Katko ja Jarmo J. 2/2024 { Kolumni } Esimerkillinen Rovaniemi Elinvoimaa biokaasusta Uusiomateriaalit rakenteissa VESIHUOLLON TILA Tapio S. kute2_1.indd 1 25.3.2024 12.22. Hukka: Onko järkeä yhdistää energiaja vesihuoltolaitoksia
... ........................ 6 Energiaviraston tarkastusmalli epäonnistui………... 16 Vesihuolto hyötyy yhteistyöstä………... 32 Eläkeläiset paikkaavat kunta-alan työvoimapulaa………................................. ........ 34 Vesihuollon kipupisteitä korjausvelka ja turvallisuus………... 37 Tapahtumakalenteri………... .................................. 45 Suomen kuntatekniikan yhdistys……... .. ........................ Pohjois-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia vetoja pitovoiman parantamisesta ja eläkeläisten palkkaamisesta. ..... huhtikuuta 2/2024 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 28 Vähähiilinen esirakentaminen vähentää päästöjä………... 42 { Vesihuolto } { Kiertotalous } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } {Viheralueet } { Energia } { Liikenneväylät } { Yhdyskunta } K uv a: Ta pi o M ai ni o Kunta-alan työntekijät vähenevät jatkuvasti. 18 Rovaniemi innostui allianssista……... 10 Vesitornit tarvitsevat huolenpitoa………...14 Järkevä tekopohjavesihanke vastatuulessa Tampereella………... .................................. 42 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. 5 Kolumni: Onko järkeä yhdistää energiaja vesihuoltolaitoksia?………... 21 Raasepori vaalii kaupunkivihreää…..…. kute2_2-3.indd 2 25.3.2024 12.23. .. ......... 46 Pääkirjoitus………... .. .................... ....................................... ............................................. 2 Vieremä investoi biokaasuun………... 24 Uusiomateriaalit verkostotöiden täytöissä………... 38 Yksityistiet tärkeitä Rovaniemelle……... 51 2/2024 Kuntatekniikka 4. .................................. ................................... 50 Palveluhakemisto………..
38 KKuntatekniikka.fi s. 16 s. Valittavissa on useita organisointimalleja. K uv a: Li nd a K ai ra kute2_2-3.indd 3 25.3.2024 12.23. K uv a: Ar to Lö pp ön en Pienet vesilaitokset voivat lisätä resurssejaan kuntien välisellä yhteistyöllä. Kaupunki tukee muutosta uudella viherohjeella. • Energia: Hiekka-akku skaalautuu uudelle tasolle – Pornaisiin rakennettava laitos toimii primäärilämmönlähteenä ja tasapainottaa sähköverkkoa K uv a: So nj a El or an ta Tampereen seudullisessa vedenhankinnassa taitetaan peistä: investoidako tekopohjaveteen vai pintaveteen. Osa Raaseporin taajamista on betoniviidakoita, joiden viihtyisyyttä kaupunki haluaa lisätä puilla ja puistoilla. Valitettavasti tutkittu tieto unohtuu mielikuvin maalaillussa väittelyssä. 3 Kuntatekniikka 2/2024 s. 24 • Ympäristö: Työmaat sotkevat vesistöjä – uusi ohjeistus pureutuu ongelmaan • Jätehuolto: Tekoäly nuuskii keräysauton sekajätteet oppiiko uusi teknologia tehostamaan kierrätystä
Lisäksi se tarjoaa mah dollisuuden toimia väliaikaisena tilana esimerkiksi Laakson sairaalan sanee rauksen aikana. Raken nettuna alun perin Laakson Yhteis sairaalan alueelle työmaatoimis toksi, se tarjoaa sujuvan ympäristön yhteistyölle työmaan ja sen oheistoi mintojen välillä. Rakennuksen ulkonäössä on panos tettu harmoniseen ilmeeseen, joka sulautuu sairaalaalueen historialli seen ympäristöön. Teräs ken no rakenteet ovat kestäviä ja jäyk kiä ja mahdollistavat useiden, päällekkäisten kerrosten rakentamisen ilman erillisiä pilari tai palkkirakenteita. Kokonaisuudessaan LYS Big Room edustaa modernia, kestävää ja jousta vaa rakentamista, joka vastaa muut tuvien tarpeiden haasteisiin. L YS Big Room on vallankumouk sellinen konsepti rakennustyö maiden toimistotiloille. sisäilman tarve, tarjoten terveellisen ja turvallisen tilan Laakson yhteissai raalan allianssille. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotanto laitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeen linnassa. Yritys työllistää noin 200 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. LYS Big Room hyödyntää Fix cel teknologiaa, joka mahdollistaa nopean ja kestävän rakentamisen. Ensimmäiset moduu lit asetettiin tontille huhtikuussa, ja rakennus luovutettiin käyttäjilleen kesäkuun lopussa 2023. Parmaco Oy Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. Rakennuksen suunnitte lussa on erityisesti huomioitu puhtaan Dynaaminen LYS Big Room on tulevaisuuden toimistorakennus LYS Big Room edustaa modernia, kestävää ja joustavaa rakentamista, joka vastaa muuttuvien tarpeiden haasteisiin. Yhdistäen aktiivisen työmaan hen kilökunnan ja eri sidosryhmät, kuten suunnittelun ja projektihallinnon, LYS Big Room edistää työn sujuvuutta ja tehokkuutta. Avarat ikkunat tuo vat luonnonvaloa sisätiloihin ja tar joavat upeita näkymiä ympäröivään vehreyteen. Sen avulla rakennustyömaiden toimisto tilojen suunnittelu, rakentaminen ja käyttöön otto sujuvat tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Modulaa risuus tekee rakennuksesta helposti siirrettävän ja uudelleenkäytettävän. LYS Big Room on suunniteltu otta maan vastaan vuosittain tuhansia suomalaisia ja kansainvälisiä vieraita ja asiakkaita. LUE LISÄÄ: www.parmaco.fi MAINOS kute2_4.indd 4 25.3.2024 12.23
Vesihuolto on yhteiskunnallisesti niin kriittinen osa-alue, että fyysiset ja henkisetkään kuntarajat eivät voi olla este entistä paremmalle ja turvallisemmalle vesihuollolle. On todella tärkeää, että vesihuollon riskikartoituksia ja skenaarioita ei levitellä kunnissa liian laajalle. Olisi katastrofaalista, jos esimerkiksi ison tai keskikokoisen kaupungin vesijohtoverkko lamaantuisi pitkäksi aikaa tai sinne saataisiin ujutettua vaikkapa koko kaupunkia sairastuttava bakteeri. Skenaariot, jotka ovat saattaneet kuulostaa kymmenen vuotta sitten utopialta, ovatkin nyt totisinta totta. Tämä on maalaisjärjellä ajateltuna ymmärrettävää. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Yli 50 000 asukkaan vesihuoltolaitoksella on yleensä jo resursseja kehittää ja olla aktiivisesti mukana alan verkostoissa, joissa jaetaan myös parhaita käytäntöjä. kute1_1.indd 1 24.3.2024 9.57 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. 3.12. 20.8. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. Jo yksittäisten ihmisten poissaolot pistävät toiminnan koetukselle. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. 15.10. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: K ir kk on um m en ku nt a Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 3/24 20.6. Koska julkiselle puolelle ei ole tulevaisuudessa tulossa lisää rahaa ja megatrendejä ei voi kääntää, yhteistyön lisääminen ja tehokkaampi tekeminen ovat ainoita mahdollisia ratkaisuja hyvän ja kaikissa tilanteissa toimivan vesihuollon varmistamiseksi. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. Meitä ei ole päästy nykyisessäkään tilanteessa yllättämään housut kintuissa. 4.6. Kehittämiseen ei jää aikaa ja prosessit ja dokumentaatio voivat olla heikkoja. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Energia + digitalisaatio S uomalainen vesihuolto kamppailee samojen tuttujen haasteiden äärellä kuin kuntien muutkin toiminnot: monilla alueilla väki vähenee ja vanhenee, osaavaa henkilökuntaa on vaikea saada eläköityvien tilalle ja tiukentuneet käsittelyvaatimukset pakottavat kehittämään toimintaa jatkuvasti. 5 Kuntatekniikka 2/2024 { Pääkirjoitus } 2/2024 { Kolumni } Esimerkillinen Rovaniemi Elinvoimaa biokaasusta Uusiomateriaalit rakenteissa ARVOKAS VESI Tapio S. Katko ja Jarmo J. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Samalla korjausvelka kasvaa. Smart Infra ja uudet teknologiat 4/24 5.9. Kaikkien pitkän aikavälin trendien lisäksi vesihuoltoon on viime aikoina tullut uusi, koko yhteiskuntaa läpileikkaava ilmiö: turvallisuus ja huoltovarmuus. Maaja metsätalousministeriön Kansallisen vesihuoltouudistuksen yhteydessä konsulttiyhtiö AFRYlta tilaaman selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksen väestöpohjalla on suuri merkitys sille, miten toimintaa voidaan kehittää. Vesihuoltoa kannattaa ja pitää ajatella jatkossa entistä enemmän yli kuntarajojen. • Toimiva ja huoltovarma vesihuolto vaatii leveitä hartioita kute2_5.indd 5 25.3.2024 12.39. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja erilaiset hybridivaikuttamiskeinot ovat lisänneet huolta myös vesijohtoverkostojemme haavoittuvuudesta. Alle 10 000 asukkaan vesihuoltolaitoksen henkilöstö on yleensä alle kymmenen. Eri toimialojen vastuuhenkilöiden pitää olla tietoisia toimintatavoista kriisitilanteissa, mutta ne eivät ole yleistä tietoa. Resurssija osaamisvajeita voidaan torpata entistä tiiviimmällä yhteistyöllä. Esimerkiksi huoltovarmuus leikkaa läpi koko yhteiskunnan ja meillä on suunnitelmia pahan päivän varalle. Meidän suomalaisten vahvuus on kyky ennakoida ja varautua. Hukka: Onko järkeä yhdistää energiaja vesihuoltolaitoksia. Samalla on tärkeä keskustella vesihuollon resursseista
