LASTEN ENSIHOITO KESKITTYY KÖYHIIN LÄHIÖIHIN | MIKÄ IHMEEN NEUBORA. HYPNOOSISTA APUA HAMMASLÄÄKÄRIPELKOON | NÄIN VÄHENNÄT LAPSEN KEMIKAALIKUORMAA | SUOMEN ENSIMMÄINEN JOUTSENMERKITTY PÄIVÄKOTI CP-VAMMAINEN AINO IKÄVALKO: ”OLISIN LOISTAVA ÄITI” LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON KUUKAUSIJULKAISU 2 | 2019 MA AIL MA LM 1/2019 s.1-2 LM2_s1-2_Kansi.indd 1 15.1.2019 14.20
RAI | 50 int egr aat iot a | PSO P | Sat oja asi aka syr ity ksi ä | eRe sep ti | ww w.d om aca re. Aina turvallinen asiakastietojen käsittely TIETOTURVA DomaCare käyttää palvelinyhteyksien muodostamiseen samanlaisia suojausvarmenteita, kuin mitä suomalaiset verkkopankitkin omien yhteyksiensä turvallisuuden takaamiseksi. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/laskutus Nopeuttaa kirjausta ja tietojen päivittämistä MOBIILISOVELLUS Mobiilisovellus helpottaa työtä sillä kaikki asiakasja tehtävätieto kulkee aina reaaliaikaisena mukana. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. fi Van hus työ | Kot iho ito | Vam mai sty ö | Las ten suo jel u | Päi hde ja mie len ter vey sku nto utu s | Per het yö | Kot isi ivo us Mon ipu olis et om ina isu ude t ja aut om atis oin ti LAS KUT US Las kut us tap aht uu läh es huo maa mat ta muu n päi vitt äise n toi min nan ohe ssa aut om aat tise sti oli se sitt en kun tie n koo nti, pal vel use tel itai käy tet tyy n aik aan per ust uva a las kut ust a. Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . fi/l ask utu s Nop eut taa kirj aus ta ja tie toj en päi vitt äm ist ä MO BIIL ISO VEL LUS Mob iili sov ellu s hel pot taa työ tä sill ä kai kki asi aka sja teh täv ätie to kul kee ain a rea alia ika ise na muk ana . Kaikki käytössäsi olevat lomakkeet voidaan täyttää digitaalisena tietokoneella ja mobiilissa. fi/t iet otu rva Aja nta sai nen tie to ain a työ nte kijä n saa tav illa ASI AKA STI EDO T Dom aCa re mah dol list aa tur val lise n asia kas tie toj en käs itte lyn aja sta ja pai kas ta riip pum atta . Lue lis ää oso itt ees sa ww w.d om aca re. fi tai puh elim its e 020 742 4 090 . fi/a sia kas tie dot TO IM IN NAN OH JAU SJÄ RJE STE LM Ä Do m aC are ® on In via n O y:n tu ote . Symbolipohjainen, kirjaaminen nopeuttaa asiakaskirjausten tekemistä. Kaikessa DomaCaren kehitystyössä päämääränä on asiakkaidemme työn sujuvoittaminen ja laadukkaan työn mahdollistaminen. Kai kki käy tös säs i ole vat lom akkee t voi daa n täy ttä ä dig ita alis ena tie tok one ella ja mob iili ssa . Kai kes sa Dom aCa ren keh ity sty öss ä pää mää rän ä on asi akk aid em me työ n suj uvo itt am ine n ja laa duk kaa n työ n mah dol lis tam ine n. Ain a tur val lin en asi aka stie toj en käs itt ely TIE TOT URV A Dom aCa re käy ttä ä pal vel iny hte yks ien muo dos tam ise en sam anlai sia suo jau sva rm ent eita , kui n mitä suo mal ais et ver kko pan kitkin om ien yht eyk sie nsä tur val lisuu den tak aam ise ksi . Kysy lisää tai pyydä esittely asiakaspalvelustamme. Sym bol ipo hja ine n, kirjaa min en nop eut taa asi aka ski rjau ste n tek em ist ä. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/asiakastiedot TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ LM 1/2019 s.1-2 LM2_s1-2_Kansi.indd 2 16.1.2019 11.12. Au tam me sin ua mie lel läm me säh köp ost illa tuk i@ dom aca re. Lue lisää osoitteessa www.domacare.fi/lastensuojelu KIINNOSTUITKO DOMACARESTA. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/mobiili DomaCare on Suomen johtava yksityisen hoiva-alan toiminnanohjausjärjestelmä, joka on kehitetty palvelemaan sosiaali-, terveysja hoitotyön erityistarpeita. Autamme sinua mielellämme sähköpostilla tuki@domacare.fi tai puhelimitse 020 7424 090. Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. fi/m obi ili Dom aCa re on Suo men joh tav a yks ity ise n hoi vaala n toi min nan ohj aus jär jes tel mä, jok a on keh ite tty pal vel em aan sos iaa li-, ter vey sja hoi tot yön erit yis tar pei ta. RAI | 50 integraatiota | PSOP | Satoja asiakasyrityksiä | eResepti | www.domacare.fi Vanhustyö | Kotihoito | Vammaistyö | Lastensuojelu | Päihdeja mielenterveyskuntoutus | Perhetyö | Kotisiivous Monipuoliset ominaisuudet ja automatisointi LASKUTUS Laskutus tapahtuu lähes huomaamatta muun päivittäisen toiminnan ohessa automaattisesti oli se sitten kuntien koonti-, palvelusetelitai käytettyyn aikaan perustuvaa laskutusta. fi/l ast ens uoj elu KIIN NO STU ITK O DO MAC ARE STA . Lue lis ää Dom aCa res ta ww w.d om aca re. Lue lisää DomaCaresta www.domacare.fi/tietoturva Ajantasainen tieto aina työntekijän saatavilla ASIAKASTIEDOT DomaCare mahdollistaa turvallisen asiakastietojen käsittelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Kys y lis ää tai pyy dä esi tte ly asi aka spa lve lus tam me
25 HELMIKUU | 2 | 2019 SISÄLTÖ LM 2/2019 s. TERVEYS 26 Vuoropuhelua rokotteista 34 Lasten ensihoito keskittyy köyhemmille alueille 36 Neuvolasta tuli Japanissa neubora 38 Hypnoosista voi saada apua hammaslääkäripelkoon 48 Näin vähennät lapsen kemikaalikuormaa TILAA LAPSEN MAAILMA! S. 3-4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 3 ›› LM2_s3-4_SisL.indd 3 21.1.2019 12.13. s. Japanilaislapset tutustuvat suomalaismallin mukaan kehitettyyn neuboraan. 36 TULLAAN TUTUIKSI 10 Jonne Juntura tietää, kuinka vaikea nuorten on saada apua mielenterveysongelmiin 16 Aino Ikävalkon mielestä vammainenkin voi nauraa itselleen – ja haaveilla lapsista 42 Maija Mullola, 14, virkkaa, kutoo, ompelee, nikkaroi, nyplää, tuftaa, paukuttaa kangaspuita, tekee savitöitä ja maalaa tauluja..
