– MARIAH 1_26KannetMariah.indd 1 1_26KannetMariah.indd 1 21.1.2026 19.17 21.1.2026 19.17 1 — 26 Täällä, sinulle Tarjoamme vaippoja ja vauvanhoitotuotteita pikkulapsiaikaan sekä tukea, neuvoja ja muista samassa tilanteessa olevista vanhemmista koostuvan yhteisön. — ?. L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I . + MITÄ KUULUU KURAHAALARIKANSALLE. LM 1_26 taitto.indd 52 LM 1_26 taitto.indd 52 21.1.2026 20.04 21.1.2026 20.04 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 1 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 1 21.1.2026 20.10 21.1.2026 20.10. JOPO-LUOKALTA KOHTI UNELMIA Toivon, että kaikki lapset saisivat elää rauhassa ja turvassa
Järjestämme Kelan kustantamia kuntoutuksia ja terapiapalveluita ympäri maan. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Lue lisää: älärikourheilua.fi Auta ja turvaa lapsille urheilun ilo! Tuellasi Ihmisoikeusliitto kouluttaa ja kirittää urheilun toimijoita kohti parempaa urheilumaailmaa. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Jotta jokaisen lapsen oikeudet toteutuisivat. MobilePay 89877 Tekstiviesti 20IHMISOIKEUDET numeroon 16588 Lahjoita netissä LM 1_26 taitto.indd 2 LM 1_26 taitto.indd 2 21.1.2026 20.02 21.1.2026 20.02 LAPSEN MAAILMA Tilaa ja tue lapsen oikeuksia edistävää journalismia LAPSENMAAILMA.FI/ TILAA vain 5€ /kk Tukea, toivoa ja tarinoita ilmaiseksi sähköpostiisi joka toinen torstai lapsenmaailma.fi/uutiskirje Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | kuntoutus@coronaria.fi | coronaria.fi Yhdessä kohti sujuvampaa arkea Tietoa ja tukea nepsy-haasteisiin Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Palveluihin haetaan Kelan kautta. Kelan maksuttomat palvelumme lapsille ja nuorille Sopeutumisvalmennus majoituksella: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Moniammatillinen yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus | Oma väylä -kuntoutus | Neurologistenja yleissairauksien yksilökuntoutus majoituksella Terapiapalvelut myös itsemaksavana asiakkaana: Puheterapia | Toimintaterapia Lue lisää Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_09022026_200x132.5mm.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_09022026_200x132.5mm.indd 1 13.1.2026 11.25.34 13.1.2026 11.25.34 LM 1_26 taitto.indd 51 LM 1_26 taitto.indd 51 21.1.2026 20.09 21.1.2026 20.09 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 2 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 2 21.1.2026 20.10 21.1.2026 20.10. Lue lisää: älärikourheilua.fi Lahjoita 20 euroa ja auta varmistamaan, että jokainen lapsi Suomessa voi harrastaa urheilua turvallisesti ja omana itsenään
Puheenaiheeksi nousivat muun muassa kung-fu, mammutit ja lumen puute. MobilePay 89877 Tekstiviesti 20IHMISOIKEUDET numeroon 16588 Lahjoita netissä LM 1_26 taitto.indd 3 LM 1_26 taitto.indd 3 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Lue lisää: älärikourheilua.fi Auta ja turvaa lapsille urheilun ilo! Tuellasi Ihmisoikeusliitto kouluttaa ja kirittää urheilun toimijoita kohti parempaa urheilumaailmaa. Sisältö ?—?. SIVU 30 3 LAPSEN MAAILMA Lue lisää: älärikourheilua.fi Lahjoita 20 euroa ja auta varmistamaan, että jokainen lapsi Suomessa voi harrastaa urheilua turvallisesti ja omana itsenään. Jotta jokaisen lapsen oikeudet toteutuisivat. Seitsemän päiväkotikaverusta kertoi, mikä heitä innostaa ja harmittaa
21 POIMINNAT Rasismi vahingoittaa lapsen kehitystä. NRO 1 / 26 4 ARKI 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Viola on äiti Leolle ja kahdeksalle kasvattilapselle Keniassa. 47 Toimiva vuorovaikutus äidin ja vauvan välillä ei ole itsestäänselvyys. 34 Kiusaaminen ei lopu käsketyillä anteeksipyynnöillä ja sääntöjä toistamalla. 46 Adoptiolainsäädäntö viestii, millainen on sopiva koti. 45 KOLUMNI Onko ongelma nepsyissä vai ympäröivissä rakenteissa. 40 LM 1_26 taitto.indd 4 LM 1_26 taitto.indd 4 26.1.2026 13.34 26.1.2026 13.34. YHTEISKUNTA 38 Tapio Räty sai sijoitetut lapset kertomaan kokemuksistaan. 22 Elina Kiiski-Kataja: Lapsia ei saa unohtaa, vaikka Suomi ikääntyy. 6 Sisältö ?—?. 40 Aivot ovat ihmeellinen elin, joka tarvitsee kehittyäkseen aikuisten apua. 48 GRAFIIKKA Hyvässä pahassa somessa. 16 Itsenäistyvä nuori tarvitsee pärjätäkseen monenlaisia taitoja. 12 Kohtaa nepsylapsi kannustaen. kysyy näyttelijä ja kustantaja Essi Hellén. 30 Mitä kuuluu kurahaalarikansalle. 23 KULTTUURIKARUSELLI TOIVO JA TULEVAISUUS 24 Joustava perusopetus auttaa nuoria tarraamaan kiinni unelmiinsa. Violasta on arvokasta, että lapset saavat kasvaa kosketuksissa moneen kulttuuriin. 50 KANNESSA Mariah on rauhan puolustaja
Kodeilla on vastuu kasvattamisesta aivoterveyttä edistäviin elämäntapoihin. Meillä on vain yhdet aivot, niistä on syytä pitää huolta! Terveisin, ULLA SIIMES Päätoimittaja, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja HUOM! Nämä tekstit tarkistettava ja tänne tarvitaan mukaan haluttavat logot Leipis 738 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 5 LM 1_26 taitto.indd 5 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. 09 2313 4772 tilaajapalvelu@lskl.fi Ilmoitusmyynti: Reetta Salo / Kruunu Media 050 530 0044 reetta.salo@kruunumedia.fi Paino: PunaMusta Oy Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0166 Aikakausmedia ry:n jäsen. Kannen kuva Konsta Leppänen Kustantaja Lastensuojelun Keskusliitto www.lskl.fi Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Toimitus www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi Päätoimittaja Ulla Siimes Toimituspäällikkö Elisa Miinin Ulkoasu Pia Ettala / Berry Creative Taitto Oona Niskanen (AD) Tilaajapalvelu: ma–pe 8–17 p. Lasten kehittyvät aivot ovat erityisen alttiita ympäristön vaikutuksille, ja päiväkotien, koulujen ja harrastusten tulee olla turvallisia ja terveellisiä kaikenlaisille lapsille. Tässä emme saa jättää vanhempia yksin. 85. vuosikerta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Rakas lukija, harva meistä hellii aivojaan syömällä terveellisesti, liikkumalla sopivasti, nukkumalla riittävästi, opettelemalla uutta, nauttimalla toisten seurasta ja huolehtimalla mielen hyvinvoinnista. Aikuinen saa toki itse päättää, kuormittaako aivojaan epäterveillä elämäntavoilla, informaatiotulvalla ja sosiaalisella medialla, mutta vastuu lasten aivoterveydestä on aikuisilla. 5 LAPSEN MAAILMA Lapsen Maailma on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema moni kanavainen media
ARKI PALSTAN NIMI NRO 1 / 26 6 LM 1_26 taitto.indd 6 LM 1_26 taitto.indd 6 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21
TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN LAPSET VANHEMMUUS LM 1_26 taitto.indd 7 LM 1_26 taitto.indd 7 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 7 Kotona Keniassa Viola Walleniuksen perustama järjestö auttaa perheitä Makongenin alueella. Kotona hän on äiti Leolle ja kahdeksalle kasvattilapselle
Banaanipuiden ja palmun lehväkattoisten talojen välissä risteilevät polut ovat hänellekin läpikotaisin tuttuja. Puiden suojista kurkistele vat vervetapinat, jotka käyttävät oksia tram poliininaan ja hyppivät kattoja pitkin talolta toiselle. Täällä, Makongenin kylässä Keniassa, on Viola Walleniuksen elämä: koti, iso perhe ja hänen perustamansa järjestö, joka auttaa lähiseudun perheitä, naisia ja lapsia. Leipis 7180 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 8 LM 1_26 taitto.indd 8 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Se on raskasta. Yhteisöllisessä kulttuurissa yksityisen rajoja ei nähdä samalla tavalla kuin Suomessa, ja ihmisen ja järjestön eroa on vaikea ymmärtää. Silti viikonloppui sinkin ovella on usein joku pyy tämässä apua. Ensin mainitusta tuli joidenkin vuosien kuluttua myös Violan aviomies. – Niin paljon kuin nautinkin työstä, jos kus olisi tärkeää voida irrottautua ammatti minästä. Viimeisten vuosien aikana järjestön toiminta on kasvanut hurjasti ja Viola juur tunut Keniaan. Perillä toimistolla keltaiset rakennuk set muodostavat suojaavan kehän vehreän pihan ympärille. – Väsäsin loputtomasti saippuoita Hel singissä yksiössäni, jotta saisimme kerättyä varoja, Viola kertoo. Vuonna 2018 hän muutti Keniaan pysyvästi. Perässä tallustaa kohta kolmevuotias Leo , jonka paljaat varpaat mukailevat tottuneesti hiek kapolun kuoppia. Aamupuuro toiminta on sen sijaan tauolla koulujen lomien vuoksi. Miten menee. Haastattelun aikoihin hän on juuri saanut tiedon, että he ovat saaneet avustuksen EU:lta, ensimmäisen laatuaan. Mukana perustamassa olivat Salim Edward ja Salim Mwarima. Puuro tarjotaan yleensä 800 lähiseudun koulujen lapselle. J uuri aamupuurotoiminta oli järjestön ensimmäinen projekti, kun työ 12 vuotta sitten alkoi. Rakennukset kätkevät sisäänsä paljon toimintaa: kehitysvammaisten lasten päivä hoitoa, esikoululaisten opetusta, ammatti koulutusta ja terveysklinikan. Se on valtava muutos kylässä, jossa paikalliset joutuvat käyttämään juoma kelvotonta vettä. Kun kavereilla alkoi vat opiskelusuunnitelmat selkiytyä, hän ajat teli vain Keniaa ja kaikkea siellä kokemaansa. Työn alla on esimerkiksi vedenpuhdistus laite, jolla saadaan 750 litraa puhdasta vettä tunnissa. Alku oli hidasta. Palattuaan Suomeen ajatus Keniasta ei jättänyt häntä rauhaan. NRO 1 / 26 8 ARKI A amulla, ennen puolta kahdeksaa, Viola Wallenius kävelee hil jalleen heräävän kylän läpi kohti työpaikkaansa, Home Street Homen toi mintakeskusta. Kymmenen litraa pullo vettä maksaa reilun euron, eikä ihmisillä ole siihen varaa. Viola tuli yli oppilaaksi kirjoitettuaan vapaa ehtois töihin Keniaan ja käväisi vapaa ehtoisena myös rannikolla Makongenissa, 40 kilomet riä Mombasasta. Makongenista hän oli löytänyt toivoa ja tun teen, että asioihin saattoi vaikuttaa. Makongenista Viola löysi toivon ja tunteen, että asioihin voi vaikuttaa. Molemmat Salimit ovat edelleen toiminnassa mukana. Hän reissasi edestakaisin kahden maan välillä ja opiskeli Suomessa sairaanhoita jaksi. ”Mambo”, tiimiläiset tervehtivät toisiaan. T yö kulkee mukana kaikkialle, vaikka Viola yrittää erottaa sen ja vapaa ajan toisistaan. Viisi kuukautta Suomeen paluun jälkeen hän oli perustanut Home Street Home järjestön. Se mahdollistaa paljon
ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 9 LM 1_26 taitto.indd 9 LM 1_26 taitto.indd 9 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21
E nnen lapsia Violalle oli tärkeää päästä joskus luontoon itsekseen: työntää suplauta mangrovemetsän jokiuomaan ja lipua kohti auringon laskua. Isoa draamaa äidiksi tuloon ei liittynyt, Viola sanoo. Sijaisvanhemmuus on ollut osa elämää jo yhdeksän vuotta. Tämäkin vauva syntyy Keniassa. Kyläläiset puhuvat enimmäkseen swahilia tai digoa. Juuri kun pääsee jonkun kanssa käyntiin, hän lähtee. ARKI PALSTAN NIMI 10 NRO 1 / 26 Kaipuu omaan ystävään, joka asuisi lähellä ja jonka voisi kanssa jakaa arjen asioita, on kova. Järjestö tuki aluksi omilleen jääneitä 4–16vuotiaita sisa ruksia, ja lopulta heistä tuli osa Violan ja Salimin perhettä. Leo kasvaa luontevasti eri kulttuureihin. Suomessa on tärkeitä ystäviä lapsuudesta, ja järjestöön tulee jatku vasti paljon vapaaehtoisia ja harjoittelijoita Suomesta, mutta ihmisten vaihtuvuus on myös rankkaa. – Se kävi niin luonnollisesti. Tai joogata mangrovejen keskellä. Viola puhuu hänelle suomea ja Salim swahilia tai englantia, joka on perheen yhteinen kieli. LM 1_26 taitto.indd 10 LM 1_26 taitto.indd 10 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Pian perheelämä taas muuttuu, sillä Viola odottaa toista vauvaa syntyväksi maalis kuussa. Muutos suurperheen äidiksi tapahtui pikku hiljaa vuosien varrella. Se jännittää, sillä ensimmäi nen synnytys oli traumaattinen. Kotona asuu nyt Leon lisäksi seitsemän lasta, jotka ovat iältään 12–20vuotiaita. Ehkä leipoa porkkana kakku tai kaurasämpylöitä, joita koko perhe rakastaa. Äitinä mahdollisuuksia omaan aikaan on vähän. Kun työn ja arjen pyöritykseltä jää aikaa, kotona on kiva vain olla tekemättä mitään erityistä. Mahdollisuuksia kiireettömään oles keluun on harvoin. Toki otti aikansa, ennen kuin löysimme oman tapamme olla ja elää yhdessä
