4/2021 { Kolumni } Maritta Mäkelä: Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankinnoissa Laajennettu todellisuus suunnitteluvaiheessa Kaukolämpö nyhjää tyhjästä lämpöpumpuilla Palovartiointi edelsi palokuntien syntyä Kestävä ympäristörakentaminen luo ASUKASARVOA kute4_1.indd 1 24.8.2021 10.11
36 ICT-palvelut pidetään omissa käsissä monissa kunnissa ...................... 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 20 Lämpöpumpuilla energiaa kaukolämpöön ........................................ 44 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 19 Pienet lämpölaitokset edelleen pääosin kuntaomisteisia ......................... 2 4/2021 Kuntatekniikka 2. 16 Latausinfran toteutukseen ohjeistusta ............................................... 6 { ICT } { Energia } { Yhdyskunta } { Yhdyskuntasuunnittelu } Kestävä ympäristörakentaminen luo lisäarvoa asukkaille .................................. 22 Kaupunkikehittämisen suunta vaihtuu Hampurissa ............................................. 51 { Ympäristörakentaminen } { Hallinto } { Kaupunkisuunnittelu } { Turvallisuus } K uv a: H an na Ta ja kk a Kestävä ympäristörakentaminen. 12 Infran kustannuslaskentajärjestelmä toteutettiin allianssilla ............................ 35 Tapahtumakalenteri ................................ syyskuuta 4/2021 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 26 Vapaapalokuntien perustaminen oli kumouksellinen askel ............................ 5 Kolumni/Maritta Mäkelä: Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankinnoissa ........................................... 48 Pääkirjoitus ............................................... 6 Hulevesiohjelmat tuovat työkaluja kaavoitukseen ......................................... kute4_2-3.indd 2 24.8.2021 14.59. 50 Palveluhakemisto.................................... Kestävän asiakasarvon saavuttaminen tarkoittaa myös sitä, että asukastarpeet ja näkökulmat prosessoidaan ammattilaisten kanssa hyvinvoinniksi. 32 Laajennettu todellisuus toimii jo suunnitteluvaiheessa .............................
s. 3 Kuntatekniikka 4/2021 s. K uv a: Se pp o H aa vi st o Juuri valmistuneen lämpölaitoskyselyn perusteella kirjallinen kunnossapitosuunnitelma on käytössä vain noin kolmasosalla vastanneista (37 %). 20 KKuntatekniikka.fi s. K uv a: H el i So rj on en Uusi allianssina kehitetty laskentajärjestelmä tuo lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä infrahankkeisiin. MRL:n velvoittamina kunnat alkoivat tehdä kokonaisvaltaisia hulevesisuunnitelmia. K uv a: H el si ng in ka up un ki , Pe rt ti N is on en kute4_2-3.indd 3 24.8.2021 14.59. 16 KHO: Pelkkä yleiskaavan ikä ei osoita kaavan vanhentuneen Tervanpoltto on kiertotaloutta Kuhmoisissa MRL-lakiuudistus: Monimutkaistuuko kaavoitus. 12 Hulevedet
ETELÄ-SUOMI Timo Perämäki 040 128 0683 LOUNAIS-SUOMI Johan Seikola 040 131 7432 POHJOIS-SUOMI Mika Pulkkinen 0401280683 LÄNSI-SUOMI Pasi Eronen 040 846 4746 ITÄ-SUOMI Jukka Särkkä 040 046 9635 KYSY LISÄÄ SEURAA WILLEÄ SOMESSA @wille_suomi @wihuri_tekninen_kauppa www.wille.fi www.tekninenkauppa.fi etunimi.sukunimi@wihuri.fi TEKNINEN KAUPPA Wille 675. Smart Flow säätää moottorihydrauliikan tuotot automaattisesti koneen nopeuden mukaan. Tee Willestä omasi Wille tarjoaa kuljettajalleen mahdollisuuden luoda omien mieltymysten mukaisen ohjauksen Joystickiin. kute4_4.indd 4 24.8.2021 15.00. Työlaitteille pystytään myös ohjelmoimaan valmiit profiilit, jotka voidaan aktioivoida helposti kytkennän jälkeen. Hoitaa joka sesongin Työmukavuutta ja tehokkuutta on parannettu monin älykkäin ominaisuuksin! Soft Drive muuttaa kaasupolkimen ryömintäpolkimeksi tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Smart Lube keskusvoitelujärjestelmä sopeuttaa koneen automaattivoitelun käytön mukaan. Lue lisää deltasarjan älykkäämmistä ratkaisuista Entistä älykkäämpi Wille Työtehoa ja ergonomiaa ympäri vuoden Uudensukupolven deltasarjalainen tarjoaa kuljettajalleen tilavamman ja hiljaisemman ohjaamon sekä erinomaisen näkyvyyden ympäristöön ja työlaitteelle
Mutta on hyvä, ettei asioita oteta itsestäänselvyyksinä. kute4_5.indd 5 24.8.2021 14.59. Vaikka konkreettinen muutos on ollut käynnissä viimeiset pari sataa vuotta, muutaman viime vuosikymmenen aikana kehitys on ollut kiihtyvää. Legendaarinen Kuntamarkkinat järjestetään 15.–16.9. verkkotapahtumana, mutta YT-näyttely ja Kuntatekniikan päivät pyritään järjestämään näillä näkymin 13.–15.10 vielä livenä Turussa, turvallisuusnäkökohdat huomioiden. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Syntyy mallinnoksia, joita voidaan hyödyntää kaavoituksessa ja suunnittelussa. . . Ja olennaista nykyhetkessä on se, että myös ihmisten tarpeet ja toiveet ovat parhaillaan kovassa muutoksessa. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Yhtenä osa-alueena muutoksessa näkyy suhtautuminen kaupunkikehitykseen ja ympäristörakentamiseen. Kyseessä on osallisuuden ja avoimuuden oppimisprosessi, jossa tarpeet ja kipupisteet tunnistetaan. Kestävä ympäristörakentaminen sisältää tavallaan kaksi sisäkkäistä elementtiä, jotka yhdistettynä pyrkivät vastaamaan keskeiseen kysymykseen, voidaanko luontoa kierrättää. Ei ihmiskunta ole ensimmäistä kertaa suuren taitteen edessä, mutta tällä kertaa se vaikuttaa syvällä tasolla hyvin voimakkaasti. -Hyvinvointia voidaan tukea rakennetun ja luonnon ympäristön kestävillä ratkaisuilla. Niinpä etenkin ympäristörakentaminen sisältää paljon mahdollisuuksia tukea niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin tapahtuvaa yhteiskuntakehitystä. Toisaalta, jos asukkaat saadaan osalliseksi kehityksestä, on mahdollista synnyttää onnistunut yhdistelmä kuntaja asukastoimintaa, jossa asukkaat itse huolehtivat esimerkiksi luontopolun kunnosta osana varsinaista luontokokemusta. Asukasvaatimukset edellyttävät yhteissuunnittelun lisäämistä ja avointa vertaisoppimista, jotta tarpeisiin voidaan reagoida ja yhteensovittaa intressejä, artikkelissa kerrotaan. Näin päästään perusteellisesti asukaskokemuksen alkulähteille. Valaistus, vesihuolto ELÄMME parhaillaan aikaa, jolloin maailma muuttuu kovaa vauhtia. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Biodiversiteetin suojelu, omien kulutustottumusten muuttuminen suhteessa ilmastonmuutokseen ja pandemian aiheuttamat muutokset käyttäytymisessä aiheuttavat niin yritysten, yhteisöjen kuin yksilöidenkin toimintojen uudelleen punnintaa. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Tampereella aiheesta tehtiin seikkaperäinen tutkimus, joka esitellään tässä Kuntatekniikka-lehdessä sivuilla 6-11. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Näiden lisäksi allakkaan kannattaa laittaa lisäksi syksyn ensimmäinen Kuntatekniikka LIVE 5.10. Lopulta kaikki konkretisoituu luonnossa, käytännössä. Jos hallinto ei pysy perässä, kuntalaisaktivismi neljäs sektori ottaa tilanteen haltuun. Vaikka pandemian aiheuttama kaupungistumiskehityksen pysähtyminen mitä ilmeisimmin on vain hetkellistä, luontoarvojen vaaliminen ja lähiseutumatkailun lisääntyminen saattaa olla pysyvää. Kuntamarkkinat verkkoon, YT-näyttely Turussa PANDEMIAN ties monesko aalto on vaikeuttanut monen loppukesäksi ja syksyksi kaavaillun tapahtuman järjestämistä. 1.12. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Kestävä ympäristörakentaminen ottaa mukaan osallistumaan K uv a: H an na Ta ja kk a 5/21 28.10. 13.10. 5 Kuntatekniikka 4/2021 { Pääkirjoitus } 4/2021 { Kolumni } Maritta Mäkelä: Nykytilan hahmottaminen on avainasia hankinnoissa Laajennettu todellisuus suunnitteluvaiheessa Kaukolämpö nyhjää tyhjästä lämpöpumpuilla Palovartiointi edelsi palokuntien syntyä Kestävä ympäristörakentaminen luo ASUKASARVOA kute4_1.indd 1 24.8.2021 10.11 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Asukastarpeiden painopiste on aktiivisessa ja nopeatempoisessa osallistamisessa, kun asukkaat tavoittelevat itselleen ja ympäristölleen arvoa
