VESIHUOLLON KUUMA PERUNA Kuorma-autokartellista miljoonakorvauksia kunnille. Katko: Vesihuoltoa on yksityistetty vuosisatoja MYYDÄ VAI EI. 2/2020 { Kolumni } Tapio S. Korona jyllää, yhteiskunta toimii Sakokaivojen uusiminen takkuaa kute2_1.indd 1 31.3.2020 12.11
47 Pääkirjoitus ............................................... 13 { Hankinnat } { Liikenne ja väylät } { Rakentaminen } { Energia } { Yhteistyöjärjestömme } kute2_2-3.indd 2 1.4.2020 9.14. s. 30 Päällysteurakoinnin hankintaa sujuvoitetaan ........................................... Katko: Vesihuoltoa on yksityistetty ennenkin ........................ 13 Tiedon oikeellisuus on omaisuudenhallintaa .............................. 35 Jätehuolto taistelee etulinjassa koronaa vastaan ...................................... 6 Tavoitteena hyvä vesihuolto tulevaisuudessakin ................................. 49 Nimitysuutisia ......................................... 10 Vesihuolto: Yksityistää vai ei ................... 32 Rivitalot suunniteltiin työväestölle ......... 5 Kolumni/Tapio S. 51 2/2020 Kuntatekniikka 9. 24 KETS-sopimuksiin ehtii vielä mukaan ... huhtikuuta 2/2020 { Vesihuolto } { Jätehuolto } { Palstat / Kolumnit } Ensi vaiheessa mukana oli toistasataa tahoa ja syvällisempiin keskusteluihin jatkoi vielä useampi kymmenen, kertoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto viime vuoden lopulla selvitetystä kaupungin energiaja vesiyhtiö Alvan vähemmistöosuuden myymisestä. 22 Siirtohinnan korotuksia yritetään saada kuriin ............................................ 20 Jätevedenpuhdistamot säätösähkön tuottajina ................................................. 18 Veden virtaamat kuriin............................ 50 Tapahtumakalenteri ................................ 12 Uutiset ..................................................... 51 Palveluhakemisto.................................... 2 Haja-asutusalueiden sakokaivoja vielä paljon uusimatta ....................................... 40 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 38 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 26 Kuorma-autokartelli menossa käräjille
Pa ul a Lu od es la m pi An ne Va lk on en Päällystealan urakkatarjouspyyntöihin on tulossa uusia keinoja hoitaa hankinta onnistuneesti. Lo is te Sä hk öv er kk o O y kute2_2-3.indd 3 1.4.2020 9.14. Haja-asutusalueiden jätevesiratkaisut ovat vielä kesken, vaikka siirtymäaika umpeentui viime vuoden puolella. 3 Kuntatekniikka 2/2020 s. 32 KKuntatekniikka.fi Uusia polttopuupalveluita testataan Turussa Klapiautosta voi ostaa kuivia halkoja Tampereen ratikan huippunopeuksia testataan tällä viikolla huippu 70 km/t Operaatio Hiekkamyrsky puhdistaa kadut Lahdessa Myös muita ratkaisuja halutaan sähkön toimitusvarmuuteen kuin kalliita maakaapeleita. 24 s. 6 s
Yhdessä me selviämme! yrittajat.fi/autapienta kute2_4.indd 4 1.4.2020 9.14. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. #autapientä Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja
Korona jyllää, yhteiskunta toimii Sakokaivojen uusiminen takkuaa kute2_1.indd 1 31.3.2020 12.11 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Epämukavuus ja rajoitukset ovat pieni hinta siitä, että yhteiskunta kykenee takaamaan heikoimmille parhaan mahdollisen hoidon. Kuntamarkkinat, rakentaminen 5/20 15.10 30.9. Onneksi korona ei ole rutto tai kolera. 25.11. Energiatehokkuutta lisää kute2_5.indd 5 1.4.2020 9.15. Aihe on akuutti ja houkutteleva ja tulee säilymään otsikoissa näinä hurjasti synkkenevien kuntatalouden aikoina olisihan siinä mahdollisuus saada kuntatalous kertalaakista kuntoon myymällä vesilaitoksesta vaikkapa sitten vähemmistöosuus yksityiselle sijoittajalle. VESIHUOLLON KUUMA PERUNA Kuorma-autokartellista miljoonakorvauksia kunnille. Mutta ei aivan kokonaan: vahva valtio hoitaa kansalaistensa hyvinvointia ja huolehtii siviiliväestöstä. Energia, jätehuolto 6/20 10.12. Eivätkä kenenkään. VESIHUOLTOA pidetään yhtenä ns. Pohjavedet ja vesivarannot ovat yhteisessä omistuksessa. Kunnallinen vesilaitos, yksityinen vesiosuuskunta tai maanomistaja saa hyödyntää pohjavesivaroja maksutta, mutta vedenkäyttöluvista päättävät aluehallintoviranomaiset. Kyse on pandemiasta, joka on lamauttanut lähes koko yhteiskunnan. Mukaan kannattaa liittyä vielä lennostakin. Varsinaista linjaa on kartasta paha mennä vetämään. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri H SY / K ai W id el l Ruton ja koleran aikaan KUNTIEN energiatehokkuussopimukset ovat olleet oiva tapa tehdä konkreettisia säästötoimenpiteitä ja saada aikaan konkreettisia tuloksia. Sivulla 28 olevasta kartasta voi tarkistaa, onko oma kuntasi mukana KETS:issä. Vuosikaudet on puhuttu korjausvelasta ja nykyään onneksi monin paikoin kuntainfran korjausvelkaa taklataankin määrätietoisesti. Vesihuollon yksityistämisestä on puhuttu viimeisen vuoden aikana enemmän kuin korjausvelasta. luonnollisista monopoleista. sekaviemäreistä on päästy eroon. . Suomessa vesihuoltoverkoston haavoittuvuus nousee aina silloin tällöin kouriintuntuvasti esille. Laimeaa intoa liittyä mukaan löytyy niin ruuhkaSuomesta kuin selkosilta ja lakeuksiltakin. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Elämme parhaillaan koronaviruksen aiheuttamia piinaviikkoja. Tässä numerossa käymme laajasti läpi vesihuollon ajankohtaistilannetta alkaen sivulta 6. Luulisi, että vähän joka puolella maata olisi säästyville miljoonille euroille käyttöä. Vesihuollon täytyy toimia, jotta koko yhteiskunta toimisi. 20.5. Katko: Vesihuoltoa on yksityistetty vuosisatoja MYYDÄ VAI EI. Tulvivat viemärit, putkirikot ja vastaavat tapahtumat saattavat saastuttaa vesijohtoverkon. Tämän hetkinen kausi kattaa vuodet 2017–2025. 19.8. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. SmartInfra: Kuntatekniikan päivät ja Asuntomessut 4/20 3.9. Molemmat olivat viheliäisiä tauteja, jotka villiintyivät juuri niinä aikoina, kun yhteiskuntia nykyisen kaltaisina ei ollut olemassakaan. Työkenttä on kuitenkin valtava ja erään arvion mukaan kuluu vielä kymmeniä vuosia ennen kuin kantakaupungin ns. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 5 Kuntatekniikka 2/2020 { Pääkirjoitus } 2/2020 { Kolumni } Tapio S. . Luonnolliselle monopolille on ominaista myös se, että niihin liittyy vahva huoltovarmuuden näkökulma: vesi on aivan keskeinen yhteiskunnan hyvinvointitekijä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi 3/20 4.6. Vaikka kesämökkiläinen omistaisi järvenrantaa ja vesialuetta, varsinaista vettä hän ei omista. Suomen suurin kohde on Helsinki, jossa isot projektit laittavat kortteli ja kaupunginosa kerrallaan verkostoa kuntoon. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Ja kolera on edelleen olemassa juuri siellä, missä yhteiskunta on heikko ja jossa kuntatekniikka on avoviemäreiden ja vesilätäköiden varassa
