6/2023 { Kolumni } Henriikka Hellström: Rakennusjäte ei ole jätettä Simuloitu kaupunki Varkaus vesistöjen kainalossa Tekstiilien kierrätys BIOLOGINEN VEDENPUHDISTUS kute6_1.indd 1 1.12.2023 10.32
25 Varkaus hyödyntää vesistöjä kaupunkisuunnittelussa……... ........37 Hätäaputyöt aikansa työllisyystoimi…….. 46 Kuntien Putkimestarit……... 51 6/2023 Kuntatekniikka 13. 16 Leikkikenttä kunnostettiin vähähiilisesti……... 20 Kaupunkisimulaatio suunnittelutyökaluna………... 50 Palveluhakemisto………... ................................... 32 Tekonurmi ilman täyterouhetta……. .... 16 { Vesihuolto } { Liikuntapaikat } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } { Korjausrakentaminen } { Liikenneväylät } { Kaupunkisuunnittelu } K uv a: K at ri H ilt un en Tekonurmien kumirouheen viimeinen käyttöpäivä lähestyy. 2 Tekstiilien kierrätyksellä verkkainen startti ………... ............................................. ................................ 5 Kolumni: Rakennusjäte ei ole jätettä………... ........................ .................................. 34 Nastakiellolla tutkitaan liikenteen haittoja ........................................... 43 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. 13 Tapahtumakalenteri………... joulukuuta 6/2023 { Kiertotalous } { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ................. 6 Bakteerit syövät rautaa pohjavedestä………... .................. 28 Sähköjunalla pian Ruotsiin………… .......... ................................. ............................................. 38 Torino nousee ahdingosta……….. ............ Jyväskylässä testataan täyteaineetonta tekonurmikenttää. ......................... .................... kute6_2-3.indd 2 1.12.2023 10.45. 48 Pääkirjoitus………... 14 Rakentajien yhdistys pitää yhtä……….. ....... .................... 10 Maalahti innostui rakentamaan puusta……... 40 Suomen kuntatekniikan yhdistys…................................................. ..................................
20 s. 3 Kuntatekniikka 6/2023 s. K uv a: Ju kk a N or tio Vaisusti liikkeelle lähtenyt tekstiilien kierrätys hakee vielä uomiaan. 32 KKuntatekniikka.fi s. 6 • Kuntien valmiussuunnitelmien julkisuutta on syytä arvioida uudelleen Julkisuuslain päivitystä kiirehdittävä • Helsingin rantavesistä liki 100 kuutiota roskaa – siltatyömaat näkyvät jätteessä • Blogi: Elinkaariajattelu nostettava keskiöön kilpailutuksissa ja urakkamalleissa K uv a: Jo ha nn a H el am a Helsingissä peruskorjattiin leikkipuisto kestävästi. K uv a: Ta pi o M ai ni o Rakentajien yhdistys Lahdessa ratkoo ristiriitoja yhteishengellä ja neuvottelemalla. Paljon kierrätysvaatteita palautetaan käyttöön, osa prosessoidaan kuiduiksi. kute6_2-3.indd 3 1.12.2023 10.45. Keskeinen menetelmä oli materiaalien uusiokäyttö
kute6_4.indd 4 1.12.2023 10.33
Eli jos hankkeissa on kestävän kehityksen elementtejä, rahahanat aukeavat todennäköisesti helpommin. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: K ar i Lå ng sj ö Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 1/24 1.2. Vajaan kahden miljoonan asukkaan kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 20.8. Smart Infra ja uudet teknologiat 4/24 5.9. Vuosi 2023 alkaa kääntyä vuodenvaihdetta kohti. Verkossa toki juttuja voi lukea päivittäin. Onneksi tähän kehitykseen herättiin, ja viisailla toimilla vedet ovat kirkastuneet ja teollisuudenkin tarpeet ovat tulleet huomioiduksi. 15.10. 16.1. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. Kestävä kehitys voidaan ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon monin eri tavoin. Mutta mitä kestävä kehitys tarkoittaa oikeasti. Lappi on monestakin syystä nyt erittäin pop, toivottavasti näemme siellä! • Tämän päivän valinnat luovat kestävää kehitystä kute6_5.indd 5 1.12.2023 10.34. Vastuullisuus ja green money ovat lyöneet finanssisektorilla vahvasti läpi. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole mitään pikavoittoja, vaan pitkäjänteistä työtä. 4.6. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. Tässä lehdessä käsittelemme aihetta monesta eri vinkkelistä. 3.12. P.S. Ja muistakaahan vinkata esitelmäaiheita ensi kevään Kuntatekniikan päiville! 22.–24.5. Se tavoite on yhtä kunnianhimoinen kuin muun muassa Suomen Turussa. Toki parannettavaakin vielä löytyy. 5 Kuntatekniikka 6/2023 { Pääkirjoitus } 6/2023 { Kolumni } Henriikka Hellström: Rakennusjäte ei ole jätettä Simuloitu kaupunki Varkaus vesistöjen kainalossa Tekstiilien kierrätys BIOLOGINEN VEDENPUHDISTUS kute6_1.indd 1 1.12.2023 10.32 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. Varkaus – niin kuin moni muukin tehdaskaupunki – kärsi esimerkiksi 1970-luvulla erittäin huonosta vedenlaadusta. Itselleni varsinkin syntymäkaupunkini Varkauden suunnitelmat vesistöjen nostamisesta Varkauden brändin keskiöön lämmittävät. Niin kuin Henriikka Hellström kirjoittaa kolumnissaan, Suomi on kiertotaloudessa eurooppalaista keskitasoa tai jopa heikompi. Italian Torino on kehittymässä jälkiteolliseksi ja luovuuteen nojaavaksi vihreäksi kaupungiksi, jossa esimerkiksi kaavoitus on tehty ihminen edellä jo viimeiset 30 vuotta. Palaamme printtilehden myötä ensi vuonna asiaan uusin jutuin. Niin kuin esimerkiksi Varkauden vesistöjen kehitystyö osoittaa, nyt tehtävillä päätöksillä on vaikutuksia vuosikymmenten päähän. Kiitokset tästä vuodesta, hyvää joulua ja uutta vuotta. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. Vesihuolto + jätehuolto ja kiertotalous 3/24 20.6. Energia + digitalisaatio K estävä kehitys on sanapari, jota käytetään usein hyvin yleismaailmallisesti. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Mallia kannattaa ottaa maailmaltakin. Vastuullisen rakentamisen vauhdittamiseen voi tulla apua toisaalta yllättävältä, mutta sittenkin loogiselta taholta: rahoitussektorilta. Se voi tarkoittaa leikkipuiston remontointia kiertotalouden menetelmin Helsingin malliin, tai täyteaineettomia tekonurmia, joita testataan nyt muun muassa Jyväskylässä. Varsinkin vastuulliseen rakentamiseen kannattaa panostaa. Kadut, yleiset tilat ja liikuntapaikkarakentaminen 2/24 4.4. Toista oli vain muutama sukupolvi sitten. Nykyisin savolaisia vesiä kannattaakin jälleen markkinoida – koska ne ovat puhtaita. Lapsemme ja lapsenlapsemme kiittävät, kun valitsemme oikein. järjestettävät päivät ovatkin tällä kertaa Rovaniemellä. Lähes kaikki meistä allekirjoittavat ajatuksen, että asioita pitää tehdä kestävästi. 18.3. Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat maailman luonnonvaroista noin puolet ja tuottavat päästöistä noin 30 prosenttia. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Samalla kun keskellä kaupunkia oleva tehdas tuprutti hyvinvointia kaupunkilaisille ja rahaa omistajilleen, se rehevöitti ympäröivät järvet. Tätä kestävä kehitys on parhaimmillaan, konkreettisia tekoja, joilla luodaan tulevaisuutta
Vain reilut kolme prosenttia siitä päätyy kierrätykseen, vaikka se tuli pakolliseksi vuoden 2023 alussa. 6 6/2023 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Tekstiilien kierrätys kannattavaa liiketoimintaa PAIDAT KUIDUIKSI Suomessa syntyy vuosittain noin 11 kiloa tekstiilijätettä per asukas. kute6_6-13.indd 6 1.12.2023 10.42. Lounais-Suomen Jätehuollon projektipäällikkö Aki Honkanen tuntee kotitaloustekstiilien kierrätyksen haasteet parhaiten Suomessa
Hän kertoo, että kyse on 1950-luvulla toimineen tekstiilitehtaan asusteesta, jolle löytyy varmasti ostaja poistotekstiilimyymälän puolella. kute6_6-13.indd 7 1.12.2023 10.42. Koneet käyvät parina päivänä viikossa. Se on samassa rakennuksessa kuin missä tekstiilien kierrätystä yrityksille tarjoava Rester toimii. LSJH:n Kierrätysvaatekaupassa ei voi olla ihmettelemättä, miksi ihmiset heittävät pois käyttökelpoisia vaatteita eivätkä kierrätä niitä itse ja Työntekijät ovat suojautuneet avaruusasuja muistuttavilla hengityssuojaimilla. Osa on hyväkuntoisia, sellaisenaan uudelleen käytettäviä vaatteita ja muita tekstiileitä. Tekstiilit lajitellaan ennen kuitutason käsittelyä. Nyt hän tietää. Työntekijät ovat suojautuneet tehokkailla hengityssuojaimilla. Niiden alueilla asuu 95 prosenttia suomalaisista. Kun nämä ääripäät on eroteltu, työntekijät näyttävät varsinaisen osaamisensa. Tämä osa on likaista tai muuten kierrätyskelvotonta. Ikävä kyllä joukossa on myös erittäin likaisia, maalitahraisia ja öljyisiä tekstiilejä. Sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaa noin 10 prosenttia materiaalista. He lajittelevat nopeaan tahtiin sormituntumalla eri materiaalit toisistaan. Varastoa kertyy molempiin päihin. Molemmilla on samanlaiset ranskalaisen Andritz Larochen valmistamat laitteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2021 lopussa. Kun kuljemme yhden työpisteen ohi, työntekijä vinkkaa Honkasen luokseen ja näyttää ihastuneena koruompelein kirjailtua kylpyviittaa. Lopusta 60 prosentista noin puolet on puuvillaja sellumateriaalia, jotka menevät kierrätykseen. Pilotin aikana markkinat ovat muuttuneet niin, että tarjolle on tullut muitakin menetelmiä, kuten kemiallinen liuotus, Honkanen kertoo tehdashallissa, jossa parhaillaan on hyvin hiljaista. Jätelaitokset erottelevat 20–30 prosenttia kiertoon tulevasta tekstiilimateriaalista polttoon. Joukossa siistejä vaatteita Honkanen tuntee kotitalouksien tekstiilien kierrätyksen haasteet ehkä parhaiten Suomessa, sillä LSJH:lla on sopimus 25 kunnallisen jätelaitoksen kanssa. 7 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti ja kuvat: Jukka Nortio K un Lounais-Suomen Jätehuollon projektipäällikkö Aki Honkanen rekrytoitiin vuoden 2022 alussa työhönsä, hän kysyi, kumpaan päähän prosessia kertyy enemmän tavaraa, materiaalin vastaanottoon vai tuotevarastoon odottamaan tulevaa käyttöä. Kuitua avataan tilausten mukaan. Tutustumme siihen Turun Hiidenkadun poistotekstiililaitoksen materiaalinlajittelukeskuksessa. Muutama prosentti siitä on villaa ja neuloksia, joille on Suomessakin käyttäjiä ja jatkojalostajia. Lajittelu on välttämätöntä, jotta materiaalille löydetään hyödyntämismarkkinat. Työntekijät ovat suojautuneet avaruusasuja muistuttavilla hengityssuojaimilla, sillä kierrätystekstiilit pölisevät, ja niissä voi olla hometta ja muita epäpuhtauksia. Hän esittelee tekstiilikuidun kierrätyslaitosta Paimiossa. Neljäs–viidesosa on tekoja sekakuituja, joista osa menee polttoon. – Tässä pilottilaitoksessamme olemme opetelleet kuidunavausta
päivänä 2023 jätepuitedirektiivin muutosehdotuksen. 8 6/2023 Kuntatekniikka { Kiertotalous } Kierrätysmäärät vaatimattomia . Kierrätysvastuu siirtymässä tuottajille Kuitukierrätykseen kelpaavaa materiaalia tulee LSJH:n Paimion laitokselle 700–800 tonnia vuodessa, mutta Lounais-Suomen Jätehuolto myy pilottilaitoksensa Resterille, koska toiminta ei ole kannattavaa. Välillä enemmän ja vähemmän erotettuja kuituja sekoitetaan keskenään, ja tätä homogenisoitua kuitumassaa ajatetaan uudestaan erottelusylintereiden läpi. Rekeillä roikkuu hyväkuntoisia vintage-mallisia pikkutakkeja, leninkejä ja lämpimiä talvitakkeja. Kunnalliseen kierrätykseen tekstiilejä kertyi viime vuonna vain 2 300 tonnia, joka merkitsee 0,4 kiloa per suomalainen. Sen on määrä olla täysmittainen laitos, johon piti alun perin tulla sekä lajitteluettä kuidunavauslaitos. SUOMESSA kertyy tekstiilijätettä 63 701 tonnia vuodessa. Uusien säännösten on määrä astua voimaan 1.1.2025, jonka jälkeen mailla on 2–3 vuotta aikaa viedä säädökset omaan lainsäädäntöönsä. Lounais-Suomen Jätehuollon lisäksi