tuotteista -10 % Osallistu arvontaa n apteekis sa! Voita Iittalan Taikamukeja tai Omron verenpa inemittari! Jump-Sport Joulun toivelahjat Jumpista saunatakki miehille, sininen Iso kylpypyyhe 70x140 cm hh (80€) 68 € (35€) 28 € p S e ”oloasu” (värit: sin., pun. Ennätysajalla neljänneksi 5 30 3 SOLINA SAARIKOSKI HANNA HYTTINEN. Laila Saarisen muistivihkoon on liimattu kuva myös hänen ja Unto Vähäsen kohtalokkaasta tanssista, jolloin kaksikolla ”ihanasti naksahti”. PYHÄRANTA Kasitorille karavaaniparkki Mää ymmärrä, et ei ol Plari lukkijoillaka helppo tämse tekstin kans. Neanooran tiloissa) TORSTAINA 11.12. Tiistai 9.12.2014 . musta) SXXL (80€) 59 € ( 128-164 cm (70€) 55 € Lahjakortti! Vihtorink. Viime viikolla julkistetut sote-laskelmat kohtelevat Vakka-Suomen kuntia eri tavalla. viikko 50 . LAITILAN LIIKKEEMME PALVELEE PIDEMPÄÄN – KLO 19.00 ASTI! ILTATARJOUKSET klo 17-19 välisenä aikana: -tuotteet -25 % Arvontaa Kaikista norm.hint. Sote rokottaa Laitilaa ja Pyhärantaa Poutapäivä Janne Riikonen Koko perheen vaatetalo LAITILA Keskuskatu 18, p. 11, puh. 856 760 Palvelemme SU klo 12 . toimitus@laitilansanomat.fi Perjantai 21.2.2020 . viikko 8 . . N:o 14 Päiväkodille siirreltävä väistötila . toimitus@laitilansanomat.. . Irtonumero 2,20e Perustettu 1925 www.laitilansanomat.fi . KLO 10-14 VIHTORINKATU 1 (ent. VENLA LAIHO 2 24 Ja pientä sadetta Irtonumero 1,60€ Perustettu 1925 www.laitilansanomat.. Meidän tarinoita Meidän Laitila & Pyhäranta -liite pullistelee umpipaikallisia tarinoita, joista yksi kertoo tuoreesta rakkaudesta. Täst kulmast, Inga Nuojua 0210 TÄNÄÄN . N:o 95 Kaunosieluinen opettaja HELENA KLEEMOLA Itsenäisyysjuhlissa runsaasti väkeä ” Poliisi tekisi mainion tilin, jos tulisi keskustaan pysäyttelemään pimeässä polkijoita 0210 TÄNÄÄN 8 10 5 9 Karjurock Vuoden Vakkasuomalainen Asuntovaunukiista oikeuteen 6 Kaduntallaaja, Nakotta sanno 3 . . KLO 10-19 LAUANTAINA 13.12. Laitila ja Pyhäranta ovat häviäjiä, jos laskelmat toteutuvat suunnitelulla tavalla. 856720 OUTLETPÄIVÄT PALJON VAATETTA KOKO PERHEELLE! PERJANTAINA 12.12
Mää komproitti mont kertta mattahinki. helmikuuta 2020 2 Laitilan Sanomat . Me lehdentekijät toivomme, että voisimme tarjota lukijoillemme samanlaisen tunteen siitä, että yhdessä on hyvä olla. Koton ollesan pruukkasi hakki ehtoste kontturist leipkyrsä ja voit. LAITILAN LIIKKEEMME PALVELEE PIDEMPÄÄN – KLO 19.00 ASTI! ILTATARJOUKSET klo 17-19 välisenä aikana: -tuotteet -25 % Arvontaa Kaikista norm.hint. Välil tule kränä ukon kans. Nuarempan hän sanos, et mul o varmaste maroi, nykyste vähemä kauniste, et mää ole läpipasko. Mukulan krinnas joka suvi erellisvuatine klännink. 95-vuotisjuhlavuoden kunniaksi teemme tänä vuonna kaksi erikoisnumeroa. SANOTTU Irtonumero 1,60€ Perustettu 1925 www.laitilansanomat.. Samane tutt av o l o l l u hammastarkastukses. Mää protkoti, et älä ny siäl jatkuvaste kenkä konteis protkut. Osa o Laitlaha iha muuhalt muuttanui. . Rangers kukisti komeasti Blackhawksin Miracle-muistojen siivittämänä. Päätöksen mukaan Muukkosen johtamisja viestintätapa ei ollut riittävällä tavalla vastannut muutosjohtajan tehtävälle asetettuja vaatimuksia ja tämä tapa oli aiheuttanut työyhteisöllisiä ongelmia ja osoittanut hänen sopimattomuutensa työyhteisöön. 856720 OUTLETPÄIVÄT PALJON VAATETTA KOKO PERHEELLE! PERJANTAINA 12.12. Toimitus toimitus@laitilansanomat.fi Laitilan Sanomat sai 20 vuotta sitten oman maskotin, jolle nimeä etsittiin nimikilpailulla. Mää en tommost honttamist ymmär. tuotteista -10 % Osallistu arvontaa n apteekis sa! Voita Iittalan Taikamukeja tai Omron verenpa inemittari! Jump-Sport Joulun toivelahjat Jumpista saunatakki miehille, sininen Iso kylpypyyhe 70x140 cm hh (80€) 68 € (35€) 28 € p S e ”oloasu” (värit: sin., pun. Lohrutukseks voi sanno, et en käyt tämmöst kiält kolumnis ko kerra vuares. Ukko ei sin suastu menemä ilman kenkki. Tutult kuuli, et hän ol innostunu jakama vanhoi pihakasvejas. Tarinat ihmisistä ja ilmiöistä kiinnostavat. Toimituksen työvälineinä olivat kynä, paperi ja puhelin. Ei pitän paikkas, oliva piäni ja kippastunnussi. Hallinto-oikeus hylkäsi myös Muukkosen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Kuntalehti 23.1. Niitä tarjoaa Solina Saarikosken juttu tässä lehdessä kahdeksankymppisten rakkaustarinasta: Laila Saarinen ja Unto Vähänen kertovat, miten varttuneella iällä syntynyt ystävyys on mullistanut heidän arkensa. En ollu semmost sana enne kuullu, mut Laitla tul miälehe. Yritykset innostuivat markkinoimaan palvelujaan uudessa välineessä. Kun perustukset on vankat, Väinön jalanjäljissä on helppo astella kohti seuraavaa etappia – satavuotisjuhlia vuonna 2025. Murremuistoja Viime suven mun konttin ol kippi. Jos mää pyyrä jotta, ei eres hörmät. KLO 10-19 LAUANTAINA 13.12. Mitä hän mahtaisi tuumailla nykyisestä menosta lehdessä ja Laitilassa. 856 760 Palvelemme SU klo 12 . . KLO 10-14 VIHTORINKATU 1 (ent. Ukko tykkä lukki sanomlehti sohvanurkas. Lehti sai heti alussa suuren suosion, juttuja luettiin ja niistä puhuttiin. Vasta 1980-luvun lopussa juttuja alettiin kirjoittaa tietokoneella, ja sivunvalmistuksessa siirryttiin paperi ja sakset –ajasta ruudulle. Siun suales.” Ukko o ollu samoil linjoil. Saarela teki ensimmäisen NHL-maalin Muukkosen valitus hylättiin INGA NUOJUA inga.nuojua@gmail.com Aleksi Saarela iski NHL-uransa avausmaalin. Mää pruukka ne ain lukki, mut se käy hittaste ja joukos saatta ol iha viarai sanoi. . N:o 95 Kaunosieluinen opettaja HELENA KLEEMOLA Itsenäisyysjuhlissa runsaasti väkeä ” Poliisi tekisi mainion tilin, jos tulisi keskustaan pysäyttelemään pimeässä polkijoita 0210 TÄNÄÄN 8 10 5 9 Karjurock Vuoden Vakkasuomalainen Asuntovaunukiista oikeuteen 6 Kaduntallaaja, Nakotta sanno 3 . Perjantai 21. AJANKUVIO . Työtavoista riippumatta tärkeintä lehdenteossa on innostus paikallisiin asioihin. Ja on se Laitla murrekki muuttunu vuaskymmentte aikan. Aamuste ei ol tippaka nälk, mut ehtoste asi o juur päivasto. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt Riihimäen muutosjohtajan virasta koeajalla irtisanotun Matti Muukkosen valituksen. [--] Kaupunginjohtaja Sami Sulkko valitsi Pyhärannan kunnanjohtajana toimineen Muukkosen muutosjohtajaksi maaliskuussa 2018. Trappusis ei olis viittin kulkki turhanpäite. Laitila ja Pyhäranta ovat häviäjiä, jos laskelmat toteutuvat suunnitelulla tavalla. Ei ollu kaik menny puukol palasiks, ol tarvittu kärkötäkki avuks. Viime viikolla julkistetut sote-laskelmat kohtelevat Vakka-Suomen kuntia eri tavalla. Jälleen sopivasti kohdalleen pomppinut kimmoke, John Gibson eksyksissä ja kiekko pömpeliin. Toimittaja Väinö Hilanne oli lehden ensimmäinen toimittaja, ja hänen olemuksena tuli tutuksi laitilalaisille 41 vuoden työuran aikana. musta) SXXL (80€) 59 € ( 128-164 cm (70€) 55 € Lahjakortti! Vihtorink. Raahes yks kirjotta kolumnis Raahen murttel. Ol hyvä luumuja päärynvuas. Tänään ilmestyvän ensimmäisen nimi on Meidän Laitila & Pyhäranta. Mää ole ollu ain aamu-unine. Kului muutama viikko, ja maailmanhistorian ensimmäinen Laitilan Sanomat näki päivänvalon. Oma murtten o jääny 50-luvul, vaik mää sitä yritä koko aikka hianoste sanottunas päivittä, mut ko praakkauskavereist melkke kaik ova sama ikäkaut, nii samalt taval lauteerata. Hän kysys, et kinnaako. LS 18.2.2000.. Ei ainaka siivoma ruvet siäl. Mää ole virkune ja nälkkäne. Siihen, mitä omilla kotinurkilla tapahtuu ja miksi tapahtuu. [--] Vain muutamaa minuuttia myöhemmin samainen pääty näytteli ratkaisevaa osaa Saarelan neitsytmaalin syntymisessä. Marraskuussa tarjoamme näkökulmia paikallisiin aiheisiin Juuret –teemalla. Kisan voitti 4-vuotias Jenna Salminen, joka ehdotti sekarotuisen maskottikoiran nimeksi Saku Sanomaa. Sote rokottaa Laitilaa ja Pyhärantaa Poutapäivä Janne Riikonen Koko perheen vaatetalo LAITILA Keskuskatu 18, p. Siit mää välil kiukustu nii kovaste, et melkke menen pois ittestän. Laitlas pit pesul men alakerttaha. toimitus@laitilansanomat.. Laitilan kunnantalossa kokoontui tammikuussa 1925 joukko herroja, jotka päättivät perustaa sanomalehden. Neanooran tiloissa) TORSTAINA 11.12. Tiistai 9.12.2014 . Jos hänel o josta asiast huamautettava, nii hänel ei piissa, et sano siit kerra, vaa närpyttä ko pystykorv kotopihal. Flikan tiurak ei ollu kuulustellu lainka, mitä hänel ite olis ollu asiast sanomist. TÄST KULMAST . . Kyseessä oli kahden vuoden määräaikainen virka, mutta Sulkko purki Muukkosen virkasuhteen jo koeajalla lokakuussa 2018. Ladalajike tek ensmäise kerra pääryni. 20 VUAT SIT . viikko 50 . Kirjoittaja on eläkkeellä oleva biologi, joka on kotoisin Laitilasta. Oma murtten o jääny 50-luvul, vaik mää sitä yritä koko aikka hianoste sanottunas päivittä. Hän ei ollu i h a t y y t y väine saamahas kohteluhu. 11, puh. Islandersin synkkä vaihe sai jatkoa Avalanchea vastaan. Sen tähre mää ymmärrä, et ei ol Plari lukkijoillaka helppo tämse tekstin kans. Veikkaan, että hän nostaisi peukkua kannustuksen merkiksi. Mää ole kulken sementlattial koko ikän paljan konte. Välil se sentä plara tapletilt Kukoaskela erel-sivusto ja yrittä lukki mul Laitla murttel, mitä ihmise ova sanonu. Isä moites: ”Sää se ole joka ehto makos hossis. Lehden tehtävä on jakaa tietoa, mutta parhaimmillaan se saa liikkeelle myös tunteita. Jatkoaika.com 20.2. Sanotti puut ostettaes, et teke isoi ja makkio. Jatkoaika kokosi yhteen kierroksen onnistumiset, alisuorittamiset sekä joukkueiden suurimmat sankarit. . Käve Ruukis fysioterapeutil leikatu konti kontrollis. Eija Eskola-Buri eija.eskola-buri@laitilansanomat.fi Väinön jalanjäljissä Lehden tarjoama yhteisöllisyys on kuin superliima. Lehden tarjoama yhteisöllisyys on kuin superliima, joka kestää sukupolvesta toiseen
– Laskentamalli vaihtuu mitä todennäköisimmin oikeudenmukaisemmaksi, hän uskoo ja perustaa väitteensä puhelinkeskusteluihin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kanssa. – Onneksi vaalit ovat vielä edessä, Sarilo huokaa. – Veljeni Harri pyörittää vaimonsa kanssa yläkerran kirpputoria ja me vastaamme Marjan kanssa alakerran toiminnasta. Haku huhtikuussa sähköisesti Timmi-sovelluksessa. Jatkuva haku siihen tarkoitetulla lomakkeella ajalla 1.3.