Mr. 5/2020 { Kolumni } Katko & Raimovaara: Vesihuollon kehittämissuunnitelma uudestaan pakolliseksi. Jätehuolto Markku Illikainen ja JÄTEHUOLLON MUUTOS Uusi jätelaki syntyy SmartINFRA koskee kaikkea Sähköinen liikenne tulee kute5_1.indd 1 2.10.2020 11.20
30 Verkostoinfraan on panostettava dataa ja operatiivista analyysia............................. 6 { Vesihuolto } { Smartinfra } { Rakentaminen } Oulun kaatopaikasta tuli tunturi ............... lokakuuta 5/2020 { Jätehuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 5 Kolumni/Tapio S. 2 5/2020 Kuntatekniikka 12. 50 Palveluhakemisto.................................... Katko & Markku Raimovaara: Vesihuollon kehittämissuunnitelma uudestaan pakolliseksi ............................................. 48 Pääkirjoitus ............................................... 6 Kunnat ovat keskeisiä toimijoita kierrätyksessä ........................................ 16 RYHTI-hanke kokoaa kuntien datan valtiolle .................................................... 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 39 Tapahtumakalenteri ................................ 26 Turussa on kokeiltu sähköpyöriä kaupunkilogistiikassa ............................. 12 Tampereella rakennetaan maan alle 7 hehtaarin jätelaitos ................................. 22 Tekoäly tulee mukaan energiatehokkuuteen .............................. 44 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... Sen sijaan hyötykäyttöön päätyvästä jätteestä maksettiin eniten ja polttoon menevästä siltä väliltä, Markku Illikainen kertoo. 34 Peruskoulurakennus uudistuu Helsingissä allianssilla ............................................... kute5_2-3.indd 2 2.10.2020 11.22. 51 K uv a: Ve sa R an ta Laren lajittelu-urakka hinnoiteltiin siten, että penkkaan päätyvästä materiaalista ei maksettu urakoitsijalle mitään
30 KKuntatekniikka.fi Elinkeinoministeri Lintilä: Lahteen voitaisiin luoda sähköisen autoilun klusteri Ensimmäinen valmis ratikka saapui Tampereelle huippunopeus 70 km/t Lappeenrannassa hulevesiä puhdistetaan uudella tekniikalla H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Tampereen Sulkavuoren uuteen jätevedenpuhdistamoon rakennettavat ilmastusaltaat sijaitsevat maan alla. 34 s. K uv a: Ta pi o M ai ni o Oulussa on aloitettu kokeilu, jossa paketteja jaetaan yrityksille sähköavusteisella konttipyörällä keskustan alueella. 3 Kuntatekniikka 5/2020 s. Turun vastaavasta kokeilusta kerrotaan sivulta 30 alkaen. 16 s. K uv a: H SY Jätevesiviemärin painuminen heikentää viemäröinnin toimintavarmuutta. kute5_2-3.indd 3 2.10.2020 11.22. Kokeilu on osa Oulun kaupungin älyliikenteen kehityshanketta. Lastin suuruus on noin 500 kiloa ja pyörän nopeus on 24 kilometriä tunnissa, kertoo pyörää ohjaava Paavo Snellman kuljetusliike Vähälästä
Voisi melkein sanoa, että se ajattelee itse. Flygt Concertor™ -järjestelmällä Xylem tuo älykkäät ratkaisut osaksi jäteveden pumppausta. VÄHENNÄ TUKOKSIA JA HUOLIA ÄLYKKÄÄLLÄ JÄTEVESIPUMPULLA www.xylem.fi xylem_concertor_215x280.indd 1 01.10.2020 11.59.01 kute5_4.indd 4 2.10.2020 11.16. Vallankumouksellinen järjestelmä tarjoaa optimaalisen suorituskyvyn pienemmillä kokonaiskustannuksilla, ja edistyksellinen hydrauliikka minimoi turhat huoltokäynnit. FLYGT CONCERTOR ™ ON MAAILMAN ENSIMMÄINEN JÄTEVEDEN PUMPPAUSJÄRJESTELMÄ, JOHON ON INTEGROITU ÄLYKKYYS. Yksi tehokas ratkaisu. Rajattomat mahdollisuudet. Flygt Concertor™ pystyy havaitsemaan ympäristönsä olosuhteet, säätämään toimintaansa reaaliajassa ja antamaan palautetta pumppaamon käyttäjille
Suomessa pystyttiin hyvin nopeasti siirtymään pois perinteisestä kaatopaikkasijoittelusta, mutta tilalle tuli suurelta osin jätteiden energiapoltto. Lausuntokierroksella ollut lakiluonnos selkeyttäisi kuntaomisteisen jätehuollon tilannetta luopumalla jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä. Ilmoittautuminen on avattu osoitteessa smartinfra.fi. Tuskin oli muste ehtinyt virtuaalisella paperilla kuivua keväällä 2018, kun EU:n jätedirektiivin muutosta jouduttiin jalkauttamaan myös Suomen jätelakiin. valtion ja seurakuntien hallintoja palvelutoiminnassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jätehuolto Markku Illikainen ja JÄTEHUOLLON MUUTOS Uusi jätelaki syntyy SmartINFRA koskee kaikkea Sähköinen liikenne tulee kute5_1.indd 1 2.10.2020 9.28 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Tavataan verkossa! . Mutta moni asia menee nyt uusiksi. Vuoden 2019 alusta voimaan tullut edellinen lakiuudistus linjasi kunnan jätehuoltovastuita siten, että pois rajattiin vastuu yksityisten sosiaalija terveyspalveluiden ja yksityisen koulutustoiminnan yhdyskuntajätteestä sekä mm. SmartINFRA 2020-verkkotapahtuman, jossa yhdistyvät asiantuntijapuheenvuorot ja näyttelytoiminta. EU:n uuden jätedirektiivien toimeenpanoaika meni umpeen jo heinäkuussa 2020, mutta Suomen muutettava jätelaki on edelleen työn alla. Haastavimpia Suomelle ovat muovija puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet. Uuden direktiivin mukaan myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat, sillä kaikesta pakkausjätteestä pitää kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. SmartINFRAssa tavataan! PANDEMIA on kurittanut oikein kunnolla erilaisia tapahtumia ja messuja. 5 Kuntatekniikka 5/2020 { Pääkirjoitus } 5/2020 { Kolumni } Katko & Raimovaara: Vesihuollon kehittämissuunnitelma uudestaan pakolliseksi. Sen mukaan siirryttäisiin kaikkialla kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Aiheesta enemmän sivulta 12 alkavassa uutta jätelakia koskevassa artikkelissa. rakennetun ympäristön digitalisaatiosta, älykkäistä energiaverkoista sekä tietomallipohjaisesta rakennuslupamenettelystä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 6/20 10.12. Päivän aikana videoidaan keskusteluja mm. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri Jätedirektiivi kirittää jätelakia K uv a: Ve sa R an ta JOS ON sote-lakeja veivattu tässä maassa, niin samaa voidaan sanoa jätelaistakin. . Jos hankintakähinä saadaan siirretyksi taka-alalle, päästään tekemään töitä EU-direktiivin tärkeimmän linjauksen eteen: yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025. Kuntatekniikka-lehti paikkaa kuitenkin osaltaan tilannetta järjestämällä torstaina 15.10. Lisäksi kymmenkunta kumppania kertoo tuoteuutuuksistaan case-studien perusteella. Seuraava askel on 60 prosenttia vuonna 2030 ja sitten 65 prosenttia vuonna 2035. kute5_5.indd 5 2.10.2020 11.16. Lisäksi kovaa vääntöä aiheutti kuntaperusteisen jätehuollon myyntirajoitus, jolla haluttiin turvata yksityisen sektorin toiminta avoimilla markkinoilla. Suomikin oppii kierrättämään, vaikka sitten direktiivin ja lain kautta. 25.11. Tämä toki on jo itsestäänselvyys, sillä olisi myös kuntien ja kuntalaisten etu, että tarjoajajoukko olisi mahdollisimman monipuolinen. Mr. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Kiistan kohteena olleet jätteenkuljetuksen julkiset hankinnat toteutettaisiin siten, että markkinavuoropuhelua alan toimijoiden kanssa lisätään merkittävästi
Jätehuolto on nähnyt jätehuollon muutoksen. Jätehuolto Markku Illikainen on nähnyt jätehuollon muutoksen OULUN KAATOPAIKASTA TULI LASKETTELUKESKUS Viime vuonna Ruskon portista tuli sisälle 113 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta enää vain 0,45 prosenttia päätyi kaatopaikan penkkaan. { Jätehuolto } kute5_6-11.indd 6 2.10.2020 11.19. 6 5/2020 Kuntatekniikka Mr. Oulun eläköityvä Mr
7 Kuntatekniikka 5/2020 OULUN KAATOPAIKASTA TULI LASKETTELUKESKUS Vanhan kaatopaikan jätevuoren uusi nimi on Ruskotunturi. Tunturin korkeusero on 49 metriä, siinä on kolme hissiä ja viisi rinnettä, joista pisin on 390 metriä. kute5_6-11.indd 7 2.10.2020 11.19
Kiertokaaren uusi toimitusjohtaja Sami Hirvonen on jo aloittanut työnsä. Hän on ollut yhtiön johdossa vuodesta 1995, jolloin jätelaitos aloitti kunnallisena liikelaitoksena. Jokainen jätteiden kanssa tekemisissä oleva ammattilainen tuntee Mr. Esimerkiksi jätteiden lajitteluareenan eli Laren katolla on puolen jalkapallokentän kokoinen ruohokatto. 8 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Teksti: Tapio Mainio, kuvat: Vesa Ranta O Oulun kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Ruskon kaatopaikka on muuttunut 20 vuodessa liikelaitoksesta moderniksi materiaalikeskukseksi Kiertokaari Oy:ksi, jonka hyötykäyttöaste on reippaasti yli valtakunnallisen tavoitteen. Esimerkiksi Oulun Ruskoon kerätään yhdyskuntajätteet koko Pohjois-Suokute5_6-11.indd 8 2.10.2020 11.19. -Viime vuonna portista tuli sisälle 113 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta vain 0,45 prosenttia jäi penkkaan eli alueelle pysyvästi, kertoo tänä syksynä eläköityvä kunnallisen jäteyhtiön Kiertokaari Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Illikainen. Jätehuollon värikkäänä ja impulsiivisena alan uudistajana, joka ei säästele sanojaan. Ennen sitä se oli Oulun kaupungin teknisen viraston alainen osasto. Paikka on muutenkin pessyt kasvonsa. Ouluun jätteitä Inaria myöten Ruskon kierrätystulos on paras tai yksi parhaista Suomessa, jossa jätekeskukset ovat yhä suurempia
Olosuhteet ovat täällä melko äärevät. Hän seisoo lajitteluareenan eli Laren maisemoidulla katolla. Meillä ei ole ollut tulvaongelmia pihalla, Illikainen kertoo. -Mesimarja on näemmä hävinnyt. Punnituksen jälkeen hän tyhjensi loput kuormasta penkkaan ja vuodesta 2012 alkaen -Me alitimme uudet rajat melko nopeasti ja etuajassa jo vuodesta 2012 alkaen, jolloin otimme käyttöön lajitteluareenan. Ulkona olevia biojäteaumoja lintuineen ei enää ole. 9 Kuntatekniikka 5/2020 men alueelta Inaria myöten. Peräkärryllä Ruskoon tuleva asiakas saattoi siis purkaa Oivapisteellä kuormasta kaiken kierrätettävän ennen vaa´alle ajoa. Illikainen ottaa kameralla kuvia Laren katolla, jossa kasvaa sammalia ja erilaisia ruohokasveja, kuten maksaruohoa. Ruskotunturi on Suomen ainoa jätevuoren päälle avattu laskettelukeskus hisseineen. kute5_6-11.indd 9 2.10.2020 11.19. Nyt näitä huolia ei enää ole, sillä ala on muuttunut radikaalisti. Vuonna 2016 voimaan astuneen kaatopaikka-asetuksen mukaan (noudattaa EU:n direktiiviä) loppusijoitettavasta eli kaatopaikkapenkkaan kipattavasta jätteestä orgaanista eli eloperäistä sai olla enintään kymmenen prosenttia. Ruohokatto ja sen paksu sammalkerros pidättää rankkasateella hyvin vettä. Nenään ei enää tuoksahda kaatopaikan takavuosien epämiellyttävä haju, sillä biojätteestä tehdään kivenheiton päässä sisätiloissa kaasua Gasum Oy:n Oulun biokaasulaitoksella. Rakennusja purkujätteelle raja oli 15 prosenttia. -Me alitimme nämä rajat melko nopeasti ja etuajassa jo vuodesta 2012 alkaen, jolloin otimme käyttöön lajitteluareenan. Vielä 2000-luvun alussa Oulun päättäjät tuskailivat, mistä seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta pohjoiseen sijaitsevalle kaatopaikalle löydetään uusi tontti, sillä Rusko oli uhkaavasti täyttymässä. Painoon perustuva hinnoittelu Jo vuonna 2007 Ruskossa avattiin kotitalouksien hyötyjätteitä, kuten maalaamatonta puuta, metallia, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä ilmaiseksi vastaanottava Oivapiste. Tämä merkitsi sitä, että jätteet piti entistä tarkemmin lajitella ja hyödyntää. Vielä vuoden 2012 alussa noin 25 prosenttia yhdyskuntajätteistä päätyi penkkaan, Markku Illikainen kertoo. Vielä vuoden 2012 alussa noin 25 prosenttia yhdyskuntajätteistä päätyi vielä penkkaan, Illikainen kertoo
Jätevuoreen istutettiin 40 000 puuta Katsomme kierrätyspihan takana nousevaa vihreäruohoista jätevuorta, joka oli 1970-luvulta lähtien silloisen Oulun Ruskon kaatopaikan päätäyttöalue. Sen alla on voimalaitoksella syntynyttä tuhkaa ja Stora Enson sellutehtaan kuitulietettä keskenään sekoitettuna. -Jaaran pappa kävi lanaamassa jätteet penkkaan, se oli sitten taitava pillarikuski, Höglund muistelee. Jätekeskuksen alueella on useita muitakin urakoitsijoita. -Jo alusta asti päätimme, että emme tee lajittelua itse vaan se teetetään urakoitsijalla ja kilpailutetaan. Ruskotunturista vastaa hänen poikansa Kalle Kyhälä. Ruohikon kasvualustana on biojäteasemalta saatua multaa. -Oulun lähirinteellä Ruskotunturilla kirjattiin viime talvena noin 40 000 laskettelupäivää. -Meillä on oikeudenmukainen painoon perustuva hinnoittelu, jonka alin maksu on kahdeksan euroa. Lisäksi urakka hinnoiteltiin siten, että penkkaan päätyvästä materiaalista ei maksettu urakoitsijalle mitään. -Sinne istutettiin muun muassa 40 000 puuntainta. kute5_6-11.indd 10 2.10.2020 11.19. Lajitteluareenan Laren katolla on puolen hehtaarin kokoinen paksu ruohomatto, jonka sammalkerros viivyttää hyvin sadevesiä. Kunnallisella jäteyhtiöllä pitäisi olla valta kilpailuttaa jätteiden keruu urakkaalueina. Laivat ajoivat talvella avoimessa höyryävässä väylässä. Meidän malli kannattaisi kopioida koko Suomeen, Illikainen huomauttaa. Tämä loppusijoitusalue suljettiin vuonna 1999 ja maisemointiin vuosina 2002-2005. Oulun kaupunki on rakentanut hiihtokeskuksen pysäköintialueelle, kahvilalle ja huoltorakennukselle johtavan noin kilometrin pituisen asfalttitien, jonne ajetaan Ruskon länsipuolelta. Kausikortin lunastaneita oli noin 2500, luettelee toimitusjohtaja Keijo Kyhälä, jonka perheyhtiö pyörittää Kainuussa Ukkohallan laskettelukeskusta. Oulun keskustaan sieltä on matkaa seitsemän kilometriä. 10 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Larelle. Esimerkiksi risut hakettaa ulkopuolinen urakoitsija. Keskuksessa on kolme hissiä ja viisi rinnettä. Vain risukuormat voi ajaa maksutta vaa´an ohi. Ruskon 56 metrin korkeuteen meren pinnasta yltävän loppusijoitusalueen uusi nimi on Ruskotunturi, sillä se on Suomen ainoa jätevuoren päälle avattu laskettelukeskus hisseineen. Sen jälkeen asiakas ajoi uudelleen vaa´alle. Jätekeskuksessa urakoiva Paupek Oy murskaa tiilet ja betonit muun muassa maa-ainekseksi täyttöihin. Tämä on johtanut häkellyttävän tehokkaaseen materiaalikiertoon. Tämä menettely toimii edelleen. -Muistan, miten Ruskon kaatopaikkakasan päältä näki 1980-luvulla Oulun satamaan saakka, kun kävin kippaamassa jätekuormia penkkaan. Vuoren uumenissa on arviolta kaksi miljoonaa tonnia jätettä, Illikainen kertoo. Kuorma-autoilija Pertti Höglund, 67, kippaa käytöstä poistettuja vanhoja kattotiiliä Ruskon jätekeskuksen kierrätyspiha Kirsille Oulussa. Suurin korkeusero on 49 metriä ja pisin rinne on 390 metriä. Sen sijaan hyötykäyttöön päätyvästä jätteestä maksettiin eniten ja polttoon menevästä siltä väliltä, Illikainen kertoo. Sitä varten rakennettiin laaja -Muistan, miten Ruskon kaatopaikkakasan päältä näki 1980-luvulla Oulun satamaan saakka, kun kävin kippaamassa jätekuormia penkkaan, kuorma-autoilija Pertti Höglund kertoo Markku Illikaiselle. maksaruohoa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:n alueen Sorttiasemilla on käytössä hankalampi kuutiotaksa. Taivaanranta punersi auringon paisteessa, Höglund kertoo. Katolla kasvaa sammaleiden lisäksi mm. Hieman ennen Ruskotunturin sulkemista aloitettiin biokaasun pumppaus. -Nämä ovat Kangaskontion päiväkodin kattotyömaalta, Höglund kertoo. Omia Kiertokaari Oy:n työntekijöitä on vain 26. Larelta on päätynyt penkkaan yllättävän vähän tavaraa