Miten tontilla oli vain ryteikköä, kun se hankittiin vuonna 2017, ja miten arki oli pitkään pelkkää rakentamista kaivon ympärillä. – Se on rikkautta, jollaista en itse saanut lapsuudessani yhden kulttuurin ympäröi mänä. L ähes kolmekymmentä naista istuu Home Street Homen kirjastohuo neen lattialla. Suurin osa on ras kaana, muutamilla on vastasyntynyt sylissään. Kostea ilma saa hien virtaamaan taukoa matta. Home Street Home on Violan ensimmäi nen lapsi. Toivon, että se avaa lapsillemme ovia. Violan kotona kaikesta voi puhua. Kenialaisessa kulttuurissa moni asia on tabu, kuten kuu kautiset, ihastuminen tai seksi. LAPSEN MAAILMA 11 ARKI Muutos suurperheen äidiksi tapahtui pikkuhiljaa, ilman suurta draamaa. – Ehkä osin meidän mallistamme, ehkä osin siksi, että he ovat itsekin saaneet apua. Ja miten hurja matka onkaan tultu yksiössä väsätyistä saippuoista tähän. – Tykkään hirveästi tunteesta, kun saa daan idea, suunnitellaan ja toteutetaan se. Sitten arvioidaan ja kehitetään. Violan mies Salim tulee paikalle ja heit tää miehille kysymyksiä swahilin kielellä: Miten voi auttaa äitiä, jos hän on väsynyt, taapero vaatii huomiota ja vauva itkee. – On ihana nähdä tiimiläisten kehitys ja se, miten kaikki pyörii ja mikä merkitys avulla on yksittäisille ihmisille ja heidän perheilleen. Olen sen tyylinen, että kun saan inspiraation, annan palaa. Äitiydessä Violalle tärkeää on kuuntele minen ja asioista puhuminen. – Hammastahnaa, kananmunaa tai öljyä ei saa laittaa palovammaan, Viola painottaa. Jokainen päivä on erilainen. On babyshowertyöpajan kuudes eli viimeinen kokoontumiskerta, ja tänään mukana on myös viisi isää. Uusimpia projekteja ovat lasten kuva kirja sekä dokumentin tekeminen järjestön arjesta. Arjessa välillä unohtaa, mitä kaikkea on saatu aikaan, hän myöntää. Viola pitää arvokkaana sitä, että lapset saavat kasvaa kosketuksissa moneen kulttuuriin. Välillä lapsemme selkeästi kantavat isoakin taakkaa siitä, miten paljon olisi tehtävää ja autettavia. Sen myötä hän on saanut tehdä palkitsevaa työtä ja kehittää itseään jatku vasti, heittäytyä epämukavuusalueelle ja nähdä oman työnsä jälkeä. Palovammat ovat yleisiä, sillä ruoka teh dään yleensä hiilillä tai nuotiolla. Halu auttaa on selvästi siirtynyt lapsille. Parituntisen tapaamisen lopuksi tule vat vanhemmat saavat mukaansa pesuvatiin pakatun äitiyspakkauksen, jossa on muun muassa vaatteita, moskiittoverkko, kuume mittari, hammasharja ja kestovaippoja. Mitä tehdä, jos vauva saa palo vamman. Se ilahduttaa Violaa, sillä vain harvat isät osallistuvat. Lämpötila on kolmekymmentä, ja kohti kuumempaa ollaan menossa. Hän näkee, että vaikeneminen on osasyynä esimerkiksi teiniraskauksiin. Monesti he kysyvät neuvoa myös ystäviensä puolesta. – On ihanaa, että omat teinit tulevat luokseni mitä ihmeellisempienkin asioiden kanssa, haluavat tietää ja uskaltavat sanoa ääneen asioita. Ryhmässä on kuultu raskaudesta, syn nytyksestä ja lapsen hoidosta. Kaiken mahdollistaminen on vaa tinut paljon tunteja, miettimistä, rakenta mista ja kehittämistä Violalta. LM 1_26 taitto.indd 11 LM 1_26 taitto.indd 11 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Sijaisvanhemmuus on ollut osa elämää jo yhdeksän vuotta. Miten moni saa tänäänkin kauttamme apua johonkin asiaan. Nyt vuorossa on ensiapu. Tuleville isille vastaukset eivät näytä tulevan mieleen helposti, ja Salim jakaa heille omia vinkkejään
Kokemukseni mukaan diagnoo sin saaminen vaatii usein sitä, että vanhemmat vievät asiaa aktiivisesti eteenpäin. Itse en kuitenkaan tee ADHDtutkimuksia alle koulu ikäisille lapsille. Hanni Rättö: Nepsyllä kuva taan usein kehityksellisiä neuro kirjon häiriöitä, joihin kuuluvat yliaktiivisuutena tai keskitty misvaikeuksina ilmenevä ADHD, autismi kirjo, tourette ja kehityk selliset kielihäiriöt. Juulia Järvdike: Psykologian ja diagnostiikan näkökulmasta puhu taan ominaisuuksista, joita meillä kaikilla on, mutta neurokirjolla piirteet ovat keskivertoa voimak kaampia, heikompia tai arvaamat tomampia. Juulia: Aloite voi tulla koulu lääkäriltä, koulupsykologilta tai opettajalta. MITEN ADHD-TUTKIMUKSIIN PÄÄSEE. Neurokirjon piirteisiin liittyy yhä paljon tietämättömyyttä. Tämän jutun luettuasi ymmärrät ja osaat tukea nepsylapsia paremmin. MILLOIN KANNATTAA HAKEUTUA TUTKIMUKSIIN. TEKSTI ELISA MIININ KUVITUS OONA NISKANEN Leipis 5110 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 13 LM 1_26 taitto.indd 13 26.1.2026 12.58 26.1.2026 12.58. Juulia: Jos lapsi oireilee niin, että hän ei pääse oikeuksiinsa päiväko dissa, sosiaalisissa tilanteissa tai vapaaajalla. Nepsyillä on usein toiminta kykyyn liittyviä vaikeuksia. Heidän aivonsa kypsyvät hitaammin tie tyillä alueilla, kuten itsesäätelyssä, motivaatiossa tai kyvyssä ymmär tää tekojen seuraukset. Neurokirjon piirteitä voi olla myös ihmisillä, joilla ei ole diagnoosia. Joillakin paikkakunnilla diag noosin voi saada melko nopeasti, toisaalla taas tehdään perusteelli sempia tutkimuksia. Tai jos oireet häiritsevät kehi tystä, ihmissuhteiden muodostu mista, heikentävät itsetuntoa ja tunnetaitoja tai muuten vaikutta vat lapsen hyvinvointiin. Myös vanhempi voi olla yhteydessä esimerkiksi koulu terveydenhuoltajaan. LAPSEN MAAILMA 13 ARKI TEEMA: IHMEELLISET AIVOT M ITÄ NEPSY TARKOITTAA. Tässä on suuria alueellisia eroja. Myös se, että perheessä tai suvussa on paljon neuroepätyy pillisyyttä, on hyvä syy lähteä tutkimuksiin matalammalla kyn nyksellä. Juulia: Melkein yhtä perinnöllistä kuin pituuskasvu! Jos nolla on ei lainkaan perinnöllistä ja yksi aina periytyvää, niin AHDH on astei kolla 0,7–0,8. KUINKA PERINNÖLLISTÄ ADHD ON
Neurokirjon lasten ja nuorten kanssa on erityisen tär keää muistaa, että jokaista negatii MILLAISTA TUKEA NEPSYT TARVITSEVAT. Tytöillä ja naisilla hormonit vaikuttavat poikia enemmän. Esimer kiksi koulutehtäviä tehdessä aikui nen voi istua vieressä tai voi olla vaikka videopuhelun välityksellä läsnä. 14 ARKI TEEMA: IHMEELLISET AIVOT oleva tarvitsee sata tai tuhat kertaa harjoitusta ennen kuin asia jää mieleen. Hyvä vinkki on ottaa kolmasosa lapsen iästä pois ja miettiä sen perusteella, millaista ohjeistusta ja tukea hän tarvitsee. MITÄ KOULUSSA VOIDAAN TEHDÄ NEPSYJEN HUOMIOIMISEKSI. Opittua tietoa voi olla myös hankalaa soveltaa toisessa ympä ristössä. Se auttaa lasta keskittymään. Noin 15vuotiaana nuorelle voidaan aloittaa kognitiivinen käyttäytymisterapia. MITEN NEPSYTYTÖT EROAVAT -POJISTA. Oppilas keikkui tuolillaan ja se kolisi luokassa kovaan ääneen – eikä lääkitys tehonnut tähän. Korkea estrogeenitaso ras kauden aikana voi rauhoittaa ADHDoireita. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän tukitoimet kohdistuvat elinympäristöön. Hanni: On hyvä muistaa, että jokainen kehittyy yksilöllisesti. ADHDih misten on usein helpompi tehdä tylsiä tai epämieluisia asioita, jos läsnä on toinen ihminen. Siksi tyttöjen ADHD saattaa tulla esiin vasta murrosiässä, jolloin oireet saatetaan tulkita virheellisesti puberteettiin kuuluviksi tai esi merkiksi masennukseksi. Johdonmukaisuus, selkeät rutiinit ja toistot arjessa rauhoittavat hermostoa ja auttavat hallitsemaan oireita. Käyt täytymisterapia on myös niiden piirteiden hyväksymistä, joihin ei voi vaikuttaa. Ehdotin, että hän panisi tuolin alle maton. Tyttöjen oireet ovat usein enemmän piilossa. Autisminkirjolla tyttöjen ja poikien erityismielenkiinnon koh teet ovat hieman erilaisia. Negatiivinen palaute tulee kolminkertaisena: tunnilla kasvotusten, jälkeenpäin Wilmamerkintänä ja vielä kotona, kun vanhemmat ottavat merkin nän puheeksi. Juulia: ADHD:n oirekuvaus vastaa parhaiten kouluikäisten poikien ADHD:ta. Juulia: Lapsen iästä riippumatta on tärkeää, että kasvuympäristö on turvallinen ja tukee hänen kehitystään. Hanni: Tyttöjen ADHD jää tun nistamatta erityisesti silloin, kun siihen ei liity ulkoista ylivilkkautta, vaikka taustalla saattaa olla merkit täviä tarkkaavaisuuden haasteita. vista palautetta kohden pitää antaa kolme kannustavaa palautetta. Neurotyypillinen voi oppia asian kymmenellä toistolla, mutta esimerkiksi autismikirjolla Neurokirjon lapset saavat muita enemmän negatiivista palautetta. Lapsi toimii siten, kuten ympä ristössä on hänen mielestään luon tevaa toimia. Neurokirjoon liittyy automaa tion haaste. Annan esimerkin: Eräs rehtori oli tyytyväinen oppilaan saamasta diagnoosista, mutta kertoi, että koulussa on yhä yksi ongelma. Youtubessa on erityisesti tähän tarkoitukseen tehtyjä apuvideoita. Siksi myös kannustamista tarvitaan paljon. Esimerkiksi 15vuotiaan kohdalla voi miettiä, miten harjoittelisi asiaa 10vuoti aan kanssa. Muistuttelen myös body doub ling menetelmästä. Kaikenlainen arvaamattomuus heikentää nepsylasten ja aikuistenkin hyvinvointia. Silloin aivot ovat tarpeeksi kypsät, jotta voi daan harjoitella esimerkiksi rutii nien luomista ja kykyä ymmärtää omien valintojen seurauksia. Siksi olisi kaikkien etu miettiä pienempiä ryhmäko koja, kaikua estäviä materiaaleja ja miten lapsilla olisi mahdollisuus liikkua myös koulupäivän aikana. Esimerkiksi kotona ilta toimet voivat sujua, mutta samat rutiinit on opeteltava alusta alkaen mummolassa. Esivaihdevuosien ja vaihdevuosien aikana pakka saattaa levitä ihan kokonaan, kun tulee esimerkiksi aivosumua ja muita oireita. Tytöt NRO 1 / 26 LM 1_26 taitto.indd 14 LM 1_26 taitto.indd 14 26.1.2026 12.58 26.1.2026 12.58. Hanni: Wilmamerkinnät ovat usein hirveitä ADHDlap sen näkökulmasta. Pojat ovat tyypillisesti kiinnostuneita matematiikan ja esimerkiksi ava ruuden kaltaisista asioista. Juulia: Mielestäni fyysistä toimin taympäristöä mietitään liian vähän. Se on itsetunnon kehittymisen kan nalta tärkeää. Lapsi tulee kohdata sallivasti, hyväksyvästi ja vahvuuk siin keskittyen
