| NUORELLE VOI OPETTAA VIHANHALLINTAA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LEHTI 1 | 2021 KOSKA LAPSET OVAT TÄRKEINTÄ, MITÄ MEILLÄ ON. vee LM1_21_s1-2_Kansi.indd 1 LM1_21_s1-2_Kansi.indd 1 15.12.2020 15.28 15.12.2020 15.28. MA AIL MA AUTA LASTA LÄKSYISSÄ! | LASTENKIRJOISSA PRINSESSATKIN RAIVOAVAT SAARA NISKALA ON YLI 70 SIJOITETUN NUOREN ÄITI | MITEN OTTAA HUOLI PUHEEKSI PÄIVÄKODISSA
ONKIN TÄRKEÄÄ juhlia kaikkia lapsia, nuoria ja aikuisia, joita sijaishuolto koskettaa. Näin välitämme viestiä sijaishuollon onnistumisista. Liity mukaan esim. JUHLITAANKO TEILLÄ SIJAISHUOLLON JUHLAPÄIVÄÄ. SEURAA JUHLAPÄIVÄN KANAVIA: www.facebook.com/sijaishuollonjuhlapaiva www.instagram.com/sijaishuollonjuhlapaiva Kansainvälistä Care Daytä juhlitaan Suomessa toista kertaa. Sijaishuolto ei ole aina onnistunut tehtävässään, mutta onnistumisen tarinoita on valtava määrä. osoittamalla tukesi sosiaalisen median kanavissa tai järjestämällä tapahtuma. Kerro mukanaolostasi täällä > bit.ly/me-juhlimme-careday21 #CareDay21 #sijaishuollonjuhlapäivä LM1_21_s1-2_Kansi.indd 2 LM1_21_s1-2_Kansi.indd 2 15.12.2020 15.02 15.12.2020 15.02. Tällä maailman suurimpana sijaishuoltoon liittyvällä juhlalla juhlitaan sijaishuollossa asuvia ja asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä. Care Day kannustaa erilaisista näkökulmista sijaishuoltoa tarkastelevia ihmisiä yhteiseen juhlaan ja keskusteluun.Toivomme mukaan kaikkia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhteisöjä ja aiheesta kiinnostuneita. Näin kaikilla, joita sijaishuolto koskettaa, on mahdollisuus päästä juhlimaan ja saada äänensä kuuluviin. Jokainen heistä on juhlimisen arvoinen. 19.2.2021 ME JUHLIMME, JUHLI SINÄKIN! SIJAISHUOLLON JUHLAPÄIVÄN visio on, että jokainen lapsi sijaishuollossa kokee olevansa arvostettu ja rakastettu – ja näkee maailman täynnä mahdollisuuksia
Nyt hän on ollut itse äiti yli 70 lapselle. Jere Santala kokee saaneensa siitä apua: ”Se on tasoittanut hyvin tietä päätavoitteeseeni ammattikorkeakouluun”. 51 Ristikosta löytyy tuttuja nimiä lastensuojelun historiasta 54 Apua sijaishuollossa kaltoinkohdelluille Yhdysvalloissa 1980-luvulla kehitetty ART-menetelmä opettaa vihanhallintaa sekä sosiaalisia taitoja ja kykyä moraaliseen pohdintaan lapsille ja nuorille. 12 TILAA LAPSEN MAAILMAN DIGIJULKAISU S.50 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 3 ›› LM1_21_s3-4_Sislu.indd 3 LM1_21_s3-4_Sislu.indd 3 17.12.2020 10.33 17.12.2020 10.33. TAMMIKUU | 1 | 2021 SISÄLTÖ LASTENSUOJELU 6 Saara Niskala kasvoi laitoksissa ja sijaisperheessä. 12 Jere Santala, 16, sai apua vihanhallintaansa 46 Miten ottaa huoli puheeksi päiväkodissa. s
38 Vanhempi voi tukea lasta koulutyössä 46 Kun huoli herää varhaiskasvatuksessa… PALSTAT 5 Pääkirjoitus 16 Tietotulva: Vuoroasuminen sujuu vain varakkaissa perheissä. Juhlavuonna lehden historia näkyy monin tavoin. KUSTANTAJA Lastensuojelun Keskusliitto, (09) 329 6011, www.lskl.fi TOIMITUS Armfeltintie 1, 00150 Helsinki, www.lapsenmaailma.fi lapsenmaailmantoimitus@lskl.fi, PÄÄTOIMITTAJA Hanna Heinonen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Anu Jämsén TUOTTAJA Tuuli Valo (perhevapaa) Jussi Turunen, AD Seija Huhtala, TILAAJAPALVELU ma–pe klo 8–16, (03) 4246 2222, tilaajapalvelu@lskl.fi, ILMOITUSMYYNTI Markku Rytkönen, 040 544 4027, markku.rytkonen@bfmedia.fi, Tommi Ratilainen, 045 131 9299, tommi.ratilainen@bfmedia.fi, PAINO PunaMusta Oy, Lainattaessa lähde mainittava, lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta ISSN 0786-0188 Aikakausmedia ry:n jäsen. 80. 2 / Lapsen Maailm a 10 / 2011 4 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s3-4_Sislu.indd 4 LM1_21_s3-4_Sislu.indd 4 18.12.2020 12.40 18.12.2020 12.40. s. vuosikerta KANSI Jalmari Leinon kuvasi kanteen Eeva Anundi. Keskusliitto myös levittää alaa koskevaa osaamista ja tietoutta viestinnällä ja koulutuksilla. 28 Tutkittua tietoa: Sisarusväkivalta ei ole lasten leikkiä 50 Palvelukortti 51 Ristikko 52 Lasten sivut: Tarttuvat taudit ennen koronaa 59 Ristikon ratkaisu 65 Päivi Alasalmen kolumni: Vanhemmuus on tunteiden sekamelskaa 66 Kuukauden kirjat: Sankaritarinoiden aika l Muun muassa näillä paikkakunnilla vierailimme tätä numeroa tehtäessä. Pienestä järjestölehdestä kasvoi kasvatusta, lapsia, perhe-elämää ja lastensuojelua monipuolisesti käsittelevä erikoisaikakauslehti. VUOSIKERTA! Vuodenvaihteessa 1937–38 perustetun lehden julkaiseminen keskeytyi vain sotavuosiksi 1942–44. 2 / Laps en Maa ilma 10 / 201 1 LM 10/2011 s. Miten ottaa huoli puheeksi varhaiskasvatuksessa. Vuonna 1989 lehdestä tuli Lapsen Maailma ja sitä kehitettiin laajaa lukijapiiriä kiinnostavaksi aikakauslehdeksi. Tärkeänä pidetään myös lehden yhteyttä hyväntekeväisyyteen ja lastensuojelutyön tukeminen – meneehän lehden tuotto kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton toimintaan. TÄNÄ VUONNA ILMESTYY JO LAPSEN MAAILMAN 80. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 PERHE, VANHEMMUUS, KASVU 22 Noora Koposen esikoisella Nuutilla todettiin kaksivuotiaana autismi 42 Huumeita 18 vuotta käyttänyt Toni rakentaa isyyttään uusiksi 58 Perinnöksi vain köyhyyttä ja huono-osaisuutta 60 Tunteet lastenkirjallisuudessa: nykyään prinsessatkin raivoavat KOULU JA VARHAISKASVATUS 32 Miltä tuntuisi istua koulukyydissä päivittäin useampi tunti. Lukijat pitävät Lapsen Maailmasta, koska se ei unohda lasten ja perheiden näkökulmaa. 1960-luvun jälkipuoliskolla poliittinen aktivismi nousi, ja Lastensuojelun Keskusliitoltakin vaadittiin aktiivisempaa ja yhteiskuntakriittisempää otetta. l Helsinki Espoo l Turku l Rauma l l Ii l Parkano Päiväkodissa huomataan, että Marilla, 3, on usein likaiset vaatteet päällään, eikä vaihtovaatteita ole. Sen ensimmäinen nimi oli Lapsi ja nuoriso, ja se oli selkeästi lastensuojeluväen ammattija harrastelehti. 46 vee LM 10/20 11 s. Seuraa ainakin juttuja, jotka on merkitty juhlavuoden logolla tai tekstillä: Täyttä asiaa jo vuodesta 1937! LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO on vuonna 1937 perustettu keskusjärjestö, joka tekee asiantuntijaja vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien ja lastensuojelun asioissa. Erityisen luettuja ovat sen henkilöhaastattelut ja erilaiset selviytymistarinat. Ajan hengessä lehden nimeksi muutettiin vuonna 1973 Lapset ja yhteiskunta
