Mr. 5/2020 { Kolumni } Katko & Raimovaara: Vesihuollon kehittämissuunnitelma uudestaan pakolliseksi. Jätehuolto Markku Illikainen ja JÄTEHUOLLON MUUTOS Uusi jätelaki syntyy SmartINFRA koskee kaikkea Sähköinen liikenne tulee kute5_1.indd 1 2.10.2020 11.20
30 Verkostoinfraan on panostettava dataa ja operatiivista analyysia............................. 6 { Vesihuolto } { Smartinfra } { Rakentaminen } Oulun kaatopaikasta tuli tunturi ............... lokakuuta 5/2020 { Jätehuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 5 Kolumni/Tapio S. 2 5/2020 Kuntatekniikka 12. 50 Palveluhakemisto.................................... Katko & Markku Raimovaara: Vesihuollon kehittämissuunnitelma uudestaan pakolliseksi ............................................. 48 Pääkirjoitus ............................................... 6 Kunnat ovat keskeisiä toimijoita kierrätyksessä ........................................ 16 RYHTI-hanke kokoaa kuntien datan valtiolle .................................................... 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 39 Tapahtumakalenteri ................................ 26 Turussa on kokeiltu sähköpyöriä kaupunkilogistiikassa ............................. 12 Tampereella rakennetaan maan alle 7 hehtaarin jätelaitos ................................. 22 Tekoäly tulee mukaan energiatehokkuuteen .............................. 44 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... Sen sijaan hyötykäyttöön päätyvästä jätteestä maksettiin eniten ja polttoon menevästä siltä väliltä, Markku Illikainen kertoo. 34 Peruskoulurakennus uudistuu Helsingissä allianssilla ............................................... kute5_2-3.indd 2 2.10.2020 11.22. 51 K uv a: Ve sa R an ta Laren lajittelu-urakka hinnoiteltiin siten, että penkkaan päätyvästä materiaalista ei maksettu urakoitsijalle mitään
30 KKuntatekniikka.fi Elinkeinoministeri Lintilä: Lahteen voitaisiin luoda sähköisen autoilun klusteri Ensimmäinen valmis ratikka saapui Tampereelle huippunopeus 70 km/t Lappeenrannassa hulevesiä puhdistetaan uudella tekniikalla H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Tampereen Sulkavuoren uuteen jätevedenpuhdistamoon rakennettavat ilmastusaltaat sijaitsevat maan alla. 34 s. K uv a: Ta pi o M ai ni o Oulussa on aloitettu kokeilu, jossa paketteja jaetaan yrityksille sähköavusteisella konttipyörällä keskustan alueella. 3 Kuntatekniikka 5/2020 s. Turun vastaavasta kokeilusta kerrotaan sivulta 30 alkaen. 16 s. K uv a: H SY Jätevesiviemärin painuminen heikentää viemäröinnin toimintavarmuutta. kute5_2-3.indd 3 2.10.2020 11.22. Kokeilu on osa Oulun kaupungin älyliikenteen kehityshanketta. Lastin suuruus on noin 500 kiloa ja pyörän nopeus on 24 kilometriä tunnissa, kertoo pyörää ohjaava Paavo Snellman kuljetusliike Vähälästä
Voisi melkein sanoa, että se ajattelee itse. Flygt Concertor™ -järjestelmällä Xylem tuo älykkäät ratkaisut osaksi jäteveden pumppausta. VÄHENNÄ TUKOKSIA JA HUOLIA ÄLYKKÄÄLLÄ JÄTEVESIPUMPULLA www.xylem.fi xylem_concertor_215x280.indd 1 01.10.2020 11.59.01 kute5_4.indd 4 2.10.2020 11.16. Vallankumouksellinen järjestelmä tarjoaa optimaalisen suorituskyvyn pienemmillä kokonaiskustannuksilla, ja edistyksellinen hydrauliikka minimoi turhat huoltokäynnit. FLYGT CONCERTOR ™ ON MAAILMAN ENSIMMÄINEN JÄTEVEDEN PUMPPAUSJÄRJESTELMÄ, JOHON ON INTEGROITU ÄLYKKYYS. Yksi tehokas ratkaisu. Rajattomat mahdollisuudet. Flygt Concertor™ pystyy havaitsemaan ympäristönsä olosuhteet, säätämään toimintaansa reaaliajassa ja antamaan palautetta pumppaamon käyttäjille
Suomessa pystyttiin hyvin nopeasti siirtymään pois perinteisestä kaatopaikkasijoittelusta, mutta tilalle tuli suurelta osin jätteiden energiapoltto. Lausuntokierroksella ollut lakiluonnos selkeyttäisi kuntaomisteisen jätehuollon tilannetta luopumalla jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä. Ilmoittautuminen on avattu osoitteessa smartinfra.fi. Tuskin oli muste ehtinyt virtuaalisella paperilla kuivua keväällä 2018, kun EU:n jätedirektiivin muutosta jouduttiin jalkauttamaan myös Suomen jätelakiin. valtion ja seurakuntien hallintoja palvelutoiminnassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jätehuolto Markku Illikainen ja JÄTEHUOLLON MUUTOS Uusi jätelaki syntyy SmartINFRA koskee kaikkea Sähköinen liikenne tulee kute5_1.indd 1 2.10.2020 9.28 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Tavataan verkossa! . Mutta moni asia menee nyt uusiksi. Vuoden 2019 alusta voimaan tullut edellinen lakiuudistus linjasi kunnan jätehuoltovastuita siten, että pois rajattiin vastuu yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden ja yksityisen koulutustoiminnan yhdyskuntajätteestä sekä mm. SmartINFRA 2020-verkkotapahtuman, jossa yhdistyvät asiantuntijapuheenvuorot ja näyttelytoiminta. EU:n uuden jätedirektiivien toimeenpanoaika meni umpeen jo heinäkuussa 2020, mutta Suomen muutettava jätelaki on edelleen työn alla. Haastavimpia Suomelle ovat muovija puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet. Uuden direktiivin mukaan myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat, sillä kaikesta pakkausjätteestä pitää kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. SmartINFRAssa tavataan! PANDEMIA on kurittanut oikein kunnolla erilaisia tapahtumia ja messuja. 