1/2024 { Kolumni } Aku Aarva: Uusi vuosi, Energiaviraston uudet kujeet Lähiyhteyksiä kiskoilla Data lämmittää Maanjäristykset riski rakennuksille LEHMUSTEN KAUPUNKI kute1_1.indd 1 23.1.2024 9.20
6 { Maanrakennus } { Viheralueet } { Rakentaminen } { Ilmastoviisaus } { Energia } { Liikenneväylät } { Lumirakentaminen } { Yhdyskunta } K uv a: La pp ee nr an na n ka up un ki Lappeenranta näkee kaupungissa kasvavien puiden ekologiset palvelut niin merkittäviksi, että puita varten laadittiin toimintaohjeet. 34 Heka ryhtyi rakentamaan passiivienergiataloja ............................... 51 1/2024 Kuntatekniikka 1. 31 Asevelitalot sotilaiden vertaistukea ............................................ 38 Tallinnan upea saldo vihreänä pääkaupunkina ....................................... .............................. .......................................... 48 Pääkirjoitus ............................................... 44 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys……. ................................. 2 Puusto kunniapaikalle Lappeenrannassa ..................................... 25 Yksinkertaisempia vesilaitoksia kalkkikivialkaloinnilla …….. ............................................. ..................................... 28 Maanjäristykset riskinä Suomessakin........................................... 22 Datakeskuksista lämpöä kaukolämmölle………. 20 Onko vedystä tuulienergian varastointiin. kute1_2-3.indd 2 23.1.2024 9.20. 41 Suomen kuntatekniikan yhdistys ............ 50 Palveluhakemisto.................................... 11 Tapahtumakalenteri ................................ 6 Lumilinnat kiinnostavat myös rakennusvalvontaa ………......................... 5 Kolumni: Uusi vuosi, energiaviraston uudet kujeet………... 12 Ratikka ja lähijuna ovat nosteessa……... 16 Katurakentamisen päästöjä voi leikata ……….. helmikuuta 1/2024 { Vesihuolto } { Yhteistyöjärjestömme } { Palstat / Kolumnit } s
Rakenteen muoto ja paksuus ovat avaintekijöitä, sillä lumella ei ole sitkeyttä. K uv a: Ta lli nn an ka up un gi n st ra te gi at oi m is to Tallinnan vuosi Euroopan vihreänä pääkaupunkina päättyi. 12 • Kangasala uusii torin kaupunkilaisten olohuoneeksi ja toimivaksi kauppaja tapahtumapaikaksi • Valkealan uusi monitoimitalo Kouvolassa monella tavalla esimerkillinen • Steady Energy suunnittelee kaupallista pienydinvoimalaa kansainvälisille markkinoille Heka rakennutti pilottina energiaomavaraisen kerrostalon, jonka talotekniikkaa se aikoo käyttää muissakin kohteissa. K uv a: Su sa Ju nn ol a K uv a: M ar ku s To rv in en Lumilinnoja rakennetaan Lapissa turvallisuus edellä. Sen aikana kaupunkiympäristö, yhteisöllisyys ja teknologian hyödyntäminen ottivat loikkia. 38 s. kute1_2-3.indd 3 23.1.2024 9.20. 3 Kuntatekniikka 1/2024 s. 31 KKuntatekniikka.fi s
Lisätietoa ja kumppanimyynti: Mika Säilä, mika.saila@totalmarketing.fi, puh. 050 352 3277 SKTY Ajankohtaiset asiantuntijaluennot Case-esittelyt Kuntatekniikan saavutukset Kuntatekniikan näyttely 22.-25.5. Tule mukaan näytteilleasettajaksi! Kuntatekniikan päivät on vuosittain järjestettävä teknisen toimialan ammattitapahtuma. Tapahtuman osallistujat ovat keskeisesti tekemisissä kuntainfran suunnittelun ja hankintojen kanssa. Osallistujia päivillä on ollut noin 360. Tapahtuman järjestää SKTY. Rovaniemi, Lappia-talo Kuntatekniikan päivät 2024 kute1_4.indd 4 23.1.2024 9.19
Energia + digitalisaatio J okainen meistä raiteilla työmatkaavista ymmärtää toimivan raideliikenteen merkityksen arkeemme. Alihankinta ja kuntatekniikan palvelut + turvallisuus 5/24 31.10. Alkuvuoden raideliikenteen ongelmat paljastivat rataverkkomme haavoittuvuuden. Tähän mahdollisuuteen on tarttumassa esimerkiksi Suomen Lähijunat Oy. 3.12. 040 764 7082 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Kaavoituksen lisäksi raidehankkeet vaativat paljon investointeja varsinkin alkuvaiheessa. Kunnat kyllä huolehtivat kaavoituksesta ja asemista, mutta itse raideinfra vaatii suuria panostuksia valtiolta. Olisiko poliittisesti näyttävien tunnin rata -hankkeiden sijaan sittenkin viisaampi panostaa kaupunkien joukkoliikenteeseen ja jo olemassa olevien raiteiden kunnostamiseen. Työmatkalaisen näkökulmasta asia on yksinkertainen: ylivoimaisesti tärkeintä on, että aikataulut pitävät kutinsa ja myös tietoliikenneyhteydet pelaavat riittävän hyvin. Vesihuolto + jätehuolto ja kiertotalous 3/24 20.6. Jokainen VR:n sovellusta käyttävä on huomannut vuoden alussa, kuinka paljon henkilökohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet käyttämällä raideliikennettä vaihtoehtona vaikkapa omalle autolle. Lähijunien ja kaupunkien sisäisten raiteiden kehittäminen on monesta syystä erittäin tarpeellista. Nopeat säiden vaihtelut laittoivat kaluston koville. Vaikka tammikuussa Suomessa olikin kovia pakkasia, mistään poikkeusilmiöistä ei ollut kyse. 15.10. Helsingin ja viime aikoina Tampereen hyvät kokemukset ovat saaneet ratikkapuheille lisäpotkua varsinkin Vantaalla ja Turussa. VR:lle alkuvuosi ei ollut paras mahdollinen. Kaupunkirakentaminen myös tiivistyy koko ajan ja toimiva raideliikenne tukee tätä kehitystä. Jos Suomen vilkkaimmalla kaukoliikenteen rataosuudella pääradalla junat puksuttivat jonossa peräkkäin hidasta vauhtia siksi, että toista rataa ei voitu vaihderikkojen takia käyttää, infra ei ole parhaassa mahdollisessa iskussa. Yrityksen ensimmäiset lähijunat on tarkoitus olla liikenteessä vuoden 2025 lopussa. Smart Infra ja uudet teknologiat 4/24 5.9. Merkitys konkretisoituu varsinkin silloin, kun raideliikenteessä esiintyy häiriöitä. Uudet liikenneyhteydet eivät kuitenkaan synny itsestään. Useassa kaupungissa panostetaan lähijunien lisäksi raitioliikenteeseen. Smart Buildings + rakentaminen 6/24 19.12. 