Tanssilattialla kävi pyörähtelemässä yli 80 ihmistä. 9 LYHYESTI Lastentapahtuma valtasi museonmäen, s. Niitä on tarkoitus lukea itsenäisyyspäivän aattona kirjastolla järjestettävillä itsenäisyyspäivän etkoilla, kertoo kirjastovirkailija Elina Haapala. Kirppiksen pöydillä oli monenmoista kapinetta, kirjaa, tauluja, lasten tavaroita. Tänä vuonna myyjiä oli markkinoilla poikkeuksellisen paljon – 92 tavallista torimyyntipaikka sekä 10 kirpputoripöytää. Ravintolarakennus on remontoitu ja on etsinyt uutta yrittäjää ravintolaja kahvilapalveluja jatkamaan siitä asti kun Kurun Kievari lopetti toimintansa vuonna 2014. Kauhavan puukkoja käsityömessuilla palkittu pieni Napero-puukko. Kirjaston Kuru-salissa Länsi-Teiskon SPR esitteli sydäniskurin eli defibrillaattorin käyttöä sekä toimintaansa. Monen paikalla piipahtaneen asiakkaan yhteisenä toiveena tuntui olevan keskeisellä paikalla sijaitsevan suositun kahvilan uudelleen avaaminen. Paikalla olleilla järjestyksenvalvojilla ei juurikaan ollut asioita, joihin olisi pitänyt puuttua. Ainahan siinä muutama kauppakin syntyy. Yksi pitkään mukana olleista myyjistä oli kurulaisjuurinen suutari ja puukkoseppä Heimo Rasimäki, jonka tuotteisiin kuuluu mm. Myös torimyyjät kiittelivät vakiintunen aseman saavuttaneita markkinoita, ja moni olisi mielellään varannut saman tien jo paikan ensi vuodeksikin. Hän toimi myös markkinoiden juontajana. Muutimme mieheni Kallen kanssa tänne 50 vuotta sitten asumaan tuohon puolen kilometrin päähän Pikku-Pahlasen (Vähä-Pahlanen) luo asumaan, kun Kalle valmistui metsäteknikoksi Kurun metsäopistosta ja sieltä virkaasunnon. Päivän aikana tapahtumia oli myös kirjastolla sekä Kurun Seuratalolla. Katja asuu perheineen Valkeakoskella, mutta viikonloput ja kesälomat perhe on viettänyt Viitamäessä jo kymmenkunta vuotta. Kirppiksellämme myyjinä ovat mummuni Maiju Törmän lapset Pirkko Halmela, Päivi Suojärvi, Matti Törmä ja Hilkka Tauriainen, Katja Törmä selvittää. 9. Hän kertoo olevansa tyytyväinen päivän tulokseen. Helpottava uutuus on myös vanhoista ikkunoista koottu kasvihuone. Lastenlapsia on 21. Moni markkinavieras oli hänen kanssaan samoilla linjoilla ja kertoi tulevansa markkinoille tuttuja tapaamaan sekä syömään. – Tervehdysten kirjoittamista voi jatkaa kirjastolla markkinoiden jälkeenkin. Markkinat sujuivat alusta loppuun rauhallisesti ja hyvässä hengessä. Kaikki ovat yhtä rakkaita, Maiju Törmä kertoo. Sattumoisin lauantai oli myös Katjan mummon Maijun 91-vuotissyntymäpäivä. Tiura kehuu tämänvuotisia markkinoita hyvin onnistuneiksi. Kirjastolla oli myös mahdollisuus kirjoittaa tervehdys 150-vuotiaalle Kurulle. – Minut tunnetaan Kurun markkinoilla, mistä johtuen tutut poikkeilevat juttelemaan ja katsomaan, mitä uutta olen tehnyt. 4 Törmän suvun kirppiksellä juhlittiin 91-vuotiasta Maiju Törmää Ju h an i La to n ie m i Teksti: Emilia Schulman, kuvat: Emilia Schulman, Juhani Latoniemi Kuru-viikko huipentui tuttuun tapaan Kurun markkinoihin, jotka keräsivät Kurun keskustan täyteen myyntikojuja ja markkinahulinaa. Paikkaa on huolella remontoitu: vanha iso pirtti on päässyt hirsineen esiin pinkopahvien ja styroxien alta ja se huokuu vanhan ajan arjen sopusointuista kauneutta. Kurun Seuratalon tanssilattialla järjestettiin tunnelmalliset markkinatanssit Tammer-Hanurien soittaessa tuttuja tanssiklassikoita. Hyvä sää helli markkinaväkeä Teksti ja kuva: Jukka Kallio Kurun kesän huipentumapäivälle viime lauantaille Katja Törmä oli organisoinut suvun kirppiksen Viitamäen taloon Luoteeseen. – Yleensä raja on pidetty noin 80 myyjässä. Törmän suvun kirppis sattui Maiju Törmän 91-vuotispäiväksi.. – Olen kotoisin Ruoveden Pekkalan kylästä. Ostosten tekeminen tapahtuu siinä sivussa, Tiura pohtii. Entisen Kurun Kievarin tiloissa toimi markkinapäivänä Country Cafén emäntänä tunnetun Karita Valkilan pop up -ravintola, jossa oli tarjolla niin suolaista kuin makeaakin pikkupurtavaa. Viitamäen Katja oli ostanut vaariltaan perheen kesäpaikaksi. Paikalla oli monia tuttuja paikallisia yrittäjiä sekä kauempaakin tulleita myyjiä ja muita näytteilleasettajia. Musiikkia kuultiin päivän mittaan myös trubaduuri Juhani Viidan kitarasta kirjaston edustalla. Kesäkuussa jouduttiin jo myymään ei-oota, kertoo markkinoita järjestänyt Kuru-Seuran varapuheenjohtaja Jaana Tiura. – Kirppis lähti ideastani. Sää suosi ja ihmiset viihtyivät torilla tavanomaista pidempään. Torilla olikin tarjolla monenlaista ruokaa paikan päällä syötäväksi ja kotiin viemisiksi. Toki Viitamäessä on nykyajankin mukavuudet otettu huomioon; pihapiirissä on lämmitettävä palju, johon vesi tulee lähilähteestä. – Lastenlapsia minulla on 10 – yksi tyttö ja yhdeksän poikaa. VUOSIKERTA nro 30–31 Irtonumero 2 euroa X Posti Oyj TORSTAI 27.7.2017 Taatusti totisia poikia, s. 3 Vanhojen autojen viehätys, s. Hän on ollut päävastuussa markkinoista jo toistakymmentä vuotta. Halusin saada sukulaisia koolle, niin että ei tavata vain häissä ja hautajaisissa. – Kurun markkinoille tullaan tapaamaan ihmisiä, joita muuten näkee harvoin. Tänä vuonna ensimmäiset varasivat paikkansa heti vuodenvaihteen jälkeen ja myös viimevuotisista myyjistä melkein kaikki tulivat uudelleen
Tosin suurten nälkävuosien (1866–1868) kurittaessa kurulaisia, yhteiskunnallinen apu oli vain vaivaistalojen ja muutamien harvojen isojen talojen varassa. suomalainen sananlasku Huom! Ensi viikolla vietämme kesälomaa – Kurun Lehti ei siis ilmesty 3.8. Ihan muuttumattomana. Eikä meitä koskaan ajettu pois! Lapset olivat koko kylän lapsia. Ja koulun perunapellolla syksyisin perunaa nostettaessa naapurin poika syömässä matoja, jos joku maksoi 10 penniä. Mutta silti on paljon sellaista, mitä vielä tunnistan. Lapset ja aikuiset. Yhtyeen muusikot odottavat konserttia innolla. Palmusunnuntain tienoilla lasketeltiin hankikantojen päällä kelkoilla ja kerättiin pajunkissoja. Ilmoja ei päivitelty, otettiin kelit sellaisina kuin ne tuli. Ainakin kerran kesässä pitää päästä käymään siellä ”oikealla” kotiseudulla, lapsuuden maisemissa. Kiellettyjä paikkoja olivat kivilouhimot ja rääppikasat. Olen vahvasti kurulainen, Kurun Harmaassa ovat juureni, eivätkä ne sieltä irti lähde. Kun Ikosen Matleena kysyi minua kirjoittamaan ajatuksiani silloin tällöin Kurun Lehteen, ilahduin kovasti. Haluan herättää keskustelua, ottaa kantaa, kurkistaa kanssanne kolikon kääntöpuolelle, haastaa ajattelemaan toisin. Kiviä, puita, tien piennar, tutut rakennukset. Ja hyvä niin, on mukavaa olla jostain kotoisin! Tämä ensimmäinen juttuni on tällaista kotiseudun herättämää nostalgista ajatuksen virtaa, mutta tällä rupeamalla lupaan jatkossa räväkämpiä kirjoituksia. Reilun tunnin pituinen ohjelmisto koostuu klassisista kappaleista, hengellisistä sävelmistä sekä kansanlauluista. Iltaisin kokoonnuttiin kuuntelemaan radiosta kuunnelmia. Ohjelmalehtinen maksaa 10 euroa ja tuotto ohjataan Kurun kappeliseurakunnan musiikkityön hyväksi. K esä ja kotiseutu kuuluvat jollakin käsittämättömällä tavalla yhteen. Illalla sitten isä joutui viemään Terralaan korjailtavaksi. Talvella sieltä laskettiin lähes kuolemaa uhmaten tien poikki, suksia katkeili ja niitä sitten pellin palasilla korjailtiin. Ukkosella istuttiin visusti sisällä kumisaappaat jalassa, tai toisinaan äidin pelottelemina juostiin autoon. Yhteiskunnan kaupungistuessa ei sovi aliarvostaa maatalouden eikä maaseudun merkitystä. Konserttiin on vapaa pääsy. Mutta eipä entisaikojen sääennusteetkaan täysin paikkaansa pitäviä olleet – tai oikeastaan olivat, mutta kun ilmat ”rissaavat”. Louhimoille ei tietysti työaikana ollut asiaa, mutta kun päivän aherrus niissä taukosi, olivat ne mahtava seikkailupuisto lapsille. Vaikka matkailun kannalta merkittävä hanke ei toteutunutkaan, maataloudessa on toteutettu suuria tulevaisuuteen luotaavia investointeja. Oli myös laajalti kuntarajojen yli vaikuttavia kulttuurin tekijöitä. Yhteiskunnallista apua oltaisiin tarvittu myös itsenäisen Kurun aamuhämärässä. Aika tutuksi tulikin tie Itä-Aureeseen. Alue ei ole edes koko kylä, vaan rajoittuu oikeastaan koulun nurkalta näkyvään, varsin pieneen piiriin. Sanonta ”kukas se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse” ei sovi täkäläiseen mentaliteettiin. Toista olivat polkuja risteilevät lehmätarhat, niityt ja pellot. Ja rääppikasoilla kiipeiltiin jatkuvasti. Minulle sellainen paikka on Niemikylä, vanhan koulun ympäristö. Vakan alta todellakin pilkottaa nyt valoa.. Olisi sääli, jos tulevaisuudessa meidät muistettaisiin vain surullisen kuuluisasta laivaonnettomuudesta. Nälkävuosista, kulkutaudeista ja sodista on kuitenkin selvitty. Kiitos, että saan näin olla osa kurulaista tätä päivää! Kurun Lehti Kurulainen kamarimusiikkiyhtye Naapurin Onni konsertoi ensi tiistaina, elokuun 1. Vaikka näytelmäharrastus Kurussa onkin hiipunut, niin musiikki elää. Naapurin Onni konsertoi Kurun kirkossa Kurun Lehti Kurun LC järjesti markkinaosastollaan naulanlyöntikilpailun, jossa epävirallisen Kurun mestaruuden nappasi Mika Nieminen. Metsät olivat jotenkin synkkiä ja pelottavia. Eikä profeetan pätevyys omalla maallaankaan täysin päde, sillä legendaariset kurulaiset kansanparantajat, sepät, kivija kirvesmiehet sekä maalarit olivat mestareita, joiden taitoja haettiin hyvinkin kaukaa. – Olemme voineet harjoitella kevään ja kesän aikana kirkossa ja sen akustiikkahan on tunnetusti aivan loistava, toteaa sellisti Lauri Voipio. Tai isän tarinoita. Ja pudottiin ja nivelet menivät sijoiltaan. päivänä klo 18 Kurun kirkossa. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin myös nappikuulokkeet, jotka menivät Milja Kastarille sekä kännykän varavirtalähde, jonka voitti Jukka Asp. 2 Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 PÄÄKIRJOITUS JUHANI LATONIEMI KOLUMNI LIISA TYLLILÄ TYNKKYNEN Valoa vakan alta VIIKONLOPUN SÄÄ KURUSSA Lähde: Foreca MENOVINKKI Kesä ja kotiseutu PE LA SU 21°C 18°C 19°C AFORISMI Ei niin köyhää, ettei auttaa voi eikä niin rikasta, ettei apua tarvitse. Toki silläkin on ollut vieläkin esimerkiksi sopiva vaikutus ihmisiä yli rajojen yhdistävään sosiaaliseen auttamishaluun. Hän voitti itselleen Nokian älypuhelimen. Oli koti ja kaverit, parhaat leikkipaikat, oli mansikkamaa ja perunapelto. Lapsuuden kotiseutu on tallessa sydämessä, muistoissa. LC Kuru kiittää kaikkia osallistujia! Naulanlyöntiennätys Mika Niemiselle Vertaus kynttilän pitämisestä vakan alla osuu moneen meistä, ja ”Ei kukaan ole profeetta omalla maallaan” kuvastaa entisaikojen elämänasennetta. Onnettomuuden johdosta orvoksi joutuneiden lasten ja leskien auttamiseksi perustettu rahasto purettiin vasta vuosituhannen vaihteessa. Siihen mahtui minun lapsuudessani kaikki. Ovet olivat auki ja minne tahansa saattoi helposti poiketa. Ja hauskaa oli! Onhan Niemikylä niistä päivistä muuttunut. Ja Tynnyrimäki. Yhtyeessä soittavat Lauri Voipio, sello; Reijo Nieminen, harmonikka; Sanna Loikas, piano ja Kyösti Aalto, kontrabasso. Viikon 32 lehden aineistopäivä on ma 7.8. Ja maksoimmehan me! Aina oltiin pihalla, kesät talvet. Totiset Pojat Tapio Mäkisen luotsaamana ylläpitää arvokkaan paikalliskulttuurin säilyttämistä. Väestöktastrofin seurauksena yli 150 000 suomalaista kuoli nälkään, jolloin melkoinen osa myös Kurun pitäjän ennestäänkin vähäväkisestä väestöstä kuoli. Kuru tulee tulevaisuudessakin olemaan maakunnan ydinkeskuksen alkutuotannon keskeinen lähialue. Vaikka kurulaisista pelimanneista, sanonnoista ja paikallishistoriastakin on koottu kirjoja, niin kulttuurin merkitys lepää yhä paikallisten ihmisten tekemisissä ja arvostuksissa. Kilpailun tuotto, 270 euroa, ohjataan lyhentämättömänä Kurun sotaveteraaneille. Kun televisio tuli Nuuttiselle, mentiin koko lapsilauma sinne. Onpa mukana myös muutama harvemmin kuultu sävelmä ja ainakin yksi pieni yllätysnumero
Juhani Latoniemi Jutta Gustafsbergin Kuru Resort päättyi ennen kuin se ehti kohota siivilleen. Gustafsberg on rohkea yrittäjä, joka ei aiemminkaan ole vaikeuksia kohdatessaan luovuttanut, vaan uskoo edelleenkin lujasti omiin tekemisiinsä eikä hänen rautainen asenteensa ole horjunut suurempienkaan vastoinkäymisten edessä, joten on hyvä syy odottaa hänen seuraavaa siirtoaan. Teksti ja kuva: Jukka Kallio Vielä on aikaa 6.8. – Olen ollut Totisten Poikien konsertissa useampana vuotena. Musiikki laidasta laitaan vetää tänne sekä kunnioitus sitä kohtaan, että eläkkeellä olevat miehet tekevät tällaista, kommentoi Anja Latva-KiTotiset pojat ottivat jälleen yleisönsä vistö yleisöstä. saakka vierailla Orivedellä Purnussa. Aika äkkiä huomattiin, että yksi keikka ei riitä, Totiset Pojat kertovat. Totisia Poikia luotsaava Tapio Mäkinen oli laskenut naisten nimille sävelletyn noin 1300 laulua, joten on luonnollista, ettei jokainen yleisössä ollut nainen saanut konserttiin omaa nimikkokappalettaan. Tänä vuonna konsertit kuultiin viime viikon torstaina ja perjantaina Kurun Yhtenäiskoulun salissa. Konsertin väliajalla oli Kurun Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys KiVan järjestämä kahvio, jolla kerättiin varoja leirikoulutoiminnan hyväksi. Sitä seurasi joukko tunnettuja ja myös vähemmälle huomiolle jääneitä lauluja, kuten Emma-valssi, sellisti Lauri Voipion ja kosketinsoittaja Esko Hannulan solistinen Myrskyluodon Maija sekä Arttu Wiskarin hitiksi noussut Sirpa, joka kertoo maalle muuttavasta pariskunnasta. Uutisointi asiasta on osoittanut ainakin että aihe kiinnostaa – ylilyöntejäkin on tapahtunut. Totiset Pojat eli Ahti Nieminen, Esko Rimppi, Martti Hannula, Lasse Harju ja Tapio Mäkinen ovat jaksaneet viihdyttää kurulaisyleisöä perinteisellä kesäkonsertilla jo 13 vuoden ajan. ”Kaiken takana on nainen” -nimisen konsertin teemana olivat suomalaiset naiset. Hän halusi Mannerheimin ratsastajapatsaan valmistuttua itselleen rauhallisen työtilan ja sijoituspaikan laajalle tuotannolleen. Kuru Resort kariutui. Konsertin aloitti Naapurin Onni -yhtye Miss Suomi -kisasta tunnetulla Erik Lindstömin sävelmällä ja nimimerkki Saukin sanoittamalla Armi-valssilla. Aihe on ollut näkyvästi esillä useimmissa uutisvälineissä. Totisten Poikien suosio on pysynyt vuodesta toiseen tasaisena. Teksti ja kuva: Emilia Schulman Kurussa tunnetuksi tulleen lauluyhtye Totisten Poikien ja heitä säestävän Naapurin Onni -yhtyeen konsertti on ollut jo yli kymmenen vuotta kiinteä osa Kuru-viikon tapahtumia. Lapsenikin ovat jo ihan kurulaisia ja tykkäävät olla täällä, hän kertoo. Kesämökeillä ei välttämättä ole tietokoneita tai internet-yhteyttä. Joka tapauksessa maailma ja työelämä muuttuvat nopeasti. Kesäkurulaiset saivat uuden puheenjohtajan Nokialainen Sirpa Enwald valittiin luotsaamaan kesäkurulaisten neuvottelukuntaa. Uudentyyppinen ihmisten hyvinvointiin tähtäävä hanke olisi toteutuessaan ollut kansainvälisestikin merkittävä piristysruiske kotimaan ja ennen kaikkea Tampereen seudun matkailulle. Nyt konsertti onkin järjestetty kahtena päivänä ja yhtye kiittelee yleisöään, joka osaa jakautua tasaisesti kahtia, jolloin sali on kumpanakin päivänä täynnä, mutta kaikki ovat kuitenkin mahtuneet sisään. Nykytaidetta edustavat Päivikki Alaräihä, Liinu Grönlund videoinstallaatioineen, Jaakko Pallasvuo & Anni Puolakka, Nestori Syrjälä ja Elina Vainio geologista prosessia kuvaavalla kokonaisuudellaan. Paikallinen yhtye vetoaa yleisöön niin tuttuudellaan kuin lahjakkuudellaankin. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa. – Digiloikka ei koske kaikkia ja paperiversioita kaivataan edelleen, hän toteaa. Mukaan oli valikoitu joukko lauluja, joissa esiintyy jokin naisen etunimi. Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen, Ernst MetherBorgström, Tuulikki Pietilä ja Aimo Tukiainen avasivat näyttelynsä juhannuksena 1967. Kesäkurulaisten neuvottelukunnan toiminnassa Enwald on ollut mukana nelisen vuotta, ja hänen anoppinsa Eeva Enwald on ollut aikanaan sen perustajajäseniä. Sirpa Enwald haluaisi kiinnittää huomiota kesäkurulaisille tärkeisiin palveluihin sekä edistää ja yksinkertaistaa viestintää Kurun tapahtumista ja palveluista niin painetun kuin sähköisenkin median kautta ja korostaa erityisesti perinteisen paperilehden asemaa viestinnässä. Valtaosa jäsenistöstä pysyi ennallaan, mutta Risto Tuomolan tilalle valittiin uutena jäsenenä Matti Vesa. Purnussa ei ole kahvilaa, lähimmät löytyvät Oriveden keskustasta, josta matkaa Purnuun noin 13 kilometriä. – Konsertti on ollut vuodesta 2004 alkaen joka vuosi. Moni kaipasi tietoa Kurun palveluista, tärkeistä yhteystiedoista sekä tapahtumista nimenomaan paperilta luettavassa muodossa. Tämän kesän näyttelyssä esillä ovat tietysti Aimo Tukiainen monine töineen (eritoten riihessä) ja muut ensimmäisen näyttelyn taiteilijat. Hän haluaisi lisätä tiedotusta Kurun erilaisista nähtävyyksistä ja retkeilymahdollisuuksista, kuten laavuista, nuotiopaikoista ja kivilouhimoista. Viestintä oli paljon esillä myös kesäkurulaisten kokouksessa. Kurulaisesta näkökulmasta sitä tervehdittiin ilolla. Retkelle kannattanee siis ottaa mukaan piknik-kori, jonka herkkuja mainiosti voi nauttia Purnun somassa lehtomaisessa rantaympäristössä. Tukianen osti Purnun Oriveden Pitkäjärveltä kesäpaikakseen vuonna 1962. Se on avoinna päivittäin klo 11–18, osoite Mustasaari 63. Kokouksessa neuvottelukuntaan valittiin uusi kokoonpano tulevalle toimintakaudelle. Purnu on kaikkien Suomen kesätaidenäyttelyiden äiti, sillä Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna seitsemän taiteilijaa päätti varoituksista huolimatta juhlia omaa 50-vuotistaipalettaan näyttelyllä kaukana kaupunkien kakofoniasta maaseudulla rauhassa järven rannalla. Edelleen Purnu ympäristöineen on leppoisa ja viehkeä lukuisine näyttelyrakennuksineen, kesäasuntoineen ja savusaunoineen. Siitä syystä pojat olivat harjoitelleet ylimääräiseksi kappaleekseen Leevi and the Leavingsin mainion Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, jossa lauletaan peräti kuudesta naisesta. Vierailija voi miettiä, kuinka kauaksi tai lähelle nykypolven Taidekeskus Purnu Orivedellä 50 vuotta taiteilijat ovat päässeet noita Purnun vanhoja staroja... Kurussa Enwald perheineen nauttii sen luonnonläheisyydestä ja varsinkin Seitsemisen kansallispuiston läheisyydestä, jossa hän käy useamman kerran kesässä. Vanhassa riihessä tuoksuu vielä savu Aimo Tukiaisen veistosten keskellä. Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 3 RETKIVINKKI Teksti ja kuva: Emilia Schulman Kesäkurulaisten vuosikokous pidettiin Kuru-päivän yhteydessä viime lauantaina Kurun Seuratalolla. Kokouksen aloitti Ylöjärven kaupungin edustajana toimiva Tapani Tienari. – Olemme mökillä Kurussa hyvin paljon myös talviaikaan. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Kastarin tilalle nokialainen Sirpa Enwald, joka on ollut kesäkurulainen jo vuodesta 1999. Hän kertoi kaupungin kuulumisia, jotka vaikuttavat niin vakituisiin asukkaisiin kuin kesäkurulaisiinkin. Luonnon terapeuttisten voimien hyödyntäminen jäänee toistaiseksi odottamaan uutta tulemistaan. Vuosia esiintyneessä kokoonpanossa on pitkän linjan muusikoita, joiden taidot vakuuttavat edelleen yleisönsä