kute2_6-9.indd 6 25.3.2024 12.24. Biometaani virtaa kaukolämpöä tuottavaan turbiinimoottoriin Vieremällä. 6 2/2024 Kuntatekniikka { Energia } Vieremä tähtää energiaomavaraiseksi biometaanilla KUNTA KAASUBISNEKSESSÄ Yläsavolainen Vieremä toteuttaa vihreä ä siirtymä ä biokaasulla, jota kunta aikoo tuottaa ja käyttää monitahoisessa symbioosissa. Kunta harkitsee myös sähköntuotantoa moottorivoimalalla. Asiaa tarkistaa kunnan tekninen johtaja Mikko Kajanus. Tässä suhteessa kunta on edelläkävijä Suomessa
Valmista on määrä olla vuoden lopulla. kute2_6-9.indd 7 25.3.2024 12.24. Kunta lupaa myös vastata koko ketjun kestävyysjärjestelmästä, kaasun myynnistä ja markkinoinnista. – Putken urakoinnista on parhaillaan käynnissä tarjouslaskenta, Vieremän tekninen johtaja Mikko Kajanus kertoo. Kajanusta kuunnellessa käy ilmi, että pientä investointitukirahaa hankkeelle virtaa sieltä ja täältä, muun muassa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastolta, joka on EU:n alueja rakennepolitiikan rahasto. Maarakennusurakointi alkaa toukokuussa, kun routinut maa on kaivukunnossa. 7 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen E linkeinorakenteeltaan maatalousvoittoinen kunta näyttää mallia, miten energiaomavarainen toimintamalli syntyy orgaanisia jätteitä hyödyntämällä. Kaasun keräysputkesta on tulossa liki 15 kilometrin mittainen. Instanssi myöntää hankerahoituksia lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia. Kunta tuottaa ja myy Kun siirtoputkea ei vielä ole, Gasum toimittaa nesteytetyn biokaasun Vieremäläiset maatalousyrittäjät tuottavat puhdasta ja kestävää energiaa modernin ja globaalin teollisuuden tarpeisiin. Kunnalla on maatilojen kanssa jo 12 esisopimusta, jotka eivät ole vielä sitovia. – Tämä mahdollistaa merkittävän kaasuliiketoiminnan mutta myös uusien investointien syntymisen alueelle, Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen summaa. Kaasuala kasvussa Ideasta syttyneet paikalliset maataloustuottajat investoivat yli miljoona euroa maksavaan kaasun tuotantolaitokseen, jota ELY-keskus tukee 50 prosentin osuudella. – Biokaasulla voidaan korvata teollisuuden käyttämää propaania, Kajanus lisää. Vieremällä biokaasuteollisuuden raaka-aineena ryhdytään käyttämään maatilojen karjanlantaa. Mukaan lähteneet tilat ovat varsin erikokoisia. Tuottajille kunta lupaa varman markkinan, takuuhinnan tuotteesta sekä pitkäkestoisen sopimuksen, joka kuolettaa investoinnin. Tuotettu kaasu johdetaan myös julkiselle tankkausasemalle. Vieremän kunta on rakentanut biokaasulla toimivan lämpövaravoimalan, johon kaasu johdetaan kesän tullen liki 15 kilometrin pituiseksi rakennettavaa putkea pitkin kaasuntuottajiksi ryhtyviltä seudun maatiloilta. Biokaasuhankkeeseen uskovat muutkin kuin Vieremä itse. Kunta suosii kaasukäyttöisiä ajoneuvoja ja työkoneita
Laaja tukiorganisaatio, mielekäs työilmapiiri ja -ympäristö, sekä kannustavat edut työntekijöille takaavat henkilöstön saatavuuden ja jatkuvuuden Operonin hallinnoimissa kohteissa. Pitkälahden moottorivoimalaitos tuottaa jätevirroista saatavasta biokaasusta sähköenergiaa noin 7–8 gigawattituntia vuodessa. ENERGIATEKNIIKAN professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden LUT-yliopistosta esittää Vieremän kaasuputkimalliin hienoisen varauksen: kuinka paljon sellaisia hyvin toimivia maatilojen klustereita löytyy, joissa vastaava Vieremän kaltainen kaasun keräys oikeasti on mahdollista. Sama pätee myös verkostopuolen investointeihin. Operon hoitaa vesilaitosten operointia, kunnossapitoa ja hallinnointia yhdeksällä puhdistamolla Suomessa. Kun kaasua virtaa kaasukelloon eri tahdissa kulutukseen verrattuna, teleskooppinen tekniikka muuttaa kaasusäiliön tilavuutta. Auditointi on osa jokaista operoimaamme kohdetta, ja se on optimaalinen lähestymistapa laajoja kokonaisuuksia varten. VIEREMÄ on oikeilla jäljillä pohtiessaan biometaanilla pyörivää moottorivoimalaa sähköntuotantoon. Tämän voimalaturbiineja pyörittävän, ammattilaisten puhekielessä likaisen kaasun, heikkous piillee siinä, ettei sitä saada aivan puhtaaksi edes suodatuksella. Alan kohdatessa haasteita etenkin työvoimapulan ja henkilöstön eläköitymisen osalta, kiinnostavuudelle työnantajana on kysyntää. Puheissa vilahtaa myös maailman parantaminen. Ne ovat osoittaneet tehokkuutensa. – Kuopion Energia avasi 10 vuotta sitten Pitkälahteen sähköä ja lämpöä tuottavan moottorivoimalaitoksen, joka kuoletti investoinnin vain kolmessa vuodessa, kertoo Kuopion Energian käyttöpäällikkö Ari Ikonen. Putken valmistuttua nesteytettyä kaasua käytettään enää häiriötilanteissa. – Tiloilta johdettavan biokaasun plussaksi kaatopaikkakaasuun verrattuna lasketaan, että lantakaasu on suhteellisen käyttövalmista ilman suodatuksia. Operonissa tunnistetaan ulkopuolisen operaattorin tuomat haasteet. Auditointi perustuu siihen, että laitoksen nykytila ja potentiaali selvitetään läpikotaisin. Mika Suomalainen määrittelee asian niin, että vieremäläiset maatalousyrittäjät tuottavat puhdasta ja kestävää energiaa modernin ja globaalin teollisuuden tarpeisiin. Yhteistyön puitteissa auditointilähestymistä tullaan laajentamaan myös verkostopuolelle asti”, toteaa Operonin toimitusjohtaja Mikko Laitinen. Niitä löytyy vasta muutama, mutta lisää käynnistyy vielä tämän vuoden aikana. Henkilöstöä Operonin vedenkäsittelypalveluissa on yhteensä 20. ”Paikan päällä tapahtuva tiedonkeruu ja vuorovaikutus laitoksen henkilöstön kanssa paljastaa aina uusia asioita laitoksesta. Uskomme, että valitun lisäksi myös muille jäi positiivinen vaikutelma toimintatavoistamme ja arvoistamme. Biokaasukonsepti toimii erityisissä kohteissa . Suomalainen uumoilee, että rakenteilla olevassa biokaasukonseptissa on vielä paljon sellaista, mitä voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa Suomessa ja muualla maailmassa. Yhteiskunnan tukemat moottorivoimalahankkeet lopulta lunastavat valtiovallan tukilupaukset uusiutuvan bioenergian rakentamisessa. Kajanuksen mukaan biokaasuhankkeiden toteuttaminen edellyttää aina kemikaaliturvallisuuslupaa Turvallisuusja kemikaalivirastolta. Siitä saadaan irti melkoinen energiahyöty. Anturoinnin ja digitaalitekniikan ansiosta laitosta voidaan ohjata myös etänä. Moottorivoimalaitoksen Kuopion Energia Oy:lle toimitti Sarlin Ab tehdasvalmiina pakettina. Laitosauditoinnilla laitoksen nykypotentiaali selville Operon on lanseerannut vesilaitoksille laitosauditointikonseptin, jonka tavoitteena on tuoda laitoksen piilevä kehityspotentiaali esiin. Sen tuotto ei myöskään ehdy ajan kanssa samaan tapaan kuin kaatopaikkakaasulla. Operoinnilla merkittäviä hyötyjä vesilaitoksen toimintaan Vesilaitoksen luottaessa ulkopuoliseen operaattoriin laitoksen saavuttama tulos sekä teknisesti että taloudellisesti tulee olla kestävällä pohjalla. Näissä haasteissa Operon on valmis auttamaan kuntia ja teollisia laitoksia. Poltosta syntynyt tuhka palautetaan kiertoon. – Sen jälkeen kun kaikki toimii, me olemme itse tuottaja, joka myös myy biokaasua ulos, Kajanus sortteeraa tulevaisuutta. Nesteen purku ja kaasun paineistus on teknisesti kohtalaisen raskas prosessi, jota ei tarvita enää pitkään, kun biokaasu johdetaan maatalojen kaasukelloista putkea pitkin suoraan polttoon. ”Tarvittaessa pystymme tukemaan lähes kaikissa asioissa koko vesilaitoksen elinkaaren aikana.”, kiteyttää Laitinen. – Harkitsemme parhaillaan asiaa (moottorivoimalaa), Kajanus sanoo. Yhtenä moottorivoimalatuotannon kannattavuustekijänä Ikonen mainitsee valtiovallan syöttötariffituen. Useissa maissa viranomainen on tähän asti vaatinut kaasukellon, joka on kaasun varastointiin tarkoitettu pallomainen kaasusäiliö. Elinvoimaa monistettavassa muodossa Yksi haave on käyttää kaasua lämmön ja ajoneuvoneuvojen käyttövoiman lisäksi sähköntuotantoon. Vakkilaisen mukaan varmaa vain on, että säätövoimaksi kelpaavaa bioenergiaa ja kaikkia mahdollisia kestävän kehityksen ratkaisuja tarvitaan. Se myös lisää kaasun painetta. Nesteytetyn kaasun käyttöä vähennetään sitä mukaa, kun maatiloilla tuotettua kaasua alkaa virrata. Kajanus ajelee kylillä kaasukäyttöisellä autollaan. Tähän mennessä ei ole tullut vastaan kohteita, joissa yleiskuva laitoksesta ei olisi muuttunut esitietoihin verrattuna”, toteaa Mikkola, joka vastaa Operonilla myös laitosauditointien suorittamisesta. Vieremän terminaaliin. Vieremän Lämpö ja Vesi Oy jätti jo polttoöljyn (varalle) ja tuottaa kaukolämpöä asiakkailleen paikallisella metsähakkeella ja kierrätyspuulla. 