Esimerkiksi ulospäin näyttäytyvä levottomuus on usein kehon pyrkimys korjata alivireyttä. LAPSEN MAAILMA 15 taas saattavat innostua ikätason mukaisista asioista, esimerkiksi keräilemisestä tai vaikka jonkun bändin fanittamisesta todella intensiivisesti. ”Älä mene sinne” toimii paremmin, kun sanotaan ”käänny ympäri ja tule tänne”. Pienistä asioista nillittäminen ei tue tätä. MITÄ KAIKKIEN PITÄISI YMMÄRTÄÄ NEPSYLAPSISTA. Autismikirjo muuttuu erityisen haastavaksi teiniiässä, kun varsin kin tyttöjen ystävyyssuhteet ovat hyvin monimutkaisia. Heidän kokemuksensa on syytä ottaa tosissaan. Nämä ovat tosi haastavia autismikirjon henkilöille. Hanni: On tärkeää ymmärtää neurokirjon ihmisen käytöksen takana vaikuttavia tekijöitä, joihin liittyy erilainen tapa jäsentää asioita, kuormitusherkkyys ja itse säätelyn haasteet. Ajatuksen siitä, että nepsylapsen käytökseen voi vaikuttaa kurilla, voi heittää romukoppaan. Neurokirjon piirteet eivät ole asioita, joita meidän pitää korjata. Jatkuvan kieltämisen sijaan kannattaa käyttää myönteisiä kehotuksia. Rankaiseminen ei vähennä ongel mia vaan heikentää tilannetta enti sestään. Nepsylasta kasvattaessa on tär keä miettiä, miten voi vahvistaa piirteitä ja ominaisuuksia, joiden avulla hänestä kasvaa ihminen, jolla on hyvä itsetunto, itsemyö tätuntoa ja hyvät käytöstavat. Hyväksyvä ilmapiiri, jossa voi daan vähän huumorillakin suhtau tua asioihin, rakentaa hyvän poh jan lapsen itsetunnolle. Juulia: Lapsi tekee parhaansa. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyy paljon asioita, joita ei sanota ääneen, mutta ne pitäisi ymmärtää. · stressilelut · rauhoittavat hengitykset · valaistus · kuulosuojaimet ja korvatulpat · taustamusiikki · keinuminen · turvapesä, kuten joogaliina · voimakkaat kurkkupastillit · jääpalan imeskely · seinän työntäminen · kahvakuulan kantaminen · painopeitto · body doubling KEINOJA TUNNETILOJEN SÄÄTELYYN LM 1_26 taitto.indd 15 LM 1_26 taitto.indd 15 26.1.2026 12.58 26.1.2026 12.58. Täydellisessä maailmassa diagnooseja ei edes tarvittaisi, vaan jokaisella olisi mahdollisuus olla ja toimia omana itsenään. Toinen tärkeä asia on muis taa, että vanhemmat eivät keksi lapsensa nepsypiirteitä omasta päästään. Asiantuntijoina aivojen kehitys häiriöihin erikoistunut psykologi Juulia Järvdike ja neuropsykiatrisia valmenta jia kouluttava Hanni Rättö Humanasta. Diagnoosien viivästyminen aiheuttaa merkittäviä riskejä
Nuori tarvitsee monenlaisia taitoja lääkäriajan varaamisesta käytöstapoihin. – Meille on tärkeää, että nuoret itsenäistyvät hyvillä taidoilla, Salonkallio sanoo. Tärkeitä taitoja ovat kodinhoidon lisäksi esimerkiksi vuorokausirytmin noudattaminen, sukulaisuussuhteiden ylläpito, digiturvallisuus, veroasiat ja työhakemuksen tekeminen. Valmiina omaan kotiin TEKSTI KRISTIINA ANTELL Itsenäistyvän nuoren on omaksuttava monenlaisia asioita, jotta arki rullaa sujuvasti. Harva tavallisessakaan kodissa kasvanut pärjää ilman läheisen aikuisen neuvoja täysi-ikäistyttyään. Lista on kattava ja ulottuu elämän kaikille osa-alueille. Lista on hyödyllinen nuoria tukeville perhehoidon, laitosten ja jälkihuollon työntekijöille, mutta se kannattaa käydä läpi jokaisessa kodissa, jossa on itsenäistyvä nuori. Listan laati lastensuojelun työntekijöistä koottu työryhmä, ja myös jälkihuollossa olevia nuoria kuultiin sitä tehdessä, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sijaishuollon asiantuntija Karoliina Salonkallio. – Laitoksissa asuvat huolehtivat omista pyykeistään ja huoneensa siivouksesta jo nuorena. LM 1_26 taitto.indd 16 LM 1_26 taitto.indd 16 26.1.2026 13.17 26.1.2026 13.17. LAITOKSISSA KASVANEET nuoret ovat haastavassa tilanteessa muuttaessaan omilleen 18-vuotiaina. Aikuistuminen on kuitenkin muutakin, esimerkiksi oman talouden suunnittelua ja ihmissuhdeasioita. Laitoksessa kasvaNUORET KASVATUS SIJAISHUOLTO ARKI 16 NRO 1 / 26 neiden jälkihuolto jatkuu 23-vuotiaaksi. Check in -listaa ei ole tarkoitus käydä kokonaisuudessaan läpi yhdellä kerralla. Aikuisten pitäisi muistaa, kuinka paljon osa-alueita itsenäistymisessä on. Jokaisen nuoren kanssa laaditaan yksilöllinen itsenäistymissuunnitelma, mutta yleensä tuen tarvetta on paljon. K anta-Hämeen sijaishuolto on laatinut listan itsenäiseen elämiseen ja asumiseen vaadittavista taidoista
KODINHOIDOLLISET TAIDOT • siivous ja järjestely • pyykkihuolto • laitteiden toiminta, sulakkeiden vaihto OSANA YHTEISKUNTAA • äänestäminen ja vaikuttaminen • poliisilaitoksella asiointi • kutsunnat ARJEN TAIDOT • puhelimessa asiointi ja siihen vastaaminen • kauppalistan suunnittelu ja tekeminen, kaupassa käyminen • Kelan palvelut • lemmikkien kustannukset ja niihin sitoutuminen • julkisen liikenteen käyttö ja matkustaminen • henkilötietojen suojaaminen ja digiturvallisuus • omatoimisuus ja aktiivisuus, “kysyn, jos en tiedä” • käytöstavat TALOUS • pankkitili, -kortti, verkkopankki ja laskujen maksu • käyttöraja ja budjetointi • säästäminen ja taloudellinen puskuri • velkaantuminen ja pikavipit sekä rahan lainaaminen • veroasiat OPISKELU, TYÖ JA TULEVAISUUS • opiskelujen eteneminen ja tuet • työnhaku, CV ja työhakemus • työpaikoilla toimiminen ja säännöt • työsuhdeasiat • urasuunnittelu • unelmat Mukaelma Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun sijaishuollon check in -listasta ITSENÄISTYVÄN NUOREN TARKASTUSLISTA HYVINVOINTI JA ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN • syöminen ja nukkuminen • liikunta ja ulkoilu • vuorokausirytmi ja ruutuaika • hygienia • ehkäisy ja perhesuunnittelu • omat rajat sekä tunneja turvataidot • päihteet • terveydenhuolto, kuten lääkärissä käyminen, OmaKanta ja opiskelijaterveydenhuolto • mieliala ja mielenterveyden haasteet SOSIAALISET TAIDOT JA IHMISSUHTEET • ystävyys-, sukulaisja parisuhteet ITSENÄINEN ASUMINEN • muuttaminen • vuokrasopimus ja vuokralaisen velvollisuudet ja oikeudet • erilaiset sopimukset, kuten puhelinliittymä • kaluste-, laiteja tarvikehankinnat kotiin Leipis 2850 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 17 LM 1_26 taitto.indd 17 26.1.2026 13.17 26.1.2026 13.17
L Ä H D E : H E LS I N G I N Y L I O P I STO N KU LU T TA JA T U T K I M U S K E S KU S . Lapsenlapset ovat tärkeimpiä sukulaisia TUTKIMUS Leipis 625 merkkiä Leipis 137 merkkiä Leipis 340 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 18 LM 1_26 taitto.indd 18 26.1.2026 13.25 26.1.2026 13.25. Myös omiin aikuiseksi kasvaneisiin lapsiin pidetään tiiviisti yhteyttä. Yli 90 prosenttia vanhemmista on ollut viikon aikana tekemisissä jonkun aikuisen lapsensa kanssa. Useampi kuin seitsemän kymmenestä isovanhemmasta valitsi lapsenlapsensa kolmen läheisimmän sukulaisensa joukkoon. Kohtuullinen kuukausibudjetti viisihenkiselle pkseudun ulko puolella isossa kaupungissa asuvalle perheelle, jossa kolme teiniä. Erityisasiantuntija Laura Holmi kommentoi uutta lastensuojelulakia Lastensuojelun Keskusliiton blogissa ”Suomessa ei tunnisteta pysyviä sijoituksia lainsäädännössä. 1772 € 3232 € 4294 € 3 X NUMERO Lapsenlapset ovat isovanhemmilleen tärkeitä, vahvis taa Väestöliiton vuoden 2025 Perhebarometri. ”Äidit ja tyttäret ovat vanhempi lapsipareista keskimäärin läheisimpiä, siskokset sisarus pareista”, kertoo tutkija Tiia Sorsa. Lapset voivat elää koko lapsuutensa ´tilapäisesti´ sijoitettuna.” IS TO C K YHTEISKUNTA ARKI POIMINNAT 18 NRO 1 / 26 Kohtuullinen kuukausibudjetti Helsingissä asuvalle yksin huoltajalle, jonka lapsi on alle kouluikäinen Kohtuullinen kuukausibudjetti nelihenkiselle pkseudulla asuvalle perheelle, jossa kaksi alle kouluikäistä lasta
Elisa Miinin Pentti Lemmetyinen on huolissaan lapsista ja nuorista, joiden elämää värittää näköalattomuus. Jos osa porukasta putoaa koko naan kelkasta, vaikutukset tuntu vat kaikille esimerkiksi yleisessä ilmapiirissä ja turvattomuuden kokemuksina, Lemmetyinen sanoo. Jos kansalais yhteiskunnan ja järjestöjen roolia ja arvoa ei haluta nähdä, yhteis kunta muuttuu huonommaksi meille kaikille. S uomen Setlementtiliiton pitkäaikainen johtaja Pentti Lemmetyinen aloitti tammikuussa Lastensuojelun Keskusliiton hal lituksen puheenjohtajana. Lastensuojelun Keskusliiton ja sen yli sadan jäsenjärjestön ja yhteisön työtä hän pitää ainutlaa tuisen arvokkaana. Sen vuoksi meidän on yhteiskuntana etsittävä ratkaisuja syrjäytymiseen. – Riippumatta siitä, mitä köyhien lapsiperheiden aikuiset ovat tehneet, lapset ovat taatusti syyttömiä tilanteeseen. – Monet heistä tekevät työtä esimerkiksi uusien suomalaisten kanssa, jotta eriytyminen ihmis ryhmien välillä vältettäisiin. Hän jäi vuosi sitten eläkkeelle työskennel tyään yli kolmekymmentä vuotta setlementtiliikkeessä. YHTEISKUNTA ARKI POIMINNAT 19 LAPSEN MAAILMA Leipis 1065 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 19 LM 1_26 taitto.indd 19 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Lemmetyinen kantaa huolta siitä, että nykyisten poliittisten päätösten maksajiksi joutuvat aikuisiksi kasvaneet laman lapset, joista monet kärsivät perheissään ylisukupolvisesta köyhyydestä ja syrjäytymisestä. – Koko työuraani on määritellyt usko siihen, että järjestöjen ja ihmisten tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on ihan valtava merki tys yhteiskunnassa. ”Aikuisten vastuulla on näyttää näille lapsille, että toivoa on.” K A IS U N IK K II Jokainen ansaitsee hyvän lapsuuden Lapset ovat syyttömiä vanhempiensa valintoihin, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen uusi puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen
Maahanmuuttotaustaisten perheiden tukeminen varhaiskasvatuksesta lähtien on tärkeää, koska se auttaa kiinnittymään yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäytymistä. Tämä arkinen havainto sai vahvistuksen Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Oppivelvollisuusiän nosto kannatti Maahanmuuttajataustaiset perheet tarvitsevat parempaa tukea varhaiskasvatuksessa, käy ilmi Lasse Lavantin väitöstutkimuksesta. IS TO C K TA TY V O V C H E C K , IS TO C K NUORET VANHEMMUUS VARHAISKASVATUS ARKI POIMINNAT 20 NRO 1 / 26 Leipis 591 merkkiä Leipis 570 merkkiä Leipis 318 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 20 LM 1_26 taitto.indd 20 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Yllättävää oli, että työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet eivät kuitenkaan estä aikomusta hankkia toista lasta. Vanhemmus kuormittaa, mutta haave perheenlisäyksestä elää Perheiden moninaisuutta ei tunnisteta päivähoidossa Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen vähensi 16-vuotiaana opiskelun lopettavien määrän lähes puoleen. Vanhemmaksi tultuaan moni kokee aiempaa vahvemmin, että aika ei riitä eri elämänalueiden vastuiden ja velvollisuuksien hoitamiseen. Tavoitteena oli, että jokainen nuori suorittaisi peruskoulun jälkeen toisen asteen tutkinnon lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Osa lopettaa yhä koulun 18 vuotta täytettyään, mutta täysi-ikäisenä koulunsa kesken jättäneiden määrä pieneni uudistuksen myötä kolmanneksen. Ajankäytön lisäksi vanhempia haastaa perhe-elämän mukanaan tuoma kuormitus, kun asiaa kysyttiin noin 1,5-vuotiaiden lasten vanhemmilta. Päinvastoin: äidit, jotka kokivat perhe-elämän kuormituksen haittaavan työntekoa huomattavasti enemmän verrattuna aikaan ennen lapsen syntymää, suhtautuivat toisen lapsen hankintaan myönteisemmin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevän Juho Junttilan tutkimuksesta. Toimivia käytäntöjä, kuten monikielisiä materiaaleja ja kuvatukea, on olemassa, mutta ne ovat yksikköja opettajakohtaisia. Oppivelvollisuusikää päätettiin nostaa vuonna 2021
