MA AIL MA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2024 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 1 ›› LM1_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_s1-2_Kansi.indd 1 10.1.2024 10.25 10.1.2024 10.25. KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. KERTTU HENTTULASTA ON MUKAVAA ASUA SAARISTOSSA | OPI LAPSIKUISKAAJAKSI! NUORET & HUUMEET – VINKKEJÄ VANHEMMILLE | JÄNNITTEITÄ LUOKASSA MIKÄ LAPSIA NAURATTAA
www.lskl.fi/julkaisut UUSI sijaishuollon ty0kirja KAUNIISTI KUVITETUT TEHTÄVÄT auttavat reflektoimaan hoivan ja kasvatuksen käytäntöjä sijaishuollossa ja rohkaisevat tutkimaan itseä ammattilaisena ja lasta hoitavana aikuisena. SIJAISHUOLLON TYÖKIRJA on käytännönläheinen opas, joka tarjoaa sijaishuollossa työskenteleville vinkkejä, tehtäviä ja pohdintakysymyksiä toteutettavaksi yksin, yhdessä lapsen kanssa sekä koko tiimin kesken. 2 LAPSEN MAAILMA 8 | 2023 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_s1-2_Kansi.indd 2 9.1.2024 7.17 9.1.2024 7.17. Vain painotuote! Löydät kaikki Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut os. TYÖKIRJA TARJOAA keinoja kehittää sijaishuoltoyksikössä tehtävää työtä yhteisesti lapsia ja nuoria, työntekijöitä ja johtoa kuunnellen. Maksuton julkaisu löytyy sähköisesti Lastensuojelun Keskusliiton sivustolta. Hanki oma työkirjasi Lastensuojelun Keskusliiton verkkokaupasta. NÄKÖKULMIA SIJAISHUOLTOON -artikkelikokoelma täydentää Sijaishuollon työkirjaa lähestymällä lastensuojelun sijaishuoltoa moninäkökulmaisesti alan ammattilaisten kirjoituksilla
›› LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 3 ›› LM1_s3-4_Sislu korjaus 3 sivu.indd 3 LM1_s3-4_Sislu korjaus 3 sivu.indd 3 15.1.2024 14.39 15.1.2024 14.39. n > l TAMMIKUU | 1 | 2024 MA AIL MA TÄNÄ VUONNA ILMESTYY JO LEHDEN 83. VUOSIKERTA! CO LO U RB O X ›› KASVU 6 Huumori auttaa oppimaan 42 Ryhdy lapsikuiskaajaksi! KOULU & VARHAISKASVATUS 10 Muksubussilla matkataan vaikkapa leikkipuistoon 34 Saaristokasvatus edistää kiintymistä kotiseutuun 40 Otteita erityisopettaja Mari-Anna Grönholmin päiväkirjasta 46 Ympäröivän maailman ristiriidat heijastuvat myös koululuokkaan TERVEYS & LASTENSUOJELU 18 Alaikäisten huumeiden käyttö on pääosin satunnaista tai jää kertakokeiluksi PERHE 24 Maailmankansalaiset Seela ja Eelis Kokkonen kaipaavat Etiopiaan 28 Afganistanilainen Javad Nabizada saapui Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana vuonna 2015. PALSTAT 5 Pääkirjoitus 14 Tietotulva: Itäraja & lasten oikeudet 32 Tutkittua tietoa: Vähävaraisilla ihmisillä ei ole hallituksen leikkausten jälkeen mahdollisuuksia kehittää itseään, eikä nuorten työttömien aktivointi onnistu 48 Palvelukortti 49 Atte Ahokkaan kolumni: Eväitä epävarmaan tulevaisuuteen 50 Kuukauden kirjat: Kierrättäminen ja kuluttaminen ovat jo olennainen osa lastenkirjallisuutta Lihavoitu = kannessa s. Mutta mitä Nabizadalle kuuluu nyt. Tapasimme hänet kummiäitinsä Anna Sahinojan kanssa loppuvuodesta 2018. 18 Kiinteästä huumeannoksesta liuotetaan kuumentamalla nestemäistä, jolloin sitä voidaan käyttää suonensisäisesti
Lue lisää os: >www.lskl.fi www.lapsenoikeudet.fi l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Kiviojasta keltainen liivi voisi olla hienompi. Oikeus oppimiseen ja koulutukseen on sekä lapsiasiavaltuutetun että Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston erityinen teema tänä vuonna. 010 230 8380, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Henna Anttila / Kruunu Media, 050 541 9943, henna.anttila@ kruunumedia.fi PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka vaikuttaa lapsen oikeuksien ja lastensuojelun laadun puolesta. 10 Kun Heidi Skog laittaa vielä Kaapo Kiviojalle (vas.) ja Ossi Tahkolle kypärän päähän, Muksubussin matka voi alkaa. Jos emme huolehdi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, Pisatuloksetkaan eivät parane. Kun hän kuulee, että punaisella pääsee ensiksi kyytiin, hän on tyytyväinen. l Kirkkonummi l Helsinki l Vantaa s. LAPSELLA ON OIKEUS KOULUTUKSEEN Pisa-tulokset herättivät loppuvuonna 2023 keskustelua koulutusjärjestelmämme kehityksestä. vuosikerta. LAPSEN MAAILMA on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu lapsiperheille, lasten kanssa työskenteleville sekä kaikille lasten, nuorten ja perheiden asioista kiinnostuneille. Pisa-tulokset eivät synny irrallaan yhteiskunnan kehityksestä, ja esimerkiksi lapsiköyhyydellä on suuri vaikutus oppimiseen. Samalla meidän on yhteiskuntana ensiarvoisen tärkeää investoida edelleen laadukkaaseen koulutukseen. ylävinjetti KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, 050 411 2380, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Ulla Siimes, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén, TUOTTAJA Tuuli Valo, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU: ma–pe 8–15, puh. Jokaisella lapsella on oikeus toimivaan koulupolkuun sekä oppimisen tukeen aina varhaiskasvatuksesta alkaen. Se on tulevaisuutemme tae. Se levittää myös alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. Tänä vuonna julkaistaan jo lehden 83. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on mukana Educa-messuilla ja kannustaa jokaista lasten kanssa työskentelevää aikuista kiinnittämään huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen sekä lasten ja nuorten työskentelyrauhaan ja aivoterveyteen. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi LI IS A H U IM A LAPSEN MAAILMA PAINETAAN FORSSASSA. 83. Outokumpu l Velkua l 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_s3-4_Sislu.indd 4 15.1.2024 10.44 15.1.2024 10.44. vuosikerta KANSI Kerttu Henttulan kuvasi kanteen Jussi Vierimaa