040 509 1405 Tuottaja Timo Kuukkanen Puh. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Sami Sillstén Paavo Taipale Marjut Kauppinen Petri Vainio Heidi Järkkä Jarkko Ambrusin TILAUKSET Puh. Panostusten kohdalla joudutaan miettimään, mikä on investointien todellinen vaikutus. Suomessa tämä väestöpohja olisi noin kymmenessä suurimmassa kaupunkikeskuksessa. Suomen raideliikenteen avaamisesta kilpailulle on puhuttu jo pitkään. Valtionyhtiö saikin käsiinsä tuhansia ja tuhansia korvaushakemuksia varsinkin kaukoliikenteen häiriöistä. 5 Kuntatekniikka 1/2024 { Pääkirjoitus } 1/2024 { Kolumni } Aku Aarva: Uusi vuosi, Energiaviraston uudet kujeet Lähiyhteyksiä kiskoilla Data lämmittää Maanjäristykset riski rakennuksille LEHMUSTEN KAUPUNKI kute1_1.indd 1 22.1.2024 8.41 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Puh. 18.3. • Raideinvestoinnit maksavat itsensä takaisin kute1_5.indd 5 23.1.2024 9.19. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA PunaMusta Oy KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 79. Suomen Lähijunat ottaa mallia Ruotsista, jossa lähijunaliikenne on saatu toimivaksi noin sadantuhannen asukkaan kaupunkikeskuksissa. 4.6. Nyt se on mahdollista, kun EU-lainsäädäntö mahdollistaa jatkossa kaupunkiseudulle mahdollisuuden tilata lähijunaliikennettä itsenäisesti. Suomessa on pakkasia ollut aiemminkin. Näihin asioihin on Suomessa vielä matkaa. 20.8. vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Jarkko Ambrusin K uv a: La pp ee nr an na n ka up un ki Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset Teemat 2/24 4.4. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Rataverkko ja kalusto kun näyttävät nykyiselläkin liikennemäärällä ja normaalioloissa olevan kovilla. Myöhästyneissä junissa istuessa mieleen hiipi auttamatta myös ajatus huoltovarmuudesta: entä sitten, jos raiteita tarvittaisiinkin nykyistä enemmän esimerkiksi liikuttamiseen
kute1_6-11.indd 6 23.1.2024 9.22. 6 1/2024 Kuntatekniikka Saimaan rantaa myötäilevän Ainonkadun katupuut luovat tunnelmaa katualueelle myös talvisin
Siksi Lappeenrannan kaupunki päätti laatia yhteiset pelisäännöt kaupunkipuiden huomioimista ja hyvinvoinnin turvaamista varten. Puistojen puusto on hyvin monimuotoista. Lappeenrannan katuja reunustavat lehmusrivit muodostavat vihreän katoksen katujen ylle. Tämä osoittaa, että puihin suhtaudutaan arvostaen. Kuvaus sopii Lappeenrannalle edelleen. kute1_6-11.indd 7 23.1.2024 9.22. Puiden riittävä huomiointi saattoi unohtua tai siitä tingittiin suunnittelun, rakentamisen tai kunnossapidon yhteydessä. Ja Lappeenrannassa todella on upea puusto mitä vaalia! { Viheralueet } Puut ovat aina olleet tärkeä osa Lappeenrannan kaupungin historiaa, kaupunkikuvaa ja identiteettiä. 7 Kuntatekniikka 1/2024 Teksti: Laura Ratilainen ja Aino-Kaisa Nuotio Kuvat: Lappeenrannan kaupunki L ehmusten kaupunki, kirjailija Laila Hirvisaari kutsui Lappeenrantaa vuonna 1972. Puuomaisuudella vankka arvostus Saimaan etelärannalle sijoittuvan Lappeenrannan tärkeimpiä ominaispiirteitä ovat vehreys sekä luonto, joka ulottuu keskustan ytimeen saakka. Suurimmat haasteet ilmenivät tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa puut elävät Lappeenrannassa on järjestetty useita puiden istutustapahtumia, joissa asukkaat pääsevät itse istuttamaan oman nimikkopuunsa kaupungin puistoon. Puihin liittyvistä toimenpiteistä kommentoidaan herkästi paikallislehden sivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Lappeenrannassa kaupunkipuihin kohdistuvat toimenpiteet puhututtavat ja saattavat nostaa jopa tunteet pintaan asukkaiden keskuudessa. Lappeenrannassa arvostetaan upeaa puustoa PUIDEN EHDOILLA Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus sai kunniamaininnan Kuntatekniikan Saavutuksissa vuonna 2023. Kaupunkipuulinjaus tarvittiin selkeyttämään puihin liittyviä toimintatapoja. Lappeenrannassa kaupunkipuihin liittyvät haasteet ovat olleet tiedossa, mutta puiden huomioimiseen tarvittava työkalu on puuttunut. Kaupunki on pitänyt imagostaan kiinni istuttamalla kaduille ja puistoihin tuhansia lehmuksia. Vanhimmat, 1700-luvun lopulla istutetut lehmukset kasvavat vanhan kaupungin eli Linnoituksen alueella
Linjauksessa otetaan kantaa myös tonttipuustoon, jolla on keskeinen merkitys Lappeenrannan kaupunkikuvan muodostamisessa. Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus koskee kaupungin omistuksessa olevien rakennettujen viheralueiden katuja puistopuita. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksessa oli tärkeää saada kaikkien osapuolten äänet kuuluviin, jotta linjauksesta muodostui kokonaisuus, jonka takana jokainen pystyi seisomaan ja toimimaan jatkossa. Puita tarvitaan kaupunkiympäristössä, ja tänä päivänä istutukset halutaan toteuttaa kestävästi ja puun pitkää elinikää tavoitellen. Kaupunkipuulinjauksen laatiminen sai kannatusta myös kaupungin rakennusvalvonnalta, kaupunkisuunnittelulta sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta. 8 1/2024 Kuntatekniikka puutteellisissa olosuhteissa liian pienien tilavarausten vuoksi. { Viheralueet } kute1_6-11.indd 8 23.1.2024 9.22. Toki viherympäristön asiantuntijat pyrkivät pitämään esillä puihin liittyviä arvoja ja puiden hyvinvointia, mutta puutiedon lisääminen kaikissa puiden elinkaaren vaiheissa koettiin tarpeelliseksi. Linjauksen sisältö, tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat asiantuntijoiden lausuntoihin ja näkemyksiin sekä viimeisimpään tietoon puiden vaatimuksista. Yhteinen näkemys oli, että kaupunkipuulinjaus tarvittiin selkeyttämään puihin liittyviä toimintatapoja. Kaupunkipuulinjaus ei sen sijaan koske metsiä ja kaavoittamattomia alueita. Yhteistyö metsäja rakennettu ympäristö -tiimien välillä on kuitenkin tiivistä, ja kaupungissa on useita puustoisia alueita, joiden tavoitteista päätetään yhteistyössä. Linjauksen asukaskyselystä, työpajatyöskentelystä, sisällön kokoamisesta ja aineiston laatimisesta vastasi Ramboll Finland Oy. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen aineisto koostuu raportista ja neljästä ohjekortista, joissa on tiiviisti käsitelty puustoa suunnittelun, Lappeenrannan linnoituksen rinteiden yläosassa kasvaa paljon kookkaita lehtipuita, jotka muodostavat linnoituksen kauniin, puustoisen siluetin. Linjausta laatineeseen työryhmään kuului puiden kanssa työskenteleviä asiantuntijoita, kuten suunnittelijoita, rakennuttajia, valvojia, kunnossapitäjiä, ympäristötarkastajia ja lupaviranomaisia. Vuonna 2023 valmistunut Lappeenrannan kaupunkipuulinjaus on kaupungin yhteinen tahtotila, jonka tavoitteena on vaalia kaupungin puuomaisuutta, lisätä puihin liittyvää tietoa ja toimia ohjeena kaikille, jotka ovat tekemisissä kaupunkipuiden kanssa. Sen valmistelijana toimi kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva kadut ja ympäristö -tiimi, jonka vastuulla on kaupungin yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito. Käytännöllinen työkalu kaupungille Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen laatiminen alkoi vuonna 2021
Puiden tuottamat palvelut ja hyödyt ovat sitä suurempia, mitä paremmat kasvuolosuhteet puille pystytään varmistamaan ja mitä iäkkäämmäksi kaupunkipuut säilyttävät elinvoimaisuutensa. Mainittuihin vaiheisiin kaivattiin selkeitä, yhtenäisiä linjauksia ja ohjeita. Kyselyn avulla kartoitettiin asukkaiden lempipuita, kysyttiin mielipidettä siitä, minne puita kaivataan lisää ja missä taas on ongelmallisia puita. 9 Kuntatekniikka 1/2024 rakentamisen, kunnossapidon ja lupakäsittelyn näkökulmasta. Puustolla strategisia palveluita Kaupunkipuilla on monenlaisia tehtäviä, ja ne tuottavat elinkaarensa eri vaiheissa runsaasti korvaamattomia ekosysteemipalveluita. Monet ympäristövaikutukset, kuten hiilensidonta, veden haihdutus, viilentäminen sekä ilmansaasteiden sitominen, riippuvat puun elävän latvuksen koosta eli latvuspeittävyydestä sekä latvusten muodostamasta verkostosta. Kaikki kyselyyn saadut vastaukset ovat arvokasta lähtötietoa kaupungin kehittämistä varten. Ekosysteemipalveluiden tuottamisen näkökulmasta merkityksellistä on puiden määrä, koko, ikäjakauma ja monimuotoisuus. Strategian tavoitteet ovat myös kaupunkipuulinjauksen tavoitteiden taustalla. Nykyään havupuita kasvaa muun muassa Helsingintien varressa, keskustaan johtavan läntisen pääväylän varrella. Kiinnostavaa on, millaisia vaikutuksia kaupunkipuulinjauksella on ollut jo lyhyessä ajassa kaupungin toimintaan. Lappeenranta on ottanut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin reagoimisen keskeiseksi aiheeksi LPR2037-strategiassaan. Kaupunkipuulinjauksen yhtenä tavoitteena on ohjeistaa asukkaita puihin liittyvissä asioissa, edistää puihin liittyvää yhteisöllistä toimintaa ja lisätä puihin kohdistuvien toimenpiteiden tiedottamista. Niiden hyödyt ovat muun muassa ympäristöllisiä, ekologisia, sosiaalisia, ja taloudellisia. Puuistutusten suunnittelussa kiinnitetään enemmän huomiota mitoituksiin, kasvualustatilavuuteen ja puulajiin. Asukkaat ovat tunnistaneet puiden tarjoamia hyötyjä hulevesien hallinnassa ja myös paahtavan kuumina kesäkuukausina. Puusto on otettu erityisellä tarkkuudella huomioon myös juuri valmistuneissa Lappeenrannan katuja puistosuunnittelun suunnitteluohjeissa ja mallipiirustukKaupunkipuulinjauksen mukaan Lappeenrannan puustoa on hyvä monipuolistaa istuttamalla lisää havupuita. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen laadinnan yhteydessä järjestettiin kysely, jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kaupunkipuista. Rakentamisen aikana panostetaan erityisesti puiden suojauksiin. Kun ilmastonmuutokseen liittyvä tieto on lisääntynyt ja kaupunkipuulinjauksen ohjeet ovat tulleet avuksi, puihin liittyvät asenteet ovat alkaneet hiljalleen muuttua. kute1_6-11.indd 9 23.1.2024 9.23. Kaupunkipuulinjauksen aineistosta muodostui käytännönläheinen ja konkreettinen työkalu arjen työhön
{ Viheralueet } kute1_6-11.indd 10 23.1.2024 9.23. 10 1/2024 Kuntatekniikka sissa. Lisäksi kaupungin puuomaisuuden hallinta ja puurekisterin laatiminen on ottanut harppauksen eteenpäin. Lappeenrannan kaupunkipuulinjauksen koko aineistoon voi tutustua kaupungin kotisivuilla osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/liikenne-ja-kaupunkiymparisto/katujen-ja-kaupunkiympariston-suunnittelu-ja-rakennuttaminen/ kaupunkipuut. Suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon yhteistyö on entistä tiiviimpää. Tätä kehitystyötä varten kaupungin viherympäristö-tiimi on saanut vahvistuksekseen arboristin ja vihervalvojan. Puiston vanhojen lehmusten varjoon voi istahtaa katselemaan järvimaisemaa. Aino-Kaisa Nuotio työskentelee Ramboll Finland Oy:ssä maisema-arkkitehtina. • Kirjoittajista Laura Ratilainen toimii Lappeenrannan kaupunginpuutarhurina. Rantapuisto sijoittuu nimensä mukaisesti Saimaan rannalle, satamatorin viereen