Se voi johtaa itsetunnon heikkenemiseen, yksinäisyyteen ja sosiaalisten tilanteiden välttä miseen. Pelko ja eriarvoisuuden kokemus voi johtaa ahdistukseen, toi vottomuuteen ja itsensä epäilyyn. 4 MIKÄ MINUSTA TULEE ISONA. Näin rasismi vaikuttaa Rasismin vahingoittaa lapsen ja nuoren kehitystä, psykologi Ferdinand Garoff sanoo. Lapsi huomaa, jos häntä ei kohdella kuin muita eivätkä hänen ole muksensa ja ajatuksensa ole tervetulleita. Myös vapaus liikkua ja toimia kapenee, jos lapsi tai nuori välttää tiettyjä paikkoja tai yksin liikkumista ikävien katseiden, kommenttien tai väkivallan uhan vuoksi. Opettajien asenteet vaikuttavat myös siihen, mitä odotuksia lapseen kohdistuu sekä siihen, millaiseen ammatinvalintaan lasta ohjataan. Rasismi vaikuttaa identiteettiin: se muovaa sitä, kuka lapsi kokee ole vansa ja mihin joukkoon kuuluvansa. TEKSTI NINNI SANDELIUS KUVITUS OONA NISKANEN YHDENVERTAISUUS ARKI POIMINNAT 21 LAPSEN MAAILMA Leipis 1521 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 21 LM 1_26 taitto.indd 21 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Jos lapsella on pakolaistausta, rasismi voi aktivoida aiemmista syrjin nän kokemuksista johtuvia tunteita. Siitä voi seurata jatkuva stressitila, joka on monen sairauden, kuten diabeteksen, epäsuora aiheuttaja. 1 OLENKO ARVOKAS. Kouluissa koettu rasismi heikentää koulumenestystä ja lap sen uskoa omaan oppimiseen ja kykyihin. 3 RISKI MIELENTERVEYDELLE Kun lapsi tai hänen omaisensa kohtaa rasismia, lapsi saattaa kantaa kokemuk seen liittyviä tunteita mielessään pitkään. 5 ELINPIIRI KAVENTUU Rasismi vaikuttaa sekä yksilöllisellä että yhteiskunnan tasolla siihen, millaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa siintää: minne voi työllistyä ja missä asua. 2 STRESSI HEIKENTÄÄ TERVEYTTÄ Toistuva rasismin kokeminen aiheuttaa samanlaisia seurauksia kuin henkinen trauma
Konfliktien täyteinen aika tarjoaa myös mahdollisuuden demokratian uudistamiselle. Globaalisti olemme murroskohdassa, jossa demo kratiaa mitataan ja haastetaan monella tavalla. Suomessa ollaan tilanteessa, jossa nyt syntyvät saattavat elää sata vuotiaiksi. Se haastaa miettimään, miten käytämme tekoälyä eetti sesti ja vastuullisesti ihmiskun nan hyväksi. NRO 1 / 26 22 ARKI ASIANTUNTIJA K Mitä megatrendit ovat. Siksi olisi tärkeää, että esimerkiksi kouluissa tue taan inhimillisiä ominaisuuk sia, kuten luovuutta, vuoro vaikutusta ja kykyä esittää kysymyksiä. K Miten asioita pitäisi muuttaa. V Oppimisen ja työn murros on iso kysymys. Lasten ja nuorten olisi hienoa kasvaa yhteiskun taan, jossa vaalitaan uteliai suutta ja oppimiskykyä. Yhteiskuntamme elinvoima riippuu siitä, pys tymmekö antamaan nuorille lupauksen hyvästä tulevai suudesta. Kolmas päivitys ilmestyi tänä vuonna. V Neljä megatrendiä on erityi sen tärkeitä Suomen kannalta. V Megatrendikatsauksessa kuu lutamme tarvetta uudelle yhteiskuntasopimukselle eli rakenteita, jotka palvelevat eri sukupolvia oikeudenmukaisesti ja reilusti. Lisäksi nykyistä vahvempi sosiaalinen kudos sukupolvien välillä palvelisi sekä lapsia ja nuoria että ikääntyneitä. K Mitkä kehityskulut ovat erityisen olennaisia lasten ja nuorten näkökulmasta. Neljäntenä on vielä jättimäinen teknologinen murros. Elisa Miinin Lapsia ei saa unohtaa, vaikka Suomi ikääntyy SIT R A Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Elina Kiiski-Kataja: Leipis 1655 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 22 LM 1_26 taitto.indd 22 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Myös ympäris tökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan. Ensimmäinen on pitkäikäis ten yhteiskunta. K Millaisia megatrendejä on nyt nähtävissä. V Megatrendit ovat laajoja, hitaasti muuttuvia kehitys kulkuja, joilla on globaaleja vaikutuksia. Eduskunnan alaisuudessa toimiva tulevai suusrahasto Sitra on julkaissut megatrendinanalyyseja vuo desta 2016 alkaen. Kukaan ei tiedä, miten tekoäly niitä lopulta muuttaa
Kirjasta avautuu tietoa maailmanhistoriasta, mystisestä taiasta ja sitä uhkaavasta sodasta nuorten journalistien näkökulmasta. Rupesin itse jopa itkemään, kun kirja loppui. Metsän keskellä seisoo Varislinna, hylätty talo, jota kukaan ei uskalla lähestyä. ?. ?. ?. Adam on juuri muuttanut Trollheimin pikkukaupunkiin, mutta siellä tapahtuu jotain mystistä. ?. ?. Naurua ja jännitystä KOONNUT ELISA MIININ LUE TÄMÄ upea kirja, missä poika nimeltä Greg Heffley kertoo omasta hauskasta elämästään! Greg yrittää ottaa kaiken ilon irti syntymäpäivistään, mutta hänen perheensä unohtaa koko kemut. Pidin tässä kirjassa eniten hahmoista. Koko maailman kohtalo on vaakalaudalla. Kirjaa on todella miellyttävä lukea, sillä se on kirjoitettu erittäin rikkaalla kielellä. Suosittelen kirjaa 12–15-vuotiaille, jotka pitävät fantasiasta. Itse kirja oli niin hyvä, että luin sen loppuun päivässä. Niiden annetaan olla viallisia ja tehdä huonoja valintoja olematta täysin vastenmielisiä. Kirjan kuvat olivat aika pelottavia mutta hienoja. KIRJA KERTOO Adamista, Tobiaksesta ja Tarasta. Ystävät joutuvat seikkailuun, joka on vaarallisempi kuin he olisivat voineet kuvitella. JUMALAINEN VASTUSTAJA on sotaromantasia, jossa käsitellään rakkautta, menetystä ja pelkoa. Juoni on kiehtova vaikkakin aika ennalta arvattava. ?. ?. ?. ?. ?. Kuvitus on yksinkertainen mutta hauska. ?. Tämä on jo kahdeskymmenes Neropatin päiväkirja! Kirja sopii kaikille, jotka tykkäävät naurusta, noloista jutuista ja mainiosta tarinasta. Kun Tara yllättäen katoaa kesken koulumatkan Varislinnaan, Tobias ja Adam lähtevät hänen peräänsä. ?. NEROPATIN PÄIVÄKIRJA: KAAOSKEMUT VARISLINNAN SALAISUUS JUMALAINEN VASTUSTAJA KIRJAILIJA JEFF KINLEY KUVITTAJA JEFF KINLEY KUSTANTAJA WSOY KIRJAILIJA ARNE LINDMO KUVITTAJA IDA SKJELBAKKEN KUSTANTAJA OTAVA KIRJAILIJA REBECCA ROSS KUSTANTAJA WSOY ARVIOINUT: RAFAEL, 11 VUOTTA ARVIOINUT: MEI, 9 VUOTTA ARVIOINUT: KATARIINA, 13 VUOTTA ?. ARKI KULTTUURIKARUSELLI 23 LAPSEN MAAILMA Leipis 536 merkkiä/ arvio LM 1_26 taitto.indd 23 LM 1_26 taitto.indd 23 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. ?. ?. Arvostan sitä, että hahmot ohjaavat juonta, eikä juoni riepottele heitä kuin räsynukkeja
LM 1_26 taitto.indd 24 LM 1_26 taitto.indd 24 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. ARKI PALSTAN NIMI NRO 1 / 26 24 Milja Lehtinen (vas.) ja Isla McMenamin hakivat JOPO-luokalle, jotta arvosanat kohenisivat ja opiskeluun voisi keskittyä paremmin kuin isossa luokassa
Kun ysi luokkalaiset pääsevät koulusta, he kirjoitta vat nimmarinsa muistoseinään edeltäjiensä nimien joukkoon. Sisällä valkoista maalipintaa peittää nimi kirjoitusten iloinen sekamelska. Tänä keväänä nimensä seinään kirjoittavat Milja Lehtinen ja Isla McMena min. Sen parhaita käytäntöjä kannattaisi siirtää muihinkin yläkouluihin, nuoret uskovat. He ovat tunteneet toisensa päiväkodista asti, mutta eivät juuri viettäneet aikaa yhdessä aiemmin. Luokkaan on oma ovi, jonka yllä lukee JOPO. Täällä opiskelee luokka nimeltä JOPO 14. VALOKUVAT LAURA VESA TEKSTI NINNI SANDELIUS T ampereen Takahuhdin koulun päädyssä sijait see talonmiehen vanha asunto, joka on muokattu opetustiloiksi. LAPSEN MAAILMA 25 TOIVO JA TULEVAISUUS Unelmista Milja ja Isla käyvät ysiluokkaa joustavassa perusopetuksessa. KOULU NUORET kiinni Leipis 9200 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 25 LM 1_26 taitto.indd 25 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Lyhenne tarkoittaa joustavaa perusope tusta ja 14 viittaa lukumäärään, Takahuhdin koulun järjestyksessään 14. Seinä on JOPOluokan jokavuotinen perinne. JOPOluokalla heistä on tullut hyvät kaverit, ja he tapaavat toisiaan vapaaajallakin. JOPOluokkaan
Isla kehittäisi yläkoulua JOPOn parhai den puolien pohjalta. Myös ryhmäkokojen pienentä minen auttaisi oppimisessa. Jos jossakin aiheessa on päästy hyvään vauhtiin, sitä voi daan jatkaa vielä seuraavalla tunnilla. JOPO on yleis opetuksen ryhmä, ja opetussuunnitelma on sama kuin isommilla ryhmillä. Ryhmä on tarkoituksella pieni, 12 oppilasta, jotta jokainen saa tarvit semansa tuen ja huomion. – Hain JOPOlle, koska halusin korottaa numeroita ja ajattelin, että pienemmässä ryhmässä voisin keskittyä paremmin, Milja kertoo. NRO 1 / 26 26 TOIVO JA TULEVAISUUS J oustava perusopetus on opetusta, jossa hyödynnetään erilaisia opiskelun muotoja, kuten parityötä, ryhmätöitä, itsenäisiä tehtäviä ja käsillä tekemistä. Koulutöissä on paljon toiminnallisuutta. J OPOluokille hakee vuosittain enem män oppilaita kuin on mahdollista ottaa. Koulupäivän sisällä voidaan tehdä nopeita muutoksia. 15vuotiaat Milja ja Isla aloittivat JOPOlla kahdeksannelta luokalta. Seitsemäs luokka ei ollut sujunut toivotusti. JOPOlla ope ja ohjaaja tuntevat meidät niin hyvin, että huomaavat pelkästä ilmeestä tai katseesta, jos tarvitsemme apua. Työparina on nuorisoohjaaja tai kouluvalmentaja. Isla ja Milja kertovat, että JOPOlla on hieman rennompaa ja joustavampaa kuin isoilla luokilla. Maantiedossa aiheena on juuri nyt kaupunki maantiede, ja luokka rakentaa pienois mallia kaupungista. Seiskaluokalta hän muistaa, että jos hän ei osannut tai pystynyt keskitty mään, hän vain tuijotti seinää. – Tuntui, etteivät opettajat tunteneet minua eikä niitä kiinnostanut, teenkö teh täviä vai en. Yläkoulussa ei ole enää luokanopettajaa, joka opettaisi pääosan oppiaineista. Olennaista on oppilaan oma motivaatio päästä pienryhmään sekä koulun ja perheen arvio siitä, että oppilas hyötyisi JOPOopiskelusta. Islalla syyt olivat samat. – Opettajilla pitäisi olla enemmän aikaa oppilailleen. – Saan helpommin tukea, koska luokassa on kaksi aikuista. Isossa luokassa opettajilla ei aina ole kaikille aikaa. Islan ja Miljan mie ”Ope ja ohjaaja tuntevat meidät niin hyvin, että huomaavat pelkästä katseesta, jos tarvitsemme apua.” LM 1_26 taitto.indd 26 LM 1_26 taitto.indd 26 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Aiemmin haastattelu päivänä JOPOlaiset ovat teknisessä käsityössä tehneet puusta rakennuksia pienoismallia varten. Lukuvuoteen kuuluu lisäksi kaksi leiri koulua, joissa liikutaan, laitetaan ruokaa, uidaan ja saunotaan. Tässä on aut tanut erityisesti kahden aikuisen malli: Luokassa on oma opettaja, joka opettaa suu rimman osan yläkoulun aineista. Suunnitteilla on teatteriilta katsomaan Romeo ja Juliaa. JOPOluokalla opiskelu sujuukin paremmin. Toiminnallisuutta ovat myös monet vie railut yrityksissä ja virastoissa. Opintoretkellä Helsingissä ysiluokkalaiset käyvät eduskunnassa ja museossa. Myös yhteistyö taidot ovat tärkeitä. Seiska luokkalaisille voikin olla toisinaan hankalaa tottua siihen, että joka oppiaineessa on eri opettaja. Miljan mukaan JOPOluokalla tehtävät tulevat tehdyksi. Tai jos loppuviikosta on koe, alkuviikon tunneilla voidaan käyttää aikaa kertaamiseen. Opintoihin kuuluu paljon retkiä sekä työelä mään tutustumista
