3/2020 { Kolumni } Sami Aherva: Kaupungin uusi tehtävä on olla kehitysalusta BIM avaa rajapintoja ja tuo tehokkuutta Uusi maankäyttölaki tukee digitalisaatiota Raitiovaunuliikenne täyttää 130 vuotta KYBERTURVALLISUUS KORONAN KOURISSA kute3_1.indd 1 26.5.2020 11.47
42 { Kiertotalous } { Yhdyskunta } { Liikenne ja väylät } { Rakentaminen } { Palstat / Kolumnit } { SmartInfra } Jy rk i Vä tt ö SKTY:n opintomatka Japaniin juuri ennen koronasulkemisia vei metristen lumihankien äärelle mm. 50 Palveluhakemisto.................................... 50 Tapahtumakalenteri ................................ 46 Pääkirjoitus ............................................... 34 Raitiovaunuliikenne alkoi Suomessa 1890 ....................................... Sapporossa. 38 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... kute3_2-3.indd 2 27.5.2020 12.01. 28 Kuntamarkkinat pidetään syksyllä 2020 verkossa ......................................... 18 Pilaantuneet maat kuntoon kestävästi ... 49 Uutiset ..................................................... 14 Vesihuollon kyberturvallisuutta ei saa unohtaa ................................................... kesäkuuta 3/2020 { Yhteistyöjärjestömme } s. 23 Nimitykset ............................................... 2 Mallintamalla saadaan verkoston tilannekuva tehokäyttöön ......................... 24 Uusi MRL tukee digitalisaatiota .............. 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys .................................. 6 Tekniselle toimelle haetaan tehokkuutta rajapintoja avaamalla ......... 50 3/2020 Kuntatekniikka 4. 10 Helsingin Smart Mobility Menu .............. 32 Porin katuverkon kuntoselvitys valmistui .................................................. 5 Kolumni/Sami Ahverva: Kaupungin uusi tehtävä on olla kehitysalusta .......... 49 Yritysuutiset ...........................................
Se pp o H aa vi st o Kyberrikolliset ovat aktivoituneet koronan aikana koputtelemaan keskeisten infran toimijoiden palomuureihin. 18 KKuntatekniikka.fi Tampereen ratikka etenee kohti ensimmäistä tavoitetta – 15 kilometriä raidetta asennettu Liikenteen päästöt laskivat, mutta kokonaispäästöt kasvoivat Helsingissä syynä kivihiili Kaarinan liikuntahallihankinta nurin markkinaoikeudessa M us eo vi ra st o Vaikka Helsingissä yritettiin käynnistää raitioliikennettä jo 1880-luvulla, Turussa säännöllisen liikenteen aloittaminen onnistui ensimmäisenä vuonna 1890. Energia-ala on näiden joukossa. Pe tr i H ei no Pilaantuneiden maiden käsittelyssä kannattaa ottaa myös kestävän toiminnan näkökulma mukaan. 3 Kuntatekniikka 3/2020 s. 24 s. kute3_2-3.indd 3 27.5.2020 12.01. 38 s. Kuvassa vaunuja Hamburger Börsin edustalla
Ratkaisut kunnille • Autori Katujen kunnossapito • Autori Ympäristön kunnossapito • Autori Laadunvalvonta • Autori Päällystys ja paikkaus • Autori Tiemerkinnät • Autori Ulkovalaistus • Autori 360-Google StreetView kuvaaminen • Autori Liikennemerkki • Autori Liikennemittaus Suomen laajin valikoima kustannustehokkaita ratkaisuja kunnossapidon tehostamiseksi Olipa ajatuksena parantaa kunnallistekniikkaa sähkö-, kaasu-, kaukolämpö-, viemäri-, valokuitutai minkä tahansa muun verkkorakentamisen avulla, yhdessä tekeminen kannattaa varmasti. Kaikki verkkojen rakentamissuunnitelmat yhdestä paikasta – helposti ja maksutta: verkkotietopiste.fi Lisätietoa: yhteisrakentaminen.fi Yhdessä rakentaminen on kaikkien etu kute3_4.indd 4 27.5.2020 12.02. Se tuo tekijöille kustannussäästöjä ja asukkaiden arkeen mahdollisimman vähän haittaa, kun yhdellä kaivamisella saadaan maan alle mahdollisimman paljon putkea ja johtoa. Tutustu työtehtäväkohtaisesti optimoituihin, helppokäyttöisiin tuotteisiimme ja toimintoihimme, joilla hoidat suunnittelun, reaaliaikaisen hallinnan ja seurannan sekä toiminnan analysoinnin. info@autori.. 0424 97 2200 Säästä kustannuksia hallitsemalla ja tehostamalla kunnossapitoa. Autori Oy on teiden, katujen ja sähköverkkojen kunnossapidon digitalisoinnin tunnustettu edelläkävijä. Jos suunnittelet itse, tai tiedät toiminta-alueellasi suunniteltavan verkkorakentamisen hankkeita, ota yhteys toimijoihin verkkotietopiste.fi-palvelussa ja tarkista, millaisia mahdollisuuksia teillä olisi kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteisrakentamiseen. www.autori.. | p. Tarjoamme uusimmilla teknologioilla toteutettuja sovelluksia, tietopalveluja sekä järjestelmäintegraatioita tehostamaan asiakkaan toimintaa
Autoistumisen myötä kaupunkien sisäinen joukkoliikenne hoitui vuosikymmeniä joko henkilöautoin tai julkisilla linja-autoilla. Raiteilla tehdään jo koeajoja ja liikennöinti alkaa elokuussa 2021. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. . Onko se raitiotie vai superbussi, jää nähtäväksi. H el si ng in K au pu nk i/H ar al d R ae bi ge r KORONA-PEIJAKAS on muuttanut koko kesän ja syksyn tapahtumien ohjelmaa. Helsingissä suunnittelupöydällä on Malmin lentokentän rakentamisalueen saaminen entistä paremmin kytketyksi osaksi pääkaupunkia ja myös kaupunkibulevardirakenteen vaatimat raideliikenneratkaisut. Vipinää riittää! kute3_5.indd 5 27.5.2020 12.02. 19.8. Lisäksi Kruununsiltojen kautta rakennettava perinteisempi raitiolinja tuo Laajasalon uudet asuinalueet osaksi Helsingin keskustaa. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 5 Kuntatekniikka 3/2020 { Pääkirjoitus } 3/2020 { Kolumni } Sami Aherva: Kaupungin uusi tehtävä on olla kehitysalusta BIM avaa rajapintoja ja tuo tehokkuutta Uusi maankäyttölaki tukee digitalisaatiota Raitiovaunuliikenne täyttää 130 vuotta KYBERTURVALLISUUS KORONAN KOURISSA kute3_1.indd 1 26.5.2020 11.47 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Legendaariset Kuntamarkkinat Kuntatalolla syyskuun alusta on muutettu verkkotapahtumaksi, johon on odotettavissa melkoinen katsojaryntäys nyt Kuntamarkkinoille voi helposti osallistua etänä. Mutta pisimmällä uuden raitiolinjan rakentamisessa on Tampere, jossa 15 km raiteita on jo upotettu Pyynikintorilta keskustan halki Hervantaan. Helsinki seurasi perässä seuraavana vuonna 1891 ja Viipurissakin päästiin ratikan kyytiin 1912. Turussa oltiin ensimmäisiä vuonna 1890, kun hevosvetoiset vaunut ilmestyivät katukuvaan. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Tampereen ja Turun pienen kilvoittelun tietäen vaaka voi hyvinkin kallistua raitiotien puolelle. Vantaalla on meneillään hanke Itä-Vantaan lähentämiseksi lentokenttäalueeseen pikaraitiotien avulla. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 4/20 3.9. Mutta kaupungistumisen uusi tuleminen ja täydennysrakentaminen sekä vahva panostaminen kaupunkikeskustojen entistä sujuvampiin liikkumismuotoihin on tuonut raideliikenteen avainasemaan kaupunkisuunnittelussa. Totuttelemista oli niin hevosilla kuin kaupunkilaisillakin: media oli täynnä ihmettelyjä siitä, onko raitiotie tehty ihmisten ruhjomiseksi, ”sillä niin monta ihmistä on jo itsensä sekä ainaiseksi että vähemmäksi aikaa vaunuista alas tullessaan raajarikoksi loukannut”, kuten Aura-lehti kirjoitti. 25.11. Samoin viikate leikkasi yhtä legendaariset Kuntatekniikan päivät kesäkuun alusta. Paljon onnea, kypsään ikään ja uutta tulemista tekevä raitioliikenne! . Laajempien metropolialueiden synnyttäminen on pääkaupunkiseudulla tapahtunut ensin Länsimetron avulla, mutta nyt kaupunginosia ja kaupunkien osia yhdistetään Itä-Helsingistä Itä-Espooseen kulkevalla pikaraitiotiellä eli Raide-jokerilla. Myös Turkua kuumottaa päästä uudelleen raitioliikennekaupungiksi: keskustan suunnittelu etenee jo nyt Turun torin uudelleen rakentamisella ja keskeisistä liikenneratkaisuista päätetään lähiaikoina. Kuntamarkkinat, rakentaminen 5/20 15.10 30.9. Näistä kolmesta raitioliikennettä on enää Helsingissä, sillä Viipurissa neuvosto-tramvain kulku loppui 1957 ja Turussa 1972. Energia, jätehuolto 6/20 10.12. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri Raitioliikenne on nykyaikaa RAITIOVAUNULIIKENNE täyttää Suomessa tänä vuonna 130 vuotta. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Ja myös SKTY järjestää loka-marraskuussa pienimuotoiset hybridi-kinkerit, jossa palkitaan mm. Kuntatekniikka-lehti järjestää yhteistyössä SKTY:n kanssa SmartInfra-verkkotapahtuman 15.10, johon myös odotetaan kuntainfrasta kiinnostuneiden laajaa osallistumista. Raitiotie tuntui hiipuvan etelähelsinkiläiseksi narinan aiheeksi ja turistien hurukyydiksi. Kuntatekniikan saavutukset
kute3_6-9.indd 6 27.5.2020 12.06. Vesijohtoverkkojen pituus on noin 107 000 kilometriä, ja tämän lisäksi verkostossa on tonttijohtoja ainakin 20 000 km, jotka ovat tontin omistajien vastuulla. 6 3/2020 Kuntatekniikka { SmartInfra } Teksti: Risto Pesonen K eskustelu kunnissa käy kuumana vesihuollon yksityistämisen ympärillä, mutta hintansa on verkoston häiriöillä ja vuotavalla vedelläkin. Verkoston silmukkamainen rakenne ja sulkuventtiilien tarpeeksi tiheä sijoitMallintamalla verkoston tilannekuva tehokäyttöön DIGITAALISUUS LEVIÄÄ VESIHUOLTOON Vesihuollon häiriöihin voidaan puuttua vesilaitoksissa nopeasti nykytekniikalla, kunhan reaaliaikainen tieto vesijohtoverkostosta on käytettävissä. Vesijohtoverkostot koostuvat tyypillisesti pääjohdoista, jakelujohdoista sekä tonttijohdoista. Myös niihin tulisi keskittyä, sillä kohtuullisilla investoinneilla on saavutettavissa vesilaitosten asiakastyytyväisyyden kohentumista ja konkreettisia säästöjä. Suomessa on 1500 vesihuoltolaitosta, jotka toimittavat veden noin 90 prosentille suomalaisista
Pienissä vesiosuuskunnissa on satojenkin kilometrien vesijohtoverkosto, jonka ominaisuustai sijaintitieto ei ole järkevässä muoKun verkoston karttatieto on järjestelmässä, maastokäynnillä voidaan tarkistaa, missä verkosto kulkee. Häiriöiden vähentämisen edellytyksenä ovat etenkin jatkuvatoimiset mittaukset verkostosta, joilla seurataan esimerkiksi verkoston paineita ja virtaamia, sekä ottamalla jatkuvan mittauksen piiriin myös veden suurkuluttajat. Tilannekuvan muodostavassa mallissa reunaehtoina käytetään verkostosta mitattua dataa, joka muuttuu tyypillisesti vuorokaudenajan mukaan vedenkulutuksen vaihdellessa. Malli lasketaan käyttäen eri ajanhetkien mitattuja arvoja, Pajula kertoo. 7 Kuntatekniikka 3/2020 telu mahdollistavat sen, että vedenjakelu häiriintyisi mahdollisimman pienellä alueella jakelukatkosten aikana. Vesijohtoverkoston virtausmallinnus täydentää tilannekuvan koko verkostoa koskevaksi. Jatkuvatoimisia mittauksia harvassa osuuskunnassa Vesihuoltoverkostojen virtausmallintamista on tehty Suomessa 1970-luvulta alkaen, ja mallintamisessa käytettävät yhtälöt, kuten jatkuvuusyhtälö ja energiayhtälö, ovat jopa 1700-luvulta. Suomen kunnissa hajanainen vesihuoltolaitosrakenne on yleinen. (Kuvassa Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhintaa.) kute3_6-9.indd 7 27.5.2020 12.06. Niistä valtaosa on osuuskuntia ja Kuopion Vesi Oy on ainoa iso toimija alueella. tausnopeuksista ja vedenpaineista ja se voidaan esittää vesilaitoksen valvomossa karttanäkymän avulla. Pajula ottaa esimerkiksi Kuopion alueen, jossa toimii yli 40 vesihuoltolaitosta. Näin muodostuu lähes reaaliaikainen tilannekuva koko vesihuoltoverkoston tilasta. Mitattavan reaaliaikaisen datan automaattinen analysointi mahdollistaa poikkeustilanteiden havainnoinnin tehokkaasti. Ti m o K uu kk an en Mitattavan reaaliaikaisen datan