5/2024 { Kolumni } Tekoäly valvoo väsymättä Haaganpurolle uutta virtaa Kaupunki 3.0 hyödyntää dataa KAUKOLÄMPÖÄ AURINGOSTA Matti Harju: Pitääkö kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen olla kallista. kute5_1.indd 1 22.10.2024 10.14
... 9 Tapahtumakalenteri .....................………...50 Palveluhakemisto.........................………...51 5/2024 Kuntatekniikka 31. 48 Pääkirjoitus ....................................………...5 Kolumni: Pitääkö kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen olla kallista?...... 2 Digikaksonen etävalvomoiden apuna ....... Siinä on monta oppimisen paikkaa myös kunnissa. ........................................... ..................... K uv a: B lu e Fr og R ob ot ic s kute5_2-3.indd 2 22.10.2024 10.17. 14 { Ympäristö } { ICT } { Ilmastoviisaus } { Energia } { Älykkäät järjestelmät } { Kunnossapito } { Yhdyskunta } Älyteknologian rooli kasvaa nopeasti hoitoalalla. lokakuuta 5/2024 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s. ........................................ 6 Älyratkaisuilla hoivaa ja turvaa ...…………14 Haaganpuro palautettiin puroksi ..………..10 Aurinko lämmittää Liminkaa ........………..18 Tasoittaisiko kulutusjousto sähkön hintaa?..........................................…………24 Päästölaskuri vertailee lämpöyhtiöiden päästöjä ........................................…………32 Rautatietorin metroasemalle elinkaarikunnostus .......................………..21 Hyvin suunniteltu käyttövesiputkisto kestää paremmin .........................…………22 Hulevesiä voi käyttää hyödyksi ....…………31 Kaupungin versio 3.0 syntyy dataekosysteemistä .....................…………26 Ukrainan ystävyyskaupungeilla toimivia tukikonsepteja .............................…………34 Koulurakennukset pystytetty keskeisille paikoille .....................…………38 Suomen kuntatekniikan yhdistys……... 46 Kuntien Putkimestarit…….. 41 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys…..…
K uv a: IR R -T V Monella suomalaiskaupungilla on ystävyyskaupunki Ukrainassa. K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Kaukolämpöyhtiöissä hierotaan älynystyröitä päästöjen vähentämiseksi. 3 Kuntatekniikka 5/2024 s. Sota-apu niiden välillä tulee iholle ihan eri tavalla kuin korkeamman tason avustus. 34 KKuntatekniikka.fi s. 10 s. K uv a: R am bo ll Fi nl an d kute5_2-3.indd 3 22.10.2024 10.17. Puron kunnostukselle myönnettiin Kuntatekniikan saavutus. 18 • Kaavoitus: Alueidenkäyttölain luonnos lausunnoille marraskuussa – luvassa mahdollisuuksia ja mikromanageerausta • Puhdas siirtymä: Helenin Salmisaaren hiilivoimalan viimeinen lämmityskausi alkaa – keväällä yhtiön hiilipäästöt puolittuvat • Liikenneväylät: Teräskaarisilta yhdistää Tuiran Oulun asuntomessualueelle – Siivenkantamasta uusi maamerkki noin 10 miljoonalla eurolla Haaganpuron alajuoksulta purettiin pato, ja sen tilalle kaivettiin luonnon monimuotoisuutta tukeva virta. Limingan ratkaisu on aurinkovoimala, joka lämmittää 7 kuukautta vuodessa
Tulossa suuri vaalivuosi. Vuoden 2025 tuplavaalien alla Kuntalehti on tärkeämpi kuin koskaan. kuntalehti.fi/vaalivuosi2025 kute5_4.indd 4 22.10.2024 10.15. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tilaa tai pyydä tarjous ryhmätilauksesta koko valtuustolle. Kuntalehti keskittyy kuntien ja alueiden kannalta merkityksellisiin aiheisiin perusteellisemmin, kuin yksikään muu lehti
Lämpöyhtiöiden keinot ja innovaatiot vilisevät uutisotsikoissa säännöllisesti. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi Inkeri Valtonen inkeri.valtonen@dorimedia.fi 040 717 8614 TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Pohjapato eristi puron merestä ja muodosti taakseen kasvittuneen ja liettyneen altaan, joka tulvi usein. Toden totta, kunnan rakennuttamisessa on omat raaminsa, lainsäädäntönsä ja toimintatapansa, joista kaikki eivät päde yksityisellä puolella. Puro sai kokonaan uuden lasku-uoman ja ympärilleen vielä kasvuvaiheessa olevan niityn. Mutta se on myös taimenen lisääntymispaikka, jossa on kunnostettuja kutusoraikkoja. Yhtiöiden päästöistä saa vuosittain päivitetyt tilastot helposti päästölaskurista, joka esittää tiedot menneistä ja ennustettavista päästöistä vertailukelpoisesti. Vielä odotellaan hiilipölyn lopullista laskeutumista Helenin isossa Salmisaaren hiilivoimalassa keväällä. Vihdissä yksityinen rakennuttaminen on ratkaistu sopimuksin ja käyttömaksuin. 03 4246 5375 kuntatekniikka@atex.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 92 € Vuosikerta, printti+digi 103 € Kestotilaus, digi 85 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Taimenten lukumäärä on kasvanut oleellisesti, myös kolmipiikki nousee puroon. Tulvat ovat vähentyneet ja pienentyneet, ja lietealtaan tilalla ovat soliseva puro ja hyönteisiä pörisevä niitty. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi K uv a: H ei kk i Sa rv ia ho Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 6/24 19.12. Niinpä kaupunki päätti purkaa kaupungin toteuttamat rakennelmat. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Tommy Pohjola TILAUKSET Puh. kute5_1.indd 1 21.10.2024 16.51 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Tommy Pohjola Puh. Ja koska halliyhtiön entinen hallituksen puheenjohtaja on ollut mukana myös kunnallispolitiikassa. Vihtiläisvaikuttaja on rakennuttanut kuntaan kuusi yksityisomisteista liikuntahallia, koska rakennuttaminen yksityissektorilla on ketterämpää ja tehokkaampaa. Jokainen kaukolämpölaitos vähentää päästöjä omien resurssiensa mukaan. Tällä pärjätään yli puolet vuodesta. Kaukolämpömurroksen syitä ovat päästöjen vähentäminen ja siihen liittyvät asetukset ja sitoumukset, mutta vähäpätöinen merkitys ei ole myöskään sillä, että hukkalämpö ja uusiutuva energia ovat huokeita. Teollisuuden ja datakeskusten hukkalämmöissä on paljon mahdollisuuksia, mutta sitä saadaan kesäisin myös asunnoista. Kuntatekniikan saavutus on kunnianosoitus siitä, että kaupungissakin voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta. Oulun Seudun Sähkön omistama Limingan kaukolämpölaitos on ensimmäisenä Suomessa lähtenyt hyödyntämään usean järjestelmän hybriditekniikkaa, jonka keskiössä on aurinkosähkö. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Kajosaari Puh. 3.12. 050 300 3510 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. Aurinkopaneeli Limingassa tuottaa sähköä saman verran kuin vastaava paneeli Keski-Euroopassa. Limingassa käytetty tekniikka on vieläpä monistettavissa ympäri Suomea. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä vähennetään nopealla tahdilla ympäri maata. Konsepti toimii, koska molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Energia + digitalisaatio Kaukolämpö kohottaa profiiliaan H elsingin länsiosissa luikertelevan Haaganpuron kunnostukselle myönnettiin Kuntatekniikan rakennushankkeen saavutus, mikä on mahtavaa. Monen mielestä puropahanen on vain Helsingin länsiosissa luikerteleva oja. Taimenen nousua on haitannut voimallisesti rakennettu puron suu pohjapatoineen ja betonilaatoin reunustettuine oleskelualueineen. Alkuinvestointien jälkeen energiakulut laskevat. Isommilla on isompia menetelmiä, suunnitelmissa jopa pienydinvoimaloita, mutta suuressa osassa uusista lämmöntuotantomenetelmistä toistuu hukkalämpöjen hyödyntäminen, uusiutuva energia tai molemmat. Pienet yhtiöt tukevat polttoon perustuvaa tuotantoa järjestelmien optimoinnilla ja esimerkiksi ilmavesilämpöpumpuilla. Vielä kun puron valuma-alueella toimivat ihmiset ymmärtäisivät, että maahan ja sadevesiviemäriin lasketut haitta-aineet suurella todennäköisyydellä kulkeutuvat puroon. Lämmön talteenotto jätevedestä on käytössä useissa yhtiöissä. Tämän numeron kolumnisti nostaa esille liikuntapaikkarakentamiseen plakkiutuneita epäkohtia ja kustannuskertymiä, jotka paisuvat hankkeesta toiseen. On mukava havaita, että monessa kunnassa lämmöntuotannon päästöissä ollaan jo erinomaisella tolalla. • Timo Kuukkanen kute5_5.indd 5 22.10.2024 10.25. 5 Kuntatekniikka 5/2024 { Pääkirjoitus } 5/2024 { Kolumni } Tekoäly valvoo väsymättä Haaganpurolle uutta virtaa Kaupunki 3.0 hyödyntää dataa KAUKOLÄMPÖÄ AURINGOSTA Matti Harju: Pitääkö kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen olla kallista. Hallit toimivat edelleen yksityisomistuksessa
– Sitowisen Poliisiammattikorkeakoululle luoma Aura-virtuaaliympäristö tarjoaa täydet teknologiset edellytykset dynaamisen digitaalisen kaksosen rakentamiseen, sanoo hankejohtaja ja Poliisiammattikorkeakoulun projektipäällikkö, ylikomisario Olavi Kujanpää. Poliisiammattikorkeakoulussa simulaatiokäyttöön viritetty visuaalinen 3D-järjestelmä ottaa vastaan Hervannasta valmiin tietomallipohjan, jota kutsutaan katudataksi. Poliisiammattikorkeakoulussa opetuskäyttöön viritetty 3D-visuaalinen järjestelmä vastaanottaa simulaatiomallia fyysisestä kohteesta. EU-säädös vahvistaa älykkään automaation mahdollisuuksia henkilötunnistuksessa. sia, joista tarvitaan lisää ymmärrystä, mutta myös lainsäädäntöä. Järjestelmäalusta yhdistää K uv a: R ei jo H ol op ai ne n kute5_6-9.indd 6 22.10.2024 10.16. 6 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Reijo Holopainen V irtuaaliset, todellisuutta kuvaavat näkymät kaupungeista kehittävät turvallisuutta, mutta kaksisuuntaisella datavirralla on vielä paljon mahdollisuuk{ Älykkäät järjestelmät } Digitaalinen kaksonen valvoo väsymättä Kaupunki tietokoneella Turvateknologia pystyy jo nyt hyödyntämään kolmiulotteista digitaalista kaksosta fyysisestä maailmasta
Tekoäly tiedon tulkkina – DT:n rakentamiseen on kulunut aikaa ja rahaa, Wellingtonin kaupunkineuvoston digitaalisten innovaatioiden tiimin johtaja Julia McMaster sanoo. Tähän asti EU:n henkilötietosuojalaki GPDR on rajoittanut turvallisuusvalvontaa ja elektronisen valvonnan mahdollisuuksia käyttää poliisin henkilörekistereitä. – Toisaalta yhteiskunnalliset ongelmat tiedetään Uudessa-Seelannissa meitä kärjistyneemmiksi. – Kehityshankkeiden myötä tulee lisää myös kansainvälisiä yhteyksiä, Kujanpää arvioi. Pelkkä digitaalisen mallin rakentaminen ei ole poliisin tavoite. Tunkeutujan eteneminen rakennuksessa estettiin etävalvomosta käsin kaksisuuntaisella yhteydellä. Tämä tarkoittaa sujuvuutta ja vähemmän tilastoituja liikenneonnettomuuksia. – Jotta kehittyvät palvelut, konsepti ja teknologiat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin kaikkien käyttäjien tarpeisiin, tarvitaan myös jatkossa tämän Aura-projektin kaltaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus-, kehittämisja innovaatiohankkeita, Kujanpää sanoo. Tässä hankkeessa nimenomaan pyrimme mallintamaan todellisuutta. Teknisiä järjestelmiä kehitetään yleensä vakavien ongelmien ratkaisuun, ja tällaisiin saadaan rahoitusta, kommentoi Lappeenranta-Lahti LUT-yliopiston tutkijaopettaja Kalle Elfvengren. Suomessa yliopistojen DT-tutkimus on ollut pääosin teoreettista, mutta nyt EU hakee uutta linjaa digitaalisen kaksosen käyttöön tekoälysäädöksellä (2024/1689). Myös toinen vireillä oleva sisäministeriön lakihanke edistää poliisin mahdollisuuksia käyttää nykyistä laajemmin passija henkilökorttirekisterin biometrisia tietoja rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. 7 Kuntatekniikka 5/2024 visualisointiin lähes reaaliaikaisen datan kaupungista: bussit ja ratikat ajelevat osana mallia. Kansalliseen lainsäädäntöön implementoituna säädös tulee mahdollistamaan poliisirekisteriin perustuvien kasvoja biotunnisteiden reaaliaikaisen käytön elektronisessa valvonnassa, esimerkiksi asemilla. Suomi on digitaalisen kaksosen kehittämisessä jäljessä, yliopistotukijat myöntävät. – Reaaliaikaisesti toimivaa digikaksosta kohti mentäessä digitaalisten vuorovaikutusten ja sosiaalisten yhteyksien maailma muokkautuu ennennäkemättömällä tavalla, Kujanpää muotoilee. Uuden-Seelannin Wellingtonissa tunkeutujan eteneminen rakennuksessa estettiin etävalvomosta käsin kaksisuuntaisella yhteydellä, kunnes poliisi ehti paikalle. Turvahyödyt poliisille tärkeitä – Poliisiammattikorkeakoulussa digitalisaatiota katsotaan sen kautta, kuinka teknologioiden avulla pystytään vahvistamaan turvallisuutta, Kujanpää sanoo. Digitaalisen kaksosen kanssa K uv a: R ei jo H ol op ai ne n Suomen ensimmäisen digitaalisen kaksosen valvomo Metsä Fibrellä Äänekoskella. – Kokemuksiemme perusteella digitaalisen kaksosen rakentaminen kannattaa aloittaa kokonaisarkkitehtuurista, jolloin turvallisuus voidaan ottaa sen ohjaavaksi tekijäksi. – Aura alustana tukee jo nykyisellään virtuaalisen todellisuuden käyttöä kaksisuuntaisesti, mutta tähän vaiheeseen projektissa ei olla päästy. Hän on ollut eri tiimeissä selvittämässä virtuaalista digikaksosteknikkaa ja sen mahdollisia sovelluksia. Digitaalisella kaksosella (DT eli Digital Twin) on muun muassa onnistuttu estämään pahoissa aikeissa tapahtuneita hallintorakennusten sisätiloihin tunkeutumisia. kute5_6-9.indd 7 22.10.2024 10.16. Sen sijaan digitaalisen kaksosen mallimaa Uusi-Seelanti toimii jossain suhteessa vapaammin kuin EU-maat. – On kuitenkin suuri turvallisuustekijä, että voimme reaaliajassa mitata ja säätää liikenteenhallintaa tekoälyä käyttävällä VivaCity-anturitekniikalla, McMaster lisää. Hän on myös kirjoittanut aiheesta tieteellisiä artikkeleita
