4/2023 { Kolumni } Tuomo Kärnä: Tuulivoima – uskallan sanoa sen ääneen Kuinka kuroa korjausvelkaa. Vaasan palkittu kävelykatu Energiaa auringosta KESTÄVÄ KEHITYS kute4_1.indd 1 22.8.2023 10.30
...................................................40 Suomen kuntatekniikan yhdistys….. ..............................................23 Voisiko vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnoissa sallia?……. ................44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…….48 Pääkirjoitus………... .......................................10 Jyväskylän ahdas keskusta remontissa.…... ............................................5 Kolumni: Tuulivoima – uskallan sanoa sen ääneen ………... 30 { Rakentaminen } { ICT } { Kierrätys } { Ilmastoviisaus } { Korjausrakentaminen } { Energia } { Ilmastonmuutos } { Kaupunkisuunnittelu } K uv a: Ju ha -P ek ka H uo ta ri Kunnat voivat hillitä ilmastonmuutosta kaavoituksen, infran ja liikkumisen keinoin. ..........................................21 Rantoja rumentavien hylkyjen kohtaloa selvitellään……... ................................................17 Pääsuunnittelijan rooli korostuu rakennushankkeissa……… ...............................14 Kestävä kehitys vaatii muutoksia taajamissa…... ..............................................6 Vaasa toteutti kävelykeskustan mutkikkaan laajennuksen ………... ..................................................18 ProDigial-pilotti tähtää tuottavuuden tehostamiseen…….. .......................................30 Aurinkopaneelit kohentavat rakennusten energiatehokkuutta………... .............................50 Palveluhakemisto………... ....................................26 Kunnilla useita keinoja ilmastonmuutoksen torjumisessa………….. 2 Maanalaista putkiverkostoa voi kunnostaa kaivamatta………... ................................38 Rakennusvirhepankki opettaa kantapään kautta…………. .................................................22 Tapahtumakalenteri………... elokuuta 4/2023 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ..............................34 Ranskan ydinvoimaloiden kiertovesiputkissa korroosiovaurioita…………. .................................51 4/2023 Kuntatekniikka 30. .....................................24 Muistomerkki suljettiin – kaiteen rako sentin liian suuri……….. { Infra } { Kaavoitus } { Rakennusvalvonta } kute4_2-3.indd 2 22.8.2023 10.35
26 KKuntatekniikka.fi s. Kävelykeskustan laajennus ei ollut ihan helppo nakki. kute4_2-3.indd 3 22.8.2023 10.35. 10 s. 3 Kuntatekniikka 4/2023 s. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n K uv a: Ta pi o M ai ni o Rakennusmääräykset koskevat myös taideteoksia, joiden päälle voi kiivetä. Vaasa palkittiin Kuntatekniikan Saavutuksella. 6 • Uusi hallitus poisti kunnilta velvoitteen ilmastosuunnitelmaan – avustukset poistettu jo ensi vuodelta • Viitasaari otti käyttöön sähköisen tavarapyörän puistotöitä varten • Lahden kaupunki tekee yhteistyötä, jotta uudenlaista kuljetusjärjestelmää päästäisiin kokeilemaan – Tavoitteena on saada ilmakiskoradasta lisää puhtia liikenteeseen Putki-infraa voi kunnostaa kustannustehokkaasti kaivamattomilla tekniikoilla
Maxpo on vuoden tärkein kohtaamispaikka, kun kyse on hankinnoista tai maansiirtokoneiden uutuuksista. Mediayhteistyössä: MISSÄ TYÖ, SIELL Ä KONE Maxpossa kohtaavat konealan ammattilaiset kaikissa kokoluokissa. Rekisteröidy veloituksetta: maxpo.fi Maarakennusja ympäristönhoitokoneiden suurtapahtuma Hyvinkään lentokenttä 31.8.–2.9.2023 Avoinna: to–pe klo 9–17, la klo 9–16 kute4_4.indd 4 22.8.2023 10.30. Huom! Turvallissuussyistä muut koirat kuin opaskoirat eivät voi tulla näyttelyalueelle. Pysäköinti on maksuton: Laita navigaattoriin Pohjoinen kehätie 493 ja seuraa Maxpo-opasteita parkkialueelle
• 5/23 25.10. P.S. Seuraavaksi puhutaan jo vedyn esiinmarssista. Toivottelemme Markku Ventolle erinomaisia eläkepäiviä ansiokkaan uran päätteeksi. Monessa kunnassa oltiin ihmeissään, kun uusi hallitus päätti perua viime hallituskaudella asetetun velvoitteen laatia ilmastosuunnitelma. Hienojen julistusten lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Uusi ilmastolaki tuli voimaan vasta viime vuoden lokakuussa, joten suunnanmuutos oli poikkeuksellisen nopea. Vaasan palkittu kävelykatu Energiaa auringosta KESTÄVÄ KEHITYS kute4_1.indd 1 21.8.2023 13.35 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. Toivon sinulta palautetta ja kehitysehdotuksia, miten voisimme viedä Kuntatekniikkaa kohti tulevaa niin, että koet saavasi apua ja uusia näkökulmia arkeesi. Vedyn luomasta energiavallankumouksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. 27.11. 10.10. Ilmastosuunnitelmien tukemiseen oli varattu vuosittain 2,6 miljoonaa euroa, joten valtiontalouden näkökulmasta kyse oli taskurahoista. Toisaalta rankkasateet ja sään ääri-ilmiöt voivat pistää esimerkiksi viemäriverkoston ajoittain koville. Siirtymä fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvia on kiihtynyt vauhdilla. Ilmastotoimiin liittyy oleellisena osana energiamurros. Jos Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on jotain myönteistä seurannut, niin se on suuri eurooppalainen energiaherääminen. Valitettavasti näin nopea suunnanmuutos haiskahtaa ideologiselta, ei taloudelliselta. Ympäristöministeriö oli jo myöntänyt monelle kunnalle avustuksia suunnitelman valmisteluun. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 4/2023 { Pääkirjoitus } 4/2023 { Kolumni } Tuomo Kärnä: Tuulivoima – uskallan sanoa sen ääneen Kuinka kuroa korjausvelkaa. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. Kuntalaisten näkökulmasta ilmastotyössä on vain yksi oikea suunta: entistä kestävämmät rakennus-, infraja energiaratkaisut. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Kuivuus ja kuumuus vaivaavat entistä enemmän varsinkin kesällä. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 5 I lmastonmuutos on jo pitkään ollut ilmiö, jonka vaikutuksista suuressa kuvassa on turha kinastella. Sään ilmiöt lisääntyvät arjessamme. Kivirakenteet eivät nimittäin imeytä lisääntyviä vesisateita. Toivottavasti kunnissa monin paikoin erinomaisesti vauhdissa oleva ilmastotyö ei tällaisista valtakunnan politiikan pyörrevirtauksista hetkahda. Olisiko nyt sen aika. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Jarkko Ambrusin K uv a: Pa si Ti ito la Ilmastotyössä on vain yksi oikea suunta kute4_5.indd 5 22.8.2023 10.29. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Puiden ja ylipäätään kasvillisuuden merkitys korostuu jatkossa. Kaupungeilla ja kunnilla on iso rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä vaikuttaa sekä nykyisen rakennuskannan ja kuntatekniikan ylläpitoon että uusien rakennusten ja alueiden suunnitteluun. Esimerkiksi tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä ennätystahtia. Me Kuntatekniikassa katsomme myös kestävästi tulevaisuuteen. Itse aloitan päätoimittajana ja KL-Kustannuksen toimitusjohtajana nöyrin mielin. Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. Swecon arkkitehtuurija kaupunkisuunnittelusta vastaava johtaja Jenni Lautso toteaa haastattelussamme, että kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden haasteet liittyvät kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään. Muun muassa kaavoituksella, tiiviillä kaupunkirakenteella ja uudisja korjausrakentamisella voidaan luoda entistä hiilineutraalimpia ja kestävämpiä taajamia ja haja-asutusalueita. Uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu ilmastopolitiikan tavoitteeksi päästöjä vähentävien ja hiiltä talteenottavien teknisten ratkaisujen kehittäminen teollisuudessa ja energiantuotannossa
