnattu matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava. Tavoitteena on nuoren paluu omaan koululuokkaan sairaalakoulun sijasta. KUN TEININ ELÄMÄ TAKKUAA Jos teini-ikäisen koulunkäynti takkuaa ja hän tarvitsee lisäksi paljon sosiaalija terveyspalveluita, saattaa hänelle olla vaikea saada kokonaisvaltaista tukea. Sitä painamalla voi pyytää apua tai palvelua, jättää yhteydenottopyynnön tai kysyä jotakin. SIIRRETÄÄNKÖ KESÄLOMIA. Nuori tarvitsi avustajaa lähes kaikkiin sosiaalisiin ja opiskeluun liittyviin tilanteisiin. Vuonna 2020 lasten ja perheiden sote-palvelut siirtyvät maakunnille ja sivistysja opetustoimi jäävät kuntiin. > www.tunnenperusoikeuteni.fi LM 3/2018 s.6-11 10 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s6-11_Tulva.indd 10 16.2.2018 9.41. Etelä-Karjalassa tämä onnistuu: Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten perhepalvelut ja kuntien kasvatusja opetustoimet tekevät tiivistä yhteistyötä pystyäkseen tarjoamaan lapsija perhelähtöisiä palveluita. Voiko palvelun hakemisen kynnys tästä enää madaltua. Lisäksi perhettä on tuettu lastensuojelun tehostetulla perhetyöllä. M O ST PH O TO S ”MAX 3 KOETTA VIIKOSSA” ”Samalla viikolla ei saisi olla liian monta koetta, koska se aiheuttaa liikaa stressiä ja vaikuttaa joidenkin numeroihin negatiivisesti.” Näin perustelevat kuopiolaisen Pyörönkoulun 8H-luokkalaiset ehdotustaan, jolla he nappasivat voiton eduskunnan oikeusasiamiehen järjestämän Tunnen perusoikeuteni -kilpailun yläkoulusarjassa. Eksoten perhepalveluiden johtaja Riitta Hakoma kertoo esimerkin: – Teini-ikäisellä on ollut hoitosuhde lastenpsykiatrian yksikköön usean vuoden ajan. PAINA NAPPIA! . Kaupunki oli pyytänyt nuorisovaltuustolta lausuntoa asiasta
Mutta videoblogeissa käsitellään paljon muutakin: vaikkapa kirppislöytöjä, seksiä sekä lemmikkikissojen Nakin ja Martan edesottamuksia. Mikä on kirjassa oma lempirunosi. Mun on tarkoitus aloittaa myös psykoterapia, kun voin jo paremmin ja pärjään ja olen ehkä nyt siinä vaiheessa, että jaksan käydä asioita läpi. Sen sanoma on, että aina ei tarvitse onnistua tai olla oikeassa, mutta kannattaa uskaltaa kokeilla, vaikkei se olisi PA U LA KE SÄ LÄ IN EN välttämättä oikea ratkaisu tai edes sitä, mitä oikeasti haluaa. Kun leikkautin ne syksyllä ihan lyhyiksi, tuli aika paljon kommentteja, nauraa 167 000 seuraajaa saanut Mansikkka vlogeista tutulla eloisalla äänellään. Vloggaaminen ja kirjoittaminen ovat auttaneet itseänikin tosi paljon. Nimitys on tunnustus rohkeudesta puhua julkisesti mielenterveysongelmista ja olla esikuvana nuorille. Lemppariruno vähän vaihtelee. Haluaisin puhua enemmän lukemisesta, kirjoittamisesta ja kuluttamisesta. – Jostakin syystä hyvin katsottuja ovat myös videot, joissa teen hiuksilleni jotain. Maiju Voutilainen alias Mansikkka, 21, on tubettaja ja esikoiskirjailija, joka puhuu ja kirjoittaa avoimesti masennuksestaan ja ahdistushäiriöstään. Tänään se on lyhyen ytimekäs, mutta omasta mielestäni tosi kaunis teksti. ROHKEA ÄÄNI . Mielenterveyden Keskusliitto nimesi sinut vuoden 2017 Hyvän mielen lähettilääksi. Millainen on ollut hienoin palaute, jonka olet saanut avoimuudestasi. n Uskalla olla olematta oikeassa mutta olla oikeasti olemassa LM 3/2018 s. Kaikkein koskettavimpia kommentteja