5 Kuntatekniikka 5/2020 { Pääkirjoitus } 5/2020 { Kolumni } Katko & Raimovaara: Vesihuollon kehittämissuunnitelma uudestaan pakolliseksi. Sen mukaan siirryttäisiin kaikkialla kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Aiheesta enemmän sivulta 12 alkavassa uutta jätelakia koskevassa artikkelissa. rakennetun ympäristön digitalisaatiosta, älykkäistä energiaverkoista sekä tietomallipohjaisesta rakennuslupamenettelystä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 6/20 10.12. Päivän aikana videoidaan keskusteluja mm. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri Jätedirektiivi kirittää jätelakia K uv a: Ve sa R an ta JOS ON sote-lakeja veivattu tässä maassa, niin samaa voidaan sanoa jätelaistakin. . Jos hankintakähinä saadaan siirretyksi taka-alalle, päästään tekemään töitä EU-direktiivin tärkeimmän linjauksen eteen: yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025. Kuntatekniikka-lehti paikkaa kuitenkin osaltaan tilannetta järjestämällä torstaina 15.10. Lisäksi kymmenkunta kumppania kertoo tuoteuutuuksistaan case-studien perusteella. Seuraava askel on 60 prosenttia vuonna 2030 ja sitten 65 prosenttia vuonna 2035. kute5_5.indd 5 2.10.2020 11.16. Lisäksi kovaa vääntöä aiheutti kuntaperusteisen jätehuollon myyntirajoitus, jolla haluttiin turvata yksityisen sektorin toiminta avoimilla markkinoilla. Suomikin oppii kierrättämään, vaikka sitten direktiivin ja lain kautta. 25.11. Tämä toki on jo itsestäänselvyys, sillä olisi myös kuntien ja kuntalaisten etu, että tarjoajajoukko olisi mahdollisimman monipuolinen. Mr. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Kiistan kohteena olleet jätteenkuljetuksen julkiset hankinnat toteutettaisiin siten, että markkinavuoropuhelua alan toimijoiden kanssa lisätään merkittävästi
Jätehuolto on nähnyt jätehuollon muutoksen. Jätehuolto Markku Illikainen on nähnyt jätehuollon muutoksen OULUN KAATOPAIKASTA TULI LASKETTELUKESKUS Viime vuonna Ruskon portista tuli sisälle 113 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta enää vain 0,45 prosenttia päätyi kaatopaikan penkkaan. { Jätehuolto } kute5_6-11.indd 6 2.10.2020 11.19. 6 5/2020 Kuntatekniikka Mr. Oulun eläköityvä Mr
7 Kuntatekniikka 5/2020 OULUN KAATOPAIKASTA TULI LASKETTELUKESKUS Vanhan kaatopaikan jätevuoren uusi nimi on Ruskotunturi. Tunturin korkeusero on 49 metriä, siinä on kolme hissiä ja viisi rinnettä, joista pisin on 390 metriä. kute5_6-11.indd 7 2.10.2020 11.19
Kiertokaaren uusi toimitusjohtaja Sami Hirvonen on jo aloittanut työnsä. Hän on ollut yhtiön johdossa vuodesta 1995, jolloin jätelaitos aloitti kunnallisena liikelaitoksena. Jokainen jätteiden kanssa tekemisissä oleva ammattilainen tuntee Mr. Esimerkiksi jätteiden lajitteluareenan eli Laren katolla on puolen jalkapallokentän kokoinen ruohokatto. 8 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Teksti: Tapio Mainio, kuvat: Vesa Ranta O Oulun kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Ruskon kaatopaikka on muuttunut 20 vuodessa liikelaitoksesta moderniksi materiaalikeskukseksi Kiertokaari Oy:ksi, jonka hyötykäyttöaste on reippaasti yli valtakunnallisen tavoitteen. Esimerkiksi Oulun Ruskoon kerätään yhdyskuntajätteet koko Pohjois-Suokute5_6-11.indd 8 2.10.2020 11.19. -Viime vuonna portista tuli sisälle 113 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta vain 0,45 prosenttia jäi penkkaan eli alueelle pysyvästi, kertoo tänä syksynä eläköityvä kunnallisen jäteyhtiön Kiertokaari Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Illikainen. Jätehuollon värikkäänä ja impulsiivisena alan uudistajana, joka ei säästele sanojaan. Ennen sitä se oli Oulun kaupungin teknisen viraston alainen osasto. Paikka on muutenkin pessyt kasvonsa. Ouluun jätteitä Inaria myöten Ruskon kierrätystulos on paras tai yksi parhaista Suomessa, jossa jätekeskukset ovat yhä suurempia
Olosuhteet ovat täällä melko äärevät. Hän seisoo lajitteluareenan eli Laren maisemoidulla katolla. Meillä ei ole ollut tulvaongelmia pihalla, Illikainen kertoo. -Mesimarja on näemmä hävinnyt. Punnituksen jälkeen hän tyhjensi loput kuormasta penkkaan ja vuodesta 2012 alkaen -Me alitimme uudet rajat melko nopeasti ja etuajassa jo vuodesta 2012 alkaen, jolloin otimme käyttöön lajitteluareenan. Ulkona olevia biojäteaumoja lintuineen ei enää ole. 9 Kuntatekniikka 5/2020 men alueelta Inaria myöten. Peräkärryllä Ruskoon tuleva asiakas saattoi siis purkaa Oivapisteellä kuormasta kaiken kierrätettävän ennen vaa´alle ajoa. Illikainen ottaa kameralla kuvia Laren katolla, jossa kasvaa sammalia ja erilaisia ruohokasveja, kuten maksaruohoa. Ruskotunturi on Suomen ainoa jätevuoren päälle avattu laskettelukeskus hisseineen. kute5_6-11.indd 9 2.10.2020 11.19. Nyt näitä huolia ei enää ole, sillä ala on muuttunut radikaalisti. Vuonna 2016 voimaan astuneen kaatopaikka-asetuksen mukaan (noudattaa EU:n direktiiviä) loppusijoitettavasta eli kaatopaikkapenkkaan kipattavasta jätteestä orgaanista eli eloperäistä sai olla enintään kymmenen prosenttia. Ruohokatto ja sen paksu sammalkerros pidättää rankkasateella hyvin vettä. Nenään ei enää tuoksahda kaatopaikan takavuosien epämiellyttävä haju, sillä biojätteestä tehdään kivenheiton päässä sisätiloissa kaasua Gasum Oy:n Oulun biokaasulaitoksella. Rakennusja purkujätteelle raja oli 15 prosenttia. -Me alitimme nämä rajat melko nopeasti ja etuajassa jo vuodesta 2012 alkaen, jolloin otimme käyttöön lajitteluareenan. Vielä 2000-luvun alussa Oulun päättäjät tuskailivat, mistä seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta pohjoiseen sijaitsevalle kaatopaikalle löydetään uusi tontti, sillä Rusko oli uhkaavasti täyttymässä. Painoon perustuva hinnoittelu Jo vuonna 2007 Ruskossa avattiin kotitalouksien hyötyjätteitä, kuten maalaamatonta puuta, metallia, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä ilmaiseksi vastaanottava Oivapiste. Tämä merkitsi sitä, että jätteet piti entistä tarkemmin lajitella ja hyödyntää. Vielä vuoden 2012 alussa noin 25 prosenttia yhdyskuntajätteistä päätyi penkkaan, Markku Illikainen kertoo. Vielä vuoden 2012 alussa noin 25 prosenttia yhdyskuntajätteistä päätyi vielä penkkaan, Illikainen kertoo