8 2/2024 Kuntatekniikka { Energia } Operon on Suomen suurin yksityinen vesioperaattori, joka tarjoaa palveluitaan sekä kunnallisille että teollisille toimijoille. Asiantuntijat palveluksessasi Mikäli uskot, että oman vesilaitoksesi toiminnassa voisi olla kehitettävää, ota yhteyttä! Operon Groupin osaamiseen kuuluu vedenkäsittelyn lisäksi myös laiteja teknologiatoimitukset, projektinjohto, urakointi sekä lietteenkäsittelypalvelut. Hän näkee vihreän siirtymän jatkuvana prosessina kohti ekologisempia ratkaisuja. Tulokset Heinilammen jäteaseman yhteydessä toimivalla laitoksella ovat jopa huomattavan kannustavia. – Toivomme että tämä malli on monistettavissa muille maaseutupaikkakunnille. Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan, kun yhteistyö ja kommunikaatio on kunnossa. Tämä on tähtäimessä myös Vieremän Vesi ja Lämpö Oy:llä. Ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi on toimintamme ydin ja siksi rekrytoinnit ovat tärkeä osa työnantajakuvamme viestintää.”, toteaa Operonin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola. Operointikäytännöt, suunnitteluja ajoarvot, ympäristölupatekijät sekä vesilaitoksen talous kammataan tarkasti läpi, jotta ymmärretään varmasti koko kuva laitoksesta ja siitä, miten se toimii. – Asia on kirjattu kahteen hallitusohjelmaan. Kaatopaikkojen kaasun hyödyntäminen puolestaan alkaa olla loppuun kuljettu tie. Kun nykytila on realistisesti ja läpikotaisin saatu selville, sitä vasten pohjataan eri jatkoskenaarioita. Kaikkiaan Operonin hoitamien laitosten läpi virtaa vuodessa noin 250 000 asukkaan jätevesikuormaa vastaava määrä. Vesilaitosten operointi luotettavissa käsissä Mainos www.operongroup.fi Moottorivoimala kannattava konsepti . ”Edellisessä rekrytoinnissa meillä oli loppuviivalla kolme vahvaa ehdokasta. Näistä merkittävin on kommunikaatioon syntyvä raja-aita eri osapuolten välille. Rakenteeltaan sinänsä varsin yksinkertainen moottorivoimala koostuu sähkögeneraattoria pyörittävästä kaasumoottorista. Vakkilaisen mukaan energian säätövoiman vajeeseen tarvitaan toimivia ratkaisuja, kuten erilaiset tehokkaat mutta kohtuuhintaiset pumppuja moottorivoimalat. – Tutkimustulosten mukaan lämmöntuotannossa syntynyt tuhka täyttää metsälannoitteen vaatimukset ja sillä on hyvät ravinnearvot, Kajanus sanoo. Operon keskittyykin periaatteissaan avoimeen viestintään ja yhteistyöhön laitoksen omistajan kanssa. Lisäarvoa lannasta ja lietteestä Pohjois-Savolla on jo pioneerin osa biokaasun hyödyntämisessä. On hyvä, että hankkeita lähtee liikkeelle, Vakkilainen sanoo. Näin moottoreiden määräaikaishuollon tarve vähenee. Mikäli jommastakummasta joudutaan joustamaan, tulos voi heikentyä merkittävästikin teknisesti tai taloudellisesti. Oikeat ratkaisut ja jatkuva kehittäminen vievät laitosta eteenpäin sekä kustannusettä puhdistustehokkuuden osalta. Kuntien resurssija jatkuvuushaasteet kuriin Operonin palveluilla Operon on haluttu työnantaja, ja hakemuksia avoimiin positioihin on tullut reilusti edellisten hakujen avulla. – Lopulta nesteytetyn kaasun höyrystyksen ja paineistuksen kautta kulkeva prosessi jää välistä pois, Kajanus iloitsee. Kuopiossa Gasumin biokaasulaitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 60 000 tonnia biohajoavaa jätettä. Tämä saavutetaan pitkäjänteisellä kehittämisellä yhteistyössä laitoksen omistajan kanssa. ”Operon on käynnistänyt yhteistyön Vision Infra -nimisen verkostopuolen urakointija saneerausasiantuntijan kanssa. – Se on syytä tutkia, Vakkilainen sanoo. Laitos käsittelee muun muassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja jätevedenpuhdistamoiden lietteitä. • kute2_6-9.indd 8 25.3.2024 12.24. Varsinainen pioneeri seudulla on Kuopion kuntaomisteinen energiayhtiö. Vieremän kunnalla on oma ilmasto-ohjelma, jonka mukaisesti kaukolämmön tuotannossa syntyvä tuhka hyödynnetään metsälannoitteena. Tyypillisesti kustannustehokkain tapa on toteuttaa ensin operatiiviset kehitystoimenpiteet, joiden avulla saadaan laitoksen todellinen potentiaali ja suorituskyky selville. Tiedonkeräysvaihe toteutetaan sekä tietoa analysoimalla, että paikan päällä tehtävin haastatteluin. Kun on varmistettu operatiivisesti, että laitos toimii niin hyvin kuin on mahdollista, mahdollisesti tarvittavien investointien kohdentaminen on tarkempaa, ja ne tyypillisesti maksavat vähemmän. Sen sijaan lannasta, lietteestä ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista mädättämällä tuotettu kaasu sopii parhaiten sähkön tuotantoon moottorivoimaloissa
Laitosauditoinnilla laitoksen nykypotentiaali selville Operon on lanseerannut vesilaitoksille laitosauditointikonseptin, jonka tavoitteena on tuoda laitoksen piilevä kehityspotentiaali esiin. Näistä merkittävin on kommunikaatioon syntyvä raja-aita eri osapuolten välille. Tämä saavutetaan pitkäjänteisellä kehittämisellä yhteistyössä laitoksen omistajan kanssa. Uskomme, että valitun lisäksi myös muille jäi positiivinen vaikutelma toimintatavoistamme ja arvoistamme. Vesilaitosten operointi luotettavissa käsissä Mainos www.operongroup.fi kute2_6-9.indd 9 25.3.2024 12.24. Henkilöstöä Operonin vedenkäsittelypalveluissa on yhteensä 20. Mikäli jommastakummasta joudutaan joustamaan, tulos voi heikentyä merkittävästikin teknisesti tai taloudellisesti. Asiantuntijat palveluksessasi Mikäli uskot, että oman vesilaitoksesi toiminnassa voisi olla kehitettävää, ota yhteyttä! Operon Groupin osaamiseen kuuluu vedenkäsittelyn lisäksi myös laiteja teknologiatoimitukset, projektinjohto, urakointi sekä lietteenkäsittelypalvelut. Operointikäytännöt, suunnitteluja ajoarvot, ympäristölupatekijät sekä vesilaitoksen talous kammataan tarkasti läpi, jotta ymmärretään varmasti koko kuva laitoksesta ja siitä, miten se toimii. Kun nykytila on realistisesti ja läpikotaisin saatu selville, sitä vasten pohjataan eri jatkoskenaarioita. Operon on Suomen suurin yksityinen vesioperaattori, joka tarjoaa palveluitaan sekä kunnallisille että teollisille toimijoille. Operon hoitaa vesilaitosten operointia, kunnossapitoa ja hallinnointia yhdeksällä puhdistamolla Suomessa. ”Tarvittaessa pystymme tukemaan lähes kaikissa asioissa koko vesilaitoksen elinkaaren aikana.”, kiteyttää Laitinen. Kuntien resurssija jatkuvuushaasteet kuriin Operonin palveluilla Operon on haluttu työnantaja, ja hakemuksia avoimiin positioihin on tullut reilusti edellisten hakujen avulla. Auditointi on osa jokaista operoimaamme kohdetta, ja se on optimaalinen lähestymistapa laajoja kokonaisuuksia varten. Kaikkiaan Operonin hoitamien laitosten läpi virtaa vuodessa noin 250 000 asukkaan jätevesikuormaa vastaava määrä. Operon keskittyykin periaatteissaan avoimeen viestintään ja yhteistyöhön laitoksen omistajan kanssa. Kun on varmistettu operatiivisesti, että laitos toimii niin hyvin kuin on mahdollista, mahdollisesti tarvittavien investointien kohdentaminen on tarkempaa, ja ne tyypillisesti maksavat vähemmän. Operoinnilla merkittäviä hyötyjä vesilaitoksen toimintaan Vesilaitoksen luottaessa ulkopuoliseen operaattoriin laitoksen saavuttama tulos sekä teknisesti että taloudellisesti tulee olla kestävällä pohjalla. Alan kohdatessa haasteita etenkin työvoimapulan ja