Alan tilaisuuksissa puhuttiin volyymien räjähtävästä kasvusta, joka ei ole vielä toteutunut. Rapistuva vesihuoltoverkosto on maan alla tikittävä aikapommi, jonka purkamiseen on fiksuja kaivamattomia menetelmiä. 1980-luvun loppupuolella urakoitiin jo ensimmäiset paneloinnit. Saneerauksen laiminlyömisestä olemme jo nähneet esimerkkejä, kuten tämänkin lehden aiemmissa numeroissa käsiteltyjä putkirikkoja. Jo 1980 luvun loppupuolella puhuttiin maanalaisesta tikittävästä aikapommista, kun rapistuva putkiverkostomme hajoaa käsiin. Tämän tekniikan käyttö jatkui aina 2000 luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle asti. Meillä tämä tarkoitti aluksi lähinnä pitkäsujuttamista PE-putkea vanhan putken sisään viemäreissä. Ensimmäinen oma kokemukseni oli Naantalissa vuonna 1982 suoritettu viemäreiden saneerausurakka. Samoihin aikoihin tehtiin ensimmäisiä sukkasujutuksia. 6 4/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Teksti ja kuvat: Jari Kaukonen 1970 –1980-lukujen taitteessa alkoi Suomessakin syntyä keskustelua vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeen kasvusta ja kaivamattomien tekniikoiden hyödyntämismahdollisuudesta niitä saneerattaessa. kute4_6-9.indd 6 22.8.2023 10.33. Maailmalla oli jo tehty ensimmäisiä tällaisia toimenpiteitä. 1980-puolivälissä oli havahduttu metallisten vesijohtoputkien saneeraustarpeeseen, ja aloitimme niiden sisäpuolisen sementtilaastivuorauksen. Aivan ensimmäinen taisi olla Helsingissä ranskalainen Coperflex-sukkasujutus, jota seurasivat Norjalaisen Olimbin suorittamat Insituform-sukkasujutukset useissa kohteissa. Viemäreiden osalta yleistyi pitkäsujutuksen sijaan pätkäsujutus. Kaapelin veto kaivamattomilla menetelmillä puun alitse olisi varmasti ollut fiksumpi ratkaisu. Jonkin aikaa meilläkin pyrittiin valmistamaan omaa sukkaa, mutta sen tarina ei ollut kovin ruusuinen eikä pitkä. Alan Grand Old Man Jari Kaukonen esittelee tekniikkaa. Siinä vanhaan viemäriin sujutettiin ensin PE-putki, ja sen jälkeen hauPutkiverkostoja saneerataan rakenteita avaamatta SUKKELA SUJUTUS rastuneista betonikaivoista kaivettiin pois kartiot ja sisään asennettiin Karhulan kartonkitehtaalta hankittu pahvimuotti. Muotin ja vanhan kaivon väli raudoitettiin ja valettiin betonilla, jonka jälkeen saneeratun kaivon päälle asennettiin uusi kartio
Koska niitä saneerattaessa liitokset pitää yleensä kaivaa auki, samasta kaivannosta on helppo sujuttaa myös tonttijohdon osuus. K uv a: FS TT Suuntaporaamalla tehty risteyksen alitus liikennettä häiritsemättä. Eivätkä ammattilaisetkaan tahdo aina ymmärtää, miten infraomaisuudestamme on pidettävä huolta, jotta edellä kuvatut mukavuudet toteutuvat häiriöttä. Olen ollut mukana SFS:n toiminnassa mm. Meillä ei liene tehty yhtä yksityiskohtaista laskelmaa kuin esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Kas kummaa, ja menetelmä muuttuikin poraamiseksi! Putkiremontit sukkasillaan Myös rakennuskannan ikääntyessä tuli tarvetta alkaa uusia tekniikkaa ainakin verkostojen osalta. Tonttijohdoissa saneeraustavat ovat verrattavissa kunnallisteknisen verkoston saneeraustapoihin, kun taas kiinteistön sisäpuolelle on kehitetty hieman erilaisia ratkaisuja. kute4_6-9.indd 7 22.8.2023 10.33. Sitä varten ei sitten tarvitse tulla kaivamaan muutaman vuoden kuluttua uudelleen. Sama koskee vesijohtoja. Viemäreiden sisäpuolisesta korjaamisesta voidaan olla oikeasti ylpeitä, sillä maamme toimijat tunnetaan globaalistikin omista keksinnöistään niin tuotteiden kuin laitteidenkin saralla. Näissä maissa verkosto on paljon lähempänä maanpintaa kuin meillä, mutta heidän laskelmansa osoittavat kaivamattomien menetelmien tulevan pääsääntöisesti edullisemmaksi kuin auki kaivettuna. Kadun poikki vai ali. Usein hoettu sanonta poissa näkyvistä, poissa mielestä toteutuu karun konkreettisesti verkostojen osalta. Kun kadulla sijaitsevaa päälinjaa saneerataan, kiinteistöjen omistamat tonttijohdot pitäisi yleensä saneerata samalla kertaa. Sen sijaan meillä halutaan ensisijaisesti kaivaa auki, ja jos se osoittautuu hankalaksi, sitten aletaan pohtia kaivamattomia menetelmiä. Ensin Ruotsissa ja heti perään Suomessa kiinteistöjen viemäreihin alettiin kehittää sukkasujutuksia ja pinnoituksia. Pidämme helposti itsestään selvyytenä, että vesihanasta tulee juomakelpoista vettä ja ylimääräinen häipyy jonnekin poistoputkesta. Kun perinteisen putkisaneerauksen kalleus havaittiin, kiinteistöihin alettiin kehittää menetelmiä, joita oli toteutettu jo vesihuoltolaitosten verkostoissa. Verkostojen omistajat kaivavat auki katuja ja teitä, vaikka usein kaivamattomat menetelmät olisivat ympäristökelpoisimpia ja myös edullisimpia. Poraamalla ei tarvitse vastata. Kun olin asiantuntijana Ympäristöministeriön johtamassa SFS-käsikirjan 101 Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät laatimisessa, sielläkin tahtoi unohtua tonttijohtojen ottaminen mukaan. Ohjeistin tieisäntää vaatimaan porausta alituksen tekemiseksi. Miksi tienja kadunpitäjät eivät vaadi kaivamattomien menetelmien käyttöä tiukemmin, vaan sallivat verkostorakentajien kaivaa väylien poikki, mikä aiheuttaa aina epäjatkuvuuskohdan. Muutoin viemäreiden vuodot vain siirtyvät tonttijohtoihin, ja saneerauksen hyöty jää suunniteltua pienemmäksi. Sanoin, että vastatkoon auki kaivaja alituskohdan pinnan epätasaisuuden korjaamisesta kymmenen vuotta. Eipä tule useinkaan ajateltua, mitä kaikkea elämäämme helpottava tekniikka sisältää. laatimassa omaisuudenhallinnan standardeja eli niin sanottua 55000-sarjaa, joka on valitettavasti jäänyt melko tuntemattomaksi muille paitsi energiayhtiöille. Oman mökkitieni kohdalla energiayhtiö pyysi lupaa asentaa ilmajohdot maahan ja haki tien alituslupaa. Näitä laskelmia löytyy alan kirjallisuudesta monesta eri maasta. Suosittelen siihen perehtymistä kaikille omaisuudenhallinnan parissa työskenteleville. Saneerausinvestointi on edullisempi vaihtoehto verkoston elinkaaren kannalta kuin räjähtäneen verkoston uudelleen rakentaminen. Tonttijohto väliinputoaja Tonttijohto, joka yhdistää kiinteistöjen sisäpuolisen verkoston kunnalliseen verkostoon, on usein unholaan jäävä osuus vesihuoltoa. Energiayhtiö oli sitä mieltä, että heidän aliurakoitsijansa valitsevat menetelmänsä itsepäisesti. Totesin, että onpa heikko tilaaja ja valvoja. Pistorasiasta saamme energiaa, ja tietokone välittää helposti tietoa vaikka maailman toiselle puolelle. 7 Kuntatekniikka 4/2023 Omaisuus piilossa Maanalainen inframme on usein unohdettu, kun se on saatu peitettyä. Myös kiinteistöjen vesijohtoihin toivotaan kehitettävän vielä rakenteita rikkomattomia menetelmiä, joita olen jo maailmalla joitakin nähnyt