Lapsiperheille tärkeät peruspalvelut toimisivat, koska niille olisi taattu riittävät toimintaedellytykset. Se auttaa uskomaan, että jo muutaman kuukauden kuluttua isovanhempien ja muiden riskiryhmiin kuuluvien tapaaminen voi olla turvallista. Anna Sinä vastineeksi lapsiperheille pienempiä – tai jopa isompia – ihmeitä paremman arjen järjestymiseen. Rokotusten ansiosta tuberkuloosi on nykyään todella harvinainen lasten keskuudessa. Kansallisen rokotusohjelmamme tavoite on suojella suomalaisia mahdollisimman hyvin estettävissä olevia tauteja vastaan. Pandemian taltuttamiseksi tarvitaankin rokotuksia perinteisen rokotusohjelmamme ulkopuolelta. Vaikka lapset eivät ole suurimassa sairastumisriskissä, on rokotusten käynnistyminen ilahduttava uutinen lapsiperheille. Siltä suojautumiseen eivät riitä pelkät perinteiset keinot, kuten käsienpesu, hihaan yskiminen ja sairaana kotiin jääminen. Uudelta, alkavalta vuodelta on lupa odottaa paljon. Toiveikkaat rokoteuutiset loivat toivoa loppuvuoden pimeimpinä hetkinä, jolloin tunsi välillä luhistuvansa koronauutisten alle. Sote-uudistus saataisiin maaliin. Myöhemmin pyritään rokottamaan mahdollisimman kattavasti koko väestö. Kun rokotuksia ei ollut käytettävissä, jouduttiin turvautumaan pienten lasten näkökulmasta kohtuuttomaan toimeen: läheisistä eristämiseen. Saamme toivottavasti nauttia kovan työn tuloksista – sekä ihmeistä! Korona kukistettaisiin. Kun epidemia kulkee yli maanosien, se muuttuu pandemiaksi, joka leviää kuin kulovalkea. Epidemian taltuttaminen vaati järeänä toimena koko väestöön kohdistuneen rokotuskampanjan. pääkirjoitus Joululomalla lastenlasten kanssa luimme useaan kertaan lastenkirjasuosikin Teemu käy lääkärissä. Lapsiperheköyhyyden poistaminen nousisi politiikan kärkitavoitteeksi: lapsiin ja perheisiin investoinnin tärkeys ymmärrettäisiin, vihdoin… Tervetuloa uusi vuosi! Lupaamme Lastensuojelun Keskusliitossa tehdä paljon työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen. Lastensuojelu nousisi otsikoihin onnistumisistaan ja siitä, että sen resurssit riittäisivät. Hanna Heinonen PÄÄTOIMITTAJA LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON TOIMINNANJOHTAJA jöille. Toiveikasta ja onnellista alkavaa vuotta kaikille! PS. Takapakkia tuli 1980-luvulla, jolloin polioepidemia yllätti suomalaiset. Lasten ja perheiden auttamiseksi tehty työ siirtyisi korjaavasta ehkäisevään. Pisaratartuntana levinnyt tuberkuloosi johti aikanaan siihen, että yli 5 000 vauvaa sijoitettiin turvaan niin sanottuihin joulumerkkikoteihin. Samanlaisia taisteluita vaarallisia tauteja vastaan on käyty Suomessa useita kertoja. Tässä me olemme onnistuneet. Kirjan neuvolakäynnillä rokotuksella taistellaan poliota vastaan, joka oli jo kirjan ilmestyessä 1970-luvulla hävinnyt Suomesta. Koronaa vastaan kehitetty rokotus tullaan ensi vaiheessa suuntaamaan ikääntyneille, riskiryhmäläisille ja terveydenhuollon työntekiEhkä jo muutaman kuukauden kuluttua isovanhempien ja muiden riskiryhmiin kuuluvien tapaaminen voi olla turvallista. Voit keskustella lasten kanssa tarttuvista taudeista ja rokotuksista sivuilta 52–53 löytyvän jutun avulla! LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 5 LM1_21_s5_PK.indd 5 LM1_21_s5_PK.indd 5 17.12.2020 11.01 17.12.2020 11.01. Ennen kuin sairaudet saatiin taltutettua rokotuksella, ne ehtivät jättää pysyviä arpia tai haittoja sairastajaan. Osa niistä on saattanut lyhentää elinikää, ja osan jälkitaudit ovat olleet todella vakavia
SUSANNA CHAZALMARTIN | KUVAT MAIJU POHJANHEIMO 6 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 6 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 6 17.12.2020 11.05 17.12.2020 11.05. Nyt hän on ollut itse äiti yli 70 sijoitetulle nuorelle. Tuosta ajasta 90 prosenttia on ollut ”maailman siisteintä”. lastensuojelu JÄRJESTELMÄN KASVATTAMA Iissä asuva Saara Niskala kasvoi laitoksissa ja sijaisperheessä
Kun Saara kaipaa rauhoittumista, hän lähtee tallille. Hän kertoo hevoselle huolensa ja haluaisi vielä jonain päivänä opetella ratsastamaan. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 7 ›› LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 7 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 7 17.12.2020 11.05 17.12.2020 11.05
Neljään ikävuoteensa mennessä Saaraa pompoteltiin lastenkotien ja oman kodin välillä. Toive toteutui: pariskunta palasi, ja Saara sai uuden perheen. Ne olivat hänen ensimmäiset oikeat syntymäpäivänsä. Se oli painajaismaista: Saaran sydäntä särki katsoa läheltä, kuinka sisarpuolet kärsivät äidin hoteissa. – Koulussa oli kahdenlaisia lapsia – lestadiolaisia ja ei-lestadiolaisia, enkä kuulunut kumpaankaan Äitiys on ollut Saaran korkeakoulu. 8 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 8 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 8 21.12.2020 10.02 21.12.2020 10.02. Ensimmäisissä muistikuvissa sijaisperheessä Saaralla on edessään paketti, jossa on valtavan kaunis rusetti. Omat lapset ovat olleet kiitollisia siitä, että huolenpito on jakautunut useammalle lapselle – muuten Saarasta olisi saattanut tulla ylihuolehtiva ”helikopteriäiti”. Huostaanotetuille lapsille tarina on sen sijaan valitettavan tuttu. Viimein lastensuojeluviranomaiset hakivat Saaran ja hänen kaksi sisarustaan huostaan kuivaniemeläiseltä leirintäalueelta. Lastenkodissa Saaraa tuli katsomaan pariskunta, jonka naisen puserossa oli Annansilmä-pinssi. Äiti oli tullut synnyttämään päihtyneenä, eivätkä kotiolot siitä muuttuneet. Ympärillä lauletaan onnittelulaulua. Saara vietiin suoraan synnytyslaitokselta vauvoille tarkoitettuun lastenkotiin. Saara pyysi sitä ja ajatteli, että pinssi ainakin tultaisiin hakemaan. K un opettaja kysyi ekaluokkalaiselta Saaralta koulussa, kenen tyttöjä tämä oli, vastaus oli selvä: – Oulun kaupungin tyttöjä! Saara oli viety suoraan synnytyslaitokselta vauvoille tarkoitettuun lastenkotiin. Saaran biologinen äiti sai lisää lapsia uuden kumppaninsa kanssa, ja hänen perheensä muutti samalle kylälle kuin Saaran sijaisperhe. – Minua onnisti siinä, että sijaisäitini oli maailman kiltein ihminen. Koulun alkaessa Saara sai sijaisperheensä sukunimen, ja asiasta kuulutettiin koulun keskusradiossa. Ajatus oli kaunis, mutta samalla se sinetöi huostaanotetun leiman. Myös perheen biologisesta pojasta tuli minulle tärkeä, mutta sijaisisään ja toiseen perheeseen sijoitettuun tyttöön välit olivat monimutkaiset. Erilainen – ja aina vähän huonompi Saara Niskalan, 47, kertomukset lapsuudestaan ovat karua kuunneltavaa turvallisen lapsuuden eläneille
