maaliskuuta 2/2023 { Yhdyskunta } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. 14 Älykäs sähköverkko tarpeen muuttuvassa maailmassa……… .............. .................... ........................ ................................... 2 Droonit mukaan kunnallisiin tehtäviin………... .................... 24 Mittaukset paljastivat: kosteikko tehokas läpi vuoden…………. 18 KETS nostaa säästötoimet näkyville………... 48 Pääkirjoitus………... 21 Mistä sähkö Inkoon vetyterästehtaalle?………… ...................... ........................ 6 IoT-sensori valvoo putki-infraa………... .......... ... 33 Tekoälystä apua rakentamisen ja palveluiden synkronointiin ……….. 28 { Rakentaminen } {Viheralueet } { Energia } { SmartInfra } Nummelassa tutkittiin kosteikon puhdistustehoa ja toimintaa kaikkina vuodenaikoina kymmenen vuoden ajan. ......................................... 50 Palveluhakemisto………... 5 Kolumni: Tiellä tulevaisuuteen………... ....................................... 43 Suomen kuntatekniikan yhdistys….. ............................................. 51 2/2023 Kuntatekniikka 29. 28 Torniolla ja Haaparannalla yhteinen puhdistuslaitos………… ............................ ... K uv a: O ut i W ah lr oo s kute2_2-3.indd 2 20.3.2023 14.22. 13 Tapahtumakalenteri………... ....... 36 Tuusula näyttää mallia kuntien puurakentamisessa………… ..................... 40 Kuntien Putkimestarit….. 10 Kriittinen infra suojattava kyberhyökkäyksiltä……… ........................
Tuusulan rakennuttamista isoista puurakennuksista on kantautunut pelkästään myönteistä palautetta. 18 • Suomen ensimmäinen geotermistä lämpöä kaukolämpöverkkoon tuottava laitos käynnistyi Vantaalla • Porissa palvelutalon vesijohtovedestä on löydetty legionella-bakteeria • Äänekoski tukee luonnon monimuotoisuutta lahopuupuistolla Oulussa kokeillaan droonien käyttöä ruuan ja laboratorionäytteiden kuljetuksessa. 3 Kuntatekniikka 2/2023 s. 6 s. 40 KKuntatekniikka.fi s. Lennokeille kaavoitetaan jo laskeutumispaikkoja. Älykkäillä sähköverkoilla varaudutaan uusiin tilanteisiin. Etätyö ja hajautettu sähköntuotanto muuttavat maaseutua ja kaupunkeja. K uv a: VT T K uv a: H el i So rj on en K uv a: Tu us ul an ku nt a/ Ti m o N är hi kute2_2-3.indd 3 20.3.2023 14.22
Valtion hallinnoima ja omistama palvelu on luotettava ja toimintavarma ratkaisu kaikille infratoimijoille. Palveluita infran rakentamiseen Tutustu Traficomin verkon rakentamista tukeviin palveluihin Kaikki verkkojen rakentamissuunnitelmat yhdestä paikasta – helposti ja maksutta: verkkotietopiste.i Yhdessä rakentaminen on kaikkien etu Ota yhteys toiminta-alueesi muihin toimijoihin verkkotietopiste.i-palvelussa ja tarkista, miten voitte rakentaa yhdessä kaikkia hyödyttävällä tavalla. Passiivi-infran yhteiskäytöllä nopeammin ja edullisemmin verkkoja rakennettuun ympäristöön Yhteiskäyttöisellä passiivi-infralla tarkoitetaan esimerkiksi tyhjiä suojaputkia, laitetiloja, kaivoja, mastoja, pylväitä, torneja ja muita rakenteita, joihin on mahdollista sijoittaa viestintäverkon laitteita. Yhdessä rakentaminen tuo tekijöille säästöjä ja asukkaiden arkeen mahdollisimman vähän haittaa, kun yhdellä kertaa saadaan maan alle mahdollisimman paljon putkea ja johtoa. Lisäksi kaivuutyöt sekä suunnittelu tehostuvat ja kustannukset pienenevät. Etsi palvelusta, millä verkkotoimijoilla voi olla verkkoja alueellasi ja suunnittele yhteisprojekti. Sijaintitietopalvelu helpottaa merkittävästi infrarakentajien työtä. Katso lisätietoja: yhteisrakentaminen.i Sijaintitietopalvelusta apua kaivajille ja suunnittelijoille Sijaintitietopalvelua kehitetään parhaillaan – jatkossa verkkoinfrastruktuurin sijaintitiedot ovat saatavilla keskitetysti, helppokäyttöisesti ja tietoturvallisesti. Palvelussa on tietoja viestintä-, sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys-, kaasu-, vesihuoltoja liikenneverkoista. Sijaintietopalvelu vähentää kaivuuvahinkoja, näin verkkojen toimintavarmuus paranee. Verkkotoimijat, alan järjestöt ja viranomaiset ovat yhteistyössä tunnistaneet keinoja yhteiskäytön parantamiseksi ja laatineet toimintamalleja, joita eri toimijat voivat viedä eteenpäin omassa toiminnassaan. Tällaista infraa voi olla energia-, vesihuolto-, liikenneja viestintäverkoissa. kute2_4.indd 4 20.3.2023 14.19
10.10. 5 3/23 31.5. Paananen muistuttaakin, että vaikka talous on monessa kunnassa tiukoilla, riskitasot pitää ymmärtää ja on osattava tehdä riskiarviot faktojen pohjalta. Mutta tässä piileekin sudenkuoppa: itsestäänselvyyteen ei saa tuudittautua. Tämä on aiheellinen muistutus. Kyberhyökkääjällä on tällä hetkellä kädet täynnä muualla, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan vahva valmiustaso on toiminut hidasteena. ajankohtaisia ICT-asioita. Tietojärjestelmät kehittyvät jatkuvasti. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Heidi Järkkä Markku Vento TILAUKSET Puh. Jos vielä puolitoista vuotta sitten jossakin oli epäselvää, mikä on esimerkiksi tietoturvan ja kyberturvallisuuden merkitys kriisitilanteissa, tänään puhutaan itsestäänselvyydestä. Turvallisuus, energiahuolto 6/23 13.12. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. – Muutama vuosi sitten haavoittuvuuksien hyödyntämiseen meni viikkoja, nyt puhutaan jo puolestatoista tunnista, kertoo Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen Kuntatekniikan tässä numerossa, jossa käsitellään mm. Niinpä automaatiojärjestelmiä pitää paikata aivan eri tahtiin kuin ennen. Nato-prosessin käynnistyttyä vuosi sitten Suomessa ennakoitiin Venäjän kyberhäirinnän lisääntyvän. Muutenkin ensimmäinen sotavuosi on mennyt aggressiivisen rajanaapurin vieressä ilman suurempia ongelmia. Vaikka sotaa ei käydä Suomen rajoilla, Suomen rajanaapuri on se, joka käynnisti raa’an hyökkäyssodan vain 1000 km päässä. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Suojelupoliisin ja liikenneja viestintäministeriön mukaan kyberympäristön uhkataso on kohonnut selvästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Kiertotalous, vesihuolto, vuosikalenteri Kuntatekniikka 2/2023 { Pääkirjoitus } 2/2023 { Kolumni } Nina Raitanen: Tiellä tulevaisuuteen Droonit hyötykäyttöön Kybersuojaa kriittiselle infralle Langaton valvontatekniikka KASVU TARVITSEE TASAPAINOA kute2_1.indd 1 16.3.2023 13.04 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Koronavuodet 202022 tuoreistivat kaikkien toimintatapoja, niin perheissä, yrityksissä kuin julkisellakin sektorilla. Suurin syy tähän on suomalaisen yhteiskunnan korkea varautumisaste. Kyberturvallisuuskeskus havaitsi viime vuonna, että erilaisten haavoittuvuuksien hyväksikäyttö on nopeutunut. 