On voitava opettaa digitaalisten laitteiden järkevää ja turvallista käyttöä, mutta myös rajata niitä riittävästi ja puuttua aktiivisesti häiriökäyttöön. Jotta saamme pidettyä kaikki lapset ja nuoret kyydissä, ei vanhemmille ja kodeille voi sysätä nykyistä suurempaa vastuuta oppimisesta. Eri mediat ovat pursunneet analyysejä tuloksista, joista on syytetty niin digilaitteita, koulua, vanhempia, Opetushallitusta kuin ministeriötäkin. Koulun päälle ei voi ripotella tuhkaa asioista, jotka eivät ole totta. Suomea on pidetty koulutuksen supermaana, mutta uusimmat PISA-tulokset vahvistavat jo aiemmin nähtyä osaamisen laskevaa suuntaa. Vanhemmuuden tuki on olennaisessa roolissa, kun puhutaan kotien kasvatusvastuusta ja oppimisen tukemisesta kodeissa. Monet heitä tukevat ratkaisut, kuten kielitietoisuus, vahvat koulupäivän ja tuntien rakenteet, toiminnanohjaus sekä hyvän käytöksen vahvistaminen, auttavat ihan kaikkia lapsia. On selvää, että inkluusiota ei saa käyttää säästötoimenpiteenä. Koulun on – yhteistyössä kotien kanssa – taattava kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Ulla Siimes PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA pääkirjoitus Nykyiset opetussuunnitelman perusteet eivät vaadi lapsilta itseohjautuvuutta tai pakota rakentamaan seinättömiä kouluja. Koulun kehittäminen on jatkuvaa työtä. Lainsäädännön taakse on turha piiloutua, sillä jo nykyisellään vanhempien kanssa on mahdollista sopia erilaisista käytännöistä. Eri hallitusten aikana on tehty visiotyötä, mutta valittu suunta on vietävä myös käytäntöön. Koulu ei yksin voi pitää huolta lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ja ennen kaikkea on muistettava, että perusopetuksen kehittämisen keskiössä on oltava lapsen oikeus opetukseen. Koulua ja oppimistuloksia ei voi eristää yhteiskunnasta. Samalla on uskallettava kysyä, mittaako PISA näitä asioita vai pitäisikö opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen tarkasteluun valita jotkin toiset mittarit. Digitaalisuus on osa niin lasten ja nuorten arkea kuin opetusta ja oppimistakin. Tulisikin miettiä, mistä nämä johtopäätökset on julkisessa keskustelussa vedetty ja millaisiksi opetussuunnitelman perusteet on jatkossa syytä laatia, jotta kaikki ymmärtävät niiden tavoitteet ja tarkoituksen. Suomessa peruskoulu pystyi aiemmin tasoittamaan lasten ja nuorten taustasta johtuvia oppimiseroja, mutta enää se ei sitä tee. Koska vain hyvinvoiva lapsi oppii, on lasten ja nuorten saatava myös muu tarvitsemansa tuki ja palvelut. On pohdittava, mitkä asiat ovat lasten, nuorten ja yhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta olennaisia ja mitä haluamme perusopetuksella saavuttaa. Erilaiset oppijat ovat lapsia ja nuoria, joiden vahvuuksien ja tarpeiden huomiointi on välttämätöntä. KESKIÖSSÄ LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 5 LM1_s5_PK.indd 5 LM1_s5_PK.indd 5 12.1.2024 9.40 12.1.2024 9.40. Erilaiset oppijat eivät ole ”ongelma, johon on löydettävä ratkaisu” – olipa erilaisuus sitten neuropsykiatrista tai vaikkapa kulttuuritaustasta johtuvaa. On pystyttävä luomaan tapoja ja malleja, joissa digitaalisuus on luonteva osa oppimista. Nykyiset opetussuunnitelman perusteet eivät vaadi lapsilta itseohjautuvuutta tai pakota rakentamaan seinättömiä kouluja. Inkluusio ei ole valinta vaan ihmisoikeus
kasvu Pikku HUPAILIJAT Lapset syttyvät hetkessä iloon ja osaavat nauraa itselleen siinä, missä liian moni aikuinen kadottaa nämä huumoritaidot. Ne kannattaisi opetella uudelleen – ja juuri lapsilta, suosittelee alle kouluikäisten huumorista väitellyt kasvatustieteilijä Tuula Stenius. TUIJA SILJAMÄKI | KUVITUS MARIA VILJA 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 6 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 6 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41
Sitä huumoria he itse tuputtavat lapsille esimerkiksi lastenkirjoissa ja -lauluissa. Isoissa ryhmissä aikuiset rajoittivat lasten höpsöttelyä kaaoksenpelossa, mutta pienryhmien videoinneissa näkyi hilpeitä vuoropuheluja lasten ja aikuisten välillä. Harvoin ajatellaan, että lapsella on oikeus omaan huumoriinsa, ei vain aikuisten tarjoilemaan. Riittää, että hän bongaa lapsen aloitetta huumoriin ja menee mukaan. Isoveli kävelee hassusti. Tutkimustaan varten Stenius videoi ja havainnoi viiden päiväkodin arkea. Lapsi oppii nauramaan ennen kuin puhumaan. Tuula Stenius kertoi päiväkodin esiopetusryhmälle aikoinaan alustavista tutkimustuloksistaan: ”näyttää siltä, että pieru naurattaa lapsia”. – Aikuisen ei tarvitse yrittää olla vitsikäs. I sä laittaa kattilan päähän. Moni on kuullut tutkimustuloksesta, jonka mukaan nelivuotias nauraa kolmesataa kertaa päivässä, nelikymppinen noin neljä. – Amerikkalaisissa huumorikoulutuksissa opetetaan aikuisille huumoritaitoja, jotka lapset osaavat luonnostaan! Voisimme oppia niitä suoraan lapsilta. Perheissä viljellään paljon pieruhuumoria. Lapsihan käyttää tietysti huumoria, jolla on vaikutusta. Vauva hörähtää nauruun yllätyksistä ja epäjohdonmukaisuuksista. Taaperot kikattelevat peiton alla, eikä aikuinen ymmärrä miksi. Äiti kurkistaa huivin takaa ja sanoo: ”kukkuu”. Lapsen identiteetti vahvistuu, kun hän tulee kuulluksi oman huumorinsa kautta. Totta tai ei: lapsilla tuntuu olevan hauskempaa kuin meillä aikuisilla. Päiväkoti-ikäiset nauttivat sanoilla leikittelystä: ”sano kissa, sulla on housuissa pissa!” Kouluikäiset ymmärtävät jo vitsejä aikuismaisesti. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 7 ›› LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 7 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 7 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41. Ilmoitus otettiin vastaan nauruntyrskähdyksin ja päristelyäännähtelyin. – Aikuiset saavat syyttää itseään siitä, että pieru-kakka-pissa-jutut naurattavat lapsia. Stenius kehottaa meitä aikuisia pohtimaan, sopiiko äänimaisemaamme lapsen ilo ja nauru vai pitääkö olla hiljaa kuin hississä
