2/2022 { Kolumni } TÄYSOSUMA Nokia Arena Maija Jokela: Siirtyminen kestävämpään liikkumiseen on asennemuutos Energiakatselmuksesta uutta virtaa Sopeutuva koulurakennus Pikateitä polkupyörille kute2_1.indd 1 5.4.2022 9.30
16 Muunneltava koulu mukautuu moneen tarpeeseen....... 19 Tapahtumakalenteri................. ................................ ......... Ja millainen areena siitä tulikaan! { Viherrakentaminen } kute2_2-3.indd 2 5.4.2022 9.29. ......................... 22 Energiakatselmus kartoittaa kuntien vahvuudet uusiutuvan energian tuotannossa............. 50 Palvelut................. 6 Energia talteen liikuntahallien hukkalämmöistä..... ........................................... 30 Saksa ajaa autoilijoita pikapyöräteille............. 48 Pääkirjoitus................. ......................................... 6 { Liikuntapaikat } { Rakentaminen } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Liikenne ja väylät } Nokia Arena sujahti Tampereen keskustaan kuin tarkka rannelaukaus. ............... .................................. 2 Nokia Arena – monitoimihalli kuin karkki............... huhtikuuta 2/2022 { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. 5 Kolumni/Maija Jokela: Siirtyminen kestävämpään liikkumiseen on asennemuutos............... 26 Energiasektori on puun ja kuoren välissä Venäjän-tuonnin päätyttyä....... .............................. 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys............42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys............. ......................... 51 2/2022 Kuntatekniikka 13. ............................... 46 Kuntien Putkimiesten Yhdistys....... ...................................... ........................... ........ ........................... 32 Tutkimus tukee katupölyn torjuntaa.......36 Raaseporinjoen kunnostus hyödyttää viljelijöitä ja merta....... 12 Moderni sijoittelu parantaa liikuntapaikkojen käyttöastetta....
Maanomistajat ovat tyytyväisiä, kun tulvat eivät nouse enää pelloille. kute2_2-3.indd 3 5.4.2022 9.29. On taas se aika, kun katupöly pilaa ilman ja himmentää auringon. Ne yhdistävät kaupunginosia ja kaupunkeja. 40 • Turku haluaa eroon ydinvoimalahankkeesta venäläisten kanssa • Lumenaurauksista ja liukkaudentorjunnasta tulossa kunnille isot laskut • Sähköpotkulaudoille järjestyspartiot ja parkkipaikat – Helsinki ja operaattorit testaavat potkulautojen pysäköintiä haittojen vähentämiseksi Raaseporinjoen rannoille rakennetaan kosteikoita, ja uoma kunnostetaan. Saksa rakentaa pikapyöräteitä saksalaisella tehokkuudella. 36 s. 3 Kuntatekniikka 2/2022 s. 32 KKuntatekniikka.fi s. Pimu pesee ja linkoaa, ja pöly saa kyytiä
Jätehuollon tulevaisuus on täällä! Toimii aurinkoenergialla Bigbellyn älykkäät toiminnot saavat virtansa varastoimalla aurinkoenergiaa. Sekajätettä. Käyttäjäystävällinen Bigbelly-astiat ovat suunniteltu ergonimisuutta ja turvallisuutta silmällä pitäen astian käyttäjien kuin myös jätehuollon kannalta. Varaa esittelysi osoitteessa ewfeco.com tai soita +358 50 436 6966 Pohjoismaissa on käytössä jo yli 5000 Bigbellyä! Lajittelu ja kierrätys Pulloja. Kartonkia tai paperia. Lisäksi suljetun designinsa avulla roskia päätyy luontoon vähemmän ja se pitää tuhoeläimet loitolla. kute2_4.indd 4 5.4.2022 9.28. Myös jätteiden keruusta säästynyt aika voidaan näin ollen käyttää paremmin muuhun puistotai katuympäristön kehittämiseen. Sisäänrakennettu puristin Sisäänrakennetun puristimen ansiosta Bigbellyn 120 litran sisä-astiaan mahtuu jopa 570 litraa puristamatonta roskaa. täyttöastetta sekä keräävät muuta hyödyllistä informaatiota. Patentoidun ratkaisumme ansiosta Bigbelly toimii moitteetta ympäri vuoden lumesta ja pohjoisen talvien pimeimmistäkin päivistä huolimatta. Bigbelly-astioita voidaan yhdistää toisiinsa juuri tarpeidesi mukaan. Dataohjattu jätehuolto optimoi jätteiden keruuta ja säästää kustannuksia. Hyötyjä analytiikasta Anturit astioiden sisällä mittaavat mm. Bigbelly-astioista löytyy erilaisia versioita, jotka sopivat eri jakeille eri luukkujen ja muiden lisäosien avulla
Energia, smartinfra 6/22 14.12. Toisen vanhan sanonnan mukaan ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”. Muun muassa sillat, raideliikenteen solmukohdat, tiet, veden saanti, sähkönjakelu ja televerkosto ovat kaikki kriittisiä yhteiskunnan toimintoja, joiden suojaaminen on koko yhteiskunnan selviytymisen kannalta olennaista. Vesihuolto, kiertotalous Varautumissuunnitelmat syytä tuoreistaa VANHAN sanonnan mukaan sodan ensimmäinen uhri on totuus. Varautuminen on toisaalta materiaalista varmuusvarastojen ja energiahuollon turvaamista sekä sotilaallista valmistautumista, mutta myös juuri kyberturvallisuuteen panostamista. Mutta yhtä kaikki, kyse oli tärkeästä varautumissuunnittelusta, joka koskee noin viidennestä Suomen asukkaita. Jos jatkamme vanhojen sanontojen linjalla: Ei vara venettä kaada. Kuntamarkkinat, alihankinta 5/22 26.10. 17.5. 29.11. Liikenteen ja väylien infrastruktuuri, energian tuotanto ja välitys, vesihuolto, viestintäyhteydet ja julkiset rakennukset ovat olleet myös Venäjän kohteina helmikuun lopulla alkaneessa Ukrainaan kohdistuneessa hyökkäyksessä. Enpä tiennyt, kuinka oikeaan osuin viime vuoden viimeisen Kuntatekniikan pääkirjoituksessa, jonka otsikoin ”Varaudu rauhallisena aikana”. 16.8. Mutta heti sen ja nopeasti syntyvien kuolonuhrien jälkeen seuraavana uhrina voidaan pitää kuntatekniikkaa. Kyberturvallisuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja tietoisuus tämän turvallisuusalueen merkityksestä on kuntasektorilla lisääntynyt huimasti. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 050 468 0044 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. En tietenkään voinut uskoa, että muutama kuukausi siitä 1000 km päässä Suomesta riehuu julma sota, jossa Suomen rajanaapuri hyökkää itsenäisen valtion kimppuun. Ja mikä tärkeintä, tänään ei välttämättä tarvita enää edes ohjusiskuja ja pommituksia yhteiskunnan lamauttamiseen, vaan siihen riittää kyberisku kriittiseen kohtaan. Kuntatekniikan päivät, innovaatiot 4/22 31.8. 5 Kuntatekniikka 2/2022 { Pääkirjoitus } 2/2022 { Kolumni } TÄYSOSUMA Nokia Arena Maija Jokela: Siirtyminen kestävämpään liikkumiseen on asennemuutos Energiakatselmuksesta uutta virtaa Sopeutuva koulurakennus Pikateitä polkupyörille kute2_1.indd 1 1.4.2022 14.38 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 11.10. . Kaupungeissa ja isoissa taajamissa kriittisen infran merkitys vielä korostuu. Artikkeli itse suunnitelmasta julkaistiin Kuntatekniikassa 6/2021 sivuilla 6-9. On tärkeää ymmärtää, että kyberturvallisuus on eri asia kuin tietoturvallisuus, ja siihen pitää myös suhtautua eri tavalla kuin perinteiseen tietoturvallisuuteen. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 77. Tämä olisi kuulostanut vielä muutama kuukausi sitten karulta pelottelulta, mutta valitettavasti ei enää. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 3/22 1.6. Ja varsinkin nyt. Venäjän aggressiivisuus on nostanut myös varautumisen kuntien ja kaupunkien agendalle. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Kannattaa lukea, edelleen. kute2_5.indd 5 5.4.2022 9.29. HSY toki mietti varautumista paitsi koronapandemian valossa, myös terrorismin ja ja vastaavien riskien näkökulmasta. Varautumissuunnitelmia on laadittu vuosikausia, mutta varsinkin nyt ne on tuoreistettava ja koeponnistettava kybervaikuttamisen ja kansalaisturvallisuuden näkökulmasta. Mutta Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY oli tehnyt juuri oikeita toimenpiteitä päivittäessään varautumissuunnitelmansa viime vuonna
6 2/2022 Kuntatekniikka Tampereen upouusi Nokia Arena taipuu moneen käyttöön YLÄMUMMO! kute2_6-15.indd 6 5.4.2022 9.36
Alla rautatie ja asutusta ihan iholla. kute2_6-15.indd 7 5.4.2022 9.37. Halli on keväällä pelattavan jääkiekon MM-turnauksen päänäyttämö. Pääradan päälle rakennettu Nokiaareena on asettunut ahtaaseen rakoon kuin kenkälusikalla. { Liikuntapaikat } 7 Kuntatekniikka 2/2022 YLÄMUMMO! Nokia Arenan rakennuspaikka oli haastava. Tarvittiin taitavia suunnittelijoita ja nerokkaita ratkaisuja, jotta areenasta saatiin näin upea kokonaisuus
Näyttöjen valopinnat, julkisivujen valaistus tai aluevalaistus eivät saisi häiritä naapuritalojen asukkaita. Kaukalo on varustettu led-näyttötekniikalla, jollaista ei Euroopassa aikaisemmin käytetty koko kaukalon laajuudessa, Helenius sanoo. Loistelias ja hienovarainen valaistus Areenan valaistuksen suunnittelusta vastannut Rambollin Reija Pasanen kertoo, että työ toteutettiin tiiviissä yhteistyössä arkkitehtisuunnittelun kanssa. Muunneltavuutta on se, että messujen ja konserttien ajaksi muutama penkkirivi suljetaan napin painalluksella, jolloin permannolle vapautuu enemmän tilaa. Kiekkopeleissä areenan alimmaiset teleskooppikatsomot ovat auki ja käytössä. Rakennuksen alla on nimittäin rautateiden risteyskohta, jossa valtakunnan päärata ja Jyväskylän suunnasta tuleva rata kohtaavat toisensa. – Levyjen alapinnan aaltoileva muoto eristää jään niin, että se pysyy kylmänä ja kunnossa. Käytännössä käyttötarkoituksesta toiseen vaihtaminen tapahtuu siten, että jään päälle asennetaan jäänpeittolevyt. – Areenalla on paljon pientä uutta tekniikkaa, kuten litium-akustoilla varustetut jääkoneet, jotka levittävät kentälle veden sumuna. Jäähallin valaistus on toteutettu voimassa olevien valaistusteknillisten vaatimusten mukaisesti huomioiden lajin erityisvaatimukset ja TV-kuvaukset, Pasanen sanoo. Valaistuksen on täytettävä eri lajiliittojen vaatimukset ja sen lisäksi tuettava muun muassa konserttielämyksiä. Valonohjauksella ja esimerkiksi ajankohdan ja valon voimakkuuden säätämisellä on haluttu minimoida mahdollisia häiriöitä, Pasanen toteaa. – Areenalla pelataan kansainvälisen tason jääkiekkopelejä, joita kuvataan TV-lähetyksiin. Esimerkiksi kattoon voidaan ripustaa erilaisia efektejä antavia valaistustekniikoita, Helenius kuvaa. Paras aika messuille on kuitenkin kesä–heinäkuu, jolloin jää on sulatettu ja betonilattia täysin tasainen, areenan kiinteistöja turvallisuuspäällikkö Jani Helenius selventää. Se on tehty mahdollisimman muunneltavaksi – niin messujen kuin konserttienkin järjestäminen onnistuu. kute2_6-15.indd 8 5.4.2022 9.37. Suunnittelun lähtökohtina olivat Studio Daniel Libeskindin visio ja Tampereen kaupungin ulkovalaistusta koskevat ohjeet. Teksti: Matti Valli Kuvat: Rami Marjamäki J oulukuussa käyttöönotettu Nokia Arena, suomalaisittain Nokia-areena, on mitoitettu 15 500 katsojalle. Toukokuussa ovat vuorossa jääkiekon MM-kisat. – Tapahtuma-areena sijaitsee tiiviissä kaupunkitilassa, ja sitä ympäröivät asuinkiinteistöt. Valaistussuunnittelua ohjaavia teemoja ovat olleet rakennuksen saavutettavuus, esteettömyys, turvallisuus, kaupunkikuva ja se, että areena voi täyttää sille asetetut toiminnalliset vaatimukset. Helenius kertoo, että valaistuksen suhteen tilaajan vaatimukset olivat tiukat. Jää ei myöskään hohkaa levyn läpi ihmisten jalkoihin. 8 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Kiekkopeleissä areenan alimmaiset teleskooppikatsomot ovat auki. Teleskooppikatsomon seinämää vasten permannolle voidaan rakentaa vaikkapa baaritiski. Areenan paloturvallisuus on varmistettu yhdellä Suomen suurimmista sprinklerilaitteistoista. Valaisimien valinnassa on keskiKatsomon penkkirivejä voidaan tarpeen mukaan piilottaa tai avata napin painalluksella. – Yleensä valaistukset eri tapahtumiin rakennetaan tapauskohtaisesti
Ammoniakkia ei sen myrkyllisyyden takia voitu edes harkita. Kun kiinteistö tarvitsee lämpöä, se oteJääkone ja kaukalon led-valaistus ovat upouutta tekniikkaa. Jään hoidossa muodostuu jätejäätä. Jääkoneen jäädytyskierrokseen menee vettä noin 700 litraa riippuen jään halutusta paksuudesta. – Tavoitteena on ollut mahdollisimman miellyttävä valaistus, jotta ihmispaljoudessa näkeminen ja liikkuminen olisi mahdollisimman hyvää ja häiriötöntä. Kylmätekniikan suunnittelusta vastannut Timo Reikko Rambollilta kertoo, että kylmäaineena kompressorikoneikoissa on hiilidioksidi (R744). 