Kuitenkin viime aikoina ylivoimaaisesti nopeimmin kasvanut kaivamaton menetelmä uudisraketamisessa on suuntaporaus sillä sen erinomaisuus on vihdoin oivallettu. On se toki yleistynyt menetelmä maailmallakin. Siksi suunnitelmakin on usein kovin yleispiirteinen. Nämä hankitaan ilman syventymistä itse kohteeseen, koska tehtäviä on niin paljon. Hanki edes konsultti Meillä tilaajat hankkivat yleensä ensin suunnittelijan ja sen jälkeen urakoitsijan suorittamaan kaivamattoman verkostosaneerauksen tai asennuksen. Itse asiassa suunnittelua ei siis ole tehty lainkaan. Kaivamattomat menetelmät vaativat erikoisosaamista. Sitten kun urakoitsijan kanssa solmitaan kokonaishintainen urakkasopimus, tilaaja joutuu maksamaan kaikki ongelmista aiheutuneet kustannukset, koska suunnitelma-asiakirjoissa ei ole mainittu mistään yksityiskohdista. Silloin tilaaja ei voi saada suunnittelijalta apua kaivamattomien Investointitarpeen kasvuennusteet. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 Usein suunnittelun osalta puhutaan vain menetelmän valinnasta, jolloin suunnittelu on suoraan sanottuna jäänyt tekemättä. Laitteita on kehitetty paljon, ja laitevalmistajia on ympäri maapalloa. Puitesopimuskuppaniksi valikoituu tällä menettelyllä suuria yleiskonsulttitaloja. Tilaajat perustelivat meidän maaperäämme sellaiseksi, että täällä on pakko aina kaivaa auki. Tämä on tilaajan laiminlyönti, koska hän on jättänyt tilaamatta/ tekemättä yksityiskohtaisen suunnitelman. Kun hankintaan ei panosteta enempää, lopputuloksen ei voida olettaa olevan paras mahdollinen. Niistä suuntaporausmenetelmä kehitettiin jo 50 vuotta sitten. Seuraavaksi uskoisin meillä yleistyvän mikrotunneloinnin, jota on tähän mennessä käytetty vasta yhdessä kohteessa. Meillä niihin ei tahdottu millään uskoa. Mikrotunnelointi tuloillaan Kaivamattomat uudisrakentamismenetelmät alkoivat kehittyä samoihin aikoihin kuin kaivamattomat saneerausmenetelmät. Lähde Kuulas ym. Hankintaan pitäisi panostaa vaikkapa ottamalla avuksi hankintakonsultti, jolloin voidaan käyttää myös kehittyneempiä hankintatapoja. Suunnittelu ennen urakkasopimusta Olen puhunut jo parikymmentä vuotta, että suurin osa kaivamattomien menetelmien projekteista hankitaan vääränlaisella sopimuksella. Suunnittelua ei tehdä täsmällisesti, vaan siinä mainitaan käytettävä menetelmä. 2020. 8 4/2023 Kuntatekniikka { Korjausrakentaminen } Myös tämä käsikirja ja sen standardit ovat aivan liian vähäisessä käytössä. Eri tarkoituksiin on kehitetty erilaisia porausmenetelmiä. kute4_6-9.indd 8 22.8.2023 10.33. Suunnittelu taidetaan useimmiten ostaa puitesopimuskumppaneilta, joita ei ole kilpailutettu kaivamattoman menetelmän osaamisen näkökulmasta. Ei ole aikaa perehtyä kunnolla vaan heitetään hankintailmoitus Hilmaan ja katsotaan mitä saadaan
On toivottava, että omaisuudenhaltijat ja kunnossapitäjät ymmärtävät, että ajoissa tehty saneerausinvestointi on edullisempi vaihtoehto verkoston elinkaaren kannalta kuin räjähtäneen verkoston uudelleen rakentaminen. FiSTT:n aktiivisuudesta kertoo muun muassa se, että saimme Helsinkiin kansainvälisen konferenssin ja näyttelyn viime vuoden syksyllä. Yhdistykseen kuuluu monia eturivin toimijoita kaivamattoman tekniikan alalta, joten jokaisen tilaajan, konsultin, materiaalintuottajan ja urakoitsija kannattaa liittyä järjestöön saadakseen lisätietoa alan kehityksestä. Verkostojen osalta saneerausmäärien kasvun pitäisi olla 500 prosentin luokkaa. Tuolloin päätettiin perustaa Suomen Putkistosaneerausyhdistys eli PSY. Hän on toiminut alalla urakoitsijana, konsulttina ja puhujana vuodesta 1982 ja oli perustamassa PSY:tä ja FiSTT:tä. FiSTT Lappeenrannan konferenssin osallistujia tauolla vuonna 2018. Nykyään FiSTT on globaalisti noteerattu, aktiivinen, noin sadan jäsenen yhdistys. Lisäksi toivoisin, että yhä useampi laskisi elinkaarikustannuksia sekä toimintansa ympäristövaikutuksia, kun heidän hallinnoimaansa verkostoa ollaan uusimassa tai saneeraamassa. Konferenssin jälkeen perustettiin International Society for Trenchless Technology eli ISTT Lontoossa 1986. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös muutamia ulkomaalaisia muun muassa Japanista, USA:sta ja Saksasta. Päävastuu on alan tilaajilla! • Kirjoittaja on Kaukotek Oy:n toimitusjohtaja ja FiSTT:n entinen puheenjohtaja (2010– 2019). Näin saimme mukaan tilaajatahotkin. 9 Kuntatekniikka 4/2023 menetelmien detaljisuunnitteluun. Etualalla kansainvälisiä vieraita, taustalla kotimaisia. kute4_6-9.indd 9 22.8.2023 10.33. Usein suunnittelun osalta puhutaan vain menetelmän valinnasta, jolloin suunnittelu on suoraan sanottuna jäänyt tekemättä. Toimintaan koetettiin saada mukaan myös tilaajatahoja, mutta nämä kokivat yhdistyksen olevan enemmän urakoitsijoita, konsultteja ja materiaalintoimittajia varten. Valitettavasti meillä tahdotaan olla mustasukkaisia omasta työpanoksesta, eivätkä suunnittelutoimistot tahdo liittoutua keskenään. On täysin selvää, ettei noin äkilliseen kasvuun löydy toimijoita, joten tilaajien olisi pikaisesti ryhdyttävä kasvattamaan tilausmääriään. Sen lyhenne on englannista johdettu FiSTT. Suomen edustajat ISTT:n vuosikokouksessa Kapkaupungissa vuonna 2018. Senkin toteutimme perinteistä laajemmin kokonaisena trenchless week -tapahtumana. Täytyy toivoa, että toimintavarmuus säilyy hyvällä tasolla eikä sitä haitata turhilla auki kaivamisilla. yleissuunnittelutoimistojen kannattaisi hyödyntää alikonsulttinaan Ruotsin mallin mukaisesti. Verkostojen saneeraustarpeessa näyttäisi olevan jälleen merkittävää kasvua. FiSTT edistää kaivamatonta tekniikkaa Muutamat alan järjestöt pitivät vuonna 1985 Lontoossa konferenssin, jossa keskusteltiin kaivamattomien menetelmien kehittymisestä. Konferenssin päätössanojen yhteydessä todettiin olevan tarvetta perustaa alan yhdistys. Viime vuosina maahamme on onneksi syntynyt kaivamattomaan tekniikkaan erikoistunut suunnittelutalo, jota ns. Saneerauksessa viivyttely kostautuu Vesilaitosyhdistys on laatinut diagrammeja tulevaisuudesta. Päätimme perustaa vuonna 1999 Suomen kaivamattoman Tekniikan yhdistys ry:n ja liittää sen ISTT:n alaiseksi kansalliseksi yhdistykseksi Suomessa. Saimme joka puolelta maapalloa kiitosta, miten hyvin olimme onnistuneet järjestelyissä ja että kaikki toimi erinomaisesti. Suomessa muutamat urakoitsijat olivat kokoontuneet Tampereelle keskustelemaan vastaavasta aiheesta huhtikuussa 1993