henkilöstön eläköitymisen osalta, kiinnostavuudelle työnantajana on kysyntää. Auditointi perustuu siihen, että laitoksen nykytila ja potentiaali selvitetään läpikotaisin. Sama pätee myös verkostopuolen investointeihin. Näissä haasteissa Operon on valmis auttamaan kuntia ja teollisia laitoksia. Oikeat ratkaisut ja jatkuva kehittäminen vievät laitosta eteenpäin sekä kustannusettä puhdistustehokkuuden osalta. ”Paikan päällä tapahtuva tiedonkeruu ja vuorovaikutus laitoksen henkilöstön kanssa paljastaa aina uusia asioita laitoksesta. Operonissa tunnistetaan ulkopuolisen operaattorin tuomat haasteet. Laaja tukiorganisaatio, mielekäs työilmapiiri ja -ympäristö, sekä kannustavat edut työntekijöille takaavat henkilöstön saatavuuden ja jatkuvuuden Operonin hallinnoimissa kohteissa. Yhteistyön puitteissa auditointilähestymistä tullaan laajentamaan myös verkostopuolelle asti”, toteaa Operonin toimitusjohtaja Mikko Laitinen. Tähän mennessä ei ole tullut vastaan kohteita, joissa yleiskuva laitoksesta ei olisi muuttunut esitietoihin verrattuna”, toteaa Mikkola, joka vastaa Operonilla myös laitosauditointien suorittamisesta. Ammattitaitoinen ja motivoitunut tiimi on toimintamme ydin ja siksi rekrytoinnit ovat tärkeä osa työnantajakuvamme viestintää.”, toteaa Operonin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola. Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan, kun yhteistyö ja kommunikaatio on kunnossa. Tiedonkeräysvaihe toteutetaan sekä tietoa analysoimalla, että paikan päällä tehtävin haastatteluin. ”Operon on käynnistänyt yhteistyön Vision Infra -nimisen verkostopuolen urakointija saneerausasiantuntijan kanssa. Tyypillisesti kustannustehokkain tapa on toteuttaa ensin operatiiviset kehitystoimenpiteet, joiden avulla saadaan laitoksen todellinen potentiaali ja suorituskyky selville. ”Edellisessä rekrytoinnissa meillä oli loppuviivalla kolme vahvaa ehdokasta
Raha ei ole vesihuollon ainut ongelma, vaan kriittinen infra vaatii myös suojausta. 10 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Jukka Nortio L oimaan juomavesi pitää keittää ensi keskiviikkoon asti.” Joko taas, ajattelin, kun luin uutisen 17. Uutinen ei yllättänyt. Asiat sujuisivat paremmin, jos tilanteen vakavuus tunnustettaisiin heti ja ryhdyttäisiin toimiin. Espoon Perkkaan runkovesijohdon rikkoutuminen helmikuussa 2024 aiheutti käyttöveden keittokehotuksen laajalla alueella. Heti kun vahinko tulee, pitäisi nostaa käsi pystyyn ja kysyä vinkkejä, miten tilanteesta selvitään. Kaava on toistunut liki samanlaisena monella paikkakunnalla: Urjala, Vesijohtoverkosto isojen haasteiden edessä HUOLTOKILSAT TÄYNNÄ Vesijohtojen huono kunto aiheuttaa toistuvasti putkirikkoja. Näin siksi, että täydestä toiminnasta on helpompi perääntyä kuin lähteä korjaamaan vakavaksi kehittynyttä tilannetta, jossa ongelma on aluksi aliarvioitu. Lapua, Turku, Pietarsaari, Jämijärvi… Myös Kuntien putkimestareiden Sami Sillstén on kiinnittänyt asiaan huomiota. Neuvojen ja kollegiaalisen avun sijaan laitoksilla usein vähätellään tilannetta. Oletuksena pitäisi Sillsténin mukaan olla aina pahin skenaario. – Ongelma on siinä, ettei laitoksilla osata pyytää neuvoa ja apua joko palvelutuottajilta tai kollegalaitoksilta. K uv a Ti m o K uu kk an en kute2_10-17.indd 10 25.3.2024 12.32. Sitten tulee väliaikainen talousveden jakelu, ja lopulta kaupoista loppu vesi. Putkirikko, vuoto vesijohtoverkostossa, talousvesi pilaantunut, korjaus kestänyt useamman päivän ja kansalaiset käärmeissään, kun tiedotus ei pelaa. marraskuuta Ylen verkkosivulta. Hän saa päivittäin lehdistökatsauksen, joka kertoo yhä uudestaan karua kieltään jatkuvista vesiongelmista. Putkistoja huuhdellaan, ja veden käyttäjille annetaan keittokehotuksia
Keittokehotus ensimmäinen varotoimi Vaikutelma vesiongelmien lisääntymisestä johtuu osittain siitä, että viranomaiset antavat aiempaa herkemmin talousveden keittokehotuksia jo silloin, kun epäillään mahdollisuutta veden laadun heikkenemiseen. Oleellista on, että omista opeista kerrotaan myös muille laitoksille. Veden mikrobiologisen laadun varmistaminen vie noin vuorokauden. 11 Kuntatekniikka 2/2024 Vesilaitosten keskinäistä sparraamista on tehty vuodesta 2006 alkaen Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmä Venlan ympärillä. Oleellista on, että omista opeista kerrotaan myös muille laitoksille. Mediassa on kerrottu myös lämpimän käyttöveden legionella-bakteerista. Kun virheitä ja ongelmia tulee, ne pitää aina purkaa ja selvittää, mitä ongelmatilanteista ja niistä selviämisestä voidaan oppia. Oppimisen arvoa ei tunnisteta, kun resurssit ovat tiukoilla. Legionella ei liity vesilaitoksen toimittaman veden laatuun. Tällöin kyse on kiinteistöjen omista lämminvesijärjestelmistä, joissa saattaa olla otolliset olosuhteet legionellan kasvulle. Jyväskylässä putkirikko aiheutti vuonna 2019 isoa vahinkoa. Se antaa jäsenlaitoksille vertailutietoa, miten muut laitokset toimivat. Riskikartoituksen perusteella voidaan purkaa riskejä ja ennaltaehkäistä ongelmia. – Se, mitä henkilö on oppinut, voi olla ratkaisevaa silloin, kun eteen tulee ongelmatilanne. Ongelmatilanteiden purku tärkeää Putkiverkoston ikääntyminen on putkiongelmien pääsyy. Näin asian näkee Vesilaitosyhdistyksen vesiasiainpäällikkö ja Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen. Kartoituksesta voidaan edetä määrätietoiseen korjaussuunnitelmaan. Esimerkiksi Loimaan vesiongelmien taustalla oli verkoston korjaustyö, jonka seurauksena verkosto meni paineettomaksi. – Riskikartoitus on äärimmäisen salassa pidettävää tietoa, koska siinä on kuvattu vesilaitoksen heikot kohdat, Sillstén sanoo. K uv a: K un ta te kn iik an ar ki st o kute2_10-17.indd 11 25.3.2024 12.32. Hänen mukaansa vakavimpia häiriötilanteita on ollut laitoksissa, joiden henkilökuntaa ei ole näkynyt vesihuoltoalan tapaamisissa. Tarkastaahan jokainen oman talonsakin katon, miksei vesilaitos sitten vesisäiliön kattoa. Sillstén korostaa, että eri laitosten työntekijät kannattaa päästää oppimaan toisiltaan. – Kun tutkimustietoa veden puhtaudesta ei saada nopeammin, nyt ollaan varovaisempia kuin aiemmin, Liikanen sanoo. Laitokset eroavat kuitenkin melkoisesti toisistaan koon suhteen: isoilla on resursseja toimintansa vertaamiseen ja arvioimiseen benchmarkkaamalla, mutta pienillä ei. Laboratoriotutkimuksin selvitetään, onko vedessä viitteitä ulosteperäisestä saastumisesta ja siten mahdollisia taudinaiheuttajia. Tämä on aivan perustehtävä, Sillstén sanoo. – Ei ole ihme, että vesitornin säiliön vesi saastuu, jos katto vuotaa. Oppeja voi skaalata oman laitoksen kokoon ja toimintaympäristöön eli siihen, minkälaisia käyttäjiä vesihuollolla on, Sillstén sanoo. Virheitä voi sattua, mutta saman virheen toistaminen ei ole millään tasolla hyväksyttävää. Kun kaikkea ei osata tehdä itse, etsitään kumppaneita, joiden kanssa kartoitus tehdään. Vesihuollon töissä tehtävät virheet ovat Sillsténin mukaan toinen yleinen syy. Sen seurauksena veden keittokehotus annetiin varmuuden vuoksi. Tunne heikot lenkit Vesihuolto-organisaation välitön herättäminen ongelmatilanteeseen edellyttää, että ongelmatilanteita on harjoiteltu ja verkoston riskikartoitus tehty. Kolmas syy on se, ettei laitteiston ikääntymisestä johtuvia ongelmia torjuta tunnetuilla hallintakeinoilla