automaattinen analysointi mahdollistaa poikkeustilanteiden havainnoinnin tehokkaasti. Mallinnuksen toinen etu on mahdollisuus testata verkoston toimintaa etukäteen varauduttaessa vedenjakelun poikkeustilanteisiin tai laajennuksiin, selvittää Preventos Informatics Oy:n teknologiajohtaja Pasi Pajula. Kehittyneimmissä vesihuoltoverkoston tilannekuvajärjestelmissä kytketään toisiinsa verkoston sijaintija ominaisuustieto, vedenkäyttäjien vedenkulutustieto sekä automaatiojärjestelmistä saatava tieto pumppauksista tai ylävesisäiliöiden pinnankorkeuksista. Näin saadaan käsitys kaikissa verkoston putkissa esiintyvistä virPr ev en to s Pumppausja mittauskaivot ovat tyypillisiä seurantamittausten sijainteja vesijohtoverkoston aluemittausjärjestelmässä. Silloin ei kuitenkaan niiden numeerista ratkaisemista varten ollut Savonian vesitekniikan yliopettajanakin toimivan Pajulan mukaan vielä keinoja
Me olemme ottaneet järjestelmän ensisijaisesti karttakäyttöliittymäksi. Näin voisi myös haja-asutusalueilla parantaa verkoston tilannekuvatietoutta, muistuttaa Pajula. Rajapintoja hyödyntämällä saadaan järjestelmään mittaustietoja, jotka auttavat verkoston toiminnan tarkastelussa. Yhtiöllä on Vähävirtaiset IoT -mittausja tiedonsiirtolaitteet mahdollistavat nykyisin jatkuvatoimisen seurannan myös haja-asutusalueiden kohteisiin, joissa ei ole verkkovirtaa saatavilla. Suoria kulutuspisteitä yhtiöllä on 14 000 ja asukkaita sen toiminta-alueella noin 70 000. Yleisesti ottaen vesiosuuskunnissa on verkoston jatkuvatoimisia mittauksia kuitenkin vähän käytössä. Meillä on järjestelmään sisäänrakennettu tekstiviestija sähköpostiviestien massalähetyspalvelu, joka on käytettävissä arkipäiväisissä viestintätarpeissa ja tietenkin kriisiviestinnässä, Puustinen sanoo. Jos vuoto on pienempi, voi mennä puolikin vuotta ennen niiden havaitsemista luettaessa mekaanista vesimittaria. Osittain puutteet tiedoissa johtuvat siitä, että verkostoa on rakennettu vuosien kuluessa osuus kerrallaan. Kymen Vesi Oy on keskisuuri vesilaitos, joka toimii Pyhtäällä, Kotkassa ja Kouvolassa entisen Anjalankosken alueella. Järjestelmäinvestoinnit kannattavat Pienistä vesilaitoksista esimerkiksi käy Pieksänkosken 600 asiakkaan vesiosuuskunta, joka on vuosi sitten ostanut verkkotietojärjestelmän, mutta ei siihen ensivaiheessa sisällyttänyt jatkuvatoimista seurantaa. Vesilaitoksella on verkkotietojärjestelmänä KeyAqua, jota käytettiin aluksi ensisijaisesti sähköisenä karttajärjestelmänä. Tilanne voitaisiin helposti korjata uusilla IoT-järjestelmillä, joita voi luonnehtia edullisiksi ja joista saa nopeasti investoinnit takaisin. Isoissa vesilaitoksissa asiat ovat yleensä kunnossa. Niiden asiakastiedot ja verkoston sijaintija ominaisuustiedot ovat tietojärjestelmissä ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Tämän seurauksena verkoston häiriötiloista ei saada tietoa muualta kuin vedenkäyttäjiltä. Tarjolla on moderneja paristotoimisia langattomia tiedonsiirtoratkaisua. Haitat ovat harmillisia ja kustannuksiltaan merkittäviä. Kun verkoston karttatieto on järjestelmässä, voimme maastokäynnillä tarkistaa, missä verkosto kulkee. Verkkotietojärjestelmän lisäksi yhtiö käyttää automaatiojärjestelmiä ja mallinnusjärjestelmää verkoston toiminnan seurantaan. Sen lisäksi pystymme tarkistamaan nopeasti asiakastiedot, ja kolmas Preventos -järjestelmän antama palvelu on asiakasviestintä, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Tomi Puustinen. kute3_6-9.indd 8 27.5.2020 12.06. 8 3/2020 Kuntatekniikka { SmartInfra } dossa. Yksinkertaisimmillaan viestintä liittyy siihen, että siirryttyään paperisesta sähköiseen laskutukseen osuuskunta pystyy ilmoittamaan asiakkaalleen, että lasku on toimitettu sähköpostiin tai verkkopankkiin
Tomi Puustinen kertoo Pieksänkoskelle hankitun järjestelmän kustannusten olleen muutaman tonnin suuruusluokkaa lisättynä vuosittaisilla ylläpitokuluilla oman henkilöstön työpanoksen päälle. -Tiedot häiriöistä, kuten vedenjakelun häiriöistä tai painevaihteluista, viedään rajapinnan kautta suoraan nettisivujen häiriökartalle. Sen historia alkoi vuosituhannen vaihteessa ja järjestelmä sai muutamia vuosia myöhemmin uuden nimen, KeyAqua, kun se muutettiin selainpohjaiseksi. Vuonna 2016 järjestelmämme aloitti lähettämään tekstiviestejä, aluksi vain suorille asiakkaille. -Verkostotiedon vieminen järjestelmään meni helposti, mutta asiakastietojen viemisessä oli jotain vaikeuksia, mutta ne ovat jo selätetty. Osuuskuntamallista yhdistettynä osaavaan hallintotapaan ja nykypäivän tietojärjestelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin on mahdollista rakentaa kustannustehokasta ja kestävän kehityksen mukaista vesihuoltoa. Suomalaisessa vesihuoltokentässä on tällä hetkellä odottava tunnelma. -Nykyaikana kannattaa hyödyntää karttapohjaisia palveluja, joilla pienikin toimija saa tehokkuutta toimintaansa. Järjestelmiin voidaan kätevästi tallentaa tarkentavaa paikkatietoa, joka on aikanaan siirretty paperikartalta tai suunnitelmista. Investointi on hänestä ehdottomasti vastannut tarkoitustaan. Sitä varten rakensimme rajapinnan asiakastietojärjestelmään, jolloin saatiin asiakkaiden ja mittareiden tiedot järjestelmään. Vesilaitoksille on tarjolla useita kaupallisia järjestelmiä, joista vanhimmasta päästä oli Keypro Oy:n työasemapohjainen StellaNet. Se saadaan toimimaan, kunhan on nettiyhteys ja selain, jolla operoidaan. Asiakkaille ja alueen asukkaille tietoa teknisistä häiriöistä ja vesikatkoista on digiaikana saatava liukkaasti menemään. Ikääntyneet verkostoinfrastruktuurin kunnonvalvontaa voidaan kehittää merkittävästi jatkuvatoimisilla virtaamaja painemittauksilla