Kaapelia Kuruun -hankkeen kakkosvaiheen kartta.. Uusissa istutuksissa lajikkeita on tulossa muitakin, kertoo marjatilan emäntä Merita Tasanen. Tarvikkeina oli valmiiksi leikatut nahkapalat, vettä ja stanssit. ja 3. leivotaan leivotaan… ja monet muut saivat katsojiin myös liikettä. Pienet ja isot kuulijat vietiin Juurikadulta Lapin kautta aina Himalajalle saakka. Tarttuvat melodiat, hauskat sanoitukset, monipuoliset sovitukset ja Suomen kansanmuusikkojen eturintamaan kuuluvat soittajalaulajat saivat suut hymyyn ja jalat vipattamaan. 3 hehtaaria, josta osa on nuorempaa istutusta, satoiässä ei siis ole koko ala. Mekkoholmantie–Rintamäentie-työnimellä kulkeva kakkosvaihe on edennyt aikataulussa. Valokuitua järveen ei lasketa. Kansanmusiikkipedagogi Silja Palomäki on monitaitoinen muusikko, joka saa lapset mukaan leikkimään. Asennuslautta on rakennettu kolmesta ponttonista, joita työnnetään voimakkaalla perämoottorilla varustetulla työveneellä. Juurikadulla näköjään osataan soittaa varsin svengaavasti. Vadelman satoon on jonkin matkaa elokuulle. Tasasen mukaan Suomen sukuisen kansan työmoraali on hyvä ja he ovat luotettavia sekä todella mukavia. Asialla oli kuuluisa Juurikadun orkesteri, joka ammentaa ohjelmistoonsa kansanmusiikin juurilta myös lastenmusiikkia. Värikkäästä hahmogalleriasta löytyivät ainakin Hammajainen, Nukku-Matti ja Takkupeikko. Tosin googlaamalla saa selville, että mansikka-aika on juuri nyt parhaimmillaan, kun lähes kaikki lajikkeet kypsyvät näinä päivinä. Mansikkaa meillä on viljelyksessä vuosittain n. Teksti ja kuva: Jukka Kallio Viime vuonna kirjoitin marjojen satonäkymistä jutun 16.7. Maan sisäiset erot ovat siis jopa yli kolme viikkoa. Maalla tapahtuvan kaapeloinnin lisäksi rakennetaan parhaillaan suunnitelmaan kuuluva 20 kV siirtolinja Nimismiehentieltä Kurunlahden ali Karjulaan. pensasmustikalla. Hän otti markkinoilla vastaan itsepoimintavarauksia elokuun 1. – Tänään päivän litrahinta on viisi euroa, Hyvän Haltijan marjat ja majatalon emäntä Merita Tasanen kertoo. Meillä on myös herukoita ja monipuolistamme tuotantoamme mm. Sivuttaisohjaus tapahtuu ponttonin sivuilla olevilla pienillä perämoottoreilla. Kakkosvaiheen valmistuminen parantaa kuntalaisten sähkönjakelun toimitusvarmuutta merkittävästi, kun verkosto on siirretty maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta häiriöiltä. Kaikki ovat freelancer-muusikoita. Toinen kurulaisten mansikan toimittaja on Särkilammin marjatila – Hyvän Haltijan marjat ja majatalo Särkilammentiellä Seitsemisessä. Sähkökaapelia Kurunlahteen – Hyvin ollaan aikataulussa, kiittelee projektipäällikkö Jarmo Toriseva. Tilan emännän Minna Sarvijärven tapasin Kurun markkinoilla. Samoin lienee sienienkin laita. Satoiässä olevat mansikan lajikkeemme ovat tänä vuonna Polka, Lumotar ja Bounty. Turun yliopistossa arkeologiaa opiskeleva kurulaisjuurinen Jussi Moisio opasti lapsia valmistamaan itselleen nahkaisen rannekkeen. Siirtolinjan tarkoituksena on säävarman verkoston laajentuessa yhdistää maakaapelilla Kurun sähköasema Ruoveden sähköasemaan, jolloin sähkökatkoksen sattuessa virtaa voidaan syöttää Kuruun myös Ruoveden suunnasta. Kakkosvaiheen kokonaispituus on 16,5 kilometriä. Teksti ja kuvat: Juhani Latoniemi Säävarmaa sähköverkkoa ja kuitua Kuruun -hanke etenee suunnitellussa aikataulussa. Kaapeli on upotettu lahden syvimpään kohtaan laivareittiä seuraten. Silloin ahkerimmat marjastajat ja sienestäjät olivat jo tutkailleet ja osin poimimassa metsän satoa. Tila on myynyt mansikoita Kurun keskustassa jo 40 vuotta. Linja seuraa laivareittiä Palhoniemen eteläpuolelta Karjulanlahdelle. Myyntipaikoilla kesätöitä tekevät suomalaisnuoret. Tässä vaiheessa hankealueen keskijännitekaapelia on valmiina 10,15 ja pienjännitekaapelia 11,2 kilometriä. Konsertissa tutustuttiin myös Juurikadun asukkaisiin. 4 Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 Teksti ja kuvat: Juhani Latoniemi Juurikatu on mielenkiintoinen paikka, jossa asuu kummallista porukkaa, mutta siellä osataan soittaa ja laulaa. Kaapelin laskeminen alkoi viikko sitten perjantaina Kurun puoleisesta päästä. päivälle. Uusia puistomuuntajia on neljä. Monet kurulaiset poimivat itse mansikkansa AlaToikon tilalta. Oman nimen painaminen kostutettuun nahkaan onnistui helposti. Nyt ilmeisesti kaikki marjat niin metsässä kuin pelloilla ovat ainakin parisen viikkoa myöhässä. Mukavan kuuloiset, mutta oudot kansanmusiikkityyliset iloiset laulut kuten …. Särkilammin poimijat tulevat Marielista Venäjän keskeltä. – Satonäkymät ovat hyvät, juuri nyt on paras sato alkamassa. Mansikan satonäkymät hyvät, vaikka parisen viikkoa myöhässä Särkilammin marjatila myy mansikkaa Kurun torilla. Toisaalta Hedelmäja marjaviljelijäliiton mukaan päälajike Polkan poiminta päästiin aloittamaan EteläSuomessa vajaat pari viikkoa normaalia vuotta myöhemmin, muualla maassa ero normaalivuoteen on vielä suurempi. Tämä kaikki selvisi Ylöjärven kulttuuritoimen järjestämässä lastentapahtumassa viikko sitten tiistaina Kurun ulkomuseolle kerääntyneelle joukolle. Kansanmusiikkia lastentapahtumassa Omaperäisen musiikin taustalta löytyy laaja-alainen joukko kotimaisen musiikkikentän huippuosaajia; Silja Palomäki, Juurikadun orkesterin musisointi oli mukaansa tempaavaa. Hän kertoi sadosta tulevan hyvän ja viikonlopuksi ennustettu helle sitä vain parantaa. Musiikin lisäksi lapset pääsivät myös askartelemaan. Viisivuotian Sallan taitoihin kuuluu kirjaimet. Ensimmäisessä vaiheessa kaapelikelat purettiin Kurun satamassa työlautan kannelle isolle vyyhdille laskua helpottamaan. Elenia Oy:n säävarman sähköverkon rakentamishanke, jossa mukana on myös PohjoisHämeen Puhelin Oy, on edennyt Kurun keskustasta Karjulaan, Ruovedentien suunnassa Huumonkylään ja Muroleentien suunnassa Moisiojärvelle saakka. Työn hoitaa Relacom Oy:n oma työryhmä tarvittavine erikoiskoneineen. Siirtolinjan 2,7 kilometriä pitkä kaapeli oli laskettava kahdessa osassa, sillä linjan kokonaispaino ylittää lautan kantokyvyn. klarinetti ja laulu, AnneMari Kivimäki, haitari ja laulu sekä laulava basisti Ville Rauhala. Elenian ja PHPOY:n urakoitsijakumppanina hankkeessa on Relacom Finland Oy, jonka osalta hankkeen projektivastaavana on Jarmo Jäntti
Uuden sonnikasvattamon mitat ovat 66 x 32 metriä. Tosiasiassa Rasi on tehnyt sopimuksen HKScan Oyj:n kanssa, jolta Pelto-Paappasen sonnikasvattamo saa yhtiön oman vasikkavälityksen kautta välikasvattamoista noin 6 kuukauden ikäisiä teinivasikoita. Poikeluksesta tulin. Markkinoille tullaan tapaamaan tuttuja ja katsomaan markkinahulinaa. Markkinoilla olen ollut ennenkin. Maitotiloilla ei yleensä ole halua tai resursseja kasvattaa sonnivasikoita sopivaan teuraspainoon asti, joten HKScan välittää niitä noin 10–20 vuorokauden iässä välikasvattamoihin, joista ne noin 6 kuukauden iässä edelleen välitetään sonnikasvattamoihin, kunnes ne 18–19 kuukauden iässä noudetaan teurastettaviksi, selvittää aluevastaava Petri Lappi HKScan:ista. Rasin karjatiloissa on nyt valmistuneen sonnikasvattamon lisäksi toteutettu lähinnä omana työnä myös vanhemman sikalan peruskunnostusta. Olemme juuri vasta tulleet tänne ja löydetty syötävää, mutta aina täältä jotain mukaan jää. Kasvattamon eteläpäädyn ovelta Näsijärvelle avautuva maisema kirvoitti yleisön joukosta kysymyksen, miten paljon näin upealla maisemalla on merkitystä eläinten hyvinvointiin. Näin säästyttiin luontoa kuormittavilta maansiirtotöiltä lähes kokonaan. Nuoren yrittäjän henkisenä tukena ja vahvana kannustajana toimii avovaimo, fysiikan ja kemian opettaja Outi Potila. ” Jokapäiväiset työt pitää pyrkiä tekemään aina vähän paremmin kuin eilen.” Mikko Rasi. Antero Pihlajamäki Kurun markkinat on jokavuotinen traditio. Nyt tulin Rovaniemen junalta, josta saavuin Tampereen kautta tänne. Nuoren tuottajan motto sopii hyvin ohjeeksi kenelle vain: Jokapäiväiset työt pitäisi pyrkiä tekemään aina vähän paremmin kuin eilen. Jenni Leinonen Tämä on mukava vuosittainen kesätapahtuma. Niistä Rasi kasvattaa sonneja. Isäntäpariskunta Mikko Rasi ja Outi Potila poseeraavat yhteistyökumppaneilleen kasvattamon ovelta avautuvassa upeassa maisemassa. Mittavan rakennushankeen avajaisia vietettiin viime perjantaina avoimien ovien merkeissä. Tulin Parkanosta. Se, miten paljon sillä lopultakin on merkitystä suomalaisen lihan kilohintaan, alkutuotannosta vastaavalle tuottajalle, meni vitsailujen puolelle. Sen lisäksi hehtaarin kokoiselle rakennuspaikalle on tehty lantala, konevarasto sekä rehusiilo. Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 5 Teksti ja kuvat: Emilia Schulman Kurun markkinat keräsivät jälleen Kurun keskustan täyteen markkinaväkeä läheltä ja kaukaa. Tulin Ylöjärven keskustasta. Jukka Mäkinen Tänne vetää sukujuuret, kun olen täältä kotoisin ja meillä on mökki Paappasenniemessä. Rasin mukaan on vaikeaa saada osaavia tekijöitä, kun pitäisi löytää työhön omatoimisesti tarttuvia ja vastuunsa tuntevia moniosaajia – tai oikeastaan jopa huippuosaajia, joille kuitenkaan ei voi maksaa huippupalkkaa. Muut tilaisuudessa esillä olleet yhteistyökumppanit olivat Ransuco Oy, Sr-Harvesting Oy ja Turun Konekeskus Oy. Yhtälö on haasteellinen. Tultiin vasta paikalle ja olen katsellut, että onko täällä karaokea. Kysyimme muutamalta markkinavieraalta, mikä heidät on tuonut paikalle, miten kaukaa he ovat tulleet ja mitä markkinoilta on tarttunut mukaan. Pekka Haavisto Tällä kertaa olen mukana Vihreiden teltalla, mutta kesäteiskolaisena Kurussa tulee liikuttua muutenkin. Mikko Rasin uusi 300-paikkainen sonnikasvattamo sijaitsee upeassa perinnemaisemassa. Uudessa sonnikasvattamossa niitä kasvatetaan noin 12 kuukautta, minkä jälkeen ne menevät teuraiksi. En ole vielä löytänyt mitään, mutta olen saanut hienon lahjan ja tavannut kurulaisen bataatinviljelijän. Teksti ja kuva: Juhani Latoniemi Muutama vuosi sitten vuoden tuottajaksi valittu Kurun ainoa sikatilallinen, agrologi AMK Mikko Rasi on laajentanut toimintaansa rakentamalla uuden 300-paikkaisen sonnikasvattamon. Kasvattamon mittasuhteita voi verrata Kurun alueen lypsylehmien määrään, joka on hieman yli 300. Tulin Kangasalta, mutta minulla on vanha kotitila Parkkuussa. Lisäapua tuli uudentyyppisten laser-mittalaitteilla varusteltujen kaivinkoneiden avulla. Rakennuksien perustuksiin Rasi käytti suuren määrän samalta tontilta peräisin olevaa louhetta ja mursketta. Tämä on mukava paikka ja täällä on hyvät markkinat. Teräsrunkoinen elementtirakennus seisoo uljaalla paikalla odottamassa kuun vaihteessa saapuvia vasikoita. Gallup: Mikä toi markkinoille. Löysin kukkia pihaan. Ajattelin laittaa ne vielä loppukesäksi sinne. Mirja Sjöman Ollaan aina kesäisin täällä vanhalla kotipaikallani, niin käydään aina myös markkinoilla. Jotain pientä olen löytänyt, ruokaa ainakin. –Vasikat HKScan välittää Rasin tilalle lähialueiden karjatiloilta. – Se saa, joka tekee parhaan tarjouksen, veisteli Rasi avoimien ovien päivän keskeisen yhteistyöPelto-Paappasen sonnikasvattamo valmistui kumppaninsa edustajille. Lisääntyneen toiminnan myötä työvoiman saanti maatalousyrittäjille voi olla ongelma
(60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Veera Salo 505 pist. Neljäs vedessä viihtyvä nisäkäs on saukko, jonka varmimmin tapaa Liesijoen tuntumasta. (60 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Auri Salo 251 pist. Talvipesä sen sijaan on kuivalla maalla, kaukanakin vesistöistä. Poikkeuksiakin on, kuten kettu. Pääosin kettukin liikkuu öisin. Tytöt 15 v. Polun varrelta voi nähdä, kuinka majavat ovat rakentaneet patoja ja kaataneet puita lampien ja purojen rannoilta. Usein voi kuulla majavan iskevän melamaisen lätyskähännän veteen, vaikka eläintä ei hämärissä näkisikään. Enni Söderholm 171 pist. IMU kiittää kaikkia, jotka mahdollistivat mukavan päivän yksityisessä omistuksessa olevalla Riuttasen kentällä. Pojat 15 v. Emil Ollila 410 pist. (60 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Alina Kontra 115 pist. 6 Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 Teksti ja kuva: Jarmo Vacklin Seitsemisen kansallispuistossa on rikkaan linnuston ja kasviston lisäksi suuri joukko nisäkkäitä, jotka usein jäävät elintapojensa vuoksi näkemättä. Järvi-Suomessa on runsaasti saukkoja, vaikkakin eläimet eivät ole levittäytyneet tasaisesti alueelle. Tytöt 13 v. Kimmo Lehtinen 22 pist. Vesimyyrän pesäaukon vieressä on usein maakasa, jonka se on kaivanut. Tuloksistakin päätellen pikajuoksurata oli erinomaisessa kunnossa – Jarkko Äijälä juoksi 60 metriä peräti 8,6 sekuntiin. Jarkko Äijälä 17 pist. Piisamin lisäksi vesistöiden tuntumassa asustelee toinenkin myyrä, nimittäin vesimyyrä. Emilia Kontra 14 pist. Akseli Mattila 527 pist. Joiltakin seuduilta saukko puuttuu lähes tyystin ja toisilla alueilla on taasen runsaitakin populaatioita. Tulokset (5 parasta / sarja) Pojat 9 v. Annika Aho 26 pist. Siellä missä piisamia on paljon, laji on asettunut Seitsemisen kansallispuiston nisäkkäitä, osa 1 varsin karuillekin järville ja on joutunut tyytymään kaislaja ruokoravintoon. Aatu Vastamäki 22 pist. Miehet Joni Hynnä 32 pist. K o l m i o t t e l u s s a 7–15-vuotiaiden sarjoissa pisteet on laskettu tulosten perusteella yleisurheilun pistetaulukon mukaisesti. Hertta Tiura 8 pist. Tytöt 9 v. Tytöt 11 v. Sää suosi jälleen, ja paikalle kerääntyikin suuri joukko niin kisailijoita kuin kannustusjoukkoja. Piisamin pesäkekoja ei voi olla huomaamatta, jos sellainen vai kohdalle sattuu. Seitsemisen Kansallispuistossa elelee myös toinen lättähäntä, nimittäin piisami. (60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Jarkko Äijälä 1211 pist. Pojat 11 v. Santeri Sinisalo 135 pist. Monelle patikoijalle ovat tulleet tutuksi polun yli vilahtavat päästäiset ja myyrät eli lajit, jotka liikkuvat joskus myös päivisin ja joita on runsaammin. Tytöt 7 v. Suurin osa nisäkkäistä liikkuu lähinnä vain yön pimeimpinä tunteina, näin ne ovat paremmin turvassa saalistajilta. Se saattaa loikoilla jollakin lämpöisellä kivellä polun varrella aurinkoa ottaen, tai hyvällä onnella jolkutella retkeilijää vastaan. Yksi syy metsästyksen vähenemiseen oli turkistarhaus, joka aiheutti nahkojen hinnan tippumisen. Ninni Laurila 214 pist. Saukko viihtyy Seitsemisessä etenkin Liesijoen tuntumassa, mutta sitä ei usein pääse näkemään luonnossa. Olli Nieminen 3 pist. Tohti Laurila 136 pist. Juniorit 3 v. Saukot liikkuvat paljon kala-apajilta toiselle, ja usein niitä tapaa kilometrienkin päässä vesistöistä. Voitto Ojaluoma 9 pist. (30 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Ella Ahonen 16 pist. TIKANHEITTO (3 parasta) Nuoret Sakari Salo 24 pist. Pojat 7 v. Verne Seppälä 347 pist. Inna Järvi 66 pist. Pojat 13 v. (60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Oskari Järvelä 588 pist. Saukot elelevät Seitsemisen alueella ympäri vuoden, mutta niitä pääsee näkemään vain hyvällä onnella. Naiset Tarja Akkanen 32 pist. Urho Ojaluoma 398 pist. Katri Lehto 27 pist. Juuso Kasari 53 pist. Iines Isomäki 250 pist. (60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Inga Söderholm 431 pist. Viime vuosikymmeninä on tullut myös uusia lajeja, jotka ovat sopeutuneet alueelle hyvin ja jääneet vakituisiksi asukeiksi. Siellä missä piisami asustelee, sen kyllä huomaa, sillä se käyttää ravinnokseen lähes kaiken mahdollisen kasviston. Veera Lehmusto 219 pist. Arvi Salo 20 pist. Leevi Kasari 309 pist. Rasmus Lahdenperä 502 pist. (30 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Kalle Sinisalo 12 pist. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten piisami oli haluttu turkiseläin, mutta joskus 1980ja 1990-luvuilla piisamin metsästys lopahti lähes tyystin. Ilona Järvi 12 pist. (10 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Eeli Lahdenperä 3 pist. Kalle Tiura 510 pist. (60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Samu Pirttijoki 542 pist. Mieluisinta ovat pehmeät vesikasvit. Ei ja P et äj än ie m i El in a Jä rv el äR ei jo n en Nuorten tikkakisassa voiton nappasi Sakari Salo Aatu Vastamäen sijoituttua toiseksi ja Jarkko Äijälän oltua kolmas.. Saukkojen liikkeitä on helpoin seurata talvella, kun jäljet jäävät lumiseen maahan. Tytöt 5 v. Myös tikanheittopaikalla käytiin tiukkojakin taisteluita palkintopallisijoituksista. Paavo Tiura 382 pist. Verne Tienari 540 pist. Harvemmin sitä kuitenkaan tapaa vedessä, vaan se vipeltää usein rantojen tuntumassa. Seitsemisessä vesimyyrää voi nähdä alueen lampien ja etenkin soiden reunamilla ruokailemassa ja pesimässä. (60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Sakari Salo 620 pist. Vilma Seppälä 4 pist. Vesistön kalaisuus ratkaisee ensisijassa esiintymisen. Kovimmista tuloksista vastasivat Jarkko Äijälä, Suvi Savilahti ja Oskari Järvelä. Pojat 5 v. Netta Ahonen 157 pist. Iida Vastamäki 133 pist. Ne ovat varsin taidokkaasti tehtyjä ja suhteellisen suuriakin. Helmi Petäjäniemi 11 pist. Voitto Ojaluoma heittämässä palloa 5-vuotiaiden poikien sarjassa. Julius Mattila 536 pist. Elina Järvelä-Reijonen Iso-Mustajärven Urheilijoiden järjestämät Pohjois-Kurun kesäkisat kisailtiin viime sunnuntaina Riuttasen urheilukentällä. Päivän aikana nähtiin paljon iloisia ilmeitä ja onnistumisen iloa, eikä edes kipsissä ollut käsikään näyttänyt menoa haittaavan. Retkeilijät ovat varmasti huomanneet, että myös majavakanta on alueella runsas. Nuorempien sarjoissa pisteet tulevat yksittäisten lajien sijoitusten perusteella. (5 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Otso Vastamäki 3 pist. Arvi Tienari 461 pist. Kolmiotteluun osallistui yhteensä 52 lasta ja nuorta. (60 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö) Suvi Savilahti 663 pist. (60 m juoksu, pituushyppy, pallonheitto) Arvo Ojaluoma 198 pist. Pallonheiton pisimmän kaaren 13,08 metriä heitti 7-vuotiaiden poikien sarjan Tohti Laurila. Jessica Pelkonen 396 pist. Pohjois-Kurussa kisaili yli 50 lasta ja nuorta Juniorit 2 v. Kamu Laurila 7 pist