Jätevuoreen istutettiin 40 000 puuta Katsomme kierrätyspihan takana nousevaa vihreäruohoista jätevuorta, joka oli 1970-luvulta lähtien silloisen Oulun Ruskon kaatopaikan päätäyttöalue. Sen alla on voimalaitoksella syntynyttä tuhkaa ja Stora Enson sellutehtaan kuitulietettä keskenään sekoitettuna. -Jaaran pappa kävi lanaamassa jätteet penkkaan, se oli sitten taitava pillarikuski, Höglund muistelee. Jätekeskuksen alueella on useita muitakin urakoitsijoita. -Jo alusta asti päätimme, että emme tee lajittelua itse vaan se teetetään urakoitsijalla ja kilpailutetaan. Ruskotunturista vastaa hänen poikansa Kalle Kyhälä. Ruohikon kasvualustana on biojäteasemalta saatua multaa. -Oulun lähirinteellä Ruskotunturilla kirjattiin viime talvena noin 40 000 laskettelupäivää. -Meillä on oikeudenmukainen painoon perustuva hinnoittelu, jonka alin maksu on kahdeksan euroa. Lisäksi urakka hinnoiteltiin siten, että penkkaan päätyvästä materiaalista ei maksettu urakoitsijalle mitään. -Sinne istutettiin muun muassa 40 000 puuntainta. kute5_6-11.indd 10 2.10.2020 11.19. Lajitteluareenan Laren katolla on puolen hehtaarin kokoinen paksu ruohomatto, jonka sammalkerros viivyttää hyvin sadevesiä. Kunnallisella jäteyhtiöllä pitäisi olla valta kilpailuttaa jätteiden keruu urakkaalueina. Laivat ajoivat talvella avoimessa höyryävässä väylässä. Meidän malli kannattaisi kopioida koko Suomeen, Illikainen huomauttaa. Tämä loppusijoitusalue suljettiin vuonna 1999 ja maisemointiin vuosina 2002-2005. Oulun kaupunki on rakentanut hiihtokeskuksen pysäköintialueelle, kahvilalle ja huoltorakennukselle johtavan noin kilometrin pituisen asfalttitien, jonne ajetaan Ruskon länsipuolelta. Kausikortin lunastaneita oli noin 2500, luettelee toimitusjohtaja Keijo Kyhälä, jonka perheyhtiö pyörittää Kainuussa Ukkohallan laskettelukeskusta. Oulun keskustaan sieltä on matkaa seitsemän kilometriä. 10 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Larelle. Esimerkiksi risut hakettaa ulkopuolinen urakoitsija. Keskuksessa on kolme hissiä ja viisi rinnettä. Vain risukuormat voi ajaa maksutta vaa´an ohi. Ruskon 56 metrin korkeuteen meren pinnasta yltävän loppusijoitusalueen uusi nimi on Ruskotunturi, sillä se on Suomen ainoa jätevuoren päälle avattu laskettelukeskus hisseineen. Sen jälkeen asiakas ajoi uudelleen vaa´alle. Jätekeskuksessa urakoiva Paupek Oy murskaa tiilet ja betonit muun muassa maa-ainekseksi täyttöihin. Tämä on johtanut häkellyttävän tehokkaaseen materiaalikiertoon. Tämä menettely toimii edelleen. -Muistan, miten Ruskon kaatopaikkakasan päältä näki 1980-luvulla Oulun satamaan saakka, kun kävin kippaamassa jätekuormia penkkaan. Vuoren uumenissa on arviolta kaksi miljoonaa tonnia jätettä, Illikainen kertoo. Kuorma-autoilija Pertti Höglund, 67, kippaa käytöstä poistettuja vanhoja kattotiiliä Ruskon jätekeskuksen kierrätyspiha Kirsille Oulussa. Suurin korkeusero on 49 metriä ja pisin rinne on 390 metriä. Sen sijaan hyötykäyttöön päätyvästä jätteestä maksettiin eniten ja polttoon menevästä siltä väliltä, Illikainen kertoo. Sitä varten rakennettiin laaja -Muistan, miten Ruskon kaatopaikkakasan päältä näki 1980-luvulla Oulun satamaan saakka, kun kävin kippaamassa jätekuormia penkkaan, kuorma-autoilija Pertti Höglund kertoo Markku Illikaiselle. maksaruohoa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n alueen Sorttiasemilla on käytössä hankalampi kuutiotaksa. Taivaanranta punersi auringon paisteessa, Höglund kertoo. Katolla kasvaa sammaleiden lisäksi mm. Hieman ennen Ruskotunturin sulkemista aloitettiin biokaasun pumppaus. -Nämä ovat Kangaskontion päiväkodin kattotyömaalta, Höglund kertoo. Omia Kiertokaari Oy:n työntekijöitä on vain 26. Larelta on päätynyt penkkaan yllättävän vähän tavaraa
Puhdistettua biokaasua myydään autoilijoille Ruskon biokaasun tankkausasemalla. -Muistan miten vaikeaa oli saada investointihanke läpi Oulu kaupunginvaltuustossa. Sen jälkeen tämänkaltaisia ongelmia ei enää ollut. -Vuodesta 1997 lähtien olemme investoineet jätekeskuksen kehittämiseen noin 20 miljoonaa euroa. Yhtiömuoto muuttui liikelaitoksesta Kiertokaari osakeyhtiöksi vuonna 2015. -Ensimmäinen suuri kaasuasiakkaamme oli Paroc Oy:n Oulun mineraalivillatehdas, kunnes se lopetti toimintansa. Myös kaupungin omassa yhtiössä Oulun Energiassa epäiltiin biokaasuhanketta. Kiertokaari huolehtii kuntien jätteenkäsittelystä, jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta sekä edistää jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Lisäksi siellä toimii myös pieniä jätealan yrityksiä, koska urakka-alueet on pilkottu pieniksi, hän sanoo. Puolakin on siitä luopumassa. Se toteutuu esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon alueella, jossa ovat edulliset jätetaksat. Illikainen haluaisi antaa lisää valtaa kunnalliselle jäteyhtiölle. Vuonna 2000 kaasuasiakkaaksi tuli Oulun Energia, Meillä Oulussa samalla kadulla voi käydä tyhjentämässä neljä eri jäteyhtiötä. Lisäksi lisää biokaasua saadaan Gasumin biokaasulaitokselta kasvavien kotitalouksista ja yrityksiltä saatavien biojätemäärien myötä. Kehitystyötä on ollut helpompi tehdä, Illikainen kertoo. { Fakta } Oulun Ruskon kaatopaikan historia 1950-luku Oulun kaupungin reuna-alueille perustettiin useita kaatopaikkoja 1970 Ruskon pääkaatopaikka otetaan käyttöön 1978 Koko Suomeen voimaan jätehuoltolaki ja kaatopaikkoja aletaan valvoa 1995 Oulu perustaa Jätehuoltolaitos -liikelaitoksen, siihen saakka se oli ollut osa kaupungin teknistä toimea. Kuntatekniikka 5/2020 11 KIERTOKAARI OY on kunnallinen yhtiö, jonka toimialueella on yhteensä noin 280 000 asukasta yhdeksän kunnan alueella. kute5_6-11.indd 11 2.10.2020 11.19. 1999 Ruskon kaatopaikan suurpenkka suljetaan ja aloitetaan biokaasun pumppaus 2000 Biojätteen kompostointilaitos avataan Ruskoon 2007 Kotitalouksien hyötyjätteille Oivapiste, mikä edistää kierrätystä 2012 Lajitteluareena Lare otetaan käyttöön, jätteiden lajittelu ja poltto tehostuvat 2013 Jätevuoren nimi muutetaan Ruskotunturiksi ja se vuokrataan laskettelukeskukseksi 2015 Liikelaitos muuttuu osakeyhtiöksi Kiertokaari Oy:ksi 2018 Ruskon jätekeskukseen avataan moderni vaakatoimisto 2019 Yhteistyösopimus Laren toiminasta Oulun Energian kanssa alkaa 2020 Tavoitteena että jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle päättyy joka ryhtyi tuottamaan biokaasua polttoaineena hyödyntäen höyryä Oulun yliopistollisen sairaalan desinfiointiprosessiin. . keruuputkisto jätevuoren uumeniin. Se on tehotonta ja lisää liikennepäästöjä, Illikainen huomauttaa. Toimialueeseen kuuluu myös Simon kunta. Tänä kesänä vastuu lajitteluareena Laren toiminnasta siirtyi Oulun Energia Oy:lle, joka on rakentanut Laren seinään kiinni noin 3000 neliön laajuisen hallin, johon valmistuu nykyaikainen automaattinen kierrätyslinjasto muun muassa yritysjätteille. -Kunnallisella jäteyhtiöllä pitäisi olla valta kilpailuttaa jätteiden keruu urakka-alueina. -Jos sille annetaan vastuuta, niin sillä pitäisi olla valtaa koko arvoketjuun eikä vain sen loppupäähän, hän sanoo. Biokaasua saadaan yhä imettyä kaatopaikkapenkasta eikä sitä tutkitusti suodatu haitallisina kaatopaikkakaasuina ilmakehään. Meillä Oulussa samalla kadulla voi käydä tyhjentämässä neljä eri jäteyhtiötä. Valtuustossa äänet menivät tasan, mutta puheenjohtajan ääni ratkaisi, joten pääsimme sen yksin rakentamaan. Nykyään biokaasua hyödyntäviä asiakkaitamme ovat myös kaksi suurpesulaa Oulun Keskuspesula Oy ja Lindström Oy sekä lukuisat kaasuautoilijat, Illikainen kertoo. Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe ja Siikajoki ovat Kiertokaari Oy:n osakkaita. -Se malli, että kuka tahansa voi valita kenen tahansa tyhjentämään jätteitä, on Euroopassa voimassa enää Suomessa. -Siellä tehdään jatkossa suuria määriä haitta-aineista vapaita kierrätyspolttoainetta Oulun uudelle biovoimalaitoksella Laanilaan, sillä turpeen energiakäyttö vähenee, kertoo Kiertokaaren kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi. Kaatopaikkapenkasta imetään biokaasua Investointi vähäpäästöiseen biokaasuun on ollut Illikaisen mukaan menestystarina
12 5/2020 Kuntatekniikka Lakiehdotuksessa esitetään jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopumista ja siirtymistä kaikkialla kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. kute5_12-15.indd 12 2.10.2020 11.18. Kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta siirtymäajaksi on ehdotettu kahta vuotta ja sekajätteiden osalta viittä vuotta
Keskeisimmät ehdotetut muutokset voidaan jakaa kolmeen merkittävimpään osakokonaisuuteen, jotka ovat kierrätykseen kerättävien jätteiden (biojäte, pienmetalli, lasi-, kartonkija muovipakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden minimitason säätäminen jäteasetuksella, kiinteiden yhdyskuntajätteiden jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopuminen ja kunnille ja pakkausten tuottajille säädettävä velvoite järjestää pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa. Tarkoitus on käsitellä lakiehdotus eduskunnassa syksyn aikana ja saattaa muutokset voimaan vuoden 2021 alusta lukien usein siirtymäajoin varustettuna. Lakiehdotus antaa kunnalle mahdollisuuden ottaa käyttöön monipuolisen valikoiman kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoja. Jätelain muuttaminen on tarpeen EU:ssa hyväksyttyjen uusien jätealan säädösten täytäntöön panemiseksi. Useita kuntien toimintaan vaikuttavia muutoksia Noin puolet jätelain pykälistä muuttuu ja moni muutoksista koskee Kunnat keskeisiä toimijoita kierrätyksen lisäämisessä JÄTELAKI SORVATTAVANA EU-direktiivien toimeenpanoaika meni umpeen heinäkuussa 2020, mutta edelleenkin Suomen muutettava jätelaki on työn alla. myös kuntia ja niiden järjestämää jätehuoltoa. { Jätehuolto } 13 Kuntatekniikka 5/2020 Teksti: Tuulia Innala K eväällä lausunnoilla olleen jätelakiehdotuksen mukaan kaikkien jätteen haltijoiden tulee lisätä jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä huomattavasti lähivuosien aikana. Muun muassa biojätteen sekä pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita ehdotetaan ensimmäistä kertaa kirjattavaksi lakiin. EU:n jätedirektiivien tavoitteet ovat niin vaativia, ettei vanhoilla toimintatavoilla voida enää jatkaa. Samassa yhteydessä toimeen pannaan myös EU:n kertakäyttömuovituotteiden käytön rajoittamista koskevan direktiivin tuotekieltoja ja markkinarajoituksia, joiden toimeenpanon määräaika on ensi kesänä. Mikäli muutokset toteutuvat pääosin lausunnoilla olleen jätelakiehdotuksen mukaisina, kunnan rooli keskeisenä kierrätyksen lisäämiseen vaikuttavana tahona korostuu. Erilliskeräysvelvoitteet lakiin ensimmäistä kertaa Lähinnä asukkaita koskevat jätteiden erilliskeräysvelvoitteet on tähän mennessä säädetty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä aluekohtaisesti, mutta jatkossa esitetään, että tietyt koko Suomea ja kaikkia toimijoita, asukkaiden lisäksi jopa yrityksiä, koskevat erilliskeräyksen minimivaaK uv a: Ja nn e R as k kute5_12-15.indd 13 2.10.2020 11.18
Kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta siirtymäajaksi on ehdotettu kahta vuotta ja sekajätteiden osalta viittä vuotta. Perustellusta syystä kuntien jätehuoltomääräyksissä voidaan kuitenkin jäteasetuksen velvoitteesta poiketa joko löyhempään tai tiukempaan suuntaan. Kuljetusjärjestelmän muutos koskisi montaa kuntaa Lakiehdotuksessa esitetään jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopumista ja siirtymistä kaikkialla kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Edellisten lisäksi asumisen biojätteen erilliskeräysvaatimus kiristyy kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta koskemaan jokaista asuinkiinteistöä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Elinkeinotoiminnan erilliskeräysvelvoitteista kunta ei voi määrätä jätehuoltomääräyksissään poikkeuksia, koska niiden jätehuolto ei kuulu kunnan jätehuoltovastuulle. Suurin niistä on Helsingin keskustaajama, joka kattaa yli miljoona asukasta ja ulottuu yhtenäisenä nauhana usean lähikunnan alueelle. Kuvassa uusmaalaisten kuntien Rosk’n’roll-yhtiön jätekeräystä. Velvoitteet viikoittaisia kilomääriä Muita kuin asuinkiinteistöjä koskevat velvoiterajat määritellään jätelajikohtaisina viikoittaisina kilomäärinä. Lisäksi jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelu ja tehdyt päätökset ovat vieneet runsaasti työaikaa ja kiertäneet vuosikausia viranomaisissa ja aiheuttaneet kohtuutonta hallinnollista kuormaa. Jätehuollon kehittäminen on monin paikoin jäänyt tämän kiistelyn varjoon. Saostusja umpisäiliölietteen kuljetuksessa kaksoisjärjestelmän ehdotetaan säilyvän, mutta jätelain edellytyksiä valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muutettaisiin jonkin verran. Vastaavasti kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hallintoja palvelutoiminnan sekä elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteiden erilliskeräys tulisi järjestää jokaiselta taajamassa tai asematai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailutai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Poikkeamismahdollisuus antaa kunnille mahdollisuuden ottaa toiminnassaan alueelliset olosuhteet huomioon ja on siksi erittäin tärkeä. Kuljetusjärjestelmän muutosta on pidetty edellytyksenä pakkaustuottajien ja kuntien esitetylle yhteistoiminnalle. Nämäkin siirtymäajat ovat pohdinnassa lausuntopalautteen pohjalta ja joitakin muutoksia saattaa lopulliseen lakiehdotukseen vielä tulla. Jäteasetukseen säädettävät erilliskeräysvelvoitteet koskevat arviolta vuoden 2023 alusta lukien kaikissa taajamissa sijaitsevia asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Pienin taitaa olla Sastamalan keskustaajama. Näitä suuria taajamia Suomessa on noin 50 kappaletta. Esimerkiksi jos toimistossa syntyy kartonkipakkaustai muovipakkausjätettä vähintään 5 kg viikossa tai lasipakkausjätettä 2 kg viikossa, ne tulee kerätä erikseen sekajätteistä. Viiden huoneiston ja sitä isommilla kiinteistöillä tulisi siis käytännössä lajitella erikseen ja olla omat jäteastiansa tai lokeronsa seuraaville jätelajeille: biojäte, lasi-, muovija kartonkipakkausjäte, pienja pakkausmetallijäte, keräyspaperi ja sekajäte. Kuljetusjärjestelmän muutos koskisi jossakin muodossa noin puolia Suomen kunnista, mutta asukasluvussa mitattuna noin 35 % väestöstä. Lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä jätteenkuljetuksen julkisten hankintojen toteuttamiseksi siten, että K uv a: H en na M itr un en Kuljetusmuutosta on myös perusteltu sillä, että kunnat pystyvät hoitamaan jätehuoltotehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti ja ottamaan käyttöön kaikki lain mahdollistamat ja velvoittamat ohjauskeinot. 14 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } timukset kirjataankin jäteasetukseen. Ympäristönsuojeluviranomainen on se taho kunnassa, joka valvoo yritysten jätelain noudattamista. kute5_12-15.indd 14 2.10.2020 11.18. Kotikompostoinnilla voi kuitenkin korvata keskitetyn erilliskeräyksen, mutta jatkossa kunnan jätehuoltoviranomaisen tulisi rekisteröidä kaikki kotikompostorit. Muiden kuin asuinkiinteistöjen jätteistä kunnan jätehuoltovastuulle kuuluu vain kunnan hallintoja palvelutoiminnan jätteet, mutta kunnissa on hyvä tiedostaa myös yrityksiin kohdistuvat velvoitteet valvonnan kannalta. Kuljetusmuutosta on myös perusteltu sillä, että kunnat pystyvät hoitamaan jätehuoltotehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti ja ottamaan käyttöön kaikki lain mahdollistamat ja velvoittamat ohjauskeinot. Ehdotetut siirtymäajat ovat olleet pohdinnassa lausuntopalautteen vuoksi, joten joitakin muutoksia niihin saattaa vielä tulla. Joka tapauksessa erilliskeräyksen muutoksiin on jo hyvä alkaa valmistautua, mikäli omat jätehuoltomääräykset näistä poikkeavat, ja etu-painotteisestikin saa toimia