Keskusliitto myös koordinoi lapsen oikeuksien viestintää Suomessa opetusja kulttuuriministeriön tuella. LAPSELLA ON OIKEUS ELÄMÄÄN JA KEHITTYMISEEN YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. 78. Lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden elää, jäädä henkiin ja kehittyä mahdollisimman täysmääräisesti. > www.lapsenoikeudet.fi s. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: vain yksi maa maailmassa on enää sen ulkopuolella – Yhdysvallat. Se turvaa myös lapsen oikeuden terveyteen, sairaanhoitoon ja kuntoutukseen. 45 Anne Myllylän Ville on erityislapsi. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on oikeus olla oma itsensä. Lastensuojelun Keskusliiton kaikki työ tähtää lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen edistämiseen. 42 Maija Mullola, 14, taitaa nypläyksen. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. vuosikerta KANSI Sade Laineen kuvasi kanteen Sami Parkkinen. l Lahti LM 2/2019 s3-4 4 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s3-4_SisL.indd 4 21.1.2019 12.14. Tämä Lapsen Maailman numero käsittelee erityisesti näitä teemoja. s. s. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. ASIAAN! 24 Oppivelvollisuutta tulee pidentää 30 Esittelyssä Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut päiväkoti 45 Kun lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti 50 Lastenhoitoa tarjoavat kuntosalit ovat vanhemmille keitaita PALSTAT 5 Pääkirjoitus 6 Tietotulva: haussa lapsiystävällinen kansanedustaja 21 Tutkittua tietoa: yksin viihtyvä lapsi ei ole välttämättä yksinäinen 25 Palvelukortti 28 Lapset asialla: Tarttuvia tauteja liikkeellä! 40 Lapset juttusilla: Siiri ja Stella keskustelevat hampaista 53 Elina Hirvosen kolumni 54 Kuukauden kirjat: Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. 30 Tervetuloa joutsenmerkin saaneeseen päiväkotiin! l Helsinki Hyvinkää l l Tampere Jyväskylä l l Isokyrö KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, (09) 3296 0219, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo AD Seija Huhtala TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi ILMOITUSMYYNTI BF Media Oy /Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Svante Suominen, 045 131 9299, svante.suominen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakauslehtien Liiton jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. On tärkeää muistaa, että lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita ilman minkäänlaista syrjintää
” Rokottaminen tai rokottamatta jättäminen ei ole vain henkilökohtainen ratkaisu. Tehdyt päätökset perustuvat usein myös omaan tai läheisten kokemukseen. Pelkästään kokemustiedon ja siitä vedettyjen johtopäätösten varassa on vaara tehdä hätäisiä tai jopa vääriä johtopäätöksiä. Vaihtoehtoisten faktojen jakaminen sosiaalisessa mediassa tuntuu olevan tätä päivää. Tilanne oli hyvin vakava ja vaati pitkäaikaista sairaalahoitoa. 5 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 5 LM2_s5_PK.indd 5 16.1.2019 13.43. Henkilökohtaiset kontaktit ovat myös tärkeitä tiedon vastaanottamisessa. Tästä syystä olen aina ymmärtänyt rokotusten hyödyt. Veljeni sai aivokalvontulehduksen vesirokon jälkitautina ja tartunnan hän sai minulta. Kokemustieto on toki tärkeää, mutta arvokkainta se on yhdistettynä tutkittuun tietoon. Lähipiirissä puhututtivat vihurirokon aiheuttama lapsen kehityshäiriö ja sikotaudista seurannut lapsettomuus. Toisinaan väliin jäi koulujen kevätjuhla, toisinaan helteisen kesän vesileikit vaihtuivat sängyssä potemiseen ja toisinaan pääsiäismunat jäivät paisuneen kaulan vuoksi syömättä. Kriittistä medialukutaitoa tuleekin kehittää sekä aikuisilla että lapsilla. Arkea leimasi vanhempien huoli, ja toisinaan minun kontolleni jäi kansakouluikäisenä huolehtia pienemmistä sisaruksista vanhempien sairaalavierailujen ajan. Lapselle annettavat rokotukset suojaavat epäsuorasti myös muita, joten rokottaminen tai rokottamatta jättäminen ei ole vain henkilökohtainen ratkaisu. Somessa on helppo myös löytää vahvistusta omalle mutu-tiedolleen. Ilman tätä kokemustieto jää vain mutu-tiedoksi. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA LM 2/2019 s. Veljen parantuminen ja kotiin palaaminen oli juhlaa, mutta kuntoutuminen vei aikaa, ja monien taitojen uudelleenopettelu vaati kärsivällisyyttä. Jokainen löytää omaa näkökantaansa vahvistavaa tietoa helposti. Selvisin näistä sairauksista sairastamalla, mutta kaikille ei käynyt yhtä hyvin. Toisinaan ahdisti seurata sitä vierestä. Lasten terveyteen liittyvä päätöksenteko on vaikeaa myös siksi, että monenlaisia huhuja ja väärää tietoa on liikkeellä entistä runsaammin. Jos mitenkään olisin voinut estää sen, että tartutan läheisiäni, olisin ilman muuta sen tehnyt. pääkirjoitus Olen sitä ikäpolvea , joka on sairastanut sikotaudin, tuhkarokon, vesirokon ja vihurirokon. Minua kosketti syvimmin oman veljeni sairastuminen aivokalvontulehdukseen. Yksi lapsiperheiden tärkeimmistä kohtaajista ovat neuvolat, joita käyttää Suomessa 99,6 prosenttia vanhemmista. Usein me myös arvioimme varsin positiivisessa valossa oman valmiutemme erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta. Meidän on suhtauduttava tartuntatauteihin entistä vakavammin. Ymmärrettävän ja uusimman tiedon tarjoaminen henkilökohtaisesti neuvoloissa on avainasemassa, kun perheet tekevät rokotuspäätöksiä. Uskon vahvasti siihen, että vanhemmilla on halu tehdä oikeita päätöksiä, kun kyse on lapsen terveydestä
Turvallisuutta kannattaa myös harjoitella etukäteen siltä varalta, että kotona sittenkin syntyy hätätilanne. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA TURVAAN tulitikkuleikeistä H elmikuussa starttaavat koulujen hiihtolomat, mutta joissakin perheissä lomaa pystyvät viettämään vain lapset aikuisten ollessa töissä. Lapsi pitää saada myös ymmärtämään, että turvaan on lähdettävä siinäkin tapauksessa, että hän on itse sytyttänyt palon esim. Vanhemmat saattavat olla huolissaan lastensa turvallisuudesta näiden ollessa yksin kotona. Lapselle on hyödyllistä opettaa tulipalon varalta poistumistiet samoin kuin hätänumero. – Lapsen kanssa kannattaa käydä ikätasolle sopivalla tavalla läpi, mitä asioita yksin ollessa saa tehdä ja mitä sitten taas ei, sanoo tiedotuspäällikkö Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Esim. Kertoa esim., ettei vettä tai muita juomia saa pitää sähkölaitteen vieressä, jotta nestettä ei päädy laitteeseen. Piiloon ei saa missään tapauksessa mennä. Ja hätänumeroonhan soitetaan vasta, kun itse on pelastauduttu turvalliseen paikkaan. Lasten kanssa voi sopia, että ruoka lämmitetään mikrossa. tulentekovälineet on hyvä pitää ainakin alakoululaisten perheissä kiellettyjen tavaroiden listalla. Lapsi osaa toimia oikein sitä todennäköisemmin, mitä useammin hän on tilanteita treenannut. Lapsen kanssa kannattaa ennaltaehkäisevässä mielessä harjoitella tulen kanssa toimimista sekä kodin työkalujen ja sähkölaitteiden käyttöä. Samoin terävät veitset voivat olla pannassa. – On hyvä sopia, mitä sähkölaitteita saa käyttää päivän aikana. – Teini-ikäisille voi opettaa alkusammutustaitoja, mutta pienemmille lapsille on selkeintä opettaa poistuminen turvaan. CO LO U RB O X LM 2/2019 s 6-9 6 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s6-9_Tulva.indd 6 21.1.2019 13.46. tulitikkuleikeillä. Lieden käyttö aiheuttaa päivittäin pelastuslaitokselle tehtäviä
