36 Sähköverkon buuttaus paljasti: hutera prosessi……….. ............................. 44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…..…. .... 14 Vetyinfraa suunnitellaan täyttä päätä ............................................. 38 Kunnantalojen värikäs historia…………… . kesäkuuta 3/2024 { Vesihuolto } { Kiertotalous } { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 6 { Ilmastoviisaus } { Kuntatekniikkan päivät } { SmartINFRA } { Infra } Tampereen ratikka on paljon muutakin kuin kiskot ja vaunu. 34 Vesilaitokset vaativat suojaamista ............................................. Sen vetovoimaa kasvatetaan liittämällä siihen muita palveluita. 18 Kunnille tarjolla vertaistukea kiertotaloudessa ………... 50 Palveluhakemisto................................... 26 Kuinka määritellään alueen hiilineutraalius?……….. 22 Kuntien hiilineutraaliustavoitteet jo käsillä .................................................. 12 Älykäs valo-ohjaus palvelee hälytysajoneuvoja .................................... 32 Huimia menestystarinoita Kuntatekniikan päivillä ........................... 6 Lidar-tutka analysoi kaupunkiliikennettä……….. 40 Suomen kuntatekniikan yhdistys ............ .51 3/2024 Kuntatekniikka 20. ............................ 49 Pääkirjoitus ............................................... 5 Kolumni: Tontinluovutuskilpailu ihmiseltä ihmiselle ................................. { Kaupunkiliikenne } { Vihreä siirtymä } K uv a: Pi ca sa kute3_2-3.indd 2 10.6.2024 13.16. ...................... 16 EU huutokauppaa tukia vedyn tuotantoon .............................................. 2 Älykäs ekosysteemi älykkäälle ratikalle .................................. ........................... 24 Tapahtumakalenteri ...............................
K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Leikkivälineitä puistoihin valmistava Lappset palkittiin Kuntatekniikan saavutuksesta – yritys nostaa miljardin ihmisen sykettä. Armonaikaa on puolisen vuotta. kute3_2-3.indd 3 10.6.2024 13.16. K uv a: Pe kk a Va lli la Moni kunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Selvitimme, missä mennään. 16 s. 3 Kuntatekniikka 3/2024 s. Sen ympärillä tarvittava ekosysteemi luo kunnille useita mahdollisuuksia. 36 KKuntatekniikka.fi s. 26 • Päätöksenteko: Nurmijärvi tempaisi valtuuston esityslistan hulvattomiksi biiseiksi – Nyt on otetta! • Kiertotalous: Kierrätysmateriaalista valmistettua uutta tiiltä Jätkäsaaren kiertotalouskorttelin julkisivuihin • Kaupunkiliikenne: Huollot pysäyttävät metroliikenteen Helsingin keskustassa 3.6. – moni asema pois pelistä K uv a: D an ie l La rs so n Vihreä vety on yksi lenkki tulevaisuuden energiaketjussa
Sustainable change. Lisäksi voimme tuottaa projektiisi muun muassa korkeuskäyrät sekä DTMja DSM-mallit. Rambollista kattavat dronepalvelut Meiltä saat projektillesi ajantasaiset ja tarkat lähtötiedot nopeasti ja kustannustehokkaasti! Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi ortoilmakuvat, havainnekuvat, lämpökamerakuvaukset, 3D-mallit, laserkeilatut pistepilvet ja erilaiset tarkastukset. PALVELUJAMME OVAT INNOVATIIVISET JA KESTÄVÄT RATKAISUT KAUPUNKIEN, INFRASTRUKTUURIN, LIIKENTEEN, YMPÄRISTÖN JA RAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA, RAKENNUTTAMISESSA, RAKENTAMISESSA JA YLLÄPIDOSSA. Bright ideas. Meillä on Traficomin myöntämä Erityinen-kategorian toimintalupa, joka kattaa droneoperaatioiden toteuttamisen myös urbaanissa ympäristössä. kute3_4.indd 4 10.6.2024 13.15
• Hyvää kesää! Kuntatekniikan murros synnyttää paljon mahdollisuuksia kute3_5.indd 5 10.6.2024 13.14. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. Nyt mukaan tarvitaan entistä enemmän arkkitehtejä, tulevaisuuden tutkijoita, ympäristöasiantuntijoita, data-analyytikkoja, naisia – ja lapsia, niin kuin rovaniemeläinen perheyhtiö Lappset Groupin esimerkki osoittaa. Maailma on kuitenkin muuttunut niin monimutkaiseksi, että kuntatekniikkaa ei voi enää ratkoa pelkästään insinöörimiesten piirustuspöydillä. Kehityssuunta on oikea. Tulvat lisääntyvät, rankkasateet pistävät viemäriverkoston ja asfaltoidut taajamat koville, pitkät helteet vaativat rakennusten ilmastoinnilta aivan muuta kuin mihin ne on vuosikymmeniä sitten suunniteltu. Tällä hetkellä esimerkiksi Keski-Euroopassa kuntatekniikan vastuullisuuden vaade on jopa Suomea edellä. Tämä asettaa kunnat, kaupungit ja kuntatekniikan uuden eteen. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Suurin paine tulee muutoksesta, jolle me suomalaiset emme voi kovinkaan paljoa. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Syy tähän on se, että emme ole globaalilla tasolla saaneet tehdyksi ripeästi niitä toimia, joilla ilmastonmuutoksen vauhtia saataisiin hillityksi. Tekniset alat on perinteisesti nähty hyvin miehisinä, insinöörimäisinä ja suoraviivaisina toimintoina. Nyt kannattaakin nauttia kesästä ja lomista. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että kuntatekniikkaa tekevät ja tulevaisuutta rakentavat ihmiset ponnistavat urilleen erilaisista taustoista ja lähtökohdista. Poikkeukselliset sääilmiöt ovat jo lisääntyneet ja vauhti vain kiihtyy. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. Se on ennen kaikkea asukkaiden hyvän ja turvallisen elämän varmistamista. Nämä tavoitteet parantavat lopulta ihmisten elämänlaatua. Energia + digitalisaatio R ovaniemellä järjestetyillä Kuntatekniikan päivillä kunniamaininnan saanut ja Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen kunniajäseneksi valittu Eevaliisa Härö kiteyttää tämän lehden haastattelussa (s. Meidän on alettava sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin seurauksiin. Vaikka Suomen osuus maailman päästöistä on minimaalista luokkaa, meidän kannattaa kuitenkin tehdä kaikkemme päästöjen hillitsemiseksi ja hiilineutraaliuden tavoittelemiseksi. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: La ur a Va nz o Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 4/24 5.9. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. Uudet innovaatiot tarvitsevat kuitenkin aikaa jalostuakseen. Sinne kannattaa siis tarjota uusia kestäviä ratkaisuja. 3.12. Asialla on myös toinen puoli: kun kunnissa ja kaupungeissa joudutaan miettimään uusia ratkaisuja, fiksujen ja luovien ihmisten päässä alkaa syntyä ideoita. 15.10. Parhaimmillaan uudet innovaatiot voivat synnyttää uusia vientituotteita. Valtaosa tiedeyhteisöstä on jo pitkään ollut yksimielinen siitä, että ilmasto muuttuu kovaa vauhtia ihmisen toiminnan takia. Nyt puhutaan vastuullisuudesta, sosiaalisista vaikutuksista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Luemme tällä hetkellä uutisista jatkuvasti, kuinka kuluva vuosi on aina se mittaushistorian lämpimin. 03 4246 5375 kuntatekniikka@atex.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 92 € Vuosikerta, printti+digi 103 € Kestotilaus, digi 85 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 5 Kuntatekniikka 3/2024 { Pääkirjoitus } 3/2024 { Kolumni } Varmista vesihuolto Päästötavoitteiden aikarajat käsillä Vety nousussa MAAILMAN PARAS RATIKKA Wilma Toljander: Tontilluovutuskilpailu ihmiseltä ihmiselle kute3_1.indd 1 10.6.2024 10.46 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. 37) kuntatekniikan kehityksen viimeisten vuosikymmenten aikana osuvasti: kun aiemmin seminaareissa ja kehityspäivillä puhuttiin hyvinkin konkreettisesta tekniikasta putkineen ja teineen, tänä päivänä kuntatekniikka on paljon enemmän. Lomalta palatessa voi yllätyksekseen huomata, että ratkaisu visaiseen ongelmaan saattaa olla hyvin yksinkertainen. 20.8. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. Vaikka teknologia ja tekniset ratkaisut ovat edelleen kuntatekniikan peruspilareita, kuntien ja kaupunkien infra on paljon muutakin
Ratikka on tarkoitus nivoa tiiviisti kaupungin palveluihin ja muihin liikkumismuotoihin. 6 3/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkiliikenne } Tampere rakentaa ratikasta älykästä ekosysteemiä PEHMEÄSTI TERÄSPYÖRILLÄ SmartRail-ekosysteemi on kehittämässä Tampereen raitiotiestä vientituotetta. K uv a: O lli Pi hl aj am aa /V TT kute3_6-21.indd 6 10.6.2024 13.20
Näin on säästetty miljoonia euroja verrattuna siihen, että kuljettajat opetettaisiin aidossa liikenneympäristössä. kute3_6-21.indd 7 10.6.2024 13.20. VTT:n johtava tutkija Raine Hautala sanoo SmartRailin erottuvan edukseen sillä, että se on houkuttelevilla palveluilla luomassa ekosysteemistä kaupunkilaisen olohuonetta. Sen suodatin on testioloissa pystynyt poistamaan tuloilmasta 90-prosenttia kaupunki-ilman tyypillisistä hiukkasista. Lyylin ovat kehittäneet Tampereen Raitiotie, VTT, Škoda Transtech ja Tampereen yliopisto. Vuodenvaihteesta alkaen kuljettajat ovat harjoitelleet simulaattorilla Lielahden reittiä, jolla liikennöinti alkanee tammikuussa 2025. Tavoitteena on turvallinen ja sujuva kaupunkiliikenne, jota ryydittävät niin käyttäjäkeskeiset palvelut kuin uusi bisnes. SmartRail on yhteistyöverkosto, jonka ytimessä ovat kiskokalustovalmistaja Škoda Transtech Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Simulaattoria kehitti Kajaanin ammattikorkeakoulu, simulaattorin hallintalaitteiston kehitti Creanex Oy, ja raitiotieverkon sekä varikkoalueen mallinsi 3D-talo Oy. – Kun ainakin it-ympäristö muuttuu rajusti raitiovaunun yli 30 vuoden elinaikana, haluamme täyden itja laitetestausalustan myös tulevia raitiovaunutoimituksia varten. Testilabra livenä Tärkeä apu kokeiluissa on Lyyli Living Lab, ainutlaatuinen testausympäristö aidossa kaupunkiliikenteessä. Ratikka kytkeytyy kaupungin palveluihin Tänä vuonna alkaneessa SmartRailin kolmannessa vaiheessa yhteenliittymä kehittää raitiovaunussa etenkin digitaalisia palveluita. – Vaunu yhdistää ja mahdollistaa, Hautala kiteyttää. Koulutussimulaattori on Hermosen mukaan valmis tuote, vaikka Škoda ei sitä juuri ole markkinoinut. SmartRail-ekosysteemin johtaja, Škoda Transtechin tietohallintojohtaja Kai Hermonen sanoo, että Tampere on kehittäjille unelmapaikka, koska kaupungissa halutaan liikkua kehityksen kärjessä. Kaikkien tähtäimessä on maailman paras raitiovaunu. Hautala kertoo, että vaunun kokeellinen osio ei vaaranna vaunun liikennöintiä, sillä esimerkiksi tietojärjestelmät ovat erillisiä. SmartRail 3 -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Esa Järvinen tietää, että Lyyli-testausympäristö kiinnostaa maailmalla myös muiden kuin raitiotiekehittämisen toimijoita. Maailmalla esimerkiksi isot kiskokalustovalmistajat Siemens ja Alstom ovat suomalaishankkeen kilpailijoita. Tavoitteena ovat datapohjaiset ratkaisut, joilla Simulaattori-raitiovaunu saapuu Tampereen Keskustorille. Toimijoita on noin 30, joista neljä edustaa julkissektoria ja neljä tutkimusorganisaatioita. – Simulaattori mullisti koulutuksen, Huttunen kommentoi. Raitiovaunu on SmartRail-visiossa ratkaisu, jolle tulevaisuuden kestävä ja turvallisesti autonomisoituva liikenne perustuu. Se tuo paljon lisäarvoa raitiotieoperaattorille, Hermonen taustoittaa. Sen osia ovat rakennettu ympäristö, vaunu, teknologia ja tietoliikenneratkaisut. 7 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti: Hannu Kaskinen T ampereella ratikka ei ole vain ratikka, vaan se on kokonaisuus. Lyylin ansiosta monet toimijat ovat löytäneet toisensa, Hautala mainitsee. Tamware Oy:n kehittämät raitiovaunun älykkäät ovijärjestelmät ovat jo päässeet kansainvälisille markkinoille. Onnistumisiin kuuluu myös Lumikko Oy:n ja VTT:n korona-aikana kehittämä raitiovaunun ilmastointijärjestelmä. Lyyli on liikennettä ja ympäristöä kameroilla ja sensoreilla havainnoiva raitiovaunu, jolla voi testata niin rutiineja kuin innovaatioita. – Kokeilut aidossa liikenneympäristössä nopeuttavat tuotekehitystä. Simulaattori mullisti koulutuksen Tampereella oli päätetty, että raitiovaunun kuljettajat koulutetaan simulaattorilla. Kalustopäällikkö Ali Huttunen Tampereen Raitiotiestä kertoo, että keväästä 2020 alkaen simulaattorilla on koulutettu liki sata kuljettajaa. Simulaattorissa on testattu esimerkiksi matkustajatiedotusjärjestelmää ja autonomisen liikkumisen toimintoja. Simulaattorilla kuljettaja voi harjoitella rajattomasti vaikkapa talviajoa. Tampereen Raitiotie Oy tilasi sen Škoda Transtechiltä. Muita hankkeeseen osallistujia ovat Tampereen Raitiotie Oy, Tampereen kaupunki ja monet yritykset
