TÄHTITAIVAS KIEHTOO ELLA, IISA JA PETTERI HAVUKAISTA | MITEN TOIMIA, KUN SISARUKSET RIITELEVÄT. MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 2 | 2023 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 1 ›› LM2_s1-2_Kansi.indd 1 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 6.2.2023 15.19 6.2.2023 15.19. | SIJAISLASTEN ADOPTOIMINEN ON SUOMESSA HARVINAISTA | SÄHKÖTUPAKKA HOUKUTTAA JOPA ALAKOULULAISIA KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON
”Minua on tähän asti naurattanut ajatus taaperoista valjaissa kuin kissat ja koirat konsanaan. Esikoinen asuu jo omillaan, onneksi lähellä, ja kuopuskin on jo jalka ovenraossa. Siinä missä putkimiehen työn sössiminen näkyy melko selvästi, nuokkua auki pitävän nuoriso-ohjaajan väsymys, epäpätevyys tai poissaolo näkyy välittömästi ehkä täginä ABC:n vessan seinällä tai rauhattomuutena koulussa. Mutta mitä muuta me tehdään näitten Pirkko-Irmelien kanssa kuin huolehditaan ettei he myöhästy tunnin kotiintuloajoista?” kyselee vieraileva bloggaaja Jarkko Sirainen. Kimmoke tuli siitä, kun kylästely tutussa kerrostalossa ei enää sujunut turvallisesti yhden aikuisen voimin”, kuvaa kahden tytön ja yhden pojan äiti. SYDÄNJUURILLA ”Olen kahden nuoren äiti. Kirjoitan varsinkin nuorten hyvinvoinnista sekä epäkohdista, joihin lapset sairautensa tai muiden erityispiirteidensä vuoksi voivat törmätä. HATTUTEMPPU – KOLMOSET KERRALLA Tutustu esikoisensa, keskimmäisensä ja kuopuksensa yhtä aikaa saaneen kolmekymppisen naisen pohdintoihin kolmosperhearjen sirkuksesta! Miten pyörii perhe, jossa on kaksi aikuisen syliä ja kolme taaperoa. > lapsenmaailma.fi/blogit Tutustu Lapsen maailman BLOGEIHIN! MA AIL MA 2 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 6.2.2023 15.20 6.2.2023 15.20. ”Kasvatus-, ohjausja sosiaalialojen työ jää ikävästi peittoon monella suunnalla. Nyt olen kuitenkin alkanut tosissaan harkita sellaisten hankkimista. Tiedän omasta kokemuksesta, miten lapsen pitkäaikaissairaus voi kuormittaa perhettä”, kirjoittaa Tuija Siljamäki. M O ST PH O TO S LAPSELLISET MIEHET Blogi sanoittaa miesten vanhemmuutta, ja sitä kirjoittaa useampi isämies
42 Sosiaaliohjaaja ja kolmen lapsen äiti Elina Airion esikoisromaanissa perhevalmentaja joutuu keskelle painajaista. VUOSIKERTA! SU SA N N A KE KK O N EN ›› LASTENSUOJELU 6 Lastensuojelun historiaa Tampereella 12 Esittelyssä Lastensuojelun Keskusliiton kehittämistyöstä vastaava johtaja Oona Ylönen 30 Sijaislasten adoptoiminen on Suomessa harvinaista 42 Kirjailija ja sosiaaliohjaaja Elina Airio käytti itsekin kotipalvelua, ”kun meinasi hermot mennä” KASVU & KOULU 20 Mitä jokaisen vanhemman tulee tietää lastensa keskinäisestä riitelystä… 34 Kotoa kouluun -hanke auttaa 70 lasta vuosittain HARRASTUKSET 24 Petteri Havukaisen innostus avaruuteen syttyi jo pienenä ja hän haluaa tartuttaa sen tyttäriinsä TERVEYS 38 Vapea eli sähkötupakkaa kokeilevat yhä nuoremmat PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Vuorovaikutusohjanta ehkäisee nuorten masennusta 28 Tutkittua tietoa: Rakastava vanhemmuus uuvuttaa 41 Ristikko 47 Ristikon ratkaisu 48 Palvelukortti 49 Heikki Hiilamon kolumni: Matalaan syntyvyyteen voi vaikuttaa 50 Kuukauden kirjat: Köyhyys ja kurjuus lasten silmin Lihavoitu = kannessa s. Perheen kuopus ei ota vielä kantaa äitinsä puheisiin ”hoivahöpötyksestä” ja ”kutsumusroskasta”. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 3 ›› LM2_s3-4_Sislu.indd 3 LM2_s3-4_Sislu.indd 3 9.2.2023 7.30 9.2.2023 7.30. n > l HELMIKUU | 2| 2023 MA AIL MA TÄMÄ ON JO LEHDEN 82
l Helsinki Tampere l Kirkkonummi l Turkul s. vuosikerta KANSI Ella, Petteri ja Iisa Havukaisen kuvasi kanteen Jani Laukkanen. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Maria Talvitie, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Karo Räisänen, puh. Lastensuojelun Keskusliitossa on kaikille avoin kirjasto ja tietopalvelu, joka koostaa kolmea suosittua uutiskirjettä. Voit tilata myös Lapsen Maailman uutiskirjeen suoraan sähköpostiisi! Lue lisää: >www.lskl.fi/kirjasto-ja-tietopalvelu/uutiskirjeet/ >www.lapsenmaailma.fi SU VI EL O LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. 34 Monica Essén (vas.) ja Minna Huunonen vetävät menestyksellä Kotoa kouluun -hanketta Turussa. Ne pitävät sinut vaivattomasti ajan tasalla lastensuojelun kentän tapahtumista. Uutisia maailmalta – Kansainvälistä lastensuojelua -uutiskirje on kooste kansainvälisistä lastensuojelua ja lapsipolitiikkaa koskevista tutkimuksista ja uutisista. 82. Se on toistaiseksi tauolla. Postia kentältä – Lastensuojelussa tapahtuu -kirje ilmestyy perjantaisin ja kokoaa lastensuojelun ajankohtaisuutisia, tapahtumia ja koulutuksia, julkaisuja, lainsäädäntötietoa ja avoimia työpaikkoja. ylävinjetti LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 LM2_s3-4_Sislu.indd 4 9.2.2023 7.30 9.2.2023 7.30. vuosikerta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TILAATKO JO UUTISKIRJEITÄMME. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 82. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 050 550 6499, karo.raisanen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. Kirjaston ja tietopalvelun uutisia pitää sinut kartalla Keskusliiton kirjaston uutuuksista sekä tuoreista väitöksistä ja sisältää artikkelikatsauksen alan aikakausjulkaisuista ja tieteellisistä lehdistä. l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä
Hyvinvoinnin tekijöille on annettava mahdollisuus tehdä KOHTI VAALEJA Laadukas koulutuspolku on tehokkain keino turvata jokaisen lapsen mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Nuorten mielenterveys herätti huolta jo ennen koronapandemiaa. PS Koska lapset eivät voi itse äänestää, meidän aikuisten tulee huolehtia siitä, että annamme äänemme lapselle. Se on korvaamaton ajanjakso ihmisen elämässä. Lapsia ja nuoria ei voi tukea etäältä, vaan kohtaamalla arjessa. Tulevien päättäjien on vahvistettava lapsen oikeuksia edelleen. Henkilöstöpulaan voidaan vaikuttaa myös siirtämällä palvelujen painopistettä varhaisempaan vaiheeseen sekä karsimalla päällekkäisyyttä ja häiriökysyntää. Siksi huhtikuiset eduskuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät. pääkirjoitus Lapsuus vaikuttaa yksilön koko elämään. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 5 LM2_s5_PK.indd 5 LM2_s5_PK.indd 5 9.2.2023 7.35 9.2.2023 7.35. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden laatua ja saatavuutta haastaa ennen kaikkea pula henkilöstöstä. Tämän kehityksen katkaiseminen vaatii niin palvelukuin etuusjärjestelmänkin tavoitteellista uudistamista. Heidän täytyy myös saada kehittää omaa työtään. Onnellinen lapsuus luo kestävän pohjan huomisen yhteiskunnalle. Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja huono-osaisuuden periytyminen kertoo hyvinvointiyhteiskunnan epäonnistumisesta. Luottamus on elintärkeä voimavara. Lisäraha ei auta, ellei meillä ole ammattilaisia, joita palkata palveluita toteuttamaan. Koronakriisiä ja Ukrainan sotaa pidempiaikainen ilmastokriisi laajoine vaikutuksineen synkentää näköaloja. Osoitteessa www.lskl.fi/aanilapselle voit tarkistaa, onko ehdokkaasi Ääni lapselle. Siihen tarvitaan oikeuksia kannattelevia yhteiskunnallisia rakenteita, kuten kansallista lapsistrategiaa, lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia sekä perhekeskustoiminnan kehittämistä ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Tulevat kansanedustajat ovat avainroolissa huomisen yhteiskunnan rakentamisessa. Lastensuojelun Keskusliitto pitää vaikuttamistyössään esillä neljää ilmiötä, joihin on haettava ratkaisuja seuraavalla eduskuntakaudella. Katse on kiinnitettävä lasten ja nuorten kaverisuhteisiin, ja aikuisten on oltava nuorten saatavilla. Mielen hyvinvointia on edistettävä kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Laadukas koulutuspolku on tehokkain keino turvata jokaisen lapsen mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Haasteet ovat yleistyneet niin nopeasti, että pelkkä hoidon ja terapian lisääminen ei ole kestävä ratkaisu. Lapsen oikeuksia sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistava politiikka rakentaa tulevaisuutta. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA työnsä hyvin ja kokea onnistumista työssään. Sen lisäksi on toteutettava lastensuojelulain kokonaisuudistus ja uudistettava sosiaaliturvaa ehkäisemään lapsiperheköyhyyttä. Niinpä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on vahvistettava lasten, nuorten ja perheiden uskoa tulevaisuuteen niin talouden, osallistumisen kuin yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta
lastensuojelu Jotain lasten kannalta hyvin tärkeää käynnistyi Tampereella aprillipäivänä vuonna 1922. 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 6 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 6 13.2.2023 11.53 13.2.2023 11.53. 1919–1920. RAIJA KANNISTO | KUVAT TAMPERE-SEURAN KUVA-ARKISTO VUOTTA SITTEN 100 Askarteluhetki Tampereen lastensuojelukeskuksen päiväkodissa. Kuva otettu n
LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 7 ›› LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 7 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 7 13.2.2023 11.53 13.2.2023 11.53. Lapsen palvelukseensa ottaneen isännän tuli kasvattaa lasta kristillisesti ja opettaa hänelle hyödyllisiä työtaitoja. Lapsen suojan, huollon ja elatuksen ajateltiin olevan ensisijaisesti lähisuvun ja -yhteisön vastuulla. köyhien kymmenyksillä. Mikäli 15 vuotta täyttäneet köyhät ja orvot eivät saaneet omaisiltaan elatusta, olivat he vuosipalveluksen alaisia, mikä tarkoitti, että heidän piti mennä töihin. Vaivaishoitohallituksen vuosikertomuksen mukaan kouluiässä olevien lasten suuri määrä johtui siitä, että isolapsisten perheiden isä oli kuollut tai lähtenyt työhön ulkokuntiin jättäen perheensä kunnan hoidettavaksi. Tämän Kylliälän kasvatuslaitoksen yhteydessä toimi myös työhuone palkollissääntöä rikkoneille kerjääville irtolaisille. S uomessa köyhien hoidosta vastasi ensimmäisenä kirkko, joka keräsi siihen varoja ns. Hallituksen mielestä ”näin isoille perheille ei ole muuta voinut kuin ottaa heidät vaivaistalolle, sillä kovin kalliiksi olisi tullut heitä kaupungilla elättää ja huoneen hyyryä maksaa”. Vuonna 1829 valtio perusti Viipurin lääniin ensimmäisen kasvatuslaitoksen köyhille ja turvattomille lapsille. Lapsen puolestaan tuli korvata työllään saamansa elatus. Vuonna 1817 annettiin Julistus kerjäämisen estämisestä, koska yhä useampi ”waimo puoli” ja lapsi kerjäsi. Sitä pyrittiin estämään rakentamalla vaivaishuoneita sekä sijoittamalla lapsia ruotuhoitoon tai kasvatusperheeseen. Hyväntekeväisyysjärjestöt ja kristilliset yhdistykset aloittivat toiminnan lasten hyväksi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vastuun siirtäminen kunnille aloitti valtiojohtoisen lastensuojelun Vuoden 1805 Palkollisasetuksessa säädettiin lapsen huollosta ja elatuksesta. Ensimmäiset yhteiskunnan toimenpiteet suunnattiin orpoihin, köyhiin ja heitteille jätettyihin lapsiin, joita autettiin huutolaissijoituksilla. VUOTTA SITTEN FAKTAI VAIVAISTALO Vuonna 1892 Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevassa köyhäintalossa oli 473 asukasta, joista lapsia 175, ja heistä alle 10-vuotiaita 99. Siinä kunta luovutti elatusta vailla olleen lapsen sille, joka vaati tämän ylläpidosta vähiten rahaa