tekstiilejä päätyy uudelleenkierrätykseen monia muitakin reittejä: UFF kerää vuosittain noin 12 000 tonnia, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus 800 tonnia ja monet hyväntekeväisyysjärjestöt joitakin tuhansia tonneja. Puuvilla sopii paremmin kehräykseen ja langanvalmistukseen, tekokuidut lyhytkuituisina kuitukankaan tuotantoon. tiilikierrätyksen tulevaisuuteen eli siihen, kenen vastuulla kierrätys tulevaisuudessa on. Oman laitoksen rakentaminenkin Turun Topinpuistoon on edelleen suunnitelmissa. Lain velvoitteet täyttyvät, jos kunnassa on yksikin keräysastia. Miten tekstiilikierrätys silloin järjestetään, on vielä hämärän peitossa. Prosessi muuttumassa Vaikka Lounais-Suomen jätehuolto luopuu omasta kuidunavauslaitoksestaan, se jatkaa tekstiilien vastaanottoa kuntien jätehuoltolaitoksilta ainakin vuonna 2024 päättyvien sopimusten loppuun. Varsinaisessa kuidunerotuksessa kuitua revitään karstaamista muistuttavilla sylintereillä, joita on prosessissa useita peräkkäin. Ihmisiä tarvitaan jatkossakin erottelemaan uudelleenkäytettävä ja pois heitettävä materiaali. Palaset johdetaan voimakkaaseen ilmavirtaan, jossa kevyet palat jatkavat matkaa. Se on 3,6 prosenttia tekstiilijätteen kokonaismäärästä. Isoin epävarmuus liittyy teksKuidut revitään erilleen . hankki lisätienestiä. – Emme lähde tekemään kuidunavausta itse, vaan ostamme sen palveluna. Materiaalit käyttäytyvät prosessissa eri tavalla. Teknologiasta huolimatta käsityön osuus tulee edelleen olemaan suuri, Honkanen sanoo. Kuidunkierrätykseen kelpaavaa materiaalia se aikoo myydä joko kuituna tai raaka-aineena jatkojalostukseen. • Tekstiiliä on kulkenut kierrätyslaitoksen läpi 700–800 tonnia vuodessa. Se velvoittaa tuottajavastuun perusteella kotitaloustekstiilien valmistajat, maahantuojat, jakelijat myyjät kierrättämään tekstiilit. Laitokseen onkin nyt tulossa noin 10 000 tonnin materiaalilajittelu. Hyvää tavaraa myydään 1–8 euron kilohinnalla. kute6_6-13.indd 8 1.12.2023 10.42. Tavara on niin hyvää, että turkulaiset kierrätysliikkeiden kauppiaat käyvät hakemassa parhaat pois päältä. Laskennallisesti se on 11,4 kiloa per henkilö. Turkulaiset kierrätysliikkeiden kauppiaat käyvät hakemassa parhaat pois päältä. Muun muassa nappeja ja neppareita sisältävät painavammat palat putoavat pois. Teknologia, kuten IR-skannerit, tulee avuksi kuitupohjaiseen lajitteluun, jossa muun muassa puuvilla, villa, pellava, ja polyesteri erotetaan toisistaan. Koska kuidunavaukseen menee LSJH:n vastaanottamasta materiaalista vain 10–15 prosenttia, tämä osa on pudonnut pois suunnitelmista. Kunnalliset jätelaitokset eivät ole Honkasen mukaan innokkaita kehittämään kierrätystekstiilejä koskevaa toimintaansa, koska Euroopan komissio teki heinäkuun 5. Tällä hetkellä kuntia velvoittaa tekstiilien erilliskeräystä koskeva laki, joka tuli voimaan 1.1.2023. PROSESSIN alussa tekstiilit leikataan tulitikkurasian kokoisiksi palasiksi
– Hukka on tuotannossa syntyvää pölyä sekä nappeja ja neppareita. – Sisään tuleva virtamme on tänä vuonna 2 000 tonnia. Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa Lindströmin kaltaiset teollisuuteen, terveydenhuoltoon ja hotelleihin tekstiilejä vuokraavat yritykset. Ulosmyydyllä kierrätyskuidulla ei ole vielä markkinahintaa, mutta muutos on jo käynnissä, Luukko sanoo. Poistotekstiilejä tuodaan Suomeen myös Baltian maista ja Keski-Euroopasta. – Tarjoamme hinnaltaan kilpailukykyisen kierrätyspalvelun polttamisen sijaan, ja asiakas saa lisäarvona ympäristösäästöt. Kun tekstiilit ovat tulleet käyttöikänsä päähän, ne päätyvät Resterin kuidunavaamisprosessiin. Kierrätettyä puuvillakuitua käyttää muun maussa ruotsalainen metsäteollisuusyritys Södra, joka tuottaa puuvillakuidusta ja metsäteollisuuden sivuvirrasta OnceMore-materiaalia tekstiiliteollisuudelle. Södran OnceMore-sellusta jalostettua kuitua käytetään muun muassa Lindexin ja Flippa K:n tuotteissa. Kiertoon päätyy siis liki saman verran tekstiilikuitua kuin mitä rekat Paimioon kärräävät. Jo mainittujen Lindströmin ja Södran lisäksi Rester tekee yhteistyötä muun muassa Marimekon ja TouchPointin kanssa. Rester keskittyy Luukon mukaan jatkossakin yritysten poistotekstiilien kierrätykseen erikoistuneena yhtiönä. – Teemme asiakkaamme kanssa aina palvelusopimuksen, jossa määritellään minkälaista materiaalin pitää olla, miten se on lajiteltu ja miten se toimitetaan meille. Resterin prosessissa hyödynnetään noin 95 prosenttia raaka-aineesta. – Vuonna 2030 Euroopassa tarvitaan 200 laitoksemme kokoista yksikköä, jotta 70 prosenttia EU:n ja Sveitsin tuottamasta poistotekstiilistä saadaan kierrätettyä. Tähän lukuun sisältyy kaikki kuluttajatekstiilien ja eri teollisuudenalojen tekstiiliset sivuvirrat, joista vain osa voidaan tai kannattaa ohjata kuitujen uudelleenkäyttöön. Lajiteltu tekstiili kierrätyskelpoa kute6_6-13.indd 9 1.12.2023 10.42. Puuvillalle markkinoita Tavaraa saapuu Resterille rekkalasteittain. Suomessa olisi Luukon mukaan mahdollista saada vuodessa arviolta noin 100 000 tonnia poistotekstiiliä kiertoon. Polyesterikuitujen ja muiden kuin puhtaan puuvillan hyödyntämiseen Rester hakee parhaillaan kumppaneita muun muassa tekstiilija rakennustuoteteollisuudesta sekä kemiallisesta tekstiilikuitujen kierrättämisestä. Jos jokin toimija, kuten Lounais-Suomen Jätehuolto haluaa ostaa heiltä palveluna kuluttajatekstiilien kuidunavaamista, he toki palvelua myyvät, jos tekstiili soveltuu Resterin prosessiin. Kierrätyskuitua neitseellisen sijaan Outi Luukon mukaan tekstiilien kierrätys on osa vihreää siirtymää, joka koskee kaikkia teollisuuden aloja. Tulevaisuudessa palosuojatut materiaalit ja ääneneristyskomponentit voivat olla merkittävä kierrätyskuitujen käyttöalue. Rester