Kuntatekniikka 1/2024 11 { Kolumni } ENERGIAVIRASTON verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat uudet valvontamenetelmät vuosille 2024–2031 astuivat voimaan vuoden alusta. • UUSI VUOSI, ENERGIAVIRASTON UUDET KUJEET Kirjoittaja Aku Aarva on Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja, joka käyttää ääntä kaupunkienergiayhtiöiden puolesta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Viimeisimmän lausuntokierroksen ja uusia valvontamenetelmiä koskevan mediapolemiikin perusteella Energiaviraston prosessi ja lopputulos ovat pettymys sekä kuluttajille että verkkoyhtiöille. Kun kaikki ovat tyytymättömiä, valvontamenetelmien olettaisi olevan tasapainossa. Joulu-tammikuun poikkeuksellisen kovan pakkasjakson aikana on syytä olla iloinen historian saatossa rakennetuista ja eurooppalaisittain poikkeuksellisen kustannustehokkaista ja toimintavarmoista kuntaomisteisista kaupunkiverkoista. Etenkin kaupunkiverkkoyhtiöt, joilla on laaja vanha verkkokanta, kohtaavat tämän muutoksen takia merkittäviä haasteita pidemmällä aikavälillä. Kaupunkien elinvoima ja kestävän energiasiirtymän edistäminen vaativat vahvat verkot. Vaikka tavoitteena on ollut verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuuden varmistaminen, on valvontamallin kehittämistapa osoittautunut monimutkaiseksi ja ongelmalliseksi. Lopullista päätöstä edelsi lähes vuoden kestänyt kujanjuoksu, jonka aikana Energiavirasto muokkasi alkuperäistä esitystään ilman ennakkovaroitusta kaupunkiverkkoyhtiöiden kannalta kestämättömään suuntaan ja lopulta, vuoden viimeisinä päivinä, otti puolikkaan askeleen taaksepäin kuilun reunalta. Valvontamenetelmien tunnistettujen haasteiden lisäksi tikkuna kynnen alla on prosessi, jolla lopputulokseen päädyttiin. Energiaviraston valvontamenetelmäluonnosten yllättävät muutokset ja puutteelliset vaikutustenarvioinnit ovat heikentäneet prosessin läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien luottamusta Energiavirastoon. Tämä on johtanut epävarmuuteen ja todennäköisesti epäoptimaalisiin päätöksiin. Jos sähkönjakeluverkot ovat kaupunkien verisuonia, uudet valvontamenetelmät ovat kuin kolesterolimöykky kaupunkien valtimoissa. • • • EDES kuluttajat, joiden edunvalvojat ovat kiilusilmäisesti vaatineet siirtohintojen laskua, eivät tämän yhtälön seurauksena saa hyötyä itselleen. Verkkoyhtiöiden on ollut vaikea sopeutua jatkuvasti muuttuviin ehdotuksiin, ja vaikutustenarviointien heikkous on siirtänyt liian suuren vastuun yhtiöille itselleen. On tärkeää, että jatkossa prosessi on avoin, ennakoitava ja perusteltu, ja siihen varataan riittävästi aikaa. • • • KUNTAOMISTEISTEN kaupunkiverkkoyhtiöiden kannalta valvontamenetelmien keskeinen heikennys on verkkojen arvon jäädyttäminen, jolla on suora negatiivinen vaikutus liikevaihdon kasvuun ja sitä kautta sallitun tuoton määrään. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. kute1_6-11.indd 11 23.1.2024 9.23. Kaupungit tarvitsevat vahvat energiaverkot, jos haluamme sähköistää joukkoliikenteen, luoda suotuisan investointiympäristön puhtaan energian yhtiöille tai tehdä Suomesta orastavan vetytalouden ja puhtaan sähköntuotannon suurvallan. Toivottavasti niihin on mahdollista investoida jatkossakin Energiaviraston valvontamenetelmistä huolimatta. Suomen kasvun sydän uhkaa kuristua, jos energia ei virtaa esteettä. Vuodesta 2024 alkaen uusien verkkoinvestointien arvo jäädytetään joka neljäs vuosi eli sekä vanhojen että tulevien uusien investointien arvo tulee inflaation seurauksena heikentymään ja yhtiöiden investointikyky laskemaan – osalla enemmän ja osalla vähemmän. Valvontamenetelmien heikentävät vaikutukset kaupunkiverkkoyhtiöiden liiketoimintaja investointikykyyn voivat pahimmillaan johtaa kestävän energiasiirtymän edellyttämien investointien tyrehtymiseen
Suojakelit ja myrskyt kestävä lumilinna syntyy tasalaatuisesta lumesta sekä rakenteiden oikeista muodoista. – Tarkastaminen on tärkeää, sillä kohteissa käy tuhansia matkailijoita, Leinonen sanoo. 12 1/2024 Kuntatekniikka { Lumirakentaminen } Teksti: Tapio Mainio Kuvat: Markus Torvinen E rilaisten lumija jäärakennelmien määrä on kasvanut Lapissa, jonne odotetaan tänä talvena ennätysmäärä matkailijoita. – Kohteissa ei havaittu mainittavia puutteita. – Luxenburgissa korkean jääveisLumirakentaminen kasvanut isoksi bisnekseksi LUNTA TUPAAN Suomessa lumirakentamista harjoitetaan turvallisuus edellä. Onneksi sellaista ei ole sattunut Lapissa, sillä se olisi huonoa mainosta talvimatkailulle, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jaakko Leinonen. Pään sisällä on valot. Lisäksi valvontaa tekee kunnallinen rakennusvalvonta, vaikka pääosin lumirakenteiden turvallisuus perustuu omavalvontaan. Tukes toteutti talvikaudella 2019– 2020 lumirakentamisen valvontaprojektin, jossa tarkastettiin viisi matkailukäytössä ollutta lumija jäärakennusta Lapissa. toksen yläosassa ollut painava jäälohkare irtosi ja putosi yleisön joukkoon, jolloin yksi lapsi kuoli. Valvonta perustuu kuluttajaturvallisuuslakiin. Suomessa kuluttajapalveluiden turvallisuutta valvoo Tukes. Snowman Wordin teemana on sukeltaminen. – Edellytämme lumirakennuksilta toimenpideluvan. Pelkästään Rovaniemen seudulle odotetaan noin 300 000 matkailijaa, joiden matkailutulo on noin 500 miljoonaa euroa. Paksuinkaan rakenne ei kestä, jos se on tehty väärin. Turvallisuudesta oli huolehdittu hyvin, Leinonen kertoo. kute1_12-15.indd 12 23.1.2024 9.23. Sukeltajan keho on rakennettu lumesta, mutta hahmon pää on työstetty jäästä. Lisäksi käymme paikan päällä tarkastamassa ne, kertoo Kittilän kunnan rakennustarkastaja Mauno Kenttälä