Näin ohjeistaa Turvallisuus ja kemikaalivirasto: Lelun paristokotelo ei saa olla helposti avattavissa. Seikkailu alkaa, kun kaksi tutkijaa pukee kidukset ylleen ja lähtee sukeltamaan. Magga-Varsin mukaan saamelaislapsiin ja -nuoriin kohdistuu tänä päivänä kuitenkin epäsuoraa vihapuhetta. Esim. alle 3-vuotiaan leluissa kotelo pitää olla kiinnitetty ruuvein. Sisältö on suunniteltu Helsingin Lastenklinikan henkilökunnan kanssa. LA ST EN KL IN IK O ID EN KU M M IT RY SJ BA RE N U N SP LA SH SAAMELAISTEN KANSALLISPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 6.2 LM 2/2019 s. Kaikki tahot vaativat, että pitäisi valmistua nopeasti, mutta avun hankkiminen siihen, että jaksaisi opiskella, vie hirveästi aikaa.” EI NIMIMERKKIÄ TURUN YLIOPPILASLEHDESSÄ. Ensiaskel asian korjaamiseksi tehtiin loppusyksystä, kun Helsingissä pidettiin seminaari saamelaisiin ja romaneihin kohdistuvasta vihapuheesta. 6-9 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 7 LM2_s6-9_Tulva.indd 7 17.1.2019 12.16. > soundcloud.com/user-727584880/ albums YMPÄRISTÖMYRKYT TAPPAVAT LAPSIA Ilmaan, veteen ja maaperään kylvetään myrkyllisiä aineita, jotka uhkaavat päivittäin miljoonien lasten terveyttä. Esim. Onko lapsesi menossa hoidettavaksi sairaalaan. SAAMELAISET JA VIHAPUHE – Saamelaislapsia ja -nuoria ei enää kiusata ja kohdella väkivaltaisesti saamelaisuuden takia kuten vielä edellisiä sukupolvia, sanoo Petra Magga-Vars. ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin 600 000 alle 15-vuotiaan lapsen kuolemaa, kertoo WHO raportissaan Air pollution and child health. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova komitea sai muutama vuosi sitten asiasta napakkaa palautetta lapsilta. Lelusta lähtevä kova ääni voi vahingoittaa lapsen kuuloa. Lastenklinikoiden Kummit ry:lle suunnitellun pelin tarkoituksena on poistaa sairaalakäynteihin liittyviä pelkoja. MERIKUUNNELMA Hybriditeatteriryhmä Hormihaikara on julkaissut Meren alalokero -kuunnelman lasten ja aikuisten yhteiseksi mielikuvitusmatkaksi meren syvyyksiin. – Vihapuhe kuohahtaa herkästi somessa, jos saamelaiset sanovat vaikkapa, että jokin asia on heidän mielestään oikein tai väärin. Meitä pidetään turhan valittajina ja itkijöinä. Lapsilla ei ole valmiuksia ja taustatietoja, joiden avulla suojautua. NYT LAPSELLE VOI ANTAA 4 etunimeä. ”Masentuneen opiskelijan osa on vaikea. Vaikkeivät lapset välttämättä itse näe tällaisia kirjoituksia, he kuulevat aikuisten puheita. Kieleltään rikas tarina on samaan aikaan luontodokumentti, runotarina ja ystäväkirja. Hän toimii saamelaislasten kulttuurikeskus Mánnun toiminnanjohtajana ja on saamelaiskäräjien hallituksen jäsen. Maksuton 7-osainen kuunnelma on kuunneltavissa os. Saamelaiskäräjät oli yksi tapahtuman järjestäjistä. Älä osta hajusteherkkään perheeseen hajustettuja leluja. Magga-Varsin mukaan pahinta on, jos lapsista tulee näkymättömiä ja varovaisia, jolloin he piilottavat etnisen taustansa. Magga-Varsin ukin suu pestiin saippualla, kun tämä ei oppinut kiertokoulussa puhumaan suomea. Verkosta löytyvällä Sairaalakamut-pelillä voi tutustua sairaalan arkeen. Valitse kahdesta äänilelusta matalaäänisempi. Täti koki 6-vuotiaana asuessaan koulun asuntolassa 1950-luvulla, että opettaja ja asuntolanhoitaja pitivät saamelaislapsia sivistymättömien ja köyhien ihmisten lapsina. He kysyivät: ”Miksi aikuiset sanovat meille, että ympäristö on hyvin tärkeä, mutta kohtelevat itse sitä niin huonosti?” LELUJEN TURVALLISUUS Muistitko tarkistaa lapsen joululahjojen turvallisuuden
Inkisen mukaan termi on alun perin kehitetty tilastointia varten, mihin tarkoitukseen se edelleen sopii. 9 EUMAASSA 90 % romanilapsista ELÄÄ KÖYHYYDESSÄ. Suunnitteluja konsultointialan Ramboll antaa palkallista vapaata vanhemmille lasten koulunaloituksen tueksi. Tilastokielestä termi on levinnyt asiantuntijoiden ja median puheeseen. Hän on keskustellut termistä mm. Pysyn hengissä perheeni ansiosta.” JOSEPH SEMPA, 86, MAAILMAN KUVALEHDESSÄ. LAPSEN TERVEYSTIEDOT PIILOSSA VANHEMMILTA Vanhempi ei voi nähdä Omakanta-palvelusta 10 vuotta täyttäneen lapsensa terveystietoja, vaikka lapsi niin haluaisi. Perheyritys Fazerilla on firman oma päiväkoti – ainoana Suomessa. – Usein kuolema typistetään yhteen rooliin jonkinlaiseksi möröksi, vaikka siihen kuuluu tunteiden koko kirjo. Apulaisoikeuskansleri pitää ikärajaa ongelmallisena ja perusoikeuksien vastaisena. NUORET ARVIOIVAT KOULUKOTEJA Pesäpuun vertaisarvioijat kävivät marraskuussa Sairilan koulukodissa haastattelemassa nuoria siitä, millaista elämä koulukodissa heidän mielestään on. Kun kuolema tulee lähelle, siitä löytyy myös surussa kannattelevaa iloa, kiitollisuutta ja rakkautta. T ermi ”kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi tai nuori” on tosi leimaava. Inkinen päivittäisi termiä 2010-luvulle senkin vuoksi, että lapsilla saattaa tänä päivänä olla useampi koti: on eroperheitä, vuoroviikkoasumista, tukiperheitä ja sijaisperheitä. Tietoliikennekonserni DNA:n työntekijät saavat viikon palkallisen vapaan tullessaan isovanhemmiksi. LAPSI, JOLLA ON KOKEMUSTA SIJAISHUOLLOSTA IR IN A M U RZ A U N SP LA SH LM 2/2019 s 6-9 8 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s6-9_Tulva.indd 8 21.1.2019 12.18. Varsinkin lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret joutuvat hurjasti perustelemaan sitä, että kun on asunut pienestä pitäen samassa laitoksessa, se on koti, sanoo asiantuntija Helena Inkinen Pesäpuu ry:stä. Voima vaikuttaa! -verkostossa, jossa toimii satakunta lastensuojelun kokemusasiantuntijaa. Siinä on lähtökohtana ajatus, että sijaishuoltopaikka ei voisi olla koti. N -SANA KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTU LAPSI VS. On tullut esiin, että termi myös estää nuoria itse määrittelemästä sitä, mikä heidän kotinsa on. Ministeriön mukaan lapsen puolesta asiointi laajenee Omakannassa todennäköisesti vuonna 2020. Ensimmäistä kertaa haastattelijoina toimivat nuoret aikuiset, joilla on kokemuksia sijaishuollosta. Lapsi itsekään ei pääse näkemään tietojaan, ellei hänellä ole verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sähköistä henkilökorttia. Vaikka olen