Jalkakulkijoilla oli torilta asemalle kuljettaessa kolme suojatietä, joissa jalankulkijoiden liikennevalot olivat eri vaiheissa. pito olivat oma lukunsa. K uv a: Jo uk o K et o kute4_10-21.indd 10 22.8.2023 10.38. Haasteena oli myös esteettömyys ja erityisesti Jykevä, 6,5 metriä korkea Reimaritaideteos tervehtii Vaasaan saapuvia matkailijoita. Polkupyörille haluttiin pysäköintipaikka. Toteutushanke tiiviissä kaupunkikeskustassa oli tarkkaa palapelin työstämistä. Julkinen liikenne vaati omat järjestelynsä. Puisto, hulevedet ja sulanaVaasan kävelykeskusta parantaa kaupunkikuvaa HIDASTA LIIKKUMISTA Vaasan kävelykeskustan laajennus palkittiin kesällä Kuntatekniikan Saavutuksella. Lähtötilanteessa aseman edessä oli nelihaarainen liikennevaloristeys, jossa yksi kulma oli noin 40 astetta, ja Ratakatu taas kulki risteyksen läpi lähes suoraan. 10 4/2023 Kuntatekniikka { Infra } Teksti: Siri Gröndahl V aasan keskustaa haluttiin elävöittää kävelyalueella. Sen toteuttaminen vaati monen tekijän yhteensovittamista. Tavoitteena oli parantaa kävely-ympäristöä heikentämättä ajoneuvoliikenteen sujuvuutta. Autoille ja kevyelle liikenteelle piti järjestää erilliset tilat
Sen todettiin soveltuvan erinomaisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kohteeseen. Pohjoinen puoli puistikosta on varattu vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön, ja eteläpuoli on tehty pihakaduksi ja leveäksi jalkakäytäväksi. Asiakkaat ovat pikkuhiljaa löytäneet tallin, ja sillä on nyt yli 500 rekisteröitynyttä käyttäjää. Rankkasateiden yhteydessä katu tulvii. Majakoihin on nauhoitettu opaste liikenneympäristöstä ja oikeasta kulkusuunnasta. Cykloksen Flow-talli voitti laatupisteillä. Suunnitelmassa poistettiin kahdet liikennevalot, ja kävelykatu/pihakatu tuotiin näiden risteävien katujen yli materiaalivalinnoilla. Hulevesille isommat viemärit Aseman edustalla on havaittu hulevesiverkoston vajaamitoitus. Tallille haettiin poikkeaminen asemakaavasta, koska se sijaitsi osittain katuja osittain puistoalueella, jonne ei ollut osoitettu rakennusoikeutta. Pyörätallin paikaksi valikoitui lopulta Asemapuisto. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n kute4_10-21.indd 11 22.8.2023 10.38. Ongelmaksi on muodostunut se, että matkakeskuksen alueella maat ovat joko yksityisen omistuksessa tai valtion rata-aluetta. Sen taivutusvetolujuus on suurempi kuin kävelyalueilla käytetyllä kivellä. Nauhoitteet on tehty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nyt kuitenkin nähtiin tärkeäksi kehittää risteysjärjestelyjä. Eteläpuolelle on myös jätetty pysäköintipaikkoja sekä hotellin eteen linja-auton lastauspaikka. Joitakin puita piti kaataa. Uuden pyörätallin paikaksi valikoitui Asemanpuisto. Kävelykeskustaan valittiin laadukkaat materiaalit ja käytettiin samoja kivilajeja kuin aiemmallakin osuudella. Tallin käyttö on ilmaista, mutta sovelluksella halutaan tunnistaa käyttäjät väärinkäytösten tai ilkivallan varalta. Valinnassa huomioitiin kivien kestävyys ajoneuvojen kulkureiteillä, joissa käytettiin paksumpaa ja pienempää kiveä. Hotellien vuoksi linja-autojen kulkeminen Hovioikeudenpuistikolla ja siitä Rosteninkadulle piti myös mahdollistaa. Hanke pisteytettiin hinta-laatusuhteella. Turvallisuutta äänimajakoista Esteettömän reitin suunnittelussa mietittiin myös reitin viemistä Vaasanpuistikkoa pitkin, mutta tämä reitti nähtiin muuten rauhattomampana ja vaarallisempana ison liikennemäärän takia kuin nykyinen Hovioikeudenpuistikko. 11 Kuntatekniikka 4/2023 näkövammaisten kulkeminen, kun liikennevaloristeyksen poistamista tai muuttamista lähdettiin pohtimaan. Näistä molemmista kohdin oltiin poistamassa liikennevaloja. Pyörätalli mitoitettiin alkuvaiheessa 200 pyöräpaikalle, joka suunnittelun myötä väheni 156 tavalliseen paikkaan ja 4 tavarapyörän pysäköintipaikkaan. Konsultin esteettömyysasiantuntijalta tuli ehdotus äänimajakoiden käytöstä kiertoliittymän ja Pitkänkadun suojateiden kohdalla. Hulevesitulvaa oli järkevä hallita ja Kadun alta paljastui jopa yli sata vuotta vanhoja rakenteita. Kuntatekniikassa todettiin, että linja-autojen kääntymisestä voidaan luopua, Matkakeskuksen viitoitus pystytään hoitamaan eri reittiä. Kävelykadun liikennejärjestelyissä noudatettiin samaa periaatetta kuin jo rakennetulla kävelykeskustan alueella. Pyöräpysäköintiin haluttiin ratkaisu samassa hankkeessa kävelykadun jatkeen rakentamisen kanssa. Talli yritettiin sijoittaa niin, että puita säästyisi, mutta kovin lähelle rakennusta ei puita kuitenkaan pystytty jättämään. Äänimajakkaratkaisu hyväksyttiin kaupungin esteettömyyskoordinaattorilla. Poikkeamisen lisäksi haettiin rakennusvalvonnasta rakennuslupa. Kiertoliittymää oli suunniteltu tähän kohtaan jo aiemmin, mutta sen toteutus oli kaatunut linja-autojen kääntymiseen Asemakadulta Ratakadulle sekä näkövammaisten reitin turvaamiseen. Äänimajakoissa näkövammainen henkilö käynnistää tullessaan äänitoiminnon puhelimeen asennetulla MyMoveo-apilla. Tallia käytetään mobiilisovelluksella, jolla varataan paikka pyörälle ja avataan ovet. Jalankulkijoiden turvallisuus haluttiin taata korottamalla kyseiset risteysalueet ja suojatiet, ja lisäksi nopeudet rajoitettiin näissä kohdissa 20 kilometriin tunnissa. Pyörät pysäköidään talliin Vaasan matkakeskuksen pyöräpysäköinnille ei ole löytynyt sopivaa paikkaa, vaikka matkakeskuksen valmistumisesta on aikaa jo 15 vuotta. Rakennuslupavaiheessa käytiin keskustelua kaadettavista puista. Talli kilpailutettiin kokonaisurakkana, johon sisältyivät maanrakennustyöt, perustukset ja itse talli
12 4/2023 Kuntatekniikka { Infra } pienentää samalla kun katua kaivettiin auki. Kaupungin osuutta ovat ajorata, pysäköintipaikat, pyörätiet ja puistikon keskusta. Hulevesiviemäri padottaa alajuoksulla, mitä tulee tulevina vuosina korjata muiden hankkeiden yhteydessä. Paluuvesi sulattaa pinnat Jo rakennetulla torilla ja kävelykeskustan alueella on sulatusjärjestelmä, jonka toteutuksesta ja toiminnasta vastaa Torilämpö-osuuskunta. Sulatuksessa käytetään kaukolämmön paluuvettä. Hulevesien viivytys pienentää aseman edustalla tulvivia vesimääriä ja lyhentää tulvatilainteiden kestoa. Linjakuivatus toimii myös sulatusalueella lumen ja jään sulatusvesien johtamisessa paremmin kuin perinteiset hulevesikaivot. Teokselle saatiin Veljekset Gröndahlin säätiön avustus. Pohjanmaan museo järjesti yhdessä kuntatekniikan ja kaavoituksen edustajien kanssa suunnitSulatusputkistoa asennettiin 17 kilometrin verran. Kävelykadun alueelle valittiin hulevesien poistoon linjakuivatus, joka on esteetön ja kerää vedet lähellä niiden syntymistä. Puurivejä jatkettiin uusilla istutuksilla. Merellistä ilmettä taiteesta Kävelykeskustan alueella on panostettu julkiseen taiteeseen. Se suunniteltiin aseman puoleiseen päähän ottamaan vastaan Vaasaan tulevat matkustajat. Kadun alle päädyttiin laittamaan sisähalkaisijaltaan 1000 mm hulevesiviemäriä, jossa vesiä viivytetään tulvatilanteissa. Se poistaa kokonaan usein tapahtuvat pienet ja lyhyet tulvatilanteet. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n kute4_10-21.indd 12 22.8.2023 10.38. K uv a: M ik ae l M at ik ai ne n Avajaisissa oli kunnon häppeninkiä ja hyvä fiilis. Lopulta kaikki kiinteistöt lähtivät mukaan osuuskuntaan neuvotteluiden jälkeen. Vuoden 2011 hulevesitulvamallinnuksen mukaan tulvivan veden tilavuus on kerran kahdessa vuodessa toistuvassa sateessa 280 m3 ja tulvan kesto 1,5 tuntia. Osuuskuntaan kuuluvat kaupunki sekä katualueeseen rajoittuvat kiinteistöt, joiden vastuulla on lain mukaan jalkakäytävän kunnossaja puhtaanapito. Uuden alueen sulatuksessa lähdettiin toteuttamaan samaa periaatetta. Kiinteistöjen osuudeksi laskettiin jalkakäytävä heidän tonttinsa edessä risteykseen saakka. Myös uudelle alueelle oli varattu tila taideteokselle