Pa ul a Lu od es la m pi SAKOKAIVOT OJENNUKSEEN kute2_6-9.indd 6 1.4.2020 12.01. (Kuva: Kuopion kaupunki/Vicente Serra) sako6 Valtakunnan mittakaavassa ehkä vain muutaman tuhannen kiinteistön jätevesijärjestelmä on saatettu määräajassa lainsäädännön edellyttämälle tasolle, Miira Riipinen sanoo. (Kuva: Paula Luodeslampi) sako4: (Kuva: ) sako5 Kuopion rakennusvalvonta on selvinnyt hyvin jätevesipuhdistamoiden lupahakemusruuhkasta, vaikka osa jätti hakemuksensa aivan viime tipassa, Tanja Leppänen sanoo. (Kuva: Kuntaliitto) Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimisen aikaikkuna sulkeutui viime lokakuussa. Kuinka uusimisessa onnistuttiin. 6 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } sako2: (Kuva: ) sako3: Puron uoma, johon kahden perheen jätevedet purkautuvat saostuskaivokäsittelyn jälkeen
Vesistöalueella sijaitsee 14 kuntaa, joista kahdeksan on mukana yhdistyksen toiminnassa. Tilanne tunnetaan hyvin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys VHVSY:ssä. Uusiin kiinteistöihin määrämuotoinen puhdistaminen tuli pakolliseksi jo vuonna 2004 – puhdistusjärjestelmä oli asennettava paikoilleen jo rakennusvaiheessa. 7 Kuntatekniikka 2/2020 Teksti: Matti Valli H aja-asutusalueilla sijaitsevien, ennen vuotta 2004 rakennettujen rantaja pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät oli määrä saattaa vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä sellaiseen kuntoon, että ne täyttävät jätevesiasetuksessa määritellyt vaatimukset. VH VS Y Sinilevää järvessä Vantaanjoen valuma-alueella – tässäkin tapauksessa ravinteita on huuhtoutunut järveen jo pidemmän aikaa eri lähteistä. kute2_6-9.indd 7 1.4.2020 12.01. Lietettä valuu eteenpäin ja maaperäkäsittely tukkeutuu. Kustannusten pelko jarruttaa monen kiinteistönomistajan kiinnostusta jätevedenpuhdistusjärjestelmän uusimiseen, Paula Luodeslampi sanoo. Pa ul a Lu od es la m pi Saostuskaivoa ei ole muistettu tyhjentää. Sen toiminta-alue käsittää koko sen alueen, josta Vantaanjoki ja sen sivuhaarat keräävät vetensä. Tavoitteeseen ei päästy, joten urakkaa joudutaan jatkamaan tulevina vuosina, vaikka esimerkiksi valtion tuki asiaa koskevan neuvontatyön mahdollistamiseksi on loppunut
Vapaa-ajan asunnoista syntyvät jätevesien määrät ovat kokonaisuudessaan varsin vähäisiä. Niistä kiinteistöistä, joita olemme neuvoneet, pelkkä saostuskaivo on ollut jätevesijärjestelmänä noin neljäsosalla. Kunta voi esimerkiksi pyytää tietyn alueen kiinteistöiltä jätevesiselvitystä, joka jokaisella kiinteistöllä tulee olla valmiina. VHVSY ei luovuta kunnille tietoja kiinteistöistöistä, joissa puutteita on havaittu. Jätevesineuvontaa varten rahoitusta on saatu myös ympäristöministeriöltä, mutta jatkossa valtion rahoitusta ei ole enää saatavilla. Moni kiinteistön omistaja pohtii jätevesien puhdistamista ensimmäistä kertaa. Osa näistä on luonnollisesti saattanut asiansa kuntoon käynnin jälkeen. SYKE on arvioinut, että rantaja pohjavesialueilla sijaitsevista vapaaajan asunnoista jätevesijärjestelmän uudistamista kaipaa 20 prosenttia eli noin 69 000 kiinteistöä Neuvonta tärkeässä roolissa Vesiensuojeluyhdistysten rahoitus tulee pääosin kunnilta, ja myös kunkin alueen teollisuuslaitokset voivat olla siinä mukana. Vakituisessa käytössä olevien asuinkiinteistöjen saneeraustarve on huomattavasti suurempi ongelma kuin vapaa-ajan kiinteistöjen saneeraustarve. Moni ei edes tiedä, millainen järjestelmä omassa talossa on ja miten sitä tulisi huoltaa. Neuvonta loppuu lähes koko maassa, paitsi Länsi-Uudellamaalla, jossa kunnat haluavat rahoittaa toimintaa ainakin joissain määrin. Myös Omakotiliitto ja Huussi ry jatkavat neuvontaa. Uudistamisen tarvetta on paljon myös vanhoissa maaperäkäsittelyissä, jotka ovat tukkeutuneet huollon puutteessa eivätkä puhdista enää jätevettä riittävän hyvin, Luodeslampi kuvaa. Aiemmin olemme pystyneet tarjoamaan kiinteistökohtaista neuvontaa paikan päällä, Luodeslampi sanoo. Siten todellinen kunnostettujen määrä voi yltää vaikkapa sataan tai sen yli, Leppänen laskee. Osa kunnostajista ei tosin hakenut rakennusvalvonnasta lupaa, koska pienet toimenpiteet eivät ole luvanvaraisia. Suurin osa mökeistä on varsin alkeellisia – vesi kannetaan sisään ja asiointi hoidetaan kuivakäymälöissä. 8 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Vanhoja saostuskaivoja täydennettäisiin hyvin suunnitellulla maasuodatuskentällä tai jätevedet erilliskäsiteltäisiin johtamalla wc-vedet umpisäiliöön. Asuinkiinteistöissä saneeraustarvetta Luodeslammen mukaan Vantaanjoen alueella eniten uudistamisen tarvetta on Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Espoossa, joissa on paljon haja-asutusta. Kuopiossa kunnostettiin muutama kymmenen Kuopion kaupungin pinta-alasta 90 prosenttia on haja-asutusaluetta, jossa enimmäkseen ei ole viemäriverkostoa. Neuvontaan tarkoitetun rahoituksen loppuessa neuvontavastuu siirtyy kuntiin, Luodeslampi sanoo. Nämä ovat jääneet tilaston ulkopuolelle. Alueella myös lomakiinteistöjen osalta tilanne on varsin hyvä. Kun jatkoaikahakemusten suma saadaan ratkottua, siirrytään valvontaan. Kuopiossa jatkoaikaa koskevia hakemuksia oli tammikuun loppuun mennessä tullut vajaa sata. Luottamus on tärkeä asia. Toisaalta alueella on myös tuhansia kiinteistöjä, jotka eivät ole ottaneet neuvontaa vastaan ja niiden tilanteesta meillä ei ole tietoa, Luodeslampi sanoo. Olemme kuitenkin suositelleet, että kuntien valvonta keskittyisi ensisijaisesti pohjavesialueille ja vakituisesti asuttuihin kiinteistöihin. VHVSY:sä neuvonta hiipuu puhelinja sähköpostineuvonnaksi. Vähiten sitä on kaupunkimaisissa kunnissa Helsingissä, Keravalla ja Järvenpäässä. Käytännössä saneeraus tarkoittaa, että esimerkiksi vanhoja saostuskaivoja täydennettäisiin hyvin suunnitellulla maasuodatuskentällä tai jätevedet erilliskäsiteltäisiin johtamalla wc-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet maaperäkäsittelyyn. Vantaanjoen valuma-alueella olemme tehneet vuoden 2011 jälkeen 2 760 neuvontakäyntiä, ja todenneet, että täällä saneeraustarve koskee ainakin noin 1 100 kiinteistöä. VHVSY ei luovuta tietoja kunnille Vesiensuojeluyhdistykset voivat tehdä neuvontakäyntejä, mutta valvontatarkastuksiin on lupa pelkästään kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla. Kovin paljon henkilöresursseja ei voida yhteen asiaan kohdentaa, joten Kuopion rakennusvalvonta on selvinnyt hyvin jätevesipuhdistamoiden lupahakemusruuhkasta, vaikka osa jätti hakemuksensa aivan viime tipassa, Tanja Leppänen sanoo. Luodeslampi näkee valoa siinä, että Vantaanjoen valuma-alueella kiinteistöt säilyttävät hyvin arvonsa, mikä tuo kiinnostusta jätevesijärjestelmän uudistamiseen, koska talo tulee jatkossakin todennäköisesti menemään kaupaksi. Se on vähän, sillä kunnostamatta on vielä 2000 – 3000 kiinteistöä. VHVSY:n vesiensuojeluasiantuntija, limnologi Paula Luodeslampi kertoo, että Suomen ympäristökeskus SYKEn tilastojen mukaan haja-asutusalueiden rantaja pohjavesialueilla sijaitsee noin 66 900 vakituista asuntoa, ja näistä vajaa 70 prosenttia tarvitsee jätevesijärjestelmänsä saneerauksen. Kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen kertoo, että määräaikaan mennessä kunnostettujen jätevesijärjestelmien lukumäärä jää muutamaan kymmeneen. K uo pi on ka up un ki /V ic en te Se rr a kute2_6-9.indd 8 1.4.2020 12.01. Sakokaivo oli yleinen jäteveden käsittelyjärjestelmä 1950-, 1960ja vielä 1970 -luvullakin