He uskoivat Saaraan, vaikka hän venytti luottamuksen rajoja moneen kertaan. Mitään kullannuppuja Niskaloille tulevat nuoret eivät välttämättä ole. Saara sanookin nähneensä kaikki traumat sotaa lukuun ottamatta. Erään juopottelureissun jälkeen toinen ohjaajista piti Saaralle pitkän ja isällisen puhuttelun. Hän hakeutui lukioon, vaikka yhdeksännen luokan oppilaanohjaaja oli tokaissut, ettei se olisi mahdollista huostaanotetulle. Hän halusi tulla äidiksi sadalle lapselle ja parantaa järjestelmää, jonka tiesi rikkinäiseksi. Osa on käynyt lyhyellä visiitillä, osa istahtaa vielä aikuistuttuaankin ruokapöytään, kun on käymässä lähistöllä. Jokainen nuori peNuoren on helpompi turvata aikuiseen, joka kestää hänen menneisyytensä. Siitä lähti sisäinen muutos: aloin vähentää hölmöilyjä ja miettiä vähän tarkemmin tulevaa. Tällä hetkellä Niskaloilla asuu kuopuksen lisäksi neljä 14–17-vuotiasta nuorta. Unelma sadan lapsen äitiydestä alkoi sekin toteutua, kun Saara pääsi haluamaansa opiskelupaikkaan ja työharjoitteluun vanhaan lastenkotiinsa. Itse kaupunginjohtaja vieraili hänen juhlissaan. Muuten nuori joutuu itse olemaan vahva aikuinen omassa elämässään. – Se voi olla vaikka minkälainen gangsteri meille tullessaan, mutta jos sitä pilkettä on, tiedän, että meillä on toivoa. Se on nuorista siisteintä ikinä! Saara huudahtaa. Hänen lisäkseen kahdesta ohjaajasta tuli Saaralle erityisen tärkeitä. Päihteitä ei saa käyttää. Kiltti tyttö, jollaisen sijaisperhe oli toivonut saavansa, muuttui kapinoivaksi teiniksi, joka takutti tukkansa pystyyn ja joi viikonloppuisin päänsä sekaisin. Velvollisuudet on hoidettava Saaran ja Esan kodissa on kolme sääntöä, joista pidetään kiinni. Kuudennella luokalla eräs poika puristi Saaraa takamuksesta ja kostoksi hän potkaisi poikaa niin, että tämän sormi murtui. Äidiksi sadalle lapselle Yhdeksännen luokan jälkeen Saara pyysi, että saisi muuttaa lastenkotiin. Ketään ei kiusata. Useimmat ovat jo tehneet monia kierroksia erilaisissa laitoksissa ja usein myös monissa sijaisperheissä. Saara sai sanoista vain lisää voimaa. Hän tiesi, miten järjestelmän kuuluisi toimia, olihan hän itse sen kasvattama. Kolme vuotta lastenkotiin muuttamisen jälkeen Saara valmistui yhtenä Oulun ensimmäisistä lastenkotilapsista ylioppilaaksi. Sijaisäiti yritti parhaansa mukaan suojella Saaraa kaikelta pahalta, mutta ainaiset kiellot alkoivat ahdistaa. Sydän voi särkyä, mutta ulospäin Saara pysyy tyynenä. – Ja tiedätkö mitä. Kukaan ei koskaan kysynyt suoraan, tekikö joku minulle väärin tai juotiinko perheessä liikaa alkoholia. Ei mitään kullannuppuja Tietynlainen pilke silmäkulmassa – siitä Saara kuulemma näkee, onko nuorella ja hänellä yhteistä tulevaisuutta. Nuoren on helpompi turvata aikuiseen, joka kestää hänen menneisyytensä. porukkaan. Lastenkodista löytyi myös sydänystävä, Jani. Muitakin velvollisuuksia on. Muutosta alkoi hänen siihenastisen elämänsä onnellisin elämänjakso. Talon edustalla on läjä pyöriä ja eteisen kenkähyllyssä pitkä rivi lenkkareita. Viimeiset 12 vuotta Saara ja Esa ovat kasvattaneet omassa kodissaan 70 nuorta teini-iästä täysi-ikäiseksi. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 9 ›› LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 9 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 9 17.12.2020 11.05 17.12.2020 11.05. Koulua täytyy käydä. Tämä Mikko muistutti, että Saaralla oli mahdollisuudet mihin tahansa. Jos nuori ei suostu kouluun, järjestetään viime kädessä Kela-taksi ja paikka sairaalakouluun. – Kun on tähän työhön lähtenyt, on pakko olla vahva. – Kerron alkajaisiksi, että minä tiedän, mistä nuori tulee, ja että olen saman järjestelmän kasvatti itsekin. Nuoren tehtäväksi jää tehdä hyviä valintoja elämänsä suhteen. Se tarkoittaa sitä, että kotona on aina aikuinen, kun nuoret palaavat koulusta. Tuohon aikaan Saaralla oli kaksi unelmaa. – Oli aika huikeaa tajuta, että pystyisin vaikuttamaan itse elämääni. Alkoi työura, joka jatkuu lastensuojelussa edelleen. Se rikkoo monesti jään. Kukaan ei oikein ole pärjännyt heidän kanssaan. Mirka syntyi, kun Saara oli 23-vuotias, ja myöhemmin vielä Joona ja Jemina. Erilainen ja aina vähän huonompi. Saara ja Esa ovat tehneet töitä myös kodin ulkopuolella, mutta nyt molemmat työskentelevät kotona. Keittiössä tuoksuvat tuoreet sämpylät. Siihen olisin osannut vastata. Tässä vaiheessa elämää mikään ei hetkauta. Siitä alkoivat säännölliset järjestetyt tappelut, jotka sovittiin etukäteen Saaran ja koulun poikien välille. Kun nuori muuttaa Niskaloille, Saara ottaa hänet siipiensä suojaan ja huolehtii, ettei kukaan enää kävele nuoren yli. – Sosiaalityöntekijä kävi joka vuosi ja kysyi mitä kuuluu, mutta vastasin aina, että ihan hyvää. Päätös olisi Saaran. Saara tapasi pian lukion päättymisen jälkeen Esan ja tiesi heti, että siinä olisi hänen tuleva miehensä ja hänen lastensa isä. Hän voisi jatkaa vanhempiensa tiellä tai tehdä valintoja, joita itse halusi. Olin vain se huostaanotettu tyttö