Kävelykatu valmistui loppuvuodesta 2022, ja avajaisia vietettiin 9.12.2022. • Kirjoittaja toimii Vaasan kaupungin Kuntatekniikka-yksikön päällikkönä. Uusi kävelykatu ei syntynyt itsestään, vaan vaati suuren määrän käsipareja. Iso historiallinen torialue kuitenkin säilytettiin tapahtuma-alueena. Kävelykeskuksen laajennus valmistui joulukuussa 2022. Kävelykeskustan yleissuunnitelmaa on päivitetty vuosina 2021–2023, ja se hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa 14.6.2023. ”ranskalainen urakka”, jossa teokselle määriteltiin maksimikustannus 60 000 €. Jouluksi valmista Työmaalla vanhan ja uuden yhteensovittaminen sekä työmaan keskeinen sijainti aiheuttivat oman haasteensa. Terasseille varattiin tilaa. Aina kun uutta ja vanhaa liitetään yhteen, rakentaminen on käytännössä täyttä soveltamista. Vaasan kävelykeskusta palkittiin useilla kaupunkirakentamispalkinnoilla. Sen ympäristö laatoitettiin kotimaisella Baltic Brown -kivellä, jota kävelykadulla käytetään muutenkin. kute4_10-21.indd 13 22.8.2023 10.38. Toinen ajokaista on otettu kävelyn ja eteläpuolella pysäköinnin käyttöön. Vaasan saapuville junaja bussimatkustajille annetaan mahdollisuus siirtyä matkakeskuksesta suoraan korkeatasoiseen ja houkuttelevaan kävely-ympäristöön. Sen toteuttaminen sai Traficomilta valtion avustusta vuosina 2021 ja 2022. Läheisen Vaasan matkakeskuksen pyöräpysäköintiä on pohdittu ja pyritty parantamaan keskuksen valmistumisesta saakka, mutta tilanpuutteen vuoksi hyvää ratkaisua ei ole löytynyt sen omalta tontilta. Uusi vaihe kehittämisessä oli keskustan osayleiskaavan vahvistaminen vuonna 1995. Tarjoilu oli joulun aikaan glögiä ja piparia. Kadun pinnalle on puolestaan aseteltu 3 000 neliötä graniittilaattaa ja 160 000 noppakiveä. Kävelykadun alle on asennettu muun muassa 17 kilometriä sulanapitoputkistoa, jotka kiinnitettiin käsin 30 000 surrilangalla. Kilpailun voitti Jaakko Pernu teoksellaan Reimari. Yleissuunnitelman laati arkkitehtitoimisto Aitoaho-Viljanen. Avajaisiin saatiin hyvin mukaan paikalliset yrittäjät, ja ohjelmassa oli puheiden lisäksi musiikkiesitys, muotinäytös ja taideteoksen julkistaminen. Veistoksen esikuvana on vanhanmallinen merimerkki, länsiviitta. Kaava on tärkeä lähtökohta Vaasan keskustan ja kävelykeskustan jatkokehittämiselle. Kävelykeskustan yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2000. Paikalla järjestettiin myös minimessut, joissa oli esillä sähköpyöriä sekä kaupungin Mini-Lifti-yhteiskäyttöautot. Myös pyöräpysäköinnin kehittäminen alueella oli tärkeää. VAASAN kävelykeskustan laajentamisen tavoitteena oli antaa tilaa jalankulkijoille ja parantaa kaupunkikuvaa sekä ympäristön houkuttelevuutta kaupunkirakenteellisesti tärkeässä paikassa. • Vaasan kävelykeskustan ensimmäinen, punaisella merkitty vaihe sijoittuu torin ympäristöön. Hinnan piti kattaa koko teos lukuun ottamatta perustusta. Kävelykeskustan yleissuunnitelma koskee Hovioikeudenpuistikkoa asemalta rantaan ja Hovioikeuteen saakka. Välillä Raastuvankatu–Kirkkopuistikko tulee olemaan kesäkävelykatu jatkossa kuten tänä kesänä. Suunnitelmassa välillä Raastuvankatu–Rantakatu säilytettiin läpiajo molemmilla puolilla puistikkoa. 13 Kuntatekniikka 4/2023 Tilaa ja eloa keskustaan . Torinalaisen pysäköintilaitoksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1995. Metalli oksidoituu aikaa myöten kauniin syvän punaiseksi, ja samalla metallista tulee korroosionkestävä. Kävelykatua on kokeiltu kesäisin osalla Hovioikeudenpuistikkoa vuodesta 1988 lähtien. Kävelykeskusta laajennetaan vielä keltaiselle alueelle. Jo toteutettu väli Ratakatu–Raastuvankatu on pohjoispuolelta kävelykatu, jossa ajoneuvoliikenne on kielletty. Aiemmin tori toimi paikallisliikenteen linja-autojen päätepysäkkinä, ja osa torista oli varattu henkilöautojen pysäköintiin. Viimeksi valmistunut vaihe on merkitty oranssilla. Lopputuloksessa kivityömiesten ammattitaito tuli erittäin näkyväksi. Kadun alta paljastui jopa yli sata vuotta vanhoja rakenteita. Pysäköintilaitoksen toinen vaihe valmistui vuonna 2003 ja kävelykeskusta vuonna 2006. Länsiviitan punaista väriä toistaa punertavaksi hapettuva teräs. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2 863 000 €. Lisäksi työmaan läpi kulki päivittäin satoja, ellei tuhansia ihmisiä, joten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteutus veivät suuren osuuden työajasta. Kävelykeskustassa panostettiin laadukkaisiin materiaaleihin, taiteeseen ja pyöräpysäköintiin. Keskustan osayleiskaava 2040 sain lainvoiman kesällä 2019. Valaistu teräsveistos nousee katutasosta noin 6,5 metrin korkeuteen. telukilpailun, johon kutsuttiin kolme taitelijaa. Kävelykeskusta pitkä prosessi Kävelykeskustan lähtölaukaus ammuttiin vuonna 1980, kun kaupunginhallitus päätti autottomasta torista. Samalla toria pienennettiin tilallisesti kahdella lehmusrivillä. Kilpailu oli ns. Pyöräpysäköinnin kehittäminen parantaa myös kestävien matkaketjujen edellytyksiä
Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa arkkitehtisuunnitteluun vaikuttavat kolme merkittävintä toimijaa ovat tilaaja tai käyttäjä, rakennuttaja ja arkkitehti, Tikka tarkentaa. jan mukaan. { Kaupunkisuunnittelu } kute4_10-21.indd 14 22.8.2023 10.38. 14 4/2023 Kuntatekniikka Teksti: Risto Pesonen R akennushankkeiden uudet urakkamuodot ovat hajauttamassa suunnittelumaailmaa. Arkkitehtisuunnittelun rooli on menestyksen kannalta erityisen tärkeä, mutta yhteistyön sujuvuutta ei voida aliarvioida. Urakkamuotoja ei ole kehitetty vielä riittävästi eivätkä ne palvele parhaalla tavalla prosessin kaikkia osapuolia. Näin ainakin tekniikan tohtori Hannu Tikan väitöskirjaansa varten haastattelemien 40 pääsuunnitteliRakennushankkeissa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty TULOKSIA TIIMILLÄ Aalto-yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus valaisee rakennuttamisen monimutkaista himmeliä. Yhteydenpidon vaikeudet näkyvät erityisesti suunnittelijoiden työssä. – Pääsuunnittelijat pitivät hankkeen alkuvaiheita suunnittelussa erityisen tärkeinä, koska silloin määritellään hankkeiden arkkitehtoninen pääidea. Onnistuminen edellyttää tilaajan, rakennuttajan ja suunnittelijoiden tiivistä yhteispeliä. Jotta rakennushanke toteutuisi K uv aa ja : M ik a H ui sm an , Ar kk ite ht uu ri va lo ku va aj a Hannu Tikka pitää Amos Rexiä Helsingissä mainiona referenssinä, koska rakennuttajan ja rakennuttajakonsultin yhteistyö ja roolit olivat ensiarvoisen tärkeitä