Eri yhteyksissä olen kysellyt kuntien viranhaltijoilta haettujen toimenpidetai rakennuslupien lukumäärää. Kiinteistönomistaja lakiviidakossa Paula Luodeslampi pääsee usein selventämään kiinteistönomistajille ympäristönsuojelulain ja vesihuoltolain eroja. kute2_6-9.indd 9 1.4.2020 12.01. Kiinteistöistä tehdään riskipainotettu otanta, lähetetään kirjeellä selvityspyyntö, josta jatketaan valvontaan. Jos jätevesien käsittelyn uudistaminen koetaan taloudellisesti kohtuuttomaksi, niin rantaja pohjavesialueilla sijaitsevan kiinteistön omistajan on mahdollista hakea jatkoaikaa enintään viideksi vuodeksi kunnan ympäristökeskuksesta. Kuopiossa valvontaa toteutetaan sekä selvityspyynnöillä että erilaisten rekisterien, rakennuslupatietojen ja ilmakuvien perusteella. ”Murto-osa pantu kuntoon” Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen tietää hyvin, että valtaosa rantaja pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on edelleen korjaamatta. Niitäkin on haettu kunnittain muutamia kymmeniä – koko maan mittakaavassa muutamia satoja tai tuhansia. Suurin osa liukoisista ravinteista ja ulostebakteereista huuhtoutuu saostuskaivoista eteenpäin, joten esimerkiksi saostuskaivojen jälkeinen maaperäkäsittely on olennainen osa puhdistusta, kertoo Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdisty VHVSY:n limnologi Paula Luodeslampi. Saostuskaivot eivät juurikaan puhdista jätevesiä, sillä vain noin 20 prosenttia ravinteista on mukana kaivosta poistettavassa lietteessä. Omistajia saatetaan lähestyä kirjeitse ja valvonta perustuu riskien arviointiin, Riipinen toteaa. Ravinnekuormitus vesistöihin onkin monen eri tekijän summa. Fosforija typpikuormitusta tulee suhteellisesti eniten peltoviljelystä, mutta myös haja-asutuksen kuormitusta vähentämällä voidaan olennaisesti parantaa lähivesistöjen ja pohjaveden laatua, Luodeslampi toteaa. Valtakunnan mittakaavassa ehkä vain muutaman tuhannen kiinteistön jätevesijärjestelmä on saatettu määräajassa lainsäädännön edellyttämälle tasolle, Miira Riipinen sanoo. Joillakin kiinteistöillä kaivataan parannusta pelkästään pesuvesien käsittelyyn, koska käymälävedet johdetaan jo umpisäiliöön, mutta pesuvedet menevät joko suoraan maastoon tai sakokaivoihin. Hallintopakkokeinot kuten uhkasakko tai teettäminen ovat viimekädessä käytössä, jos tarve vaatii. Valtakunnan tasolla tämä merkitsee ehkä joitain tuhansia kunnostettuja järjestelmiä, Riipinen toteaa. VIRTSA on jätevesien ravinnerikkain osa, ulosteissa ravinteita on huomattavasti vähemmän. Fosforin poistaminen jätevesilaitoksilla saostamalla kemikaaleilla on helppoa, mutta typpeä on vaikeampi poistaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisesta, sen luvanvaraisuudesta ja valvonnasta säädetään puolestaan maankäyttöja rakennuslaissa ja -asetuksessa asetuksessa määritellään myös järjestelmän puhdistusteho-, käyttöja huoltovaatimukset. Vapautusta viemärija vesijohtoverkostoon liittymisestä haetaan kunnan ympäristökeskuksesta. . Kuntien valvontaviranomaisten kannalta tilanne ei välttämättä ole hyvä. Vastaus on yleensä ollut, että muutamia kymmeniä per kunta. -Vesihuoltolaki puolestaan määrittää kiinteistön liittymistä jätevesiviemäriverkostoon kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden tai vesiosuuskuntien toiminta-alueilla. Kuntatekniikka 2/2020 9 Fosfori ongelmana . K un ta lii tt o Alueella on myös tuhansia kiinteistöjä, jotka eivät ole ottaneet neuvontaa vastaan. Valtakunnallisia tilastoja kunnostettujen jätevesijärjestelmien lukumääristä ei kuitenkaan ole. Resursseja ei ole kaikkien kiinteistöjen läpikäymiseen. valvonta hajautetaan useammille vuosille. Ne tuskin tulevat käytettäviksi muuten kuin aivan yksittäisissä tapauksissa. Ympäristönsuojelulaki säätelee jätevesien puhdistusta sellaisilla kiinteistöillä, joilla on oma jätevesien käsittelyjärjestelmä. Tarkastuskäyntejä tehdään jätevesiasioissa harvoin. Poikkeamista jätevesijärjestelmän uudistamisvelvoitteesta voidaan hakea sosiaalisilla perusteilla tai kiinteistön vähäisen käytön perusteella. Typpeä ja fosforia Vantaanjokeen tulee myös kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta
Asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset palvelun laadulle kiristyvät kaiken aikaa. Vuoden 2022 loppuun saakka jatkuva hanke tuo yhteen laajasti alan toimijat eri hallinnonaloilta ja eri päätöksenteon tasoilta. Niihin vastaaminen vaatii uutta osaamista ja tekniikkaa. H el i So rj on en kute2_10-11.indd 10 1.4.2020 9.22. Olemme Suomessa tottuneet hyvin toimiviin vesihuoltopalveluihin. muutosten ennakointiin. Toimintahäiriöt ovat harvinaisia, talousveden laatu yleisesti hyvin vaatimukset täyttävää ja jätevesien puhdistus tehokasta. 10 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Paavo Taipale M MM:n hankkeella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön Kansallinen vesihuoltouudistuksen tavoitteena hyvä vesihuolto myös tulevaisuudessa MMM käynnisti kolmivuotisen ohjelman Maaja metsätalousministeriö on asettanut tammikuussa hankkeen kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseen. Toki häiriötilanteita esiintyy, ja niistä tulisi päästä varautumista ja jatkuvuudenhallintaa kehittämällä eroon