sekä automaattisella mittaustiedon analysoinnilla. Järjestelmän kustannukset ovat olleet muutaman tonnin suuruusluokkaa. Harkitsemme myös jatkuvan seurannan hankkimista järjestelmäämme, mutta se vaatii tiedonsiirtotekniikan ja mittalaitteiden päivittämistä. -Ehkäpä suomalaisesta haja-asutusalueen osuuskuntapohjaisesta vesihuollon järjestämistavasta tulee vientituote ratkomaan maailmanlaajuisia vesiongelmia. Kotikoneillakin saadaan nopeasti tekstiviestit liikkeelle, kun tieto halutaan saada vaikkapa kaikille niille kunnan asukkaista, jotka ovat sen vesijohtoverkoston käyttäjiä. -Järjestelmämme ei vaadi erityisiä asennuksia asiakkaalla. Järjestelmän vahvuutena Keypron asiakkuuspäällikkö Jussi Hyvönen pitää nimenomaan sen selainpohjaisuutta, jonka ansiosta se taipuu sekä pienten että suurten vesilaitosten käyttöön. Osuuskuntapohjaisesta vesilaitoksesta vientituote. Seuraavana, ehdottoman hyödyllisenä askeleena pidetään järjestelmän laajentamista viestintään. 9 Kuntatekniikka 3/2020 omat mittamiehet, jotka mittaavat uutta verkostoa ja jotka tarkistavat myös yhtiön vanhoja verkostoja. Tähän muutokseen vaikuttaa Pasi Pajulan mukaan varmasti myös EU:n valmisteluvaiheessa oleva uusi juomavesidirektiivi. Toinen merkittävä ponnistus on maaja metsätalousministeriön vastikään aloittama hanke kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseksi. Vastuuhenkilöiden vaihtuessa toimintatavat muuttunevat kuitenkin ammattimaisemmiksi ja nykytekniikkaa tehokkaammin hyödyntäviksi. Siitä vesilaitoksissa yleensä lähdetäänkin liikkeelle, myös pienissä. Nykyisin tallennamme järjestelmäämme muutakin, kuten vikatiedot, vuodot ja sortumat. Viime vuonna tehdyn laajennuksen jälkeen voimme lähettää tietoa kaikille asukkaille alueillamme, ei ainoastaan suorille asiakkaille, kertoo yhtiön suunnittelupäällikkö Noora Liljanto. Sopivaksi kehityksen ensiaskeleeksi vesilaitoksille asiantuntijat suosittavat karttajärjestelmän hankkimista. kute3_6-9.indd 9 27.5.2020 12.06. Vesiosuuskunnissa perinteinen talkootyöpohjainen toimintamalli on mahdollistanut turvallisen talousveden jakelun haja-asutusalueille. Venttiilienkin sijainnit kun tulee saada paikalleen ei metrin, vaan millin tarkkuudella. . Osuuskunnan tiedot pysyvät nyt ajan tasalla paremmin kuin paperiarkistoissa. Tämä helpottaa laitosten liittymistä KeyAquan käyttäjiksi, Hyvönen kertoo
Tieto koneluettavaksi Työtä rajapinojen avaamiseksi on tehty pitkään. rakennuslupaprosesseissa luotiin teknisiä valmiuksia, mutta mallin käyttöönotto ei ole edennyt yksittäisiä hankkeita lukuun ottamatta. { SmartInfra } Teksti: Matti Valli P arikymmentä vuotta sitten tavoitteena oli tehostaa kunnan toimintaa ja parantaa asiakaspalvelua tukeutumalla sähköiseen koneluettavan tiedon välitykseen. Tavoite on edelleen ajankohtainen. Matti Holopainen kertoo, että ensimmäiset hankkeet sähköisen asioinnin rajapintojen kehittämiseksi kuntien teknisen toimen prosesseihin käynnistettiin 10 3/2020 Kuntatekniikka Pi xa ba y kute3_10-13.indd 10 27.5.2020 12.04. – Toisella vuosikymmenellä tutustuttiin kaupunkimallien kolmiulotteiseen maailmaan. Rakennusten yksityiskohtaisten BIM-mallien hyödyntämiseen rakentamisessa ja Tekniselle toimelle haetaan tehokkuutta RAJAPINTOJA AVAAMALLA Vuosituhannen ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella kuntien teknisessä toimessa panostettiin prosessien kehittämiseen ja tietovarantojen rajapintojen rakentamiseen sähköistä asiointia varten. BIM-malli ei ole vielä maan tapa, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen
Kilpailu varmistaa palvelujen kehittymisen ja sen, että asiakkaat voivat vaikuttaa oman toimintansa kannalta keskeisiin palvelutoteutuksiin, Holopainen pohtii. Kunnille on tärkeätä, että markkinat toimivat ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on tarjolla. Tavoitteena oli saada kuntien prosesseissa syntynyt data julkaistua OECD:n koneluettavan tiedon standardirajapinnoilla tarvitsijoiden käyttöön. 12 3/2020 Kuntatekniikka { SmartInfra } Rakentamiseen ja ympäristöön liittyvien tietovarantojen avaaminen tukee vahvasti teknisen toimen palveluiden kehittämistä, kuten BIM-mallin hyödyntämistä rakennuslupaprosessissa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo. Yhteistyöryhmän tehtävänä on ollut sopia tarvittavista kehitystoimista sekä niiden ajoittamisesta ja rahoittamisesta. vuonna 2001 kuntien ja yritysten yhteistyönä. Valtionvarainministeriö (VM) on kuntien ja yritysten lisäksi ollut keskeinen rahoittaja rajapintatyössä vuodesta 2008 alkaen. Edelläkävijäkunnissa rakennuslupa voidaankin jo myöntää täysin sähköisten dokumenttien ja BIM-mallin perusteella; ensimmäisenä prosessi toteutettiin Espoossa. Rahaa tarvitaan jatkossakin rajapintojen määrittelyyn, totuttamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Holopainen toivoo, että ministeriö ottaisi vastuulleen rajapintojen koordinointityön kokonaisuudessaan – myös rahoituksen hankkimisen. Vuonna 2008-10 määriteltiin teknisen sektorin keskeiset sähköiset asiointipalvelut ja toteutettiin tarvittavat rajapinnat kuntien tietojärjestelmiin. Tiedonhallintalaki määrää tahdin Rajapintojen avaamista vauhdittaa vuoden 2020 alussa voimaan astunut tiedonhallintalaki, joka velvoittaa kunnat ja muut viranomaiset avaamaan tietorekisterinsä avoimien rajapintojen kautta tietoja tarvitsevien tahojen käyttöön. Markkinoille on parhaillaan tulossa myös muita vastaavia kaupallisia palvelukokonaisuuksia. Kehitystyön jatkuminen onnistuneesti edellyttää, ettei rahoitusvastuu kaadu yksittäisille kunnille. Kehitetyt sähköiset palvelut tukevat suoraan BIM-mallien entistä laajempaan käyttöä