3/2021 { Kolumni } Vesa Peltola: Turpeen alasajo heijastuu myös kuntatalouteen TUULESTA TEHOA KUIN YDINVOIMALASTA Vuonna 1891 ensimmäinen tyyppitalo Liikkumisen uudet mallit Auringosta sähkö ilman veroja kute3_1.indd 1 8.6.2021 11.44
17 Uudet matkustusmallit muuttavat kaupunkeja .............................................. ............. 34 Tuulivoimaa ydinvoiman tehon verran .... 20 Ketkä omistavat liikuntapaikat. 36 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 12 { Liikuntapaikat } { Viheralueet } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Sisäilma } Tyyppitalot: tupakkiaskin kannesta massakustomointiin ................................. 14 Sisäilmaongelmat luupin alla ................. 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 23 Tapahtumakalenteri ................................ 50 Palveluhakemisto.................................... 5 Kolumni/Vesa Peltola: Turpeen alasajo heijastuu myös kuntatalouteen ........................................ kesäkuuta 3/2021 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 12 Puistokadut suunniteltiin ensin palokuiluiksi ............................................ 2 3/2021 Kuntatekniikka 17. Lohjan kaupunki on mukana Hinku-verkostossa ja Canemure-hankkeessa, joten ilmastonmuutosasiat ovat kesän asuntomessuilla hyvin esillä. 6 Lohjan asuntomessuilla nähtävissä asumisen koko kirjo ................................ 32 Sähköä ilman veroa ja siirtomaksuja ..... 51 K uv a: M ar kk u Ve nt o Hulevesikanava. 48 Pääkirjoitus ............................................... { Asuntomessut } { Liikenne ja väylät } kute3_2-3.indd 2 8.6.2021 11.45. 26 Ylisääntelyn riski kasvaa kunta-alalla ...
42 Liikenteen digitalisoituminen muuttaa kaupunkisuunnittelua. 36 KKuntatekniikka.fi Tampereella varoitetaan jalankulkijoita ratikasta huomiotarralla Porin tuulivoimakaava kaatui esteelliseen valtuutettuun Espoon ilmastopäästöt putosivat koronavuonna 16 prosenttia s. 3 Kuntatekniikka 3/2021 s. K uv a: To ni K or ju s SKTY:n kevätkokous pidettiin etänä ja samalla julkistettiin Mika Räisäsen kehittämä Kuntatekniikka-drinkki. Fingrid investoi kantaverkkoon huikeat kaksi miljardia euroa. 20 s. K uv a: So nj a El or an ta kute3_2-3.indd 3 8.6.2021 11.45. Enää ei kaikissa kunnissa parkkipaikkavarauksia jokaiselle uudelle asunnolle tehdä. Tauno Nieminen rakentaa kytkinasemaa Kalajoelle. K uv a: K ai Ti rk ko ne n Lisää tuulivoimaa
Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien todellisuuksiin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. kute3_4.indd 4 8.6.2021 11.46. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi Kiertotalous, digiloikka, kuntabrändi, valtiontuki
Valtion rooli olisi luoda yhtenäiset valtakunnalliset raamit toiminnan hallintaan. 1.12. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Esimerkiksi Kalajoen kunta sai viime vuonna 1,8 miljoonaa euroa kiinteistöverona tuulivoimaloista. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. 6.10. Sote-kiinteistöjen siirtyminen hyvinvointialueille huolettaa kuntia jo valmiiksi. Saavatko kunnat täyden korvauksen kiinteistöomaisuudestaan vai jääkö velkainen kiinteistö rasittamaan taloutta. . Verkostomaiset liikenne-hubit tekevät vasta tuloaan, ja ala kaipaa sääntelyä. Valaistus, vesihuolto NYT tapahtuu ja paljon. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Muutoksen tuulia K uv a: K ai Ti rk ko ne n 4/21 2.9. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5/21 21.10. Tuulivoimapuistot ovat monille kunnille merkittäviä tulonlähteitä maksamiensa kiinteistöverojen osalta. 34-35). 5 Kuntatekniikka 3/2021 { Pääkirjoitus } 3/2021 { Kolumni } Vesa Peltola: Turpeen alasajo heijastuu myös kuntatalouteen TUULESTA TEHOA KUIN YDINVOIMALASTA Vuonna 1891 ensimmäinen tyyppitalo Liikkumisen uudet mallit Auringosta sähkö ilman veroja kute3_1.indd 1 7.6.2021 12.27 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. kute3_5.indd 5 8.6.2021 11.44. Myös joukkoliikenne on mukana uusien virtausten kyydissä. Kuinka ja millä aikataululla tämä muutos lopulta tulee tapahtumaan, on vielä auki. Mitä tapahtuu kolmen vuokravuoden ja yhden lisäoptiovuoden jälkeen kiinteistöille. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Kaupunkisuunnittelussa on monin paikoin oltu sen verran etukenossa, että asuinalueiden huoneistoihin ei enää automaattisesti liity pysäköintipaikkaa, ei välttämättä edes kadulla. Mainittakoon, että yhden veroprosenttiyksikön tuotto on 1,6 miljoonaa. Uudet energiamuodot ovat tulleet ryminällä ja monet esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkoenergian ongelmista on onnistuttu ratkaisemaan. Sivuilla 36-40 kerrotaan tarkemmin tuulivoiman tulemisesta kuntiin. Varman päälle pelaaminen on harvoin mitenkään huono pelistrategia, mutta juuri nyt pitäisi uskaltaa olla innovatiivinen. Suomen maantieteellinen väljyys ei kuitenkaan välttämättä innosta kuntia verkostomaiseen yhteistyöhön tältä osin, vaikka paperilla ajatus olisi kuinka kannatettava. Koronakurjimuksen vääjäämätön väistyminen näyttää antavan tuoretta virtaa moneen keskeiseen yhteiskunnan osa-alueeseen. Loppujen lopuksi kyse on rahasta. Aurinkoenergia on toinen mielenkiintoinen kehityksen kohde monessa kunnassa. Säätövoimaa tarvitaan yhä, mutta silläkin saralla kehitystä on näkyvissä. Kuntatekniikan edellisen numeron suuressa kuntavaalikyselyssä eduskuntapuolueiden kuntatekniset linjaukset noudattelivat tuttua linjaa: korjausvajeeseen pitää panostaa, perusinfran ulkoistuksiin suhtaudutaan varauksella, kuntien sisäistä eriarvoisuutta pitää estää. Sote-uudistuskin tuntuu nytkähtäneen eteenpäin aimo askeleen. Toki sosiaalija terveystoimi tarvitsee edelleen samoja kiinteistöjä, mutta kovin avonaiselta tulevaisuus näyttää kompensaatiomalleista huolimatta. Sote-uudistus ja hyvienvointialueiden syntyminen muuttavat kuntien tehtäviä ja toimintoja radikaalisti. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Kun sosiaalija terveystoimi pelastustoimen kera siirtyvät maakunnille, kuntiin jäävät opetusja kulttuuriasiat sekä tietenkin kuntatekniikka. Toivottavasti kuntarakenteen muuttuminen ei johda kunnissa lamaantumiseen. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Lisäksi energiahuolto, liikkuminen, kaupunkisuunnittelu ja moni muu kuntien tehtävä tulee muuttumaan uusien innovaatioiden myötä. Paperilla kaiken pitäisi toimia, mutta näin suuret muutokset siirtyvät vain joskus todellisuuteen ilman kitkaa. Esimerkiksi etelärannikon Raaseporin kaupungin osittain omistama aurinkoenergiakenttä tuo kaupungin verkkoon sähköä ilman siirtomaksuja ja sähköveroja (S. 18.8
Pientalojen tarjoamasta yksilöllisyydestä ja vapaudesta on tullut Kaupungistuminen vauhditti omakotirakentamista 1910-luvlla ja uudelleen kaupungistumisen toisessa aallossa jälleenrakennuskaudella. 6 3/2021 Kuntatekniikka { Asuntomessut } Teksti: Risto Pesonen O makotija pientalot yleistyivät Suomessa teollistumisen ja kaupungistuvan yhteiskunnan kehityksen myötä ja kohensivat vähävaraisen väestönosan asumisoloja. Työväestön asuinolojen parantamisesta se alkoi ENSIMMÄINEN TYYPPITALO OLI VUODELTA 1891 tärkeä osa taajamien elämää. Omakotija pientalot ovat käsitteinä verrattain uusia ja ne määritettiin Suomessa vasta vuonna 1927 voimaan tulleessa omakotikute3_6-11.indd 6 8.6.2021 11.48. Näin Asuntomessujen alla on hyvä tutustua omakotirakentamisen historiaan. Vanhin suomalaista tyyppitaloajattelua edustava esimerkki löytyy jo vuodelta 1891, kun Sörnäs Snickeri Fabriks Bolag markkinoi esitteellään tehdasvalmisteisia huviloita. Pientalojen merkittävämpi kehitystyö alkoi kuitenkin vasta 1900-luvun puolella
Kustannusten nousua pyrittiin torjumaan jo kilpailukutsussa korostamalla kohtuullisuutta. Voittaneista ehdotuksista ei ensimmäistäkään toteutettu lähinnä kustannussyistä, mutta niiden ennakoitiin edustavan tulevaa ihannetta uudenaikaista, tilavaa ja kaikin mukavuuksin varustettua lapsiystävällistä yhden perheen asutusta. Herttoniemi, Näätäkuja 18. 7 Kuntatekniikka 3/2021 K uv a: Pe kk a Sa at si rahastoa koskevassa laissa. ¨Kaupunkiin eivät maalaistalot sovi! Pientalojen kehitysketjussa oman tarinansa muodostivat suunnittelukilpailut, joista ensimmäisenä, vuonna 1907, AB Brändö Villastad kutsui suomalaisia arkkitehtejä ideointiin. kute3_6-11.indd 7 8.6.2021 11.48. Tällä uudella tavalla etsittiin Helsingin Kulosaareen huvilamalleja ”sille yhä kasvavalla määrälle kaupunkilaisia, joiden on vallitsevien vuokraolosuhteiden takia käännettävä katseensa lähiympäristön huvilakaupunkeihin”. Näitä harhatien kulkijoita olivat maalaistalotyypit, jotka pelottavan suuressa määrässä valloittavat jalansijaa kaupungeissammekin”. Tyyppitalojen kehitykseen selvästi voimakkaimmin vaikuttanut trendi on kaupungistumisen ja kustannustehokkuuden rinnalla jatkossakin rakentamismääräykset ja erityisesti energiatehokkuuteen vaikuttava viranomaisohjailu. Ehdotusten haluttiin osoittavan, ”miten samalla kertaa voi rakentaa sekä huokeasti että kauniisti”, eivätkä talot saaneet olla ”hataroita suojuksia, joissa julkisivun maalamattomat lautapinnat imevät vettä – toisin kuin haluttu rappaus”. Tontille rakennetaan rintamamiestaloa, joka valmistui vuonna 1951. Ammattimiehiä tarvittiin lähinnä sähköja putkitöihin, mutta suuri osa muista töistä tehtiin omatoimisesti ja talkootyönä. Siinä innoittajana oli järjestäjien näkemys, että ”vanhojen talojen jäljittelyinto oli johtamassa väärään suuntaan. Merkittävän askeleen kaupunkimaisten tyyppitalojen kehittämisessä otti vuonna 1913 Otava Oy omalla kilpailullaan. K uv a: Fi nn a, va lo ku va aj a tu nt em at on 19 50 –1 95 1 Talkootyö oli tärkeässä roolissa omakotirakentamisessa pitkälle 1950-luvulle asti, ja yhteistyö merkitsi tuntuvia säästöjä rakentamiskustannuksiin. Muita pientaloasumisen trendejä ovat olleet ikääntyminen, vaurastuminen, yksilöllistyminen ja maahanmuutto, joihin on usein lisätty vielä perheKytkettyjä pientaloja eli townhouseja (Rykmentinpuiston kaupunkipientalot) vuonna 2020 Tuusulan Asuntomessuilta, jonne rakennettiin 12 asuntoa, asuinpinta-alaltaan yhteensä 1500 neliötä. Kohde on kiinteistöosakeyhtiömuotoinen, jossa kukin omistaja omistaa talonsa lisäksi myös oman tonttinsa. muotojen monipuolistuminen ja koronan myötä työkulttuurin muutos