8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 8 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 8 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Seuraavana vuonna Pietarista saapui myös hänen puolisonsa Margaret Finlayson. Vuosina 1866–1868 huutokaupattujen lasten määrään vaikuttivat ns. Niissä annettiin köyhiä, vaivaisia, mielisairaita ja lapsia vähiten maksua vaativiin perheisiin. Siinä oli paikka 60 tytölle, jotka työskentelivät tehtaassa kahdeksan tuntia päivässä ja maksoivat palkastaan ylöspitonsa. nälkävuodet, ja vuonna 1869 huutolaisiksi joutui jopa 46 lasta. Vuonna 1821 Finlaysonit perustivat Lastenasyylin, jossa oli paikka 50 orpolapselle. Lapset saivat asunnon, ruuan ja vaatteet ja heiltä odotettiin vastaavasti työsuoritusta. Kaikkien tuli olla töissä aamuviideltä. Keskimäärin 10–20 lasta sijoitettiin perheisiin huutolaisiksi vuosittain. Heitä voidaan pitää yksinä lastensuojelun uranuurtajina Tampereella. Se perusti vuonna 1839 maksuttoman pientenlastenkoulun, johon otettiin tehtaassa työssä olevien lasten lisäksi myös muita lapsia. Tehdas huolehti lapsista – työtä vastaan Tampereella oli totuttu kierteleviin ja kerjääviin lapsiin, eikä heidän hyväkseen ollut mitään organisoitua toimintaa. Köyhyys oli oma vika Tampereen kaupunkikin ryhtyi toimiin lasten hyväksi: köyhäinhoitohallitus aloitti toimintansa vuoden 1854 alussa köyhäinhoitoverosta saaduin varoin. Vuonna 1856 tehdas perusti Lastenkodon 12–15-vuotiaille tytöille. Kun Finlaysonit palasivat kotimaahansa Skotlantiin vuonna 1838, tehdas jatkoi hyväntekeväisyystoimintaa. Lapsia työskenteli Margaretin apuna hänen kotonaan sekä Finlaysonin tehtaassa ja rakenteilla olevassa konepajassa. Lastenasyyli ja Lastenkoto olivat toiminnassa 1890-luvulle. 1892 lähtien lapsia ei enää sijoitettu hoitoon julkisilla tilaisuuksilla, ja vuodesta 1904 lasten sijoituskotien olosuhteita tarkastettiin. Lapset eivät käyneet koulua, vaikka koulun perustamista suunniteltiin jo Finlaysonien aikana. Lapset kuuluivat Margaret Finlaysonin vastuulle. Yleinen näkemys köyhyydestä oli, että se oli jokaisen omaa syy. Koulu oli laatuaan ainoa Tampereella ja sitä kävi esimerkiksi tuleva kirjailija Minna Canth. Yleinen käsitys oli se, että lasten työ tehtaassa oli siunaus ja hyvä keino kerjuun ja kurjuuden estämiseksi. Vuoden 1829 Juoppousasetuksessa säädettiin rangaistavaksi rahvaan juoppous. Vuoden 1922 Köyhäinhoitolaki kielsi ruodulla elättämisen ja huutolaiseksi kauppaamisen. Aamuisin, päivällä ja illalla pidettiin rukoushetki. He toimivat Tampereella kuten kveekarit, jotka tekivät humanitaarista työtä orpojen, vankien ja yleensäkin vähäosaisten keskuudessa, vaikka eivät olleet virallisesti liittyneet kveekareihin. Vuoden 1865 Kunnallisasetus siirsi vaivaishoitoon liittyvät tehtävät seurakunnilta kunnille, jolloin myös orpojen ja turvattomien lasten huoltovastuu siirtyi niille. Tampereelle vuonna 1819 saapunut James Finlayson perusti Finlaysonin puuvillatehtaan. Köyhäinhoitohallituksen alainen vaivaishoitotoimikunta myönsi köyhäinavustuksia ja järjesti julkisia huutokauppatilaisuuksia, joista ilmoitettiin päivälehdissä. Tampereen kaupungin ensimmäinen lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa 1.4.1922. Köyhäinhoitohallituksella oli edusmiehenja isännänvalta avustuksen saajiin ja Myös lasten juopottelusta määrättiin rangaistus. Vielä äskettäin saattoi olla elossa henkilöitä, jotka olivat olleet huutolaisina. Nyt laki velvoitti kunnat huolehtimaan jokaisesta vaikeuksiin joutuneesta. Myös lasten juopottelusta määrättiin rangaistus: ”Lapsi-ikäinen, joka wäkevillä juomilla itsensä juovuttaa, kuritettakoon omassa huoneessa, wanhemmiltansa eli isännältä, Kruunun-, Kaupungintaikka Poliisi-Palvelijan läsnä ollessa”. Tätä lainmuutosta Timo Harrikari pitää teoksessaan Lastensuojelun historia (Vastapaino 2019) valtiojohtoisen lastensuojelun alkupisteenä. Hän halusi opettaa heidät työtätekeviksi ja ahkeriksi kansalaisiksi
1919–1920. FAKTAI LAPSITYÖVOIMAA Finlaysonin tehtaalla Tampereella oli vuonna 1868 työssä 602 alle 18-vuotiasta lasta, joista osa teki työtä aamuviidestä iltaseitsemään. Vuonna 1889 kiellettiin alle 12-vuotiaiden pitäminen ammattityössä. Kuva otettu n. Yhdistystoimintaa lasten hyväksi Tampereella perustettiin lasten auttamiseksi monia yhdistyksiä. heidän perheisiinsä siihen asti, kun köyhäinhoito kesti tai kunnes saatu apu oli korvattu. Yhdistys perusti myös lasten työhuoneita, joissa Lapset työskentelivät keittiössä Tampereen lastensuojelukeskuksen lastenkodissa. Se perusti tytöille koulun, jossa opetettiin lukuja kirjoitustaitoa kaksi tuntia arkipäivisin. Alle 18-vuotiaiden yötyö kiellettiin vuonna 1868 ja 12-vuotiaiden työaika määrättiin kuuteen tuntiin päivässä. He saivat pitää tunnin aamiaislomaa ja tunnin päivällislomaa. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 9 ›› LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 9 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 9 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Tampereen Rouvasväen yhdistys avusti köyhiä lapsiperheitä ja pyrki vähentämään lasten kerjäämistä. Myös yötyössä työskenteli lapsia. Myöhemmin kouluun otettiin myös poikia ja opetusta laajennettiin neljään tuntiin päivässä