9 Kuntatekniikka 2/2022 Kiekkopeleissä areenan alimmaiset teleskooppikatsomot ovat auki. – Taitoluistelijat käyttävät hiukan pehmeämpää eli -4-asteista jäätä, johon luistin puree paremmin kuin kiekkojäähän. Sen sulattamiseen areenalla on omat sulatusaltaansa, johon jäänhoitokone kippaa jäädytyksen yhteydessä kentältä pois kerätyn hilemassan. Areenan LVI-suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Eero Lukkarinen Rambollilta kertoo, että jäädytysjärjestelmän lauhdelämpöä on hyödynnetty tehokkaasti muun muassa harjoitushallin lämmityksessä, jäälaatan routasuojauksessa sekä lisälämpönä areenan eri lämmitysverkostoissa. kute2_6-15.indd 9 5.4.2022 9.37. Häikäisyn ohella on kiinnitetty huomiota siihen, että aluevalaistus soveltuu kaupungin verkkoon – kaupungilla on omat sitä koskevat vaatimuksensa, Pasanen sanoo. Jäähdytysenergian tuottamiseen hiilidioksidia tarvitaan muutama sata kiloa – se otetaan talteen teollisuuden prosesseista. Kylmäaineen valinnassa hiilidioksidi oli käytännössä ainoa vaihtoehto suuren kaupungin keskustassa. Jäädytysjärjestelmän lauhdelämpöä on hyödynnetty harjoitushallin lämmityksessä. Senkin sulattamisessa hyödynnetään lauhdelämpöä. tytty vähentämään niiden häikäisyä. – Menoveden lämpötila vaihtelee käyttötilanteiden mukaan. Jään lämpötilan säätely kulloisellekin tilanteelle sopivaksi kuuluu hallimestarin tehtäviin. Jään tuottamisesta ja ylläpitämisestä syntyvä lämpö kiertää lämmön talteenottolaitteiston kautta kiinteistön lämmitystarpeisiin. Sillä kenttä saadaan sulamaan yhdessä yössä, Reikko sanoo. – Järjestelmään kuuluu myös sulatustoiminto, joka toimii kylmäkoneiden lauhdelämpöenergialla. – Pohjakerroksessa kylmäkonehuoneen alla on 700 kuution sprinklerivesiallas, jonne lauhdelämpö ajetaan varastoon, jos se ei mene kiinteistön tarpeisiin, Timo Reikko selventää. Aluevalaistus ei saa häikäistä naapuritonttien asukkaita. Jäädytys ja lämmitys symbioosissa Pelikaukalon jään alla kiertää noin 18 kilometriä jäähdytysputkea jäähdyttämässä. Jäärataputkistoissa lämmönsiirtoaineena kiertää kaliumformiaatti-vesiseos. – Lauhdelämpöä käytetään myös hallin ilmankuivaimen esilämmityksessä, mikä vähentää sähkölämmityksen tarvetta. Jään sulamisvesi uusiokäytetään puhdistuksen jälkeen kentän jäädytykseen. Kylmimmillään se on -12 asetta, takaisin se palaa -9-asteisena. Jääkiekon pelaamiseen Ihanteellisin jään lämpötila on -6 astetta, Reikko toteaa. Allas toimii lämpöakkuna
Ala-ja yläkatsomoille on omat iv-koneensa. Tapahtuman järjestää Viherympäristöliitto ry. Lisäksi verkkotapahtuma tarjoaa osallistujille näyttelyn sekä mahdollisuuden keskustella ja verkostoitua luennoitsijoiden sekä muiden viheralan ammattilaisten kanssa virtuaalihuoneissa. – Koteloituja ilmanvaihtokoneita on 29 kappaletta, joista seitsemän palvelee itse hallia. kute2_6-15.indd 10 5.4.2022 9.37. – Hallin ilma puhalletaan ylhäältä kattoristikoiden tasolta. Hallin yhteyteen on rakennettu hotelli, joten iv-koneita ei voitu normaaliin tapaa asentaa hallin ympärille. Näin heittopituudet voitiin säätää sopiviksi savukokeiden avulla, Lukkarinen sanoo. . – Junaratojen päälle rakentaminen vaikutti myös talotekniikan kannakointeihin, jotka oli toteutettava vaimennettuina ja joustavasti. Hallin tuloilma puhalletaan ylhäältä sekoittavalla ilmanjaolla. – Konehuoneille löytyi tiloja esimerkiksi vesikaton alle muodostuvista kolmiomaisista ullakkotiloista. Ilmanvaihtoa ohjataan rakennusautomaatiolla. Sisäilma automaation hanskassa Lukkarinen sanoo, että tilojen löytäminen kaikille iv-koneille oli yksi suunnittelutyön suurimmista haasteista. Tämä toi myös haasteensa tekniikan reittien löytämiselle. Kekseliäitä ratkaisuja Liian korkea lämpötila jääkentän päällä hidastaa jään tekemistä. Pyörrevirtahajottimet varmistavat, ettei lämmin ilma pääse jään pinnalle asti. Pienempiä pakettikoneita on kuusi, Lukkarinen laskee. Jos myös kosteutta on liikaa, se tiivistyy jään pintaan, ja jäästä tulee huonolaatuista. Webinaari luo katsauksen vihreän hyvään ketjuun – minkälainen on hyvä arjen elinympäristö ja mitkä ovat alan parhaat käytännöt suunnittelusta käytännön toteutukseen. Dan Hill Elisa Lähde Alexander Ståhle Keskustele luennoitsijoiden kanssa, tapaa kollegoita ja kuule viheralan ajankohtaisista aiheista ja uutuuksista virtuaalihuoneissa! Vihertekn iikk@ -näyttely on avoin ja ilmainen kaikille viheralas ta kiinnostu neille. lv-koneiden sijoittamisessa piti käyttää huippulaukojan pelisilmää. Toinen haaste oli suuren hallitilan ilmanvaihdon suunnittelu sekoittavalla ilmajaolla. 10 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } KLO PÄÄLAVA / NÄYTTELY / HUONEET 08:00-09:00 NÄYTTELY AUKEAA 09:00-09:20 Alkusanat ja tilaisuuden avaus. Valaistuksen teemoja ovat esteettömyys ja turvallisuus. Tarvittaessa myös tuloilman lämpötilaa säädetään. Viherp@iv@t Green Planagement Ajatuksia ja malleja vihreän hyvästä ketjusta Viherp@iv@t järjestetään vuonna 2022 jo toisen kerran verkkotapahtumana. Elisa Lähde, maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto 11:15-12:30 Lounas 12:30-13:30 Best Practice from Planning to Management (etäluento) Alexander Ståhle, VD & Tekn Dr Stadsbyggnad CEO & Phd Urban Design 13:30-14:30 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 14:30-14:50 Vihreän ketju kasvualustatuotannossa: Orgaanisten sivuvirtojen matka jätteestä kaupunkien vehreyttäjäksi Paulina Nyberg, MMM, Tuotepäällikkö Viherrakentaminen, Kekkilä Oy & Hanna Rummukainen, Agronomi, MMM, Laatuasiantuntija Viherrakentaminen, Kekkilä Oy 14:50-15:10 Hyvät työmaakäytännöt Tuomas Saarinen, Pirkanmaan yksikön johtaja, Terrawise 15:10-15:40 Ketjun hyvät lenkit esimerkkejä Tamperelainen kivilinjaus Mirjam Larinkari, Tampereen kaupunki Kivituottajan näkökulma joustavaan tilaamiseen Juuso Rainio, projektijohtaja, Loimaan kivi Oy Hyvä taimihankinnan malli Jyri Uimonen, toiminnanjohtaja, Taimistoviljelijät ry 15:40-16:00 Yhteenvetokeskustelu Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, tenure track, HAMK Bio OHJELMA 27.4.2022 Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin. Viemäreiden reitityksille tämä oli ongelma, koska viemäreitä ei saa rakentaa rautatien päälle. Kosteudenhallinta tapahtuu erillisellä ilmankuivaimella. Toki huoltohenkilökunta voi säätää kaikkia parametreja myös käsin. 09:15-10:15 The infrastructure of everyday life: social, cultural, natural (etäluento) Dan Hill, Director of Strategic Design at Vinnova, the Swedish government’s innovation agency 10:15-10:45 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 10:45-11:15 Terveiset tutkimuksesta – mitä tutkimuksia on käynnissä. – Jäätä päin ei saa myöskään puhaltaa tuloilmaa, koska se sulattaisi ja huonontaisi jäätä, Lukkarinen kuvaa. Niiden sijoittamisessa piti käyttää huippulaukojan pelisilmää. Näyttely on auki koko päivän! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: vyl.fi/viherpaivat-2022 taan altaasta lauhdelämpöpumpulla. Aulatiloihin tuloilma puhalletaan syrjäyttävillä tuloilmalaitteilla, ja sitä poistetaan yleisölle tarkoitettujen wc-tilojen kautta. Päätelaitteina on käytetty pyörrevirtahajottajia, joissa on säädettävät lapakulmat. Muiden tilojen ilmanvaihtoratkaisut ovat pääosiltaan tavanomaisia. – Jos lämpötila tai hiilidioksidipitoisuus alkaa nousta, halliin puhallettavaan ilmaan lisätään raitista ilmaa rakennusautomaation avulla. Areena on rakennettu junaradan päälle valtavien pilareiden ja betonisen kansirakenteen varaan