6 4/2021 Kuntatekniikka Kestävä ympäristörakentaminen luo hyvinvointia ja terveellistä kaupunkiympäristöä LISÄARVOA ASUKASLÄHTÖISYYDESTÄ { Ympäristörakentaminen } Viheralueilla voidaan lisätä elinympäristöjä uhanalaisille ja vähentyneille eläin-, kasvija sienilajeille. Rovaniemen arktisen puutarhan lahopuuaita. Talkoot ovat myös hyvä tapa jakaa tietotta luonnon monimuotoisuuden merkityksestä asukkaille ja kunnalle. K uv a: H an na Ta ja kk a kute4_6-11.indd 6 24.8.2021 15.04
7 Kuntatekniikka 4/2021 Teksti: Maarit Särkilahti, Hanna Tajakka ja Keijo Houhala T ampereen kaupunkiympäristön palvelualueella tarkasteltiin viranomaispalvelujen asiakasja arvolähtöisyyttä. Kehittämistyön ydin oli palveluissa, asiakkuuksissa ja laadun tarkastelussa. Unalab-projektissa tarkastellaan kestävää ympäristörakentamista ja sen asiakaslähtöisyyttä hulevesien ja viherrakentamisen näkökulmista. suunnittelun perusta on suorassa yhteydessä ja sidoksissa kaavoituksen alkuvaiheissa nouseviin näkökulmiin. Asioihin liittyviä näkökulmia saatiin näkyviksi Arvovaaka-kehittämistyökalulla. Viherja hulevesisuunnittelu on kiinteästi yhteydessä viranomaisprosesseihin, kun ao. Edellytyksenä on saada kestävyys ensin näkyväksi, että voidaan mallintaa esimerkkejä kestävästi toteutetusta asiakasarvosta. Asukasarvon kannalta simulaatiot tai muuttuvien systeemien tilannekuvat konkretisoivat suunnitelmia kute4_6-11.indd 7 24.8.2021 15.04. Kestävä ympäristörakentaminen on asukasja luontoarvoja tuottava lopputulos, jonka perusteet löytyvät osaamisesta, yhteistyöstä ja viranomaistoiminnan tulkintojen oikeusvarmuudesta. Hyvinvointia voidaan tukea rakennetun ja luonnon ympäristön kestävillä ratkaisuilla. Ekosysteemeistä saadaan muodostettua myös virtuaalisia toimintamalleja ns. Havaintojemme mukaan, toimivien ekosysteemiverkostojen toteutus edellyttää yhteistyötä yleisja asemakaavoituksen, ympäristönsuojelun, kaupunkisuunnittelun, yleisten alueiden suunnittelun, liikennesuunnittelun, kiinteistötoimen ja rakennusvalvonnan kesken. digitaalisia kaksosia, jolloin virtuaalimallit toimivat suunnittelutyökaluina. LISÄARVOA ASUKASLÄHTÖISYYDESTÄ Kaupunkirakentamisessa tulisi varmistaa monimuotoisten ekosysteemipalvelujen toimivuus, joka yhdistyy monelta kannalta asukkaiden hyvinvointiin. Yhdyspinta-ajattelulla havainnollistettiin yksiköille asiakkaiden ja palvelujen kosketuspisteitä, palvelupolkuja, sisäisiä palveluprosesseja sekä asiakkaiden kokemaa laatua. Käsittelemme artikkelissa kestävään ympäristörakentamiseen liittyviä teemoja yhdistämällä hankekokemuksia. Tunnistettaessa keskinäiset kipukohdat kootaan toiminnallisia esimerkkejä, johdetaan tiedolla ja edistetään kestävän ympäristörakentamisen tavoitteita. Asukasvaatimukset edellyttävät yhteissuunnittelun lisäämistä ja avointa vertaisoppimista, jotta tarpeisiin voidaan reagoida ja yhteensovittaa intressejä. Tiiviissä kaupunkirakenteessa huomio kiinnittyy innovatiivisiin ratkaisuihin, joissa yksi viheralue tarjoaa monia hyötyjä kuten virkistystä, huleveden hallintaa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Kaupunkiluonnon arvoa ja merkitystä on viime vuosina tehty näkyväksi uusilla laskennan ja mallinnuksen työkaluilla kuten i-Tree, Iidar-tutka, satelliittikuvat tai ekosysteemipalveluiden simulaatio. Simulaatioilla lasketaan vaihtoehtoisia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia hyötyjä tai haittoja. Kuvio 1. Sekä aitoa vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Kestävän asiakasarvon saavuttaminen tarkoittaa myös sitä, että asukastarpeet ja näkökulmat prosessoidaan ammattilaisten kanssa hyvinvoinniksi. Kestävyys asiakasarvona Hyvä ja ajankohtainen kysymys on, voidaanko luontoa kierrättää. Malleilla voidaan avata kokonaisuuksia tai niiden osien merkitystä kokonaisuudelle, kun esimerkiksi tarkastellaan vesiekosysteemien vaihtoehtoisia kiertokulkuja kaupunkiympäristössä. Vaihtoehtoesityksiä voidaan tuottaa painotettuina kaavoituksen ja suunnittelun määrittelemistä lähtökohdista, joilla mallinnetaan ja arvioidaan suunnitelmien lopputuloksia
Testatut ja arvopohjalta valitut rakentamisratkaisut ovat käytännössä kokeiltuja ja haastettu monipuolisilla näkökulmilla. Mallien perusteella asukkaiden ja asiakkaiden on helpompi ymmärtää viranomaisvalvonnan ja suunnittelun toteuttamiseen liittyviä valintaperusteita ja niiden hyötyjä. Monipuolisuutta lisäävät työpajat, maastokävelyt, koululaisten osallistaminen, keskusteluja yleisötilaisuudet sekä verkkotiimien työ. Rakennetun ja luonnon ympäristöjen ydin onkin ymmärtää keskinäishyötyjä yhdistämällä tilatarpeita, palveluja ja toimintaa asukaslähtöisesti. Hulevesien käsittely on mainio esimerkki ekosysteemipalveluista, miten luonnon ja teknologian ratkaisuilla luodaan kestävää kaupunkiympäristöä. Rakentamisen asukasarvo Arvo muodostuu ekosysteemipalvelujen, osaamisen, luontoja teknologisten ratkaisujen yhdistelmänä. K uv a: K ei jo H ou ha la sekä mallintavat vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Osallistamisen on oltava selkeää ja kansantajuista, jos halutaan moniäänistä ja kattavaa käyttäjätietoa kehittämiseen. Silloin luontoja viheralueita hyödynnetään liikeja asukastoiminnassa, jolloin suunnitelmallisella työllä ympäristö tuottaa monipuolista asukasarvoa. Uudistumista tulee jatkaa, koska neljäs sektori haastaa yhteiskunnan kehittämistavat ja palveluja tarjoavat yksityiset palveluntuottajat. Rakentamisen tulee huomioida ihmisten arkeen soveltuvat materiaalien kiertoprosessit, jotka parantavat energiatehokkuutta, liikkumisen ja logistiikan kestävyyttä. kaisut ja niiden onnistunut toteutus tarvitsevat asukasnäkökulmia, päättäjien linjauksia ja viranomaisten kaukokatseisuutta. Kestävässä ympäristörakentamisessa hyödynnetään tehokkaammin rakennettuja alueita kuin ohjaamalla rakentamista neitseellisille alueille. Hyviä esimerkkejä kestävästä arvonluomisesta ovat muun muassa Tampereella Vuoreksen luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvä Living Lab -toiminta, Espoossa Meidän puisto -hanke tai Jyväskylän ympäristöluotsien toiminta. Alueiden uudistamisesta saadaan uutta arvoa, kun viherrakentamisella yhdistetään luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä rakenteita ja käytäviä. Polku on ollut kovassa käytössä ja asukkaat ovat kunnostaneet sitä. kute4_6-11.indd 8 24.8.2021 15.04. Asukastarpeiden painopiste on aktiivisessa ja nopeatempoisessa osallistamisessa, kun asukkaat tavoittelevat itselleen ja ympäristölleen arvoa. Kestävät ratKahden taloyhtiön asukkaat uudistivat talojen välisen piha-alueen innovaatiosetelikokeilussa. Kestävän ympäristörakentamisen idea on, että yhteiset ulkoalueet ovat myös tapahtumaja toimintapaikkoja. Myös marginaalisten ryhmien tavoittaminen on tärkeää. Hankkeiden esittelytilaisuudet ja avoimet kyselyt eivät riitä osallistamiseen, vaan osallistamisen tulee olla monipuolisempaa ja asukkaille tulee jäädä tilaa tulla aidosti kuulluksi. Suunnitelmista saadaan ennakoivia ja malleista vaihtoehtoisia, jotka perustuvat laskelmiin ja visualisoivat lopputulemia. Kun on tarkoitus luoda hyvinvointia ja terveellistä kaupunkiympäristöä, pitää kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuden, maaperän, vesiolojen ja ilman laatua tukeviin ratkaisuihin, unohtamatta sosiaalisia tarpeita. Asukasarvo muodostuu ekosysteemipalvelujen, osaamisen, luontoja teknologisten ratkaisujen yhdistelmänä. 8 4/2021 Kuntatekniikka { Ympäristörakentaminen } Vuorekseen rakennettiin asukkaiden aloitteesta luontopolku Koukkujärven ympäri
