– Täällä eletään vahvasti tässä päivässä, mutta erittäin vahvasti myös huomisessa. Kuusikymmenluvulla metsätalouden koneellistuminen oli jo alkanut, ja siirtyminen pokasahasta, kirveestä ja hevosesta moottorisahaan ja metsätraktoreihin oli huomioitu myös metsäopetuksessa. – Kylvimme myös metsiä, istutimme avojuuritaimia, raivasimme paloalueita ja jopa kulotimme. Pertti Ontto päätyi opettajaksi entiseen opinahjoonsa. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut: puu katkaistiin silloin tyvestä ja niin se tehdään edelleenkin. Sille tielle sitten jäin ja pääsin jo 25 vuotta sitten upseerin uralta eläkkeelle. – Muualla tehdään opetussuunnitelmat ja täällä niitä toteutetaan. – Harmittaa, ettemme saaneet euron kauppaa aikanaan tehtyä. Kaupungin rakennuspäällikkö Jukka Nurmen mukaan julkiseen tarjouskilpailuun päädyttiin, koska kylätaloyhdistyksen aikomukset tilojen edelleen vuokraamiseksi olisivat olleet markkinaehtoista toimintaa, eivätkä siltä osin olisi täyttäneet yleishyödyllisyyden tunnusmerkkejä. Alun perin kaupunki aikoi myydä suojellun päiväkotirakennuksen kylätaloyhdistykselle yhden euron kauppahinnalla, mutta selvittelyjen jälkeen hinta nousi lähelle kirjanpitoarvoa eli noin viiteenkymmeneen tuhanteen euroon. Viime torstaina kaupunki kuitenkin ilmoitti kylätaloyhdistyksen puheenjohtajalle Tapani Tienarille, että kauppa toteutuu ainoastaan kaikille avoimen julkisen myynnin ja sen kautta saatujen tarjousten kautta. Päiväkotirakennus julkiseen myyntiin Metsämiesten ryhdikäs joukko kokoontui yhteiskuvaan entisen opinahjonsa pihamaalla sijaitsevalle Mestarin motti -muistomerkille. Kari Lahdenmäki on samaa mieltä. – Olin täällä ollessani 17-vuotias ja menin kurssin jälkeen suoraan varusmiespalvelukseen. Kurulaisia oppilaiden joukossa oli alun perin kolme, Pertti Ontto, Arto Saarijärvi ja jo edesmennyt Osmo Nieminen. – Aloitimme opiskelun täällä silloisessa Kurun metsätyökoulussa syyskuussa 1965 ja valmistuimme seuraavan vuoden kesäkuussa. Metsurikurssi antoi hyvät eväät siirtyä eteenpäin joko työelämään tai jatkoopiskeluun. Opetusohjelmassa oli tutustumista pienempiin ja isompiin koneisiin ja laitteisiin, sekä niiden huoltoa ja käyttöä hakkuuja metsänhoitotöihin. Tienari myöntää, että kylätaloyhdistys voi halutessaan nytkin tehdä tarjouksen kiinteistöstä, mutta resurssit ovat varsin rajalliset. Sivistäviä aineita olivat muun muassa laskenta ja työehtosopimusten läpikäynti. 4 Karjalaisuutta Kurussa, s. Koulun johtajana oli tuolloin metsänhoitaja Hakanpää ja varajohtajana metsäteknikko Ikkala. – Hinta on täysi arvoitus, mutta katsotaan nyt. Niinpä koulutuksessa otetaan nykyisin entistä paremmin huomioon oppilaiden yksilölliset valmiudet siirtyä työelämään. Kyseessä oli metsäopiston entisten oppilaiden kurssitapaaminen, ja alkuperäisestä 20 oppilaan ryhmästä paikalle saapui peräti kymmenen. Teksti ja kuva: Kyösti Aalto Viime viikon keskiviikkona Tredun Metsätien toimipisteeseen saapui eri puolelta Suomea vieraisille harmaantunut mutta ryhdikäs joukko miehiä. Se oli hyvä kurssi, saimme täydellisen metsätalouden perusopetuksen, muisteli karkkilalainen Metsä Groupin palveluksesta eläkkeelle jäänyt Kari Lahdenmäki. 3-5 Karjalaan jääneiden muistolle, s. Ikävää myös ravintolayrittäjän kannalta, jos hän ei pääsekään uusiin tiloihin. Hänen mielestään nykymuotoinen opetus toimii hyvin. pykälän kriteerejä ja siksi joudumme menettelemään näin. Kymmenen kuukauden tiiviin opiskelun jälkeen porukka hajosi maailmalle, mutta yhteydenpito on jatkunut kautta vuosikymmenten. Seuraavassa johtokunnan kokouksessa 31. Moni jatkoi joko metsäalan tai muita opintojaan, ja päätyi etenkin erilaisiin puunjalostusteollisuuden esimiestehtäviin ja muun muassa metsäalan opettajiksi. Kiinteistön omistaja Ylöjärven kaupunki ei aiokaan myydä rakennusta kylätaloa varten perustetulle Kurun Kylätalo ry:lle suoraan, vaan laittaa tontilla sijaitsevat rakennukset julkiseen myyntiin. Ensimmäinen tapaaminen oli tosin vasta 25 vuoden kuluttua valmistumisesta, mutta sen jälkeen tapaamisia on ollut eri puolilla Suomea viiden vuoden välein. Ryhmän pohjoisin ja myös nuorin jäsen Tapio Junkkonen Lumijoelta sai koulusta hyvät valmiudet metsätalouden hoitoon, mutta suunnitelmat muuttuivat armeijan vuoksi. elokuuta päätetään, mitä tehdään vai tehdäänkö mitään. 12. Muita opettajia oli kaksi. Kylätaloyhdistys ehti jo etsiä sosiaalisen median kautta tulevaan kylätaloon muitakin vuokralaisia ravintolan lisäksi, mutta mitään sopimuksia ei kenenkään toimijan kanssa vielä ehditty tehdä. Kohde on kaupunginvaltuuston päätöksellä salkutettu myytäväksi, jolloin kaupunginhallitus voi hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Siitä syystä oppilaat eivät myöskään valmistu samaan aikaan, vaan näyttöihin perustuvan osaamisen arvioinnilla opettajat määrittelevät oppilaan työelämävalmiuden tai tarpeen lisäopintoihin. VUOSIKERTA nro 34 Irtonumero 2 euroa X Posti Oyj TORSTAI 20.8.2020 Mustikkasuttu, s. – Kävimme kylätaloyhdistyksen kanssa myyntimahdollisuutta läpi, mutta se ei täyttänyt kuntalain 130. Metsuriopiskelijoita yli puolen vuosisadan takaa. Autokuljetuksia ei juuri ollut, vaan työmaille opintokohteisiin mentiin kävellen säästä riippumatta. Jos muutos pokasahasta moottorisahaan ja hevosesta traktoriin oli suuri, on siirtyminen täysin koneelliseen puunkorjuuseen on ollut vielä suurempi. Kaupat pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti, sillä rakennus on nyt tyhjillään ja silti siitä on kaupungille velvoitteita ja kuluja. Tavoitteena on ollut aina, että koulusta valmistuu hyviä ammatti-ihmisiä. Onpa joukossa yksi nimismieskin. Jukka Nurmi toivoo, että kiinteistö päätyy taholle, joka haluaa kehittää sen toimintaa kaikkien kurulaisten hyväksi. 3 Kurun Lehti Teksti: Kyösti Aalto Kurun kirkonkylän keskustaan entisen päiväkodin tiloihin kaavaillun kylätalon toteutuminen on uuden mutkan takana. Se oli melkoinen annos perusopetusta. Käytännön työ tapahtui Vuorijärven metsäkämpän maastossa, jossa oppilaat myös olivat välillä majoitettuina. Kolmipäiväisen tapaamisensa aikana entiset oppilaat saivat tutustua nykymuotoiseen opetukseen oppilaitoksen koneosastolla ja myös oppitunnin muodossa Tredun Metsätien toimipisteen päällikön Mari Niemisen ja opettaja Tapio Talosen johdattamina