Laitoksen pitää ymmärtää, mitä omaisuus on, missä kunnossa se on ja mitä muutoksia siinä tapahtuu. Joka tapauksessa takamatka kasvaa koko ajan, Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu sanoo. Yksi ongelma on tietojärjestelmät. – Tavoiteltava tilanne on se, ettei korjausvelka kasva. Kyseessä on valtava datamäärä, joka kertyy eri suunnista, Sillstén sanoo. Silloin ongelmiin reagoidaan vasta kun ne ovat käsillä. Omaisuudenhallinta alkaa dokumentoinnista Vesilaitosten laatuongelmat kiertyvät pitkälti niiden puutteelliseen omaisuudenhallintaan. Dokumentointi on omaisuudenhallinnan ytimessä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien hyvin resursoidut vesilaitokset, jotka kehittävät toimintaansa määrätietoisesti. K uv a Ti m o K uu kk an en kute2_10-17.indd 12 25.3.2024 12.32. Dokumentointiin on tarjolla runsaasti helppokäyttöisiä työkaluja. Toisessa päässä on haja-asutusalueiden pienet vesiosuuskunnat, joissa voimavarat omaisuutensa hallintaan eivät riitä. Tilanne on muuttumassa ainakin niillä laitoksilla, jotka ovat korottaneet maksujaan vastatakseen kasvavaan korjaustarpeeseen. Kun laitokset eivät tiedä, minkälaisia putkia kulkee ja missä, elinkaarenhallinta on vaikeaa. • Helsingin ikääntyneessä putkiverkostossa tapahtui putkirikkojen sarja syksyllä 2022. Ronnun mukaan korjausvelan nousun jyrkkyyttä on saatu loivennettua. Putkiverkoston ikääntyminen on putkiongelmien pääsyy. Dokumentinhallintaan on olemassa työkaluja, joilla pienikin vesilaitos pääsee kätevästi alkuun ilman isoja IT-investointeja. Harva laitos pääsee edes siihen, Sillstén sanoo. Tarjolla on monenlaisia osajärjestelmiä, jotka eivät puhu keskenään eikä kattavaa ohjelmistoa ole. – 1990-luvun laman jälkeen sekä kunnallisille vesihuoltolaitoksille että vesiosuuskunnille on kertynyt saneerausvelkaa. – Lopulta kyse on osaamisesta eli miten erilaisia tietojärjestelmiä saadaan yhteen tukemaan omaisuudenhallintaa. Runkoputkeen asennettiin uusi osa Vallilassa. Varsinkin suuret ja keskisuuret vesilaitokset kohentavat Sillsténin mukaan toimintatapojaan. 12 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Investointitarve hurjassa kasvussa Vesilaitosten korjausvelasta ei ole tilastoitua tietoa, mutta ammattilaisella on harras toive. – Ensin tietoa pitää kerätä, ennen kuin sitä voidaan hyödyntää potentiaalisten ongelmien ennakoivaan huoltoon ja korjaukseen, Sillstén muistuttaa. Valitettavasti meillä ei ole mitään mittaria, kuinka paljon tätä velkaa on syntynyt. Vesilaitosyhdistys teki vuonna 2020 selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Kestää silti kauan, ennen kuin päästään ihannetilanteeseen, että saneerausvelka alkaisi pienentyä. Oleellista on, että dokumentointi aloitetaan keräämällä tietojärjestelmiin esimerkiksi verkoston ja pumppaamojen tietoja. – Omistajat ovat alkaneet vaatia omaisuudesta huolehtimista. Kun dokumentaatio on ajan tasalla, vesilaitos voi ennakoida korjaustarpeita. Sen mukaan vesihuoltoverkoston investointitarve oli 2016–2018 välisellä ajalla 408 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tulevina vuosina se liki tuplaantuu 777 miljoonaan euroon vuodessa. Tilanne on menossa tätä kautta parempaan suuntaan, Rontu sanoo. Vesilaitokset voivat tukeutua dokumentoinnin kehittämisessä yhteistyöhön, sillä monet laitokset ovat samanlaisessa tilanteessa dokumentointinsa kanssa. Vaikka paljon on korjattavaa, ongelmat on tunnistettu ja niitä on lähdetty korjaamaan. Pienemmistä ei aina edes tiedetä, missä tilassa niiden omaisuudenhallinta ja dokumentaatio on. Yleistäminen kaikkiin vesilaitoksiin ei ole perusteltua, sillä kirjo on melkoinen. Sen aloittaminen vaatii suunnitelman, johon liittyy muun muassa tiedon luokittelu
– Vesihuoltolaitosten on mahdollista teettää henkilöstöstään SUPO:lla turvallisuusselvitykset, mutta joka tapauksessa keskeistä on hallita henkilöriskejä omin toimin, Liikanen sanoo. Kukin laitos toimii tässä asiassa oman harkinnan mukaan. Koko henkilökunnan tulee tuntea toimenpiteet, mitä tehdään, jos puhelin tai tietokone katoaa. Kriittinen infra suojaan Vesilaitosten laaja skaala Vesilaitosten erilaisista organisaatiomalleista lisää sivuilla 31 ja 38. Tämä on johtanut siihen, että karrikoidusti noin puolet pienemmistä laitoksista saa kunnan tukea, mutta isommat laitokset tuottavat jopa hieman voittoa omistajalleen, Rontu sanoo. RAKENTEELLISET syyt eli pienten vesiosuuskuntien iso määrä on vesilaitosalan iso ongelma. Laitoksilla ollaan esimerkiksi valppaampia, ja aiempaa tarkemmin valvotaan, keitä laitosalueilla ja niiden ympäristössä liikkuu tai miten tietoa vesihuollon toiminnasta jaetaan. kute2_10-17.indd 13 25.3.2024 12.32. Tähän useimmat laitokset ja osuuskunnat eivät ole toistaiseksi olleet halukkaita. – Vesihuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden tukea vesihuoltoa. Pienillä vesiosuskunnilla ei ole resursseja ylläpitää tekniikkaansa, eikä osuuskunnan jäsenillä ole rahaa investoida. Hämeenlinnan Seudun Vesi on Ronnun mukaan tästä hyvä esimerkki. Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopooli on esimerkiksi tarjonnut verkossa kyberturvallisuuden työpöytäharjoituksia. On mietittävä tarkoin, kenellä on oikeus laitoksen tekniikan etähallintaan. Vesilaitosten henkilökunnalta ei edellytetä turvallisuusluokitusta. Asukasluvultaan Skotlanti on suunnilleen Suomen kokoinen. Myös kyberturvallisuuden tasoa on parannettu laitoksilla, valmiuspäällikkö Riina Liikanen sanoo. Kulunvalvonnalla huolehditaan siitä, että koko ajan tiedetään, kuka liikkuu missäkin päin laitosalueella. Laitoskohtaista valmiutta ja häiriötilannesuunnitelmien toimivuutta testataan harjoituksilla. Keskitetyn vesihuollon rahoitusrakenne on poikkeava verrattuna muihin julkisiin palveluihin: asiakasmaksujen pitää periaatteessa kattaa pitkällä aikavälillä palvelun tuottamisen menot. Luvallisten henkilöiden lista on tärkeää pitää minimissään, ja tunnistuksessa on syytä käyttää biometrisiä menetelmiä. KYBERja hybridiuhkiin varautuminen on tärkeä osa vesilaitosten toimintavarmuuden turvaamista. Henkilökunnan kouluttaminen on tärkeä osa hybridiuhkiin varautumista: kaikista epäilyttävistä havainnoista on raportoitava ja jos mahdollista, niihin puututaan verekseltään. Niihin on osallistunut kaikkiaan 50 vesihuoltolaitosta. Dokumentit pitää saada salaiseksi, jotta vihamieliset tahot eivät saa niitä käsiinsä. Hanketta seuraa vesihuoltolain uudistus, joka on määrä saada valmiiksi kesäkuun lopussa 2024. – On tärkeää, että valvonta on näkyvää, Sillstén sanoo. – Vesilaitokset ovat tarkistaneet toimintaansa ja varautumistaan nykyisen turvallisuustilanteen vuoksi. – Kriittisen infran osalta kaiken pitää olla salaista, ellei toisin ole erityisestä syystä määrätty, Sillstén sanoo. Ne, joilla etäoikeudet on, tunnistautuvat järjestelmään biometrisellä tunnistuksella tai muulla vahvan tunnistuksen keinolla. Toisessa ääripäässä ovat harvenevan maaseudun vesiosuuskunnat, joiden käyttäjät vähenevät jopa niin, että niissä harkitaan Ronnun mukaan toiminnan lopettamista. Vesihuoltolain uudistus voi tuoda vaateita viranomaisille ja laitosten omistajille kehittää vesilaitosten toimintaa niin, että pienet laitokset tekevät yhteistyötä tai yhdistyvät. Kehitystä parempaan suuntaan on vauhdittanut maaja metsätalousministeriön Kansallinen vesihuoltouudistus -hanke, joka päättyi vuoden 2022 lopussa. Joillakin laitoksilla on myös testattu harjoituksin laitosten kykyä torjua kyberhyökkäyksiä sekä palautumista häiriötilanteista. . Toinen asia, jossa on vielä paljon tehtävää, on vesihuollon dokumentaation julkisuus. Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopooli on omalta osaltaan muistuttanut vesihuoltolaitoksia jatkuvan ja toimintaympäristön muutoksiin reagoivan varautumisen tärkeydestä. Yksi vaihtoehto vesiongelmaan voisi olla esimerkiksi Skotlannin malli. Eli jos tehdään isoja investointeja verkoston korjaamiseen, asiakasmaksuja pitäisi korottaa. Turvallisuuteen liittyy myös tietoturva – puhelimen ja muiden älylaitteiden lukitukset kunnollisella tunnusluvulla, miten suhtaudutaan sähköpostin liitetiedostoihin ja miten tunnistetaan tietojenkalastelu ja haittaohjelmat. Myös kumppaniyritysten henkilöstön turvallisuusselvitykset ovat tarpeen. – Jos turvallisuutta halutaan kehittää ja johtaa, sitä ei tehdä oman toimen ohella, vaan silloin laitoksella pitäisi olla turvallisuusjohtaja, Sillstén sanoo. Vesihuollon ääripäitä kuvaa hyvin se, että yli miljoonalle suomalaiselle puhdasta vettä tarjoava pääkaupunkiseudun HSY on Pohjoismaiden suurin vesihuoltolaitos. 13 Kuntatekniikka 2/2024 . Siellä yksi vesilaitos vastaa koko maan vesihuollosta
14 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vesitornit rapautuvat useimmiten ulkopuolelta NÄKYVÄ JA NÄYTTÄVÄ Vesitornien ja muiden talousvesisäiliörakennusten rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät tietoa ja huolellisuutta. K uv a: Ja ni R oi ni ne n Kirkkonummen uusi vesitorni, Vaasi, korvasi vanhan MJ-elementtivesitornin. Sen suunnitteli FCG ja rakensi Skanska Infra. kute2_10-17.indd 14 25.3.2024 12.32. < Hämeenlinnan Moreenin ylävesisäiliön ja Painokankaan paineenkorotusaseman tekninen tila. > Vuonna 1970 valmistunut Insinööritoimisto Veston rakentama Joroisten vesitorni koki täydellisen uudistumisen peruskorjauksessa vuosina 2022–2023