Palvelujen synkronoimattomuus voi tästä syytä aiheuttaa asiakkaalle täydennystietojen kyselyä, tarpeetonta siirtelyä tai erillislupaprosesseja, joista voi aiheutua viiveitä. Luonnonolojen palauttaminen vaatii osaamista ja aikaa. Se on silti kiinnostava tapa rakentaa lisää kaupunkia ottamalla käyttöön, vaikka vanhoja tehdasalueita. Kuviosta 1 voi nähdä viranomaispalvelujen linkittymisiä ja vaatimusten keskinäissidoksia. Viranomaistoiminnan monimutkaisuus Viranomaispalvelut ovat portinvartijoina rakennetun ympäristön suunnittelussa, luvituksessa ja valvonnassa. Kehittämisessä tarvitaan ratkaisumalleja ekosysteemipalvelujen kohentamiseen, että saadaan lisää kestävyyden ymmärrystä kasvavien kaupunkien investointeihin ja arvonluontiin. Rakentamisessa kannattaa huomioida inhimillisiä tarpeita; asukasja arvolähtöisiä toimintatapoja, koska ajattelutavan muutokset vaikuttavat moniin rakenteisiin sekä asenneja palvelukokonaisuuksiin. Kokkolan kävelykatu. Asiakaskokemuksen takaamiseksi julkisten palvelujen kannattaa integroitua enemmän asukastarpeisiin sekä vahvistaa osallisuutta. Vastaavalla tavalla luonnon omat itsekorjaavat prosessit tarvitsevat riittävästi aikaa ja tilaa palautuakseen Kasvillisuuden monipuolinen käyttö kaupunkien keskustoissa lisää viihtyvyyttä, mutta samalla se edistää kaupunkiluonnon ja ekosysteemipalveluiden toimintaa. Markkinaehtoisuus pyrkii kasvattamaan asiakastyytyväisyyttä sekä lisäämään palvelujen suosittelua ja asiakasuskollisuutta. Kuvio 1 havainnollistaa viranomaistoiminnan monimutkaisuutta, jossa viranomaisyksiköiden tekemiset vaikuttavat asiakaspalveluun. Vaikka asiakastarve voi kohdistua viranomaisille yhdestä palvelukanavasta, niin asiakkaan ratkaisu voi vaatia monen viranomaisen työtä, vaatimusten täyttämistä ja lupaharkintaa. kute4_6-11.indd 9 24.8.2021 15.04. Sama periaate pätee suunnitteluun ja viranomaisorganisaatioiden toimintaan. Sitä varten tarvitaan arvon mittaamista, vertailuja ja havainnollistamista, mutta ne edellyttävät uusia hankkeita ja lisätutkimuksia. Viranomaisja valvontapalvelujen laatua ja osaamista haastetaan usein markkinaehtoisilla arviointiperiaatteilla, vaikka viranomaispalveluja tulee arvioida niille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Koreat kausikasvi-istutukset tarjoavat rakennetussa kaupunkiympäristössä ravintoa muun muassa tärkeille pölyttäjähyönteisille. Vanhoilla tehdasalueilla on myös luontoa ja kulttuurihistoriaa, joka yhdessä muun teollisuusympäristön kanssa voi tukea alueen omaleimaisuutta. Kestävä ympäristörakentaminen tai ekosysteemipalvelut voidaan muuntaa laskennallisesti euroiksi, mutta oleellisempaa on osoittaa ympäristörakentamisen ja palvelujen arvo niiden todellisessa ja alkuperäisessä merkityksessä. Silti prosessivaiheet vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi käsittelyaikoihin, sillä maankäytön kokonaisprosessissa prosessivaiheita voi olla yli 60. Tarpeiden monipuolisuus haastaa viranomaiset tiiviiseen yhteistyöhön, jotta saadaan muodostettua hyvä ja saumaton asiakaskokemus ja laadukkaita viranomaisratkaisuja. Viranomaispalvelu sitä vastoin tarkastelee asiakkaan toimintaedellytyksiä, olosuhteita ja toiminnan hyväksyttävyyttä ilman, että muodostuu riippuvuussuhde asiakkaaseen. Arvonluominen on päättymätön prosessi, jossa toistuvat yhteissuunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. Silloin toteutetaan kiertotalouden periaatteita; kierrätetään rakennusmaata, kaupunkikuvaa ja jopa rakennuksia. Rakennettu ympäristö on dynaaminen kokonaisuus, jossa jokaisen tekijän tulee tukea kokonaistoimivuutta. Lupavaatimusten synkronoinnit tai priorisoinnit eivät välttämättä näy asiakkaille. Prosessivaiheita täydentävät maiseman sekä hulevesien suunnittelu, jotka ovat oleellinen jatkumo asemakaavoituksen edetessä kestäväksi ympäristörakentamiseksi ja ekosysteemipalveluiksi. Samoin heijastusvaikutuksia voi siten kohdistua myös viherja hulevesisuunnitteluun. 9 Kuntatekniikka 4/2021 K uv a: K ei jo H ou ha la Monesti vanhojen alueiden uudistamisessa joudutaan kuitenkin vaihtamaan maamassoja ja muokkaamaan maastonmuotoja. Ekosysteemipalvelut tuovat säästöjä, lisäarvoa ja luovat kustannustehokkaasti terveellistä ja turvallista ympäristöä luonnon ehdoilla ja hyödyntäen asukasaktiivisuutta. sekä käynnistääkseen ekosysteemipalvelujen tuotannon. K uv a: H an na Ta ja kk a Yhteiset ulkoalueet ovat myös tapahtumaja toimintapaikkoja
Suntin ranta Kokkolassa. On huomattava, että esimerkiksi asemakaavoitusta ei pidä nähdä pelkästään suunnittelun, arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön esteettisten arvojen kannalta. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen periaatteiden toteutusta valvovat ainakin rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kiinteistönmuodostus, ympäristöterveydenhuolto ja katutilavalvonta. Rooli on osaltaan suunnittelua, mutta toisaalta myös viranomaislähtökohtien valmistelua, esittelyä ja asettamista. Samalla viranomaistoiminnan itsetai laadun arviointi tapahtuu sisäisiä prosessivaiheita tarkkailemalla. Sen sijaan, että aloitetaan lisää kehittämishankkeita, voidaan markkinoida aiempaa hyvää työtä ja niiden oppimiskokemuksia. Kaavoitus luo muulle kaupunkiympäristön viranomaistoiminnalle lähtökohdat ja niille toiminnallisia rajoja. K uv a: H an na Ta ja kk a Suunnittelun ja viranomaistoiminnan kehittämisen kannalta on harmi, että viranomaistoiminnan mittaaminen ja suunnitteluratkaisujen arvioiminen painottuvat edelleen valvontasuoritteiden tai niistä saatavien eurojen seuraamiseen. Innovaatiosetelikokeilussa kahden taloyhtiön asukkaat suunnittelivat ja toteuttivat talojen väliin viihtyisän oleskelualueen, johon tuli viljelylaatikoita, leikkipaikka, kattovesien Kunnan ajatuksella suunniteltu monipuolinen viherverkosto muodostaa katkeamattoman ekologisen käytävän rakennetun ympäristön läpi sitä ympäröivään luontoympäristöön. Tiedontarpeen korostuessa, tarvitaan monipuolista tietoa kaupunkilaisilta, kaupunkisuunnittelusta ja viherrakentamisesta. Kehittämishankkeiden oppeja Maankäytönsuunnittelu muodostaa toimintakehyksen, jossa kaavoitukselliset periaatteet ja lainsäädännön määräykset konkretisoivat haluttua suuntaa ja laadullisia