Älykäs työkalu etävalvomoille Toinen suomalainen dynaamisten kaksosten kehittäjä Granlund kertoo, että 25 vuotta kestäneen kehitystyön tuloksena löytyisi jo periaatteellinen valmius ohjata rakennusta kaksisuuntaisesti etävalvomosta. Sitowisen tekniikassa on hyödynnetty Matterport Pro 3 lidar -kameraa useissa sisäja ulkotilakuvauksissa keräämään ja skannaamaan tarkkaa visuaalista ympäristöä suunnittelun tueksi, Männistö kertoo. Digikaksosella voi optimoida älykkäästi lukituksia, lämmitystä, valaistusta ja LVI:tä. Sekaannusta aiheuttaa termin digitaalinen kaksonen epämääräinen käyttö tietotekniikan maailman ulkopuolella. 2) Digitaalinen kohteen varjo , jossa datavirta on reaaliaikainen mutta yksisuuntainen. Investointi DT-tekniikkaan näyttäisi hyödyttävän monenlaisilla tavoilla. Jotta kehittyvät palvelut, konsepti ja teknologiat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin kaikkien käyttäjien tarpeisiin, myös jatkossa tarvitaan tämän Aura-projektin kaltaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus-, kehittämisja innovaatiohankkeita. toimimisessa on tunnistettu useita haasteita, kuten esimerkiksi datan omistajuus ja järjestelmän byrokratia, mutta eritoten korostuu vaikeus osoittaa reaaliaikaisten tietopohjaisten palveluiden todellista arvoa potentiaalisille asiakkaille. 3) Täysi dynaaminen digitaalinen kaksonen , automaatiojärjestelmä, joka säätää fyysistä kaksoiskohdettaan. DIGITAALINEN kaksonen -termiä (Digital Twin, DT) käytetään sovelluksesta, joka pystyy digitaalisesti kuvaamaan reaalikaista fyysistä maailmaa ja samalla simuloimaan malleja ja ennakoimaan monenlaisia asioita. – Niitähän löytyy paljon, sanoo Sitowisen palvelupäällikkö ja Aura-hankkeen projektipäällikkö Jarkko Männistö. 1) Staattinen tietomalli , jota Rakentamislaki vaatii v. Etäohjaustekniikka mahdollistaa turvallisuusratkaisut, kuten rakennuksen kulkuyhteyksien sulkemisen, mutta digitaaliseen kaksoseen perustuvilla ohjaustoiminnoilla voidaan hallita myös hälytykset ja ilmastoinnin tehosäätö. Kehitettävää löytyy vielä Digitaalinen kaksonen lupaa tarjota älykkäitä ratkaisuja kasvavan tietomäärän käyttöön. Monet haastatelluistamme suosittavat luopumaan epäselvistä termeistä, kuten metaversumi. Tällä mallilla ei vielä tehdä samoja asioita kuin dynaamiseen kaksisuuntaiseen dataan perustusvilla kaksosella. Tämä on todettu kohteissa, jotka ovat tarttuneet DT:n mahdollisuuksiin. Kiinteistöautomaatiossa pilvivalvomoksi kutsuttu yksikkö vastaa määrittelyltään lähinnä digitaalista kaksosta, joka prosessoi kaksisuuntaista datavirtaa kohteesta. Haastatteluissa käy ilmi, että yliopistotasollakin halutaan osallistua konkreettiseen kehitystyöhön. – Olemme tiellä täyttä DT-mallia kohti, mutta siinä tarvittaisiin apuun voimakasta yhteiskunnan panostusta, jos haluamme käyttöön tekniikan kaikki hyödyt, Männistö lisää. Täysi digitaalinen kaksonen käyttää reaalikaista kaksisuuntaista datavirtaa. Hervannan kaupunkimallin digivaljastuksessa jalostettiin ja rikastettiin Hervannan alueelle tehtyä kaupunkimallia ja digikaksosta virtuaalisten harjoitteiden alustaksi. Jaottelu auttaa jäsentämään, missä vaiheessa kehitystä mennään. Kiinteistöja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin kehittämä Digital Twin -malli kokoaa useista järjestelmistä tiedon, joka halutaan esittää muun muassa kiinteistöpäällikölle. Tämä tarkoittaa, että etävalvomosta käsin voidaan säätä fyysistä kohdetta, esimerkiksi rakennuksen tai liikenteenohjauksen järjestelmiä. Edelläkävijämaissa, kuten Isossa-Britanniassa tai Uudessa-Seelannissa, digikaksosilla voidaan torjua erilaisia rakennukseen kohdistuvia vaaroja ja jopa ilkivaltaa, jos sen ”aivot” on viritetty oikein. – Saakoon se metaforan aivoista, sanoo Granlundilla teknologiat ja liiketoiminnan kehitys -ryhmän johtaja Tero Järvinen. Alustan nimi tuntuu olevan terminologisesti vielä liikkuvalla pohjailla: digitaalisen kaksosen sijaan kokonaisuutta kutsutaan yleisesti automaatiojärjestelmäksi tai satunnaisesti esimerkiksi juuri aivoiksi. Suomessa täysimittainen digitaalinen kaksonen toimii Metsä Fibren tehtaalla Äänekoskella. – Toistaiseksi rakennushankkeessa käytettävissä oleva raha sanelee pitkälti, mitä ja minkä tasoista digitalisaatiota kohteisiin rakennetaan, Järvinen lisää. • K uv a: W el lin gt on Sm ar t C ou nc il Digitaalinen kaksonen Wellingtonista: yksi liikenteen solmukohdista on Mehiläispesän kaupunkikeskuksessa pyöreän rakennuksen ympärillä. 8 5/2024 Kuntatekniikka { Älykkäät järjestelmät } Tarkkuutta termeihin . Kaksisuuntainen reaaliaikainen datasynteesi toimii osana rakennusautomaatiojärjestelmää, joka säätää laitteita. 2026 alusta. kute5_6-9.indd 8 22.10.2024 10.16. Kun edetään kohti täyttä kaksosteknologiaa, tarvitaan myös portaittaista terminologiaa