– Viime vuonna Lainiossa kirjattiin 80 000 matkailijaa. Suurten lumilinnojen rakentaminen maksaa yli 100 000 euroa, Lapland Hotels ketjun yrittäjä Pertti Yliniemi kertoo. Kahdesta viimeksi mainitusta hankkeesta vastasi hotelliketju Lapland Hotels. Menneen talven lumia Tänä talvena Suomen suurimmat lumirakennuskohteet ovat Arctic Snow Hotel ja Snow Village. Lisäksi Lapin Ammattikorkeakoulu on järjestänyt alan koulutusta jo pitkään. Jari-Matti Tapio siirtää trukilla 2500 kiloa painavaa jäälohkaretta rekan lavalle. Sen sijaan Kemin lumilinnaa ei täksi talveksi rakenneta, vaan sinne valmistuu lumen puuhapuusto labyrintteineen ja liukumäkineen. Ensimmäinen Kemin lumilinna rakennettiin jo vuonna 1996. – Suurimmat linnarakentajat säilövät lunta ja jäätä kesän yli pakastevarastoissa ja peitteiden alla. Lumirakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, ja ala on kehittynyt ammattimaiseen suuntaan, Leinonen sanoo. – Toistimme valvontakäynnit myös viime talvena. Lisäksi yöpyminen lumihotellissa maksaa ajankohdasta riippuen 300–500 euroa yö, kertoo Snow Villlagen kohdepäällikkö Maria Asren. Sen jälkeen ohjeita on lisätty, sillä lumirakentamisen menetelmät ovat kehittyneet. Lumella eksotiikkaa Jää kiiltää trukin lamppujen valossa, kun Jari-Matti Tapio siirtää liki kahden metrin korkuista ja noin kahden tonnin painoista jäälohkaretta, josta on veistetty valtaistuin. Ensimmäiset lumirakentamisen suunnitteluja rakentamisohjeet Suomen Rakennusinsinööriliitto (RIL ry) julkaisi jo vuonna 2001. Pääsymaksu on tänä vuonna 23 euroa aikuiselle ja 11 euroa lapselle. Homma kannattaa, vaikka lumirakenteet ovat käytössä korkeintaan neljä kuukautta. Lumen tasalaatuisuuteen on niiden rakentamisessa ja valvonnassa kiinnitetty erityistä huomiota. Turvallisuusasiat oli hoidettu hyvin. 13 Kuntatekniikka 1/2024 Tarkastetut kohteet olivat Kemin lumilinna Kemissä, Snow Lounge Sallassa, Arctic Snow Hotel Rovaniemellä, Saariselän linna Inarissa ja Snow Village Kittilän Lainiossa. Yritys rakentaa parhaillaan 3 000 neliön hotellija jääravintolaa Kittilän Lainioon. Se sisältää jääbaarin ja ravintolan sekä 20 lumisviittiä, joissa yöpyminen maksaa noin 500 euroa yö. Tuoli on veistetty Arctic Snow Hotellin uudehkossa pakastevarastossa 20 kilometriä Rovaniemeltä länteen sijaitsevalla Lehtojärvellä. – Lumi on siinä mielessä mielenkiintoinen rakennusmateriaalia, ettei se ”rötsähdä” kerralla kuten jää, vaan se ensin painuu ja menettää muotoaan, Yliniemi sanoo. Jääkuutio ja jäätuolit siirretään napapiirillä sijaitsevaan Snowman Wordiin. Lisäksi kaikki käyttävät kestävää ja tasalaatuista niin sanottua tykkilunta, Lainon Snow Villagen rakentamisesta vastaava tekninen johtaja Tomi Kurtakko kertoo. Siellä on 12 lumisviittiä. kute1_12-15.indd 13 23.1.2024 9.24. Metrin paksuiset jäälohkareet sahataan keväällä irti Lehtojärvestä ja säilötään kesän yli pakastevarastossa, jotta lumija jäärakentaminen voidaan aloittaa jo syksyllä ensimmäisistä pakkasista
Ensimmäinen lumihotelli valmistui saman vuoden jouluksi. kute1_12-15.indd 14 23.1.2024 9.24. Haavikko on Kurtakon ohella johtavia lumirakentamisen ammattilaisia Suomessa. Pääosa Lehtojärven lumihotellista on jo valmis. Se sisältää jääbaarin ja ravintolan sekä 20 lumisviittiä, joissa yöpyminen maksaa noin 500 euroa yö. Lehtojärven lumikokonaisuuden rakentamiseen käytetään noin 30 000 kuutiota lunta, joista suurin osa on tehty lumitykillä. Ajattelin, että sitä voisi tehdä myös Rovaniemen seudulla, Haavikko kertoo. Haavikko osti Snowman Wordin vuonna 2021. – Kurssin vetäjä Kai Ryynänen kertoi, että Pohjois-Ruotsin Jukkasjärvellä lumija jäähotellista oli kehittynyt kannattavaa liiketoimintaa. Yritys työllistää tänä sesonkina 160 työntekijää. Lumitykki laulaa Tänä vuonna Haavikolle valmistuu Lapin suurin, yli 3 000 neliön lumirakennus. Tykkien tarvitsema vesi pumpataan Lehtojärvestä. Maanmittausinsinöörin koulutuksen saanut Ville Haavikko tutustui lumija jäärakentamiseen Lapin ammattikorkeakoulun arkisen rakentamisen kurssilla vuonna 2007. Haavikko seuraa, että Tapio saa nostettua jäätuolin ehyenä kuorma-auton lavalle, sillä se on menossa matkailijoiden iloksi Rovaniemen napapiirillä sijaitsevaan maksulliseen lumen ja jään teemapuistoon, jonka nimi on Snowman World (Lumiukkomaa). Metsäinen tontti löytyi Sinetän viereiseltä kylältä, Lehtojärven rannalta, jonne Ville Haavikko on sittemmin pääosin itse rakentanut lumimatkailun tueksi myös lasi-igluja. Snowman Wordissa on lumesta veistetty sukellusvene, jonka sisällä on kellertävä valo. 14 1/2024 Kuntatekniikka { Lumirakentaminen } Arctic Snow Hotellin yrittäjä Ville Haavikko on investoinut jään varastointiin ja sen työstämisessä tarvittavaiin koneisiin ja laitteisiin noin kolme miljoonaa euroa. tyksen vaimonsa Heidi Haavikon kanssa Lehtojärvelle vuonna 2008. Rakentamisessa on käytetty lumimuottitekniikkaa. Hän perusti lumeen ja jäähän tukeutuvan matkailuyriArctic Snow Hotelin yrittäjä Ville Haavikko Rovaniemen Lehtojärvellä