27.11. Leuto talvi yhdistettynä hyvin hoidettuun infraan ja korvaaviin energiamuotoihin helpotti talven yli selviämistä niin, että katkoilta vältyttiin. • Kybertsunami ei ole rantautunut kute2_5.indd 5 20.3.2023 10.11. Alihankinta, korjausrakentaminen 5/23 25.10. Energian saatavuuden varmistaminen ja venäläisen energian korvaaminen olivat ensimmäisinä listalla. Huoltovarmuuskysymykset nousivat kunnissa ja kaupungeissa nopeasti päällimmäisiksi. YT-näyttelyraportti, koneet, laitteet 4/23 30.8. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 16.5. Tästä sodasta tulee pitkä. Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen mm. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi K uv a: Ti m o K uu kk an en E lämme nyt toista sotavuotta. Talven lähestyessä suunniteltiin sähkönjakeluun hallittuja katkoksia, jotta yhteiskunta ei menisi kokonaan polvilleen. Vaikka kyberiskuja on tehty pitkin vuotta niin oppilaitoksiin, kirjastoihin kuin muihinkin julkisiin palveluihin eduskuntaa unohtamatta, varsinaista kyberiskujen tsunamia ei maahamme ole rantautunut. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 78. Ja pidetään myös huoli, että valmiustasoa ei lasketa jatkossakaan. 15.8. Samoin kehittyvät kyberrikollisten mahdollisuudet iskeä tietoturva-aukkoihin. Nato-jäsenyydellä on ollut toki suurimpia sodan seurauksia, mutta sen lisäksi Venäjän hyökkäyksellä on ollut muitakin suuria vaikutuksia suomalaiseen arkeen. Tietoturva-aukkoja nuuskitaan aiempaa aktiivisemmin
Lisääntyvä liikennöinti edellyttää toimia infrassa ja ilmavalvonnassa. Lentojen mahdollistamiseksi reitin tuuliolosuhteita on jo selvitetty yhdessä Oulun VTT:n droonitutkijoiden kanssa. Lentomatka keskustasta länteen Hartaanselän yli olisi noin kolme kilometriä. Oulun kaupunki on myös ensimmäisenä kaupunkina Suomessa merkinnyt rakenteilla olevan asuntomessualueen asemakaavakute2_6-13.indd 6 20.3.2023 10.15. alueelle kesällä 2025. 6 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti ja kuvat: Tapio Mainio O ulu kokeilee ensimmäisenä kaupunkina Suomessa droonien kaupallisia ilmakuljetuksia kaupungin keskustasta Oulun asuntomessuOulu kokeilee droonikuljetuksia LASTIKSI LÄÄKKEITÄ Droonit saavat yhä suuremman roolin kaupallisissa ja kunnallisissa kuljetustehtävissä
kute2_6-13.indd 7 20.3.2023 10.15. kerroksen kahvilaravintolaan, Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi kertoo. – Rakenteilla olevalla Oulun asuntomessualueella ei ole kauppapalveluita, mutta drooneilla sinne voitaisiin toimittaa ostoksia ilmasiltaa myöten, sanoo K-Supermarket Pekurin kauppias Jaana Sara. 7 Kuntatekniikka 2/2023 luonnokseen seitsemän doornien laskeutumispaikkaa. – Keskustasta, Rotuaarin katutasolta on mahdoton operoida drooneilla, mutta sopiva ja suojaisa lähtötasanne on löytynyt kauppakeskus Pekurin katolta. Linnuntietä sinne on Pekurin katolta noin kolme kilometriä. – Drooni-kaavamerkkiä ei vielä ole, mutta se laitettaneen asemakaavaan pistekatkoviivalla ja siihen vaikkapa kirjain d, ja selityssarakkeeseen maininta dronen laskeutumispaikka, kertoo Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Kari Nykänen. Sinne on suora näkymä, kun nousee liukuportaita ylös 4. Verkko-ostosten jakelijoiksi Asuntomessut järjestetään Oulussa kesällä 2025 Oulujokisuun Hartaanselän alueella, josta rakennetaan kestävän kehityksen mukainen kaupunkiympäristö. Pekurin katto voisi toimia kaikkien – Oulun kävelykatu Rotuaarille droonilla ei voi laskeutua, mutta sopiva laskeutumispaikka olisi kauppakeskus Pekurin katolla, kertoo Oulun Liikekeskus ry:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi
Myöhemmin kun droonien kantokyky paranee, Saran mukaan ilmateitse voitaisiin kuljettaa painavampia viikko-ostoksia. Toinen ulottuu Oulun keskustan seudulta Iihin ja toinen on Hailuodossa. Lisäksi kauppakeskuksen parkkihallissa toimii edelleen ruoan nettiostosten luovutuspiste, Mika Sara kertoo. Drooneille oma lennonjohto Kolmivuotisessa, 7,5 miljoonaa euroa maksavassa, Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittamassa hankkeessa selvitetään, miten kaupunkien alailmatilan lennonvarmistus käytännössä järjestetään esimerkiksi lentolohkoina. K uv a: VT T kute2_6-13.indd 8 20.3.2023 10.15. Oulun kaupungin yläpuolelle perustettaisiin erityinen kaupungin alailmatila. Useamman kilometrin pituisia, yli näköyhteyden ulottuvia droonilentoja varten Ouluun kaavaillaan valvomoa, jossa droonin kauko-ohjaajat istuisivat monitoreineen. 8 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } kaupallisten droonien laskeutumisalustana. – Mukaan lähtö oli meille luontevaa, sillä organisoimme jo korona-aikaan ruoan kotiinkuljetuksia. Tutkimusta tekee myös VTT, jolla on Oulussa droonien laskeutumisalue. Kauppakeskuksessa toimi aikaisemmin Oulusta lopetettu Stockmannin tavaratalo. Nyt yhden kuljetuksen enimmäispainoksi on kaavailtu 2,5 kiloa. Kokeiluprojektiin ovat ensimmäisenä ilmoittautuneet Kauppakeskus Pekurin katutasolla toimivan K-Supermarket Pekurin kauppiaat Jaana ja Mika Sara. Lisäksi U-Space-asetuksessa on normitettu, että kaupallisia doonikuljetuksia saa tehdä asutuksen yllä laitteilla, joiden luokitus on vähintään Sail 4. Hän johtaa keväällä 2021 aloitettua Drolo-hanketta. Oulussa on kaksi droonien testialuetta. – Valvomosta annettaisiin droonioperaattorille lupa lentosuunnitelman mukaiseen lentoon tiettynä kelloaikana, jolloin ilmakaistalla ei ole risteäviä droonilentoja, Mononen kertoo. – Uudella asuntomessualueelle ei ole kaupan palveluita, mutta drooneilla sinne voitaisiin toimittaa ilmasiltaa myöten meidän K-Supermarketin tai lähiravintoloiden ruoka-annoksia, Jaana Sara sanoo. Se mahdollistaa kaupalliset lennot kaupunkien yllä, Mononen sanoo. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia. – Mietimme parhaillaan, mihin tällainen droonivalvomo Oulussa tulisi ja kuka sitä ryhtyisi operoimaan, Business Oulun johtaja Juha Yllättäen suosituimmaksi palveluksi on osoittautunut kahviannosten kotiinkuljetukset drooneilla. Siinä apuun tulevat kehittyneet 5Gja 6G-mobiiliteknologiat. – Tämän vuoden alussa astui voimaan koko EU:n kattava U-Space-järjestelmä eli kaupunkien alailmatilan hallintaratkaisu. – Suurimmat markkinoilla olevat droonit voivat kuljettaa jopa 200 kilon painoisia lähetyksiä, kertoo tutkija Petri Mononen VTT:ltä. Tällaiset droonit maksavat noin 10 000 euroa. Niiden turvallisuuttaa kontrolloi Oulun ammattikorkeakoulu. Niinpä miehittämättömässä ilmailuhankkeessa Oulussa on mukana myös Nokia. Droonien katselu voisi Vuotoveden mukaan olla yksi keskustan vetonauloista