Pitkällisen väittelyn jälkeen annettiin kasvomaskin käyttösuositus tiettyihin tilanteisiin, kun suurimmassa osassa Eurooppaa ne ovat olleet käytössä koko ajan. Ralph Waldo Emerson Kevään harjoiteltuamme alamme olla jo aika hyviä pesemään käsiämme, yskimään hihoihimme ja pitämään riittävää etäisyyttä muihin. Oheinen laulu on Tapanin muistiin merkitsemä. Mutta vaikka tiedän maskin edut ja olen enemmän huolissani siitä, tartutanko tietämättäni muita kuin omasta sairastumisestani, ei sen pukeminen ole itsestään selvää. Enää niitä ei vain samalla tavalla noudateta. Sillä kerralla löysin myös kauniita kangasmaskeja, joita on varmasti mukavampi pitää. Lisäksi on hyvä muistaa, että suosituksesta huolimatta kasvomaskin käyttäminen on yhä vapaaehtoista. Yllättävän suuri kynnys maskin käyttämiseen kuitenkin on. Odotamme, pelokkaina tai kyllästyneinä, mitä syksy tuo tullessaan. Ison marketin parkkipaikalla perjantairuuhkassa istuin autossa ja katselin muita asiakkaita. Kevään tottelimme kiltisti esivallan antamia ohjeita ja suosituksia ja pysäytimme viruksen leviämisen. On minulla niitä ”pimppeli pomppeli” –laulujakin tallessa pari, mutta niiden tekstit eivät ole sopivia lehteen laitettavaksi. Mietin, että jos ei kukaan maskia käytä, se näyttää oudolta entistä pitempään, jos taas tapa yleistyy se myös normalisoituu. Maskeja jaetaan tarpeen mukaan ja jakelu jatkuu toistaiseksi. Ylöjärven kaupunki alkoi jakaa maskeja kuluvalla viikolla, Kurussa ensimmäiset maskit annettiin kuntalaisille eilen keskiviikkona. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) antoi viime viikolla suosituksensa kasvomaskien käyttämisestä, ja nyt maskit toimivat yhtenä lisäkeinona epidemian kiihtymisen ehkäisemisessä. Yhdellä pariskunnalla noin 30 ohi kulkeneesta oli kertakäyttömaski kasvoillaan. Edelleen on tärkeää noudattaa turvavälejä, pestä käsiä, huolehtia oikeanlaisesta yskimisestä ja välttää turhaa kasvojen koskettelua. Pystyn hengittämään sekä kankaisen että kertakäyttömaskin läpi eivätkä silmälasitkaan huurru, kun kiinnittää huomiota, miten sen kasvoilleen asettelee. Kesä toi vapautta liikkumiseen, kun rajoituksia purettiin ja palattiin normaaliaikaan. Itse kuulin pikkupoikana Riuttasilla Yrjöstä puhuttavan ja tiedän hänen ainakin kerran laulaneen laulujaan iltamissa Riuttasen työväentalolla. Jouduin kamppailemaan itseni kanssa pitkään, puenko vai en. Maskeja ei vielä juuri Kurun katukuvassa näy, mutta pikkuhiljaa ne varmasti lisääntyvät niin linja-autoissa, kaupoissa kuin yleisötilaisuuksissakin. 2 Nro 34 • Torstai 20.8.2020 Kurun Lehti PÄÄKIRJOITUS KAROLIINA LAIKIO KOLUMNI KATRI SIUKOLA PE LA SU +23 °C + 25 °C + 25 °C Lähde: Foreca Kurun Lehti Maskit naamalle Voit kirjoittaa tekstaripalstalle nimimerkillä. Käytössä myös WhatsApp. Kesä sen tapahtumineen ja matkoineen sai osan jättämään suositukset ja tottumukset vähemmälle huomiolle, ja nyt olemme tilanteessa, jota osattiin jo ennustaa. Koronatartunnat kääntyivät nousuun. Olisiko vielä ketään, joka muistaisi Yrjön juttuja ja lauluja. Katajamäen Yrjön lauluista A n n e K an to jä rv iK ap ee KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU POHJAVEDEN KORKEUDEN SUHTEELLINEN MUUTOS KURUSSA KESÄKUU-ELOKUU K orona tunkeutuu kyllästymiseen asti joka asiaan ja näköjään kolumniinkin. Toivottavasti kasvomaskien käyttö pikkuhiljaa yleistyy. Nyt Ylöjärven kaupunkikin on alkanut jakaa kankaisia koronakasvomaskeja niille, joilla ei ole varaa niitä itse hankkia ja jotka maskia THL:n suosituksen tarkoittamissa tilanteissa tarvitsevat. THL:n suositus koskee niitä sairaanhoitopiirejä, joissa on esiintynyt koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana niin ikään Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä ja sitä kautta myös kurulaisia. Suosituksia toki on koko ajan ollut turvaetäisyyksistä, turhan matkustelun ja väkijoukkojen välttämisestä. Kadulla kävellessä ihmiset eivät väistä toisiaan. Lopulta solmin nauhat niskan taa ja kävelin ihmisvilinään. Kaupan kassajonossa takana tuleva hengittää niskaan. Lähetä lyhyt viesti numeroon 040 127 9763. Matkustellaan ja käydään juhlimassa. Veljeni Tapani oli Yrjön uittokaveri ja hän kuuli uitossa paljon Yrjön juttuja ja lauluja, mutta niitä ei ole tullut kirjoitetuksi muistiin. Kasvomaski vai korona POHJAVESI LOPPUVIIKON KESÄSÄÄ KURUSSA AFORISMI TEKSTARIT Ihmiset luopuisivat mieluusti paheittensa jälkiseurauksista, mutta itse paheista he eivät halua luopua. Jos me kaikki muistamme turvaetäisyydet tai käytämme kasvomaskeja silloin, kun se ei ole mahdollista ja huolehdimme käsihygieniasta, suojelemme toisiamme ja myös itseämme.. Niinpä tautitapausten määrä on taas kasvussa. Minulla ei ole terveydellistä syytä olla sitä pitämättä. Laulujen sanat liittyivät usein kylän henkilöihin ja tapahtumiin. Ei se luontevalta tuntunut, mutta tarpeelliselta kyllä, kun turvaväleistä ei ollut hyllyjen välissä tietoakaan. TAPSA TIETÄÄ Eini Törmä kirjoitti Katajamäen perheestä ja lauluntekijä Yrjö Katajamäestä pari viikkoa sitten julkaistussa Kurun Lehdessä. Käsidesiä liikkeiden ja virastojen ovensuussa käyttää yhä harvempi