Puhdistettua biokaasua myydään autoilijoille Ruskon biokaasun tankkausasemalla. -Muistan miten vaikeaa oli saada investointihanke läpi Oulu kaupunginvaltuustossa. Sen jälkeen tämänkaltaisia ongelmia ei enää ollut. -Vuodesta 1997 lähtien olemme investoineet jätekeskuksen kehittämiseen noin 20 miljoonaa euroa. Yhtiömuoto muuttui liikelaitoksesta Kiertokaari osakeyhtiöksi vuonna 2015. -Ensimmäinen suuri kaasuasiakkaamme oli Paroc Oy:n Oulun mineraalivillatehdas, kunnes se lopetti toimintansa. Myös kaupungin omassa yhtiössä Oulun Energiassa epäiltiin biokaasuhanketta. Kiertokaari huolehtii kuntien jätteenkäsittelystä, jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta sekä edistää jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Lisäksi siellä toimii myös pieniä jätealan yrityksiä, koska urakka-alueet on pilkottu pieniksi, hän sanoo. Puolakin on siitä luopumassa. Se toteutuu esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon alueella, jossa ovat edulliset jätetaksat. Illikainen haluaisi antaa lisää valtaa kunnalliselle jäteyhtiölle. Vuonna 2000 kaasuasiakkaaksi tuli Oulun Energia, Meillä Oulussa samalla kadulla voi käydä tyhjentämässä neljä eri jäteyhtiötä. Lisäksi lisää biokaasua saadaan Gasumin biokaasulaitokselta kasvavien kotitalouksista ja yrityksiltä saatavien biojätemäärien myötä. Kehitystyötä on ollut helpompi tehdä, Illikainen kertoo. { Fakta } Oulun Ruskon kaatopaikan historia 1950-luku Oulun kaupungin reuna-alueille perustettiin useita kaatopaikkoja 1970 Ruskon pääkaatopaikka otetaan käyttöön 1978 Koko Suomeen voimaan jätehuoltolaki ja kaatopaikkoja aletaan valvoa 1995 Oulu perustaa Jätehuoltolaitos -liikelaitoksen, siihen saakka se oli ollut osa kaupungin teknistä toimea. Kuntatekniikka 5/2020 11 KIERTOKAARI OY on kunnallinen yhtiö, jonka toimialueella on yhteensä noin 280 000 asukasta yhdeksän kunnan alueella. kute5_6-11.indd 11 2.10.2020 11.19. 1999 Ruskon kaatopaikan suurpenkka suljetaan ja aloitetaan biokaasun pumppaus 2000 Biojätteen kompostointilaitos avataan Ruskoon 2007 Kotitalouksien hyötyjätteille Oivapiste, mikä edistää kierrätystä 2012 Lajitteluareena Lare otetaan käyttöön, jätteiden lajittelu ja poltto tehostuvat 2013 Jätevuoren nimi muutetaan Ruskotunturiksi ja se vuokrataan laskettelukeskukseksi 2015 Liikelaitos muuttuu osakeyhtiöksi Kiertokaari Oy:ksi 2018 Ruskon jätekeskukseen avataan moderni vaakatoimisto 2019 Yhteistyösopimus Laren toiminasta Oulun Energian kanssa alkaa 2020 Tavoitteena että jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle päättyy joka ryhtyi tuottamaan biokaasua polttoaineena hyödyntäen höyryä Oulun yliopistollisen sairaalan desinfiointiprosessiin. . keruuputkisto jätevuoren uumeniin. Se on tehotonta ja lisää liikennepäästöjä, Illikainen huomauttaa. Toimialueeseen kuuluu myös Simon kunta. Tänä kesänä vastuu lajitteluareena Laren toiminnasta siirtyi Oulun Energia Oy:lle, joka on rakentanut Laren seinään kiinni noin 3000 neliön laajuisen hallin, johon valmistuu nykyaikainen automaattinen kierrätyslinjasto muun muassa yritysjätteille. -Kunnallisella jäteyhtiöllä pitäisi olla valta kilpailuttaa jätteiden keruu urakka-alueina. -Jos sille annetaan vastuuta, niin sillä pitäisi olla valtaa koko arvoketjuun eikä vain sen loppupäähän, hän sanoo. Biokaasua saadaan yhä imettyä kaatopaikkapenkasta eikä sitä tutkitusti suodatu haitallisina kaatopaikkakaasuina ilmakehään. Meillä Oulussa samalla kadulla voi käydä tyhjentämässä neljä eri jäteyhtiötä. Valtuustossa äänet menivät tasan, mutta puheenjohtajan ääni ratkaisi, joten pääsimme sen yksin rakentamaan. Nykyään biokaasua hyödyntäviä asiakkaitamme ovat myös kaksi suurpesulaa Oulun Keskuspesula Oy ja Lindström Oy sekä lukuisat kaasuautoilijat, Illikainen kertoo. Hailuoto, Ii, Kempele, Lumijoki, Oulu, Pudasjärvi, Raahe ja Siikajoki ovat Kiertokaari Oy:n osakkaita. -Se malli, että kuka tahansa voi valita kenen tahansa tyhjentämään jätteitä, on Euroopassa voimassa enää Suomessa. -Siellä tehdään jatkossa suuria määriä haitta-aineista vapaita kierrätyspolttoainetta Oulun uudelle biovoimalaitoksella Laanilaan, sillä turpeen energiakäyttö vähenee, kertoo Kiertokaaren kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi. Kaatopaikkapenkasta imetään biokaasua Investointi vähäpäästöiseen biokaasuun on ollut Illikaisen mukaan menestystarina
12 5/2020 Kuntatekniikka Lakiehdotuksessa esitetään jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopumista ja siirtymistä kaikkialla kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. kute5_12-15.indd 12 2.10.2020 11.18. Kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta siirtymäajaksi on ehdotettu kahta vuotta ja sekajätteiden osalta viittä vuotta
Keskeisimmät ehdotetut muutokset voidaan jakaa kolmeen merkittävimpään osakokonaisuuteen, jotka ovat kierrätykseen kerättävien jätteiden (biojäte, pienmetalli, lasi-, kartonkija muovipakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden minimitason säätäminen jäteasetuksella, kiinteiden yhdyskuntajätteiden jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopuminen ja kunnille ja pakkausten tuottajille säädettävä velvoite järjestää pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa. Tarkoitus on käsitellä lakiehdotus eduskunnassa syksyn aikana ja saattaa muutokset voimaan vuoden 2021 alusta lukien usein siirtymäajoin varustettuna. Lakiehdotus antaa kunnalle mahdollisuuden ottaa käyttöön monipuolisen valikoiman kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoja. Jätelain muuttaminen on tarpeen EU:ssa hyväksyttyjen uusien jätealan säädösten täytäntöön panemiseksi. Useita kuntien toimintaan vaikuttavia muutoksia Noin puolet jätelain pykälistä muuttuu ja moni muutoksista koskee Kunnat keskeisiä toimijoita kierrätyksen lisäämisessä JÄTELAKI SORVATTAVANA EU-direktiivien toimeenpanoaika meni umpeen heinäkuussa 2020, mutta edelleenkin Suomen muutettava jätelaki on työn alla. myös kuntia ja niiden järjestämää jätehuoltoa. { Jätehuolto } 13 Kuntatekniikka 5/2020 Teksti: Tuulia Innala K eväällä lausunnoilla olleen jätelakiehdotuksen mukaan kaikkien jätteen haltijoiden tulee lisätä jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä huomattavasti lähivuosien aikana. Muun muassa biojätteen sekä pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita ehdotetaan ensimmäistä kertaa kirjattavaksi lakiin. EU:n jätedirektiivien tavoitteet ovat niin vaativia, ettei vanhoilla toimintatavoilla voida enää jatkaa. Samassa yhteydessä toimeen pannaan myös EU:n kertakäyttömuovituotteiden käytön rajoittamista koskevan direktiivin tuotekieltoja ja markkinarajoituksia, joiden toimeenpanon määräaika on ensi kesänä. Mikäli muutokset toteutuvat pääosin lausunnoilla olleen jätelakiehdotuksen mukaisina, kunnan rooli keskeisenä kierrätyksen lisäämiseen vaikuttavana tahona korostuu. Erilliskeräysvelvoitteet lakiin ensimmäistä kertaa Lähinnä asukkaita koskevat jätteiden erilliskeräysvelvoitteet on tähän mennessä säädetty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä aluekohtaisesti, mutta jatkossa esitetään, että tietyt koko Suomea ja kaikkia toimijoita, asukkaiden lisäksi jopa yrityksiä, koskevat erilliskeräyksen minimivaaK uv a: Ja nn e R as k kute5_12-15.indd 13 2.10.2020 11.18
Kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta siirtymäajaksi on ehdotettu kahta vuotta ja sekajätteiden osalta viittä vuotta. Perustellusta syystä kuntien jätehuoltomääräyksissä voidaan kuitenkin jäteasetuksen velvoitteesta poiketa joko löyhempään tai tiukempaan suuntaan. Kuljetusjärjestelmän muutos koskisi montaa kuntaa Lakiehdotuksessa esitetään jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopumista ja siirtymistä kaikkialla kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Edellisten lisäksi asumisen biojätteen erilliskeräysvaatimus kiristyy kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta koskemaan jokaista asuinkiinteistöä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Elinkeinotoiminnan erilliskeräysvelvoitteista kunta ei voi määrätä jätehuoltomääräyksissään poikkeuksia, koska niiden jätehuolto ei kuulu kunnan jätehuoltovastuulle. Suurin niistä on Helsingin keskustaajama, joka kattaa yli miljoona asukasta ja ulottuu yhtenäisenä nauhana usean lähikunnan alueelle. Kuvassa uusmaalaisten kuntien Rosk’n’roll-yhtiön jätekeräystä. Velvoitteet viikoittaisia kilomääriä Muita kuin asuinkiinteistöjä koskevat velvoiterajat määritellään jätelajikohtaisina viikoittaisina kilomäärinä. Lisäksi jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen valmistelu ja tehdyt päätökset ovat vieneet runsaasti työaikaa ja kiertäneet vuosikausia viranomaisissa ja aiheuttaneet kohtuutonta hallinnollista kuormaa. Jätehuollon kehittäminen on monin paikoin jäänyt tämän kiistelyn varjoon. Saostusja umpisäiliölietteen kuljetuksessa kaksoisjärjestelmän ehdotetaan säilyvän, mutta jätelain edellytyksiä valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muutettaisiin jonkin verran. Vastaavasti kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hallintoja palvelutoiminnan sekä elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteiden erilliskeräys tulisi järjestää jokaiselta taajamassa tai asematai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailutai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Poikkeamismahdollisuus antaa kunnille mahdollisuuden ottaa toiminnassaan alueelliset olosuhteet huomioon ja on siksi erittäin tärkeä. Kuljetusjärjestelmän muutosta on pidetty edellytyksenä pakkaustuottajien ja kuntien esitetylle yhteistoiminnalle. Nämäkin siirtymäajat ovat pohdinnassa lausuntopalautteen pohjalta ja joitakin muutoksia saattaa lopulliseen lakiehdotukseen vielä tulla. Jäteasetukseen säädettävät erilliskeräysvelvoitteet koskevat arviolta vuoden 2023 alusta lukien kaikissa taajamissa sijaitsevia asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Pienin taitaa olla Sastamalan keskustaajama. Näitä suuria taajamia Suomessa on noin 50 kappaletta. Esimerkiksi jos toimistossa syntyy kartonkipakkaustai muovipakkausjätettä vähintään 5 kg viikossa tai lasipakkausjätettä 2 kg viikossa, ne tulee kerätä erikseen sekajätteistä. Viiden huoneiston ja sitä isommilla kiinteistöillä tulisi siis käytännössä lajitella erikseen ja olla omat jäteastiansa tai lokeronsa seuraaville jätelajeille: biojäte, lasi-, muovija kartonkipakkausjäte, pienja pakkausmetallijäte, keräyspaperi ja sekajäte. Kuljetusjärjestelmän muutos koskisi jossakin muodossa noin puolia Suomen kunnista, mutta asukasluvussa mitattuna noin 35 % väestöstä. Lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä jätteenkuljetuksen julkisten hankintojen toteuttamiseksi siten, että K uv a: H en na M itr un en Kuljetusmuutosta on myös perusteltu sillä, että kunnat pystyvät hoitamaan jätehuoltotehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti ja ottamaan käyttöön kaikki lain mahdollistamat ja velvoittamat ohjauskeinot. 14 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } timukset kirjataankin jäteasetukseen. Ympäristönsuojeluviranomainen on se taho kunnassa, joka valvoo yritysten jätelain noudattamista. kute5_12-15.indd 14 2.10.2020 11.18. Kotikompostoinnilla voi kuitenkin korvata keskitetyn erilliskeräyksen, mutta jatkossa kunnan jätehuoltoviranomaisen tulisi rekisteröidä kaikki kotikompostorit. Muiden kuin asuinkiinteistöjen jätteistä kunnan jätehuoltovastuulle kuuluu vain kunnan hallintoja palvelutoiminnan jätteet, mutta kunnissa on hyvä tiedostaa myös yrityksiin kohdistuvat velvoitteet valvonnan kannalta. Kuljetusmuutosta on myös perusteltu sillä, että kunnat pystyvät hoitamaan jätehuoltotehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti ja ottamaan käyttöön kaikki lain mahdollistamat ja velvoittamat ohjauskeinot. Ehdotetut siirtymäajat ovat olleet pohdinnassa lausuntopalautteen vuoksi, joten joitakin muutoksia niihin saattaa vielä tulla. Joka tapauksessa erilliskeräyksen muutoksiin on jo hyvä alkaa valmistautua, mikäli omat jätehuoltomääräykset näistä poikkeavat, ja etu-painotteisestikin saa toimia
Mikäli sopimukseen ei valtakunnallisesti päästäisi, käynnistyisi ympäristöministeriön sovittelumenettely. Kuntien jätehuollosta vastaavien organisaatioiden ja pakkausten tuottajayhteisön tulisi sopia valtakunnallisella sopimuksella yhteistoiminnan järjestämisestä sekä tuottajan maksamasta korvauksesta. • Pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita ehdotetaan ensimmäistä kertaa kirjattavaksi lakiin. Uusia säännöksiä on lisätty myös kilpailutusten toteuttamiseksi siten, että erilaiset yritykset, erityisesti pk-sektorin yritykset huomioidaan tarjouskilpailujen ehdoissa. Kunnille jäisi edelleen myös oikeus täydentää pakkausjätteiden aluekeräystä niin halutessaan. Koska lain valmistelun sovittuna reunaehtona oli, ettei jätehuollon järjestämisvastuita muuteta tässä yhteydessä, valmistelussa päädyttiin esittämään kunnille ja pakkausten tuottajille säädettäväksi velvoite järjestää pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa. Se tarkoittaisi, että kunnat vastaisivat asuinkiinteistöjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä erilliskeräyksestä, kuten nykyisinkin, ja pakkausten tuottajat aluekeräyksestä, vastaanottoterminaaleista sekä kaikkien pakkausjätteiden käsittelystä. 15 Kuntatekniikka 5/2020 markkinavuoropuhelua alan toimijoiden kanssa lisätään merkittävästi. Yhteistyötä tarvitaan Esitetyssä mallissa pakkausten tuottajat vastaisivat 80 % koko pakkausjätehuollon kustannuksista. Kunnan olisi liityttävä sopimukseen saadakseen korvauksia tuottajalta. Mikäli yksittäinen kunta tai jätelaitos ei liittyisi sopimukseen, tulisi sen kuitenkin järjestää kiinteistökeräys ja toimittaa keräämänsä jätteet tuottajan vastaanottoon ja käsittelyyn. Se tarkoittaisi, että pakkausten tuottajat maksaisivat kunnille velvoitteiden mukaisesta kiinteistökeräyksestä yhdessä sovittavan korvauksen, jonka kunnat ottaisivat huomioon asukkaiden pakkausjätteiden jätemaksuja alentavana tekijänä. Se tarkoitti, että pakkaustuottajien järjestämisja kustannusvastuu vain aluekeräyksestä, eli ns. Suomessa todettiin, että tuottajien kustannusvastuuta tulee direktiivien mukaan joiltakin osin laajentaa myös pakkausjätteiden kiinteistökeräykseen. Rinki-ekopisteistä, ei näyttänyt olevan riittävää ja Suomenkin pakkausjätteiden tuottajavastuusäädöksiä olisi tarkistettava nykyisestä. kute5_12-15.indd 15 2.10.2020 11.18. Jätteenkuljetusten hankintoja koskisivat siis hankintalain lisäksi jätelaissa esitetyt vaatimukset. Kuntien ja pakkaustuottajien yhteistoimintaa EU:n jätedirektiiveissä tuottajanvastuun alaiselle jätehuollolle asetettiin EU-laajuiset minimivaatimukset ja tuottajan kustannusvastuusta säädettiin yhteiset periaatteet. Tarkoitus olisi, että kunnat ja jätelaitokset valtuuttaisivat Kuntaliiton tai Suomen Kiertovoima ry:n allekirjoittamaan sopimuksen puolestaan. Jos se ei johtaisi sopimukseen, niin tuottajille syntyisi velvollisuus järjestää koko pakkausjätehuolto omana toimintanaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluttua. Lain tavoitteena on mahdollistaa se, että asukas saisi kaikki jätehuoltopalvelunsa koordinoidusti yhden luukun eli kunnan jätelaitoksen kautta. On kuitenkin kuntienkin etu, että tarjoajajoukko on mahdollisimman monipuolinen