Hätätilannetta varten droonissa pitäisi olla vinssin vaijerin katkaisumahdollisuus, jos esimerkiksi lapsi tarttuisi roikkuvaan vaijeriin. – Logistiikka-alan kasvuennusteen mukaan pakettikuljetukset kasvavat pelkästään Oulun alueella 5,2 miljoonaan pienpakettiin vuoteen 2028 mennessä. Hankkeessa kehitetään myös suomalaisten doonitoimijoiden liiketoimintamalleja vientinäkökulmasta. Palvelua operoi Manna-niminen yritys, Mononen kertoo. Näissä kuljetuksissa drooneilla olisi suuri mahdollisuus, hän lisää. – Tänä keväänä on tarkoitus kokeilla pitempiä droonilentoja Hailuodon ja mantereen välillä muun muassa laboratorioja lääkekuljetuksissa, Lind sanoo. Suurimmat droonit kykenevät kuljettamaan jopa 200 kilon taakan. Suorituskyky nousussa – Oulussa olemme selvittäneet, voisiko tavaralähetyksen luovuttaa vinssin avulla laskematta droonia alas katutasolle, Lind kertoo. Drooni on miehittämätön ilma-alus, lennokki tai lentävä robotti. – Näin ihmisten ei tarvitse matkustaa lautalla mantereelle laboratoriokokeisiin, kun se voidaan tehdä terveysasemalla Hailuodossa ja lähettää näytteet ilmateitse Ouluun, Lind kaavailee. Niistä 950 000 olisi voinut kuljettaa drooneilla, Vuorenmaa kertoo. Droonilentoja varten on perustettu tilapäisiä vaara-alueita, johtava tutkija Timo Lind VTT:ltä kertoo. Yllättäen suosituimmaksi palveluksi on osoittautunut kahviannosten kotiinkuljetukset drooneilla. Lennot on aikataulutettu kaupallisen liikenteen, käytännössä Finnairin Oulun-lentojen ulkopuolelle. Drooni löytäisi asiakkaan luokse tämän kännykkäsovelluksen paikantamana. Droonien suorituskyky kehittyy Lindin mukaan nopeasti lentoaikojen, kuormankantokyvyn sekä sateen, lumen ja pakkasenkeston osalta. Yksi vaihtoehto on, että myös miehittämättömien lentojen valvonnasta vastaisi Fintrafficin lennonjohto Oulun lentoasemalla, kuten nyt Drolo-hankkeen aikana on tapahtunut. • Maanmittauslaitoksen mukaan Oulun lisäksi muun muassa Vihtiin, Sjökullaniin, Evoon ja Pyhtäälle on perustettu droonien testausalueita. – Onnistuakseen Droonilennot ovat volyymibisnestä, hän huomauttaa. – Kehitämme Drolo-projektissa alailmatilan liikenteenhallintaa, 5G -yhteyksiä sekä painetun ja sulautetun elektroniikan hyödyntämistä, Mononen kertoo. Droonit jaetaan niiden rakenteen mukaan kiinteäsiipisiin lennokkeihin ja pyöriväsiipisiin multikoptereihin. – Vuonna 2020 Oulun kaupungin alueella toimitettiin 1,2 miljoonaa pienpakettia, joista 80 prosenttia oli alle kahden kilon painoisia. Esimerkiksi useiden tehtävien suorittaminen jopa usealle asiakkaalle samalla lennolla parantaa droonien kustannustehokkuutta. 9 Kuntatekniikka 2/2023 Droonit palvelevat Ukrainan sodassa Tällä hetkellä etäohjattavaa, pientä helikopteria muistuttavaa laitetta nimitetään sanalla drone tai drooni. Suurin osa niistä kuljetetaan kahdeksan kilometrin säteellä Oulun keskustasta. Drolo-projekti on merkittävä askel miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun toimintamahdollisuuksien lisäämiseen samassa ilmatilassa, kertoo markkinointijohtaja Pasi Nikama Fintrafficin lennonvarmistuksesta. K uv a: VT T kute2_6-13.indd 9 20.3.2023 10.15. Droonien tavarakuljetukset yleistyvät nopeammin kuin arvaammekaan, sanoo Oulun Liikekeskukselle drooniselvitystä tehnyt Robots Expert Oy:n toimitusjohtaja Tero Vuorenmaa. Kumpikin on Kielitoimiston mukaan yleiskielen mukainen. Hailuodosta on matkaa mantereelle hieman yli kahdeksan kilometriä. Tilapäinen vaara-alue tarvitaan, mikäli drooneilla operoidaan näköyhteyden ulkopuolella tai alueella on vilkasta ilmailutoimintaa. Samoin usein tapahtuva laboratorionäytteiden kuljettaminen Hailuodosta OYS:n keskussairaalaan Ouluun säästäisi paljon aikaa ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjä. – Erityisluvalla olemme saaneet lentää Drolo-projektin aikana muun muassa Oulun lentoaseman lähettyvillä häiritsemättä kaupallista lentoliikennettä. Droonien radioyhteyksien, autonomian ja ilmatilanhallinnan kehittyminen mahdollistaa uusia turvallisia käyttömahdollisuuksia. Ukrainan sodan myötä droonit ovat tulleet kaiken kansan tietoisuuteen niiden tuhovoiman vuoksi. Viisi miljoonaa lentoa vuodessa Drooneja voidaan käyttää enenevässä määrin tavaralogistiikassa, maaja metsätaloudessa, satamissa, lentoasemilla, rakennusalalla, viranomaistoiminnassa ja tarkastustehtävissä. – Sveitsissä on jo usean vuoden ajan kuljetettu drooneilla lääkinnällisiä tarvikkeita ja näytteitä kahden sairaalan välillä. Vaijerin voisi katkaista laitteen kauko-ohjaaja etävalvomosta. – Irlannissa lääkekuljetuksina alkanut doonikokeilu laajeni kaupalliselle puolelle muutamassa pienemmässä kaupungissa. Lääkekuljetuksia ja pullakahveja Testilennot ovat olleet osa hanketta. { Fakta } Ala-Mursula sanoo
Ratkaisut hyödyntävät langatonta LoRaWAN-tiedonsiirtotekniikaa, jota käytetään pienten tietomäärien kaksisuuntaiseen siirtämiseen myös haastavissa ympäristöissä, kuten maan alla. kute2_6-13.indd 10 20.3.2023 10.15. Putket vuotavat enemmän kuin on tiedetty. 10 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti ja kuvat: Reijo Holopainen M aanalaisten putkiverkostojen hallintaan on tullut uudenlaisia Internet of Things (IoT)-tyyppisiä ratÄlykäs IoT-sensorointi tuo säästöjä energialaitoksissa VÄSYMÄTÖN VUOTOVAHTI Langattomat LoRa-sensorit helpottavat ratkaisevasti energialaitosten putkiverkostojen valvontaa. K uv a: Ve xv e O y kaisuja, joilla voidaan toteuttaa langatonta mittausta ja valvontaa. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Long Range Wide Area Network. Salolaisen ohjelmistotalo Soficta Oy:n toimitusjohtaja Sami Metsänperä esittelee energialaitoksille suunnattua yrityksensä ratkaisua. Älykäs IoT-valvontajärjestelmä kaukolämmityslaitoksen putkikaivossa. Niiden signaali kuuluu jopa maan alta