Kokeiltavana olevan järjestelmän kamerat havainnoivat vaunun liikkumisympäristöä, ja hälyttimet varoittavat törmäysriskistä. kute3_6-21.indd 8 10.6.2024 13.20. 8 3/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkiliikenne } Tampereen raitiovaunun kaltainen kokeilupohjainen kehittäminen voi tehdä Suomesta kokoaan vahvemman. Kun järjestelmä saa ilmoituksen häiriöstä tai ilmanlaadusta, tämä tieto pitäisi saada ajantasaisesti välitettyä matkustajille. – Palvelu pitäisi kokea niin hyväksi, että henkilöautoilusta siirrytään ratikkaan, Hautala konkretisoi. Järvinen luonnehtii törmäyksenestojärjestelmää maailmanhuipuksi. Hermonen kertoo, että Keski-Euroopassa Škoda on solminut törmäyksenestojärjestelmästä muutaman alustava kaupan. Jos tämä onnistuu, vientimarkkinat avautunevat, sillä samoja haasteita ratkotaan myös muualla. Järvinen, Tietoevry Createn älykkäiden liikennejärjestelmien johtaja, alustaa, että SmartRail on jo saavuttanut paljon infratekniikassa. Käsittelemme henkilötietoja ja palvelumatkaketjuja sekä niiden sujuvuutta asiakaskokemusten kannalta. Tampereella satsataan nyt siihen, että raitiotieliikenne nivotaan kaupungin palveluihin. Järvisen mukaan kehitteillä oleK uv a: O lli Pi hl aj am aa /V TT Lyylin laitekaapissa voidaan testata vaikkapa jonkin laitteen tärinäntai pakkasenkestoa. Liikkuminen on SmartRail-ekosysteemin keskeinen toiminto, mutta siihen kytkeytyy muitakin kaupungin palveluita. Digitalisointi vähentää paperityötä ja tarvittavien äppien määrää. Ennakoivan törmäyksenestojärjestelmän ensikokeilut Lyylissä ovat onnistuneet. Tiedonkulku auttaa kiireettömiä matkustajia valitsemaan rauhallisen matka-ajan. – Me digitoimijat huolehdimme, että palvelussa rahanjako ja subventio kuntarajojen yli tai Kelan kanssa sujuvat. Matkaketjuun voinee jatkossa liittää kaupunkipyöriä, sähköpotkulautoja ja yhteiskäyttöautoja. Ratkaisu voi löytyä signaalitekniikoista, kuten näkötai kaikuluotainteknologioihin perustuvasta keilauksesta, Järvinen arvioi. Pyörätuolimatkustajan pitäisi ennalta tietää vaunun saapumisajan lisäksi, onko vaunussa paikka hänelle ja saattajalle. Jos joukkoliikenteen käyttö kasvaisi, ruuhkat ja päästöt vähenisivät. Myös liikennettä tehostetaan. – Voimme myös simuloida malleja, joista päättäjät saavat tietoa esimerkiksi siitä, mitä yksityisautoilun suosimisesta tai tieliikennemaksujen käyttöönotosta seuraa, Hautala jatkaa. Tampereella Nokia-areenan jääkiekko-ottelun pääsylipun hintaan on jo yhdistetty joukkoliikennematka. Järvinen luonnehtii tavoitteeksi, että asiakas saa yhden luukun palvelukokemuksen. kohennetaan sekä matkustuskokemusta että liikenneturvallisuutta. – Nyt me it-yritykset aiomme luoda parhaat palvelut. Automaatio vahtii turvallisuutta Liikenneturvallisuuden kehittämisen esimerkiksi käy automaattinen törmäyksenestojärjestelmä, jonka kehittivät GIM Robotics Oy, Škoda Transtech Oy ja Škoda Digital Oy. Tietoevry Create vastaa matkan ja palvelujen yhdistämisestä. Hautala kertoo, että dataa kerätään nykyistä enemmän sekä ajoneuvoista että infrasta, jotta esimerkiksi liikennevalojen rytmi saadaan yhä useammalle liikkujalle sopivaksi. – Raitiovaunu on tietoinen rakennetusta ympäristöstä, ja konsortiossa on osaamista, mikä tuottaa ennakointiin tietoa. Tätä on tarkoitus Hautalan mukaan laajentaa muihinkin turisteille suunnattuihin palveluihin
Teiden ja katujen kunnossapidon kattavin työnohjausjärjestelmä. Tunnistaa matkustajat anonyymisti Niin Hautala kuin Järvinen korostavat tietoturvan ensisijaisuutta. Jos tietoturva ei ole kunnossa, ratkaisu ei kelpaa. – SmartRail rakentuu vahvasti Nämä eivät ole graffiteja, vaan Tampereen taideratikkaa somistavaa taidetta. – Muutama yritys kehittää Tampereen yliopiston ja VTT:n kanssa ratkaisuja, joilla saataisiin viestintä toimimaan raitiovaununkuljettajan ja erityisryhmien välillä, Järvinen sanoo. Järvinen huomauttaa, että liikenteen palvelujen ja palveluketjujen kehittämisessä tietoturvaja henkilösuoja-asiat otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. kute3_6-21.indd 9 10.6.2024 13.20. www.autori.io Matti Meikäläinen Urakka vassa seuraavan sukupolven tietojärjestelmässä otetaan tarkasti huomioon vanhukset sekä liikuntaja näkövammaiset. Tähän tarvitaan kaksisuuntaista tiedotusta raitiovaunun ja matkustajien välillä