Osa taloista koottiin tehdasvalmisteisista puuelementeistä, vaikka rakennusosien standardointi oli vasta käynnistymässä. Perusvaatimus lainoitettaville taloille oli, että säästäenkin pystytetyn rakennuksen on kestettävä vaaditut 50 vuotta. 8 3/2021 Kuntatekniikka { Asuntomessut } Kaupungistuminen oli näiden kilpailujen käynnistävä voima eivätkä 1900-luvulla kustannusten lisäksi muut trendit ohjanneet pientalojen suunnittelua ja rakentamista. Kuva on Helsingin Oulunkylän Pyhtääntieltä vuodelta 1938. Letchworthissa oli myös maan ensimmäinen liikenneympyrä. Pientalojen rakenneratkaisujen perusidea säilyikin samankaltaisena aina 1930-luvulle asti, kun tekniset määräyksetkään eivät K uv a: G ar de n C ity C ol le ct io n, Le tc hw or th G ar de n C ity H er ita ge Fo un da tio n Letchworth, 50 kilometriä Lontoosta pohjoiseen, on Iso-Britannian ensimmäinen, vuonna 1903 perustettu puutarhakaupunki. Siinä on luonnonmukaisuutta ja puhtaampaa ympäristöä edistäviä puistoalueita, ja asunnot ovat pääasiallisesti rivitai omakotitaloja. Valtion lainapäätöksissä tosin esitettiin 1920-luvulla säästörakennustapoja ja niissä korostui luottamus perinteiseen rakennustapaan. Rakentamista ohjattiin tyyppipiirustuksilla Rakentamismääräyksiin ei kilpailuissa myöskään viitattu, sillä kaupunkien yleinen rakennussääntö vuodelta 1856 asetti vaatimuksia vain rakennusten asiantuntijavalvonnalle ja pätevyysvaatimuksista vastaavalle työnjohdolle, ei rakennustekniikalle. kute3_6-11.indd 8 8.6.2021 11.48. K uv a: H C M , Pi et in en Aa rn e O y Ennen 1930-lukua rakennetut yksilölliset pientalot ovat lähinnä huvilakulttuurin perillisiä, ja ennen sotia rakennetut tyyppitalot taas ulkomuodoltaan pelkistettyjä
Talonpoikaisuuden korostuminen tyyppitalojen ulkonäössä sopi luontevasti sosiaaliseen rakentamiseen, jota valtio tuki turvatakseen yhteiskuntarauhan. Asuntosäätiön vuonna 1968 järjestämässä kilpailussa. Kunnan tehtävänä ennen sotia oli huolehtia kaavoituksesta, mutta valtion lainoittamien talojen piirustusten tarkallakaan kontrollilla ei arvioitu parannettavan laatua. Kivitaloissa se oli 45 ja puutaloissa 27 vuotta. Tilalle tulivat ensin laakeakattoiset ja lopulta tasakattoiset yksikerroksiset omakotija rivitalot elintason noustessa nopeasti. Pientaloalueillakin korkeaan kaavatehokkuutee Sotien jälkeisestä perustyyppitaloista luovuttiin 1960ja 1970-luvulla, tyyppitaloarkkitehtuurin murroskaudella. Myös jälleenrakennuskaudella valtiovalta ohjasi valintoja aravalain kautta asettamalla laina-ajan rakennusmateriaaleista riippuvaksi. Rintamamiestalot istuivat suurinakin ryhminä kaupunkien laita-alueille. Uusia tyyppija pakettitaloa kilpailuilla etsittiin myös silloin, mm. Kaupunkirakentamisen vilkastuessa alettiin suunnitella yksija kaksikerroksisia ullakkohuoneellisia asuinrakennuksia, jotka olivat ennen 1920-lukua olleet kaupungeissa vuonna 1856 voimaan tulleiden paloturvallisuusmääräysten vuoksi kiellettyjä. 9 Kuntatekniikka 3/2021 ohjanneet kehitystä. Lainan osuus oli sama, 40 prosenttia, mutta laina-aika vaihteli. Kuva Helsingin Länsi-Pasilasta. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suomalaista kaupunkisuunnittelua ja asumista haluttiin suunnata pientaloihin, ja tuolloin toistettiin sanaparia ”tiivis ja matala”. Ensisijalle asetettiin Puutalo Oy:n ratkaisu, jossa talo ehdotettiin tehtävän tehtaassa, jolloin ”rakennuspaikalle jäi tehtäväksi perustukset ja äärimmäisen yksinkertaiset liitännät”. kute3_6-11.indd 9 8.6.2021 11.48. Kaavoitetuilla alueilla valtion kontrollin vaikutus laatuun oli sen sijaan ratkaisevaa, sillä kuntien toimesta tehtävällä piirustusten yksittäisillä tarkastuksilla ei pystytty vaikuttamaan ympäristökokonaisuuksiin. Tyyppitalot nostattivat myös kritiikkiä, koska kulttuuriperinnön kannalta valitettavana pidettiin vanhan rakennusperinteen katkeamista. Säästäenkin pystytetyn rakennuksen oli kestettävä vaaditut 50 vuotta. Nyt koronasta huolimatta väkeä muuttaa kasvukeskuksiin, ja päästöjen vähentämisen nimissä suositaan korkeaa ja tehokasta rakentamista sekä pieniä asuntoja. Ehdotuksessa tuotiin esille ”edullisuus, jota on omiaan lisäämään se, että pientalojen valmistuksessa voidaan teollinen valmistus keveistä rakennusaineista johtuen viedä pitemmälle”. Taloja rakennettiin yksittäin alueille, joiden kaavoitus ja valvontakin oli puutteellisesti hoidettu. Tärkeänä korostui maanteitse tehtävä kuljetus ja rakennuksen siirto keveille perustuksille. Tyyppitalojen yksi merkittävistä eduista oli kustannusten ennakoitavuus, sillä esimerkiksi käytettävä puutavara voitiin ostaa valmiiden tavaraluetteloiden mukaisesti. ”Hyvin suunnitellulla tiiviillä K uv a: H el si ng in ka up un gi n m us eo , Va la nt o S. Tekniikan tohtori Harri Hautajärvi muistuttaa kuitenkin, että kaupunkien tiivistämistä voidaan kuitenkin tehdä monenlaisilla ratkaisuilla
Yksinkertaisuuden sijasta pientalojen suunnittelua ohjasi silloin ”vaatelias herrahuvila-tyyli, joka turmeli ihmisten maun”. Käytönaikaisten palvelujen järjestäminen vaatii pientaloille kompakteja ja tiiviitä alueita, jotta esimerkiksi kiinteistöhuolto voidaan tuottaa järkevästi ja kustannustehokkaasti. Ne eivät muodosta keskenään taloyhtiötä, mutta aluepalveluiden järjestäminen vaati yhteiselle alueelle sijoitetun parkkipaikan ja jätehuollon omaksi yhtiökseen muodostamisen. Kustannussyistä suunnittelun on lähdettävä liikkeelle massakustomoiduista, standardoiduista rakennusosista ja tilaratkaisuista. Suomessa uudella mallilla etsittiin ympärivuotiseen asumiseen huvilamalleja Valtio tuki sosiaalista rakentamista turvatakseen yhteiskuntarauhan. Pientaloasuminen kaupungeissa on erittäin yleistä maailmalla, ja metropolien ydinkeskustojen ulkopuolella leviävät laajat pientaloalueet. Suomen taajamakaavoitus on hänestä tässä mielessä monilta paikoin epäonnistunutta. Valtiovallan ohjailu, joka K uv a: O m an K od in Pi ir us tu ks ia /O ta va Otava Oy:n vuonna 1913 järjestämässä pientalojen suunnittelukilpailussa valittiin parhaaksi arkkitehti Oiva Kallion työ nimimerkillä ”Kalastusmaja”. K uv a: H uf vu ds ta ds bl ad et Kulosaaren huvilakaupungin ensimmäisen tonttijakokartan laati arkkitehti Lars Sonck vuonna 1907, jolloin julistettiin huvilapiirustuskilpailu. kute3_6-11.indd 10 8.6.2021 11.48. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Tuusulan Asuntomessuille vuonna 2020 rakennetut 74 neliön suuruiset talot, jotka toteutettiin tiiviinä usean asunnon ryhminä. Tyyppitalotkin nykyään yksilöllisiä Erilaisten palveluiden yleistyminen on oleellinen reunaehto kaupunkimaisten pientalojen kiinnostavuuden kasvulle. 10 3/2021 Kuntatekniikka { Asuntomessut } ja matalalla asuntoaluerakentamisella päästään samaan maankäytön tehokkuuteen kuin lähiömäisillä kerrostaloalueilla.” Raideverkostojen yhdistämät tiiviit puutarhakaupunginosat voivat koostua pientaloista, rivitaloista ja kerrostaloista. Tulevaisuudessa pientaloja rakennetaan kaupungeissa ryhminä, mutta kuitenkin yksilöllisesti. Talojen suunnittelussa heijastui vahvasti varallisuuden osoittamisen halu, jolloin kustannukset saattoivat nousta kohtuuttomiksi. Niiden vetovoimaa lisäävät Rakennustutkimus RTS Oy:n Jaakko Jussilan mukaan palvelujen läheisyys ja riittävän hyvät kulkuyhteydet niin autolla kuin julkisillakin kulkuneuvoilla. Yksittäisten omakotitalojen sijaan voidaan rakentaa myös perinteisen englantilaisen rivitalomallin mukaisia townhouse-pientaloja, joissa on kahdessa tai kolmessa kerroksessa noin 80–120 neliömetrin kokoisia asuntoja omine pihoineen. Palvelut tukevat pientaloasukasta pyrittäessä yhdistämään omakotija kerrostaloasumisen hyvät puolet
Ja löytyy tuotehakusanalla: Tupakki TUPAKKIASKIN KANNESTA MASSAKUSTOMOINTIIN Risto Pesonen viime vuosisadalla tapahtui lähinnä rahoituksen kautta, tapahtuu rakentamismääräysten kautta ja kohdistuu energiatehokkuuteen. Kirjassaan Risto Pesonen paneutuu tyyppija pientalojen kehityshistoriaan 1900-luvun alusta jälleenrakennuskauden loppuun asti. Ja lisäksi kirjassa pohditaan asiantuntijoiden artikkeleissa pientalorakentamisen tulevaisuutta. Kysyntä kohdistuu erityisesti kaupunkipientaloihin. kute3_6-11.indd 11 8.6.2021 11.48. Tulevaisuudessa pientaloja rakennetaan kaupungeissa ryhminä. Siihen vaikuttavia muutostekijöitä ovat pienten asuntokuntien ja ikääntyneiden suhteellisen K uv a: Ar to Sa ks a, Ky m en La at ut al ot O y osuuden kasvu, yhdyskuntien rakennemuutos ja elämäntapojen muutos kaupunkikeskeisemmäksi. ARTIKKELI perustuu Rakennusmestarien Säätiön tukemaan ja Rakennustieto Oy:n kustantamaan tietokirjaan, joka ilmestyi kesäkuussa. Asuntoasiat olivat vuoden 1945 vaaleissa näyttävästi esillä ja uusi eduskunta sääti toimikautensa lopulla asuntotuotantolain eli aravan helpottamaan asuntopulaa. K uv a: H el si ng in ka up un gi n m us eo , Vä in ö K an ni st o Vuoden 1939 vaaleissa valittu eduskunta oli sodan takia istunut poikkeuslailla pidennetyn toimintakauden ja seuraavien vaalien aikana maaliskuussa 1945 sota jatkui vielä Lapissa. Pientalosuunnittelun megatrendit ovat ekologisuus, kaupungistuminen ja kustannukset, mutta menestystä haluava talotehtailija ei saa unohtaa yksilöllisyyttä! . 11 Kuntatekniikka 3/2021 ”Tupakkiaskin kannesta massakustomointiin” . Omakotitalot pienentyvät kaupungistumisen myötä ja tilojen suunnittelusta tulee entistä tärkeämpää. Kouvolan Asuntomessuilla esiteltiin vuonna 2019 Kymen Laatutalot Oy:n BVG-minitalo, joka koostuu kahdesta tehdasvalmisteisesta moduulista, ja joka kuljetetaan valmiiksi kalustettuna kohteeseen. Kirjan voi tilata osoitteesta: www.rakennustietokauppa.fi
12 3/2021 Kuntatekniikka Teksti ja kuvat: Markku Vento L ohjan asuntomessualue sijaitsee vajaat kaksi kilometriä kaupungin keskustasta Hiidensalmen rannalla. Käytännössä asukas maksaa 1000 euron osuusmaksun ja 6000 euron liittymismaksun liittyessään osuuskuntaan. tiin ja valtakunnallisen hiilineutraali-Suomi Canemure-hankkeen ulottuminen myös asuntomessualueelle. Hulevesien viivytyksessä välttämättömyydestä on tehty hyve näyttävillä kivivalikoimilla. { Asuntomessut } kute3_12-13.indd 12 8.6.2021 11.50. Lisäksi alueen kerrostaloissa on monimuotoista toimintaa niin asumisoikeusja vuokra-asunnoista alkaen aina päiväkotiin ja hoivakotiin saakka. Samalla kanava jakaa alueen rantakaistaan ja asuinalueeseen. 15 omakotitaloa, asunto-osuuskunta ja minitaloja. Jo se, että itse alue sijaitsee kävelymatkan päässä kaupunkikeskustasta, on ilmastoteko. Asunto-osuuskunta Hiidenkoti sijaitsee paraatipaikalla ja kolmesta paritalosta kaikista on suora näköyhteys järvelle. Näkymät antavat Lohjanjärvelle. Alueella on myös Tytyrin kalkkikaivos, jossa toimii nykyään suosittu elämyspuisto. Niinpä etenkin hulevesien hallintaan on alettu kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Jo tonttihaussa piti pystyä kertomaan, kuinka tulevassa talossa hiilineutraaliuteen panostetaan. Lisäksi itse rakentamisen aikana kiinnitettiin huomiota kestäviin energiaratkaisuihin ja mm. Lohjalle on rakennettu monipuolinen ja kompakti asuntomessualue, jossa esillä on mm. Ilmastoteema on vahvasti esillä Lohjan asuntomessuilla. sähköautojen latausmahdollisuuksiin. Osuuskuntatoiminta ei asuntopuolella ole Suomessa vielä yleistä, mutta nyt esillä oleva malli saattaa kiinnostaa monia. Messualueen rakentamisohjeet ohjasivat ottamaan ilmastonäkökulman vahvasti huomioon rakennusten ja pihojen suunnittelussa. Näyttävät hulevesien hallintakanavat Ilmastonmuutoksen myötä säiden ääri-ilmiöiden ja tulvasateiden ennakoidaan lisääntyvän. Kuukausimaksu sisältää rahoituskustannukset eli lainanlyhennyksen ja Lohjan asuntomessut näyttävät asumisen koko kirjon Kehdosta senioritaloon Lohjanjärven rannalle on rakennettu kompakti asuntomessualue, joka tarjoaa läpileikkauksen suomalaisista asumismuodoista. Lohjan asuntomessualueella välttämättömyydestä on tehty hyve rakentamalla näyttävä hulevesien viivytyskanava erivärisistä kivistä. Sen jälkeen 75 neliön asunnosta maksetaan osuuskunnalle vuokraa 1350 euroa kuukaudessa. Asuntomessut on järjestetty jo useamman vuoden vahvalla ilmastonmuutostietoisuudella, mutta tänä vuonna lisäpuhtia on antanut Lohjan kaupungin kuuluminen Hinku-kunNyt päräyttävintä sisustuksessa on taidetapettien ja seinämaalauksien käyttö