tehnyt töitä koko ikäni, en saa senttiäkään eläkettä. Mäkelin on kerännyt kirjaansa Kuolema – Kaikki mitä olet aina halunnut tietää (S&S) kokemuksia ja näkökulmia kuolemasta haastattelemalla tutkijoita, kuoleman parissa työskenteleviä ja tavallisia, kuoleman koskettamia ihmisiä. ISOVANHEMMANVAPAA! Eräät suomalaisyritykset ovat ryhtyneet toimiin, joilla perheen ja työn yhteensovittaminen helpottuisi. lyhytaikaisissa sijoituksissa syntymävanhempien koti voi tuntua edelleen ainoalta kodilta. Miten teillä. Hän moittii sosiaalija terveysministeriötä, joka päätti ikärajauksesta palvelun teknisiin syihin vedoten. Esim. Näin termi ei ole persoonaan kohdistuva määre, vaan kertoo siitä, missä nuori sattuu sillä hetkellä asumaan. – Olisi parempi sanoa ”nuori, jolla on kokemusta sijaishuollosta” tai ”sijaishuollon piirissä asuva nuori”. Asukkaat toivat esille, että moni asia toimii, mutta yhteistä toimintaa voisi olla enemmän, palavereihin pitäisi valmistautua nuoren kanssa paremmin ja kaiken tekemisen tulisi olla perusteltua. Tässä poimintoja tammikuisesta Lapsifoorumista: Vakuutusyhtiö Ilmarinen tarjoaa sairaan lapsen hoitopalvelua sekä kesäloma-aikaan lapsiparkin. KAUNISTELEMATTA KUOLEMASTA – Yritin kirjoittaa kuolemasta sillä tavalla, että mukana on toivoa ja lohtua, mutta siitä huolimatta asioista puhutaan rehellisesti ja niiden oikeilla nimillä, sanoo toimittaja Henna Mäkelin. ”Ugandan kaltaisessa maassa on vaikea selviytyä ilman lapsia
n Lue lisää os. M O ST PH O TO S WWW.LSKL.FI/ AANILAPSELLE LM 2/2019 s. Miksi näin, lähetystöneuvos Endre Szabó Unkarin suurlähetystöstä. Voit ryhtyä Ääni lapselle -agentiksi, jolloin saat sähköpostitse käyttöösi lasten asioista kiinnostuneiden järjestöjen asiantuntemukseen ja tuoreeseen tutkimustietoon perustuvaa materiaalia. Tällä kertaa myös seurataan, kuinka moni lapsen asioita ajamaan sitoutunut ehdokas pääsee läpi ja miten kansanedustajiksi valitut toimivat käytännössä lasten puolesta. 6-9 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 9 LM2_s6-9_Tulva.indd 9 17.1.2019 12.16. Voit jakaa sitä halutessasi esim. sosiaalisessa mediassa. Avioliiton seurauksena alaikäinen henkilö tulee täysi-ikäiseksi. Kansanedustajien tällä vaalikaudella tekemää työtä lasten hyväksi analysoitiin Lastensuojelun Keskusliiton joulukuussa tekemässä selvityksessä. > www.lskl.fi>Lapsen oikeudet>Varhaiskasvatus ja turvapaikanhakijalapset eduskuntakauden… > www.lskl.fi/aanilapselle AVIOITUMINEN TEKEE TÄYSI-IKÄISEKSI Suomessa 18 vuotta täyttänyt saa asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa, mutta Unkarissa tämä on mahdollista jo 16-vuotiaalle, jos hän on aviossa. Myös Dominikaanisessa Tasavallassa 16 vuotta täyttänyt saa äänestää, mikäli on aviossa ja Sloveniassa taas, jos on töissä. Siitä kävi ilmi, millaisia lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä kansanedustajat jättivät hallitukselle, ketkä niitä jättivät ja mitkä puolueet olivat aktiivisimpia. – Unkarissa vuonna 2013 hyväksytyn siviililain mukaan alaikäinen on henkilö, joka ei ole täyttänyt vielä 18 ikävuotta. Saman lain perusteella holhousviranomainen voi antaa alaikäiselle luvan avioliiton solmimiselle. Lapsiystävällinen KANSANEDUSTAJA H aluatko, että kuljemme kohti lapsiystävällistä Suomea. Jos vastaat myöntävästi, sinun kannattaa näin eduskuntavaalien alla osallistua Anna ääni lapselle -kampanjaan. Mukana on vielä useampia toimijoita kuin viime kuntavaaleissa. Jos olet ehdokas, voit käyttää materiaalia vaalityössäsi. Anna ääni lapselle on lähes 40 järjestön ja satojen kansalaisten vaikuttamiskampanja, joka perustuu joukkovoimaan
Aloin kehitellä siihen ratkaisuja, parempia maskeja ja ilmanpuhdistimia.” LM 2/2019 s.10-15 10 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 10 16.1.2019 14.07. Se, lähdetkö aamulla lenkille, riippuu saastetasosta. ”Vaihto-oppilaana Kiinassa koin ensimmäistä kertaa, miten ilmansaasteet säätelevät monessa suhteessa elämää
Monella heistä ei ole aikaa uusille potilaille, ja terapia-aikoja on useimmiten vain päiväsaikaan. Kävi ilmi, ettei tieto ajanvarauksesta ollut mennyt lääkärille asti. Hän oli puoli tuntia kertonut voimakkaasta ahdistuksestaan ja paniikkikohtauksistaan, kun lääkäri hieman vaivautuneena totesi, että on korvalääkäri eikä pysty auttamaan mielenterveysasioissa. 10-15 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 11 ›› LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 11 16.1.2019 14.07. Lopulta YTHS:ltä löytyi pysyvä hoitokontakti, ja Jonne sai Kelalta myönteisen päätöksen psykoterapian korvattavuudesta. Sain puhua pahasta olostani, mutta minua kohdeltiin vähän sen tyyppisesti, että onko sinulla varaa maksaa tämä käynti. – Tämän jälkeen minun oli pakko mennä yksityiselle lääkärille, sillä ahdistus oli niin voimakas. LM 2/2019 s. Jonne Juntura, 27, opiskeli tuolloin kolmatta vuotta lääketiedettä Helsingin yliopistossa. Tästä hämmennyksestä selvittyään Jonne varasi uuden ajan ja oli ajoissa odotushuoneessa. – Tuttavapiirissäni oli henkilöitä, jotka eivät voineet hyvin. – Voin todella huonosti. Juuri lääkäriksi valmistuva Jonne Juntura koki opiskelu-aikanaan kantapään kautta, kuinka vaikea Suomessa on saada APUA NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMIIN. Psykiatrian kurssilla kohtasin käytännössä ensimmäistä kertaa todella huonosti voivia nuoria ja nämä tilanteet yhdistettyinä tuttavieni ongelmiin tulivat liikaa iholle. Opiskelu oli vaativaa, lukuisat järjestötehtävät imivät aikaa ja voimia, ja kaiken päälle Jonne oli ottanut vielä suorittaakseen psykiatrian kurssin kaksi vuotta aiemmin kuin opinto-ohjelma edellytti. Onneksi sain tilanteessa vanhemmiltani henkisen tuen lisäksi myös taloudellista apua: olin etuoikeutettu. ULLA OJALA | KUVAT EEVA ANUNDI S iinä Jonne Juntura istui lääkärin vastanotolla hölmistyneenä, pettyneenä ja nöyryytyksen kokeneena. Maanantaina järjestyi aika kahden viikon päähän, mutta siis korvalääkärille. Onneksi pääsin viikonlopuksi äidin luo. Seurauksena oli voimakas ahdistus. Yksityisellä puolella minua kohdeltiin vähän sen tyyppisesti, että onko sinulla varaa maksaa tämä käynti. Varattu aika tuli ja meni, eikä häntä kutsuttu sisään. Seuraava pulma oli löytää psykoterapeutti. Jonne hakeutui viikonloppuna päivystykseen, mutta sai sieltä vain neuvon hakeutua maanantaina Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöön YTHS:ään – päivystyksessä ei ollut tarjota mitään apua. Terapia alkoi, mutta psykoterapeutti katkaisi syytä kertomatta hoitosuhteen äkillisesti, vaikka seuraavan kahden kuukauden ajat oli juuri sovittu. Idealistisesti ajattelin, että lääkiksessä opiskelevana voisin auttaa heitä. Mikä neuvoksi