vastaanottaa poistotekstiiliä vain sellaisilta yrityksiltä, jotka pystyvät kertomaan, mitä materiaalia heidän toimittamansa tekstiilit ovat. Resterillä on Paimion laitoksen lisäksi pohjoismainen poistotekstiilien vastaanottopiste Ruotsissa. Resterin kaltaisia laitoksia on tällä hetkellä kymmenkunta, Luukko sanoo. Pyrimme löytämään uusiokäyttöä tuotantomme sivuvirrallekin, Luukko kertoo. – Tarjoamme kierrätettyjä kuituja vaihtoehtoisina materiaaleina korvaamaan aiemmin käytettyjä neitseellisiä raaka-aineita. Näiden käytön vähentäminen laskee valmistettavan tuotteen hiilijalanjälkeä merkittävästi, ja pian regulaatiokin edellyttää kierrätysmateriaalien käyttöä. Määrä kasvaa tästä tasaisesti strategiamme mukaisesti, Luukko sanoo. Tarjoamme yrityksille palvelua, joka on suunniteltu nimenomaan poistotekstiilien kiertotalouden vaatimukset huomioiden, Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko sanoo. 9 Kuntatekniikka 6/2023 KIERTOTALOUSYHTIÖ Resterin kierrätyslaitoksella Paimiossa tiedetään tarkasti, mitä materiaalia sinne tulee. Koska materiaalit ovat tiedossa, esilajittelua ei juuri tarvita. Nyt synnytetty liiketoimintamalli on helposti skaalautuva, mutta yritys ei vielä kerro, mille maantieteelliselle markkinalle se seuraavaksi laajenee. Yritysten poistotekstiilit eivät päädy esimerkiksi vaatteena uudelleenkäyttöön tai polttoon, koska Rester vastaanottaa vain sellaisia materiaalijakeita, joista prosessoidulle kuidulle pystytään löytämään teollisia käyttökohteita. Isompaa vaihdetta pykälään Resterin liiketoimintamalli on mainio: se saa euroja sekä kierrätettävän materiaalin toimittavilta asiakkailtaan että niiltä, jotka ostavat kierrätetyn kuidun. Puuvilla on helpoimmin kierrätettävä materiaali, ja sille on parhaat markkinat. Samalla pienennämme huomattavasti tekstiileistä syntyvää jätekuormaa
Kovjoki Vattenin Jepuan pohjavesilaitos on maailman ensimmäinen biologisesti rautaa ja humusta käsittelevä laitos. 10 6/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } VOITTAVA YHTÄLÖ Monta hyötyä biologisella raudanpoistolla. Prosessin tehokkuus on erinomainen. kute6_6-13.indd 10 1.12.2023 10.42
Verkostoon pumpattava talousvesi ei täyttänyt enää laatutavoitteita. Jo 2000luvun alussa Kuopion Jänneniemessä oli vesilaitos, joka toimi biologisella raudan ja mangaanin poistosuodatuksella. Raudan poistoa bakteereilla Biologinen raudanpoisto on tehokas, helppohoitoinen ja taloudellinen keino, jonka avulla voidaan hyödyntää aiemmin käyttämättömiä tai Vesilaitosten biologinen raudanpoisto haastaa pohjavesien kemiallisen käsittelyn. Ne kerryttävät verkostoon saostumia, joten pitoisuuksille on annettu tavoitearvot (STM talousvesiasetus 1352/2015). Sähkön kulutus FCG:n painesuodatinratkaisulla on arvion mukaan 150 MWh alhaisempi vuositasolla. Vertailimme biologista ja kemiallista vedenkäsittelyprosessia vedenlaadulle, jonka rautapitoisuus on 13 mg/l, humus (CODMn) 7 mg/l ja mangaani 0,2 mg/l. Hyödynnettäviä pohjavesiä on totuttu etsimään alueilta tai syvyyksistä, joissa rauta, mangaani ja humus ovat alhaisia. Yleensä on rakennettu matalia kaivoja, joissa rauta ja mangaanipitoisuudet ovat alhaisempia kuin syvällä hapettomissa pohjavesikerroksissa. Säästää kemikaaleja, vettä ja euroja FCG on laatinut kustannusvertailuja, joissa vertaillaan rauta-, mangaanija humuspitoiselle pohjavedelle sopivia erilaisia vedenkäsittelymenetelmiä. Syvältä pumpatun hapettoman pohjaveden etuna on lisäksi, että rauta pysyy liukoisessa muodossa laitokselle asti eikä aiheuta sakkoja kaivon siivilään, siirtolinjaan tai pumppuihin. Biologisista menetelmistä verrattiin lisäksi perinteistä avosuodatinratkaisua laitosratkaisuun, jossa raudan ja humuksen poisto toteutetaan painesuodattimilla. Kovjoki Vatten kiinnostui biologisesta raudanpoistomenetelmästä, ja sitä testattiin pilotkokeilla. Investointikustannukset ovat avosuodatinratkaisulla 30 prosenttia pienemmät ja FCG:n painesuodatinratkaisulla 50 prosenttia alhaisemmat kuin kemiallisella laitoksella. Puhtaiden, hapellisten pohjavesien löytäminen on haasteellista varsinkin rannikkoalueilla. Prosessi on lisäksi suljettu ja näin ollen tehokkaampi, hygieeninen ja laitosrakenteita kosteudelta säästävä verrattuna avosuodatukseen. Biologisilla menetelmillä saostuksessa jää pois kemikaalien käyttö. Yllätti myönteisesti Kovjoella Jepualla Uusikaarlepyyn kunnassa sijaitsevalla Kovjoki Vatten Oy Ab:n pohjavesilaitoksella alkoi esiintyä vedenlaatuongelmia sen jälkeen, kun laitos oli otettu käyttöön vuonna 2017. Samalla vedestä poistuu humusta happamissa olosuhteissa. FCG on ollut mukana kehittämässä menetelmän ympärille laitosratkaisuja kustannusten vähentämiseksi ja käsittelytehokkuuden parantamiseksi. Pilotkokeiden toteutuksesta vastasi pitkälti Biologinen raudanpoisto on tehokas, helppohoitoinen ja taloudellinen keino. Biologinen vedenkäsittely ei sinänsä ole uusi keksintö. Rautaa voi olla jopa 10–30 milligrammaa litrassa, mikä soveltuu erinomaisesti biologiseen käsittelyprosessiin. Talousvedessä rauta ja mangaani aiheuttavat sameutta ja väriä. Syvemmissä pohjavesikerroksissa vesi on hapetonta, ja se sisältää rautaa ja mangaania. Mangaanipoistosuodattimissa myös ammonium hapettuu biologisesti nitraatiksi (nitrifikaatio). Esimerkkilaitoksen tapauksessa se tuo 1 500 000 euron säästön vuodessa tuotetun veden määrässä. Biologisen laitoksen hukkavesimäärät ovat avosuodattimella noin 6 prosenttia ja FCG:n toteutusratkaisulla alle 2 prosenttia koko vedenotosta. Esimerkkilaitoksemme on keskikokoisen kaupungin vesilaitos, joka tuottaa vettä 10 000 kuutiota vuorokaudessa. Perinteisillä kemiallisilla menetelmillä rauta saostuu hiekkasuodattimen pintaan ja tukkii suodattimen nopeasti. Matalien