ovat olleet ne, joissa ihmiset kertovat vuosien taistelun jälkeen uskaltaneensa hakea apua katsottuaan mun vlogia. Erityisen hyvin on jäänyt mieleen myös kommentoija, joka kertoi olleensa jo puoli vuotta viiltelemättä löydettyään vlogien kautta kirjoittamisen tavaksi purkaa pahaa oloaan. Se selviää vain kokeilemalla. Julkaisit syksyllä esikoisteoksesi Itke minulle taivas. Se on ihan huippu juttu tietenkin. Ehkä olisi ihan mielenkiintoista puhua psykoterapiasta, sillä moni ei tiedä, miten se toimii ja kuinka sellaiseen pääsee. 6-11 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 11 LM3_s6-11_Tulva.indd 11 15.2.2018 9.59. Mistä aiheista haluat keskustella seuraajiesi kanssa tänä keväänä
Sijaisperhe kasvatti Sami Isoniemeä kuin omaa poikaansa. LM 3/2018 s.12-17 12 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 12 16.2.2018 9.46. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI "Biologisen suvun lisäksi sijoitetun lapsen tarinaan liittyy aina myös uusi perhe, uusi ympäristö ja uudet kaverit", tietää Sami Isoniemi. Lapsuuden kipeät kokemukset kääntyivät asiantuntijuudeksi. Hänestä tuli poliisi ja lastensuojelun TIENRAIVAAJA
Melko pian Samin äiti perusti uuden perheen. SIJAISPERHEESSÄ ELÄMÄÄN TULIVAT rajat ja säännöllisyys. Samilla oli hyvä sanavarasto ja hän ilmaisi itseään hyvin. Se on sijoitettujen nuorten yleisesti käyttämä keino kiemurrella nopeasti eroon vaikkapa palaverista sosiaalityöntekijän kanssa. Sami pääsi siskonsa kanssa sijaisperheeseen, johon kuuluivat vanhemmat ja isoveli. Menneisyyden kipeät kokemukset pulpahtivat pintaan. Yli 25 vuoden takaiset muistot alkavat hiipua Sami Isoniemen mielestä, mutta totuus löytyy asiakirjoista, joista hän on nähnyt, miksi huostaanotto tehtiin. Huostaanottotilanne oli dramaattinen. TULI MURROSIKÄ. Elämään tuli äkkiä paljon muutoksia: sijaisperhe perusti perhekodin ja koulu vaihtui. Lastensuojeluviranomaisten asiakirjoista Sami on nähnyt myös sen, mikä perheessä oli hyvin. Sami ei jäänyt suremaan sitä pitkäksi aikaa, sillä hän oli löytänyt paikkansa. Sami tapasi äitiään aluksi säännöllisesti, mutta muutaman pettymyksen jälkeen tapaamiset jäivät. Piti löytää taas lapsi sisältään. Aluksi hän kaipasi äitiä, muttei kyseenalaistanut kotoa pois muuttamista. Sami oppi saman taidon ja kertoi iltasatuja omasta päästään sisaruksilleen. LM 3/2018 s. – Huostaanottotilanne oli dramaattinen. 6-vuotiaan Samin lempiruokaa oli spagetti ja jauhelihakastike ja lempikirja Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi, kuuluisa kirja onnen tavoittelusta. Koska Sami oli ehtinyt tottua laitoksen tapoihin, piti opetella uudelleen, miten tervehtiä ja leikkiä. Sijoituksen on yleensä tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu. Kun kaikki vapaa-aika kului jalkapallon ympärillä, ei ollut aikaa tehdä tyhmyyksiä. Kun teki asioita oikein, sai luottamusta. Ä ITI OLI LUVANNUT LEIPOA SAMILLE 5-vuotissyntymäpäiväkakun, mutta pihaan ajoikin poliisi ja ambulanssi. Hän tunsi kuuluvansa perheeseen, sukuun ja Kurikan Panttilan kylään, eikä häntä syrjitty kaveripiirissä tai koulussa taustansa vuoksi. Äiti vietiin toisaalle ja Sami sisarensa kanssa lastenkotiin. Voi tosin olla, ettei ollut muita vaihtoehtoja. Sijaisperheen vanhemmat kuljettivat treeneissä