– Hän voi hoitaa tiettyjä palaverikäytäntöjä, ohjata jotain suunnittelusektoria ja vastata esimerkiksi turvallisuuskoordinoinnista. Keskeisiksi asioiksi asuntotuotannossa ovat nousseet eri energiamuotojen käyttö ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Jos arkkitehti esittää liian kallista ja hienoa arkkitehtuuria, meidän tehtävä on ohjata suunnittelua, jotta edetään hankesuunnittelun tavoitteiden mukaisesti. Tässä roolissa voi olla rakennuttajan nimeämä henkilö tai pääsuunnittelija riippuen henkilön kyvykkyydestä, joskus siis rakennuttajakonsulttikin. 15 Kuntatekniikka 4/2023 laadukkaasti, kolmikon välillä on oltava hyvä luottamus, ja yhteistyön on toimittava saumattomasti. Pääsuunnittelijoina he ovat olleet suorassa suhteessa tilaajaan ja rakennuttajaan, Tikka avaa pääsuunnittelijoiden näkemyksiä. Vuosien saatossa prosessin tai rakennuksen teknisestä monimutkaisuudesta johtuen roolit ovat eriytyneet, ja tarvitaan usein rakennuttajakonsulttia, joka hallitsee kokonaisuuden. – Sinun tulee tietää, mitä haluat, ja hankkeen ympärille kerätään osaava asiantuntijaja suunnitteluryhmä. Oulun Sivakka Oy:n Rakennuttamisosaston päällikkö Kari Puotiniemi muistuttaa, että suunnittelijoiden on tärkeätä sisäistää jo hankkeen alussa myös kustannustavoitteet, koska nekin ohjaavat omalta osaltaan valintoja suunnittelun aikana. Aikanaan rakennuttajataho, siis kunnat, käyttäjät ja rahoittajat, olivat yksi ja sama taho, jonka luottohenkilönä arkkitehti toimi. – Tavoitteet ja raamit tulee olla selvät, ja kun Sivakka Oy:n päätehtävä on tuottaa kohtuuhintaista asumista, onnistumisessa yksi oleellinen tekijä on elinkaarikustannukset. Talotekniset järjestelmät ja niiden yhdistelmät eli hybridijärjestelmät ovat lisänneet erityisosaamisen tarpeita rakennuttamisessa ja suunnittelussakin. Rakennuttaminen ei ole pelkästään tilaajan käyttämää valtaa, vaan mieluummin valmentamista hyvään lopputulokseen. Monet vanhemmat arkkitehdit pitävät tätä eriytymistä huonona, koska arkkitehdin ja tilaajan väliin on tullut uusi saranapiste. Rakennuttajakonsultti ei ryöstä hanketta Helsingin kaupungilla. Amos Rexin pääsuunnittelija Asmo Jaaksi, jonka luonnos on piirroksessa, piti hyvänä, kun rakennuttajakonsultti pystyi löytämään vaaranpaikat kustannusten kannalta. – Me teemme kustannusarviot ja seuraamme niiden toteutumista. Juha Leoni pitää rakennuttajakonsulttia enemmänkin työparinaan, joka vie hanketta eteenpäin. Kuitenkin aina lähtökohtana tulee olla se, että tieto käyttäjien ja tilaajan tarpeista on kaikilla. Valitettavasti se ei välttämättä kaikissa tapauksissa kulje käsi kädessä arkkitehtuurin kanssa. Vastuu on edelleen tilaajalla, ja tehtävämme on ohjata suunnittelua. Me joudumme tekemään valintoja, ja siksi kaikilla tulee olla yhteinen näkemys tavoitteista jo alkuvaiheessa. Nykypäivänä tilaaja, rakennuttaja ja rahoittajat ovat kuitenkin eriytyneet omiksi ryhmikseen, mikä voi vaikuttaa yhteistyön onnistumiseen. Tahtipuikko konsultille Tikan tutkimuksen perusteella pääsuunnittelijat näkivät rakennuttajan roolin muuntumisen merkittävimpänä prosessin muutoksena. kute4_10-21.indd 15 22.8.2023 10.38. – Aikaisemmin rakennuttaja oli usein myös hankkeen tilaaja ja suunnittelun maksaja. Konsultti täydentää niitä asioita, joita yhdessä tehdään. Tärkeä vaihe, koska silloin määritetään tavoitetasot ja mitä halutaan suunniteltavan. Silloin arkkitehti toimi erityisesti rakennuttajan luottohenkilönä, mutta nykyisin rakennuttaminen on siirtynyt erillisille konsulttiorganisaatioille. Puotiniemi kertoo tiiminsä hoitavan hankkeiden läpiviennin alusta loppuun, vaikka rakennuttamisen vaatimukset kasvavat koko ajan. Raha ratkaisee Helsingin kaupungin projektinjohtaja Juha Leonin mielestä hyvä hanke syntyy monesta palasta. Rakennushanke on yhteistyötä, ja tilaajan tulee vetää asioita yhteen ja tarvittaessa tehdä päätökset, jotta hanke etenee. Suunnittelijat eivät halua aina esittää sitä halvinta ja ehkä huonompaa ratkaisua. Kajaanissa kaupungin hankkeen lähtiessä liikkeelle Tilakeskus laatii tarveja hankesuunnitelmat. Kustannukset ohjaavat suunnittelua, ja niihin liittyvistä asioista joudutaan aina keskustelemaan hankkeen aikana. – Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä ei itse pysty hallitsemaan tätä kaikkea, hankkeessa pitää olla joku, joka ymmärtää kokonaisuuden ja pystyy pitämään hyppysissään koko hankkeen. Meidän hankkeissamme rakennuttajakonsultit eivät ohjaa suunnittelua ilman tilaajaa. Asioita selvitellään keskustelemalla, mutta kyllä yksikkömme ohjaa sitä, minkälainen rakennus halutaan, kaupungin Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Henri Summanen selventää. Hankkeissamme pyrimme sisällyttämään mahdollisimman monta suunnittelualaa yhdelle kumppanille, Puotiniemi selventää toimintamalliaan
– Ryhmätyö on vaativaa, kun suunnittelua voi johtaa parikymmentäkin henkilöä. Suunnittelu suitsii kustannuksia Kajaanissa on käytössä puitesopimukset arkkitehti-, rakenne-, LVIja sähkösuunnittelun osalla. Ja tietysti pääsuunnittelijan ja meidän tehtävät rakennuttajana menevät osittain päällekkäin. { Kaupunkisuunnittelu } K uv a: Ti m o K uu kk an en Rakennuksen arkkitehtoninen ilme luodaan rakennushankkeen alussa. Summasen mukaan homma toimii hyvin. Arkkitehtisuunnittelu ja pääsuunnittelijan tehtävät on Leoninkin kokemusten perusteella syytä pitää erillään, koska ne ovat kaksi eri juttua. – Pääsuunnittelija on hankkeissamme aina arkkitehti, mutta meilläkin on puhuttanut rakennussuunnittelijoiden rooli heidän keskittyessään enemmän arkkitehtisuunnitteluun. • Suunnittelijat eivät halua aina esittää sitä halvinta ja ehkä huonompaa ratkaisua. Nuoremmat pääsuunnittelijat pitävät rakennuttajakonsulttia hyvänä ratkaisuna, koska hän pystyy tukemaan arkkitehtuurin tavoitteita ja pitämään huolta arkkitehtuurin agendasta, Hannu Tikka täsmentää. Sen tehtävä on ohjata pääsuunnittelijaa mutta myös määritellä hankkeelle hintalappu ja käyttää rahaa, Leoni tiivistää. Meidän tehtävämme on ohjata ja sovittaa, mutta vastuu on pääsuunnittelijalla, Henri Summanen linjaa. Suunnittelijoiden on Kari Puotiniemestä myös tärkeää sisäistää hankkeen kustannustavoitteet, koska ne ohjaavat suunnittelijoiden työtä. Pääsuunnittelija voi