Kun kaukolämpöverkosto ikääntyy, vikaantumisen ja rappeutumisen takia sitä pitää huoltaa, mutta ennakoivilla mittauksilla osoitetut huoltotyöt eivät ole mahdollisia, Metsänperä kuvailee energialaitoksen työtä tulipalojen sammuttamiseksi. – Älykäs anturidatan käsittely ja tekoälyyn pohjautuva havainnointi tekevät erittäin vaikealta tuntuneen ja työlään kunnonvalvonnan nyt mahdolliseksi. Sofictan järjestelmän toteuttamat kaukolämpöverkon kohteiden langattomat mittaukset sekä lämmönjakohuoneiden jatkuva valvonta vähentävät perinteistä tarkastustoimintaa. Kaukolämpöja kaukokylmäverkkojen venttiilit digitalisoituvat vauhdilla. – Meidän ratkaisussamme paristot ovat varalla, Pekkonen lisää. 11 Kuntatekniikka 2/2023 Signaali läpäisee metrien paksuisen maakerroksen. Anturit jatkuvasti hereillä Uusi innovatiivinen ura aukeni, kun Soficta otti kopin turkulaisen kunnallisen energialaitoksen tiedustelusta. LoRaWAN-verkolla on hyvä esteläpäisykyky, ja se toimii vaativissa olosuhteissa, kuten kaukolämpökaivoissa. – Ratkaisulle asetettiin useita reunaehtoja, hän muistelee. Kenttä ulottuu maan alle Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon keskittyvät energiayhtiöt ja vesihuoltolaitokset havaitsivat pian, että virtausmittauksilla ja älykkäällä sensoroinnilla todella voidaan ennakoidusti paikallistaa verkoston vuotoja jo alkuvaiheessa. Investointituoton näkökulmasta suomalaisten kaukolämpöyhtiöiden tärkeäksi kumppaniksi on tarjolla kaksi sovellusta: Sofictan Aistio District Monitoring sekä Vexven iSENSE. – Tällaisessa tapauksessa järjestelmän investoinnit voivat maksaa itsensä takaisin kerralla, Metsänperä kommentoi. Järjestelmän täytyi olla helposti asennettava ja paristoilla toimiva. Pulssimittaukseen perustuva ratkaisumalli on myyty useisiin Euroopan maihin, mm. sen kyvykkyys säätää anturien datalähetysten kestoa. Eritoten verkon pitäisi toimia kohteissa, joissa tehdään monitorointia. Antureiden sähkö lämpötilaeroista Alkavia vuotoja voidaan paikantaa myös sastamalaisen Vexven ja iProtoXi Oy:n kehittämän iSENSE-ratkaisun avulla, ja myös tämän tekniikan avulla on säästytty mittavilta korjaustöiltä. Loran erottaa muista IoT-teknologioista myös mm. Se kehittää IoT-mittausantureiden tarvitseman energian putkiston ja kaivon välisestä lämpötilaerosta. Italiaan ja Iso-Britanniaan. Kilpailijat kuitenkin kuu– Reaaliaikaisessa valvonnassa ja optimoinnissa voimme jäljittää vuotojen syyt havainnoimalla verkon paineja lämpötiladatan muutokset, Vexven tuotepäällikkö Henrikki Pekkonen kertoo. – Tämä ominaisuus takaa kuuluvuuden huonoissakin olosuhteissa ja antaa mahdollisuuden toimia pitkiä aikoja paristokäyttöisesti. K uv a: Ve xv e O y kute2_6-13.indd 11 20.3.2023 10.15. LoRa-antureiden paristojen kestävyys ei ole ollut valmistajan lupaamalla tasolla, mutta Vexven ratkaisun erikoisuus on termoelektroninen generaattori. Selittäviä tekijöitä löytyy runsaasti. Eri firmojen ratkaisuilla on omia patentteja. – Suurimmat säästöt vuotojen ennakoidun löytämisen osalta ovat olleet asiakkaidemme mukaan luokkaa 100 000 euroa. – Turku Energia kysyi meiltä, voisimmeko toteuttaa ratkaisun, jonka avulla voidaan mitata langattomasti kaukolämpökaivojen olosuhteita, Metsänperä taustoittaa. Signaali läpäisee metrien paksuisen maakerroksen. Vastaavasti huonossa kuuluvuuskentässä tai kaukana lähimmästä tukiasemasta datan lähetysaikaa pidennetään. – Uusi iSENSE-tuoteperhe muodostuu älykkäistä monitoriratkaisuista kaukolämpöja kaukokylmäverkkojen suureiden mittaamiseen suoraan maanalaisesta putkiverkostosta, Vexven tuotepäällikkö Henrikki Pekkonen kertoo. LoRaWAN-verkkoa käyttäviä palveluja kaukolämpöyhtiöille kehittää myös muun muassa kaukoenergian venttiiliratkaisujen toimittaja Vexve Oy. Siitä alkoi LoRaWAN-teknologian historiassa erikoinen maanalaisen mittaustekniikan menestystarina. Pekkosen mukaan 3,5 kilometrin mittausmatkalla paikannustarkkuus yltää alle yhteen prosentiin. – Kun lähetyskuuluvuus on hyvä, lähetysaika on lyhyt. Pienet vuodot voidaan havaita, ennen kuin ne eskaloituvat, Metsänperä sanoo. – Anturidatan avulla energiahuollossa voidaan tehokkaammin keskittyä löydettyihin vikoihin, jolloin aikaa ja resursseja säästyy, Metsänperä avaa IoT-tekniikan käytön hyötyjä
Ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon uusien maanalaisten rakenteiden suunnittelussa, mutta IoT-anturointi on hätäapuratkaisu olemassa oleviin kohteisiin. LoRaWAN-verkkoa hyödyntävät IoT-ratkaisut ovat edullisia ja pitkäikäisiä. Kokonaismarkkinaa on vaikea arvioida tarkasti mm. Anturi hälyttää, kun veden pinta nousee kaivossa kriittiselle korkeudelle. Vika näkyy ruudulla verkostokaaviossa Näyttöpäätteillä esitys on graafinen ja havainnollistaa ongelmat kohteissa. Sen historiaan kuuluvat mm. Yhtiön arviossa Euroopan markkinan koko on noin 20-kertainen Suomeen verrattuna. Simulaation avulla voidaan määritellä uusia mittapisteitä, jotka viedään putkistoverkostoon. Järjestelmä on teknologiariippumaton, ja siihen voidaan tarvittaessa liittää myös muita IoT-teknologioita ja ulkopuolisia tietolähteitä. 12 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Mikä ihmeen LoRaWan. – Pumput voidaan käynnistää anturin lähettämän hälytysinformaation pohjalta ilman että menemme itse paikalle, Lång sanoo. siitä syystä, että yritysten tarpeet ja verkkojen rakennustapa vaihtelevat. Kahden eri firman tuotteet tekevät saman asian mutta eri tekniikoilla. Hulevesijärjestelmät täyttyvät nopeasti, ja pian vesi alkaa tulvia kaduille ja tarkistuskaivoihin. Sofictan mukaan Aistio-järjestelmä on käytössä jo lähes 40 kaukolämpöyhtiöllä Suomessa. IoT-valvonta tässä tapauksessa vastaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden synnyttämään haasteeseen: rankkasateet iskevät usean viikon sateettoman jakson jälkeen, jolloin rutikuiva maa ei ime vettä. Sen tärkeimpiä ominaispiireteitä ovat kaksisuuntainen tiedonsiirto, liikuteltavuus, paikannuspalvelut ja helppo käyttöönotto. Lähde: Digita { Fakta } lostavat olevan tietoisia toistensa ratkaisuista. LoRa eli Long Range on yksittäinen modulaatioratkaisu, jota päätelaitteet ja reitittimet käyttävät kommunikoidessaan keskenään. kiinteistöjen rakenteiden olosuhteita mittaavat valvontaratkaisut. Antureissa käytettävä akku tai paristo voi kestää jopa 10 vuotta, joten ratkaisut ovat käytännössä lähes huoltovapaita. LoRaWAN-verkko sopii erityisesti pienten datamäärien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Kummassakin nyt esillä olevassa mallissa lisäanturointi putkiston varrella tarkentaa mallinnusta ja antaa aiempaa tarkempaa dataa kaukolämpöverkoston pullonkauloista tai heikoista kohdista sekä potentiaalisista vuotopaikoista. – Mutta myös yksityiset LoRa-verkot voidaan liittää osaksi Sofictan Aistio-palvelua. Tiedon keräämiseen käytetyt anturit ovat kevyitä ja yksinkertaisia asentaa paikalleen, eivätkä vaadi kaapelointeja. Suomessa LoRaWAN-teknologiaa käyttävät palveluntarjoajat hyödyntävät usein Digitan rakentamaa verkkoa, joka kattaa