Hän ei näe suunnitellun kaltaisen sote-uudistuksen tuovan parannusta asiaan. Tässä tulee esille selvä resurssien puute. Häpeään auttaa vain puhuminen. – Mielenterveyshoitajat, jotka ovat timanttisia ammattilaisia, pystyvät tarjoamaan apua lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa. – Meidän pitäisi ymmärtää, että palvelut pitää suunnitella käyttäjien tarpeiden mukaan. Kodikkaasti parittomilla tuoleilla ja sohvilla sisustetusta kahvilasta on muodostunut hänelle parin viime vuoden aikana työhuone. Jonnen kohdalla moni asia meni hoitoketjussa pieleen. Lääketieteellisen tiedekunnan lopputentti on vuorossa viikon kuluttua tapaamisestamme, ja valmistumassa on lopputyö, jota Jonne suunnittelee jäävänsä kirjoittamaan kahvilan takanurkkaukseen. Huomaan voivani paljon paremmin nyt, kun asun kimppakämpässä verrattuna siihen, että asuin yksin pienessä yksiössä. – Toivon, ettei kukaan joudu käymään läpi samaa kuin minä. Mielenterveyden häiriöistä johtuva nuorten aikuisten työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Ellei apua saa silloin, kun häiriöt ovat vielä lieviä, ne syvenevät ja vaativat erikoissairaanhoitoa. Jonne huomasi, että paikoitellen pääkaupunkiseudulla lausuntojen kirjoittamisjonot olivat jopa useiden kuukausien mittaisia. Jonne haluaisi saada voimaan yhden luukun periaatteen: minne tahansa nuori menisi hakemaan apua, ”hänestä otettaisiin koppi” ja ohjattaisiin tarvittaessa eteenpäin. Akuuttiin hätään on tarjota lista järjestöjen auttavista puhelimista. Ja päästäkseen hoitoon, pitää osata muotoilla tunteensa ja avun tarve. Tämä koskee myös asumista. Emme me ohjaa diabetespotilastakaan yksityislääkärille sen takia, ettemme pysty hoitamaan häntä julkisella puolella. "On kielistä hyötyä lääkärin ammatissakin, mutta opiskelen niitä pääasiassa siksi, että minusta se on kivaa." Kouluissa tulisi opettaa myös mielenterveystaitoja. Jos Jonne saisi päättää, hän uudistaisi koko psykoterapian tukijärjestelmän. Oma ja toisten nuorten hyvinvointi ja mielenterveys on Jonnelle asia, jota hän haluaa pitää esillä ja edistää. Mitä puhetta se nyt on. Jonne Junturasta nuoria pitäisi auttaa paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa: opintopsykologija kuraattoripalvelut pitäisi saada kouluissa kuntoon. Jonne vertaa tilannetta siihen, että ihmiseltä on käsi murtunut, jolloin hänet hoidetaan tai osataan ohjata eteenpäin. Neljällä viidestä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä 20–34-vuotiaasta taustalla on mielenterveyden ongelmia. Ne nähdään vieläkin heikkouden merkkinä, vaikka ne ovat sairauksia siinä kuin muutkin." Kielten opiskelu on yksi Jonne Junturan intohimoista. – Kun olen kertonut avoimesti kokemuksistani, ympäriltä on löytynyt yllättävän paljon samojen asioiden kanssa kamppailevia. LM 2/2019 s.10-15 12 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 12 16.1.2019 14.07. Kouluissa tulisi opettaa myös mielenterveystaitoja. Suuri ero on myös siinä, että fyysisiin sairauksiin ei sisälly häpeää toisin kuin mielenterveyden pulmiin. – On valtava ongelma, että mielenterveyspalveluita saadakseen täytyy nähdä todella paljon vaivaa. – Tykkään siitä, että on ihmisiä ympärillä. Oman kokemuksensa kautta hän havaitsi, että mielenterveyden häiriö voi tulla kenelle tahansa. Tavatessamme joulukuisena päivänä Jonne Junturalla on kaikki hyvin . Kela edellyyttää kolmen kuukauden mittaista asianmukaista hoitojaksoa esimerkiksi terveyskeskuksessa, lääkärin antamaa diagnoosia ja psykiatrian kirjoittamaa lausuntoa ennen kuin psykoterapiasta voi hakea korvausta. Jonne näkee järjestelmän eriarvoistavana: rahalla saa nopeasti mielenterveyspuolen hoitoa. Mutta ongelmana on, että kun lääkärinä haluan tarjota apua nuorelle, mielenterveyshoitajien jonot ovat 2–3 viikon mittaiset. Kolmen kuukauden viransijaisuus suurella pääkaupunkiseudun terveysasemalla vahvisti kokemusta siitä, että perusterveydenhuollolla on hyvin vähän tarjota ihmiselle, jolla on mielenterveyspulmia. Jos on huonossa jamassa, ei kykene siihen. Terapiapalvelut olisivat nuorille maksuttomia, sillä hyvinvoinnilla on oleel"Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen voimakkaita tabuja. – Sitten ihmistä kehotetaan hakeutumaan yksityiselle puolelle
Jonnen mielestä tarjolla pitäisi olla pitkien psykoterapioiden rinnalla myös lyhytterapioita, joihin pääsisi kuukauden sisällä. – Kun olen kertonut avoimesti kokemuksistani, ympäriltä on löytynyt yllättävän paljon samojen asioiden kanssa kamppailevia. "Me nuoret olemme esimerkiksi kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia kuin mikään aikaisempi sukupolvi, mutta meidät halutaan pitää hyllyllä, emmekä pääse oikeasti päättämään asioista." LM 2/2019 s. Kahvila on hyvä tukikohta. Jonne Juntura on käyttänyt sitä paitsi opiskellessaan myös hoitaessaan kan Suuri ero on myös siinä, että fyysisiin sairauksiin ei sisälly häpeää toisin kuin mielenterveyden pulmiin. Jos Jonne saisi päättää, hän uudistaisi koko psykoterapian tukijärjestelmän. linen merkitys nuoren koko elämään: jos nuori voi huonosti, hän ei pääse elämän syrjään kiinni. 10-15 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 13 ›› LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 13 16.1.2019 14.07. Häpeään auttaa vain puhuminen. Terapiapalvelut olisivat nuorille maksuttomia, sillä hyvinvoinnilla on oleelJonne Juntura näkisi mielellään äänestysikärajan laskevan 16 vuoteen
– Maailman väestöstä on vuodesta 2012 lähtien yli puolet ollut alle 30-vuotiaita. Silti juuri nuorten pitäisi päästä vaikuttamaan. Seniorit jylläävät kansainvälisissä järjestöissä. Politiikka ei ole meidän näköistämmekään. Eduskunnassa ei juuri puhuta nuorten asioista – ja kun puhutaan, emme pääse itse puhumaan. linen merkitys nuoren koko elämään: jos nuori voi huonosti, hän ei pääse elämän syrjään kiinni. Jonnea turhauttaa se, että nuoret nähdään usein vain tulevaisuuden vaikuttajina, vaikka he ovat nykyään kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia kuin koskaan. Vaikka Suo"Kun välillä tuntuu, ettei hoitohenkilökuntakaan tiedä, mistä mielenterveysongelmia poteva saisi hoitoa, miten voidaan olettaa, että avun tarvitsija sen tietäisi?" LM 2/2019 s.10-15 14 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 14 16.1.2019 14.07. Jonne yrittää kääntää suuntaa ja on ehdokkaana eduskuntavaaleissa tänä keväänä. Puhuessaan nuorten mielenterveydestä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa viime lokakuussa Jonne Juntura suhteutti asioita. – Me nuoret ollaan tosi tiukassa paikassa: maailmassa on vallalla pessimismipolitiikka ja ihmisiä erilleen repivää vastakkainasettelua. Kahvila on hyvä tukikohta. Meidän nuorten pitäisi nyt ymmärtää, että jollemme pysty maalaamaan voimakasta visiota tasa-arvoisesta, toivoa täynnä olevasta tulevaisuudesta, emme tule sinne koskaan pääsemäänkään. – Tällä hetkellä eduskunnassa