Lisäksi verkkotapahtuma tarjoaa osallistujille näyttelyn sekä mahdollisuuden keskustella ja verkostoitua luennoitsijoiden sekä muiden viheralan ammattilaisten kanssa virtuaalihuoneissa. Viherp@iv@t Green Planagement Ajatuksia ja malleja vihreän hyvästä ketjusta Viherp@iv@t järjestetään vuonna 2022 jo toisen kerran verkkotapahtumana. Webinaari luo katsauksen vihreän hyvään ketjuun – minkälainen on hyvä arjen elinympäristö ja mitkä ovat alan parhaat käytännöt suunnittelusta käytännön toteutukseen. Näyttely on auki koko päivän! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: vyl.fi/viherpaivat-2022 kute2_6-15.indd 11 5.4.2022 9.37. Elisa Lähde, maisema-arkkitehtuurin professori, Aalto-yliopisto 11:15-12:30 Lounas 12:30-13:30 Best Practice from Planning to Management (etäluento) Alexander Ståhle, VD & Tekn Dr Stadsbyggnad CEO & Phd Urban Design 13:30-14:30 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 14:30-14:50 Vihreän ketju kasvualustatuotannossa: Orgaanisten sivuvirtojen matka jätteestä kaupunkien vehreyttäjäksi Paulina Nyberg, MMM, Tuotepäällikkö Viherrakentaminen, Kekkilä Oy & Hanna Rummukainen, Agronomi, MMM, Laatuasiantuntija Viherrakentaminen, Kekkilä Oy 14:50-15:10 Hyvät työmaakäytännöt Tuomas Saarinen, Pirkanmaan yksikön johtaja, Terrawise 15:10-15:40 Ketjun hyvät lenkit esimerkkejä Tamperelainen kivilinjaus Mirjam Larinkari, Tampereen kaupunki Kivituottajan näkökulma joustavaan tilaamiseen Juuso Rainio, projektijohtaja, Loimaan kivi Oy Hyvä taimihankinnan malli Jyri Uimonen, toiminnanjohtaja, Taimistoviljelijät ry 15:40-16:00 Yhteenvetokeskustelu Outi Tahvonen, tutkijayliopettaja, tenure track, HAMK Bio OHJELMA 27.4.2022 Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin. Tapahtuman järjestää Viherympäristöliitto ry. 09:15-10:15 The infrastructure of everyday life: social, cultural, natural (etäluento) Dan Hill, Director of Strategic Design at Vinnova, the Swedish government’s innovation agency 10:15-10:45 VIHERTEKNIIKK@-NÄYTTELY / HUONEET 10:45-11:15 Terveiset tutkimuksesta – mitä tutkimuksia on käynnissä. KLO PÄÄLAVA / NÄYTTELY / HUONEET 08:00-09:00 NÄYTTELY AUKEAA 09:00-09:20 Alkusanat ja tilaisuuden avaus. Dan Hill Elisa Lähde Alexander Ståhle Keskustele luennoitsijoiden kanssa, tapaa kollegoita ja kuule viheralan ajankohtaisista aiheista ja uutuuksista virtuaalihuoneissa! Vihertekn iikk@ -näyttely on avoin ja ilmainen kaikille viheralas ta kiinnostu neille
12 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Teksti: Jukka Nortio K uopion kaupungilla oli kymmenisen vuotta sitten pöydällä kaksi tärkeää rakennushanketta: vuonna 1969 rakennettu jäähalli tuli käyttöikänsä päähän, ja vuosikymmentä nuorempi Niiralan montun jäähalli vaati peruskorjauksen. Jo hankkeen alkuvaiheessa näimme mahdollisuuden, että pystymme hyödyntämään jäähallin lauhdelämpöä uimahallin tarpeisiin, Energiasyöpöt jääja uimahallit saadaan ruotuun Hukkalämmöt talteen Jääja uimahallit ovat melkoisia energiasyöppöjä. Suomen toiseksi suurin uimahalli valmistui kesäkuussa 2020 ja otettiin käyttöön elokuussa. Energiatehokkuusvaatimuksemme ovat ohjanneet koko hanketta, Kosunen sanoo. Energiajärjestelmä on ollut kokonaisuutena käytössä syksystä 2021 alkaen. – Olemme saaneet jatkuvasti pienennettyä ostetun energian osuutta Kuopion Kuntolaakson syksyllä 2020 avattu uimahalli käyttää viereisen jäähallin hukkalämpöä. Kuopion kaupungin tilapalveluiden kiinteistötekninen asiantuntija Hannu Kosunen sanoo. Hanke on toteutettu 20 vuoden leasing-rahoitteisena elinkaarihankkeena. Energiatehokkuuteen kohdistuvat investoinnit tuovat valtavia säästöjä niiden elinkaaren aikaisissa käyttökustannuksissa. – Uimahallissa lämmön tarve on koko ajan pienentynyt, kun teknisiä järjestelmiä on optimoitu käytön mukaan. – Keräsimme energiankulutuksen vertailutietoa vastaavista uusista uimahallihankkeista ja asetimme tavoitteemme hieman niitä paremmiksi. Varsinkin viimeisen talven aikana on saatu merkittäviä säästöjä. Jäähallin perusparannus ja 358-paikkainen pysäköintilaitos valmistuivat vuonna 2019. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2018 kolmella työmaalla samanaikaisesti. Jo puolentoista vuoden käyttökokemukset ovat Kosuselle mieleen. Kuopion kaupungille hanke on ollut vaivaton: kaupunki asetti energiatavoitteet, joihin hankeorganisaation tulee yltää. K uv a: K uo pi on ka up un ki kute2_6-15.indd 12 5.4.2022 9.37. – Päätimme yhdistää hankkeet ja rakentaa hallien kylkeen parkkihallin
Isoja säästöjä energiatehokkuudella Energiakulutuksen vertailutiedon kerääminen ei ole ollut korona-aikana helppoa, koska kuukausittaiset kävijämäärät ovat vaihdelleet. – Automaattisuihkut ovat olleet yksi tärkeä tekijä vedenkulutuksen vähentämisessä, Kosunen sanoo. – Energiaoptimointi koostuu kussakin kohteessa useista osatekijöistä. – Investointikustannukset painavat edelleen, eivätkä hankinnoista päättävät välttämättä huomioi rakennuksen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia. Niissä on runsaasti energiaa kuluttavia toimintoja, kuten veden lämmitys, kierrätys ja puhdistaminen, jotka tekevät uimahallien energiatehokkuuskriteereiden laatimisen vaikeammaksi kuin tavallisissa asuintai toimistorakennuksissa. Pääsemme parhaimmillaan siihen, että kolmannes rakennusten tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan itse, Hänninen sanoo. Oppaaseen on kirjattu laaja valikoima uimahallien energiatehokkuuteen liittyviä ohjeita, joita kannattaa huomioida jo hankkeen suunnittelussa. Hänen mielestään kaikista rakennettavista uimahalleista pitäisi ottaa lämpö talteen. Huhtikuussa ilmestyvään oppaaseen on koottu kattavasti ohjeita ja vapaaehtoisia kriteerejä vähähiilisten uimahallien hankintoihin. Kun Siiskonen puhuu energiaoptimoinnista, hän korostaa rakennuksen elinkaarikustannuksia. Kun tähän ei ole pakkoa, ei auta kuin kannustaa parempiin päätöksiin. Uimahallien energiankäytössä on erityispiirteitä verrattuna muihin rakennuksiin. – Poistoilman lämmön talteenotosta saamme erittäin paljon energiaa, Hänninen sanoo. Siiskosen mukaan vähähiilisten uimahallien ryhmä, johon osallistuivat muun muassa Iisalmi, Jyväskylä ja Kouvola, on yksi positiivinen osoitus, että kunnat haluavat kehittää toimintaansa aidosti vähähiilisempään suuntaan. Viime vuonna vettä kului 39 500 kuutiota per 420 000 kävijää. HANKINTALAKI mahdollistaa elinkaaren aikaisen vähähiilisyyden ja energiatehokkuutta korostavien kriteerien huomioimisen