kaivojen vesi on kuitenkin altis pintavesivaikutuksille, ja happija rautapitoisuudessa voi esiintyä suurta vaihtelua, mikä hankaloittaa vedenkäsittelyä. kemiallisesti käsiteltyjä pohjavesiä tai ottaa uudelleen käyttöön jo käytöstä poistettuja pohjavesikaivoja. Vertailukohteessamme biologisen menetelmän kemikaalien (pH:n säätö) vuosikustannukset ovat vähintään 100 000 euroa pienemmät. Kemiallisen käsittelylaitoksen hukkavedet syntyvät pääasiassa huuhteluista ja vastaavat noin 10 prosenttia koko vedenotosta. Raakaveden rautaja mangaanipitoisuudet sekä orgaaninen aines olivat nousseet niin korkeiksi, ettei laitos pystynyt käsittelemään niitä. Se on resurssitehokas ja ympäristöystävällinen menetelmä. Joissain tapauksissa hyväksi todetun kaivon vedenlaatu on heikentynyt raudan osalta vuosien pumppaamisen jälkeen, minkä vuoksi pohjavettä on päädytty käsittelemään kemiallisesti. kute6_6-13.indd 11 1.12.2023 10.42. Biologisesti mangaania hapettavat bakteerit vaativat erilaiset olosuhteet kuin rautabakteerit, joten mangaanin poisto tehdään toisen vaiheen suodattimissa. 11 Kuntatekniikka 6/2023 Teksti: Päivi Peltonen ja Mikko Laine E tenkin Suomen rannikkoalueiden raakaveden laatua heikentävät korkeat raudan ja mangaanin pitoisuudet sekä orgaaninen aines. Biologisessa menetelmässä pohjavedessä ja maaperässä luonnostaan eläviä rautabakteereja kiinnittyy suodattimessa oleviin hiekanjyviin ja hapettaa rautaa koko suodatinpatjassa. Uudella patentoidulla menetelmällä (Allbiron®, Allwatec Oy) pystytään käsittelemään haastavampia pohjavesiä, joissa on myös humusta ja joiden rautapitoisuudet ovat hyvin korkeat
– Laitoksen toimintaa on seurattu tiiviisti käyttöönoton jälkeen. Lisäksi laitoksen tiloihin suunniteltiin laajennusvaraus, joka on tarvittaessa helppo toteuttaa, jos vedentarve kasvaa. Laitoksen todellinen kapasiteetti saatiin vastaamaan mitoitusta, ja nyt talousvesi täyttää laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Tukee kestävää kehitystä Biologinen menetelmä mahdollistaa myös niin sanottujen hankalien pohjavesien hyödyntämisen. Toisaalta moni vanha kemiallinen pohjavesilaitos on tulossa käyttöikänsä päähän. { Fakta } vesilaitoksen asiantunteva henkilöstö yhteistyössä FCG Oy:n ja Allwatec Oy:n kanssa. Menetelmän soveltuvuus varmistetaan kuitenkin aina pilotkokeilla. Sen tehokkuus on yllättänyt meidät kaikki, Kovjoki Vatten Oy Ab:n käyttöpäällikkö Harry Holmqvist totesi biologisen prosessin tuloksista. Lisäksi kun Suomen vesihuolto on ottanut tavoitteekseen ilmastoneutraaliuden ja kestävän kehityksen, biologinen vedenkäsittely on hiilijalanjäljeltään huomattavasti pienempi kuin perinteisissä kemiallisissa laitoksissa. Pilotkokeilla prosessimitoitukselle ja esisuunnittelulle löydettiin oikeanlaiset olosuhteet ja ratkaisut. Biologinen menetelmä on monelle pohjavesilaitokselle resurssitehokas ratkaisu energian ja materiaalin osalta. Kyse on voittavasta valinnasta kustannusten ja ilmaston näkökulmasta. • Kirjoittajat toimivat FCG Finnish Consulting Groupissa: Päivi Peltonen projektipäällikkönä ja Mikko Laine projektijohtajana. Esisuunnitteluvaihetta seurasi toteutussuunnittelu. Turvallisuusja hygieniasyistä hapon varastointi toteutettiin erillisenä tilana. Kaaviokuva esittää painesuodattimessa toimivan biologisen raudanpoistmon periaatteet. 12 6/2023 Kuntatekniikka { Vesihuolto } LÄHTÖKOHTAISESTI biologinen raudanpoisto voi olla ratkaisu, jos alueen pohjavesi on rautaja mangaanipitoinen ja voi sisältää myös humusta. Lisäksi pohjaveden tulee olla hapetonta ja raudan liukoisessa muodossa tai osittain humukseen sitoutuneena. Olemassa olevan laitoksen tiloihin suunniteltiin tarvittava prosessilaitteisto eli painesuodattimet, eikä laitosta tarvinnut laajentaa kuin kemikaalitilan osalta (pH:n säätö). kute6_6-13.indd 12 1.12.2023 10.42. Kyse on siis voittavasta valinnasta kustannusten ja ilmaston näkökulmasta
Suunta ja tahtotila ovat hyviä: monella alalla kiertotalous on keskiössä, eikä vähiten rakennetun ympäristön alalla. Pyrkimyksenä oli myös, että Suomen rooli edelläkävijänä tällä sektorilla kasvaisi. Edellinen hallitus teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta puoltaa kiertotaloustuotteita pienemmän hiilijalanjäljen myötä. Jäte ei ole enää pitkään aikaan ollut jätettä, vaan arvokasta materiaalia. kute6_6-13.indd 13 1.12.2023 10.42. Tämä liittyy etenkin kierrätettyjen tai uusien materiaalien elinkaariominaisuuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sen tavoitteena oli muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Nykyhallitus lisää vauhtia ja edistää Euroopan sisämarkkinoiden kiertotaloutta sekä eurooppalaisten uusioraaka-ainemarkkinoiden syntymistä – kansallinen etu huomioiden. Siinä tutkitaan, millä tekniikalla 1980-luvulla valmistuneen kerrostalon betonielementit voisi parhaiten irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osana. • • • VUODEN 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki tukee sekin vahvasti kiertotaloutta. Keväällä 2023 julkaistun kiertotalousohjelman arviointiraportin mukaan kiertotalouden nykytila on Suomessa eurooppalaista keskitasoa tai jopa heikompi. Oman vaikeuskertoimensa uudelleen käytettävien rakennusosien kierrätysketjuun tuovat kelpoisuusvaatimukset. Eteenpäin on siis päästy. Tehtävää siis riittää – kiertotalous ja materiaalisiirtymä vaativat monialaista ja uudenlaista osaamista. Ilman vahvaa asiantuntijuutta tämä ympäristön ehdoilla tehtävä tuottavuusloikka ja kiertotalousmullistus jäävät vain haaveeksi. Hyvä esimerkki on Tampereen yliopiston koordinoima, kansainvälinen Re-Create -hanke, joka päättyy vuonna 2025. Samalla selvitetään, millainen hiilijalanjälki irrotetuille ja tehdaskunnostetuille