Mikäli sopimukseen ei valtakunnallisesti päästäisi, käynnistyisi ympäristöministeriön sovittelumenettely. Kuntien jätehuollosta vastaavien organisaatioiden ja pakkausten tuottajayhteisön tulisi sopia valtakunnallisella sopimuksella yhteistoiminnan järjestämisestä sekä tuottajan maksamasta korvauksesta. • Pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita ehdotetaan ensimmäistä kertaa kirjattavaksi lakiin. Uusia säännöksiä on lisätty myös kilpailutusten toteuttamiseksi siten, että erilaiset yritykset, erityisesti pk-sektorin yritykset huomioidaan tarjouskilpailujen ehdoissa. Kunnille jäisi edelleen myös oikeus täydentää pakkausjätteiden aluekeräystä niin halutessaan. Koska lain valmistelun sovittuna reunaehtona oli, ettei jätehuollon järjestämisvastuita muuteta tässä yhteydessä, valmistelussa päädyttiin esittämään kunnille ja pakkausten tuottajille säädettäväksi velvoite järjestää pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa. Se tarkoittaisi, että kunnat vastaisivat asuinkiinteistöjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä erilliskeräyksestä, kuten nykyisinkin, ja pakkausten tuottajat aluekeräyksestä, vastaanottoterminaaleista sekä kaikkien pakkausjätteiden käsittelystä. 15 Kuntatekniikka 5/2020 markkinavuoropuhelua alan toimijoiden kanssa lisätään merkittävästi. Yhteistyötä tarvitaan Esitetyssä mallissa pakkausten tuottajat vastaisivat 80 % koko pakkausjätehuollon kustannuksista. Kunnan olisi liityttävä sopimukseen saadakseen korvauksia tuottajalta. Mikäli yksittäinen kunta tai jätelaitos ei liittyisi sopimukseen, tulisi sen kuitenkin järjestää kiinteistökeräys ja toimittaa keräämänsä jätteet tuottajan vastaanottoon ja käsittelyyn. Se tarkoittaisi, että pakkausten tuottajat maksaisivat kunnille velvoitteiden mukaisesta kiinteistökeräyksestä yhdessä sovittavan korvauksen, jonka kunnat ottaisivat huomioon asukkaiden pakkausjätteiden jätemaksuja alentavana tekijänä. Se tarkoitti, että pakkaustuottajien järjestämisja kustannusvastuu vain aluekeräyksestä, eli ns. Suomessa todettiin, että tuottajien kustannusvastuuta tulee direktiivien mukaan joiltakin osin laajentaa myös pakkausjätteiden kiinteistökeräykseen. Rinki-ekopisteistä, ei näyttänyt olevan riittävää ja Suomenkin pakkausjätteiden tuottajavastuusäädöksiä olisi tarkistettava nykyisestä. kute5_12-15.indd 15 2.10.2020 11.18. Jätteenkuljetusten hankintoja koskisivat siis hankintalain lisäksi jätelaissa esitetyt vaatimukset. Kuntien ja pakkaustuottajien yhteistoimintaa EU:n jätedirektiiveissä tuottajanvastuun alaiselle jätehuollolle asetettiin EU-laajuiset minimivaatimukset ja tuottajan kustannusvastuusta säädettiin yhteiset periaatteet. Tarkoitus olisi, että kunnat ja jätelaitokset valtuuttaisivat Kuntaliiton tai Suomen Kiertovoima ry:n allekirjoittamaan sopimuksen puolestaan. Jos se ei johtaisi sopimukseen, niin tuottajille syntyisi velvollisuus järjestää koko pakkausjätehuolto omana toimintanaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluttua. Lain tavoitteena on mahdollistaa se, että asukas saisi kaikki jätehuoltopalvelunsa koordinoidusti yhden luukun eli kunnan jätelaitoksen kautta. On kuitenkin kuntienkin etu, että tarjoajajoukko on mahdollisimman monipuolinen
Lempäälän, Ylöjärven, Pirkkalan, Kangasalan ja Vesilahden vesilaitokset. Yhtäjaksoisesti pisimpään eli kaksi vuotta kesti pesti Vietnamissa Hanoin vesilaitoksen rakennustyömailla, hän kertoo Osakkaina kuusi kuntaa Yhtiön osakkaita ovat Tampereen, Jäteveden puhdistus vastaa tulevaan kasvuun MAAN ALLE RAKENNETAAN 7 HEHTAARIN PUHDISTUSALUE Tampereen Sulkavuoreen rakennetaan hyvää vauhtia nykyaikaista jätevedenpuhdistuslaitosta siirtoviemäreineen. Heinosen ohella hankkeessa työskentelee tällä hetkellä kymmenen muuta toimihenkilöä. Laitoksen käyttöönotto alkaa laiteasennusten jälkeen vuonna 2025. 16 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Teksti: Matti Valli T ampereen Seudun Keskuspuhdistamo oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoo, että meneillään olevat louhintatyöt Sulkavuoressa jatkuvat vielä vuoden 2021 loppuun asti, ja siirtoviemäritunnelien osalta vielä puoli vuotta pidempään. Keskuspuhdistamo toimii hankkeen tilaajaorganisaationa ja myöhemmässä vaiheessa puhdistamotoiminnan pyörittäjänä. Heinonen on pitkän linjan vesilaitosmies. Vuonna 2001 tehtiin hyppy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtajaksi. Projektivientihommissakin kului useampi vuosi. Tähän mennessä tuosta on toteutunut vasta noin viisi prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnista vain Nokia ja Orivesi eivät ole mukana hankkeessa. Tehtävänämme on huolehtia siitä, H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y K uv a: M at ti Va lli – Puhdistamon toteuttamiseen tarvitaan arviolta 2350 henkilötyövuotta. Valmista on vuonna 2025. kute5_16-21.indd 16 2.10.2020 11.19. Työvoimavaltaisimmat työt ovat vielä edessä, Timo Heinonen sanoo. Työvuosia Tampereen vesilaitoksen palveluksessa on kertynyt 17 vuotta