lähes koko maan. Markkinapotentiaali kaukolämpöverkoissa on 25–40 miljoonaa euroa. Vertailua tukevat toki myös verkosta mitattavat lämpötilaja painetiedot, Metsänperä täsmentää. • K uv a: Ve xv e O y Maarakennuskohde auki. Verkkopäällikkö Pekka Lång Kuopion Energiasta toteaa, että yksinkertainen IoT-anturointi ja LoRa ovat toimiva ratkaisu kaukolämpökaivoissa. – Verkoston vuotoja voidaan analysoida monella tavalla. Meidän teknologiassamme vuotojen havainnointi perustuu tilavuusvirran mittaamiseen ja vertailuun. Tekniikalla kysyntää Vuodesta 2015 toiminut Soficta on yksi LoRa-tekniikan uranuurtajia. Sensorien keräämä data voidaan tuoda osaksi simulaatiossa käytettyjä mittapisteitä tai aikasarjadataa, Metsänperä avaa spesifikaatiota. Tulvivat kaivot aisoihin Kuopion Energia on valinnut Sofictan järjestelmän kaukolämmön kunnon valvontaan. kute2_6-13.indd 12 20.3.2023 10.15. Yhtiö kertoo saaneensa kumppaneikseen tunnettuja energia-alan toimijoita, joiden kanssa se pääsee Euroopan markkinoille. LoRaWAN on spesifinen tiedonsiirtoverkko, joka on tarkoitettu langattomaan ja nopeaan mutta vähätehoiseen tiedonsiirtoon
Kuntatekniikka 2/2023 13 { Kolumni } TEIDEN ja katujen rakennuspalikat ovat periaatteessa yksinkertaisia. Tiedän, tiedän, insinööri toteaa välittömästi. Nyky-yhteiskunta tarvitsee hyväkuntoisen nykyinfran. Pelkästään tiet ja kadut antavat käyttöön ison pinta-alan toteuttaa insinöörin unelmia. Matkalla teiden ja katujen high tech -tulevaisuuteen tulemme näkemään paljon mielenkiintoisia välivaiheita ja ratkaisuja – autoja punnitsevat tiet, itseään paikkaavat päällysteetf ja pintoihin heijastuvat liikennemerkit on jo keksitty, ja viisaat insinöörit keksivät koko ajan lisää sovelluksia. • TIELLÄ TULEVAISUUTEEN Kirjoittaja Nina Raitanen (TkT) on Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja. Automaattiajamisen tulevaisuudessa tiet ovatkin jo sitten todellisia älylaitteita, jotka ohjaavat liikennettä ja raportoivat omasta kunnostaan. Tiet ja kadut palvelevat yhteiskuntaa kukin oman määritetyn luokkansa mukaan. Ehkä energialaitosta halutaan huoltaa pelkkää tietä paremmin. Teknologiat kehittyvät, ja ilmasto muuttuu, ja voidaanhan sillä energialla pitää se infrastruktuuri sulana tai valaista tiemerkintöjä. kute2_6-13.indd 13 20.3.2023 10.15. Kyllähän se muuten, mutta kun meillä on se talvi. Tiet ja kadut ovat kansainvälinen pelikenttä, jossa hyville innovaatioille on valtavat globaalit markkinat. Olisi se surkeaa luettavaa. On hienoja päällystettyjä valtaväyliä, sorapintaisia pikkuteitä ja kaikkea tältä väliltä. Näitä ainesosia sekoittelemalla, kuskaamalla, jyräämällä ja levittämällä saadaan aikaan tie tai katu, jos asia halutaan yksinkertaistaa. Otetaan etunojaa, ja latauspisteiden sijaan aletaan muuttaa suomalaisia teitä sähköautoja lataaviksi. Tiellä liikkuville voidaan toki tarjota paljonkin uutta älykästä teknologiaa. Nyt tarvitaan viisautta laittaa se hyvään peruskuntoon ja ponnistella siitä kohti tulevaisuutta. Tiet voitaisiin valjastaa myös luontokadon torjumiseen. Tavoitteena voisi olla Ei tankkausta matkalla Helsingistä Rovaniemelle . • • • KUN tulevaisuudessa kaiken huomion ei tarvitse olla ajamisessa, tiet tulevat varmasti toimimaan myös loistavina matkaoppaina tarjoten tietoa ympäröivistä kunnista ja kaupungeista. Jos olisimme jo nyt tuossa tulevaisuudessa, minkähänlaista raporttia tiet nykykunnostaan syytäisivät ilmoille. Teknologioitahan on jo olemassa. Jostain syystä teiden ja katujen annetaan nykymaailmassa rapistua, jolloin ihmisten ja yritysten elämä hankaloituu, muuttuu epävarmemmaksi ja kalliimmaksi. Tarvitaan erirakeista soraa, joskus suodatinkangasta ja asfalttipäällysteeseen lisäksi bitumia ja vähän lisäaineita. Yrityksissä on käytössä kaikkiin näihin työvaiheisiin paljonkin modernia teknologiaa. Annetaan luonnolta vallattua tilaa takaisin luonnolle. Valjastetaan tiet ja tienpinnat keräämään aurinkoenergiaa. Tehdään pientareista ja luiskista paahdealueita hietaneilikoille, ketokarvaskallioisille ja monille uhanalaisille perhosille, pistiäisille ja luteille. Tuleva yhteiskunta tarvitsee menestyäkseen high tech-infran. Pienet paikkaukset tie tekisi itse. Kumitetaan asfaltista pois low tech -leima. • • • LISÄÄNTYISIKÖHÄN yhteiskunnan kiinnostus teiden ylläpitoon, jos ne valjastettaisiin primääritehtävänsä lisäksi suorittamaan muita toimia. Tähän tulevaisuuteen matka on pitkä ja kivinen, ja pitkään jatkuneella nipistetään-infrasta-politiikalla takamatkamme vain kasvaa. Insinöörin on vaikea ymmärtää, miksi kerran rakennettua omaisuutta ei huolleta niin sanotusti huoltokirjan mukaan, jolloin selvittäisiin pienillä huoltotoimilla isojen remonttien sijaan. Tuossa tulevaisuudessa ehkä toisimme paikalle vain uuden tierullan tai tarvittavan korjausmoduulin. Olemme hyvässä tilanteessa, koska meille on kertaalleen jo rakennettu kattava infraverkko teineen, katuineen, ratoineen, satamineen ja lentokenttineen. Ei koko tietä tarvitse kunnostaa yhden huonon kohdan vuoksi. Miten teidän kunta brändäisi itsensä tiellä kulkijalle. Kaikkia myös tarvitaan, jotta verkosto toimii
– Julkiselle puolelle saadaan osaajia, koska monet ihmiset haluavat tehdä merkityksellistä työtä yhteiskunnan toimivuuden eteen. Valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen muistuttaa kuitenkin, että Suomi on selvinnyt toistaiseksi suhteellisen hyvin, koska olemme hoitaneet kyberturvan mallikkaasti. Suomen kunnat ovat torjuneet kyberuhkat, mutta varautumista pitää harjoitella jatkuvasti. Osaajapula on kuitenkin suuri, muttei toivoton. 14 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Teksti: Jukka Nortio S ekä Suojelupoliisi että liikenneja viestintäministeriö ovat kertoneet, että kyberympäristön uhkataso on kohonnut selvästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Kyberturva alkaa johtajasta Kun Suomen hyvää tilannetta analysoidaan, on varautumisen perinne Paanasen mukaan avainasemassa. Automaatiojärjestelmiä pitää paikata aivan eri tahtiin kuin ennen. – Muutama vuosi sitten haavoittuvuuksien hyödyntämiseen meni viikkoja, nyt puhutaan jo puolestatoista tunnista, Paananen sanoo. Tässä näkyy osaksi maailmantilanne, Paakute2_14-17.indd 14 20.3.2023 10.14. viime vuonna kriittisen infran automaatiojärjestelmien vuosittaisessa kartoituksessa, että erilaisten haavoittuvuuksien hyväksikäyttö on nopeutunut. – Emme ole laskeneet varautumisen tasoa alas missään vaiheessa. Asiantuntijamme ovat osaavia ja he tekevät tätä työtä pieteetillä, Paananen sanoo. Kyberturvallisuuskeskus havaitsi Kriittisen infran suojelussa ei saa herpaantua Häirinnän uhka korkea Kyberiskut ovat haitanneet maailmalla yhdyskuntatekniikan toimintaa