Lempäälän, Ylöjärven, Pirkkalan, Kangasalan ja Vesilahden vesilaitokset. Yhtäjaksoisesti pisimpään eli kaksi vuotta kesti pesti Vietnamissa Hanoin vesilaitoksen rakennustyömailla, hän kertoo Osakkaina kuusi kuntaa Yhtiön osakkaita ovat Tampereen, Jäteveden puhdistus vastaa tulevaan kasvuun MAAN ALLE RAKENNETAAN 7 HEHTAARIN PUHDISTUSALUE Tampereen Sulkavuoreen rakennetaan hyvää vauhtia nykyaikaista jätevedenpuhdistuslaitosta siirtoviemäreineen. Heinosen ohella hankkeessa työskentelee tällä hetkellä kymmenen muuta toimihenkilöä. Laitoksen käyttöönotto alkaa laiteasennusten jälkeen vuonna 2025. 16 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Teksti: Matti Valli T ampereen Seudun Keskuspuhdistamo oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoo, että meneillään olevat louhintatyöt Sulkavuoressa jatkuvat vielä vuoden 2021 loppuun asti, ja siirtoviemäritunnelien osalta vielä puoli vuotta pidempään. Keskuspuhdistamo toimii hankkeen tilaajaorganisaationa ja myöhemmässä vaiheessa puhdistamotoiminnan pyörittäjänä. Heinonen on pitkän linjan vesilaitosmies. Vuonna 2001 tehtiin hyppy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtajaksi. Projektivientihommissakin kului useampi vuosi. Tähän mennessä tuosta on toteutunut vasta noin viisi prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnista vain Nokia ja Orivesi eivät ole mukana hankkeessa. Tehtävänämme on huolehtia siitä, H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y K uv a: M at ti Va lli – Puhdistamon toteuttamiseen tarvitaan arviolta 2350 henkilötyövuotta. Valmista on vuonna 2025. kute5_16-21.indd 16 2.10.2020 11.19. Työvoimavaltaisimmat työt ovat vielä edessä, Timo Heinonen sanoo. Työvuosia Tampereen vesilaitoksen palveluksessa on kertynyt 17 vuotta
Mahdollisille tuleville prosessimuutoksille ja laajennuksille on tehty erilaisia varauksia. Vuorokaudessa saamme puhdistettavaksi keskimäärin 100 000 kuutiota jätevettä. Heinonen arveSulkavuoren puhdistamon ilmastusallas. Tämän vuoksi uudet puhdistamot rakennetaan mahdollisimman muuntojoustaviksi. 17 Kuntatekniikka 5/2020 että Sulkavuoren keskuspuhdistamo ja siihen liittyvät siirtoviemärit suunnitellaan, rakennetaan ja rahoitetaan, ja kun kaikki on valmista, alamme pyörittää puhdistamon toimintaa, Heinonen linjaa. Olemme tukkulaitos, joka tarjoaa asiakkailleen eli vesihuoltolaitoksille jäteveden käsittelyyn liittyviä palveluita. Mutta nyt toteutettavalla kokonaisuudella pärjätään ainakin vuoteen 2040 asti. kute5_16-21.indd 17 2.10.2020 11.19. Myös keskeiset osat kuten poistoilmapiipun 4,3 metrin halkaisija on mitoitettu vastaamaan kuuden linjaston vaatimuksia. Kallion sisään rakennetaan neljä puhdistuslinjastoa, mutta kaavaan on tehty varaukset kuudelle linjastolle. Muunneltava laitos Jätevesien puhdistusta koskevat vaatimukset ovat koko ajan muutostilassa. Syytä onkin, sillä tämänkin laitoksen suunniteltu käyttöikä on noin sata vuotta. Varaukset tehdään myös orgaanisen haitta-aineiden poistolle, yleisemmin asia tunnetaan nimellä lääkejäämien poisto
Siihen kannustaa myös kaupungin tavoite hiilineutraalista toiminnasta Maan alla riittää tilaa Sulkavuoren puhdistamo louhitaan kallion sisään. Maan alla on tilaa jätevedenkäsittelyn tarvitsemalle prosessitekniikalle. Ylipäätään ympäristöä ja päästöjä sekä laitoksen toimintavarmuutta koskevat vaatimukset voivat tulevaisuudessa muuttua, mikä saattaa vaatia uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Kaikkein viisainta olisi poistaa lääkeainejäämät ensisijaisesti siellä, missä niitä muodostuu eniten, eli esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. kute5_16-21.indd 18 2.10.2020 11.19. Sulkavuoressa maanalaisten järjestelmien laajuus on peräti seitsemän hehtaaria. Sieltä prosessiin kuuluvat hajut voidaan käsitellä ja johtaa poistoilmapiippuun. Kalliopuhdistamo tarjoaa monia etuja. H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Sulkavuoren keskuspuhdistamo. HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut rakentaa vastaavanlaista kalliopuhdistamoa Espoon Blominmäkeen. H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Aksonometrinen esitys Sulkavuoren keskuspuhdistamosta. 18 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } lee, että nimenomaan lääkejäämien poistamiseen saattaa tulla uusia vaatimuksia, mutta ei kuitenkaan aivan lähitulevaisuudessa. Kuvassa näkyvät sekä maan pinnalle sijoittuvat tilat että varsinaiset kalliotilat
Nyt osakkaiden maksettavaksi tulee uusi 318 miljoonan euron investointi sekä aikaisempaa tehokkaammat ja kalliimmat puhdistusprosessit, Heinonen kuvaa. Yhden linjaston kokonaispituus muut altaat mukaan lukien on noin 280 metriä. Kaiken kaikkiaan kokonaisuuteen kuuluu yli kolmekymmentä erilaista urakkaa. Kuntien vesilaitokset laskuttavat puolestaan omilta asiakkailtaan eri suuruisia summia, muun muassa sen mukaan kuinka suuria sen investoinMaanalaisten järjestelmien laajuus on peräti seitsemän hehtaaria. Sulkavuoressa louhinnan jälkeiset työt tehdään kahdella projektinjohtourakalla – rakentaminen ja tekniikka. Pyhäjärveen johtava purkuputki on merkitty katkoviivalla. H av ai nn ek uv a: R am bo ll Fi nl an d O y Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo. Työajan ulkopuolella laitos toimii täysin automaattisesti. kute5_16-21.indd 19 2.10.2020 11.19. Laitokseen ja siirtoviemäreihin asennettavien erilaisten laitteistojen määrä lasketaan tuhansissa. On projektinjohtoja pääurakkaa, alistettuja sivu-urakoita ja puitesopimuksia. Hankkeeseen kuuluu myös siirtoviemäreiden rakentaminen. Kun prosessi on maan alla, niin maanpäällistäkin tilaa voidaan hyödyntää järkevästi. 19 Kuntatekniikka 5/2020 Sulkavuoren keskuspuhdistamo 2018-25 Viinikanlahden jätevesipumppaamo 2021–22 Raholan jätevesipumppaamo 2021–22 PV 6 PV 7 PV 8 PV 1 PV 2 PV 3 PV 4 VV 5 PL 9 RAHOLA Pyhäjärvi PARTOLA E12 E63 Pyhäjär ventie H ata np ää n va lta tie Naistenmatka ntie Nuolialantie Hämeenkatu NUOLIALA LOUKONLAHTI HAIKKA KURIKKA KILLO HÄRMÄLÄ RANTAPERKIÖ HATANPÄÄ VIINIKKA RAUTAHARKKO TULOVIEMÄRITUNNELI PURKUVIEMÄRITUNNELI VIHIOJA NEKALA TAATALA Ratina KAAKINMAA PYYNIKINRINNE Sa ra nk ul m an ka tu Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo TAMPERE LEMPÄÄLÄ VESILAHTI PIRKKALA YLÖJÄRVI KANGASALA OSAKASKUNNAT Rakennettavat paineviemärit Rahola–Rantaperkiö PV 1 Rahola–Satamakatu 2020 PV 2 Satamakatu–Partola 2021–22 PV 3 Partola–Härmälänoja 2019 PV 4 Härmälänoja–Leirintäkatu 2020 VV 5 Leirintäkatu–Rantaperkiönkatu (viettoviemäri) 2021–22 Viinikanlahti–Vihioja PV 6 Viinikanlahti–Hatanpäänkatu 2019–20 PV 7 Hatanpäänkatu–Hatanpään puistokuja 2020–21 PV 8 Hatanpään puistokuja–Vihioja 2021 Purkuputki puhdistetulle vedelle PL 9 Vihilahti–Pyhäjärvi 2022–23 Louhittavat kalliotunnelit Tuloviemäritunneli Vihioja–Sulkavuori 2020–22 Purkuviemäritunneli Sulkavuori– Vihilahti 2020–22 Tasainen lämpötila ympäri vuoden varmistaa häiriöttömän biologiskemiallisen prosessin, mikä osaltaan parantaa jätevesien käsiteltävyyttä. Heinosen arvio on, että yhtiön on laskutettava asiakkailtaan noin 90 senttiä jätevesikuutiosta, jotta investointi saadaan kuoletettua ja puhdistus pyörii. Tuon ajan hintatasossa hankkeen rahoitustarve on 318 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tekeillä on kolme viemäriurakkaa, muun muassa Raholasta Haikkaan Pyhäjärven pohjassa kulkeva viemärilinja. Syynä suureen tilantarpeeseen ovat syvät puhdistusaltaat. Rinnakkain olevilla neljällä biologisella altaalla on pituutta kullakin 60 metriä, leveyttä 22 metriä ja korkeutta pohjalta holvin lakeen noin 20 metriä. Rakennettavat paineviemärit. Lisäksi toteutetaan instrumentointija automaatiourakka. Syvimmillään luolasto ulottuu runsas 70 metriä maapinnan alapuolelle. Rahoitustarve 318 miljoonaa Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi rakentamisen edellytyksenä olleet neljä kaavamuutosta vuonna 2017. Nykyiset käytössä olevat puhdistamot on rakennettu 1960 ja 1970 -luvuilla ja hankinnat on moneen kertaan kuoletettu. Mukana on muun muassa moottoreita, venttiileitä, pumppuja, nostimia, toimilaitteita ja putkistoja. Kolmekymmentä erilaista urakkaa Sulkavuoren puhdistamon louhinta on Etelä-Suomen alueen suurin meneillään oleva louhintaurakka
Puhdistamolta purkuveden mukana Pyhäjärveen kulkeutuu fosforia 17 kiloa päivässä. . Veteen lisättävä rautasuola muuttaa fosforin hiutalemaiseksi massaksi, joka laskeutuu altaan pohjalle. Keskeiselle paikalle Viinikanlahteen tulevan pumppaamon arkkitehtuuriin on pantu paljon paukkuja. Tällä hetkellä Tampereen Vesi -liikelaitos veloittaa asiakkailtaan perusmaksut ja arvonlisäverot mukaan lukien lähes viisi euroa jätevesikuutiolta. Molempien puhdistamoiden tonteille aletaan miettiä myös kokonaan uutta kaavaa. Sulkavuoren hanketta vetävä Timo Heinonen on ehtinyt vaikuttaa myös Vietnamissa. SULKAVUOREN jätevedenpuhdistuslaitokseen tuleva kemiallisbiologinen prosessi on kehitetty suomalaisiin olosuhteisiin. Hiekanerotus on ensimmäisiä käsittelyvaiheita, missä tulevasta jätevedestä poistetaan viemäreistä tuleva hiekka, jota tuleekin paljon, kun muun muassa katuja hiekoitetaan. 20 5/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Puhdistusprosessi vastaa purkuvesistön vastaanottokykyä . Täällä järvet ovat matalia eikä niiden pieni puskurikapasiteetti riitä vastustamaan happamuuden vaihteluita. Jätevedessä olevat sadevedet ovat yhä edelleen laitoksille keskeinen ongelma, jopa niin, että joinakin aikoina suurin osa puhdistukseen tulevasta tavarasta on sadevesipohjaista. Samassa ajassa Tammerkosken kautta Näsijärvestä Pyhäjärveen kulkeutuu fosforia 45 kiloa, Heinonen toteaa. Sulkavuoresta puhdistetut jätevedet johdetaan Pyhäjärveen Tammerkoskesta tulevaan päävirtaukseen. Laitoksen suunniteltu käyttöikä on noin sata vuotta. Jälkikäsittelyyn kuuluu hiekkasuodatus ja desinfiointi ultraviolettivalolla. Purkuvesistöön johdettavan jäteveden tulee olla sellaista, että se voidaan johtaa vesiluontoon, toteaa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen. Fosforin saostuksen ja typenpoiston kanssa samaan aikaan tapahtuu biologinen orgaanisen aineen poisto. Typpi poistetaan biologisesti ja fosfori saostetaan kemikaaleilla. Purkuputken pituus on 1700 metriä ja halkaisija kaksi metriä. Jätevedestä erotettava liete mädätetään biokaasuksi ja hyödynnetään laitoksella sähkön ja lämmön muodossa. Biologisissa altaissa ylläpidetään tietynlaiselle bakteeristolle ja alkueläinkannalle sopivia olosuhteita, jolloin ravinteena käytetty orgaaninen aines mineralisoituu ja laskeutuu pohjaan. Biokaasu hyödynnetään itse Puhdistamo jakautuu maanalaiseen vesilinjastoon ja maanpäälliseen lietteen käsittelyyn. Sadevedet ongelmana Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöjen hulevedet tulisi ensi sijassa käsitellä kiinteistön alueella tai johtaa hulevesijärjestelmään eikä ohjata niitä missään tapauksessa jätevesiverkkoon. Tonttimaata vapautuu Osakkaiden plussapuolella on se, että Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot puretaan ja niihin liittyvät kustannukset jäävät pois. Biologinen puhdistusprosessi häiriintyy, kun puhdistettava vesi laimenee ja kylmenee, Heinonen sanoo. Kaduilla on sadeviemärit, mutta taloyhtiöiden tontilta tulee kuitenkin monesti vain yksi viemäri, jossa on mukana niin asukkaiden jätevedet kuin tontin hulevedet. Viinikanlahdessa ja Raholassa vapautuville tonteille rakennetaan suuret jätevesipumppaamot kuljettamaan jätevettä eteenpäin. kute5_16-21.indd 20 2.10.2020 11.19. Se saa katteekseen viherkaton ja se varustetaan osittain läpinäkyvällä seinällä, jotta ohikulkijat voivat käydä vilkaisemassa, mitä siellä puuhataan. Talvella järvet peittyvät jääkannen alle, mikä tarkoittaa, että happea vesistöön tulee varsin niukasti. Suomeen onkin kehittynyt tehokas ja pohjoisen luonnon olosuhteita tukeva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Merkittävä osa jäteveden kuormitusvaikutuksesta saadaan pois tekemättä sille oikeastaan yhtään mitään. Etuselkeytyksessä jätevedessä olevat liukenemattomat aineet laskeutuvat säiliön pohjalle. . Purkuputki Pyhäjärveen Kun jätevesi on laadukkaasti puhdistettu, puhdistettu vesi johdetaan purkuvesistöön jatkamaan veden luonnollista kiertokulkua. Taloyhtiöviemärin sisältö ohjautuu sellaisenaan kunnan jätevesiviemäriin ja tätä kautta jätevedenpuhdistamolle, Heinonen harmittelee. Heinosen mukaan muun muassa taloyhtiöiden pihakaivot tulisi erottaa jätevesisysteemistä. nit omien viemäröintijärjestelmien rakentamiseen ovat olleet
. . Lisäksi kumppanimme esittelevät tietoiskuissaan palveluitaan ja uutuuksiaan case-esimerkkien avulla. Tervetuloa seuraamaan SmartINFRA2020-tapahtumaa! Ilmoittaudu ohjelman seuraajaksi! SmartINFRA2020 kokoaa yhteen teknisen toimen Kello 9.30 Tervetuloa näin osallistut SmartINFRAan! 9.35 Keynote: Vähähiilisyys ja rakennustyömaat 10.00 Rakennetun ympäristön digitalisaatio 10.15 Kumppaniesittely: Scania 10.25 Tietomallipohjainen rakennuslupa 10.40 Kumppaniesittely: Roadmasters 10.50 Osallistava kaupunkitietomalli 11.05 Kumppaniesittely: Satmatic 11.15 Älykkäät energiaverkot 11.30 Kumppaniesittely: Traficom 11.40 Pro-digial 11.55 Kiitos aamupäivästä ja iltapäivällä jatketaan 12.00 Tauko 13.00 Kumppaniesittely: Xylem 13.10 Älykäs vesihuoltoverkostojen hallinta 13.25 Kumppaniesittely: Infrakit 13.35 Vesimittareiden etäluenta osana älykästä vesihuoltoverkostoa 13.50 Kumppaniesittely: Geotrim 14.00 Omaisuudenhallinnan käyttöönotolla säästöjä 14.15 Kumppaniesittely: Autori 14.25 Kumppaniesittely: Foamit 14.35 Älykäs jätehuolto 15.00 Yhteenveto kiitos SmartINFRAn osallistujille ja kumppaneille! kute5_16-21.indd 21 2.10.2020 11.19. Kuntatekniikka-lehti haluaa kuitenkin olla mukana rakentamassa uutta normaalia, ja niinpä järjestämme torstaina 15.10.2020 SmartINFRA2020-tapahtuman verkossa. . Päivän ohjelmassa on paljon mielenkiintoisia keskusteluja älyteknologian mahdollisuuksista ja haasteista kuntateknisellä alalla. . Tapahtuma streamataan Kuntatalolta Kunta.tv:n studiolta. . . . Sivustolta löytyy myös ajantasainen studio-ohjelma. Ohjelmaa seuraamaan pääsee helpoimmin ilmoittautumalla mukaan osoitteessa smartinfra.fi. Oikealla päivän ohjelma, johon voi vielä tulla muutoksia. SmartINFRA-studioisäntänä toimii Kuntatekniikka-lehden päätoimittaja Markku Vento. Koronapandemia on peruuttanut tai siirtänyt verkkoon käytännössä kaikki kuntainfraan ja tekniikkaan liittyneet tapahtumat
22 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } K uv a: H el i So rj on en kute5_22-25.indd 22 2.10.2020 11.20
Hanke ei ole pienimmästä päästä. – Kiinteistönmuodostuksessa kunnilla ja maanmittauslaitoksella on työnjako. Toisin sanoen, valtionhallinnon virastot ja rekisterit voisivat automaattisesti noutaa tarvitsemansa tiedot itselleen omien aikataulujensa mukaan. 23 Kuntatekniikka 5/2020 Teksti: Matt Valli R akentaminen ja asemakaavoitettujen alueiden kiinteistönmuodostus tapahtuu kunnissa ja kaupungeissa. Kunnalla on KTJ:hin Citrix-etäyhteys, jonka Meneillään on RYHTI-hanke, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaisen kansallisen rakennetun ympäristön rekisterija tietojärjestelmän toteuttamista. Mutta miten asia nähdään kuntakentässä. kiinteistöpuolen tietoja eri rekistereihin kunnissa kerätään sekä millaisia vaikutuksia rajapintojen avaamisella ja tekeillä olevalla tietorekisterillä on keskisuuren kaupungin näkökulmasta. Yhdessä ne muodostavat kiinteistötietojärjestelmän (KTJ). Niinpä kunnat on pantu keräämään ja arkistoimaan tämä tieto eri rekistereihin ja toimittamaan tiedot tietyssä määräajassa valtion rekistereihin. Kyseiset tiedot rekisteröidään KTJ:n järjestelmään. Kaupungit vastaavat asemakaava-alueillaan kiinteistötoimituksista ja kirjaavat tiedot omaan kiinteistörekisteriinsä, Janne Hartman kuvaa. Kuntien rakennusja kiinteistötoimen kannalta keskeinen rekisteri on kiinteistörekisteri, joka sisältää kiinteistöjen ominaisuustiedot sekä sijaintitiedot eli kiinteistörekisterikartan. Kuntatekniikka-lehti kysyi Jyväskylän kaupungin paikkatietopäällikkö Janne Hartmanilta, mitä Kunnissa kerätään kiinteistötietoja valtavat määrät valtion rekistereihin RYHTI-hanke kokoaa tiedon Uusi tietohallintalaki on velvoittanut kunnat keräämään ja arkistoimaan valtion rekistereihin rakennetun ympäristön tiedot. Lain toimeenpanon koordinointi on ympäristöministeriön vastuulla. kute5_22-25.indd 23 2.10.2020 11.20. Meneillään on myös RYHTI-hanke, jolla tavoitellaan kokonaisvaltaisen kansallisen rakennetun ympäristön rekisterija tietojärjestelmän toteuttamista. Vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedonhallintalaki määrää, että kuntien rekisteritiedot on saatettava avoimien rajapintojen taakse. Kiinteistökauppoja koskevat tiedot on tallennettu kiinteistöjen kauppahintarekisteriin. Perusta kaavoitukselle Kaikki Suomen kiinteistötiedot on tallennettu Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja lainhuutoja kiinnitysrekisteriin