–22.11. Kiinteistö on myös meidän nimissämme, Jari Seikola selventää. . ASKO TANHUANPÄÄ Kaupunki tukee paikallista nuorisotoimintaa – avustuspotti vielä arvoitus Solina Saarikoski Laitilan kaupungin talousarvioon on varattu nuorisotoimen avustuksiin yhteensä 15 000 euron määräraha. Näin rauhoittelee Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio hallituksen esityksen ja siihen sisältyvän laskelman tultua julkisuuteen. Jari Seikola on jo asentanut ensimmäiset pistokepaikat Kasitorin kupeeseen. Veroprosenttia voisi jälkeen pudottaa päätetystä 21,5:stä 2,3:lla 19,2:een. JUHANI MARTTALA Hallituksen ehdotus sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi tietäisi toteutuessaan Laitilalle reilun kahden miljoonan euron vuotuisia lisämenoja. Vielä siis ei tiedetä, minkä verran nuorisotoimen perusja kohdeavustuksiin varatusta 15 000 euron kokonaissummasta tilakuluavustus lohkaisee. KOHDEAVUSTUSTA voi puolestaan hakea jatkuvana hakuna maaliskuun alusta lähtien 22. . – Olemme saaneet vielä virallista vahvistamista odottavan epävirallisen tiedon, että kattojärjestö olisi lopettamassa kokonaan Laitilan Taitokeskuksen toiminnan kuluvan kevätkauden jälkeen. Avustusta voivat hakea laitilalaiset nuorisoyhdistykset, rekisteröimättömät yhdistykset ja nuorten vapaille toimintaryhmille, jotka edistävät nuorten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja. Määrärahaa jaossa enintään 5 000 euroa, yhdelle toimijalle maksimissaan 1 000 euroa.. (02)-588 8900 . toimitus@laitilansanomat.. . Lautakunta oli Laihosen kanssa samaa mieltä siitä, että ehdot rakennusluville eivät täyty yläkerrosten osalta, ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen aiheettomana. Työryhmällä on tiettävästi esittää pari muutakin vaihtoehtoa, joissa kustannusten jakaantuminen on huomattavasti tasapuolisempaa. – Olemme käyneet myymässä Kasitorin tuotteita myös karavaanarien hallinnoimassa Rairannassa Uudessakaupungissa. Kasitori on tarjonnut myyntipaikan etupäässä paikallisille tuottajille, Seikolan mukaan kaikkineen kymmenkunta tilaa toimittaa torille omia tuotteitaan myyntiin. Uusikaupunki hyötyisi uudistuksesta lähes 2,7 miljoonaa eli 173 euroa asukasta kohti laskettuna. Kasitorin avajaisia vietettiin kesällä 2018. Eli minkä verran leikataan perusavustusta ja minkä verran kohdeavustussummaa, Mantere jatkaa. Kohdeavustus on tarkoitettu nuorten hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja edistäville Laitilassa toimiville nuorisoyhdistyksille, rekisteröimättömille yhdistyksille ja nuorten vapaille toimintaryhmille. Sieltä on tullut paljon hyviä suhteita, paljastaa Seikola. PERUSAVUSTUSTA voi joka tapauksessa hakea huhtikuussa ja avustusten jakamisesta päättää sivistysvaliokunta viimeistään kesäkuun kokouksessaan. Kaupungin omistamassa Anttilan talossa toimivat Taitokeskus ja 4H-yhdistys olivat anoneet tilakuluihin avustusta sen jälkeen, kun kaupunki oli päättänyt laittaa Anttilan talon myyntiin. Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Kustavissa menot sen sijaan pienenisivät. Valiokunta nimittäin päätti tuolloin, että nuorisotoiminnan avustuksiin varatusta määrärahasta lohkaistaan 6 000 euroa Taitokeskus Laitilan ja Laitilan–Pyhärannan 4H-yhdistyksen tilakuluihin. Yläkerroksiin ei pääse esteettömästi. (02)-588 8900 . Ensimmäisenä kesänä pistokepaikkoja on kymmenen ja vaimonsa Marjan kanssa Kasitoria isännöivän Jari Seikolan mukaan niitä voidaan lisätä tulevaisuudessa, jos tarvetta ilmenee. Seikolan tilalta tiskille tulevat kananmunat, perunat ja herneet. Avustusta voivat saada rekisteröidyt yhdistykset tai seurat, joiden ydin on nuorisotoiminnassa. . . Paine veroprosentin nostoon 20,5:stä olisi 1,9 prosenttiyksikköä. Siksi siihen liitetty laskelma kustannusvaikutuksista oli täysin alustava. Kohdeavustusta myönnettäessä arvioidaan hakemusten perusteella, miten toiminta tai tapahtuma vaikuttaa laitilalaisiin nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa. – Vielä ole päätetty, miten tilakuluavustus vähentää tuota nuorisotoimen avustusten 15 000 euron määrärahaa. Mikäli tämä valitettava tieto pitäisi paikkaansa, niin tietenkään Taitokeskus ei Laitilan toimintaan tarvitse tiloja eikä siis niiden vuokraan kaupungin tukeakaan, selvittää vielä auki olevan asian taustoja nuorisotoiminnasta vastaava nuoriso-ohjaaja Noora Mantere. Avustuksen myöntämiseen vaikuttaa esimerkiksi toimintaan osallistuvien lukumäärä, toiminnan monipuolisuus, yhdistyksen toimintakertomus ja -suunnitelma sekä hyvä talouden hallinta. Kohdeavustus . JUHANI MARTTALA Laitilan rakennuslautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen, jonka Sakari Muuvilan perikunta teki rakennustarkastaja Timo Laihosen päätöksestä evätä rakennuslupa kahden maatalousrakennuksen yläkerran muuttamisesta näyttelytiloiksi. Kustavin jälkeen vakkasuomalaisista kunnista eniten voittaisi Vehmaa, jossa menot vähenisivät 393 00 euroa, mikä asukasta kohti laskettuna on 304 euroa. Uusikaupunki hyötyisi uudistuksesta lähes 2,7 miljoonaa. Vakka-Suomessa raskaimmin uudistuksesta kärsisi Taivassalo, jolle lisälasku olisi asukasta kohti laskettuna 266 ja yhteensä 448 000 euroa. Alkion mukaan esitys julkistettiin ennen kuin rahoitusmalleja pohtiva työryhmä ehti saada työnsä valmiiksi. – Sikäli tällainen palvelu on helppo järjestää, että Kasitorilla on valmiina niin vessat kuin suihkutilatkin ja halutessaan sieltä saa myös aamiaisen ja kaiken lisäksi taatusti tuoreet elintarvikkeetkin mukaan, korostaa Seikola. Laskelma pohjautuu vuosina 2011–2013 toteutuneiden sosiaalija terveysmenojen keskiarvoon, jotka Laitilassa olivat hiukan vajaat 26,9 miljoonaa euroa. . Toukokuussa ollaan Seikolan mukaan auki viikonloppuina, mutta kesäkuun alusta jo päivittäin. . Määrärahaa jaossa enintään 10 000 euroa. Lisää maksamaan joutuisi vakkasuomalaisista kunnista myös Pyhäranta ja Taivassalo. Avustuspotista 10 000 euroa on korvamerkitty nuorisotoiminnan perusavustuksiin ja 5 000 euroa puolestaan nuorisotoiminnan kohdeavustuksiin. Tosiasiassa julkiseen hakuun tarkoitettu avustuspotti jäänee tätä pienemmäksi sivistysvaliokunnan tammikuussa tekemän päätöksen vuoksi. . toimitus@laitilansanomat.fi www.laitilansanomat.. com -sivustolle. TILANNE on kuitenkin tammikuun päätöksen jälkeen mutkistunut, ja nuorisotoimen avustuksina jaettujen eurojen määrä on toistaiseksi arvoitus. . Maksuosuus puolestaan on laskettu vuoden 2012 lopun asukasluvun, asukkaiden ikärakenteen ja heidän sairastavuutensa perusteella. – Karavaaniparkkia alettiin suunnitella puhtaasti yleisön pyynnöstä eli tästä ohi ajaneet karavaanarit ovat tulleet kertomaan sen tarpeesta. TULEVANA kesänä Kasitorilla on Jari Seikolan mukaan uutta ainakin pellolla järjestettävä lentopalloturnaus. Perikunta haki rakennuslupaa kahden kanalan ja vilja-aitan muuttamisesta näyttelytiloiksi, jollaisina niitä on jo ehditty käyttää. . Näyttelytiloihin täytyy päästä esteettömästi Rakennuslupa evättiin Kasitorille avataan ensi vappuna karavaaniparkki Asko Tanhuanpää Laitilan Untamalassa, nimensä mukaisesti aivan vilkkaan Kasitien kupeessa toimivan Kasitorin tarjonta laajenee tulevana kesänä, kun matkailuautoilijoille ja -vaunuilijoille tarkoitettu karavaaniparkki otetaan käyttöön vappuna. Perusavustusta voidaan myöntää nuorisotoiminnan piirissä toimivien rekisteröityjen yhdistysten tai seurojen perustoiminnan tukemiseen. Eeva Suojanen Jukka Alkio uskoo laskentamallin muuttuvan oikeudenmukaisemmaksi. Asukasta kohti laskettuna lisätarve on 240 euroa. Laitilan laskennallisiksi menoiksi on siten saatu hiukan runsaat 28,9 miljoonaa euroa. . . www.laitilansanomat.fi puh. 6 000 euron avustuksella niiden on määrä hankkia itselleen korvaavat toimitilat. Yhdelle toimijalle voidaan hakemuksesta myöntää avustusta enintään 1 000 euroa. Saattaa siis olla, että tilakuluavustus kohdistuukin vain 4H-yhdistyksen tarvitsemiin uusien tilojen vuokraan, eikä tällöin luonnollisestikaan olisi 6 000 euron suuruinen. Kesän ohjelmaan kuuluvat myös mobilistisunnuntai rompetoreineen ja tietysti terassitanssit. Laihonen myönsi luvan toiselle kanalalle, jonka yläkertaan johtaa myös pyörätuolille soveltuva ajoluiska. – Toimintaa pyritään kehittämään koko ajan ja hyviä vinkkejä otetaan ilolla vastaan, Seikola ilmoittaa. Sote-uudistuksesta Laitilalle 2 miljoonan euron lisälasku Terveydenhuollosta koituvat kustannukset uhkaavat kasvaa Laitilassa ja Pyhärannassa, jos sote-uudistuksen laskelmat toteutuvat. Maan hallituksella oli kiire saada lakiesitys eduskunnalle, jota se ehdittäisiin käsitellä ennen kevään eduskuntavaaleja. Hylkäämistä tukivat myös lausunnot, joita olivat antaneet invalidiliiton ja Turun kaupungin lakimiehet. Karavaaniparkki avataan samaan aikaan kuin torikin eli vappuna. – Esitetyllä rahoitusmallilla kuitenkin rangaistaan niitä kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Perusavustus . Pyhärannalle laskelma toisi 321 000 euron lisälaskun ja 0.9 prosentin korotustarpeen ensi vuonna 21,0:een nousevaan veroprosenttiin. puh. Maksimissaan jaossa on 15 000 euroa. Prosenttia pitäisi siis nostaa nyt päätetystä 20,75:stä 22,45:een. Jos se kuitenkin toteutuisi, johtaisi se väistämättä lähipalvelujen supistumiseen. Jaakko Louhivuori . Meille oli yllätys, että Laitilassa ei ole ollut missään muualla vastaavaa taukopaikkaa matkailijoille, Jari Seikola selvittää. Asukasta kohti summa on 146 euroa. . Perusavustusta haetaan huhtikuussa ja matalan kynnyksen kohdeavustusta maalis–marraskuussa. . Sarilo pitää uudistusta pienille kunnille välttämättömänä, koska niiden rahkeet eivät riitä kasvavien haasteiden kantamiseen. ” Vakuutukset puh. KASITORI toimii Elsilän tilan vanhassa kivinavetassa, jonka Seikolat ostivat syksyllä 2017. Avustuksen myöntämiseen vaikuttaa myös muun muassa yhdistyksen toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä sen toimintaan osallistuvien lukumäärä. Veroprosenttia sillä voisi vähentää 1,1:llä 20,75:stä. Toiminta voi olla yksittäinen tapahtuma, retki, leiri tai projekti. . Kustavissa menot pienisivät eniten koko läntisellä sote-alueella, joka ulottuisi Varsinais-Suomesta Vaasaan. Arto Takala Kenenkään ei ole syytä mennä laskelmasta paniikkiin. marraskuuta saakka. Myös apulaisoikeusasiamiehen päätös liikkumisesteettömästä rakentamisesta on samansuuntainen. Museovirasto kunnosti navetan arkeologiakeskukseksi vuonna 2002, mutta toiminnan pikkuhiljaa hiipuessa se ajautui 15 vuotta myöhemmin myyntiin huutokauppa. Kustavissa vähennys olisi asukasta kohti laskettuna 743 eli yhteensä 248 000 euroa. – Miten niin hyvästä asiasta kuin sote-uudistus voidaan tehdä noin surkea esitys, ihmettelee puolestaan Pyhärannan kunnanjohtaja Pauliina Sarilo. Kuntaliitto puolestaan on laskenut, että kyseisellä laskentamallilla toteutettu sote-uudistus aiheuttaisi Laitilalle 1,7 prosenttiyksikön korotustarpeen veroprosentin hintaan. 02 838 5599, Ajoneuvovahingot 02 838 5432, Omaisuusvahingot 02 838 5531, Henkilövahingot 02 838 5526, Matkahätäpalvelu +358 80004531 . Kuntajohtajat eivät usko rahoitusmallin toteutuvan Pauliina Sarilo ihmettelee, miten hyvästä asiasta saadaan niin surkea esitys. Uudistuksen tavoitteena piti olla tasapuolisten palveluiden takaaminen eri kuntien asukkaille, mutta tällaisenaan sillä ainoastaan ajetaan kuntia liitoksiin. Toisen kanalan ja viljaaitan osalta rakennusluvat myönnettiin vain alakerroille, jotka sijaitsevat maan tasalla