päämääriä. Kohdistamalla resursseja toteutettujen hankkeiden merkityksellisyyden esille nostamiseen, voidaan kohteet ja hankkeet nähdä osana kaupungin strategiaisia valintoja kuten ilmastotyötä ja hiilineutraalisuutta. Infokyltit saivat hyvän vastaanoton ja auttavat myös ymmärtämään paikoin ”puskaisen ja hoitamattoman” kaupunkiluonnon merkityksen ja hyötyjä. Simulaatiotai tietomalleilla saataisiin esille asiakasja arvolähtöisiä laatutekijöitä aina estetiikasta, käytännöllisyyteen ja teknologisiin ratkaisuihin. kute4_6-11.indd 10 24.8.2021 15.04. Rakennettu ympäristö on dynaaminen kokonaisuus, jossa jokaisen tekijän tulee tukea kokonaistoimivuutta. Viranomaisvalvonta onkin tapauskohtaista merkitysten ymmärtämistä. Esimerkiksi luontopolun kunnostustalkoita ei Tampereella ehditty järjestää, kun asukkaat olivat jo omatoimisesti kantaneet haketta polun märkiin kohtiin. Tästä syystä asiakasarvoon vaikuttavat tekijät ovat myös viranomaisten keskinäisen toiminnan ja ymmärryksen lopputuloksia, joita pitäisi mitata ja arvioida. Suorittamista kuvaavien mittareiden kehittämisestä kannattaa siirtyä laadullisten tekijöiden mallintamiseen ja nostaa esille osaamista korostavia tai kasvattavia vaikutuksia. Asukkailla on myös osaamista ja halua lähiympäristön kehittämiseen. Asemakaavoituksella on kaksijakoinen rooli. Maankäytön prosessivaiheissa tapahtuu laadunvarmistusta lainsäädännön edellyttämien vastuiden mukaisesti, mutta myös keskinäistä sisäistä palvelua seuraaville prosessivaiheille ja valvojille. 10 4/2021 Kuntatekniikka { Ympäristörakentaminen } Viranomaistyön palveluja asiantuntijaosaamista on yksilöillä, mutta myös organisaatiossa kollektiivisena osaamisena. Silloin osalliset voidaan kytkeä uudella tavalla yhteistyöhön tai muuntaa perinteisiä toimintamalleja asiakaslähtöisemmiksi. Osaaminen ja sen kytkökset organisaatioon pitää vain saada hyötykäyttöön ja tukemaan muun muassa suunnittelua, pilotointia ja uudistumista. Esimerkiksi Unalab-projektissa laitettiin infokyltit 10 vuotta sitten rakennettuun Vuoreksen ”hulevesipuistoon”, kun kävi ilmi, että asukkailla ei ole tietoa puiston tarjoamista moninaisista ekosysteemipalveluista. Asemakaavoitus luo perusteet monille muille viranomaisja valvontapalveluille, jotka arvioivat hyväksyttävyyttä ja voivat puuttua asiakkaiden toimintaan tai suunnitelmien toteutukseen julkisen vallan suomilla oikeuksilla. Asiakasarvon kannalta on oleellisempaa kiinnittää huomiota asiakastarpeiden ja -ongelmien sekä niiden ratkaisemisen mittaamiseen
Tiedolla johtaminen julkisella sektorilla: käytännön tapauksia eri hallinnon aloilta. Kuntatekniikka-lehti. https:// www.tampere.fi/tiedostot/a/c2dvTcGfD/Arvovaaka_kehittamistyokaluna22020.pdf Houhala, K. (2018). 4/2020. (2020). (2011). Mittarit: viranmaisja valvontapalvelujen mittaaminen – mittaamisen probleemia ja mahdollisuuksia. Tallinna: Raamatutrükikoda. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli KESY2 -hanke. (2016). (2019). Hämeen ammattikorkeakoulu, Älykkäät palvelut & Sosiaalija terveysministeriö, Hyvinvointija palveluosasto / HPO. Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Terveellisen elinympäristön arvo. Virtanen, P. Kaupunkilaisten kapasiteetti voi kuitenkin jäädä hyödyntämättä, jos julkinen sektori ei anna tilaa toimeliaisuudelle ja asukkaat kokevat, että he eivät saa toteuttaa lähiympäristön kehittämistä. Tietosanoma. Verkkojulkaisu. uudistettu painos. Osaamisen siirtymistä voidaan toteuttaa onnistuneella hankeja projektityöskentelyllä, kun yhteistyö, ajatusten ja osaamisen vaihto saadaan lisäämään kestävää toimintaa. Verkkojulkaisu. (2020). (2021). Houhala, K. Arvovaaka kehittämistyökaluna. Unalabissa esteitä ylitettiin jalkauttamalla kaupunkisuunnittelijat muun muassa Vuoreksen asuinalueelle työpajoihin ja maastotapaamisiin. & Halme, P. kute4_6-11.indd 11 24.8.2021 15.04. Biosuodattimia, hevoshakoja ja viherkattoja – yhdessä oppiminen luontopohjaisten ratkaisujen luomisessa . Vaasan yliopisto. Siksi yhteistyö hankeja strategiavastaavien välillä on tärkeää. (1999). https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tutkimukset-ja-julkaisut/julkaisut.html Houhala, K. Houhala, K. (2018). Tästä syystä kohdennettua lainsäädäntöä, jolla ohjataan kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista sekä käytön aikaista valvontaa ja kunnossapitoa, ei kannata eriyttää tai hajauttaa tarpeettomasti. & Houhala K. Kuntatekniikka 4/2021 11 ARTIKKELI perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta edistävän kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen, jossa yhdistyvät kestävän ympäristörakentamisen ja Unalab-projektin näkökulmat. Esiselvitysraportti 10.2.2019 Houhala, K. Valvontayksiköiden toimintaa pitää lähentää ja yhdistää vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli. Kestävä ympäristörakentaminen -työryhmä. & Vakkuri, J. 2, 91-107. Asiakasnäkökulmat tuovat lisäarvoa katutilavalvontaan. Kaupunkistrategiat ohjaavat kaupunkien toimintaa ja valintoja, mutta kestävän ympäristörakentamisen strateginen tarkastelu ja valintojen vaikutusarvioinnit jäävät usein tekemättä. Focus Localis. & Närhi, S. 58-67. Kestävä ympäristörakentaminen on asukasja luontoarvoja tuottava lopputulos, jonka perusteet löytyvät osaamisesta, yhteistyöstä ja viranomaistoiminnan tulkintojen oikeusvarmuudesta. Kirjoittajista Maarit Särkilahti on projektipäällikkö (DI, HTM) Tampereen kaupungilla, Hanna Tajakka asiantuntija ja yrittäjä (MMM) yrityksessään Viher-Arkki ja Keijo Houhala (TkT) toimi Tampereen kaupungilla asiakasja arvolähtöisen kehityshankkeen vetäjänä 2019-2020. KESY. Arvoviisaus hankkeen esiselvitys. & Jaskanen, L. Alue Ja Ympäristö, 48(2), 20–37. Virtanen, P. https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf Lähteet ja kirjallisuus Hartikainen, T. (2014). Väitöstutkimus. Arvovaaka -rakennusvalvonnan osaamisesta lisäja asiakasarvoa. 18-25. & Houhala, K. 2. Tampereen kaupunki. Houhala, K. { Fakta } keräys kasteluun, komposti, marjapensaita, hedelmäpuita ja perennoita. Houhala, K. Kuntatekniikka. 60-67. (2020). Tampereen kaupunki. 22-42 Houhala, K. Elintarvikeja Terveys-lehti. & Stenvall, J. Ylikoski, T. Kaupunkiympäristön palvelualue. 18-23. . & Järvinen, R. Samoin viranomaisja valvontapalvelujen näkökulmia kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja arvioida pitkällä aikavälillä. Jyväskylä: Bookwell Oy. Asiakaslähtöisyyttä kehittävä hanke hyödynsi 81 yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijan harjoitusja opinnäytetöitä sekä niiden yhteisiä oppimisprosesseja. Tampereen kaupunki. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. Viherympäristöliitto ry. 10 No. Verkkojulkaisu. Kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. (2020). 4/2020. Jätehuollon viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus: Lisäarvoa asiakkaille. Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/reports/powerbi/ tampere/kaupunkiymp%C3%A4rist%C3%B6/arvovaaka (rajattu käyttöoikeus) Virtaranta, S. Mittarit: viranmaisja valvontapalvelujen mittaaminen – mittaamisen probleemia ja mahdollisuuksia. The evolution of public services from co-production to co-creation and beyond new public management’s unfinished trajectory. 