Myös erilaiset kotiseuturetkeilijät ovat olleet paikasta kiinnostuneita. Teksti ja kuvat: Sinikka Leskinen Karjalaisten kirkkopyhän ohjelma oli monipuolinen, koska samassa tilaisuudessa siunattiin myös ensimmäiselle luokalle menevät koululaiset. Laululöydöt ovat hyvin usein tulleet hänen elämäänsä yllättäen, etsimättä. Surakka oli syntynyt sotien välillä Heinjoella ja Valkilan juuret olivat Kaukolassa. – Onhan se mukavaa, että ihmiset ovat tänne löytäneet nyt kun olemme saaneet paikat kuntoon ja säilytettyä.. Heidän karjalaiset juurensa olivat Heinjoella, Kaukolassa ja Pyhäjärvellä. > Konsertoija ja säestäjät kukitettiin ohjelman lopuksi. Ne sopivat kaikkien kiusattujen ja ei-hyväksyttyjen vastaukseksi ilkeilijöille ja mietittäväksi myös muille. Piha oli tuolloin kirsikkapuiden valtaama, ja talo oli täynnä romua ja vanhaa esineistöä. Joka on syönyt karjalanpiirakoita, ei voi väittää, ettei olisi ollut karjalaisuuden kanssa tekemisissä. Virret, noin 70 jumalanpalvelukseen osallistujan laulaessa, toivat tilaisuuteen erityistä juhlan tuntua. – Laulan niitä mielelläni, koska niissä eläytyminen on kokonaisvaltaisempaa. Laadukasta esitystä oli kuulemassa nelisenkymmentä henkeä. Teksti ja kuvat: Kyösti Aalto Viime viikonloppuna eri puolilla Ylöjärveä oli mahdollista tutustua vanhoihin historiallisin rakennuksiin ja niiden pihapiireihin Ylöjärven vanhat talot 2020 tapahtuman puitteissa. Hän itse on ollut tekemässä sukututkimusta myös tuttavilleen ja vaikutti edelleen innostuneelta jatkamaan. Jeesus koki myös outoutta. Musakalla on myös hänen omia tekemiään lauluja, jotka Santeri Latvala on säveltänyt. Vanhassa pirtissä oli myös vanhojen kahviastiastojen ja erilaisten tuohitöiden näyttely. Siellä oli myös lauluja, joita ei koskaan ole julkaistu. Sirpa Heikkilän puoliso Matti on järjestyksessään Heikkilän tilan 11. Nykyisin vanha pirtti toimii kotimuseona ja satunnaisesti perhejuhlien pitopaikkana. isäntä, joten historiaa riittää. – Lauma, jossa katsotaan, miten muut tekevät, on turvallinen, mutta sen on vaikea ymmärtää erilaisuutta. Hänen mukaansa laulukirjan lauluista löytyi sekä luterilaisuus että ortodoksisuus yhdessä. Vanhassa pirtissä asuttiin vuoteen 1981 asti, jolloin Matin tädit muuttivat siitä pois. Karjalaisten kirkkopyhän ohjelma jatkui vielä iltapäivällä baritoni Hannu Musakan konsertilla. Sen turvin katto ja ikkunat saatiin kuntoon ja lahonneet hirret vaihdettua. Musakkaa säestivät Eija Multanen ja Helena Kallio pianolla. Hän totesi puheessaan meidän ihmisten olevan laumasieluja. Riuttala muistaa hänen kouluaikaisen ystävänsä Kalevin sanat kiusaajalleen: Kuule, sä et ikinä voi tietää, miltä minusta tuntuu ja mitä olen läpikäynyt. Karjalaisia kusutaan laulukansaksi ja se kuului yhteislauluissa. Kotipaikakseen hän nimesi Jääksin. Onneksi 60-luvulla laitettu peltikatto oli kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa, ja perinnerakentamiseen oli saatavissa avustusta. Karjalaisten kirkkopyhää Kuruun olivat tulleet viettämään myös Ritva Surakka, Ulla Korte ja Kirsti Valkila Ylöjärveltä sekä Pirjo Kiiala Tampereelta. Kymmenkunta kohdetta tarjosi mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa, kun talojen omistajat tai kunnostajat kertoivat niiden menneisyydestä ja nykyisyydestä. – Tuo talon toinen pääty on niin korkealla maasta, että aikoinaan talvisaikaan pihaan ajettiin kuulemma hevosella sen lattian alta. Suomessa ja Pohjoismaissa esiintynyt laulaja konsertoi Kurun kirkossa teemalla ”Vuos’satojen Karjala”. Aikoinaan Heikkilästä on lohkottu eri tiloiksi Anttilan, Vikelän ja Erkkilän tilat. Tilan emäntä Sirpa Heikkilä kertoili runsaalle kävijäjoukolle mielenkiintoisia yksityiskohtia rakennuksesta, pihapiiristä ja entisistä asukkaista. – Muistakaa se piirakkajuttu, se yhdistää meidät kaikki. Jumalanpalveluksen jälkeen Eeva Heikkonen ja Eija Multanen laskivat kukat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Huumori sävytti hänen esitystään luoden välittömän ja läheisen tunnelman. – Se lähti siitä, että löysimme hirsitöitä osaavan kurulaisen Pekka Sivulan, joka pystyi kengittämään vanhat hirret. Hänen sukunsa juuret ovat Karjalan Kannaksella, Pyhäjärven Musakanlahden kylässä, Laatokan rannalla. Kurussa osa hänen valitsemistaan lauluista oli löytöjä vanhasta Parviaisen koululaulukirjasta. Kurun karjalaisten ja Kurun kappeliseurakunnan järjestämä kirkkopyhä herätti heissä mielenkiinnon tulla tutustumaan kurulaisiin ja heidän toimintaansa. Ritva Surakka, Ulla Korte ja Aila Kojo Ylöjärveltä ja Pirjo Kiiala Tampereelta odottelivat jumalanpalveluksen alkua. Aikoinaan vanhan pirtin lattian alta on ajettu hevosella pihaan. Onpa pirtissä pitäneet kokouksiaan paikallinen metsästysseura ja kalastuskuntakin. Kun Kurun karjalaisten toiminta jo pelkästään ikärakenteen takia on hiipunut ja nyt virallisesti loppunut, he toivottivat kurulaiset tervetulleiksi ylöjärveläisten toimintaan. Lauluvalinnat johtuvat kahdesta asiasta Musakan omia sanoja lainaten: ”Valtakunnallinen karjalaisten etujärjestö Karjalan Liitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja mie itse, karjalaispoika, vasta 75 vuotta.» Hän kertoo, että ikä ja terveys eivät ole romahduttaneet hänen laulunääntään, joka parhaimmillaan soi kirkoissa matka yksinlaulajana jatkuu. – Meidän tehtävämme on siunata omia kansalaisiamme ja läheisiämme. Karjalaiset ovat olleet reilusti karjalaisia ja tuoneet sen myös hyvänä asiana meille muille suomalaisille. Hänen ”laulajan uransa” alkoi jo kolme vuotiaana potalla istuen laululla Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa. Jumalanpalveluksessa saarnannut Johannes Riuttala oli jakanut sanomansa eri osiin jumalanpalvelukseen osallistujille, koulunsa aloittaville ja karjalaisille. Jouluna 90 vuotta täyttävä Valkila oli heistä ainoa, joka oli myös elänyt molemmat sota-ajat. Koulussa erilainen voi joutua kiusatuksi, sotien aikana karjalaiset olivat erilaisia, muukalaisia, joita eivät kaikki hyväksyneet. Yksi