Ysiluokalla tetissä ollaan kolmessa eri työpaikassa yhteensä kuusi viikkoa. – Kun vain uskaltaa kokeilla, niin on yleensä hauskaa. ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 27 lestä retket ja leirikoulut ovat JOPOvuoden kohokohtia. Isla on ollut päiväkodissa ja kau poissa. – Tetharjoittelujen kautta olen oppi nut itsenäisyyttä asioiden hoitamisessa. Vähän aikaa sitten kokeiltiin crossfitia. JOPOlla tetjaksot ovat oma oppiai neensa, josta saa arvosanan. Liikuntatunnit järjestetään koulun ulko puolella, ja niissä panostetaan monipuo lisuuteen. Sisäänkäynnin nimikirjoitusseinä on tärkeä muistutus entisistä JOPO-luokan oppilaista. Hänestä se oli kivaa, mutta Mil jasta laji ei tuntunut omalta. Aina ei myöskään vastattu sähköpostiin. Sitä tukevat työ elämään tutustumiset, joita on isoja luokkia enemmän. Tulevaa judo tuntia molemmat odottavat kiinnostuneina. Tyttöjen mielestä uusien lajien kokeile minen on ollut hyödyllistä. Milja on ollut päivä kodissa, koulussa ja kaupassa, mutta haa veilee työstä matkailualalla hotellissa. Nuoret hake vat tetpaikkansa itse. Se on jännittävää, he sanovat. J OPOluokalla oppilaiden itsevarmuus karttuu vaivihkaa, ja se onkin yksi opetuksen tavoite. Hän yritti syksyllä hakea hotelliin tetjaksolle, mutta paikkaa oli vaikeaa saada. LM 1_26 taitto.indd 27 LM 1_26 taitto.indd 27 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Tetpesti löytyi alakoulun rehtorille soittamalla. Hän ajattelee, että työ päiväkodissa voisi olla kiinnostavaa. Isla kertoo, että se on kunto harjoittelua, jossa liikkeiden on tarkoitus olla raskaita. Kun vain menee reippaasti kysymään, mitä nopeammin sen parempi, sitten se on ohi, Milja kertoo. Molemmat nuoret ovat tykäneet tet jaksoista
Isla (vas.) ja Milja kävivät rinnakkaisluokilla seiskan ja ystävystyivät syvällisemmin tultuaan JOPO-luokalle kahdeksannella. Kevättalvella häämöttävästä yhteishausta on puhuttu JOPOnuorille paljon. NRO 1 / 26 28 TOIVO JA TULEVAISUUS N umeroiden korottaminen JOPOluokan avulla on ollut Miljalle ja Islalle tärkeää, jotta opiskelemaan hakeminen ylä koulun jälkeen onnistuisi helpommin. Ainakin oppii olemaan ajoissa joka pai kassa, he mainitsevat. Kevättalvella häämöttävästä yhteishausta on puhuttu nuorille paljon. Milja ja Isla uskovat, että JOPO luokasta on monenlaista hyötyä tulevaisuutta ajatel len. JOPOluokalle on hyvä tulla avoimin mielin. LM 1_26 taitto.indd 28 LM 1_26 taitto.indd 28 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Myös kouluun on hyvä keskittyä alusta saakka, Milja neuvoo. – Kannattaa rohkeasti aloittaa tutustu minen toisiin, ettei olisi koko syksyä hiljaa omissa oloissaan. Ajoissa olemisen taito on tärkeä jatkoopinnoissa ja työelämässä, he pohtivat. – Samaa mäkin toivon, Isla jatkaa. Luokka vierailee talvella ammattiopisto Tredun Ammattipäivillä ja lukioissa, joista he saavat tietoa opiskelusta. Isla ja Milja suuntaavat ammattikouluun, mutta päättävät linjasta tarkemmin vierailujen pohjalta. Moni saattaa aluksi arastella uusia luokkakavereita ja aikuisia, Milja ja Isla kertovat. Luokalla on sääntö, että myöhästymiset korvataan koulun jäl keen. – Että olisi hyvä koulutus ja tulisi rahalli sesti toimeen, Milja pohtii. Aina kin matikka on alkanut sujua JOPOlla paremmin, he pohtivat. Mitä nuoret toivovat tulevaisuudelta
Pienessä ryhmässä oppilaan piirteet, kyvyt ja tavoitteet huomioidaan yksilöllisesti. Opetuksessa käydään läpi samat asiat kuin isommalla luokalla, hommia on tehtävä ja kokeisiin luettava. JOPO-luokkalaisille yhteistä on jonkinlainen tuen tarve, johon pienryhmästä on hyötyä. KU V AT : IS TO C K LM 1_26 taitto.indd 29 LM 1_26 taitto.indd 29 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Opettaja tai ohjaaja voi esimerkiksi syventyä neuvomaan yksittäistä oppilasta tehtävissä, jos tarvitaan. Jälkikäteen oppilas hämmästeli, miten uskalsi esiintyä suuressa auditoriossa vieraille ihmisille, kun aiemmin se olisi ollut hänelle mahdottomuus. JOPO on monelle mahdollisuus, sillä luokalla tuetaan ja pusketaan oppilasta eteenpäin. JOPO-luokalla tukea opiskeluun saa enemmän kuin isommilla luokilla. Joissakin kunnissa on tarjolla myös työelämäpainotteista TEPPO-perusopetusta. Työhön kuuluu runsaasti myös henkisenä tukena olemista. Myöhemmin oppilas kävi vielä yläkoulussa kertomassa JOPOn toiminnasta yhdessä nuoriso-ohjaajan kanssa. Pienessä tutuksi tulleessa JOPOluokassa hän uskalsi. ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 29 OPETUSHALLITUKSEN MUKAAN joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää yläkoulun keskeyttämistä, ehkäistä syrjäytymistä, vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa ja tukea jatko-opintoihin siirtymistä. Eräs oppilas ei ollut uskaltanut pitää esitelmää kouluaikanaan. Takahuhdin JOPO-luokan nuorisoohjaajan mukaan luokalla tarkoitus on ehkäistä tipahtamista opetuksen kyydistä ja antaa tukea, jotta oppilas suorittaisi yläkoulun ja löytäisi suunnan jatko-opinnoille ammattikouluun tai lukioon. Oppilaan motivaation on oltava kunnossa. Kunnat järjestävät JOPO-toimintaa itsenäisesti. Nuorisoohjaaja on myös aktiivisesti yhteydessä koteihin sekä opinto-ohjaajaan ja ohjaa nuoria eteenpäin kuraattorin tai terveyden hoitajan luokse. Nuoriso-ohjaajan mukaan nämä ovat pieniä konkreettisia edistysaskelia arjen taidoissa, jotka tuovat uskallusta ja itseluottamusta elämää varten. Kun Takahuhdin nuoriso-ohjaaja huomaa jonkin vaivaavan oppilasta, hän pyytää tätä juttelemaan, jotta asia selviäisi. Nuoriso-ohjaajat tuntevat luokkansa hyvin. Usein koulunkäynnissä on ollut haasteita ja oppilas alisuoriutuu. JOPO-luokalla oppilaiden opiskeluja sosiaaliset taidot kohentuvat. JOPO-oppilas saa yksilöllistä tukea . Jos oppilas aikoo hakea vaikkapa sähköalalle, tehdään töitä matematiikan numeron kohentamiseksi
ARKI PALSTAN NIMI NRO 1 / 26 30 Mitä kuuluu, kurahaalarikansa. LAPSET VARHAISKASVATUS LASTEN ÄÄNI LM 1_26 taitto.indd 30 LM 1_26 taitto.indd 30 26.1.2026 13.37 26.1.2026 13.37
Leipis 4575 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 31 LM 1_26 taitto.indd 31 26.1.2026 13.37 26.1.2026 13.37. Tekisin lumiukkoja, lumi lyhtyjä ja lumesta kaikenlaista, jos vaan lunta tulisi, Helena sanoo. KOSKA HANKEEN ei pääse, neljä vuotias Ansa verestää taitojaan näyttämällä, miten leikkihuonee seen syntyy lattiaenkeli. Ulkona voi tehdä hiekkaenkeleitä, hiekka palloja ja hiekkaukkoja, ryhmä suunnittelee yhdessä. Mutta jos tulis tarpeeksi kylmää, ja se voi muuttua niinkin, niin sitten mam mutit palaa. Mua harmit taa, koska mä toivoin jopa joulu lahjaksi lunta. Lapset ovat tunnetusti paitsi kekseliästä myös mieleltään posi tiivista väkeä, joten lumipulmaan kin alkaa löytyä ratkaisuja. Se on niin kivaa. TEKSTI RAISA MATTILA KUVAT MAIJA ASTIKAINEN Mikael (ylhäällä puolapuissa), Viljo (alempana puolapuissa), Helena, Arvo ja Hertta ovat innokkaita ja taitavia kiipeilijöitä. En tarttis mitään muuta lahjaa kuin että vaan satais lunta. Se on semmonen, että ilmasto lämpenee koko ajan. Ihmisten pitäisi varoa, ettei mammutit tallo meitä. Ainakaan heti edes pukki ei saanut asiaa kuntoon. – Mun hartain toive olis se, että satais lunta. Tekisin lumiukkoja, kertoo eskari lainen Arvo, 6. Se tuntuu harmilliselta. Ei Seitsemän päiväkotikaverusta kertoo, mikä lapsia juuri nyt innostaa, kiinnostaa ja harmittaa. Seitsemää haastatteluun lupau tunutta lasta puhuttaa surkea sää tilanne: vettä sataa, eikä lumesta ole tietoakaan. Arvo selvittää muille lumitilan teen taustat: lunta ei sada, koska lämpötila on vuodenaikaan nähden liian korkea. Se käy selväksi, kun Lapsen Maailma jalkautui Helsingin Hermannissa sijaitse vaan päiväkoti Kotikallioon kysy mään, mitä kurahaalarikansalle juuri nyt kuuluu. – Mua harmittaa, että on tulossa musta joulu, koska uuti sissa sanottiin niin. Puheenaiheeksi nousivat mammutit, Joulupukki, harrastukset ja ilmaston lämpeneminen. LAPSEN MAAILMA 31 V uodenvaihteen tie tämillä helsinkiläis lasten mielissä pyörii yksi toive: sataisipa pian lunta. Eskarikaveri Helena, 6, kirjoitti lumitoiveestaan myös joulupukille. – Se johtuu ilmastonmuu toksesta
– Viikonloppuna, kun Anton kattoo sitä tubeansa, mä aion yrit tää pelienkkaa. Olin ennen timant titasolla, mutta jouduin hopeata solle. Lego leikitkin on hyviä! Mikael sanoo. Lempi leluja ovat ponit ja yksisarvinen. NRO 1 / 26 32 TOIVO JA TULEVAISUUS tosin mieluummin leikkii. Kaikille tärkeä asia ovat kaverit ja yhteiset puuhat heidän kanssaan. – Olavi on ehkä kertonut musta, koska me ollaan Olavin kanssa ystäviä! Me usein leikitään toistemme kanssa pihalla. Kaksois veli Anton, 6, katsoo silloin You tubea. Legot puhuttavat myös etenkin Arvoa ja Helenaa. Kaikki lapset kertovat joskus pelanneensa jotakin, ainakin lauta pelejä ja korttipelejä. Pelaan pädillä, Mikael kertoo. LM 1_26 taitto.indd 32 LM 1_26 taitto.indd 32 26.1.2026 13.37 26.1.2026 13.37. – Mulla on vaan isoveli Olavi, niin kotona leikin enemmän yksin, Hertta kertoo. Lumen puuttuminen harmittaa lapsia. Mikael innostuu. Tässä kohtaa jokainen tahtoo luetella huolelli sesti nimeltä kaikki omat parhaat ystävänsä: Oiva, Eino, Louna, Taimi, Ilona, Aatos, Vilho… Lap mentäiskään autoilla vaan mam muteilla! LAPSIA PUHUTTAVAT myös pelit ja videot. Eskaria käyvän Mikaelin, 6, peliaika on puoli tuntia. Hertta, 4, Mun hartain toive olis, että satais lunta. Hertta (vas.) avustaa, kun Ansa intoutuu tekemään lattia enkeleitä. Eskarilainen Viljo, 6, tykkää sekä pelata että katsoa Youtubea
ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 33 Me tehdään eskariopelle piirustusjekkua. Näin Lasten Uutisista jousiammuntaa, että on sellainen harrastus, Anton kertoo. – Me tehdään mun kaverin kanssa meidän eskariopelle piirus tusjekkua. Kaksoisveli Mikaelia odottaa salibandyharrastus. KULUNEEN VUODEN paras juttu ovat olleet harrastukset. Siitä puheenollen: Mikael on aikeissa iltapäivällä murtautua päiväkodin leluvarastoon. Me kirjotetaan siihen six seven, Helena kertoo. Eikä se silleen tarkoita mitään! Arvo valaisee. Me kirjoitetaan siihen six seven. Mä käyn aina uimassa! Viljo kertoo. – Mulla on ollu kungfu ja parkour. Se on Viljon suosikki. Siinä parasta on se, että harrastuspaikkaan pääsee kulkemaan julkisilla liikenne välineillä – sekä se, ettei veli tule samaan harrastukseen. Ansa, Arvo ja Mikael tykkäävät jekutella kavereita ja aikuisia sekä leikkiä hippaleikkejä. LM 1_26 taitto.indd 33 LM 1_26 taitto.indd 33 26.1.2026 13.37 26.1.2026 13.37. Helena tiivistää harrastamisen viehätyksen ja sanoo: – Haluisin alkaa harrastaa jumppaa, koska haluisin harjoitella asioita, joita en vielä osaa. Helena on käynyt syksyllä sirkuksessa ja jalka pallokerhossa, Hertta muskarissa ja Ansa muskarissa sekä aiemmin myös tanssikoulussa. Uudetkin harrastukset ovat jo mielessä. Oon tykänny niistä. – Mä alan kohta harrastaa jousi ammuntaa. set kertovat, että he leikkivät ystä viensä kanssa esimerkiksi klassi sia jahtausleikkejä, kuten rosvoa ja poliisia. Jekuttelukin on hauskaa, lapset toteavat. Lasten ajankohtaisen suosikki hokeman tuntee myös Ansa. Moni tykkää myös niin ikään perinteisestä leikistä, jossa ”tytöt jahtaavat poikia ja pojat tyttöjä”. – Mä huusin kerran koululai sille six seven! – Se tarkottaa kuus seittemän, mutta ei kuuskytseittemän. Ja mä oon aikaisemmin ollut uima koulussa. Viimeksi olin uima kerhossa, mutta tällä viikolla oli viimeinen kerta. Suunni telman kuultuaan muutkin innos tuvat ja ilmoittautuvat apulaisiksi. Mä tykkään uida