5/2020. Elintarvikevalvonnan palvelut asiakasnäkökulmasta: Miten valvonta tuottaa lisäarvoa. Hankkeet kuitenkin paljastavat usein puutteita, joita kannattaisi huomioida strategiatyössä. (2020): Arvovaaka kehittämistyökaluna. (2020). KY-Palvelu Oy. & Jääskeläinen, A. Julkisen toiminnan tuloksellisuusarviointi. Innovaatiosetelillä rahoitettiin myös hevoshaka kaupungin puistoon paikallisen hevostallin toteuttamana, jossa asukkaat voivat käydä tutustumassa hevosiin. Yhteistyöllä saadaan luotua merkittävä oppimisympäristö ja lisättyä tiedon jakamista. Ympäristöja Terveys-lehti. 3/2020. Rakennustekniikka-lehti. 34-38. Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla. 4/2020. https:// doi.org/10.30663/ay.85117 Weckman, E., Tajakka, H. https:// www.tampere.fi/tiedostot/a/c2dvTcGfD/Arvovaaka_kehittamistyokaluna22020.pdf Särkilahti, M., Mustajärvi, K., & Leppänen, S. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy Ylikoski, T. Rakennettu Ympäristö-lehti. Case terveydensuojelu: Miten valvontapalvelut tuottavat lisäarvoa. 1/2021. Tampereen kaupunki. International Journal of Leadership in Public Servicec, Vol. Verkkojulkaisu. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Samalla tutkitaan laiduntamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. 30-32. (2020a): Arvovaaka kehittämistyökaluna. (2020b). 2/2020. Viranomaisten palveluprosesseilla on suorat kytkökset myös viranomaisten välillä. (2020). Kirjallisuus Houhala, K. (2019). Ympäristöja Terveys-lehti. Finanssija vakuutuskustannus Oy. Yksiköiden kannattaisi myös keskinäisesti tarkastella, mitä kukin yksikkö on tehnyt kestävyyden edistämiseksi. Arvovaa’an tulokset. Helander, N., Ahonen O., Houhala, K. Toimintaperiaatteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi ympäristörakentamisen hankkeissa. Unohtuiko asiakas. & Järvinen, R
Suunnitelmallisuuden aikakauteen MRL:n velvoittamana kunnat alkoivat tehdä kokonaisvaltaisia hulevesisuunnitelmia. Jo ennen vuoden 2014 lakiuudistusta edelläkävijäkaupungit olivat laatineet omia hulevesiohjelmiaan Hulevesien viivytyksiä löytyy jo monista kunnista. Esimerkiksi Järvenpäässä kosteikkorakenteet vähentävät Tuusulanjärveen kohdistuvia ympäristöpaineita. Kaupunkivesien hallintaa koskeva keskustelu ja ongelmakentän hahmottaminen käynnistyi Suomessa 2000 -luvun alussa. Ratkaiseva virstanpylväs oli vuonna 2014 voimaan astunut maankäyttöja rakennuslain uudistus, joka selkeästi siirsi hulevesiä koskevan vastuun kuntien kannettavaksi, Aalto-yliopiston osa-aikainen ”hulevesiprofessori” Nora Sillanpää sanoo. 12 4/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Matti Valli P aras puhdistustulos jää saavuttamatta, mikäli laajojen alueiden hulevedet johdetaan keskitetyille kokooma-alueille tai kosteikkoihin sen sijaan, että ne imeytettäisiin maaKaupunkivedet parasta imeyttää maaperään syntypaikallaan HUUTIA HULEVESILLE Hulevesien eli kaupunkivesien hallinnan tehokkuus edellyttää kaupunkirakenteen sisälle toteutettujen luonnonmukaisten puhdistusmenetelmien laajaa alueellista kattavuutta. Ratkaisuja alettiin etsiä myös viemäriverkostojen ulkopuolelta – pihoilta, kaduilta, puistoista ja muiltakin yleisiltä alueilta. Yksipuolisesti tulvien torjuntaan keskittynyt tavoitteenasettelu alkoi syrjäytyä uusien näkökantojen tieltä. kute4_12-15.indd 12 24.8.2021 15.02. han ja suodatettaisiin kasvillisuuden kautta lähellä syntypaikkaansa
13 Kuntatekniikka 4/2021 ja –strategioitaan. Muutama esimerkkikunta Nora Sillanpään työssään kohtaamia hyviä esimerkkikuntia ovat ainakin suuret pääkaupunkiseudun kunnat. Siihen tarvitaan myös jatkuvasti Hulevesien hallinnan kaarta on tarkasteltava kaupunkirakenteen koko elinkaaren aikaisena prosessina, Nora Sillanpää sanoo. Ohjelmissa käsitellään muun muassa kunnan eri toimijoiden tehtäviä ja rooleja hulevesien hallinnan prosesseissa. Kun maaperän vesitase pysyy hyvänä, niin maanpinta ei ala painua. Joidenkin kuntien ohjelmia luonnehtii laajahkoja kaupunkialueita koskeva yleisluonteinen tavoitteiden asettelu. Esimerkiksi Vantaalla hulevesiohjelmaa on täydennetty konkreettista suunnitteluja rakentamisohjeistusta antavalla hulevesien hallinnan toimintamallilla. Toisissa kunnissa ohjelmiin ja strategioihin kirjatut vesienhallinnan tavoitteet voivat olla hyvinkin konkreettisia ja koskea jopa yksittäisiä valuma-alueita. Konkreettisia ohjeistuksia ja tavoitteita tarvitaan, jotta kaikki toimijat kaavoituksesta toteutukseen voivat varmistaa, että tavoitteet todellakin toteutuvat prosessin jokaisessa vaiheessa ja jokaisessa kohteessa. Monet kunnat ovat jalkauttaneet hulevesiohjelmiaan käytäntöön hyvinkin tehokkaasti. Eroosion estämiseen suurten sateiden ja vesimäärien hallinta ei riitä. Tampereen valuma-aluelähtöinen hulevesiohjelma edustaa sekin uutta kehityskulkua. Tavoitteiden asettelu perustuu valuma-alueen olosuhteiden tarkkaan kartoittamiseen. Käytännön työssä ne ovat tärkeitä dokumentteja, mutta kaikki kunnat eivät ainakaan vielä ole sellaisia laatineet, Sillanpää sanoo. kute4_12-15.indd 13 24.8.2021 15.02. Pohdittiin, miten paljon mistäkin vesimäärästä on viivytettävä, jotta tulvintaa ei tapahtuisi tai tulvinta olisi hallittua eikä kestämättömiä vahinkoja aiheutuisi, Nora Sillanpää kuvaa. Kaupunkialueilla eroosiosta kärsivät lähipurot ja vesistöt ja jopa ojatkin. Tämän jälkeen alettiin tavoitella määrällistä hallintaa tulvahuippujen estämiseksi. Esimerkiksi Lahden kaupunki sijaitsee pääosiltaan pohjavesialueella. Kartoituksen pohjalta voidaan parhaiten huomioida alueiden väliset erot kaupunkivesien hallinnan tarpeissa ja painotuserot eri tavoitteiden välillä niin kaavoituksessa, suunnittelussa kuin lupaprosessin yhteydessä Huomioiduksi tulee myös se, mitä hulevedet vaikuttavat vastaanottaviin vesistöihin. Määrällistä hallintaa Puoli vuosisataa sitten vallalla oli viemäriajattelu, jonka mukaan valumavedet johdetaan tehokkaasti tai viipymättä viemäreistä vesistöön. Siitäkin syystä kaupungin hulevesiohjelman painopisteet eroavat merkittävällä tavalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien vastaavista ohjelmista. MRL:n velvoittamana kunnat alkoivat tehdä kokonaisvaltaisia hulevesisuunnitelmia. Mutta siitä huolimatta ohjelmia täydentävälle konkreettiselle ohjeistukselle on tarvetta. K uv a: Jä rv en pä än ka up un ki Työkaluja kaavoitukseen Hulevesiohjelmat ovat tuoneet työkaluja muun muassa kaavoitukseen. Tänä päivänä hulevesien muodostumista ehkäistään yhä enemmän imeyttämällä ja välttämällä liikaa päällystämistä. Ohjelmaan tukeutuen kaavoittaja voi pohtia, millaisia tavoitteita hulevesien hallinnalle milläkin kaavoitettavalla alueella voidaan edellyttää
Käytännön suunnittelussa onkin kehitetty konsepteja, joissa kattovesiä on osittain imeytetty tällaisiin säiliöihin ja kivipesiin. Rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa savimailla on myös selvitetty. Perinteinen ajattelu näkee hulevesien hallinnan isojen sateiden hallintana. Savimailla kannattaa panostaa pikemminkin eroosion estämiseen kuin likaisen veden puhdistamiseen, Sillanpää linjaa. toistuvien pientenkin vesisateiden hallintaa. K uv a: Vi lii na Ev ok ar i kute4_12-15.indd 14 24.8.2021 15.02. Kun vesimäärät ovat vielä pieniä, niin niiden puhdistaminen on helpompaa kuin jos ne kerättään keskitetysti laajemmille alueille. Veteen päässyttä savimaata ei voida laskeuttaa tehokkaasti, vaan se kulkeutuu pois rakennustyömaalta hyvinkin kauas. Jos niiden likaantumista ei voida estää paikan päällä, niin niiden puhdistaminen myöhemmin on äärimmäisen hankalaa. Viihtyvyysarvot kuvassa mukana Monitavoitteellisuus tarkoittaa muun muassa lähiluonnon ekologisen tilan ja viihtyvyysarvojen parantamista, virkistysalueita ja hyvää maisemaa, tai vaikkapa taimenkantojen elvyttämistä kaupunkipuroissa. Savimailla vesien osittainen imeyttäminen on mahdollista ja on jopa suotavaa. Puistoalueilla avouomiinkin voidaan suunnitella vaihtelevia vedenpinnan alueita. Tiiviissä kaupunkiympäristössä pienten pihojen mittakaavassa sadevesien viivyttäminen maanpäällisillä ratkaisuilla kuten viivytysaltailla tai kosteikoilla ei useinkaan ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Nyt tiedetään, että savinen maaperä ei estä monipuolista valumavesien hallintaa. Leikkipuisto, urheilukenttä tai vaikkapa pysäköintialue voi toimia tilapäisenä tulvanhallinta-alueena. Laadullinen hallinta korostaa pienten sateiden hallintaa, miten valumavedet voidaan esimerkiksi suodattamalla ja viivyttämällä pitää mahdollisimman puhtaana. Näin hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta voidaan rakentaa kaupunkialueen sisään, Nora Sillanpää kuvaa ratkaisuja. Korona-aikana luontoarvojen merkitys ihmisten omassa elinympäristössä on selvästi korostunut. Määrällisen hallinnan ohella on alettu korostaa laatua, monitavoitteellisuutta ja monitoiminnallisuutta. Painanteen kivet toimivat koristeina ja estävät maakerroksia huuhtoutumasta vesimassojen mukaan rankkasateiden aikana. Pesän täyttymisen jälkeen ylimenevä vesi johdetaan eteenpäin. Läpi vuoden esiintyvien pikkusateiden aiheuttamat nopeat vedenkorkeuden muutokset häiritsevät etenkin avouomien stabiliteettia. Monitoiminnallisuus puolestaan viittaa siihen, että hulevesien hallinta-alueet voisivat palvella myös muita käyttötarkoituksia. 14 4/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Kivipesiä savimaille . Laadullinen hallinta kannattaa tehdä lähellä likaantuneiden hulevesien syntypaikkaa. Määrällisestä laadulliseen Kuluneen kymmenen vuoden ja etenkin viime vuosien aikana vesienhallinnan tavoitteet ovat yhä enemmän monimuotoistuneet. SUOMESSA on varsin yksiselitteisesti ajateltu, että savimaalle ei pidä rakentaa, eikä hulevesipuolen ratkaisujen kehittämiseen ei ole edes panostettu. Ratkaisuja tarvitaan, koska kunnat joka tapauksessa joutuvat kehittämään ja kaavoittamaan juuri tällaisilla epäsuotuisilla alueilla sijaitsevia kohteita, Nora Sillanpää sanoo. Muun muassa ”vuotavat” säiliöt ja maanalaiset kivipesät voisivat olla toimiva ratkaisu. Tulville varatut lisäalueet voivat normaalisti olla aivan muussa käytössä, koska isohko tulva voi sattua ehkä kerran Helsingin Kuninkaantammessa kerrostaloalueen hulevesiä johdetaan kivipainanteen kaltaisessa maisemallisessa elementissä
Sillanpään vastuulla on muun muassa opiskelijoiden lopputöiden ohjaus. Rakentamisen lopputulos voi edustaa miten hyvää ekologista kehitystä tahansa, Hulevesiohjelmat ovat tuoneet työkaluja muun muassa kaavoitukseen. Satanut vesi jatkaa matkaansa kaupunkirakenteessa pysähtymättä tontille. Uudet kattoja kansipihojen ratkaisut edellyttävät innovatiivista otetta. Niitä edustavat esimerkiksi erilaiset kansipihojen kasvillisuusalueet ja viherkatot. Suunnittelutyölle tällaisen valtavan tietomäärän haltuunotto on päivänpolttava ongelma. Nykyisin hän työskentelee suurimman osan ajastaan Sitowisellä vesipalveluiden palvelupäällikkönä. Usein tieto sijaitsee eri dokumenteissa ja on muutenkin hyvin hajanaista. kymmenessä vuodessa tai vielä harvemminkin. Sen rahoittaa Maaja vesitekniikan tuki ry, jonka tavoitteena on vesitekniikan ja maaperän suojelun edistäminen. Vuoden 2020 joulukuussa alkanut osa-aikainen professoripesti kestää viisi vuotta. Purojen, ojien ja kosteikkojen viehätys voikin osaltaan perustua vedenpinnan jatkuvaan vaihteluun. 15 Kuntatekniikka 4/2021 Nykytietämys kumoaa vääriä olettamuksia . Liukoisiin metalleihin laskeuttaminen ei tehoa, vaan puhdistus on tehtävä suodattamalla. Käytännössä on vaikea esimerkiksi selvittää, onko tietty alue osa jotakin valuma-aluetta ja mikä on veden reitti alueelta vastaanottavaan vesistöön. Hulevesitieto paikkatietoon . Moni Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella vesija ympäristötekniikkaa opiskeleva päätyy työskentelemään kunnalliseen organisaatioon. Nyt tiedetään, että esimerkiksi hulevesien mukana kulkeutuvat metallit voivat suurelta osin olla myös liukoisessa muodossa. Kuormitusta voi myös muodostua hyvinkin paljon esimerkiksi kaupunkialueella olevista erilaisista metallielementeistä ja rakennusmateriaaleista. HULEVESIN hallinnassa ja tavoitteiden asettelussa käytetyt mantramaiset yleistykset eivät nykytiedon valossa pidä välttämättä enää paikkaansa. YLIOPISTOMAAILMASSA aikaisemminkin vaikuttanut tekniikan tohtori Nora Sillanpää omaa vankan taustan kaupunkivesien tutkimuksesta ja niiden hallintaan tarvittavien ratkaisujen kehittämisestä. Liikennettä on pidetty haitta-aineiden yksinomaisena päästölähteenä. -Liikenteen rinnalla päästölähteitä voivat olla rakennustyömaat, jollaisia kaupunkialueilla on paljon etenkin kesäaikaan. . Nyttemmin ymmärretään, että hulevesien hallinnan kaarta on tarkasteltava kaupunkirakenteen koko elinkaaren aikaisena prosessina. Niiden kautta ainakin osa sadevedestä voidaan haihduttaa eteenpäin johtamisen sijaan. Kansipihoja ja viherkattoja Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tontin laidasta laitaan täyttävät kansija kattopihat ovat oma ongelmansa MRL:n sekä hulevesiohjelman mukaiset tavoitteet jäävät helposti saavuttamatta paikoissa, joissa maanpintaa ei juurikaan ole. Agendalle nousevat myös rakentamisaikaiset hulevedet. -Tällainen yleistys on esimerkiksi se, että hulevesien haitta-aineet olisivat aina sitoutuneet kiintoaineisiin, jolloin kiintoaineiden hallinta laskeuttamalla olisi ongelman tehokasta ja laadullista hallintaa paikasta riippumatta, Nora Sillanpää sanoo. mutta itse toteutusvaihe voi olla varsin kuormittava asia lähivesille ja puroille, Nora Sillanpää sanoo. Tietoja ei ole järjestelmällisesti tallennettu paikkatietoon, joka on oleellinen lähtötieto, kun pohditaan, millaisia alueellisia tavoitteita vesien hallinnalle voidaan asettaa, Nora Sillanpää harmittelee. Opiskelijoita ohjaamaan . KUNNISSA on paljon hulevesien hallinnassa tarvittavaa tietoa vesimassojen ominaisuuksista, avouomista ja rummuista. Nyt tiedetään, ettei tämäkään yleistys välttämättä pidä paikkaansa. kute4_12-15.indd 15 24.8.2021 15.02. Rakentaminen kuormittaa Hulevedet on tähän saakka nähty valmiin kaupunkirakenteen ongelmana. Valumavesien hallintaan liittyvät tiedot tulisi saada paikkaan, josta kuntaorganisaatiossa kaikki näitä tietoa tarvitsevat voisivat sitä hyödyntää