on vain yksi 1990-luvulla syntynyt kansanedustaja. – Näiden pestien kautta olen löytänyt itselleni globaalin perheen. Ja maailmalla kuohuu. On kohtalonkysymys löytää yhteinen linja. Hän toimi toissavuoden lokakuusta viime vuoden lokakuuhun kansainvälisessä lääketieteen opiskelijoiden järjestössä IFMSA:ssa (The International Federation of Medical Students Associations), ja viime vuoden ajan Suomen YK-liiton ja Allianssi ry:n valitsemana YK-nuorisodelegaattina. Nuorten on hankala päästä mukaan politiikkaan ja vaikuttamaan, myös kotimaissaan. Jonnen mielestä tarjolla pitäisi olla pitkien psykoterapioiden rinnalla myös lyhytterapioita, joihin pääsisi kuukauden sisällä. Kotimaassa nuoria rassaavat muun muassa koulutusleikkaukset ja jatkuvat korkeakoulujen opiskelijavalintaan liittyvät uudistushankkeet. Meidän ratkaistavaksemme jää myös ilmastonmuutos. Jonne Juntura on käyttänyt sitä paitsi opiskellessaan myös hoitaessaan kansainväliseen järjestötoimintaan ja YK-nuorisodelegaatin pestiin liittyviä tehtäviään. Silti meidän edustuksemme globaaleissa vaikuttamistehtävissä on vain parin prosentin luokkaa
– Lääketieteen opintoihin sisältyy stressitekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että mielenterveyden häiriöt ovat lääkiksen opiskelijoilla yleisempiä kuin valtaväestössä. Jonne aikoo matkata pyhiksi synnyinpaikkakunnalleen Rovaniemelle. Mielenterveyden häiriöt ovat lääkiksen opiskelijoilla yleisempiä kuin valtaväestössä. Hänen toiminnassaan on paljon esimerkillistä, mistä olen inspiroitunut voimakkaasti.” TOIVOO OPPIVANSA nauttimaan arjessa siitä, mitä tekee, ja ymmärtävänsä, että tavoitteiden saavuttamisen esteenä voi joskus olla se, että tekee liian paljon, ei liian vähän. Myöhemmässä opintojen vaiheessa opiskelijat joutuvat kohtaamaan sairaita ja kuolevia ihmisiä. Opiskelijoille aiheuttaa stressiä myös se, että he opiskelevat asioita, joista heille ei tule olemaan varsinaista hyötyä työssään. Edelleen on liikaa vanhanaikaista ulkoaopettelua. n LM 2/2019 s. Iltapäivä hämärtyy . VAIKUTTAJAHAHMO: Gro Harlem Brundtland, Norjan ensimmäinen naispääministeri, jolla on lääketieteellinen koulutus. – Toinen syy oli – vähän kliseisestikin – halu auttaa muita, tehdä joidenkin ihmisten elämästä vähän siedettävämpää. Seuraavaksi Jonne haluaisi paneutua arabiankielen opiskeluun. VALMISTUMASSA lääkäriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliseltä opintolinjalta. Juuri haastattelua edeltävällä viikolla hän oli jutellut kiinankielisen skype-opettajan kanssa viime aikojen kuulumisista ja siitä, millä tavalla kummankin kulttuurissa käsitetään mielenterveyden häiriöt. Kansainvälinen ammatti oli yksi syy siihen, että Jonne halusi lähteä opiskelemaan lääketiedettä. – Emme osaa priorisoida opinnoissamme oikeasti tärkeitä asioita. Mikä oikeastaan voisi olla tärkeämpää kuin se, miten me voimme. JONNE JUNTURA SYNTYI vuonna 1991 Rovaniemellä. Hän opiskeli kiinaa vuoden ennen lähtöä vaihto-opiskelijaksi Kiinaan ja Taiwaniin. Jonne Juntura käy hakemassa tiskiltä toisen kahvin ja kaivaa esille läppärinsä. Omat mielenterveyteen liittyvät kokemukset ovat auttaneet Jonne Junturaa näkemään asioita potilaan kannalta ja kasvamaan ammattiin. Ja kyllä hän on niitä oppinutkin: kouluaikaisen englannin, saksan ja ranskan lisäksi Jonne taitaa nyt espanjaa, portugalia, venäjää ja kiinaa. Esimerkiksi sisällissotien runtelemassa, neljän miljoonan asukkaan Liberiassa oli muutama vuosi sitten vain kymmenen psykiatria. messakin on ongelmia, maailmanlaajuisesti asiamme ovat suhteellisen hyvin. – Varsinkin opintojen alkuvaiheessa lääketieteen opiskelijoilla on käsitys, että heidän tulisi tietää kaikesta kaikki. Teen lopputyöksi kirjallisuuskatsauksen opiskelijoille stressiä aiheuttavista seikoista. – Pyrin opiskelemaan lääketiedettä ruotsinkieliselle opintolinjalle. Kun en ensimmäisellä yrittämällä päässyt sisään, menin ruotsinkieliseen varusmiespalvelukseen Dragsvikiin. Hänestä koulu ei antanut kovin hyviä valmiuksia lukea vieraskielisiä kirjoja tai kommunikoida vierailla kielillä. Eihän potilaalle voi sanoa, ettei ole opiskellut aihetta vielä kunnolla. PELKÄÄ MENETTÄVÄNSÄ palavan innostuksensa ja optimisminsa ja vajoavansa kyynisyyteen. Jonne näkee nuorten mielenterveysasioista huolehtimisen olevan maailmanlaajuisesti tärkeää. Kymmenvuotiaasta aina lukion loppuun saakka uiminen oli tärkein harrastus: treenejä oli parhaimmillaan aamuin illoin. ”Hän on toiminut WHO:n pääjohtajana ja vaikuttanut myös keskusteluun ilmastonmuutoksesta. On aika paneutua lopputyöhön. Nykyäänkin hän pyrkii liikkumaan viitisen kertaa viikossa: käy salilla, pyöräilemässä, juoksemassa ja uimassa. Lääkäriksi kasvamisen kasvukivut ottavat joskus koville. Toinen rakas harrastus on kielten opiskelu, josta Jonne innostui todenteolla lukion jälkeen. Kuka. Puhe kääntyy joulunviettoon. Näiden kohtaamisten aiheuttamia tunteita pitäisi pystyä käsittelemään normaalin opintokuorman lisäksi. Hän pohtii kuuluvansa sukupolveen, joka entistä enemmän haluaa tehdä työtä, jolla on merkitystä. Ensimmäinen puoli vuotta oli todella tönkköä, mutta sitten tuli tunne, että pystyn ehkä oppimaan muitakin kieliä. ASUU kimppakämpässä Helsingin Vallilassa. PERHEESEEN KUULUVAT isä, äiti ja sisko. – Sillä, miten pystymme pitämään huolta kaikkien maailman nuorten mielenterveydestä, on valtavan suuri merkitys sille, millaisia yhteiskuntia tulevaisuudessa on. Siitä on hyötyä meille sairastavaisille. – On vain hankala valita, painottaako modernia kirja-arabiaa, jota käytetään vaikkapa lehdissä ja kirjoissa vai puhuttua arabiaa, jossa on monia eri murteita. 10-15 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 15 LM2_s10-15_JonneJuntura.indd 15 16.1.2019 14.07. Siellä hän kävi koulunsa – ja ui
Hänestä vammainenkin voi nauraa itselleen. TUIJA SILJAMÄKI | KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI Invalidiliiton kokemuskouluttajana Aino Ikävalko pitää tärkeänä myös vaietuista aiheista puhumista, jotta ne lakkaisivat olemasta vaiettuja. LM 2/2019 s.16-20 16 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 16 16.1.2019 14.48. ”Mua ei tarvitse kuljettaa LASIPURKISSA” Aino Ikävalko haluaa haastaa vammattomat kokemaan yhteiskuntaa vammaisen näkökulmasta. Ja haaveilla perheestä ja lapsista