Terapiassa olen ymmärtänyt, ettei minun tarvitse pelastaa jokaista lasta. Mutta meillä piti! Kyllä nuoret jonain päivänä kiittävät siitä. Koska kotona oli neljä sijoitettua nuorta, Saara joutui lähtemään pois saadakseen levätä. Hänen mielestään jokaisen alalla työskentelevän pitäisi käydä terapiassa. Kaikenlaista tässä on nähty… Aikuistuttuaan Mirka on tehnyt töitä lomittajana lapsuudenkodissaan. – Jokaisen lastensuojelusta selvinneen lapsen takana on aikuinen, joka uskoi häneen. Monessa virastossa ja sosiaaliasiamiehen toimistossa Saara tunnetaan jo etunimeltä, ja kaikki mahdolliset terapeutit ja vastaanotot ovat tulleet turhankin tutuiksi. Tunnen nyt paremmin rajani ja osaan puolustaa niitä. Esa jäi töistään virkavapaalle ja otti vetovastuun. Saaran ja Esan häälahjoista on jäljellä enää seinäkello. 10 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 10 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 10 21.12.2020 9.57 21.12.2020 9.57. Seiniin ja oviin on lyöty nyrkkiä, ja yksi nuori laittoi piharakennuksen huoneen katosta lattiaan palasiksi. Nuoret pitävät Saaran ja Esan parisuhdetta esikuvana. He ovat saaneet olla lapsia siinä missä muutkin, mutta ihan tavallista elämä ei kuitenkaan ole ollut. Kukaan ei kestä kaikkea Saara myöntää avoimesti, ettei hänellä ollut 12 vuotta sitten hajuakaan siitä, mihin Esa ja hän ryhtyivät, kun ottivat ensimmäiset kolme vihaista teinityttöä kotiinsa asumaan. Luovuttaa ei saa. Oma huone on pidettävä siistinä, ja aamulla kouluun lähdetään ajoissa. Silti Saara yrittää opettaa, ettei käytös ole hyväksyttävää. Se on ainoa, jota ei ole rikottu tai varastettu. Arjessa he ottavat joka päivä yhteisen halihetken, jolloin ehtii rauhassa puhua mielen päällä olevista asioista. Pääasiallisesti arki sujuu mukavasti. Hänen tehtävänsä vanhempana on kaivaa esiin hyvät puolet ja korostaa niitä kaikin mahdollisin tavoin. – Olisin todennäköisesti tarvinnut sitä jo paljon aiemmin. Hän ymmärtää, että elämä voi tuntua sijoitetusta lapsesta epäreilulta ja monin tavoin huonolta. Ihminen eheytyy vuorovaikutuksessa toiseen. Iltaisin nuoriso villiintyy usein höpöttelemään ja hölmöilemään, mutta kymmeneltä talo hiljenee. Ehkä kokeilemme elää jossain vaiheessa kuten normaalit ihmiset. Eniten Saaraa auttoi terapia, johon hän pääsi vuosi sitten. Riittää, että teen parhaani ja jaksan sen mitä jaksan. Neljän viime vuoden he ovat viettäneet viikon yhteisen loman vuodessa, vaikka muutokset ovat nuorille aina kova pala. Mirka on nostettu kurkusta koulun seinälle ja uhkailtu vasikoinnin vaaroista. Hän taisteli hänen mielestään väärin perustein laitokseen sijoitetun nuorensa puolesta ja kantoi sydämessään seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen nuorensa tuskaa. see omat pyykkinsä ja hoitaa ne takaisin kaappiinsa. Jos et ole käsitellyt omia heikkouksiasi, et kestä. Rahallinen korvaus sijaishoidosta on pienempi kuin ulkopuolisella vastaavissa hommissa. Se on Saaralle ja Esalle pyhä – olipa kotona kuinka monta haastavaa nuorta tahansa. Keskinäinen arvostus ja rakkaus näkyvät pienissä arjen teoissa, toisen puolustamisessa ja kauniissa sanoissa. Mutta jonkun on kestettävä. Keittiön kalustus on pitänyt vaihtaa jo viidesti. Yleensä tilanteet kasvattavat sekä vanhempia että nuorta itseään. – Jemina taisi olla 7-vuotias, kun hän tuli Littlest Pet Shop -hahmo kädessään kysymään, mitä tarkoittaa ”poskeen ottaminen”. Pari vuotta sitten Saaran vahvuus laitettiin todelliselle koetukselle. Nuorilla on taito kaivaa jokaisesta heikot kohdat esiin ja pistellä sitten surutta niihin. Hyvä täytyy kaivaa esiin Monen Niskaloilla asuvan nuoren tapa käsitellä hankalia tunteitaan on väkivalta. Kun hän lopulta ymmärsi mennä lääkärin puheille, tämä järkyttyi. Sitä tapahtuu aivan liian paljon. Silloinkin, kun nuori näyttää hankalimmat ja vähiten rakastettavimmat piirteensä, Saara muistaa, että sisällä piilossa on jotain arvokasta ja hyvää. – Tässä työssä ei saa olla liian herkkänahkainen – eikä varsinkaan kiintynyt materiaan. Vanhempien parisuhde on nuorten koti Yksi asia on pysynyt sijaisvanhemmuuden myrskyissä: parisuhde. 12 vuoden aikana Esa ja Saara ovat pitäneet yhteensä kaksi kuukautta yhteistä lomaa. Jos lomalla on käyty, siellä on käyty koko konkkaronkalla suurempia katastrofeja vältellen. – Kenenkään muun ei kuulemma tarvinnut tehdä kaikkia tehtäviä ja olla jokaisella tunnilla etänä mukana. Koronakeväänä hän piti huolen siitä, että nuoret tekivät koulutyönsä säntillisesti, mistä Saara ja Esa saivat kuulla. Kun ilkivaltaa tai varkauksia tapahtuu, Saara yrittää asettua nuoren asemaan. Vielä pahempi olisi jättää heidät yksin selviämään. – Ymmärrän hyvin, etteivät kaikki kestä asioita, joita nämä nuoret ovat joutuneet kokemaan. Lääkäri totesi burn outin ja määräsi kuukauden sairausloman. Esa vie nuoria metsäreissuille ja kalaan, kavereita tulee ja menee. Monesti nuori yllättyy, kun hänelle ei suututakaan eikä häntä hylätä. Se on ollut aivan käänteentekevää. Saaralle ja Esalle on ollut alusta asti tärkeää, että biologisten lasten rooli kotona ei ole työntekijän. Ei siis ole ihme, että välillä tekee mieli rikkoa paikkoja
Kilpailuun tuli 34 hakemusta pääsääntöisesti kunnista, yksityisistä yrityksistä ja järjestöistä. Viime jouluna pöydän ympärille kerääntyi lähes 20 heillä asunutta nuorta omien perheidensä kanssa. Heillä on turvallinen olo, kun voivat luottaa siihen, että me pidämme yhtä. Silloin ympyrä sulkeutuu. Päätimme, että hoidamme vielä nämä niin kuin omamme ja sen jälkeen katsomme, josko keksisimme jotain muuta. ”Saara ja Esa Niskalan arjen sankaruus kietoutuu ympärivuorokautiseen ja -vuotiseen sitoutumiseen haastavasti käyttäytyviin nuoriin. Saara heltyi. Lastensuojelun Keskusliitto ja Huoltaja-säätiö etsivät viime syksynä lastensuojelun arjen sankareita, jotka ovat selviytyneet myös poikkeusoloissa ammattitaitonsa, osaamisensa ja luovuuden avulla. Heistä on kasvanut luja tiimi. – Samalla, kun olen pelastanut näitä nuoria, olen pelastanut itseäni. Palkinnon saajan valitsi THL:n tutkimusprofessori Tarja Heino. Edellisviikolla puhelin soi. Saaran ja Esan kuopus Jemina on 18-vuotias ja pian lähdössä maailmalle. ARJEN SANKAREITA Poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut yhä enemmän yhteistä tehtäväämme suojella lasta. Yhdessä he olivat jo puhuneet siitä, ettei uusia nuoria enää otettaisi. Se on pakottanut kohtaamaan omat rajat ja sietämään sekä omaa että toisen keskeneräisyyttä. Kokonaan Niskaloiden talo ei todennäköisesti koskaan tyhjene. Onnistuin kuin onnistuinkin valitsemaan sen oikean. Rakkaudella ja säännöillä heistä on kasvanut tasapainoisia nuoria aikuisia, jotka edelleen tulevat jouluisin sijoituskodin joulupöytään. – Tytöt sanovat, että heidän rimansa on noussut korkealle poikakavereiden suhteen, kun he ovat nähneet, miten kauniisti Esa kohtelee minua. Perhehoitajina toimivat Saara ja Esa Niskala saivat kisassa kunniamaininnan. – Onhan tässä pari vuotta näitä nuoria joka tapauksessa. Ehkä kokeilemme jossain vaiheessa elää kuten normaalit ihmiset. Nyt pitäisi siis alkaa ajanjakso, jolloin vanhemmilla olisi aikaa itselleen ja omille jutuilleen. Monta tietä oli aikoinaan auki myös minulle. Nuorten antama palaute sijaisvanhemmistaan on ollut koskettavaa luettavaa”, perustelussa luonnehdittiin. n LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 11 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 11 LM1_21_s6-11_Saara Niskala.indd 11 21.12.2020 9.57 21.12.2020 9.57. Mikään ei tunnu Saaran mielestä paremmalta, kuin nähdä kuinka toivottamana tapauksena heille tullut nuori elää tavallista elämää: opiskelee, käy töissä ja muodostaa parisuhteen. Saaralle kerrottiin pojasta, joka tarvitsee juuri heidän apuaan. Saara ja Esa Niskala sanovat, että perhehoitajuus on hitsannut heidän parisuhteensa tiiviisti yhteen