Nyt tiimi tapaa viikoittaisissa palavereissa kukin etätyöpisteeltään. Vastaamaan tähän tarpeeseen perustettiin myös ICT-allianssi Ihku. kute4_16-19.indd 16 24.8.2021 15.05. Kuvassa vasemmalta alkaen Mirva Kallio, Aki Peltola, Jaakko Salmenkylä, Simo Tarpila, Rita Lindberg ja Christian Kivimäki. 16 4/2021 Kuntatekniikka { Hallinto } Ihku-laskentapalvelu uudistaa infra-alaa Läpinäkyviä ja avoimia kustannusarvioita Infraja rakennusalan kustannuslaskennan toimintaympäristö on muutoksessa ja digitalisaatio sekä avoin data tarjoavat kustannuslaskennalle uusia mahdollisuuksia. Ennen koronaa Ihkun Big Roomilla Pasilassa Väyläviraston tiloissa kehitettiin laskentapalvelua myös livenä
Lisäksi Väylävirastolla on hyviä kokemuksia allianssin hyödyntämisestä tiestötietojärjestelmän kehittämistyössä, kertoo tilaajan projektipäällikkö Heli Sissonen Väylävirastosta. • Kustannusarviot ja suunnittelun kustannusohjaus paranevat. Järjestelmä otetaan käyttöön porrastetusti Maaliskuulle 2021 kestäneessä Ihku-allianssin toteutusvaiheessa kehitettiin järjestelmän ensimmäinen versio ja luotiin pohja koko hankekauden jatkuvalle järjestelmän kehittämiselle. • Kustannustietoja on mahdollista tarkastella yksikköhintoja tarkemmin panosrakennetasolla, mikä lisää laskennan läpinäkyvyyttä. Infra-alan suunnittelijoille Ihku-laskentapalvelun kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia kustannuslaskennan saralla: • Kustannusarvioiden laatimisen kynnys suunnittelun eri vaiheissa madaltuu. Lanseerauksen jälkeen hankkeessa siirryttiin toteutusvaiheesta palveluvaiheeseen, jossa jatkuvien palveluiden ja tilaajaosapuolien käyttöönottojen lisäksi jatkuvat ylläpitoja kehitystyö, kuten kustannusdatan ja laskentamallien päivittäminen, Palvelun käytettävyys on ollut tärkeänä tavoitteena kehitystyössä. Allianssin kehittämä Ihku-laskentapalvelu on käytettävissä selainsovelluksena, jonka avulla pystytään saamaan luotettavat kustannusarviot infrahankkeiden eri vaiheisiin sekä luodaan tehokkaat menettelyt laskennan käyttämien ja tuottamien hinnastojen ylläpitoon. Samalla käyttöä laajennetaan porrastetusti. Toteutusvaiheessa tehtiin laskenta, jota voidaan hyödyntää myöhemmissä suunnitteluvaiheissa (katu, tie, rata ja rakennussuunnittelu) eri hanketyypeissä. – Yritämme toteutusratkaisuja miettiessämme koko ajan asennoitua loppukäyttäjän rooliin. – Allianssimalli valikoitui toteutusmuodoksi, koska kyseessä on laaja-alaista kehittämistä edellyttävä ja eri osapuolten tarpeisiin vastaava pitkäkestoinen palveluhankinta, jonka haluttiin mahdollistavan uusia toimintatapoja. Asiakastestaukseen osallistui yli 30 asiantuntijaa tilaajaorganisaatioista ja palautteiden pohjalta järjestelmää on viety käyttäjäystävällisempään suuntaan samalla kuunnellen alan tarpeita. Laskentajärjestelmän keskiössä on rakennusosakirjasto, joka sisältää uusilla rakennusosilla sekä päivittyvillä hinnoilla ja työsaavutuksilla täydentyvän kustannusdatan. Ihku-laskentapalvelu avattiin tuotantokäyttöön 29.3.2021 rakennusosalaskennan osalta ja kevään ja kesän aikana allianssin tilaajaosapuolet ovat ottaneet järjestelmän käyttöönsä. Ihku-allianssin tavoitteena on infra-alan kustannustiedon lisääminen ja tiedon avoimuus ja läpinäkyvyys ovat kehittämisen keskiössä. • Palvelussa panostetaan määrätietojen sisäänlukuun suunnittelujärjestelmistä. Kustannuslaskentajärjestelmän kehittämistä lähdettiin toteuttamaan allianssimallilla, joka muodostuu tilaajista sekä palveluntuottajista. 17 Kuntatekniikka 4/2021 Teksti: Katri Einola I hkun tavoitteena on ollut kehittää kustannuslaskentajärjestelmä ja -palvelu, jolla saadaan tuotettua luotettavia kustannusarvioita infrahankkeissa ja samalla kehittää avointa tiedonhallintaa alalla. Laskentalogiikassa on mallinnettu Infra 2015 nimikkeistön mukaisten rakennusosien toteuttamiseen tarvittavat panosrakenteet eri hanketyypeissä ja laskennassa huomioidaan hankkeen ominaisuudet ja olosuhteet. Järjestelmää testattiin ennen käyttöönottoa ahkerasti marraskuusta 2019 lähtien. Palveluiden, kuten tukipalvelut, koulutus ja käyttöpalveluiden ohella, Ihku-laskentajärjestelmä mahdollistaa ulkopuolisten palveluiden yhteenliittämisen tulevaisuudessa. Vaikka järjestelmää pilotoitiin jo ennen lanseerausta laajasti, nyt käynnissä olevat käyttöönottoprojektit tuovat uutta tietoa ja palautetta kehitystyöhön. Allianssin palveluntuottajina toimivat Civilpoint Oy, Mittaviiva Oy, Ramboll Finland Oy ja Solita Oy. Asiakastestauksen ja konsulttiryhmän testauksen kautta haemme palautetta siitä, miten olemme onnistuneet, kertoo Ihkun tuoteomistaja Ari Huomo Väylävirastosta. Ihku-laskentapalvelu yhdessä infra-alan toimijoiden keskinäisen yhteistyön kanssa mahdollistavat jatkossa järjestelmään kertyvän datan ja sen hyödynnettävyyden. kute4_16-19.indd 17 24.8.2021 15.05. Nykyistä tarkemman ja ajantasaisemman kustannustiedon avulla voidaan kohdentaa rahoitusta tehokkaammin ja luoda paremmat edellytykset luotettavaan päätöksentekoon. Palvelun käytettävyys on ollut tärkeänä tavoitteena kehitystyössä. Hanketietokanta on laskentasovelluksen organisaatiokohtainen hanketietovarasto, johon hankkeiden kustannuslaskelmat tallentuvat. Syksyllä 2018 Väylävirasto sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Jyväskylän kaupungit käynnistivät tilaajina hankkeen, jonka tavoitteena on luoda infrahankkeiden läpinäkyvä kustannuslaskentajärjestelmä ja -palvelu. Infra 2015 määrälaskentaohje ja InfraRYL). Ihku-laskentapalvelu on kokonaisuus, jonka muodostavat Ihku-kustannuslaskentajärjestelmä sekä siihen liittyvät palvelut, kuten koulutus ja tukija käyttöpalvelut. Tuotantoversion laskenta kattaa tiehankkeita, ratahankkeita, siltahankkeita, aluerakentamista ja katuhankkeita mukaan lukien kunnallistekniset järjestelmät. Ihku-laskentajärjestelmän näkyvin osa on suunnittelijan työkalu Ihku-laskentasovellus, jonka avulla suunnittelija voi luoda laskentoja ja raportteja hankkeilleen. • Laskenta tukee erilaisia hanketyyppejä katuhankkeista tie-, rataja siltahankkeisiin sekä aluerakentamiseen. Kehitettävän palvelun laskenta perustuu rakennusja hankeosiin ja tukeutuu nykyisiin ja tuleviin standardeihin (mm. Järjestelmän ensimmäinen tuotantoversio lanseerattiin alkukeväästä 2021. Prosessien parantuessa kustannusohjattu suunnittelu ja kustannustietoisuus kehittyvät
• Ihku-laskentasovellus: Loppukäyttäjän selaimessa toimiva työkalu, jolla käyttäjä voi mallintaa hankkeen rakenteen, tehdä kustannuslaskelmia sekä tuottaa niistä raportteja. Jälleenmyynti tapahtuu Civilpoint Oy:n kautta. Seuraava askel kehitystyössä on toteuttaa, jo tehtyä työtä hyödyntäen, varhaisempia suunnitteluvaiheita palveleva hankeosalaskentasovellus. Kirjoittaja on suunnittelija Ramboll Finland Oy:ssa. Palvelun käyttö allianssin tilaajaosapuolille (Väylävirasto, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Jyväskylän kaupungit) sisältyy allianssisopimukseen ja siitä ei veloiteta erikseen. Myös Ihku-kustannuslaskentajärjestelmän tukipalvelut ovat aloittaneet toimintansa käyttöönottojen myötä. Tämän vuoksi jo laskentapalvelun kehityksen alusta asti on luotu puitteet avoimelle, kaksisuuntaiselle tiedonsiirrolle eri suunnitteluohjelmistojen välillä huomioimalla valmiudet toteuttaa järjestelmään integraatiorajapintoja, joilla sovelluskehittäjät voivat tulevaisuudessa liittää omat sovelluksensa Ihku-laskentajärjestelmään. Siksi kustannusarvion luominen halutaan mahdollistaa vähäisilläkin lähtötiedoilla. { Fakta } laadunvarmistus sekä hanketestaus. • Ihku-laskentajärjestelmä: Ihku-sovellusten ja tietokantojen muodostama tekninen kokonaisuus, jolla tuotetaan Ihku-laskentapalvelu. kute4_16-19.indd 18 24.8.2021 15.05. Muut kuin allianssin tilaajaosapuolet ovat voineet hankkia Ihku-laskentapalvelun käyttöönsä huhtikuusta 2021 alkaen. Tämä kattaa myös konsulttien yms. Myös Ihku-laskentapalvelun kehitystyö jatkuu ja allianssin pääkehityspanos onkin nyt suunnattu hankeosalaskennan toteutukseen. Tulevaisuuden Ihku Hankkeen tässä vaiheessa on tunnistettu jo monia jatkokehitystarpeita ja mahdollisuuksia. { Hallinto } Monia jatkokehitystarpeita ja mahdollisuuksia on tunnistettu. kustannuslaskennan datan, kustannustietokannan, laskentalogiikan ja käyttöliittymän. 