Lapsetkin viihtyvät hassuttelevien, leikillisten aikuisten kanssa. Usein he kutsuvat toisia mukaan ilonpitoon, mikä onkin viisasta, sillä yhdessä nauraminen saa mielihyvähormonit hyrräämään. Lasten hauskanpidon rajoittamista kannattaa Steniuksen mielestä harkita tästä näkökulmasta. Hautajaisissa kolmevuotias paukauttaa haudan äärellä: ”kiitos, pippeli!” ehkä tarkoituksenaan piristää surullisia aikuisia. Päiväkodissa lasten keskinäinen hassuttelu alkaa usein tylsistymisestä jonottaessa, paikalla istuessa, odottaessa, aikuisten jaarituksia kuunnellessa. Tuula Steniuksen mukaan näyttäisi, että joillakin lapsilla on vielä erityinen kyky nähdä asioiden huvittavat puolet. Nauru vetää puoleensa. …hupailu toimii voimavarana Lapset osaavat nauraa omille kommelluksilleen ja löytää arjesta huumorinsiemeniä. Huumorintajuisilla ihmisillä on paitsi hauskempaa, myös ystäviä. Koko ilmapiiri on silloin erilainen. Lapsilla on opettelemista siinä, mihin tilanteisiin huumori sopii ja mihin ei. Huvittavia asioita keksivää lasta kutsutaan usein luokan pelleksi, jolla tarkoitetaan ei-vaka8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 8 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 8 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41. …hassuttelu säätelee stressiä Huumoritutkijat ovat päätelleet, että huumori keksittiin alun perin elämän keventämiseksi, ja Steniuksen mukaan lapset käyttävät huumoria monesti juuri tässä alkuperäisessä tarkoituksessa. Sellainen lapsi saattaa lähteä ruokapöydästä hassusti kävellen ja äännellen, sillä hän huomaa sanojen hauskuuksia ja luo uusia hulvattomia yhdistelmiä. Sitä voisi ajatella jopa stressinsäätelytaitona. Lapselle on tärkeintä luoda myönteinen, vastavuoroinen yhteys toiseen. Huumori on oma kielensä, joka yhdistää ihmiset puheetta. Ota huumori vakavasti, sillä… …nauru on sosiaalista liimaa Tuula Stenius nostaa tutkimuksensa tärkeimmäksi havainnoksi sen, että lapset ovat taitavia huumorin käyttäjiä ja heidän hupsuttelunsa on pääsääntöisesti hyväntahtoista. Ruokapöydässä joku keksii: ”herra Lautaspää, herra Kukkakaalipää, herra Tyttöpää...” Lapsilla on luontaista tilannekomiikan tajua ja kykyä hauskuuttaa vaikkapa vain itseään. Huumorintajuinen ihminen nauttii huumorista, vaikkei välttämättä itse vitsaile. Huumorin tarkoitus on saada toinen hymyilemään tai nauramaan. Naurun määrä yhteisössä onkin hyvä mittari, sillä hyvä huumori vaatii turvallista ilmapiiriä, kuuntelemista ja toisen tuntemista
Tuollaisen lapsen pitäisi saada olla oma itsensä, sillä hän on hyvä roolimalli. Sen kakkaprojektissa tutkittiin, miten ruuansulatus toimii ja miten ilmavaiva syntyy. ”Ai näinkö?” Jos ihminen on ranskalainen, sitä voi syödä. Hauskaa on rajojen rikkominen, pähkähullut kokeilut, yllättävien asioiden yhdisteleminen. Saatetaan sanoa, että lapsi hakee huomiota, mutta ehkä hän hakeekin yhteyttä, Stenius ehdottaa. Tai jos sveitsiläinen, vois sillä leikata. Syntyi sinikätisiä ja kolmijalkaisia hahmoja. Tuula Steniuksen kasvatustieteen väitöskirja Lasten huumorin rakentuminen päiväkodissa ”Mua kikattaa, kun mä teen jekkuja” tarkastettiin Helsingin yliopistossa marraskuussa 2023. Huumori auttaa myös ratkaisemaan ongelmia. 5-vuotias Minna avasi suunsa ja piti sitä koko ajan ammollaan, kun kulki jonossa. Lapset katselivat Chaplin-elokuvia ja matkivat hänen kävelytyyliään. Vanhenemme, koska lopetamme nauramisen.” LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 9 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 9 LM1_s6-9_LastenHuumori.indd 9 12.1.2024 9.41 12.1.2024 9.41. Esimerkiksi lapsiperheen hikisiä pukemistilanteita voi keventää tekemällä siitä hauskaa: meneekö jalka hihaan ja käsi lahkeeseen vai sittenkin toisinpäin. vasti otettavaa henkilöä. Eräässä päiväkodissa testattiin huumoripäivää kerran viikossa. Stenius pitää tällaista tervetulleena kehityksenä. Se, että pitää olla hauska, pakottaa ajattelemaan, mikä on hauskaa. Naurun aiheen voisi ottaakin tutkimuskohteeksi, kuten eräässä päiväkodissa tehtiin. Leikillisyyttä pyritäänkin nykyisin hyödyntämään opetuksessa, tosin siinä on Tuula Steniuksen mielestä vielä paljon kehitettävää. PS. Lasten suusta Kaksi 5-vuotiasta tyttöä keksi itselleen uudet nimet ja juoksi kikatellen pakoon vanhoja nimiään. Yhdysvaltalainen koomikko Michael Pritchard on sanonut: ”Emme lopeta nauramista, koska vanhenemme. Banaani on keltapötkö! Me halutaan olla vikoja! Ei kun sikoja! Anneli (aikuinen) sanoi, että avatkaa suu vain, kun on asiaa. …huumori auttaa oppimaan Hauskat asiat jäävät mieleen. n Pelleilevä lapsi on hyvä roolimalli. …hulluttelu kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoa Esiopetusikäiset saivat tehtäväkseen piirtää hauskan hahmon. Huumori kehittää divergenttiä eli omaperäistä ja normeista poikkeavaa ajattelua, jota tarvitaan vaikkapa uusien asioiden keksimisessä. He tutkivat myös Marc Chagallin maalausten taivaalla leijuvia ihmisiä
Matkaajia kiinnosti muukin liikenne. ULLA-MAIJA LAMMI-KETOJA | KUVAT LIISA HUIMA 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 10 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 10 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. kasvu Avaraan maailmaan Kirkkonummelaisen päiväkodin Kuparikertut tekivät Muksubussilla retken leikkipuistoon