Pilareissa ja veistoksissa käytettävä jää vahvistuu Lehtojärvessä talven aikana noin metrin paksuiseksi, kun Haavikon työntekijät puhdistavat jääkannen säännöllisesti lumesta, sillä lumi eristää jäätä pakkaselta ja hidastaa sen vahvistumista. – Lopetamme matkailukauden maaliskuussa. Hotellin ja ravintolan sisällä huomion kiinnittää kirkkaat, vahvuudeltaan noin metriset jääpilarit, jotka korvaavat aiemmin käytetyn lumisen väliseinän. Lisäksi se on kiehtovaa, sillä joka syksy rakennetaan uusi lumilinna, entistä ehompi, Haavikko lisää. – Lumirakenteisiin on olemassa mitoitukset, ja kestävyyden tarkkailu on oikeastaan raakaa mittaamista. Välissä Rajala nostaa kauhallisen lunta, jota hän valuttaa pieniin pulkkiin. Kaikki tehdään turvallisuus edellä, Haavikko sanoo. Missään seinien tai katon tukena ei käytetä metallia tai puuta, vaan kaikki on pääosin yhteen puristettua lunta. – Lumirakentaminen pitää mielen virkeänä. Myös kova tuuli voi kallistaa korkeaa lumirakennelmaa. Ruslan Trods siirtää lumikolalla lunta lumilinnan sisälle Lehtojärvellä. Emme jatka kautta turvallisuussyistä pitempään, vaikka lumirakenteet näyttäisivät sen mahdollistavan. Siksi rakenteen on säilytettävä muotonsa. Lumella ei vetolujutta Kattorakenteet ovat lumisia holvirakenteita. Heikentäviä seikkoja ovat vesisade ja auringon paiste. • Alex Yagel veistää lumihotellissa jääpylvästä. Holvien puristamisessa käytetään usein muovisia, ilmalla täytettäviä muotteja, jotka tyhjennetään sen jälkeen, kun rakenne on saavuttanut muotonsa ja lujuutensa. Alan ohjeissa kaarevan katon minimipaksuus on 100–200 millimetriä. Holvirakenne on muodoltaan niin kestävä, ettei se sorru, vaikka katon päältä ajaisi kaivinkoneella, Haavikko kertoo. Ruslan Trods, Eeli Harju ja Jukka-Pekka Leppä vetävät lunta pulkilla linnan sisälle, jossa viimeistelytöitä tekevät espanjalaiset jääveistäjät Emiliano Lorenso ja Dario Reina. kute1_12-15.indd 15 23.1.2024 9.24. 15 Kuntatekniikka 1/2024 Valtteri Rajala nostaa kaivinkoneen kauhalla lunta, jota samalla siivilöidään tasalaatuiseksi suureen läjään. – Sahasimme jäätolpat viime keväänä Lehtojärvestä ja varastoimme ne kesän yli uudessa kylmävarastossa täällä Lehtojärven hotellitontilla, Haavikko kertoo. – Niissä lumen paksuus on vähintään 400 millimetriä. Lumirakenteessa on puristuslujuutta, mutta vetolujuutta ei nimeksikään. Näin on saatu tilan tuntua kantavuudesta tinkimättä. Kaikkein tärkeintä on rakenteen muodon seuraaminen, sillä paksuinkaan rakenne ei kestä, jos se on tehty väärin, Haavikko sanoo
Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat samanlaiset kuin täällä, lähijunat toimivat hyvin jopa sadantuhannen asukkaan kaupunkiseuduilla ympäri maan, miksei siis myös meillä. 16 1/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Teksti: Eeva Vänskä S uomen Lähijunat Oy perustettiin vuonna 2022 lisäämään rautateihin perustuvaa lähiliikennettä. Lähijuna on kunnille keino edistää ripeästi alueen elinvoimaa ja kestävää tulevaisuutta. Työpaikat ja asumisen keskittyminen mahdollistavat lähijuna-liiketoiminnan aloittamisen. – Pallo on kuntien ja kaupunkien omissa käsissä. Säröjä VR:n monopolissa Haastatteluhetkellä eletään viimeisiä päiviä VR:n monopolia junaliikenteen järjestämisessä. Seisakkeita palauttamaan Suomen Lähijunat toivoo, että lähijunaliikennesopimuksia syntyy lähiaikoina Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Oulun seudulle, Vaasaan, Keski-Suomeen ja Raumalle. Mustakallio sanoo, että tiheävälinen säännöllinen junaliikenne lisää elinvoimaa ja kasvattaa joukkoliikenteen suosiota. Useissa kaupungeissa rakennetaan raitiolinjoja, ja lähijunia palautetaan raiteille ympäri Suomea. – Yhdyskuntarekisteridatan perusteella tiedämme, miten ihmiset voisivat liikkua radan varrelta työpaikoille, oppilaitoksiin ja harrastuksiin. kute1_16-21.indd 16 23.1.2024 9.24. Kaupunkiseutujen rakenne tiivistyy radanvarren mukaisesti. – Näillä näkymin ensimmäiset Raideliikenne laajentaa ja kehittää kaupunkeja MIKKELIIN MÄNIJÖITÄ. – Aiemmin lainsäädäntö on estänyt alueita järjestämästä omaa lähijunaliikennettä, mutta EU-säädökset ovat avanneet kaupunkiseuduille mahdollisuuden tilata lähijunaliikennepalvelua itsenäisesti. Yrityksellä on tällä hetkellä 11 junaa, mutta kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa tarpeen mukaan. Se on nopea ja edullinen tapa aloittaa lähiliikenne, kun laituri tehdään vanhalle paikalle. – Haluamme palauttaa lähijunaliikenteen yhteyksiä eri puolille Suomea. – Pirkanmaan pilotti Toijalassa, Viialassa ja Nokialla on näyttänyt tämän. Laiturin rakentamiskustannus on noin puoli miljoonaa euroa, jonka kunta ja valtio jakavat. Ensi vaiheessa lähijunaliikenne keskittyy olemassa oleville raideosuuksille, mutta tulevaisuudessa K uv a: Su om en Lä hi ju na t O y Suomen Lähijunat Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio sanoo, että kunnilla on nyt välitön mahdollisuus käynnistää lähijunaliikenne palauttamalla seisakkeet nykyisen rataverkon äärellä. lähijunayhteytemme käynnistyvät vuoden 2025 lopussa. Kunnat voivat nyt käynnistää Väyläviraston kanssa seisakkeiden palautusprosessin. Myös kaavoittamalla voidaan kehittää asemanseutuja ja keskittää asumista. Raideliikenteen vetovoima kasvaa. Mustakallio uskoo, että koska Suomen Lähijunat voi optimoida koko toimintansa lähijunaliikenteeseen, se on myös kustannustehokas toimija. Varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio kertoo, että tavoitteena on saada lähijunaliikenne eurooppalaiselle tasolle