virtuaalisilla messukotikierroksilla. Ja jotta asumisen ja elämisen koko kirjo täydentyisi, kolmas alueen kerrostalo on 3-kerroksinen Hoivatilojen talo, jossa on päiväkotitoimintaa ja senioriasumista. Pyöreä talo Pyörre on teräsrunkoinen kahden hengen omakotitalo. Toinenkin teräsrakenteinen talo löytyy. Lippujen määrää rajoitetaan, jotta kävijämäärät eivät aiheuttaisi turhia turvallisuusriskejä. koron, tontin vuokran, kiinteistöveron, hallinnoin sekä huollon ja isännöinnin. Turvavälit, maskit ja käsihygienia ovat jo uutta normaalia. Taidetta koteihin Muodit vaihtuvat melko nopeasti messukodeissa. Taiteilijoiden Johanna Oraksen ja Lotta Sirenin seinien ja kankaiden kuvioiden ei jätä ketään kylmäksi. Talo on teräsrakenteinen. Ylisuurien ökytalojen tilalla on ekologisempia rakennuksia, joissa kaikki on mietitty tarkasti. Asumisen monimuotoisuutta Omakotija paritalojen sekä osuustoiminnallisen asumisen lisäksi asuntomessuilla avautuu asumisen koko kirjo. Lisäksi monissa muissakin taloissa asialla on ollut design-suunnittelija. Taiteilija Johanna Oraksen sisustama makuuhuone ei jätä ketään kylmäksi. ProModi kasattiin kuudesta teräselementistä ja rakentamisen nopeudessa näkyi modulirakentamisen kätevyys: muutamassa viikossa talo oli pystyssä ja viimeistelyä vailla. Ja kuten viime vuonna, myös nyt koronapandemia varjostaa tapahtumaa. Muutamaan asuntoon on pääsy ja lisäksi katolla oleva hulppea saunaja virkistystila on kannattaa käydä katsastamassa: sieltä avautuu komea näköala yli koko messualueen aina pitkälle järvelle saakka. Lohjan kaupungin vuokrataloyhtiön Lovan 6-kerroksinen asuintalo näyttää modernin vuokra-asumisen nykypäivän. . Jos vielä muutama vuosi sitten hallitseva sisätilojen pääväri oli musta, nyt päräyttävintä on taidetapettien ja seinämaalauksien käyttö. Keskellä taloa on sisäpiha, jossa kasvaa omenapuu Lohjalla kun kerran ollaan. Rakenteellisesti yksi mielenkiintoisimpia on ympyrämäinen Pyörre-talo, joka muistuttaa donitsia, jos on haukattu pieni pala. Myös sen erikoisuus on ylimmän kerroksen maisemasauna ja tilava kattopuutarha viljelylaatikoineen. Ylimpään kerrokseen sijoitettu maisemasauna ja yhteisötilat lisäävät viihtyvyyttä niin vuokratalossa kuin asumisoikeusasujien keskuudessakin. Lohjan Asuntomessuille järjestetään myös etukäteisvierailuja virtuaalisesti: Lipun ostaneet pääsevät koodilla tutustumaan messujen tarjontaan ja suunnittelemaan vierailunsa ennakkoon. Vaikka erikoisuuksia messuilta löytyy, suurin osa omakotitaloista on perinteisempää linjaa. Myös tänä vuonna kaikki liput ostetaan ennakkoon netistä tiettyyn aikaikkunaan. Kierroksen sisältö täydentyy kesän aikana mm. Vuokratalon lisäksi alueella on 34 huoneiston asumisoikeustalo. Jos asukas muuttaa pois, liittymismaksu palautetaan. kute3_12-13.indd 13 8.6.2021 11.50. 13 Kuntatekniikka 3/2021 TÄMÄN KESÄN Asuntomessut järjestetään Lohjalla 9.7.-8.8
Osaan puistoista vaadittiin jopa pääsymaksu. Kaupunkien kasvaessa ja kaupunkimaisen elämäntyylin kehittyessä kansanniityistä ja -puistoista kehittyi kaupunkipuistoja. 1700-luvulla toivottiin kaupunkien kaunistamista puuistutuksilla sekä promenadien eli kävelykatujen perustamista. Aukea Kaivohuoneen edustalla vuonna 1872. Kaupunkipalot muuttivat kaavoitusta Puistokadut suunniteltiin ensin palokuiluiksi Kansanniityistä alkoi kaupunkien viheralueiden kehitys kaupunkipuistoiksi. Viipurissa Torkkelinpuiston istutustyöt alkoivat vuonna 1866 ja Lyypekistä tilatut lehmukset saapuivat puistoon 1871. Kaupunkien kaunistamista puuistutuksilla ja promenadien perustamista toivottiin jo 1700-luvulla. Joskus kadut Osaan puistoista vaadittiin jopa pääsymaksu. Heinolaan maaherran residenssin yhteyteen. Turkuun rakennettiin vuoden 1827 tuhoisan palon jälkeen väljä kaupunkija korttelirakenne, jossa leveät kadut, puurivit ja kortteleiden sisäiset istutusvyöhykkeet toimivat palon pysäyttäjinä. Tavallisella kansalla sinne ei ollut asiaa. Puistikkoon on sijoitettu usein koristeellisia istutuksia ja merkkihenkilöiden patsaita. Ensin puistokatujen varrelle istutettiin haapoja, myöhemmin lehmuksia. Kansanniityistä kaupunkipuistoiksi Aiemmin kaupunkien laitamilla sijaitsi kansanniittyjä ja -ketoja, joissa pidettiin kokouksia ja juhlia sekä leikittiin ja pelattiin. { Viheralueet } 14 3/2021 Kuntatekniikka Teksti: Tuija Vuolle-Selki P uistomaiset viheralueet kaupungeissa olivat alun perin tarkoitettu vain varakkaamman väestönosan käyttöön. Pitkälle 1960-luvulle saakka suomalaiseen kaupunkikuvaan kuului runsaasti yksityisiä puutarhoja, puurivien reunustamia katuja ja monenlaisia puistoja ja puistikoita. 