Taustatietoa maastotietokannasta Maanmittauslaitos ylläpitää myös kansallista maastotietokantaa KMTK, joka aikaisemmin tunnettiin peruskarttana. 24 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } kautta rekisteröitävien kiinteistöjen tiedot siirretään. Jyväskylässä käytetään Trimblen Locus paikkatietojärjestelmää, kuten monessa muussakin keskisuuressa kaupungissa. Ensin on nimittäin luotavat etäyhteys maanmittauslaitoksen järjestelmään, jossa muutokset tehdään. – Jyväskylässä maastotietokannan tietoja käytetään kuitenkin taustatietona haja-asutusalueilla, joten aivan hyödyttömiä ne eivät ole. Rekisteriä – Suurin osa Suomen kiinteistövarallisuudesta on kirjattu kaupunkien ylläpitämiin kiinteistörekistereihin, Jyväskylän paikkatietopäällikkö Janne Hartman sanoo. Koko Suomen kattavassa maastoa kuvaavassa aineistossa ovat mukana liikenneverkot, rakennukset ja rakenteet, hallintorajat ja nimistöt sekä vedet ja korkeussuhteet. Ratkaisevan tärkeätä on tietää, missä kiinteistö sijaitsee ja että toiminta tapahtuu oikealla kiinteistöllä. Olemassa olevien tietojen päivittämien KTJ:n järjestelmiin vaatii hiukan enemmän töitä. – Rekistereissä olevat tiedot muodostavat perustan kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle. Tärkeä tavoite on tiedon harmonisointi. Tyypillisiä kiinteistötoimituksia ovat lohkominen, halkominen, kiinteistönmääritys, uusjako, tietoimitukset ja lunastukset. –Tamperekin on mukana kokeilussa, mutta sen järjestelmät ovat erilaisia. Maastotietokannan ylläpito tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. K uv a: Jy vä sk yl än ka up un ki kute5_22-25.indd 24 2.10.2020 11.20. Asemakaava-alueen ulkopuolella Kaupunkien asemakaava-alueiden ulkopuolella, ja myös pienehköissä kunnissa, kiinteistönmuodostuksesta ja kiinteistörekisterin pitämisestä vastaa Maanmittauslaitos. – KTJ puolestaan toimittaa aineistopalveluun KTJ:hin tehdyt rekisteröinnit sekä asemakaava-alueelta että sen ulkopuolelta. Jyväskylässä käytössä ovat myös Laukaan, Muuramen, Hankasalmen ja Toivakan tiedot. Siirto tuottaa kunnissa jonkun verran työtä. Hartmanin mukaan maastotietokannan hyödyntäminen kaavoituksen tai rakennusvalvonnan prosesseissa on varsin vähäistä, ainakin isommissa kaupungeissa. Se toimii 36 paikkakunnalla eri puolilla maata. Rakennusja huoneistorekisteri Digija väestötietovirasto DVV ylläpitää väestötietojärjestelmää, johon rekisteröidään myös tiedot rakennuksista ja huoneistoista. Tiedot kuntien rakennuksista toimitetaan rekisteriin siirtotiedostoina kerran vuodessa. Tietojen halutaan tulevan perille yhdenmukaisena ja samalla tavalla esitettynä riippumatta siitä, minkä toimittajan järjestelmää kukin kaupunki käyttää, Hartman sanoo. – Maastotietokannan tiedot ovat nimittäin yleistettyjä ja asemakaava-alueilla kaupungeilla on käytössään tarkempia ja ajantasaisempia kaavanpohjakarttoja. – Tiedot Maanmittauslaitoksen tekemistä kiinteistötoimituksista, jotka on pidetty kaupungin alueella mutta asemakaava-alueen ulkopuolella, saadaan MML:n aineistopalvelusta automaattisesti, Hartman kuvaa. Kokeilussa mukana Jyväskylä on mukana kokeilussa, jossa tiedot kaupungin rakennushankkeista ja valmistuneista rakennuksista siirtyvät rajapinnan kautta maanmittauslaitokselle reaaliajassa
Janne Hartman toivoo, että järjestelmästä tulisi mahdollisimman hyvin avoimia rajapintoja hyödyntävä ratkaisu. Tämä tukisi rakentamista koskevaa päätöksentekoa, kaavoitusta ja rakentamisen prosesseja. Tärkeä tavoite on tiedon harmonisointi. Tietojärjestelmän edellyttämät säännökset on tarkoitus viedä eduskuntaan MRL-uudistuksen kanssa samanaikaisesti vuoden 2021 lopussa. Pienillä kunnilla rajapintaongelma Vuoden 2020 alussa voimaan astuneesta tiedonhallintalaista Janne Hartman toteaa, että suuret kunnat pystyvät kyllä täyttämään lain vaatimuksen rekisteritietojen saattamisesta avoimien rajapintapalveluiden taakse, mutta pienille kunnille se voi olla tuskallinen asia. Epäselvää vielä on, millainen RYHTI-hankkeen lopputulos tulee olemaan. –Tämänkaltaisissa valtiojohtoisissa hankkiessa mukaan saattaa tulla kuntien toimintaa vaikeuttavia elementtejä. Kuntien onkin seurattava hanketta tarkasti ja kuntakentän näkemykset on tuotava tiukasti esiin. Hartman ei myöskään usko, että tiedonhallintalaki toisi monellekaan keskikokoiselle kaupungille jotain erityistä hyötyä nykyisten toimintamallien päälle. – Tiedot rakennusluvan hakijoista sekä valmistuneista että puretuista kiinteistöistä toimitetaan rajapintojen kautta sekä DVV:n ylläpitämään rekisteriin että verottajalle; mutta myös verottaja ja DVV vaihtavat tietoja keskenään. Tätä ns. Kiinteistötiedot väestötietojärjestelmään tulevat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä. Hallitusohjelman RYHTI-hanke Maankäyttöja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistukseen liittyen Suomeen ollaan rakentamassa kansallista rakennetun ympäristön tietojärjestelmää – asiaa koskeva tavoite on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. kutsutaan rakennusja huoneistorekisteriksi – RHR. – DVV kerää itse tiedot ylläpitämäänsä väestötietorekisteriin. Noudamme Jyväskylän kaupungin väestöä koskevat ajantasaiset tiedot kerran viikossa DVV:n osoittamastaan ftp-palvelusta, Hartman sanoo. – Kiinteistöjä ja rakentamista koskevia tietoja ylläpidettäisiin vain yhdessä paikassa eli käytännössä kunnissa. –Nykyisellään määrämuotoisten kiinteistö-, asemakaava-, ja ympäristösuojelutietojen toimittaminen valtionhallinnon rekistereihin aiheuttaa jonkun verran ylimääräistä työtä, mutta lakiuudistus ei kuitenkaan tuo kuvioon paljoakaan uutta. Samanlaiset palvelut kaikille kunnille RYHTI-hankkeessa kyse on Hartmanin mukaan siitä, että samanlaisia palveluita, asioita ja tietoja, joita suuret kunnat ja pystyvät kuntalaisilleen tarjoamaan, halutaan nyt tarjota valtakunnallisesti myös pienemmille kunnille, joilla ei ole samoja tietoja kerättynä kuin suurilla kaupungeilla. Järjestelmään kerättäisiin kaavaja rakennustiedot kansallisesti eri toimijoiden käyttöön. Rakennustietoja ylläpidetään ja tarkistetaan yhteistyössä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. – Suurin pelko kuitenkin on, että kuntien niskaan aletaan kaataa erinäisiä kustannuksia. Tiedot rakennushankkeista saadaan kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta. Tietojen toimittaminen esimerkiksi tietyssä määrämuodossa saattaa teettää lisätöitä, Hartman sanoo. Valtiovarainministeriön hallinnonalla toimiva DVV aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit sekä Maistraattien ohjausja kehittämisyksikkö yhdistettiin yhdeksi virastoksi. Testaus ja pilotointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 aikana ja käyttöönotto tapahtuisi vuonna 2022. . – Yhteistyössä kuntien kanssa RHR ylläpitää myös tietoja rakennusten tietojen muutoksista ja korjauksista sekä osoiteja äänestysalueluetteloita. 25 Kuntatekniikka 5/2020 Vaarana on se, että kuntien niskaan kaadetaan uusia kustannuksia. Rekisterin tiedot olisivat siis mahdollisimman oikeita ja ajantasaisia ja ne olisivat viranomaisten ja muiden tiedon hyödyntäjien käytössä avoimien rajapintojen kautta. kute5_22-25.indd 25 2.10.2020 11.20. RYHTI-hanketta koordinoi ympäristöministeriö
26 5/2020 Kuntatekniikka Energiakatselmus on ensimmäinen askel Tekoäly mukaan energiatehokkuuteen Hämeen Ammattikorkeakoulun KIINTEÄ-hankkeessa tarkastellaan tekoälyn hyödyntämistä kuntatason kiinteistöjen energiatehokkuustyössä. Mahdollisuuksia löytyy ja paljon. K uv a: An gi e W ar re n, U ns pl as h { SmartINFRA } kute5_26-29.indd 26 2.10.2020 11.18
(5) Motivan tekemässä Energiakatselmuksissa ehdotettujen säästötoimenpiteetraporttiin (6) on kerätty Motivalle raportoiduista energiakatselmuksissa ehdotettuja säästötoimenpiteitä, niiden investointeja ja niillä saavutettavien säästöpotentiaalin energian säästömääriä. Suin päin sää(s)tötoimia ei kuitenkaan tule toteuttaa. Motiva on tehnyt selvityksen rakennuskohtaisista säästöpotentiaaleista (5). 27 Kuntatekniikka 5/2020 Teksti: Juha Salo I lmastomuutos on jokaista koskeva asia. Hankkeen päätoteuttajana on Suomen ympäristöopisto Sykli (3) ja toteutuskumppanina Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK (4). Moni kunta ja kaupunki onkin jo allekirjoittanut vapaaehtoiset energiatehokkuussopimuksen, jonka tarkoituksena EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet (2). Selvityksen mukaan seuraja kerhorakennuksissa saavutettaisiin suurimmat lämmönja sähkönsäästöpotentiaalit, jotka olivat 33 % lämmölle ja 22 % sähkölle, kokonaissäästöpotentiaalin (mukana vedensäästö) ollessa 24 %. Motivan esiin tuomia epäsuoria vaikutuksia kuntatasolla ovat esimerkiksi työturvallisuuden paraneminen ja imagohyödyt. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Alle vuoden kestävät takaisinmaksuajat ovat Aurinkosähkön tuottaminen on kustannustehokkaimmillaan sellaisissa kohteissa, jossa kaikki tuotettu energia käytetään kiinteistössä eikä ylimääräsähköä synny. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai jopa hidastamiseksi on monta erilaista keinoa, joita ovat esimerkiksi energian käytön vähentäminen ja tehostaminen sekä uusituvanenergian käytön lisäämien. Valtio on tukemassa energiatehokkuussopimustoimintaa niin energiakatselmusten kuin energiankäytön tehostamistoimien myötä. Pääasiallinen rahoitus tulee Uudenmaan ja Hämeen liitoilta. Toisin sanoen puhutaan siis energiatehokkuudesta sekä energiaomavaraisuudesta. Energiakatselmuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa energiankäytöstä: mihin energiaa kuluu ja kuinka paljon, sekä voisiko energiankulutuksesta jostakin kohden säästää eli millainen on kohteen energiansäästöpotentiaali. Ensimmäinen askel energiankäytön tehostamiseen kunnissa ja kaupungeissa on energiakatselmusten teettäminen kiinteistöille tehostamistarpeiden määrittämistä varten. Suorat vaikutukset energiankulutuksen vähentämisestä ovat kulujen (sähköja lämpölaskut) sekä ilmastoa lämmittävän hiilidioksidipäästöjen väheneminen. kute5_26-29.indd 27 2.10.2020 11.18. Kuitenkin suurimmat vaikutukset niin asenteisiin kuin ilmastonmuutoksen etenemiseen saavutetaan isommissa yksiköissä, kuten kunnissa ja kaupungeissa. Vaikutukset eivät välttämättä ole aina suoria, kuten esimerkiksi Motivan tekemässä selvityksestä kuntaja kuntayhtymissä saavutettavista energiatehokkuuden oheishyödyistä voidaan todeta (1). Selvityksessä tärkein tarkasteltava luku on takaisinmaksuaika (TMA), joka kertoo, kuinka nopeasti säästötoimenpiteillä kuluu aikaa siihen, että toimenpide maksaa siihen itseensä käytetyn rahan investoijalle ja alkaa pienentämään jatkossa kustannuksia. Kuntien ja kaupunkien energiatehokkuussopimustoimintaa tukemassa on olemassa myös erilaisia julkisrahoitteisia hankkeita kuten esimerkiksi KIINTEÄ-hanke, jossa selvitetään tekoälyn hyödyntämistä kuntatason energiatehokkuustyössä. KIINTEÄ-hankeen tarkastelupiiriin kuuluvassa ”Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset” -luokassa lämpöenergian säästöpotentiaali oli 16 %, sähköenergiansäästöpotentiaali 4 % ja vedensäästöpotentiaali 7 % kustannussäästöpotentiaalin (mukana veden säästö) ollessa 14 %. Säästämistä säätämällä Kiinteistöjen energiankulutuksen kartoittamisessa energiakatselmus on selkeä keino, jolla kartoitetaan rakennuksen energiasäästöpotentiaalin lisäksi myös kiinteistön kuntoa. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisesti rahoitettuna EAKR-hankkeena. Seuraava askel on luonnollisesti katselmusten parannusehdotusten toteuttamien. Selvitys perustuu Motivalle raportoitujen eri tyyppisten rakennusten energiakatselmuksissa selvitettyjen lämmön-, sähkön ja veden kulutuksista. Kaiken kaikkiaan tarkastelussa mukana oli noin 1450 kohdetta. Selvityksessä pienimmät takaisinmaksuajat olivat seuraavilla toimenpiteillä: lämmöntuotto (TMA 0,5 vuotta), sisälämpötilan alentaminen (TMA 0,7 vuotta), ilmanvaihdon käyntiajat (TMA 0,4 vuotta) sekä ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat (TMA 0,7 vuotta)
Olosuhteiden mittaroinnin ja valvonnan voi hankkia myös palveluna, K uv a: Ph il Ai ck en , U ns pl as h Erittäin tärkeää on myös olosuhteiden seuranta tulevaisuudessa, jotta ongelmien muodostuminen voitaisiin havaita ennen vaurioiden muodostumista. Mittausdataa päätöstenteon tueksi Suin päin sää(s)tötoimia ei kuitenkaan tule toteuttaa. Jos kiinteistössä ei ole olemassa sisäilman olosuhdemittausjärjestelmää LVI-järjestelmässä, on kohteen mittaroinnille olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ilmanvaihtokoneen rikkoutuminen, jota tilan käyttäjät eivät välttämättä huomaa tilaa käyttäessään. Energiankulutuksen pienentämien tarkoittaa suoraan samalla myös kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen pienentämistä. Nämä ovat samoja säästötoimenpiteitä, mitä edellisessä kappaleessa esitetyssä Motivan selvityksessä (6) nousi esiin. Sisäilmaolosuhteiden seurannalla siis taataan turvallinen ja terveellinen sisäilma energiatehokkaasti. (6) KIINTEÄ-hankkeen yhteydessä tarkasteltiin erään keskikokoisen kaupungin energiakatselmoituja kiinteistöjä. Markkinoilta on saatavilla valmiita langattomia itse asennettavia sisäilmaolosuhteiden mittaamiseen tarkoitettuja mittauspaketteja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ilmanvaihtokoneen rikkoutuminen, jota tilan käyttäjät eivät välttämättä huomaa tilaa käyttäessään. 28 5/2020 Kuntatekniikka toteuttamisen ja säästöjen kannalta mielekkäitä, koska toimenpiteet konkretisoituvat nopeasti kustannussäästöinä. { SmartINFRA } kute5_26-29.indd 28 2.10.2020 11.18. Lisäksi oleellista on myös olosuhteiden seuranta tulevaisuudessa, jotta ongelmien muodostuminen voitaisiin havaita ennen vaurioiden muodostumista. Kaikki edellä mainitut säästötoimenpiteet ovat sellaisia, jotka eivät tarvitse suurta investointipääomaa ja ovat parhaimmillaan toteutettavissa jopa pelkästään asetusarvojen säätämisellä. Hyvin suositeltavaa olisi muutosten monitorointi eli kiinteistö tulisi mittaroida, jotta muutosten vaikutusta lähtöolosuhteisiin saataisiin selville. Mittauspaketit sisältävät mittausanturien lisäksi myös ohjelmiston, jolla käyttäjä voi seurata sisäilmaolosuhteita. Suurin osa energiakatselmuksissa esitetyistä parannusehdotuksista liittyivät ilmanvaihdon käyntiaikojen ja lämmitysten säätöihin sekä lämmöntarpeen optimointeihin. KIINTEÄ-hankkeessa käsitellyissä energiakatselmuksissa eniten ehdotetut säästötoimenpiteet olivat lämmitysverkoston kesäohjelman käyttöönotto kesäkuukausina, ilmanvaihdon tulolämpötilojen säätäminen sekä ilmanvaihdon käyntiaikojen optimointi, joka sisältää muun muassa ilmanvaihdon ilmamäärien vähentämisen käyttöaikojen ulkopuolella. Lyhyiden takaisimaksuaikojen säästötoimenpiteillä on mahdollista pienentää helposti kiinteistön energiankulutusta