elementeille muodostuu. Lisäksi purkumateriaalija rakennusjäteselvityksen tarkoitus on edistää purkumateriaalien ja rakennusjätteen laadukasta hyödyntämistä yhdenmukaistamalla tietoa, parantamalla tilastointia sekä kehittämällä viranomaisohjausta. Esimerkiksi KIRA-kasvuohjelman mukaan arviot materiaalien, tuotteiden ja tilojen tehokasta käyttöä ja kierrätystä tukevien globaalien markkinoiden arvosta liikkuvat sadoissa miljardeissa euroissa. Kysyntää on nimenomaan etenkin vähähiilisille ja kierrätettäville rakennusmateriaaleille. Myöskään uudelleenkäytettävien materiaalien markkinat ja tarjontaketjut eivät täysin kohtaa. Kuitenkin muutoksen kulminaatiopiste on vielä isomman kurotuksen päässä. • RAKENNUSJÄTE EI OLE JÄTETTÄ Kirjoittaja Henriikka Hellström toimii RIL ry:n jäsenyysja viestintäasioista vastaavana johtajana. ROTI 2023-raportin toimenpide-ehdotuksissa korostetaan, että nimenomaan kiertotalousosaajista on pulaa, ja tämän negaation taklaamiseksi tarvitaan muun muassa rakentamisen kiertotalouteen keskittyvä osaajaklusteri. Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat maailman luonnonvaroista noin puolet, ja rakennussektori tuottaa noin 30 prosenttia koko maailman jätteistä. Hyviä tavoitteita kaikki, ja alallamme kiertotalousasenne ja -maali ovat onneksi hyvin kohdillaan. Rakennetun omaisuuden tila 2023 eli ROTI-raportin 2023 mukaan useista hyvistä aihioista huolimatta kiertotaloutta ja materiaalisiirtymää hidastaa ja vaikeuttaa tiedon sekä ymmärryksen puute. • • • RAKENNUSOSIEN uudelleenkäytön suhteen on kyllä onneksi käynnissä useita kehityshankkeita. Selvää on, että kiertotalous luo uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoille. Rakennusten materiaaliseloste tehostaa materiaalivirtojen seurantaa, ja rakennusten muunneltavuus, korjattavuus, purettavuus ja siirrettävyys lisäävät rakennuksen ja sen osien käyttöikää. Kuntatekniikka 6/2023 13 { Kolumni } TOSIASIA on, että vaikka Suomi mielletään kiertotalouden mallimaaksi, luvut osoittavat toista
Myös pelot puurakentamisen kalleudesta osoittautuivat Södergranin mukaan turhiksi. Maalahden tekninen johtaja John Södergran kertoo, että hanke kilpailutettiin perinteisellä tavalla. Lisäksi hanke on herättänyt paljon myönteistä huomiota rakennusalalla. Kaikki oli suunniteltu yksityiskohtia myöten, ja elementit oli valmisteltu tehtaalla laadukkaasti. Ylistystä rakentajilta ja käyttäjiltä Södergranin mukaan jo rakennushankkeen alkuvaiheessa viimeisetkin epäilyksen rippeet karisivat kaikilta osapuolilta. Hyvin perusteltu ehdotus sai kuntapäättäjät puolelleen, vaikka Pohjanmaalla ei ollut aiempaa kokemusta julkisten rakennusten rakentamisesta CLT-tekniikalla. – Määrittelimme tarjouskilpailussa rakennuksen käyttötarkoituksen, sijainnin ja budjetin, mutta materiaalivalinnoista emme esittäneet toiveita. valittiin arkkitehti suunnittelemaan uusi rakennus. Hyvien kokemusten myötä oli luontevaa, että kirjasimme strategikute6_14-19.indd 14 1.12.2023 10.43. Hän ehdotti koulurakennuksen rakentamista CLT-elementeistä. Kokeilu oli niin myönteinen, että nyt puurakentamista edistetään myös kaavoituksen keinoin. Elinkaari sata vuotta Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten sanoo, että lukiohanke antoi erinomaisen mahdollisuuden näyttää kuntalaisille ja poliittisille päättäjille puurakentamisen edut. Suunnittelijaksi valikoitui vaasalainen arkkitehti Johan Ångerman. Maalahdelle puuelementeistä rakennettu lukio on näyttävä, terveellinen, viihtyisä ja ympäristöystävällinen. 14 6/2023 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Teksti: Matti Remes Kuva: Christoffer Björklund M oni kunta on kirjannut strategiaansa puurakentamisen edistämisen, mutta Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahti on ottanut asiassa poikkeuksellisen määrätietoisen otteen. Pääurakoitsija WasaConin työntekijöillä ei ollut aiempaa kokemusta CLT-rakentamisesta, mutta työ alkoi sujua hyvin ensimmäisen elementin pystyttämisestä lähtien. – Olimme alussa hieman huolissamme, miten rakentaminen onnistuu. – Olimme samaan aikaan laatimassa kestävän kehityksen strategiaa. Kaikki lähti liikkeelle Petolahden eli Petalaxin uudesta lukiorakennuksesta, jonka kunta päätti rakennuttaa vuosina 2020–2021 ristiinlaminoiduista puulevyistä eli CLT-elementeistä. Rakentajien ohella uusi koulurakennus on saanut paljon kiitosta myös käyttäjiltään. Tuhannen neliön lukiorakennuksen kustannukset olivat noin kolme miljoonaa euroa. – Hanke maksoi suunnilleen yhtä paljon kuin vastaavanlaisen kiinteistön rakentaminen betonista. – Saamamme palaute vakuutti, että puurakentamista kannattaa lähteä edistämään entistä määrätietoisemmin kunnallisessa rakentamisessa, Södergran sanoo. Aluksi Maalahdella innostuttiin puurakentamisesta Kouluesimerkki Maalahden kunta päätti rakennuttaa lukion puusta. Käytännössä puuelementtien asentaminen sujui kuitenkin jopa betonielementtejä helpommin