– Kun digitalisaatiossa käytetään yhä enemmän pilvipalveluja ja tekoälyä, niistä syntyy uusia kyberuhkia, Hartikainen sanoo. – Kiristyshaittaohjelmat ja tietojen kalastelu koskevat yhtä lailla kuntien järjestelmiä kuin yrityksiä. Alihankintaketjut ovat usein pitkiä, ja henkilöstön vaihtuvuus voi olla suuri erilaisten palveluiden sisällä. Hyökkäyksiä ja kalastelua kaikkialla Kaikki Kuntatekniikkalehden haastattelemat asiantuntijat korostavat, että kriittistä infraa koskevat samat uhat kuin muitakin tietojärjestelmiä. – Kun digitaalinen toiminta lisääntyy, myös hyökkäyspinta-ala kasvaa. – Ei ole perusteltua, että avoimen verkon järjestelmistä on suora pääsy automaatiojärjestelmiin. Tällä on haluttu edistää erilaisten digitaalisten palveluiden kehittämistä, mutta samalla on voitu jakaa tietoja, joita vihamielinen toimija voi käyttää väärin. Tämä on perusasia, mutta se ei välttämättä ole kunnossa kaikissa organisaatioissa, Voutilainen sanoo. Älylaitteet lisäävät riskejä Kevään 2023 aikana valmistuvassa Palomuuri 1.0:ssa on edetty talven aikana tiedonkeruusta analyysivaiheeseen, jonka jälkeen ryhdytään jakamaan tietoa sen tuloksista. kute2_14-17.indd 15 20.3.2023 10.14. On varustauduttava tulevaan. Ensimmäinen ongelma on tietojen avoin luovutus muun muassa avoimen datan palveluiden kautta. 15 Kuntatekniikka 2/2023 nanen sanoo. Alihankintaketjuissa heikkoja lenkkejä Kyberturvan käytännön ongelmista Nykänen nostaa kriittisen infrastruktuurin toimintaympäristön parissa työskenteleviä koskevan turvallisuusvalvonnan. Vaikka turvallisuuskysymykset on huomioitu sopimusteknisesti, usein työn tilaajalla ei ole tietoa, miten turvallisuutta todellisuudessa valvotaan. Järjestelmän pysäytys voi olla erittäin kallista, Voutilainen sanoo. – Asiaa kannattaa katsoa myös liiketoiminnan kannalta eli kannattaako automaatiojärjestelmää pysäyttää päivitysten vuoksi, jos se on irti muista it-järjestelmistä ja pääsy internetiin on estetty. Kuntaliitto projektipäällikkö Jani Voutilainen ei avaa selvityksen tuloksia, mutta niistä tehdyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat julkisia. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. – Urakoitsijoille on jaettu laajasti tietoja esimerkki vesijohtoverkostosta, vaikka tarvetta olisi vain pienen alueen tiedoille, Voutilainen sanoo. Siinä kehitetään kriittisten toimialojen eli vesi-, jäteja energiahuollon kyberturvallisuusosaamista. Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen Palomuuri 1.0 -projekti on osa kansallisen kyberturvallisuusstrategian toteutusta. Monille tahoille tällaiset hyökkäysyritykset ovat päivittäisiä, Huoltovarmuuskeskuksen yksikönjohtaja Jarna Hartikainen sanoo. Näin kyberhyökkääjä voi halvaannuttaa kriittiset toiminnot laajalla alueella. On päätettävä, mitä riskejä voidaan ottaa. Pitkälle vietynä tämä tarkoittaa automaatiojärjestelmien fyysistä eristämistä muista tietojärjestelmistä. Piuhat poikki kriittiseltä automaatiolta Automaatiojärjestelmien eriyttäminen toimistoverkoista on toinen tärkeä asia, johon infran ylläpidosta vastaavien tahojen pitää kiinnittää huomio. Kiristyshaittaohjelma voidaan ujuttaa kunnan tuotantojärjestelmään niin, ettei sieltä ole enää näkymää vesija sähköhuollon järjestelmiin. Rahaa ja osaamista on resursoitava toteuttamaan päätöksiä. Kuntien jakamaa avointa dataa, kuten maanpuolustuksen kannalta keskeisten kohteiden ja energialaitosten paikkatietoa, on haettu muun muassa Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Iranista. Avoimen datan liiallinen jakaminen voi johtaa koko maan turvallisuuden kannalta vakaviin ongelmiin. Tiedon avoin jakaminen on myös osa kuntien teknisen toimen arkea. Jos automaatiojärjestelmä on asianmukaisesti eriytetty toimistoverkostosta, herää kysymys automaatiojärjestelmien päivittämisestä: onko se kyberturvan näkökulmasta perusteltua, jos järjestelmät ovat turvallisesti erossa muusta it-ympäristöstä. Nämä toimialat kuuluvat EU:n verkkoturvallisuusdirektiivin eli NIS-direktiivin (Network and Information Systems) piiriin. Vaikka resurssit ovat monissa kunnissa tiukoilla, Paananen haluaa nostaa kyberturvan kuntien ylimmän johdon pöydälle: riskitasot pitää ymmärtää ja on osattava tehdä riskiarviot faktojen pohjalta. Niiden tekeminen on kuntien johdon tehtävä, Paananen sanoo. Jatkuvista hyökkäysyrityksistä huolimatta tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä, koska kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen on herätty ja tilanteen parantamiseksi on tehty paljon. Sekä rikolliset että valtiolliset toimijat lisäävät koko ajan toimintaansa, Hartikainen sanoo. Muutama vuosi sitten haavoittuvuuksien hyödyntämiseen meni viikkoja, nyt puhutaan jo puolestatoista tunnista. – Varautumissuunnitelmia tarkennetaan parhaillaan eri kunnissa. Avoin data vuotaa Uhkien torjunnassa havainnointikeinojen kehittäminen on avainasemassa juuri nyt, mutta se ei riitä. Tämä ei välttämättä vaadi laitosten automaatiojärjestelmiin pääsyä, vaan riittää, että kunnan työntekijöiden pääsy estetään tuotannon ohjausjärjestelmiin. – Miten kunnissa huolehditaan siitä, että kriittiset tiedot ovat varmasti turvassa näissä tilanteissa, Nykänen pohtii. – Meillä ei ole kulttuuria, että tarkastaisimme kaikkien kriittisen infrastruktuurin kanssa työskentelevien taustat. Elokuussa 2022 startanneessa Palomuuri 1.0 -hankkeessa on selvitetty vesi-, sähköja jätehuollon kriittisessä infrassa tapahtuvaa liikennettä ja analysoitu siinä olevia kyberuhkia