IITA KETTUNEN | KUVAT LAURA VESA 12 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 12 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 12 17.12.2020 11.16 17.12.2020 11.16. lastensuojelu SUUTTUA SAA muttei lyödä! Tunnetaidoissa kukaan ei ole seppä syntyessään. Jere Santala, 16, on tyytyväinen saamaansa apuun. Jos lapsi tai nuori ei kykene vihanhallintaan, hänelle voidaan opettaa sitä
Viikonloppuisin ja lomilla hän työskentelee romuliikkeessä. SUUTTUA SAA muttei lyödä! ART-ryhmässä Jere Santala alkoi ymmärtää, että hankalissa tilanteissa omalla asenteella on suuri merkitys. Nykyisin hän osaa lähteä pois, jos joku alkaa tahallaan ärsyttää. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 13 ›› LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 13 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 13 21.12.2020 10.06 21.12.2020 10.06
Ohjelman päätyttyä ryhmä tapaa puolen vuoden päästä. Keskittyminen opiskeluunkin on helpompaa. Koulupäivän jälkeen hän käy salilla viisi kertaa viikossa. Nykyisin koulu sujuu paremmin, eikä Santala joudu enää sanaharkkaan opettajien tai koulukavereiden kanssa. Kun sosiaalipäivystyksestä puututaan nopeasti kärjistyneisiin tilanteisiin ja tarjotaan apua, ovat nuoret yleensä varsin vastaanottavaisia. Nuoret ovat uteliaita ja kiinnostuneita eri asioista. Santala suunnittelee menevänsä peruskoulun jälkeen ammattikouluun autoasennustai rakennuspuolelle. Määtän mukaan hyvin harvoin ryhmän käyneen nuoren kanssa joudutaan tekemisiin rikosten selvittelyssä. – Omat asiakkaamme ovat pääsääntöisesti rikoksentekijöitä. Siihenhän vaikuttaa niin paljon koti, lähipiiri ja vanhempien tuki. Joskus hän suuttui niin, että lähti luokasta kesken tunnin. Opettajat alkoivat huomautella käytöksestä, josta huolestuttiin myös lastenkodissa, jossa Santala tuolloin asui. Parhaimmalta on tuntunut vetäytyä omaan rauhaan ja vaihtaa puheenaihetta. Santala pääsi Tampereen kaupungin sosiaalipäivystyksen Risu-tiimin järjestämään ART-ryhmään. On silti fakta, ettemme saa kaikkien elämää muutettua. – On hyvä, että keskustelut käydään vertaisten kanssa, sillä kaverin sanomana asia uppoaa paremmin kuin opettajan tai sosiaalityöntekijän. Nuoret kiinnittyvät ryhmään yleensä aika nopeasti, ja keskeytysprosentti onkin lähes nolla. – Olen käyttänyt hankalissa tilanteissa ARTissa saamiani oppeja ja ollut kyllä tyytyväinen. Jos poistuminen on mahdotonta, hän yrittää rauhoitella itseään vaikkapa miettimällä rauhoittavia ja kivoja asioita, jotta ajatukset kääntyisivät muualle. Rikos voi olla esimerkiksi näpistys, uhkailu, kiusaaminen koulussa tai osallistuminen pahoinpitelyyn, Määttä sanoo. Joskus motivointi vaatii enemmän. Ohjaajat näyttivät omalla esimerkillään, kuinka tilanteen voi hoitaa asiallisesti. Koulukuraattori ehdotti Jerelle ART-ryhmään osallistumista. Risu-tiimissä toimii kymmenkunta ART-koulutuksen saanutta työntekijää, ja yhtä ryhmää vetää pääsääntöisesti kolme ohjaajaa. Sen jälkeen kiinnostaa armeija ja sitten ammattikorkea. He ymmärtävät, että käyttäytymisen on muututtava, jos he eivät halua vastaisuudessa joutua tekemisiin viranomaisten kanssa. Kaikkien mielipidettä on kunnioitettava Nuorten motivointi ART-ryhmään ei Määtän mukaan ole kovin vaikeaa. – ART on tasoittanut minulle hyvin tietä päätavoitteeseeni ammattikorkeakouluun. Yksikön omien asiakkaiden lisäksi niihin tulee nuoria muun muassa koulukuraattorien tai nuorisotyönohjaajien ohjaamina. Ryhmiä on järjestetty vuodesta 2012 lähtien kaksi syksyisin ja kaksi keväisin. 13–17-vuotiaden ryhmissä on yleensä neljästä kuuteen nuorta. – Ryhmä sai ymmärtämään, että asennetta kannattaa muuttaa, ettei koko ajan joudu ongelmiin. Ohjelman kolmesta osa-alueesta on Määtän mielestä merkittävin moraalinen päättely, jossa korostuu toisilta oppiminen. Se on antanut paljon motivaatiota koulussa käymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Joskus innostutaan väittelemäänkin, mikä ei ole huono asia, sillä kukin pääsee puolustamaan omaa näkökantaansa ja muiden on kunnioitettava sitä. Edessä innostava tulevaisuus Jere Santalan ryhmässä tapasi kuusi 14–16-vuotiasta poikaa, joista pari muutakin oli kuumakallea. Aikuiset puuttuvat nuorten keskusteluun vain silloin, jos se alkaa luisua väärille urille. Risu on sosiaalipäivystyksen koordinoimaa moniammatillista toimintaa nuorten rikosten ehkäisemiseksi. P ari vuotta sitten parkanolaisella Jere Santalalla alkoi olla usein nokittelua ja yhteenottoja kaveriporukoissa, ja välejä selviteltiin monesti nyrkeinkin. Santala koetti opetella hengittelemään syvään ja laskemaan takaperin, muttei tuntenut keinoja oikein omikseen. Santalan silmät alkoivat avautua, kun ryhmässä käytiin läpi hänenkin elämässään tapahtuneita tilanteita ja toimintatapoja. Jos joku alkaa ihan tahallaan ärsyttää ja haastaa riitaa, Santala yrittää selvittää tilanteen keskustelemalla tai lähtee pois reagoimatta provosointiin. Sen ART-ryhmiä ohjaa työryhmineen sosiaalityöntekijä Sirpa Määttä. Viikonloppuisin ja lomilla hän työskentelee romuliikkeessä. Koulu meni huonosti, ja Santala saattoi puhua rumasti opettajillekin. – Ensin ajattelin, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta sitten aloin olla utelias ja mietin, että en kai siinä mitään menetäkään, jos kokeilen. – Tulos on siis oikein hyvä. – Nuorihan ei tule ryhmään, jos hän ei jotenkin hyödy siitä. Silloin yksikön työntekijät käyvät nuoren kanssa henkilökohtaisia keskusteluja, ja yleensä nuori lopulta innostuu ryhmästä. n Ei kai siinä mitään menetä… 14 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 14 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 14 17.12.2020 11.16 17.12.2020 11.16. Koska ryhmässä on monenlaisia nuoria, tulee tarinoihin myös hyvin erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja
Onpa sitä vedetty sovellettuna jopa rippikouluissa! > suomenart.com Ikätovereiden vetoapu kuntouttaa. Sama ryhmä käy läpi koko prosessin yhdessä, lisäksi tehdään kotitehtäviä ja harjoitellaan taitoja muualla. ART:n mukaan on olemassa kaksi kypsymättömän moraalin tasoa: ensimmäiseen liittyy itsekkyys ja asenne, että fyysisesti vahvin saa tehdä mitä vain. Näin nuori saa hetken aikaa miettiä ennen kuin toimii. ART-menetelmää voidaan toteuttaa sellaisenaan koulussa pienluokilla, lastensuojelulaitoksissa tai erityisnuorisotyössä. Kun ryhmän moraalisesti kypsin nuori perustelee ratkaisunsa, saattaa kypsymättömimpien nuorten moraalin taso nousta. Kasvattava ryhmäpohdinta Moraalista päättelyä harjoitellaan erilaisten tilanteiden ja tarinoiden avulla, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, eli niissä on mietittävä omaa toimintatapaansa riippumatta muista. Nuorten vastauksissa kiinnitetään huomio moraalisen perustelun tasoon. Vihanhallintaharjoituksissa lapsia ja nuoria opetetaan tunnistamaan, mikä laukaisee suuttumuksen. Heidän tulee myös ymmärtää, että suuttuminen ja viha ovat tärkeitä tunteita, joita ei tarvitse kontrolloida – toisin kuin niihin liittyvää käyttäytymistä. ART:ssa työskennellään aina ryhmissä, sillä ikätovereiden vetoapu on kuntouttavaa. Jere Santala on nyt hyvin motivoitunut opiskeluun, kun mieli on tasoittunut. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 15 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 15 LM1_21_s12-15_ArtJesse.indd 15 17.12.2020 11.16 17.12.2020 11.16. On tärkeää saada nuoret pohtimaan asioita keskenään. Hän tutustui ART-menetelmään kansainvälisessä konferenssissa ja tajusi heti löytäneensä sopivan menetelmän asiakkailleen, joiden kanssa perinteinen keskusteleva hoitotapa ei toiminut. Taustalla näkyvä keltainen auto on Santalan oma projekti: hän aikoo vähitellen kunnostaa sen autokseen. ART-menetelmä Y hdysvalloissa 1980-luvulla kehitetty ART (Aggression Replacement Training ®) -menetelmä opettaa vihanhallintaa sekä sosiaalisia taitoja ja kykyä moraaliseen pohdintaan lapsille ja nuorille, jotka käyttäytyvät impulsiivisesti, epäsosiaalisesti tai aggressiivisesti. Ja päinvastoin: jos kypsää ratkaisua ei perustella hyvin ja käsitellä yhdessä, saattavat fiksuimmatkin lähteä mukaan tyhmimpään ratkaisuun. – Ensin opiskellaan teoriaa ja näytetään mallia, ja sitten nuoret saavat harjoitella, kertoo psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning, joka on työskennellyt 10 vuotta Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten lasten tutkimusja hoitoyksikössä. Myös sosiaalisten taitojen puute tulee näkyviin ryhmässä. Koulupäivän jälkeen hän käy salilla viisi kertaa viikossa. Yleensä siihen auttaa, että hengittelee syvään muutaman kerran, laskee takaperin, puhuu itselleen rauhoittavasti tai ajattelee kivoja asioita. Ohjelma kestää kymmenen viikkoa, ja ryhmätapaamisia järjestetään kolme kertaa viikossa. – Jos nuoret kysyvät mielipidettäni, sanon yleensä, etten tiedä, koska oikeaa vastausta ei ole, kuvaa Tiina Röning. Silloin hän osaa arvioida, kuinka toivoisi muiden toimivan. Menetelmää toteutetaan toiminnallisissa harjoituksissa. Sosiaalisia taitoja opetetaan muun muassa rooliharjoituksissa sellaisissa tilanteissa, joissa suuttuminen on oikeutettua, mutta joissa kannattaa hillitä itsensä – ainakin sen aikaa, että ymmärtää vaikkapa lyömisen seuraukset. Menetelmällä on saatu Röningin mukaan hyviä tuloksia, jos nuori on itse motivoitunut ja oivaltaa, ettei tule pärjäämään aikuisena, ellei muuta käytöstään. Jos aikuinen puuttuu keskusteluun ja alkaa moralisoida, keskustelu loppuu siihen. Kun nuori oppii tunnistamaan oman kiihtymyksensä, hän ymmärtää rauhoittaa itseään. Ensimmäinen kypsän moraalin taso, johon 12–13-vuotiaan pitäisi pystyä, on kyky asettua toisen asemaan. Kakkostasoiseen kypsymättömään moraaliin liittyy kaupankäynti ja oman hyödyn varmistaminen: minä en tee mitään, jos en saa siitä itse mitään hyötyä
Kuinka mistään voi ylipäätään tietää mitään. NUORET ILMASTOAKTIVISTIT JA KESKUSTELU TULEVAISUUDESTA. Sen kyljet on kuvittanut Riku Ounaslehto, joka ammensi inspiraatiota lastenkirjallisuudesta. Huostassa-sarja löytyy edelleen Yle Areenasta. Sopimuksen yksi keskeinen periaate on osallisuus. Tiili muistuttaa, että YK:n Lapsen oikeuksien sopimus tulee ottaa huomioon myös lastensuojelun arjessa. KIRJAI AINA KANNATTAA KYSYÄ! Mistä kysymykset tulevat. – Sijoitetut lapset itse toivovat, että heidät kohdataan yksilöinä. He toivovat työntekijöiden läsnäoloa, ja että he tulevat nähdyksi kokonaisina ihmisinä. Se vie tutustumaan filosofian, kyselyn ja tietämisen maailmaan. ”Musta ois paljon kiinnostavampaa kuunnella poliitikkojen debatteja siitä, että millasessa tulevaisuudes he itse haluaisivat elää, kuin --mikä on heidän arvopohjan mukaan oikee tapa toteuttaa sote-uudistus tai tällästä näin.” NUOREN KOMMENTTI KIRJASSA TULEVAISUUSKO HUKASSA. Mikä tekee minusta minut. Tällaisia asioita pohditaan uudessa Marketta Pyysalon kirjoittamassa ja Carlos da Cruzin kuvittamassa lasten tietokirjassa Mitennniinmuka (Lasten Keskus). Stoori on ympäristöystävällinen: sen katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat virtaa auton sähkölaitteisiin. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Anna Tiili huomauttaa blogikirjoituksessaan, että lastensuojelussa tehdään paljon hyvää työtä, mutta kun epäkohtia tuodaan esille, niiden äärelle on syytä pysähtyä. Helsinki on saanut uuden lastenkirjastoauto Stoorin. KOONNUT | ULLA OJALA TIETO TULVA TV-DOKUMENTTI LASTENSUOJELUN PIMEÄ PUOLI Ylen Huostassa-dokumenttisarja tuo esiin lastensuojelun sijaishuollon epäonnistumisia: sijaishuoltoyksikön työntekijät ovat käyttäneet valtaansa väärin, lapsi on kokenut tulleensa mitätöidyksi ja ohitetuksi ja kasvatuskulttuuria on hallinnut pelon ilmapiiri. Lapset haluavat, että heihin tutustutaan, heidän kokemuksensa ja ehdotuksensa kuullaan, ja että aikuiset pysähtyvät kohtaamaan heidät kiireettä, kirjoittaa Tiili. M AA RI T H O H TE RI / H EL SI N G IN KA U PU N KI 16 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 16 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 16 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57