ja kisamatkoilla ja olivat pojasta ylpeitä. Tilanne oli päässyt pitkittymään. LASTENKODISSA SAMI VIETTI VUODEN. Se ei ollut mikään malliesimerkki siitä, kuinka homma olisi pitänyt hoitaa. Sami muistaa äidistään, että tällä oli tapana kertoa tuttujen satujen pohjalta pulppuilevia tarinoita. Samille se oli myös keino peittää, että sisällä kuohui. Samia kannustettiin ja tuettiin hänen lahjoissaan. Pojasta varttui hymyilevä nuorimies. Sami alkoi pelata jalkapalloa. Samilla oli paha olla, eikä hän tiennyt, mitä tehdä sen kanssa. Ainoa, mikä Samin erotti sijaisperheestä, oli nimi postilaatikossa. 12-17 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 13 ›› LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 13 16.2.2018 9.46. Kun kysyttiin ”miten menee?”, oli kaikki aina hyvin
Pikku hiljaa Sami oppi, että vaikeista asioista voi puhua. Kauhajoki oli tiukka henkisen kasvun paikka, jossa nuori poliisiharjoittelija huomasi pystyvänsä toimimaan ammattimaisesti. Väitöskirjatyö Vaasan yliopistoon pitää hänet lomillakin koto-Suomessa. Katkeruutta hän ei tuntenut, sillä hänellä oli kaikki hyvin. Nyt hän tietää, miltä se tuntuu poliisista. Sami vastasi paneelissa kysymyksiin, hurmasi yleisön ja huomasi nauttivansa esiintymisestä. Vaasassa on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, mikä näkyy katukuvassa. Sami kertoo haaveilevansa kesästä, jolloin torin terassit ovat täynnä elämää. Tässä työssä pitää luottaa siihen, että viranomaiset ovat tehneet oikean päätöksen. Hän löysi tarinaansa omia sanoja. Sami kertoi tarinaansa yhä uudelleen. Samin sijaisäiti veti tulevien sijaisperheiden PRIDE-koulutuksia. Koulukodeissa asuvat nuoret tietävät sijoituksensa hinnan. Käännytettävien joukossa on myös perheitä. Hän kohtasi lapsia, jotka olivat samassa tilanteessa kuin pikku-Sami. Muuten en voisi tehdä tätä. Hän joutui selvittelemään kerää monet kerrat ennen kuin paha olo hellitti. – Kyse on ihmisten kohtaamisesta vaikeassa tilanteessa. LM 3/2018 s.12-17 14 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 14 16.2.2018 9.52. Poliisiksi opiskeleva Sami lähti pian mukaan toimintaan. – Koti on pyhä alue, mutta poliisi joutuu sinne menemään. Sami oli suorittamassa harjoittelua Kauhajoen poliisissa ja tiesi heti, että oli lähdettävä paikalle. Se saattoi olla ikätovereille maailmanloppu, mutta Sami tiesi, että pahempaakin voi sattua. Lapsen kohtaaminen on minulle ykkösasia – tapahtuu se sitten työssä, junassa tai missä vain. Silloin Sami saattaa pelata lähtöä odottelevien lasten kanssa jalkapalloa poliisilaitoksen aulatiloissa. LUMI PEITTÄÄ VAASAN KAUPPATORIA. Kaksi vuotta myöhemmin Sami istui tuntemattoman miehen kuolinvuoteen ääressä. Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin tarkoitus on tuoda esiin sijoitettujen nuorten kokemuksia lastensuojelusta ja vaikuttaa siten sen kehittämiseen. Kun Sami oli yläasteella, sijais äiti houkutteli hänet mukaan koulutustilaisuuteen. Sami on halunnut poliisiksi niin kauan kuin muistaa. Samin nykyiseen työhön poliisin ulkomaalaisja turvapaikkatutkinnassa kuuluu myös käännytysten eli maasta poistamisten täytäntöönpano. Tiimi esiintyi seminaareissa, osallistui päätöksentekoon ja oli mukana kouluttamassa lastensuojeluammattilaisia. Aiemmassa työtehtävässään