Valtioneuvoston vuosien 2020– 2023 Haukka-ohjelmassa luodaan uusia toimintatapoja koko julkisen hallinnon digitaaliselle turvallisuudelle. 16 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Kyberturvallisuuskeskuksen vastuulla Palomuuri 1.0 -hankkeessa on teknisen tietoturvan kehittäminen kunnille. – Kun ympäristöön laitetaan erilaisia IoT-laitteita, niiden kyberturvan taso pitää ymmärtää, jotta ne eivät avaa kriittiseen infraan tietä kyberuhkille, Voutilainen sanoo. Siinä selvitetään muun muassa kriittisen infrastruktuurin hyökkäyspintaa verkkoskannauksilla. • kute2_14-17.indd 16 20.3.2023 10.14. Kyberturvallisuuskeskus perustaa vuonna 2023 kyberturvallisuuden tiedonvaihtoryhmä Kunta-ISACin. Kunnille oma tiedonvaihtokanava Verkostojen yhteistyö on tärkeä osa kansallisia kyberturvaharjoituksia, joissa alan asiantuntijat ja kuntien kyberturvasta vastaavat kokoontuvat yhteen. joitusympäristössä. Näitä ovat muun muassa KYHA-harjoitukset. Voutilainen huomauttaa, että kaikki verkkoon liitettävät älykkäät laitteet lisäävät hyökkäyspintaa. Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen Turvallisuus 2030 -ohjelman puitteissa huoltovarmuuskriittisille toimijoille kehitetään kyberturvallisuutta harjoittavaa toimintaa. Tällaisia ovat ulkovalaistus, lukitusjärjestelmät, valvontakamerat ja älykäs ilmanvaihto. Huoltovarmuuskeskuksen eri poolit, kuten Vesihuoltopooli, järjestävät kutakin toimialaa koskevia harjoituksia. Kuva Tammervoiman valvomosta. Säännöllisiä harjoituksia järjestetään Jyväskylä Security Technologyn (JYVSECTEC) Realistic Global Cyber Environment (RGCE) -harK uv a: Ju ss i Pa rt an en Kyberturvallisuus koskee laajaa kokonaisuutta, johon kuuluvat verkkolaitteistot, mobiilit älylaitteet ja ihmiset. Se jakaa osallistujien kesken luottamuksellisesti tietoa kunta-alan kyberturvallisuuteen liittyvistä uhkista, tietoturvapoikkeamista ja ilmiöistä. Siinä on muun muassa selvitetty kuntien kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat kyberturvauhkien realisoitumisen. K uv a: M er ja O ja la Kriittisen infran automaatiota ei pidä kytkeä internetiin
– Meillä on oltava selkeät toimintatavat, jos kyberhyökkäys kaataa jonkin palvelun esimerkiksi vuorokaudeksi, ja toisaalta ymmärrys siitä, mitkä ovat vaikutukset, jos tilanne jatkuu vaikka yli kolme vuorokautta. Meillä on kyberturvallisuuteen liittyvät toimintamallit olemassa, mutta ne pitää kääntää sellaiseen asentoon, että voimme reagoida niihin entistä paremmin muuttuvissa olosuhteissa, Oulun kaupungin tietoturvapäällikkö Kari Nykänen sanoo. Mitä palveluntuottaja tekee, miten meitä informoidaan, mitä meidän pitää tehdä ja tiedämmekö, mihin kaikkialle hyökkäys voi vaikuttaa. • Puolustus määritellään toimintaohjeilla Alan parhaat yhdessä Yhdyskunta tekniikka 2023 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto klo 9–17, asiakasja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 klo 9–16 Ke 10.5.2023 To 11.5.2023 Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi kute2_14-17.indd 17 20.3.2023 10.14. Olemme onnistuneet tunnistamaan toiminnallemme kriittisiä asioita ja riippuvuuksia asioiden välillä sekä jakaneet vastuita, kuka vastaa poikkeamatilanteessa mistäkin osa-alueesta. . – Hallintamallin avulla muuttuneen toimintaympäristön kokonaisuutta pystytään ymmärtämään paremmin. Muuttuneet olosuhteet tarkoittavat koko kyberympäristöä toimialueen palveluista tietotekniikkasopimuksiin. Digitaalisen turvallisuuden ja tiedonhallinnan hallintamalli tarjoaa koko organisaatolle läpinäkyvästi tietoturvaa ja ymmärrystä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Toimintamallia täydennetään digitaalisen turvallisuuden ja tiedonhallinnan hallintamallilla, mikä auttaa ymmärtämään toimintaan kohdentuvia riskejä ja hallitsemaan niitä. Toisaalta parantunut tietoisuus auttaa hyökkäystilanteessa, kun tiedetään mitä yhteen järjestelmään kohdistunut hyökkäys voi aiheuttaa tietojärjestelmässä toisaalla. Turvallisuusjohtamisen tiimeissä toimijat tietävät tehtävänsä, jos jotain yllättävää sattuu. Tekniikka on yksi osa tätä, mutta vain yksi. – Meillä pitää olla sopimuksiin kirjattuna selkeä toimintamalli, mitä kukin tekee, jos esimerkiksi internetpalveluihimme kohdistuu palvelunestohyökkäys. OULUSSA on jo pitkään noudatettu kokonaisturvallisuuden johtamismallia, joka kattaa kyberturvallisuuden. Kyberturvassa hallintamalli vaikuttaa konkreettisesti muun muassa ennakointiin: kun järjestelmän eri osien väliset riippuvuudet ja tärkeys toiminnalle ymmärretään, voidaan priorisoida kyberturvaa sinne, missä se turvaa parhaiten kriittisiä toimintoja. – Merkittävintä on se, että olemme pyrkineet riittävästi mallintamaan, tunnistamaan ja lisämään ymmärrystä koko kyberympäristöstämme. Suunnittelemme tarkasti, miten asiat, ihmiset ja organisaatio pitää järjestää eri tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla, Nykänen kertoo
kute2_18-27.indd 18 20.3.2023 10.14. Tuulivoimalat pitää sijoittaa etäämmälle asutuskeskuksista. 18 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } Energia-ala tarvitsee älykästä infrastruktuuria Maailma muutoksessa Sähköntuotannon, tietoliikenteen ja ihmisten välinen palapeli asemoituu uudelleen, kun kaikki sen palat muotoutuvat vanhojen tottumusten muuttuessa. K uv a: G et ty Im ag es Aurinkopaneeleja pystyy asentamaan lähelle sähkön käyttöpaikkoja
kovat niitä. Tällä on monessa tapauksessa vaikutuksia luontoon ja maisemaan. Kaupungistumisen trendi on ollut voimakas ja vaikuttanut jo siihen, miten ymmärrämme infrastruktuurin merkitystä. Energiantuotannon siirtyminen maaseudulle tai ainakin maaseutupainotteiseksi asettaa uusia vaatimuksia myös sähköverkoille. Älykäs infrastruktuuri mahdollistaa hajautetun energiantuotannon, mutta mahdollistaako se myös haja-asumisen kehittämisen ympäristöystävällisempään suuntaan. Älykäs sähköverkko mahdollistaa digitaalisen ja hiilineutraalin yhteiskunnan sekä kuluttajien osallistumisen sähkömarkkinoille. Kaupunkien valaistus, teiden kunto, digitaaliset ratkaisut ja tietoturva ovat infrastruktuuriin liittyviä ratkaisuja, jotka vaikuttavat meihin jokaiseen. Teollisuus on toinen suuri energian kuluttaja. Niinpä maaseudun merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Teollisen luokan akkuvarastot vaativat tietyn vähimmäispinta-alan, jolle olisi suositeltavaa varata tilaa jo strategisen alueja kaupunkisuunnittelun vaiheessa. Kasvavien kaupunkien ja infrastruktuurin hallittu rakentaminen on globaalin talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeämpää kuin koskaan. Digitalisaation tarkoitus on tehdä ihmisten elämästä helpompaa, esimerkiksi säästää liikkumiseen menevää aikaa ja lisätä näin taloudellista tehokkuutta sekä kute2_18-27.indd 19 20.3.2023 10.14. Kaupunkija maankäyttösuunnittelun kannalta keskeiseksi nousee kysymys, mihin energiantuotantolaitokset, akkuvarastot ja vetylaitokset sijoitetaan. Tai maataloudelle jää vähemmän peltoalueita, kun niitä tarvitaan muuhun käyttöön. Älykkäillä infrastruktuurin ratkaisuilla voidaan myös hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja ratkaista niiden haasteita. Sen tarpeet sähkön varastoinnille tulee myös huomioida teollisuusalueita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Energiantuotantolaitokset ovat