kute2_10-11.indd 11 1.4.2020 9.22. Erityisesti osaajien puute ja vähäiset resurssit varsinkin pienillä vesihuoltolaitoksilla, puutteelliset tiedot päätöksenteossa ja riittämätön varautuminen tulevaisuuden investointeihin kaipaavat toimenpiteitä. Valvonnan tarpeen näkökulmasta tilanne saattaisi jossain määrin muuttua, mikäli vesihuoltolaitoksia siirtyisi laajemmin osittain tai kokonaan yksityisomistukseen. . Vesihuoltopalvelujen merkitystä jokapäiväiseen elämään ei tunnisteta silloin, kun palvelu toimii moitteettomasti. Kriteeristö laaditaan Vesilaitosyhdistyksen koordinoimana konsulttityönä, jonka ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuvat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, maaja metsätalousministeriö, sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Kuntaliitto. Hankkeelle on avattu omat verkkosivut osoitteessa https://mmm.fi/ vesihuoltouudistus Kirjoittaja on yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat, Tekniikka -osastolla. 11 Kuntatekniikka 2/2020 Vesihuoltopalvelujen merkitystä jokapäiväiseen elämään ei tunnisteta silloin, kun palvelut toimivat moitteettomasti. Vesilaitosyhdistyksen toimeksiannosta selvitetään konsulttityönä parhaillaan myös vesihuoltolaitosten investointitarpeita yleisellä tasolla vuoteen 2040 saakka. Maanalaisten verkostojen kunto ei näy kansalaisille kuten rakennusten rapistuminen tai liikenneväylien rikkoutunut päällyste. Askeleet eteenpäin selvillä loppusyksyllä 2020 Loppuvuodesta 2020 valmistuu muun muassa edellä mainittuihin selvityksiin ja arviointeihin osittain pohjautuva kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelma, jonka osana kuvataan tarpeet säädösmuutoksille, yhteistyön tiivistämiselle, vesihuoltolaitosrakenteen vahvistamiselle, koulutukselle, tutkimukselle sekä muille tarpeellisille toimenpiteille. Hankkeen johtoja visioryhmissä on monipuolinen edustus vesihuoltoa ohjaavista ministeriöistä, vesihuoltolaitoskentästä ja keskeisistä yhteistyötahoista. Kuntaliitto on osallistunut hankkeen valmisteluun viime vuoden aikana ja osallistuu sen toteutukseen muun muassa johtoja visioryhmissä. Tarkemmin investointitarpeita tarkastellaan seuraavien 10 vuoden osalta (20202030). Selvitys kattaa sekä uusettä peruskorjausinvestoinnit vedenja jäteveden puhdistuslaitosten, vesijohto-, viemärija (vesihuoltolaitosten omistamien) hulevesiverkostojen sekä vesihuollon erikoisrakenteiden osalta. Kansalaisille ja elinkeinoelämälle välttämättömät häiriöttömät vesihuoltopalvelut ja niiden riskien hallinta vaativat vesihuoltotoimialan uudistumista. Asiakkaiden ja viranomaisten vaatimukset palvelun laadulle kiristyvät kaiken aikaa. Tähän liittyvä julkinen keskustelu kävi vilkkaana alkuvuodesta, kun tuli esille, että jotkin kunnat selvittelevät vesihuolto-omaisuutensa uudelleenjärjestelyjä. Tavoitteena on kartoittaa eri sidosryhmien keskeiset tarpeet ja näkemykset vesihuoltolain toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta. ELY-keskukset tosin valvovat vesihuoltolain noudattamista yleisesti ja Kilpailuja kuluttajavirasto hoitaa sille kilpailulaissa ja hankintalaissa säädettyjä tehtäviä. Arvioinnissa selvitetään ne vesihuoltolain säädökset, jotka aiheuttavat käytännön työssä joko vesihuoltolaitoksilla, kunnissa tai ELY-keskuksissa tai neuvontaa tekevissä organisaatioissa eniten haasteita tai joissa on muutoin havaittu selviä kehittämistarpeita. Tämäkin selvitys valmistuu kesällä 2020 ja se tuottaa arvokasta taustatietoa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman kokoamiseen. Hyvän vesihuollon kriteeristö ja selvitys investointitarpeista Kansallisesta vesihuoltouudistuksesta erillisenä hankkeena, mutta sen ohjelmaa tukevana työnä, laaditaan niin ikään kevään 2020 aikana hyvän vesihuollon kriteeristö. Myös digitalisaation hyödyntäminen ja ilmastonmuutos haastavat vesihuollon toimijat. Kesään mennessä Kuntaliitto linjaa yhdessä kuntien asiantuntijoiden kanssa omat tavoitteensa vesihuoltolain uudistamiseen ja muuhun kansallisen vesihuoltouudistuksen jatkotyöhön. Tulevaisuuden haasteiden parempi ennakointi ja alan uudistuminen voivat luoda uutta liiketoimintaa, myös vientimarkkinoille. Vesihuoltoalan sääntelyä koskevassa selvityksessä tarkastellaan myös vesihuoltolaitosten yksityisomistuksen asemaa eräissä Euroopan maissa. Eduskunnalle jätettiin kansalaisaloite, jossa ehdotettiin vesihuoltolaitosten yksityisomistuksen kieltämistä lailla muilta kuin asiakasomistajilta. Niihin vastaaminen vaatii uutta osaamista ja tekniikkaa. Vesihuoltolain toimivuutta ja toimialan sääntelyä selvitetään Kevään 2020 aikana hankkeessa laaditaan arvio voimassa olevan vesihuoltolain toimivuudesta. Monin paikoin vesihuollon verkostojen kunto on kuitenkin heikko. Kriteeristö antaa myös laitoksen omistajille, viranomaisille ja asiakkaillekin työkaluja palvelutason arviointiin ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Johtoryhmän puheenjohtaja on maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Sen ensisijaisena tavoitteena on tukea vesihuoltolaitoksia oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Meillä on toistaiseksi katsottu riittäväksi se, että asiakkaiden omistamissa osuuskunnissa ja kuntien omistamissa vesihuoltolaitoksissa toiminta näiltä osin on käyttäjien demokraattisen valvonnan piirissä. Suomessa vesihuoltopalvelujen laatua kokonaisuutena ja esimerkiksi hinnoittelua ja taloutta ei valvo erityistehtävänään mikään virasto, vaikka kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo toimintaa omalla toimialallaan ja valtion lupaviranomaiset asettavat muun muassa raakaveden ottamiselle ja jätevesien puhdistukselle lupaehtoja. Niin ikään kevään aikana selvitetään vesihuoltoalan sääntelyä eräissä muissa Euroopan maissa
. Kaupunki päätti kuitenkin ryhtyä kehittämään kunnallista vesihuoltoa. Jyväskylän kaupunki myi vuonna 2005 vesiliikelaitoksen energiayhtiölleen 150 miljoonalla eurolla. Annettiin ymmärtää, että kyseessä olisi uusi innovaatio. . Vuonna 1880 julkinen taho omisti niistä puolet, mutta 1924 jo 70 prosenttia. Näin kierrettiin kirjanpitolakia ja korotettiin käyttöomaisuuden arvoa. Vuonna 1865 tehtailija von Nottbeck tarjosi Tampereelle yksityistä vesilaitosta periaatteella ”kaupunki ottaa riskit ja tehtailija tuotot”. Yksityistämisen ja erilaisten toimialojen yhdistämisen sijaan alaa tuntevien tulisi kehittää vesihuoltoa sen omien ominaispiirteiden pohjalta. TAPIO S. Helsingin sähkölaitoksen johtaja Bernhard Wuolle arvioi 1. Maailmanpankin johtava asiantuntija totesi 2003 heidän suuresti yliarvioineen yksityistämisen mahdollisuudet. . Kaupunki osti toimiluvan takaisin vuonna 1880. . Vuosilta 2000–16 löytyy 37 maasta 267 tapausta, joissa yksityinen omistus tai operointi on palautettu julkiseen hallintaan, kuten Berliini ja Pariisi. . Ruotsissa Tukholma aloitti kunnallisena laitoksena jo 1861, vaikka sen jälkeen muutamassa kaupungissa oli toimilupia. kasvatti myyjän voittoa ja ostajan käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa. kute2_12.indd 12 1.4.2020 9.20. Tehtailija Abegg teki Helsingissä useita ehdotuksia toimiluvasta, kunnes 1871 hän sai sellaisen 75 vuodeksi. . 