. JUUSTOHAMPURILAISEN, RANSKALAISET JA JUOMAN 0,4 L) (8,00) (8,00) (9,00) (6,00) (7,00) (7,00) (6,00) (8,50) 7 00 KERROSATERIA (SIS. helmikuuta 2020 4 Laitilan Sanomat Tiedustelut ja ilmoittautumiset 854 400, 0400-726 028, 050-300 9983 tai kurssin alussa. 2.3.2020 saakka. Vt. Hallitus ei ollut päätöksestä yksimielinen. Kantelun tehnyt valtuutettu Pauli Laivo (kesk) valitti tuomiosta oikeudenkäyntikulujen osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. kunnanjohtajana toimivan Harri Hiitiön valinnasta tehtiin kantelu hallinto-oikeuteen, joka linjasi, että valtuuston on suoritettava kunnanjohtajan valinta uudelleen. JUOMAN 0,33 L isot ranskalaiset LIHAPIIRAKKA NAKILLA JUUSTOHAMPURILAINEN + RANSKALAISET KERROSHAMPURILAINEN + RANSKALAISET KERROSHAMPURILAINEN + RANSKALAISET PITAKEBAB JUUSTOATERIA (SIS. Pyhärannan valtuuston seuraava kokous on merkitty 9.3. . tulee kiire, Lahtonen lisää. . Seuraa meitä Instagramissa. Hiitiön ollessa jäävi kohdan esittelijänä toimi kunnanjohtajan 1. . . 2.3.2020 saakka. Rakennustarkastaja Olli Lahtosen mukaan kunta valmistelee parhaillaan tarjouskyselyitä moduuliratkaisuista. Kuponki voim. Perjantai 21. Tervetuloa Laitilan Autogrillille! ilomäentie 1, Laitila Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli Autogrilli 5 50 5 50 7 00 5 00 6 00 6 00 4 50 6 00 3 50 mAKKARAPERUNAT, ISOT RANSKALAISET NAKEILLA, ISOT JÄTTIFATIATERIA SIS. Puonti toimi kunnanjohtajavalinnan aikaan valtuuston puheenjohtajana ja hänen menettelyvirheensä oli syy siihen, että kunnanjohtaja täytyy valita uudelleen. Pyhärannan kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tämä päättäisi kunnanjohtajan valinnasta jo seuraavassa kokouksessa, koska korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehty valitus koskee ainoastaan oikeudenkäyntikuluja. . 2.3.2020 saakka. Taustalla on LounaisSuomen aluehallintoviraston lähettämä kuulemiskirje, jossa kunnalle annettiin 14.4. . Kuponki voim. 2.3.2020 saakka. Kuponki voim. Huttelan esitys kaatui äänestyksessä 5–2. Esitys hirsipäiväkodin rakentamisesta ja aluehallintoviraston kanssa neuvottelemisesta kaatui äänin 5–2 Kunnanjohtajan valinta mahdollista jo seuraavassa valtuuston kokouksessa Hanna Hyttinen Pyhärannan valtuusto päässee valitsemaan kunnanjohtajan uudelleen jo seuraavassa kokouksessa. . Kuponki voim. Helka Huttela (kesk) esitti, ettei kunnanhallitus vie asiaa vielä valtuustolle, koska sen käsittely on edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa kesken. kunnanjohtaja Harri Hiitiön tekemää pohjaesitystä kannattivat Mauri Helminen (kok), Jukka Heinonen (sd), Mervi Puonti (kok), Markku Poskiparta (sd) ja Teija Valmunen-Karru (kok). 2.3.2020 saakka. 2.3.2020 saakka. 2.3.2020 saakka. anni Pyhäranta päätti hankkia siirrettävät väistötilat Ihoden päiväkodille Hanna Hyttinen Pyhärannan kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen hankkia Ihoden päiväkodin uusiksi väistötiloiksi siirreltävän moduuliratkaisun. Asiasta äänestettiin ja Huttelan esitys kaatui äänin 5–2. Kuponki voim. Jyrki Nurmi (Yhteinen Pyhäranta) kannatti Huttelan ehdotusta. Esittelijän pohjaesitystä kannattivat Mauri Helminen (kok), Jukka Heinonen (sd), varajäsen Sinikka Pirttinokka (kok), Markku Poskiparta (sd) ja Teija Valmunen-Karru (kok). Lahtosen mukaan kunta pyrkii siihen, että väistötiloista on vähintään sopimus solmittu avin asettamaan määräaikaan mennessä. Valittajan oikeudenkäyntikulut määrättiin kuitenkin hänen itsensä maksettaviksi. Kuponki voim. Kuponki voim. 2.3.2020 saakka. JUOMAN 0,33 L mAKKARAPERUNAT, PIENET LIHAPULLAPERUNAT, ISOT LIHAPULLAPERUNAT, PIENET (8,00) (6,00) (8,00) (6,00) Autogrilli Kuponki voim. – En näe oikein muutakaan vaihtoehtoa, Lahtonen sanoo. . . sijainen talousjohtaja Jukka Haapala. 2.3.2020 saakka. . KERROSHAMPURILAISEN, RANSKALAISET JA JUOMAN 0,4 L) (9,50) 2 00 (4,00) (5,00) 6 50 4 50 5 50 4 50 MAKKARAPERUNAT, ISOT SIS. . 2.3.2020 saakka. 2.3.2020 saakka. asti aikaa järjestää kaksiryhmäiselle päiväkodille uudet väistötilat. . 2.3.2020 saakka. Kuponki voim. 2.3.2020 saakka. Lahtonen arvioi, että väistötilojen tarve olisi puolitoista vuotta eli sen aikaa kuin uuden 30-paikkaisen päiväkodin rakentaminen kestää. Lisäksi hallitus vastasi korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että sen näkemyksen mukaan kunta ei ole velvollinen korvaamaan Laivon oikeudenkäyntikuluja. Parakkipäiväkoti tullaan näillä näkymin sijoittamaan koulun kentälle. Kunnanhallituksen jäsen Helka Huttela (kesk) teki vastaehdotuksen, että kunta rakennuttaa Ihodeen hirsipäiväkodin ja neuvottelee aluehallintoviraston kanssa väistötilojen tarpeesta. . Kuponki voim. . Kuponki voim. 2.3.2020 saakka. Pirttinokka toimi Mervi Puontin (kok) varajäsenenä tämän ollessa asianosaisena jäävi. Kuponki voim. . . – Siihen, että väistötilat olisivat valmiina 14.4. Kuponki voim. Pyhärannan vt. Kuponki voim. Kuponki voim. 2.3.2020 saakka. Vihtorinkatu 11 Tervetuloa! Mopo-, MPja HA-kurssit Maksun voit suorittaa myös osamaksulla. Jyrki Nurmi (Yhteinen Pyhäranta) kannatti Huttelan esitystä. Koska hirsipäiväkodin rakennusaika olisi 30-paikkaista päiväkotia lyhyempi, kunta voisi Huttelan esityksen mukaan kysyä aluehallintovirastolta, voitaisiinko väistötilat siksi aikaa sijoittaa koulun tiloihin. Kuulemiskirjeessä ilmoitettiin myös, että aluehallintovirasto harkitsee 100 000 euron uhkasakon asettamista, mikäli kunta ei järjestä uusia tiloja
Laitilan Sanomat 5 Perjantai 21. helmikuuta 2020
Lähetä se Räpsäyspalstallemme Räpsäys Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää LAITILA Pyhäranta +5 +5 +5 +4 +5 6 Tänään Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:58 17:36 07:14 18:20 Lauantai +6°C 8 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:55 17:39 07:11 18:23 Sunnuntai +6°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:52 17:42 07:08 18:25 Maanantai +3°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:49 17:44 07:06 18:28 Tiistai +5°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:46 17:47 07:03 18:30 Wiinajuomise halu Ne on täsä, tiärättäk, käynk kimppu nii narrik ko herra ja räkyttänn: koetast ny ottap pän kättes jälk kerra! Hywäll syyll mnää kyll ole heill selittänn ja wastan: harwa muukka ova mnuu iällän pänna pläkkihin kastan. Kuva: Keijo Väänänen Pyhäranta. Ja sill tawall oo, ete tämä arwostelu ol liikka eik turha, kosk kerra see ainen tähren tapattuwa melkkiäst kaikk tappelu ja murha. Surkutelt täyty täll ammatill eläwä muntta miäsparkka, sill ett pahemppi roistoi he on ko wääräwalantekkiät taikk warkka. Kuva: Raija Vainio-Kaila. Kaikkiin kirjoituksiin, myös nimimerkillä kirjoitettuihin, on liitettävä toimituksen tietoon kirjoittajan nimi ja yhteystiedot. Ilma selittämät teil kumminki oo jokattel tiätty, mill astel tämä lainkunnioittamine oo wiätty. Ja ko munt kertta näke, kui hywi owa ottan isomilt opi jo hiukan toisell kyynäräll olewap pojanklopi ja suakka antteks myäs osittaisi wanhema naise ja flika, nii wäkisinki pane miättimä, ett asiois on paha wika. . . Eik stää nykkä enä tiär oikke warmaks usku eik luatta, waikk net talwisist tarinoist jo kannassi mnuu kohtan kauna, nii ett on pare eten pist ittiän enä syhymäte sauna. Ko miähe owa tälk kertta mnuu haukutellu enemä, nii jos pistäiski jutu muutteks wähä heijä hommistas menemä. Semmost juanu miäst ei peljät waikk joutuki wuasiks waltio leippä, ko huntera waa ett kuis sais kättes puukon taikk seippä, ett sais ilma aihett lähimmäiseltäs henke ryästä ja ittes samal ikiajoiks pois ihmisten kirjoist syästä. Perjantai 21. Luulis yhtkaikk ett ihmise älyll warustett woi itep pittä määrä mitä nautintoainett sopi käyttä ja mikä käyttämätt jäärä, ja jollan kaunemall tawall woert toimitta ittelles huwi, sill ett kyll juapun jokatapaukses oo nähtäwäks ilkkimppi kuwi. Munen kööhäsakkin perhes äite lapslaumas pualest huakka, kote isä juamisen tähren tahr kaikimp päiwin saarp pööräll ruakka. Kyll muni semnenki naine, kote koht tarwitt toimentulu surra saa miähes wiinahimon tähre itki ja hammastas purra. . Älkkä luulkko, et on tarkotus miähil mittä ylistys soitta, sill ett wäkisinki mnuu nykyaja miäst ajatelles paha tuul woitta. Ja ajatelkkast juamarin perhes piänte lasten kehittywi miäli, ko isä ussen tlee kottikk kiromall ja pitelemälp piäli. Suur osa miähist oo rehelisen tyän teo jättänt taaha, ja nys see sia roju, taikk pirtu kaupitte ja laaha. Ihmetelt täyty, kote miähill torestas ol niimpali järkki, ett oman kunnias säilyttämine olis see werran tärkki, ett he häppesik kuulumast juapottelioitte sakki ko muitten pahantekijöitten tawall rikkova laillist lakki. VAARIN PAKINA . Voit lähettää toimitukseen postia verkkosivujen kautta, WhatsApp -viestillä numeroon 050 4758787, sähköpostitse toimitus@ laitilansanomat.fi tai osoitteeseen Laitilan Sanomat, Vihtorinkatu 5, 23800 Laitila. Onkin täsä waimihmisist ja heijä ”muureistas” puhutuks tullu, nii ett jos wiäl jatkais niin tarwittis oll hiuka hullu, sill ett kukas stää järjisäs menis heijä wihohis suoatta. Saitko hyvän kuvan. Oikke wakawisan ole munt kertta miättiny sitä: kuit tämäaikkane miäs enä lainka ittiäs miehen pitä. Niinkon tiärätt piräis Suames wallitteman täys kialtolaki, nii ett tääl tarwittis oll olemattomim räöhäwä miässaki. Laitilan Vaarin pakinoita 8.5.1925 Suur osa miähist oo rehelisen tyän teo jättänt taaha, ja nys see sia roju, taikk pirtu kaupitte ja laaha. Sill ett torentott hän wähitelle alka jo ollas senkaltanen kalu, ete muut ominaisut olt täörelist, ko wiinajuamise halu. Mutt kon tätä pahett wast oo niin munta laakki nuristu, tuhani puhei piretty ja saroi saarnoi suristu, ja ei hiukkaka ol niist kaikist ollu appu, niin paras oo, ett ruppe orottama wiäläki werisemppä wappu. RÄPSÄYS Nyt on vikaa peilissä tuuminee joutsen. helmikuuta 2020 6 Laitilan Sanomat Laitilan Sanomien yleisönosasto Nakotta sanno -palsta on tarkoitettu lukijoiden mielipiteille ja kuville. Sill ett tyhjän kaiku täsä wanha miähe wakawaki warotus ja näyttä ett tään tähren koko Suamen peri yhteinen turmio ja karotus
MEIDÄ N LAITILA & PYHÄR ANTA
. . 1969 . Martti Perävainio valitaan toimitusjohtaja-päätoimittajaksi. Merkissä on tunnistettavissa koveli, lehden sivu tai paperitai filmirulla. LAITILAN LIIKKEEMME PALVELEE PIDEMPÄÄN – KLO 19.00 ASTI! ILTATARJOUKSET klo 17-19 välisenä aikana: -tuotteet -25 % Arvontaa Kaikista norm.hint. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Ilpo Tarjamo. Irtonumero 1,60€ Perustettu 1925 www.laitilansanomat.. Perjantai 21. . Se on suunnitellut taiteilija Jari Nordman. . 1939 . Kirjapainohallissa painetaan Laitilan Sanomien lisäksi Vakka-Suomen Sanomia ja Uudenkaupungin Sanomia. Väliaikaiseksi toimittajaksi nimitetään Väinö Hilanteen poika, Erkki Hilanne. 1992–1993 . . 1932 . 1990 . Vastavaaksi toimittajaksi valittiin Aarne Kauppila, toimittajaksi Väinö Hilander (Hilanne) ja taloudenhoitajaksi Anton Runman. . 1970 . viikko 50 . tuotteista -10 % Osallistu arvontaa n apteekis sa! Voita Iittalan Taikamukeja tai Omron verenpa inemittari! Jump-Sport Joulun toivelahjat Jumpista saunatakki miehille, sininen Iso kylpypyyhe 70x140 cm hh (80€) 68 € (35€) 28 € p S e ”oloasu” (värit: sin., pun. KLO 10-19 LAUANTAINA 13.12. toimitus@laitilansanomat.. Myös sivujen valmistus eli taitto siirtyy sähköiseen aikakauteen. . . . . Laitilan Sanomat siirtyy painettavaksi Plari Oy:n uuteen lehtipainoon, joka on rakennettu lehden toimitilojen yhteyteen. . . 856720 OUTLETPÄIVÄT PALJON VAATETTA KOKO PERHEELLE! PERJANTAINA 12.12. 1967 . . Lehdessä julkaistiin rintamalla taisteleville osoitettuja kirjoituksia, mutta myös sotilaiden tervehdyksiä kotijoukoille. 1966 . 1992 . 1974 . 1.12. Lehti alkaa ilmestyä kaksi kertaa viikossa. . Viime viikolla julkistetut sote-laskelmat kohtelevat Vakka-Suomen kuntia eri tavalla. avoinna olleeseen toimittajan ja konttorinhoitajan tehtävään valitaan Ilpo Tarjamo Uudestakaupungista. Laitilan Sanomien perustamiskokous kunnanhuoneella 18.1. 1973 . . 1985 . julkaistiin Laitilan väestönsuojelukeskuksen kuulutus sotavalaistukseen siirtymisestä. . Alkuaikojen uutisja juttuaiheita olivat mm. KLO 10-14 VIHTORINKATU 1 (ent. . Toimitus muuttaa Matkatalon tiloihin keskustaan. Pilppula, Albert Isotalo (Kaila), Kustaa Salovaara, Viktor Ahlqvist, Antti Eerola, Kosti Rantanen, Arvo Pihanperä, Axel Waldstedt, Martti Nilsson (Iso-Puonti) ja Aarne Kauppila. musta) SXXL (80€) 59 € ( 128-164 cm (70€) 55 € Lahjakortti! Vihtorink. Lehti alkaa ilmestyä kolmipäiväisenä 28.10.1985. 11, puh. 1968 . Perustajäsenet: Santeri Lännistö, Anton Runman (myöhemmin Ruumen), J.Erl. . 31.12. Lehden perustamisesta lähtien, 41 vuotta, Laitilan Sanomissa toimittajana työskennellyt Väinö Hilanne kuolee. Sote rokottaa Laitilaa ja Pyhärantaa Poutapäivä Janne Riikonen Koko perheen vaatetalo LAITILA Keskuskatu 18, p. . . Lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyy 500 kappaleen painoksena 30.1. Laitila ja Pyhäranta ovat häviäjiä, jos laskelmat toteutuvat suunnitelulla tavalla. Lehden konttori ja toimitus sijaitsivat kunnantalon yläkerrassa. . Laitilan Kustannus ajautuu lamavuoden 1992 lopussa konkurssiin. Tiistai 9.12.2014 . . Toimitus muuttaa omiin, uusiin toimitiloihin Keskuskadulle. Plari Oy (kolmen lehden yhteinen lehtipaino) ostaa Laitilan Sanomien julkaisuoikeudet . . . 