Lapsi oli tuotava kerran viikossa laitoksen lääkärin tai johtajattaren tarkastettavaksi, jolloin lapsi punnittiin ja hänen yleinen terveydentilansa tutkittiin. le. Yhdistys avasi lastenseimen sekä vähävaraisille perheille tarkoitetun ruoanvalmistusneuvonnan. Se tarjosi myös mahdollisuuden käydä tekemässä ompelukoneella lapsille vaatteita, jotka tehtiin kääntämällä vanhoista vaatteista nurja puoli päälle päin. annettiin ruokaa köyhille lapsille kahdesti päivässä arkipäivisin vähäistä työtä vastaan, sekä lastenkodin. Äidit kävivät yleisesti työssä, joten hoitoa tarvitsevia lapsia oli paljon. 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 10 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 10 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Kun Tampereen kaupungin Lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa 1.4.1922, luovutti Lastenhoitoyhdistys sille ylläpitämänsä lastenhuoltolaitokset. Myös muualle Tampereelle perustettiin Maitopisaralaitoksia. Finlaysonin tehdas rakensi lastenseimensä viereen erillisen talon, jossa oli tilat MaitopisaralÄidit kävivät yleisesti työssä, joten hoitoa tarvitsevia lapsia oli paljon. Sisällissodan orvot Helmikuussa 1919 perustettu Tampereen Lastensuojelukeskus kantoi huolta sotaorvoiksi jääneistä lapsista ja heidän perheistään. Se sai vuosittain avustusta kaupungilta toimintaansa ns. Maitopisaroita Kaupungissa oltiin huolissaan maan suurimmista lapsikuolleisuusluvuista: 33 prosenttia lapsista kuoli alle vuoden ikäisinä, pääosin erilaisiin vatsatauteihin. Vastaavia laitoksia toimi jo ainakin Helsingissä, Kotkassa, Turussa ja Viipurissa. Tampereen yhdistys sai toimintaansa varoja valtiolta ja kaupungilta sekä myymällä vappukukkia. Toiminnalla pyrittiin tarjoamaan sopivaa ravintoa sellaisille alle vuoden ikäisille lapsille, joiden äiti ei voinut imettää heitä esimerkiksi työssäkäynnin vuoksi. Sinne sijoitettiin paljon lapsia sekä kokonaisia perheitä, sillä kaupunkia vaivasi asuntopula, koska lukuisia ”hökkelitaloja” oli purettu. Köyhäintalo, jota kansa nimitti vaivaistaloksi, nousi Näsijärven rantaan Koukkuniemeen vuonna 1886. Suomen Naisyhdistyksen Tampereen osaston työtoimistokin avusti köyhiä lapsiperheitä. Ensimmäiset Maitopisarat avasivat ovensa Pariisissa 1898, mistä ne levisivät laajasti muualle. Tärkeää lastensuojelutyötä tekivät lastenseimet ja -tarhat, joita lastenhoitoyhdistys perusti. Lisäksi kasvattajille annettiin neuvoja lastenhoidosta. anniskeluvaroista. Köyhät saivat ruokaa ilmaiseksi ja vähävaraiset pientä maksua vastaan joka päivä sekä ”lääkärin määräämiä steriliseeratuita maitosekoituksia”. Se aloitti kesäsiirtolatoiminnan: siirtola perustettiin maaseudulle ja lapset saivat olla siellä kuusi viikkoa kerrallaan. Tehdas ei perinyt siitä vuokraa – olihan suuri osa lasten vanhemmista töissä tehtaassa. Tampereen lastenhoitoyhdistys perusti vuonna 1907 Tampereen ensimmäisen Maitopisaralaitoksen. Tätä voitaneen pitää neuvolatoiminnan esivaiheena
n > Pidempi versio artikkelista julkaistiin Tammerkoski-lehdessä 1/23. Andelin kirjoitti useita lapsiin liittyviä artikkeleita lehtiin. Tampereen Rautatieläisten lastentarha toimi osoitteessa Pinninkatu 44. lasten päiväkotitoiminnan varhaisvaiheiden taltioimiseksi ja piti muutenkin tärkeänä menneisyyden tallentamista. Kaduilla kuljeskeli paljon poikia, jotka eivät menneet kouluun, vaan viettivät aikaansa osaksi kerjäten. Hän työskenteli tullilaitoksella tullivartijana ja tullimestarina. Se lopetti toimintansa, kun kaupungin lastensuojelulautakunta perustettiin. Kuva vuodelta 1907. LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 11 ›› LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 11 LM2_s6-11_Tren Lastensuojelu.indd 11 9.2.2023 7.37 9.2.2023 7.37. Yhdistys hankki heille Pohjanmaalta maalaistaloista paikkoja, joissa poikien tuli tehdä työtä asumista ja elatusta vastaan. Paikkoja olisi ollut enemmän kuin halukkaita, ja jotkut pojista karkasivat takaisin Tampereelle. Menneisyyden tallentaminen on tärkeää Artikkeli perustuu pääosin Reino Andelinin (1910–1990) teokseen Lastensuojelun historia Tampereella (Tampereen kaupunki 1979). Tampereen kaupunki antoi hänelle palkinnon lastensuojelun hyväksi tehdystä työstä vuonna 1980. Tampereen kaupungin sosiaalilautakunnassa hän toimi vuodesta 1946. Hän teki aloitteita mm. Hän oli Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen vuosina 1973–1977, ja hänelle myönnettiin liiton hopeinen lastensuojelumitali vuonna 1975. Lastensuojelukeskus ylläpiti eri puolilla kaupunkia leikkikenttiä sekä kesäsiirtoloita Sahalahdella ja Luopioisissa
– Minulle se kaikki oli ihan wau! Ensimmäisestä harjoittelupaikasta mieleen iskostunut ajattelutapa on kantanut läpi kaikkien työvuosien, joiden aikana Ylönen on toiminut muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. lastensuojelu ”Lastensuojelun sydän on TOIVO ” Lastensuojelun Keskusliiton kehittämistyöstä vastaava johtaja Oona Ylönen haluaa aktiivisesti edistää yhteistyötä kaikkien lasten asioiden äärellä toimivien kesken. ULLA OJALA | KUVAT EEVA ANUNDI O ona Ylösen rakkaus sosiaalityöhön syttyi 25 vuotta sitten Tampereen Hervannan sosiaalitoimistossa, jossa hän suoritti sosiaalityön opintojensa harjoittelun. Tapa, jolla Hervannan sosiaalitoimistossa tehtiin työtä, vaikutti voimakkaasti nuoreen opiskelijaan. – Asiassa on menty paljon eteenpäin, mutta parantamisenkin varaa on. Keskiössä olivat vahvasti sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, lapsen oikeudet ja heikomman puolustaminen. Jos lastensuojelusta avautunut maailma on tuntunut välillä liian raskaalta ottaa vastaan, hän palautti ajattelunsa Hervannan oppien mukaisesti siihen, mitä työtä siinä oltiin tekemässä. – Sosiaalityö vei sydämeni. Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden varmistaminen on yksi oleellinen näkökulma lastensuojelun kehittämisessä myös Lastensuojelun Keskusliitossa. Hän kysyy, onko toimenpiteet lastensuojelun sosiaalityön kehittämiseksi tehty 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 12 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 12 9.2.2023 7.41 9.2.2023 7.41. Oona Ylönen on kiinnostunut lastensuojelun sosiaalityön tilasta. Hän on toiveikas tämänkin asian suhteen, sillä hänen mielestään sosiaalityön ja lastensuojelun ydin on toivon ylläpitäminen ja synnyttäminen. Lastensuojelu näyttäytyy minulle vahvasti ihmisoikeusammattina. Päivittäinen työ yhdistyi eriarvoistumiskehityksen estämiseen. Minua vietiin kertalaakista, sanoo Ylönen. – Se on auttanut aina merkittävästi. Asiakkaiden kokemustieto on tullut yhdeksi tiedon lajiksi tutkimukseen perustuvan, asiantuntijaja ammattilaisten tiedon rinnalle. Hän aloitti lokakuussa työnsä Lastensuojelun Keskusliitossa johtajana, joka vastaa lastensuojelun ja lapsija perhepolitiikan sisältöjen kehittämisestä ja vaikuttamistyöstä
Se oppi auttoi eteenpäin.” LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 13 ›› LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 13 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 13 9.2.2023 7.41 9.2.2023 7.41. Oona Ylönen on ollut valmis näkemään vaivaa kehittyäkseen lastensuojelun työntekijänä. Olin siellä ’Oona ilman virkatehtävää’ ja pääsin nuorten kanssa hyvään keskusteluyhteyteen. ”Koin lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä yhteyden saamisen nuorten kanssa hankalammaksi kuin pikkulasten tai aikuisten. Silloin hakeuduin vapaaehtoistyöhön nuorten turvatalolle. Se oppi auttoi eteenpäin.” Oona Ylönen on ollut valmis näkemään vaivaa kehittyäkseen lastensuojelun työntekijänä. Silloin hakeuduin vapaaehtoistyöhön nuorten turvatalolle. ”Koin lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä yhteyden saamisen nuorten kanssa hankalammaksi kuin pikkulasten tai aikuisten. Olin siellä ’Oona ilman virkatehtävää’ ja pääsin nuorten kanssa hyvään keskusteluyhteyteen
Yksi hyvä instrumentti tähän on lapsivaikutusten arviointi, jonka avulla jokainen päätös käydään läpi puntaroiden sitä, mitä se tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden kannalta. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään lapsuuttaan suurten riskien äärellä, kaltoinkohdeltuna tai köyhyysrajan alapuolella. Sellainen on esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus. – Terveydenhuollon puolella asia hoidetaan yliopistollisten keskussairaaloiden verkostossa. Häntä kiinnostaa myös, miten lastensuojelu ja sosiaalihuolto asettuu uomiinsa laajemminkin uusilla hyvinvointialueilla. – Se on meidän strategiamme ydin. Ääneen tulee voimaa, kun yhdessä puhutaan! Yksi yhteisponnistus on perhekeskusverkosto, jonka järjestönäkökulmaa Lastensuojelun Keskusliitto on ollut vuosien ajan kehittämässä Perheet keskiöön -hankkeen kautta. Kun Oona Ylönen aloitti työnsä Lastensuojelun Keskusliitossa, yksi ensimmäisistä hänelle ojennetuista työvälineistä oli muistiinpanovihko, jonka kannessa lukee ”Koska lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on”. Huoltosuhteen muuttuessa yhteiskunnassa on pohdittava tarkasti ja tietoon perustuen resurssien käyttöä. Systeemisessä työotteessakin on Ylösestä paljon kiinnostavaa ja lupaavaa. Lastensuojelu on ihmisoikeusammatti. Tällä yhdistelmällä on mahdollisuus saada nämä asiat onnistumaan" 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 14 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 14 13.2.2023 10.28 13.2.2023 10.28. – Nyt lapsen ja hänen perheensä vastuulla on aivan liikaa ymmärtää monimutkaista palvelujärjestelmäämme, hakea apua ja olla sinnikäs. Sen taklaamiseksi onkin jo kehitetty muun muassa erilaisia tiimirakenteita, jotka vähentävät vaihtuvuuden haitallista vaikutusta asiakkaaseen. Onnistumisemme edellytys on, että pelaamme vahvasti yhteen jäsenistömme ja myös muiden tahojen kanssa, jotka ovat lasten asioiden äärellä. Ylönen toivoo, että perheet voisivat jatkossa kävellä sisään perhekeskuksen ovesta ja vastassa olisi ihmisiä, joilta löytyy vastaus siihen, miten perhettä parhaiten autettaisiin. sillä tavalla, että päästään kiinni kipeimmin ja nopeimmin muutosta edellyttäviin asioihin. Huhtikuussa 2021 Suomessa toimi 117 perhekeskusta, kehittämistyö oli menossa 55:ssä ja suunnitteluvaihe 25 perhekeskuksessa. Sosiaalihuollon yhteiskunnalliset tehtävät ovat vähintään yhtä kimurantteja ja vaativat yhtä vahvaa tietopohjaa. – Näin emme tekisi lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka tuottavat meille huonosti voivaa väkeä. "On ilahduttavaa ja merkittävää, että Keskusliitossa on sisältöasiantuntemuksen lisäksi niin vahva viestintä. Hän pitää kirkkaana mielessään ja ohjenuoranaan Keskusliiton sääntöjen toisen pykälän: tarkoituksena on kehittää lasten suojelua ja edistää yhteistoimintaa. Oona Ylönen aloitti työt Lastensuojelun Keskusliitossa viime syksynä. Ylönen kysyy myös, millä tavalla hyvinvointialueilla varmistetaan sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa
”Se on valtavan ihana naisporukka, mutta harrastus piti jättää tauolle aikataulusyistä.” LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 15 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 15 LM2_s12-15_OonaYlönen.indd 15 9.2.2023 7.41 9.2.2023 7.41. Ylönen ei tahdo liittyä kuoroon, joka väittää, että kaikki olisi pielessä. Ylönen iloitsee myös siitä, että sosiaalityön tutkimukseen saatiin viimein vuonna 2020 valtionavustus. Hän toivoo, että uudistettava lainsäädäntö tukisi monitoimijaisuutta. HARRASTAA talviuintia. HARRASTI kuorolaulua laulutaidottomien kuorossa. Lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen pohjaksi luodaan lastensuojelun visiota. – Lastensuojelun ja muun sosiaalityön käytäntöihin tarvitaan vankka tietopohja, jotta tehtävässä voidaan onnistua. – Meillä tehdään lastensuojelussa paljon laadukasta työtä koko ajan. Ne vastaavat kaikkein vaativimmassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tilanteisiin. Peruspalveluissa pitäisi olla mahdollisuus konsultoida muun muassa lastensuojelun sosiaalihuoltoa. Kun esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajan eteen tulee ensimmäistä kertaa perheväkivaltatapaus, hänellä pitäisi olla mahdollisuus kysyä asiaan perehtyneemmältä henkilöltä, miten tilanteessa toimitaan. Toivon pilkahduksia näkyy: työskennellessään kolme vuotta työelämäprofessorina Turun yliopistossa hän havaitsi, että sosiaalialalle läheiset tieteenalat ja peruspalveluissa toimivat ammattikunnat, esimerkiksi tulevat opettajat, olivat kiinnostuneita ehkäisevästä lastensuojelusta ja lastensuojelun sosiaalityöstä. TEKI AIEMMIN TÖITÄ Pelastakaa Lapset ry:ssä, Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa, VarsinaisSuomen Lastensuojelujärjestöt ry:ssä, Kaarinan kaupungilla, Aluehallintovirastossa, Ensija turvakotien liitossa, Turun Ensija turvakoti ry:ssä ja Turun yliopistolla. – Ne ovat osittain asioita, joita ei voi lainsäädännöllä korjata ja jotka liittyvät pitkälti resursseihin. n Lapsia tulisi sijoittaa vähemmän, ja sijoitusten tulisi olla lyhyempiä. – Tämä on hienoa, sillä ei riitä, että lastensuojelun sisällä ajatellaan lasten suojelun kuuluvan kaikille lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville ammattikunnille. KUKA. TYÖSKENTELEE Lastensuojelun Keskusliitossa vaikuttamistyön ja kehittämisen johtajana. Ylönen näkee avainasiaksi toiveikkuuden ylläpitämisen. – Lastensuojelun tulisi olla nopeampaa, intensiivisempää ja räätälöidympää. KOULUTUKSELTAAN erikoissosiaalityöntekijä, valtiotieteiden lisensiaatti. – Sosiaalihuollon konsultointikäytännöt ovat tällä hetkellä kehittymättömämmät kuin terveydenhuollossa. ENNEN SOSIAALIALAN TYÖURALLE SIIRTYMISTÄ työskenteli kokopäivätoimisesti Finnkinossa elokuvalippujen myyjänä ja toimistossa. Oona Ylösestä kaiken auttamisen tulisi perustua toimiviin peruspalveluihin. Vaikkapa opettajien ja neuvolaterveydenhoitajien itsensä pitäisi mieltää ehkäisevä työ omaksi tehtäväkseen ja saada siihen myös vankka tuki. Ylösen mielestä me emme ponnistele tällä hetkellä riittävästi perheiden jälleenyhdistämisen eteen. Ylönen toivoo paljon myös monialaisilta osaamisja tukikeskuksilta, OT-keskuksilta, joita on Suomeen suunnitteilla viisi. Onko työntekijällä käytännön mahdollisuutta sen tyyppiseen kannattelevaan kohtaamiseen, mistä lapset ja nuoret hyötyisivät. On yhteiskunnan sivistyksen mittari, miten lastensuojeluasiat hoidetaan. Lapsia tulisi sijoittaa vähemmän, ja sijoitusten tulisi olla lyhyempiä. Lastensuojelua uudistettaessa pitäisi katsoa kriittisesti, missä kohdissa epäonnistutaan , uskoo Oona Ylönen. – Sosiaalityön ja lastensuojelun sydän ja ydin on toivo, toivon ylläpitäminen ja toivon synnyttäminen. Lastensuojelun asiakkaiksi tulevien lasten ja nuorten tilanteet ovat näet usein sellaisia, joihin ei pelkkä sosiaalityön tieto riitä, vaan tarvitaan myös muiden tieteenalojen ja ammattien tietoa. OONA YLÖNEN ASUU Turussa
> www.bvif.fi ULLA OJALA tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA JOKA 7:nnellä LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄLLÄ YLITTYY LAKISÄÄTEINEN ASIAKASMÄÄRÄ TIEDEKESKUS Kaikki LEIKKIMÄÄN! Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla avautuneen Leikin voima -näyttelyn pääsanoma on leikin ja leikillisyyden tärkeys meille kaikille iästä riippumatta. seikkailemaan sokkelossa, kokeilemaan häntähyppelyä ja haastamaan omaa uskallustaan sähköiskuruletissa. Perhe ei ole pulmineen yksin. Apuja voi etsiä uunituoreesta Arki toimimaan nuo ren kanssa -oppaasta, jonka on julkaissut Barnavårds förening. Äitikin lupasi parantaa tapansa. Näyttelyssä on yli 20 leikkiä ja peliä, joissa harjoitellaan mm. Teini puolestaan antoi noottia siitä, että äiti on jokusen kerran ollut tavoittamattomissa lataamattoman kännykän takia. ylävinjetti KYLILLÄ KUULTUA Miten arki sujuu TEININ KANSSA. 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s16-19_Tulva.indd 16 LM2_s16-19_Tulva.indd 16 13.2.2023 10.21 13.2.2023 10.21. Opas sisältää käytännönläheisiä vinkkejä tilanteisiin, joista monen teinin kanssa saatetaan kiistellä: esim. Kävi ilmi, että hän oli unohtanut kännykkänsä toisen kaverin kotiin, kun iltaa vietettiin kolmannen luona. yhteisöllisyyttä, luovuutta ja uudella tavalla ajattelua, ennakkoluulottomuutta ja kokeilunhalua, omien rajojen haastamista sekä yhdessä leikkimistä. kotiintuloajoista, älylaitteiden käytöstä ja koulutöiden hoitamisesta. Leikkimään pääsee miltei kahden vuoden ajan: näyttely on avoinna 12.1.2025 asti. Tytär ilmestyi ehjänä kotiin. LA U RI VE IJA LA IN EN Heurekassa pääsee pukuleikin lisäksi esim. Tuttavaperheen teini-ikäinen oli kokeillut eräänä perjantai-iltana rajojaan: hän ei tullut kotiin vanhempien kanssa sovittuun aikaan, ei ilmoitellut itsestään eikä vastannut puhelimeen, kun äiti yritti häntä tavoittaa. Tuttavaperheessä loppu hyvin, kaikki hyvin. Vanhemmista tuntui, että sääntöjen mieleenpalauttamiskeskustelu oli riittävä apu asiaan: kännykkä on pidettävä mukana, se on muistettava ladata ja vanhemmalle pitää aina vastata