1800-luvulla ryhdyttiin asemakaavoihin sijoittamaan vapaita kortteliruutuja kirkkoja, toriaukioita tai istutuksia varten. Jo ha n K nu ts on , H el si ng in ka up un gi nm us eo Näin muodostunut neliömäinen istutusalue on suomalaisille kaupungeille ominainen puistikkotyyppi. Rakennuksia on myöhemmin purettu ja väljiä pihoja rakennettu umpeen. Esikuvana olivat Keski-Euroopan kaupunkeihin perustetut kävelykadut. Puuriveillä reunustettuja leveitä puistokatuja suunniteltiin mm. Vei vuosikymmeniä, ennen kuin puut saattoivat tarjota suojaa päiväkävelyllä oleville kaupunkilaisille. kute3_14-16.indd 14 8.6.2021 11.47. Kaupunkipalojen jälkeen vaadittiin puistokatujen kaavoittamista Puistokatujen kaavoitus tuli ajankohtaiseksi 1800-luvulla riehuneiden kaupunkipalojen jälkeen. Myös Hämeenlinnaan ja Vaasaan syntyi vastavanlaisia puistokatuja. Rinnakkaisten tai risteävien puistokatujen sarja on säilynyt kaupunkikuvan selkärankana
Ne saivat uuden merkityksen asemakaavoissa puiden reunustamina pääkatuina, joilla eri kaupunginosia erotettiin toisistaan. Hangon Bulevardi, joka perustettiin 1870-luvulla, suuntasi pienen rannikkokaupungin katseen kohti merta. Molemmat juontavat ranskankielisestä linnoitussanastosta. 15 Kuntatekniikka 3/2021 päättyvät vesistöjen varsille rakennettuihin rantapuistoihin. Vanha akatemiatalo Turussa 1800-luvun lopussa. Puistikkoon on sijoitettu usein koristeellisia istutuksia ja merkkihenkilöiden patsaita. Näin muodostunut neliömäinen istutusalue on suomalaisille kaupungeille ominainen puistikkotyyppi. 1800-luvulla ryhdyttiin asemakaavoihin sijoittamaan vapaita kortteliruutuja kirkkoja, toriaukioita tai istutuksia varten. M us eo vi ra st o kute3_14-16.indd 15 8.6.2021 11.47. M us eo vi ra st o Puistotie Hangossa 1900-luvun alussa. Bulevardi ja esplanadi Suomalaisten katujen nimikkeistöön ilmestyivät puistokatujen myötä käsitteet bulevardi ja esplanadi
Koruistutusten kehystämiä, merkittävien kulttuurihenkilöiden patsaita sijoitettiin mielellään puistoon. Kasvihuonekasvatuksen kehittyminen toi kukkaloiston puistoihin. { Viheralueet } 16 3/2021 Kuntatekniikka Pääsymaksulla puistoon Kaupunkiviranomaisten valvontaan kuuluvien puistojen lisäksi myös yksityisten henkilöiden, erilaisten yhteisöjen tai esimerkiksi maaherran tai kenraalikuvernöörin aloitteesta rakennettiin puistoja. 1984. Edellytykset kaupunkipuistojen perustamiselle ja hoidolle syntyivät samaan aikaan puistoalan ammattitaidon kasvaessa. Lähteenä käytetty: Merivuori, T-M. http://turunaika.fi/juttu/505 Ensimmäiset kaupunginpuutarhurit nimitettiin Turussa ja Helsingissä. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:11, s. Ammattitaito kasvaa Kaupungit alkoivat harjoittaa määrätietoista puistopolitiikkaa 1800-luvun loppuvaiheilla. Siihen vaikuttivat kaupunkien kasvu ja kunnallishallinnolliset uudistukset. Helsinki. Puistoravintoloissa vietettiin joutohetkiä ja kuunneltiin torvisoittoa. Näkymä Viipurin Torkkelinpuistosta 1910-luvulla. Hämeenlinna. Puistot monipuolistuivat. Suomalainen puutarhaperinne. kute3_14-16.indd 16 8.6.2021 11.47. Turistit olivat kysyneet ihmeissään paikallisilta, oliko heidän näkemänsä maisema todella kaupunki. Puutarhat, puistokadut ja istutukset. . Katsaus viheralueiden syntyyn ja kehitykseen. Kansallisissa kaupunkipuistoissa yhdistyvät suomalaisen kaupunkielämän ja -kulttuurin sekä luonnon parhaat ominaisuudet. Turkulaisessa lehdessä kerrottiin 1870-luvulla kahdesta englantilaisturistista, jotka olivat kiivenneet Turun Vartiovuoren laelle ihailemaan näköalaa. Va lo ku va aj a Iv an Ti m ir ia se w , H el si ng in ka up un gi nm us eo Työväen vappujuhla Hakasalmen puistossa 1920. Puiden lomaan rakennettiin pieniä huvimajoja, paviljonkeja ja soittolavoja. Kaupunkien ruutukaavoissa jätettiin usein jyrkät, kallioiset mäet rakentamatta, samoin meren ja sisävesien rantakaistaleet. Schalin, Mona 2005. Puutarhaja maisema-arkkitehtuuri Suomessa osa 1. Vähitellen ymmärrettiin, että kaikkien kansalaisten tuli saada viettää puistoissa vapaa-aikaansa. 12-17. Suomalaisen kaupunkipuiston vaiheita. Kansallisissa kaupunkipuistoissa vaalitaan kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä omana yhtenäisenä kokonaisuutenaan. Eversti Standertskjöldin omistama Karlbergin puisto Hämeenlinnassa avattiin yleisölle 1800-luvun lopussa. Oikealla ravintola Espilä. Rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. Kansalliset kaupunkipuistot Kansallisen kaupunkipuistot, joita tällä hetkellä on kymmenen (Forssa, Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Kokkola, Kotka, Kuopio, Pori, Porvoo ja Turku), ovat jatkumoa kaupunkipuistojen suunnittelun ja rakentamisen historialle. Myös ensimmäiset kaupunginpuutarhurit nimitettiin Turussa ja Helsingissä. Työväen suosiossa olleita yksinkertaisia ja vähemmän hienostuneita kansanpuistoja perustamalla ajettiin myös kansankasvatuksellisia tavoitteita: puistoissa harjoitettiin liikuntaa ja vietettiin aikaa sivistävän kulttuuritarjonnan parissa. Viipuri. Johan Gadolinin Turun Vartiovuoren rinteelle perustama puutarha Surutoin avattiin 1800-luvun alussa yleisölle pääsymaksullisena. Teoksessa Puistot ja puutarhat. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1156. Kotimaassaan he olisivat kutsuneet sitä puistoksi, jonne on rakennettu huviloita. Neuvonen, Petri 2008