12 2/2020 Kuntatekniikka { Kolumni } J o vuonna 1848 John Stuart Mill määritti luonnollisen monopolin viittaamalla sekä veteen että kaasuun. Taannoin Jyväskylässä vesihuollon osittaista yksityistämistä perusteltiin vapautuvilla pääomilla ja uudella osaamisella. Siitä lähtien on kiistelty, kannattaako yhteiskunnan antaa luonnollista monopolia yksityisiin käsiin. Innovaatiotutkijat suosittavat, että ensin arvioidaan nykytila ja tunnistetaan toiminnan pullonkaulat. Lypsävää lehmää ei pidä kuitenkaan myydä. Wuolteen johtopäätöksenä oli: ”Kuntain on pidettävä käsissään niin sanoakseni vähittäiskauppa ja käytön järjestely omien rajojensa sisällä, voidakseen pysyä herrana talossaan ja edistääkseen kunnallispoliittista kehitystään.” (Kuntatekniikka 5/2018) Kansainväliset rahoituslaitokset edistivät erityisesti latinalaisessa Amerikassa yksityistä vesihuoltoa 1990–luvulla. Yhdysvalloissa monet laitokset rakennettiin yksityisillä toimiluvilla. Yrityksen oletettiin tuovan investointivarat, jotka hoidettiin lainoilla ja laitoksesta tuli yrityksen rahasampo. Tallinnassa suomalaisten neuvoja ei kuunneltu, kun laitos yksityistettiin 2001. 1800-luvulta lähtien on kiistelty, kannattaako yhteiskunnan antaa luonnollista monopolia yksityisiin käsiin. . Uuden osaamisen varjolla muutama yhdistetty energiaja vesilaitos sekä yhdistetyt ympäristöpalvelut pääkaupunkiseudulla näyttävät toimivan tavoilla, jotka haittaavat järkevän vesihuollon kehittämistä. Aikomattakaan rakentaa laitosta hän myi luvan saksalaiselle Neptun-yhtiölle, joka rakensi laitoksen 1872–76. kaupunkipäivillä vuonna 1912 kuntien liikelaitoksia kommentoimalla englantilaisen lordi Aveburyn väitteitä. Korkea hinta VESIHUOLLON ORGANISOINNIN UUDET INNOVAATIOT. Vuonna 2012 Jyväskylässä olikin merkittävästi korkeammat vesitaksat kuin muissa maamme isoissa kaupungeissa. KATKO Kirjoittaja on Tampereen yliopiston dosentti ja tietokirjailija, joka kuluneena talvena sivakoi tykkilumella
H SY kute2_13-17.indd 13 1.4.2020 9.22. Nykyisellään vesimaksut eivät kata korjausvelan kuittaamista. 13 Kuntatekniikka 2/2020 { Vesihuolto } Rahaa, osaamista ja vaaran tuntua tarjolla VESIHUOLTO KAUPAN Vesihuollon korjausvelasta 80 prosenttia kohdistuu vesija viemäriverkkoihin
Edes henkilöstökuluista ei voi juuri tinkiä. Myynnistä apua rahapulaan Vesilaitosten markkinoilla tapahtuu. Kunnallinen vesilaitos, yksityinen vesiosuuskunta tai maanomistaja saa hyödyntää pohjavesivaroja. Mitä tapahtuisi, jos kunnallisten vesilaitosten ja vesiosuuskuntien omaisuus siirtyisi yksityisomistukseen. Vedenkäyttöluvista päättää aluehallintoviranomaiset. Vesilaitokset ovat kannattavia Puhdas ja halpa vesi on suomalaiselle selviö. Tässä yhteydessä energiayhtiö on ottanut lainaa kunnalta. Vesihuolto saatetaan kokea enemmän rasitteena kuin tulonlähteenä. Jyväskylässä ensisijaisesti energiatoimialalle on haluttu lisää osaamista ja laajempaa omistajapohjaa. – Yhdyskuntien vedentarve on ensisijainen. Joissakin pienissä kunnissa on Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan käyty keskustelua vesilaitosten myymisestä ja niissä syy lienee ollut sama kuin Ähtärissä eli tarve täyttää tyhjää kassaa. Tilanne on osin päinvastainen verrattuna vuosituhannen alkuun, jolloin ostajat liikkuivat vilkkaasti. Julkisuudessa olleita Jyväskylää ja Ähtäriä yhdistää se, että molemmissa kyse on monialayhtiöistä. Kunnissa on investointitarpeita, joihin ei ole rahaa, Kuntaliitto yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale sanoo. Nyt vesihuollosta halutaan eroon, ennen kuin ongelmat tulevat silmille, Seppälä sanoo. Sitä ei yksityinen vedenottamo voi uhata, Pietilä sanoo. Eroon rasitteesta Vesihuollon infrasta ei ole monissa kunnissa pidetty Seppälän mukaan huolta, koska ei ole ollut riittäviä resursseja ja omaisuudenhallinnan osaamista. Vedenottolupia myönnetään myös kaupallisille yrityksille. Vesilaitos tarvitsee luvan, mutta veden ottamisesta ei tarvitse maksaa, Tampereen yliopiston tutkija ja vesihuoltopalvelujen tutkimustyhmä CADWESin jäsen Pekka Pietilä sanoo. kute2_13-17.indd 14 1.4.2020 9.22. Yhdyskuntien vedentarve on ensisijainen. Vesilaitosten kustannuksia ei sillä saada alemmaksi, sillä suurin osa laitosten kuluista on kiinteitä. Sitä ei yksityinen vedenottamo voi uhata, Pekka Pietilä sanoo. 14 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Jukka Nortio S uomen vesivaroilla ei ole omistajaa. Energiaja vesilaitosten synergiaetuihin Pietilä suhtautuu skeptisesti. Molemmissa laitoksissa pitää olla omat asiantuntijat pyörittämässä laitoksia, Pietilä sanoo. Korko on ollut monissa tapauksissa korkeampi kuin markkinoilta saatavilta lainoilla. Keskustelu vesihuollon yksityistämisestä on nyt enemmän kuntalähtöistä. Lainoja ei lyhennetä, vaan maksetaan vain korkoa, Pietilä sanoo. Omaa vesihuoltoa ei arvosteta riittävästi. Taipaleen mukaan yksityistäminen lienee ollut keskusteluissa muissakin kunnissa kuin julkisuudessa olleissa Jyväskylässä ja Ähtärissä. Ähtärissä pääsyynä myyntiaikeille on ollut kuntatalous eli tarve saada rahaa koulujen kunnostukseen. – Kunnan lakisääteiset velvoitteet ovat vesihuollossa aivan erilaiset kuin esimerkiksi sähkönjakelussa ja kaukolämmön toimittamisessa, Paavo Taipale sanoo. Sellaisen on saanut muun muassa Lahdessa vedenottamoa ja pullottamoa rakentava H2O4U-yhtiö sekä Toholammilla toimiva Finn Spring, joka vie suomalaista vettä muun muassa Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, Venäjälle ja Kiinaan. Monissa kunnissa energiayhtiö on ostanut vesilaitoksen. lähinnä vain isommissa kaupungeissa ja muutamissa kunnissa, joissa on esimerkiksi isoja teollisia vedenkäyttäjiä, Taipale sanoo. Investointitarpeet ovat kahtalaisia: suoraan vesihuoltoon liittyvä korjausvelka ja kunnan perustoimintoihin kuten kouluihin ja muihin kiinteistöihin tarvittavat investoinnit
Vaikka laki ei velvoita omistamiseen, on tilanne kunnalle parempi, jos vesilaitos on omassa salkussa eikä yksityisellä omistajalla. Vesimaksut ovat Suomessa erittäin alhaiset. Pohjimmiltaan kyse on poliittisesta ongelmasta, kun vesimaksuja eikä veroäyriä uskalleta nostaa. Vesimaksut ylös Vesihuollon korjausvelasta 80 prosenttia kohdistuu Pietilän mukaan vesija viemäriverkkoihin. Vesilaitos on Taipaleen mukaan kunnille sekä palvelutuotannossa tarvittavaa että strategista omaisuutta, eikä pelkkä pääomaerä. Kunnallisen vesilaitoksen ensisijainen intressi on palvella kuntalaisia, eikä tehdä voittoa. Osaomistajakin haluaa sananvaltaa niin, että voittoa tulee. Tämä toki merkitsee myös kunnalle tuloa, Pietilä sanoo. Yhdelläkään suomalaisella vesilaitoksella ei ole esimerkiksi kaivuria vaan kaivuuyritykset kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksella. Tämä on kuntien päättäjien oma vika, sillä kunnat päättävät itse vesimaksuistaan, Seppälä sanoo. Kunnalla on viime kädessä vastuu vesihuoltopalveluiden toimivuudesta. Varmaa tuottoa epävarmoina aikoina Sijoittajat