Työntöapua vastamäkeen Kun matkaajat ovat saaneet kypärät päähän, he istuvat paikoilleen ja turvavyöt kiinnitetään. Päiväkodit voivat varata kulkupelin sähköisen varauskalenterin kautta korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Paluumatkalla roolit vaihtuvat. Punaisen heijastinliivin kantajat matkustavat Muksubussilla, kun keltaliiviset kävelevät hoitajien kanssa vähän yli kilometrin matkan leikkipuistoon. Lokakuun alkuun mennessä perhepäivähoitajien muksubusseilla oli poljettu jo 2 200 kilometriä. Heidi-opettaja kiinnittää oman kypäränsä ja asettuu pyörän satulaan. Nyt kengät jalkaan, ja Kaapokin on valmis Muksubussin matkaan! Eteisessä odottelee jo Pyry Matsi, 2,5, ja menopelin kyytiin ovat nousemassa myös samanikäiset Luukas Piili ja Ossi Tahko. Hän vetää kintaat käsiinsä ja katsoo hämmästyneenä niiden vetoketjuja. Linjaautossa on myös tunnelmaa -laulu sopii Muksubussin menoon. Alun alkaen ne vuokrattiin osana Liiku mun kanssa! -hanketta, jota rahoitettiin aluehallintoviraston myöntämällä liikunnallisen elämäntavan paikallisella kehittämisavustuksella. Matka voi alkaa. Kirkkonummen perhepäivähoitajilla on ollut kolmen vuoden ajan käytössään kolme sähköavusteista laatikkopyörää eli Muksubussia. Se myös vuokrasi yhden 8-paikkaisen Muksubussin päiväkotien käyttöön vuosiksi 2023–2026. Sellaista kissaleikkiä. Kuparikerttujen ryhmä on pukeutumassa, sillä Muksubussi on kohta starttaamassa retkelle läheiseen Kantvikin leikkipuistoon. S epänkannaksen päiväkodin eteisessä käy kuhina. Kuparikerttuja on päiväkodin pihamaalla lähettämässä matkaan myös toisen ryhmän lapsia hoitajineen. Roosa Vainio, 3, vetää haalaria ylleen ja kertoo, että hänen paras ystävänsä, Linnea Silvennoinen, 3, on myös lähdössä retkelle. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 11 ›› LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 11 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 11 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. Hän käy hakemassa naulakostaan vielä pipon ja laittaa sen päähänsä. Anna meille vauhtia! Varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Skog ehti aamuhämärissä tehdä pari koeajoa päiväkodin pihalla, ja nyt matkustajien iloiset huudahdukset siivittävät hänen polkemistaan. Hän ojentaa kädet minulle ja saan kunnian vetää vetoketjut kiinni. Se kissa on koko ajan karkailemassa, Roosa kertoo. Varhaiskasvatuksen opettaja Heidi Skog on aamuhämärissä tehnyt sillä jo pari koeajoa päiväkodin pihamaalla. Viime vuoden aikana on päiväkotienkin käytössä olevan muksubussin matkamittariin kertynyt useita satoja kilometrejä. Ikkunassakin seurataan nenä kiinni litistyneinä tätä historiallista debyyttiä. Myönteisten kokemusten perusteella bussit hankittiin kunnan varhaiskasvatuksen omistukseen. – Linnean kanssa me aina leikitään yhdessä. Kaapo Kivioja, 3, on jo lähes kokonaan pukeutunut
Kävelijätkin saapuvat puistoon, joka on pian täynnä vilskettä ja lasten iloisia ääniä. Saman tien pyrähdetään leikkitelineisiin. Hytin muovisista ikkunoista seurataan ohi vilistäviä maisemia. Hän on tottunut polkija, joka taittaa yhdeksän kilometrin työmatkansa usein pyörällä Kirkkonummen keskustasta päiväkotiin. Talvella nastarenkaat voisivat olla tarpeen. – Kivaa! kuuluu kuin yhdestä suusta. Mäen päälle päästään ja siitä sitten matkataankin sujuvasti kohti leikkipuistoa. Pian hurautetaan leikkipuiston portista sisään. Matkustajat nousevat innoissaan bussista, ja Heidi pyyhkii hikeä otsaltaan. Yöllä on myrskynnyt ja satanut räntää. – Me ei osata ite, hän jatkaa. Heidi polkee ja matka joutuu. Luukas pomppaa hänkin pystyyn, myös Ossi ja Kaapo alkavat kiinnostuneina seurata traktorin menoa. Lumisohjoinen vastamäki on raskas noustava, mutta onneksi päiväkodin vahva opiskelija antaa työntö apua. Pojat seuraavat kiinteästi ohi ajavaa liikennettä. Kuin tilauksesta tiellä viilettää ohitse roska-auto ja pian kaivinkone vilkkuvin valoin. Roosa on hyvillään, että samassa matkassa on myös hänen paras ystävänsä Linnea. Kyydissä olleita hymyilyttää. – Anna meille vauhtia! pyytää Luukas. Eikä aikaakaan, kun siellä huristelee paloauto. 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 12 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 12 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. Luukas Piili (vas.), Kaapo Kivioja, Roosa Vainio, Linnea Silvennoinen, Pyry Matsi ja Ossi Tahko nauttivat matkasta Kantvikin leikkipuistoon. Toimittaja tekee työtä käskettyä. Aitoja elämyksiä – Traktori! huudahtaa hiekkalaatikon reunalla seisoskeleva Pyry ja osoittaa ohiajavaa ajoneuvoa. Luukas ja Kaapo haluavat keinumaan, toiset viilettävät liukumäkeen tai hiekkalaatikolle. Sähköavusteisen 8-paikkaisen Muksubussin polkeminen on toki erilaista ja kaarrokset tuntuivat aluksi haastavilta. Bussin sisällä on tiivis tunnelma. – Nastarenkaat voisivat olla talvikelillä hyvät, Heidi miettii. Pian pojat saavat kyllikseen keinumisesta ja lähtevät tutustumaan muihin välineisiin