rakentamishankkeista päätettäessä. Säästöillä palkkaisi kaksi sairaanhoitajaa Energiatehokkuusratkaisun ydin on jäähallin hiilidioksidia käyttävän kylmälaitteiden tuottaman lämmön hyödyntäminen uimahallissa. Se on valmistellut opasta, jolla nämä tavoitteet huomioidaan uimahallihankkeissa. – Tällä laitteistolla saamme pienemmällä kokonaisinvestoinnilla enemmän energiaa tuottavan järjestelmän, koska koko lauhdelämmön hukkaenergia on otettavissa käyttöön, Caverionin tekninen manageri Timo Lehto sanoo. Jäähalli tuottaa lauhdelämpöä käyttökaudella eli elokuun alusta huhtikuun loppuun. Kun Hännisen laskelmaa skaalaa koko Suomeen, näiden ratkaisujen käyttöönotolla säästyvillä euroilla voisi palkata satoja sairaanhoitajia. Uimahallien energiatehokkuus luupin alla . Kesäkaudella sen korvaa uimahallin lämmön talteenotto. Koko vuonna lämpöä kului 3000 megawattituntia, kun tavoite oli enintään 3200 megawattituntia. . – Kun laskemme tavallisen jäähallin taivaalle pukkaamaan lämmön arvoa, puhumme silloin parin sairaanhoitajan vuosipalkan arvosta energiaa, Caverionin kylmäliiketoiminaan konsepteista vastaava Antti Hänninen laskeskelee. – Pitkällä tähtäimellä tavoitteemme on, että saamme hyödynnettyä kaiken kiinteistömassassa syntyvän hukkalämmön. Rakennusten omilla lämpöpumppuratkaisuilla taataan myös se, etteivät lämmityskustannukset nouse samaa tahtia kaukolämmön kanssa. Sen vuotuinen tavoite oli enintään 1600 megawattituntia, mutta toteutuma oli reilut 1400 megawattituntia. Mitään yhtä kultaluotia oppaassa ei ole. kute2_6-15.indd 13 5.4.2022 9.37. Vuositason vedenkulutus kävijää kohden on saatu tavoitetta alemmas. Siiskosen mukaan uimahallihankkeiden energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä voidaan parantaa oikeilla materiaalivalinnoilla. K uv a: K uo pi on ka up un ki Energiasäästöt eivät ole syntyneet ainakaan vähentyneestä käytöstä. Vedenkulutus on noussut joulukuiden välillä yli yhdeksän prosenttia. Nyt julkaistava opas antaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä viisaita hankintoja. Kun tietoisuus energiatehokkuusratkaisujen ympäristöja talousvaikutuksista kasvaa, niiden käyttö lisääntyy, Siiskonen uskoo. Päälämmitysja energiajärjestelmien valinta ovat toki keskeisessä asemassa, kehittäjäryhmään osallistunut Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Sara-Tuuli Siiskonen sanoo. Kun vertaillaan joulukuuta vuosina 2020 ja 2021, lämmön käyttö väheni 13 prosenttia. Tähän saa lisäosviittaa ympäristöministeriön verkkosivuilta. Sähkönkulutus väheni 26 prosenttia. Voimme tarvittaessa laajentaa järjestelmää uusilla komponenteilla, jos se nähdään taloudellisesti järkeväksi, Caverionin aluepäällikkö Janne Mikkonen selvittää. Hiilidioksidia käyttävä ratakylmälaitteisto on lämmöntuotannolle optimaalinen, sillä sen lämpötila on korkeampi kuin perinteisessä ratakylmälaitteessa. Tavoitteen mukaan 44 000 kuutiota vettä piti riittää 350 000 kävijälle. Oppaassa on käyty läpi muun muassa aurinkosähköjärjestelmien, lämmitysja jäähdytysjärjestelmien sekä lämpöpumppujen kylmäaineiden valintaa. Vaikka modernin ratakylmäkoneen sekä siihen liittyvän laitteiston lisäinvestointi oli 100 000 – 150 000 euroa, se maksaa itsensä takaisin neljässä vuodessa. Se kertoo kävijämäärien lisääntymisestä, eli energiasäästöt eivät ole syntyneet ainakaan vähentyneestä käytöstä. 13 Kuntatekniikka 2/2022 kokonaisenergiatarpeesta. . Uimahalleille ei ole energiatehokkuuden raja-arvoa, johon suunnittelussa tulisi pyrkiä. Jotain vertailutietoa kuitenkin on. Caverion vastasi ratajään, uimahallin ja talotekniikan suunnittelunohjauksesta ja rakentamisesta sekä elinkaaren aikaisesta ylläpidosta. Osana Työja elinkeinoministeriön rahoittamaa Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskusta (KEINO) on toiminut vähähiilisten uimahallien kehittäjäryhmä
Säästöt näkyvät käyttökustannuksissa Jarkko Piiparisen mukaan energiatehokkuusvaatimukset ovat julkisissa hankkeissa edelleen harvassa, ja niitä tehdään aivan liian vähän. Aurinkopaneeleista saatava sähkö on vuositasolla noin 95 megawattituntia. Yhtä valveutuneet tilaajat ovat kunnallisella puolella harvassa. Lainsäädäntöön pitäisi saada se, että kaikki julkiset rakennushankkeet olisivat energiatehokkaita. Sen osuus on vain 15 prosenttia elinkaarikustannuksista. Jäädytyksessä muodostuvaa lauhdelämpöä hyödynnetään hallin lattian, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmittämiseen sekä sisäilman kuivaukseen ja kentän routasulatukseen. Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Piiparinen laskee, että Äänekosken hallin energiajärjestelmä on maksanut itsensä takaisin puolessatoista vuodessa. Äänekosken kaupungin ja rakennuttajana toimineen Proaveran osaamista Piiparinen sen sijaan kiittää. Yli 60-asteista lämpöä käytetään lämpimän käyttöveden lämmitykseen, 45–60-asteista lämmitykseen ja kuivatukseen ja 28–45-asteista lattialämpöön. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Myytävän energian määrä oli ensimmäisenä vuotena noin 200 megawattituntia. Hallin energiaratkaisussa hyödynnetään monipuolisesti erilämpöistä lauhde-energiaa. Tapahtuman järjestää SKTY. Tämä paranee jatkossa niin, että energian myyntiä voi olla 500 megawattituntia vuositasolla eli ostoenergian verran. – Tilaaja ei ole missään vaiheessa tinkinyt energiatehokkuudesta. Tällöin tavoitteena oleva nollaenergiataso on saavutettu. Jäähallin kokonaisenergiakäyttö on ollut vuodessa yli 2000 megawattituntia, josta sähkön ostoenergian osuus oli vain 550 megawattituntia. Hiilidioksidia käytetään suorahöyrytteisen jäähdytysjärjestelmän kylmäaineena. Lisätietoa: kuntatekniikanpaivat.fi KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 PORISSA 8.-10.6. Lauhdelämpöä kaikkiin lämmityskohteisiin Jäähallissa käytetään suorahöyrysteistä jäähdytysjärjestelmää, jonka kylmäaineena on hiilidioksidi. . Kestävä Kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen SKTY Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: kuntatekniikanpaivat.fi Mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja Case-esittelyjä Kuntatekniikan saavutukset Verkostoitumista . – Kuntasektorilla kiinnostaa vain se, mitä hankkeen investointi maksaa ja milloin se on valmis. 80 kilowatin aurinkopaneelit tuottavat noin kymmenyksen uimahallin tarvitsemasta sähköstä. 