Tämän tyypin vesitorneja on vahvistettu teräsbetonija teräspantarakenteilla. Toteutukseen voidaan valita tutkitusti pitkäikäiset ja toiminnalliset materiaalit ja toteutusratkaisut, ja vesihygieniaan vaikuttavat seikat voidaan järjestää siten, että ne täyttävät vaatimukset. Tämä johtuu siitä, että kosteissa olosuhteissa betoni ei juurikaan karbonatisoidu. Vesitornien tavallisimpia ikääntymisestä johtuvia rakenteellisia vaurioita ovat säälle alttiiden osien vaurioituminen, joista tavallisin on betonin karbonatisoitumisesta johtuva betoniterästen ruostuminen ja sitä seuraava suojabetonipeitteiden lohkeaminen. Usein kohteen kaikki olennaiset tekijät ovat siinä määrin kunnossa, että välittömiä toimenpiteitä ei tarvita, vaan jatkossakin huolellinen seuranta takaa sen, että veden laatu säilyy ja rakenteet sekä muu tekniikka toimii. Asian tärkeyteen herätään vasta sitten, kun veden laatu ei olekaan totuttua tai vedensaannissa on katkoksia. • Kirjoittaja toimii Rakennetekniikan liiketoiminnan johtavana asiantuntijana FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Säiliön betonin lämpötila on vakaa ympäri vuoden, eikä säiliörakenne pääse jäätymään. Talousvesi-infran veden laatuun olennaisesti vaikuttava osa on veden varastointiin ja verkoston käyttöpaineen tasaamiseen käytetyt vesitornit, muut ylävesisäiliöt ja näiden lisäksi alavesisäiliöt paineenkorottamoineen. Näistä tunnetuimpia ovat MJ-elementtivesitornit ja Vantaan Tikkurilan vuonna 2023 purettu suuri elementtivesitorni. Vesihygieniaan tai laitoksen kuntoon vaikuttavien seikkojen seurannan mahdollistaisivat asianmukaiset kulkutiet. Kuntatekniikka 2/2024 15 Teksti ja kuvat: Asko Miettinen P uhdas talousvesi on olennainen osa yhteiskunnan hyvinvointia. Osa Suomen vesitorneista on todettu riskirakenteiksi. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on julkaissut vuonna 2013 ohjeen RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta, joka on hyvä lähtökohta vesitornien ja muiden talousvesisäiliörakennusten kunnon seurantaan, tarkastustoimenpiteisiin, puutteiden tiedostamiseen ja kohteen korjausten suunnitteluun. Suomessa on paljon iäkkäitä vesisäiliörakennuksia, jotka ovat käytössä edelleen ja mahdollisesti vielä pitkään, kunhan kunnossapidosta huolehditaan ja elinkaaren jatkamiseen liittyvät suuremmat toimenpiteet suoritetaan ajallaan. KA-jännemenetelmässä käytettyjen Sigma Oval -teräksiä sisältävien jännekaapeleiden rakenteelliset puutteet on tiedostettu syvällisemmin vasta, kun Jyväskylän Kangasvuoren vesitorni sortui vuonna 2012. Käytössä olevia vesihuollon kohteita tarkastellessa tulee usein vastaan tilanne, jossa säiliötilan ja rakenteiden tarkastaminen on haastavaa, koska tekniseen huoltokohteeseen pääseminen on vaivalloista tai työturvallisuusnäkökohdat huomioiden jopa mahdotonta. Käyttöveden puhtaudesta on tullut arkipäiväinen itsestäänselvyys, johon keskiverokuluttaja ei juurikaan kiinnitä huomiota. Silloin käy usein niin, että tarpeellisissa tarkastuskohteissa jää käymättä, mistä seuraa vesihygieniaan vaikuttavien riskien kasvaminen. Siksi säännöllisesti ja määrävälein päivitettävä vesihuollon investointija rahoitusohjelma on tärkeä suunnittelutyökalu, jolla turvataan pysyvä ja toimintavarma vedentoimitus. Valtaosassa Suomea on totuttu siihen, että päivittäin käytettävä vesi on puhdasta ja raikasta. Sitä vastoin varsin iäkkäätkin teräsbetonisäiliöt ovat usein rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Jos vesitornissa on merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita, se voidaan korjaamisen sijaan purkaa ja korvata uudella vesitornilla. Samalla niissä on korjattu usein vesitornin muitakin rakenteita, sekä laitostekniikkaa on päivitetty ja toiminnallisuutta parannettu. Näin on tehty esimerkiksi FCG:n suunnittelemassa Kirkkonummen Vaasi -vesitornissa. Tarkastuksiin ja tutkimuksiin sisällytetään rakenteiden lisäksi arvio laitostekniikan, sähkötekniikan ja ilmanvaihdon kunnosta sekä havainnot toiminnallisista seikoista ja työturvallisuustilanteesta. Monessa tapauksessa tarkastuksissa ja tutkimuksissa havaitut epäkohdat ovat niin merkittäviä, että niiden poistamiseen tarvitaan jo paljon enemmän huomiota ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat vesilaitoksen talouteen. Vesitornien ja muiden vesisäiliörakennusten kuntoa seurataan käyttöhenkilökunnan havaintojen lisäksi erikseen tehtävillä tarkastuksilla, kuntoja korjaustarveselvityksillä, kuntoarvioilla sekä näitä syvällisimmillä kuntotutkimuksilla. Riskirakenteet opittu kantapään kautta Kun vesisäiliörakennuksen selvitykset, tarkastukset tai kuntotutkimukset on tehty, seuraa pohtimisja päätösvaihe jatkotoimenpiteistä. Lisäksi uuden vesitornin hankkeessa on mahdollisuus panostaa näkyvän maamerkin estetiikkaan – vesitorni voi olla myös kaunis rakennus. Tällöin vesisäiliötilavuus ja veden korkeustaso voidaan valita nykyiseen ja tulevaan käyttöön sopivaksi. kute2_10-17.indd 15 25.3.2024 12.32. Varsin iäkkäätkin teräsbetonisäiliöt ovat usein rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Myös betonin pakkasrapautuminen on ongelma rakenteissa, joita rasittavat viistosade ja sadetai vuotovesien valuminen
Harkinnassa on otettu huomioon muun muassa luontoarvot, muiden kuntaosapuolien kannanotot sekä lupaprosessien tuomat haasteet. Jaosto esitti: Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen toteuttamisnäkymät ovat kokonaisarvioinnin valossa niin heikot, että hankkeen Keskustelu Tampereen seudun vedenhankinnasta hakoteillä Tampereen seudulla painiskellaan talousveden hankinnan toteutustavoista. Esimerkkeinä mielikuvista tarkastelemme Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaostossa 19.9.2023 tehtyä päätöstä. Pitäisi ehdottomasti odottaa lainvoimaiset lupapäätökset, jonka jälkeen tulee rauhassa selvittää, ketkä ovat Tavasessa mukana ja mikä on hankkeelle paremmin sopiva nimi. Tämän jälkeen voitaisiin toteuttaa hanke sopivassa laajuudessa. Hänen tavoitteenaan lienee ollut mielikuvia luomalla tuoda esiin Tavasen tarpeettomuus ilman vaihtoehtojen vakavampaa vertailua. Hukka ja Tapio S. Lempäälän Vesi Oy:n hallitus (edustaa Lempäälän ja Vesilahden vesihuoltoa) lausui: Lempäälän Vesi Oy pitää Tavasen toteutumista erittäin tärkeänä myös eteläisen Pirkanmaan vesihuollon toimintavarmuudelle. kute2_10-17.indd 16 25.3.2024 12.32. Katko V alkeakosken ja Tampereen seudullista vedenhankinnan yhteistyötä aloitettiin jo 1960-luvulla. Päätökset pohjautuvat mielikuviin Tavase-hanketta ovat vastustaneet kansalaisliike sekä eräs Pirkanmaan kansanedustaja poliittisella kampanjallaan. Ruskon pintavesilaitoksen hiilijalanjälki tuotettua talousvesimäärää kohden on arvioitu 3,5-kertaiseksi Tavaseen verrattuna. Tekopohjavesihankkeen valmistelu käynnistyi Valkeakosken kaupungin aloitteesta yli 20 vuotta sitten. Länsija Sisä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) on todentanut hankkeen täyttävän vesilain vaatimukset myöntäessään Tavaselle luvat Kangasalan ja Pälkäneen alueille. Luontoarvon käsitteellä ei ole yhtä oikeaa määritelmää. Akaa ei antanut asiasta lausuntoa. Luonto rakentuu ekosysteemeistä, eliöistä ja niiden elinympäristöjen muodostamista kokonaisuuksista. Esim. Ihmisen luonnolle antamat arvot voivat olla välillisiä tai välittömiä. Päätöksen pohjana olleesta materiaalista käy kuitenkin ilmi, että laadittujen selvitysten perusteella tekopohjavesihanke on suositeltavin vedenhankinnan vaihtoehto, kun huomioidaan vedenhankinnan toimintavarmuus, kustannukset ja hiilijalanjälki. Päätös oli poikkeuksellinen, koska se ei noudattanut esittelijän ehdotusta, vaan erään edustajan tekemää vastaesitystä, jota kaikki jaoston jäsenet kannattivat. Vuodesta 2002 alkaen Tavase Oy on tehnyt sekä vesihuoltolain edellyttämää että Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 2015 perustuvaa suunnittelua talousveden varmistamiseksi tekopohjavesihankkeen avulla. Tekopohjavesihanketta vastustetaan mielikuvilla, ei tiedolla. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi vuonna 2018 päätöksen, jonka mukaan Tavasesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia K uv a: Ti m o K uu kk an en Vaasan hallinto-oikeus on pysyttänyt voimassa Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisia tuotantoalueita koskevan luvan tekopohjavesihankkeelle. Luontoarvoja on tarkasteltu Tavasen osalta muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. harjulla on välillistä arvoa, kun sen tarjoamaa ekosysteemipalvelua eli pohjavettä voidaan hyödyntää. Jaosto päätti kuitenkin Lempäälän lausunnon vastaisesti jo ennen KHO:n lupapäätöksiä, että hankkeen valmistelu on syytä lopettaa. Laput silmillä valmistelu on syytä lopettaa. Tampereen kaupungin strategisena tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2030. Lupaa ei myönnetä, jos hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Yhtiön osakkaina ovat nykyään Akaa, Kangasala, Lempäälä, Tampere ja Vesilahti. Kuvan harju ei liity tapaukseen. Tekopohjavesi jos mikä edustaa luonnonmukaista ratkaisua, jota perustellaan ympäristötavoitteilla. Muiden kuntaosapuolien kannanotoista Lempäälän lausuntoa ei voida pitää kielteisenä. 16 2/2024 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Jarmo J
En näe mitään perusteltua syytä jatkaa hanketta, joka on niellyt yli kahdeksan miljoonaa euroa yhteisiä verorahoja. Tampereen seudun vedensaanti on kohtuullisen varmaa ja myös jatkossa pintavesilaitokset voivat tuottaa tarvittavan, hyvälaatuisen veden. Ruotsissa vanhimpia tekopohjavesilaitoksia on käytetty jo yli sata vuotta. Tavase toteuttamalla siihen käytetyt reilut 8 miljoonaa euroa saadaan takaisin alle neljässä vuodessa, kun saadut säästöt lasketaan Ruskon ja Tavasen keskimääräisten vuotuisten elinkaarikustannusten mukaan. Vaadittuja lisätutkimuksia edellyttivät myös vesilain mukaiset luvat, ja valitusten vuoksi täysimittakaavaisia tutkimuksia tehtiin vasta lainvoimaisen tutkimusluvan nojalla vuonna 2009. Kun käytetään 50 vuoden elinkaarta, Tavase tulee 45 prosenttia halvemmaksi ja 30 vuoden elinkaarella 40 prosenttia halvemmaksi. • Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston dosentteja kute2_10-17.indd 17 25.3.2024 12.32. En myöskään näe sadan vuoden käyttöön perustuvia kustannuslaskelmia sellaisina, joiden perusteella Tavasea tulisi pitää Ruskon uudisrakennusta kannatettavampana. Tavaselle on aiheutunut kustannuksia valmistelun eri vaiheissa tehdyistä valitusprosesseista, joiden vuoksi on tehty uusia selvityksiä, kokeita ja mallinnuksia. Esimerkiksi Tammelan Stadion nielee ainakin 18,7 miljoonaa euroa yhteisiä verovaroja yli alkuperäisen budjetin. Kuntatekniikka 2/2024 17 Tavase-tekopohjavesihankkeen eteneminen 1960-luku: Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yhteistyö alkoi 2002: Tavase Oy perustettiin (Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Sahalahti, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vesilahti ja Viiala) 2003: Hankkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat 2003: Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon koskien raakavedenottoa, tekopohjavesilaitoksen rakentamista ja tekopohjaveden ottoa 2012: Tavase Oy toimitti Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastoon päivitetyn hakemuksen, joka korvasi 2003 lupahakemuksen 2015: Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Tavase Oy:n hakemuksen Vehoniemen-Iso-kankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi ja pohjaja tekopohjaveden ottamiseksi Kangasalan ja Pälkäneen kunnissa 2017: Vaasan hallinto-oikeus kumosi Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi 2017: Valkeakoski myi Tavase Oy:n osakkeensa muille osakaskunnille 2018: Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lupapäätös koskien Kangasalan tuotantoaluetta 2019: Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston Kangasalan tuotantoalueiden rakentamisja valmistelulupa 2020: Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston Pälkäneen tuotantoalueen rakentamisja valmistelulupa 2021: Vaasan hallinto-oikeus pysytti voimassa Kangasalan tuotantoaluetta koskevan luvan 2022: Vaasan hallinto-oikeus pysytti voimassa Pälkäneen tuotantoaluetta koskevan luvan 2023: Tampereen kaupungin konsernijaosto: Esitetään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuuston päätettäväksi, että kaupunki käynnistää yhdessä muiden Tavase Oy:n osakkaiden kanssa neuvottelut, joiden tarkoituksena on yhtiön purkaminen tai toimialan muuttaminen. Tavasen elinkaarikustannukset 100 vuodelle on arvioitu 346 miljoonaksi, Ruskon laitoksen saneerauksen 582 miljoonaksi ja Ruskon uuden laitoksen rakentamisen 569 miljoonaksi euroksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Tekopohjaveden laatukin muistuttaa luontaista pohjavettä siinä määrin, että eroa ei aistinvaraisesti huomaa. Tavase kestävämpi ja edullisempi ratkaisu Jo ennen Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousta eräs jaoston jäsen esitti (Vasen Kaista 28.8.2023): Oma näkemykseni on, että on jo korkea aika lopettaa Tavase-hanke. Päätösten tulisi perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon – Tampereen kaupungin strategian mukaiseen tiedolla johtamiseen. { Fakta } Natura-luontoarvoille Kangasalan alueella. HaO on pysyttänyt voimassa AVI:n myöntämät luvat. Tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevan Keiniänrannan Natura-alueen osalta AVI on todennut vuonna 2020, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei synny. Tampereen Vesi on jo pitkään tulouttanut yhteisistä vesimaksuista 10,5 miljoonaa euroa vuosittain kaupungille. Päätöksestä on valitettu KHO:lle, jossa asian käsittely on kesken. HaO pysytti 16.6.2022 antamallaan päätöksellä voimassa AVI:n myöntämän Pälkäneen tuotantoaluetta koskevan luvan. AVI on todentanut Tavasen hyötyjen olevan huomattavia verrattuna siitä koituviin haittoihin myöntäessään vesilain mukaiset luvat tuotantoaluille. 2024: Odotetaan KHO:n ”lopullista” päätöstä Tavasen kustannukset ovat 65 prosenttia pienemmät kuin Ruskon uuden laitoksen. Pälkäneen alueella toimintaa ei ole suunniteltu Natura-alueelle. Mainittu jaoston jäsen ei hyväksy 100 vuoden elinkaaren soveltamista. Asiantuntijat ovat arvioineet Tavasen olevan kustannuksiltaan merkittävästi edullisempi, ympäristöystävällisempi sekä toimintaja huoltovarmempi kuin Ruskon pintavesilaitos. Eikö siis olisi yhteisen tulevaisuutemme ja kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta järkevää, että toimielinten tärkeät strategiset päätökset perustuvat johdonmukaisesti tosiseikkoihin ja arviointeihin vaihtoehtojen vahvuuksista, heikkouksista sekä mahdollisuuksista ja uhkista. Konsernijaoston perusteet linjauksille ovat siis virheellisiä. Kun veden hankintaan ja toimittamiseen tarvittavia fyysisisiä laitoksia ja rakenteita suunnitellaan, 30 ja jopa 50 vuoden elinkaarta pidetään lyhyenä tarkastelujaksona. Vaasan hallinto-oikeus (HaO) on 13.12.2021 antamallaan päätöksellä pysyttänyt voimassa AVI:n myöntämän Kangasalan tuotantoaluetta koskevan luvan. Kun laskelmissa käytetään 100 vuoden elinkaarta, Tavasen kustannukset ovat 65 prosenttia pienemmät kuin Ruskon uuden laitoksen
18 2/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Rovaniemen teillä paljon käyttäjiä Yksityistiet kaupungin hoidossa Rovaniemellä on satoja kilometrejä yksityisteitä, joiden hoitoa kaupunki tukee avokätisesti. Turismi lisää yksityisteiden käyttöä, kun keskustan ulkopuolelta haetaan eksotiikkaa. kute2_18-23.indd 18 25.3.2024 12.25