18 4/2021 Kuntatekniikka Ihku-sanasto • Ihku-laskentapalvelu: Kokonaisuus, jonka muodostavat Ihku-laskentajärjestelmä sekä siihen liittyvät palvelut, kuten koulutus sekä tukija käyttöpalvelut. Laskentajärjestelmä sisältää mm. tilaajaosapuolille tekemän työn. Varhaisempien suunnitteluvaiheiden osalta tarpeet ja vaatimukset kustannusarvioille elävät. Touko-kesäkuun vaihteessa on järjestetty Ihku-laskentapalvelun käyttökoulutuksia sekä myös infotilaisuus konsulteille. Mallinnetut rakennusosat sisältävät tuotanto-osat, panokset, menekit ja panoshinnat. Tämän nähdään parhaiten palvelevan suunnitteluprosessia ja siirtymistä suunnitteluvaiheesta toiseen. Ihku-laskentajärjestelmän ideologiaan on syvälle istutettu avoimuuden konseptit. Ihku-laskentapalvelun asiakastukipalvelun tuottaa Civilpoint Oy yhteistyössä Ihku-allianssin muiden palveluntuottajien kanssa. Ohjelmiston tukipalvelu on tarkoitettu sekä lisenssin omaavan asiakasorganisaation käyttäjille että asiakkaan hanketta työstäville eri organisaatioiden loppukäyttäjille. Laskentapalveluun rekisteröityville palveluntuottajille annetaan hankekohtaiset oikeudet. • Rakennusosakirjasto: Tietovarasto, jonne laskennassa käytettävät rakennusosat on mallinnettu ja jossa niitä ylläpidetään. Toteutuksen tavoitteena on joustava siirtyminen hankeosalaskennasta rakennusosalaskentaan. Lisätietoja Ihku-laskentapalvelusta: ihkuallianssi.fi . Tämä antaa uusia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön digitaalisen ekosysteemin kehittymiselle. Lähtötietoja tarkentamalla myös kustannusarvion luotettavuutta saadaan parannettua, jolloin se tukee paremmin päätöksentekoa
{ Energia } julkaisi yleiskirjeen (4/2021), jossa valotetaan lain sisältöä erityisesti kuntien rakennusvalvonnan näkökulmasta. Julkisten eli kaikille syrjimättömällä tavalla 24/7 käytössä olevien latauspisteiden toteutus on edennyt Suomessa markkinaehtoisesti. EPBD:n tarkistaminen on osa EU:n Puhtaan energian pakettia vuodelta 2016. Latauspisteja -pistevalmiusvelvoitteet koskevat erityisesti uusia ja laajamittaisesti korjattavia lämmitettäviä rakennuksia, joiden pysäköintialueen koko ylittää tietyn autopaikkamäärän. Vuoden 2021 lopulla Rakennustietosäätiö julkaisee Sähköautojen latauspisteet kiinteistöissä -ohjekortin (”RT-kortti”), joka sisältää erityisesti rakentajalle ja rakennuttajalle perustietoa latauspisteistä erityyppisissä kiinteistöissä. Kiinteistöliitto on julkaissut ilmaisen ”Ohje sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi” -oppaan lähinnä taloyhtiöiden latausinfran toteuttamisen helpottamiseksi. K uv a: Se pp o H aa vi st o kute4_16-19.indd 19 24.8.2021 15.05. Kuntatekniikka 4/2021 19 Teksti: Vesa Peltola V uoden 2020 lopulla monen käänteen jälkeen voimaan tullut Latauspisteja automaatiolaki (733/2020) toi myös kunnille velvoitteita asentaa kiinteistöille latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia. Muista rakennuksista velvoitteita tulee vain yli 20 autopaikan muille kuin asuinrakennuksille, joille on rakennettava yksi latauspiste vuoden 2024 loppuun mennessä. Lisätarvetta latauspisteille tuo myös 2.8.2021 voimaan astunut puhtaiden ajoneuvojen laki (740/2021), joka lisää ladattavien autojen määrää julkisten toimijoiden ajokalustossa. Latauspisteja automaatiolaki on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tarkistamisen ([EU] 2018/844) kansallista toimeenpanoa. Lisäksi laissa on velvoitteita rakennusten automaatioja ohjausjärjestelmien asentamisesta. Laki vaikuttaa kuntakonserneissa rakennusvalvontaan ja kiinteistöjen rakentamisesta ja ylläpitämisestä vastaavien tahojen toimintaan. Kirjoittaja on energia-asiantuntija Suomen Kuntaliitossa. . Muutakin latauspistetietoa on tarjolla. Latauspisteja automaatiolain voimaantulon johdosta Kuntaliitto Ohjeistusta tarjolla latausinfran toteutukseen Liikenteen sähköistyminen etenee kunnissa myös lainsäädännön muutosten johdosta. Yleiskirje on käyttökelpoinen myös rakentajille ja kunnan kiinteistöistä vastaaville. Oppaan viides painos julkaistiin helmikuussa 2021. SESKO ry:n ”Sähköajoneuvojen lataussuositus” sisältää teknistä tietoa latauspisteistä ja sähköjärjestelmän vaatimuksista. Latauspisteja -pistevalmiusvelvoitteet koskevat erityisesti uusia ja laajamittaisesti korjattavia lämmitettäviä rakennuksia, joiden pysäköintialueen koko ylittää tietyn autopaikkamäärän. Kuntaliitto on ollut mukana ohjekorttia valmistelevassa toimikunnassa. Uusia ja laajamittaisesti korjattavia rakennuksia koskevien latausinfravelvoitteiden valvonta tuli osaksi kuntien normaalia rakennusvalvontaprosessia, kun taas olemassa olevien rakennusten latauspistevelvoitteiden täyttämistä valvoo liikenneja viestintävirasto Traficom
Suurin osa (71 %) yhtiöistä oli täysin kunnan omistamia. Hintataso maltillinen, kunnossapidossa kohentamisen varaa Kyselyyn vastanneilla lämpöyhtiöillä lämmön keskimääräinen kuluttajahinta oli 72,60 €/megawattitunti (sis. ALV 24 %). Tiedot ilmenevät Kuntaliiton vuosittain tekemästä lämpölaitoskyselystä. Kaukolämmön hinta vaihteli melko paljon, sillä alin kuluttajahinta oli 26,37 €/MWh ja korkein 93,16 €/MWh. Yleisin yhtiömuoto oli osakeyhtiö (81 %), mutta noin joka kymmenes lämpölaitos oli osa peruskuntaa. Hintakilpailukyky on kohtuullisen hyvä, mutta kunnossapidon suunnitelmallisuutta voisi vielä parantaa. K uv a: Se pp o H aa vi st o { Energia } Kyselyssä on parin viime vuoden ajan selvitetty myös kunnossapidon tilaa, koska kunnossapidon merkitys kasvaa laitoksen ikääntyessä ja Suomen pienistä lämpölaitoksista suuri osa on rakennettu vuosituhannen taitteen molemmin puolin. 20 4/2021 Kuntatekniikka Teksti: Vesa Peltola K untien energiayhtiöiden omistusjärjestelyissä on viime vuosina ollut liikehdintää erityisesti sähköyhtiöissä, mutta myös kaukolämpöyhtiöissä on tehty omistajanvaihdoksia. Kyselyyn vastanneilla yhtiöillä lämmön kokonaishinta oli keskimäärin noin 10 Lämpölaitoskysely valmistui Pienet lämpölaitokset edelleen pääosin kuntaomisteisia Pienten lämpölaitosten yleisin omistaja on edelleen kunta, vaikka muutoksen tuuliakin on puhaltanut. Hinta sisältää energiamaksut ja perusmaksut. Kyselyyn vastanneissa yhtiöissä (48 kpl) näyttää olevan kunnan enemmistöosuus tyypillisintä (86 %). Pienten kuntaomisteisten lämpölaitosten omistusosuuksissa ei kuitenkaan Kuntaliiton lämpölaitoskyselyn perusteella näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia viime vuosina. kute4_20-21.indd 20 24.8.2021 15.04. Liikelaitokset ja osuuskunnat olivat harvinaisia