1986 . . helmikuuta 2020 8 Laitilan Sanomat 1925 . . lehdessä oli juttu ensimmäisistä sankarihautajaisista Laitilassa. . . Talvisota syttyi 30.11.1939 . Laitilan Sanomain Säätiö päättää kokouksessaan perustaa Laitilan Kustannus Oy:n, josta tulee Laitilan Sanomien kustantaja vuoden 1967 tammikuussa. Koveli on entisajan työkalu, jota on käytetty muun muassa puulusikoiden kovertamiseen. 95 vuotta paikallista tiedonvälitystä. Kesäkuussa 1993 päätoimittajana aloittaa Eija Eskola-Buri. 1938 . Talvisota ja sitä seurannut jatkosota näkyivät lehden sisällössä monella tavalla. Jussi Vaajasaaren piirtämä pilakuva Jussitus alkaa ilmestyä. N:o 95 Kaunosieluinen opettaja HELENA KLEEMOLA Itsenäisyysjuhlissa runsaasti väkeä ” Poliisi tekisi mainion tilin, jos tulisi keskustaan pysäyttelemään pimeässä polkijoita 0210 TÄNÄÄN 8 10 5 9 Karjurock Vuoden Vakkasuomalainen Asuntovaunukiista oikeuteen 6 Kaduntallaaja, Nakotta sanno 3 . ”Hilanteen hillittyyn, sävyisään suhtautumiseensa ovat asiakkaat toimistossa käynneillään tottuneet ja leppoisa, monesti leikillinen äänenkäyttönsä puhelimitse asioiville on vuosien mittaan muodostunut tutunomaiseksi ja kiintoisaksi” (muistokirjoitus Laitilan Sanomissa 5.8.1966.) . Siinä voi nähdä myös kukon kiekaisevan. Paikallislehdessä jaettiin tietoa siitä, miten asevelvollisten ja palveluksessa olevien reserviläisten omaiset voivat hakea avustusta valtiolta. 856 760 Palvelemme SU klo 12 . . Lehden toimittaja Väinö Hilander hoiti myös naapurihuoneessa sijainnutta kunnan kantakirjastoa. Toimitus muuttaa Laitilan Nuorisoseurantalolle Urheilutielle. Neanooran tiloissa) TORSTAINA 11.12. Laitilan Sanomien liikemerkki otetaan käyttöön. Onni Vihavainen aloittaa päätoimittaja-toimitusjohtajana. Lehden toimitilat siirtyvät Kotovainio-nimiseen kerrostaloon Sairaalatielle. Toimitus siirtyi kunnantalosta uuteen kirjastotaloon (Kustaa Hiekan lukutupa). . Jussi Nolpparista päätoimittaja. . . Lehti muuttuu takaisin kaksipäiväiseksi. . 1975 . . Laitilan Sanomat alkaa tehdä uutisia Laitila TV:lle 1988 . . . . Kolmas numero oli tabloidkokoinen viikonvaihdenumero Viikkovakka. . . 26.8. Lauri Kristian Relanderin valinta presidentiksi, Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen perustaminen, kunnalliskotikysymys, kansakoulujen vihkiäiset (Mm. Levikkialue käsitti heti alusta lähtien Laitilan lisäksi Uudenkirkon (nykyään Kalanti) ja Pyhärannan. . Kaariaisten, Salon, Mudaisten koulut), Sirppujoen perkaus, rakennusjärjestyksen laatiminen kironkylään, rautatieyhteyden rakentaminen Laitilaan, Laitilan kirkon vihkiäiset kolmen vuoden korjaustöiden jälkeen. 1984 . . Rakennus sijaitsi lähellä nykyistä kaupungintaloa. . Manuaaliset kirjoituskoneet korvataan tietokoneilla, ja tietokonepohjaiset tekstinkäsittelylaitteet tulevat toimituksen ja latomon käyttöön
. . . 95 vuotta paikallista tiedonvälitystä. . Sosiaalinen media on tullut vahvasti perinteisen median rinnalle. Toimittaja Arto Kanerva perustaa lehdelle omat www.sivut toisena paikallislehtenä Suomessa. 2020 . Facebookiin linkitetään verkkosivujen juttuja, toimittajat poimivat sieltä jutun aiheita ja saavat lukijoilta vinkkejä ja palautetta. Laitilan Sanomat muuttaa Vihtorinkadulle. 1997 . 2012 . Nykyään lehti näkyy myös Instagramissa. Aikajanan koonnut: Eija Eskola-Buri Lähteenä käytetty Kari Lehtisen Laitilan Sanomat 1925-1995 -historiikkia. Sitä voi lukea paperilta ja kännykästä. . Plari Oy:n kirjapaino lopetetaan ja lehti siirtyy painettavaksi Turun Artukaisiin TS-yhtymän lehtipainoon, jonka jälkeen värikuvat yleistyvät lehdessä. Laitilan Sanomat 9 Perjantai 21. Laitilan Sanomat on monikanavainen media. . . helmikuuta 2020 Vihtorinkatu 9A, Laitila 02 855840 • kaisa@kuvaputiikki.fi www.kuvaputiikki.fi Aidot lapsikuva t! 1996 . Laitilan Sanomat painatus siirtyy loppuvuonna Artukaisten lehtipainosta TS-konsernin Salon Lehtitehtaaseen. . . Digitilausten määrä kasvaa, mutta edelleen monet haluavat lukea sanomalehtensä paperilta. Tiistaina ja perjantaina ilmestyvän lehden lisäksi tilaajat voivat lukea uutisia myös muina päivinä lehden verkkosivuilta. 2019 . Laitilan Sanomat perustaa Facebookiin oman profiilin
Laitisen mielestä seurakunnan kannaltakin on hyvä välillä hakea ulkopuolista näkökulmaa asioihin. Tarinan mukaan Laitilassa nuorten miesten keskuudessa eli sanonta: ”Jos ei Osuuskaupasta löydy tyttökaveria niin sitten Talalta”. Uudistusmielinen kirkkoherra voi kahvilassa testata myös ideoitaan. Kysymykset ovat teräviä ja niihin toivotaan rehellisiä vastauksia. – Tiihosella käynti kuuluu aamuohjelmaani neljä, viisi kertaa viikossa. SIVISTYKSEN KEHTO. Kanssakäyminen on kahvilassa luontevaa. . Ossian ja Sanni Tala ryhtyivät isännöimään taloa vuonna 1912. LEHDESSÄ julkaistiin marraskuussa laaja, legendaarisen Talan kahvilan merkitystä paikkakuntalaisille valottanut artikkeli, jossa oli äänessä neljän sukupolven Talan kävijöitä. Vuonna 1989 he myivät kahvilan raumalaiselle Kontion leipomolle. Lähde: Laitilan Sanomat, Tiihosen Kahvilaja konditoria historiikki, Laitilan historia 1900-luvulla. – Kahvila on täällä vahva yhteisöllisyyden vahvistaja ja voimaannuttaja. . . OLLI SULIN SOLINA SAARIKOSKI Tässä talossa on toiminut kahvila keskeytyksettä 1900-luvun alkupäästä lähtien. Talalla pelattiin tuolloin myös shakkia, ja tämä perinne jatkui 1970-luvulle asti. . TALAN JENGI. Kirkkoherra kertoo tottuneensa jo Turussa pappina työskentelytapaan, jossa mennään ihmisten keskelle. – Erilaisia lehtiä lukemalla oppi, kuinka samasta asiasta voi tehdä monenlaisia juttuja. Laitilan Sanomien yleisönosastossa paheksuttiin kahvilan rappusilla hengailevia nuoria. . Noin 120vuotias kaffepaikka on Laitilan seuraelämän sydän, kohtaamispaikka, politiikan hermokeskus ja herkkusuiden keidas Kahvilassa hengailu vahvista yhteisöllisyyttä. Kahvilatoiminta oli loppunut elokuussa 2000 ja kiinteistön silloinen omistaja Touko Salonen etsi tyhjälle tilalle perinteen jatkajaa. GRAMOFONIA ja italoiskelmiä. Sellainen se onkin, paitsi että eihän se nyt ihan tavallinen ole. POLITIIKAN HERMOKESKUS. 1940–50-luvuilla Tala oli Lea Simulan mukaan lähinnä poikien kokoontumispaikka. . HENGAILU kahvilassa on sielunpaimenen mielestä suotavaa ja sallittua. Talan kahvilatoiminta vakiintui vuodesta 1925 alkaen, ja jatkui kolmessa sukupolvessa. Ossian Talan musta palttoo, knalli ja kävelykeppi olivat tuttu näky keskustassa. – Kun riittävän paljon epäilee, voi lipsahtaa uskon puolelle, Laitinen sanoo. Vuodesta 1919 Talalla toimi myös pieniä kauppoja, muun muassa Lisko&Aaltonen ja Hellen Stenroos. Pirkko Nieminen piti vuokralaisena kahvilaa yhdeksän vuoden ajan. ”Olin silloin pieni flikka ja pysähdyin ihmettä katselemaan”, hän muisteli. Leipuri Edvard Lundholm rakennutti taloon toisen kerroksen vuonna 1896. Tässä väki nauttii Jazzkukko-festivaalin konsertista. . Näin dramaattisesti päättyi 20 vuotta sitten julkaistu juttu Laitilan Sanomissa. Uusi kahvila avasi ovensa jo seuraavana vuonna, kun Tiihoset ostivat kiinteistön. Kylmemmällä ilmalla on kiva katsella televisiota, juoda hyvät pullakahvit sisällä, lämpimällä taas istua ulkona ja hengittää raitista ilmaa, joka on melko saastumatonta näin meillä maalla. Laitilan pitäjänneuvos Lea Simula (s.1926 – k. Kahvilaja leipomotoiminnassa ohjakset olivat Sannin käsissä. Kirkkoherra Petri Laitinen . Kahvilan viehättävillä tarjoilijoilla riitti kosijoita. Petri Laitinen, Johanna Luukkonen ja Jukka Alkio kuuluvat kahvilan vakiojengiin. Siellä tapaa eri-ikäisiä ihmisiä, ja siellä jutellaan monenlaisia ajankohtaisia asioita. MONI RAKKAUS on roihahtanut Talalla ja johtanut avioliittoon asti. Kansallis-Osake-Pankin pankinjohtajana toiminut Ossian Tala viihtyi kyllä kahvilassa, jossa hänen nähtiin usein tupruttelevat sikaria. Se oli mahtava asia sen ajan nuorille, ja kahvilan pitäjät olisivat ansainneet siitä stipendin, hän sanoi. Vihtorinkadulla pientä leipomokahvilaa Paakarin puotia pyörittäneet Veli ja Satu Tiihonen saivat jutun julkaisemisen jälkeen laitilalaisilta lukuisia yhteydenottoja, joissa toivottiin, että he avaisivat kahvilan Talan rakennuksessa. Talalle oli tilattu laaja kirjo lehtiä Kansan Uutisista Uuteen Suomeen. . Kun eduskuntavaalit lähestyvät, kansanedustajat jalkautuvat kansan pariin Tiihoselle. ”Ne menivät päähän kuin häkä, kuvaili Pertti Lehmuskoski Laila Kinnusen Lazzarellaa ja Kullervo Linnan säveltämää hittikappaletta, Ei kultainen nuoruus -valssia. 2000-luvun alussa se oli vaarallisen lähellä. Keskuskatu on hiljainen. Tässä jutussa on siteerattu näitä haastatteluja. Sen perustaja Alli Tiihonen oli unelmoinut pitkään leipäpuodista ja hän ehti antaa siunauksensa myös uudelle kahvilalle. Poliitikot saavat siellä asiallista kohtelua olipa puoluetausta mikä tahansa. Perheyritykseen kuului myös Vahantakana toimiva leipomo. Vuonna 1906 kuvatussa otoksessa vasemmalla seisoi Talan talon silloin omistanut Blomin kauppias-pariskunta. Keskuskadun kahvilan juuret ulottuvat 1860-luvulle asti. Laitinen vertaa kahvilaparlamenttia Turussa ja Kustavissa pyörineeseen epäilijöiden klubiin. 50-luvulla siellä soivat italialaiset ja suomalaiset iskelmät. Perjantai 21. Simula kertoi, että Sanni ja Ossian Tala olivat kaupungissa tunnettuja persoonia. Kahvila, joka vanhetessaan vain paranee: ainutlaatuinen paikka maailmassa. Lundholmin pakarituvasta Tiihosen kahvilaan . Asiasta ei tarvitse olla samaa mieltä. Kahvilatoiminnan alkuvuosina Talan äänimaailmaan kuului kaakeliuunissa palavien puiden rätinä, puheensorina ja gramofoni-musiikki. . Silloin puhuttiin Talan jengistä, joka erottui muista takeilla, joissa luki Queer Cattle, hurja joukko. Sitruunasolmu on yksi Tiihosen Kahvilan suosituimmista tuotteista. Nuoret vastasivat napakasti arvostelijoille: Tala ja sen rappuset ovat meille paikka, jossa tavataan kavereita. Se oli vuosituhannen vaihteen kynnyksellä iso puheenaihe, sillä se oli Laitilan ensimmäinen kaksikerroksinen rakennus. Tähän joukkoon lukeutui nuoruudessaan myös Hannu Stenholm, eläkkeellä oleva lukion rehtori. . Ensi vuonna Tiihosen kahvila ja konditoria on toiminut Keskuskadulla 20 vuotta. Talan ikkunat ovat pimeät. Tyhjään tilaan toivottiin kirjakahvilaa, nettikahvilaa, capuccino -kahvilaa ja ihan vaan tavallista kahvilaa. Tiihosen kahvila on suosittu kansanedustajien ja sellaisiksi aikovien näyttäytymispaikka. Rakennuksessa toimi alussa leipuri Edvard Lundholmin pakaritupa. Kahvila tunnettiin vuosikymmenien ajan Talan kahvilana ja yhä edelleen tämä nimi elää, vaikka nuoremmat sukupolvet puhuvat jo Tiihosesta. Jukeboxista kuunneltiin Juicea, Rauli Badding Somerjokea ja Hectoria 1970-luvulla. ”Flikat kurkistelivat uteliaina kaupan puolelta, keitä kahvilassa istui”. . Kike Elomaa tervehti Tiihosen kahvilassa Tarmo Laihosta ja Heimo Marttilaa. helmikuuta 2020 10 Laitilan Sanomat LA URI RAUT A VU OR I Keskustan wanha valopilkku yhdistää sukupolvia Eija Eskola-Buri Laitila ilman yli satavuotiasta kahvilaa olisi ankea paikka. Viime vuosikymmeninä kahvilasta on tullut suosittu kansanedustajien ja sellaiseksi pyrkivien keskuudessa. Kuka sytyttäisi valon. Hän arvostaa paikallisten tarinoita, jotka avaavat myös Laitilan menneisyyttä. Kuva: Viktor Auer, Turun maakuntamuseo (Laitila 1900-luvulla) VIKTOR AUER. Aarto ja Tuovi (Tupu) Talan jälkeen remmiin astuivat vuosina 1978 Eero ja Eeva-Liisa Tala. 2010) kertoi lehtijutussa nähneensä Talalla elämänsä ensimmäisen täytekakun 1930-luvulla. Järjestyshäiriöitä Talalla ei ollut, siitä piti Ossian Tala huolen. Ilmoitus Laitilan Sanomissa vuonna 1929. Hän ei tosin ole kahvilassa kirkkoherrana, vaan omana itsenään. . 1930–50-LUKU. . Se perustettiin miehille, jotka epäilivät vähän kaikkea, niin kirkkoa, kaupunkia kuin mediaakin. Viimeisin ministerivierailu on parin viikon takaa, kun valtiovarainministeri Katri Kulmuni piipahti kahvilassa. Pertti Lehmuskoski muisteli Laitilan Sanomien jutussa, että 1950-luvulla Talalla poltettiin tupakkaa. . . Me tiedämme nyt, että tarina päättyi onnellisesti. Tiihosen pihalla on viime vuosina kuultu kesäisin musiikkia. ”Kun isoon Boston-askiin eivät rahat riittäneet, ostettiin pieni”, hän kertoi. Ainutlaatuiseksi kahvilan tekee tämäkin asia: paikkakunnan kirkkoherra, kaupunginjohtaja ja eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja istuvat usein samassa pöydässä rupattelemassa Tiihosella kuntalaisten kanssa. Hän päätti kutsua paikallislehden mukaan pelastusoperaatioon. VUONNA 2000 lehtijutussa uskottiin, että kahvilalla olisi menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. . 1960-luvulla nuoriso kävi lukemassa Talalla sanomalehtiä