hänestä olla jokin muukin suunnittelija kuin arkkitehti, mutta vain pienissä muutoshankkeissa ja linjasaneerauksissa. Sisäistämisestä saadaan aikaiseksi sellaisia suunnitelmia, joihin voidaan nojata ja jotka ovat pohjana toisten sektoreiden sujuvalle suunnittelulle. – Meillä pääsuunnittelijan vastuulla on koko suunnittelun koordinoinnin vastuu eli ohjata ja aikatauluttaa suunnitteluryhmää. Rakentaminen on onnistuessaan aina yhteistyötä, jossa kaikkien osapuolien on annettava odotettu panoksensa ja puhallettava yhteiseen hiileen. Se edellyttää tilaajan, rakennuttajan ja arkkitehdin yhteistyötä. – Me joudumme tekemään valintoja, ja siksi yhteinen näkemys tavoitteista jo hankkeen alkuvaiheessa tulee olla selkeänä ja tiedostettuna kaikkien mielissä. Voimassaolevissa olevissa puitesopimuksissa on määritetty ensisijaisuusjärjestys, ja ykköseksi valittua toimistoa käytetään. – Kumppaneiden valinta julkisena hankintana on aina pieni riski, koska kumppaniksi voi valikoitua myös sellainen osapuoli, jonka kanssa kemiat eivät vain kohtaa. – Valitettavasti arkkitehtuuria pidetään joskus kustannuksia nostavana tekijänä. Jos sillä ei ole resursseja, kysytään seuraavilta. Taitava suunnittelu kuitenkin tuottaa kustannustehokkaita ja järkeviä ratkaisuja, joissa sekä käyttäjien tarpeet että kustannukset ovat tasapainossa laadukkaan arkkitehtuurin kanssa, Hannu Tikka muistuttaa. 16 4/2023 Kuntatekniikka Kun kunnallinen tai yksityinen tilaaja ei voi olla kaikesta selvillä hankkeiden ja lupamenettelyjen ollessa yhä haastavampia, Tikan tutkimuksen mukaan siihen on tarvittu joku uusi apukäsi. Onnistuminen edellyttää kaikilta eri osapuolilta tehtävien ymmärrystä ja ammattitaidon kunnioittamista. Hänen tulisi lisäksi ymmärtää eri suunnittelusektoreiden erityispiirteet. Tarvitaan rakennuttajakonsulttia, jotta yhteistyö sujuu. Maankäyttöja rakennuslain mukaan tämä suunnittelun koordinoija on pääsuunnittelija, joka voi olla arkkitehti tai jokin muu rakennushankkeesta hyvin perillä oleva taho. Näen kyllä, että todellinen ohjaus tulee tilaajalta. Kaikki se, mitä arkkitehti-, LVISja rakennesuunnittelija ajavat takaa. kute4_10-21.indd 16 22.8.2023 10.38
Katu suunnitellaan koko matkaltaan Yliopistolta Aren Aukiolle kävelyja osin pihakaduksi. Nyt työt ovat käynnissä, ja niiden jälkeen päästään saneeraamaan paikallisliikenneterminaalia ja viimeistelemään Kirkkopuistoa. Kaupunki omistaa keskustassa vain virastoja koulukortteleita sekä puistot, torit ja katualueet. Hankkeilla tarkka järjestys Infran ja talonrakennushankkeiden limittyminen muodostaa keskustaan eräänlaisen ketjun, jossa toteutusjärjestys ja aikataulu on tarkkaan määritetty. Ahtaalla keskusta-alueella paikallisbussit on pantu hankkeiden vuoksi väistöreitille. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on liikenteen ohjaus sekä väliaikaiset reitit ja järjestelyt, koska yhtä aikaa toteutettuna työmaat estäisivät keskustaan Jyväskylässä käynnissä infrauudistusten sarja Kellosepän tarkkuudella pääsyn monelta suunnalta. Keskustan edellinen voimakas uudistuminen tapahtui 1960–70-luvuilla, kun matalahkoja puurakennuksia korvattiin betonisilla kerrostaloilla. Viimeisimpiä kohteita ovat Kalevankadun korkeimmillaan 16-kerroksiset rakennukset. Kulttuuriakseli uusi ulottuvuus Kaupungin omat talonrakennushankkeet liittyvät kulttuuriin ja taiteeseen, kuten kohta käynnistyvät kaupunginteatterin ja Lyseon päärakennuksen peruskorjaukset. Suunniteltu Lyseon kulttuurikortteli yhdistettynä toriin olisi mahdollista toteuttaa ainutlaatuisena kokonaisuutena keskustan ytimeen ja saada Kauppakadun yli poikittainen kulttuuriakseli Lyseolta Lutakkoon. Tämän vuoksi keskustan rakennuskannan kehittyminen on pääasiassa yksityisten investointien varassa. Kuntatekniikka 4/2023 17 Teksti: Ora Nuutinen J yväskylän kaupungin keskusta muodostui aikanaan Jyväsjärven ja Harjun väliselle kapeahkolle alueelle. Näitä kannustaakseen Jyväskylä uudistaa keskustan infrastruktuuria. • Jyväskylä uusii kapeaa keskusta-aluetta tiukasti määritellyin askelmerkein. Tämä on luontevimmin kaupungin tehtävää, koska kaupungin pitää toteuttaa yksityisten hankkeiden lomassa myös omia töitään, kuten kadunrakentamista, mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina. Tarkoituksena on kehittää kadusta keskustan vetovoimaa lisäävä tila, missä keskustan asiakkaat, asukkaat, yrittäjät ja vierailijat viihtyisivät. Pahimmillaan niistä syntyy uittotermein ilmaistuna suma, missä yksi jumiutunut hanke estää seuraavien toteutuksen. Kansi sijoittuisi uuden torin ja Lutankonaukion väliin, joten se olisi myös luonteva jalankulkuja pyöräily-yhteys keskustaan. Kun väistö päättyy, nykyiselle Asema-aukiolle päästään viimein rakentamaan uutta kauppatoria ja tekemään viereisiä katuja valmiiksi. Nyt keskusta on uudistumassa ja kasvamassa jälleen ylöspäin. Hankeketjun päättävän uuden torin pitäisi valmistua kesäksi 2026. { Infra } kute4_10-21.indd 17 22.8.2023 10.38. Kulttuuriakselin olennainen osa on nykyisen leveän ratapihan ylittävä kansi, jota on suunniteltu vuodesta 2020. Samanaikaisesti P-Paraatikokonaisuuden rakentamisen kanssa on aloitettu kävelykadun uudistava peruskorjaus osallistavalla suunnittelulla. Siellä Messukeskukseen kunnostetaan tiloja ja konserttisalia Jyväskylä Sinfonialle. Näitä jouduttiin odottamaan monta vuotta päätöksistä tehtyjen valitusten takia. Hankeketjussa ratkaisevassa roolissa on Kirkkopuiston reunaan Paraatiaukion ja kadun alle rakennettava P-Paraati-pysäköintilaitos sekä siihen liittyvä maanalainen huoltoväylä. Tämä tarkoittaa katujen, puistojen, liikenneterminaalin, torin sekä pysäköintilaitoksen kunnostamista. Jotta kokonaisuutta saadaan toteutettua oikea-aikaisesti ja riittävillä resursseilla, syntyi tarve hankkeiden koordinointiin yleisellä tasolla. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuosikymmenen lopulla. Hän koordinoi keskustan rakentamishankkeita. Lisäksi pääkirjaston, taidemuseon ja käsityömuseon yhdistävä kulttuurikeskushanke on ajateltu toteutettavaksi suomenkielisen sivistyksen kehdon, Jyväskylän Lyseon, kortteliin. Kirjoittaja toimii Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluja maankäyttö-palvelualueen projektipäällikkönä