Sami joutui antamaan virka-apua monenlaisissa lastensuojelutilanteissa. Koti on pyhä alue, mutta poliisi joutuu sinne menemään. Suomen Vapaudenpatsaan pronssinen mies nostaa lakkinsa taivasta kohti ja pitää kivääriä toisessa kädessään. ’’En ole talvi-ihmisiä enkä pidä hiihtämisestä’’, sanoo Sami Isoniemi. Hänen jalkojensa juuressa istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. Hän ei ollut tiennyt, että vaikeat kokemukset voivat jäädä sisälle sotkuiseksi lankakeräksi. Sijaisperheen vanhemmat jututtivat poikaa yhä uudelleen. SYYSKUUSSA 2008 SAMI OLI VIETTÄMÄSSÄ vapaapäivää sijaisperheen luona. Aluksi hänen tehtävänsä oli puhuttaa selviytyneitä, ja seuraavina päivinä poliiseilla riitti töitä yleisen turvallisuudentunteen palauttamiseksi. Sami tapasi kuolevan, koska se tuntui oikealta. Suzuki-mopo oli usein rikki. Oli myöhäistä kysyä isältä, miksei tämä ollut halunnut kuulua poikansa elämään. Hänestä oli kasvanut selviytyjä, joka ei pienistä purnannut. Kun hän palasi aamulenkiltä, hänelle kerrottiin, että kauhajokelaisessa ammattioppilaitoksessa opiskelija ampui opiskelutovereitaan. Se auttoi selvittämään lankakerää. Minulle on suotu kyky siihen. Näin keskellä päivää ihmisiä kulkee torin poikki harvakseltaan, vain joitakin äitejä lastenvaunuineen, nuorten porukoita ja ulkomaalaisen näköisiä nuoria miehiä
12-17 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 15 ›› LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 15 13.2.2018 14.19. Vanhempien ongelmia huostaanotto ei poista: ne voivat jopa kumuloitua sen jälkeen. LM 3/2018 s
Suunnitteilla on yhteinen jalkapallon MM-kisamatka Venäjälle serkkuja setäpuolen kanssa. Se on tärkeää itsesyytösten poistamiseksi. Väitöskirja Vaasan yliopistoon ”hatkaamisten” kirjaamisesta poliisien tietojärjestelmissä on valmistumassa tämän vuoden aikana. Tutkimus osoittaa, miltä luvattomiin poissaoloihin suhtautuminen näyttää poliisin rekistereistä käsin. n Lastensuojelussa ei nykyisin kehitetä mitään ilman asiakkaan ääntä. Sellainenkin löytyy sensaatio-otsikoiden takaa. Sami toivoo, että perheet saisivat enemmän tukea myös huostaanoton jälkeen. Täällä on työ, rakas harrastus jalkapallo ja jatko-opiskelupaikka. Työryhmä päätyi selvityksessään painottamaan – jälleen kerran – ehkäisevän lastensuojelutyön merkitystä. Hän oli jälleen kerran kertonut tarinansa huostaanotetusta Samista neljä vee eräässä seminaarissa. Saimme luotua kokonaisen verkoston kokemusasiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana sosiaalija terveysministeriön työryhmissä ja LAPE-työryhmissä. – Sami neljä vee toivoi, ettei hänen taustansa estäisi häntä toteuttamasta unelmiaan. Selviytyjät-tiimi kiertää kohtaamassa nuoria ympäri Suomea Nuorten foorumeissa ja Nuorten päivissä. SIJAISPERHE JA SEN KAUTTA TULLEET SUKULAISET asuvat lähellä, ja Sami on heihin yhteydessä säännöllisesti. Aina uudessa elämäntilanteessa menneisyyden voi joutua kohtaamaan uudelleen. – He tietävät sijoituksensa hinnan. Tiimien kokoontumiset päätetään aina Unelmatyöpajaan. Suomenruotsalaisen jalkapallojoukkue ABC:n pelikaveri varmistaa, että Sami pääsee illalla paikkaamaan maalivahtia. Koulukodeissa asuvien nuorten ajatusmaailma tuli tutuksi. – Se tulee tekemään näkyviksi luvattomat poissaolot sekä