9 Kuntatekniikka 5/2024 { Kolumni } OLEN saanut vertailla kunnallista ja yksityistä liikuntapaikkarakentamista lähes 30 vuotta. Työmaa usein pysähtyy, kun kunnan edustajilta ei saada päätöksiä. Toisaalta yrityskin on turvassa, sillä kunta ei helposti halua ottaa halleja kontolleen. Yhden tutkimuksen mukaan julkisiin kilpailutuksiin saatiin keskimäärin vain 1,5 tarjousta. Eniten on järkyttänyt kunnallisen rakentamisen korkea hintataso. • PITÄÄKÖ KUNNALLISEN LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN OLLA KALLISTA. €. Kyselin rakennusalan yrityksiltä syytä tähän. Kuntien hankkeisiin pesiytynyttä hintatasoa ei päästä alentamaan. Vihdin Urheiluhallit Oy on maksanut kunnalle tänä aikana yhteisöja kiinteistöveroa, korkoja ja takausprovisioita n. Sopimusvaiheessa kunta pyrkii turvaamaan etunsa kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa tilanteissa. Jokainen tarjoaja näkee jo etukäteen, paljonko kunta on valmis maksamaan. Yhtiön uusi nimi Vihdin Urheiluhallit Oy kuvaa paremmin sen nykyistä toimintaa. € (46 000 €/v). Jo tarjousvaiheessa työhön osallistuvilta edellytetään erilaisia tutkintoja ja referenssejä. Se näyttää saavan alkunsa jo hankesuunnitelmasta, joka tilataan konsultilta. kute5_6-9.indd 9 22.10.2024 10.16. Samalla oma osaaminen ja motivaatio kunnassa nousisi. eurolla ja hoitanut taloudelliset velvollisuutensa ongelmitta. Netistä löytää helposti toisen kunnan vastaavan hankintasuunnitelman, jota voi soveltaa. Heiltä saa tässä vaiheessa ilmaiseksi paljon tietoa. Kunta on maksanut hallien arkipäivätuntien koulukäytöstä 28 vuoden aikana yhteensä 1,8 milj. Onko muodollinen pätevyys oikeasti tärkeä. Kunta on taannut rakennuslainat, ja uusimman hallin rakentamiseen kunta lainasi rahat itse. Työmaakokouskäytännöistä kuulin myös karuja kuvauksia. Yritys on rakentanut Vihtiin kaksi jäähallia, kuplahallin, kamppailulajien hallin ja täysimittaisen jalkapalloja yleisurheiluhallin. Vihdin Urheiluhallit Oy on rakentanut nämä hallit yhteensä 6 milj. 1989 Vihdin Jäähalli Oy, jolla on tätä nykyä noin 600 osakasta – yksityisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Suunnitelmaan liittyy kustannusarvio, joka perustuu muiden kuntien aiempiin vastaaviin hankkeisiin sopivalla varmuuslisällä. Nettokustannus kunnalle on siis ollut 1,3 milj. €. Hankintasuunnitelma on julkinen asiakirja. Voisiko kunta joskus tehdä hankesuunnitelman omana työnään ilman konsultteja. Yritys nimittäin pystyy pyörittämään niitä paljon edullisemmin. Kirjoittaja Matti Harju (matti.harju@pp5.inet.fi) on vihtiläinen vaikuttaja ja Vihdin Jäähallit Oy:n hallituksen entinen jäsen ja puheenjohtaja. Jos Vihdin malli kiinnostaa, tervetuloa tutustumaan. Tämä varmistaa näiden yritysten kiinnostuksen lopulliseen toteutukseen. Tuntuu siltä, että kunnat aiheuttavat tarjouspulan ja urakoiden kalleuden omilla toimillaan. Selvisi, että kuntaa pidetään erittäin hankalana asiakkaana. Kunnallisen liikuntapaikkarakentamisen ei siis tarvitse olla kallista, jos: 1) tehdään hyvähenkistä yhteistyötä rakentajien kanssa tasapuolisin ehdoin ilman konsultteja tai 2) lopetetaan kunnallinen liikuntapaikkarakentaminen ja siirrytään Vihdin mallin mukaiseen toimintaan. Usein konsultti saa vapaat kädet koota kaikkien asianosaisten kaikki toiveet, jolloin tilaja varustelutarpeet paisuvat. Jos yritys ei toimi kunnan haluamalla tavalla, kunta voi aina ottaa hallit itselleen. • • • SUURI paradoksi on siinä, etteivät kunnat tahdo saada tarjouksia erittäin korkeasta hintatasosta huolimatta. Yhtiön liikevaihto on tällä hetkellä n. Näin hankesuunnitelmien kustannusarviot eivät ainakaan alitu. Vihdin Urheiluhallit Oy ei jaa osinkoa, mutta mielestäni kunnan liikuntapaikkarakentamiseen sopisi myös tavallinen yritys. 0,5 milj. Onko unohtunut, että toinen osapuoli hinnoittelee nuo kaikki tilanteet, jos se joutuu aina vastuuseen. Itse pitäisin asennetta työhön paljon tärkeämpänä. Jos kunta takaa lainat tai lainaa rahat itse, hallit siirtyvät kunnalle vastavakuudeksi. 800 000 euroa vuodessa, josta seurat maksavat 75 % ja kunta 25 %. • • • VIHTIIN perustettiin v. Hallit ovat maksaneet Vihdin kunnalle investointeina euroa. Olen itse tehnyt useita hankesuunnitelmia mahdollisten rakentajien avustuksella
Tilanne ennen kunnostushanketta. Muotopuista toinen jouduttiin siirtämään. Puron kalakanta elpyi, tulvat vähenivät ja puronvarsi on viihtyisämpi. kute5_10-13.indd 10 22.10.2024 10.16. Uusi uoma etualalla. Hanke voitti Kuntatekniikan saavutuksen 2024. Haaganpuron suulla oli 1990-luvulla rakennettu pato, kalaportaat ja silta. 10 5/2024 Kuntatekniikka { Ympäristö } Haaganpuron alajuoksu palautettiin luonnontilaan PUROLLE UUSI ELÄMÄ Haaganpuron alajuoksun kunnostus hyödyttää luontoa ja ihmisiä. Ennen kunnostusta puro jatkui suorana uoman mutkasta kohti tukimuuria
Maisemakuvallisena lähtökohtana oli säilyttää ranta-alueen avoimuus sekä merenlahdelle avautuvat näkymät, mutta uusia puitakin istutettiin. Tilkantorin alueella esirakentamistoimenpiteinä on käytetty savikerroksen tiivistämistä pystyojituksella ja esikuormituksella, syvästabilointia kalkkipilareilla ja teräsbetonista paalulaattaa. Patorakenne aiheutti sen, että Rakentamisajan runsaiden sateiden aiheuttamat virtaamat veivät mennessään taimia ja muovasivat uomaa uuteen muotoon. 11 Kuntatekniikka 5/2024 Teksti: Hanna Keskinen Kuvat: Ramboll Finland Oy S ivuhaaroineen noin 11,9 kilometrin mittainen Haaganpuro Helsingin länsiosassa saa alkunsa Länsi-Pakilan ja Maununnevan väliseltä peltoja viheralueelta ja laskee Pikku Huopalahteen, josta on kapea vesiyhteys Seurasaarenselälle. Haaganpuron suulle 1990-luvulla rakennettu pato aiheutti puron alajuoksun tulvimista ja liettymistä sekä hankaloitti kalojen nousua. Uusi luonnonmukainen purouoma suunniteltiin nykyisen uoman länsipuolelle maaston alavimpaan kohtaan. Kallein suunnitelma voitti Vuonna 2016 laaditussa Haaganpuron valuma-alueen hulevesiselvityksessä (Ramboll) suositeltiin toimenpiteitä tulvien hallitsemiseksi Vihdintien ja Pikku Huopalahden välisellä alueella. Haaganpuron padon rakenteet on perustettu teräsbetonisen paalulaatan varaan, jossa paalupituus on 25–30 metriä. Uoma oli lähtötilanteessa ojamainen, suoraviivainen ja jyrkkäluiskainen. Ojasta luonnonmukaiseksi puroksi Suunnittelua jatkettiin valitun yleissuunnitelmavaihtoehdon pohjalta vuonna 2018. Puron valuma-alue on laajuudeltaan noin 10,8 km2. Sen sijainti ja muoto johtuvat ainakin osittain pohjarakennusolosuhteista ja perustamisratkaisusta. Vesikanavan yli oli rakennettu kaareva silta, joka jatkuu kevyen liikenteen yhteytenä Tilkantorille. Suunnitteluun liittyi myös vesilain kute5_10-13.indd 11 22.10.2024 10.16. Betonisillasta ja patorakenteesta laadittiin