Eikä tässä kaikki. Kurussa heillä oli Paappasen talo, sitten hankittiin Nygårdiksi ristitty Tyrkkölä. Villisiat ovat kuitenkin tulleet Suomen luontoon jäädäkseen – myös Pirkanmaalla. Nilsforsin ruukki Kurussa Kurun Karjulan kylään Idman perusti Nilsforsin rautaruukin runsaan kilometrin verran yläjuoksuun Karjulankoskesta paikkaan, joka sittemmin tunnettiin nimellä Ruukinkoski. Ruotsista, Norjasta ja Saksasta. 1843 oli Idmanilla jo uusi hanke: yhtiö masuunin rakentamiseksi Tammerkosken äärelle. Nimismies tuli etukäteen Arvid Engströmiä varoittamaan ja käski peittää raaka-aineen eli muran lumen alle. Kiertäviin käsityöläisiin kuuluivat suutarit, räätälit ja sepät. Kolarissa haavoittunutta villisikaa ei pidä mennä omin päin katsomaan eikä jäljittämään, vaan asiasta tulee tehdä ilmoitus poliisille, joka tarvittaessa kutsuu alueen SRV-henkilön paikalle tarkastamaan tilanteen. Ja Idman osti. Vaikka sen levinneisyysalueen länsiraja Suomen sisäosissa on saavuttanut Näsijärven itäpuolisia alueita Teiskossa, Pohjaslahdella ja Ruovedellä, niin iso järvenselkä tuntuu olevan yhä raja, jonka yli ei mennä kuin korkeintaan talvella jäitä pitkin. Siellä jalostettiin Viljakkalan Haverin kaivoksen tuottamaa rautamalmia. Ruukin palvelukseen sepäksi muutti myös Arvid Engström perheineen Helsingin pitäjästä 1836. Idmaneista oli nopeasti tullut suurmaanomistajia. Messukylästä muutti seppä Simon Sederblom perheineen Nilsforsiin 1841, mutta he muuttivat pois jo tammikuussa 1843. Kuvernöörille tehtiin ruukista kantelu, ja Nilsforsiin tehtiin tarkastus, vieläkö siellä rautaa valmistetaan. Nils Johan Idman oli 1825 mennyt Tampereen Hatanpään kartanon huutokauppaan ostaakseen sieltä länget. Kerrotaan Idmanien vieraina olleen Ruotsin kuningassukuisiakin, ja Edvardin heitä metsästysretkillä Kurussa opastaneen. Kuonakasat ja vanhat pajavasarat – Kurun seppien historiaa Teksti ja kuva: Juhani Latoniemi Toisin kuin Aamulehden artikkelissa muutama viikko sitten sanottiin, villisika on edelleenkin harvinainen vieras kurulaisessa luonnossa. Myös Tampereen seudulla alkoi suuri innostus järvija suomalmien hyödyntämiseen raudanvalmistuksessa. Edvard ei tehnyt pelkästään sepän töitä, vaan ruotsinkielisenä hän myös palveli Idmanien vieraita, joita Hatanpään kartanossa kävi mm. Hirviä tai karhuja ei metsissä tuolloin ollut. Ruukista on käytetty myös nimeä Nicklasfors. Emakkoa seuraava pahnue saattaa siirtyä vuorokaudessa jopa kymmeniä kilometrejä eikä sadan kilometrinkään taival ole sille kummoinenkaan suoritus. Hän teki myös metsänvartijan töitä suojellen Idmanin metsiä luvattomalta metsänkaadolta ja salametsästykseltä. He muuttivat Petäjävedelle 1842. Kun Tampereen masuuni valmistui, Nilsforsin ruukki ei enää kannattanut, ja laamanni Nils Idman vuokrasi sen sepälleen Arvidille. Useimmissa Kurun taloissa oli oma paja tarvittavine välineineen. Nilsforsin ruukilta kerrotaan viedyn takkirautaa aina Pietariin asti. Työkaluihin ei Nilsforsin rauta ollut riittävän lujaa, mutta siitä taottiin mm. Villisika ei yleensä ole ihmiselle vaarallinen, mutta porsaitaan puolustaessa ja haavoittuneena esimerkiksi liikenteessä se on arvaamaton eikä kaihda mitään. Reitti siirtyy muutaman sadan metrin päässä joen vasemmalle rannalle. Ruukinvasarat eivät enää pauku Edvard Engström osti vanhoilla päivillään Teiskosta Haikan talon ja muutti sinne perheineen 1901. Kun sulkee hetkeksi silmänsä, voi vielä kuvitella sysien savun, masuunin hehkun ja ruukin vasaroiden paukkeen. Toimeentulokin oli kohtuullista: ”Seppä syö selvän leivän, sepän emäntä vielä selvemmän.” Idman lähti länkiä ostamaan Äidinisäni äidinisän isä Arvid Engström oli seppä. Sellaisia rahoja ei Arvid Engströmillä kuitenkaan ollut. Hänen kerrotaan opastaneen Kurussa myös Idmanien kuningassukuisia vieraita.. Tarvittaessa sika on myös yllättävän hyvä uimari, mutta mikäli ravintoa riittää, maisemien vaihtoon ei yleensä ole tarvetta. Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 7 Pekka Haavisto Vanhassa talonpoikaisyhteisössä tarvittiin monenlaisia taitoja. Puuhiilen eli sysien avulla rautaa sulatettiin kivestä. Kirjoittaja on kansanedustaja, joka on sisarensa Riitta Haavisto-Vihavaisen kanssa selvitellyt oman sukunsa ja Kurun Nilsforsin ruukin vaiheita. Tampereen ruukki menestyi huonosti ja perustajat myivät sen vuonna 1856 Seinäjoen ruukinpatruunalle Gustaf August Wasastjernalle, joka muutti masuunin konepajaksi. Ruukin toiminta loppui vuoden 1860 paikkeilla. Ensimmäiseksi sepäksi tuli ruotsalaissyntyinen Erik Stockhusen poikansa Henrikin kanssa. Seppää tarvittiin vallankin heinänteon ja elonleikkuun edellä, kun viikatteet ja sirpit piti saada kuntoon. Vaikka omavaraisia pyrittiin olemaan, kaikkia taitoja ei taloissa ollut. Ruukinkosken tuntumassa, Nilsforsin Ruukinrannassa on vielä vanhoja kuonakasoja, joista sulatetun malmin reiät ja onkalot erottuvat. Kuollessaan 1889 hänellä ei ollut velkoja – mutta sitäkin enemmän saatavia. Suomenlahden eteläpuolella ja Karjalassa villisikakanta elää vahvana. Villisiat Kurussa harvinaisia Seppä Arvid Engströmin poika Edvard teki Kurussa metsänvartijan töitä ja koulutti ajokoiria. Järvimalmia eli muraa kerättiin järven pohjasta haavilla. Sen ympärille kasvoi ajan myötä Tampereen Pellavatehdas, yksi Tampereen suurimpia teollisuusyhtiöitä. Karjulantien sillalta voi kävellä Karjulanjoen oikeaa rantaa pohjoiseen. Huolena on vaarallisen kotieläimiinkin tarttuvan sikaruton leviäminen. Idmanien palveluksessa Raudanvalmistuksen päättyessä Arvidin poika Edvard Engström oli parikymmenvuotias. Villisika on laillinen riistaeläin eikä tarvitse erillistä kaatolupaa, metsästyskortti ja maanomistajan luvat riittävät. Nygårdin kartanon eli Palhoniemen huoltokodin portinpielissä osoitteessa Karjulantie 298 ovat vielä ruukin komeat vasarat. Isä Arvid eli elämänsä loppuun Kurun Nilsforsin torpparina sepän töitään tehden. Nilsforsin kolme seppää Nilsforsin ensimmäinen seppä näyttää olleen ruotsalaissyntyinen Eric Storchausen, joka on tullut vaimoineen 1827 Leppävirralta. Toiseen vasaroista on kaiverrettu vuosiluku 1841. Edvardin lapsista Ernst jäi kuitenkin elämään Kuruun Niemen torppaan, jonka hän myöhemmin lunasti omaksi tilaksi. Suomessa saadaan saaliiksi nykyisin satoja sikoja vuodessa. Järvimalmi kuului kruunulle, ja ruukin toiminnasta olisi pitänyt maksaa veroa. Sepän arvostuksesta kertovat sananlaskut: ”Sepälle kuuluu ruokatuntikin, mutta suutarille ja ratarille ei”, kuuluu kurulainen sananparsi. Ravintotilanteen salliessa se myös leviää tehokkaasti. Heikkolaatuinen raaka-aine vaikeutti tuotantoa, ja sen tueksi rakennettiin masuunin viereen valimo valmistamaan patoja, pannuja ja uuninluukkuja. Tarkastajat vetivät vesiperän – mutta sen jälkeen ei rautaa enää tehty. Rahavarat jaettiin kaikkien perillisten kesken, mutta poika Edvard peri kaiken irtaimen omaisuuden sitä vastaan, että hän on Arvidin testamentin mukaan ”velvollinen elättämään ja hoitamaan minua kuolemaani asti ja sitten korjaamaan ruumiini kunniallisesti hautaan”. Niemen taloa pidettiin vanhanaikaiseen tapaan. Yksi puuhamiehistä oli laamanni Nils Johan Idman. Sen jälkeen Arvid Engström oli ainoa seppä. Teiskolan isäntä Johan Gustaf Tammelander oli mennessä sanonut, että mitä sitä länkiä ostamaan, osta saman tien koko talo. Kettuja ja susia ammuttiin talvella raadolta. Idmanien metsäomistukset Kurussa olivat suurimmillaan 5300 hehtaaria. Hän lähti 1861 sepäksi Messukylään Idmanien omistamaan Hatanpään kartanoon. Jos isäntä ei itse osannut takoa, kutsuttiin paikalle kyläseppä. Nilsforsin ruukissa valmistettiin ja taottiin järvimalmista tehtyä rautaa. reen jalaksia. Edvard Engström palasi Hatanpäältä Kuruun ja asettui 1885 lampuodiksi Petäjälammin kylään YläPaappasen taloon. Karjalasta ja Baltiasta vakituinen villisikakanta katosi ilmaston kylmennyttyä 1800-luvun alussa. Edvard toimi metsästysoppaana, koulutti ajokoirat – saaliiksi saatiin lintuja ja jäniksiä. Villisian metsästysaika muuttui viime vuoden maaliskuussa: nyt porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Enimmillään Nilsforsissa työskenteli kolme seppää. Hän syntyi Sipoossa, mutta aloitti työuraansa ensin Kellokoskella ja sitten Helsingin pitäjän Talin kartanossa ja kyläseppänä Huopalahdessa. Näin on Suomea rakennettu. Lähes kaikki Pirkanmaalla tehdyt villisikahavainnot ovat tarhojen karkulaisia. 1800-luvun puolivälin nouseva teollisuus niin Suomessa kuin Venäjällä tarvitsi rautaa. Vanhat kurulaiset saattavat vielä muistaa Ernstin naimattomat lapset Väinö ja Venla Engströmin