– Nyrkkisääntönä on, että mitä vaikeampia tunteita lapsella on, sitä huonommin hän yleensä käyt täytyy. – Moniin lapsiryhmiin kehkey tyvät viidakon säännöt: vahvimmat syövät heikommat. Syrjimällä tai kaltoin kohtelemalla toista vahvistetaan omaa paikkaa ryh mässä. Psykologin mukaan kiusaajankin on tultava nähdyksi ja kuulluksi, jotta käytös muuttuu. Esimerkiksi viha ja Kiusaaminen ei lopu käsketyillä anteeksipyynnöillä ja sääntöjä toistamalla. Lapsen kehitykseen ja tunne taitoihin erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen sanoo, että nolla toleranssin ajatus on hyvä: kiusaa mista ei hyväksytä ja sen eteen teh dään töitä. TOINEN YLEINEN syy kiusaami selle on lapsen oma pahoinvointi. Mitä sanomalla tai miten toimimalla olen ok. Taustalla on halu olla suosittu ja tykätty. Kiusaamisen taustasyyt jää vät usein selvittämättä. Tausta syyt kumpuavat usein halusta kuu lua porukkaan. Omaa käytöstä muokataan kavereiden reaktioiden mukaan. TEKSTI JOHANNA LÄTTI KUVAT NATALYA KOSAREVICH, ISTOCK Leipis 4540 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 35 LM 1_26 taitto.indd 35 26.1.2026 11.21 26.1.2026 11.21. Lapset skannaavat ympäris töään jatkuvasti. LAPSEN MAAILMA 35 M onissa päiväkodeissa ja kouluissa on julis tettu nollatoleranssi kiusaamiseen. Sellaisenaan se ei kuitenkaan toimi. Tällöin lapsi ei myöskään saa mahdolli suutta oppia toisenlaisia tapoja ratkoa tilanteita ja kiusaaminen todennäköisesti jatkuu. Mikä tunne taustalla vaikutti. Se on voinut syntyä esimerkiksi hankalasta perhetilanteesta tai vaikeuksista sopeutua ryhmään. Mikä on muiden mielestä noloa. Kiusaajan käytös kielletään jyrkästi ilman, että aikuiset pohtisivat kiusaajan kanssa, miksi hän sanoi ilkeästi, löi tai rikkoi toisen omaisuutta. Siitä huolimatta esimerkiksi WHO:n koululaistutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalaislapsi koki vuonna 2022 kiusaamista kahdesta kolmeen kertaa kuukaudessa. Pöyhösen mukaan kiusaaminen on vahvasti ryhmäilmiö
Lap sille saattaa muodostua kotona tai kulttuurista ajatus, että jonkinlai nen ihminen on alempiarvoinen kuin toinen. Molemmilla on toistensa kanssa hankala olla, mutta he eivät osaa toimia rakentavammin. Kolmanneksi syyksi Pöyhönen nimeää epäinhimillistämisen. KUVITELLAANPA TILANNE, jossa Juuso lällättelee ja ivailee Laurille päivittäin. Jos aikuiset kuittaavat tilanteen sanomalla, että jatkossa ei lällätellä ja tönitä ja käskyttävät pyytämään anteeksi, taustalla vellovat vaikeat tunteet jäävät käsittelemättä. Sosiaaliset taidot ovat vasta kypsymässä, joten on luonnollista, että yhteentör mäyksiä tulee. Lasten ymmärrys ja empatia kasvavat, kun yhdessä pohditaan, miltä kiusaaminen toisesta tuntuu. Ymmär ryksen ja empatian kautta voimme auttaa kiusaajaa löytämään parem pia tapoja toimia. Pöyhönen lisää, että käsketty anteeksipyyntö tuntuu harvem min kummastakaan osapuolesta aidolta. Lapset kyllä tietävät, että lällättely ja töniminen ovat väärin. Käytös ei muutu vain sääntöjä toistamalla ja syyllisiä etsimällä. LM 1_26 taitto.indd 36 LM 1_26 taitto.indd 36 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. Lauri taas ei osaa kertoa, että ivailu tuntuu hänestä pahalta. Tällöin hän ei koe empatiaa erilaista lasta kohtaan. NRO 1 / 26 36 TOIVO JA TULEVAISUUS pelko ajavat lapsia kohtelemaan muita huonosti. Lapsi oppii asenteen, että tuo ansaitseekin tulla kiusa tuksi. – Yleensä on kyse kiusatun eri laisuudesta. Koko päiväkoti ryhmä, luokka tai kaveriporukka on samassa tilanteessa. Olisi tärkeää huomata, että Juuso saattaa lällätellä, koska kokee jäävänsä poikaporukan kol manneksi pyöräksi. Lapselle voi olla luontevampaa vaikka piir tää anteeksipyyntökortti tai pyytää kaveria jätskille. – Lapset vasta harjoittele vat sosiaalisia taitoja ja vuoro vaikutustaitoja. Hän kostaa tönäi semällä Juusoa oikein olan takaa. Jossain kohtaa Laurin mitta täyttyy. Hän ehdottaakin, että aikuinen ja lapsi voisivat yhdessä miettiä, miten lapsi haluaisi hyvit tää tekonsa tai sanansa
Tehkää palapelejä, pelatkaa lautapelejä tai lähtekää metsään poimimaan marjoja tai kävelylle. Las ten ymmärrys ja empatia kasva vat, kun pohditaan myös sitä, miltä vammasta kiusaaminen toisesta tuntuu. Miltä ulko puolisesta tuntuu. Ken ties viedä aikuisen luo ja kertoa, mitä on tapahtunut. Miten muut lapset voisivat auttaa häntä. Tiedän, että pystyt parempaan. Kiusaaminen vaatii aina sallijoita ja sivustaseuraajia, mutta mitä vähemmän heitä on, sitä vähem män on kiusaamista. Olet hyvä tyyppi. Jutelkaa samalla kaverisuhteista. 3. NEUVOT joku jätetään ulkopuoliseksi. Jos lapsi tun nistaa itsensä, hän voi aikuisen kanssa pohtia, miten voisi jatkossa hauskuuttaa kavereitaan kaikkia kunnioittavalla tavalla. Entä onko kaveriporukassa joku, joka jätetään ulkopuolelle. Jos lapsi ei itse osaa sanoit taa kiusaamisen syitä, aikuinen voi harrastaa arvailua. LAPSEN MAAILMA 37 TOIVO JA TULEVAISUUS KUN KIUSAAMISTILANTEITA sel vitellään, aikuinen voi aloittaa kes kustelun sanomalla: Haluan olla tukenasi ja auttaa sinua. Lasten kanssa voidaan miettiä, miten toisen vam masta voisi häneltä kysyä. Jos yhtä lasta kiusataan jonkin eri tyisen piirteen vuoksi, on tärkeää puhua yhteisesti suvaitsevai suudesta ja tehdä erilaisuudesta vähemmän pelottavaa. – Näin ryhmiin saadaan luo tua rakentavia toimintatapoja ja keinoja puuttua kiusaamiseen. Yhtä lailla porukalla voidaan miettiä kuviteltuja tilanteita, joissa . – Oppitunnin aiheena voi olla vaikka vammaisuus. Tärkeää on, että lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, ja että hän voi aikuisen seurassa näyttää turvallisesti kaikki tun teensa ja reaktionsa. 1. PÄIVÄKODEISSA JA kouluissa kiu saamisen syistä kannattaa puhua myös koko ryhmän kesken. Entä mikä sinua ärsytti. Kokeile näitä kolmea keinoa. Vietä lapsen kanssa kiireetöntä aikaa. Las ten kanssa voidaan pohtia, miksi muut toimivat näin. – Kiusaaminen on ilmiö, jota on aina ollut ja tulee aina olemaan. Lapsen voi olla vaikea jutella ikävistä tapahtumista ruokapöydässä koko perheen kuullen. Mutta mitä paremmin ymmärrämme, miksi kiusaamista tapahtuu ja mitä sille voidaan tehdä, sitä paremmat mahdollisuu det meillä on kitkeä se minimiin ja luoda hyvinvoivia lapsiryhmiä. Se on hänestä ajatuksena epärealistinen. TUNTUUKO, ETTET saa selkoa lapsen todellisista kuulumisista. Pöyhönen palaa vielä kiusaa misen nollatoleranssiin. Keksitkö Siiristä haukkumasanoja, koska halusit hauskuuttaa muita. Hän saa itkeä, pelätä ja olla surullinen. Lohduttaa ja pyytää leikkiin mukaan. Jos lapsi kiusaa, koska pelkää jäävänsä kaveriporukassaan ulko puoliseksi, hänen ja opettajan kanssa voidaan miettiä keinoja, joilla lapselle tulisi ryhmässä tur vallinen ja luottavainen olo. Lapselta voi myös kysyä suoraan, onko hänellä kavereiden kanssa tilanne, johon hän kaipaisi aikuisen neuvoja. Lapsen on helpompi vastata valmiiksi rajattuihin kysymyksiin, ja hän kertoo todennäköisemmin myös ikävistä tapahtumista. Tämä tieto on tärkeää jakaa myös opettajalle. Sen sijaan, että kysyt, miten koulussa meni, muotoile yksityiskohtaisempia kysymyksiä: Mikä oli tänään koulussa hauskaa. Epäiletkö, että lastasi kiusataan. Mistä tiedän, mitä lapselleni oikeasti kuuluu. Leipis 1240 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 37 LM 1_26 taitto.indd 37 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. 2
Saatoin jutella lapsen kanssa tunnin tai ylikin, kirjoitin keskustelusta muistion ja liitin sen suullisena täydennyksenä kanteluun. Räty ehdotti videon lähettämistä. Oikeusasiamiehen kanslian yllätystarkastukset laitoksiin lop puivat käytännössä koronavuosiin. Räty sai syytös ryöpyn niskaansa. Ensin Tiktoksossut Camilla Jokela ja Maija Haapala pyysivät häntä ker tomaan oikeusasiamiehen työstä ja kantelun laatimisesta. Ei hallinnon kielellä vaan siten, että jokainen lukija näkisi mielessään, mitä lapsi oli kokenut. Kerran soitti tyttö, joka halusi tehdä kantelun, muttei sanojensa mukaan osannut kirjoittaa. Lastensuo jelussa pykälien tulkinta ja sovelta minen on vaikeaa, hän sanoo. Hän on ollut mukana valmis telemassa lastensuojelu, sosiaali huolto, vammaispalvelu ja toimeentulotukilakia. Pykälät rajoitustoimenpiteiden jälkiselvit TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ KUVA HAASTATELTAVAN ALBUMI Tapio Räty teki neljäkymmentä vuotta työtä lastensuojelussa ja sosiaalihuollossa. He kertoivat mielivallasta ja nöyryyt tämisestä, kuten riisuttamisista ja eristämisistä. Tärkeintä oli, että useat laitokset muuttivat käytäntöjään. Tarkastusraporteilla oli vai kutusta. Rädyn teh tävänä oli ottaa ne vastaan ja tehdä ratkaisu ehdotukset. Hänestä niitä olisi syytä jatkaa. Mukaan voisi ottaa kokemusasian tuntijoita, jotta lasten ääni tulisi vielä paremmin kuuluville. – Laitoksista sanottiin, että olin tuhonnut lastensuojelun. Hänestä lastensuojelussa pitäisi panostaa alku ja loppupäähän eli ennaltaehkäisevään työhön, per heen jälleenyhdistämiseen ja jälki huoltoon. Hän on koulutukseltaan juristi. Ja lapset puhuivat, Rädyn mukaan jopa 99prosenttisesti. – Lapsi saattoi kirjoittaa rivin tai kaksi huonosta kohtelusta, jol loin laitoin tekstarin, että saanko soittaa. Vuosina 2019–2023 lasten kanteluja ratkais tiin vuosittain jo sata. Yhteis työ jatkui kuukausittaisella Tapsa livellä, jonka tarkoitus oli lisätä lasten tietämystä oikeuksistaan. Vasta sen jälkeen työpari siirtyi perinteiseen kahvittelutarkastuk seenj: istui alas laitoksen johdon kanssa ja selasi papereita. ENNEN YLLÄTYSTARKASTUKSIA eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi tuli noin viisi las ten kantelua vuodessa. K eväällä 2018 eduskun nan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Räty aloitti kol legansa Riikka Jacksonin kanssa yllätystarkastukset vaativan sijais huollon laitoksiin. Ensin työ pari esittäytyi sijoitetuille lapsille ja kysyi, haluaisivatko he jutella. Ne kirjattiin muis tiin ja myöhemmin tarkastuspöytä kirjaan. Tapsalive päättyi elokuussa 2025. Työura alkoi Helsingin kaupungin sosiaa livirastosta, jossa hän aluksi peri elatusmaksuja, ja päättyi oikeus asiamiehen kansliaan, josta hän jäi vuoden 2026 alusta eläkkeelle esit telijäneuvoksen virasta. Leipis 2010 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 39 LM 1_26 taitto.indd 39 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. Räty kertoo, että toi mittajat alkoivat kirjoittaa lasten kohtelusta. Puhetyyli oli rento, päällä oli puvun sijasta ”normireleet”. Töissä kään ei herunut tukea. Ensi vaikutelma oli tärkeä. LAPSEN MAAILMA 39 YHTEISKUNTA telystä ja hyvää kohtelua koske vasta suunnitelmasta lisättiin lasten suojelulakiin vuonna 2020. Sen tyttö tekikin. Kunnat kehittivät tar kastustoimiaan, aluehallintovi rasto sai lisää rahoitusta. Eläkkeelle jäätyään hän kertoo, kuinka sai sijoitetut lapset kertomaan kokemuksistaan – ja siitä seuranneista syytöksistä. TAPIO RÄTY on 67vuotias. Kesällä 2021 Räty alkoi itse kin esiintyä lyhytvideoissa. Räty tiesi, että lapset skannaavat aikuisen kymmenessä sekunnissa
KUVITUS GIANNETTA PORTA LM 1_26 taitto.indd 40 LM 1_26 taitto.indd 40 26.1.2026 13.11 26.1.2026 13.11. TEKSTI ANU VÄLILÄ HYVINVOINTI KASVATUS YHTEISKUNTA TEEMA: IHMEELLISET AIVOT 40 NRO 1 / 26 Parasta päälle Aivot ovat ihmeellinen elin, joka tarvitsee kehittyäkseen harjoitusta, turvaa, ruokaa, liikuntaa ja unta sekä aikuisten apua
ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 41 Parasta päälle LM 1_26 taitto.indd 41 LM 1_26 taitto.indd 41 26.1.2026 13.11 26.1.2026 13.11