– Siksi massiivipuusta rakentaminen tuli meille tärkeään saumaan. Maalahti suunnittelee nyt uutta päiväkotia, joka rakennetaan CLT-elementeistä. VAHVA KESTÄÄ ASENNUKSESTA ALKAEN koka.fi HYDRODIGIT-LR on messinkirunkoinen etäluettava vesimittari. Mittarissa on kiinteä harvasihti ja se voidaan varustaa takaiskuventtiilillä. aan puurakentamisen edistämisen, Malmsten sanoo. Maalahden uudella Söderfjärdsbackenin asuinalueella on esimerkiksi määräys, jonka mukaan vähintään rakennusten julkisivut tulee tehdä puusta. Kiitosta saa myös puurakentamisen vieminen käytännön tasolle selkeän ohjeistuksen avulla. Lisäksi kunnan omistaman vuokrataloyhtiön kanssa käydään keskusteluja tulevien vuosien uudiskohteiden toteuttamisesta puurakenteisina. Södergranin mukaan se ohjaa osaltaan kestävään rakentamiseen. Vesimittarin vahva runko ja messinkikierteet kestävät vaativankin asennuksen. Asian viemiseksi käytäntöön kunta laati rakennusstrategisen tarkistuslistan, jonka 30 kohtaa käydään läpi jokaisessa rakennushankkeessa. SALLITUT ASENNUSASENNOT VA HV A M E S SIN K I R U NK O Kuntatekniikka-lehti_23012023_195x125mm.indd 1 23.1.2023 14.42 Rakentamisessa tulee ottaa aina huomioon kohteen koko elinkaari. Kestävän kehityksen strategian motto on Se kestää 100 vuotta. Haluamme jatkossa rakentaa kiinteistöjä, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että käyttäjille terveellisiä ja viihtyisiä. Palkintoraati perusteli Puupäivässä jaettua huomionosoitusta sillä, että Maalahti nivoo onnistuneesti puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. • kute6_14-19.indd 15 1.12.2023 10.43. LoraWan-lähettimellä varustetut HYDRODIGIT-LR vesimittarit voidaan lukea joko HYDRONET-pilvipalvelusta tai kolmannen osapuolen tarjoaman luentapalvelun kautta. – Kuntalaisia ei tosin tarvitse kovin kovalla kädellä ohjata, sillä Maalahdella puurakentaminen on ollut aina suosittua, Malmsten sanoo. Myös rakennuksen siirtojen ja käyttötarkoituksen muutosten tulee olla tarvittaessa mahdollisia. Maalahden strateginen ote julkisessa puurakentamisessa sai marraskuun alussa myös valtakunnallista huomiota, kun ympäristöministeriö ja Motiva myönsivät kunnalle Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan. Malmsten muistuttaa, että kunta pystyy edistämään puurakentamista myös kaavoituksen keinoin. Raadin mukaan kunnan strateginen valinta ja tulevaisuuden tavoitteet tulevat selkeästi esiin. Tarkistuslistaan on esimerkiksi kirjattu, että rakentamisessa tulee ottaa aina huomioon kohteen koko elinkaari – aina kestävällä tavalla tehtyyn purkamiseen saakka. Ympäristö ja viihtyisyys edellä Malmstenin mukaan Maalahden kunta on remontoinut viime vuosina lähes kaikki kiinteistönsä ja korjannut esimerkiksi sisäilmaan liittyviä ongelmia
Kerrostettu rakenne Juuri valmistunut täyteaineeton ja ekologinen tekonurmikenttä löytyy sateisena lokakuun päivänä Jyväskylän lähiöalueelta, Vaajakosken suunnalta Halssilasta. Jyväskylässä kuitenkin uskotaan, että yksi toimiva sellainen on nyt hyvinkin käsillä. Päällisin puolin se näyttää samalta kuin sadat muutkin kentät, mutta pinnan tunnustelu paljastaa heti erilaisen rakenteen: se ei ole heinää, mutta ei myöskään irtomuruinen. { Liikuntapaikat } Jyväskylään tekonurmikenttä ilman täyterouhetta KENTTÄTESTI ja epäekologiseksi. Rouhetäytteinen tekonurmi korvattaneen täyteaineettomilla tekonurmikentillä Euroopan laajuisesti. Keskustelu pallokenttien rouheesta on käynyt jo jonkin aikaa kuumana Euroopassa. Rouhepohjaisia tekonurmialustoja on käytetty eniten jalkapallokenttinä, mutta myös muissa lajeissa. Rouhemuovikohteita ei enää rakenneta. Tämä kenttämateriaali tuntuisi olevan entistä lähempänä aitoa nurmea, Kentän urakoinut Joni Pakarinen (vas.) sekä pääsuunnittelija Jarmo Silvennoinen ihastelevat valmista työtään. Vaihtoehtoja on muutama. Tämä prosessi polkaistiin käyntiin ennen kuin löytyi minkäänlaista varmuutta korvaavasta keinonurmimateriaalista. Unionin kunnianhimoinen tavoite on luopua rouheesta. Tilalle tulevat täyteaineettomat tekonurmet. Uutta tekonurmiratkaisua testataan ja pilotoidaan toiveikkain mielin Jyväskylässä Halssilan pallokentällä. Rouhekentillä on lupa toimia vain EU antaman siirtymäajan rajoissa. kute6_14-19.indd 16 1.12.2023 10.43. 16 6/2023 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen T ekonurmella päällystettyjen pallokenttien rakentamisessa täyteaineena käytetty kumirouhe on todettu terveyshaitalliseksi Haitallisen kumirouheen peliaika on päättymässä jalkapalloja urheilukentillä. Tällainen jalkapallokenttä valmistui Jyväskylään
Kokemusta on kertynyt myös urheilukenttää pienemmistä rakennuskohteista. kute6_14-19.indd 17 1.12.2023 10.43. Siirtymäajan määrääminen helpottaa teollisuutta siirtymään korvaaviin vaihtoehtoihin. Toimin itse tässä projektipäällikkönä, kertoo Halssilan pilottikentän pääsuunnittelija Jarmo Silvennoinen FCG Finnish valmistettua styreenibutadieenikumieli SBR-rouhe. Euroopan laajuinen urakka Koko EU:n alueella löytyy vajaat 30 000 kenttää, jotka pitää uusia täyteaineettomiksi. Mutta kuulostaa, etteivät asiantuntijat löydä oikein mitään hyviä puolia rouhemuovista pallokentillä. Kalkkiviivat, jotka eivät ole kalkkia, viittaavat valmiuksiin pelata kentällä myös amerikkalaista jalkapalloa (suunnittelutiimiin kuului jenkkifutiksen harrastaja). Suomessa tekonurmikenttiä löytyy ainakin 460 kappaletta, ja noin 95 prosentissa näistä kentistä on käytetty rouhetta. Haastatteluun saapuneet Silvennoinen ja Pakarinen tutkivat tuotteen palasta melkein kuin olisivat onnistuneet autokaupoissa. – Niitä saa ottaa, Pakarien sanoo. Pakarisen mukaan jopa siirtolavoille päätyneet hukkakappaleetkin kiinnostavat yleisöä. Rakenteessa on myös erityinen salaojitus. EU rajoitti helmikuussa terveystutkimuksen alla olevien mikromuovien käyttöä kovalla kädellä. Loppupuristuksessa EU:n säätämä siirtymäaika piteni kuudesta vuodesta kahdeksaan – suurelta osin jalkapallopiirien lobbauksen vuoksi. Kukaan ei tunnu erityisesti haikailevan rouheen perään. Eroon muistakin mikromuoveista – Täyteaineettomien tekonurmikenttämateriaalien tuottajia löytyy Saksasta jo kaksikin, kertoo Halssilan kentän rakennusurakoinut Joni Pakarinen VRJ Etelä-Suomi Oy:tä. Nämä terveyshaitat ja todennetut nivelrikot tulevat materiaalin muiden ongelmien päälle. Tekonurmi on asennettu vettä läpäisevän joustokerroksen päälle. Nurmen valmistusratkaisut on patentoitu. Eniten mikromuoveja kulkeutuu luontoon autonrenkaista. Pitkään kentillä käytetyn rouheen moninaisista haitoista löytyy