– Kuinka vanha sinä oletkaan. – Mikä tuo on. Leikkipuistossa aika sujahtaa vauhdilla, mutta kohta on ruoka-aika ja pitää lähteä paluumatkalle. Lasten luontosuhteen vahvistaminen ja liikkumiseen innostaminen ovat tärkeitä asioita hänen opetustyössään. –Päiväkotimme sijaitsee pitkän taipaleen päässä Upinniementien tuntumassa eli kaukana kaikesta. Lähiluonto houkuttaa Heidi Skog on suorittanut vuonna 2019 myös ammatillisen ympäristökasvattajan tutkinnon. tiedustelen Linnealta. – Mä en ole ollenkaan vanha, hän sanoo sitten ja kääntyy taas Roosan puoleen. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 13 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 13 LM1_s10-13_MuksuBussi.indd 13 15.1.2024 14.46 15.1.2024 14.46. Lapset ovat innokkaita ulkoilijoita. Edessäpäin on varmaan monta hauskaa retkeä… n Sää suosii matkalaisia: leikkipuistossa on yhtä aikaa hiekkaa ja lunta! Ossi Tahko (vas.) ja Luukas Piili löysivät mieluisat lelut ja keskittyvät niiden kanssa puuhailuun. Välillä kiinnostuksen herättää ohiajava liikenne, joka kuin tilauksesta sisälsi monenlaista huristelijaa. Ryhmä retkeilee päiväkodin lähimetsässä usein ja vietti jokin aikaa sitten kodalla kokonaisen päivän. Samaa mieltä ovat toisetkin, mutta Heidi selittää, että toistenkin pitää päästä nauttimaan samasta hauskuudesta. Sitäkin poikajoukko seuraa hartain katsein. Hän katsoo minua hetken piponsa alta. Muksubussi avartaa Kuparikerttujen elinpiiriä entisestään. Kaapo, joka on selvästi kiinnostunut tekniikasta, perehtyy leikkitelineeseen kiinnitettyyn kaukoputkeen. – Tavoitteena on saada lasten oma moottori käyntiin. Roosa ja Linnea laskevat peräkkäin liukumäessä ja hetken kuluttua heillä on kotileikki täysillä käynnissä. Hän tutkii myös lähistöllä olevaa mittaritaulua. Heitä ei sää juuri haittaa, ja he ovat valmiita ulkoilemaan ilmalla millä hyvänsä. Muksubussilla voimme hyvin tehdä pieniä retkiä lähiympäristöön. Kuralätäkkökään ei ole uhka vaan mahdollisuus. – Mä haluan mennä Muksubussilla, Kaapo sanoo. Lapset istuvat hiekkalaatikon reunalle. Kuulijat tyrmistyvät tiedosta. He kuulevat nyt Heidiltä, että ne, joilla on keltaiset heijastinliivit, pääsevät bussilla ja punaliiviset kävelevät. kysyy Ossi ja osoittaa suurta, ruokakauppaan kääntyvää kuljetusautoa. Onneksi Muksubussi on päiväkodissa vielä viikon
VANKILAI SULO kulkee lapsen matkassa Lapsi, jonka läheinen on vankilassa, voi nyt tutustua vankilaoloihin yhdessä piirroshahmo Sulon kanssa. Yhdistys vaatii yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Italian johtoa lopettamaan sateenkaari-ihmisiin kohdistuvat heikennykset. Toistaiseksi sivut ovat vain suomeksi, mutta tulevaisuudessa ne käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Italiassa on astuttu heikennysten tielle. mennessä. Jos haluat tietoa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä hyvinvointialueiden lastensuojelussa, ilmoittaudu Lastensuojelun Keskusliiton järjestämään maksuttomaan webinaariin 9.2. sateenkaari-ihmisten kumppanuusperheissä lapsella saattaa olla neljä vanhempaa. KI KI PY N N Ö N EN WEBINAARII Mitä on lastensuojelun KOKEMUSASIANTUNTIJUUS. ylävinjetti tietotulva | KOONNUT ULLA OJALA M O ST PH O TO S LAINSÄÄDÄNTÖ SATEENKAARILAPSET epätasa-arvoisessa asemassa Nykylainsäädännön mukaan lapsella voi olla vain kaksi vanhempaa. Maan hallitus ilmoitti viime vuonna, ettei samaa sukupuolta olevien parien lapsia tulisi enää rekisteröidä. metallinpaljastin ja vankilakoira. Italian oikeistohallitus vetoaa kouluihin, jotta ne eivät tunnustaisi translasten sukupuoli-identiteettiä ja pyrkii eväämään seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan. Se haluaa madaltaa kynnystä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen lastensuojelussa. Sateenkaariperheet ry:n mukaan kolmen tai neljän vanhemman perheiden asemaa voitaisiin parantaa uudistamalla vanhemmuuslakia siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista. Esim. lastensuojelun työntekijän ja nuorten näkökulmista ja esitellään Helsingin kaupungin kokemuksia. Sulo löytyy Rikosseuraamusviraston verkkosivuilta. 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 LM1_s14-17_Tulva.indd 14 15.1.2024 10.37 15.1.2024 10.37. Sateenkaariperheet ry:n mukaan toimi on osa laajempaa ihmisoikeusloukkausten sarjaa. Näin lapsi syntyisi oikeudellisesti selkeään tilanteeseen tapaamisoikeuden, elatusvelvollisuuden ja perintöoikeuden kannalta. Ohjelmassa tarkastellaan asiaa mm. 14.2. Sivuja myös kehitetään käyttäjien palautteen perusteella. Kiki Pynnösen piirtämä hahmo opastaa ihan konkreettisesti, miten lapsi pystyy ottamaan yhteyttä läheiseensä ja pääsee tapaamaan tätä vankilaan, jolloin tutuiksi tulevat mm. pidettävä webinaari on suunnattu lastensuojelun työntekijöille ja johtajille. Tosiasiallisia vanhempia on kuitenkin monissa perheissä useampi
Yliopiston almanakkatoimiston mukaan jokainen karkauspäivänä syntynyt voi itse valita, pitääkö syntymäpäivänään helmikuun viimeistä päivää eli 28.2. Näistä aiheista keskustelevat uusimmassa Alli Paasikiven Säätiön podcastissa hankekoordinaattori Petri Paju Lastensuojelun Keskusliitosta ja toiminnanjohtaja Eveliina Hostila Hope ry:stä. vai seuraavaa päivää eli 1.3. Kaverit keräsivät hänelle mustikoita ja puolukoita, ja poika välttyi liian matalasta verensokerista johtuvalta hypoglykemialta. Kaveriporukka eksyi partioleirin kävelyretkellä, eikä diabetesta sairastavalla pojalla ollut mukanaan verensokeria nostavaa välipalaa. Päivänsankaria, hänen perhettään ja onnittelijoita on hämmentänyt, minä päivänä syntymäpäivää oikein vietetään niinä vuosina, jolloin karkauspäivää ei ole. Ihan kuin minut olisi lähetetty yksin maahan, jonka kieltä en puhu sanaakaan.” PELAAMISESTA JA LUONNONTIETEISTÄ KIINNOSTUNUT AUTISTINEN MISKA NUUTINEN IMPROBATUR-LEHDESSÄ . Millaisia ratkaisumalleja ja tutkimusta aiheeseen liittyy. Onko perheessäsi sukupolvien välisiä salaisuuksia ja hämmentäviä asioita, joista puhuminen tuntuu vaikealta. PODCASTI Voiko lapsi HARRASTAA. Tosin virallisissa yhteyksissä, kuten täysi-ikäiseksi tullessa, rajapyykki