Kuten kehomme, myös aivomme ovat yksilölliset. Vastasyntynyt lapsi on täysin toimintakyvytön, mutta eskariikäisellä monet perustaidot ovat jo hyvällä tasolla. Käynnissä on aivojen siivousoperaatio, jossa käytössä tarpeettomiksi todetut hermoyhteydet karsiutuvat pois ja tilaa saavat asiat, joita on harjoiteltu säännöllisesti ja usein. Päivittäinen kanssakäyminen muiden kanssa kehittää muun muassa aivojen osia, jotka liittyvät nuoren tunnetaitoihin ja itsesäätelyyn. – Kaikkein voimakkainta kehitys on ennen kouluikää. Ne tunnistavat vaaroja ja saavat meidät nauramaan, ihastumaan sekä koukuttumaan sokerista ja videopeleistä. Ne säätelevät kaikkea kehon toimintaa, kuten hengitystä, sydämen sykettä, nälän ja janon tunnetta ja unta. Tämä voi näkyä tunteiden kuumenemisena, itsehillinnän vaikeutena ja keskitSosiaalinen media muokkaa lasten ja nuorten ajatuksia ja maailmankuvaa. P isimpään kehitystä jatkavat aivojen etuotsalohkot, jotka osallistuvat muun muassa ajatusten, käyttäytymisen ja tunteiden säätelemiseen. E nsin kypsyvät aivoalueet, jotka vastaavat yksinkertaisimmista toiminnoista, kuten aistien kautta tulevasta tiedosta. Harjoittelu koskee myös tunneja ajattelu taitojen oppimista. Tämän jälkeenkin aivoissa tapahtuu muutoksia, mutta ne ovat pienempiä ja hitaampia. Aivot käsittelevät tietoa aisteista ja ohjaavat kehon liikkeitä ja reaktioita. Hän on omaksunut kielen, jota käyttää, hän osaa matematiikan alkeita, hallitsee kehonsa, pystyy tekemään yhteistyötä muiden ihmisten kanssa ja ymmärtää, että muilla ihmisillä on oma mieli, sanoo neuropsykologi Tuomo Aro. LM 1_26 taitto.indd 42 LM 1_26 taitto.indd 42 26.1.2026 13.11 26.1.2026 13.11. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen ja taitojen kehittymisen kannalta tärkeintä aikaa. Lisäksi ne vastaavat ajattelusta, oppimisesta, muistista, tunteista, persoonallisuudesta, kielestä ja puheesta. – Psykologisella tasolla se näkyy siten, että tulevaisuuteen suuntautunut toiminta ja itsesäätely kehittyvät ja ihmisen toimintaa ohjaavat yhä enemmän kauempana tulevaisuudessa olevat tavoitteet, Aro toteaa. Nuoruusiässä aivot kehittyvät voimakkaasti. Ennen murrosikää aivojen niin sanottu harmaa aine lisääntyy. Murrosiässä sen tilavuus lähtee laskuun. NRO 1 / 26 42 YHTEISKUNTA TEEMA: IHMEELLISET AIVOT I hmisaivot ovat ihmeellinen ja edelleen suurelta osin tuntematon elin. Tällaisia monimutkaisia aivotoimintoja ovat esimerkiksi toiminnan suunnittelu, vaativat päättelyketjut, abstrakti ajattelu sekä oman toiminnan arviointi ja säätely. Viimeiseksi kypsyvät aivojen alueet, jotka säätelevät useiden eri aivotoimintojen hyvää yhteispeliä ja viestintää. Kolme keskeistä kehitysvaihetta ovat sikiöaika, ensimmäiset elinvuodet ja murrosikä. Siksi ruutuajan lisäksi tärkeää on myös sen laatu. Vuorovaikutus riittävän turvallisissa olosuhteissa muiden ihmisten kanssa on erityisen tärkeää aivojen kehitykselle. Perintötekijöiden lisäksi ympäristö muovaa aivojemme kehitystä. Aivot ovat kehomme superkeskus, jonka tärkein tehtävä on pitää meidät hengissä. Nuorella etuotsalohkojen kypsyminen on kuitenkin vielä kesken ja siten myös kyky säädellä omia tunteita ja toimintaa on vaillinainen. Lopullisen rakenteensa ja toimintakykynsä ne saavuttavat noin 25-vuotiaana
L apsen ja hänen aivojensa kehitystä tukevat terveelliset elämäntavat eli monipuolinen ravinto, liikunta ja riittävä uni. Vanhemmilla on keskeinen rooli aivojen ja taitojen myönteisessä kehityksessä, sillä ensisijaisesti vanhemmat muokkaavat lapsen kasvuympäristön. Etuotsalohkojen tehtävä on hillitä impulsiivisuutta ja auttaa ajattelemaan myös tunnepitoisissa tilanteissa. ARKI PALSTAN NIMI LAPSEN MAAILMA 43 tymisen haasteina. Nuoren kehittyviä aivoja on suojeltava myös päihteiltä, sillä nuoren aivot ovat hyvin herkät esimerkiksi alkoholin aiheuttamille vaurioille. Esimerkiksi traumaattinen kasvuympäristö, jossa on väkivaltaa tai sen uhkaa tai hyväksikäyttöä tai lapsi joutuu sysLM 1_26 taitto.indd 43 LM 1_26 taitto.indd 43 26.1.2026 13.11 26.1.2026 13.11. Tuomo Aro jakaa ongelmat kahteen kategoriaan. Nuoren aivot myös kehittävät aikuista helpommin riippuvuuden päihteisiin. – Nämä ovat kaikki vanhempien hyppysissä. Aivojen kehitykselle on tärkeää, että kehitystä suojaavia, myönteisiä tekijöitä on ympäristössä enemmän kuin kehitystä vaarantavia riskitekijöitä. Kun perusasiat ovat kunnossa ja lapsella on hyvä ja turvallinen olla, lapsi pystyy kehittymään täyteen potentiaaliinsa. Lisäksi vaikutusta on muun muassa ruutuajalla ja perheen tunneilmapiirillä. Nykyinen kiireinen, vaativa sekä ärsykkeitä täynnä oleva kulttuurimme aiheuttaa haasteita aivojen ja taitojen kehitykselle. On asioita, jotka ovat harvinaisia perheissä, mutta niiden seuraukset ovat hyvin suuria. Mitään taikabuusteja en ole kohdannut. Myös perheiden monenlainen pahoinvointi, kuten päihteiden käyttö ja väkivalta tai sen uhka voivat aiheuttaa haittaa aivojen kehitykselle
Leipis 760 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 44 LM 1_26 taitto.indd 44 26.1.2026 13.11 26.1.2026 13.11. Vuosien varrella on hyvä käydä yhdessä läpi, minkälaisia sovelluksia laitteisiin on ladattu ja minkälainen sisältö lasta tai nuorta kiinnostaa. – Nuoret, jotka tuntevat esimerkiksi ulkopuolisuutta, saattavat löytää verkosta selitysmallin omalle tilanteelleen tai virtuaaliryhmän, johon tuntee kuuluvansa. Ne mahdollistavat pääsyn kaikkeen tietoon maailmassa ja voivat tarjota positiivisia kokemuksia. Se vähentää leikkiä ja kasvokkaista vuorovaikutusta, jotka ovat kriittisiä aivojen kehitykselle, ja voi siksi vaikuttaa esimerkiksi kielen oppimiseen, keskittymiskykyyn ja tunteiden säätelyyn, tai aiheuttaa jopa muutoksia aivojen rakenteessa. Aro muistuttaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruutuaikasuositukset ovat hyvät ja niitä kannattaa noudattaa. Aro neuvoo olemaan kiinnostunut lasten ja nuorten somenkäytöstä samalla tavalla kuin kaveripiiristäkin. Nuoren aivot tavoittelevat nopeaa mielihyvää ja palkintoa, minkä vuoksi ne ovat alttiit sosiaalisen median houkutuksille. Siksi nykynuorilla on hyvät englannin kielen taidot. – Olisi hyvä olla tietoinen siitä, mitä lapsi älylaitteilla tekee ja minkälainen somefiidi hänellä on. – Me kaikki muodostamme ajatteluja asennemaailman sen pohjalta, mitä tietoa saamme. Liiallisen ruutuajan vaikutukset lasten aivojen kehitykselle ovat kiistattomat. Alle 10-vuotiaille suositus on enintään tunti päivässä. – Digitaalinen viihde on ihan kiva suola lasten elämään, mutta kohtuudella. – Laitteet tuottavat viihdettä ja iloa. Tietokonepeleistä on näyttöä, että ne kehittävät niitä älyllisiä toimintoja, mitä peleissä tarvitaan. Aron mukaan tällöin kyse ei ole pelkästään haitallisesta sisällöstä ja sen vaikutuksesta aivoihin. Totta kai se vaikuttaa siihen, mitä lapset ja nuoret uskovat eri asioista ja maailman tilasta. Algoritmit räätälöivät sisältöä käyttäjän mukaan, joten kulutetulla sisällöllä on suuri merkitys. Äärimmäisissä tapauksissa lapsi tai nuori saattaa alkaa vihata erilaisuutta tai jopa radikalisoitua. Usein taustalla on muitakin tekijöitä. Kun vanhemmat kontrolloivat lasten ruutuaikaa siten, että se pysyy suosituksissa, ei siitä tarvitse stressata sen enempää. Älylaitteiden sovelluksista ja videopeleistä voi olla myös paljon hyötyä lapsen kehitykselle. Lähteenä käytetty haastattelun lisäksi MLL:n artikkeleita Nuoren aivojen kehitys ja Varhaisten kokemusten vaikutus aivojen kehitykseen sekä Aivosäätiön Digiaika ja aivot -artikkelia. Sovellusten koukuttavuus perustuu siihen, että ne tarjoavat jatkuvasti uutta, yllättävää ja tunteisiin vetoavaa sisältöä. M äärän lisäksi merkitystä on sillä, mitä laitteilla tehdään ja minkälaista sisältöä kulutetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ruutuaika ja sen kääntöpuolena liikkumattomuus sekä vähäinen uni. Siitä voi muodostua jonkinlainen identiteetti. Englannin kieltäkin niistä opitaan. – Sitten on asioita, joiden vaikutus on pientä, mutta ne koskevat monia perheitä. L apset ja nuoret kohtaavat verkossa monenlaista sisältöä, myös vihapuhetta ja väkivaltaa. Aron mukaan somesisällöt voivat muokata lapsen ja nuoren ajattelua ja asennemaailmaa hyvinkin voimakkaasti. Jotkut ovat alttiimpia haitallisen sisällön vaikutuksille kuin toiset. NRO 1 / 26 44 YHTEISKUNTA TEEMA: IHMEELLISET AIVOT temaattisesti kiusatuksi, lisää esimerkiksi mielenterveysongelmien riskiä. Lapsille tai nuorille sosiaalinen media on perheen, koulun ja kavereiden lisäksi keskeinen tietolähde, josta he saavat esimerkiksi uutisensa. Alle kaksivuotiaille ruutuaikaa ei suositella lainkaan
Onko kyseessä tosiaan lääketieteelli nen ongelma, vai onko ongelma ympäröi vissä rakenteissa, jos kaikki ihmiset eivät niihin istu. Nyt tietoa, vertaistukea ja aktivismia on kuitenkin saatavilla niin paljon, että on aika katsoa neurokirjon ihmisiä uusin lins sein. Lapsuudessani tanssin, puuhasin esityksiä, radioohjelmia ja kotivide oita, pelasin jalka ja koripal loa, pidin naapuruston lapsille kerhoa, harrastin kuvataiteita ja teatteria kymmeniä tunteja viikossa. Jo lapsena oppimani selviy tymiskeinot ovat auttaneet luo vimaan yhteiskunnassa, mutta samalla kuormittaneet hermos toa ja tunnesäätelyäni roimasti. Sain helposti ystäviä minne menin kin. Silti kukaan ei epäillyt minulla ADHD:ta. Jatkuva uuden luominen pitää minut käynnissä. Elämä heitti kuperkeikkaa: diagnoosi herätti iloa ja ällis tystä, myöhemmin surua ja vihaakin. TOISINKIN OLISI voinut käydä. Aikuisena se vei minut eri työurille ja sai hyppäämään täysin uusiin maailmoihin. DIAGNOOSI JÄI saamatta, sillä tärkein ominaisuuteni yhteis kunnan silmissä oli hyvä koulumenestys. Vuosi oli 1992, ja tyttöjen ADHD taisi olla yhtä epätavallista kuin ajatus siitä, että 30 vuoden päästä tuijottaisimme kroo nisesti pientä, jatkuvasti käden ulottuvilla pidettävää laitetta. Muistan yhä kehossani tunteen, kun minun oli pakko tehdä kärrynpyöriä. Mielikuvitukseni oli vilkas ja ideat rajat tomia. ESSI HELLÉN Näyttelijä ja kustantaja YHTEISKUNTA KOLUMNI 45 LAPSEN MAAILMA Leipis 2880 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 45 LM 1_26 taitto.indd 45 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. Stereotypiat ja ennakkoluulot, joita ADHDihminen joutuu yhä tänä päivänä kohtaamaan, eivät suoranaisesti saa usko maan, että 90alussa saatu diagnoosi olisi saatellut minut lapsuuteeni ja koulutielle ongelmattomasti. Päinvastoin. Onko ongelma nepsyissä vai ympäröivissä rakenteissa. Sain kuitenkin lopulta ADHDdiagnoosin 35vuotiaana. Tuo paine yhdis tettynä lukuisiin impulsseihin teki minusta jo lapsena ideakoneen, muiden innostajan, uusien ajatusten ja polkujen etsijän. Ollessani neljävuotias päiväkodin hoitajat pitivät vilkkauttani epänormaa lina. Moni asia minussa ja tavassani olla sai nimen, selityksen ja roppakaupalla armollista katsetta. Innostuin haasteista ja päämääristä, ja juuri koulu sattui tuottamaan minulle motivaatiota. O lin lapsena aina äänessä, kar kasin monesti iltapäiväker hosta, ilmoitin ekalla luokalla opettajalle lapulla lähteneeni kesken päivän Lappiin, sain porttikiellon nais voimisteluharjoituksiin ja valehtelin luokkakavereilleni muun muassa omistavani lukuisia koiria ja yhden robotin. Olin rohkea, sosiaalinen ja puhelias. Kävimme neuvolapsykologilla, joka oli eri mieltä: hänestä vilkkauteni ei ollut poik keavaa. Kehoni tarve purkaa sisäinen paine liikkeeseen oli ja on edelleen minulle yhtä normaa lia kuin hengittäminen. MINKÄLAINEN ELÄMÄNI olisi ollut, jos minut olisi diagnosoitu vuonna 1992