– Olen työskennellyt kaupunkikehityshankkeissa konsultin roolissa, suunnittelijana ja projektipäällikkönä lähes koko työurani ajan, Lautso luettelee. Viherinfra korostuu Kaupunkien strategiapapereihin kirjatut ilmastoja kiertotaloustavoitteet tuottavat kuntapäättäjille paineita. 18 4/2023 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli S wecon arkkitehtuurija kaupunkisuunnittelusta vastaavana johtajana ja yrityksen johtoryhmän jäsenenä aloitti maaliskuussa arkkitehti (SAFA) Jenni Lautso. Arkkitehdiksi vuonna 2005 valmistunut Lautso on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Sitowisellä. – Lainsäädäntöäkin ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että hiilijalanjälkilaskelmien tekemistä edellytetään kaikissa hankkeissa. Lautso sanoo, että pelkkä ilmastomuutoksen torjuminen ei enää riitä, { Kaupunkisuunnittelu } Kaupunkisuunnittelu ratkoo uusia kipukohtia Polttopisteessä kestävyys Kaupunkisuunnittelun uudet haasteet liittyvät kestävään kehitykseen, vihreyteen ja vihreään siirtymään. – Konsulttipuolella kestävyyskonsepteja kuitenkin kehitettiin muun muassa suunnittelukilpailujen kautta, ja esikuvia haettiin ulkomailta, Lautso sanoo. Kestävästä kaupunkikehityksestä Lautso kiinnostui uransa alkuvaiheessa. vaan siihen on sopeuduttava, mihin tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Rakennukset, aukiot, kävelykadut ja muutkin oleskelupaikat joudutaan suojaamaan sään ääri-ilmiöltä eri tavalla kuin mihin on totuttu. kute4_10-21.indd 18 22.8.2023 10.38. Toimeksiannoissa niitä ei kysytty. Asiakaskunnan arkipäivään eivät vielä tuolloin kuuluneet vastuullisuusja kestävyystavoitteet tai ilmastoasiat. Tampereen raitiotie otettiin käyttöön elokuussa 2021
Verkkokaupan palvelut ovat hyvin näkyviä, ja tavaran noutopisteverkosto on laaja ja toimiva. – Keskustoissa haetaan tasapainoa asuntojen ja työpaikkojen välillä. 19 Kuntatekniikka 4/2023 – Tarvitaan varjoja ja suojaa kuumuudelta. Plussaa voi se, että kesäkauden pidentyessä ulkona ja puistoissa voidaan viettää aikaa nykyistä enemmän. Hiilivoimalaitoksia ajetaan alas, joten tarvitaan tilaa uusille energiamuodoille. Tarve hiilikuorman vähentämiseen on akuutti, mikä muuttaa korjausja uudisrakentamisen välistä suhdetta. Hyödyt kuitenkin tarvittaisiin heti, joten jokaisen olemassa olevan rakennuksen uudiskäytön mahdollisuuksia tulee tarkastella positiivisella mielellä, Lautso linjaa. Verkkokauppa kurittaa ja kauppakeskukset ovat osin korvaamassa kaupunkikeskusten tarjontaa – niistä löytyy jo julkisia palveluita kuten terveysasemia ja kirjastoja. Lautso pohtii, että viherinfran ja kaupunkipuiden merkitys kasvaa, jotta suuret sademärät saadaan imeytettyä – kaikkea ei voida kivetä entiseen tapaan. – Kasvillisuudesta tulee entistä merkittävämpi osa kaupunkiarkkitehtuuria. – On kysyttävä, voidaanko rakennusta käyttää uudelleen eri tavalla, ja jos se todella on purkukuntoinen, voidaanko joitakin osia säästää tai kierrättää, ja mikä on rakennuspaikan potentiaali, Lautso toteaa. Kaupunkien keskustoissa liiketilat uhkaavat tyhjentyä ja keskusta autioitua. – Tuulija aurinkopuistojen lisäksi kaupunkirakenteen sisälle tarvitaan yhdyskuntateknisiä rakennuksia ja rakenteita. Julkisen liikenteen vaihtopaikat on suunniteltava niin, että vaihdot voitaisiin tehdä kuivin jaloin. Isoissa kaupungeissa lähetit ajelevat aamusta iltaan. K uv a: Pa si Ti ito la kute4_10-21.indd 19 22.8.2023 10.38. – Energiatehokkaiden uudisrakennusten hiilijalanjälki on pitkässä juoksussa kestävämpi. – Usein pohdimme, miten esimerkiksi elämysrikkaat tapahtumat K uv a: Sw ec o – Konsultit seuraavat tarkkaan oman alana kehitystä ja tarjoavat asiakkaille ajankohtaista tietoa ja skenaarioita eri vaihtoehtojen vaikutuksista ja kustannuksista, Jenni Lautso sanoo. Niille on löydettävä tilaa ja niiden estetiikan on vastattava kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Keskustoihin elinvoimaa Ilmastomuutos ja energiamurros kuuluvat yhteen. Konsulttityön peruskauraa ja kaupunkiasiakkaittamme arkea ovat ponnistelut, joilla pyritään keskustojen saavutettavuuden ja houkuttelevuuden parantamiseen sekä palveluiden ja työpaikkojen säilymiseen, Lautso toteaa
Näin mahdollistetaan kaupunkien kasvu kestävällä tavalla. Kunnissa ollaankin Lautson mukaan hyvin kartalla, että asemanseutujen kehittämistä kannattaa viedä eteenpäin yhdessä raideliikenteen kehittämisen kanssa. kute4_10-21.indd 20 22.8.2023 10.38. Rataverkon asemanseutujen kehittämistä on tehty jo vuosia. • Rakentaminen on luonteeltaan täydentävää ja tiivistävää, harvoin mennään neitseellisille alueille. – Monenlaisille asumismuodoille on sijaa Suomen kaupungeissa. Äly hoi! Älykästä kaupunkia luonnehtivat muun muassa karttapohjaiset palvelut liikkumisen helpottamiseen, palveluiden paikantamiseen. – Kun ihmiset ovat kärryillä mitä tapahtuu, hankkeet etenevät jouhevasti eivätkä juutu paikoilleen, Lautso toteaa. Tapahtumatoimintaa sekä siihen liittyvää infrastruktuuria ja tiloja sekä markkinoita on systemaattisesti kehitetty kaupungin ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. – Näkyvin tulos on pääradan päälle rakennettu 15 000 katsojapaikan Nokia Arena. Liikenne raiteille Raideliikenteeseen ja raitiotiehankkeisiin on panostettu. Rakenteilla olevan bussiterminaalin katoksen alta siintää rautatieaseman sisäänkäynti. – Liikkumista kaupungeissa halutaan ohjata kestävään suuntaan ja tarjota saavutettavuutta sujuvilla joukkoliikenneyhteyksillä mahdollisimman monille. Työ alkoi, kun huomattiin että niiden kehittäminen on jäänyt takamatkalle, vaikka asemanseudut sijaitsevat usein hyvillä ja keskeisillä paikoilla. Ratikkapaitsioon jäävillä alueilla voi olla muita vetovoimatekijöitä. 20 4/2023 Kuntatekniikka { Kaupunkisuunnittelu } ja miljöön parantaminen voisivat lisätä keskusta-alueiden hyvinvoinnin edellytyksiä. – Kaupunki voi myös avata dataa, jonka pohjalle yksityiset toimijat voivat keksiä uusia innovaatioita. Omassa työssäni on ollut palkitsevaa jakaa kunnille tätä kokemusta. K uv a: Ti m o K uu kk an en Raideja bussiliikenne paiskaavat kättä Vantaan Kivistössä. Länsimetron viimeinen osuus otettiin käyttöön joulukuussa 2022 ja Tampereen ratikka jo elokuussa 2021. – Asemanseutujen ympärillä on laajoja rakentamiseen soveltuvia maa-alueita, joiden kaavoittaminen ja rakentaminen on yhteiskunnalle iso ja pitkävaikutteinen investointi. Etätyö mahdollistaa, että voidaan asua kauempanakin työpaikoista ja palveluista – muutosta asumispreferensseissä on jo havaittu, Lautso linjaa. Olemassa oleva infra, rakennuskanta, asukkaat ja toimijat on otettava huomioon. Hyvin saavutettavissa olevien asuinalueiden vetovoima lisääntyy, mutta Lautso ei usko, että uudet liikenneyhteydet johtaisivat automaattisesti muiden asuinalueiden kuihtumiseen. Digitaalisten sovellusten avulla kaupunki voi joustavasti osallistua ja osallistaa kansalaisia verkon yli. Valmistumisvaiheessa onkin tärkeitä hankkeita, kuten Raidejokeri pääkaupunkiseudulla. Rakentaminen on luonteeltaan täydentävää ja tiivistävää, harvoin mennään neitseellisille alueille. Hankkeiden pelillistäminen on toimiva tapa lähestyä eri ryhmiä, kuten nuorisoa. Elävässä kaupungissa on kuitenkin jättitapahtumien vastapainona paljon myös mikrotoimintaa kuten kirppareita, keikkoja sekä virkistysja urheilumahdollisuuksia, Lautso toteaa. Lautso kehuu muun muassa Tampereen toimintaa tapahtumakaupungin luomisessa. – Tässä kuviossa konsulteille on kertynyt osaamista eri paikkakunnilla tehtyjen hankkeiden myötä