niiden lukumäärät ja kestot. Sami vastaa ruotsiksi. LM 3/2018 s.12-17 16 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 16 13.2.2018 14.19. – Olemme kritisoineet rakentavasti, jos on kehitettävää, mutta tuoneet esiin myös lastensuojelun onnistumisia. Kun asiat selvitteli silloin murrosiässä, ei niitä tarvitse enää kipuilla. Selviytyjät-tiimi on halunnut tuoda esille realistista kuvaa lastensuojelusta. Toiveet ovat useimmiten hyvin maanläheisiä, harva nuori unelmoi lottovoitosta. Kuten silloin, jos joskus saa omia lapsia. Hän päätti, että tuollaisten puheenvuorojen aika on ohi, nuoremmat saavat jatkaa. Hän on tyytyväinen tiimin saavutuksiin. Vuosina 2013–2014 Sami kiersi poliisin roolissa kaikki Suomen koulukodit Poliisihallituksen ja koulukotien yhteishankkeessa, joka pyrki parantamaan nuorten kuvaa poliisista. Kymmenen viime vuoden aikana se on pyrkinyt tuomaan kuuluviin sijoitettujen lasten ja nuorten ääntä ja hälventämään heihin liitettyjä ennakkoluuloja. Sitten kun tapahtuu monta positiivista kohtaamista peräkkäin, niistä saa voimaa. Yhtä lailla me uskomme jokaiseen kohtaamaamme nuoreen. Eräässä koulukodissa, jossa Sami vieraili, nuori sai ahaa-elämyksen: ”Voiko mustakin siis tulla kyttä?” Iso osa Selviytyjät-tiimin työtä on poistaa lastensuojelutyön leimaa. Vika on yhteiskunnassa tai perheessä. Samin mielestä kyky ei ole peräisin ainoastaan siitä, että hän on ollut samassa kriisitilanteessa kuin kohdattava lapsi, vaan pikemminkin kaikesta siitä hyvästä, mitä tapahtui sen jälkeen. SAMIA PYYDETTIIN SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN työryhmään selvittämään lastensuojelun tilaa vuonna 2012, joka oli lastensuojelulle erityisen synkkää aikaa Vilja Eerikan tapauksen ja kahden perhesurman vuoksi. Mutta olisi itsensä pettämistä ajatella, ettei lankakerä voi mennä uudelleen sotkuun. Lastensuojelun väliintulo on usein vain ja ainoastaan hyvä juttu. SAMI ISTUI POLIISILAITOKSEN SAUNASSA JA MIETTI. Yhdeksän vuoden jälkeen Sami on alkanut ajatella, että Vaasaan voisi jopa kotiutua. Sijoitetut nuoret saattavat yhä ajatella, että tausta on este niin sanottuihin kunniallisiin ammatteihin. Moni toivoo, että se raha olisi käytetty perheen tukemiseen ennen sijoitusta. Nykyisin lapsi tietää yhä useammin sijoituksensa syyt. – Ei ole lapsen tai nuoren vika, että hänet otetaan huostaan. Sami tuntee nuo haaveet: perhe, työpaikka, opiskelupaikka, koira, koti. Kohtaamisten tärkein tehtävä on kannustaa sijoitettuja nuoria uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Samin 32 vee lankakerä on nyt selvitetty. Sami ei enää toimi Selviytyjät-tiimin kokemusasiantuntijana, mutta työ lastensuojelun kehittäjänä Pesäpuu ry:ssä jatkuu. – Lastensuojelussa ei nykyisin kehitetä mitään ilman asiakkaan ääntä. – Meihinkin on uskottu ja meitä on autettu raivaamaan tietä. Jokaisella kohtaamisella on merkitystä. Selviytyjät-tiimiin kuuluu nykyisin toistakymmentä nuorta. Ihmettelisin, jos sen jälkeen ei haluttaisi kehittää nykyisiä käytäntöjä. – Vanhempien ongelmia huostaanotto ei poista: ne voivat jopa kumuloitua sen jälkeen. Puhelin soi. – Vaikeat asiat joko kohtaa tai väistää. Toistaiseksi