Hänen mukaansa Tarjanteen höyrykone ja kattila ovat alkuperäisiä ja niitä on huolella huollettu. Valkonen arvelee, että esimerkiksi hidaste voisi tulla kyseeseen. Parkkuun seudun kyläyhdistys on julkaissut 23 laulua sisältävän koosteen Mäkisen lauluista. Sami Salmen mielestä kesä 2008 oli mielenkiintoinen; Tarjanne täytti silloin 100 vuotta ja kesä oli täynnänsä eri tapahtumia. Tästä lähti miehen loppuiän kestävä sanoitusja sävellystyö. Viime viikolla tehtiin tietöitä myös Kuru–Parkanotiellä, joka sai nyt uuden hyvän päällysteen. Kurun 150-vuotisen ja maamme satavuotisen historian kunniaksi olisi hienoa jos tapahtumaan saataisiin sata kansallisasuista. Pukupakkoa ei kuitenkaan ole, vaan paikalle voi tulla myös ihan vain mielenkiinnosta tapahtumaa kohtaan ja oppimaan uutta perinnevaatteista sekä niiden käytöstä. – Keskusteltuani Niemikylään liikennöivien yrittäjien kanssa totesin, että saareke ei sovellu Niemikyläntien risteykseen, vaan siinä käytetään jotain muuta ratkaisua, Valkonen kertoo keskiviikkoaamuna. Jo ennen Mäkisen tapaamista kurulainen Aki Alakoski oli nuottikirjoittanut useita Veikon lauluja sanoituksineen. Myös ylileveät erikoiskuljetukset on pyritty huomiomaan madaltamalla saarekkeen päitä niin, että niiden yli pystyy ajamaan. Mäkisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Kipinän saattoi antaa vaikkapa koteja kiertelevät Vartiotorneja jakavat saarnamiehet esitteineen. Toisenlaisia tuntemuksia on siirtynyt lahjakkaan tekijän tuotantoon hänen kohdatessaan leskeksi jäätyään naapurissa asuvan Anni Tienarin. Hänen erityistaitonsa oli tehdä lauluja hetkessä. Olen ylpeä, kun pääsee ruoriin. Tarkoituksena on, että kansallispuvut pääsisivät useammin kaappien perukoilta käyttöön ja saisivat enemmän näkyvyyttä. Pirkanmaan Ely-keskuksen puolesta työtä koordinoiva hankintakonsultti Anne Valkonen kertoo, että tiellä pyritään parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta kantatien ylittävillä pitkillä suojateillä. Lehden mennessä painoon ei vielä ollut selvillä, minkälainen ratkaisu Niemikyläntielle tulee. Silloin joutuu mastot kaatamaan alas. Sekä Mäkinen että kanttori Pentti Tynkkynen kiittelevät Veikko Mäkistä taitavaksi riimittelijäksi, jolloin sanoihin syntyi helposti myös kansanomaisen tyylin mukainen sävel sointuineen. Näsijärvi 2 on höyrylaivayhdistyksen ylläpitämä laiva, jolla tavataan kerran syksyssä vierailla Näsijärven ylävesillä. 8 Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 Teksti: Juhani Latoniemi, kuva: Seija Myllykangas Parkkuussa 17.1.1927 syntynyt Veikko Mäkinen on tullut useimmille kurulaisille tutuksi ennen kaikkea musiikistaan ja sanoituksistaan. Veikko Mäkisen luomistyön innoittajina ovat toimineet niin ihmiset kuin tapahtumat ja tietenkin hänelle rakas Parkkuun kylä. Laivan kannelle tuli lisäkseni kanavalta kaksi matkustajaa – vanha AJSmoottoripyörä sekä kurulainen muusikko Elina Koskela, joka aloitti matkustajien viihdyttämisen ”epäonnistuneen metsurin valssilla” Rantakoivun alla. Sää vaikuttaa Tarjanteen kulkuunkin, sillä viime talvena ei tullut paljoakaan sulamisvesiä ja vedenpinta on niin alhaalla, että esimerkiksi Kautun Tarjanteen kyytiin pääsee vielä parisen viikkoa avokanavasta ei pysty ajamaan, vaan täytyy mennä sillan alta. klo 14. kello 17 alkaen. Emilia Schulman Kurun kansallispukutuuletus sai alkunsa kolme vuotta sitten kansallispuvun 130-vuotiajuhlavuonna ja siitä lähtien se on järjestetty joka vuosi samassa paikassa ja samaan aikaan. – Säistä riippuen työ on valmis viikon–puolentoista sisällä, arvioi Anne Valkonen. Tarjanteen kapteeni Sami Salmi on toista kesää ruorissa, mutta hän on toiminut Tarjanteella aikaisemmin perämiehenä. Kansallispukutuuletus tulee taas! Teksti ja kuva: Jukka Kallio Hyppäsin pilvisenä ja hiukan sateisena tiistaina vanha rouva Tarjanteen kyytiin Muroleen kanavalta. Kurun 150-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa kirkkokuoron esittämä Isä Taivaan. Veikon säveltämät ja sanoittamat laulut olivatkin hänen monesti käyttämiänsä tilanteeseen sopivia onnittelukortteja tuttujen ystävien merkkipäivinä. – Se istui siinä etupenkillä tyyriin näköisenä liikennettä seuraten, muistelee Tienari. Ilon ja surun lisäksi Veikko on rustaillut myös lapsille sopivia hupaisia lauluja kuten ”Tilhien marjamatka”, jonka sanat ja sävelen Tienari muistaa edelleenkin: ”Tilhi Ville kysyi serkulKivimies, autoilija ja laulujen tekijä tansa Kasperilta, tuutko mulle seuraksi on mulla vapaa ilta. Paikan tiedän hyvän, mennään marjamarkkinoille, siellä marjat makeet meille herkuttelijoille…” Kaiken kaikkiaan Veikko Mäkisen tuotantoa on tallella puhtaaksi kirjoitettuina nuotteina noin 130, joista yli sata on siirretty myös Teostoon. Kurun laituriin kapteeni Salmi toivoo parempia pollareita, jotta laiva saadaan kunnolla kiinnitettyä. Tarjanne ei ole käynyt tänä kesänä Kurussa – ainakaan toistaiseksi. Kansallispukutuuletuksien idea lähti liikkeelle vuonna 2010 Imatralta ja on levinnyt sieltä ympäri Suomen. Sen kunniaksi Parkkuun kyläyhdistys sekä Totiset Pojat ja Naapurin Onni järjestävät juhlakonsertin Parkkuun seuratalolla lauantaina 5.8. Lemminkäisen urakoimalla työmaalla päästiin aloittamaan päällystystyöt eilen. Kapteeni Sami Salmea huolestuttaa alhainen veden korkeus, joka voi estää Tarjanteen telakoitumisen Jäminkipohjan telakalle.. Sateen sattuessa kokoontuminen siirtyy Keihäslahden näyttelytalolle. – Kuunteles kun tein tästä laulun, muistelee Tapio Mäkinen Veikon soittaessa ja laulaessa hänelle aiheesta syntyneen laulun pätkän. – Tiellä nopeudet tahtovat kasvaa turhan koviksi. Parkkuun koulun opettaja emeritus Tapio Mäkinen muistaa sukunimikaimansa tulleen kerran hänen luokseen tarkoituksella, että oppisi nuottien lukua ja kirjoitusta. Ystävyys kesti Veikon elämän loppuun saakka. Erityisen läheinen aihe hänelle on ollut kivityö. Koulun kohdalle Myllymäentien risteysalueella asennetaan suojatiesaareke. Tarkoituksena oli katsastaa reitti Muroleesta Ruoveteen. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan Kurun Lehti Kantie 65:llä on tällä viikolla alettu tehdä tietöitä Myllymäentien ja Niemikyläntien välisellä pätkällä. Hän totesi tilanteen viime syksynä, kun ohjasi vanhan hinaajan Näsijärvi 2:n Kurun laituriin. – On kivaa hommaa, tämä on legendaarinen laiva. Veikko Mäkisen tuotantoon perehtynyt Tapio Mäkinen näkee Veikon sävellysja sanoitustuotannossa hänen elämänsä vaiheet – myös kipeästi koetun vaimon kuoleman, jonka seurauksena on syntynyt joukko kauniita hengellisiä sävellyksiä, mm. Itseoppinut Mäkinen aloitti sävellysja sanoitustyönsä verrattain myöhäisessä vaiheessa hieman vaille viisikymppisenä, mutta alkuun päästyään itse sanoitettuja ja sävellettyjä lauluja on syntynyt reippaasti toista sataa. Kansallispukutuuletuksien tarkoitus on olla vapaamuotoisia ja rentoja kokoontumisia vaikkapa piknikin merkeissä. Osallistujat voivat pukeutua esimerkiksi kansallispukuun, kansanpukuun, feresiin, saamenpukuun, romanipukuun tai muuhun perinneasuun tai yhdistäen sellaisen osia tavalliseen vaatetukseen. Kurun kansallispukutuuletus järjestetään tuttuun tapaan Kurun Ulkomuseolla 5.8. Alueen nopeusrajoitus myös lasketaan 50 kilometriin tunnissa, Valkonen sanoo. Mutta säälle ei mitään voi, Sami Salmi tuumii. Tarjanteen konemestari on Lauri Elo. Tarkoituksena on luoda tapahtumasta pitkään jatkuva jokavuotinen perinne, joka muistetaan jopa ilman kalenteria. Hänen autoillaan on kuljetettu suuri määrä kiviä paikallisilta louhimoilta joko jatkojalostukseen tai suoraan erilaisiin rakennuskohteisiin. Laivassa on töissä matkustajamäärästä riippuen 5–7 henkilöä. Tänä kesänä reittiliikenne päättyy 12.8. Viime kesä ei ollut oikein hyvä matkustajamäärissä, ja tämä kesä on vielä huonompi. Suojateitä käyttävät pääasiassa ikäihmiset ja koululaiset, joten tavoitteena on parantaa heidän turvallisuuttaan. Monien mielestä se on kaunein etappi Tarjanteen höyrytessä Tampereelta Virroille ja takaisin. Vastaava saareke oli alun perin tarkoitus asentaa myös Niemikylän risteykseen, mutta Valkosen mukaan siihen koitetaan nyt löytää joku muu ratkaisu. Mäkisen pitkäaikainen ystävä Anni Tienari muistelee, miten Veikon ”repsikkana” oli saksanpaimenkoira Saku. Saarekkeen asentamisen myötä tie kapenee hieman, mutta Valkosen mukaan tien kunnossapitotyöt pystytään silti hoitamaan normaalisti