tietoa siinä määrin, että Euroopassa kovien ratkaisujen aika oli alkuvuodesta 2023. Halssilaan vedetty täyteaineeton tekonurmikenttä ratkaisuna näyttäisi täyttävän turvalliselle ja kestävän kehityksen mukaiselle kenttämateriaalille asetetut vaatimukset. – Pilottihankkeen olemme suunnitelleet FCG:ssä. Vietnamissa valmistetun nurmen toimitti kohteeseen rovaniemeläinen Lappset Group Oy. Toiveet ovat kunnianhimoisia. Erityisen haitallisia mikromuoveja ovat nanokokoiset partikkelit. Mikromuoveilla tarkoitetaan kaikkia alle viiden millimetrin muovipartikkeleita sekä kuitumaisia alle 15-millimetrisiä partikkeleita. Nykyisten tekonurmikenttien rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran käyttötarkoituksen mukaan, mutta yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaineena on käytetyistä autonrenkaista Täyteaineettomassa keinonurmessa on taustakangas, johon karvat on liimattu. Materiaali on haitallista hengityselinten terveydelle, mutta lisäksi kumirouheen epästabiilius aiheuttaa jalkapalloilijoille vammautumisriskejä. mutta laboratoriotutkimusten perusteella tämän pitäisi kestää kulutusta. Rakentajat tuumivat, että ratkaisu mikromuovien kiellolle urheilukentillä tuli kreivinaikaan. – Kahdeksan vuotta armonaikaa Consulting Group Oy:stä. 17 Kuntatekniikka 6/2023 – Kahdeksan vuotta armonaikaa riittää siihen, että nykyiset rouhekentät pelataan lopuilleen. Tältä osin tutkimukset vielä jatkuvat, sillä teollisuus on takajaloillaan. Uusien rajoitusten myötä EU:ssa kielletään tarkoituksellisesti lisättyjen polymeerimikropartikkelien käyttö myös kosmetiikassa, pesuaineissa ja lannoitteissa
Täyteaineena käytetyn rouheen kulkeutumisreittejä ja määriä on selvitetty sekä kenttämittauksin että kyselytutkimuksin. Pallokentillä tehtävien ratkaisujen toimivuuden arvioinnin lisäksi mikrokumija -muovikuormitusta kartoitetaan kymmenessä Itä-Suomen järvessä. Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää merkittävästi useammalla rinnakkaisella toimenpiteellä. • Tekonurmi asennetaan joustavana rakenteena toimivan hiekkapatjan päälle. Kulkeutumisselvitysten lisäksi toteutetaan myös Merikeskuksessa opetusja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus kumirouhepäästöjen eliövaikutuksista. Työkoneiden puhdistus ja lumen säilytys tulisi kentillä ja niiden läheisyydessä sijoittaa suoja-alueelle, josta rouhe ei pääse hulevesiverkostoon. Suomen ympäristökeskuksella on käynnissä myös muita mikromuoveihin liittyviä tutkimuksia. Tästäkään ratkaisusta ei löydy pitkäaikaisseurantaa. Rouhe erityisseurantaan Kentistä irtoavaa täyteainetta pääsee ympäristöön muun muassa lumenluonnin, sulamisja sadevesien sekä pelaajien mukana. kute6_14-19.indd 18 1.12.2023 10.43. { Fakta } { Liikuntapaikat } riittää siihen, että nykyiset rouhekentät pelataan lopuilleen, arvioi Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen. Alavudella toimiva Saltex Oy käyttää jalkapallokentän tekonurmipinnassa polymeeriin sidottua hienoa hiekkarouhetta. Nyt pelataan myös tietoa lisäämällä ja ohjeistamalla kentän käyttäjiä. Kiellon lisäksi jo siirtymäaikana voidaan tehdä asioiden hyväksi yhtä sun toista. – On totta, että nykyistenkin rouhekenttien päästöjä pystytään vähentämään, erikoistutkija Outi Setälä arvioi. Se rakentuu 0,7-millimetriä paksusta, polypropeenista valmistetusta taustakankaasta, johon liimattu keinonurmen karva on 27 millimetriä pitkää. Joustomateriaalina ja stabiloijana nurmirakenteen alla toimii seulottu hiekka, jota täyttösuosituksen mukaan tulee 5 kilogrammaa neliömetrille. Myös kumirouhekenttien loppukäsittelyä tulisi alkaa suunnitella jo nyt, jos ja kun pilotointi onnistuu ja uudet ratkaisut tulevat markkinoille. – Kun tuli tieto, että EU aikoo kieltää kumirouheen käytön urheilualustoilla, olemme etsineet sille vaihtoehtoja, Auvinen sanoo. 18 6/2023 Kuntatekniikka Kangasta, karvaa ja liimaa Softex®-tekonurmi on tarkoitettu liikuntapaikoille ja pelikentille. Tutkijat korostavat, että nyt olisi tärkeää, ettei kumirouhe enää pääsisi hulevesien mukana sadevesiviemäreihin. Syken tutkija Jyri Tirroniemen mukana kumirouhe kulkeutuu muun muassa huleja pintavesien mukana etäälle kentästä. Erityisen taustakankaan ja nukkalangan ansiosta tekonurmen arvioidaan kestävän erinomaisesti pohjoisen sääolosuhteita ja pakkasia. UV-suojauksen ja värien säilyvyyden takuu on kuusi vuotta. Hiekkakerroksessa on erityinen salaojitus. Päästöihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla pallokenttien käytön, ylläpidon ja huollon toimintatapoja sekä välineistöä. Taustaliiman materiaalina toimii polyuretaani. REACH-asetuksen vaatimusten täyttyminen taas tarkoittaa, ettei tuote sisällä mikromuoveja eikä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita
Ilmoitusmyynti ja liitteet: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. Kohdenna, mainosta, tavoita. 050 352 3277, tai Inkeri Valtonen, inkeri.valtonen@dorimedia.fi, puh. 040 717 8614 Kuntatekniikan teemat vuodelle 2024 on julkaistu. Kohdenna viestisi ja tavoita oikeat kohderyhmät. Teemojamme vuonna 2024 ovat: vesihuolto, jätehuolto, kiertotalous, smartinfra, uudet teknologiat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut, turvallisuus, smart buildings, rakentaminen, energia ja digitalisaatio. kute6_14-19.indd 19 1.12.2023 10.43
20 6/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Pilotti: kestävä ympäristörakentaminen vaatii uutta ajattelua VÄHÄHIILINEN REMONTTI Leikkivälineiden korjaaminen ja materiaalien uusiokäytö olivat isossa roolissa leikkipuiston peruskorjauksessa kestävillä menetelmillä. K uv a: Jo ha nn a H el am a Kunnostettujen leikkivälineiden ympärille asennetaan uutta tekonurmipintaa. kute6_20-27.indd 20 1.12.2023 10.44