Mahdollisille tuleville prosessimuutoksille ja laajennuksille on tehty erilaisia varauksia. Vuorokaudessa saamme puhdistettavaksi keskimäärin 100 000 kuutiota jätevettä. Heinonen arveSulkavuoren puhdistamon ilmastusallas. Tämän vuoksi uudet puhdistamot rakennetaan mahdollisimman muuntojoustaviksi. 17 Kuntatekniikka 5/2020 että Sulkavuoren keskuspuhdistamo ja siihen liittyvät siirtoviemärit suunnitellaan, rakennetaan ja rahoitetaan, ja kun kaikki on valmista, alamme pyörittää puhdistamon toimintaa, Heinonen linjaa. Olemme tukkulaitos, joka tarjoaa asiakkailleen eli vesihuoltolaitoksille jäteveden käsittelyyn liittyviä palveluita. Mutta nyt toteutettavalla kokonaisuudella pärjätään ainakin vuoteen 2040 asti. kute5_16-21.indd 17 2.10.2020 11.19. Myös keskeiset osat kuten poistoilmapiipun 4,3 metrin halkaisija on mitoitettu vastaamaan kuuden linjaston vaatimuksia. Kallion sisään rakennetaan neljä puhdistuslinjastoa, mutta kaavaan on tehty varaukset kuudelle linjastolle. Muunneltava laitos Jätevesien puhdistusta koskevat vaatimukset ovat koko ajan muutostilassa. Syytä onkin, sillä tämänkin laitoksen suunniteltu käyttöikä on noin sata vuotta. Varaukset tehdään myös orgaanisen haitta-aineiden poistolle, yleisemmin asia tunnetaan nimellä lääkejäämien poisto
Siihen kannustaa myös kaupungin tavoite hiilineutraalista toiminnasta Maan alla riittää tilaa Sulkavuoren puhdistamo louhitaan kallion sisään. Maan alla on tilaa jätevedenkäsittelyn tarvitsemalle prosessitekniikalle. Ylipäätään ympäristöä ja päästöjä sekä laitoksen toimintavarmuutta koskevat vaatimukset voivat tulevaisuudessa muuttua, mikä saattaa vaatia uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Kaikkein viisainta olisi poistaa lääkeainejäämät ensisijaisesti siellä, missä niitä muodostuu eniten, eli esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. kute5_16-21.indd 18 2.10.2020 11.19. Sulkavuoressa maanalaisten järjestelmien laajuus on peräti seitsemän hehtaaria. Sieltä prosessiin kuuluvat hajut voidaan käsitellä ja johtaa poistoilmapiippuun. Kalliopuhdistamo tarjoaa monia etuja. H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Sulkavuoren keskuspuhdistamo. HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut rakentaa vastaavanlaista kalliopuhdistamoa Espoon Blominmäkeen. H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Aksonometrinen esitys Sulkavuoren keskuspuhdistamosta. 18 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } lee, että nimenomaan lääkejäämien poistamiseen saattaa tulla uusia vaatimuksia, mutta ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuudessa. Kuvassa näkyvät sekä maan pinnalle sijoittuvat tilat että varsinaiset kalliotilat
Nyt osakkaiden maksettavaksi tulee uusi 318 miljoonan euron investointi sekä aikaisempaa tehokkaammat ja kalliimmat puhdistusprosessit, Heinonen kuvaa. Yhden linjaston kokonaispituus muut altaat mukaan lukien on noin 280 metriä. Kaiken kaikkiaan kokonaisuuteen kuuluu yli kolmekymmentä erilaista urakkaa. Kuntien vesilaitokset laskuttavat puolestaan omilta asiakkailtaan eri suuruisia summia, muun muassa sen mukaan kuinka suuria sen investoinMaanalaisten järjestelmien laajuus on peräti seitsemän hehtaaria. Sulkavuoressa louhinnan jälkeiset työt tehdään kahdella projektinjohtourakalla – rakentaminen ja tekniikka. Pyhäjärveen johtava purkuputki on merkitty katkoviivalla. H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo. Työajan ulkopuolella laitos toimii täysin automaattisesti. kute5_16-21.indd 19 2.10.2020 11.19. Laitokseen ja siirtoviemäreihin asennettavien erilaisten laitteistojen määrä lasketaan tuhansissa. On projektinjohtoja pääurakkaa, alistettuja sivu-urakoita ja puitesopimuksia. Hankkeeseen kuuluu myös siirtoviemäreiden rakentaminen. Kun prosessi on maan alla, niin maanpäällistäkin tilaa voidaan hyödyntää järkevästi. 19 Kuntatekniikka 5/2020 Sulkavuoren keskuspuhdistamo 2018-25 Viinikanlahden jätevesipumppaamo 2021–22 Raholan jätevesipumppaamo 2021–22 PV 6 PV 7 PV 8 PV 1 PV 2 PV 3 PV 4 VV 5 PL 9 RAHOLA Pyhäjärvi PARTOLA E12 E63 Pyhäjär ventie H ata np ää n va lta tie Naistenmatka ntie Nuolialantie Hämeenkatu NUOLIALA LOUKONLAHTI HAIKKA KURIKKA KILLO HÄRMÄLÄ RANTAPERKIÖ HATANPÄÄ VIINIKKA RAUTAHARKKO TULOVIEMÄRITUNNELI PURKUVIEMÄRITUNNELI VIHIOJA NEKALA TAATALA Ratina KAAKINMAA PYYNIKINRINNE Sa ra nk ul m an ka tu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo TAMPERE LEMPÄÄLÄ VESILAHTI PIRKKALA YLÖJÄRVI KANGASALA OSAKASKUNNAT Rakennettavat paineviemärit Rahola–Rantaperkiö PV 1 Rahola–Satamakatu 2020 PV 2 Satamakatu–Partola 2021–22 PV 3 Partola–Härmälänoja 2019 PV 4 Härmälänoja–Leirintäkatu 2020 VV 5 Leirintäkatu–Rantaperkiönkatu (viettoviemäri) 2021–22 Viinikanlahti–Vihioja PV 6 Viinikanlahti–Hatanpäänkatu 2019–20 PV 7 Hatanpäänkatu–Hatanpään puistokuja 2020–21 PV 8 Hatanpään puistokuja–Vihioja 2021 Purkuputki puhdistetulle vedelle PL 9 Vihilahti–Pyhäjärvi 2022–23 Louhittavat kalliotunnelit Tuloviemäritunneli Vihioja–Sulkavuori 2020–22 Purkuviemäritunneli Sulkavuori– Vihilahti 2020–22 Tasainen lämpötila ympäri vuoden varmistaa häiriöttömän biologiskemiallisen prosessin, mikä osaltaan parantaa jätevesien käsiteltävyyttä. Heinosen arvio on, että yhtiön on laskutettava asiakkailtaan noin 90 senttiä jätevesikuutiosta, jotta investointi saadaan kuoletettua ja