HAAVEILEE kesän lämmöstä ja omasta perheestä. HARRASTAA jalkapalloa, juoksemista ja salibandya. TEKEE vapaaehtoistyötä Pesäpuu ry:n lastensuojeluasiantuntijana. VALMISTELEE väitöskirjaa poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle. Kuka. 12-17 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 17 LM3_s12-17_SamiIsoniemi.indd 17 13.2.2018 14.19. TYÖSKENTELEE Pohjanmaan poliisilaitoksella rikoskomisariona. LM 3/2018 s. Uudessa elämäntilanteessa menneisyyden voi joutua kohtaamaan uudelleen. ASUU Vaasassa. SAMI ISONIEMI SYNTYI vuonna 1986 Seinäjoella
ANTTI VANAS | KUVAT MOSTPHOTOS Pianotunnilla ei puhuta oppimisvaikeuksista tutkittua tietoa Se, mitä koulussa pidetään oppimisvaikeutena, on hyvästä pianonsoitonopettajasta oppilaan yksilöllinen ominaisuus. Mutta ei yksilöllisyyden huomioiminen tarkoita sitä, että tunneilla treenattaisiin pelkästään oppilaan mielikappaleita, tuumii aiheesta väitellyt Johanna Hasu. LM 3/2018 s.18-21 18 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s18-21_Tutkitut.indd 18 13.2.2018 14.33
Tässä tullaan menetelmän tärkeimmälle ja herkimmälle alueelle: Huttunen korostaa, että ensimmäiseen esiintymiseen pitää aina liittyä turvallisuuden ja onnistumisen tunne. Vikojen etsimisen sijaan kannattaa keskittyä oppilaan ominaisuuksien tunnistamiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 tavoitteita ja oppimisen ydinmetaforia toteuttamassa. Lopuksi jokainen oppilas esitti sävellyksensä konsertissa. Tärkeintä on kiva yleisö Ennen vanhaan alakoulun laulukokeessa laulettiin – tai sitten itkettiin ja laulettiin. Huttunen sävellytti väitöstutkimustaan varten kahta helsinkiläisen peruskoulun neljättä luokkaa. Opettajan tehtävä on motivoida oppilaita tekemällä oppimisesta helppoa ja etsimällä juuri tälle tietylle oppilaalle sopivaa ohjelmistoa. Oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa – oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja. LM 3/2018 s. Huttusen kehittämässä osallistavassa sävellytysmenetelmässä musiikkia opiskellaan korvakuulolta ja matkimalla sekä nuotteja lukemalla ja kirjoittamalla. Luovuus palaa lapsessa kirkkaalla mutta tuuliherkällä liekillä. Tutkimukseen osallistui 27 pianonsoittoa opiskelevaa lasta ja nuorta, jotka tekivät lukemista, oikeinkirjoitusta, nimeämisen nopeutta ja matematiikan osaamista mittaavat testit. Johanna Hasun väitöksen keskeinen tulos on, että vaikka oppimisvaikeudet vaikuttavat jossain määrin myös pianonsoiton oppimiseen, soitonopettajan ei tarvitse niistä tietää. Tätä tekijää tulisi Hasun mielestä hyödyntää suunnitelmallisesti, mutta ei niin, että oppilaan annetaan soittaa pelkästään omia mielibiisejään. Kaikki kappaleet eivät voi olla niitä maailman ihanimpia, mutta riittävän kivoja löytyy varmasti. Suomen metsäteille Porsche sopii huonosti, mutta kukapa sitä siitä moittisi. Tuon aikakauden lapset voi tunnistaa aikuisina siitä oluttuoppien määrästä, jonka he tarvitsevat ennen kuin tarttuvat mikrofoniin karaokebaarissa. Sen sijaan opettajalla pitäisi olla kyky ja halu opettaa jokaista lasta ja nuorta juuri sellaisena kuin tämä on. Peruskoulun kaikille yhteiset musiikin kurssit sijoittuvat luokille 1–7, joten suurimman vastuun koulun musiikkikasvatuksesta kantavat luokanopettajat. Uudet peruskoulun opetussuunnitelman perusteet painottavat sävellyttämistä ja musiikillista keksimistä. Samalla