14 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä, teknisen toimialan ammattitapahtuma. Hänellä on pitkä ja laaja rakennuttajakonsultin kokemus julkisista rakennushankkeista ja niiden kilpailutuksista. Äänekosken jäähallin energiatase painuu nollaan K uv a: Ää ne ko sk en ka up un ki K uv a: Ää ne ko sk en ka up un ki K uv a: Ja rk ko Pi ip ar in en Äänekosken jäähallin hukkalämpöä käytetään monipuolisesti hallin omaan käyttöön sekä naapurissa olevan koulun ja uimahallin lämmitykseen. Se tuottaa korkean lämpötilan lauhdetta, jota varataan maalämpökaivoihin ja kolmeen kuuden kuutiometrin energiavaraajaan silloin, kun sitä ei tarvita jäähallissa. Tapahtuman aikana tarjolla on asiantuntevia luentoja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Osallistujia päivillä on ollut noin 300. ÄÄNEKOSKELLE syksyllä 2020 valmistuneen jäähallin lauhdelämpöä hyödynnetään hallin lisäksi viereisessä koulussa sekä jatkossa myös uimahallissa. Tekninen vaatimustaso on ollut koko ajan korkealla, ja kustannusraamista on pidetty tarkasti huolta, eikä elinkaarija energiatavoitteista ole tingitty. Piiparisen mukaan kaikissa kunnissa ei vielä osata tai haluta laskea 50 vuoden elinkaarikustannuksia, vaan katsotaan vain investointia. kute2_6-15.indd 14 5.4.2022 9.37
Lisätietoa: kuntatekniikanpaivat.fi KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2022 PORISSA 8.-10.6. Tapahtuman aikana tarjolla on asiantuntevia luentoja sekä verkostoitumistilaisuuksia. Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä, teknisen toimialan ammattitapahtuma. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Osallistujia päivillä on ollut noin 300. Kestävä Kuntatekniikka uskoa tulevaisuuteen SKTY Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: kuntatekniikanpaivat.fi Mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja Case-esittelyjä Kuntatekniikan saavutukset Verkostoitumista kute2_6-15.indd 15 5.4.2022 9.37. Tapahtuman järjestää SKTY
16 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Liikuntapaikkojen sijoittelu muiden palveluiden keskelle kannustaa liikkumaan Treeneistä kauppaan Säännöllisen liikunnan puute uhkaa kansanterveyttä, mutta hektinen arki vie ajan liikunnalta. kute2_16-19.indd 16 5.4.2022 9.38. Yksi keino lisätä liikuntaa on liikuntapaikkojen keskittäminen muiden palvelujen yhteyteen
Kun toteutetaan kattava ja tiivis palveluverkko, autoton asiointi onnistuu. Kaupunkien kannattaisi satsata yhteistyön alustoihin ja luoda ulkoliikkumisalueiden kunnossapitoon ja kehittämiseen matriisit siten, että prosessit virtaavat sujuvasti ja avoimuus kasvaa. Uudet trendit haastavat kehittämään tarjoomaa uusiin suuntiin. Lisäksi yksittäisiä liikuntapaikkoja tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon monia muita tekijöitä, kuten liikuntapaikan merkitys osana alueen palveluverkkoa, alueelliset erityispiirteet, liikuntapaikkojen käyttöaste ja käyttäjien erityistoiveet. Tämä kaikki – yhdessä korjausvelan ja muuttuvan väestöpohjan kanssa – haastaa liikuntapaikkojen ja palveluverkon kehitystä. Kaikki kriteerit eivät ole täysin ongelmattomia. Onnistuneen kaupunkisuunnittelun kautta on mahdollista luoda toimivia ja monipuolisia arkipaikkoja, joissa yhdistyvät monipuolisuus ja sujuvampi arki. Tilojen ja reittien monikäyttöisyyttä on kehitettävä. Ihmiset polarisoituvat liikuntatottumustensa osalta yhä enemmän: samaan aikaan pitäisi pystyä vastaamaan paljon ja vähemmän liikkuvien, kilpaurheilijoiden ja höntsäilijöiden sekä sosioekonomisesti erilaisessa asemassa olevien kaupunkilaisten tarpeisiin. Työpaikalle ja kouluun, monesti myös liikuntapaikkoihin kuljetaan henkilöautoilla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kauppakeskuksen viereen ei voi tuoda metsäpolkua, mutta urbaaneissa ympäristöissä liikuntapaikkoja voidaan rakentaa sinne, missä ihmiset kulkevat muutenkin. Kaupungeissa ja kunnissa on oltu varsin hitaita heräämään siihen, että kun maailma ympärillä muuttuu, myös oman toiminnan pitäisi muuttua. Kysymys kuuluukin: mikä on riittävä ylläpitoja investointitaso. Olosuhdevaatimukset kasvavat erityisesti kilpaja huippu-urheilussa. Lyhyet etäisyydet arkiympäristössä ovat tärkeitä niin urbaanissa kaupunkiympäristössä kuin kaupunkikeskustojen ulkopuolella. Covid-19-pandemia kasvatti ulkoja luontoliikunnan suosiota. 17 Kuntatekniikka 2/2022 Teksti: Jan Tvrdy L iikuntapaikkojen käyttöä ei usein saada sille tasolle, missä se voisi parhaimmillaan olla. Liikuntapaikat pitää saada käyttöön, jotta niiden ylläpidosta ja niihin investoimisesta saatava hyöty kerätään esimerkiksi laskevien sote-kustannusten muodossa. Jätkäsaari on monipuolisten palvelujen, kivijalkaliikkeiden, kattavien ratikkayhteyksien ja sujuvien pyöräja kävelyreittien asuinalue. Ilmastonmuutokseen pitää reagoida myös liikuntapaikkojen osalta. Palveluverkon suunnittelussa on otettava huomioon pitkän aikavälin liikuntaverkon strateginen kehitys ja taktisempi yksittäisten toimenpiteiden ohjaaminen kokonaistilanteen kannalta parhaalla tavalla. Liikuntatrendien kehityskulkujen suhteen on oltava erityisen herkällä korvalla. Kehitystarpeita selvitetään suhteessa näihin ja tulevaisuuden liikuntatrendeihin. Palvelumuotoilun periaatteet jäävät edelleen sivuraiteelle. 21 000 asukkaan uusi alue rakennetaan Helsingin lounaiskärkeen osaksi kantakaupunkia, meren äärelle. Seurataan trendejä herkällä korvalla Monien kaupunkien ja kuntien liikuntapaikkaverkossa on merkittäviä uudistamistarpeita. Nämä kohteet ovat kuitenkin usein eri suunnilla, ja sen takia ihmiset joutuvat priorisoimaan toimintaansa: maanantaina kauppaan, tiistaina lähimetsään, keskiviikkona futiskentälle ja joskus salille. Liikunta alentaa sote-kustannusia Kuntatalouden tilasta puhutaan paljon. Tarkastellaan eräiden kaupunkien tekemiä investointeja. Helsingin Jätkäsaari on hyvä esimerkki urbaaniympäristöstä. Näin tulee olemaan jatkossakin, kun sote-uudistus mullistaa kuntien tulot ja menot ensi vuoden alusta lähtien. Liikuntapaikat ovat usein kohta, josta säästetään – kukapa ei olisi lukenut uimahallien lakkauttamisesta säästökeinona. On helppoa sanoa, että päällekkäisyydet kannattaa etsiä ja vastuut jakaa selkeästi, mutta tämä on aivan ytimessä siinä, miten toimintaa voidaan tehostaa höyläämättä palvelutason laadusta. Keskellä urbaania ympäristöä on pyritty tarjoamaan liikkumismahkute2_16-19.indd 17 5.4.2022 9.38. Jos kustannukset halutaan kestävälle pohjalle, palveluverkko pitää mitoittaa vastaamaan asukkaiden palvelutarpeita sekä kunnan taloudellista kantokykyä. Vuonna 2020 eniten satsattiin Kuopiossa ja Vaasassa. Kulkeminen paikkojen välillä kuluttaa ilmastoa sekä ihmisten ja ylläpidon aikaa. Liikuntapaikkoja rakennetaan eri tahoille kuin missä ihmiset asioivat. Näitä molempia tarkastellaan palveluverkkoselvityksissä, joissa otetaan laaja katsaus liikuntapaikkoihin ja siihen, miten ne sijoittuvat niin alueellisesti kuin väestöllisesti. Liikuntapaikkoja urbaaniin keskiöön Ihmisten luontainen arkiliikunta on vähentynyt, ja arjesta on tullut entistä passiivisempaa. Tehostamisen paikka löytyy myös kuntien ja kaupunkien omassa sisäisessä toiminnassa ja yhteistyössä. Lipas-tietokannassa on vertailtu muutaman kaupungin investointeja ja avustuksia liikuntapaikkoihin väkilukuun suhteutettuna. Liikuntapaikkojen ylläpitoa on tehostettava, ja investointien oltava maltillisia. Harvalla kunnalla on systemaattisesti kerättyä ja vertailukelpoista dataa esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttäjämääristä ja käyttöasteesta. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja rakennetaan kiihtyvään tahtiin, erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Perinteistäkin perinteisempi Yrjönkadun uimahalli Helsingissä sijaitsee kauppakeskus Forumin kupeessa. Useat keskeiset liikuntapaikat ovat tulossa elinkaarensa päähän. Oheinen kaavio esittää investointien määrän liikuntapaikkoihin valituissa kaupungeissa. Palvelukysynnän alueellinen jakauma kehittyy ja muuttuu koko ajan
18 2/2022 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Tehostamisen varaa liikuntapalveluiden tarjonnassa ja ylläpidossa . Näin voi olla esimerkiksi luonnonjääkenttien jäädyttämisen osalta. Liikuntapaikan kunto on niin huono, että se aiheuttaa vaaratilanteita, eikä peruskorjaamiseen ole resursseja. 4. Yksityinen tai kolmas sektori tuottaa tai on halukas tuottamaan samat palvelut käyttäjille kustannustehokkaaseen hintaan. Kustannus/hyöty-suhde on alhainen. Lähellä ei ole koulua tai päiväkotia. Tehostamista tulisi miettiä erityisesti silloin, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy: 1. 5. . Tämä koskee minkä tahansa hallinnonalan kohteita. Lähelle muita palveluja tulee kaksi täysikokoista urheilukenttää pukusuojineen ja huoltorakennuksineen. pienpelikenttää, juoksuradan, skeittipaikan, lähiliikuntapaikan ja pallottelunurmen. Yksityisten tarjonnan huomioiminen kaupungin omassa verkossa on tärkeää. On meidän kaikkien yhteinen tavoite, että hyvällä ja onnistuneella kaupunkisuunnittelulla edistetään sekä arjessa tapahtuvaa liikuntaa että ilmastotavoitteiden toteutumista. KUN liikuntapaikkojen palveluverkkoa suunnitellaan, tulisi tarkastella toimialojen välistä työnjakoa sekä sitä, miten toisiaan lähellä olevien kohteiden kunnossapitoa voitaisiin tehostaa. (Lähde: Lipas tietokanta 2020) Kaavio esittää valittujen kaupunkien investoinnit liikuntapaikkoihin ja niiden kustannukset väkilukuun suhteutettuna. 2. 3. Jätkäsaaren liikuntapuiston pinta-ala on viisi hehtaaria. Käyttöaste on alhainen esimerkiksi tilanteessa, jossa alueella esiintyy merkittävää päällekkäistarjontaa. Kirjoittaja Jan Tvrdy on kaupunkisuunnittelun liiketoiminnan johtaja FCG Finnish Consulting Groupissa. Tämä on tehokasta ilmaston, ylläpidon ja ihmisten ajankäytön näkökulmista. Sadalle hehtaarille levittäytyvästä asuinalueesta puistot muodostavat viidesosan. kute2_16-19.indd 18 5.4.2022 9.38. dollisuudet monenlaisiin tarpeisiin. Lisäksi suunnitelma käsittää kolme Liikuntapaikat 1000 asukasta kohti eri kaupungeissa
. Liikkumisen lisäksi muutoksessa on suhtautumisemme lähialueisiimme, osin myös koronapandemian seurauksena. Pyöräilijät taas ansaitsevat ympärivuotisen pyöräilyn mahdollistavan talvikunnossapidon ja johdonmukaiset omat reitit. Kävelyn ja pyöräilyn väylien turvallisuus ja selkeys kannustaa niiden käyttöön ja kestäviin valintoihin, mutta ajattelumme tuntuu edelleen olevan hyvin autoliikennekeskeistä. Yksi tärkeimmistä teemoista muutoksessa tällä hetkellä on siirtyminen kestävämpään liikkumiseen ja kestäviin kaupunkirakenteisiin. Harva aihe kaupunkisuunnittelussa nostaa tunteita yhtä paljon kuin autoilun, pyöräilyn ja muiden liikkumismuotojen tarpeet ja tilankäyttö sekä niiden yhteensovittaminen. Jotta voimme löytää uusia ratkaisuja, meidän tulee haastaa olemassa olevia ajatusmalleja – ja asenteitamme. SIIRTYMINEN KESTÄVÄMPÄÄN LIIKKUMISEEN ON ASENNEMUUTOS Kaikki lähtee liikkeelle asiantuntemuksesta ja kyvystä nähdä kokonaisuuksia. Kaupungin vilkkaimman kadun varteen ei kannattane sijoittaa ulkokuntosalia, ja toisaalta pysäköinnin tehokas järjestäminen hyödyttää sekä autoilijoita että muita liikkujia. . Lasten syntymäpäivät ja kirpputorit siirtyivät lähipuistoon, ja suuri osa meistä on kolunnut kodin läheiset kävelymaastot kyllästymiseen asti, välillä jopa etäkokouksiin osallistuen rauhallisella kävelyreitillä. . Julkisista tiloista ja ympäristöistä on tullut aiempaa enemmän kodin jatke, ja se jos mikä tuo kaupunkiin eloa ja viihtyisyyttä. Kaupungit ovat meitä kaikkia varten. Kaupunkiympäristöltä vaaditaan entistä enemmän viihtyvyyttä, mahdollisuutta harrastaa lähellä kotia ja ottaa yhteistä tilaa käyttöön uusilla tavoilla. Toimiva ja elävä kaupunki muuttuu, kehittyy ja mukautuu. . Liikkumistavan valinta on usein myös asennekysymys. . Ympäristöä, jossa on vähemmän meteliä, paljon vihreää, ja jossa erilaisten ja eri-ikäisten käyttäjäryhmien on kaikkien turvallista liikkua. . Virkistävien ja palauttavien viheralueiden merkitys asukkaille on valtava, ja toisaalta samalla voimme vaalia luonnon monimuotoisuutta. Maija Jokela Kirjoittaja on Ramboll Finland Oyn toimitusjohtaja. Moni valitsee oman auton lyhyillekin matkoille vanhasta tottumuksesta, vaikka joukkoliikenne, kävely tai pyöräily olisi yhtä mahdollista. Tarkastelemmekin rakennettua ympäristöä nyt eri kriteerein kuin vielä muutama vuosi sitten. . Pienen koululaisen lähettäminen reitille, jonka varrella kohtaa ennakoimattomasti liikkuvia kaivureita, alati muuttuvia liikennejärjestelyitä ja sinne tänne pysäköityjä jakeluautoja, tuntuu kauhistuttavalta. . Oikeilla valinnoilla ja hyvällä suunnittelulla luomme tälle mahdollisuudet. Muutoksen alku on siinä, että haastaa itsensä kokeilemaan uutta. kute2_16-19.indd 19 5.4.2022 9.38. Kestävämpiä valintoja tekemällä luomme kaupunkiympäristöä, jossa on helppoa ja miellyttävää kävellä, sujuvaa ja turvallista pyöräillä, nopeaa ja mutkatonta käyttää joukkoliikennettä. Siitä olemme varmasti yhtä mieltä, joten tehdään niistä yhdessä niin hyviä kuin vain voimme. . 19 Kuntatekniikka 2/2022 { Kolumni } RAKENNETTU ympäristö ei ole koskaan valmis ja hyvä niin.
Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. ”Moni saattaa luulla, että nykyajan mukautuvat rakennukset muistuttavat menneisyyden parakkeja. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Monet meistä yhdistävät koulut jo aikansa eläneeseen mielikuvaan pysyväluonteisista koulurakennuksista, joiden luokkahuoneet ovat kooltaan 60 neliömetriä seinästä seinään pitkän käytävän varrella. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. ILMOITUS Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Samalla myös sosioekonomiset erot ovat kasvaneet. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. Modernissa koulussa tarvitaan siis suljettuja, avoimia ja puoliavoimia tiloja. Nyt design on houkuttelevampaa, rakenteet ovat parempia ja materiaalit ovat sekä luontoettä ihmisystävällisiä.” Lisätietoja www.adapteo.fi/alykoulu info.fi@adapteo.com 010 661 5500 ”Olemme erittäin ylpeitä uudesta Älykoulustamme, joka on kehitetty käyttäjiemme, suomalaisten oppilaiden ja opettajien näkökulmasta.” Juha Kalliokulju,toimitusjohtaja, Adapteo Finland Älykoulu Suomen markkinoille KOKO SIVU ON ADAPTEON ILMOITUS Mikä tekee Älykoulusta niin älykkään. Uusi aikakausi uusine opetustarpeineen ja teknisine apuvälineineen edellyttää joustavampia koulurakennuksia, joissa opettajat voivat entistä enemmän mukauttaa tiloja oppiaineen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Adapteo tuo markkinoille uusien, mukautuvien rakennusten Älykoulun esikoulujen ja koulujen rakentamiseen Suomessa. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Toinen tärkeä asiantuntijatiimin korostama etu on se, että uusia koulurakennuksia voidaan laajentaa tai pienentää sekä siirtää uusiin paikkoihin tarpeiden muuttuessa. Ne olivat rumia, valmistettu tylsältä näyttävästä materiaalista, eikä niissä otettu huomioon erityistarpeita. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Rakennuksissa on myös energiaa säästäviä teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät käyttökustannuksia merkittävästi. Uskomme, että olemme taas alkaneet edistyä. Ajatuksena on, että vaihtelevilla rakenteilla, joustavilla pohjaratkaisuilla, avoimilla pinnoilla ja älykkäillä taittoseinillä luodaan oikeanlaiset olosuhteet osallistavalle koululle, jossa oppilaat voivat omaksua opetuksen paremmin. Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Kahden lapsiryhmän, jotka esimerkiksi laulavat yhdessä, pitäisi pystyä laulamaan yhtä aikaa suuressa avoimessa tilassa. Oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat saattavat myös tarvita pienempiä tiloja voidakseen omaksua asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. Älykoulu on myös varustettu edistyksellisellä taloteknologialla. Tämä luo paremmat edellytykset oppimiselle. He näkivät myös, että yhteiskunnassa lisääntynyt polarisaatio näkyy myös kouluissa. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. Joustavat ratkaisut ovat tärkeitä, jotta kehitys kulkee jälleen oikeaan suuntaan.” Suunniteltu Suomen kuntien tarpeiden mukaan Adapteo käynnisti keväällä 2021 innovaatioprosessin älykkäämpien esikouluja koulurakennusten kehittämiseksi Suomessa. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Koulut ja esikoulut on uusittava Tärkeä oivallus oli, että koska yhteiskunta on kehittynyt niin paljon viimeisen 25 vuoden aikana, on koulun tehtävä samoin. Työryhmä huomasi nopeasti, että kunnilla oli kasvava tarve mukautuville koulurakennuksille sekä tilapäiseen, pitkäaikaiseen että pysyvään käyttöön. Esimerkiksi matematiikan tunnin ollessa kyseessä, voidaan sama tila muuttaa pienemmiksi huoneiksi, jotta oppilailla on rauha keskittyä. Mukautuva koulu helpottaa oppimista Älykoulussa opettajat voivat vaihdella tilojen kokoa oppilaiden ja koulutuksen tarpeiden mukaan. ”Se on todennäköisesti resurssitehokkaampaa kuin pysyväluonteisten rakennusten rakentaminen. ”Mukautettavuus mahdollistaa monipuolisemman tilavaihtelun, joten yhä useammilla lapsilla ja opiskelijoilla on paremmat edellytykset opiskella. Pysyvät rakennukset voivat jäädä tyhjiksi paikoilleen, jos niiden tarve paikallisesti on kadonnut, jonka jälkeen ne on rakennettava taas uudelleen toiseen paikkaan, missä on kysyntää.” Tulevaisuus on mukautuva Kaikki tiimin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että mukautuvia rakennuksia on kehitetty valtavasti viime vuosina. kute2_20-21.indd 20 5.4.2022 12.45. • Muunneltava pohjaratkaisu, joka mahdollistaa pintojen kalustamisen ja käytön useisiin eri tarkoituksiin, kuten luokkahuoneisiin ja aktiviteettitiloihin • Rakenteellista joustavuutta, jossa seinät, putket ja ilmanvaihto ovat helposti siirrettävissä jos koulun tarpeet muuttuvat, voi itse koulu myös seurata muutosta • Älykkäät materiaalivalinnat parempaan akustiikkaan ja äänieristykseen • Huipputekniset ratkaisut optimoivat energian käytön ja sisäilman laadun • Älykkäät pohjapiirrokset takaavat optimaalisen valon sisääntulon • Tietoja viestintätekniikka tukee oppimista mahdollistaen esimerkiksi projektorien, lähitykkien ja näyttöseinien monipuolisen käytön • Älyteknologia on liitettävissä rakennuksiin mahdollistaen mm. Maamme on kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta koulutuksestaan. Älykoulu on erityisesti suunniteltu tarjoamaan optimaalinen ja älykäs oppimisja työskentely-ympäristö. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Suomesta taas luokkansa paras Ei tietenkään ole sattumaa, että Suomi on Älykoulun ensimmäinen markkina-alue. Muutama vuosikymmen sitten esimerkiksi lähes kaikki Suomen koulujen lapset puhuivat suomea nykyään useilla on toinen äidinkieli. Koulutuksen kehitys taantui koronapandemian sulkutilan vuoksi. etäohjauksen ja automaation Älykoulu • Tuodaan markkinoille keväällä 2022 • Pitkäaikainen vuokraus kunnille ja yksityissektorille • Joustava ratkaisu, jota on helppo laajentaa, pienentää tai muuttaa • Avoimien pintojen puurakenne, taittoseinät ja lasielementit • Optimoidut kouluympäristöt oppimisen parantamiseksi Asiantuntijoiden ja käyttäjien yhdessä luoma koulu Läheisessä yhteistyössä Suomen johtavien arkkitehtien sekä pedagogiikan ja oppimisen asiantuntijoiden kanssa on luotu oikeat olosuhteet osallistavammalle oppimiselle, jossa myös yksilöiden tarpeet voidaan täyttää. Kestävä kehitys painopisteenä Adapteon uudet koulurakennukset on tehty puusta, joka on uudelleenkäytettävä materiaali ja paljon ilmastoälykkäämpi kuin esimerkiksi betoni