lupaprosesseissa. Pitkälti VM:n oikea-aikaisen panostusten ansiota on se, että kuntien teknisen toimen sähköiset lupaja hakemuspalvelut toimivat, mikä puolestaan mahdollistaa asiakkaiM ar kk u Ve nt o Käytännössä kaikissa kunnissa rakennuslupa voidaan hakea sähköisen asiointipalvelun kautta. Rajapintojen tietosisältö määräytyy rakennettua ympäristöä koskevan kansallisen lainsäädännön, keskeisesti maankäyttöja rakennuslain mukaisesti. kute3_10-13.indd 12 27.5.2020 12.04. Sähköisiin asiointipalveluihin Tärkeä kehitysvaihe ajoittuu vuoteen 2006-08, jolloin kuntien ja yritysten yhteistyönä määriteltiin ja toteutettiin ensimmäiset rajapinnat pohjakarttaja asemakaavatiedoille. Käytännössä kaikissa kunnissa rakennuslupa voidaan hakea sähköisen asiointipalvelun kautta. Tämän jälkeen kuntien yhteistyö on jatkunut rajapintojen ylläpidossa ja laajentamisessa asiakkaiden ja lainsäädännön muutosten aiheuttamien tarpeiden mukaan. Vuonna 2013 lanseerattiin Lupapiste.fi-asiointipalvelu rakennetun ympäristön lupien hakemiseen. Noin parisataa kuntaa ja Tekes rahoittivat noin miljoona euroa maksaneen hankkeen. – Tiedonhallintolain myötä rakennetun ympäristön rajapintatyön koordinointi siirtyi kuntien, yritysten ja Kuntaliiton yhteistyöryhmältä ympäristöministeriölle. Haluttiin ratkaisu, jossa kunnat julkaisevat tiedon koneluettavassa muodossa rajapintapalveluna ja josta valtionhallinnon viranomaiset käyvät noutamassa lakisääteisissä tehtävissä tarvittavat tiedot. Sähköinen rakennuslupa, tuotenimeltään Trimble eServices, otettiin käyttöön Espoossa vuonna 2008. Rajapintoja voidaan luonnollisesti käyttää myös kuntien ja yritysten väliseen tiedonvaihtoon. Määrittelytyöhön otti osaa noin 40 kuntaa ja kaikki kuntien keskeisimmät järjestelmätoimittajat, Holopainen selventää. Rakennuslupa BIM-mallilla Sähköiset lupaja hakemuspalvelut on otettu laajasti käyttöön. Yhteinen kehitystyö jatkui
Mallissa olevien tietojen pohjalta voidaan tulevaisuudessa ohjelmoida ylläpitoja korjauspalveluita, eli kussakin vaiheessa tiedetään, mitä kohteessa tulee ylläpitää ja korjata ja millaisia komponentteja siellä on käytössä. Matti Holopainen uskoo, että mallinnus saa vauhtia, mikäli meneillään olevassa maankäyttöja rakennuslain tarkistuksessa BIM-mallin laatiminen säädetään rakennusluvan ehdoksi – ainakin merkittävään uudisrakentamiseen liittyen. Sähköiseen allekirjoitukseen Sähköinen asiointi toimii. Uusi asia on drone-tekniikka, joka tarjoaa tehokkaan tavan ajantasaisen kuvamateriaalin tuottamiseen sähköiseen asiointiin ja kaupunkimalleihin liitettäväksi, Holopainen miettii. Mikäli kaikki hankkeet tuotaisiin jatkossa kaupunkimalliin reaaliaikaisena, lopputuloksena olisi koko rakennettua ympäristöä kuvaava reaaliajassa elävä digitaalinen kaksonen. Manuaaliaikakaudella kopiointi olikin ainoa tapa saada aikaan kansallisia tietovarantoja, joiden pohjalle asiakaspalveluita voitiin rakentaa. Olen keskustellut muun muassa saksalaisten kollegojen kanssa, ja heillä on vielä matkaa koneluettavan tiedon laajamittaiseen julkaisemiseen ja hyödyntämiseen sähköisinä palveluina teknisellä sektorilla, Holopainen sanoo. Sen käyttöönotto on kuitenkin valmistelun alla. . Sähköisesti tapahtuva sopimuksen allekirjoitus on oikeastaan ainoa pala, joka kunnan teknisen sektorin sähköisen asioinnin ketjusta puuttuu. 13 Kuntatekniikka 3/2020 Lopputuloksena olisi koko rakennettua ympäristöä kuvaava reaaliajassa elävä digitaalinen kaksonen. Päivittyvään kaupunkimalliin BIMja kaupunkimallit sekä infraomaisuuden tietomallit kuuluvat digitaalisen kansalaisen toimintaympäristöön. Sähköinen kokoustaminen on laajenemassa muun muassa kiinteistönmuodostuksessa, johon liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan. Kun rakennus on valmis, rakennusvalvontaviranomainen tarkistaa henkilökohtaisesi, että lupamalli ja toteutetun kohteen malli vastaavat toisiaan ja että mahdolliset poikkeamat ovat hallittuja ja sallittuja. Korona-virus ei purrut Matti Holopainen kertoo, että keskusteluissa kuntien edustajien kanssa on tullut esiin huojentuneisuutta siitä, että kuntien sähköiset asiointipalvelut toimivat, vaikka koronavirus painaa päälle. Joissakin kunnissa, kuten Lahdessa, käytössä on myös sähköinen arkisto. Kunnat kopiokoneena Kuntien toiminnassa syntyviä rekisteritietoja kopioidaan yhä valtionhallintoon. kute3_10-13.indd 13 27.5.2020 12.04. Tästäkin syystä sähköisten asiakaspalvelujen ohella koneluettavien rajapintojen avaaminen ja käyttöönotto kuntien, valtionhallinnon ja yritysten välisessä tiedonvaihdossa on mitä ajankohtaisin asia. Manuaalisesti joudutaan tutkimaan, ovatko palokäytävät tarpeeksi leveitä ja täyttävätkö inva-WC:n kääntymisalueen mitat niille asetetut minimivaatimukset. Kustannukset taakkana BIM-ympäristössä mahdollisuudet prosessien tehostamiseen ovat suuret, mutta tekniikan ja ohjelmistojen käytöstä syntyvät kustannuspaineet kulkevat mukana koko ajan. Kaikilla toimijoilla pienissä hankkeissa ei välttämättä ole varaa niiden hyödyntämiseen. Kaupunkimalleihin voidaan kytkeä ympäristöä koskevaa kuvamuotoista aineistoa ja muutakin dataa, ja hyödyntää sitä teknisen työn prosesseissa. Analyyseja ja simulaatioita voidaan tehdä niin pihojen aurinkotuntien määrästä, katukuilujen tuulisuudesta kuin ilmansaasteiden leviämisestä. Kolmiulotteiseen mallintamiseen Kolmiulotteisten BIMja kaupunkimallien avulla ja avoimien rajapintojen kautta rakennuksiin, infrastruktuuriin sekä maa-alueisiin kytkeytyvät tietovarannot voidaan havainnollistaa kaikkien ymmärtämään muotoon. BIM-mallissakin on vielä kehittämistä. den palvelemisen myös meneillään olevan Cov19-kriisin aikana, Matti Holopainen toteaa. Tänä