kohteista oli Mutalassa Kuljun kylässä sijaitseva Heikkilän tila ja Vanhoissa taloissa on vetovoimaa vanha pirtti. Nro 34 • Torstai 20.8.2020 3 Kurun Lehti Siunattavia koululaisia oli kolme, ja heillä kullakin oli alttarilla mukanaan sisarus. Eija Multanen, Hannu Musakka ja Helena Kallio. Viime vuonna avoimien ovien päivänä Heikkilässä kävi 220 henkeä, ja tänä vuonna saman verran. Ohjelmistoon kuului myös Aili Runteen sävellyksiä, joista tutuin ehkä Laps olen Karjalan, joka Jo Karjalan kunnailla laulun kanssa on myös suosituin ja toivotuin laulu konserteissa. Sen jälkeen rakennus oli lähinnä varastona parikymmentä vuotta, kunnes Heikkilät päättivät alkaa kunnostaa paikkaa. Seurakunnan lahjana he saivat Lasten Raamatut. Karjalaisten kirkkopyhä Karjalan Liiton 80-vuotisjuhlan merkeissä Musakka kertoo olevansa yksinlaulaja Luojan armosta. Kurun Karjalaisten kustantamassa kahvihetkessä kertoi muutamia vuosia Kurussakin asunut, Tauno Siitama Tampereelta/Kaukolasta tehneensä sukututkimusta ja perään kuulutti asiasta kiinnostuneita perustamaan ryhmän Kuruun
Nam. – Äiti pakotti laittamaan villasukat, jotka karheloitti niin, etten olisi halunnut pitää niitä. Veljet olivat sodassa, isä ja vanhin sisko kotipaikalla. Kurun raitilla hänet näkee usein sauvojen kanssa kävelemässä. Kauniit maisemat ja mukavat ihmiset sekä kirkko, joka hänestä on erityisen kaunis. Käsmä syntyi Karkolan kylässä, Räisälässä. Se on yksinkertaista ja hyvää. – Evakkomatkan varrella ehkä pahinta oli ryssittely, Käsmä pohtii kokemuksiaan. Koti oli maanviljelyspaikka, jossa oli lehmiä, sika ja lampaita. – Alkuun olin silittämässä höyryllä mallinuken päälle laitettuja uusia vaatteita. Sinne rakennetulla tilalla Käsmä kertoo valmistaneensa tiiliä veljiensä kanssa. Ulkoillessa helmat kastuivat ja jäätyivät, jos ei huomannut lähteä ajoissa sisälle lämpimään. Sitä ennen hän asui miehensä kanssa Luoteessa Erän talossa, ensin viikonloppuisin työelämän aikana ja eläkkeelle siirtymisen jälkeen vakituisesti. Hän muistelee, että heillä oli uuni, jossa tiilet poltettiin. Hänellä oli kolme veljeä ja neljä siskoa. Tampereella Kooveen piirissä ja viimeisin ryhmä Kurussa oli nyt tauolla oleva tuolijumppa. Siihen aikaan ei ollut tytöillä pitkiä housuja, joten äiti teki miesten vanhoista sarkahousuista meille hameet. – Pedit olivat lattialla, ja saunavettä oli varattu ämpärillinen yhtä ihmistä kohti. Makkolan kouluun kuljettiin sulan aikana maateitse ja talvella järven yli. – Myyrypata oli kivien päällä ja alla paloi tuli. Lapsia ei heillä ole. Siinä on yksinkertainen ohje minun ykkösmustikkaherkulleni. Syödään nauttien. Isä teki itse monot ja sukset. Armi Saarela Mustikkasuttu – kesäherkkujen aatelia. – Joka paikassa, missä olen asunut, olen käynyt jumpassa. Varsinainen sijoituspaikka oli Kokemäellä Säpilässä. Minulla on sormet kestosinisinä, vaikka tiskaankin käsin joka päivä. – Joskus kävellessä jalka lipsahti avantoon. – Kaikille olen mainostanut Kurun kirkkoa, hän toteaa. Nyt näön huononeminen estää sen, mutta edelleen hän pitää itsensä virkeänä ja arjessa kiinni tekemällä itse kotityönsä ja käymällä kaupassa. Vanhin veli jäi hoitamaan tilaa, kun muu perhe löysi omat paikkansa muualta Suomessa. – Serkkujen kanssa on käyty jokaisen kotipaikalla ja aina katsotaan, onko hänen kotipihallaan olevassa omenapuussa omenoita. Heidät vihittiin Aleksanterin kirkossa yhden todistajan läsnä ollessa. Hän on ehtinyt asua useilla paikkakunnilla, mutta viimeisimmät paikat ennen Kurua olivat Heinola, Lahti ja Tampere. Uimareissut tuovat hänen mieleensä jekut, joita tehtiin matkan varrella. Vaikka hän on viihtynyt täällä hyvin, niin puheen siirtyessä synnyinseutuun Karjalassa, selviää, että sinne mieli aina palaa. Harrastusten kautta Käsmä on tutustunut kurulaisiin. Käsmä on ollut myös ahkera käsitöiden tekijä. Silloin syön sitä koko vuoden edestä. Kerttu Käsmän pitkä ja vaiherikas matka Räisälästä Kuruun YKSI MEISTÄ Käsmä muistelee, että kylmille koulumatkoille suun eteen pantiin huivi ja käteen lapaset. Ilmajoella Munakassa oli tyhjillään talo, johon äiti ja osa perheen lapsista sekä äidin veljet ja siskot sijoitettiin. Kerttu Käsmä oli aloittanut jo koulunkäynnin, kun hän yhdeksän vuotiaana lähti ensimmäiselle evakkomatkalle. Kukaan ei huomannut, että makasin lattialla ja kun heräsin, jatkoin työtäni. Järvi ei ollut ihan lähellä kotia eikä lähin ranta soveltunut uimapaikaksi. Vaikka mustikkasuttua voi periaatteessa tehdä myös pakastemustikoista ja siis nauttia siitä koko vuoden, niin minulle se on kuitenkin nimenomaan heinäkuun lopun ja elokuun herkku. Se hakkaa mennen tullen piirakat ja kiisselit, vaikka erinomaisia ovat nekin. Myös talvella pestiin pyykki rannassa ja kuivattiin ulkona. Kurun keskustassa hän on asunut vuodesta 2003. Hän muistaa, että polun varrella olevia heiniä solmittiin yhteen yli kulkureitin jäljempänä tuleville ansaksi. Tampereella hän tapasi myös puolisonsa. Survotaan ne, sekoitetaan joukkoon sopivasti sokeria ja sen verran talkkunajauhoja, että saadaan mukavasti lusikoitava vetelähkö puuro. Liikunta on ollut aina hänen elämässään. Räisälässä Käsmä on käynyt kymmenkunta kertaa. Häntä naurattaa kertoessaan, että hänen äitinsä oli tyttönimeltään Poskiparta ja isän sukunimi oli Väkiparta. ”Olen kyllä kotiutunut tänne, mutta kyllä sinne (Räisälään) mieli tekee.” Otetaan noin puolitoista desilitraa mustikoita henkilöä kohti. 4 Nro 34 • Torstai 20.8.2020 Kurun Lehti Teksti ja kuvat: Sinikka Leskinen Kerttu Käsmä täytti heinäkuun alussa 90 vuotta. Kun ilma oli vielä muutenkin kuuma, pyörryin työpaikallani. Juomaksi sopii kylmä maito. Ruokaa on kaiketi yritetty nimetä mustikkahyveeksi ja ainesluetteloon lisätä samalla kermavaahtoa, mutta mustikkasuttua se on, eikä kaipaa mitään kermoja. Tänä kesänä tuon kesäherkun raaka-ainetta ovat metsät pullollaan. Vaan ei huolta, kyllä ne jouluun mennessä puhdistuvat. Järveen liittyvät myös muistot pyykinpesusta rannassa. Leskeksi jäätyään hän muutti Kurun keskustaan, jossa kertoo viihtyvänsä hyvin. Tampereella hän oli Finlaysonilla eri tehtävissä. Koulumatka taittui kävellen tai suksilla. Pyykit keitettiin lipeäsaippuavedessä ja huuhdeltiin järvessä