Aino ajatteli, etteivät nuoret hyväksyneet vammaisuutta ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi. Äiti-tytär-suhde parani kohisten. Aino kuitenkin muutti. Jos äiti halusi nukkumaan yhdeksältä, ei Aino voinut mennä kavereiden kanssa ulos illalla tai muutenkaan valvoa myöhään. Kielellisesti lahjakas Aino oppi puhumaan ennen veljeään, joten jos aikuiset eivät ymmärtäneet Antin taaperokieltä, sisko tulkkasi. Nykyisin Aino on tuttu näky Jyväskylän yliopiston keskustakampuksella, jossa hän liikkuu sähköpyörätuolilla kaunis, pitkä vaalea tukka valtoimenaan helmenharmaa kaulahuivi kaulassaan. – Kuulin sitä pienestä pitäen. Yksin kaupungissa, jossa ei tunne ketään. Lääkäri tutki tytön aivokuvia ja lohdutti: ”Tämä lapsi pystyy saavuttamaan vaikka akateemisen tutkinnon”. Vanhemmat olivat murheen murtamia. – Joka vuosi piti miettiä, pidänkö unelmastani kiinni kynsin hampain vai yritänkö keksiä jotakin muuta. Äidistä tuli hoitaja, Ainosta hoidettava. Aino kauhistui. Ainokin eli täysillä. Taasko alkaisi yksinäisyys. Kaksosilla oli enimmäkseen samat kaverit ja heitä pyrittiin kohtelemaan samalla tavalla. Joskus yo-kirjoitusten jälkeen uupunut äiti ilmoitti, että tyttären pitää alkaa suunnitella poismuuttoa. Lääkärin sanat akateemisesta tutkinnosta olivat vanhemmille maaginen hokema. Lukiossa Aino oli jo aktiivinen ja osallistui kaikkeen mahdolliseen. Aino teki kotitöitä siinä, missä muutkin sisarukset: pilkkoi salaattiaineksia, pesi lavuaaria ja järjesti keittiönlaatikoita. Sitten hän pääsi työharjoitteluun Music Against Drugs -päihdekasvatusjärjestöön, jossa teki viesLuotan siihen, että pystyn vaikuttamaan maailmaan. Hän tanssi vanhojen tansseissa ompelijalla teetetty musta puku yllään liikunnanopettajan suunnitteleman koreografian mukaan. Ihan alkuperäisten suunnitelmien mukaan kaikki ei silti sujunut. Oli hyvä tilaisuus uhriutua. Olin aina ollut hyvä koulussa ja tuudittautunut siihen, että Ikävalkohan vaan menee ja lukee itsensä psykologiksi. Äiti sanoi tehneensä niin, koska tiesi, että Ainolla on täydet edellytykset pärjätä ja kukoistaa. Diagnoosiksi tuli CP-vamma, joka tarkoittaa vauriota aivojen liikettä säätelevällä alueella. Hoitovirheestä seurasi hapenpuute aivoille. Neljä kertaa hän yritti lukemaan psykologiaa, muttei päässyt. Mitä tapahtuu, jos aloitan keskustelun, hän mietti. Hän on kuin onkin hankkimassa sitä ”lääkärin lupaamaa” akateemista tutkintoa. Hänet häädetään kodistaan! Hän olisi halunnut asua vielä kesän kotipaikkakunnallaan Vääksyssä kuten kaikki lukiokaverinsa. Muuten hän kehittyi vähintään ikätasoisesti ja kirjoitti jo alle kouluikäisenä tarinoita. Synkissä vesissä tuli vellottua aikansa, mutta joskus yläasteen puolivälissä Aino päätti, ettei uhriutuminen ollut sittenkään hänen juttunsa. Kukkua yli yön, jos siltä tuntui. Mitä ihmettä hän siellä tekisi. Pettymys oli kova myös vanhemmilleni, kun se ei mennytkään niin. Lahdessa oli paikka palveluasumisyksikössä. Äiti oli oikeassa: vasta yksin asuessaan Aino oppi tarvittavat elämänhallintataidot kunnolla. Vamman taa piiloutumista ei sallittu. Heidän välinsä tulehtuivat. Oli iso pettymys huomata, ettei todellisia ystäviä ollutkaan. Siitä tuli hänen paras kesänsä ikinä. Opettaja piti tiukasti huolen, ettei Aino jäänyt koskaan yksin – ehkä liiankin tiukasti, sillä yläasteella kaverit kaikkosivat. LM 2/2019 s. Rajoitteet tunnustettiin, mutta märehtimään ei annettu jäädä. Enkö ollutkaan riittävän fiksu. Vanhemmat tukivat hänen päätöstään ja valoivat taas luottamusta. Nukkua puolille päivin, jos huvitti. Kun vanhemmat huomasivat Ainon vahvuudet, he päättivät, että tytöllä on mahdollisuuksia mihin tahansa. Muuton jälkeen äiti muuttui, alkoi matkustella ja nautti elämästään. Aluksi kaikki sujui keskoskaapissa hyvin, mutta sitten vauvan hapentarve arvioitiin väärin. Veli ymmärsi pienestä pitäen, ettei sisko päässyt lattialle ryömimään, joten leikit pohjautuivat vahvasti mielikuvitukseen. Lupaus merkitsi heille valtavasti. 16-20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 17 ›› LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 17 16.1.2019 14.48. Hän sai olla ja elää mielensä mukaan. Aino ideoi mielikuvitusperheen suhdekiemuroita, ja Antti etsi lelulaatikosta sopivat tyypit ja riittävän hienon auton. Millainen tulevaisuus Ainoa odottaisi. Äiti käytännössä työnsi minut pois kotoa ja loukkaannuin siitä, kuvasi Aino tilannetta äidilleen jälkeenpäin, kun he ovat jutelleet asiasta. Aino tarvitsi yhä äitiä auttamaan päivittäisissä toimissa, nostamaan vessanpytylle ja sänkyyn. Kävi selväksi, ettei Aino koskaan kävelisi. Kaksosveljensä Antin kanssa Aino oli erottamaton parivaljakko. Sitten Aino kyllästyi Lahteen ja päätti hetken mielijohteesta muuttaa Jyväskylään. Hän alkoi jutella monenlaisten ihmisten kanssa ja mennä mukaan muiden teinien rientoihin. A ino Ikävalko syntyi terveenä kaksosena, tosin 12 viikkoa etuajassa. Tutustua kaupungin yöelämään ja uusiin ihmisiin. Aino meni tavalliseen kouluun veljensä kanssa. Veli kuvitti Ainon keksimää tarinaa. Abirekan lavalle hän pääsi varta vasten hankitun luiskan avulla
Vanhempien tehtävä on saada lapsi huomaamaan, mihin kaikkeen hän pystyy ja toisaalta sen, ettei kaikkea tarvitse osatakaan heti. Etenkin nuorempana olin siitä katkera. – Nyt olen päässyt kouluaikaisista nuoruudenhaavoista, enkä ole enää nössykkä. Kyse on elämänasenteesta. Sitä voi opiskella muuallakin kuin psykologiassa. Aino on kiitollinen siitä, että hänen vanhempansa näkivät hänessä muutakin kuin vamman ja luottivat hänen pärjäävän. Hän haluaisi monipuolistaa kuvaa: kyllä vammainenkin voi olla ikävä ja ärsyttävä ihminen, jonka kanssa ei tee mieli hengailla. Kerron vaikka siitä, millaista mun on yrittää videokuvata itseäni tai jostain muusta, mihin en millään pysty. Seuraavaksi ovat vuorossa peruskoulut. Kaksosveljen mielestä oli epäreilua, että henkilökohtainen avustaja auttoi siskoa kirjoittamisessa. Cp-vammainen ja ylpeä siitä – Aino on nähnyt lauseen jossakin ja pitää sitä outona. Äiti oli aina mukana Ainon kuntoutusjaksoilla ja oli usein sen jälkeen väsynyt. Äiti nosti Ainoa itse, ilman nostolaitteita, kun tämä oli vielä 18-vuotias. Tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. On vamma, joka pysyy, mutta sen myötä hän on saanut paljon hyviä ominaisuuksia, joita ei olisi ilman vammaa. Niin valoisa luonne kuin Aino onkin, hänelläkin on heikot hetkensä. – Kuinka voisin olla ylpeä cp-vammaisuudesta. Vasta aikuisiällä hänelle selvisi, että isosisko ja kaksosveli kokivat lapsina jäävänsä hänen varjoonsa. tintään liittyviä töitä. – Ei vammaisen kanssa tarvitse olla sen takia, että hän on vammainen. Vammaisena elämisen arjesta Aino käy kertomassa muun muassa sosiaalialan opinahjoissa ja seminaareissa Invalidiliiton kokemusasiantuntijana. Nykyään heitän jo huulta CP-vammaisuudestani. Siinä oppii vuorovaikutustaitoja tosi laajasti. Toisaalta kannattaa miettiä tulevaa työelämää: millaisessa työssä jaksaa painaa. – Erilaisuutta voivat kokea muutkin perheenjäsenet kuin erilainen lapsi. On ihanaa osoittaa nuorille, että vammainenkin voi nauraa itselleen. – Vanhempani ovat olleet superrealisteja ja luoneet raamit sille, mitä voin edes harkita tekeväni. En ole ylpeä siitä, vaan siitä, miten olen osannut sen