Kaupungin liikuntapalveluilta työväenopistolle siirtyneisiin liikuntaryhmiin (lasten temppujumpat, koululaisten liikuntakerhot sekä naisten ja miesten ohjatut kuntosaliryhmät) ilmoittaudutaan samaan tapaan kuin muillekin opiston kursseille. Härkönen kieltämättä tuntee nykyisen terminologiston jopa ärsyttävyyteen asti käyttämällä naisten sanontoja kuten ”tää on nyt tässä, niinpä, hyvä veto” yms. Sattumoisin hän on myös koulutettu näyttelijä, valmistunut Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta 1989. Syksyn esite, joka jaetaan koteihin vasta elokuun puolivälissä, on netissä luettavissa jo nyt opiston kotisivuilla www. Se on ollut koko ajan liikenteessä ja säilytetty huoltokirjoja myöden mahdollisimman alkuperäisenä. Maksetuista kurssimaksuista ei saa alennusta jälkikäteen. Ajotapahtuman olennainen osa on retkeilyajo rasteineen ja kilpailutehtävineen. Itä-Aureessa tehtävä liittyi liikennemerkkeihin. Se vaatii meiltä harrastajilta ja tukijoukoilta määrätietoisia ponnisteluja. Tammisen auton ja asujen kokonaisuus on saumaton, sillä Marcuksen yllä on hänen ylioppilaspukunsa aina kenkiä myöden. Mittarina kiinnostuksen heräämisestä ovat museoajoneuvojen katsastukset, joita tehdään yhä enemmän. Pisteitä jaetaan myös auton ja asun kokonaisuuksista. Kursseille voi ilmoittautua jo aiemminkin, mutta kurssimaksua ei tule maksaa ennen alennusvahvistuksen saamista. Veteraaniautojen Virrat -ajotapahtuma poikkesi lauantai-iltapäivänä myös Kurussa samaan aikaan, kun väki Kurun markkinoilta alkoi pakkailla tavaroitaan. Kirja etenee pitkälti dialogin voimalla. Työväenopiston ilmoittautuminen alkaa netissä Elokuu käynnistyy laulaen ja bingoillen Kurun Lehti Kurun Yhtä Köyttä -Yhteisö KYKY järjestää elokuun alkamisen kunniaksi koululauluja bingoillan perjantaina 4.8. Omistajina ovat Reijo ja Ritva Pirinen Kangasalta. H. Useat niistä on dramatisoitu elokuviksi, teatteriin tai tv-sarjaksi. Kiinnostus vanhoja autoja, niiden tekniikkaa ja aikakautensa historiaa kohtaan on selvässä kasvussa. Teksti: Jukka Kallio, kuva: Otava media Anna-Leena Härkösen kirjailijan ura alkoi räväkästi, kun hänen esikoisteoksensa Häräntappoase palkittiin J. Erkon rahaston palkinnolla vuoden 1984 parhaana esi1984 parhaana esikoisteoksena. Lapun hinta on 2 € ja luvassa on hyviä palkintoja. Vanhojen autojen viikonvaihteen kokoontumisajoon Virroilta Kihniön, Itä-Aureen ja Luoteen kautta Parkanon automuseolle osallistui lopulta 64 autokuntaa, mikä sekin on hyvä saavutus, vaikka mielissä siintelikin satavuotiaan Suomen kunniaksi köröttelevä sadan auton karavaani. Kurun Lehti Ilmoittautuminen osalle Tampereen seudun työväenopiston syksyn kursseista alkaa netissä jo tiistaina 1.8. Loppu tuo jopa yllätyksen. Alennuspäätöksen saa heti. Mutta teksti on paikka paikoin kuin naistenlehdistä, jossa huokailevan feminiinitaiteilijan masennusta ja mielialalääkkeiden napsimista ”ymmärretään”: Hän on kirjailija. tampere.fi/tyovaenopisto/ kurssit.html). – Kuluvia osia on tietenkin uusittu, samoin kuin käytössä nuhraantunut verhoilu, jonka ruovesiläinen verhoilijamestari Juhani Jetsonen loihti muutama vuosi sitten täysin alkuperäistä vastaavaan kuntoon. Kaikkiaan Härkönen on kirjoittanut parikymmentä teosta, pääasiassa romaaneja. – Autoja katsastetaan museorekisteriin nyt paljon, vahvistaa Parkanon Seudun Mobilistien kunniajäsen Kalevi Honkaniemi, joka toimii myös museoajoneuvojen tarkastajana. Opintosetelihakemuksia ylöjärveläisten 65+ ja työttömän työnhakijan alennusta varten voi tuoda tai tulla täyttämään kirjastoon yllä mainittuna ilmoittautumisaikana. Ilta jatkuu klo 19.30 bingon parissa. klo 9–12. Väliajalla on buffetissa ostettavana makkaraa, kahvia, simaa ja leivonnaisia. retkeilyajo velvoittaa, suuntaa Isokivijärvi. Ilmoittautuminen puhelimitse ja toimistoissa alkaa maanantaina 21.8.2017 klo 10. Illan aluksi lauletaan vanhoja koululauluja harmonin säestyksellä, laulattajana toimii AnneMaija Hakala. cus Tamminen. Arvauskisassa voitot osuivat seuraaville: Hilkka Hirvasoja, Ylöjärvi Taavi Sulkava, Kihniö Jaana Honkala, Kuru Hannu Yrjänäinen, Kuru Onnittelut voittajille! M at le en a Ik o n en. klo 12. Eittämättä tulee mieleen Valomerkkiä lukiessa, että Anita on Anna-Leena HärAnna-Leena Härkönen: Valomerkki KIRJA-ARVIO kösen alter ego tai jopa itse Härkönen. Kirja on sopivaa kesäluettavaa, se etenee vauhdilla, miehet haukutaan ja omaa sukupuolta tuetaan tottakai. Kurssimaksun maksamista varten tarvitaan verkkopankkitunnukset mukaan etenkin silloin, jos käytössä ei ole sähköpostia, jonne maksulinkki voidaan lähettää. Uskottavalta tuntuu Anitan haahuilu kotonaan; 15 min koneen ääressä kirjoittamassa, sitten jumppaa, kahvia ja taas koneen ääreen, vaikka inspiraatioita ei ole. klo 18 Keihäslahden näyttelytalolla. Monelta jäi tunnistamatta Autojen ja asujen glamouria Marcus ja Kirsti Tammisen sininen Toyota Crown on monissa veteraaniajoissa palkittu harvinaisuus. Valomerkissä kirjailija Anita tuumii tehdä avustetun itsemurhan ja etsii siihen sopivaa avustajaa ystäväja tuttavapiiristä. Kyllä kirjailija osaa kirjailijan työstä kertoa. Kaksi niistä oli Kurussa. – Toivomme tapahtuman muodostuvan jokavuotiseksi perinteeksi. Tiukat päästömääräykset vaikuttavat piilossa olevan tekniikan ohella myös korien suunnitteluun. Muutama vuosikymmen sitten pikkupojatkin erottivat ”viiatit” ja ”voortit” sitikoista puhumattakaan. Virroilla ensi vuonna järjestettävä Suomen Autohistoriallisen kerhon 59. Tämän vahvistivat myös kuudennen Veteraaniautojen Virrat -tapahtuman puuhamies Jari Isokivijärvi Ylä-Pirkanmaan Mobilisteista ja Parkanon Seudun Mobilistit ry:n puheenjohtaja Timo Tuominen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. uusi ruskeapohjainen käsityöpajan opastekilpi eikä harvemmin enää nähtävä tukkitien lisäkilpikään ollut kovin tuttu. Mutta totta puhuen kirja on sittenkin enemmän kuvaus kirjailijatyön vaikeudesta; miten elää aviossa, siivota ja tehdä ruokaa miehelleen Sakelle ja tuottaa päivittäin tekstiä seuraavaan kirjaan, josta on jo sopimuskin kustannustoimittajan kanssa solmittu. Kurussa syksyn kurssi-ilmoittautumisia otetaan vastaan kirjastossa maanantaina 21.8. Härkösen uusin teos Valomerkki (Otava, 2017) koskettaa ajankohtaisia aiheita, eutanasiaa ja itsemurhaa. Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 9 Teksti ja kuvat: Juhani Latoniemi Ympäristö ja liikenteen päästöt ovat keskeinen tekijä nykyisten autojen suunnittelussa. Onneksi puku sopii edelleenkin, myhäilee Tamminen. – Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1960 ja auto on ostettu Loviisan Autotalosta neljä vuotta myöhemmin. Tuomisen mukaan autokuntien tehtäviä ovat liikenteeseen tai muuten harrastukseen liittyvät visailut, joista jaetaan pisteitä. KYKY järjesti markkinalauantaina Kurun Lehden osastolla arvonnan, jossa piti arvata bingopallojen määrä. Myös moottori on vaihdettu, mutta on alkuperäisosa, selvittää MarEntisöijien taidonnäyte on harvinainen MB 220 W 187 vuodelta 1952. Tästä johtuen autot ovat pyöristyneet ja alkavat näyttää kauempaa katsottuna samanlaisilta. Ylivoimaiset voittajat olivat kurulaiset Marcus ja Kirsti Tamminen, joiden sininen vuoden 1964 Toyota Crowninsa on monessa mielessä harvinaisuus
Korpi soi -musiikkitapahtuma la 5.8. Sofia Kallio (sopraano), Anu Rautakoski (piano). Ylöjärven Sydänyhdistys: ilmainen kesäretki jäsenillemme Seitsemisen kansallispuistoon 10.8. Kokoonnumme ma 7.8. Multanen. klo 19 JussiMatissa, paikalla ainakin kolme bändiä: Itä-Aure Kollektiivi, DuoJuusotto ja viihdeorkesteri Yksinkertaiset. Ke 9.8. Kurun Eläkeläiset ry: teemme kotiseuturetken Löyttyjärven laavulle ja Suolijärven maastoon ke 2.8. Klo 10-15 Aitonevantie 358, Kihniö @aitoneva Lisätietoja facebook.com/aitoneva tai p. Saunamahdollisuus. Pengonpohjan kyläyhdistys: kirppis koululla, Länsiteiskontie 234. Kerho kokoontuu taas joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Mm. Ilm. JUSSI OJANEN JA TURVETEOLLISUUS TANSSITTAA Kuumat kesät ja päivät niin poutaiset muistan ja karjankellot mi laakson laitumilla helisee, vaan sointi valkean vellikellon, muistot äidin ja kodin yhä mieleni vangitsee. Löydä Kustaa jokaisesta lehden numerosta ja osallistu tuotepalkintojen arvontaan. Nea, Neea, Linnea, Vanamo 4:58 ja 22:03 Pe Veera 5:00 ja 22:00 La Salme, Sanelma 5:03 ja 21:57 Su Keimo, Toimi 5:06 ja 21:54 Ma Lahja 5:08 ja 21:51 Ti Silva, Sylvi, Sylvia 5:11 ja 21:48 Ke Erja, Nadja, Eira 5:14 ja 21:45 Huom! Ensi viikolla vietämme kesälomaa – Kurun Lehti ei siis ilmesty 3.8. Su 6.8. Viikon 32 lehden aineistopäivä on ma 7.8. klo 12.15. Kurun Lehdestä. Mikkola, Multanen. Nuoret töihin -projektin omavastuuosuuden kartuttamiseksi nuoret myyvät la 29.7. 041 503 6535. Yhteislauluja runoilta Anttiloilla Riuttasten koulunmäellä (Riuttasentie 565, Itä-Aure) klo 19.00. 10 €. Tervetuloa! Ylöjärven AVH-aluekerho: aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden vertaistukea. Unikeonpäivä. Messu Kurun kirkossa klo 10.00. Sibeliuksen ja Kuulan sävellyksiä, operettija ooppera-aarioita. Eilalle, p. Avoinna la–su 29.–30.7, sekä la–su 5.–6.8. Kurun Lehti tilattavissa nyt myös näköislehtenä www.lehtiluukku.fi/lehti/kurun-lehti Voit maksaa yleisimpien pankkien verkkomaksulla tai Visa-, Visaelectronja MasterCardkorteilla. PÄIVÄN KIERTO Tänään: Heidi. Kesäkeskiviikko Lammasniemen leirikeskuksessa klo 19.00. kävely maapallon ympäri tunnissa. Rantajätkäntie 2 B Soppeensydän Ylöjärvi. Varaa paikkasi soittamalla Pirkolle, p. Bussikuljetus Ylöjärveltä Kurun kautta, Vuolteen bussi Kurussa n. Kaupungin päiväkodit, viikko 31 Ma Jauheliha-perunasoselaatikko, salaatti Ti Jauhelihakeitto Ke Mustamakkara, perunat, kastike, puolukkahillo, salaatti To Saaristomeren kala, perunat, salaatti Pe Broilerikeitto, ruisleipä viikko 32 Ma Nakkikeitto Ti Lasagnette, salaatti Ke Kalamureke, perunat, kylmä kastike, salaatti To Possukastike, perunat, salaatti Pe Kasviskiusaus, salaatti Numerossa 29 Kurun Lehden maskotti Kustaa Kuruki seikkaili sivulla 6. klo 18. Tule sisäpihan B-rapusta sisään.. Väliajalla klo 13 Duo Juusotto musisoi Suomi100 v -juhlavuoden merkeissä. Ohj. klo 11. Eläkeliitto: EL-Ruovedeltä kutsu leikkimielisiin olympialaisiin Ruoveden urheilutalolle pe 11.8. ”Suvisia säveliä” -konsertti Kurun srk-talossa klo 16.00. Ohj. alkaen. Reinikainen. 040 867 9865. 