helmikuuta 2020 LA URI RAUT A VU OR I Keskustan wanha valopilkku yhdistää sukupolvia Tiihosella viihtyvät saman pöydän ääressä kuntalaiset, kaupunginjohtajat ja kirkkoherra. MARIA SUOMI 95 vuot ta MEIDÄ N LAITILA 1800-luvun lopusta alkanut kahvilatoiminta jatkui uudelle vuosituhannelle Tiihosen suvun ohjaksissa. Kuvassa Marja-Leena Vuorinen, Veli Tiihonen, Satu Tiihonen sekä sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjiksi siirtyneet Olli ja Niina Tiihonen sekä heidän lapsensa Felix ja Fidel. Talan kahvila on ollut vuodesta 2001 Tiihosen kahvila. Laitilan Sanomat 11 Perjantai 21. EIJA ESKOLA-BURI. Kaikki tuotteet valmistetaan omassa leipomossa Vahantakana
PILVIAN tyypillisimpiä asiakkaita ovat mainostoimistot, jotka laativat verkkosivuja omille asiakkailleen. Yksi, millä etenkin yritykset voivat vaikuttaa internetin käytön hiilijalanjälkeen, on turhasta datan keräämisestä luopuminen. Tavoite on vienyt Samia myös ulkomaille. 854160 Meiltä voit kerätä Cashbackiä! JonnaHannan monipuolisesta valikoimasta löytyy leikkokukkien lisäksi sisustustuotteita, lahjoja ja vaatteita! Tervetuloa tutustumaan! JonnaHannan monipuolisesta valikoimasta löytyy leikkokukkien lisäksi sisustustuotteita, lahjoja ja vaatteita!. YRITYS on perustettu Pyhärannassa, jossa perhe Niemi on vuosien varrella asunut useampaan otteeseen. – Kun olimme Logomossa, sieltä ei nähnyt ulos. – Tukea lähdetään etsimään siinä vaiheessa kun sille on tarvetta. Mainostaminen lehdissä, näkyvyys messuilla ja toimisto katutasossa ovat keinoja tulla näkyväksi myös internetin ulkopuolella. Espanjankieliset asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita kehitysalustastamme ja he arvostavat asiakaspalvelua, jota meiltä on saanut, Lotta kertoo. – Sami oli Tukholmassa viime syksynä Googlella puhumassa ja kertomassa kehitysalustastamme. Yandexilta löytyi vastaava palvelu kuin Googlella, joten Pilvia lähti selvittämään verkkokaupan perustamista asiakkaalleen. Sami Niemi vertaa nykyaikaista internetin käyttöä 1950-lukuun, jolloin ei mietitty yhtään sitä, kuinka paljon polttoainetta autot käyttivät. 0503309576 tai paivi.kiveinen@lailanet.fi RaikasKodista laadukasta ja luotettavaa siivouspalvelua yrityksiin ja koteihin. – Kyseessä on kotisivujen kehittämiseen tarkoitettu palvelunalusta, joka on tarkoitettu kotisivuja ammatikseen tekeville, Sami ja Lotta kertovat. Pilvian perustaja Sami Niemi on kotoisin Santtiolta, johon Niemet rakensivat hirsisen omakotitalon. Tällä hetkellä he asuvat jälleen Turussa ollakseen lähempänä yrityksen toimitiloja. Pyhäranta näkyy myös yrityksen some-kanavilla. PILVIALLA on neljä vuotta sitten kehitetty huipputeknologiaa edustava kehitysalusta, joka kiinnostaa asiakkaita sekä Suomessa että maailmalla. – Pyhäranta on meidän perheelle ja Pilvialle hyvin rakas paikka ja olemme siksi halunneet pitää Pilvia Oy:n pyhärantalaisena. LOTTA lisää, että myös ohjelmien striimaamisen ympäristövaikutuksesta pitäisi puhua enemmän. YKSI Pilvialle tärkeä asia on ympäristö. Meillä ei ollut yhtään käyttäjää Venäjältä, Sami kertoo. Jutun mukaan Suomessa suoratoistopalveluiden käytöstä tulee hiilidioksidipäästöjä 158 grammaa kilowattituntia kohden. Yle uutisoi viime kesänä suoratoistopalveluiden sähkönkulutuksesta. Lisäksi hän on ollut kaksi kertaa Pilvian nimissä New Yorkissa WordCampissa, Lotta kertoo. Mietimme pitäisikö meidän tarjota tukea espanjaksi tai kääntää meidän käyttöliittymämme espanjan kielellä, mutta totesimme, että kaikki selaimet kääntävät käyttöliittymät espanjaksi ihan automaattisesti, Sami kertoo. Nämä tuotteet ovat olleet osa Pilvian ja sitä edeltäneen Verkkohuone Oy:n liiketoimintaa jo perustamisvuodesta 2002 lähtien. Länsimaissa ja Aasiassa toimivalla Googlella ei ole mitään toimintaa Venäjällä. Asiakkaat antavat arvoa sille, että Pilvia tarjoaa asiantuntevaa apua ongelmiin. Myös asiakaspalvelu toimii ilman kielirajoja. Meillä on täällä Kerttulinkadulla ovi auki ja toimistoon voi poiketa. Sen sijaan ohjelmistopuolella tukea ei ole niin helposti tarjolla. – Kun käytämme internetiä, meistä ja tekemisistämme kerätään tietoa, jota käytetään markkinointiin. – Jotkut sivut ovat hyvinkin energiaa vieviä, mutta kun ne tehtäisiin hyvin, niin ne olisivat ympäristöystävällisempiä, Lotta sanoo. VAHVASTI virtuaalisessa maailmassa vaikuttavalla yrityksellä on kova kaipuu todelliseen maailmaan. PILVIA on myös perustanut isolle suomalaiselle pörssiyhtiölle verkkokaupan palvelinalustan Venäjälle. Sami Niemi lisää, että Wall Streetin markkinoille pyrkiminen on kirjattu Pilvian strategiaankin. Verkkokaupan perustaminen uuden toimijan kanssa onnistui lopulta sujuvasti. Se tuntuu jo ajatuksena tosi kivalta, Pilvian toimitusjohtaja Lotta Niemi kertoo. Perjantai 21. – Meillä on asiakkaita esimerkiksi Espanjassa. – En tiedä, kuinka paljon meidän tarpeillamme oli siihen vaikutusta. Sen rinnalla Pilvia tarjoaa digimaailman peruspalveluita, kuten sähköpostipalveluita, verkkotunnuksia ja palvelintilaa. My Climate -laskurin mukaan seitsemäntoista tunnin mittaisen jakson katseleminen aiheuttaa suuremman rasitteen ilmastolle kuin lentomatka Helsingistä Ouluun. Toimisto muutti sittemmin Turun Logomoon, mutta muutaman siellä vietetyn vuoden jälkeen Pilvian väki kaipasi jälleen lähelle ihmisiä. Internetissä maiden rajoilla tai edes käytössä olevalla kielellä ei ole niin isoa merkitystä kuin todellisessa maailmassa toimittaessa. LOTTA Niemi on toiminut Pilvian toimitusjohtajana vuoden ajan. Hiilijalanjäljen pienentämistä ei ensimmäiseksi yhdistä virtuaalimaailmassa liikkuvaan yritykseen, mutta Pilviassa asiasta kannetaan huolta. Dataa ei kuitenkaan kannata kerätä tai kerätyttää, jos sitä ei hyödynnetä, Sami lisää. Tällä hetkellä Yandex ottaa vastaan myös ulkomaisia kortteja. Se on yksi syy, miksi olemme saaneet paljon asiakkaita ulkomailta. Yandexilla ei käynyt ulkomainen maksukortti. Samin mukaan netin käytön energiankulutus on kuitenkin myös kustannuskysymys. PILVIA sai Business Finlandin kautta Tempo-rahaa kansainvälistymisen kehittämistä varten. Halusimme ihmisten lähelle. – Kun asiakkaat ovat jotain kysyneet, koodaajat ovat itse vastanneet. Kahden tunnin mittaisen jakson katsominen suoratoistopalvelussa kuluttaa noin 1,13 kilowattituntia sähköä. Monipuolinen tarvikemyymälämme palvelee torstaisin klo 13-17 ja lauantaisin klo 10-13. Pilvia Oy:n perustaja Sami Niemi ja toimitusjohtaja Lotta Niemi kertovat, että vaikka sekä yrityksen että perheen osoite löytyy nykyään Turusta, Pyhäranta on heille tärkeä paikka. Pyhäranta ja Santtion talo ovat tärkeä vastakohta virtuaaliselle työllemme. Santtion talo on kuitenkin edelleen tärkeä paikka sekä vanhemmille että perheen lapsille. HANNA HYTTINEN Tervetuloa! Keskuskatu 11, Laitila (Salen ja Ykkösapteekin välissä) Ota yhteyttä Päiviin puh. Pilvialla on takanaan rauhoittumisen ja suunnittelun täyteinen vuosi, jonka aikana kirkastettiin sitä, mitä yritys itseasiassa tekee. – He kirjoittavat espanjaa meille ja me käännämme sen Google Translatorin avulla ja päin vastoin, hän lisää. – Vaikka on totuttu, että netin kautta on helppo mennä maasta toiseen niin Venäjän ja Suomen välillä oli kuitenkin aika iso muuri. – Lisäksi sponsoroimme pyhärantalaista motocross-urheilijaa Markus Ruoholaa, Lotta kertoo. – Eikä tällä hetkellä mietitä netin käytön energiankulutustakaan, koska raha tulee siihen maailmaan jostain ihan muualta, Sami huomauttaa. Kehitysalustalla on kaikkiaan noin 10 000 kirjautunutta käyttäjää lukuisista eri maista. Päänvaivaa aiheutti kuitenkin rahaliikenteen kulku Suomen ja Venäjän välillä. – Puhutaan siitä, otatko lentokoneen vai et tai kuljetko työmatkasi pyörällä vai autolla, mutta tämä asia jää vähälle huomiolle. Sillä hetkellä ei välttämättä ole selvää, kenelle pitää soittaa, jos ongelmia tulee, Sami lisää. Lotan mukaantulo muutti asiaa huomattavasti. Google on Pilvialle tuttu kumppani, mutta Venäjän verkossa vaikutti Yandex. Avoinna: ma-pe 10-17 la 9-14 • su 10-14 Pilppulantie 2 Laitila • P. Pelkän koodaamisen sijaan alettiin miettiä muitakin asioita, Sami lisää. helmikuuta 2020 12 Laitilan Sanomat Pilvian juuret kasvoivat Santtion maaperään Hanna Hyttinen Pyhärantalaisen Pilvia Oy:n ensimmäinen toimisto Rohdaisten keskustassa oli Säästöpankin tiloissa. Sami Niemi kertoo, että it-tukea löytyy tavallisesti laitepuolelta. – Meitä on yrityksessä kolme koodaria, jotka on tehneet pitkään töitä. Kehittämistyön aikana huomattiin, että virtuaalisessa maailmassa toimivalle Pilvialle kansainvälistymisen haasteet ovat erilaisia kuin toisille yrityksille. Asiakkaitaan ajatellen Pilvia tarjoaa Support-palvelua. He eivät tienneet meistä mitään, emmekä me heistä
ö i t h y s u t u u k a v i k n e H n e n i ä n i k s e K a l o i p a T i h ä L Pilvian juuret kasvoivat Santtion maaperään Pilvia Oy . Työntekijät: Kolme Espanjankieliset asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita kehitysalustastamme ja he arvostavat asiakaspalvelua, jota meiltä on saanut. NOPPERLAN JUHLANAVETTA Varaa pelkkä tila tai tilat tarjoiluin een! Upeat juhlatilat Kysy lisää ja tule tutustumaan! p. helmikuuta 2020 Tervetuloa mukavan palvelun hammashoitoon Vihtorinkatu 1, Laitila Puh. 02 854 567 laitilanhammas.fi VARAA AIKA laitilanhammas.fi puh. . Etsitään yhdessä keinot tehdä käynnistäsi mahdollisimman miellyttävä. a l o i p a t i h a l e l u t i a t . Laitilan Sanomat 13 Perjantai 21. Meille voit tulla myös, jos pelkäät tai jännität hammaslääkärissä käyntiä. m m ä t i e n il ä v u p a ä k e s n o l u t n e e m i o t . n i m m e r a p n e n i e t n ir e p n i u k n ä m m e n e n o s u t u u k a v i k n e h y l Ä i s e t s i e h ä l a j i s e s t i a u t t a v r u t t a a S . Sen kehittämisen taustalla on huoli ihmisen hyvivoinnista kaiken teknologian keskellä. . – Olen aina ollut sen tyyppinen ihminen, että jos tie menee tässä, niin minun täytyy mennä ainakin 10 metriä siitä sivussa, Sami kuvailee. – Tulevaisuudessa ne asiat, jotka toimivat jotenkin muuten kuin nappia painamalla, ovat arvokkaampia, Sami uskoo. . Juhlatalo Sirpun kauniissa tiloissa Laitilassa juhlistat elämäsi tärkeitä hetkiä. – Muutaman jumpan olen joulun aikaan Pyhärannassa tämän Healthin puitteissa ohjannut. Yrityksen toimitusjohtajalla Lotta Niemellä on taustaa liikunnanohjaajana. 02 854 567 Meiltä Laitilan Hampaasta saat kattavan perushammashoidon lisäksi hampaiden valkaisut, juurihoidot, keraamiset paikat ja kruunut. Healthin osalta tuotekehitystyö jatkuu edelleen, mutta pyhärantalaiset ovat jo päässeet nauttimaan sen tuloksista. n i m m e r a p ä s il e u L s u t u u k a v i k n e h y l a / i f . Toimiala: Hosting-palvelut . . . Juhlatalo tarjoaa monipuoliset puitteet niin pienille, kuin isoille tilaisuuksille, jopa 150 hengelle. Pilvian edeltäjä Verkkohuone Oy perustettiin vuonna 2002. 