ylittyy vasta 1.3. Vuodesta 1988 lähtien Suomessa on syntynyt karkauspäivänä yli 1 400 lasta – joka karkauspäivä 100–200. Joulukuun Diabetes-lehden artikkeli kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina. Kunkin tarinan jälkeen alan asiantuntijat sekä muutamassa osiossa 11-vuotiaat lapset antavat ohjeita hankaliin tilanteisiin. Jos vastaat kyllä, saattaisi olla hyödyllistä tutustua Väestöliiton julkaisemaan maksuttomaan Kerro mulle! -oppaaseen. KYLILLÄ KUULTUAI KARKAUSPÄIVÄ tulee taas Ystäväni tytär on sattunut syntymään karkauspäivänä eli 29.2. LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 15 ›› LM1_s14-17_Tulva.indd 15 LM1_s14-17_Tulva.indd 15 15.1.2024 13.33 15.1.2024 13.33. ”Lapsesta asti olen joutunut kuuntelemaan huutoa, mikäli en ole ymmärtänyt minulle sanotussa asiassa ollutta piilotettua viestiä, tai jos olin tehnyt jonkin asian väärin. Lapsi oppii sairautensa omahoidon taitoja omaan yksilölliseen tahtiinsa. Helmikuun loppuun lisätään joka neljäs vuosi yksi päivä, jotta kalenteri ja vuodenajat pysyvät samassa tahdissa. ULLA OJALA VUONNA 2022 SUOMESSA OLI 815 ALLE 25-VUOTIASTA ASUNNOTONTA. RI KU SU O N IO H EN N A M IT RU N EN Vuoden diabetesteko 2023 -palkinto on myönnetty partiolippukunta Raudanreippaisiin kuuluville 12-vuotiaille pojille. Miro Ahonen (vas.), Peik Pankka, Aarni Tikkanen ja Tuukka Kuivalainen palkittiin neuvokkuudesta. OPASI SALAISUUDET päivävaloon. Tänä vuonna tuo päivä löytyy jälleen kalenterista. Onko lapsilla Suomessa tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa. Oppaassa on 20 lyhyttä tarinaa, jotka kerrotaan alakoululaisen, välisukupolven ja isovanhemman näkökulmasta
> lapsenmaailma.fi ”Lapset kuulevat kaiken ja aistivat tunnelmaa. Suomessa on viime vuosina syntynyt kaksoset 500– 600 perheeseen, kun vain 5–10 perhettä saa kolmoset. Viime vuonna Pelastakaa Lasten Nettivihje käsitteli yli 20 000 ilmoitusta lapsiin netissä kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. 1950-LUVULLA SUOMALAISISTA JOKA 3:S OLI ALLE 18-VUOTIAS, NYT ENÄÄ HARVEMPI KUIN JOKA 5 :s. Uhria kiristetään uhkaamalla jakaa häneltä saatuja kuvia tai videoita hänen ystävilleen, perheelleen tai laajemmin verkossa. Paljon muutakin on luvassa. Kaksosten päivää vietetään jälleen 2.2 Olisiko tarvetta viettää kolmosten päivääkin, vaikkapa 3.3.. sextortion eli lasten kiristäminen heidän aiemmin itse ottamallaan seksuaalissävytteisellä materiaalilla. Siksi uskon, että on parempi kertoa lapsille sairaudesta, miten se näkyy ja miten sitä hoidetaan.” LAPSILLE UTELIAAT OPPIJAT TUTKIVAT SYÖPÄÄ -TIETOKIRJAN KIRJOITTANUT HENNA AUNO TURUN SANOMISSA. Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy Pesäpuun kokoamasta oppaasta ”Kuinka ollaan täällä vahvistettu ja tuettu toisiamme” – Lastensuojelun piirissä olevat nuoret digitaalisissa palveluissa, joka on ladattavissa maksutta verkosta. Pia Krutsinin toimittama ja Jani Ikosen kuvittama kirja lahjoitetaan jokaiselle ekaluokkalaiselle ensi syksynä. Chatissa käytiin viime vuoden aikana noin 3 000 keskustelua, joista noin 80 % Ukrainassa olevien lasten kanssa. Lue tai kuuntele suomeksi, ukrainaksi tai venäjäksi suomalaisen ja ukrainalaisen perheen ystävyydestä Lapsen Maailman numerosta 8/2023 tai verkosta os. LAHJAKIRJAI Kirsi Kunnas 100 VUOTTA Maaliskuussa julkaistaan Kirsi Kunnaksen lastenrunoista, kahdeksan nykyrunoilijan tuotannosta ja lapsille suunnatuista sanataidetehtävistä koostuva antologia Haitulan taikahattu. Mikä tukee työntekijää digitaalisessa kohtaamistyössä, joka on työmuotona haastava mutta merkityksellinen. OPASI TUKEA digityöhön Mikä on tärkeää lastensuojelun piirissä olevien nuorten kannalta digitaalisissa palveluissa. SEKSUAALIVÄKIVALTAI Nuorten KIRISTÄMINEN lisääntynyt Lapsiin ja nuoriin verkossa kohdistuva seksuaaliväkivalta on kasvussa. Lisätietoa os. Esim. Viitoset ovat syntyneet viimeksi vuonna 1977. Monikkolapsia syntyy nyt selvästi vähemmän kuin 1990-luvulla. vuonna 1992 syntyi ennätykselliset 34 kolmoset. MONIKKOPERHEETI KOLMOSTEN PÄIVÄ. Tilastojen valossa tuskin. > www.kirsikunnas100.fi CO LO U RB O X 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 LM1_s14-17_Tulva.indd 16 15.1.2024 14.07 15.1.2024 14.07. Nettivihjeen asiantuntija Mikko Ahtilan mukaan ilmiössä korostuvat erityisesti pojat, joilta kiristetään rahaa. UKRAINAI KESKUSTELUAPUA sodan satuttamille lapsille SOS-Lapsikylän ukrainankielinen Let’s chat tarjoaa Ukrainan sodan keskellä eläville ja sotaa paenneille lapsille mahdollisuuden keskustella turvallisen aikuisen kanssa kokemuksistaan ja huolenaiheistaan luottamuksellisesti. Uutena ilmiönä vihjeissä näkyy ns. Neloset ovat kolmosiakin harvinaisemmat: viimeksi Suomessa syntyi neloset vuosina 2016 ja 2014. Teoksella juhlistetaan runoilija ja akateemikko Kirsi Kunnaksen 100-vuotisjuhlaa. Hedelmöityshoitotekniikat ovat kehittyneet, ja hoidot tuottavat nykyään aiempaa vähemmän monikkoraskauksia