näkevät liiketoimintamahdollisuuden erityisesti suurten – Pienissä kunnissa vesilaitoksia subventoidaan kunnan muulla toiminnalla, Osmo Seppälä sanoo. Vaikka kunta myisi vesilaitoksensa ja vesijohtoja viemäriverkoston, sille jää lakisääteinen vastuu huolehtia vesihuollosta kunnassa. Vaikka vesilaitokset ovat julkisessa omistuksessa, niin ne käyttävät laajassa mitassa yksityisen sektorin palveluja ja osaamista. Kunnalle jää vastuu ilman valtaa Jos vesilaitos myydään osaksi tai kokonaan, vaikuttaa se kunnan toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Nykyisellään vesimaksut eivät kata korjausvelan kuittaamista. Riskittömyys houkuttelee. Pienissä kunnissa vesilaitoksia subventoidaan kunnan muulla toiminnalla. Osaomistajakin haluaa sananvaltaa niin, että voittoa tulee. kute2_13-17.indd 15 1.4.2020 9.22. Kunnallisella omistuksella tai osuuskunnalla tällaista velvoitetta ei ole. Sama koskee myös erityisosaamista kuten automaatiota ja instrumentointia. Voittoa omistajille Jos vesilaitoksia yksityistetään, pyritään vesihuoltopalveluilla tuottamaan laitosten omistajille voittoa. Osaamisen ostaminen on ihan järkevää, Pietilä sanoo. Yksityinen yritys pyrkisi maksimoimaan voittonsa ja voisi hinnoitella vesipalvelunsa sen mukaisesti. Yksityisellä sijoittajalla ei ole poliittisia pidäkkeitä vesimaksukorotuksiin. Vesihuolto tarjoaa siis varman, vaikka matalan tuoton. Vesimaksujen korotuksille on tilaa, Taipale sanoo. 15 Kuntatekniikka 2/2020 Pietilä kyseenalaistaa myös vallitsevan mantran, että suuret laitokset olisivat kustannustehokkaampia. Monet laitosten toiminnoista on ulkoistettu. Laki vaati, että vesimaksujen pitäisi kattaa kaikki vesihuollon kustannukset. Vesihuolto on myös maksurahoitteista eli vesihuoltomaksut voidaan asettaa sellaisiksi, että niillä katetaan sekä vesilaitoksen käyttökulut että saneerausvelka. Jo tämä asia perustelee kuntien omistusta, Taipale sanoo. Yksityinen sijoittaja ei tule pitkällä tähtäimellä parantamaan kuntalaisten vesipalveluja vaan tekemään omistajilleen voittoa. Jos vesilaitos yksityistetään ja yksityinen ei hoida lakisääteisiä tehtäviä, voi kunta joutua ostamaan vesilaitoksensa takaisin. Omistajaohjauksen mahdollisuudet heikkenevät tai loppuvat kokonaan. Vesilaitosyhdistyksen kanta on Seppälä mukaan se, että vesihuollon tulisi pääsääntöisesti olla julkisessa omistuksessa. Kunnan lakisääteiset velvoitteet ovat vesihuollossa aivan erilaiset kuin esimerkiksi sähkönjakelussa ja kaukolämmön toimittamisessa. Suomessa ei toistaiseksi ole mitään sääntelyviranomaista, joka estäisi tämän, Seppälä sanoo. Päinvastoin: isoissa laitoksessa byrokratia kasvaa verrattuna siihen, että pienen vesilaitoksen kymmenkunta työntekijää sopii aamukahvipöydässä päivän tehtävistä. Vesilaitosten johtajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin perustelemaan vesimaksujen korotukset ja saamaan rahaa korjausinvestointeihin, Pietilä sanoo. Näin on tapahtunut paikoin muun muassa Keski-Euroopassa
Sitä ohjaa tarve saada tuottoja, joita voidaan ohjata välttämättömiin korjausinvestointeihin. Keskustelu yksityistymisestä on Pietilän mukaan osa laajempaa ilmapiirin muutosta, jossa kunnissa etsitään uusia vaihtoehtoisia toimintamuotoja kunnalliselle vesilaitokselle. – Päättäjät ovat heränneet miettimään, mitä kannatta omistaa itse ja mikä voidaan ulkoistaa, Tero Lehtonen sanoo. Sijoituspääomaa on maailmassa paljon ja jonnekin ne pitäisi saada kiinni. Mitä kaivattua osaamista tällainen ulkopuolinen toimija toisi vesilaitostoimintoihin, Pietilä kysyy. 16 2/2020 Kuntatekniikka { Vesihuolto } . Vesihuolto on luontainen monopoli, eikä täysin ongelmaton. kute2_13-17.indd 16 1.4.2020 9.23. ERITYISESTI Pohjanmaalla yleiset vesiosuuskunnat ovat tutkija Pekka Pietilän mukaan toimineet hyvin, sillä ne ovat tehneet tarvittavia investointeja ilman voitontavoittelua. Tämä näkyi viime kesänä, kun Elenia myi kaukolämpöverkkoliiketointansa kolmen kansainvälisen sijoittajan konsortiolle, kiinteistöalan neuvonantajayritys JLL Finlandin toimitusjohtaja Tero Lehtonen sanoo. Sijoittajilla on koko ajan suurempi halu hajauttaa sijoituksia uusille aloille. Liikkeellä on monenlaisia toimijoita toimialan kansainvälisistä jättiyrityksistä energiayrityksiin. Niiden huono puoli on se, että konserneissa on myös muun muassa automaatioja huoltopalveluita tarjoavia tytäryhtiöitä, joilta nämä palvelut ostetaan ilman kilpailutusta, Pietilä sanoo. Mikä sijoittajia kiinnostaa kunnallisista laitoksissa ja infrassa. Yksi syy yhtiöittämiseen on ollut yhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälän mukaan se, että järjestelyjen yhteydessä kunnat ovat yliarvostaneet vesihuoltonsa arvon ja näin paikanneet tasejärjestelyin talouttaan. Myös kotimaiset ja kansainväliset eläkevakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa. kaupunkien hyvin hoidetuissa vesilaitoksissa. Toimivat osuuskunnat Sijoittajat näkevät liiketoimintamahdollisuuden erityisesti suurten kaupunkien hyvin hoidetuissa vesilaitoksissa. – Vesiosuuskunnat toimivat vesihuollon ehdoilla. Aika tarkkaan pitäisi miettiä, ennen kuin päätöksiä lähdetään tekemään. Käyttäjien omistamia vesiosuuskuntia on noin 1200 ja niiden rooli on tärkeä erityisesti haja-asutusalueella. . Osakemarkkinoilta on vaikeaa saada tuottoja, korkotaso on matala ja valtiolainojen korot ovat nollassa tai pakkasella. Tämä koskee sekä kiinteistöjä että infraa, Lehtonen sanoo. Vesilaitosyhdistyksen 290 jäsenyrityksestä 130 on kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Infrasijoittajien ostointoa hillitsee poliittinen riski eli se, että viranomaiset määräävät esimerkiksi vesimaksuille katon, joka leikkaa sijoitusten tuottoa. Tämä nostaa kysyntää ja hintoja, mikä kohtaa kuntapuolen tarjonnan. Poliittinen riski on nykyään selvästi suurempi kuin 10-15 vuotta sitten, Lehtonen sanoo. Päättäjät ovat heränneet miettimään, mitä kannatta omistaa itse ja mikä voidaan ulkoistaa. Kuntaliitto kannattaa Taipaleen mukaan sitä, että vesilaitokset pidetään kuntien tai veden käyttäjien omistuksessa. -Kansainväliset jättiyritykset kuten Veolia ja Vivendi ovat olleet liikkeellä. Monopolitoimialalla yksityistämisessä on aina haasteita, Lehtonen sanoo. Kunnallisessa infrassa on sama logistiikka kuin kiinteistöissä. Kunnalliset kiinteistöt ovat kiinnostava kohde, kun tuottoja haetaan uusista kohteista. Kiinnostus kohdistuu varsinkin niihin, missä verkoston pituus on kohtuullinen verrattuna liittyjämäärään ja veden myyntiin, Taipale sanoo. Meillä on suuri joukko vesihuoltolaitoksia, jotka eivät menisi kaupaksi. Niiden määrä on lisääntynyt samalla kun kunnallisten liikelaitosten määrä on vähentynyt. Monella isolla vesiosuuskunnalla ei ole korjausvelkaa, koska vesimaksut on mitoitettu niin, että tarvittavat korjausinvestoinnit on voitu tehdä, Pietilä sanoo