040 5375 348 www.ahoska.com s u t u u k a v i k n e h y l Ä n a a m i o v a u n i s a a t t u a a k o j , s u t u u k a v i k n e H . Kotipaikka: Pyhäranta . 95 vuot ta MEIDÄ N PYHÄR ANTA Hyvinvointiin panostaminen vie uusille poluille. s u t u u k a v i k n e h n u d a a l n e n u . Hyvinvointiin liittyviä asioita on Pilviassa mietitty pitkään, ja omassa työskentelyssä niitä on jo otettu huomioonkin, mutta nyt tätä asiaa on ajateltu viedä myös asiakkaille. Juhlaja tanssitilaa kahdessa kerroksessa 140-250 hengelle. Tunnelmallinen ja idyllinen Nopperlan juhlanavetta Lokalahdella. Lotta Niemi Pilvian toimitusjohtaja Uusinta aluevaltausta, Health-tuoteperhettä, on vaikea sijoittaa samaan riviin Pilvian muiden tuotteiden kanssa. e m m e ll o t s i m i o t e ll a v e l o ä ll e h ä l a u n i s n a a m e l e t t u j ä ä t n ö y m t e s k u t u u k a v ö li k n e h : a j a o j r a t n u l e v l a P . Nykyään voi päivässä tehdä satoja asioita, joiden tekeminen olisi ennen vaatinut kuukauden, yrityksen perustaja Sami Niemi avaa. n e e s i m a a r u e s n e t s u t u k i a v n a n n u k ii l a j t i p o a ll u v a e m m e i m l e t e n e m a t n a r u e S t i o v a j a t s o n i a p a s a t i s ä m ä l e n a a m i t h e l o u h . – Miten koneet ja työtapojen tehostaminen vaikuttavat terveyteen. Kunhan lapset kasvavat voin keskittyä tähän enemmän, hän kertoo. Hyvinvointiala voi tuntua äkkiseltään isolta harppaukselta ulos yrityksen keskeisimmästä toiminnasta, mutta Sami uskoo, että sen avulla yritys voi erottautua edukseen. Puhelimet, tietokoneet ja tabletit pullistelevat erilaisia sovelluksia eikä Pilvian ole tarkoitus kehittää yhtä terveyssovellusta lisää. Niitä voisi kesällä jatkaa. Hoidamme niin pienet kuin varttuneemmatkin potilaat kivuttomasti, ystävällisesti ja toiveita kuunnellen. Teemme myös implanttihoitoja sekä irtoproteeseja. Perustettu: vuonna 2015
Isän työn jatkaminen oli Kari Heinoselle aina itsestään selvää. Keräilijät voivat tulla kaukaakin tuomaan aarrettaan kunnostettavaksi, aina Tukholmasta asti. Keräilijät voivat tulla kaukaakin tuomaan aarrettaan kunnostettavaksi, aina Tukholmasta asti. Yrittäjän asema on muuttunut melkoisesti kuudenkymmenen vuoden aikana. Yrityksen perustaja Aatos Heinonen (vas.), Leena Heinonen, Leena Nivola ja nykyinen omistaja Kari Heinonen. Yrittämisen ehdot ovat silti tiukentuneet ja erilaisia sääntöjä ja määräyksiä on tullut valtavasti lisää. – Enhän minä voi jäädä eläkkeelle ennen isää, Heinonen nauraa. PIRKKO VARJO 95 vuot ta MEIDÄ N LAITILA MAINOS. 1950–1960-lukujen rannekelloja tuodaan usein korjattavaksi ja niitä myös käytetään edelleen. SAMAN tien Heinonen kumoaa kaikki lopettamishuhut, joihin hän on kylillä törmännyt. Parhaimmillaan yritys työllisti kolme oman perheen ulkopuolista työntekijää. Nyt Heinosen liike on alansa ainoa. Nyt, 60 vuotta myöhemmin, Heinonen tulee yhä joka päivä töihin, korjaa kelloja, suurentaa ja pienentää sormuksia ja tekee mitä tahansa kultaja kellosepän töitä. KARI Heinonen ei kuitenkaan kadu ammatinvalintaansa. Nyt voi sanoa, että eletään normaaliaikaa. Nyt virallinen eläkeikä on jo lähellä, mutta eläköitysmissuunnitelmia ei ole. 1960-LUVULLA Laitilassa oli neljä kelloja kultasepänliikettä. helmikuuta 2020 14 Laitilan Sanomat Ei voi lähteä eläkkeelle ennen isää Pirkko Varjo Helmikuun ensimmäisenä päivänä 1960 kultaja kellosepän opin saanut Aatos Heinonen avasi oman liikkeen nykyisen Vihtorintorin paikalla olleeseen Vennon taloon. Silloin, kun kännykät yleistyivät sanottiin, ettei kelloja enää osteta, mutta ei se ainakaan meillä näkynyt. Tuolloin edessä oli vuosikymmenen loppua kohti kiihtynyt nousukausi. – Kun me saimme tuon Leena Nivolan tänne töihin. Yhdestä asiasta hän on oikein erikoisen tyytyväinen. Sitten pyöräilen melkein joka päivä viiden kilometrin päähän tapaamaan tätiäni, joka asuu vielä yksin vaikka on jo 95-vuotias, Aatos Heinonen, 86, kertoo. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja esimerkiksi häälahjaksi annetaan useimmiten rahaa. Hän muistaa palvelleensa asiakkaita ensimmäisiä kertoja jo 15-vuotiaana ja oli heti valmis ottamaan vastuun yrityksestä 1980, kun valmistui kellosepäksi. Päivät kuluvat asiakkaita palvellessa mukavasti, ja vapaa-aika täyttyy paljolti Lions-toiminnasta. Työ on elämäntapa, josta ei pääse, vaikka Kello-Huolto Heinonen on jo 40 vuotta ollut oman pojan, Kari Heinosen hoidossa. Nykyisiin tiloihin muutettiin 1982. – En minä täysiä päiviä täällä enää ole, muutaman tunnin vain. – Sitten tuli se lama ja kauppa hiljeni huomattavasti. Myös koruja ostetaan ja varsinkin hopeakorut ovat suosittuja, Kari Heinonen sanoo. OMAN asiakaskuntansa muodostavat vanhojen kellojen keräilijät. Nyt yrittäjyyttä arvostetaan ja sitä pidetään tavoiteltavana elämänurana. Toisaalta rannekellojen kauppaa on tehty koko ajan ja kelloja ja jopa pienkoneita tuodaan korjattavaksi. Hän on ollut meillä nyt 20 vuotta ja on kyllä ollut paras mahdollinen työntekijä. Siinä Heinosen mukaan parasta on hyvä seura ja se, että pääsee auttamaan muita. Perjantai 21. – Olisihan se aika surullista, jos täällä ei olisi enää mitään paikkaa, missä voisi edes kellon patterin vaihtaa
Ympäristöystävällisyys näkyy muun muassa tuotteiden uusissa pakkausmateriaaleissa. ”Liikeideana on olla VakkaSuomen paras kauppa tuoretavaroissa, sillä teollisia tuotteitahan saa kaikkialta”, Raimo toteaa. Nyt kaupassa työskentelee jo kolmas polvi, sillä myös Jennin tytär Emma auttaa kaupassa loma-aikoina. ”Meillä on paljon asiakkaita, jotka hakevat lämmintä lounasruokaa. ”Maailmalla kun liikutaan, niin kolmet silmäja korvaparit kokevat enemmän ja uusia ideoita omaan liiketoimintaan syntyy lomillakin”, Jonna kertoo. ”Rahakin on muuttunut”, Raimo huomauttaa hymyillen. Maailma ja kaupankäynti ovat muuttuneet Raimon pitkän kauppiasuran aikana. Isä Raimo aloitti uransa Kkauppiaana jo yli 35 vuotta sitten ja lapset Jenni, Jonna, Jere ja Jyri ovat kasvaneet perheyrityksen mukana. Perheen kuopus Jyri aloitti kaupassa kesätöissä vuonna 2003. Helpotusta arkeen verkkokaupasta K-Supermarket Laitila löytyy myös verkosta ”Verkkokauppa on otettu hienosti vastaan ja sen osuus kasvaa voimakkaasti. Päivän ruokatoimitukset voi tilata ennakkoon verkossa aamuyhdeksään asti ja ensimmäiset toimitukset ja noudot lähtevät pyörimään kello 11. Itsepalvelukassat tulevat tavallisten kassojen rinnalle nopeuttamaan palvelua. ”Ensimmäinen kauppani avautui syyskuussa 1983 Paraisilla. Kauppakeskus on monipuolinen ja kilpailukykyinen kokonaisuus, jossa samalla reissulla onnistuu ruokaostosten lomassa niin rahan nostaminen, pattereiden ja lamppujen kierrätys kuin kuumelääkkeiden ja viinipullon ostaminenkin. Ala-asteikäisenä jo vaadin, että pääsen lauantaisin isän mukaan kauppaan ja oikein suutuin, jos ei aamulla herätetty mukaan”, Jonna nauraa. Toimitamme koko Laitilan alueelle ja tarvittaessa kauemmaksikin”, Jyri Saarinen kertoo. ”Oli mukavaa olla isän ja muiden apuna pussittamassa munkkeja ja hoitamassa pieniä tehtäviä vihannesja hedelmäosastolla”, hän jatkaa. Palvelun ovat löytäneet erityisesti lapsiperheet. Henkilökuntakin on kasvanut jo kolmeenkymmeneen. ”Olen ollut melkein koko ikäni mukana. Työpäivän jälkeen voi valmiiksi kerätyn kauppakassin noutaa kaupan pihalta”, Jonna Saarinen kertoo. Jonna hoiti myös siskonsa Jennin kanssa kaupan edustalla olleen jäätelökioskin liiketoimintaa jo 5.-luokkalaisena. Ja kesäisin mökkiläiset tekevät tilauksen valmiiksi ennakkoon ja noutavat ostokset matkalla mökille”, Raimo Saarinen jatkaa. Vuonna 2003 K-Supermarket avattiin sen nykyisissä tiloissa Kauppakadulla. Avajaispäivän kruunasi Jonnan syntymä”, muistelee kauppias Saarinen. Kaupan sisällä kierrätettiin jo vuonna 2003 enemmän kuin suositukset ohjasivat”, Jonna kertoo. Myös Pirkan uusi tomaattirasia on hyvä esimerkki ympäristöystävällisyydestä, sillä siinä on käytetty jopa 46% vähemmän muovia kuin aikaisemmin”, Jonna kertoo. Kohtaamispaikka Vaikka verkkokauppa tuo helpotusta monen arkeen, on kaupassa ihmisten kohtaaminen yhä hyvin tärkeää. Uusien kassojen avulla he pääsevät saman tien kassan läpi nauttimaan lounaasta”, Jyri kertoo. ”Laitilassa teimme inventaariota uudenvuodenaattona 1987 ja tammikuun alussa avasimme Khalli Vihtorin ovet Keskuskadulla”, Raimo Saarinen kertoo. helmikuuta 2020 Intohimo työn tekemiseen ja palvelualttius nousevat mieleen, kun juttelee K-Supermarket Laitilan Saarisen perheen kanssa. Paraisilta Saarisen perhe siirtyi Mynämäkeen ja lopulta Laitilaan vuoden 1987 lopussa. Perheen kaikki neljä lasta ovat olleet kaupassa töissä, mutta kauppa-alalle ovat aikuisena päätyneet Jonna ja Jyri. ”Kun hinta muuttuu koneella, se muuttuu samaan aikaan hyllyn reunassa, joten asiakas voi luottaa siihen, että tuotteen hinnat ovat aina ajan tasalla”, Raimo sanoo. ”Riisiä ei enää viime jouluna myyty muovipussissa vaan tilalla oli paperipussi. Vanhaksi menevät tuoretuotteet voidaan myydä alennuksella tänään ja huomenna”, Raimo sanoo. Eli saa tulla ottamaan hihasta kiinni jatkossakin oikein mielellään”, Saariset sanovat hymyillen MAINOS. ”Olihan Jyrikin ollut kaupassa mukana jo vauvasta asti, jolloin hän usein nukkui päiväunia kaupassa”, Raimo tähdentää Jyrin kauppauran alkua nauraen. ”Tai sitten kauempana asuvat lapset tilaavat iäkkäille vanhemmilleen kauppaostoksia suoraan kotiin. Ja onpa jopa koko kaupparyhmän vanhat työvaatteet uusiokäytetty Saksan autoteollisuudessa. ”Hiilijalanjälkimittari on puhelinsovellus, jonka avulla jokainen voi tarkkailla omia ostoksiaan ja tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja”, Jonna hymyilee. Kauppakatu 3, puh. ”Ja onhan tätäkin jo kerran laajennettu”, hän jatkaa. ”Meidän kauppa on ollut edelläkävijä kierrätysasioissa jo vuosia. ”Paljon keskustellaan ja suunnitellaan uutta yhdessä”, Raimo sanoo. ”Ja yleensä ihan iltalenkilläkin”, Raimo jatkaa nauraen. K-ryhmän asiakas voi nyt myös pureutua ostostensa hiilijalanjälkeen. Valuutanvaihdoksen lisäksi muun muassa tuotevalikoima on kymmenkertaistunut, eikä ilman tietokoneen ja automatiikan apua pysty kauppaa enää hoitamaan. 858 4617 • raimo.saarinen@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 10-22 Tervetuloa! Tavallista parempi ruokakauppa L AITIL A Pakettipalvelu POSTI SMARTPOST -AUTOMAATTI Ruokakauppaa isolla sydämellä Saaristen perhe luotsaa K-Supermarket Laitilaa vuosikymmenten kokemuksella Ympäristön ystävä Ympäristöasiat ovat Saaristen sydäntä lähellä ja he iloitsevat K-Ryhmän valitsemisesta maailman vastuullisimmaksi ruokakaupaksi jo kuudetta kertaa. ”Monelle kaupassa käynti saattaa olla päivän ainoa sosiaalinen hetki”, Raimo sanoo. ”Verkkokaupasta tilaaminen helpottaa kiireistä arkea. Yhdessä ideointia, nopeita päätöksiä ja joustavaa palvelua Perheyrittäjyys näkyy arjessa yhteisenä ideointina. ”Ja lauantainakin toimitetaan”, Jyri lisää hymyillen. Uusi sähköinen hinnannäyttö tulee korvaamaan paperiset hintalaput hyllyjen reunoilla. Asiakas voi valita ostosten pakkaamiseen monesta eri pussivaihtoehdosta ja vaikka ladata hybridiautonsa kauppaostosten aikana pihalla. ”Ja onhan asiakkaiden kanssa jutteleminen yksi työn kohokohdista. Saariset kiittelevät myös kaupan aukiolojen avautumista tärkeänä ekotekona. Tuoretta pizzaa, gluteenitonta leipää ja itsepalvelukassat Yrittäjävetoisen kaupan on ideoitava koko ajan uutta. Laitilan Sanomat 15 Perjantai 21. Perheyrityksen vahvuudeksi hän nostaa nopean päätöksenteon, jolloin asiakkaiden toiveisiin ja kilpailuun pystytään vastamaan ripeästi. Hiljattain kaupassa on laajennettu gluteenittoman leivän osastoa ja aloitettu pizzan paistaminen. K-Supermarket Laitilan valttikortiksi Saariset toteavat tuoretavaroiden kattavan valikoiman, ajan hermolla olemisen, joustavuuden sekä myös kauppakeskuksen monipuolisuuden. Tänä vuonna K-Supermarket tuo Laitilaan itsepalvelukassat ja sähköisen hinnannäytön. ”Pitemmät aukioloajat näkyivät heti pienempänä hävikkinä