Ohjeistuksen mukaan alaikäisen voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan aina erityisen haavoittuvassa asemassa. SO SLA PS IK YL Ä/ LA KI AP U U LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 LM1_s14-17_Tulva.indd 17 15.1.2024 15.27 15.1.2024 15.27. TI LM AN VO SS EGC osallistui 3.12. Brysselissä ilmastomarssiin, johon otti osaa 20 000 ihmistä. Suomessa toimivan Ilmastoisovanhemmat ry:n puheenjohtaja Iiris Lappalainen valittiin uuden järjestön johtokunnan sihteeriksi. ITÄRAJAI Lapsijärjestöt ilmaisivat huolensa LASTEN OIKEUKSIEN toteutumisesta Pakolaisja lapsijärjestöt ovat seuranneet huolestuneina hallituksen toimia Venäjän vaikuttamisyrityksiä vastaan, koska samalla tullaan estäneeksi myös kansainvälistä suojelua hakevien pääsy maahan. jatkaa itärajan sulkua kuukaudella 11.2. lakiapuu@sos-lapsikyla.fi. 044 730 0150 ja s-postilla os. Iidan tavoittaa TikTokissa, Instagramissa, Snapchatissa tai Discordissa os. Juristi tarjoaa tietoa maksutta eri somealustoilla. @lakiapuu. Vaikka rajanylityspaikkoja on suljettu ja kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty avoinna oleville rajanylityspaikoille, voidaan Rajavartiolaitoksen mukaan tästä poiketa yksittäisessä tapauksessa ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut valtioille yleiskommentin siitä, miten lapsen oikeudet tulee ottaa huomioon ympäristöasioissa. Uusiokäyttö näkyy ja kuuluu 15. Erityistä huomiota kiinnitetään paitsi ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin myös lapsiperheisiin. > lapsiasia.fi/yleiskommentit LAKIAPUAI SOMEJURISTI palveluksessanne Kuka tahansa 12–17-vuotias voi ottaa yhteyttä SOS-Lapsikylän somejuristi Iida Saloseen, ja pyytää ohjeita ja tukea omiin oikeuksiinsa liittyen. saakka. Järjestöjen saaman vastauksen mukaan lasten oikeudet ja heidän haavoittuva asemansa otetaan huomioon myös maahan saapumisen jälkeen. esitettävän Tähtiainesta-oopperan musiikissa, puvuissa, lavasteissa ja jopa soittimissa! Jos ovat lapset aktiivisia, sitä ovat myös isovanhemmat. Rajavartiolaitos kertoo huolehtivansa lasten oikeuksien toteutumisesta ja ottavansa kaikessa toiminnassaan huomioon lapsen edun. Tämä käy ilmi vastauksesta, jonka Rajavartiolaitos antoi Lastensuojelun Keskusliitolle ja Pelastakaa Lapsille niiden ilmaistua huolensa rajan läheisyydessä mahdollisesti olevista lapsista ja lapsiperheistä, jotka saattavat pyrkiä hakemaan turvapaikkaa Suomesta. Suomen hallitus päätti 11.1. Rajavartiolaitos on antanut virkamiehilleen ohjeistusta erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen. ja 16.3. ILMASTONMUUTOSI AKTIIVISIA LAPSIA JA ISOVANHEMPIA Suomen kansallisoopperan ja espoolaisen Päivänkehrän koulun oppilaiden valmisteleman koululaisoopperan teemana on kierrätys. European Grandparents for Climate -järjestö (EGC) perustettiin viime marraskuussa Brysselissä kattojärjestöksi kansallisille ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien senioreiden järjestöille. WhatsAppissa hänet saa kiin ni puh
terveys M O ST PH O TO S Helppo saatavuus ja pahoinvointi RUOKKIVAT HUUMEONGELMAA Nuoren huumeiden käytön taustalla on usein monimutkainen ongelmien vyyhti. ANU VALLINKOSKI 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s18-22_Huumeet.indd 18 LM1_s18-22_Huumeet.indd 18 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. Asiantuntijat hoitaisivat päihdeja mielenterveysongelmia samanaikaisesti sekä hyvässä yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Ennaltaehkäisynä toimivat kaikki lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut
Yläkoululaisista samaan kysymykseen vastasi myöntävästi lähes kahdeksan prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on saanut valitettavan kärkisijan. – Nuorille on tyypillistä, että he ottavat usein pillereitä, joiden sisällöstä heillä ei ole mitään hajua. Vaikka huumeita voi somesta saada parilla klikkauksella, voi etenkin ensikertalainen aristella yhteydenottoa tuntemattomaan huumekauppiaaseen. – Kannabiskokeilut ovat lisääntyneet selvästi. Meillä on kuitenkin keinomme päästä nimimerkkien jäljille, Sainio kertoo. Kaupan on niin adhd-lääkkeitä ja kannabista kuin metamfetamiinia ja heroiinia. Nuorimmat ovat voineet tutustua huumausaineisiin jo 11-vuotiaina. A-klinikkasäätiön Nuortenlinkin kehittämiskoordinaattori Taru Hahto vahvistaa, että alaikäisten huumeiden käyttö on pääosin satunnaista tai jää kertakokeiluksi. Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista 63 ja lukiolaisista noin 60 prosenttia oli sitä mieltä, että omalta paikkakunnalta on helppo hankkia huumeita. Mittavana rehottavan somen huumekaupan täydelliseen kitkemiseen poliisilla ei ole riittävästi aikaa ja väkeä. Suomi on alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopan ykkönen. Kannabiksen lisäksi Lepistön tiimiä työllistävät pillerikokeilut. Helpon saatavuuden takaa sosiaalinen media. – Telegram, Snapchat, WhatsApp, Signal…, Helsingin poliisin rikostarkastaja Kimmo Sainio luettelee sovelluksia, joissa huumekauppaa käydään varsin avoimesti. – Poliisin kannalta ongelma on ryhmien anonymiteetti. Tarjonta on sanalla sanoen lavea. Helposti somesta Huumekokeilujen yleistymisen taustalla on helppo huumausaineiden saatavuus. Lukemat käyvät ilmi syyskuussa julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisesta Kouluterveyskyselystä. Hän työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) avopediatrian lasten ja nuorten mielenterveysja päihdepalveluissa. Peruskoululaisistakin samoin ajatteli hieman yli puolet. Ennen meille ohjautui nuoria lähinnä alkoholin käytön vuoksi, nyt kannabis on ykkönen, nuorisopsykiatri Jaana Lepistö kuvailee tilannetta. – Nuorten kehittymättömät aivot ovat alttiita riippuvuudelle. Toisaalta pieni joukko ajautuu ongelmakäyttäjiksi jo varhain. Kuoleman riskiä lisää suomalaisille huumeidenkäyttäjille tyypillinen sekakäyttö eli tapa käyttää erilaisia aineita samaan aikaan. Siellä saattaa olla morfiinista ja heroiinista tuttuja opiaattejakin. Lepistön hoitamista nuorista valtaosa on satunnaisia käyttäjiä tai ensikertalaisia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa menehtyi yliannostukseen 22 alle 20-vuotiasta, joista kuusi oli alaikäisiä. Tavallisimmin tableteista löytyy rauhoittavia