– Koko liikennejärjestelmä pitää miettiä kokonaisuutena: pelkkä hyvä raideliikennesuunnitelma ei riitä, vaan tarvitaan koko liikennejärjestelmän suunnittelua. – Siksi on tärkeää tavoitteiden ja tekemisen keskellä arvioida toimintaa ja antaa aikaa kaupunkikehitykselle. Se kertoo vahvasta kestävän kasvun tavoitteesta. – Ei voi puhua pelkästään raideliikenteen kehittämisestä, vaan kysymys on koko kaupungin kehittämisestä ja hyvästä arjesta. Raiteet kasvun edellytys Helsingissä on juuri valmistunut Raide-Jokeri -pikaraitiotie. Sitten kun järjestelmään tulee häiriö, näkee nopeasti, miten merkittävästä liikennemuodosta on kysymys. – Jotta tämä toteutuu, pitää luoda hyviä ja houkuttelevia paikkoja ihmisille, ja tässä liikennejärjestelyillä on keskeinen rooli. Raiteiden ympärille kaupunkia Putkosen mukaan raideliikennehankkeet ovat kaupunkikuvahankkeita, ja kaupunkikuva taas on tärkeä tiivistyvälle kaupunkirakenteelle. Tähän liittyy hyvä suunnittelu suhteessa viheralueisiin. 17 Kuntatekniikka 1/2024 Kemijärvi Rovaniemi Kontiomäki Kajaani Riihimäki Ylivieska Haapajärvi Kolari Äänekoski Jyväskylä Keuruu Ähtäri Kauhajoki Mänttä Parkano Pieksämäki Muurame Orivesi Haaparanta Tornio Oulu Raahe Kokkola Vaasa Seinäjoki Kaskinen Pietarsaari Vaala Salo Orimattila Kotka Helsinki Karjaa Hanko Heinola Lahti Mäntyharju Mikkeli Savonlinna Parikkala Imatra Lappeenranta Kouvola Suonenjoki Joensuu Kuopio Siilinjärvi Iisalmi Viinijärvi Naantali Uusikaupunki Rauma Loimaa Hämeenlinna Toijala Tampere Pori Turku K uv a: Su om en Lä hi ju na t O y myös raideyhteyksiä voidaan parantaa. Kun tavoitteet kasvulle ovat kunnianhimoiset, vauhti niin sanotusti kasvaa. Raiteet merkitsevät laadukasta asumista, palveluja ja yhteyksiä. Koska varsinkin Suomen Lähijunat Oy:n tavoitteena on kasvattaa lähijunaverkostoa kuvan mukaisesti. – Runkoyhteyksien raideliikenne on välttämätön, että ihmiset voivat luoda hyvää elämää. Kun raidejärjestelmä toimii, se vain on. Helsingin liikenneja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo, että raitiotieliikennettä kehitetään kahdesta lähtökohdasta. Kruununsillat-raitiotie sekä yhteys Kalasataman ja Pasilan välillä ovat rakenteilla. Siitä, miten ihmiset liikkuvat ja pystyvät käyttämään palveluja. Länsi-Helsingin raitiotiehanke on käynnistymässä. kute1_16-21.indd 17 23.1.2024 9.24. – Jokaisella valtuustokaudella on kaupunkistrategia, jonka nimi on nyt Kasvun paikka. Joka vuosi on tarkoitus saada valmiiksi noin 8 000 uutta asuntoa. Jotta lähijunaliikennevisio ottaisi tulta, se edellyttää alueellista yhteistyötä. Pirkanmaan lähijunaliikennekokeilu on mennyt niin hyvin, että kestävän raideliikenteen tulevaisuus näyttää alueelliselta kannalta vahvalta
Vantaalla pikaraitiotie tiivistäisi maankäyttöä, toisi palveluita sekä olisi eittämättä imagotekijä. Vihreän merkitys kaupungissa on osa kehittämisajattelua. – Olemme muuttumassa lähiöiden kaupungista ratikkakaupungiksi, jossa kaupunkirakenne tiivistyy. Raitiotie tulee yhdistämään kaupungin itäosia raideliikenteen piiriin. Lähialueen toimijat voivat luottaa kiinteään raideverkkoon, joka luo potentiaalia ja luottamusta investoida. Samoin kuin Ruotsissa, jossa mukana ovat kuntien lisäksi valtio ja tiemaksuosuudet. – Pikaraitiotiehankkeemme on hallitusohjelmassa edistettävä hanke, joten siinä mielessä suunnitelmien pitäisi toteutua. Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Juha Saarikoski sanoo, että raitiotieverkko, mahdollinen lähijunahanke sekä Tunnin Juna -hanke lisäävät merkittävästi tehokasta joukkoliikennettä kaupungissa. Kehitykseen vaikuttaa myös valtion haluttomuus olla mukana rahoittamassa raideliikennehankkeita. Kaikkiaan kiskoja on tarkoitus rakentaa 19 kilometriä lentoasemalta Tikkurilan kautta Hakunilaan ja Mellunmäkeen. Myös lentokentän pää on haasteellinen: miten minimoida rakentamisen aiheuttamat haitalliset vaikutukset liikenteeseen. – Tarkoitus on rakentaa keskeinen runkoverkosto, joka tulee nivoutumaan kaukojunaja satamaliikenteeseen sekä lähijunaliikenteeseen. – Raitiotieyhteys tuo varmasti kaupunkiin tulevaisuuden veronmaksajia, mutta kohottaa myös työnantajaprofiiliamme. Raiteet vaativat ympärilleen kaupunkia sekä varikot järjestelmän toimimiseksi. Turussa on laskettu, että raitiotiehankkeen kustannuksista yli puolet syntyy siitä, kun olemassa olevaan kaupunkiin rakennetaan uudestaan K uv a: Ti m o K uu kk an en Itäkeskuksesta Keilaniemeen Helsingin ympäri kiertävä Raide-Jokeri otettiin käyttöön lokakuussa 2023. Jos hankkeessa joudutaan kaatamaan puu, se kompensoidaan istuttamalla uusi. Raiteiden vetovoimaa Westlin korostaa raiteiden tuomaa pysyvyyttä kaupunkirakenteeseen, mikä tuo asumisen ja palvelun keskittymiä. kantakaupungissa on niukasti tilaa, tilaa pitää suunnitella hyvin ja pystyä myös priorisoimaan. Kaupungininsinööri Henry Westlin kertoo, että päätöksiä voi tulla maaliskuussa 2024, mutta mahdollisesti joudutaan odottamaan juhannukseen asti. 18 1/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Kun raidejärjestelmä toimii, se vain on. – Myös tilasta on puutetta, eli kyllä tämä huolellista suunnittelua ja yhteensovittamista vaatii. – Tärkeintä on tehdä investoinnit oikea-aikaisesti: ei liian myöhään muttei liian aikaisinkaan. – Ekologisen kompensaation ajatus ulottuu kuitenkin laajemmalle: luontoarvoista halutaan pitää Vantaalla systemaattisesti huolta. Raideliikenne on kaupungeille kova satsaus. Tarkoituksena on rakentaa 12 kilometrin linjaus satamasta Kauppatorille ja Varissuolle, niin että liikenne käynnistyy 2031. kute1_16-21.indd 18 23.1.2024 9.24. – Teknisesti haastavia kohtia ovat pääradan alitus, jossa pitää ottaa huomioon pääradan liikenne, rikkonainen kallio ja se, että työskennellään kiinni rakennusten perustuksissa. Raiteista potkua Turussa Turun suunniteltu raitiotie