Kunnossapitoavustusta voi saada joko rahallisena avustuksena tai kunnossapitona, jolloin kunnossapidosta voi tehdä kaupungin kanssa sopimuksen. Rovaniemellä avustusta voi saada yksityistie, jonka kautta kuljetaan vähintään yhdelle vakituisesti asutulle kiinteistölle ja jolle on perustettu yksityistielain vaatima tiekunta. Sen yksityistieverkosto on siksikin laaja. Rovaniemen mallissa ainutlaatuista on se, että tiekunta voi itse valita tuen muodon, sanoo Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä. 19 Kuntatekniikka 2/2024 Teksti: Johanna Tikkanen Kuvat: Marko Rautio R ovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Suomen Tieyhdistyksen mukaan kunnissa on yleensä tarjolla jompikumpi vaihtoehto. Yksityisteiden kunnossapitoavusJos tiekunta haluaa tehdä yksityistien kunnossapitosopimuksen Rovaniemen kaupungin kanssa, sopimukseen kuuluu muun muassa talviauraus. Tiekunta päättää, kumpaa avustusmuotoa se hakee. Avustus vastaa kustannuksia Kunnossapitoon myönnettävän rahallisen avustuksen suuruus määräytyy Rovaniemellä tien pituuden mukaan. Lisäksi kaupunki hoitaa kesäkaudella vähäisten vaurioiden korjaamisen, kuten esimerkiksi rumpuheittojen tasaamisen ja maakivien poiston sekä paikkaa liikennettä vaarantavat reiät päällysteillä. Toki Rovaniemellä on pitkä talvi, ja on hyvä, että se näkyy rahamäärässä. Rahallisen avustuksen tiekunta voi itse käyttää tarpeellisiksi katsomiinsa kohteisiin ja parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunnossapitopaketti kattaa liki kaiken Jos avustusehdot täyttävä yksityistie haluaa antaa kunnossapidon Rovaniemen kaupungin tehtäväksi, kunnossapitopakettiin kuuluu käytännössä kaikki tarvittava. – Tiekunnan näkökulmasta rahallinen avustus on joustavampi vaihtoehto, koska silloin tiekunta päättää rahan käytöstä itse ja hankkii tarvitsemansa kunnossapitopalvelut harkintansa mukaan, sanoo Rovaniemen kaupungin kunnossapitopäällikkö Marko Rautio. Esimerkiksi kuuden kilometrin mittaiselle tielle avustusta voi saada 4 600 euroa. Tiekunta toimii sopimuskumppanina kaupungin suuntaan. Rovaniemi on helpottanut avustusehtoja muun muassa niin, että omavastuuosuudet on poistettu ja rahallinen korvaus on kolminkertaistettu vastaamaan paremmin tien hoidosta syntyviä todellisia kustannuksia. Jotkut kunnat taas tarjoavat pelkän hoitovaihtoehdon. Kaupungin avustuksen piirissä noin 460 tiekuntaa. – Useissa kunnissa tukisummat tuppaavat olemaan pienempiä. – Yleisintä on, että kunnat tukevat yksityisteiden kunnossapitoa rahalla. Talvihoitoon kuuluu aurausviittojen asennus ja poisto, talviauraus, polanteen poisto ja pinnan tasaus, jäätyneiden rumpujen ja sivuojien sulatus (ei liittymärumpuja), liukkaudentorjunta pääosin karhentamalla sekä risteysnäkemien vaatima penkkojen madaltaminen. Ensimmäisten neljän kilometrin osalta avustus on 900 euroa per kilometri ja tämän ylittävältä osalta 500 euroa kilometriltä. kute2_18-23.indd 19 25.3.2024 12.25. Kesähoitoon taas kuuluu kestopäällystettyjen teiden kevätharjaus ja sorapintaisilla teillä kevyt kevätlanaus, pölynsidonta kevätlanauksen yhteydessä sekä kevyt syyslanaus. Aurauksen hoitaa kaupungin kilpailuttama urakoitsija. Vaikuttaa siltä, että Rovaniemellä summa on tasapainossa siihen nähden, että toisena mahdollisuutena on ottaa kunnalta tienhoitopaketti. Simo Takalammin mukaan Rovaniemen myöntämä rahamäärä vaikuttaa realistiselta todellisiin kuluihin nähden. Myös tienvarsien niitto kerran vuodessa ja vesakon raivaus viiden vuoden välein kuuluvat pakettiin. Kokonaisuuteen kuuluu myös siltojen pesu ja vuositarkastus. Rovaniemen kaupunki avustaa yksityisteiden kunnossapitoa tavalla, joka on harvinainen Suomessa. Avustettavia yksityisteitä on yhteensä noin 380 kilometriä. Jos avustuksen haluaa kunnossapitona, kaupungin kilpailuttama kunnossapitourakoitsija tekee ne asiat, jotka kaupunki on määritellyt etukäteen
Yksityisteiden kunnossapito on iso kysymys juuri Rovaniemen kaltaisissa kunnissa, jotka ovat syntyneet kuntaliitoksella kahdesta tai useammasta kunnasta. Perinteiset paperihakemukset otetaan silti edelleen vastaan. Hänen mukaansa avustussummat ovat pienentyneet merkittävästi. Motiivina myös turismi Matkailun kova kasvu tuo omat haasteensa Rovaniemen katujen ja teiden kunnossapitoon. Lukuisat kunnat ovat jo lopettaneet yksityisteiden kunnossapidon avustamisen tai ainakin suunnittelevat tekevänsä niin. – Meillä on monen kokoisia ja näköisiä tiekuntia, ja ihan kaikilla ei ole vielä edellytyksiä tai osaamista sähköisten järjestelmien käyttöön, Rovaniemen kaupungininsinööri Janne Alkki kertoo. Kun katujen kunnossapito on hoidettava lakisääteisenä tehtävänä, kaupunki voi joutua harkitsemaan, kuinka paljon se avustaa harkinnanvaraista yksityisteiden kunnossapitoa. Vuonna 2023 Rovaniemellä kirjattiin yhteensä 1,2 miljoonaa yöpymistä, mikä tarkoittaa noin 30 prosentin kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Konekuski kaikkien kaveri Rovaniemen katujen ja yksityisteiden kunnossapidon pääurakoitsija on juuri kilpailutettu seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tällä hetkellä yksityisteiden kunnossapitoavustuksiin on varattu Rovaniemen talousarviossa 880 000 euroa vuodessa. Tavoitteena on, että yhteyshenkilöiden ja tiekuntien tiedot pysyvät ajan tasalla ja että kunnossapitoa saavat vain ne tiekunnat, jotka täyttävät avustusehdot. Ennen yhdistymistä kunnissa on voinut olla hyvin erilaiset avustuskäytännöt, ja avustuksiin käytetty rahamäärä on voinut poiketa toisistaan. 20 2/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Rovaniemi • Maantieteellisesti Euroopan suurin kaupunki • Pinta-ala 8 016,62 km 2 • Asukasluku 65 285 • Perustettu 1929 • Kuntaliitokset: Rovaniemen mlk 2006 • Avustusta saavia yksityisteitä 380 kilometriä • Kaupungin avustuksen piirissä 460 tiekuntaa { Fakta } tukset haetaan Rovaniemellä aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arktisen pääkaupungin liikenneolosuhteiden ylläpitäminen vaatii hyvää yhteistyötä. Tiekunnan tarve saattaa ajan kuluessa myös muuttua, ja avustusmuotoa voi olla tarve muuttaa kunnossapidosta rahalliseksi avustukseksi. Hakujärjestelmää tehostetaan Avustushakemusten käsittely on aiheuttanut kaupungille jonkin verran hallinnollista työtä, kun hakemukset on pitänyt toimittaa joko paperiversioina tai skannattuina tiedostoina sähköpostilla. – Rovaniemi näyttää positiiviselta poikkeukselta. Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia avustusten sähköinen hakuja käsittelyjärjestelmä, joka toivottavasti vähentää hallinnollista työkuormaa sekä lyhentää hakemusten käsittelyaikoja. Rovaniemen kunnossapitopäällikkö ja kaupungininsinööri ovat yhtä mieltä siitä, että arktisen pääkaupungin liikenneolosuhteiden ylläpitäminen vaatii hyvää yhteistyötä tienpitäjien, tienkäyttäjien ja teitä kunnossapitävien urakoitsijoiden ja konekuskien kesken. Myös kunnossapitokustannusten nousu voi luoda painetta avustusten laadun ja määrän tarkasteluun, jos määrärahat eivät lisäänny samassa suhteessa. – Turistien liikkuminen näkyy katuverkossa, mutta myös laajassa yksityistieverkossa, kun majoittujat ja revontulten katsojat liikkuvat ympäri laajaa kaupunkia. Rovaniemellä iloitaan tästä, mutta matkailu myös haastaa ympäristöä, infraa ja kaikkia yhteiskunnan ylläpitämiä palveluita ennennäkemättömällä tavalla, sanoo kunnossapitopäällikkö Marko Rautio. Tieyhdistyksen näkökulmasta on hienoa, että kaupunki haluaa tukea yksityisteiden kunnossapitoa reippaalla kädellä, Takalammi kiittää. Tämä pitää ottaa huomioon katuja tieverkoston ylimääräisenä kunnossapitotarpeena, kertoo Rautio. Avustaminen ei ole kunnille pakollista eli kunta voi jättää yksityistiet kokonaan ilman avustuksia. Eurojen puristuksessa Kiristyvän kuntatalouden kurimuksessa Rovaniemen pitää jatkossakin tasapainoilla sen kanssa, miten suhtautua yksityisteiden kunnossapitoon, koska rahat eivät riitä aivan kaikkeen. kute2_18-23.indd 20 25.3.2024 12.25. Rovaniemi uskoo saavansa kumppaniksi kilpailukykyisen ja laadukkaan tekijän, joka osaa ottaa huomioon niin katuverkon kun yksityisteiden haastavat olosuhteet ja yksilölliset tarpeet. Maan yksityistiet rapautuvat Valtakunnallisesti yksityisteiden tukikäytännöistä on syytä olla huolissaan, sanoo Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä. • Rovaniemen kaupunki avustaa noin 460 yksityistä tiekuntaa, joiden omistamien teiden yhteispituus on noin 380 kilometriä. Näin kunta ei esimerkiksi päädy hoitamaan sellaisia yksityisteitä, joilla ei enää ole asutusta. Rovaniemen kaupungin tarkoituksena on ollut laatia yksityisteiden avustamiseen mahdollisimman yhdenvertaiset ja tasapuoliset käytännöt sekä helposti tulkittavat avustusehdot. Matkailijoiden määrän ennustetaan vielä kasvavan lähivuosina