– Hyvältä näyttää, sillä Suomessa on vahva avoimen datan ja integroinnin mahdollistamisen kulttuuri. Helsingin raitiotieverkon yhteispituus noin 90 kilometriä. Hän kehaisee julkisen sektorin eli Business Finlandin, Tampereen kaupungin ja joukkoliikennetoimijoiden myöntämää tukea. Helsingissä Hakaniemen metroaseman yhteydessä on kaksi metroja kaksi raitiovaunusimulaattoria, jotka ovat espanjalaisen Lander Simulation and Training Solutions S.A.:n toimittamia. Sekä tutkimus että yrityshankkeet etenevät rinnakkain. Helsingissä simulaattorilla koulutetaan sekä metron että raitiovaunun kuljettajia. Kun julkissektori pysyy mahdollistajana, voi oikeasti syntyä toimivia innovaatioita, joita vienti edellyttää. Se on tehokas työkalu, jolla vastataan lähitulevaisuudessa kolminkertaiseksi paisuvaan kuljettajatarpeeseen. – Liikennettä siirtyy jatkuvasti kumipyöriltä teräspyörille, Pääkaupuniseudun kaupunkiliikenne Oy:n liikennehenkilökunnan päällikkö Pasi Singh kertoo. Myös palvelunestohyökkäyksiin varaudutaan, Järvinen toteaa. 10 3/2024 Kuntatekniikka { Kaupunkiliikenne } MITTAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille roadmasters_215x280.indd 1 30.5.2024 8.23.33 . – SmartRail-ekosysteemi on menestystarina. Simulaattorilla on mahdollista harjoitella myös energiatehokasta ajotapaa kuljettajaa opastavan DAS-järjestelmän avulla (Driver Advisory System). Tällainen edistää teknologista kehittämistä. Vaikka SmartRail-visio ulottuu kauas, Hautala painottaa, että konkreettisia tuloksia pitäisi saada riittävän nopeasti, mikä ruokkii kehittämisen kierrettä. Silloin vientikelpoisten ratkaisujen pitäisi olla valmiita. Tutkimuslaitokset sekä pienet ja keskisuuret yritykset saavat TKI-hankkeilleen 60 prosentin tuen, isot yritykset 50 prosentin tuen. Niitä on turvallista harjoitella simulaattorilla. Hän näkee valoa myös EU-kehityksessä. Matkustajalaskenta perustuu tekoälyyn. Yhtiö otti oman simulaattorinsa käyttöön syksyllä 2023. Järvinen uskoo, että Tampereen raitiovaunun kaltainen kokeilupohjainen kehittäminen voi tehdä Suomesta kokoaan vahvemman. Vientimahdollisuuksia lisäävät etenkin Euroopan data-asetuksen ja kansalaisen digitaalisen lompakon sovellukset, jotka tulevat EU-direktiivistä velvoitteiksi eli kansallisesti toteutettaviksi. Simulaattoriharjoittelu on energiatehokkaampaa kuin oikealla kalustolla, eikä se sido samalla tavalla kalustoa ja resursseja. kute3_6-21.indd 10 10.6.2024 13.21. Sitä on käytetty muun muassa tulevien linjojen aikataulun suunnitteluun. Simulaattorilla sujuvampaa koulutusta Teksti ja kuva: Timo Kuukkanen tietoturvan ja kyberturvallisuuden varaan. Tosin hän edellyttää yhteisessä visiossa pysymistä sekä jatkoa vahvalle tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten yhteistyölle. Siitä on digitoitu simulaattoriin noin 20–30 kilometriä, mikä sisältää erityistä huomiota vaativia osuuksia, kuten vilkkaan Mannerheimintien ja Eiran kapeat kadut. – Olemme jo EU:n digija datakehityksen eturintamassa, Järvinen asemoi. Järvinen on Hautalaakin selvemmin optimisti. Kun tuloksia syntyy, niistä tiedotetaan. Poikkeustilanteita ovat esimerkiksi huonot kelija valaistusolosuhteet, kaluston vikaantumien, pakkojarrutukset, muun liikenteen yllättävät toimet tai liian lähelle kiskoja pysäköidyt autot. Simulaattorilla voidaan toteuttaa noin 20 prosenttia kaikesta ajoharjoittelusta, ja koska simulaattorijakso sijoitetaan kurssiin alkupäähän, sillä voi hankkia perustaidot jo ennen liikenteeseen siirtymistä. Tekoälyn käyttö kasvaa ainakin rutiiniasioissa ja skenaarioiden rakentelussa. Laskentajärjestelmä muokkaa saadun tiedon siten, että matkustajia ei voi tunnistaa. Business Finland rahoittaa kuuden miljoonan euron budjetista noin 60 prosenttia. Simulaattori pystyy luomaan harjoituksiin draamaa, jonka harjoitteleminen liikenteessä on haastavaa. Menestys syntyy innovaatioista SmartRail 3 -hanke kestää vuoden 2026 loppuun. MYÖS Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy käyttää kuljettajien ajoharjoittelussa simulaattoria. SmartRail-hankeaikana Škoda Transtech on kehittänyt neuroverkkoihin perustuvan matkustajalaskentajärjestelmän, joka hyödyntää raitiovaunun turvakameroita. SmartRail-johto tähdentää esimerkiksi matkustajalaskennan perustuvan sille, että GDPR otetaan vakavasti. Kuvassa ratikka kurvaa Katajanokan terminaalille. Kasvu selittyy useilla raidehankkella ympäri pääkaupunkiseutua. Pitää viedä suunnitelmat päätyyn asti ja pitää osata hyödyntää hankkeessa syntyvää tutkimustietoa, Järvinen linjaa. • Lumisade tuo omia haasteita raitiovaununkuljettajalle
MITTAUKSIA JA TUTKIMUKSIA KAIKILLE TEILLE • Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla • Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella • Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto • Päällysteporaukset • Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset • Uusien päällysteiden kitkanmittaus • Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset • Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille roadmasters_215x280.indd 1 30.5.2024 8.23.33 kute3_6-21.indd 11 10.6.2024 13.21
kute3_6-21.indd 12 10.6.2024 13.21. Pyörätietä laajennettiin, autoilta vallatuille kaistoille tuotiin kasveja, ja terasseille lisättiin istumapaikkoja. Se keilaa jatkuvasti keskustan vilkkaita alueita. Lidarin tuottamasta kuvasta voi luokitella kaikki liikkuvat kohteet, mutta ihmisiä ei pysty tunnistamaan. 12 3/2024 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Tapio Mainio K aksi ajokaistaa muutettiin kevyen liikenteen väyliksi ja oleskelutiloiksi Helsingin Eteläja Pohjois-Esplanadilla viime vuonna. Nyt selvitetään, miten kaupunkitilan varaaminen autoilijoilta kävelylle, pyöräilylle ja oleskelulle vaikuttaa Esplanadin liikennevirtoihin, ja miten alueen liikenneturvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi Havis { SmartINFRA } Lidar-tutka analysoi kaupungin sykettä Suurennuslasin alla Helsingin keskustassa seurataan Lidar-valotutkalla, miten jalankulkijat, pyöräilij ät ja autot käyttäytyvät kaupunkitilassa. Flow Analyticsin tutkija Jari Erämaa esitelmöi Lidarista Elävät Kaupunkikeskustat ry:n järjestämässä tilaisuudessa Tampereella