bentsodiatsepiineja, joita käytetään ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon. Toisin kuin aikuisilla, nuorilla ongelmakäyttö ei edellytä vuosien huumehistoriaa, Hahto sanoo. M O ST PH O TO S LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 19 ›› LM1_s18-22_Huumeet.indd 19 LM1_s18-22_Huumeet.indd 19 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. U seampi kuin joka kymmenes – niin moni lukioja ammattikouluikäisistä nuorista on kokeillut kannabista ainakin kerran. Nuoret ottavat usein pillereitä, joiden sisällöstä heillä ei ole mitään hajua. Samalla hän tähdentää, että poliisin resurssit ovat rajalliset. Sainion mukaan poliisinkin tiedossa on pääkaupunkiseudulla satoja myyntiryhmiä sekä tuhansia ostajien ja myyjien nimimerkkejä. Kuka tahansa voi etsiä esimerkiksi Telegramista myyntiryhmiä yksinkertaisella sanahaulla, ja sometuttu saattaa liittää teinin myyntiryhmän jäseneksi pyytämättä ja yllätyksenä. Myyjät ja ostajat esiintyvät nimimerkeillä, ja usein ryhmiin pääsyä kontrolloidaan. Maallikko saattaa ihmetellä, miten näin avoin huumekauppa on mahdollista
Vakavin puute on hänen mukaansa kuitenkin se, ettei nuorten tai aikuistenkaan päihdeja mielenterveysongelmia yleensä hoideta samanaikaisesti, sillä päihteettömyys on usein edellytys psykiatriseen hoitoon pääsylle. Tapaamisten määrä räätälöidään nuoren tarpeiden mukaan. Sijaishuollossa eläminen ei paikkaa sen tarvetta. Taru Hahto allekirjoittaa väitteen. Turussa hoidon tehoa on seurattu: sen tulokset ovat olleet hyviä. Ikä voi rajata hoitoon pääsyä Nuorten päihdehoito on Taru Hahdon mukaan ongelmallista. – Alaikäisten päihdehoito keskittyy lastensuojeluun. – Laitosjakson pelko voi estää nuorta hakemasta apua ongelmiinsa, Hahto sanoo. Myös kaveripiiri ja kasvuympäristö voivat joko altistaa huumekokeiluille tai tarjota suojaa. Päihdeja mielenterveysongelmat samalla kuntoon Turussa on haluttu yhdistää lasten ja nuorten mielenterveysja päihdepalvelut. Hyvin toimeentulevien ja koulutettujen perheidenkään lapset eivät ole immuuneja huumeille. – Taustan vaikutus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Alaikäisten päihdehoito keskittyy lastensuojeluun. Joskus taustalla voi olla jokin neuropsykiatrinen häiriö kuten adhd. Jos taustalla on mielenterveyden ongelmia, alkaa myös niiden hoito. – Vankka tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että päihdeja mielenterveysongelmia pitää hoitaa samanaikaisesti. – Nämä nuoret tavallaan itse lääkitsevät pahaa oloaan. Hänen mukaansa nuoren huumeongelman taustalla on usein monimutkainen ongelmien vyyhti, jossa huumeiden käyttö ja mielenterveyden pulmat kietoutuvat valitettavan usein yhteen. – Uskon, että kouluissa kyllä tiedetään, ketkä siellä kauppaa käyvät, hän sanoo. Itselääkintää huumeilla Julkisuudessa nuorista puhuttaessa toistuu usein sana polarisaatio: valtaosa heistä voi hyvin, mutta pahoinvoivat voivat entistä huonommin. Tyksissä työskentelevä nuorisopsykiatri Jaana Lepistö on myös päihdelääkäri, jonka tiimissä työskentelee niin psykiatrisia kuin päihdehoitajiakin. 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2024 LM1_s18-22_Huumeet.indd 20 LM1_s18-22_Huumeet.indd 20 12.1.2024 9.44 12.1.2024 9.44. Meillä se mahdollisuus on olemassa ja siitä pidetään tiukasti kiinni. Nuoria ohjautuu Lepistön pakeille poliisin, koulujen ja sosiaalitoimen kautta sekä huolestuneiden vanhempien aloitteesta. Kynnystä voi madaltaa myös entuudestaan tuttu kauppias, joka voi olla saman koulun oppilas tai vaikkapa koulukaverin vanhempi sisarus. Ongelmallista on myös pakko. Kummassakaan ei ole riittäviä resursseja päihdeongelman hoitoon. – Yleensä meille ei tule kaikkien vakavimpia tapauksia, syvästi riippuvaisia nuoria, Lepistö kertoo. Monilla hyvinvointialueilla nuorten mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot. Kahdenkeskisissä keskusteluissa pyritään herättelemään nuoren sisäistä motivaatiota, jotta hän pääsisi huumeista eroon. – Nuoret saattavat ottaa myyjään yhteyttä porukalla, joka tuo lisää uskallusta, Taru Hahto sanoo. Kimmo Sainion mukaan huumekauppaa käydäänkin myös kouluissa. Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylösestä oleellista on auttaa nuorta yhdessä ja oikea-aikaisesti. On puhuttu jopa nuorten psykiatrisen hoidon kriisistä. Hänelle tarjotaan myös konkreettisia työkaluja hankalien tilanteiden varalle. Joskus nuori tulee hoitoon jouduttuaan ensiapuun yliannostuksen tai myrkytyksen vuoksi. Alaikäisyytensä vuoksi nuoret putoavat usein erilaisten tukimuotojen ja hoitojen ulkopuolelle. Huumeet maksavat, ja nuorella pitää olla rahaa käytössään, Hahto huomauttaa. Lastensuojelun ja siihen kuuluvan sijaishuollon tehtävänä on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. – Oleellista on siis monipuolisen osaamisen kerääntyminen lapsen tai nuoren ympärille tavoittelemaan yhteistä päämäärää eli lapsen hyvinvoinnin kohentumista. Jos alaikäisellä on vakava huumeongelma, hänet ohjataan tavallisesti koulukotijaksolle tai laitossijoitukseen. Tavallisimpia psyykkisiä sairauksia ovat ahdistus ja masennus. Jos lapsi tai nuori on esimerkiksi vastoin tahtoaan sijoituksessa, hänellä tuskin on suurta motivaatiota päästä huumeista eroon. Päihdeongelmien selättämisessä omalla motivaatiolla on kuitenkin aivan olennainen merkitys. Tyksissä hoidetaan motivoivan haastattelun ja kognitiivisen terapian yhdistelmämallilla, jonka tukena toimivat huumeseulat. Sen osana tarvitaan tavallisesti monipuolista asiantuntemusta, kuten lääketiedettä. – Opetamme esimerkiksi, miten voi kieltäytyä, jos kaverit tarjoavat aineita, Lepistö kertoo