KIINTEÄ-hankkeen yhteydessä tarkasteltiin aurinkokennojärjestelmäinvestoinnin kannattavuutta suhteessa mitoituspinta-alaan erään keskisuuren Kanta-Hämeessä sijaitsevan koulun katolle. Mitä isot ensin, sitä pienet perässä Vähähiilisyystavoitteisiin on mahdollistaa päästä edellä mainittujen energiakatselmusten ja energiasäästötoimenpiteiden lisäksi myös lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa kiinteistössä. Investoijien on siis punnittava, haluavatko he vähentää kiinteistön käyttökustannuksia CO 2 -päästöjä pienentäen vai vähentää CO 2 -päästöjä käyttökustannuksia pienentäen. Tulevaisuuden kannalta uusituvan energian käyttö on askel kohti energiaomavaraisuutta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa. Jo olemassa olevan mittausjärjestelmän kohdalla vanhojen antureiden toimivuus ja asianmukaisuus tulisi tarkistaa ja tarvittaessa mittarointia tulisi lisätä, jotta saavutettaisiin kokonaisvaltainen kuva rakennuksen tilasta ennen korjaustoimenpiteitä. Näin ollen sähköverkkoon syötettävää tai akkujärjestelmään varastoitavaa ylimääräsähköä ei syntynyt. Tarkistelussa huomattiin, että kustannustehokkain kokonaisratkaisu saavutettiin mitoittamalla aurinkokennojen pinta-ala siten, että tuotettu energia kului kokonaan kiinteistössä. Tulevaisuudessa kunnat ja kaupungit ovatkin avainasemassa aurinkosähkön tuotannossa, koska niiden omistamissa kiinteistöissä on paljon aurinkosähkön tuotantoon soveltuvaa paljasta pinta-alaa, kuten edellä mainittu katto, sekä ympärivuorokautista sähkönkulutusta. Yleensä tällaisilla yrityksillä on tarjolla myös energian kulutusta optimoivia palveluita. Samalla myös järjestelmän hinta olisi kasvanut ja takaisinmaksuaika olisi pidentynyt. Jos koko kattopinta-ala olisi valjastettu aurinkoenergian tuotantoon, CO 2 päästöt pienenivät enemmän kuin käytön mukaan mitoitetussa järjestelmässä. K uv a: M ar ku s Sp is ke , Pe xe ls kute5_26-29.indd 29 2.10.2020 11.18. Kirjoittaja on Hämeen Ammaattikorkeakoulun HAMK Techin tutkimusinsinööri KIINTEÄ-hankkeessa: https://www.hamk.fi/projektit/kiintea/ Lyhyiden takaisimaksuaikojen säästötoimenpiteillä on mahdollista pienentää helposti kiinteistön energiankulutusta. 29 Kuntatekniikka 5/2020 Viiteet 1 Energiatehokkuuden oheishyödyt kunnissa ja kuntayhtymissä, Motiva 2019 https://www.motiva.fi/files/16968/Energiatehokkuuden_ oheishyodyt_kunnissa_ja_kuntayhtymissa.pdf 2 Energiatehokkuussopimukset 2020 https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/ 3 KIINTEÄ-hanke, Sykli https://sykli.fi/hankkeet/tekoalyavusteisuus-energiatehokkuustyossa-kiintea/ 4 KIINTEÄ-hanke, HAMK https://www.hamk.fi/projektit/kiintea/ 5 Rakennuskohtaiset säästöpotentiaalit, Motiva 2018 https://www.motiva.fi/files/15105/Rakennuskohtaiset_saastopotentiaalit_taulukko.pdf 6 Energiakatselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet, Motiva 2018 https://www.motiva.fi/files/15137/Saastotoimenpiteet_koontitaulukko.pdf 7 Korhonen, Miika (2016) Sähkönkulutuskäyrän ja simuloidun sähkötuotannon mukaan optimoitu aurinkosähköjärjestelmämitoitus http:// urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016120730417 jolloin ulkopuolinen yritys asentaa anturit, tarjoaa ohjelmiston ja jopa seuraa sisäilmaolosuhteita asiakkaan puolesta. . Julkishallinon kiinteistöjen suurempi energiakulutus tekee investoinnista kannattavamman kuin pienemmissä yksiköissä, kuten omakotitaloissa. Aurinkosähkön tuottaminen on kustannustehokkaimmillaan sellaisissa kohteissa, jossa kaikki tuotettu energia käytetään kiinteistössä eikä ylimääräsähköä synny. Aurinkokennojen taloudellisesti kannattavaa mitoittamista on tutkittu tarkemmin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyssä diplomityössä (7). Energiankulutuksen pienentämien tarkoittaa suoraan samalla myös kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen pienentämistä. Yksi vaihtoehto uusituvanenergian käyttöön on sähkön tuottaminen aurinkokennoilla
30 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } K uv a: Ar ke a O y kute5_30-33.indd 30 2.10.2020 11.21
Haasteiksi kuitenkin muodostuivat pyörän säilytysmahdollisuudet kiinteistöissä sekä huoli ilkivallasta, sillä tavarapyörän kuljetuslaatikkoa ei ollut mahdollista lukita. Käyttäjät kokivat pyörän periTurussa sähköpyörän käyttäjät kokivat pyörän periaatteessa toimivaksi työtehtäviensä hoitamisessa etenkin ahtaissa kaupunkioloissa. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittaman hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Sähköistämisen haasteet ja mahdollisuudet organisaatiologistiikassa HYVIN PYÖRII! Ajoneuvokaluston osittainenkin sähköistäminen on tehokas keino ilmastotavoitteiden tavoitteiden saavuttamiseen. muun muassa päätöksentekijät ja organisaatiot. Sähköinen tavarapyörä on toimiva ratkaisu Kaupunkilogistiikassa dieselkäyttöiset pakettiautot ovat usein normi, vaikka kuljetut etäisyydet ja kapasiteetin tarve eivät niiden käyttöä vaatisi. 31 Kuntatekniikka 5/2020 Teksti: Anna Satovuori K aupunkiliikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää myös organisaatioilta toimia. Suomessa hanketta ovat toteuttaneet Turun ammattikorkeakoulu, HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) ja Green Net Finland. Myös kevyemmillä sähköisillä liikkumisvälineillä on mahdollisuuksia, joihin kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti. Osana hanketta tuotettiin myös raportti ajoneuvokaluston sähköistämiseen liittyvistä edistävistä ja jarruttavista tekijöistä. kute5_30-33.indd 31 2.10.2020 11.21. Kaupunkiliikenne nojaa vielä vahvasti polttomoottoriautoihin, mutta kunniahimoisten ilmastotavoitteiden myötä siirtymä kohtia uusia käyttövoimia on väistämättä edessä. BSR electricin Turun AMK:n pilotissa tutkittiin mahdollisuuksia korvata auton käyttöä organisaatiologistiikassa muun muassa sähköisellä tavarapyörällä. Kansainvälisessä Itämeren alueen valtioiden yhteisessä BSR electric -hankkeessa on vuosien 2017–2020 aikana tutkittu erilaisten sähköisten ajoneuvojen mahdollisuuksia kaupunkiliikenteessä. Tavarapyörää testattiin kiinteistönhoidon tehtävissä Perno-Pansion asuinalueella, jossa Arkealla on kerrostalokohteita. Ajoneuvokaluston osittainenkin sähköistäminen on tehokas keino tavoitteiden saavuttamiseen. Hankintaprosessia tukemaan kehitettiin työkalu, joka mahdollistaa ajoneuvojen päästöjen vertailun, sähköautoille sopivien reittien kartoituksen ja niiden optimoinnin.Sähköpyöräkokeilu toteutettiin yhdessä kaupunkiomisteisen monipalveluyritys Arkea Oy:n kanssa. Liikenteen sähköistäminen siellä, missä se on mahdollista, on tehokas keino päästöjen vähentämiseen, etenkin uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvaessa sähköntuotannossa
Erilaiset sitoumukset päästöjen vähentämiseen voivatkin organisaatiotasolla toimia motivaationa ajoneuvokaluston sähköistämiseen. Keräämällä sovellukseen dataa olemassa olevalla kalustolla tehdyistä matkoista voidaan arvioida sähköautojen soveltuvuutta eri reiteille sekä suunnitella vaihtoehtoisia reittejä. Haasteiksi kuitenkin muodostuivat pyörän säilytysmahdollisuudet kiinteistöissä sekä huoli ilkivallasta, sillä tavarapyörän kuljetuslaatikkoa ei ollut mahdollista lukita. Käytännön haasteista huolimatta tavarapyörä koettiin potentiaalisena vaihtoehdoksi pakettiautoille erityisesti keskusta-alueen kohteissa, joissa pysäköinti on haastavaa. Autot on hankittu leasing-sopimuksella ja pääasiassa käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Arkea kaupunkiomisteisena organisaationa on sitoutunut Turun kaupungin tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius 2029. Tämä pätee niin sähköautoihin kuin kevyisiin sähköisiin liikkumisvälineisiin. Vaikka käytännön tasolla sähköauto sopii kaupunkilogistiikkaan tänä päivänä siinä, missä polttomoottoriautokin, vaatii käyttöönotto kuitenkin suunnittelua ja organisaation tarpeiden kartoitusta. Ympäristötietoisuus yleistyy ja monelle mahdollisuus valita ekologinen ajoneuvo työasiamatkalle voi olla luonteva jatke henkilökohtaisen elämän arvovalinnoille. Ympäristövastuullisuus on nykyään osa monen organisaation strategiaa. Hankkeessa paneuduttiin myös yleisesti kalustojen sähköistämiseen ja tunnistettiin siihen liittyviä esteitä ja edistäviä tekijöitä. Ajoneuvojen käyttäjät keskiöön Usein ajoneuvokaluston sähköistämisestä puhuttaessa keskitytään puhtaasti teknisiin tai infrastruktuuriin liittyviin tekijöihin, kuten kantaman riittävyyteen tai latausverkoston kattavuuteen. On kuitenkin selvää, että päätöksenteossa ajoneuvojen sopivuudella oman organisaation tarpeisiin on suurin painoarvo kustannusten lisäksi. Toisaalta kaupunkiseuduilla logistiset tarpeet ovat usein sellaisia, että sähköautot jo nykyisellään ne täyttävät ja ainakin kaluston osittainen sähköistäminen on toteutettavissa. Vaikka sähköajoneuvojen pitkän aikavälin käyttökustannukset voivat olla bensiinitai dieselkäyttöisiä autoja pienemmät, muodostuu korkeista hankintakustannuksista vielä usein este sähköajoneuvojen hankinnalle. Kuitenkin myös yksilötasolla voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka voivat edistää tai jarruttaa ajoneuvojen käyttöönottoa. Autot on hankittu leasing-sopimuksella ja pääasiassa käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Myös aiemmissa kokeiluissa tiiviit kaupunkiympäristöt on tunnistettu alueiksi, joissa pyörä on autoa joustavampi – ja siten usein myös nopeampi – kulkumuoto. Vähäpäästöiset kulkumuodot nähdään enenevissä määrin myös imagoetuna ja osana brändiä. kute5_30-33.indd 32 2.10.2020 11.21. Esimerkiksi Rotterdamissa 2018 tehdyssä kokeilussa pakettiautojen korvaaminen tavarapyörillä vähensi kuljetuksiin kulunutta aikaa 30 %. BSR electric -hankkeessa kehitetyn työkalun kaltaiset sovellukset voivat tukea hankintaprosessia. K uv a: Ar ke a O y Vähäpäästöiset kulkumuodot nähdään enenevissä määrin myös imagoetuna ja osana brändiä. Keskeisimmät haasteet liittyvät tekniikan saralla erityisesti akun riittävyyteen ja siten sähköautojen kantamaan ja toisaalta latausverkoston kattavuuteen. Arkean 21 pakettiautosta neljä on ollut sähköisiä vuodesta 2016. 32 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } aatteessa toimivaksi työtehtäviensä hoitamisessa. Toisaalta sähköiset ajoneuvot vetoavat myös ajoneuvotekniikasta kiinnostuneisiin kenties enemmän kuin jotkin muut vihreät valinnat ja Turun kaupungin palveluyrityksen Arkean 21 pakettiautosta neljä on ollut sähköisiä vuodesta 2016. Sähköistämisen haasteet ja edut Vaikka kevyet sähköiset liikkumisvälineet ovat vielä alihyödynnetty potentiaalinen kulkumuoto kaupunkilogistiikassa, ei niillä voida täysin korvata isomman kapasiteetin ajoneuvoja
Myös sähköpyöriä tai muita kevyitä sähköisiä liikkumisvälineitä harkittaessa laitteiden käyttäjät kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa mukaan prosessiin, sillä heillä on paras tieto tarpeista. Sähköistäminen yksinään ei riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Ilmiö on ensisijaisesti psykologinen eikä siten välttämättä kytköksissä todelliseen kantaman riittävyyteen, mutta sitä on silti pidetty merkittävänä esteenä sähköajoneuvojen käyttöönotolle yksilötasolla. Toisin sanoen, koska sähköauton kantama on auttamatta polttomoottoriajoneuvoa vaatimattomampi, se koetaan riittämättömäksi, vaikka se omat tarpeet täyttäisikin. Organisaation näkökulmasta kaluston osittainenkin sähköistäminen on monitahoinen prosessi, joka edellyttää huolellista suunnittelua ja tarpeiden kartoitusta. Toisaalta moni suhtautuu sähköajoneuvoihin edelleen epäilevästi ja etenkin niiden kantama aiheuttaa huolta. Harkitusti käytettynä myös autoa kevyemmät sähköiset ajoneuvot voivat olla vähintään yhtä hyvä, jollei jopa autoa toimivampi vaihtoehto. . 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet www.eri tyisjate.fi • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Kantamaan liittyvää stressiä vähentävät myös reittien ennustettavuus. Kantamaan liittyvää stressiä vähentävät myös reittien ennustettavuus sekä tieto siitä, miten sähköauton tai muun sähköisen kulkuneuvon kuljettaja voi itse vaikuttaa akun kestoon. On myös huomioitava, että työkontekstissa henkilökohtaisten asenteiden rooli heikkenee olosuhteiden merkityksen kasvaessa. siten niitä voi markkinoida käyttäjille myös tästä näkökulmasta. Esimerkiksi sähköpyöriin taas liittyy kestävän kulkumuodon ohella terveellisen hyötyliikunnan näkökulma. Käyttäjien osallistaminen ajoneuvovalintaan jo ennen hankintaa voi vähentää negatiivisia asenteita. Tekstissä mainittu ja osana BSR electric -hanketta kehitetty työkalu on ladattavissa Turun AMK:n Uusi Energia -tutkimusryhmän nettisivuilta osoitteesta http://nerc. turkuamk.fi/bsr-electric/. Esimerkiksi Arkean kaltaisessa monipalveluyrityksessä, joka tuottaa muun muassa ruoka-, siivousja kiinteistönhoitopalveluja, liikkumisen tarpeet vaihtelevat eri työtehtävissä suuresti, eikä jokin tietty ajoneuvotyyppi välttämättä sovellu kaikkiin tarpeisiin. Se on kuitenkin monessa tapauksessa askel oikeaan suuntaan. Esimerkiksi eräässä aiemmassa hankkeessa tehdyssä selvityksessä ennen sähköajoneuvojen kokeilua vain 7 % vastanneista koki niiden kantaman riittäväksi, mutta ajokokemuksen myötä 40 % ilmaisi olevansa tyytyväinen. Esimerkiksi BSR electric -hankkeen pilotin käytännön haasteet olivat sellaisia, että ne olisi mahdollisesti voitu välttää huolellisemmalla tarvekartoituksella. Ihmisellä on myös taipumus arvioida uutta tapaa toimia suhteessa nykytilaan, eikä niinkään omiin tarpeisiin. Erilaisten ihmisen toimintaa ohjaavien arvojen ja motivaatiotekijöiden tunnistamisesta on hyötyä, sillä niiden avulla voi kohdentaa sisäistä viestintää uusista ajoneuvoista. kute5_30-33.indd 33 2.10.2020 11.21. Vaikka uusiin kulkumuotoihin suhtauduttaisiin innostuksella, on käytettävän laitteen oltava käyttökohteessa toimiva. Ajokokemuksen on tutkittu vaikuttavan lieventävästi molempiin ilmiöihin. Näin voi olla etenkin silloin, jos niiden käyttö välttää jonkin auton käyttöön liittyvän ongelman, kuten pysäköinnin haasteet ja ruuhkat. Kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Turun ammattikorkeakoulussa BSR electric -hankkeessa. Toisaalta moni suhtautuu sähköajoneuvoihin edelleen epäilevästi. Kysy lisää Pasi P. Hankkeesta voi lukea lisää osoitteesta https://www.bsr-electric.eu/. Englanninkielinen termi range anxiety, vapaasti suomennettuna ”kantama-ahdistus”, viittaa epämukavaan tunteeseen siitä, ettei esimerkiksi sähköauton akku riitä haluttuun määränpäähän asti. Virtanen p. Esimerkiksi Arkeassa sähköisiä pakettiautoja hankittaessa järjestettiin työntekijöille infotilaisuuksia ja mahdollisuuksia koeajoihin
Verkostojen teknisestä suorituskyvystä ja toimintavarmuudesta karttuva tieto ja verkostoammattilaisten yhteisesti koostama ymmärrys verkostojen toimintakyvyn tilasta ja heikkenemisestä mahdollistavat optimoidun kunnossapidon. Optimoituun kunnossapitoon kuuluvat verkostojen toimintaan liittyvät selvitykset ja mittaukset, mallinnukset sekä operatiiviset analyysit kuten myös korjausohjelman muodostaminen ja käsitys siitä, mitä Verkostoinfraan on väistämätön panostamisen tarve DATAA JA OPERATIIVISTA ANALYYSIA Vesihuoltoverkoston hallinta vaatii sekä henkilöstön jaettua ymmärrystä toimintavarmuuden ylläpitämiseksi että datan hyödyntämistä hallinnan optimoimiseksi. 34 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti: Kia Aksela V erkostojen hallinnan perustan luo osaava, verkostojen kanssa töitä päivittäin tekevien ammattilaisten yhteisö, jossa jatkuva vuorovaikutus toimii saumattomasti. Tähän yhteisöön kuuluu niin verkostojen tekniseen elinkaarenhallintaan liittyviä töitä tekeviä asentajia kuin esimiehiä ja asiantuntijoitakin. kute5_34-39.indd 34 2.10.2020 11.27