perinteisesti sijainneet kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, jos vesivoimalaitoksia ja ydinvoimaloita ei lasketa mukaan, mutta uudenlaiset ympäristöystävälliset energiamuodot vaativat enemmän tilaa. Energiasektorilla irtaudutaan hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista, jotka korvataan uusiutuvan energian muodoilla. Myös Suomi kaupungistuu ja seutuistuu. Älykäs sähköverkko on avainasemassa tuotannon ja kulutuksen epäsuhdan hallinnassa. Lisäksi se auttaa sähkön varastointiratkaisujen toteutuksessa. Hiilinielut pienentyvät metsän pinta-alan vähentyessä. Älykäs sähköverkko yhdistää järkevän sähkönkäytön ja varman sähkönjakelun, mikä puolestaan edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tulevaisuudessa älykkäät sähkömarkkinat optimoivat sähkönkulutusta, jolloin varavoimaa tarvitaan vähemmän. Kasvavat energiatarpeet ja yhteiskunnan sähköistäminen, energiamurros, teknologian kehitys ja digitalisaatio luovat uusia haasteita mutta myös uusia mahdollisuuksia yhteiskuntaamme tukevalle infrastruktuurille. Energiatuotantoverkko on maantieteellisesti hajautunut, ja se on hyvä asia. Voisiko älykäs infrastruktuuri lisätä kunnissa ymmärtämistä, kuinka paljon tulevaisuuden kunnat ja niiden asukkaat voisivat hyötyä energiantuotannon ja varastoinnin paikallisuudesta. Infrastruktuuri luo pohjan isolle osalle päivittäistä olemistamme ja tekemistämme – ja se jää usein huomaamatta. Jos älykäs verkosto palvelee ihmisiä oikealla tavalla, ihmiset voivat asua missä haluavat samalla kun älykkäät ratkaisut, verkot ja erilaiset palvelut tulevat ihmisten luo. Aluesuunnittelulla ja maankäytön optimoinnilla on keskeinen vaikutus varastoihin sekä varastoidun energian hyödyntämisen tehokkuuteen. 19 Kuntatekniikka 2/2023 Teksti: Jan Tvrdy V uonna 2050 kaksi kolmesta maailman asukkaista asuu kaupungissa, kun vuonna 1950 kaupunkilaisia oli vain kolmannes. Ympäristöystävällisempien, voimakkaasti hajautettujen energiantuotantoja -varastointimuotojen yleistyminen vaatii älykkäältä infrastruktuurilta uudenlaista ajattelua, mutta energiantuotanto asettaa sähköverkolle uusia vaatimuksia. Sähkön varastointi polttopisteessä Tuulija aurinkovoiman keskeisiä heikkouksia ovat niiden ennalta-arvaamattomuusja se, että niiden tuottoa ei voi säätää: tuulta tai auringonpaistetta ei voi käynnistää napista painaen silloin kuin sähköä tarvitaan. Jos energiantuotantoa ei saada lähemmäs kaupunkeja, jotka ovat energiankulutuksen suurimpia keskittymiä, ainakin energian varastointiverkosto tulee saada lähemmäs kulutuskeskittymiä. Tuulisella tai aurinkoisella säällä tuotettua ylimääräistä sähköä voidaan varastoida akkuihin tai sitä voidaan hyödyntää vedyn valmistuksessa, jota puolestaan voidaan käyttää uudelleen sähkön tuotantoon silloin, kun muut energianmuodot eivät tuota sähköä riittävästi. Älykkäät ratkaisut lisäävät vapautta Älykkään infrastruktuurin tulisi tarjota ratkaisuja energiantuotannon haasteisiin sekä palvella uusia mahdollisuuksia. Kunnat ymmärrettävästi pohtivat sitä, miten energian tuotantoyksiköt ja energian varastointi voisivat parhaiten palvella alueen asukkaita. Hajauttamisen prosessi on edelleen voimistumassa ja paineet maankäytön tehostamiseksi kasvamassa. Nyt energian varastoinnin suurimmat mahdollisuudet ovat vedyssä ja akuissa. Laajat yhtenäiset luontoalueet pirstaloituvat, kun uudet voimalinjat halÄlykäs sähköverkko yhdistää järkevän sähkönkäytön ja varman sähkönjakelun. Elämme murroksen aikaa, jonka lopputuloksena on energiantuotannon siirtyminen maaseudulle. Hajautettu ja kestävä energiantuotanto, kuten tuulipuistot ja aurinkovoimalat, vaativat isoja pinta-aloja. Energiantuotanto muuttaa maalle Vastauksia tulevaisuuden energiaratkaisuihin voidaan hakea älykkäästä infrastruktuurista ja energialaitosten sijainnin optimoinnista
kute2_18-27.indd 20 20.3.2023 10.14. • Kirjoittaja toimii liiketoimintajohtajana FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kaupunkisuunnitteluosastolla. 20 2/2023 Kuntatekniikka { SmartINFRA } ympäristötehokuutta. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna älykkäällä infrastruktuurilla on kaiken muun lisäksi potentiaalia vaikuttaa kaupungistumiseen siten, että se tuo älykkäät ratkaisut luotettavasti myös kaupunkien ulkopuolelle. MDI:n tuottamassa maaseutualueiden tietotyötä käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että vaikka tietotyö on ollut aikaisemmin hyvinkin vahvasti sidottu työpaikkaan ja työpaikan sijaintiin, etätyön yleistyminen on luonut työntekijöille mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa vapaammin. Niin kuin monelle sijoittajille riskien hajautuminen on tärkeä osa strategiaa, hajautuminen tuo myös uudet mahdollisuudet alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Etätyö kuitenkin luo uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja asuinpaikan valintaan ja laskee kynnystä muuttaa maaseudulle, vaikka sijainti olisikin etäinen suurempiin kaupunkeihin verrattuna. MDI:n mukaan etätyöskentely vähentää työntekijän asuinpaikan ja työpaikan välisen etäisyyden merkitystä, vaikkakaan se ei poista sitä kokonaan. Tutkimuksessa todetaan myös, että etätyöskentelyn yleistyminen toimii maaseutujen eduksi myös toisesta suunnasta tarkasteltuna. Etätöihin maaseudulle. Siihen tarvitaan kuitenkin uuden sukupolven infrastruktuuria ja viime kädessä älykkäitä ratkaisuja ja päätöksiä. K uv a: H el i So rj on en K uv a: H el i So rj on en Osa maaseudun pelloista saattaa päätyä muuhun käyttöön kuin ravinnon tuotantoon. Älykkäillä ratkaisuilla joustoja voidaan optimoida. Sähkön tuotantoja kulutusjoustot asettavat sähköverkoille uudenlaisia vaatimuksia, joita ennen ei ollut. Kaupungit ovat monessa tapauksessa haavoittuvia ulkopuolisille häiriötekijöille, kuten esimerkiksi ilmastomuutokseen tuomille riskeille. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat sekä asumisen että energiantuotannon hajautumista ja näin myös vahvistavat yhdyskunnan resilienssiä. Pandemian aikana myös vapaa-ajan asunnoilta tehty etätyö yleistyi huomattavasti. Älykäs infrastruktuuri ja verkosto luo mahdollisuuksia, mutta myös työpaikkoja. Etätyöskentely voi mahdollistaa työvoiman helpomman saannin alueelle ja aloille, joille on voinut olla haastavaa löytää osaavaa työvoimaa. Pandemian aikana valinnanvapaus on jo näkynyt muuttoliikkeessä, eikä tietotyöläisten houkuttelu maaseudulle nojaa enää pelkästään lähialueen työmarkkinoiden tietotyömahdollisuuksiin