päivänä kopiointi ja kopioiden ylläpito aiheuttaa paljon tuottamatonta työtä ja kustannuksia – niin kunnissa kuin valtionhallinnossa. Meneillään olevat kokoontumisrajoitukset ovat aktivoineet sähköisten kokousten käyttöönottoa. Toteutetun kohteen malli siirtyy hyödynnettäväksi ylläpitoja käyttövaiheeseen. Jopa korjauksen ja tarvikkeiden tilaaminen voitaisiin jatkossa automatisoida. Avoimien rajapintojen kautta BIM-mallien tietoja voitaisiin välittää ajantasaisesti myös 3D-kaupunkimalliin, joka päivittyisi sitä mukaa, kun suunnitelmat ja kohteet valmistuvat. Toistaiseksi se tarkoittaa usein vain sitä, että asiakirjat ja sopimuspaperit kulkevat sähköpostin liitteenä Wordtai PDF-dokumentteina. Tavoitteena tulisi olla, että asiasta riippumatta kuntalainen voisi käyttää kunnan yhteistä sähköistä allekirjoituspalvelua. Ilman sähköisiä palveluita teknisen puolen palveluntarjonta olisi ongelmissa, Holopainen sanoo. Sopimuksia ei vielä monessakaan kunnassa voi sähköisesti allekirjoittaa, vaan dokumentti täytyy tulostaa, allekirjoittaa manuaalisesti ja skannata sähköpostiin tai asiointipalveluun liitettäväksi. Rakennusvalvonta ei voi esimerkiksi automaattisesti ja luotettavasti analysoida ja tarkastaa BIM-mallilla toteutettujen suunnitelmien oikeellisuutta. Kopioissa olevat tiedot eivät välttämättä vastaa ajantasaisia kuntien järjestelmissä olevia tietoja. Holopainen toteaa olevansa hyvin tyytyväinen Suomessa tapahtuneeseen pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Sähköinen dokumenttien ja asioiden hallinta on kunnissa käytössä melko kattavasti
14 3/2020 Kuntatekniikka Jenkkisuunnittelijan toiviomatka älykkään liikkumisen äärelle HELSINGIN SMART MOBILITY MENU Liikennesuunnittelija Nora DaleyPeng (vas.) tutustui suomalaiseen älykkään liikkumisen konseptiin Espoon kaupunkiliikennepäällikkö Johanna Nybergin kanssa. { SmartInfra } kute3_14-16.indd 14 27.5.2020 12.05
Työssäni Yhdysvaltain länsirannikon Seattlen kainalossa sijaitsevan Shoreline-pikkukaupungin liikennesuunnittelijana edistän kaupunkini muuttumista nopeasti autokeskeisestä lähiöstä ihmiskeskeiseksi yhteisöksi, joka tarjoaa lukuisia eri tapoja liikkua jalan, polkupyörällä, autolla ja julkisen liikenteen avulla. Maailmankuulun arkkitehdin Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema avasi vuonna 1919. Se on myös tulos vuonna 2016 käynnistetystä Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä, joka on houkutellut pyöräilijöitä kätevyydellään satulaan. Juha Sipilän hallituksen liikenneministeri Anne Berner laittoi vauhdilla liikkeelle eri liikennemuotojen saumattoman yhteensopivuuden kehittämisen niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kuusi suurta puistoaluetta ulottuu merenrannasta kaupunkikeskustan läpi kaupungin reunamille ja meri sekä saaret muodostavat siten sinisen kämmenen. Liikenteeseen tuli myös uusia liikkumismuotoja, kuten online-taksipalvelut ja yhteiskäyttöautot. Samalla kävimme läpi Helsingin Maailmankuulun arkkitehdin Eliel Saarisen suunnittelema Helsinki Central Railwaystation on raideliikenteen hermokeskus. Tänään asema toimii niin lähiliikenteen kuin kaukojunienkin pääasemana, jonka kautta kulkee päivittäin 400 000 matkustajaa. Minua kiinnostaa kovasti, kuinka ihmiset ottavat kaupunkien erilaisia alueita haltuunsa liikkuessaan ja asuessaan. Vihreät sormet, sininen kämmen Helsingillä on komea selkäranka. Suuntasin huomioni siihen, kuinka kolme toisiinsa sidoksissa olevaa liikkumisen näkökulmaa liikennepolitiikka, kaupunkirakenne ja innovaatiot toimivat yhdessä ja rohkaisevat autottoman liikkumisen monia muotoja. Suuntasimme Baanalle, joka on vuonna 2012 avattu vanhaa rautatietä seuraileva kevyen liikenteen väylä. Tähän sisältyi lakipykälien uudelleen muotoilu siten, että uuden teknologian esiin marssin mukanaan tuomaa dataa voidaan käyttää niin julkisen kuin yksityisenkin liikkuvuuden välillä. 15 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Nora Daley-Peng K aikki alkoi artikkelista, jonka luin The Guardianista viitisen vuotta sitten. Jutun otsikko kertoi, että ”Helsinki tavoittelee tekevänsä auton omistamisen tarpeettomaksi 10 vuodessa”. Tapasin maisema-arkkitehti Maria Jaakkolan Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta ja hän kertoi minulle kaupungin vihreistä sormista ja sinisestä kädestä. Kattaus älykkään liikkumisen menulle oli valmis. Niinpä lähdin tutustumaan pyöriin omakohtaisesti Helsingin pyöräliikenteen projektikoordinaattori Oskari Kaupinmäen kanssa. Sain viime vuonna Jennings Randolph International Fellowship-stipendin ja päätin tutustua käytännössä paikan päällä Helsingin liikennejärjestelmään ja viedä parhaat ideat mukanani kotiin. Älypuhelinten ja yhteiskäyttötalouden nousu ja risteäminen on muuttanut henkilökohtaista omistamisen asennetta jakamistalouden puolelle. Liikennepolitiikka Viime vuosien valtakunnallisen liikennepolitiikan muutokset ovat kiihdyttäneet kokeiluja ja innovaatioita liikennepalveluissa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden verkosto Helsingin keskustassa 36 prosenttia matkoista tehdään jalan ja 11 prosenttia pyörällä. Jo se todistaa kaupungin hienosta kevyen liikenteen verkostosta. Kun ryhdyin kasaamaan matkaohjelmaani ja sopimaan tapaamisia, sain kuulla, että Guardianin otsikko on levinnyt myös kaupungin ja maan rajojen ulkopuolelle, mutta siinä on aineksia urbaaniksi legendaksi: kaupunki ei koskaan määritellyt vuotta 2025 tiukaksi autottomuuden takarajaksi, vaan pikemminkin auton käytön väheneminen on luonnollista seurausta siitä, että Helsingistä tulee maailman toimivin kaupunki. Aseman läheisyydessä katutasossa löytyy linja-autoja, raitiovaunuja, kaupunkipyöriä ja sähköskoottereita, jotka tarjoavat edullisia tapoja matkustaa lähialueille. Yhdessä ne muodostavat avoimen tilan ja kulkuväylien verkostot, jotka sallivat kaupunkilaisten liikkua mukavasti ympäri kaupunkia. Helsinkiä leimaa myös viheralueiden ja meren symbioosi. kute3_14-16.indd 15 27.5.2020 12.05