Lopputuloksena muodostuu käsitys siitä, mitä sisältyy käyttömenoilla toteutettavaan verkostojen teknisen elinkaaren kokonaisuuteen ja mitä verkostoalueita määritetään saneerattaviksi. HSY:ssä lähes kaksi sataa verkostoammattilaista koostivat ryhmätöinä näkemystä, miten saneerausvelka ilmenee riippumatta siitä, milloin verkostoalue on rakennettu – ovatko ne uusia tai vanhoja. Tavoitteena on auttaa yhteisen ymmärryksen muodostumista erilaisiin kerättyihin tietoihin ja analyyseihin pohjautuvilla arvoilla ja näin mahdollistaa itseohjautuva tiedolla johtaminen. Korjausja saneerausvelan kasvakute5_34-39.indd 35 2.10.2020 11.27. Kuva 1. Päivittäiset toiminta-analyysit Näin voidaan päivittäin tehdä toiK uv a: H SY / K ai W id el l Analyysin lopputuloksena muodostuu käsitys siitä, mitä sisältyy käyttömenoilla toteutettavaan verkostojen teknisen elinkaaren kokonaisuuteen ja mitä verkostoalueita määritetään saneerattaviksi. Verkostojen tietojen hallinnan kokonaisuus. Tietojen analysointi onnistuu helposti ja on mahdollista pilotoida ja toteuttaa vaikkapa koneoppimiseen perustuvia analyysejä verkostojen toiminnasta. HSY:ssä on systemaattisesti keskitytty sekä henkilöstön yhdessä tekemään operatiiviseen analyysiin että verkostotiedon ja verkostoihin liittyvän tiedon koostamiseen yhteen rajapintojen välityksellä, tietojen yhdistämiseen, käsittelyyn ja visualisointiin verkkotietojärjestelmässä (Kuva 1). Keskeiseksi havainnoksi tiivistyi toimintavarmuuden merkitys palvelutason turvaajana ja toimintavarmuuden puutteet saneerausvelan indikoijana. Saneerausten tavoitetila Saneerausten tavoitetilan määrittelyllä operatiivisesta näkökulmasta on mahdollista saavuttaa palvelun tavoitetaso saneerattavalle ja kehitettävälle verkostoalueelle huomioiden samalla muun muassa maankäytön kehittyminen ja ilmastonmuutos. Verkostotiedon yhteyteen tuodaan muun muassa taselaskenta verkostoalueittain, visualisoidaan erilaiset mittaukset kuten paine ja ääniloggerit, mahdollistaen edelleen painetasojen laskenta ja esimerkiksi tilannekuvan luominen maastossa häiriötilanteiden aikana. 35 Kuntatekniikka 5/2020 verkostoalueita ei kannata enää normaaleilla rutiineilla pitää yllä, vaan on tarpeen laittaa rajattu verkostoalue saneeraukseen eli saneeraustarpeen määrittely. Työ on yhä kesken, mutta jo nyt on selvää, että tulokset verkostojen hallinnan kannalta ovat kiistattomat. Saneerausvelan nähtiin johtavan kasvavaan kunnossapitoja korjaustarpeeseen, koska vikataajuus ja vikojen laajuus kasvavat. minta-analyysejä verkostojen hallinnan toiminnan ja prosessien ohjaamiseen sekä jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi vaikuttavuuksien arvioinnin kautta. Henkilöstön rinnalle tärkeään rooliin ovat nousseet verkostomassan suuruuden sekä verkostojen rapistumisen ja vesihuoltopalvelun vaatimustason nousun johdosta kaiken verkostotiedon ja verkostojen toimintaan vaikuttavan staattisen ja dynaamisen tiedon koostaminen kokonaisuudeksi. Kokonaisuuteen kuuluu myös ulkopuolisten, verkostojen toimintaan vaikuttavien mittaustietojen kuten sadantatietojen ja merenpinnan korkeustiedon kuin myös pohjavesitasojen tuonti taselaskentaan viemäriverkostojen operatiivisen analyysin osaksi
Häiriöiden aikaisempi havaitseminen mahdollistaa vaikutuksien minimoinnin ja nopeuttaa tilanteen normalisoimista. Taulukoihin 1 ja 2 on koostettu tarkemmalla tasolla ryhmätöissä esiin tulleet määritelmät häiriöistä, joiden määrän lisääntyminen indikoi korjausja saneerausvelan kasvusta. Häiriötilannehallinnan parantaminen on välttämätöntä Verkostojen korjausja saneerausvelan kasvaessa lisääntyy myös häiriötiheys verkostojen toimintakyvyn heikkenemisen johdosta. Saneerausvelan määrittämiseen vaikuttavat useat seikat kuten strategiassa määritetty palvelutasotavoite, kyky vastata viranomaisten määräyksiin ja suosituksiin, käyttömenoilla tehtävien korjaustöiden määrä ja laajuus sekä riskinottokyky liittyen vahinkojen todennäköisyyteen ja vaikuttavuuteen, käytössä olevat resurssit toteuttaa saneerauksia kuin myös saneerausvelan laskennassa käytetyt parametrit muun muassa maaperäolosuhteista tai kaivantojen määrästä. Parhaassa tapauksessa verkostotiedon päälle saadaan visualisoitua dynaamisiin mittauksiin perustuvat painetasot, verkostojen kriittisyysluokitus, hydrofoni tai ääniloggereiden havainnot, verkostojen vuotavuudet sekä kriittiset asiakkaat ja maanalaiKeskeiseksi havainnoksi tiivistyi toimintavarmuuden merkitys palvelutason turvaajana. Verkostojen saneerausvelan kasvaessa on panostettava sekä lisääntyneiden häiriöiden mahdollisimman varhaiseen havaitsemiseen että häiriötilannehallinnan parantamiseen. Häiriöiden varhaisessa havainnoinnissa on oleellista, että kaikkea verkostoihin liittyvää tietoa on mahdollista hyödyntää. Häiriöiden vaikutukset kasvavat niiden suurentuessa, kun samalla nousee toimintakykyvikojen esiintymisen todennäköisyys. Verkostojen operoijan pohdintaan sisältyvät asiakkaiden ja toimintojen luottamuksen säilyttäminen, palvelutason tippumisen pahimmat mahdolliset seuraukset laajuuden ja vaikuttavuuden osalta liittyen esimerkiksi vesijohtoverkoston saastumiseen tai jäteveden johtumiseen herkkään ja käyttäjien hygieniatasoa alentavaan ympäristöön – molemmissa skenaarioissa on lopulta kyse riskinotosta yleisen terveyden osalta ja yhteiskunnan perustoimintojen mahdollistamisesta. Uhkakuvana nähtiin, että mahdollisuudet tehdä ennakoivaa verkostojen teknisen elinkaaren hallintaa heikkenevät ja häiriötä ei kyetä ennalta ehkäisemään. Laatutaso säilytettävä Hyvän rakentamistavan perusmääritelmiin lopputuloksessa pääseminen, kuten InfraRYL:n minimikaltevuudet ja pohjanvahvistusten onnistuminen (Kuva 2), lähes puolittivat historiatiedon valossa tukkeutumien esiintymisen. Kuvassa painumisen vuoksi tukkeutumisalttiita jätevesiviemäreitä, jotka heikentävät jätevedenviemäröinnin toimintavarmuutta. Tällöin resurssitarve verkostojen operoinnissa lisääntyy sekä käyttömenot kasvavat ja palvelutaso laskee. Saneerausvelka on todellisuutta useissa Suomen vesihuoltoverkostoissa. Samalla myös omaisuus-, turvallisuus-, terveysja ympäristöriskit kasvavat. 36 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Kuva 2. kute5_34-39.indd 36 2.10.2020 11.27. Historiatietoa analysoimalla on selvitetty, että InfraRYL:n laatutasoa heikompi rakentaminen johtaa melkein kaksinkertaiseen tukkeutumisalttiuteen. Näiden pohjalta muotoiltiin edelleen toiminnallisten kriteerien mittaristoa, jonka pohjalta voidaan arvioida korjausja saneerausvelkaa sekä suorittaa vaikuttavuusarviointia tehdyille kunnossapidon ja saneerausten toimille (Kuva 3). minen nähtiin muuttavan toimintaa reaktiiviseksi hälytystyyppisten töiden hoitamiseksi
Yksi tavoitteista on, että jokainen pystyy laskemaan maastosta painetasoja akuuteissakin tilanteissa ja laatimaan verkostojen huuhtelusuunnitelmia vaihteleviin tilanteisiin. 37 Kuntatekniikka 5/2020 set sekä muut riskikohteet. Lisäksi häiriötilannekartan avulla on mahdollista jakaa tietoa eri osapuolien välillä organisaatiossa sisäiKuva 3. Tällaisessa tilanteessa oleellista on huolehtia verkostojen parissa työskentelevän henkilöstön osaamisen kehittymisestä ja nostaa heidän valmiuksiaan toimia häiriötilanteissa. Taulukot 1 ja 2 kute5_34-39.indd 37 2.10.2020 11.27. Verkostojen toiminnallisten kriteerien mittaristo ja mitä mittarit mahdollistavat. Tähän toimivia työkaluja ovat prosessikuvaukset ja niitä täydentävät toimintakortit, joiden jalkauttamiseen käy perinteisen luennoinnin lisäksi tiimija ryhmätyöt sekä modernien digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö. Tällöin on mahdollista muodostaa tilannekuva ja reagoida tilanteen kulloinkin vaatimalla tavalla
HSY:ssä panostetaan verkostojen datan laatuun ja sen kokonaisvaltaiseen sekä eri verkostojen välisiä synergioita hyödyntävään käsittelyyn ja analysointiin. kute5_34-39.indd 38 2.10.2020 11.27. Nykyaikainen verkostojen teknisen elinkaaren hallinta nojaa selkeästi asetettuihin strategisiin tavoitteisiin, suorituskyvyn seurantaan, jatkuvaan toiminnan analysointiin sekä jatkuvaan toimintaprosessien parantamiseen. Kirjoittaja on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n vesihuolto verkko-osaston osastonjohtaja. Pahimmillaan tehdään vahvoja, mutta vääriä johtopäätöksiä yhdestä tai kahdesta irrallaan muusta tiedosta olevista parametreista. Häiriötilannekartta. Samoin eri verkostojen tietoja säilytetään toisistaan erillään, jolloin synerginen tietojen käyttö käytännössä estyy. Syvällistä ymmärtämistä tarvitaan Verkostojen hallinnan optimointi edellyttää koko monimutkaisen prosessin syvällistä ymmärtämistä ja moninäkökulmaista kaikki verkostot kattavaa käsittelyä. Tällöin mahdollistuu kokonaisvaltaisten ja moninäkökulmaisten johtopäätösten tekeminen. Tavoitteena on saada tehokkaasti eri rooleissa toimivat henkilöt luonnolliseen, päivittäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutus maastossa toimivien verkostoammattilaisten, häiriötilanteiden tilannekuvan muodostamisesta vastaavien ja maastotöitä ohjaavien mestareiden sekä asiantuntijoiden kesken sellaiselle tasolle, jossa jokainen tuo oman arvokkaan näkökulmansa. Tieto ja jaettu ymmärrys toimintavarmuudesta mahdollistavat verkostojen teknisen elinkaaren hallinnan ja korkeatasoisen ja laadukkaan palvelun tarjoamisen asiakkaillemme. . Parempaa asiakaspalvelua ja kulujen hallintaa Verkostojen modernin hallinnan kulmakivi on, että kaikki verkostotiedot ja verkostojen toimintaan vaikuttavat tiedot on koostettu verkkotietojärjestelmään kokonaisuudeksi. Kuva 4. 38 5/2020 Kuntatekniikka { SmartINFRA } sesti ja organisaation ulkopuolelle esimerkiksi pelastuslaitokselle ja kunnille (Kuva 4). Tehokkuuden kannalta on ensiarvoista, että verkosto-osaaminen on riittävää ja muodostaa kokonaisuuden, joka osaa tuoda esiin tarpeet ja verkoston moitteettoman toiminnan takaavat tavoitteet korjauksille sekä saneerausettä kehittämisja uudisrakentamisprojekteille. Laatutasoa heikompi rakentaminen johtaa melkein kaksinkertaiseen tukkeutumisalttiuteen. Korjaustoimet optimoidaan kunnossapidon näkökulmasta kokonaisvaltaisesti siten, että käyttöja investointimenoilla tehtävät verkostojen korjaustyöt ja -projektit vastaavat asiakaskeskeiseen tavoitteeseen tarjota mahdollisimman luotettavaa ja turvallista vesihuoltopalvelua. Usein edelleenkin tilanne on kuitenkin se, että verkostojen tieto on sirpaloituneena eri paikkoihin, jolloin niiden kokonaisvaltainen käyttö on mahdotonta. Korjaustöille ja saneerausprojekteille asetetaan tavoitteet verkostojen toimintavarmuus edellä ja huolehditaan siitä, että korjattu tai saneerattu verkoston osa tai alue täyttää sille asetetut tarpeet ja tavoitteet
Ohjeista ensimmäiset tehtiin yhdessä lain kanssa. VHKS:n toteutus ehdittiin saattaa varsin hyvään vaiheeseen vuoteen 2014 mennessä. Sitä voi myös hyödyntää vientitoiminnassa. VHKS alkoi toimia kunnan strategisena suunnitelmana ja tuotti tietoa myös kuntalaisille rajavyöhykkeellä eli toiminta-alueen läheisillä alueilla. Tapio S. . Käytännössä sisään ajettu malli on olemassa eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan. . Alussa prosessi polki paikallaan. Laki velvoitti kunnat tekemään vesihuollon kehittämissuunnitelmat (VHKS) omalla alueellaan. Jotkut kunnat päivittivät kaksikin kertaa. Kuntaliiton ohjeet vuodelta 2016 kannustavat kuntia vesihuollon systemaattiseen kehittämiseen, korostavat maankäytön suunnittelun ja vesihuollon yhteistyötä sekä käsittelevät vesihuollon palvelutasoa ja kehittämissuunnitelman sisältömallia. Vuoden 2014 jälkeen jotkut kunnat ovat vapaaehtoisesti päivittäneet VHKS:n. 39 Kuntatekniikka 5/2020 { Kolumni } Tapio S. Samalla kehitettiin ohjeita VHKS:n laatimiseksi. Vuosina 2001–14 kunnat ehtivät ainakin kerran laatia VHKS:n ja päivittää sen. tajaa painottivat, että VHKS:aa ei tule muuttaa vapaaehtoiseksi. Vähennys kohdistui koko vesihuollon kehittämisen kannalta keskeisimpään tehtävään. Vesihuoltolaitokset karsastivat sitä, että heille tulisi velvoitteita toiminta-alueen ulkopuolella. Joissakin keskusteluissa vapaaehtoisuutta perusteltiin sillä, että konsultit laativat suunnitelmat. Miten tässä näin pääsi käymään. Uusien prosessien sisäänajo otti luonnollisesti aikansa. VESIHUOLLON kehittämissuunnitelma tulisi säätää uudestaan pakolliseksi. Katko Markku Raimovaara kute5_34-39.indd 39 2.10.2020 11.27. Vuonna 2014 vesihuoltolain uudistamisen yhteydessä VHKS säädettiin kuitenkin vapaaehtoiseksi. Menettely taisi olla enää muodollisuus, koska muutoksia ei tuon jälkeen enää tehty. Moni vesihuoltolaitos tulkitsi vastoin alkuperäistä tarkoitusta suunnitelman vesilaitosjohtoiseksi. Taustalla oli Kataisen hallituksen kategorinen linjaus vähentää kuntien tehtäviä. Vesihuoltolain yhdessä kuulemistilaisuudessa 13.3.2014 eduskunnassa paikalle kutsutut kaikki kahdeksan edusVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PAKOLLISEKSI Kirjoittajista Tapio S. . Ehkä se oli siemen lain uudistamiseksi. Näiden kautta edistettiin ratkaisevasti jätevesihuoltoa, toista vesihuollon kulmakiveä. Hyvin toteutettuna VHKS on vaikutuksiltaan lähes verrattavissa Vesilakiin 1961 ja Jätevesimaksulakiin 1974. . Seuraava ohjeistus valmistui kahden ympäristökeskuksen johdolla vuonna 2008. Perusajatuksena oli, että VHKS toimii kuntien strategisena työkaluna, ei vesihuoltolaitoksen omana suunnitelmana. . Alussa ne tekivätkin usein niin. Sillä voidaan edistää kuntien vesihuoltoa koskevaa strategia-ajattelua ja omistajaohjausta. Vähitellen suunnitelmat muotoutuivat kuntien strategisen suunnitelmaan suuntaan kuten vesihuoltolaki alun perin määritteli. Katko on Tampereen yliopiston dosentti ja tietokirjailija, joka kuluneena syksynä poimi puolukoita, Markku Raimovaara on Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori, joka kiersi omatoimirasteja. Tuolloin saattoi vielä kysyä, onko vesihuolto tarkoitettu kaikille kuntalaisille. Ohjeet tukivat pitkälti alkuperäistä tavoitetta. . Katko, Markku Raimovaara VESIHUOLTOLAIN (119/2001) mukaan kunta vastaa vesihuoltopalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä
40 5/2020 Kuntatekniikka { Rakentaminen } PAKILAN ALUEEN PERUSKOULU UUDISTUU ALLIANSSIMALLILLA Helsingin kaupunki kehittää Länsi-Pakilan alueen peruskoulujen tilatarpeita kokonaisuutena – allianssimallilla. kute5_40-43.indd 40 2.10.2020 11.17
ja 2. Koulun tilojen käyttöaste vaihtelee päivän aikana ja samalla tilatehokkuutta on koitettu optimoida. Allianssissa tavoitteita kutsutaan avaintulosalueiksi. Pakilanpuiston allianssi on osaltaan halunnut olla tukemassa tätä tavoitetta, toteaa Reetta Amper, joka toimi allianssin kehitysvaiheessa tilaajan projektinjohtajana. -Kehitysvaiheen projektipäivien sujuvuuteen, aikataulutukseen sekä fasiliteetteihin on satsattu, jotta asiantuntijatyötä on pystytty käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi. -Allianssissa mukana oleminen on ollut tilaisuus kehittää rakentamista ja yhteistyötä joustavampaan suuntaan, kertoo allianssin johtoryhmän jäsen Juha Sallmén FCG:ltä. -Allianssimallin mukainen työskentely, jossa kokoonnutaan viikoittain yhteiseen projektipäivään, on hitsannut projektiryhmän yhteen ja antanut tilaa ideoida ja kehitellä vaihtoehtoja myös suunnittelukokousten ulkopuolella. Hanketta ohjaavat tavoitteet olivat esillä jo kilpailuvaiheessa, ja niitä on matkan varrella vielä täsmennetty. Se sisälsi viikoittaisia big-room-päiviä, käyttäjätyöpajoja, asukasiltoja ja excursioita sekä hankkeen kustannusohjausta. 41 Kuntatekniikka 5/2020 Teksti: Mika Autiopelto, Eveliina Kavander ja Juha Sallmén H anke kattaa Pakilan ala-asteen laajan peruskorjauksen sekä samalle tontille tulevan laajennusosan, jolloin jatkossa rakennuskokonaisuus tarjoaa tilat myös Pakilan yläasteelle ja monivammaisten erityisryhmälle. Allianssi-hanke kattaa Pakilan ala-asteen laajan peruskorjauksen sekä samalle tontille tulevan laajennusosan, jolloin jatkossa rakennuskokonaisuus tarjoaa tilat myös Pakilan yläasteelle ja monivammaisten erityisryhmälle. Poiketen tavanomaisista hankemuodoista allianssi tuo eri sidosryhmät sekä suunnittelijaosapuolet ja toteuttajan jo varhain yhteen. Kaksivaiheinen muodostusprosessi Allianssin muodostaminen oli kaksivaiheinen: ensin valittiin kilpailun kautta suunnittelijaryhmä ja sen jälkeen päätoteuttaja. -Helsingin kaupunki on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Hankkeeseen kuuluu lisäksi olemassa olevan päiväkodin purku sekä sen tontille rakennettava korvaava uudisrakennus, johon tulee sijoittumaan myös alkuopetus eli 1. -Tämä on ollut meille ensimmäinen toteutunut allianssihanke ja koko talotekniikan suunnitteluryhmä on tykännyt tästä projektista ja suunnittelutavasta, Kavander sanoo. luokka-asteen oppilaat. Alkuvaiheen excursiot erilaisiin moderneihin kouluihin ja oppimiskampuksiin antoivat hienon näköalan tämän hetken koulurakentamiseen valtakunnallisesti, kertoo hankkeen taloteknisestä suunnittelusta vastaava Eveliina Kavander FCG:ltä. Hankkeen kehitysvaihe kesti reilun vuoden. Asiantuntijat ovat myös liikkuneet joustavasti samanaikaisestikin kokoontuneiden työryhmien välillä, Amper kertoo. Toimiva ympäristö, tilojen ja ulkoalueiden turvallisuus, laadukas kaupunkiympäristö, energiakustannustehokkaat tilat, käyttäjätyytyväisyys sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ovat olleet keskeiset ylätason tavoitteet. kute5_40-43.indd 41 2.10.2020 11.17. Allianssi-ideologian mukaisesti toimittaessa jokaisella hankkeeseen osallistuvalla toimijalla on yhteisesti sovittu päämäärä sekä useita PAKILAN ALUEEN PERUSKOULU UUDISTUU ALLIANSSIMALLILLA tavoitteita, johon suunnittelun ja toteutuksen pitää yhdessä tähdätä