purkusuunnitelmat, ja puron yli suunniteltiin uusi teräsrakenteinen puistosilta. nykyisen padon kohdalla tehtävät laajemmat toiminnalliset muutokset ja maisemaan sovittaminen luonnonmukaisemmaksi C. Haaganpurossa elää luontaisesti kehittyvä taimenkanta. Puro laskee tarkastelujaksolla hyvin loivasti. Rannan yhteyteen suunniteltiin myös uusi oleskelualue lepotuoleineen. Pikku Huopalahden alue on maaperältään alavaa ja syvää savikkoa, joten puistoalueella ja sen ympäristössä on tehty laajoja pohjanvahvistustoimenpiteitä esirakentamisvaiheessa. Puistoja rakentamissuunnittelun tavoitteiksi muotoutuivat tulvahallinnan lisäksi taimenen, muun kalaston ja pohjaeliöstön elinolosuhteiden parantaminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien edistäminen. Purouoma muotoiltiin loivapiirteiksi rantaniityksi, johon sijoitettiin luonnonkiviä. Vaihtoehto C oli vaihtoehdoista kallein, mutta sen hyötynäkökulmina nähtiin muun muassa uoman ja puiston monimuotoisuuden lisääntyminen, luonnollinen yhteys meriveden tulva-alueeseen sekä mahdollisuus toteuttaa uuden uoman kaivaminen pääosin kuivatyönä. Uoma oli myös voimakkaasti kasvittunut. Tilkantorin mereen laskevaan luiskaan suunniteltiin vaikeasti kunnossapidettävän kiviheitokkeen tilalle dynaaminen istutusalue. Rantarakenteen tukimuuria ja portaikkoa laajennettiin puretun padon osuudelle. nykyiseen patoon tehtävät pienet muutokset B. Silta ja portaikko perustettiin paaluille, mutta siirrettyyn uomaan ei tehty pohjanvahvistustoimenpiteitä. Rakentein vangittu uoma Haaganpuron alajuoksu sijaitsee Tilkanniityn puistoalueella, ja sen sijainti on vaihdellut vuosisatojen saatossa. Selvityksen mukaan patoa tulisi joko alentaa tai poistaa kokonaan, jotta tulvaja liettymisriski pienenevät ja kalat pääsevät nousemaan puroon. A. Jatkoon valittiin vaihtoehto C, jossa koskiosuus rakennettaisiin luonnonmukaisena uuteen paikkaan. Haaganpuron alajuoksun suunnittelu aloitettiin laatimalla yleissuunnitelma vuonna 2017. Padon rakenne koostui uoman kohdalla paaluille perustetusta patolaatasta ja kalaportaasta, joiden ympärille on rakennettu istuskeluportaikko ja muuta oleskelutilaa. Haaganpuron suulla sijainnut Pikku Huopalahden pohjapato ylläpiti pysyvää vesipintaa ja veden syvyyttä Haaganpuron alajuoksulla Kauppalanpuiston ja Pikku Huopalahden välillä. Padon ja kalaportaan kaarevan sillan alue on perustettu paalulaatalle, jonka lähiympäristö on kalkkipilaristabiloitu. Purouoma on perustettu hirsiarinarakenteelle, jonka päätarkoituksena on uoman viereisen raitin stabiliteetin kohentaminen ja jyrkkien uomaluiskien mahdollistaminen. Sen yhteydessä tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista pöydälle jäi lopulta kolme toimenpidevaihtoehtoa. Tilkanniityn puistoalue, uoman käsittely, kasvillisuus, pato, silta ja rantarakenteet edustivat suunnitteluaikakaudelleen (1990-luku) tyypillisiä ratkaisuja ja ilmettä. Helsingin Haaganpuron alajuoksun kunnostus voitti Kuntatekniikan rakennushankkeen saavutuksen vuoden 2024 Kuntatekniikkapäivillä. uoma oli allasmainen, ja vesi virtasi hyvin hitaasti keskivirtaamalla aiheuttaen myös kiintoaineen laskeutumista uoma-altaaseen. koskiosuuden rakentaminen luonnonmukaisena uuteen paikkaan. Vaihtoehtoja vertailtiin kalatien ja ekologisen yhteyden toimivuuteen, tulvanhallinnan kehittämiseen ja hydrologiaan, kunnossapitoon, yhteyksiin ja ympäristöön sekä kustannuksiin liittyvillä kriteereillä
Kestävän ympäristörakentamisen tavoitteisiin liittyi hankkeessa muun muassa luonnonmukainen vesirakentaminen ja eroosionsuojaus, vesieliöstön elinolosuhteiden parantaminen, puuston säilyttäminen, pintamaiden kierrätys ja niittyjen suosiminen. kute5_10-13.indd 12 22.10.2024 10.16. 12 5/2024 Kuntatekniikka { Ympäristö } mukaisen luvan hakeminen sekä vesientarkkailuohjelman laatiminen. He seurasivat hankkeen etenemistä omalla nettisivullaan ja nostivat Pikku Huopalahden padon purkamisen yhdeksi Haaganpuron historian merkittävimmistä hankkeista. Virtavesihankkeiden onnistumiseen Uoman kasvillisuus suunniteltiin monimuotoiseksi ja uomaan sijoitettiin pyöreitä luonnonkiviä. Joitakin ongelmiakin työmaan aikana ilmeni. Aktivistit innoissaan Projekti oli vaativa monialahanke, jonka toteuttamiseen tarvittiin monien eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Urakan aikana saatiin sovittua, että Stara otti puhtaat kaivumaat (lähes 2000 m3) hyötykäyttöön kasvualustavalmistukseen. Luonto puuttui peliin Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2022 ja valmistuivat vuonna 2023. Myös kaupungin ohjausryhmässä oli laajasti eri organisaatioiden edustajia. Hanhet aiheuttivat työmaalle päävaivaa syömällä pääosan niittysiemenistä. Rakentamisajan runsaiden sateiden aiheuttamat virtaamat veivät mennessään taimia ja muovasivat uomaa uuteen muotoon. Haaganpuron suunnitteluja rakentamisprosessi kesti noin kahdeksan vuotta sisältäen monta eri selvitysja suunnitteluvaihetta. Iso hanke, isot hyödyt Rakentamisen positiivisina vaikutuksina on jo tuotu esiin Haaganpuron kalojen, ainakin taimenten, kolmipiikin ja kuoreiden määrän merkittävä lisääntyminen (Haaganpuron Facebook), äänimaiseman muutos, monimuotoisuuden ja viihtyisyyden lisääntyminen sekä usein toistuvien tulvien väheneminen. Haaganpuron alajuoksun kunnostaminen on esimerkki Helsingin kaupungin pitkäjänteisestä työstä kaupungin virtavesien kehittämisessä. Vesilupa saatiin huhtikuussa 2021. Uusi uoma pystyttiin kaivamaan suunnitellusti kuivatyönä suunnitelman mukaiselle paikalleen. Suunnittelun aikana tehtiin yhteistyötä myös Haaganpuron virtavesija vaelluskala-aktivistien kanssa. Myös siementen itämisessä kierrätyskasvualustoilla oli haasteita, ja kasvualustoja jouduttiin lisäämään ja kylvöjä täydentämään. Uoman elpymisen pitkäaikaiset muutokset näkyvät vasta tulevina vuosina, mutta padon purkamisella näyttäisi olevan vaikutusta erityisesti usein toistuviin tulviin. Kylvö jouduttiin uusimaan. Kaupunkipurojen merkitys on korostunut viime vuosikymmenen aikana, kun niiden rooli ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja luontokadon pysäyttämisessä on ymmärretty