ottaa. Tohon et pysty, hyväksy se. Unelma sai uuden muodon. – Siinä oppii, kun jokaista sanaa ei mietitäkään. Sopeudun myös helposti moniin tilanteisiin. – Tajusin, että mua kiinnostavat ihmiset ja se, miten ja miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Vammaisilta ystäviltään hän saa tärkeää vertaistukea. Aino on huomannut, että yhteiskunnan huomio kohdistuu vammaisen elämässä helposti vajavaisuuksiin ja siihen, mitä ei voi tehdä. Esimerkiksi asumispalveluyksikössä tapaa monenlaisia ihmisiä. Sen voisi antaa vaikuttaa kaikkeen tai sitten yrittää kieltää kokonaan. Mistä muusta sitä oppii. Lopulta veimme toisiltamme kaiken tilan. – Se on liimautuneisuutta hyvässä ja pahassa. Vammaisuutta lähestytään Ainon mielestä usein sormi pystyssä -asenteella: täytyy olla kiva ja ottaa huomioon muut. Nyt Aino lukee kolmatta vuotta viestintää. Mutta jos on koko ajan pelkästään samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten ympäröimä, alkaa se muovata ajatuksia liikaa. Yksi pieni hetki syntymän jälkeen muutti koko tulevaisuuteni. Vammattomat ystävät ovat joskus ajattelemattomia, mutta sekin on Ainosta vain virkistävää. Aino puhuu mielellään perhedynamiikasta erityislapsiperheessä. – Monesti ajatellaan, että vammainen täytyy kääriä pumpuliin ja suojella häntä virheiltä, mutta kyllä hänen pitää saada kokea mokia. – Koen, että minulla on taitoa nähdä asioiden hyvät puolet. Monikerroksinen, sellaiseksi Aino itsensä kokee. – Harvoin puhun siitä, mutta onhan se lamaannuttavaa ymmärtää, että se yksi pieni hetki syntymän jälkeen muutti koko tulevaisuuteni. Mua ei tarvitse kuljettaa lasipurkissa. On paikallaan saada vertaistukea, ettei tarvitse tuntea olevansa yksin näiden asioiden kanssa. Välit kaksosveljen kanssa olivat huonot kymmenen vuotta, mutta sittemmin he ovat pystyneet puhumaan asiasta. Lapsen asenteen vahvistaminen on tosi tärkeää. Aino on halunnut pitää ystäväpiirinsä monipuolisena: hänellä on vammaisia ja vammattomia ystäviä. Ei kannata olla liikaa kiinni tittelissä, vaan pitää miettiä, miksi haluaa juuri sille alalle ja mikä siinä kiinnostaa. Sisarukset kokivat Ainon saavan kaiken huomion ja purkivat harmitustaan: Aino sai kuulla olevansa ”läski” ja ”lellikki”. Harvoin muut ymmärtävät, kuinka mahdottoman tiivis suhde vanhemmilla ja erityislapsella voi olla. LM 2/2019 s.16-20 18 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 18 16.1.2019 14.48
Jos minusta ei tule äitiä, niin sitten työmyyrä.” LM 2/2019 s. ”Olen suorittajaluonne koulussa ja töissä, haluan pärjätä täydellisesti, jos sittenkin ura jää ainoaksi lapsekseni. 16-20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 19 ›› LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 19 16.1.2019 14.48
Siitäkään haaveesta ei ole helppo pitää kiinni, jos ympärillä koko ajan hoetaan, mitä kaikkea Aino ei voi tehdä ja miten vaikeaa kenen tahansa on työllistyä. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä vähemmän vanhemmuus on fyysistä. – Tiedän, että olisin loistava äiti ja minulla olisi mielettömästi rakkautta annettavanani. Ainon näkökulmasta tämä yhteiskunta on rakennettu niin, että vammaisille tarjotaan ensimmäiseksi ”helppoja reittejä”: lukion jälkeen eläkepapereita käteen. – Iltaisin on helppo alkaa miettiä, ettei tästä tule mitään. – Jos kaikkien unelmien päälle vedetään raksit, toivon todella, että jaksaisin silti ajatella, että kaikella on merkityksensä. Hänen isoveljellään on kaksi pientä lasta, joista Aino puhuu hellästi blogipostauksissaan. Jyväskyläänkin hän muutti hetken mielijohteesta. Tai jos on kipuja, luottaisi niiden vähenevän välillä. Vaikeinta hänellä on silloin, kun ”elämä on yhtä kipua”. – Täällä yliopistollakin liikkuminen on sen verran hankalaa, että jännittää: mitä jos löydän unelmien työpaikan, eikä se olekaan esteetön. Aino haaveilee hetkestä, jolloin pääsee kertomaan äidiksi tulostaan. "Vanhemmat kasvattivat minusta taistelijan. Miten suhtaudutaan siihen, että minulla pitää olla töissä avustaja. Lapsen saamiselle ei ole lääkäreiden mukaan mitään fyysistä estettä, eikä cp-vamma periydy. Mutta ennen sitä Aino haluaa valmistua ja päästä oman alansa töihin. Mulla on paljon annettavana elämälle ja elämällä mulle. Kotona ja lähipiirissä on viime vuosina käyty kipeitä keskusteluja Ainon suurimmasta haaveesta: hän haluaa valmistumisen jälkeen melko pian naimisiin ja perustaa perheen. on Ainolta kysytty. Mutta äiti tekee äidin työt, huolehtii päivärytmistä, lukee kirjoja, luo turvaa ja muistuttaa, että ”rakastan sua”. ON AINA HALUNNUT koiran. Jos vammaton ja vammainen ovat vierekkäin, kuka palkkaisi vammaisen. Toisaalta se on kiehtovaa. AIKOO VALMISTUA kolmen vuoden sisällä ja muuttaa Helsinkiin. Lasten saamisesta puhuttaessa Aino kuitenkin sivuutetaan, koska ei uskota, että hän pystyisi hoitamaan lapsia. HALUAA TYÖSKENNELLÄ laajasti kokemuskouluttajana ja kirjoittaa humoristisia, pohdiskelevia kolumneja. UNELMATYÖ olisi henkilöstörekrytoinnissa. Kun paikat, joihin haluan mennä, eivät olekaan esteettömiä. – Onhan se helppo ratkaisu: jäädä kotiin makaamaan ja katsomaan Netflixiä. – En ehkä konkreettisesti pysty laittamaan lasta pinnasänkyyn, mutta sitä varten on avustajia ja toivon, että siinä olisi se toinenkin vanhempi mukana. Esimerkiksi työnteosta nautin, se tuo sisältöä elämääni. – Jos lapsen saaminen vain on mahdollista, saan kyllä arjen toimimaan. Se olisi oman itsensä hukkaamista. Vamma tulee vasten kasvoja. Jos saan kielteisen päätöksen johonkin hakemukseen, olen heti valmis uusintaotteluun." Jos Aino Ikävalko on päättänyt mennä jonnekin, yleensä hän myös menee. Tiedän paljon vammaisäitejä, joiden puolesta joku muu tekee fyysiset työt. LM 2/2019 s.16-20 20 LAPSEN MAAILMA 2 | 2019 LM2_s16-21_AinoIka?valko.indd 20 16.1.2019 14.48. Juuri siksi toimin kokemuskouluttajana: maailmaa voi muuttaa nostamalla asioita esiin rohkeasti. Monet lähipiirissä ovat sanoneet myös suoraan: Ainon ei pitäisi, se ei olisi oikein, vaan olisi verorahojen tuhlausta. Tiedän, että olisin loistava äiti ja minulla olisi mielettömästi rakkautta annettavanani. Tuleva työelämä silti myös pelottaa. Kaksija neljävuotiaat pojat suhtautuvat pyörätuolissa liikkuvaan tätiinsä mutkattomasti: kantavat leluja pöydälle eteen ja kutsuvat leikkiin. Tiedän olevani fiksu ja että minulla on paljon annettavaa. Kun silloin jaksaisi vaan ajatella, että jos ei jonnekin pääse, menee seuraavaan paikkaan. n Kuka. OPISKELEE viestintää Jyväskylän yliopistossa. AINO IKÄVALKO SYNTYI Nastolassa vuonna 1993. Ei siis ole mitään syytä antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa tässä asiassa. Ainokin haluaa äidiksi. Lopulta suurin haaveeni on, että ihan sama mitä tapahtuu tai mitä ei tapahdu, että tuntisin silti olevani juuri nyt oikealla paikalla