Jyrki Paavilainen, joka on Urban Assetsin toimitusjohtaja, tapasi minut metroasemalla ja kierrätti minua useissa täydennysrakentamisen kohteissa, joita on noussut metroasemien liepeille. Ja Suomen vierailuni antaa minulle mahdollisuuden tukea tätä kehitystä tuorein ja uusin ideoin. Uusi metroasema sijaitsee legendaarisen suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon suunnitteleman Aalto yliopiston päärakennuksen lähellä. Metromatka Helsingistä Espooseen oli helpompi kuin olin ajatellut. Kirjoittaja vieraili keväällä 2019 Suomessa Jennings Randolph International Fellowship -stipendiaattina. Häneen saa yhteyden LinkedInin kautta: linkedin. Vanhan ja uuden liitto Aalto Yliopiston metroasemalla on ällistyttävä. Ajattelin, että Espoolla ja omalla kaupungillani Shorelinella voisi olla paljonkin yhteistä. com/in/nora-daley-peng-asla-aicp-leedap-47317623 Metrolla kulkeminen Espoon Otaniemeen oli yllättävän helppoa. Espoon suhde Helsinkiin on hyvin samanlainen kuin Shorelinen suhde Seattleen. Sain myös arvokasta uutta tietoa, jota pystyn soveltamaan työssäni. Lisäksi minua onnisti, sillä sain pikaperehdytyksen Espoon liikenteeseen paikallisilta asiantuntijoilta. Tapasin Helsingissä myös Jonna Pölläsen, joka on markkinointipäällikkö MaaS Global-yhtiössä (Mobility as a Service), joka on Whimin taustalla. Pääajatus MaaS-palvelun takana on tuoda täydellinen kattaus liikkumisen mahdollisuuksia, joissa julkinen liikenne on keskeisin. Hän rakastaa dataan tutustumista, mutta vielä enemmän häntä miellyttää nähdä kaupunkipyörät kovassa käytössä. Matkani oli minulle suuri menestys nimenomaan siksi, että sain niin paljon aikaa ja opastusta suomalaisilta kollegoiltani. Hän pitää tavoitteenaan pitää kaupungit houkuttelevina ja viihtyisinä älykkään kasvun kehityksen kautta. Pyöräilyverkosto ja Helsingin ydinkeskustaa halkova Baana on keskeinen turvallisen ja houkuttelevan kevyen liikenteen sujuvuuden mahdollistaja. Johannan motto on: ”Jalankulkijoille ja pyöräilijöille pitää luoda suora yhteys asemille joka suunnasta”. Whimin kautta asiakas pystyy varaamaan koko matkaketjun, jolloin ovelta ovelle matkustaminen on turvallisempaa, helpompaa ja edullisempaa. Espoo ja Seattle Kävin päivämatkalla Espoossa, joka sijaitsee heti Helsingin länsipuolella. Eikä ajoitus olisi voinut olla parempi: Shorelinessa avataan kaksi pikaraitiotieasemaa vuonna 2024 ja asemien ympärille odotetaan kasvavaa rakentamista ja kehitystyötä. Kaupinmäen mukaan luomalla parempaa pyöräilyinfraa pystytään myös luomaan parempaa jalankulkijoiden toimintaympäristöä, ja silloin kaikilla on turvallisempaa. Whim on sovellus, jonka kautta voi tehdä reittisuunnitelmia ja maksaa palveluista. Shoreline aikoo käyttää tilaisuuden hyväkseen ja muuttua autokeskeisestä lähiöstä asukaskeskeiseksi urbaaniksi kaupungiksi. GPS-teknologian avulla kaupunkilaisilla on käytössään älypuhelinsovelluksia, joissa on vain sormenpään kosketuksen päässä koko liikkumisen menu hinnoittelua, reaaliaikaista noutoa ja maksutapaa myöten oli sitten kyse yksittäisestä matkasta tai kuukausiveloituksen suorittamisesta. on maisemaarkkitehti ja Shoreline Cityn Senior Tranportation Planner, Washington, USA. 16 3/2020 Kuntatekniikka tapaa rakentaa matalan stressitason pyöräteitä olemassa olevaan katuverkostoon. Olin utelias näkemään, kuinka Helsingin suuret liikennehankkeet toimivat pienemmän mittakaavan Espoossa. . Ylitti kaikki odotukset Tutustuminen Helsingin ja Espoon liikkumisen ratkaisuihin ylitti kaikki odotukseni. { SmartInfra } kute3_14-16.indd 16 27.5.2020 12.05. Molemmat ovat matalan asukastiheyden urbaaneja kaupunkeja, jotka sijaitsevat suurten kaupunkien vieressä ja rajoittuvat myös mereen. Jakamistaloutta Kahden uuden teknologian ja toimintamallin älypuhelinten ja yhteiskäyttötalouden nousu ja risteäminen on muuttanut henkilökohtaista omistamisen asennetta jakamistalouden puolelle. Espoolla on 105 pyöräasemaa, joista suurin osa on sijoittunut metroasemien lähettyville. Jyrkin mukaan tämä on vasta alkua suuremmalle joukkoliikennejärjestelyjen muutokselle, sillä pikaraitiotie Raide-Jokeria rakennetaan parhaillaan ja kampuksesta tulee osa liikkumisen keskustaa. Tämä artikkeli raapaisee vain pintaa kokemuksistani Suomessa. Iltapäivällä pyöräilin Espoon kaupunkiliikennepäällikkö Johanna Nybergin kanssa, joka on myös Espoon kaupunkipyörien projektipäällikkö. Hän käyttää pyöräilijöiden liikkumisdataa tasatakseen kaupunkipyörien käytön vaihteluja ja myös suunnitellessaan lisää kevyen liikenteen väyliä. Latasin itselleni Whim-appin ja pystyin ostamaan sillä pääsyn linja-autoon, metroon, kaupunkipyöriin ja jopa Suomenlinnaan Helsingin sinisessä kämmenessä sijaitseva saari menevään lauttaan
18 3/2020 Kuntatekniikka { Smartinfra } KYBERTURVA KUNTOON Kyberturva unohtuu helposti, kun koronahuolet painavat. Siitä on kuitenkin koko ajan muistutettava kuntien organisaatioissa, sillä muun muassa vesija sähkölaitokset ovat hyökkäyskohteita samalla tavalla kuin yrityksetkin. Koronan aktivoinut kyberrikollisia toimintaan H el si ng in ka up un ki /A ri Le pp ä kute3_18-23.indd 18 27.5.2020 12.07