kute5_40-43.indd 42 2.10.2020 11.17. Energiaa laajennusosalle tuotetaan lähdelämmöllä. 42 5/2020 Kuntatekniikka { Rakentaminen } Toteutusta ohjaavat tiukat ympäristötavoitteet FCG:n vastuulla olevaan kokonaisuuteen on kuulunut talotekniikkasuunnittelu sekä energiaja elinkaarisuunnittelu. Järjestelmien energiatehokkuusvaatimukset kasvattavat tekniikan tilavarauksia ja yhteensovitus vaatii paljon suunnittelutyötä. Uudisosat saavat puurungon ja hulevesien hallintaja viivytysjärjestelmä tontilla on edistyksellinen. Suunnittelussa on arvioitu tilojen käyttö mahdollisimman lähelle toteutuvaa käyttöä ja tavoitteeksi asetetun sisäilmastoluokan S2-vaatimukset on saavutettu kaikissa uudisosan opetustiloissa hyödyntämällä lähdelämpöä. Energiaja elinkaaritavoitetta ohjaamaan on käytetty Helsingin kaupungin itse kehittämää elinkaariohjaustyökalua. Tilojen käyttöaste vaihtelee päivän aikana ja samalla tilatehokkuutta on koitettu optimoida. Lähdelämpö kierrättää lämmön Sisäilmaolosuhteiden suunnitteluun on panostettu. Tiloja on voitava yhdistää ja erotella toisistaan ja ne on suunniteltava myös iltakäyttäjien tarpeille sopiviksi. Laajennusosan tilaolosuhteita hallitaan jäähdytysjärjestelmällä, jolloin lämpöolosuhteet pysyvät suunnitellun käytön mukaisessa tavoitteessa. Peruskorjattava Pakilan ala-aste tulee sijaitsemaan vanhalla tontilla, jonne nousee myös lisärakennuksia. Lisäksi hankkeen pedagoginen asiantuntija tulee FCG:ltä. Talotekniikalta edellytetään muuntojoustavuutta, kun nykyaikaisessa koulusuunnittelussa on siirrytty pois perinteisestä luokkakäytävä-jaottelusta. Vanha ala-aste on haluttu modernisoida tekemällä mahdollisimman vähän muutoksia julkisivuun ja säilyttämällä alueella arvostetun ja sukupolvia yhdistävän rakennuksen henki tinkimät-tä silti sisäilman tavoitteista, kuvailee hanketta Eveliina Kavander. -Peruskorjausosalla haastetta tuovat vanhat tilat ja rakenteet, joiden muokkaamisessa on paljon reunaehtoja
Lähdelämmöllä tarkoitetaan lämpöenergioiden kierrättämistä ja uudelleen hyödyntämistä. Ylimääräistä lämpöä siirretään ensisijaisesti tiloihin, joissa on samanaikaista lämmitystarvetta ja toissijaisesti maalämpökaivoihin, joilla lämpö varastoidaan myöhempää tarvetta varten. Uudisosassa käytetään lämmönpumppausjärjestelmää, joka pystyy tuottamaan yhtä aikaa lämmitystä ja jäähdytystä. Järjestelmän kuluttamaa sähköä tuotetaan kesällä aurinkosähkönä ja näin pienennetään ostosähkön tarvetta. Pakilan ala-asteen peruskorjaus ja koulun laajennus valmistuu käyttöön keväällä 2022. Kaikki lämpö kierrätetään uudelleenkäyttöä varten suoraan tai tarvittaessa lämpövaraston kautta. 43 Kuntatekniikka 5/2020 -Ostoenergiatavoitteen haluttiin olevan kunnianhimoinen, mutta hyvällä suunnittelulla toteutettavissa oleva. Havainnekuvat: Työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy) kute5_40-43.indd 43 2.10.2020 11.17. Lähdelämpöä hyödyntävän uudisosan ostoenergiankulutuksen tavoite asetettiin 80 kWh/brm², eli peräti 40 prosenttia pienemmäksi kuin energiatehokkain vastaavassa käytössä oleva rakennus Helsingissä, kertoo FCG:n energiajärjestelmien johtava asiantuntija ja lähdelämmön pioneeri Mika Autiopelto. Kun lämmönkeruujärjestelmällä ei saada riittävästi lämpöä tilojen lämmittämiseen, hyödynnetään varastoitunutta lämpöä tilojen lämmityksessä. Aurinkosähköllä tuotetaan myös osa rakennuksen valaistusja laitesähköstä. Lähdelämmön mitoittamiseen on hyödynnetty rakennuksen yksinkertaistettua digitaalista kaksosta, jolla on varmistettu asetettujen sisäilmatavoitteiden saavuttaminen sekä ostoenergian tavoitekulutuksen alittaminen. Lähdelämmön mitoittamiseen on hyödynnetty rakennuksen yksinkertaistettua digitaalista kaksosta, jolla on varmistettu asetettujen sisäilmatavoitteiden saavuttaminen sekä ostoenergian tavoitekulutuksen alittaminen K uv a: FC G Huolella toteutettu kehitysvaihe on saumattoman yhteistyö ja sujuvan toteutuksen tae. Rakennus-kokonaisuudessa tulee opiskelemaan noin 700 oppilasta luokka-asteilla 3-9. Rakennuksen digitaalista kaksosta tullaan hyödyntämään käytön ja ylläpidon aikana, jotta järjestelmät saadaan nopeammin toimimaan suunnitellusti ja mahdollisesti jopa suunniteltua paremmin. . Allianssiosapuolet: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala; Työyhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen Oy ja Arkkitehdit Fronde-lius+Keppo+Salmenperä Oy; Ideastructura Oy; FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; NCC Suomi oy Kirjoittajista Eveliina Kavander on toimialajohtaja, talotekniikka FCG, allianssihankkeen taloteknisestä suunnittelusta vastaava, Juha Sallmén, toimialajohtaja, rakennetekniikka FCG, Pakilan allianssin johtoryhmän jäsen ja Mika Autiopelto, energiajärjestelmien johtava asiantuntija FCG. Henkilöiden, auringon, valaistuksen ja sähkölaitteiden lämmöt kerätään ja käytetään hyödyksi tilojen lämmittämiseen
Tälläkin kertaa saavutusehdotuksia tuli lukuisa määrä sekä kehitysettä rakennushankesarjoihin. Kuntatekniikan saavutuksen voittaneet ovat lehden ilmestyessä jo esitelleet hankkeensa valtakunnallisesti 1.10.2020 pidetyssä Kuntatekniikan etäseminaarissa. Kehityshankkeen saavutus Helsingin kaupunkikasvioppaalle Lehdistöraati valitsi kehityshankkeiden Saavutuksen voittajaksi Helsingin kauKuntatekniikan Saavutukset taas kerran huippuluokkaa Helsingin kaupunkikasviopas palkittiin Kuntatekniikan Saavutuksella kehityshankkeena. Raati nimittäin ottaa tämänkin arvioinnissaan huomioon, jotta tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuu. Kuvassa Hesperianpuiston puuja pensasloistoa. 44 5/2020 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } JO TIES monetta kymmenettä kertaa arvoisa lehdistöraati on valinnut Kuntatekniikan saavutukset. Raati selvästi havaitsee, että saavutusehdokkuutta on mietitty ja ehdotus on hyvin harkittu kokonaisuus. Toivottavasti kukaan ei luule, että palkinnot menevät aina niihin kuntiin, joissa on eniten resursseja kehittää. Harmittavasti tänä vuonna pienempien kaupunkien ja kuntien ehdokkuudet loistivat poissaolollaan olisiko koronavaikutusta tässäkin. kute5_44-52.indd 44 2.10.2020 11.17
Raati haluaa valinnallaan nostaa esille sen, että yleisten alueiden kehittämisestä hyötyy moni taho ja kehittäminen nostaa alueen profiilia. . Vantaan Keimolan Lincolninaukio, valvontatorni ja Pikku-Keimolan puisto on yhtenäinen kokonaisuus ympäristöja infrarakentamista sekä ympäristötaidetta. Marjukka Korhosen ja äänisuunnittelija Markus Raivion tilataideteos kokoaa yhteisen varjon alle niin arkkitehtuuria ja kuvanveistoa kuin alueen tapahtumia ja historiaakin. Historian viitteitä nähdään mm. Äänen voi kokea kehollisesti värinäkaiuttimien kautta ja aukion historiakylteissä on pistekirjoitukselle osuudet. Helsingin Kaupunkikasviopas (http://kaupunkikasviopas.hel.fi/) on Suomessa ainutlaatuinen, nettiselaimella käytettävä kasvisuunnittelun työkalupakki kaikille ympäristöä suunnitteleville. Lehdistöraati arvosti hankkeessa tehtyä perusteltua harkintaa, jotta alueesta tulee Keimolan kaupunginosan ehdoton paraatija kohtaamispaikka. Kaupunkikasviopas jakaa Helsingissä saadut pitkäaikaiset kasvien käyttökokemukset ja kehittämishankkeiden tulokset kaikkien viheralalla toimivien käyttöön. Tornia voi soittaa Keimolassa ajaneen Leo Kinnusen rata-auton äänistä muodostetulla sävelasteikolla, jossa sävelet syntyvät tornia ympäröivästä liikkeestä. Sen kokeminen on mahdollista myös eri tavoin aistirajoitteisille. Kaupunkikasviopas pohjautuu pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin kokemuksiin. Kaupunkilaiset itse siis saavat teoksen ja tilan elämään ja soimaan. Raati halusi nostaa esille kaupungistumisen haasteita perustellusti taklaavan Lincolninaukion hankkeen. Lehdistöraadin mielestä kaupunkikasviopas julkisesti saatavilla olevana oppaana tarjoaa erinomaisen hyvän kasvien ymmärryksen alustan jokaiselle asiasta kiinnostuneelle – ei pelkästään alan ammattilaiselle. Kaupunkipuulinjaus oli saavutusehdokkaana muutama vuosi sitten. Kunnostettu valvontatorni on varustettu liiketunnistimilla ja sen välittämä interaktiivinen äänimaailma kertoo alueen historiasta. Lajisuositukset on tehty paneutuen viheralan kasvitutkimukseen, kirjallisuuteen, Helsingin kasvilajikokeiluihin ja muihin käytännön kokemuksiin julkisilla viheralueilla Helsingissä, Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Asukkaat olivat vahvasti osallisia heti suunnittelun alusta lähtien ja siksi puisto on otettu alueella erittäin myönteisesti vastaan. Kaupungistumisen megatrendissä viihtyisät, terveelliset ja hyvinvointia luovat puistot ja viheralueet muuttuvat tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Opas on tehty Helsingin kaupungin omiin tarpeisiin, mutta sen laaja tietomäärä on hyödynnettävissä myös muualla Suomessa. Rakennushankkeiden kunniamaininta Espoon Nuottarannan tulvavallille Lehdistöraati myöntää kunniamaininnan Espoon Nuottarannan tulvavallille. Oppaasta löytyvät monipuoliset, pitkäaikaiseen kokemukseen ja kirjallisuuteen perustuvat suositukset Helsingin rakennettujen ympäristöjen kasvivalintojen tekemiseen. Raati näkee Helsingin panoksen viheralueiden arvokkuuden korostamisessa selvän jatkumon, sillä kaupunkikasviopas jatkaa Kaupunkipuulinjauksen aloittamaa saagaa. Nuottarannan tulvavallilla on monta tarkoitusta; tärkeän tulvasuojauksen ohella puisto on laadukas ja viihtyisä. 45 Kuntatekniikka 5/2020 pungin kaupunkikasvioppaan. Hankkeessa on toteutettu johdonmukaisesti ja kunnianhimoisesti suunnittelukilpailusta alkaen voittajatyön ”Ombra” ajatuksia ja tavoitteita. Ombra on suunniteltu kaikkien saavutettavaksi. Vantaan Keimolan Lincolninaukio palkittiin Rakennushankkeiden Kuntatekniikan Saavutuksella. Rakennushankkeiden saavutus Vantaan Keimolan Lincolninaukiolle Rakennushankkeiden sarjaan ehdotetut hankkeet olivat kaikki korkealaatuisia ja ajankohtaisia. Suositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Raati haluaa nostaa esille, että lähestulkoon jokaisessa merenrantaa koskevassa kunnassa on hyvä mahdollisuus asukkaita houkuttelevaan rantarakentamiseen ja ihmiset muutenkin haluavat virkistäytyä ranta-alueilla. Kokonaistaideteos huomioi Keimolan historian tavalla, jossa konseptin keskeisimmät tekijät ovat aukion ja puiston viihtyisyys ja toiminnallisuus, mahdollisuus ihmisten kohtaamiselle, uusi arkkitehtuuri ja vanhat rakenteet sekä taide yhdistettynä ääneen, valoon sekä alueen historiaan. formula-autojen renkaita muistuttavissa istuimissa, ruutulippuun pohjatuvassa kiveyksen kuvioinnissa sekä pintojen ajoratamaalauksissa ja aukion kalusteissa. Kohteen toteuttaminen on edellyttänyt hankkeen jokaiselta osapuolelta normaalia huolellisempaa, yksityiskohtiin paneutuvaa suunnittelua, rakennuttamista sekä infraja ympäristörakentamista. kute5_44-52.indd 45 2.10.2020 11.17
Vuoden opinnäytetyöstipendit Malla Sipilälle ja Kiia Mölsälle! Malla Sipilä Kiia Mölsä kute5_44-52.indd 46 2.10.2020 11.17. Kiia Mölsä käsitteli opinnäytetyössään jätevedenpuhdistusja lietteenkäsittelyprosessien elinkaarianalyysiä nykytilan sekä tulevaisuuden skenaarioiden kuvaamisen kautta. Linkki julkaisuun löytyy SKTY:n kotisivujen kautta. Seuraathan SKTY:n kotisivuja; sinne laitamme esityslistan ja kutsun! Ajankohtaista kuntatekniikassa: KUNTATEKNIIKAN opinnäytetöitä on aiemminkin tehty, mutta harmittavasti niiden tuominen koko kuntatekniikan ammattilaisten tietoisuuteen on ollut kehittymätöntä. Suomen kuntatekniikan yhdistys lanseerasi vuoden 2020 alussa Vuoden kuntatekniikan opinnäytetyö -palkinnon, jolla yhdistys haluaa tuoda esille alallemme suuntautuneita nuoria ja heidän osaamistaan. Koitamme samaan syssyyn saada tehtyä rungon valtakunnalliselle katutyön koulutusmallille, jotta kaikki kunnat hyötyisivät tästä. Ehdotuksia tuli kaikkien myönteiseksi yllätykseksi lähes kymmenen. Yhdistys ja sen sidosryhmät toivovat, että julkaisu auttaa aiempaa kestävämpien (ihan siis kaikessa mielessä) katuympäristöjen suunnitteluun ja toteutukseen valtakunnallisesti. Otamme toimistolle mielellämme palautetta vastaan, jonka välitämme myös työryhmälle. 46 5/2020 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } Tutustu Katu2020-julkaisuun! Kaupunkiympäristömme tulevaisuuden viitoittava merkittävä teos eli Katu2020-julkaisu on lanseerattu. Kiian työn kautta koko ketjun ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää mm. Tämänkaltaisia ihmisiä tarvitsemme kipeästi kuntatekniikkaan, sillä haasteemme vain lisääntyvät. SKTY:n vuosikokous on 9.12.2020 klo 12-15, paikka vielä avoin mutta etäosallistuminenkin sallitaan! Yhdistyksen sääntömääräiset kevätja syyskokoukset pidetään käytännön vuoksi peräkkäin 9.12.2020 klo 12-15. Malla Sipilän opinnäytetyön aihe oli nurmiradan päällysrakenteen suunnittelu, mikä on uraauurtavaa työtä Suomessa tulevia raitiotiehankkeita varten. optimoimalla prosessiolosuhteita. Vuoden 2020 opinnäytetyöstipendit arvoltaan 1000 euroa päätettiin ojentaa Malla Sipilälle sekä Kiia Mölsälle. Nurmirata on uutta vihreää ja osa kestävää kehitystämme vielä niin harmaassa kaupunkiympäristössämme. Kuntatekniikan yhdistyksen hallitus kävi kaikki ehdotukset läpi ja haluaa korostaa, että kaikki opinnäytetyöt tuovat korkealaatuisuudellaan ja laajuudellaan erinomaisesti esille kaksi seikkaa: Sen, että kuntatekniikassa on mahdollista tehdä hyvin edustava opinnäytetyö, joissa pyritään ratkaisemaan jokin yhteinen ongelma tai kehittää alaamme edelleen ottamalla huomioon myös kansainvälisiä oppeja. . Katutyökoulutuksen verkkokurssia valmistellaan Korona, jos mikä on osoittanut verkkokurssien tarpeellisuuden. Työssä Kiia teki kattavan elinkaarianalyysin koko ketjusta aina Viikinmäen puhdistamosta Metsäpirtin kompostointikentälle ja samalla arviosta saatiin hiilijalanjälki ja muut ympäristövaikutukset. Tavoitteena työssä oli suunnitella nurmiradan koerakenteet Tampereen raitiotiehankkeeseen. Fyysinen paikka on vielä avoin, mutta jäsenille etäyhteydellä osallistuminenkin on mahdollista. Eepos on tehty Suomen osaavimpien katusuunnittelijoiden kättentyönä ja se on vaatinut tuhansia työtunteja valmistella. Lisäksi sen, että opinnäytetöitä tekevät henkilöt ovat hyvinkin sitoutuneita omaan työhönsä ja haluavat selvästi tuoda oman osaamisensa kaikkien hyödyksi. Pääkaupunkiseudun katutyökoulutuksesta on valmisteilla verkkokurssi ja sähköinen tentti, jotka suunnitelmien mukaan lanseerataan vuoden 2021 alusta. Jäteveden prosessoimisen ympäristövaikutuksien pienentämisellä pienennetään samalla suoraan kaupunkien välillisiä ympäristövaikutuksia