0500 734 370. klo 17–19. To 3.8. Juhani Latoniemi Länsi-Teiskon kirkkoyhdistys: hautausmaajuhlan järjestelytalkoot pe 28.7. Messu Länsi-Teiskon rukoushuoneella klo 11.00. Makkaranpaistoa, kahvia ja voileipää. Jokaisen kuukauden lopussa arvotaan tuotepalkintoja ko. Mikäli hinta ei miellytä, tee tarjous! Aina kahvia ja kastettavaa. Tutustuminen kansallispuistoon , Kirkas-Soljasen keittokatos varattu meille klo 14–16. Lisätietoja 10.8. Länsi-Teiskon hautausmaajuhla klo 12.00. Aurinko nousee 4:39 ja laskee 22:22 Pe Atso 4:42 ja 22:20 La Olli, Olavi, Uolevi, Uoti 4:44 ja 22:17 Su Asta 4:47 ja 22:14 Ma Helena, Elena 4:50 ja 22:11 Ti Maire 4:52 ja 22:09 Ke Kimmo 4:55 ja 22:06 Heidi, lyhentymä saksan jalosäätyistä tai jalomuotoista tarkoittavasta Adelheidista, oli takavuosien kuuminta nimimuotia. Tiedustelut Marjalta, p. 040 147 3308. Väestörekisteriin on merkitty vuoden 1899 jälkeen25 554 Heidiä. TAPAHTUMIA: To 27.7. 10 Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 KURUN KAPPELISEURAKUNTA MUISTILISTA Ju h an i La to n ie m i RUOKALISTA Maskottikilpailu Maskottikilpailu Lehdessä nro _______ Kustaa Kuruki seikkailee sivulla nro _________ Nimi*: ______________________________ Osoite: _____________________________ Puhelin*: ____________________________ Sähköposti: _________________________ * Täytä ainakin tähdellä merkatut kohdat, jotta voimme olla sinuun yhteydessä, jos voitat. 10 €. Paikkoja rajoitetusti. Lähtö Kievarilta klo 10. Vauhdittajana oli Pikku Heidistä kertova televisiosarja. Su 30.7. Jorma Jouko Matias Haavisto 70 v. Uudet myytävät 12.8. klo 10–15. Taistelijan talo-palveluyhdistys ry: historiapäivän teemana JussiMatissa la 29.7. kuussa kilpailuun osallistuneiden kesken. www.ylojarvenseurakunta.fi/kuru Tekemistä koko perheelle, autoja konenäyttely, talutusratsastusta, stand up -show, musiikkia, ruokaa 11 turvefutiskisa – ilmoita oma joukkueesi mukaan 12 kurahölkkä 14 kesäteatteri Aitonevan kurajuhlat La 12.8.2017 Klo 18-02 Tanssit, karaoke, olutteltta Tervetuloa kauan odotetuille kurajuhlille! Tekemistä ja näkemistä kaiken ikäisille. klo 11 Siirtolaisuus PohjoisAmerikkaan, vetäjänä Marjo Heikkilä ( o.s. Ti 1.8. Naapurin Onnin kirkkokonsertti Kurun kirkossa klo 18.00. JussiMatin edustalla itse leipomiaan minttusuklaaleivoksia, munkkeja ja rieviä. Lue verkossa! Hinta 1,80 € / lehti 6 kk 40 € ja 12 kk 79€ KURUN KAPPELISEURAKUNTA ¤ Kuolleet: Salme Alli Helena Salonen 89 v. Mäkinen), paikalla myös amerikkalaisia siirtolaisten jälkeläisiä. Kansanlauluja, hengellisiä sävelmiä ja tuttuja klassisia kappaleita. Jaossa 250 ensimmäiselle juhlaämpäri! Vapaa pääsy koko päivän. Unikeonpäivästä on lohkaistu Heidille nimipäivä, jota hän on hallinnut vuodesta 1973. Helpot lajit, mm. Tarjontaa moneen tarkoitukseen. Mikkola
044 343 0031 Jukka Kallio Puh. Muistilistan ilmoitukset maksuttomia kurulaisille ryhmille ja yhdistyksille. Hintaan sisältyy tarvittaessa ladonta. Teksti tai vedos ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen: ilmoitukset@kurunlehti.fi Voit myös soittaa ma–to klo 10–14, puh. 03 476 2011 • Ma–Pe klo 8–16 HINAUSPALVELU 050 524 3400 Vaihtotie 6-8,Ylöjärvi p. Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Vk Maanantai Sunnuntai 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Elokuu 2017 31 32 33 34 35 AUTOTARVIKKEET, -VARAOSAT JA TYÖKALUT TRAKTORIN VARAOSAT TOIMITUSMYYNTINÄ Merkillisen reilu! HUOLLOT KAIKILLE MERKEILLE! www.ruovedenautopaja.fi HINAUSPALVELU 050 524 3400 Teollisuustie 1, RUOVESI Puh. 044 343 0031 ilmoitukset@kurunlehti.fi Sähköasennus ja suunnittelu Ilmalämpöpumppujen asennus Puh. Kahvit, arpajaiset. SOITA TAI MEILAA! Puh. 4 ti 22.8. Tervetuloa! Neljän seuran ampumakisat Tappikankaalla la 19.8. 03 348 0171 Päivystys puh. Sijainti tekstissä, ellei myyntineuvottelijan kanssa muuta sovita. Hyvä paikka tarkistaa sihti seuraavan päivän aloitukseen. Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 11 Päätoimittaja Juhani Latoniemi Puh. 050 366 4103 / Hannu Ruuska www.ideasorvi.fi Ideasorvi Oy PISPALASI OY Puh. Totiset Pojat & Naapurin Onni Liput 10 e Tervetuloa! • Pihan ja puutarhan hoitotyöt • Puiden hoitoleikkaukset • Viherrakentamisja pihasuunnittelupalvelut • Kivityöt www.esamar.fi Marja Ala-Nikkola 0400 747 533 puutarhuri, vihersuunnittelija marja.ala-nikkola@esamar.fi KESKI-KURUN METSÄSTYSSEURA RY KESÄKOKOUS Riuttasen ampumaradan majalla su 13.8. JOHTOKUNTA Huom! Kokouksen jälkeen talkooaiheita useita! HAUTAUSMAAJUHLA Länsi-Teiskon rukoushuoneella su 30.7. 03 348 0235 PASSIKUVAT HETI MUKAAN! Asemantie 1, Ylöjärvi p. • SUUNNITTELU • ASENNUS • TARVIKEMYYNTI Mika Laitinen 0400 784 348 Lamminperäntie 176, 34320 Parkkuu Kurun Jalkahoitola Seija Vastamäki 045 227 9706 Myös kotija laitoskäynnit Suittilahdentie 1 A 2 • KATTOJEN PESUT JA MAALAUKSET • VESIKOURUT • TIKKAAT • LUMIESTEET • PIIPUNHATUT • PELLIT JA LISTAT Töistä kotitalousvähennys 0400 661 807 Juhani Latoniemi www.kurunluontokuva.fi juhani.latoniemi@kurunluontokuva.fi Valokuvaaja myös yksityistilaisuuksiin Vuosikymmenien kokemusksella Kurun Luontokuva KY Juhani Latoniemi valokuvaaja – toimittaja Pyydysmäentie 250, 34300 Kuru puh. Hinta 1,00 euro/pmm, plus alv 24%. Tervetuloa! Uudenkyläntie 2, Kuru P. Käsitellään kesäkokoukselle kuuluvat asiat kuten saaliskiintiöt, rauhoitusalueet sekä hirvija peuraseurueen kokoonpano. LÄNSI-TEISKON KIRKKOYHDISTYS Parkkuun Metsästysseuran hirvipeijaiset Parkkuun Seuratalolla la 12.8. JARKKO LAPPALAINEN 4 to 17.8. klo 18. Maanomistajat, kyläläiset, kesäasukkaat, ym. Kuvakati Soppeentie 32, Ylöjärvi Puh. alk. 040 358 2503 Emilia Schulman schulman.emilia@gmail.com Ilmoitukset Kurun Lehden vastuu ilmoituksessa olevasta virheestä, väärästä julkaisupäivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa korkeintaan ilmoituksen hinta. 0400-638090 juhani.latoniemi@kurunluontokuva.fi www.kurunluontokuva.fi. toimitus@kurunlehti.fi ilmoitukset@kurunlehti.fi KOKOUS Karl Gustav Polviander Porin rykmentin lipunkantaja VÄNRIKIN TARINA -kirja myynnissä KURUN LEHDEN toimituksessa hintaan 10,00 € Kurun Lehti tilattavissa nyt myös näköislehtenä www.lehtiluukku.fi/lehti/ kurun-lehti Voit maksaa yleisimpien pankkien verkkomaksulla tai Visa-, Visaelectronja MasterCardkorteilla. 044 343 0031. 044 970 7530 www.hasseli.. AJANVARAUS p. (03) 476 2011 Ma–Pe klo 8–17 Teollisuustie 1, RUOVESI • Puh. 0400-638090 juhani.latoniemi@kurunluontokuva.fi www.kurunluontokuva.fi Kurun Luontokuva KY Juhani Latoniemi valokuvaaja – toimittaja Pyydysmäentie 250, 34300 Kuru puh. Kaikki ilmoitukset ovat neliväri-ilmoituksia. 0400 737 151 Palvelemme MA–PE klo 8.30–17, kesällä la 9–14 www.kurunpienkonehuolto.fi Veikko Mäkisen lauluja lauantaina 5.8. Ilmoitusten jättöaika saman viikon lehteen maanantaisin klo 10 mennessä. Lue verkossa! Hinta 1,80 € / lehti 6 kk 40 € ja 12 kk 79€ KUUKAUSIKALENTERI ILMESTYY JOKA KUUN ALUSSA -Varaa ilmoituspaikkasi kalenterin viereen! 1-palstainen 30 € 2-palstainen 50 € Hintoihin sisältyy ALV. klo 14 Parkkuun seuratalolla. 03 345 8900 ark 8 – 18, la 9 – 15 Tervetuloa! Silmälääkärin vastaanotto PETTERI PAASSILTA 4 ti 8.8. 03 476 3454 Ruovedentie 36, Ruovesi Asiantuntijasi. 4 to 31.8. 0400 302 066 Vakituiset avustajat: TOIMITUS Asiakaspalvelu Pirjo Kivi Puh. 03 348 0161 Hautaustoimisto puh. Jumalanpalvelus klo 11, Reinikainen, Syrjäniemi. 0500 337823. Apua lemmikin pieniin ja isompiin huoliin. alk. klo 10. klo 12. 03 213 3303 Päivystämme 24 H Käyräkuja 30, Vuorentausta, Ylöjärvi ma–to klo 9–17.00 • pe klo 9–18.00 la klo 9–13.00, sunnuntait suljettu. klo 12. 044 343 0031 Asiakaspalvelu avoinna ma–to 10–14 Kustantaja Paino Ilmoitusvalmistus Kuru-Seura ry Lehtisepät Oy M-Print Oy Tilaushinnat: Kesto: 79 € / v 12 kk: 84 € 6 kk: 45 € 3 kk: 28 € Toimitussihteeri Matleena Ikonen Puh. 0400 638 090 ISSN 1798-498X ISSN-L 1798-498X Puolueeton Kurun kotiseutulehti www.kurunlehti.fi Kauppatie 16 A 34300 KURU Puh. Kukkakauppa puh
040 712 0100 Avoinna ma–to 8–21 pe–la 8–24 su 8–21 Tarjoukset voimassa ke 19.7.–la 22.7.2017 L A UA N TA I Y Ö k l o 21 –2 4 PER JA NT A IYÖ kl o 21–2 4 KARINIEMEN MARINOITU KOIPI-REISI 0,50kg KG ERÄ Avoinna ma–to 8–21 pe–la 8–24 su 8–21 TAMPERE > E12 65 ELOTIE HALLIT IE 79 99 KG HK VILJAPORSAAN KYLJYS n. Keitaan valkosipuliöljyssä 7 95 5 00 YKSITTÄIN 2,95/ PKT (9,83KG) MARABOY DAIM SUKLAALEVY SALTLAKRITS 200g 24-PACK (0,95L) (SIS. 12 Nro 30–31 • Torstaina 27.7.2017 Ruokakeidas Elotie 9, 33470 Ylöjärvi Puh. PANTIT 2,40) KG PORSAAN GRILLILUUT myös valmiiksi maustettuna 4 95 KG SUOMALAINEN JUMBO HERKKUSIENI KG TUORE RUODOTON LOHIFILEE ERÄ 13 95 1 29 SIIKLI VARHAISPERUNA KG Joka perjantai ja lauantai olemme avoinna klo 24 asti. YÖKYÖPELEILLE. 1kg PKT 5,98/KG 2 99 JUHLA MOKKA KAHVIT 500G ESPANJALAINEN MINIVESIMELONI SUOMALAINEN SIPULINIPPU KEITAAN LIHAMESTARIN NAUDAN PAISTIJAUHELIHA KG KG KG KG TUORE KARITSAN KARE, SISÄFILE JA ULKOFILE myös talon yrittiöljyssä T O KMA N N I k e sk u kse s s a Sin u n uus i r u o kakau p pa s i 1 99 5 00 9 95 KPL 1,33 L 4 KPL 6,25 KG 2 KPL 8,33 L MEHUKATTI APPELSIINI 1,5L TUC SUOLAKEKSI ORIGINAL 3x100g BONAQUA KIVENNÄISVEDET 24x0,33l 50 KG 3 95 2 PKT/ TALOUS ERÄ 7 95 2 RS/TALOUS 2 RS/TALOUS YKSITTÄIN 2,49/KPL (12,45KG) 34 90 7 95 PORSAAN ULKOFILEEPIHVIT esim