puhdistus pyörii. Tuon ajan hintatasossa hankkeen rahoitustarve on 318 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tekeillä on kolme viemäriurakkaa, muun muassa Raholasta Haikkaan Pyhäjärven pohjassa kulkeva viemärilinja. Syynä suureen tilantarpeeseen ovat syvät puhdistusaltaat. Rinnakkain olevilla neljällä biologisella altaalla on pituutta kullakin 60 metriä, leveyttä 22 metriä ja korkeutta pohjalta holvin lakeen noin 20 metriä. Rakennettavat paineviemärit. Lisäksi toteutetaan instrumentointija automaatiourakka. Syvimmillään luolasto ulottuu runsas 70 metriä maapinnan alapuolelle. Rahoitustarve 318 miljoonaa Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi rakentamisen edellytyksenä olleet neljä kaavamuutosta vuonna 2017. Nykyiset käytössä olevat puhdistamot on rakennettu 1960 ja 1970 -luvuilla ja hankinnat on moneen kertaan kuoletettu. Mukana on muun muassa moottoreita, venttiileitä, pumppuja, nostimia, toimilaitteita ja putkistoja. Kolmekymmentä erilaista urakkaa Sulkavuoren puhdistamon louhinta on Etelä-Suomen alueen suurin meneillään oleva louhintaurakka
Puhdistamolta purkuveden mukana Pyhäjärveen kulkeutuu fosforia 17 kiloa päivässä. . Veteen lisättävä rautasuola muuttaa fosforin hiutalemaiseksi massaksi, joka laskeutuu altaan pohjalle. Keskeiselle paikalle Viinikanlahteen tulevan pumppaamon arkkitehtuuriin on pantu paljon paukkuja. Tällä hetkellä Tampereen Vesi -liikelaitos veloittaa asiakkailtaan perusmaksut ja arvonlisäverot mukaan lukien lähes viisi euroa jätevesikuutiolta. Molempien puhdistamoiden tonteille aletaan miettiä myös kokonaan uutta kaavaa. Sulkavuoren hanketta vetävä Timo Heinonen on ehtinyt vaikuttaa myös Vietnamissa. SULKAVUOREN jätevedenpuhdistuslaitokseen tuleva kemiallisbiologinen prosessi on kehitetty suomalaisiin olosuhteisiin. Hiekanerotus on ensimmäisiä käsittelyvaiheita, missä tulevasta jätevedestä poistetaan viemäreistä tuleva hiekka, jota tuleekin paljon, kun muun muassa katuja hiekoitetaan. 20 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Puhdistusprosessi vastaa purkuvesistön vastaanottokykyä . Täällä järvet ovat matalia eikä niiden pieni puskurikapasiteetti riitä vastustamaan happamuuden vaihteluita. Jätevedessä olevat sadevedet ovat yhä edelleen laitoksille keskeinen ongelma, jopa niin, että joinakin aikoina suurin osa puhdistukseen tulevasta tavarasta on sadevesipohjaista. Samassa ajassa Tammerkosken kautta Näsijärvestä Pyhäjärveen kulkeutuu fosforia 45 kiloa, Heinonen toteaa. Sulkavuoresta puhdistetut jätevedet johdetaan Pyhäjärveen Tammerkoskesta tulevaan päävirtaukseen. Laitoksen suunniteltu käyttöikä on noin sata vuotta. Jälkikäsittelyyn kuuluu hiekkasuodatus ja desinfiointi ultraviolettivalolla. Purkuvesistöön johdettavan jäteveden tulee olla sellaista, että se voidaan johtaa vesiluontoon, toteaa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen. Fosforin saostuksen ja typenpoiston kanssa samaan aikaan tapahtuu biologinen orgaanisen aineen poisto. Typpi poistetaan biologisesti ja fosfori saostetaan kemikaaleilla. Purkuputken pituus on 1700 metriä ja halkaisija kaksi metriä. Jätevedestä erotettava liete mädätetään biokaasuksi ja hyödynnetään laitoksella sähkön ja lämmön muodossa. Biologisissa altaissa ylläpidetään tietynlaiselle bakteeristolle ja alkueläinkannalle sopivia olosuhteita, jolloin ravinteena käytetty orgaaninen aines mineralisoituu ja laskeutuu pohjaan. Biokaasu hyödynnetään itse Puhdistamo jakautuu maanalaiseen vesilinjastoon ja maanpäälliseen lietteen käsittelyyn. Sadevedet ongelmana Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöjen hulevedet tulisi ensi sijassa käsitellä kiinteistön alueella tai johtaa hulevesijärjestelmään eikä ohjata niitä missään tapauksessa jätevesiverkkoon. Tonttimaata vapautuu Osakkaiden plussapuolella on se, että Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot puretaan ja niihin liittyvät kustannukset jäävät pois. Biologinen puhdistusprosessi häiriintyy, kun puhdistettava vesi laimenee ja kylmenee, Heinonen sanoo. Kaduilla on sadeviemärit, mutta taloyhtiöiden tontilta tulee kuitenkin monesti vain yksi viemäri, jossa on mukana niin asukkaiden jätevedet kuin tontin hulevedet. Viinikanlahdessa ja Raholassa vapautuville tonteille rakennetaan suuret jätevesipumppaamot kuljettamaan jätevettä eteenpäin. kute5_16-21.indd 20 2.10.2020 11.19. Se saa katteekseen viherkaton ja se varustetaan osittain läpinäkyvällä seinällä, jotta ohikulkijat voivat käydä vilkaisemassa, mitä siellä puuhataan. Talvella järvet peittyvät jääkannen alle, mikä tarkoittaa, että happea vesistöön tulee varsin niukasti. Suomeen onkin kehittynyt tehokas ja pohjoisen luonnon olosuhteita tukeva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Merkittävä osa jäteveden kuormitusvaikutuksesta saadaan pois tekemättä sille oikeastaan yhtään mitään. Etuselkeytyksessä jätevedessä olevat liukenemattomat aineet laskeutuvat säiliön pohjalle. . Purkuputki Pyhäjärveen Kun jätevesi on laadukkaasti puhdistettu, puhdistettu vesi johdetaan purkuvesistöön jatkamaan veden luonnollista kiertokulkua. Taloyhtiöviemärin sisältö ohjautuu sellaisenaan kunnan jätevesiviemäriin ja tätä kautta jätevedenpuhdistamolle, Heinonen harmittelee. Heinosen mukaan muun muassa taloyhtiöiden pihakaivot tulisi erottaa jätevesisysteemistä. nit omien viemäröintijärjestelmien rakentamiseen ovat olleet