Olemme mukana muun muassa VESI-ISAC-tiedonvaihtoryhmässä ja teemme tiiviisti yhteistyötä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Riskitaso ei ole noussut, mutta yrittäjiä riittää, Joukainen sanoo. Kun maailma muuttuu, kiihtyvässä vauhdissa pitää pysyä mukana. Olemme lisänneet sekä omia resurssejamme että yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa. Tietoturvan tutkimuskeskus Check Point Researchin haittaohjelmakatsauksen mukaan maailman yleisimpien haittaohjelmien kolmannelle sijalle noussut Korona-aika on saanut julkisten toimijoiden kyberturvallisuutta haastavia liikkeelle. Kun kyberuhkat kasvavat, se tuntuu myös HSY:n porteilla. 19 Kuntatekniikka 3/2020 Teksti: Jukka Nortio K yberturvatilanteen jatkuvasta muutoksesta kertoo muun muassa se, että kevään koronatilanne on aktivoinut kyberrikollisia hyödyntämään sitä. H SY /H an nu B as k Koputtelu on lisääntynyt, mutta en nyt sano absoluuttisia määriä. Virusta on levitetty useissa koronavirusaiheisissa roskapostikampanjoissa, jonka lähettäjäksi on väärennetty maailman terveysjärjestö WHO ja aiheeksi on väärennetty uusi koronavirusrokote. Kyberturvatilanteen kiihtyvä muutostahti ja tietoturvahavaintojen kasvava määrä on iso haaste, joka työllistää meitä koko ajan enemmän, Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) tietohallintoja tietoturvapäällikkö Sirpa Joukainen kertoo. kute3_18-23.indd 19 27.5.2020 12.07. (Kuvassa HSY:n vedenpuhdistamon aktiivihiililaitos) Agent Tesla -etäkäyttötroijalainen esiintyi huhtikuussa kolmessa prosentissa maailman yritysverkoista. Ymmärrys ensin Kyberturva ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkää virustorjuntaa ja palomuureja. Yhä kehittyneemmät Kyberturvatilanteen kiihtyvä muutostahti ja tietoturvahavaintojen kasvava määrä on iso haaste, HSY:n tietohallintoja tietoturvapäällikkö Sirpa Joukainen sanoo. Kyberturva rakennetaan vesihuollon tietoja automaatiojärjestelmiin lähtökohtaisesti niin, että otetaan huomioon vesihuollon merkitys yhteiskunnan kriittisenä palveluna. Olemme kehittäneet tietoturvaprosessejamme, nostaneet havainnointija reagointikykyä sekä lisänneet henkilöstömme tietoisuutta
Selvitykseen osallistui yli sata yritystä, joista vesilaitoksia oli 10 ja sähkölaitoksia 12. 20 3/2020 Kuntatekniikka { Smartinfra } hyökkäysmuodot kuten kohdennetut kiristyshaitta ovat kyberrikollisten arkista arsenaalia. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet www.eri tyisjate.fi • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat Selvityksen kysymykset, jotka selvittivät organisaatioiden kyberturvan kypsyysastetta perustuvat Kyberturvallisuuskeskuksen laatimaan kansalliseen kyberturvan arviointimalliin eli Kybermittariin, joka julkistetaan vuoden 2020 lopulla. Tunnusten luonti ja poisto eivät vaikuta kaikin puolin olevan varmalla pohjalla. Hyvällä tasolla olevia asioita selvityksen mukaan ovat muun muassa kriittisten palveluiden suojaaminen sekä suojattavien kohteiden sekä niihin liittyvien muutosten ja konfiguraatioiden hallinta, Nyqvist sanoo. Jokaisella työntekijällä on helppokäyttöiset työkalut, joilla havainnoista voi ilmoittaa. HSY perusti vuoden 2018 sisäisen tietoturvaryhmän, joka vastaa käyttäjien tietoturvaa koskeviin Kysy lisää Pasi P. laitosten kyberturvan kypsyyttä. Tämän lisäksi teemme säännöllisesti eri toimialoja kattavia selvityksiä täydentämään ymmärrystä siitä, missä kyberturvallisuuden aiheissa mennään yrityksissä. Parannettavaa on muun muassa identiteetin hallinnassa suhteessa henkilöstönhallintaan. Kehitettävää piisaa Vesihuoltolaitosten kyberturva pärjää toimialavertailussa kohtuullisesti. Enää ei riitä se, että uhkia pyritään torjumaan, vaan jokaisen organisaation on luotava toimintamallit sille, miten toimitaan, kun suojaus pettää. Ne sijoittuvat kahdentoista toimialan vertailussa sijalle yhdeksän. Osaaminen ylös Tietoturvan parantaminen on tekniikan lisäksi toimintatapojen ja henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Teknisistä asioista vesilaitosten pitäisi selvityksen mukaan kehittää kyberturvallisuusriskien seurantaa ja hallintaa sekä tietoliikenteen teknistä lokitusta. Tuloksia peilattiin kyseisen toimialan liiketoiminnan riskeihin. Digipooli on tehnyt 12 toimialaa kattavan syvähaastatteluihin perustuvan kyberturvallisuusselvityksen, jonka tiedot kerättiin 2019-2020 vuodenvaihteessa. Kyberturvan tilanneymmärrys perustuu sekä kyberturvallisuuskeskuksen tuottamaan tekniseenkin tilannekuvaan, joka muodostuu havainnoimalla tietoverkkojen liikennettä, että yhteistyöverkostoista kerättyyn tietoon, Teknologiateollisuuden valmiuspäällikkö ja Huoltovarmuusorganisaation digipoolin poolisihteeri Antti Nyqvist kertoo. Kukin selvitykseen osallistunut yritys sai rakenteellista informaatiota siitä, mihin aiheeseen tulee panostaa eli miten sen tulisi kehittää kyberturvaansa vähentääkseen liiketoimintariskejä, Nyqvist sanoo. Tiedot analysoitiin alkuvuodesta 2020 ja tulokset valmistuivat toukokuussa. Selvityksemme mukaan näihin suhteisin liittyviä sopimuksiin kannattaa kiinnittää huomiota kyberturvan osalta. Aloitamme siis havainnoinnista. Niinä yhdeksänä vuotena, kun Joukainen on HSY:ssä työskennellyt, HSY on onnistunut kyberturvan kehittämisessä parhaiten käyttäjien tietoisuuden parantamisessa. Selvitimme 40 Kybermittarin kysymyksellä yritysten ja julkisten kute3_18-23.indd 20 27.5.2020 12.07. Vesihuolto on kriittinen ala, jolla on paljon riippuvuuksia eri suuntiin. Siksi kyberturvan kehittämisessä korostuu kolme asiaa: havaitse hyökkäys, reagoi siihen ja palaudu hyökkäyksestä mahdollisimman nopeasti ja vähin vaurioin. Olemme kannustaneet työntekijöitä tietoturvahavaintojen tekemiseen ja niistä ilmoittamiseen. Vesihuolto on kriittinen ala, jolla on paljon riippuvuuksia eri suuntiin, digipoolin poolisihteeri Antti Nyqvist kertoo. Virtanen p