Lidarin resoluutio ei ole yhtä hyvä kuin videokamerassa, eikä se kykene keräämään väritietoa, mutta se toimii myös pimeällä ja huonoissa sääolosuhteissa. Menetelmä auttaa suunnittelemaan esimerkiksi pyörätien sinne, missä pyöräilijät ajelevat luontaisesti. Tutkaseurannan toteuttaa Forum Virium Helsingin ja Business Helsingin yhteinen Mobility Lab Helsinki -hanke yhteistyössä belgialaisen tutka-analyyseihin erikoistuneen yrityksen Flow Analyticsin kanssa. Näemme sekunti sekunnilta, kuinka ihmiset liikkuvat alueella, pysähtyvätkö he kauppaliikkeen ikkunan kohdalle, menevätkö he sisälle liikkeeseen, kauanko he viipyvät kaupassa, Erämaa kertoo. Seuranta-alueen pinta-ala on noin hehtaari. – Meillä on käytössä myös kannettava Lidar. Muutoksen vaikutuksia analysoidaan, ja keskustan rakenteessa tehdään tarvittavia korjausliikkeitä. Paljastaa liikennevirat – Lidarin pistepilviaineistosta nähdään, onko autoilun rajoittamainen vähentänyt asiakasvirtoja Esplanadin kauppaliikkeisiin. • { Fakta } K uv a: Ja ri Er äm aa kute3_6-21.indd 13 10.6.2024 13.21. Pylväistä lähetettävä laservalopulssi on ihmissilmälle näkymätön ja haitaton. Se voidaan sijoittaa korkean jalustansa kanssa vaikkapa koko päiväksi Helsingin kauppatorille. Amandan patsaan kohdalla. Eri vuodenaikojen, tapahtumien ja liikennejärjestelyjen (kuten Havis Amandan patsaan remontti) vaikutukset näkyvät myös kevyen liikenteen määrissä ja reitinvalinnoissa. Niistä luodaan tarkkoja, kolmiulotteisia, digitaalisia pistepilvimalleja. Lidaria hyödynnetään muun muassa autonkuljettajan avustusjärjestelmissä, autonomisissa ajoneuvoissa, roboteissa sekä kiinteistönvalvonnassa. Kertyvästä pistepilvidatasta ei voi tunnistaa ihmistä, mutta tekoäly tunnistaa siitä ihmisten, polkupyörien ja ajoneuvojen liikkumisen. Sen pääkomponentit ovat laserlähde ja detektori. Helsingissä Havis Amandan patsaan lähellä sijaitseviin valopylväsiin on kiinnitetty kolme Lidar-tutkaa. Korkeusmalli saadaan yhdistämällä mitatut pisteet laitteen sijaintija asentotietoon. Esplanadin alueen liikennevirtoja ja ihmisten käyttäytymistä mitataan tämän vuoden loppuun kestävällä Lidar-valotutkaseurannalla, joka antaa tarkkaa tietoa yksittäistenkin kohteiden liikkumisesta. Lidar-valotutkaseuranta on laskureita tarkempi menetelmä. Tutkan avulla nähdään myös niin sanotut läheltä piti -tilanteet ja liikennevirran pysähdykset. – Brysselin vanhassa keskustassa ongelmana on ollut sähkövirran saanti Lidar-tutkille, sillä vanhojen rakennusten ulkoseisiin ei saa porata reikiä sähköasennuksia varten, Erämaa lisää. Sen vaihtoehtoinen menetelmä on videoseuranta, mutta siitä voi tunnistaa henkilöitä. Koposen mukaan liikennevirtoja on mitattu aiemmin erilaisten laskureiden avulla. Esimerkiksi maaperästä voidaan muodostaa digitaalinen korkeusmalli lennättämällä Lidaria dronella kohdealueen yläpuolella. Kun säde kohtaa erilaisia pintoja, kuten ajoneuvoja tai ihmisiä, se heijastuu takaisin. Lidarin keräämästä pistepilvidatasta voidaan tuottaa digitaalisia malleja. – Parhaillaan seuraamme Lidarien avulla erästä vilkasliikenteistä ristetystä Brysselissä, Erämaa kertoo. Kuntatekniikka 3/2024 13 Autonomiset autot hy ö dyntävät Lidaria LIDAR-tutkamenetelmä on valon etenemisaikaan perustuva kontaktiton etäisyydenmittausjärjestelmä. – Esplanadilta kerättävä seurantadata auttaa ymmärtämään, kuinka alueella liikkuminen on muuttunut kahden kaistan uudelleenjärjestelyn aikana, Koponen sanoo. Lidar-laitteisto mittaa valonsäteiden heijastumien suunnat ja etäisyydet, kuten tutka. Niinpä Havis Amandan patsaan lähellä sijaitseviin valopylväsiin on kiinnitetty kolme Lidar-tutkaa, jotka jatkuvalla syötöllä lähettävät ympärilleen laservalopulsseja. Laiteen pitää olla pään yläpuolella, Forum Viriumin vanhempi asiantuntija Pekka Koponen sanoo. Flow Analytics on tehnyt vastaavan tutkimuksen viime vuonna Brysselissä, jossa suuri aukea ja pääkatu suljettiin autoliikenteeltä ja muutettiin kävelykeskustaksi. Niillä seurataan Esplanadin liikennettä. – Liikenteellisesti haastavin kohde alueella on Havis Amandan suihkulähteen ympäristö, jossa kohtaavat autoilijat, raitovaunut, jalankulkijat, vuokraskootterit ja pyöräilijät, Flow Analyticsin tutkija Jari Erämaa kertoo. – Lidarin keräämästä aineistosta voidaan esimerkiksi nähdä, mikä kohde torilla pysäyttää ihmisiä tai mitä reittiä jalankulkijat jatkavat Havis Amandan patsaalta, kun he etenevät kohti toria, Koponen jatkaa
Oulun kaupunki on ollut tässä suhteessa edelläkävijä. Niiden tarkoituksena on parantaa liikenteen turvallisuutta. 14 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tapio Mainio R isteysalueen valaistus reagoi hälytysajoneuvon saapumiseen. Oulun liikenneinsinööri Jani Koppelon mukaan lisävalaistus havahduttaa huomaamaan, että jotain on tapahtumassa. Oulussa halutaan odottaa valaisupilotin tuloksia. Sen toivotaan lisäävän kanssaliikkujien valppautta. – Meillä Jyväskylässä on 35 000 K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Katuvalot kirjastuvat Oulun valoristeyksien lähettyvillä, kun hälytysajoneuvo lähestyy. – Oulun toteutus on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti, hän lisää. Sen sijaan Oulun muiden valoristeysten ottamisesta kokeiluun ei ole tehty päätöstä. – Viime vuoden lopulla alkaneessa valaisukokeilussa on mukana Saaristokadulla sijaitsevat valoristeykset eteläiseltä alikäytävältä aina keskustan Uudellekadulle saakka. – Katulamppujen kirkastaminen ei onnistu ilman multisensoreita hyödyntävää valaisintekniikkaa. Lisäksi risteyksen valaiseminen auttaa myös hälytysajoneuvon kuljettajan näkemään paremmin muut kadulla liikkujat. – Valokokeilun toivotaan vähentävät onnettomuuksia, sillä hälytys{ SmartINFRA } Kaupungin älyvalot vauhdittavat hälytysajoneuvoa Kirkkaasti parempi Oulussa kokeillaan ensimmäisenä maailmassa katuvaloja, jotka kirkastuvat hälytysajoneuvon edessä risteysalueella. Pilotissa on mukana myös Koulukadun kohdalla sijaitseva vaarallinen Saaristonkadun suojatie, kertoo Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri Tommi Salo. Älykkäät katuvalot toimivat vain uusilla led-valoilla, vanhojen kaasupurkauslamppujen kirkkautta ei voi säätää. Se tunnetaan onnettomuusherkkänä paikkana, kertoo Liikenneturvan Oulun yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski. Kuulin tänään Oulun kaupungin liikennetyöryhmän kokouksessa, että kysein turmaristeys kuuluu valokokeilun piiriin. ajoneuvo voi yllättää autoilijan tai jalankulkijan. Hälytysajoneuvon sireeni ja vilkkuvat hälytysvalot eivät aina riitä: – Viime vuonna jalankulkija jäi hälytysajossa olleen poliisiauton alle Oulun keskustassa Saaristonkadulla ja loukkaantui. Ensikokemuksia järjestelmän toimivuudesta ei ole vielä saatu, sanoo Pohjois-Suomen Hyvinvointialueen (Pohde) pelastusjohtaja Petteri Jokelainen. Sen avulla voidaan kirkastaa hetkellisesti vain tiettyjä katulamppuja, kertoo valaisinautomatiikan Oulun kaupungille toimittanut Signify Finland Oy:n maajohtaja Piia Hänninen. kute3_6-21.indd 14 10.6.2024 13.21