– Minulle on kerrottu, että yksi tädeistäni on syntynyt tällaisella matkalla, kun viimeisillään raskaana oleva mummoni lähti kuljettamaan tavaraa reellä Pietariin. Kivennavan Kihut on vuotuinen pitäjäjuhla, jossa osallistutaan kyläkunnittain kulkueeseen. Viimeisin sihteeri oli Raili Kivi. Kuorotoimintaa elvytettiin, ja sinne minäkin menin. Vaikka neulakintaat eivät onnistuneet, käsityöt ovat yksi hänen harrastuksistaan. Kivennavalta Kurussa Haapalan tiedossa on kolme henkilöä. Muistakaa, ettette ui vastarannalle. Kuru ei ole ollut varsinainen evakkojen sijoituskunta. Molemmat puolisot ovat olleet mukana veteraanityössä, ja Kerttu Haapala Kurun Karjalaisten toiminnassa sen alkuajoista asti. Nro 34 • Torstai 20.8.2020 5 Kurun Lehti YKSI MEISTÄ Kerttu Haapalan ystävältään saama kukkaro mietelauseineen. Kurun Karjalaisten toiminnasta hän muistelee kodeissa kokoontumisia. Längelmäki oli Kivennavalta tulleiden evakkojen sijoituskunta. Haapalan koti oli maalaistalo, jossa asui sukua useammassa polvessa. Evakkomatkan ensimmäinen etappi oli Joroisissa Kerisalon saaren koululla, ja seuraava kohde oli Luopioisten Puutikkalan kylä. – Siellä elämä oli ihan toisenlaista, kun oli ympärillä oman kylän väkeä, kertoo Haapala. Tammiselän koululta oli suora näkymä sotahistoriasta kuuluisaan Mainilaan, josta ammutuista laukauksista Haapalalle olivat sukulaiset kertoneet. Kivennavalta evakkomatkalle otettu sokeritoppa. Tänne tulleista karjalaisista monet ostivat itse tilansa. Muistissa on myös Kurun koululla järjestetty Aili Runteen konsertti, jossa oli laulamassa Aija-Leena Ranta ja Helka Taulaniemi. – Tauno halusi antaa minulle kansallispuvun ja osti aineet. Hänen puheessaan kuuluu silti yhä niin sanottu Karjalan murre. – Längelmäellä oli piispantarkastus. Olin silloin konttoriharjoittelijana Rautajärvellä, Tauno taas oli maamieskoulussa. Sen toimintaan liittyvät paperit katosivat, kun niistä piti koota historia. Helppo on ymmärtää Haapalan omaa lempilausahdusta, joka myös kukkaron kyljestä löytyy: Mie saatan lähtee Karjalast, mut Karjala ei lähe miust. Evakkomatkaan liittyy myös ikäviä muistoja. Leena Kastari sitten teki puvun alusta loppuun. Kerttu Haapala kertoo omasta onnen hetkestään, kun sai kantaa oman kylän kylttiä Kivennavan kansallispuvussa. Yhdessä he myös tekivät matkoja Karjalaan. Kurun Karjalaisten ensimmäinen puheenjohtaja oli Eino Inkinen. – Kerran olimme kokoontuneet Loposelle. Yhdistys lopetettiin joitakin vuosia sitten. Vanhalla koululla (Keihäslahden näyttelytalo) Kurun Karjalaiset järjestivät näyttelyn, jonne Haapala toi isänsä kotoa, Kivennavalta, tuoman sokeritopan ja tätinsä jäämistöstä löytyneet nuket, jotka nimettiin paluumuuttajiksi. Kerttu Haapala ja Kivennavan kodin kivijalkaa. Minä en oppinut, mutta Tauno oppi ja teki minulle kintaat. Kivennavalta vietiin ennen Suomen itsenäistymistä maataloustuotteita Pietariin. – Lisäksi muista Karjalan pitäjistä, Kaukolasta ja Sakkolasta ainakin, hän miettii. Ennen lopullista sijoiKivennapa, kotipitäjä Karjalassa Rajajoen varrella tuspaikkaa Längelmäkeä, perhe asui vielä Rautajärvellä, jossa Haapala aloitti koulunkäyntinsä. Etsintöjen jälkeen heidät löydettiin makaamasta heinikosta. ”Oman maan kukista ja kasveista” ovat jopa tullissa laskeneet leikkiä. Taakse jäi kotikylä, Tammiselkä Rajajoen rannalla. – Äiti oli ystävystynyt taloudenhoitajan kanssa. Kerttu Haapala on asunut Kurussa vuodesta 1955. Yhdistys osallistui myös Kuru -juhlien varsinaisena juhlapäivänä, sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen tarjotun lounaan valmistamiseen vuorotellen Marttojen ja Maatalousnaisten kanssa.. Kokouksen aikana talon emäntä Emma Loponen opetti läsnä oleville neulakintaan tekoa. Rajajoki tuo hänelle mieleen ohjeet, joita lapsille annettiin uimareissuille. Längelmäellä hän tapasi myös puolisonsa Tauno Haapalan. – Toimittaja ei kiireensä takia ehtinyt sitä kirjoittamaan, ja aineisto on edelleen palauttamatta, harmittelee Haapala ja toteaa, että siksi ollaan muistin varassa. Samaan kuoroon tuli myös Tauno äitinsä kanssa. – Opettajalla oli samanikäinen tyttö, jonka kanssa ystävystyin. Kuruun Haapalat tulivat 1955. Ensimmäisen matkansa Kivennavalle hän teki 52 vuotta sieltä lähtönsä jälkeen. Kahdelta ensimmäiseltä matkalta Haapala toi kimput oman pellon heiniä ja kukkia, jotka ovat edelleen tallessa. Kihloihin menimme 1951 ja naimisiin 1953. – Kerran eräät matkalaiset katosivat hetkellisesti ryhmästä. Aili Runne on sanoittanut ja säveltänyt muun muassa laulun Laps olen karjalan. En myöskään muista, että minua olisi kiusattu koulussa edes murteeni takia. Perheeseen syntyi kaksi lasta, Pekka ja Mirja. Viimeisin oli jo tilattu, mutta koronan takia se edelleen odottaa toteutumistaan. Hyytiän perhe asui talossa, jonka poikamiesisäntä oli tiukkana siitä, mitä evakoille annettiin. Saadaanhan me omalla maallamme levätä, oli löydettyjen selitys. Kivennavalla ei ollut järviä, joten uimapaikkana oli Rajajoki, jonka toinen ranta kuului Venäjälle. Karjalaan jäänyt kotipaikka ja karjalaisuus kulkee hänen mukanaan, osana häntä itseään. Isäntä ei hyväksynyt sitä, vaan otti sosepullon pois. Syksyllä 88 vuotta täyttävä Haapala kertoo muistoja kotipitäjästään lämmöllä, joka tuo vedet silmiin. Hänen jälkeensä puheenjohtajana toimi Tauno Harttunen, ja sitten Haapala kolmantena. Kerran sitten tämä toi meille pullossa keittämäänsä mustikkasosetta. Tauno Haapala toimi Palhoniemessä eri tehtävissä, viimeksi johtajana runsaat 35 vuotta, ja Kerttu Haapala Hainarilla 25 vuotta apuhoitajana. Teksti ja kuvat: Sinikka Leskinen Kerttu Haapala oli 6-vuotias, kun Hyytiän perhe lähti ensimmäisen kerran evakkoon Kivennavalta Tammiselän kylästä. Kaikkiaan hän on tehnyt toistakymmentä matkaa
Airikka. Kyllikki Mäntylä os. Tampereen filharmonia liikkeellä -konsertti. Lastenkamaripakinatkirjan alkulehdellä Kyllikki Mäntylä kuvaa kirjansa henkilöitä seuraavasti: ”Perheen Pää eli Hallitus eli tavallisimmin vain Hallitus on yhtä kuin Lastenkamarin isä. Ja Hallitus väitti meidän jo yhtenä yönä unissamme ammuneenkin kuin lehmät, mutta sitä me nyt sentään emme jaksa oikein uskoa. Kun isoäiti on sairaana, juo se kahverissa* ylimääräistä kahvia ja sillä se paranee. ”No, kerro nyt, mitä sinne kuului! Olivatko kaikki terveitä?” ”Huonoa kuului”, sanoi Esikoinen ja oli hyvin huolestuneen näköinen, ”viime viikollakin kävi lääkäri kolme kertaa, ja ainakin neljä kertaa käytiin apteekissa, ja isoisä koetti ”vähän sellaisia mummojen lääkkeitäkin---”. Kaikki tässä kirjassa esiintyvät henkilöt ovat elävästä elämästä otetut, eikä yksikään ole pelkästään mielikuvituksen tuotetta. Lienen ollut sangen omapäinen olio jo siihen aikaan, sillä kaikista tohtorin päänpudisteluista huolimatta jäin elämään.” Kyllikki kasvoi ainoana lapsena, koska syntyneet sisaret ja veljet kuolivat melkein heti synnyttyään, ja ainoa eloon jäänyt sisar syntyi vasta Kyllikin ollessa 13-vuotias. Katsos, kun isoisä toi sen sieltä Länsi-Suomesta, niin se heti sairastui punatautiin Karjalassa – niin ne tekee ne länsisuomalaiset lehmät, ei ne tykkää Karjalasta. Jousiyhtye konsertoi Kurun kirkossa klo 14. Ja se on suuri harmi, se kun on komea lehmä, ja isoisä sanoi, että se pääsisi varmasti kantakirjaankin, ja siksi sen pitäisi välttämättä parantua.” Sellaista ”lehmämäistä” se elämä sitten oli pitkän aikaa lastenkamarin kotiinpalaamisen jälkeen. Kyseinen elämänvaihe on vaikuttanut vahvasti Kyllikin pakinakokoelmien syntyyn: ”Kolmen lapsen ja kahden matkalaukun kanssa saapuessamme 5 huoneen ja keittiön asuntoon ja talonisännän käytyä ainakin kymmenen kertaa ihmettelemässä ”herrasväkeä”, jolla ei ollut edes huonekalujakaan huomasin, etten jaksaisi päästä yli tämän elämänkynnyksen muuten kuin huumorin avulla. Paikalla voi olla max. Ja tuossa opuksessa Kyllikki itse mainitsee: ”… Sortavalan laitokselta kauppiaanrouva Helena Wanninen todellakin kävi hakemassa sen tytönrääpäleen, jonka eloonjäämisestä tohtori oli toiveikkaasti sanonut, että ”onhan niitä tuollaisiakin jäänyt toisinaan elämään”. Isoisälle menevissä korteissa oli säännöllisesti puhtaasti lehmämäinen sisältö. Niinpä ostin pojille potkulaudat, käskin heitä ajelemaan huoneissa, jotta ne näyttäisivät kalustetummilta, ja rupesin kirjoittamaan lastenkamaripakinoita.” Kyllikki Mäntylä toimi Yleisradion maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952 ja siinä ohella myös englannin kielen opettajana Kuopion kauppaoppilaitoksessa 1942– 44. ”Hyvänen aika, mitä sinä puhut”, hätäydyimme me, ”kuka siellä oli sairaana – isoäitikö?” ”Eeei” sanoi Esikoinen, ”eihän nyt isoäidin tähden neljää kertaa apteekissa käytäisi. Miten lehmät jaksavat. Tunnetuimmat näytelmät, joista on tehty myös elokuvat, ovat Opri sekä Opri ja Oleksi. Vapaa pääsy. Paikalla 31 henkeä nauttimassa yhdessä olosta, kaikki arvat voittaa -arpajaisten tuomasta jännityksestä, kahvipöydän antimista ja grillatusta makkarasta. Kirjassa Uuno Kailaasta Meriluotoon, suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, kirjailijat itse kertovat oman tarinansa. Se on sitä Hallituksen tavallista juksausta vain Mutta sitten – sitten Esikoinen eräänä päivänä sai käsiinsä kirjan, jossa puhuttiin paperinvalmistuksesta, ja se oli sitten sen lehmäinnostuksen loppu.” * kahveri = entisajan kylmä ruokakomero (kirjoittajan selvennys) Lainaukset ja asiatiedot: Kyllikki Mäntylä: Lastenkamaripakinat Kyllikki Mäntylä: Meitä ja muita Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon, Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, luku Kyllikki Mäntylä Wikipedia: Kyllikki Mäntylä Emppu Lähetyksen Kesäkeskiviikkoa vietettiin viime viikon keskiviikkona Lammasniemessä. 8 . Tarkemmat ohjeet tilaisuuksiin osallistumisesta www.ylojarvenseurakunta.fi.. 6 Nro 34 • Torstai 20.8.2020 Kurun Lehti KURUN KAPPELISEURAKUNTA LUKIJAN KUVA PAKINOITSIJOITA ONHAN HEITÄ, OSA 4 Pakinointi ei kuulu vain miehille, vaikka sarjan alkuosan kirjoittajat ovatkin olleet ”kaksilahkeisia”. sivuhenkilöitä. Tapahtumat: La 22. Esikoinen ei kaipaa lähempiä selityksiä. Suo-ra lähetys seurattavissa myös netissä, www.youtube.com/ ylojarvisrk Ke 26.8. 100 henkilöä. ”Se sanoo itseään meiksi, kun se kuvittelee olevansa lastenkamarin hallitsija, vaikka ei olekaan”, sanoo lastenkamari. Se oli ihan tosisairas, lehmä raukka. Seurakunnan edustajina ohjelmasta huolehtivat Matti Mikkola ja Eija Multanen. Ym. Onko hän ollut pahemminkin sairaana?” ”Eikä ole”, vastasi Esikoinen, ”paitsi kivistihän siltä toisinaan päätäkin, mutta se nyt ei ollut mitään. Kuten viimeksi olikin asianlaita! Lastenkamari oli näet palannut kesäloman vietostaan sieltä isoäidin maatilalta – me olimme Hallituksen kanssa palannut jo aikaisemmin – ja kyselimme nyt Esikoiselta Karjalan kuulumisia. Kuopus, koska Pikku Velikin on olemassa, mutta vanhasta tottumuksesta saa edelleen käydä Kuopuksen nimellä. Eli siis aivan päinvastoin kuin amerikkalaisissa filmeissä.” Otteita pakinasta Lehmä: ”Esikoinen on selvästi sellainen intohimoinen ”Kaikki-tai-ei-mitään”-luonne. Ja nyt ei lehmät joutaisi kuolemaan, ymmärrättehän!” ”Eipä tietenkään”, myönsimme me, ”ja sehän on kovin ikävää sen lehmän, sen Mansikin –” Eipä kuin Mairikin”, korjasi Esikoinen loukkaantuneena, ”Mansikki on ihan toinen lehmä ja terve lehmä – ei niitä sovi sotkea!” ”Aivan”, sanoimme me, ”niin – sehän on kovin ikävää sen Mairikin sairaus, mutta mitä sinä mainitsit isoäidistä. Kesällä 1939 muutettiin Viipuriin, josta Eero oli saanut lääninsihteerin paikan. Aluksi perhe asettui Kiteelle Eeron nimismiehen työn takia. Me olemme yhtä kuin Lastenkamarin äiti. Terveisiä lehmille. Jos me sanoimme, että ”ohhoh, onpas tänään kuuma päivä näin syyspäiväksi”, sanoi Esikoinen, että ”niin on, ja nyt on lehmilläkin varmasti kuuma, raukoilla, ja ne etsii vettä ja voi, voi, kun ne eivät vain uppoaisi sinne Keljolampiin, joka on sellainen pettäväreunainen suolampi siellä lehmihaasKyllikki Mäntylä sa!”… …. Tähän tapaan: ”Rakas isoisä. Niin ja usein ne kuolevatkin. Vuonna 1931 Kyllikki meni naimisiin lääninneuvos Eero Mäntylän kanssa. Se rupesi käymään jo hermoillekin. Kun me esimerkiksi ruokapöydässä tulimme sanoneeksi Hallitukselle, että ”kuulehan, nyt sen Raunin tyttökin on ristitty ja sille on pantu nimeksi Marja Kristiina – eikös olekin kaunis nimi?” – niin eikös vain Esikoinen heti ollut huomauttamassa, että ”mitäs tuo nyt! Mutta Arehvi – siinä se on vasta kaunis nimi! Eikös olekin. En yleensä ole maininnut pakinoitsijoista heidän avioliitoistaan, mutta Mäntylän kohdalla se on tärkeää, koska pakinakokoelmissa hänen miehellään ”Hallituksella” on tärkeä osuus. Runolauluilta Riuttasten koulunmäellä “Lapsella vain voi silmät niin loistaa”Riuttasen Koulunmäellä Ritva Anttilalla Riuttasentie 565 klo 18. Kun Esikoinen johonkin innostuu, ei Esikoinen näe, kuule eikä puhu mistään muusta kuin siitä innostuksensa kohteesta, olkoon siinä nyt sitten vaikka – tavallinen lehmä. Kuopus on oikeastaan Ent. Kyllikki Mäntylä kuoli Kuopiossa 5.1.1979. Kesäkeskiviikko Ei n o K ar i KURUN KAPPELISEURAKUNTA www.ylojarvenseurakunta.fi/kuru ¤ Kuolleet: Linnea Elviira Toivonen 94v. Mutta toista se oli sen Mairikin kanssa. Kyllikki luki ja kirjoitti sekä piirsi paljon jo pienestä pitäen ja sai jopa muutamia palkintoja sekä kirjoitelmistaan että piirustuksistaan. Mairikkihan se siellä oli sairaana. Esikoinen.” Tätä lehmäinnostusta kesti sitten niin kauan, että me aloimme tulla jo ihan epätoivoiseksi. Puhuimmepa me mistä tahansa, aina Esikoisen ajatukset veivät lehmiin. Pikku Veli ei myöskään kaipaa lähempiä selityksiä. Tapani Laurila, Ritva Latoniemi, Anneli Salonen, Leena Törmä, Tuula Äijälä ja Eija Multanen. Tarjoilua Yhteisvastuukeräyksen ja Pohjois-Kurun diakoniapiirin hyväksi. Kyllikki Mäntylä kirjoitti pakinoiden ohella myös Karjala-aiheisia novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia. Mukana olleet kertoivat viihtyneensä, vaikka sadekuuro rajasi illan loppuvaksi suunniteltua aikaisemmin. Messu Ylöjärven kirkossa klo 10. Minulla on ikävä lehmiä. Pian muuton jälkeen perhe joutui lähtemään evakkotaipaleelle ja muutti Kuopioon, jonne Eero oli nimitetty lääninsihteeriksi. Me aloimme jo yöllä unissammekin nähdä vain pelkkiä lehmiä, ja ne olivat aina kauhean vihaisia lehmiä lisäksi. Ylioppilaaksi Kyllikki kirjoitti Sortavalan tyttökoulusta 1926 ja opiskeli tämän jälkeen Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi. Su 23.8. Se on sen isoisän mustakirjaisen sarvipäälehmän nimi” Ja mitä Esikoinen puhui, sitä hän tietysti kirjoittikin. Lasilaatikossa, pumpuliin pakattuna ja kuumat pullot allani minut kuljetettiin sinne ”synkälle Venähen maalle, Kitilän sillan tuolle puolen”, kuten Impilahden pitäjän Kitelän kylästä siihen aikaan sanottiin. Wanninen syntyi Sortavalassa 18.8.1907 tukkuliikkeen johtaja Pekka Wannisen ja hänen Helena-vaimonsa perheeseen. ym
John 040 733 5450 Saija 040 544 2337 PIHAPUIDEN KAATOA, POLTTOPUUTA, MÖKKITÖITÄ sekä VIHERRAKENTAMISTA edullisesti suoraan valmistajalta. Toimitus pidättää oikeuden ilmoitusten julkaisuun ja lyhentämiseen. Muistilistalla ei julkaista hintatietoja. 044 343 0031.Kaikki ilmoitukset ovat neliväri-ilmoituksia. käsittely Tervetuloa! Asukasilta seuturatikan yleissuunnittelusta Torstai 27.8.2020 kello 17–18 Ylöjärven kaupungintalo, Kuruntie 14 D Asukaslautakunnan järjestämässä tilaisuudessa esitellään seudullisen raitiotien yleissuunnitelmaa Lielahti-Ylöjärviratahaaran osalta. Tarjoilun hoitivat Tuula Niemen (kolmas vasemmalta) johdolla kielitaitoiset pankkien ja postin virkailijat sekä Ylä-Poikeluksen sisarukset. Ilmoitusten jättöaika saman viikon lehteen maanantaisin klo 10 mennessä. Kurun Profitiimi Oy Susanna Nikinmäki ja Mari Kangasmäki PARTIO Osaatko kirjoittaa, pysyykö kamera kädessäsi. Jättöaika ma klo 10 mennessä. Kahvitarjoilu. Tule käymään, voit yllättyä, mitä kaikkea on tarjolle. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Edulliset kalustekaupat suoraan tehtaalta! Keittiökalusteet, komerot, wcja kodinhoitohuoneen kalusteet • myös erikoismitoilla • kosteuden kestävät rungot • suunnitteluja mittauspalvelu Kurun MRT-Kalustekomponentti Oy Niemikyläntie 296, 34300 Kuru puh. Parkkuun seuratalolla KEVÄTKOKOUS klo 18.30. Mennään kimppakyydein, jos et saa kyytiä, soita Leena 040 5275507. alv. 040 127 9763 toimitus@kurunlehti.fi Asiakaspalvelu ja ilmoitusmyynti Tiina Kalliojärvi-Tienari Puh. Teksti tai vedos ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen: ilmoitukset@kurunlehti.fi Voit myös soittaa ma–to klo 10–14, puh. Kiitoskirjeessään Olli Poukkaselle metsänhoitaja Matti Niskanen kirjoitti muun muassa ”Pyydämme Teitä ystävällisesti välittämään kiitokset kaikille Kurun rouville ja tyttärille, jotka osallistuivat tilaisuuden järjestelyyn ja olivat parhaimpia mahdollisia kotimaakuntansa edustajia. Katsotaan mikä on tilanne lokakuussa. Muistilistan ilmoitukset maksuttomia kurulaisille ryhmille ja yhdistyksille. 