Nykyään Palke on osa Laitilan kaupungin sosiaalija terveystoimen organisaatiota. Kokoonpano-, metallija puutyöosastot sijaitsevat Meijerin alueella, jonne valmistuivat uudet toimitilat vuonna 2013. Olipa tapahtuma sattumaa tai johdatusta, peukalokyytiä ei ole tarvinnut katua. PALKE tarjoaa tarjoaa tekemistä kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. 95 vuot ta MEIDÄ N LAITILA. Heti ovesta sisään tullessa on selvää, että täällä vieras tuntee itsensä todella tervetulleeksi. Kaikki sai alkunsa kokeilusta, kun Palkkeen porukka päätti perustaa entiseen kehystysliikkeeseen koulujen talviloman ajaksi pop up -myymälän. helmikuuta 2020 16 Laitilan Sanomat Made in Laitila Eija Eskola-Buri – Hei ja tervetuloa, Nina Niemi heläyttää iloisesti maalisuti kädessään. Ovi kävi odotettua tiuhemmin, ja Laitilassa valmistetuille tuotteille riitti kysyntää. Palkkeen pajassa syntyy niin räsymattoja ja lyhtyjä kuin grillejä ja roskiskatoksiakin. Viime joulun hittituote olivat sydänmatot, joita Niemi suunnitteli tekevänsä heti tammikuussa myös ystävänpäiväksi. Talosta löytyvät muun muuassa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan juuret, sillä syyskuussa 1912 F.E. Niemi ahersi työkavereidensa kanssa tammikuussa Palkkeen kivijalkamyymälän remonttihommissa. Toiminnan juuret ulottuvat 1980-luvun alkupuolelle, kun nuori sosiologian opiskelija Marjatta Paavilainen liftasi Kasitiellä, ja sai kyydin kunnanjohtaja Eero Honkiselta. Niemi kehuu vuolaasti pomoaan, käsityöosaston ohjaaja Sonja Lainetta, ja sanoo, että hänen ansiostaan töissä on niin kivaa. Putiikki jäi pysyvästi katukuvaan. Kesäisin se houkuttelee paljon matkailijoita. Viime perjantaina, ystävänpäivänä, tiloissa vietettiin uudistuneen myymälän avajaisia. Palkkeen pop upista tuli pysyvä kivijalkamyymälä keskustaan Putiikin tilat raikastuivat remontissa. Putiikki sijaitsee Keskuskadulla vanhassa rapatussa talossa. Veranen avasi tiloissa wirvoitusjuomatehtaan, jossa valmistettiin Uudenkaupungin Sanomissa julkaistun uutisen mukaan muun muassa limonaadia, pommerya ja mynchenin olutta. Rakennus on kuulunut Laitilan katukuvaan jo vuosikymmenten ajan, ja se on toiminut aikaisemmin niin liiketilana kuin asuinrakennuksenakin. Perjantai 21. Myymälä sijaitsee Keskuskadulla samassa pihapiirissä Tiihosen kahvilan kanssa. TYÖELÄMÄN monipalvelukeskus Palke on tarjonnut hänelle työpaikan jo 26 vuoden ajan. Niemi on armoitettu käsitöiden tekijä, ja aina valmis haasteisiin, kuten vaikkapa seinän maalaukseen. . – Millään hinnalla en vaihtaisi pois, hän kuvailee tuttua ja turvallista työpaikkaansa Meijerin alueella. Automatkalla syntynyt idea lähti lentoon, ja Paavilaisesta tuli vuonna 1983 perustetun työkeskuksen ensimmäinen johtaja. Palkkeen rakennuksessa on toiminut muun muassa Frans Verasen vuonna 1912 perustama wirvoitusjuomatehdas. . Aikaisemmin tuotteita myytiin Meijerin toimija tuotantotilojen yhteydessä sijainneessa myymälässä. PUTIIKKI täyttää nyt helmikuussa kaksi vuotta. Palkkeen myymälä on piristävä poikkeus kehitykseen, jossa kivijalkakauppojen määrä on vuosi vuodelta vähentynyt Laitilan keskustassa. – Tuotteita tehdään asiakkaille myös tilauksesta ja lisäksi teemme yrityksille alihankintaa, Sonja Laine kertoo
helmikuuta 2020 Made in Laitila Palkkeen juuret ulottuvat 1980-luvun alkupuolelle, kun nuori sosiologian opiskelija Marjatta Paavilainen liftasi Kasitiellä, ja sai kyydin kunnanjohtaja Eero Honkiselta. Laitilan Sanomat 17 Perjantai 21. EIJA ESKOLA-BURI -Naisten kevätvaatteita -Lastenvaatteita -Merinovillapipoja -Luonnonkosmetiikkaa -Pellavapyyhkeitä -Aarikan koruja -Lahjatavaraa -Lahjatavaraa -Ja paljon muuta.... PAIKALLISTA JA TEHOKASTA JÄTEHUOLTOA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA • Jätteiden keruuastiat, niiden toimitukset ja tyhjennykset sopimuksen mukaan Jäteasema avoinna maanantai – perjantai klo 7.30 – 16.30 Verstastie 4, 23800 Laitila, p. Nina Niemi tarttui pensseliin ja maalasi elämänsä ensimmäistä kertaa seinää – hyvin tuloksin. Jari Hammar ja Sonja Laine remonttihommissa. 02-855 990 Putiikin tilat raikastuivat remontissa
Ei siis ihme, että Sirppujoki on ollut monenlaisten uutisten aihe jo useammalla vuosisadalla. Tuolloin joki oli parisenkymmentä kilometriä nykyistä lyhyempi. Valkojärven kuivattaminen tapahtui kolmessa vaiheessa vuosina 1899–1960. Toinen kuivatusvaihe oli 1934–1939 ja kolmas 1952– 1960, jolloin otettiin käyttöön järeämmät keinot eli vesijätölle tuova vesi pumpattiin pois eli aloitettiin pumppukuivatus. Vuonna 1959 sen nimi muuttui Puutavaraliike F Rantapereksi. . . helmikuuta 2020 18 Laitilan Sanomat Joki tuo, joki vie – elämää Sirppujoen varrella Solina Saarikoski Sirppujoki on tätä nykyä reilun 50 kilometrin mittainen ja se virtaa Laitilan Kivijärveltä Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen. . Kaislikosta kauramaaksi . Sahan toiminta oli pysähdyksissä pitkään, ja se vaihtoi omistajaa. . . 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Laitilaan syntyi muun muassa huonekaluja, arkkuja, puusaaveja ja -kiuluja valmistavia verstaita. 1500-luvulla Vakka-Suomessa valmistettiin puuastioita. . Aina tilanne ei ole kuitenkaan ollut tämä, vaan kuten esimerkiksi Turunmaalehti 6.9.1925 luonnehtii, Sirppujoen äiti on ollut Valkojärvi. . . Esimerkiksi Kyläkirjaston kuvalehti 1.2.1899 kertoo, miten Uudenkirkon joen vanha nimi, Sirppujoki, on nyt unohdettu. . 700 hehtaarin kokoisen Vakojärven kuivatus oli valtava hanke, joka toi lähes 2 000 hehtaaria lisää viljelysmaata. . Valkojärven Saha oli 1980-luvulla Lounais-Suomen toiseksi suurin saha Rauma-Repolan jälkeen. . Erikoistuminen vihannesviljelyyn teki Laitilaan paikoitellen omaleimaisen peltomaiseman: harvassa paikassa voi nähdä sellaista kasvihuonemerta kuin Laitilan Malvossa. Sirppujokeen rakennettiin viisi patoa ja se perattiin vesiliikenteen helpottamiseksi. Perjantai 21. Vihtori Rantapere perusti yhdessä muutamien muiden laitilalaisten kanssa vuonna 1920 Valkojärven Saha Oy:n. . . . . Ruukin entisistä rakennuksista ovat jäljellä slagitiilistä rakennettu hiilihuone, viinanpolttimo sekä mylly. Valkojärven saha . . . Ruukilla oli oma lastauspaikka Torlahdessa Sirppujoen suulla. . Ruotsista tuotu malmi kuljetettiin Sirppujokea pitkin masuunnille. . Kalannin Männäisissä sijaitsevalla ruukkialueella jalostettiin rautaa Ruotsin vallan aikana 1700ja 1800-luvun vaihteessa. Puuteollisuudella on pitkät perinteet Laitilan seudulla: parruja ja lankkuja vietiin ulkomaille jo satoja vuosia sitten. Syyksi joen erikoiselle muodolle esitetään Varsinais-Suomen harjuja vuorijaksoja, joiden pääsuunta on kaakosta luoteeseen. Nykyään se tunnetaan Veljet Kuusisto Oy:n nimellä. Vuoden 1941 maatalouslaskennassa Laitilassa tilastoitiin kaksi kasvihuonetta ja ikkunalasilla katettuja matalia kasvilavoja oli pitäjässä peräti 432 kappaletta. . . Männäisten ruukin kukoistusaika jäi lyhyeksi. . . . . Männäisten ruukki . . . Sirppujokea syvennettiin tiettävästi niin ikään 1900-luvun alkuvuosina. Sirppujoki on vaikuttanut laitilalaisten elämään monin eri tavoin sekä suoraan että välillisesti. Kuivatustyöhön osallistuneita miehiä ihannoitiin, heidät nähtiin sankareina, jotka ponnistelevat yhteisen vihollisen – arvaamattoman tulvan – kukistamiseksi. . . . Sirppujoen alkulähteenä toimi Laitilan keskustassa sijainnut Valkojärvi, kunnes se kuivatettiin – ja toisaalta Sirppujoki ”avattiin” eli uomaa syvennettiin. . Sirppujoen halkomille hedelmällisille pelloille on saatu joesta vettä niin kasteluun kuin suojaamaan hallalta. . Sen jälkeen jokea on perattu useita kertoja tulvimisen ehkäisemiseksi ja virtauksen parantamiseksi. . . . . Vuosina 1972 ja 1982 tulipalot tuhosivat sahan. Valkojärven kuivattaminen on Laitilan historian yksi merkittävimpiä tapahtumia ja se toteutettiin kolmessa vaiheessa 60 vuoden ajanjaksolla: ensimmäinen vaihe oli 1899–1905, jonka jälkeen Valkojärvestä muodostui loistava lintujärvi. . Laitilasta tuli jo varhain harvinaislaatuinen pitäjä erikoistuneen vihannesviljelyn ansiosta. . Museovirasto on luokitellut alueen historiallisesti arvokkaaksi kulttuurikohteeksi, ja sen rakennukset ovat säilyneet hyvinä näihin päiviin. . Meillä viljellään! . Valkojärven kuivatus oli merkittävä työllistäjä, joka toi pitäjään paljon väkeä muualta Suomesta. Lehdessä myös selvitetään syytä, miksi veden puskema jokiuoma näyttää kummalliselta: ”se kun Laitilasta tullen kulkee suoraan etelään päin, mutta sitten pyörtääkin takaisin luoteeseen”. Vuoden 1925 Turunmaa-lehti kertoo, miten ”Valkojärvi on ollut vain vähävetinen rapakko sen jälkeen, kun Sirppujoki avattiin noin 20 vuotta sitten”. Laitila tunnetaan varhaisvihanneksistaan, ja Malvon porkkanat tunnettiin kaikkialla. . Vuonna 1884 ruukki rakennuksineen siirtyi Nordlundin (nykyisin Nevavuoren) suvulle, jolla se on edelleen.. Virallisesti Männäisten ruukin toiminta loppui vuonna 1817, jolloin sen tilat tulivat myyntiin. Vuonna 1991 se siirtyi Kuusiston Saha Oy:n omistukseen
. Laine sai vuonna 2006 Varsinaissuomalainen kulttuuriteko tunnustuksen. Kivijärvi – Sirppujoen äiti . Järven pinta-ala on 62 hehtaaria ja se on 1,5 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Vuonna 2000 Sirppujoen rantaan kaavailtiin Sirpunrannan kokonaisuutta, jolla haluttiin nostaa alue takapihasta näyteikkunaksi. helmikuuta 2020 Sirpunpuiston skeittarit . Tuotanto alkoi 1995, ja vappuna 1997 maisteltiin ensimmäisen kerran Laitilan siideriä. Virvoitusjuomien valmistuksella on Laitilassa pitkät perinteet. . Sirppujoen virkistyskäyttö . Laitilalainen Jari Kiveinen alkoi elvyttää keväistä perinnettä 2000-luvun kynnyksellä ja nimesi tapahtuman Sirppujokilaskuksi. Olutharrastaja Petteri Pulkko kuvaili Turun Sanomissa (31.12.2019) Kukko Helles -oluen makua täydelliseksi: ”Se on virkistävän raikas kuin kesäinen sadekuuro auringonpaisteella”. Matonpesupaikalla ikuistettuna vuonna 2016 laitilalaiset Erja ja Kari Laine. Kreivikunta oli perustettu Laitilan ja Uudenkirkon pitäjistä vuonna 1646. Kivijärvi on 50 asukkaan kylä Laitilassa kantatie 43:n varrella, noin 15 kilometrin päässä Laitilan keskustasta. . . . Historiansa varrella kartano on palvellut korkea-arvoisten virkamiesten palkkatilana. . Sirppujoen rannalle sopisikin mainiosti esimerkiksi kävelyreitti! . . Sirppujoen vedellä on esimerkiksi pesty vuosikymmenet kaupunkilaisten matot. Uusikaupunkilaissyntyinen Frans Emil Veranen alkoi valmistaa limonadeja Laitilan kirkonkylässä vuonna 1912. Vuonna 2019 kartano siirtyi Sami Talolan omistukseen. . . Kaukolan kartano rakennettiin 1600-luvulla Vaasaborgin kreivikunnan aikana Valkojärven rannalle. everstiluutnantin virkatalona. . . Vuonna 2001 valmistui uusi tehdasrakennus Sirppujoen ja Kasitien varrelle. Atte Laine osti kartanon vuonna 1988 ja kunnosti sen uuteen kukoistukseen. Sirppujokilaskun perinteinen lähtöpaikka on Laitilan Kodjalan kylässä sijaitseva Nansion silta, joka on kuvattuna myös tämän liitteen kanteen. . Laitilassa valmistetut juomat ovat tuoneet Laitilaa tunnetuksi Sirppujoen rannalla sijaitsevan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ansiosta. Sirppujokea on Laitilassa yritetty moneen otteeseen hyödyntää myös maisemana ja virkistyskohteena. . Koonnut: Solina Saarikoski ja Eija Eskola-Buri Kartta: Pasi Salminen Juttukokonaisuudessa käytetty lähteinä Wikipediaa, Laitila 1900-luvulla -teosta, Laitilan Valkojärven kuivattamisen ympäristöhistoriaa -tutkielmaa, Laitilan Jyskeen ensimmäiset sata vuotta -historiikkia, Laitilan Sanomien arkistoja, Uudenkaupungin Sanomien arkistoja sekä Kansalliskirjaston arkistoja. . . Joki nimittäin laskee Uudenkaupungin makeanveden altaaseen, josta Uudenkaupungin Vesi ottaa juomaveden. . Alueen lehdet, muun muassa Uudenkaupungin Sanomat Länsi-Suomi ja Rauman Lehti kirjoittivat 1920-luvun alkuvuosina, miten 1899–1905 aukaistu Sirppujoki olisi jälleen perkauksen tarpeessa tulvien vuoksi. Vesioikeus myönsi 1986 luvan joen perkaamiseen ja Sirppujoen viimeisin perkaus tapahtui vuosina 2013–2017. Esimerkiksi 1980-luvun alussa Sirppujoen kevättulva nousi viranomaisten ja vapaaehtoisten ympärivuorokautisesta ponnistelusta huolimatta niin korkealle, että se katkaisi liikenteen Kasitiellä. Kunta myi kartanon betonitehdas Lohja Rudukselle. Sirppujoki on tuonut monenlaista iloa ja virkistystä kaupunkilaisten elämään. Ideana on laskea joki lihasvoimalla kulkevalla vesikulkuneuvolla. . Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla tuotekehittely on jatkuvaa ja sen valmistamat oluet ovat nousseet usein palkinnoille. Perusteluissa kartanoa kuvailtiin Valkojärven iltatähdeksi. . Laitilan Sanomat 19 Perjantai 21. Kivijärvellä sijaitseva Kivijärviniminen järvi taas on Sirppujoen äiti ja lähtöpaikka. 1700-luvulla mm. Hanke ajautui kuitenkin syystä tai toisesta vastatuuleen ja siitä luovuttiin. . . Sirppujoen tulvat olivat pahimmillaan 1980-luvulla, jolloin niistä kirjoitettiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. . Laitilalaisen ystäväporukan Pekka Siivosen, Jari Laihon, Markku Pilppula ja Totti Salkon kesken syntyi ajatus limonadin valmistuksesta. . Sirppujoen perkaus on aiheuttanut kiistaakin. Sirppujoki tulvii! . Valtio omisti kartanon vuoteen 1937 asti, jolloin se myi sen Laitilan kaupungille kunnalliskotia varten. . . . . . . Vuosien saatossa on nähty monenlaista kulkupeliä; niin jollaa, venettä ja kanoottia kuin esimerkiksi kelluva kesäterassi, johon oli piilotettu sähkömoottori. . . . . . . Kaukolan kartano Valkojärven iltatähti . . Laitilan Sanomat teki Suviplari-kesälehteensä jutun Sirpunpuiston skeittipaikasta ja sen käyttäjistä vuonna 2003. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas . Joen perkaamisen on pelätty heikentävän uusikaupunkilaisten juomaveden laatua. Sirppujoen tulvat ovat olleet paikallinen uutisaihe 100 vuoden ajan. RIITTA SALMI EIJA ESKOLA-BURI. . Leinmäeltä kotoisin olleet veljekset Oskar ja Juho Aaltonen sekä Ossian Tala perustivat Laitilan Uuden Virvoitusjuomatehtaan 1928, ja sen toiminta päättyi 1947. . . Sirppujoki pesee . Laitilan Jyskeen historiikissa kerrotaan, että vuoden 1953 alussa Jyske suunnitteli maauimalan rakentamista Sirppujoen uudelle uomalle Malvoon. Sirppujokilasku . Vakka-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys oli perustamassa 1980-luvulla Sirppujokisoutua. Jyske sitoutui rakentamaan paikalle saunan ja pukukoppitilat, mikäli kunta olisi lahjoittanut maaalueen. Samaa mieltä taitavat olla ruotsalaisetkin, sillä Kukko Helles valittiin reilu vuosi sitten Ruotsin myydyimmäksi pienpanimo-olueksi. . Nykyinen päärakennus rakennettiin 1827, ja taloa jatkettiin vielä vuonna 1928. . Valkojärven kentälle, Sirpunpuiston kupeeseen rakennettiin 2000-luvun alussa skeittipaikka. . Omia alueita kaavailtiin muun muassa yrityksille ja majoitukseen, virkistäytymiseen ja perheiden harrastuspaikoiksi. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen selkokartta ja maastotietokannan 02/20 aineisto. Siihen laskee seitsemän peltotai metsäojaa
Seuraavaksi hän sai työtä myyjänä K-Supermarketissa. Silja Šonija toimi Virossa asuessaan radioasemalla sihteerinä ja myyjänä. Biljardin pelaaminen kiinnostaisi Heimaria myös, muttei hän ollut kuullutkaan sen pelaamisen olevan mahdollista muun muassa nuorisotalolla. Ehkä liiankin rauhallinen, sanoo Silja Šonija, jonka mielestä tapahtumia on liian vähän. Rait ei osaa sanoa Laitilasta mitään muuta kuin hyvää. Siret työskentelee Laitilan Terveyskodissa laitoshuoltajana. Pariskunnan 5-, 9ja 13-vuotiaat tyttäret ovat mukana kerhon toiminnassa. Pariskunnalla on kolme lasta. Parin vuoden kuluttua Rait siirtyi työhön suureen luomukanalaan. Viroon takaisin muuttaminen ei ole tullut mieleenkään, sanoo hyvin suomalaistunut Heli Essmann. – Päivittäin kaupungilla liikkuessa tulee otettua kuvia ympäristöstä. Minä olen saanut Virossa maanviljelijän koulutuksen. Heimar Vilba on myös kuvantekijä, joka käyttää työskentelyssään akryylimaaleja ja öljyvärejä. Helistölä on hyvä työpaikka, kehuu hyväntuulinen Rait Jõemets . Laitilaan tultuaan hän aloitti työnteon Laitilan Leivässä. Hänellä on Eerikin yritystalossa hyvin menestyvä autokorjaamo, REgarage. Raitin vaimo toimii nykyisin parturi-kampaamoyrittäjänä Raumalla. Ensimmäiset vuodet Heli työskenteli Laitilassa vain kesäisin sipuliviljelmillä. Kyselimme myös viihtymisestä Laitilassa. Rauhallinen ja turvallinen. Vapaa-aikaa Helillä ei paljoa ole, koska hän tekee välillä toistakin työtä. Vuodesta 2013 alkaen Heli on vastannut Laitilan kaupungintalolla toimivasta Poukanvillen ruokalasta. – Olen koko ikäni tehnyt asennustöitä. RAIT JÕEMETS, 39, tuli Laitilaan sukulaisen houkuttelemana jo 15 vuotta sitten, kun Munaxille tarvittiin lisää työntekijöitä. Rait Erin tuli huhtikuussa 2010 maataloustöihin Tuorekartanoon, ja alkoi sittemmin korjaamoyrittäjäksi. Mies oli tullut Laitilaan työhön jo vuonna 2004. Tilastokeskuksen lukema vuodelta 2018 kertoo, että Laitilassa asuu 222 maistraatin kirjaamaa virolaista. RAIT ERIN, 30, on jo kolme vuotta toiminut Laitilassa yrittäjänä. Laitilaa virolaisempia kuntia ovat Vantaa, Föglö, Honkajoki, Kerava, Kirkkonummi ja Koski TL. – Ensimmäinen työni oli Raumalla. . Rait Jöemets työskentelee Helistölän jäteasemalla ja viljelee mansikoita. Lapsista nuorin käy Laitilassa koulun kahdeksatta luokkaa. Neljätoista vuotta sitten hän muutti paikkakunnalle kokoaikaisesti. HELEN TÄLL, 36, saapui Suomeen juhannuksena vuonna 2013. Hänellä on Ihodessa hiekkapuhallusja maalausyritys. Helen Täll on työskennellyt Laitila kaupungilla hoitajana ja viimeisen vuoden Pähkinäpensaan päiväkodissa, mutta mies työskentelee nykyään asentajana Oraksella Raumalla. – Olen täällä jäteasemalla pääasiassa erilaisissa pihahommissa. – Laitila on hiljainen ja rauhallinen paikka. Tässä työssä hän sanoo viihtyvänsä, kun on tehnyt myyjän työtä aiemmin Virossakin. – Miehelleni on viimeksi tarjottu hyvää työpaikkaa Helsingin seudulta, mutta me tykkäämme niin paljon Laitilasta, ettemme malttaneet lähteä, kertoo Helen Täll iloisesti. – Laitila on hyvän kokoinen kaupunki. Rait Jõemets on avovaimonsa kanssa tekemisissä lähinnä niiden kanssa, jotka ovat muuttaneet Virosta Laitilaan samoihin aikoihin kuin he. Erittäin valitettavana hän pitää sitä, kun monet palvelut alkavat vähin erin mennä liian kauas, Uuteenkaupunkiin ja Turkuun. Viroon hänellä ei ole kaipuuta. Nykyisen työnantajansa palveluksessa Laitilan Terveyskodissa Heli Essmann aloitti oppisopimuksella, vaikka hänellä on kokin koulutus jo Virosta. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt Helistölällä hyötyjätteiden lajittelijana. Heli Essmann vastaa kaupungintalon ruokalasta. Laitilan pururataa Heimar kehuu. Ennen muuta Laitilan virolaiset näkyvät monissa palveluammateissa. Laitilassa hän on harrastanut muun muassa uintia, sählyn peluuta ja tankotanssia. Rait Erinillä on autokorjaamo Eerikin yritystalossa. Lähinnä tiedustelimme syytä Suomeen muuttamiseen. – Täällä Laitilassa luonto on lähellä ja pääsee helposti metsään, sanoo sienestävä ja marjastava Siret Bankier. Perjantai 21. SILJA ŠONIJA, 48, tuli Virosta Laitilaan vuonna 2009 miehensä perästä. Aviomies oli saanut työpaikan koneistajana Vemellä. – Laitila on mielestäni liian pieni kaupunki. – Toivomme sinne tulevan mukaan myös suomalaisia, rohkaisee Helen Täll. . Laitilan Sanomat kävi jututtamassa muutamia. SIRET BANKIER, 43, tuli parikymmentä vuotta sitten Lappeenrantaan opiskelemaan kemiantekniikkaa ja palasi sitten Tallinnaan suorittamaan opinnot loppuun. Nuoria on liian vähän, Heimar harmittelee. Sen lopetettua jatkoin vuonna 2016 toimintaa nimellä Eestin Puoti, kertoo Silja Šonija. Yhdessä he viljelevät pienessä maapaikassaan mansikkaa ja hernettä. Ensimmäiset seitsemän vuotta perhe asui Soukaisissa. Toimin ompelijana Lindströmillä, mutta se lopetti toimintansa. Rauhallinen ja pieni kaupunki on Siretin mieleen. Maatalousoppilaitoksessa opetettiin paljon koneitten korjausta ja asennustyötä, kertoo Rait taustastaan. Lähimatkailu ja valokuvaus ovat Siretin harrastuksia. Sen jälkeen Siret työskenteli teknillisen korkeakoulun laboratoriossa. – Puolet suvusta asuu nykyisin Suomessa, äiti asuu Kalannissa, kertoo Heimar. – Silloinen palkka ei oikein tyydyttänyt, ja lapsen synnyttyä vuonna 2005 muutin Suomeen. Nyt he asuvat keskustassa kerrostalossa. Vapaa-aikaansa Silja Šonija sanoo viettävänsä kotona, mutta käy mahdollisimman usein Virossa vanhempiensa ja lastensa luona. Rait Jõemets on toimelias mies. Hän asuu virolaisen avovaimonsa kanssa Kusnissa, missä hän vapaa-aikanaankin tekee pihahommia. Se tuottaa iloa, ja siksi haluan myös jakaa kuvia Facebookissa ja Instagramissa. Laitila on sopivan kokoinen, ja laitilalaiset ovat mukavia. HELI ESSMANN, 36, tehnyt Suomessa töitä jo vuodesta 2003. HEIMAR VILBA, 28, muutti Suomeen kolme vuotta sitten Laitilassa asuvan siskonsa houkuttelemana. – Suhtautuminen ihmisiin ja työntekijöihin on Suomessa niin hyvää ja inhimillistä, ettemme enää tahdo palata Viroon, sanoo Helen Täll vakuuttavasti. ”Tykkäämme niin paljon Laitilasta, ettemme malttaneet lähteä pois” Helen Täll vetää opistotalolla Eesti Klubia. – Olen ollut vain täällä, minulla ei ole vertailukohteita. Virolaisia työskentelee monessa tuotantolaitoksessa erilaisissa tehtävissä, mutta myös yrittäjinä. Pariskunnan esikoinen käy koulun ensimmäistä luokkaa. Siellä hän käy juoksemassa. Tavallisella älypuhelimen kameralla hän ottaa ympäristöstään upeita kuvia, joita monet laitilalaiset ovat saaneet ihailla netin kautta. – Täällä oli ensin Katin Puoti. Laitila on Raitin mielestä hyvä kaupunki, pieni ja rauhallinen. Asukaslukuun suhteutettuna Viron kansalaisia asuu Laitilassa seitsemänneksi eniten Suomessa. Uimahallissakin hän viihtyy hyvin. Heimar Vilba oli aluksi työssä autotehtaalla, muttei oikein viihtynyt linjatyössä. Seuraava työni oli Laitilassa kahvila Bakelsissa, sekin lopetti, kertoo Heli huvittuneena. Suomessa syntynyt poikakin viihtyy Laitilassa, täällä on kaikki kaverit. helmikuuta 2020 20 Laitilan Sanomat Laitila on yksi Suomen virolaisimmista kunnista Jussi Vaajasaari Laitilassa asuu ja työskentelee paljon virolaisia. Nyt Silja Šonija pitää Vihtorinkadulla päivittäistavarakauppaa, Eestin Puotia. Harrastuksenaan Helen Täll vetää Opistotalolla kansalaisopiston Viro-kerhoa, Eesti Klubia. – En haluaisi koskaan asua kerrostalossa, sanoo painokkaasti Rait, jolla ei ole aikomustakaan muuttaa takaisin Viroon. Olen itse positiivinen, en osaa nähdä huonoja puolia, naureskelee Rait Erin. 95 vuot ta MEIDÄ N LAITILA. Vapaa-aikaa Rait sanoo olevan hyvin vähän, ja sekin menee perheen parissa. Lapsen isä oli muuttanut Suomeen työn perästä aikaisemmin, muistelee Siret Bankier. Kaksi aikuista lasta asuu Virossa