Oulussa ensimmäisiä risteyksiä liitettiin HALI-järjestelmään jo vuonna 2011. Nykyisin jo liki viidennes Suomen liikennevaloista on HALI:n piirissä. – Nykyisin tietyillä suorilla ja hiljaisilla katuosuuksilla katuvalot K uv a: M ik a Sä rk ijä rv i Jyväskylässä on heijastettu epävirallinen pyörätien merkki hankeen. Kun hälytysajoneuvo on ohittanut valoristeyksen, katuvalaistus palautuu normaalille tasolle. Se ohjaa liikennevalot vihreiksi, kun esimerkiksi ambulanssi tai paloauto lähestyy valoristeystä. Palvelu kattaa jo yli 800 liikennevaloristeystä ja 400 hälytysajoneuvoa. Sillä valojen kestoa ja voimakkuutta voidaan säädellä paikkakohtaisesti. Piispasen mukaan Jyväskylässä on harkittu Oulun-kokeilua. Liikennevaloja ohjaavasta HALI:n kojeesta annetaan ohjauskäsky Signifyn järjestelmään. Ulkovalaistuksen tilannetyökalua varten ei tarvinnut tehdä kalliita ohjelmistohankintoja, vaan eri järjestelmien yhdistämiseen, datan käsittelyyn ja analysoinnin automatisointiin pystyttiin hyödyntämään Jyväskylän kaupungin jo käytössä olleita työkalua, kertoo paikkatietoasiantuntija Eetu Lappalainen Jyväskylän kaupungilta. Se soveltuu tehovalaistukseksi muun muassa rakennuksen seinään, kadulle tai aukiolle. Sillä on heijastettu muun muassa pyörätietä osoittava liikennemerkki lumihankeen tai kulkusuuntaa osoittavia nuolia rakennusten seiniin. Kuntatekniikka 3/2024 15 HALI lyhentää vasteaikoja, mikä parantaa pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutasoa. Jyväskylässä on otettu käyttöön valojen ohjauksen kannalta tärkeä ulkovalaistuksen tilannetyökalu. Tilannekuvaratkaisun toteutti jyväskyläläinen yritys C2 SmartLight Oy. Lisäksi HALI lyhentää vasteaikoja, mikä parantaa pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelutasoa. Onnettomuuksia ei ole Liikenneturvan Kalmakosken mukaan tapahtunut HALIn käyttöönoton jälkeen paikoissa, joissa järjestelmä on ollut toiminnassa. Paloautot ja ambulanssit saapuvat nopeammin tapahtumapaikalle, ja tämä vähentää suoraan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Keskusyksikkö välittää kirkastamiskomennon kadulla olevien valaisimien sensoreille. • välityksellä keskusjärjestelmälle, josta HALI-palvelinohjelmisto päättelee kulloisenkin liikennevalojen ohjaustarpeen ja lähettää tarvittavia ohjauskäskyjä liikennevalokojeille. Liikennemerkki katuun projektorilla Jyväskylässä on myös kokeiltu epävirallisia, heijastettuja liikennemerkkejä kulkusuunnan osoittamiseksi Gobo-projektorin avulla. kute3_6-21.indd 15 10.6.2024 13.21. – Lisäksi Gobon avulla voitaisiin korvata osa yritysten seinillä olevista valomainoksista, mikä tulisi halvemmaksi, Piispanen ehdottaa. Led-tekniikka hyödyntävä Gobo-heitin muodostaa tarkan kuvan. Niistä 48 prosentissa on uudet led-valot, jotka säästävät myös energiaa, kertoo katumestari Jukka Piispanen Jyväskylän kaupungilta. Aina tarvitaan kuitenkin myös kiinteä liikennemerkki, sillä projisoitu merkki tai opaste ei näy kirkkaana kesäpäivänä. HALI:ssa hälytysajoneuvot lähettävät satelliittipaikannuksella saatuja sijaintitietoaan mobiilidataverkon voidaan energiasyistä himmentää iltaisin ja puolestaan kirkastaa alueilla ja risteyksissä, jotka tiedetään onnettomuusherkiksi, Piispanen kertoo. Projektorin avulla voi näyttää tekstejä, logoja, kuvia ja liikennemerkkejä. – Velvoittavia liikennemerkkejä ei voi nykylainsäädännön mukaan heijastaa pintoihin, kuten talon seinään. Hälytysajoneuvolle vihreä aalto Kirkastuvien katuvalojen perustana on liikennevaloetuusjärjestelmä eli HALI. Katuvalojen kirkastaminen onnistuisi siellä jo nyt alueilla, joilla katuvalot on korvattu led-valoilla. valaisinta. Tilannetyökalulla voidaan ennakoida myös mahdollinen lamppujen huollon ja vaihdon tarve sekä valaisinten suunnittelu uusille asuinalueille. Sen sijaan voidaan heijastaa esimerkiksi epävirallisia pyörätieopasteita, kuten nuolia kaupungin alueella, jotta pyöräilevät turistit eivät eksy merkityltä reitiltä, Piispanen sanoo
Kunnat ovat avainasemassa vetytalouden kehittämisessä. Se tarjoaa mahdollisuuden uusien työpaikkojen luomiseen, taloudelliseen kasvuun ja teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Kunnat voivat keskittyä tarjoamaan ja rakentamaan vetyekosysteemin kannalta tärkeää infrastruktuuria. Lahdessa suunnitellaan vetytuotantolaitosta, joka voisi vähentää Suomen CO 2 -päästöjä jopa 110 tuhatta tonnia vuosittain. Vetytalous voi auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistää kestävää kehitystä. Ranualle suunnitellaan 800 miljoonan euron vihreän metanolin tehdasta, joka toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa. ja hyödyntää uusia innovatiivisia energiantuotantomuotoja, kuten PtX-teknologioita, jotka mahdollistavat uusiutuvan energian monipuolista hyödyntämistä esimerkiksi vetytalouden muodossa. Niitä kannattaa arvioida nyt. Joensuuhun suunnitellaan suurta vihreän vedyn tuotantolaitosta, joka tuottaisi vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä 30–50 MW kapasiteetilla. Vety luo paljon uusia mahdollisuuksia. Vetyekosysteemillä viitataan K uv a: Pi xa ba y kute3_6-21.indd 16 10.6.2024 13.21. Rakentaminen edellyttää tilaa tehdä kaavoituspäätöksiä esimerkiksi aurinkoja tuulivoimapuistoille, mutta jakelukeskusten täytyy sijaita hyvien liikenneyhteyksien päässä. Tämä luo painetta kehittää { Vihreä siirtymä } Vetyinfran kehittämisessä tarvitaan kuntia Vetyvoimaa Suomella ja Suomen kunnilla on avaimet käsissään vetyinfrastruktuurin edistämisessä ja uusiutuvan energian siirtymässä. Nyt on aika hypätä vetyjunaan Suomessa on jo useita vetytalouteen liittyviä investointiaihioita. Niiden tulevaisuus näyttää valoisalta. EU:n ohjenuorat, kuten RED II -direktiivi 2018/2001, asettavat selkeät tavoitteet uusiutuvan energian osuuden kasvattamiselle ja fossiilisten polttoaineiden vähentämiselle. Erityisesti liikenteen solmukohdissa sijaitsevat kunnat ja haja-asutusalueet ovat houkuttelevia kohteita vetyekosysteemin kannalta. 16 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Janne Ruuth V etytalous on noussut keskiöön keskusteltaessa kestävästä tulevaisuudesta
Vety puolestaan tuotetaan pilkkomalla vettä uusiutuvan energian, kuten aurinkotai tuulivoiman tuottaman sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Kuntien kannattaa herätä tekemään päätöksiä tulevaa varten kaavoituksen ja maankäyttösuunnitelmien suhteen. Myös Suomen laaja pinta-ala ja haja-asutusalueet tarjoavat ihanteellisen maaperän tuulivoiman laajamittaiseen rakentamiseen. Uusiutuvan energian tuotantolaitokset toimivat ketjun alkupäässä. Lahden hankkeessa hiilidioksidi on tarkoitus ottaa talteen Kymijärven voimalaitoksella syntyvistä savukaasuista. Lisäksi tuotannossa syntyvä lämpö on tarkoitus käyttää Lahdessa kaukolämpönä, mikä vähentää tarvetta perinteiselle, polttoon perustuvalle lämmöntuotannolle. Maamme runsaat makean veden varannot mahdollistavat elektrolyysiin perustuvan laajamittaisen vedyntuotannon. LAHTI on ollut edelläkävijä Power-to-X-teknologiaan panostamisessa. Lahden Power-to-Gas-laitos tuottaisi 35 000 tonnia synteettistä metaania vuodessa. Suomen vahva osaaminen energiateknologiassa antaa meille kilpailuetua vetytalouden kehittämisessä. Laajentuessaan uusiutuvalla metaanilla olisi potentiaalia vähentää raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Vetytalous ja monimuotoisen vetyekosysteemin rakentaminen voivat tuoda kunnalle lisää verotuloja ja elinkeinomahdollisuuksia. Lahti Energia Oy ja Nordic Ren-Gas Oy ovat tehneet sopimuksen laitoksesta, joka tuottaa uusiutuvaa metaania, vihreää vetyä ja kaukolämpöä. Järkevillä, tietoon pohjautuvilla maankäyttösuunnitelmilla ja kaavoituksella mahdollistetaan suuret investoinnit ja turvataan Suomen energiaomavaraisuus myös tulevaisuudessa. Vetytalous on mahdollisuus myös muuttotappiokunnille kohentaa alueen vetovoimaa ja toimia energiamurroksen suunnannäyttäjinä. Lahti investoi vetyyn . 040 180 11 11 UUTUUS! REX NORDIC HP-19 AIRREX-INFRAPUNALÄMMITTIMET REX NORDIC HAIHDUTTAVAT VIILENTIMET ›› Siirreltävä 4-in-1 ilmalämpöpumppu ›› Siirreltävät dieselja sähkökäyttöiset lämmittimet ›› Siirreltävät ja tehokkaat viilentimet suuriin tiloihin WARRANTY AC TIV AT E EX TR A WARRANTY RE XN O RD IC .C O M + YEAR WARRANTY AC TIV AT E 3 YE ARS WARRANTY RE XN O RD IC .C O M + YEAR monimuotoiseen infrastruktuurikokonaisuuteen, joka mahdollistaa vetytuotannon ja sähköjakelun. kute3_6-21.indd 17 10.6.2024 13.21. Syntyvä vihreä vety ja talteen otettu hiilidioksidi yhdistetään metaaniksi, joka käytetään raskaan liikenteen polttoaineena fossiilisten polttoaineiden sijaan. Oikea hetki tehdä päätöksiä kaavoituksen ja maankäyttösuunnitelmien suhteen on nyt! • Kirjoittajan tehtävänimike on tuotepäällikkö, Ympäristöselvitykset, FCG. Teknologinen osaaminen yhdessä hyvien liiketoimintaolosuhteiden kanssa tekevät Suomesta houkuttelevan paikan vetytalouteen liittyville investoinneille ja innovaatioille. REX NORDICIN LÄMMITYS-, VIILENNYSJA ILMANPUHDISTUSLAITTEET AMMATTILAISEN VALINTA Löydä lähin jälleenmyyjäsi: rexnordic.fi I p. Suomella on aito mahdollisuus kehittyä energiavientimaaksi. Vetyelinkeinoihin panostaminen voi siis olla tulevaisuuteen katsovalle kunnalle merkittävä vetovoimatekijä
18 3/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tuija Laakso, Mikko Laiso ja Niko Rissanen V esihuoltolaitosten toimintaympäristö ja turvallisuustilanne ovat muuttuneet radikaalisti lyhyessä ajassa, ja niille asetetut vaatimukset ovat kasvaneet. Yhteinen ymmärrys yhteiskunnalle kriittisen infran tärkeydestä kehittyi viimeistään koronapandemian aikana, ja painoarvoa ovat { Vesihuolto } Vesihuoltolaitosten turvallisuus otettava jämptisti ASENNE EDELLÄ Huoltovarmuuskeskus on määritellyt vesihuoltolaitokset osaksi yhteiskunnan kriittistä infraa. Uusi direktiivi vaatii kaikilta huoltovarmuuden kannalta kriittisiltä toimijoilta lisää toimenpiteitä fyysisen turvallisuuden tehostamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Suomalaisten vesihuoltolaitosten kyberturva on vasta kohtalaisella tasolla, vaikka sen pettäminen voi K uv a: H an nu Te pp o kute3_6-21.indd 18 10.6.2024 13.21. Vuonna 2023 voimaan astui fyysiseen turvallisuuteen liittyvä CER, jonka kansallinen soveltaminen alkaa vesihuoltolaitoksissa lähivuosina. Lisäksi toimien on oltava riittäviä ja todennettavissa, koska direktiivi voi sisältää myös sanktioita. Kyberturvallisuuden parantamiseen tähtää uusi NIS2-direktiivi. lisänneet energiakriisi ja Euroopassa käytävä sota. Kyberturvallisuus yhteinen huoli Fyysisen turvallisuuden rinnalla tulee huomioida myös kyberturvallisuus. Huoltovarmuutta nostavat tapetille myös uudet EU-direktiivit. Yhtä ei voi olla ilman toista. Niiden turvallisuuden parantamisessa tärkeintä on aloittaa prosessi