Samalla adoptio on tullut lähemmäs lastensuojelua. . A doptiolla on yhteyk siä lapsi ja perhe politiikkaan, kansain välisyyteen ja lapsen oikeusasemaan, toteaa väitös kirjassaan aihetta tutkinut Heikki Parviainen. Leipis 1095 merkkiä Leipis 820 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 46 LM 1_26 taitto.indd 46 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. Sen jälkeen tilanne muuttui päinvastaiseksi ja kansainvälinen adoptiotoiminta käynnistyi. – Adoptoitu saattoi täysiikäis tyttyään esimerkiksi omasta aloit teestaan purkaa adoption. Adoptiot ovat muuttuneet vieraiden lasten adoptioista sijaislasten ja uusperheiden adoptioiksi. Lapsen edun käsite on ollut lainsäädännössä jo 1920luvulla, mutta sen sisältö on jatkuvasti muuttunut. Mah dollisuuden poistuminen suojeli lasta siten, etteivät vanhemmat voineet purkaa adoptiota, jos lapsi ei ollutkaan toiveiden mukainen, Parviainen kertoo Helsingin yli opiston tiedotteessa. Kristiina Antell Heikki Parviainen: Lapsen etu ja osallisuus suomalaisen adoption historiassa. NRO 1 / 26 46 YHTEISKUNTA TUTKITTUA TIETOA O O N A N IS K A N E N Adoptiolainsäädäntö viestii, millainen on sopiva koti YHTEISKUNTA 3 X ADOPTION HISTORIA SUOMESSA . Adoptioon tarjolla olevia lapsia oli enemmän kuin heitä haluavia perheitä 1970-luvulle saakka. Adoptiossa lapsen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin on ollut aina rajallinen, mutta ennen vuoden 1979 adoptiolakia se oli jossain määrin nykyistä suurempi. Kansainvälisten adoptioiden määrä kasvoi 2000-luvun alkupuolelle, minkä jälkeen se väheni merkittävästi. Adoptiolainsäädäntö viestii, millaista kasvuympäristöä pidetään sopivana lapselle. Helsingin yliopisto 2025. . Viime aikoina on keskusteltu avoimesta adoptiosta, jossa adoptoitu voisi ylläpitää suh detta alkuperäisiin vanhempiinsa sekä mahdollisuudesta sijaislasten adoptioon ilman vanhempien suos tumusta
Hän kehottaa vanhempia tuomaan neuvolassa rohkeasti esille, jos tunneyhteyden muo dostaminen vauvaan on vaikeaa. Äiti saat taa olla hermostunut, mutta vauva ei tunne samalla tavalla. Toisinaan elämäntilanne tai mielenterveys syyt heikentävät yhteyttä. Äiti saattaa kuitenkin pysähtyä ajattelemaan tunneyhteyttä synty vään vauvaan vasta raskauden lop puvaiheessa. Lahden Diakoniasäätiön Vauvan Taika hanke ja siinä kehi tetty Hoivaa ja leiki menetelmä pyrkivät monenlaisten tunteiden normalisointiin ja sanoittamiseen, kertoo Lahden Diakoniasäätiön perhepalvelupäällikkö Sara Roth. Hoivaa ja leiki menetelmän avulla äidin ajatukset kiinnite tään huomaamaan vauvan näkö I STO C K kulma ja erottamaan oma tunne vauvan tunteesta. Kristiina Antell Vauvan viestit tutuksi vanhemmille Tunneyhteys ja toimiva vuorovaikutus äidin ja vauvan välillä ei ole itsestäänselvyys. Jos äiti puolestaan kokee, että vauva on hyvin levoton, ohjaajat saattavat todeta, että heidän mielestään vau valla onkin hyvä olla, Roth toteaa. Leipis 1760 merkkiä LM 1_26 taitto.indd 47 LM 1_26 taitto.indd 47 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. Keinoja tilanteen korjaamiseen löytyy, eikä asiasta kannata syyl listyä. Toiminta on levinnyt ympäri Suomen. Tapaamisissa harjoitellaan toi sen asemaan asettumista. VUOROVAIKUTUS Tunneyhteyden puuttumisesta ei kannata syyllistyä. Mukaan tullaan neuvolan vinkistä. Synnytyksen jälkeen arki voi olla suorittavaa huolehti mista, eikä äidillä ole voimavaroja tunnistaa, millaista on aito vuoro vaikutus vauvan kanssa. Hankkeen näky vin muoto on ryhmätoiminta, joka alkaa raskausaikana ja jatkuu siihen saakka, kunnes vauva on noin puolivuotias. Lisäksi toimintaan sisältyy yksilötapaamisia perheen kanssa. LAPSEN MAAILMA 47 YHTEISKUNTA TUKEA VANHEMMUUTEEN Ä idin positiivinen mielenterveys sekä raskaus aikana saatu sosiaalinen tuki vai kuttavat tutkitusti myönteisesti lapsen kognitiiviseen kehitykseen
Suomessa kännyköiden käyttö on kielletty oppitunneilla. Suuri osa lapsista ja nuorista kokee somen vaikuttaneen myönteisesti elämäänsä. Myös muun muassa Norja ja Tanska suunnittelevat somen kieltämistä alle 15vuotiailta. Hyvässä pahassa somessa Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttö herättää huolta aikuisissa. SAAKO SOMETTAA. SOSIAALINEN MEDIA TEKSTI KATRI KOIVUNEN GRAFIIKKA OONA NISKANEN WHATSAPP ON ENITEN KÄYTETTY SOMEALUSTA YHTEISKUNTA LAPSUUS LUKUINA 48 NRO 1 / 26 10–14-VUOTIAAT 15–19-VUOTIAAT 86% 57% 52% 40% 34% 85% 76% 69% 64% 60% Australiassa some on kielletty alle 16-vuotiailta. Kolmasosa suomalaisista nuorista sanoo, ettei heidän sometekemisiä valvota. KU VA K K E E T: F L AT I C O N K A R TAT: I STO C K WHATSAPP WHATSAPP YOUTUBE YOUTUBE SNAPCHAT SNAPCHAT TIKTOK TIKTOK INSTAGRAM INSTAGRAM LM 1_26 taitto.indd 48 LM 1_26 taitto.indd 48 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22
LK LUKIO AMMATTIOPPILAITOS 3 5% 27 % 4 3 % 2 4 % 47 % 2 6 % 3 5% 2 % 11% 44% 3% 42% seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 67% LM 1_26 taitto.indd 49 LM 1_26 taitto.indd 49 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. U U T I ST E N V I I KO N 2 24 T U T K I M U S N U O R I L L E . ETEENKIN SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN KUULUVAT LÖYTÄVÄT SOMESTA UUSIA KAVEREITA SOME JA NETTI VIEVÄT AIKAA MUULTA TEKEMISELTÄ ÄLYLAITTEET VAIKUTTAVAT AAMUPALAN SYÖMISEEN Somesta uusia kavereita on löytänyt... Ei vaikuta 46 % 10–14-vuotiaista 38 % 15–19-vuotiaista kokee somen vaikuttaneen myönteisesti omaan elämäänsä. Noin puolet 13–18-vuotiaista nuorista kertoo seuraavansa uutisia yleensä Tiktokista. LK 8.&9. L Ä H T E E T: K E S Ä JA K Ä N N Y K ÄT. pääkaupunkiseudulla asuvista kaupunkimaisissa kunnissa asuvista taajaan asutuissa kunnissa asuvista maaseutumaisissa kunnissa asuvista ei seksuaalivähemmistöihin kuuluvista Usein jää vähemmän aikaa Joskus vaikuttaa En osaa sanoa Tytöt Pojat 43% 55% 38% 46% 45% YHTEISKUNTA LAPSUUS LUKUINA 49 LAPSEN MAAILMA 4.&5. L A ST E N JA N U O R T E N VA PA AA I K AT U T K I M U S 2 24 , KO U LU T E R V E Y S K Y S E LY 2 2 5 , E H Y T: H U O LTA J I E N N Ä K E M Y KS I Ä N U O R T E N D I G I TA A L I ST E N M E D I O I D E N K ÄY T TÖ Ö N , M L L & A R L A : S U U R I A A M U PA L A K Y S E LY 2 2 5 , K A N TA R M E D I A : N U O R E T JA U U T I S M E D I A S U H D E . "Olen usein yrittänyt vähentää netissä viettämääni aikaa, mutta en ole onnistunut." Yli puolet niistä, jotka eivät syö aamupalaa joka päivä ennen koulua, arvioi älylaitteiden käytön vaikuttavan siihen, ehtiikö aamupalaa syödä. Huoltajien mielestä somen suurimmat hyödyt nuorille ovat mahdollisuus yhteydenpitoon ja uuden tiedon löytämiseen
Mun huoneessa on paljon itse tehtyjä Palestiinan lippuja. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Kelan maksuttomat palvelumme lapsille ja nuorille Sopeutumisvalmennus majoituksella: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Moniammatillinen yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus | Oma väylä -kuntoutus | Neurologistenja yleissairauksien yksilökuntoutus majoituksella Terapiapalvelut myös itsemaksavana asiakkaana: Puheterapia | Toimintaterapia Lue lisää Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_09022026_200x132.5mm.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_09022026_200x132.5mm.indd 1 13.1.2026 11.25.34 13.1.2026 11.25.34 LM 1_26 taitto.indd 50 LM 1_26 taitto.indd 50 26.1.2026 11.22 26.1.2026 11.22. Tykkään myös piirtää ja askarrella. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa. Mun lempiharrastus on jalkapallo. Olen syntynyt Libanonissa, mutta muutin jo vauvana Suomeen. Palveluihin haetaan Kelan kautta. Libanonissa parasta on, että siellä on aina kesä. Mariah, 11: "Mekkoni on Palestiinan kansallispuku. Treeneissä on aina tosi hauskaa. Minun toive on, että Palestiinan lapset saisivat käydä koulua ja elää rauhassa ja turvassa, ihan kuin kaikki muutkin lapset maailmassa." Elisa Miinin Rauhan puolustaja YHTEISKUNTA KANNESSA 50 NRO 4 / 25 Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | kuntoutus@coronaria.fi | coronaria.fi Yhdessä kohti sujuvampaa arkea Tietoa ja tukea nepsy-haasteisiin Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Suomessa parasta ovat kaverit ja se, että täällä on hyvät säännöt. Esimerkiksi, että ketään ei saa kiusata. Järjestämme Kelan kustantamia kuntoutuksia ja terapiapalveluita ympäri maan
Jotta jokaisen lapsen oikeudet toteutuisivat. Lue lisää: älärikourheilua.fi Auta ja turvaa lapsille urheilun ilo! Tuellasi Ihmisoikeusliitto kouluttaa ja kirittää urheilun toimijoita kohti parempaa urheilumaailmaa. Palveluihin haetaan Kelan kautta. Kelan maksuttomat palvelumme lapsille ja nuorille Sopeutumisvalmennus majoituksella: Kielelliset erityisvaikeudet | ADD | ADHD | Autismi Moniammatillinen yksilökuntoutus: LAKU-perhekuntoutus | Oma väylä -kuntoutus | Neurologistenja yleissairauksien yksilökuntoutus majoituksella Terapiapalvelut myös itsemaksavana asiakkaana: Puheterapia | Toimintaterapia Lue lisää Neurokirjon asiantuntijasi Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_09022026_200x132.5mm.indd 1 Coronaria_kuntoutus_Lapsen_Maailma_09022026_200x132.5mm.indd 1 13.1.2026 11.25.34 13.1.2026 11.25.34 LM 1_26 taitto.indd 51 LM 1_26 taitto.indd 51 21.1.2026 20.09 21.1.2026 20.09 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 2 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 2 21.1.2026 20.10 21.1.2026 20.10. Liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. MobilePay 89877 Tekstiviesti 20IHMISOIKEUDET numeroon 16588 Lahjoita netissä LM 1_26 taitto.indd 2 LM 1_26 taitto.indd 2 21.1.2026 20.02 21.1.2026 20.02 LAPSEN MAAILMA Tilaa ja tue lapsen oikeuksia edistävää journalismia LAPSENMAAILMA.FI/ TILAA vain 5€ /kk Tukea, toivoa ja tarinoita ilmaiseksi sähköpostiisi joka toinen torstai lapsenmaailma.fi/uutiskirje Coronaria Kuntoutusja terapiapalvelut 010 525 8801 | kuntoutus@coronaria.fi | coronaria.fi Yhdessä kohti sujuvampaa arkea Tietoa ja tukea nepsy-haasteisiin Voit nojata meihin turvallisin mielin, kun elämäntilanteenne vaatii asiantuntevaa apua. Järjestämme Kelan kustantamia kuntoutuksia ja terapiapalveluita ympäri maan. Lue lisää: älärikourheilua.fi Lahjoita 20 euroa ja auta varmistamaan, että jokainen lapsi Suomessa voi harrastaa urheilua turvallisesti ja omana itsenään. Olemme Suomen suurin lasten ja nuorten terapiaja kuntoutustalo, myös erityisosaamista edellyttävässä vaativassa kuntoutuksessa
L A ST E N S U OJ E LU N K E S KU S L I I TO N L E H T I . + MITÄ KUULUU KURAHAALARIKANSALLE. JOPO-LUOKALTA KOHTI UNELMIA Toivon, että kaikki lapset saisivat elää rauhassa ja turvassa. – MARIAH 1_26KannetMariah.indd 1 1_26KannetMariah.indd 1 21.1.2026 19.17 21.1.2026 19.17 1 — 26 Täällä, sinulle Tarjoamme vaippoja ja vauvanhoitotuotteita pikkulapsiaikaan sekä tukea, neuvoja ja muista samassa tilanteessa olevista vanhemmista koostuvan yhteisön. — ?. LM 1_26 taitto.indd 52 LM 1_26 taitto.indd 52 21.1.2026 20.04 21.1.2026 20.04 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 1 180126_Lapsen_Maailma_kansi_nro1_26.indd 1 21.1.2026 20.10 21.1.2026 20.10