Se on tavallisempaa, jos vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja tai hyvin toimeentulevia. Asumistukea ei voi saada vuoroasuvasta lapsesta. Saarikiven mukaan ei ole välttämätöntä, että jokaisella lapsella olisi oma huone. Joulukuun puolivälissä kansalaisaloitteelle oli kertynyt runsaat 3 200 kannattajaa. Verkosta löytyy kansalaisaloite, joka vaatii vuoroasuville lapsille maksutonta koulukuljetusta molempien vanhempien luota. Aloitteen mukaan monen kunnan nykyinen käytäntö eriarvoistaa eroperheiden lapsia ja vanhempia, sillä maksuton koulukuljetus saattaa järjestyä vain lähivanhemman luota. CO LO U RB O X VUOROASUMINENI MAKSUTONTA KOULUKULJETUSTA. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 17 ›› LM1_21_s16-21_Tulva.indd 17 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 17 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. vuoroviikkoperheissä. ULLA OJALA Vajaat 30 % ERILLÄÄN ASUVIEN VANHEMPIEN LAPSISTA VUOROASUU. Lue juttu koululakkautusten takia pidentyneistä koulukuljetusajoista s. Aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden kuluessa. Tutkimukseen vastanneista etäisistä jotkut kertoivat, että vuoroasuminen voi harventua tai loppua kokonaan murrosiässä, kun lapsi kaipaa enemmän yksityisyyttä kuin toisen vanhemman pieni asunto tarjoaa. – Sosiaaliturvakomitean asettamispäätöksessä todetaan, että perhekäsitteiden tarkastelu kuuluu sosiaaliturvan uudistamiseen. Kelan tekemä tutkimus kertoo, että vuoroasuminen on pienituloisissa perheissä muita harvinaisempaa. Sosiaalija terveysministeriön etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho sanoo, että vuoroasumisen haasteet on tunnistettu ministeriössä. Vuodesohvalla nukkuminen tai sängyn vaihtaminen jonkun toisen kanssa sen sijaan aiheuttaa helposti ulkopuolisuuden tunnetta: tämä ei ole minun kotini vaan paikka, jossa vierailen. Aalto-yliopiston rakennussuunnittelun professori ja arkkitehtuurin laitoksen johtaja Pirjo Sanaksenaho kaipaa vaihtoehtoja perinteiseen asuntojen huonejakoajatteluun. 32–35. Eija Saarikivi Suomen Uusperheiden liitosta sanoo uusperheiden ratkaisevan asumiskysymyksiä monella eri tavalla. Nuori sukulaisperhe etsi pitkään sopivaa asuntoa kasvaneelle uusperheelleen, mutta se ei ollutkaan helppo tehtävä. Olemme avanneet keskustelun siitä, pitäisikö sosiaaliturvan olla kokonaan yksilökohtaista. Etävanhemmalla ei välttämättä ole varaa hankkia niin isoa asuntoa, että lapsille olisi esim. Asuinneliöt perheen kotikaupungissa ovat kalliita, mutta silti omaa tilaa haluttiin saada äitinsä luona vuoroasuville esiteineille ja pariskunnan yhteisille lapsille: vauvalle ja taaperolle. Keräys on käynnissä 24.2.2021 asti. Jotkin päätyvät asumaan omissa asunnoissaan koko sen ajan, kun lapset asuvat kotona. Yksittäisistä etuuksista nousi tutkimuksessa voimakkaimmin esille asumistuki. KYLILLÄ KUULTUA MILLAINEN ASUNTO UUSPERHEELLE. – Oleellista on, että yhteen muutettaessa lapsi tietää, että hänellä on oikeus olla tässä kodissa ja hänellä on joku oma paikka, oma tila. Saarikivi on kuullut myös kolmen asunnon vaihtoehdosta, jossa asuttiin saman kerrostalon samassa rapussa: äiti asui pienempien lasten kanssa yhdessä asunnossa, mies toisessa ja isommat lapset kolmannessa. Hän puhuu muuntojoustavuudesta, joka parantaisi asunnon käytettävyyttä ja muunneltavuutta, josta olisi hyötyä mm. Oma tila voi olla vaikkapa parvisängyn yläpeti. Se vaikuttaisi olennaisesti asumistukeen, joka on nyt ruokakuntakohtainen etuus, Siika-aho sanoo. Sukulaisperhe päätyi lopulta hankkimaan omakotitalon kaupungin ulkopuolelta, jossa neliöt ovat edullisempia ja tilaa riittää sekä sisällä että pihamaalla. oma huone
Eurochild on lapsen oikeuksia edistävä toimijaverkosto, jonka jäsen Lastensuojelun Keskusliitto on ollut alusta alkaen eli vuodesta 2004. Lasten kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden pitäisi opetella parhaat tavat työskennellä lasten ja vankilassa olevien vanhempiensa kanssa. SUOSITUSI VANKIEN LAPSET Kun henkilö tuomitaan vankilaan, sen työntekijöiden tulisi selvittää, onko tuomitulla lapsia. Se kertoo myös lasten järkiperäisestä ajattelusta: he eivät toivo kuuta taivaalta, vaan toivovat yksinkertaisia, pieniä asioita, sanoo Lapsibarometrin toimittaja, erikoistutkija Terhi Tuukkanen Lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Tutkimuksen ydintuloksen voi tiivistää kolmeen hyvän elämän peruspilariin, jotka lasten mielestä ovat leikki, koti ja ruoka. 34 % näki yhteistyön lisääntyneen myös sosiaali-, terveysja sivistystoimen välillä. Mm. lapsiköyhyys, lasten ahdistuneisuus ja perheväkivalta ovat lisääntyneet. 42 % kunnista arvioi lastensuojeluilmoitusten lisääntyneen syksyllä 2020 verrattuna aikaan ennen koronaa. Korona on aiheuttanut lastensuojelun asiakasperheissä erityisesti vuorovaikutusongelmia, vanhempien jaksamattomuutta, lasten koulunkäynnin ongelmia ja taloudellisia ongelmia. Yhteistyö on lisääntynyt lastensuojelun asiakasperheille palveluita tarjoavien kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien välillä. LAPSUUSI ”JA JOSKUS VÄHÄN HERKKUJA” Jos haluat tietää, mitä 6-vuotiaiden mielestä kuuluu hyvään elämään, tartu Lapsibarometriin 2020. RAPORTTII HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Eurochild on julkaissut Growing up in lockdown -raportin, joka osoittaa koronapandemian vaikuttaneen lasten olosuhteisiin ja oikeuksiin kaikkialla Euroopassa. VANKIEN LAPSIA ON VUOSITTAIN NOIN 8 000– 12 000. KORONAI JOTAIN POSITIIVISTAKIN Kaikki koronapandemian seuraukset eivät ole negatiivisia. tällaisia ohjeita löytyy Euroopan neuvoston laatimista suosituksista, joiden avulla on mahdollista taata vankien lapsille samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaikille muillekin lapsille. Näin arvioi 20 % Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n kyselyyn vastanneista, 41 kunnan tai kuntayhtymän lastensuojelun johdon edustajista. Children of Prisoners Europe -järjestö julkaisi suosituksesta lapsiystävällisen version ja Kriminaalihuollon tukisäätiö on käännättänyt ne suomeksi. Mm. ”Oletko ikinä kuullut möröstä?” 6-VUOTIAAN LAPSEN VASTAUS LAPSIBAROMETRISSA KYSYMYKSEEN MIKÄ SINUA PELOTTAA. – Samat asiat ovat tulleet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa. > www.krits.fi M O ST PH O TO S 18 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 18 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 18 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. Minusta se kertoo siitä, että lasten elämässä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Raportti tarjoaa myös hyviä käytäntöjä ja luo katsauksen jo tehtyihin toimenpiteisiin eri maissa ja Euroopan tasolla