Jyväskylä etsii uusia toimintamalleja – Tässä talouden tilanteessa meidän täytyy käydä aktiivisesti läpi omistuksiamme. Harjoitamme jatkossakin aktiivista omistajapolitiikkaa, Koivisto sanoo. Kuntatekniikka 2/2020 17 . Huonot kokemukset meiltä ja muualta ovat antaneet pontta keskustelulle. Keskustelua vauhditti pitkälti se, että vesihuolto on Suomessa viimeinen sektori, johon yksityistäminen ei ole Suomessa yltänyt. JYVÄSKYLÄSSÄ selvitettiin viime vuoden lopulla, onko sijoittajilla kiinnostusta ostaa vähemmistöosuus kaupungin omistamasta Alva-yhtiöstä, johon kuuluu vesilaitoksen lisäksi lämpö-, sähköntuotantoja sähköverkkoliiketoiminta. Haluamme sinne energiasektorin osaamista ja vapauttaa pääomia eli saada rahaa. kute2_13-17.indd 17 1.4.2020 9.23. Energiayhtiömme arvo on vähintään miljardi. Energiayhtiömme arvo on vähintään miljardi, Timo Koivisto sanoo. Tavoitteena on pitää vähintään 60 prosenttia Alva-yhtiöstä. Tähän vaikuttaa osaksi huonot kansainväliset kokemukset esimerkiksi Tallinnasta, missä myytiin koko vesilaitos. Tässä talouden tilanteessa meidän täytyy käydä aktiivisesti läpi omistuksiamme. Muun muassa kotija ulkomaiset institutionaaliset sijoittajat, infrastruktuurirahastot ja energiayhtiöt ilmoittivat kiinnostuksensa. -Ensi vaiheessa mukana oli toistasataa tahoa ja syvällisempiin keskusteluihin jatkoi vielä useampi kymmenen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo. Taustalla on myös Carunan tapaus, joka koetaan edelleen ongelmalliseksi. Uusia toimintamalleja etsitään Jyväskylässä edelleen, vaikka myyntiaikeet saivat julkista kritiikkiä
Kerättyä tietoa käytetään tyypillisesti prosessihäiriöiden syitä selvitellessä. Usein automaatioja raportointijärjestelmän tiedot lähetetään laskentataulukkomuodossa konsultille, joka etsii tiedoista korrelaatioita ja muutoksia eli häiriön mahdollisia syitä. Digitalisaatio ja tekoäly auttavat kuitenkin tiedon järjestämisessä. Prosessihäiriöitä on tällä tavoin mahdollista myös ennakoida, mikäli kerättyä tietoa käydään jatkuvasti läpi. 18 2/2020 Kuntatekniikka Teksti: Anna Sipilä, Teemu Koskinen V iimeisten vuosikymmenten aikana vedenpuhdistamoilla kerättävän tiedon määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Holistiset algoritmit voivat parhaimmillaan oppia joka päivä prosessista enemmän ja käydä tietoa automaattisesti läpi. Rajapintoja eri järjestelmien välille on luotu vähitellen, ja nykyistä kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa. Prosessihäiriöiden ehkäiseminen ennalta säästää työtunteja, mainetta ja käyttökustannuksia. Sen sijaan tietokoneen laskentateho riittää monimutkaisempaankin suuren tietomäärän operointiin. Tiedon määrän kasvaessa manuaalinen datan käsittely vie yhä enemVedenpuhdistamoiden lisääntynyt tiedon kerääminen on tehnyt päällekkäisistä järjestelmistä raskaita. H SY /M ar kk u O ja la { Vesihuolto } kute2_18-19.indd 18 1.4.2020 9.16. män aikaa, sillä ihminen ei ole kovin tehokas suurten tietomäärien louhintatyössä. Puhdistamoiden prosesseja on vuosien varrella laajennettu, saneerattu ja muutettu, ja näiden muutosten yhteydessä on tyypillisesti investoitu Vedenpuhdistamoiden tietoa analysoidaan tekoälyn avulla Tiedon oikeellisuus on omaisuudenhallintaa myös jatkuvatoimisiin mittauksiin ja tiedon siirtoon. Digitalisaation myötä kunnallisilla vedenpuhdistamoilla on havaittu, että vähitellen rakentuneet tietojärjestelmät eivät ole ketteriä, mietittyjä kokonaisuuksia. Suuresta tietomäärästä ei välttämättä ole vastaavaa hyötyä, vaikka siihen on panostettu sekä rahaa että työtunteja. Tekoälyhankkeen haasteena raportointijärjestelmien virheelliset tiedot Ramboll Finland Oy:n pilot-hankkeessa ”Tekoälyn hyödyntäminen jätevedenpuhdistamolla” muodostettiin algoritmi, joka analysoi kerätyn tiedon ja muodosti sen perusteella ennusteen lähtevän veden laadusta seuraavalle päivälle
On hyvä muistaa, että algoritmit eivät voi korvata ihmisiä vesihuoltoalalla. Pienikin määrä tallennettuja virheellisiä mittaustietoja voi periaatteessa pilata kaiken lopun tiedon, koska tällöin tietoon ei enää täysin voi luottaa. Tämän päivän vesihuoltoalan haasteisiin kuten sukupolvenvaihdokseen, hiljaisen tiedon siirtymiseen sekä alan houkuttelevuuteen voidaan myös vastata holistisella algoritmilla. Jokainen lukema käydään läpi ja sen oikeellisuus tarkistetaan. . Tiedon varmistaminen on omaisuudenhallintaa Ensimmäinen askel kerätyn tiedon hyödyntämisessä on tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Kirjoittajista Teemu Koskinen toimii ryhmäpäällikkönä Ramboll Finland Oy:n Vesien ja jätevesien käsittely -yksikössä Espoossa. Sininen viiva on Ramboll Finland Oy:n algoritmin antama ennuste, ympyrät ovat mitattuja arvoja (keltaiset algoritmin opetusjaksolta ja punaiset algoritmin testausjaksolta). 19 Kuntatekniikka 2/2020 Ensimmäinen askel kerätyn tiedon hyödyntämisessä on tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Myös tiedonsiirtotai automaatiohäiriöt voivat tuottaa raportointijärjestelmään virheellisiä tietoja. Mittari-investoinneista saadaan kaikki hyöty irti, kun tuotettua tietoa myös analysoidaan jatkuvasti. Onko mittarin antama tulos virheellinen, koska anturi on likaantunut. Virheellisiä lukemia ei niin sanotusti ole varaa tallentaa järjestelmiin. Hankkeen haasteeksi muodostui kerätyn tiedon laatu ja oikeellisuus. Kun käytössä on vähintään viiden vuoden historiatieto ja luotettavia jatkuvatoimisia veden laatumittauksia, ennuste on luotettava. Mittari-investoinneista kaiken hyödyn saaminen edellyttää tallennettavan tiedon laadun varmistusta; online-mittausta kannattaa käyttää hyödyksi laajemmin kuin perinteistä laboratoriomittauksen tulosta. Asiantuntijat havaitsivat tekoälyhankkeessa, että luotettavaan ennusteeseen tarvittava tietueiden lukumäärä ei ole kovin suuri. Algoritmi tuottaa monenlaisia hyötyjä laitoksille Rambollin toteuttaman tekoälyhankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että algoritmin käytössä on useita mahdollisuuksia ja hyötyjä vedenpuhdistamoille. Prosessihäiriöiden ehkäiseminen ennalta säästää työtunteja, mainetta ja käyttökustannuksia. Ammoniumtyppipitoisuus, online-mittaus jätevedenpuhdistamolta lähtevässä vedessä. Prosessiin perehtyminen ja perehdyttäminen sujuu nopeammin, kun algoritmin antamista toimenpide-ehdotuksista syntyy keskustelua usean henkilön kesken. Prosessin ohjaus on usein yksinäistä työtä, ja päätöksiä joudutaan tekemään nopeastikin. Tästä syystä kerätyssä tiedossa voi olla eri tyyppisiä epävarmuustekijöitä. Anna Sipilä on projektipäällikkö Rambollin Vesien ja jätevesien käsittely -yksikössä