• Kirjoittajan toimenkuva on kehityspäällikkö/Kestävä Infra, Ramboll Finland Oy. Esimerkiksi kolmipiikki ei päässyt nousemaan merestä puroon padon vuoksi, mutta nyt havaittiin tuhansia kolmipiikkejä. KAIKKI tarvitsemasi saman katon alta! Studio Linjoilla järjestät vaivattomasti webinaarit, hybriditapahtumat sekä muut videotuotannot. Samalla olosuhteet ovat parantuneet myös muille lajeille. Aikataulu • Haaganpuron valuma-alueen hulevesiselvitys 2016 • Haaganpuron kehittämistoimenpiteet Pikku Huopalahden kohdalla, yleissuunnitelma 2017 • Puistoja katusuunnitelma 2018 • Vesiluvan hakeminen 2020–2021 • Rakennussuunnitelmat 2019–2021 • Rakentaminen 2022–2023 Rakennuttaja • Suunnittelun tilaajana toimi Helsingin kaupunki/Kaupunkiympäristön toimiala/ kaupunkitilaja maisemasuunnittelupalvelu. € { Fakta } tarvitaan muun muassa monialaista yhteistyötä, laaja-alaista vaikutusten arviointia sekä hyvää viestintää. Kuoreita havaittiin kutemassa purossa toista tuhatta. Lue lisää: studiolinjat.fi kute5_10-13.indd 13 22.10.2024 10.16. Meillä asiakas voi keskittyä olennaiseen. Upeat studiomme sijaitsevat Kuntatalon kokousja kongressikeskuksessa, joten saat saman katon alta myös cateringja kokouspalvelut. Selvitykset ja suunnittelu • Ramboll Finland Oy (projektinjohto, maisemasuunnittelu, rakennesuunnittelu, geosuunnittelu, virtavesisuunnittelu, kunnallistekninen suunnittelu) Rakentaminen • Rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy • Urakoitsija VRJ Etelä-Suomi Oy Kustannukset • Urakan kokonaishinta n. 1,5 milj. – Varovaisena arviona taimenien määrä on kaksinkertaistunut Pikku Huopalahden alueella. • Rakentamisen tilaajana toimi Helsingin kaupunki/ Kaupunkiympäristön toimiala/ Alueellinen rakennuttaminen. Kesällä 2023 Haaganpuron internetsivuilla Vaelluskala ry:n kalatalousasiantuntija Henrik Kettunen kertoo:
14 5/2024 Kuntatekniikka { Älykkäät järjestelmät } Teknologia paikkaa hoitajapulaa Tekoälykkäämpiä laitteita Edistynyttä älyteknologiaa käytetään hoiva-alalla jo yleisesti ja sujuvasti. Robotit ja tekoäly ovat tuloillaan. Hoiva-alalla yleisesti käytössä oleviin älyrannekkeisiin voi ohjelmoida monenlaisia turvatoimintoja. K uv a: H el i So rj on en kute5_14-17.indd 14 22.10.2024 10.18. Samankaltaisia ratkaisuja voidaan käyttää myös kuntien vastuulla olevissa kohteissa, kuten kouluissa
– Rannekkeet hälyttävät hengityskatoksen tai sydänoireiden takia. Hän uskoo, että sillä tulee olemaan suuri merkitys esimerkiksi hoivatoimien kirjaamisessa. Liiketunnistimet hälyttävät, jos asiakas nousee sängystä, joten hoitajan ei tarvitse kurkistella huoneisiin, että ovatko asiat kunnossa, mikä saattaisi herättää asukkaan, Hassinen sanoo. Ne voivat mitata reaaliajassa asukkaan aktiivisuutta, liikettä, unen määrää ja sen laatua. Tekoälyn myötä kirjaamisen laatu paranisi ja kertyvä data parantaisi sitä edelleen, Niemelä pohtii. Ensi vuotta koskevan budjettiesityksen mukaan hoivakotien nykyinen 0,65:n hoitajamitoitus lasketaan 0,6:een. (oik.) – Hoivakotien palveluiden hinnoittelu perustuu tällä hetkellä henkilöstömitoitukseen, mikä estää teknologian käytön mitoituksen päälle. Tällä hetkellä sote-alueilla tulkkauspalveluihin käytetään vuodessa satoja tuhansia euroja. Hän on pitkään työskennellyt ikäteknologian parissa ja tutkinut, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ikääntyneiden palveluissa. Yksinomaan Vantaa–Keravan hyvinvointialueella puhutaan yli 120 eri kieltä. – Nykyinen hoitajamitoitus on vaikuttanut osittain siihen, että teknologiaan ei ole kannattanut investoida. Tekoäly kykenee myös simultaanitulkkaukseen. Tekoälypohjainen kirjaaminen antaisi ammattilaisille aikaa keskittyä asukkaan inhimilliseen kohtaamiseen ja siihen fyysiseen työhön, johon teknologia ei vielä kykene. Teknologialla ei nimittäin ole voinut juurikaan vaikuttaa henkilöstön määrästä johtuviin kustannuksiin, Niemelä linjaa. Esimerkiksi älylattia, jossa sensorit on piilotettu lattiapinnan alle, voi kertoa hoitajalle, milloin asukas lähtee liikkeelle, liikkuuko hän levottomasti ja onko ehkä kaatunut lattialle. Älyranneke kerää dataa ja aukoo ovia Terveysteknologia ry:n toiminnanjohtaja Saara Hassisen mukaan teknologian, kuten liiketunnistimien ja rannekkeiden, mahdollistama ajansäästö näkyy kaikkein selvemmin yöaikaisessa hoidossa. Investointi tekniikkaan ei vaikuta millään tavalla henkilökunnan määrään ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, Saara Hassinen toteaa. 15 Kuntatekniikka 5/2024 Teksti: Matti Valli K yse on muun muassa älyrannekkeista, liiketunnistimista, roboteista ja tekoälysovelluksista. Tosin kuljetustarpeiden täytyy olla aika isoja, jotta esimerkiksi kuljetusrobotti kannattaa hankkia, Nordic Healthcare Groupin (NHG) johtava konsultti Marketta Niemelä sanoo. Niemelän mukaan hoiva-alalla kiinnostus teknologiaan on kasvamassa. Tekoäly taipuu vaikka mihin Viime aikoina Marketta Niemelä on keskittynyt tekoälyn käyttötapoihin sosiaalija terveyshuollossa. Ilman tekniikan mahdollistamaa etävalvontaa hoitajatarve olisi paljon suurempi. Ilman liiketunnistimia henkilökunta joutuisi yöaikaan tekemään (vas.) – Monet hoivatyössä käytettävät teknologiat, kuten valvontaja seurantalaitteet sekä kuljetusja siivousrobotit, soveltuvat käytettäväksi missä tahansa julkisessa tai yksityisessä kiinteistöissä, Marketta Niemelä sanoo. kute5_14-17.indd 15 22.10.2024 10.18. (kesk.) – Meneillään olevassa pilottihankkeessa kokeillaan miten suoraan puheesta tapahtuva kirjaus onnistuu, Minna Nissinen sanoo. Tämä jättää tilaa teknologiaan tehtäville investoinneille. – Erilaisissa piloteissa kokeillaan, voiko tekoäly kirjata potilaan sekä lääkärin tai hoitajan väliset keskustelut suoraan puheesta asiakastietojärjestelmään mahdollisimman vähällä manuaalisella työllä, Niemelä selittää. – Robotiikkateknologia puolestaan helpottaa hoivakodeissa tehtävää raskasta työtä vähentämällä hoitoon kuulumattomia raskaita rutiineja kuten ruokakuljetuksia, siivousta ja hyllytyksiä. – Tulevaisuuden hoivakodeissa on yhä enemmän erikielisiä asukkaita, ja myös hoitajia ja tulkkausta tarvitaan hyvän hoidon takaamiseksi, Niemelä sanoo. Toisin sanoen 10 hoidokkia kohden riittää jatkossa kuusi hoitajaa. – Ammattilaiset kokevat perinteisen kirjaamistavan työlääksi ja paljon aikaa vieväksi työksi, vaikka ymmärtävät kirjaamisen tärkeyden