harjoitellaan rakentavan kritiikin antamista ja vastaanottamista. Pianotunnilla ei puhuta oppimisvaikeuksista > Johanna Hasu: Kun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mitään järkee olla tekemättä. Lempimusiikkia harjoitellaan muuta musiikkia mieluummin ja eri tavalla. Jos ja kun herkimmän vaiheen yli päästään kunnialla, tuikku saa tilaisuuden kasvaa roihuksi, joka kestää navakatkin kritiikin puhurit. Tämä on Taina Huttusen osallistavaa sävellysmenetelmää käsittelevän väitöskirjan lähtökohta ja ydin. Räpissä tärkeintä on tutkijan mukaan rytmi ja ajan henki, kanteleessa kielimäärän sallimat viisi säveltä ja pitkä kansallinen historia. Arviointi edellyttää katsekontaktia yleisöön, ja kun kontakti on kerran saatu, esiintyminen lakkaa pelottamasta. Jos soiton opiskelu tökkii, vaikeudet saattavat tulosten mukaan olla jotain aivan muuta kuin testeillä havaittavia oppimisvaikeuksia. Olennaista ja erilaista loppukonsertissa oli se, että esityksen jälkeen esiintyjä arvioi oppilasyleisönsä, ei päinvastoin. Hasu selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia vaikeuksia oli niillä pianonsoiton opiskelijoilla, joiden oppiminen oli hitaampaa kuin lahjakkuuden ja harjoitteluinnon perusteella olisi voinut olettaa. Luovuus palaa lapsessa kirkkaalla mutta hyvin pienellä ja tuuliherkällä liekillä. P orsche Carrera on tehty niille, joilla on tarve ja varaa kiihtyä nollasta sataan neljässä sekunnissa. Testien perusteella valittiin kahdeksan eri-ikäistä ja eritasoista oppilasta haastatteluun. Hasun tutkimusryhmän oppilaiden lempikappaleisiin kuului niin wieniläisklassista musiikkia, etydejä, romantiikan ajan sävellyksiä kuin elokuvatai tv-sarjamusiikkiakin. > Taina Huttunen: Osallistava sävellytysmenetelmä musiikinopetukseen. Kyse voi olla motivaatiovaikeuksista, kotitilanteesta, huonoista oppimisstrategioista tai vuorovaikutuksen ongelmista. Opettajan olisi sen sijaan aktivoiduttava etsimään eri musiikkityyleistä, aikakausilta ja säveltäjiltä kappaleita, joista oppilaat pitävät. Porschella ei siis kannata lähteä mummolaan joulukuusen hakuun, eikä lapselle kannata opettaa soittotunnilla väkisin asioita, joita hän ei millään ota oppiakseen. Sävellytystehtäviksi hän valitsi räpin ja kantelemelodian. 18-21 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 19 ›› LM3_s18-21_Tutkitut.indd 19 13.2.2018 14.33. Pientä esiintyjää suojasi luokkakavereiden pottuilulta ainoastaan se, että nämä odottivat kämmenet hikisinä omaa lauluvuoroaan. Arvioitikriteereistä tärkein oli se, oliko yleisö kiva. Jyväskylän yliopisto 2017. Alle yhdeksän sentin maavara on urheiluauton ominaisuus, ei vika. Jyväskylän yliopisto 2017
Oikeusministeriön työryhmä ehdotti syyskuussa, että vuoroasuminen kirjattaisiin uudistettavaan lapsenhuoltolakiin. n Lapset vuoroasuvat 10–15 prosentissa eroperheistä. Silti yhä useammat ruotsalaiset vanhemmat vievät lapsensa autolla kouluun riippumatta siitä, onko koulumatka pitkä vai lyhyt. Journal of Divorce and Remarriage, joulukuu 2017. Vanhempien kouluun kyyditsemät lapset menettävät tutkija Jessica Westmanin mukaan luontevan tilaisuuden tutustua ympäristöön ja seurustella omin päin ikätovereiden kanssa. Edestakaisin muuttamisen vaikutuksista lapsen sopeutumiseen ja kehitykseen on kiistelty