Kuopiossa. Kun tietoja tarkastelee ihminen, hän osaa heti jättää aikasarjasta arvot 12,4 ja huomiotta, mutta algoritmi ei osaa tätä tehdä ilman erillistä ohjelmointia. Prosessin optimointiin algoritmi antaa työkaluja niin laitokselle kuin mahdollisesti projektissa mukana olevalle konsultillekin. Jäteveden, mutta myös puhtaan veden, kanssa tekemisissä olevat jatkuvatoimisten mittarien anturit likaantuvat helposti, vaikka niitä pestäisiin ja kalibroitaisiin säännöllisesti. Useimmat puhdistamot voisivat siis hyötyä algoritmin käytöstä. Vähäisemmälläkin parametrien määrällä saatiin hyviä ennustetuloksia, kun tietoja menneisyydestä on saatavilla riittävän pitkältä ajalta ja mittaukset ovat luotettavia. Mutta kuka hyötyy virheellisen ja puutteellisen tiedon keräämisestä ja tallentamisesta. Holistinen algoritmi on päätöksenteon työkalu, jonka hyödyntäminen säästää aikaa ja resursseja ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin tehtäviin. Hankkeen löydös tukee lähtöajatusta siitä, että kerättävää suurta tietomäärää ei puhdistamoilla hyödynnetä laajasti. Ennustava algoritmi toimii lupaavasti testatuilla erityyppisillä raakadatoilla. Raportointijärjestelmään tallennettua dataa tulisi lähtökohtaisesti pitää vesihuoltolaitoksen arvokkaana omaisuutena, ja tiedon oikeellisuuden varmistaminen on omaisuudenhallintaa. Koska tietoa ei juurikaan ole hyödynnetty, niin virheellisistä tai puutteellisista tiedoista ei ole tähän mennessä aiheutunut ongelmia. Tämä onnistuu helposti toteutettavilla ja yksinkertaisilla toimintatavan muutoksilla. Teollisuuslaitoksilla taloudelliset intressit usein ajavat toimijoita olemaan tarkempia siinä, mitä raportointijärjestelmään tallennetaan. Algoritmin tuottama tieto on kuin virtuaalinen käyttöinsinööri, jonka kanssa voi pallotella ajatuksia prosessin ohjauksesta ja säädöstä. Luotettaviin online-mittauksiin yhdistettynä algoritmi antaa hyvät mahdollisuudet niin laitosten etäohjaukseen kuin henkilöstön tehokkaampaan ajankäyttöön, kun tiedon louhintaa ei enää tarvitse tehdä ihmisvoimin. Alustavien vertailujen perusteella teollisuuslaitosten vedenpuhdistamoilla kerätty tieto on lähtökohtaisesti käyttökelpoisempaa algoritmin käyttöä ajatellen. Tai onko raportointijärjestelmään tallennettu outo tulos pesun tai kalibroinnin ajalta, jolloin mittari sinänsä näyttää oikein, mutta tulos ei edusta vedenpuhdistamolla virtaavaa vettä. Algoritmi myös listaa ennusteeseen eniten vaikuttaneet muuttujat, jolloin prosessin ohjaukseen saadaan käyttötukea ja toimenpide-ehdotuksia. Samaa ajattelutapaa voi soveltaa myös kunnalliseen veden puhdistukseen. kute2_18-19.indd 19 1.4.2020 9.16. Hankkeessa havaittiin, että kunnallisella puolella raportointijärjestelmään on tallennettu melko runsaasti virheellistä ja puutteellista tietoa. He kehittävät operatiivisia ja digitaalisia palveluita vesilaitoksille
20 2/2020 Kuntatekniikka Teksti ja kuva: Jukka Nortio I nkoon Degerbyn kylä sijaitsee länsiuusmaalaisessa kulttuurimaisemassa. Kylän raittia komistaa vuonna 1932 valmistunut valkoinen empiretyylinen kirkko. Vedensäästön lisäksi tulevat lämmitysenergian säästöt, Rissanen sanoo. Vedensäästön lisäksi tulevat lämmitysenergian säästöt. Veden virtaaman optimoinnilla voidaan säästää kymmeniä tuhansia euroja vesija jätevesimaksuissa sekä veden lämmityskuluissa. Oppilaidemme ympäristöraati mietti, miten voimme voisimme säästää vettä. Oppilaat tekivät jokaisen hanan viereen muistutuslapun. Ympäristöystävälliset ratkaisut näkyvät Degerbyn koululla monipuolisesti: lämmitys hoidetaan maalämmöllä, katolle on tulossa aurinkopaneelit ja suunnitelmissa on opetuskäyttöön tuleva pieni tuulisähköä tuottava voimala. Vedensäästön lisäksi tulevat lämmitysenergian säästöt, Ilkka Rissanen (vas.) Inkoon kunnasta sanoo ja ihmettelee Juha Niemisen kanssa pienen muutoksen isoa vaikutusta. Nopeista kokeiluista koko kunnan hyödyksi Degerbyn koulu oli luonteva ensimmäinen kohde meille, sillä jätevesi menee täällä umpisäiliöön. Muutama sata metriä kirkon jälkeen, tien vasemmalla puolella, on kylän koulu ja päiväkoti. Siellä tapaamme Vihreä lippu -sertifikaattia kantavan Degerbyn koulun vt. Koulujen lavuaareissa käytetään tyypillisesti 3,5-5 litran virtaamaa minuutissa, keittiöissä 8 litraa minuutissa ja suihkuissa 9-10 litraa minuutissa. Ekman korostaa, että oppilailla on ympäristöraadissa valta päättää, mitä tehdään. Laitteita on erilaisten kiinteistöjen tarpeisin. Ennen uusintaa mitattiin kaikkien hanojen virtaama ja samat mittaukset tehtiin asennusten jälkeen. Niin meidän sekoittajiimme tuli vakiovirtausventtiilit. Muissa Inkoon kouluissa säästöt eivät ole olleet aivan samalla tasolla kuin Degerbyssä, koska Degerbyssä oli poikkeuksellisen vahva vedensäästöä korostava ilmapiiri. Mukana oleva ohjaava opettaja on paikalla neuvomassa, jos apuja tarvitaan. Vedenkulutus oli 1050 kuutiometriä vuonna 2016 ja nykyinen kulutus on noin 760 kuutiometriä vuodessa. Kaikkiaan parin vuoden aikana asennettiin vajaat 200 vakiovirtaussuutinta. Kun Degerbyn koulusta saatiin hyvät kokemukset, asennettiin vakiovirtaussuuttimet kunnan muihin kolmeen kouluun ja kolmeen päiväkotiin. Ne asennetaan hanan tai suihkun päähän vakiosuuttimen tilalle. Venttiilin joustava o-rengas supistaa virtauspinta-alaa paineen vaikutuksesta ja pitää virtaaman vakiona paineen vaihteluista huolimatta, Divellon tuotteita toimittavan Wassis vedensäästön myyntija markkinointipäällikkö Juha Nieminen esittelee kädessään olevaa hanasuutinta. Suuttimia joka lähtöön Inkoon kouluille ja päiväkodeille toimitetut vedensäästölaitteet ovat Divellon valmistamia vakiovirtausventtiilejä. Keittiöhanoihin niitä ei asennettu, koska siellä tarvitaan voimakasta virtausta. Vedenkulutuksen säästö on ollut 20-30 prosenttia vuodessa. Käsisuihkuissa, joissa on vaarana suuttimen rikkoutuminen, laite voidaan asentaa sekoittimen ja suihkuletkun väliin. Ensin tuli esiin se, että käytön jälkeen pitää muistaa sulkea hana. Sitten ehdotimme kunnan tekniselle puolelle, että tarvitsemme ratkaisun, jolla veden virtausta voidaan vähentää. – Vedenkulutuksen säästö on ollut 20-30 prosenttia vuodessa. Isoissa kerrostaloissa vakiovirtaussuuttimella saadaan se kute2_20-21.indd 20 1.4.2020 9.22. { Vesihuolto } Oppilaat Inkoossa eturintamassa ilmastotalkoissa Veden virtaamat kuriin Kun täältä saatiin hyviä kokemuksia, samanlaiset muutokset tehtiin myös toiseen kouluun, jossa toimin rehtorina. Sen viikoittainen tyhjentäminen on melkoinen kustannus, Inkoon kunnan controller Ilkka Rissanen. Koululla uusitiin kaikki hanat ja suihkut vakiovirtausventtiileillä. rehtorin Henrika Ekmanin. Laite on hyvin yksinkertaisen näköinen, lähes identtinen tavallisen hanasuuttimen kanssa