Vapaamuotoisen puheen perusteella tekoäly ehdottaa jäsenneltyä kirjausta. Lääkkeet robotin hallinnassa – Esimiesten tekemä työvuorosuunnittelu käy hyvästä esimerkistä teknologian hyödyntämisessä, sillä tekoälypohjaiset ohjelmistoratkaisut ovat osoittautuneet demokraattiseksi ja hermoja säästäväksi käytännöksi työvuorojen jakamisessa. Järjestelmään kirjataan muun muassa rajoitustoimina sängyn laitojen nostamiset ja laskemiset kellonaikoineen, Nissinen kuvaa. Hassisen mukaan data antaa vahvan perustan tiedolla johtamiseen, toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. kute5_14-17.indd 16 22.10.2024 10.18. Kirjaamiseen on kyllä olemassa mobiilisovelluksia, mutta ne eivät mahdollista laadukasta kirjaamista, jollainen Nissisen mukaan voi olla myös rikasta ja kuvaavaa. Kirjauksia järjestelmään ei nimittäin voi tehdä samassa yhteydessä, kun tehdään hoivatoimia kaksistaan asukkaan kanssa. 16 5/2024 Kuntatekniikka { Älykkäät järjestelmät } tietyn määrän kiertoja. Toki kaikkiin teknologioihin ja etenkin liiketunnistukseen ja kameravalvontaan liittyy kysymys yksilönsuojasta. Varsinkin vammaisten asumispalveluissa roboteista on saatu hyviä kokemuksia, Hassinen kertoo. Tulevaisuutta on rannekkeiden keräämä datan hyödyntäminen muussakin kuin käytännön hoivatyössä. Esimerkiksi kirjaamisessa käytetään apuna ruutuvihkoja. – Rannekkeisiin ja hälytyspainikkeisiin voidaan aktivoida kulunvalvontaa, kaatumisen tunnistusta tai aktiivisuuden seurantaa. Pilottihankkeessa kokeillaan suoraan puheesta kirjaavan tekoälyn käyttöä. Hoitohenkilökunta täyttää robotin lääkkeillä ja valvoo robotin toimintaa etänä. Manuaalista työtä on paljon. Hoitaja tarkastaa sen, tekee mahdolliset korjaukset K uv a: Se pp o H aa vi st o (oik.) Hoitotietojen kirjaaminen vie paljon arvokasta työaikaa. Parhaimmillaan lääkepussien jako asukkaille voidaan hoitaa lääkeannostelurobotilla. THL:n vuonna 2022 toteuttaman aikamittaushankkeen mukaan työajasta alle puolet on asukkaan läsnä ollessa tehtävää hoivaa. – Annostelurobotit muistuttavat ja avustavat lääkkeenotossa sekä toimivat lukittuna lääkesäiliönä, jolloin lääkkeitä ei voida ottaa väärään aikaan. Painikkeisiin voidaan liittää hoitajakutsujen ja henkilöturvahälytysten lisäksi myös integrointi lukkoihin, jolloin ne toimivat oven avaajina yksilöllisten asetusten mukaisesti, Hassinen kuvaa. Sairaanhoitajien työtä vähentävät apteekista tulevat valmiiksi pakatut lääkepussit, joten lääkkeitä ei tarvitse annostella dosetteihin tai purkkeihin paikan päällä. Tekoäly huomioi toivomukset, mutta ei suosi ketään, Hassinen selvittää. Kirjaaminen kuormittaa Attendon kehitysjohtaja Minna Nissinen harmittelee, että hoivakodeissa iso osa hoitajien työajasta menee muuhun kuin asukkaan kanssa vietettyyn aikaan. – Testaamme meneillään olevassa pilotissa suoraan puheesta tapahtuvaa kirjausta. – Asioiden kirjaamiseen ruutuvihkosta ja muistinvaraisesti asiakastietojärjestelmään kuluu noin kymmenen prosenttia työajasta. Hoitajamitoituksen laskemista on kannattavaa paikata teknologialla
kute5_14-17.indd 17 22.10.2024 10.18. • K uv a: H el i So rj on en K uv a: C am y D uo ng /B lu e Fr og R ob ot ic s Tekoälyllä varustetulla Buddylla on puheja vuorovaikutustaitoja. Annostelurobotit muistuttavat ja avustavat lääkkeenotossa sekä toimivat lukittuna lääkesäiliönä. – Hyvinvointialueilla säännöllisen kotihoidon käynneistä noin 5–10 prosenttia on korvattu etäkäynneillä. Tutkimusten mukaan se tuottaa muistisairaille hyvän olon tunteita ja aktivoi heitä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, Niemelä sanoo. On etäkäyntejä videopuhelujen avulla ja lääkeautomaatteja, jotka antavat oikean lääkeannoksen oikeaan aikaan. Ne tanssivat ja houkuttelivat asukkaita jumppaamaan, kyselivät tietovisakysymyksiä, kertoivat vitsejä ja lukivat sanomalehteä. – Olemme testanneet myös muutamia kamerateknologiaan perustuvia ratkaisuja yönaikaisessa valvonnassa. ja hyväksyy lopputuloksen asukastietojärjestelmään siirrettäväksi. Hoivakodeissa lääkeautomaatit eivät toimi yhtä hyvin, koska niiden asukkailla on selvästi enemmän vaikeuksia ottaa lääkkeet itsenäisesti, Niemelä sanoo. Sosiaaliset robotit kokivat varsinaisen boomin muutama vuosi sitten. Sitä voi käyttää vaikkapa koulussa telepresentterinä tai avattarena, joka edustaa luokassa esimerkiksi sairaana poissaolevaa oppilasta. Marketta Niemelä kertoo, että niitä kokeiltiin erilaisissa virkistystehtävissä. 17 Kuntatekniikka 5/2024 Mielihyvää robotista . – Paro ääntelee ja liikkuu, kun sitä silitetään, ja reagoi siihen, miten sitä käsitellään. Tulevaisuutta voivat olla myös sensorija tutkateknologiaa hyödyntävät valvontaratkaisut, Nissinen toteaa. – Ne eivät kuitenkaan vähentäneet hoitajien rutiinityötä. Haettava suora hyöty puuttui, varsinkin kun robotit ovat kalliita, Niemelä harmittelee. Paro-hylje on hellyttelystä pitävä robotti. Etenkin korona-aika pakotti ottamaan käyttöön tekniikkaa. Kotihoidolla tekninen etumatka Yllättävää ehkä, mutta Marketta Niemelän mukaan teknologian käyttö kotihoidossa on yleisempää kuin hoivakodeissa. Se kehitettiin nimenomaan muistisairaille terapiaa ja virkistäytymistä varten. Tunnetuin ja ehkä hyödyllisin sosiaalinen robotti on vuorovaikutteinen, hylkeenpoikasta muistuttava terapiarobotti Paro , joka on valmistettu Japanissa