kute3_17-19.indd 17 8.6.2021 11.49. 17 Kuntatekniikka 3/2021 { Sisäilma } SisäPri-hanke selvitti kipukohtia Sisäilmaongelmat luupin alla Keväällä 2019 alkaneessa ja juuri valmistuneessa kuntien sisäilmaongelmiin ja niiden korjaamiseen liittyvässä hankkeessa selvitettiin, kuinka sisäilmahankkeita priorisoidaan ja kuinka poliittinen päätöksenteko toimii. Lisäksi kuntien hyvät toimintatavat, toimivat mallit ja onnistumiset hankalien sisäilmaongelmien selvittämisessä haluttiin tunnistaa ja saada laajempaan käyttöön. K uv a: Pe kk a Fa li Kuntien sisäilmaongelmiin ja niiden korjaamiseen liittyvässä hankkeessa haluttiin myös tunnistaa ja saada laajempaan käyttöön kuntien hyvät toimintatavat, toimivat mallit ja onnistumiset hankalien sisäilmaongelmien selvittämisessä
Julkinen paine voi kuitenkin muodostua ongelmalliseksi, jos se syrjäyttää rationaaliset ja objektiiviset perustelut. Suunnitelmallisuus ja hallinnan tarve koetaan tärkeäsi kaikissa kuntakokoluokissa, mutta kriittisen tärkeäksi tarve muodostuu asukasluvultaan ja investointitarpeiltaan suurimmissa kunnissa. Lisäksi julkinen paine voi vaikuttaa päätöksentekoon objektiivisen harkinnan ja vuoropuhelun lisäksi. Yhtenä selityksenä siihen, miksi testausmenetelmiä ei pidetä luotettavina voi olla, että menetelmien vertailua ja niiden keskinäistä arviointia ei aina osata tehdä, jolloin on vaikea tehdä päätöksiä soveltuvimmasta menetelmästä. Päteviä ulkopuolisia Tietoa on, mutta haastavaksi nousee se, miten tietoa jaetaan ja tulkitaan: tieto ei ole kaikilta osin täydellistä, sen merkityksen arviointi on vaikeaa tai se jakautuu epätasaisesti tilojen käyttäjien, teknisten asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden kesken. Kuntien tilajohtajien haastatteluissa painotettiin asukasluvultaan suurempia kuntia, koska haluttiin varmistaa, että investointien priorisointi on relevantti näkökulma kunnan kiinteistökannalle. Kuntien sisäilmaryhmille lähetetyn kyselyn perusteella sisäilmaryhmät tarvitsevat ulkopuolisten asiantuntijoiden tukea erityisesti altistumisolosuhteiden ja sisäilmaongelmien terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Pitkän aikavälin investointisuunnitelma puuttuu Vuonna 2019 kunnat ja kuntayhtymät investoivat yhteensä noin 2,4 miljardia euroa uudisja korjausrakentamiseen. Hankkeen aikana tehdyistä kuntien tilajohtajien haastatteluista ilmeni, että näille suosituksille ja toimenpide-ehdotuksille on todellinen tarve. Haastatellut kokevat, että valtakunnallinen tietopohja kaipaa täydennystä ja selkeytystä. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin investointien priorisointiin liittyviä toimintatapoja ja kehitystarpeita sekä päätöksentekoon liittyvää vuorovaikutusta kunnissa verkkokyselyn avulla ja toteutettiin sähköinen kysely kuntien sisäilmaryhmille tai sisäilmaryhmän edustajille kohdistettuna. Hankkeen tulokset antavat hyödyllistä tietoa kuntien tilanteesta ja tuen tarpeesta sekä siitä, minkälaisiin asioihin meidän tulisi Terveet tilat 2028 -ohjelmassa panostaa, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Pekkola sosiaalija terveysministeriöstä toteaa. Työtä tehdään siis oikeiden asioiden äärellä, hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Paavo Kero FCG:ltä kertoo. On luonnollista ja hyväksyttävääkin, että toimintaan kohdistuu julkista arviointia ja keskustelua. Toiseksi kipukohdaksi haastatellut nostavat sisäilmaongelmien testausmenetelmien luotettavuuden sekä riittävän luotettavien menetelmien puutteen. Kuntien tulisi arvioida nykyistä paremmin, miten julkinen paine huomioidaan ja miten sitä käsitellään päätöksentekoprosessissa, Jussi Niemi Kuntaliitosta toteaa. Tulosten valossa kuntien tulisikin selvittää ja määritellä investointitarpeitaan pitkällä tähtäimellä ja kehittää päätöksenteon prosesseja tukemaan pitkän ajanjakson suunnittelua. kute3_17-19.indd 18 8.6.2021 11.49. Päättäjien tietoisuuden lisääminen sisäilmaongelmista ja ymmärryksen kehittäminen esimerkiksi kuntotutkimusten tulosten ymmärtämisessä edistäisi päätöksentekokykyä. Lisäksi, koska terveysvaikutusten arviointi koetaan vaikeaksi, päätökset sisäilmaongelmiin liittyvien toimenpiteiden tarpeellisuudesta eivät ole aina selkeitä. Kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että merkittävällä osalla kunnista ei ole pitkän aikavälin toimintaa ohjaavaa investointisuunnitelmaa. 18 3/2021 Kuntatekniikka { Sisäilma } Teksti: Paavo Kero SisäPri, eli Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa, -hankkeessa kuvataan ja arvioidaan sisäilmaongelmia koskevan päätöksenteon kipukohtia, kiinteistökannan ja sisäilmaongelmien hallintaan liittyviä säädöksiä ja annetaan toimenpide-ehdotukset ja suositukset sisäilmaongelmiin liittyvien investointitarpeiden priorisoimiseksi. Kipukohtina terveysvaikutusten arviointi Terveysvaikutusten arviointi koetaan ongelmalliseksi sisäilmaongelmia koskevassa päätöksenteossa