> lapsenmaailma.fi KANSALAISALOITE Vaikka KOLME ÄIDINKIELTÄ Suomessa voi olla vain yksi rekisteröity äidinkieli. Ottelinin elämäntyötä on esillä Taideja museokeskus Sinkassa Keravalla 16.4. Kustantamo S&S julkaisee 3–6-vuotiaille sopivan kirjan sekä suomeksi että kaksikielisenä suomi-ukraina-laitoksena, jota lahjoitetaan Suomessa asuville ukrainalaislapsille. ”Varhaiskasvatuksen kriisi koskettaa koko suomalaista yhteiskuntaa. Näin innostavia huonekaluja lasten leikkeihin suunnitteli sisustusarkkitehti ja muotoilija Olof Ottelin 1960-luvulla. Netissä olevan kansalaisaloitteen mukaan useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti mahdollistaisi parempien monikielisten palvelujen suunnittelun esim. Aloite on allekirjoitettavissa 11.7.2023 asti. Inspiraation lähteenä toimivat usein hänen omat lapsensa, ja hän suunnittelikin merkittävän määrän leluja ja lapsille tarkoitettuja huonekaluja. Lasten taidetta hän pyrkii edistämään perustamansa pienkustantamon, kus tannus Z:n kautta julkaisemalla lasten ja nuorten tekemää kirjallisuutta. terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa. KU ST AN TA M O S& S SI N KK A LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 17 ›› LM2_s16-19_Tulva.indd 17 LM2_s16-19_Tulva.indd 17 9.2.2023 7.46 9.2.2023 7.46. VÄITÖSKIRJA ONNEA! Taidetta tekevälle lapselle toinen lapsi on tärkeä kanssatekijä, mutta myös esikuva, palautteenantaja, keskustelukumppani, kannustaja ja kriitikko. AMMATILLINEN KOULUTUS ”Ei 14-vuotiaana tarvii tietää, MIKÄ SUSTA TULEE ISONA” ”Mä sanoisin 14-vuotiaalle Villelle, että elä hetkessä ja tee kaikkia asioita, jotka sua kiinnostaa. Oksana Dratškovska, suom. Vuonna 2019 ilmestyneen Oksana Luštševskan ja Dzmitryi Bandarenkan kirjoittaman lasten kuvakirjan 101 majakkaa (kuv. Kokeile mahdollisimman monia juttuja. Sitä kautta se mielenkiinto voi löytyä ja sit sä voit mennä sitä kohti täysii.” Näin sanoo JVG:n VilleGalle AMKE ry:n #väylätauki-kampanjassa, joka muistuttaa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. asti. Pienen ukrainalaispoika Zaharin isä neuvoo laskemaan naapuruston kerrostaloja, jotka ovat kuin majakoita loistaessaan pimeän keskellä. Aikuisella on merkitystä lapsen tekijyyden mahdollistajana, tukijana ja edistäjänä – tai estäjänä, toteaa hiljattain tohtoriksi väitellyt Lea Pennanen väitöstutkimuksessaan. Kuvassa olevia huonekaluja valmisti Juho Jussila Oy. Lue juttu kustannus Z:sta Lapsen Maa ilman verkkosivuilta os. Kärsijöinä eivät ole ainoastaan lapset, vanhemmat ja perheet, vaan myös työnantajat ja siten koko maamme.” TEHYN PUHEENJOHTAJA MILLARIIKKA RYTKÖNEN TEHY-LEHDESSÄ. KIRJA TUKEA Harkovaan Mitä tehdä, kun uni ei tule. Santul Kosmo) julkaiseminen tukee harkovalaista lastenkirjakustantamoa ja lastenkirjailijoita
tietotulva 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s16-19_Tulva.indd 18 LM2_s16-19_Tulva.indd 18 13.2.2023 10.22 13.2.2023 10.22. Yksi kysymyksistä kuului, onko puolue sitoutunut pitämään kiinni oikeudesta hakea turvapaikkaa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa ja laajamittaisen maahantulon kestäessä. Kaikki muut puolueet paitsi kokoomus ja keskusta vastasivat myöntävästi. Pääosa liittyjistä on pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Turusta. KI D S & FR IE N D S PAKOLAISKYSELY ASENTEET koventuneet Pakolaispolitiikkaan liittyvät asenteet ovat kiristyneet, käy ilmi pakolaisja lapsijärjestöjen verkoston tekemästä kyselystä vaaleihin valmistautuville puolueille. Kaikki lähti liikkeelle Väihinpään oman ajan tarpeesta ja havainnosta, että sitä on lapsiperheessä hankala järjestää ilman tukiverkkoja tai paksua lompakkoa. ”Miksi ei kirjoiteta koskaan tavallisista ihmisistä, jotka ovat päässeet lukiosta C:n papereilla, eläneet omannäköistään elämää, levänneet, pitäneet hauskaa ja nyt tekevät tavallisia töitä ja elävät tavallista elämää iloineen ja suruineen?” LUKIOLAINEN HILMA VIRTANEN MIETTII NUORTEN SUORITUSPAINEITA IMPROBATUR-LEHDESSÄ. SOVELLUS TUKEA VERKOSTA Tamperelaisen isä Niko Väihinpään kehittämä Kids & Friends -sovellus lupaa omaa aikaa lapsiperheiden aikuisille ja leikkiseuraa tenaville. Lapset tuntuivat olevan kuitenkin erityisasemassa: kun kysyttiin lapsen edun mukaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisestä, jopa Suomen Kansa Ensin -puolueen vastaukset olivat myönteisiä. Portaalista löytyy jatkossa asiantuntijatietoa, itseja omatoimiohjeita sekä yhteystietoja fyysisten ja sähköisten palveluiden pariin. Niko (oik.) ja Niklas Väihinpää. Syntyi ajatus maailman vanhimmasta valuutasta, vaihtamisesta. kaupungin neuvolapalvelut yhteystietoineen raskausajan artikkeleista. Perheen lähin tukiverkko ovat Väihinpään 70 kilometrin päässä asuvat vanhemmat. – Alueiden aikataulusta ei vielä ole varmaa tietoa, sanoo projektipäällikkö Hanna Manelius palvelun toteuttavasta DigiFinlandista. Lastenhoitajapalvelut taas tuntuivat kalliilta. Siihen asti helsinkiläisillekin on tarjolla vain valtakunnallisia palvelusuosituksia, mutta jatkossa sivustolta löytyvät esim. Kokoomuksen vastaus kysymykseen oli ”ei kantaa”. Väihinpään perhe on löytänyt sovelluksen kautta kaveriperheen, jonka kanssa on jo käyty pulkkamäessä. – Moni nuori perhe muuttaa työn perässä isommalle paikkakunnalle, ja tukiverkot jäävät sinne, mistä on muutettu. Pienpuolueista Suomen Kansa Ensin vastasi kaikkiin kysymyksiin pakolaiskielteisesti. Eikä kaikilla välttämättä ole omalla asuinpakkakunnallakaan lastenhoitoapua saatavilla, sanoo Väihinpää. Kristilliset eivät vastanneet suoraan ”kyllä” tai ”ei”, mutta mainitsivat tässä yhteydessä kansallisen turvallisuuden huomioon ottamisen. Ensimmäisenä asiointikokonaisuuden ottaa käyttöön Helsingin kaupunki kevättalven aikana. Parin ensimmäisen toimintakuukauden aikana sovellus on kerännyt paljon kiitosta hyvästä ideasta ja satakunta käyttäjää. Ideana on, että perheet tutustuvat toisiinsa nettipohjaisen sovelluksen kautta, minkä jälkeen he voivat halutessaan tavata livenä. Jokainen palvelut käyttöön ottava hyvinvointialue tulee saamaan palveluun oman sivunsa. SÄHKÖINEN PERHEKESKUS Omaperhe.fi käynnistynyt Osoitteessa omaperhe.fi ottaa ensiaskeleitaan sähköinen perhekeskus, jonne kootaan lapsiperheille tarkoitettuja palveluita. Kyselyyn vastasivat muut paitsi perussuomalaiset ja Liike Nyt