20 mm) yksityishenkilöille 15 € sis. Ei arpajaisia. Rivi-ilmoitukset (max. Eläkeliiton Kurun yhdistys: Kurun yhdistys järjestää Eläkeliiton Pirkanmaan piirin hengellisen päivän pe.25.9.2020. klo 9–16.30 Hirvilenkkiä! Kiitämme asiakkaitamme 30 vuoden yhteistyöstä. La-su kahvia ja kastettavaa. Nautitaan pientä suolapalaa, kahvit, retkibingo ja bocciaa. Asiana sääntömuutoksen 1. 044 343 0031 ilmoitukset@kurunlehti.fi KOKOUS Kurun Lehti KORJAAMO Karl Gustav Polviander Porin rykmentin lipunkantaja VÄNRIKIN TARINA -kirja myynnissä KURUN LEHDEN toimituksessa hintaan 10,00 € KIINTOKALUSTEET Kurun Eläkkeensaajat: ma 31.8. Pidetään turvavälejä, käytetään käsidesiä ja tullaan vaan terveinä mukaan! Ylöjärven AVH-aluekerho: Kerho on 7.9 peruttu, tilan puutteen vuoksi. teemme kesäretken (jos korona suo) Kaidankylän Rientolaan, alkaen klo 11. Tervetuloa! MUISTILISTA Kuru-pyyhkeet 17€/kpl 30€/ 2kpl Kuru-viirit 97€/kpl Näin tuuletettiin kansallispukuja Kurussa jo 50 vuotta sitten! Pohjoismainen metsäkongressi vieraili Kurussa Vänrikki Stoolin tuvalla kesällä 1970. Kirppis auki edelleen joka päivä klo 10-15. Kahvitarjoilu . koulu) Luoteentie 1541 34510 Luode Puh. Sijainti tekstissä, ellei myyntineuvottelijan kanssa muuta sovita. Liikkeessämme jatkuva kivinäyttely. YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS klo 19. Huomioimme korona-ajan vaatimukset. KIVITYÖLIIKE E.VÄISÄNEN OY Kolkintie 105, 34320 Parkkuu Puh. Hintaan sisältyy tarvittaessa ladonta. Aloitamme kahvituksella klo 11.30 alkaen liukuvalla aikataululla. Tervetuloa! TORILLA MTK-Kuru 25.8. Tervetuloa! YLÖJÄRVEN KAUPUNKI KIITOS TOIMITUKSESTA LEHTILUUKKU KORPELAN PALVIAUTO • Kurun torilla Pe 21.8. Kurun Lehti ei suorita hyvitystä lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia julkaisematta tai toimittamatta jääneistä lehdistä. Myös hautakivien lisänimien kaiverrukset, entisöinnit ja oikaisut. Juhlaohjelma alkaa kirkossa klo 13.00. klo 17-19 Nuokun pihamaalle. Nro 34 • Torstai 20.8.2020 7 Kurun Lehti ISSN 1798-498X ISSN-L 1798-498X Puolueeton Kurun kotiseutulehti www.kurunlehti.fi Kauppatie 16 A 34300 KURU Puh. Tilaisuus pidetään valtuustosalissa, jossa on mahdollista huomioida koronavirustilanteen edellyttämät turvavälit. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 17.9.-20 mennessä sihteeri Lasse Harjulle puh. Kurun Lehti toimitetaan force majeure (tuotannolliset häiriöt, lakko tai muut poikkeustilanteet) -varauksin. Pengonpohjan kyläyhdistys: Pengonpohjan koulu, Länsiteiskontie 234. 044 343 0031 Asiakaspalvelu avoinna ma–ti 9–12, to 12–14 Kustantaja Paino Ilmoitusvalmistus Kuru-Seura ry Lehtisepät Oy M-Print Oy Tilaushinnat kesätarjouksella elokuun 2020 loppuun saakka: Kesto: 79 € / v 12 kk: 79€ (84 €) 6 kk: 40€ (45 €) 3 kk: 25€ (28€) TOIMITUS Ilmoitukset Kurun Lehden vastuu ilmoituksessa olevasta virheestä, väärästä julkaisupäivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa korkeintaan ilmoituksen hinta. Tiedustelut 0505646216. 040 352 7811 www.mrt-kalusteet.net Henkilöautokorjaamo • Huollot ja korjaukset ammattitaidolla 040 561 1462 T:mi Jari Rautanen Itä-Aureentie 2, Luode (ent. toimitus@kurunlehti.fi ilmoitukset@kurunlehti.fi Päätoimittaja Karoliina Laikio Puh. Museon opastuksesta ja ohjelmasta vastasi museonhoitaja Olli Poukkanen (kuvassa oikealla). Pyrimme antamaan kongressiretkeilyn metsäkohteissa myönteisen kuvan maastamme ja toimistamme sen hyväksi, mutta todennäköisesti käynti Kurussa muistetaan kauemmin kuin mainiot koneemme ja koealamme metsissä.” Helmi-Terttu Pietikäinen. Tule meille avustajaksi! toimitus@kurunlehti.fi. 040 5319747. 0500 943 970 www.kuruntaidekivi.com PIHATYÖT KIVITYÖT Astu Kontion askeliin! Tule tutustumaan partion toimintaan ke 26.8. Hinta 1,00 euro/pmm, plus alv 24%. Jättöaika ma kl0 10 mennessä. LUKIJALTA Suunnitteletko keittiöremonttia
8 Nro 34 • Torstai 20.8.2020 Kurun Lehti Ruokakeidas Elotie 9, 33470 Ylöjärvi Puh. ellei toisin mainita S in u n r u o k a k a u p pa s i T OK M A N N Ik e s ku ks e s sa ERÄ ERÄ /KG /KG /PKT 6,98/KG) (Ei luomu/tositumma) 2PKT/ TALOUS 33 49 49 /2 PKT 5,63/KG) 44 50 50 /KPL 4,50/KG) 22 25 25 /TLK (2,30/KG) 11 00 00 Paulig Juhla Mokka KAHVIT 500G ALKAEN TORSTAINA ALKAEN TORSTAINA VIULU 14 95 /KG KYLJYS 19 95 /KG KYLKI 8 50 /KG KEITTOLIHA LUULLINEN 11 95 /KG PARIFILEKYLJYS/ SATULA 22 95 /KG LAPA/ ETUSELKÄ 11 95 /KG ´JAUHELIHA 11 95 /KG LÄHITUOTTAJAN KARITSAA TARVITSETKO VALMISTUJAISJUHLIIN TUORETTA SAVULOHTA TAI VAIKKAPA KARJALANPAISTIA. 040 712 0100 Avoinna ma–to 8–21 pe–la 8–22 su 8–21 Tarjoukset voimassa ke 19.8.–la 22.8. TILAA ENNAKKOON NIIN VÄLTYT STRESSILTÄ! TÄLLÄ VIIKOLLA TÄLLÄ VIIKOLLA PIHAMYYNNISSÄ PIHAMYYNNISSÄ TUORETTA TUORETTA SAVUKALAA SAVUKALAA Edun Herkkukeitaan KAALIKÄÄRYLEET 10 10 00 00 Lotus Lotus EMBO WC-PAPERI 16RL JA EMBO WC-PAPERI 16RL JA EMILIA TALOUSPYYHE 8RL EMILIA TALOUSPYYHE 8RL YHTEISHINTAAN 88 90 90 /KG /KG 88 95 95 /KG /KG Leivon Leipomon Väinön ja Viljon Viipaleet 420G 11 49 49 /KPL (3,55/KG) LIHAMESTARIN LIHAMESTARIN PORSAAN PORSAAN KASSLERPIHVIT KASSLERPIHVIT LIHAMESTARIN PORSAAN ULKOFILEEPIHVIT HK MAKSAMAKKARA 500G Lunden HERNEKEITTO 435G 99 95 95 /KG /KG UUDEN SADON UUDEN SADON PAULA PAULA OMENA OMENA Puola Puola 11 49 49 /KG /KG UUDEN SADON UUDEN SADON CONFERENCE CONFERENCE PÄÄRYNÄ PÄÄRYNÄ Belgia Belgia 11 99 99 /KG /KG 00 99 99 /KG /KG SUOMALAINEN SUOMALAINEN KAALI KAALI Kivikylän RYYNIMAKKARA, LÖYLYJA SUOMILENKKI 400G 10 10 90 90 /KG /KG ALKAEN TORSTAINA ALKAEN TORSTAINA PIHAMYYNNISSÄ PIHAMYYNNISSÄ TORSTAINA TORSTAINA Heimon Kalan Heimon Kalan SAVUSTETU SAVUSTETU KIRJOLOHIFILE KIRJOLOHIFILE BLONDE D´AGUTAINE ROTUNAUDAN JAUHELIHA 7% 99 95 95 /KG Paakarin Parhaat SOKERIKORPPU 500G /PKT 6,67/KG) 11 00 00 Paakarin Parhaat SUKLAAPALAKEKSI JA KANELIKIERRE 150G /PS 4,00/KG) 22 00 00 44 99 99 /KG Pouttu KANNUSWURSTITANKO N. 1,7KG ERÄ ERÄ