yhdistyy muuhun keskustan kehittämiseen. Kuntien infrapuolelta tulee eläköitymään paljon enemmän ihmisiä kuin koulun penkiltä valmistuu, tämä on tärkeä kysymys Vantaallakin. – Tämä on käsittämätöntä: mielestäni on välttämätöntä, että valtio osallistuu tulevaisuudessa kaupunkiseutujen kestävään kehittämiseen, muuta vaihtoehtoa ei ole. Tärkeintä on, että kun raideliikennettä kehitetään, myös asumista keskitetään raiteiden ja asemien viereen. Suomen tuleva neljäs ratikkakaupunki odottaa vielä valtion lopullista sitoutumista osarahoittamiseen. Ratikalla vihreyttä Vantaalle Vantaa on liittymässä raitiotiekaupunkien joukkoon, jos kaikki menee suunnitellusti. Hanke liittyy myös Vantaan tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Eli suosia kulkuneuvoja, joilla mahdollisimman moni pääsee liikkumaan tehokkaasti
– Totta kai raideliikenne liittyy oleellisesti kestävyyden strategiaan, joka ohjaa kaupunkikehityshankkeita ja lähivihreän määrän lisäämistä ja laadun parantamista. Kaupunkikuva-arkkitehti Saana Karala sanoo, että raideliikenne mahdollistaa kaupungin kasvamisen raidelinjoille. Veturina viihtyvyys Teiskon alueen raiteet valmistuvat 2028. – Kaupunkikuvallisesti raitiotie mahdollistaa urbaanit katutilat ja uusien pysäkkien ympäristöjen kehittämisen elävinä keskuksina. 19 Kuntatekniikka 1/2024 muuta kuin raiteita, kuten katuja ja niiden infraa. – On muistettava, ettei mennä vain tehokkuus edellä, vaan muistetaan myös ihmisten viihtyvyys.• K uv a: Ti m o K uu kk an en VR:n operoima lähijunaliikenne pääkaupunkiseudulla on toiminut hienosti. Karala toivoo, että raiteet merkitsevät autoilun vähenemistä. Uskon kuitenkin, että päättäjiltä löytyy visionäärisyyttä nähdä hankkeen merkittävät hyödyt. Esimerkiksi Teiskontien varren alueelle kaavaillaan tulevaisuudessa 9000 asukkaan keskittymää. – Raidealueelta on tehty arkeologinen selvitys ja tietoa on, mutta myös yllätyksiä voi tulla. – Suurien liikennehankkeiden päätöksenteko on aina haastavaa, sillä ne vaativat mittavaa investointia. Pehmeää ja kovaa maaperää Raitiotien tekninen haastavuus kulminoituu Turussa kolmeen asiaan: tiiviiseen keskustaan, historiaan ja pohjarakennusolosuhteisiin. Raideverkon rakentaminen on suuri investointi, joka nousee vielä isommaksi tämän takia. On oleellista, että rakentuvat raiteet palvelevat ihmisiä tehokkaasti. Lähijuna on kunnille keino edistää ripeästi alueen elinvoimaa ja kestävää tulevaisuutta. Tahto ja kyky kehittää kaupunkia mahdollistaa uudenlaisiin tavoitteisiin pääsemisen. kute1_16-21.indd 19 23.1.2024 9.24. – Jos halutaan päästä hyvään ilmastotyötulokseen, se edellyttää raiderakentamisen haasteiden voittamista ja kestävää joukkoliikennettä. Pohjarakentamisen haastavuus syntyy toisaalta pehmeiköstä ja toisaalta kovasta kivestä. Kehitys vaatii visioita Tampereella on käynnissä raitiotiehankkeen kakkososa, jossa Lentävänniemen yhteys on tarkoitus ottaa käyttöön 2025. – Raideinvestoinnit saadaan käyntiin oman tulevaisuudenuskon kautta. – Kaavoitamme samaan aikaan aluetta, eli raidekehitystä viedään eteenpäin samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Tässä teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa. Suomen Lähijunat Oy haluaa käyttää samanlaista mallia muilla työssäkäyntialueilla. – Toki raide pelkästään ei muuta tilannetta, vaan niiden ohella on osattava luoda hyvää kaupunkiympäristöä, jossa on miellyttäviä katutiloja ja oleskelumahdollisuuksia. Karala pohtii sitä, että raitiotien rakentamiseen liittyy pienempiä kaupunkihankkeita, eli kysymys on paljon raiteita laajemmasta kokonaisuudesta. Viihtyisä kaupunkiympäristö ja hyvä palveluverkko mahdollistavat sen, että asukkaiden ei tarvitse aina autoilla palvelujen ääreen muualle, vaan voidaan asioida lähellä. Tulevaisuuden Turku on kestävän kehityksen ja kestävien liikkumismuotojen kaupunki, jossa kokonaisuus toimii. – Jos meillä ei olisi isoja kehityshankkeita ja visiota tulevasta, tavoitteisiin olisi vaikea päästä pelkällä tekemisellä. Raitiotiehanke on myös erinomainen työkalu kaupungin kehittämiseen entistä paremmaksi. Vain näin pääsemme tehokkaaseen maankäyttöön
Katuinfran vähähiilinen toteutus vaatii muutosta ajattelussa Katujyrän alla Kadut ovat perusedellytys arjelle, mutta niiden rakentaminen, korjaaminen ja käyttö aiheuttavat runsaasti päästöjä. Siispä laitetaan päähän ilmastolinssit ja tarkastellaan, miltä ilmastoviisas katurakentaminen voisi näyttää. Niiden vähentämiseen tarvitaan motiivia ja tahtotilaa. Infrarakentamisen ilmastovaikutuksiin on herätty astetta myöhemmin, vaikka sen päästöjen on arvioitu olevan vuositasolla samaa luokkaa kuin talonrakentamisessa. 20 1/2024 Kuntatekniikka { Liikenneväylät } Teksti: Vera Järvenreuna K aikesta rakentamisesta syntyy päästöjä. Talonrakentamisen osalta päästöihin on osattu kiinnittää huomiota jo pidemmän aikaa, mikä on lisännyt esimerkiksi puurakentamisen suosiota. kute1_16-21.indd 20 23.1.2024 9.24. Hankkeessa on käytetty mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Aivan nappikaupasta ei siis ole kyse, vaikka toki katujen käyttö, siis liikenne, on yhä yksi suurimmista ja haastavimmista päästölähteistä. Useita lähteitä, paljon keinoja Kun tarkastellaan katuhankkeen merkittävimpiä päästölähteitä eli materiaaleja, kuljetuksia ja itse rakentamista, saadaan kattava kuva paitsi päästöjen muodostumisesta, K uv a Ti m o K uu kk an en Kalasatama-Pasila-raitiotien rakentamisen yhteydessä koko Hermannin rantatie on käynyt läpi perusteellisen korjauksen