viimeksi mainittu on mukana n. hajusteita ja väriaineita. 150 päiväkodin hankinnoissa Pohjois-Suomessa. Vapaaehtoisella sopimuksella koetetaan vähentää julkisten hankintojen kautta lasten altistumista haitallisille aineille varhaiskasvatuksessa. Nyt palvelussa on tarjolla myös Kohdataan yhdessä -dokumenttielokuva, joka taustoittaa sarjan teemoja sekä lasta tukevan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitystä. SA M I W IL EN IU S / SO LA R FI LM S/ FA BU LA PR O D U CT IO N S M O ST PH O TO S Risto Räppääjä (Silmu Ståhlberg, vas.) ja Mielensäpahoittaja (Heikki Kinnunen) ystävystyvät ja pohtivat elämän tärkeitä asioita. espoolaiset ja vantaalaiset lastensuojelun sosiaalityöntekijät tekevät lastensuojelun arkea tutuksi jo useilla some-alustoilla. Dokumenttielokuvassa on mukana kolme lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiantuntijaa: Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön toimitusjohtaja Petri Virtanen. Allekirjoittajat sitoutuvat soveltamaan lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden hankinnoissa leludirektiivin ja -lain pienempiin lapsiin kohdistuvia tiukempia kemikaalirajoituksia, jotka koskevat mm. Esim. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä hankintaorganisaatiot Tuomi Logistiikka Oy ja Monetra Oulu Oy. LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 19 ›› LM1_21_s16-21_Tulva.indd 19 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 19 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. l TikTok: #sossut (Espoo) l Instagram: vantaanlastensuojelu l Instagram: Venla Sosiaalityöntekijä (Vantaa) l Facebook: Poijupuiston lastensuojelupalvelut (Espoo) l Facebook: Lastensuojelun Erityissosiaaliohjaaja Anna (Vantaa) l Twitter: #lastensuojelu (Kootusti lastensuojeluaiheisia twiittejä) Risto Räppääjä tapaa Mielensäpahoittajan -sarja julkaistiin lokakuussa Ruutu-palvelussa. Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheessä on ladattavissa verkosta ilmaiseksi pdf-versiona. SOPIMUSI PÄIVÄKOTI VOI SUOJATA LASTA KEMIKAALEILTA Lapset ovat erityisen herkkiä haitallisten kemikaalien vaikutuksille, koska heidän kasvunsa ja kehityksensä on vielä kesken. Miessakit ry:n julkaisemassa oppaassa pääsevät ääneen tavalliset isät, asiantuntijat ja Miessakkien työntekijät, jotka ovat kehittäneet isille monialaisia psykososiaalisia tukimuotoja. LASTENSUOJELU SOSSUT SOMESSA Mm. PIKKULAPSIPERHEI ISÄKIN SAATTAA MASENTUA Nyt on vihdoin saatavilla tietoa isien pikkulapsivaiheeseen ajoittuvista masennusoireista
– Työntekijät, joita olen tavannut, ovat ottaneet meidät hyvin vastaan ja olleet aidosti kiinnostuneita lasten ja nuorten ajatuksista sekä halunneet myös lähteä kehittämään toimintatapoja niiden pohjalta, sanoo Nurmi Pesäpuun kehittämispäällikkö R iikka Huuskon blogikirjoituksessa. – Haluamme antaa syvällistä tietoa kestävästä kalastuksesta ja meren luonnonvarojen käytöstä, sillä kalastusaiheista opetusmateriaalia ei juuri ole tarjolla. Kortit ovat syntyneet nuorten Kokemuskuulijat-kehittäjäryhmässä ja ne on testattu Pesäpuun X-ketju-hankkeen toimintaan osallistuneiden nuorten, nuorten aikuisten, kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. MERII KESTÄVÄSTÄ KALASTUKSESTA LAPSILLE Tutkikaa, miksi meri on niin tärkeä meille ihmisille – ja koko planeetalle! kehottaa uuden oppimateriaalipaketin kansilehti. Vertaisarvioinnissa voidaan Arvot meissä -korttien avulla pohtia asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja tärkeitä. Lue s. – Tutkimushanke vastaa näihin kysymyksiin ja esittää, millaisin keinoin markkinointiin on mahdollista puuttua, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Linjauksissa ei kuitenkaan tarkasti määritelty tällaisia ruoka-aineita eikä otettu kantaa markkinointikanaviin, ohjeistusten toteuttamiseen ja seurantaan. MIKÄ ON MINULLE TÄRKEÄÄ. > www.msc.org/fi/opettajille CO LO U RB O X 20 LAPSEN MAAILMA 1 | 2021 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 20 LM1_21_s16-21_Tulva.indd 20 17.12.2020 12.57 17.12.2020 12.57. PS. 54–57 juttu X-ketju-hankkeesta, joka tukee sijaishuollossa kaltoinkohdelluksi tulleita ihmisiä! MSC on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen sertifiointija ympäristömerkintäohjelma kalalle ja äyriäisille, jonka esim. SIJAISHUOLTOI VERTAISARVIOINTI VAIKUTTAA KONKREETTISESTI Vertaisarvioinnissa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kertoa kokemuksiaan sijaishuoltopaikan toiminnasta, sen ilmapiiristä ja henkilökunnasta sekä omasta arjestaan nuorille aikuisille, joilla on omakohtaista kokemusta sijaishuollosta. Kuluttaja-asiamies linjasi epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille vuonna 2014. TUTKIMUSHANKE EI EPÄTERVEELLISTÄ MURKINAA! Vuoden mittainen Epeli-tutkimushanke selvittää keinoja, joilla lapsille suunnattuun epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin voidaan puuttua. Pesäpuu ry:n tekemiin vertaisarviointeihin osallistui viime vuoden aikana 38 pääasiassa 13–19-vuotiasta nuorta seitsemästä sijaishuoltopaikasta ympäri Suomen. Vertaisarvioitsijana syksyllä 2020 aloittanut Mira Nurmi ilahtui siitä, että arviointi tuntui vaikuttavan konkreettisesti sijaishuoltopaikan arkeen. Kehitimme tämän materiaalin auttaaksemme opettajia tiedon viemisessä eteenpäin, sanoo MSC:n Itämerenalueen ohjelmajohtaja Linnéa Engström. Materiaali on sovitettu suomalaiseen opetussuunnitelmaan ja sen voi ladata ilmaiseksi os. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO tunnustaa. Voittoa tavoittelematon Marine Stewardship Council (MSC) on julkaissut materiaalin lasten merituntemuksen lisäämiseksi