Lisätietoa hankkeesta: https://tietokayttoon.fi/-/sisailmaongelmien-korjaamiseen-liittyvat-investoinnit-priorisointitarpeet-ja-paatoksenteko-kunnissa Avoin tiedonjako ja yhteiset toimintamallit tehokkaan sisäilmahallinnan taustalla. asiantuntijoita tarvitaan myös tekemään rakennuksiin liittyviä selvityksiä sekä korjaussuunnitelmia. . Kiinteistöstrategia pitkäjänteisen päätöksenteon peruspilarina Kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosentilla kunnista on kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Useissa kunnissa jo vakiintuneessa käytössä oleva sisäilmaryhmätyöskentely koetaan puolestaan operatiivisella tasolla hyvänä toimintatapana hallita ja ratkaista sisäilma-asioita. Erityisen merkittävinä käytäntöinä nähtiin nopea reagointi tilanteisiin, avoimuus, hyvä yhteistyö, selkeät ohjeet ja toimintamallit sekä avoin viestintä, summaa haastatteluissa esiin nousseita hyviksi tunnistettuja toimintatapoja kunnissa Paavo Kero FCG:ltä. Sisäilmahankkeiden ydinongelma vaikuttaisi olevan tieto. Paikalliset käytännöt voivat osoittautua tapauskohtaisesti toimiviksi, mutta sisäilmakysymysten kokonaisvaltaisen hallinnan näkökulmasta keskeisin positiivinen vaikutus tunnistettiin alueellisella yhteistyöllä. Ohjeistusta tarvitaan myös sisäilmaongelmien hallintaan sekä arvioitaessa, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi. Voimassa olevan lainsäädännön koetaan antavan keinot ja välineet sisäilma-asioiden tehokkaaseen käsittelyyn ja ohjaukseen. Lupaprosessien yhtenäistäminen sekä tiiviimpi yhteistyö kunnan viranomaisten, kuten rakennusvalvonta, terveydenja työsuojelu, välillä voisi auttaa yhtenäistämään toimintaa. Haastatteluissa korostui tarve tiiviimmästä yhteistyöstä ja kokonaisuuden hallinnasta eri sektoreiden sääntelyn ja soveltamisen välillä. Tuen tarve vaihtelee kuntakokoluokittain. Alle 50 000 asukkaan kunnissa toivotaan puolestaan tukea sen arvioimiseen, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi, THL:n tutkija Kaisa Jalkanen kertoo. Kuntatekniikka 3/2021 19 SISÄPRI-HANKKEEN toteuttivat FCG Finnish Consulting Group, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuntaliitto, ja rahoittajana toimi valtioneuvoston kanslia. Runsaasti ohjeistusta löytyy Sisäilma-asioista ja niiden käsittelystä löytyy runsaasti ohjeistusta sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. kute3_17-19.indd 19 8.6.2021 11.49. Selvityksen tuloksia hyödynnetään Hallituksen Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmassa, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta tuomalla tietoa kuntien toimintavoista ja päätöksenteosta kiinteistökannan hallinnassa. Se luo tiedolla johtamisen pohjan strategiselle ja operatiiviselle toiminnalle sekä parantaa kunnan luottamushenkilöiden edellytyksiä pitkäjänteiselle päätöksenteolle. Kirjoittaja on projektipäällikkö FCG Finnish Consulting Group Oy:ssa Päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita tarvitaan tekemään rakennuksiin liittyviä selvityksiä. Ennakoivan kiinteistönpidon, kokonaisvaltaisten kuntoarvioiden, säännöllisten kiinteistökierrosten sekä taloudellisen resursoinnin avulla voidaan tehokkaimmin ehkäistä ja hallita sisäilmaongelmia. Niiden hyödyntämisessä on kuitenkin eroja, ja sisäilma-asioiden käsittely ja hallinta voikin näyttäytyä erilaisena organisaatiosta riippuen. Rakentamisen ja rakennusvalvonnan näkökulma on uuden rakentamisessa ja terveydensuojelussa olemassa olevassa rakennuskannassa. Tässä alueellisilla toimivaltaisilla viranomaisilla voisi olla nykyistä aktiivisempi rooli yhteisen keskustelun ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Rakentamisen sääntely ja toisaalta terveydensuojelulainsäädäntö sekä työsuojelua koskeva sääntely on koettu käytännön sisäilmatyön kannalta osin eriytyneiksi. Kaksivuotisen hankkeen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa. Sisäilma-asiat tunnistetaan tärkeäksi painopisteeksi ja kunnilla on vahva tahtotila edetä sisäilma-asioissa mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Esimerkiksi sisäilmatilanteen terveydellisen merkityksen määritykseen toivotaan tukea pääasiassa alle 100 000 asukkaan kunnissa. Mahdolliset ongelmat sisäilmakysymyksiä koskevassa päätöksenteossa eivät välttämättä johdu siiloutumisesta, vaan erilaisista käytännöistä ja toimintamalleista, jotka kunta voi autonomiansa perusteella valita ja toteuttaa sääntelyn puitteissa. Ei niinkään se, että tietoa ei olisi, vaan se, miten tietoa jaetaan ja tulkitaan: tieto ei ole kaikilta osin täydellistä, sen merkityksen arviointi on vaikeaa tai se jakautuu epätasaisesti tilojen käyttäjien, teknisten asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden kesken
Kaupunkisuunnittelua ja rakentamista hallinnut suorien väylien malli pisteestä A pisteeseen B joutuu väistymään verkostomaisen hubi-mallin tieltä. Muutos tulee tuottamaan tuskaa. Välineellä ei ole väliä. Ylivoimaisesti myönteisin vastaanotto on ollut Antwerpenissa. { Liikenne ja väylät } tanen visioi mielellään kaupunkirakenteen tulevaa kehitystä, joka hänen mukaansa tulee perustumaan liikenteen solmukohtiin eli hubeihin ja niiden muodostamiin verkostoihin. Liikenneinsinöörinä Sampo HieUudet matkustusmallit muuttavat kaupunkeja EI HYPEÄ VAAN HUBEJA Uusien kehittymässä olevien matkustusja liikenneratkaisujen toteuttamiseen ja hallintaan kaivataan kansallista visiota ja lainsäädännöllistä kehikkoa. Hubista toiseen voitaisiin matkustaa niin junalla, autolla kuin polkupyörälläkin. Näin käy, mikäli yksityisautoilun korvaajaksi saadaan yhtä tehokas, mukava ja varma tapa päästä paikasta toiseen, Hietanen sanoo. kute3_20-23.indd 20 8.6.2021 11.52. 20 3/2021 Kuntatekniikka Teksti: Matti Valli T ulevaisuuden liikenneratkaisuja Mobility as a Service – liikkuminen palveluna – kehittävän MaaS Global oy:n toimitusjohtaja Sampo Hietanen sanoo, että tulevaisuudessa kuntien teknisen puolen kompetenssi ei perustu kilpailuttamiseen vaan uudenlaiseen markkinan hallintaan, jolla saadaan paras hyöty niin kunnalle kuin koko systeemille