Lue toimittaja Anu Vallinkosken kirjoittama juttu tunneja vuorovaikutustaitojen oppitunneista itähelsinkiläisessä Laakavuoren alaasteen koulussa! > lapsenmaailma.fi NUORET MUIKKULIA pöytään Ympäristöjärjestö WWF:n Suomen nuoret vapaaehtoiset auttoivat kalanjalostusyritystä kehittämään uuden, nuoria houkuttelevan tuotteen kotimaisesta muikusta. Kouluissa ja oppilaitoksissa vuorovaikutusohjantaa voi antaa esim. Suomessa on kahden vuoden aikana koulutettu 1 700 nuorten arkiympäristöissä toimivaa vuorovaikutusohjannan ammattilaista. Vaivattomuutta arvostavan ruokatrendin myötä valmisruuat ja puolivalmisteet ovat kasvattaneet suosiotaan, ja etenkin nuorille kokonaisen kalan käyttö ruuanlaitossa voi olla vieras ajatus. Syntyi ruodoton ja pintapaistettu Muik kuli-muikkupihvi. koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi. Nuorilta saatu palaute on ollut erinomaista. 25 % SYNNYTTÄJISTÄ ON YLI 35-VUOTIAITA. Tässä vedetään Perämerellä muikkua nuotalla. MIELENTERVEYS Moni nuorikin SUOSITTELISI Nuorten masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa on saatu erinomaisia tuloksia vuorovaikutusohjannan avulla. Mukana ovat kaikki kaupungin peruskoulut. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 19 LM2_s16-19_Tulva.indd 19 LM2_s16-19_Tulva.indd 19 9.2.2023 7.46 9.2.2023 7.46. – Nyt koulutetaan juuri näitä ammattilaisia, jotka kohtaavat nuoren ensimmäisenä, sanoo ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä. Niinpä yritys kysyi nuoria kiinnostavan muikkutuotteen salaisuutta todellisilta asiantuntijoilta eli nuorilta itseltään. Lisäksi lasten vetäytyneisyys, somaattiset oireet ja sosiaaliset haasteet vähenivät. KOULUTUS TUNNETAIDOT yleistyvät Helsingissä lähes 400 perusopetuksen opettajaa osallistuu loppuvuodesta 2022 alkaneeseen tunneja vuorovaikutus -koulutukseen. Niilo Mäki instituutti ja yliopistot. Hänen mukaansa oppilaiden keskittymiskyky oli parempi hevostoimintajakson jälkeen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu hevosten ”asettavan rajat”: oppilaat ohjasivat toisiaan käyttäytymään rauhallisemmin ja noudattamaan tallin sääntöjä. VÄITÖSKIRJA TALLILLA oppii Espoolaisen Kaitaan koulun rehtori Ritva Mickelssonin väitteli hevosavusteisesta pedagogiikasta hiljattain. PALVELUT APULAISOIKEUSKANSLERI VALVOO Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt sosiaalija terveysministeriötä toimittamaan tietoja ministeriön hallinnonalalla tekeillä tai suunnitteilla olevista toimenpiteistä, joilla lasten ja nuorten mielenterveysja psykiatristen palvelujen saaminen ja toteutuminen voitaisiin turvata. SA N N A N U RM I / W W F Nuoret olivat mukana koko tuotantoprosessin ajan ideoinnista aina nuottaukseen, maisteluvaiheeseen ja pakkaamiseen asti. Tunneja vuorovaikutuskoulutuksia tarjoavat monet eri tahot, esim. Opettajille suunnatun koulutuksen tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä oppilaiden koulupoissaoloja ja tukea kiinnittymistä kouluun vahvistamalla kouluhyvinvointia. Yli 90 % menetelmään osallistuneista nuorista suosittelisi vuorovaikutusohjantaa ystävilleen
Tärkeintä on luoda turvaa. KAISA PASTILA | KUVITUS MARIA VILJA J okainen vanhempi tietää, miten hermoja kiristävää on kuunnella lasten keskinäistä riitelyä. Mitä hänen päivässään on sattunut. kasvu Miten kannattaa toimia, kun SISARUKSET RIITELEVÄT. Vanhemman ykköstehtävä ei ole ratkaista lasten riitoja, Vuolle korostaa. – Kun asuu kodissa, jossa kasvaa pieniä ihmisiä, jotka ovat vasta kehittämässä taitojaan, vanhemman tulee sietää riitoja ja itseään, mutta myös huolehtia omista voimavaroistaan, jotta jaksaa tukea lapsia. – Helposti riidan alkaessa sanoo: ”Älkää taas jaksako! Nyt kyllä joka iikka omiin huoneisiin, en jaksa kuunnella!” Vaikka juuri siinä kohtaa voisikin olla tärkeää, että pysyttäisiin samassa huoneessa ja vanhempi kestäisi riitelyä. Miettiä, mikä saa lapsen kiukkuiseksi. Siinä harjoitellaan sitä, miten olla tunteiden kanssa. Perheneuvoja, työnohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja Päivi Vuolle kehottaa näkemään sisarusriidat uusin silmin: kyseessä on elintärkeä treeni. Onko hän suruissaan, peloissaan tai häpeissään jostain. Tunnetartunnan ongelma on kuitenkin siinä, että tunteen vallassa kyky ajatella häviää. Reagoimme lapsen käyttäytymiseen, vaikka meidän pitäisi katsoa pinnan alle. Se, että lasten tunteet tarttuvat vanhempaan, on perheneuvojasta tosi inhimillistä ja ymmärrettävää. Vuolteella on 4ja 10-vuotiaat lapset, joiden kähinöitä hän on tottunut kuuntelemaan kotona. Asiantuntija neuvoo, että vanhemman tulisi pysyä riidan ulkokehällä. Näin tunne ei tartu. 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2023 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 20 LM2_s20 23_Riitelevät sisarukset.indd 20 13.2.2023 10.31 13.2.2023 10.31