kute3_6-21.indd 19 10.6.2024 13.21. KUHINA-RAPORTTI ja tiedät, mistä kunnissa ja hyvinvointialueilla kuhistaan! Tilaa studiolinjat.fi Vesihuoltolaitosten turvallisuuden parantaminen alkaa helpoimmasta päästä, kuten ympäristön siistimisestä
Vesihuoltolaitoksessa kannattaa harjoitella erilaisia häiriötilanteiden toimia, kuten desinfiointia, yhdessä eri sidosryhmien kanssa. kute3_6-21.indd 20 10.6.2024 13.21. Prosessiturvallisuus on pyrittävä suunnittelemaan niin, että laitosta pystytään käyttämään poikkeustilanteissa kokonaan ilman prosessiautomaatiota. Prosessiturvallisuus toiminnan ytimessä Fyysinen ja kyberturvallisuus linkittyvät vesihuoltolaitoksissa erottamattomasti käsittelyprosessien ja prosessiautomaation turvallisuuteen. Ensin tehdään alta pois helpoimmat asiat, joissa tulee valmista kohtuu ajassa ja pienillä kustannuksilla. Myös yhteistyö naapurilaitosten kanssa on suositeltavaa. Kyberturvallisuus voi tuntua aluksi korkealentoiselle ja vaikeasti hahmotettavalle kokonaisuudelle. Ensiksi kannattaa selvittää omat lähtökohdat ja toiminnan mahdolliset heikot kohdat esimerkiksi keskustelemalla henkilökunnan kanssa. Matalan tason toimenpiteinä riittää, että paikat pistetään siistiin kuntoon. Vähitellen turvallisuustekniikan taso nousee, ja jossain vaiheessa ollaan valmiita siirtymään passiivisesta valvonnasta aktiiviseen. Keskinäiseen apuun voidaan sitoutua puolin ja toisin myös sopimuksilla. Vesihuoltopalvelujen tuottaminen riippuukin jo pitkälti erilaisista tietojärjestelmistä. Yhteistyö auttaa häiriöstä toipumista Kokonaisturvallisuuden suunnittelu alkaa riskien tunnistamisesta. Käytännön tasolla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että häiriön jälkeen järjestelmät käynnistyvät automaattisesti uudelleen. Asiantuntijat puhuvat resilienssistä. Yhdessä harjoittelu lisää toimintavarmuutta. Kyse ei ole vain siitä, miten häiriötilanteisiin valmistaudutaan ja niiden aikana toimitaan, vaan myös siitä, miten niistä palaudutaan. Liikkeelle helpoimmasta päästä Kokonaisturvallisuutta ei kannata pyrkiä saamaan kuntoon yhdellä kertaa. Turvallisuuskonsultointiryhmän päällikkö Mikko Laiso toimii turvateknisten järjestelmien parissa. Laiteja järjestelmätoimittajien kanssa solmitut varaosaja huoltosopimukset auttavat varmistamaan, että kriittisiä varaosia ja huoltopalveluja saadaan laitokselle pikemminkin päivässä kuin kuukaudessa. Se vaatii monen asian toteutumista. Varautumisessa korostuu kaksi asiaa: yhteistyö ja tiedottaminen. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta. Kaikki Suomen vesihuoltolaitokset yhdessä ovat näiden uusien asioiden äärellä, ja haasteet ovat kaikille samat. Vesihuollon projektipäällikkö Tuija Laakson osaamisaluetta on vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuskartoitukset. Tilan omistajuutta pystytään alleviivaamaan myös kieltokylteillä ja opasteilla, jolloin esimerkiksi henkilökunnan ja asiakastilojen rajat on merkitty selvästi. Tehokkainta on aloittaa työ pienin askelin ja keskittyä parantamaan nykytilannetta. Silti vaikeinta on ensimmäisen askeleen ottaminen. Lisäksi on hyväksyttävä se fakta, ettei turvallisuus ole koskaan ”valmis”. Kaikki toimet eivät vaadi suuria resursseja, mutta ne parantavat turvallisuustilannetta. Silloin käytössä on järjestelmiä, jotka ilmoittavat luvattomista kulkijoista ja muusta epätavallisesta toiminnasta automaattisesti. Siksi kyberturvallisuus olisi hyvä saada samanlaiseksi arkirutiiniksi kuin muukin häiriötilanteisiin varautuminen, jossa vesihuoltolaitokset ovat jo hyviä. Konsultit voivat toimia lisäkäsinä esimerkiksi nykytilakartoituksissa ja varautumissuunnittelussa. Myös konsulttipuolelta löytyy apuja. Yhteistyösopimukset naapurilaitosten, kunnan ja järjestelmätoimittajien kanssa 3. Sisäisistä ja ulkoisista tiedotusvastuista kannattaa sopia etukäteen, koska esimerkiksi epidemiatilanteessa vastuu siirtyy vesihuoltolaitokselta terveydensuojeluviranomaiselle. varautumissuunnitelma, riskiarvio tai kyberturvallisuuskartoitus 2. Tärkeintä on tehdä turvallisuutta parantavia toimia eikä hyväksyä mukisematta nykyistä tilannetta. Johtava asiantuntija Niko Rissanen toimii jätevedenpuhdistamoiden ja riskinhallinnan suunnittelussa. Se avaa mahdollisuuksia parantaa koko maan vesihuollon tilaa. Nykytilanteen kartoitus, esim. Vesakoiden ja puuston karsiminen sekä muiden näköesteiden poistaminen parantavat luonnollista valvontaa. Seuraavaksi tehtävälistalla voi olla esimerkiksi ovien lukkojen päivittäminen, avainhallinta, kameravalvonta ja pihavalaisimien varustaminen liiketunnistimilla. Lähes kaikki vesihuoltolaitoksissa tapahtuvat häiriötilanteet tulevat yllätyksenä, ja tiedotus menee helposti pieleen. Vedenkäsittelyprosessien pitää olla turvallisia ihmisille ja ympäristölle, mutta samalla on varmistettava riittävä käsittelytulos. Harjoittelu ja suunnitelmien jatkuva päivittäminen { Fakta } vaikuttaa laitoksen palveluiden tuottamiseen huomattavasti. Realistinen tiekartta sisältäen toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut 4. Toisten laitosten kokemuksista on valtavasti hyötyä varautumissuunnittelussa. Toisten laitosten kokemuksista on valtavasti hyötyä varautumissuunnittelussa. • Kirjoittajat työskentelevät Ramboll Finlandissa. Yksin matkaa ei tarvitse tehdä. Alkuun pääsee esimerkiksi oman kunnan IT-asiantuntijoiden kanssa. 20 3/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } 5 askelta kokonaisturvallisuuden parantamiseen 1. Päivittäistä toimintaa horjuttaa tuntuvasti jo se, jos asiakastietojärjestelmä kaatuu tai laskutus ei onnistu. Kun alue on siisti, aidattu ja valaistu, se antaa selkeän indikaation siitä, että alue on aktiivisessa käytössä eikä houkuttele ulkopuolisia kulkijoita. Toimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen 5