paljon, vaikka tutkimustieto yleensä järjestelyä puoltaakin. He pärjäsivät autokyytiläisiä paremmin myös heti koulumatkan jälkeen tehdyssä kognitiivista suoriutumista mittaavassa testissä. Tutkimustieto tukee VUOROASUMISTA Vuoroasuminen rasittaa nuoren mielenterveyttä vähemmän kuin muut eron jälkeiset asumisjärjestelyt, kertoo norjalaisen Uni Research -tutkimuslaitoksen tammikuussa julkistama tutkimus. Etuuksiin ja palveluihin se ei ainakaan toistaiseksi vaikuttaisi. > Jessica Westman: Drivers of children’s travel satisfaction. Westmanin mukaan lapsi on omatoimisen koulumatkan jälkeen iloinen ja valpas, mikä merkitsee hyvää koulupäivän jatkolle. Toisin kuin monissa muissa maissa, ruotsalaisvanhemmat pitävät yleensä lastensa koulumatkaa niin turvallisena, että lasten katsotaan selviävän siitä hyvin yksinkin. Oman auton käytössä ei siis ole kyse turvallisuudesta vaan siitä, että omaa autoa pidetään bussia ja muita matkustustapoja helpompana ja käytännöllisempänä vaihtoehtona. Ylen lokakuussa julkaiseman uutisen mukaan 10–15 prosenttia suomalaisista eroavista vanhemmista päätyy nykyään siihen, että lapset asuvat vuorotellen molempien luona. LM 3/2018 s.18-21 20 LAPSEN MAAILMA 3 | 2018 LM3_s18-21_Tutkitut.indd 20 13.2.2018 14.33. Vuoroasumisessa lapsen asuminen jakautuu suunnilleen tasan eronneiden vanhempien kesken. Tutkimuksen kyselyyn ja mielenterveyden kartoitukseen osallistui 7 700 norjalaisnuorta. Lapsen tehdessä koulumatkan omin päin mukaan mahtuu monenlaista sosiaalista toimintaa, kuten seurustelua kavereiden kanssa ja sometusta älypuhelimella. Itsenäisesti koulumatkansa tekevät lapset ovatkin tutkimuksen mukaan onnellisempia kuin vanhemman autossa aamuisin torkkuvat ikätoverit. Tämän vuoksi he ovat epäitsenäisempiä ja epävarmempia liikkuessaan kodin lähiympäristössä. Järjestely on yleistynyt vauhdilla viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Koulumatka kavereiden seurassa piristää mielen Koulumatka on paljon muutakin kuin matka kouluun. Lapsen asuminen molempien vanhempien luona näkyisi tällöin myös väestötietojärjestelmässä. Westmanin tulokset kertovat, että vanhempien kannattaisi arvioida tilanne uudelleen. Jompaankumpaan tai molempiin uusperheisiin voi lisäksi kuulua vanhemman uusi puoliso ja hänen lapsiaan. Karlstadin yliopisto 2017. Jos koululainen halutaan välttämättä kyyditä ovelta ovelle autolla, matka-aika tulisi käyttää pirteään seurusteluun, jottei siitä tulisi puolinukuksissa vietetty unijakson jatke. Kävelemällä, pyörällä tai bussilla koulumatkan taittavat lapset myös voivat vanhempien kyyditsemiä lapsia paremmin. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoroasuminen eron jälkeen on lapsen kannalta selvästi yhden kodin mallia parempi ratkaisu. > Sondre Aasen Nilsen ym.: Divorce and Family Structure in Norway: Associations With Adolescent Mental Health. Vuoroasujilla ilmeni vähemmän mielenterveysoireita kuin nuorilla, jotka asuivat pääasiassa toisen vanhemman luona tai sijaisperheessä, eivätkä vuoroasujat oireilleet enempää kuin ehjässä kahden vanhemman perheessä asuvat. Karlstadin yliopistossa Ruotsissa tarkastettu väitöstutkimus osoittaa, että liikkumistapa kouluun ja takaisin vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja koulumenestykseen