Se tuottaa sähköenergiaa keskimäärin kymmenen kute5_18-23.indd 18 22.10.2024 10.18. Liminkaan on valmistunut noin 14 000 paneelin aurinkovoimala, joka piakkoin kytketään kaukolämpöverkkoon ensimmäisenä Suomessa. Kaksipuoliset paneelit ottavat vastaan myös hangesta heijastuvaa auringon säteilyä syysja kevättalvella. Aiemmin pellolla kasvatettiin nurmirehua. Loput ovat liikekiinteistöjä ja julkisia kiinteistöjä, kuten kouluja. Invertteri muuttaa paneelista tulevan tasasähkön vaihtovirraksi. Paneelit peittävät noin 13 hehtaarin alueen, mikä vastaa suunnilleen yhdeksää jalkapallokenttää. Kaukolämpöä aurinkosähköstä Limingassa Aurinko töihin Jukka Kaarre ja Juhani Rönkkö Oulun Seudun Sähköstä esittelevät juuri valmistunutta Limingan aurinkovoimalaa, joka on kytketty kaukolämpöverkkoon. Paneelielementin korkeus on 2,39 metriä ja leveys 1,3 metriä. Keltaiseen suojaputkeen upotetut sähkökaapelit luikertelevat telineiden väleistä. Aurinkovoimalan yhteisteho on 9,5 megawattia. Peltomaa on vuokrattu 30 vuodeksi Liminkalaisilta viljelijöiltä Janne Seppälältä ja Soile Lemolalta sekä Limingan jakokunnalta. aurinkovoimahankkeista. Verkossa on 90 asiakasta, joista omakotitaloja on 38 kappaletta. Hän vastaa yhtiön { Energia } Limingan kaukolämpölaitos tuottaa lämpöä aurinkosähköllä ensimmäisenä kaukolämpölaitoksena Suomessa. 18 5/2024 Kuntatekniikka Teksti: Tapio Mainio Kuvat: Heikki Sarviaho L imingassa kaukolämpöä voidaan tuottaa polttamatta 6–7 kuukautta vuodessa, sanoo liiketoimintajohtaja Jukka Kaarre Oulun Seudun Sähköstä. – Uusilla kaksipuolisilla paneeleilla niin sanottu huipunkäyttöaika (maksimiteho) on noin tuhat tuntia vuodessa eli Limingassa ylletään Keski-Euroopan tuotantolukuihin, Kaarre kertoo. Oulun Seudun Sähkö omistaa Limingan kaukolämpölaitoksen
19 Kuntatekniikka 5/2024 Kaksipuoliset paneelit ovat tehokkaita, sillä ne tekevät sähköä myös hangelta heijastuvasta valosta. Määrä vastaa noin 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Järjestely pienentää kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjä 6 000 tonnia vuodessa. gigawattituntia vuodessa. Hanke on osa Limingan vihreää siirtymää. Jotta lämpölaitoksella voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää auringosta saatavaa energiaa, laitokselle on asennettu ilmavesilämpöpumppujärjestelmä, kaksi sähkökattilaa ja lämpöakku energian varastointia varten. Vastaava energiajärMyös lämmöntuottaja voi tuottaa auringosta sähköä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. kute5_18-23.indd 19 22.10.2024 10.18. Kuinka syvälle kaapelit on kaivettu maahan, kysyy alueen halki kulkevaa tietä kotiinsa pyörällä ajava eläkkeellä oleva maanviljelijä Reino Sevon. Sähköntuotanto aurinkopaneeleilla alkaa ensi vuoden alussa. Järjestelmän tukena on puuhaketta polttava lämpölaitos. Ajattelu energiasta muuttunut – Aurinkovoimalan tuottamasta sähköstä 30–40 prosenttia menee suoraan kaukolämmön tuotantoon ja loput valtakunnan verkkoon, Kaarre kertoo. Enää 40 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan polttamalla ja loput 60 prosenttia sähköllä toimivilla laitteilla. – Limingan kokoluokkaa oleva kaukolämpölaitoksia on Suomessa yli sata kappaletta
Luxemburgin hiilinielu Utajärvellä jestelmä voitaisiin toteuttaa monella muullakin laitoksella, sanoo Oulun Seudun Sähkö -konsernin toimitusjohtaja Risto Kantola. Limingassa hankkeelle piti kuitenkin saada puoltava lausunto Museovirastolta. Tukea ovat saaneet aurinkovoimalan sekä älykkään, uusiutuvaa energiaa käyttävän lämpölaitoksen investoinnit. – Aurinkovoimala on helpompi luvittaa lähelle taajama-alueita päinvastoin kuin kauas maisemassa näkyvä tuulivoimapuisto. – On arvioitu, että Euroopassa oleva joutomaa riittäisi suunnitellulle aurinkovoimakapasiteetille. Viime vuonna aurinkosähkökapasiteetti ylitti maailmassa ensi kertaa yhden terawatin rajan. Se voi tietää veronmaksajille 0,8–2,0 miljardin euron laskua. 20 5/2024 Kuntatekniikka { Energia } . kute5_18-23.indd 20 22.10.2024 10.18. Luxemburg ei ole tämänkään jälkeen päässyt yksilölliseen hiilinielutavoitteeseensa. Mekanismissa Luxemburg voi kirjata omiin nimiinsä 80 prosenttia toisessa maassa tapahtuvasta sähkötuotannosta. Limingan kaukolämpölaitoksen voimalalle maksetun tuen suuruus on 2,3 miljoonaa euroa. Euroopassa suuria aurinkosähkön tuottajamaita ovat Espanja ja Saksa, Lund sanoo. Lausunnossa aurinkovoimalan ei katsottu vaarantava kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemamiljöötä, Kaarre kertoo. Sähköntuotanto lähelle asutusta Jukka Kaarre näkee erikokoisten voimaloiden hajauttamisen yhtenä aurinkovoiman eduista tuulivoimaan verrattuna. Samoin USA:ssa rakennetaan paljon. Myös Suomen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin mihin Suomi on EU:ssa sitoutunut. Sillä voidaan vaikuttaa myös sähkön hintaan. Aurinkosähkön tuotanto vaatii pinta-alaa Koko maailmassa tuulija aurinkovoiman osuus on vajaat 12 prosenttia sähkötuotannosta, Aalto yliopiston professori Peter Lund kertoo. Limingan aurinkovoimalan on rakentanut Oulun Seudun Sähkölle Oomi Solar Oy. SUURIN osa Suomessa rakennettavista aurinkovoimaloista on saanut EU:n elvytystahoista myönnettyä tukea TEM:n kautta. Oulun Seudun Sähkö rakentaa aurinkovoimalaa myös Utajärvevelle, joka sai Luxemburgin valtion myöntämää investointitukea. Tilanne Suomessa on samanlainen. – Aasiassa on tilanpuutteen vuoksi suunniteltu mereen sijoitettavia kelluvia aurinkovoimaloita, Lund lisää. – Tämä on vaatinut ajattelutavan muutoksen. Siitä huolimatta Keski-Euroopassa aurinkokennoja on suunniteltu peltojen päälle korkeisiin telineisiin, jolloin niiden alla voitaisiin jatkaa viljelyä. Tuen osuus 10 miljoonan euron hankkeesta oli 2,35 miljoonaa euroa. Sopimus on voimassa 15 vuotta. Tuki maksettiin EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta, jota käytettiin nyt ensimmäistä kertaa. – Tuulivoimakapasiteetti on puolestaan alle terawatin, mutta se on aurinkosähköä tehokkaampi tuotantomuoto, Lund kertoo. – Aurinkosähkö yleistyy nopeimmin Aasiassa ja erityisesti Kiinassa. Sen vuoksi Suomi saattaa joutua ostamaan hiilinieluja muilta EU-mailta. – Energiaa tuotetaan talvikuukausina polttamalla puupellettejä ja haketta, mutta puuperäiset polttoaineet luokitellaan uusiutuviksi, kertoo Oulun Seudun Sähkön talousjohtaja Juhani Rönkkö. Vuotoinen kasvutahti on 500 gigawattia. Luxemburg käytti mekanismia, koska sillä oli vaikeuksia päästä EU:n asettamaan tavoitteeseen käyttää uusiutuvaa energiaa. • Aurinkovoimala otetaan käyttöön vuoden 2025 alkupuolella, kun kaikki siihen liittyvät järjestelmät on saatu valmiiksi. Aurinkovoimala sijaitsee kilometrin päässä Oulun Seudun Sähkön lämpölaitoksesta ja kolmen kilometrin päässä Limingan keskustasta. Myös lämmöntuottaja voi tuottaa auringosta sähköä, jota hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Lisäksi kennot loisivat sopivasti varjoa viljelmille, mikä vähentäisi kastelun tarvetta, Lund kertoo