040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i Reijo Väliharju Hankekehitysjohtaja Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat, Hiedanranta Frenckellinaukio 2 D, 1. Publikationen är menat för alla som beställer gatuplaner eller planerar planer. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi 1. 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. 040 746 7575 mia.numminen@hel.fi Mika Tulimaa, laatuja kehitysjohtaja, Rudus Oy Käyntiosoite: Karvaamokuja 2 A PL 42, 00381 HELSINKI Puh. Föreningen håller på att utveckla en digital version av kursen och tenten för arbete på gatuområde i huvudstadsregionen. Trivsamma och välmående grönområden kommer att vara en allt viktigare del av den urbana miljön i framtiden allt efter att städerna växer och växer. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FK Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Juryn ansåg att denna digitala guide som är gratis för alla är en mycket bra innovation för att öka kunskap om urbana växter i allmänhet. Så är det inte, får juryn tar kommunens resurser i beaktande när pristagarna väljs ut. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Rakennuttajainsinööri Simo Kesti Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. kerros PL 487, 33101 Tampere puh. den uppdaterade planeringsguiden för gator har nu blivit publicerad i samband med föreningens virtuella seminaredag den 1.10. Publikationen finns enbart i elektroniskt format så att den kan uppdateras kontinuerligt. Följ med föreningens hemsidor för uppdaterad information angående plats och agenda. Planen är att den digitala skolningen är klar i början av år 2021. Ifall något saknas är det bara att kontakta föreningen och föreslå en uppdatering av innehållet. Platsen är ännu obestämd men det kommer att ordnas en möjlighet att delta på distans. Samtidigt håller föreningen på att utarbeta en nationell version av skolningen så att alla kommuner kan utnyttja den. . Årets kommunaltekniska förtjänster Priserna för årets kommunaltekniska förtjänster delades ut i samband med föreningens virtuella seminariedag den 1.10. Katu 2020 har publicerats Katu 2020, d.v.s. Vi fick igen i år många fina förslag till årets kommunaltekniska förtjänst, men det lite tråkiga är att förslag från lite mindre kommuner lyste med sin frånvaro. 050 5815 016 mika.tulimaa@rudus.fi , www.rudus.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY FÖRENINGENS årsmöte kommer att hållas den 9.12.2020 klockan 12-15. Också studeranden inom branschen har nytta av utgåvan. 050 3880901 reijo.valiharju@tampere.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Mia Numminen, projektitalouspäällikkö, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö PL 1540 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. Hösthälsningar, Johanna Nyberg kute5_44-52.indd 47 2.10.2020 11.17. 040 745 6957 anna.tienvieri@hel.fi Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Projektipäällikkö Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö Maankäyttöja kaupunkirakenne PL 58214, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI puh. Hoppas ingen tror att föreningen bara belönar stora projekt som det bara finns resurser till i större kommuner. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. De vinnande bidragen har presenterat sina projekt under höstens kommunaltekniska seminariedag. en digital guide för stadsväxter utarbetat av Helsingfors stad. Bland vinnarna fast tex. Du hittar publikationen på adressen www.katu2020.fi och där finns texter och anvisningar skrivna av experter inom branschen. 47 Kuntatekniikka 5/2020 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh
Pienten putkien sukitusja pinnoitus on Suomessa sekä maailmalla kasvava toiminta-alue. Työn tuloksena syntyi oheinen ’iso kuva’, joka on toiminut ohjenuorana ohjeistustyön käynnistämisessä. Ohjeessa esitetään, mitä tietoa vesihuoltoverkoston Kuntotutkimusjaoksen kuulumisia elinkaaren eri vaiheissa tulisi dokumentoida. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. 48 5/2020 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timokyntaja@outlook.com Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Matti Ojala, FiSTT kuntotutkimusjaos, matti.ojala.consulting@gmail.com Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen. Aamupäivän hinta on 60 € + alv. Aamupäivällä käsitellään asioita, jotka on tarkoitettu myös vesihuoltolaitosten ja konsulttien kuvaustuloksia käsitteleville henkilöille. Lisätiedot: tuija.laakso@ramboll.fi Viemäreiden kunnon tutkiminen -ohjeen laatiminen on puolestaan käynnistynyt syyskuussa. Ohjeistuksen tarkoituksena on tukea verkostojen dokumentointia ja mittausta, yhdenmukaistaa näihin liittyviä käytäntöjä ja helpottaa töiden tilausta ja toteutusta. Laadittava ohje koskee visuaalisesti viettoviemäreistä tehtävien tutkimusten tekemistä. Jaoksen kokoukset tullaan järjestämään virtuaalisesti (Teams, Skype, Zoom tai vastaava) ajansäästön ja tasavertaisuuden vuoksi. Kokouksiin pääsee osallistumaan kätevästi joka puolelta Suomea. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } FiSTT järjestää Teams -yhteyden kautta putkistokuvaajakoulutuksen koulutuspäivien ollessa joko 18.11., 24.11. Lisätiedot: matti.ojala@sujutek.fi Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos aloittaa toimintaansa FiSTTin, ”Kiinteistön sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos” kutsuu alan toimijat jaoksen toimintaan mukaan. Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. Ilmoittautuminen info@ fistt.net 13.11.20 mennessä. loppukoe sekä näytetöiden arviointi. Suomi on maailman kärkimaa osaamisessa, koulutuksessa ja alan tekniikan sekä tuotteiden kehittämisessä. Koulutuspäivän hinta on 360 € + alv sis. Projektin rahoittajia ovat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Sujutek Oy, suuri joukko vesihuoltolaitoksia, Kamtek Oy, SewCon Kuikka Oy sekä FiSTT. ISTT:n kansainvälinen konferenssi Helsingissä 2022 ISTT on myöntänyt FiSTT:lle vuoden 2022 International NoDig konferenssin järjestämisen Helsingissä. Pertti Leppänen kute5_44-52.indd 48 2.10.2020 11.17. Vesihuoltoverkostojen tarkemittausja dokumentointiohjeen luonnos tulee kommentoitavaksi marraskuussa. Tavoite on, että FiSTTin Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaoksen toimintaan ilmoittautuu mukaan 30 kiinnostunutta urakoitsija-, suunnittelija-, laite/kalustotoimittajaa. tai 26.11.20. Ohjeessa esitellään eri menetelmät, niiden soveltuvuus, työohjeita, laatuvaatimukset sekä tutkimustulosten raportointi ja hyödyntäminen. FiSTT:in kuntotutkimusjaos on aktivoinut vesihuoltoalaa pohtimaan vesihuoltoverkostojen elinkaaren aikaista tutkimustoimintaa ja siihen liittyviä ohjeistustarpeita
Olemmekin yhdessä lukuisien muiden eurooppalaisten maiden kanssa rakentamassa oppimisalustaa/ kurssia kaivamattomilla tekniikoille, jolla voimme tarjota koulutusta lukioille, tutkijakouluille ja korkeakouluille sekä yliopistoille. Pertti: Vesihuoltoverkostojen rakentamiseen ja saneeraamiseen liittyvät kaivamattomat menetelmät ovat tärkeitä työkaluja Suomen vesihuollon investointitarpeiden ja saneerausvelan ratkaisemisessa nyt ja tulevaisuudessa. Ikääntyvä infrastruktuuri on Suomen vesihuollon merkittävin tulevaisuuden haaste, jonka ratkaisemiseksi pystymme yhdessä tekemään paljon töitä. 49 Kuntatekniikka 5/2020 Tämä on merkittävä huomionosoitus Suomelle ja mahdollisuus suomalaisille urakoitsijoilla, laitetoimittajille, suunnittelijoille tuoda esille osaamistaan pienten putkien saneerauksessa ja kunnossapidossa. FiSTT osana kansainvälistä kaivamattoman tekniikan katto-organisaatiota (International Society of Trenchless Technology, ISTT) on toimija, joka vie aktiivisesti tätä itselleni merkityksellistä asiaa eteenpäin. . Liittymismaksu on 350 € ja vuosimaksu 380 €. FiSTT: Miten kaivamaton tekniikka näkyy omassa työssäsi. Oletettavaa on, että sama kehitys tulee jatkumaan ja että kaivamattomia menetelmiä tullaan hyödyntämään lähivuosina yhä enemmän. Tapahtuma on ikkuna kansainvälisille markkinoille Uudet FiSTT jäsenet voivat hakea mukaan jaoksen toimintaan täyttämällä jäsenhakemuslomake FiSTT:in sivuilta https://www.fistt.net/liity-jaseneksi/ . Olemme toimija, joka uskaltaa tehdä myös rohkeita ratkaisuja ja asettaa kunnianhimoisia tavoitteita nostaen näin oman toimintamme ja koko toimialan rimaa. Tavoite on, että FiSTT:in Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaoksen toimintaan ilmoittautuu mukaan 50 kiinnostunutta urakoitsija-, suunnittelija-, laite/ kalustotoimittajaa. Tänä vuonna tehty vuosimaksusuoritus kattaa myös 2021 maksun. FiSTT: Miten näet kaivamattoman tekniikan käytön kehittyvän Suomessa lähivuosina, mitkä ovat suurimmat haasteet. Lisätietoja riitta.virtanen@re4m.fi ja FiSTT:in puheenjohtaja timokyntaja@ outlook.com FiSTTin toimihenkilöiden esittely jatkuu FiSTTin toisena varapuheenjohtajana toimii nyt toista vuotta ryhmäpäällikkö Pertti Leppänen Sitowiseltä. Olen toiminut vesihuoltosektorilla asiantuntijayrityksessä ja tilaajaorganisaatioissa yli 10 vuoden ajan. Seuraava FiSTT:in hallituksen kokous on 20.10.2020. Pertti: Kaivamattomien tekniikoiden käyttö on kehittynyt Suomessa merkittävästi ja tänäkin vuonna on otettu merkittäviä askeleita uuden tekniikan rantautumisessa Suomeen. FiSTT: Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet Pertti: Olen Sitowisen vesihuoltosuunnitteluun erikoistuneen asiantuntijaryhmän ryhmäpäällikkö. Kysellään Pertiltä kuulumisia. Pertti: Kaivamattomaan tekniikkaan liittyvä koulutus ja osaaminen ovat äärimmäisen tärkeitä alan kehittymisen, eri tekniikoiden käytön lisääntymisen ja lopputuotteen laadun sekä alan tulevaisuuden ammattilaisten riittävyyden näkökulmasta. Kokemusta olen kartuttanut monipuolisista vesihuollon asiantuntijatehtävistä projektipäällikkönä, suunnittelijana, rakennuttajana ja valvojana sekä turvallisuuskoordinaattorina. FiSTT:in hallitus käsittelee ja hyväksyy hakemukset. FiSTT: Miksi lähdit mukaan FiSTTin toimintaan. Haluan omalla panoksellani olla tukemassa FiSTT:n toimintaa ja sitä kautta alan kehittymistä. Kyse on siis Suomen vesihuoltosektorin kannalta todella tärkeästä asiasta, jota haluan olla kehittämässä. FiSTT: Hyvää ja menestyksellistä loppuvuotta! FiSTT:in jäseneksi kannattaa liittyä! Jäsenenä:saat vinkkejä ja tietoa omaan no-dig työhösivoi vaikuttaa toimintaan ja kehittää sitä voit osallistua muiden jäsenten kanssa asiantuntevaan jaostoimintaan voit verkostoitua alan ammattilaisten kanssa FiSTT on esillä myös: Facebook[hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] www.fistt.net kute5_44-52.indd 49 2.10.2020 11.17. Koemme, että pystymme kaivamattomia tekniikoita hyödyntäen luomaan ympäristöjä säästäviä ratkaisuja ja näin kehittämään hyvinvoivaa elinympäristöämme. Pertti: Vastuullisuus on yksi yrityksemme strategian kulmakivistä ja osana jokapäiväistä työtä ja päätöksentekoa. Kaivamattomien tekniikoiden käyttö linkittyy luontaisesti meidän yrityksemme vastuullisuusvisioomme ja teemmekin päivittäin töitä kaivamattomien tekniikoiden parissa yhdessä asiakkaidemme kanssa. FiSTT: Minkälaisia asioita haluaisit FiSTTin vievän eteenpäin kaivamattoman tekniikan saralla. Sen vuoksi koenkin äärimmäisen tärkeänä, että FiSTT panostaa voimakkaasti myös alan koulutukseen ja tiedon jakamiseen. Ryhmämme on osa yli 1700 henkilön asiantuntijaorganisaatiota, joka tarjoaa asiakkailleen kaikki hyvinvoivan elinympäristön suunnittelu-, asiantuntijaja digitaaliset palvelut saman katon alta
50 5/2020 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/ tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } Huoltomestarin koulutus ja tutkinto (HMT)TM 29.10.2020–10.2.2021 Helsinki kiinko.fi SmartINFRA2020 15.10.2020 Verkkotapahtuma smartinfra.fi Lean ja digitalisaatio rakentamisen prosesseissa 14.10.-9.12.2020 Helsinki/Espoo aaltopro.fi SmartINFRA2020 15.10.2020 Verkkotapahtuma smartinfra.fi Valtiontuet ja elinkeinopolitiikka kunnassa 21.10.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Talotekniikka rakennuttamisessa 21.-22.10.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Vesimittarien etäluenta -verkkokoulutus 28.10.2020 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Huoltomestarin koulutus ja tutkinto (HMT)TM 29.10.2020 10.2.2021 Helsinki kiinko.fi Mikä lupa verkkokoulutussarja: osa 2: maa-aineslupa tietoisku 1.-30.11.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Nova Schola -konferenssi 2020 4.-5.11.2020 Helsinki + striimaus koulutus.fcg.fi Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 25.-26.11.2020 Webinaari vvy.fi Muutoksenhaku teknisellä toimialalla 3.11.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Nova Schola -konferenssi 2020 4.-5.11.2020 Helsinki + striimaus koulutus.fcg.fi Rakennusvalvontapäivät 4.-5.11.2020 Tampere koulutus.fcg.fi Maankäyttösopimuksen käyttö ja sopimusprosessi 5.11.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Teknisen toimen hankinnat 5.11.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Maankäyttösopimuksen juridiset perusteet 6.11.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Liikennejärjestelmätyökoulutusohjelma 9.11.2020 7.5.2021 Helsinki aaltopro.fi kute5_44-52.indd 50 2.10.2020 11.17
{ Palveluhakemisto } SERTIFIOITU URAKOITSIJA ON VARMA VALINTA Lisätietoja: www.seti.. Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kaavoituksen peruskoulutus prosessi, sisältö ja toteutus: jakso 1 10.-12.11.2020 webinaari koulutus.fcg.fi Jätelautakuntien neuvottelupäivät 11.-12.11.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistörekisterin hoidon koulutuspäivä 18.-19.11.2020 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Ympäristörakentamisen laadunvarmistus jakeluasemilla 24.-25.11.2020 Tampere koulutus.fcg.fi Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 25.-26.11.2020 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Mittaustekniikan koulutuspäivät 25.-26.11.2020 Helsinki koulutus.fcg.fi Taloushallinnon ja lainsäädännön ajankohtaispäivä 3.12.2020 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Teknisen johdon päivät 3.-4.12.2020 Webinaari koulutus.fcg.fi Vesityökorttikoulutus/ Talousvesihygieeninen osaamistestaus 8.12.2020 Helsinki vvy.etapahtuma.fi Ympäristönsuojelun peruskurssi 8.-10.12.2020 webinaari koulutus.fcg.fi kute5_44-52.indd 51 2.10.2020 11.17. Huomio hankinnassa Turvaurakoitsijan (FINAS S041) TU-serti?kaatti Talotekniikkaurakoitsijan TT-serti?kaatti (sähkö, RAU, TU ja/tai LVI, FINAS S041) Teleurakoitsijan AT-hyväksyntä Valokaapeliurakoitsijan OL-hyväksyntä Automaatiourakoitsijan RAU-hyväksyntä Lämpökuvausyrityksen LK-hyväksyntä SETI:n urakoitsijarekisteri osoitteessa https://setipro.seti.
Tapahtuman päätemoja ovat Älyrakentaminen, Kaupunki-Infra, Vesihuolto sekä Kiertotalous. Tapahtuman järjestää SmartINFRA 2020 kute5_44-52.indd 52 2.10.2020 11.17. Päivän aikana kuulemme asiantuntijoiden puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista, tutustumme näytteilleasettajien tarjoamiin palveluihin sekä tuoteuutuuksiin kiinnostavien case-esimerkkien avulla. Ilmoittaudu nyt mukaan osoitteessa smartinfra.fi Verkossa pidettävä SmartINFRA2020 kokoaa 15.10.2020 yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat