1/2021 { Kolumni } Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. Kaupunkikasviopas on avoin kaikille Tulvavalli torjuu ilmastonmuutosta Jätehuollon viranomaispalvelut Keimolan moottoriradan historialle kunniaa VALVONTATORNISTA MAAMERKKI kute1_1.indd 1 16.2.2021 8.32
2 Keimolan moottorirata muuttui interaktiiviseksi kaupunkiaukioksi ........... 34 Uimahallibarometri: Uimahallien rooli uimaan oppimisessa korostuu ............... helmikuuta 1/2021 { Jätehuolto } { Yhteistyöjärjestömme } s. 38 Toimintojen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää ja tehontarvetta ........... 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... kute1_2-3.indd 2 16.2.2021 15.23. 32 { Vesihuolto } { Liikuntapaikat } { Kuntatekniikan saavutukset } {Viheralueet } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Palstat / Kolumnit } K uv a: W ill e N yy ss ön en /R ai tio tie al lia ns si Tampereen ratikkaa koeajettiin nurmiradalla kesällä 2020. 5 Kolumni/Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. 32 Jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormaa voidaan pienentää ................................... 51 1/2021 Kuntatekniikka 25. 26 Tampereen ratikka kiitää nurmikon yli ............................................ 6 Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille ............................. 40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 14 Jätehuollon viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus ...................................... 48 Pääkirjoitus ............................................... 10 Tulvavalli suojelee asuinaluetta ............. ..................... 18 Englannissa kaavoitusta sujuvoitetaan .. 50 Palveluhakemisto.................................... 31 Tapahtumakalenteri ...............................
K uv a: Se pp o H aa vi st o K uv a: K ar i Lå ng sj ö kute1_2-3.indd 3 16.2.2021 15.23. 10 KKuntatekniikka.fi Uimahallibarometrin mukaan uintitaidon yleisyys on kasvanut viidessä vuodessa 70%:sta 77 %:iin. Tavallisessakin Local Planissa voi olla 500 sivua. (Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaari, ) Englantilainen kaavoitus on hidasta ja työlästä. 38 s. 200 puulajia tai –lajiketta. Apulaisoikeusasiamies antoi satikutia Riihimäen rakennusvalvonnalle Hämeenlinnan vuoro saada huomautus hankintalain laiminlyönnistä Miten käsitellä hävitettävien haittakasvien jätteet. Helsingin istutuksiin suositellaan laajaa kaupunkipuuvalikoimaa, n. 3 Kuntatekniikka 1/2021 s. K uv a Sa tu Te ge l Puut ovat erityisen tärkeä osa viihtyisää ja pitkäikäistä kaupunkiympäristöä. 26 s
kute1_4.indd 4 16.2.2021 15.24
Muutoksen eturintamassa kuntatekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun suunnittelijat ja tekijät jalkauttavat toimenpiteet käytännön tasolle. Vaikka Suomi ei ole ensimmäisiä jäätiköiden sulamisesta johtuvan merenpinnan nousun takia veden alle jääviä maita, kyllä myös täällä lähivuosikymmenien pinnan nousu on hyvinkin mahdollinen. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5/21 21.10. Maisemoituina nämä vallit tuovat alueelle puistomaisuutta ja vaihtelua maastoon, mutta toimivat myös tihentyvien rakennusalueiden suojina. Niinpä myös ratkaisut ovat pitkälti paikallisissa käsissä. Toivottavasti tilastot pitävät paikkansa, mutta joka tapauksessa nyt Espoossa on varauduttu myös mahdollisesti tiheneviin meritulviin. 2.6. Nyt maaliskuun 3. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Tarkempi ohjelma ja osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta smartinfra.fi Lisäksi SKTY järjestää Kuntatekniikan aktiivisen iltapäivän 20.5., joko Tampereella tai sitten etänä verkossa. Lähtökohtana on ollut kerran sadassa vuodessa alueelle iskevän meritulvan torjuminen. päivä pidetään Kuntatekniikan SmartINFRAn aamu, jossa käydään läpi mm. Sitä kehitetään osana laajempaa Espoon meritulvatorjuntaa. Esimerkiksi 2005 saatiin Helsingissä esimakua, kun merivesi nousi kaikkien aikojen korkeimmalle eli noin 1,5 metrin korkeudelle keskikorkeudesta (MW) mitaten vyöryen mm. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Säätilojen ääri-ilmiöt lisääntyvät, yksittäisten myrskyjen sademäärät kasvavat ja myrskytuulien aiheuttama merija jokialueiden hallitsematon vedennousu uhkaa ranta-asutusta, sähkötoimitusten huoltovarmuus on koetuksella. . 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Valtiovalta voi tehdä päätöksiä ja ohjeistuksia, mutta ne toteutetaan kunnissa ja kaupungeissa. 6.10. 1.12. Kauppatorille. Niin kehityshankkeen saavutus kuin rakennushankkeen kunniamainintakin liittyvät käytännön ilmastotyöhön. Verkossa tapahtuu YHDYSKUNTATEKNIIKAN näyttely siirrettiin ensi syksyyn lokakuulle ja samalla siirrettiin myös Kuntatekniikan päiviä. 5 ILMASTONMUUTOS ON yksi lähivuosien suurimpia haasteita maailmanlaajuisesti. Tulevana kesänä rakennetaan alueelle vielä lisää tulvavalleja. Sivutuotteena kasvit tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä. Mutta tämä uhka on myös paikallinen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on paljon, mutta konkreettisimmat löytyvät meidän jokaisen arjesta. 18.8. Asuntomessut, rakentaminen 4/21 2.9. Samoin jokivarsien kaupungit ovat saaneet osansa myrskyjen aiheuttamista tulvista. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Smartinfra, turvallisuus 3/21 17.6. Valaistus, vesihuolto kute1_5.indd 5 16.2.2021 15.22. Verkossa kuitenkin tapahtuu. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Viherrakentamisella köniin ilmastonmuutokselle K uv a: Sa ka ri M an ni ne n 2/21 29.4. Kaupunkitulvia koetaan jo yleisesti kaatosateiden aikana, mutta myös poikkeuksellisia meriveden aiheuttamia tulvatuhoja on esiintynyt. Viime syksynä SKTY:n jakamat Kuntatekniikan saavutukset ja kunniamaininta esitellään tässä numerossa. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Täydellinen paketti! Rakennushankkeen kehityshankkeessa kunniamaininnan sai Espoon Nuottarannan tulvavallin rakentaminen. tämän numeron aihepiirejä kuten viherrakentamista ja liikuntapaikkoja. 14.4. Tämä oli hyvä ja ymmärrettävä päätös. Kuntatekniikka 1/2021 { Pääkirjoitus } 1/2021 { Kolumni } Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. . Helsingin kaupungin tekemä kaupunkikasviopas vastaa tiivistyvän kaupunkirakenteen haasteisiin antamalla mahdollisuuden elävöittää kaupunkiympäristöä ja tuoda siihen elämyksellisyyttä. Kaupunkikasviopas on avoin kaikille Tulvavalli torjuu ilmastonmuutosta Jätehuollon viranomaispalvelut Keimolan moottoriradan historialle kunniaa VALVONTATORNISTA MAAMERKKI kute1_1.indd 1 16.2.2021 8.32 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh
Keimolan moottoriradan toiminta päättyi 21.10.1978 takaperinajon maailmanennätykseen, jossa peruutettiin yhtäjaksoisesti 1770 kilometriä yhden vuorokauden aikana. Tämän jälkeen alueella harjoitettiin epävirallisia ajotapahtumia, jotka päättyivät vuonna 1989 uuden omistajan, Sanoma Oy:n toimesta, kun K uv a: M ar ku s Si ne rv ä Tornin runko-osa on valaistu valkoisella valolla ja lasikatoksen pääsävynä hehkuu oranssi, jouluna keltainen ja juhlapäivinä valkoinen valo. Arkkitehti Dag Englund suunnitteli moottoriradan valvontatornin, josta kilpailuja Kuntatekniikan saavutus rakennushankkeet Keimolan moottoriradasta interaktiiviseksi kaupunkiaukioksi Ombra pitää ääntä Keimolan moottoriradan värikäs ja äänekäs historia tallentui uuden asuinalueen kaupunkiaukioon. Keimolanajot, Helsingin vauhtikisat ja suurajot sekä Suomen Grand Prix saavuttivat suuren suosion myös ulkomaisten kuljettajien keskuudessa. selostettiin radan toiminta-aikana vuosina 1966–1978. Valaistu torni näkyy hyvin Hämeenlinnanväylälle ollen maamerkkinä uudelle Keimolanmäen asuinalueelle. 6 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Teksti: Seija Tulonen K eimolan moottoriradan perusti kilpa-autoilija Curt Lincoln vuonna 1965. Vuonna 1968 moottorirata siirtyi Wihuri-yhtymälle, jolloin radalla vietettiin moottoriurheilun lisäksi erilaisia showtapahtumia, juhannusjuhlia ja rock-konsertteja. kute1_6-9.indd 6 16.2.2021 15.27
7 Kuntatekniikka 1/2021 radan asfaltti rouhittiin ajokelvottomaksi. HankK uv a: Sa ka ri M an ni ne n, Va nt aa n ka up un ki Soittoalusta reagoi liikkeeseen ja houkuttaa liikkumaan. Samana vuonna vahvistui Keimolanmäen asemakaava, joka mahdollistaa asuntoja noin 2 500 asukkaalle ja toimistoja työpaikka-alueen. Interaktiivisesta tilataideteoksesta vastasivat kuvanveistäjä Marjukka Korhonen ja äänituottaja Markus Raivio, jotka tekivät yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa myös koko aukion ilmeen suunnittelussa. Alueen omaleimaisuutta ja paikan henkeä oli tuettava alueen suunnittelussa huomioimalla Keimolan moottoriradan historia. Tavoitteena oli laadukas, viihtyisä ja monimuotoisia asuinja työtiloja tarjoava asuinalue keskustaja lähipalveluineen. Hämeenlinnan väylän meluntorjunta ratkaistiin massoittelemalla käärmetalot moottoritietä vasten. Siinä yleiset alueet ja yleisten rakennusten tontit sekä asuinrakennusmaata 50 % alueen asuinrakennusoikeuden määrästä siirtyivät kaupungille. Vuonna 2004 alueella sijainnut rengasvarasto paloi ja samalla myös valvontatornin puurakenteet tuhoutuivat. Myös energiatehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Keimolan moottoriradan toiminta päättyi vuonna 1978 takaperinajon maailmanennätykseen. Teos mahdollistaa myös tanssitapahtumien järjestämisen. Ehtoina oli laatia Sanoma Oyj:n teettämän yksityiskohtaisen maankäyttösuunnitelman pohjalta asemakaava ja siihen liittyvä rakentamisohje, lähiympäristösuunnitelma ja taideohje, jonka tavoitteena oli liittää taide osaksi arkkitehtuuria. Avajaispäivän tunnelmia syksyllä 2019. kute1_6-9.indd 7 16.2.2021 15.28. Asuntorakentaminen alkoi vuonna 2015. Valvontatornista uuden asuinalueen maamerkki Kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen tuli toteuttaa vaiheittaisesti rakentamisen edetessä. Vuonna 2009 laadittiin alueen maanomistajan Sanoma Oyj:n ja Vantaan kaupungin kesken Keimolan-mäen toteuttamissopimus. Kaupungin tuli myös kunnostaa vanhan Keimolanradan valvontatorni valoteokseksi. Vuonna 2011 kaupunki järjesti Lincolninaukiosta ja valvontatornista ideakilpailun kutsukilpailuna yhteistyössä SAFA:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa. Kilpailun voitti WSP:n ehdotus ’Ombra’, jonka kantavana ajatuksena oli alueen historiaa kunnioittava ja samalla uutta identiteettiä luova toiminnallinen kaupunkitila
Valvontatornia vahvistettiin siten, että olevaa runkoa vasten valettiin uusi 150 mm vahva teräsbetonirunko, jonka sisäpuolelle rakennettiin uusi runko kantamaan katoksesta tulevat kuormat. Katoksen hulevedet liitettiin aukion hulevesijärjestelmään. Pronssissa renkaissa on tärinäkaiuttimet, jotta myös tuntoaistilla pystyy kokemaan teoksen äänet. kute1_6-9.indd 8 16.2.2021 15.28. Soittoalustan edustalla on 20 betonista ja 5 pronssista formularengasta, jotka toimivat istuimina ja sisältävät fragmentteja alueen historiasta. Tornin äänimaisema pohjautuu kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin. Samalla portaita jouduttiin kaventamaan. Valvontatornin rungon alaosassa konservoitiin alkuperäisiä mainostekstejä, jotka suojattiin kaarevilla lasielementeillä. Historian eläväksi tekevä kaupunkiaukio Valvontatornin ympärillä on betoninen soittoalusta, joka koostuu 24 samankokoisesta elementistä, joihin on asennettu pronssiset sävelja soittopaikkamerkit sekä tornin valaisimia. Tornin urakasta vastasi NCC Suomi Oy ja työ tehtiin puitesopimuksen mukaisena laskutustyönä kaupungin Tilakeskukselle. Sen rakenne koostuu sylinterimäisistä elementeistä ja korkeus maanpinnasta on 16 metriä. Aukion muotokieltä tukevat WSP:n ja kuvanveistäjä Marjukka Korhosen yhteistyönä suunnittelemat kaarevat betonipenkit ja leikkikumpu, joka kiinnostaa pieniä lapsia. Tornin rakennetta muutettiin siten, että tornin ylimmälle tasanteelle suunniteltiin teräksisiin avaruusristikoihin tukeutuva lasikate. Muusikko Esa Kotilainen sävelsi taideteokselle kantasävellyksen, joka esitetään yleisölle syksyllä 2021. Jokainen esitys muuntuu soittajan ja kuulijan sijainnin mukaan. Moottoriradan kartta on massakuK uv a: Sa ka ri M an ni ne n, Va nt aa n ka up un ki Ruutulippukuviointi betonilaatoituksessa liittyy moottoriradan historiaan. Välitasanteiden oviaukot valettiin umpeen ja katutasolle lisättiin ovi, jonka kautta pääsee sisälle torniin sekä käsiksi kahden sähkökeskuksen ja lämmitettävän av-laitekaapin toimintoihin. Tornin äänimaisema pohjautuu kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin. Tasanteille sijoitettiin valaistusta ja taideteoksen äänentoistolaitteet ja liiketunnistimet. 8 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } keen pääsuunnittelusta ja tornin rakenneja valaistussuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Perustuksia peruskorjattiin ja laajennettiin. Teos reagoi liikkeeseen liiketunnistimien avulla ja eri säveliä ja liikkeitä yhdistämällä voi luoda oman esityksen yksin tai ryhmässä. Torni suojeltu asemakaavassa Valvontatorni on asemakaavalla suojeltu. Katos muodostui 12 avaruusristikkolohkosta katoksen ulkohalkaisijan ollessa 18 m
Moottoriradan historia tulee eläväksi 11 infokyltin tekstien, kuvien ja pistekirjoitusten välityksellä ja sieltä löytyy myös ohjeet Ombran soittamiseen. { Faktat } K uv a: W SP Fi nl an d O y Lincolninaukion ja Pikku-Keimolanpuiston suunnitelma vioinnilla toteutettuna tornin läheisyydessä. • Mainostekstien konservointi Kollaasi/Hanna Rotonen. • Opastaulut Penora Oy, levytulosteet Grano Oy, pistekirjoitus Näkövammaisten liitto. • Kiveystyöt Suomen Maisemarakentaja Oy. . Lincolninaukio ja Pikku-Keimolan puisto valmistuivat vuonna 2019. • Betonisten taideteosten, penkkien ja leikkikummun valmistus Betonipallas Oy/ Pertti Kukkonen ja Vihdin Betoni Oy. Kirjoittaja on projektisuunnittelija Vantaan kaupungin Kadut ja puistot -palvelualueella. 9 Kuntatekniikka 1/2021 Hankkeen toteutus • Aukion ja puiston perustusrakenteet, vesihuoltoja vihertyöt kaupungin oma hankerakentaminen. kute1_6-9.indd 9 16.2.2021 15.28. Myös alueen asuintalojen arkkitehtuurissa on tuotu esille moottoriurheiluhistoriaa. Ombra kuuluu Vantaan taidemuseon kokoelmaan. • Av-tekniikka ja asennus sekä huolto Pro Av Saarikko Oy. Aukion kalusteet, kukkivat puut ja valaisimet sijoittuvat aukion kaakkoislaidalle, jonka edustalle muodostuu pitkänomainen avoin tila, jonka päätteenä on valvontatorni. Pikku-Keimolan puisto alueen eteläpäässä sisältää leikkipaikan sekä lähiliikuntapaikan, kirsikkapuita sekä ojapainanteen laidoille sijoittuvan perhosniityn. • Keimolan moottoristadionin kartta Elpac Oy. • Pronssivalutyöt Herttoniemen taidevalimo Oy. Ruutulippu ei enää heilahda Aukion päällysteenä on betonilaatat, jotka muodostavat mustavalkoisen ruutulippukuvion. • Taideteoksen suunnittelu, valmistus ja valvonta Marjukka Korhonen ja Markus Raivio. • Aukion ja puiston valaistusja sähkösuunnittelu SEU Oy, rakentaminen Eltel Networks Oy. Kohteeseen suunnitellut betoniset kaarevat penkit ja värikäs betoninen leikkikumpu, moottoriradan kartta sekä punaiset valaisinpylväät vahvistavat alueen identiteettiä. • Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 4,5 M€
10 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Kuntatekniikan saavutus: kehityshanke Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille kute1_10-13.indd 10 16.2.2021 15.26
Kasvit ovat oleellinen osa viihtyisää ympäristöä: ne kukkivat ja tuoksuvat, ja ovat kasvutavoiltaan ja muodoiltaan kauniita. Käyttöliittymästä pyrittiin tekemään niin helppokäyttöinen ja visuaalisesti innostava, että se houkuttelisi oppaan päivittäiseen käyttöön. perustuvat suositukset kaupungin tavoitteiden mukaisten kasvivalintojen tekemiseksi Helsingin rakennettuihin ympäristöihin. kute1_10-13.indd 11 16.2.2021 15.26. Sen lisäksi ne mm. Kasvit ovat tärkeä ja osaamista edellyttävä osa kaupunkiympäristön suunnittelua. Vaikka opas onkin tarkoitettu ensisijaisesti viheralan ammattilaisille, oppaasta kuka tahansa voi tarkistaa, mitkä kasvit menestyvät kaupunkiympäristön vaativissa olosuhteissa – eli mitä myös omalle pihalle kannattaa istuttaa. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen. Sen ensimmäinen pilottiversio valmistui perinteisessä julkaisumuodossa jo 2010. Helsinki haluaa myös edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja vaalia Helsingille ominaista kaupunkikuvaa suojelemalla tunnusomaista kulttuurikasvilajistoaan. Lisäksi kasvit ovat kaupunkiympäristön pitkäikäisimpiä elementtejä: puut voivat elää jopa satoja vuosia. Kaupunkikasvioppaan valtava tietopaketti on tarkoitettu päivittäiseksi työkaluksi kaikille ympäristöä suunnitteleville. Katutilasta voi kehittyä mielenkiintoinen ja näyttävä elinvoimaisten köynnösten avulla. tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä. Kasvilajivalintojen helpottamiseksi Helsingin kaupunki julkisti syksyllä 2020 Suomessa ainutlaatuisen, nettiselaimella käytettävän Helsingin Kaupunkikasvioppaan (http:// kaupunkikasviopas.hel.fi/). Oppaasta löytyy monipuoliset, pitkäaikaiseen kokemukseen ja kirjallisuuteen Kaupunkirakenne tiivistyy, siksi tarvitaan elämyksellisempää ja kestävämpää kasvillisuutta. Helsingin kaupunki tiivistyy, ja haluaa siksi kehittää kaupunkikasvillisuutensa kestävyyttä, elämyksellisyyttä ja pitkäikäisyyttä vaativassa kasvuympäristössä samalla tietoisesti ilmastonmuutokseen varautuen. Kaupunkikasvioppaan sisältö pohjautuu pitkäaikaiseen kokemukseen Kaupunkikasviopas pohjautuu pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin kokemuksiin. Sisältöpäivityksen yhteydessä kehitettiin julkaisun korvaava selainpohjainen käyttöliittymä. Kasvit ovat myös tärkeä osa kulttuurihistoriaa, kaupunkikuvaa ja paikallista identiteettiä. Helsingin Kaupunkikasviopas ei ole aivan uusi formaatti. Kaupunkikasvioppaan innovatiivisuus on jo huomioitu Suomessa: Suomen Kuntatekniikan yhdistys palkitsi sen syksyllä 2020 Vuoden kuntatekniikan saavutuksena kehityshankkeiden sarjassa. Kaupunkikasvioppaan sisällöstä ja sen edelleen kehittämisestä vastaa Kaupunkiympäristön toimialan kokeneista asiantuntijoista koostuva työryhmä. 11 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Satu Tegel K asveilla on kaupunkiympäristössä tärkeitä tehtäviä. Käyttöliittymä kehitettiin yhteistyössä WSP Finlandin kanssa. Palkittu kokonaisuus kaikkien käyttöön Kaupunkikasvioppaan kasvilajisuositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Vuonna 2020 oppaan sisältö on laajentunut huomattavasti ja sen sisältö on kokonaan päivitetty. Kaupunkikasviopas auttaa. Kasvilajisuositukset on tehty paneutuen laajasti viheralan kasvitutkimukseen, kirjallisuuteen, Helsingin kaupungin kasvilajikokeiluihin ja muihin käytännön kokemuksiin julkisilla viheralueilla Helsingissä, Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Onnistuneiden kasvivalintojen avulla synnytetään pitkäikäistä ympäristöä, luodaan kauneutta ja lisätään kaupunkiympäristön biologista monimuotoisuutta, jota edistää mahdollisimman monipuolinen kasvilajilajien käyttö. Arabiankatu, Arabianranta
Se ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Kaupunkikasvioppaan rakenne ja käyttö Kaupunkikasviopas toimii selaimella osoitteessa http://kaupunkikasviopas.hel.fi/. Kaupunkikasvioppaan tärkeintä kohderyhmää ovat rakennettujen viherympäristöjen suunnittelijat ja suunnittelun tilaajat, mutta myös asukkaat, päättäjät ja opiskelijat saattavat löytää siitä hyödyllisiä tietoja. Tällaisia ovat mm. Rohkeasti tutustumaan! Helsingin Kaupunkikasviopas on tarkoitettu viheralan ammattilaisille. 12 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Suosituksia laadittaessa tutustuttiin myös kasvinterveys-, taimiaineistoja vieraslajilainsäädäntöön sekä valtakunnallisiin viheralan suosituksiin ja ohjeisiin (esimerkiksi KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli). Uusi käyttöliittymä kuitenkin mahdollistaa sisällön laajentamisen ja tietojen päivityksen nopeasti ja helposti. Helsingin kaupunkikasviopasta tehdessä huomioitiin myös Helsingin kaupungin voimassa olevat linjaukset ja strategiat. Koska laadukkaat taimet ja niiden saatavuus ovat oleellinen osa onnistuneita istutuksia, oppaasta löytyy myös suositeltavat taimikoot kaikille kasviryhmille ja tiedot pitkän kasvatusajan vaativien kaupunkipuiden, esimerkiksi katupuiden taimien saatavuudesta. Myös viheralan ulkopuolisille kaupunkiympäristön asiantuntijoille opas voi avata silmiä kasvivalikoiman monipuolisuuden mahdollisuuksiin kute1_10-13.indd 12 16.2.2021 15.26. Helsingin kaupunkistrategia, Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus (2009), Helsingin kaupunkipuulinjaus (2014) ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä LUMO-ohjelma (2020). Kaupunkikasviopas julkistettiin syksyllä 2020. Kaikissa taulukoissa toimii sama helppo hakutoiminto, jonka avulla taulukoista voi suodattaa tietoa sanahakujen avulla. Taulukot voi tarvittaessa myös ladata omalle koneelle excel-muodossa. Oppaassa listataan myös kasveja, joita ei käytetä: haitallisia vieraskasveja koskeva osuus perustuu lainsäädäntöön. Siitä voi tarkistaa ne haitalliset vieraskasvit, joita ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Haastavaa katuvihreän suunnittelua varten on koottu ihan oma tietopakettinsa. Opas päivittyy ja laajenee tarpeiden, tilanteiden, lainsäädännön ja linjausten muuttuessa ja uusien kokemusten karttuessa. Suodatuksien avulla voi etsiä esimerkiksi kasveja eri käyttötarkoituksiin tai eri aikakausien kohteisiin. Kasvinterveysriskien hallitsemiseksi oppaassa on muutamia Helsingin omia kasvilajien käyttörajoituksia. Oppaassa on lyhyitä kaupungin tahtotilaa ilmaisevia tekstejä ja kahdenlaisia taulukoita: laajoja hakutaulukoita ja valmiiksi suodatettuja lajiluetteloita
Kaupunkikasviopas on valtava tietopaketti. Voi kestää hetken ennen kuin sen sipulimainen logiikka täysin avautuu käyttäjälle. • minkä kokoisina eri katupuut istutetaan Helsingissä. • mitkä puut ja pensaat sopivat 1950-luvun puiston peruskorjaukseen. • mikä pensas olisi kukkiva katseenvangitsija pieneen taskupuistoon. Suositeltava perennojen lajivalikoima sisältää n. • mitä kukkasipuleita kannattaa istuttaa niitylle. • mitä turvallisia pensaita voi istuttaa haitallisen kurtturuusun tilalle. 1950-luvulla. • mitkä puuja pensaslajit kuuluvat Helsingin tunnistettavaan kulttuurimaisemaan. • mitä hyviä lehmuslajikkeita Suomessa on saatavana. • mitkä ruohovartiset lajit soveltuvat hulevesialueille. Perennoja eli monivuotisia ruohovartisia koskeva osuus perustuu Luonnonvarakeskuksen koetuloksiin. • mitkä suositeltavista kasveista ovat myrkyllisiä. Kaupunkikasvioppaasta löytyy vastauksia esimerkiksi seuraavanlaisiin kaupunkiympäristön suunnittelussa eteen tuleviin kysymyksiin: • mitkä puulajit soveltuvat ahtaaseen katutilaan. 200 kasvilajia tai -lajiketta Kaupunkikasviopas ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Kannattaa kuitenkin astua rohkeasti sisään ja tutustua sen sisältöön. Opas on tarkoitettu käytettäväksi! . Rusotuomipihlajaa (Amelanchier lamarckii) on istutettu Helsingissä paljon mm. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen. • mitä haitallisia vieraskasvilajeja Helsinkiin ei istuteta tai kylvetä. • mitkä pensaat sopivat näkemäalueille. kute1_10-13.indd 13 16.2.2021 15.26. ja merkitykseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkikasvioppaasta voi hakea eri aikakausien tyypillisiä puuja pensaslajeja. Sen on koonnut tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta. Kirjoittaja on kasvillisuuden sunnitteluasiantuntija Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla. 13 Kuntatekniikka 1/2021 Kaupunkikasvioppaan työryhmä Kaupunkiympäristön toimialalla: • viherkunnossapidon tiimipäällikkö Katriina Arrakoski • viherkunnossapidon puistovastaava Pekka Engblom • puistoja katuympäristöhankkeiden asiantuntija Kaija Laine • puistoviestinnän asiantuntija Elina Nummi • kasviasiantuntija Satu Tegel (vetäjä) • puuasiantuntija Minna Terho • luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Kaupunkikasvioppaan käyttöliittymän työryhmä WSP Finlandissa: • graafinen suunnittelija, projektipäällikkö Ari Kujala • asiantuntija Elina Regårdh Mihin kasvisuunnittelun kysymyksiin tarvitset täsmävastauksia. Kun vanha puisto peruskorjataan, on tärkeä säilyttää kasvilajien ja –lajikkeiden autenttisuus
14 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Tulvasuojeluhanke puiston moninaiskäytön mahdollistajana Tulvavalli suojelee Nuottarantaa Ilmastonmuutos uhkaa lisätä niin kaupunkitulvia kuin merenpinnan nousuakin. kute1_14-17.indd 14 16.2.2021 15.26. Hanke sai Kuntatekniikan saavutusten kunniamaininnan rakennushankkeiden sarjassa. Näihin haasteisiin vastattiin tulvavallilla Nuottarannan puistossa
Samalla alueen virkistysarvoa nostettiin uusilla oleskelualueilla ja lisäämällä koristepuita, pensaita sekä kukkivaa rantakasvillisuutta. Asemakaavamääräyksen johdosta kaavoittajan kanssa sovittiin, että alueelle istutettaisiin yhtä monta puuta kuin alueelta jouduttiin kaatamaan. Alue on monipuolistunut ja tarjoten nykyisellään enemmän erilaisia istuskelumahdollisuuksia, löhöilyäkin, ja alueen puupintaiset lepotuolit ovat olleet kovassa suosiossa. Erityisesti tulvavallin lakialueen kasvualustassa tuli varmistaa, ettei siinä olisi suuria ja teräviä kiviä tai muita kappaleita, jotka voisivat vahingoittaa vallin bentoniittimattoa myöhäisemmissäkään kunnossapitotöissä. Hankkeen päätarkoituksena oli alueen kiinteistöjen tulvasuojelu meritulvaa varten. Tulvapenkereen vettä padottava ydin rakennettiin moreenista, josta seulottiin työmaalla pois suurikokoinen irtomateriaali kuten kivet, oksat ja kannot. Alueen suunnittelussa oli huomioitava lisäksi alueen keskeinen merkitys Espoon Rantaraitilla. 15 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Leena Ihalainen ja Emilia Lehikoinen, Espoon kaupunki Elina Kalliala, Jenni Kerava, Anna Bergman ja Jaakko Mustajärvi, Ramboll Finland Oy I lmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kaupunkien tiivistyminen haastavat eri toimijat entistä tiiviimpää yhteistyöhön sopeutumiskykyisten ja viihtyisien kaupunkien kehittämiseksi. Sen sisällä vesitiivis moreenirakenteinen ydin (+2.70). Bentoniittimaton yläpuolinen suojausrakenne toteutettiin vähimmillään 35 cm paksuisella seulotulla kasvualustakerroksella sekä tarvittavilta osin juuriestematolla. Suunnitelmia tehtäessä huomioitiin, että ympäristöön mahdollisimman hyvin maisemoitu tulvavalli suojaa samalla aluetta kerran sadassa vuodessa toistuvilta meritulvilta. Palautteissa odotellaan myös puiden ja pensaiden kasvua ja ihastellaan kaunistunutta kokonaisuutta. Kauemmas merenrannasta, hankealueen läheisyyteen, Hyljepuistoon suunniteltiin samanaikaisesti toista tulvavallia, joka rakennetaan kesällä 2021. Käyttäjän sanoja lainaten, puisto on paljon muutakin kuin tulvavalli. Kaadettavista ja säilytettävistä puista, rakennettavasta hulevesijärjestelmästä sekä tulvavallista pidettiin kohteen haasteellisen luonteen takia myös informatiivinen maastokatselmus rakennuttajan, erityisasiantuntijoiden, rakentajan, asukkaiden ja suunnittelijakonsultin kanssa. Niittyalueiden koneellisen hoidon vuoksi pintamaa tuli olla huolellisesti seulottua. Rakenteen vesitiiviyden varmistamiseksi moreeniytimen päälle asennushiekkakerrokseen levitettiin bentoniittimatto. Asukkaat esittivät toiveitaan mm. Tämä tarkoitti yhteensä 67 puun istuttamista alueelle, jossa tulvavallin rakenneja korkeusvaatimukset, merinäkymät ja liito-oravien kulkuyhteydet toivat omat haasteensa yhteensovittamiseen. Arvioitu lakikorkeus huomioiden laskennallinen maksimipitkäaikaispainuma on 2.95 m. Suunnittelua ohjasivat lisäksi asukkaiden ja osallisten toiveet sekä alueen luontoarvot, kuten liito-oravat. Aluetta kehitetään osana laajempaa Espoon meritulvatorjuntaa. Tulvavalli sijoitettiin saneerausiässä olevaan Nuottarannanpuistoon ja samalla mahdollistettiin puiston saneeraus sekä laadukkaan ja viihtyisän ympäristön toteuttaminen käyttäjille. Puisto sijaitsee asutuksen läheisyydessä, joten vuorovaikutus asukkaiden kanssa oli tärkeää. Hulevesiä viivyttävän painanteen vasemmalla puolella erottuu korkoon +3,05 nouseva tulvavalli. Puiston arvojen huomioiminen ja vahvistaminen Puiston keskellä sijaitseva umpeenkasvanut hulevesipainanne ja sen ympäristö uudistettiin. Kokemukset ja hyvät esimerkit haastavista ja uudenlaisista ratkaisuista ovat tarpeen. Tulvavallin pääperiaatteet Tulvavallin huippu on rakennettu korkeuteen +3,05. Onnistumisen mahdollistivat avoin ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden, asiantuntijoiden, asukkaiden ja urakoitsijan kesken. Osa Nuottarannan puista kuuluu liito-oravien elinalueeseen, joten yhteistyötä tehtiin tiiviisti Espoon ympäristökeskuksen kanssa. kute1_14-17.indd 15 16.2.2021 15.26. Nuottarannanpuistosta on nopeasti muodostunut Nuottaniemen sataman ja Espoon Rantaraitin käyttäjille oleskelualue, josta on saatu runsaasti positiivista palautetta käyttäjiltä. Puiden suojaksi rakennettiin suoja-aidat ja puiden kuntoa seurattiin silmämääräisesti työmaan aikana. Liito-oravien kulkuyhteyden vahvistamiseksi alueelle istutettiin uusia puita, joista liito-oravien elinalueella suosittiin erityisesti tervaleppiä. Puistoalueen kasvualustoissa käytettiin paikalta kuorittua ja seulottua kierrätettyä pintamaata, maannosta. näkymistä, puulajeista ja puiden istutuspaikoista kartalle. Hankealue sijaitsee Espoossa Matinkylän kaupunginosassa Espoon Rantaraitin varrella. Näihin haasteisiin lähdettiin Nuottarannassa vastaamaan. Puiston käyttäjiltä saatu palaute on ollut sosiaalisen median keskustelupalstoilla positiivista. Maisemallisesti arvokkaat puut säilytettiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmasta sekä asukkaiden toiveista keskusteltiin kahdessa tilaisuudessa, joista toinen järjestettiin maastossa. Tulvapenkereen luiskat toteutettiin vaihtelevalla luiskakaltevuudella ollen jyrkimmillään 1:2 ja loivimmillaan 1:5. Alueelta poistettiin runsaasti huonokuntoisia sekä rakentamisen alle jäävää puustoa. Tällä keinolla pyrittiin maisemoimaan tulvapenger mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon sekä samalla mahdollistamaan luiskiin istutettavan kasvillisuuden koneellinen hoito. Lisäksi liito-oravien latvusyhteyspuut tuli tarkoin säästää
Sulkuventtiilit asennettiin kukin erilliseen tarkastuskaivoon. Samanaikaisesti “mantereen puolella” eli vallin pohjoispuolella kertyy suuria määriä hulevesiä, jotka padottuvat tulvavallin taakse. • Tulvavallin alta poistettujen puiden määrä korvattiin istuttamalla yhtä paljon uusia puistopuita, yhteensä 67 kappaletta. • Kuorittuja pintamaita hyödynnettiin nurmen ja soveltuvin osin niittyjen kasvualustoina • Tulvavallin pituus on noin 255 metriä. • Tulvavallin huippu on rakennettu korkeuteen 3,05 m, jossa on huomioitu 10 cm maksimipitkäaikaispainuma, jonka toteuduttua lakikorkeus on 2,95 m. kute1_14-17.indd 16 16.2.2021 15.26. tulvatilanteessa laskea esimerkiksi käsin siirrettävä uppopumppu, jonka avulla pumpataan vallin pohjoispuolelle padottuvat hulevedet letkun kautta mereen. . • Alueella on liito-oravapuita ja latvusyhteys elinalueiden välillä liikkumista varten. Meritulvatilanteessa em. Suunnittelun ja toteuttamisen aikataulu Kunnallistekninen yleissuunnitelma 08/2017 04/2018 Puisto ja rakennussuunnittelu 05/2018 04/2019 Rakentaminen 10/2019 06/2020 Tavoitteita • Rakentaa tulvavalli, joka suojaa aluetta 1/100 vuodessa meritulvilta ja kestää käyttöä • Huomioida hulevedet eri tilanteissa, myös meritulvan aikaan • Rakentaa ja mahdollistaa monipuolinen puiston virkistyskäyttö tulvavallin suunnittelun avulla • Luontoarvojen säilyttäminen ja kohdennettu vahvistaminen suunnittelussa • Säilyttää liito-oraville tärkeät puut, sekä istuttaa liito-oravien latvusyhteydelle uusia puita • Varmistaa Rantaraitin sujuvuus ja puisto yhtenä rakennetumpana kohokohtana • Huomioida meren läheisyys ja merinäkymien saavutettavuus • Kaavamääräyksen mukaisesti tulvavallin vuoksi poistettavia puita tuli korvata vastaava määrä uusilla puuistutuksilla • Alueen ylläpito koneellisesti { Faktat } Poikkeustilanteiden huomiointi Tulvavallin pohjoispuolella kertyviä ja edelleen mereen johdettavia hulevesiä varten rakennettiin tulvavallin läpi kolme PE-muovista läpivientiputkea, joihin jokaiseen asennettiin sulkuventtiilit. Puisto on paljon muutakin kuin tulvavalli. Poikkileikkauskuva puistosta ja tulvavallista. Tulvavallin laki sen länsipäästä pumppauskaivolle asti toteutettiin itäistä valliosuutta leveämpänä, jotta kaivolle on mahdollista ajaa tavanomaisella huoltokalustolla. Yhtäaikaisen merivesi-/hulevesitulvatilanteen* varalta tulvavallin länsipäähän rakennettiin myös erillinen umpikaivo, niin sanottu “pumppauskaivo” huoltoteineen. Puiston käyttäjiltä saatu palaute on ollut sosiaalisen median keskustelupalstoilla positiivista. 16 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Nuottarannanpuisto • Puisto sijaitsee suositulla 40 km pitkällä Espoon Rantaraitilla. *Tilanne, jossa merivesitulvan takia tulvavallin läpivientiputkien venttiilit on suljettu. venttiilit voidaan sulkea ja näin estää meriveden nousu läpivientiputkien kautta vallin pohjoispuolelle. Kaivon pohjalle voidaan em
Koronapandemia on peruuttanut tai siirtänyt verkkoon käytännössä kaikki kuntainfraan ja tekniikkaan liittyneet tapahtumat. SmartINFRAn aamu kokoaa yhteen teknisen toimen Kello 9.30 Tervetuloa näin osallistut SmartINFRAan! 9.35 Näin toimii puistokasviopas 9.55 Uimahallien merkitys vain korostuu 10.10 Kumppaniesittely 10.15 Keimolan moottorirata muuttui kaupunkiaukioksi 10.30 Kumppaniesittely 10.35 Frisbeegolfin suosio on kasvanut huimasti 10.55 Kumppaniesittely 11.00 Tulvavallin rakentaminen suojaa asuinaluetta 11.15 Autolatauspaikat yleistyvät { SmartINFRA } kute1_14-17.indd 17 16.2.2021 15.26. Tapahtuma streamataan Kuntatalolta Kunta.tv:n studiolta. Kuntatekniikka-lehti haluaa kuitenkin olla mukana rakentamassa uutta normaalia, ja niinpä järjestämme keskiviikkona 3.3.2021 SmartINFRAn tapahtuman verkossa. Vieressä päivän ohjelma, johon voi vielä tulla muutoksia. Aamun ohjelmassa on paljon mielenkiintoisia keskusteluja viherrakentamisen ja liikuntapaikkarakentamisen teemoista. Tarkista ohjelma osoitteessa smartinfra.fi ja tule mukaan seuraamaan mielenkiintoista tapahtumaa. SmartINFRA-studioisäntänä toimii Kuntatekniikka-lehden päätoimittaja Markku Vento
Asiakaslähtöisyyden kannalta se tarkoittaa, että riskit ja laatua sekä arvoa tuottavat tekijät tulisi tarkastella yhdessä. Jätehuoltoja ympäristöviranomaisten yhteistyötä tarvitaan, että havaitaan riskit ja nähdään arvoa tuottavat tekijät käytännön olosuhteista saatujen havaintojen pohjalta. 18 6/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Asiakasrooleilla kasvatetaan arvoa ja kestävää elämäntapaa LISÄARVOA ASIAKKAILLE Viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. kute1_18-25.indd 18 16.2.2021 15.25
Kuviossa 1. Jätehuoltopalveluiden eri toimijoiden väliset yhteydet ja osuudet palveluihin on tunnistettava. Jätehuollon toiminta jakautuu Tampereen alueella viranomaisvalvontaan, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n säädeltyihin tehtäviin sekä kaupallisten yritysten palveluihin. Alueellinen jätehuoltoviranomainen linjaa jätehuollon järjestämistä, ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätehuoltomääräysten noudattamista ja ELY-keskukset vastaavat kokonaisuudesta ja sen koordinoinnista. Jätehuolto onkin monien toimijoiden ja palveluprosessien kokonaisuus. on kiteytetty toimijoiden keskinäisiä rooleja. Viranomaispalveluja ovat lakisääteisten jätehuoltopäätösten tekeminen, kuten jätetaksan ja jätehuoltomääräysten hyväksyminen. On tärkeä selvittää ja ymmärtää kunkin toimijan rooli: • Mitä jätehuoltoon liittyviä palveluja tarvitaan. 19 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Keijo Houhala Kehityspäällikkö (TkT), Tampereen kaupunki J ätehuolto on keskeinen osa kaupunkiympäristön turvallista toimivuutta. Jätehuollon järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kunnat ovat voineet siirtää järjestämisvastuuseen liittyvän palvelutehtävän jätehuoltoyhtiölle. Pirkanmaan Jätehuolto on kuntien omistama yhtiö, jolle on siirretty lakisääteiset kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Nämä tekijät kirkastuvat asiakasviestinnällä ja siten auttavat asiakkaiden omatoimista valmistautumista palveluihin tai varmistavat lainsäädännön edellytysten täyttymisen. Kunnilla on velvoite järjestää yhdyskuntajätteen jätehuolto alueellaan ja valvoa sen toimivuutta yhteiskunnan intressien kannalta. Viranomaisja valvontapalvelut jakautuvat alueellisen jätehuoltoviranomaisen, ympäristönsuojelun ja ELY-keskusten kesken. kute1_18-25.indd 19 16.2.2021 15.25. Palveluja roolimäärittely (muokattu Butov 2020). Kuvio 1. Vasta sitten palveluja voidaan kehittää tarvetai asiakaslähtöisesti. • Mikä on palveluja arvolupaus. K uv a: M ar ko K al lio , Vi si t Ta m pe re Laaja artikkeli jätehuollon palvelukokokonaisuudesta perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta edistävän kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen. Ympäristönsuojeluviranomaiset taas valvovat jätehuoltoviranomaisen päätösten lainmukaisuutta ja Pirkanmaan Jätehuollon toimintaa. Kaupalliset palvelun tarjoajat palvelevat muita kuin kuntavastuulle kuuluvia asiakkaita heidän jätehuoltoon liittyvissä tarpeissaan. Kunnat voivat vaikuttaa yhtiön palvelutehtävään omistajaohjauksella. • Miten palvelut vaikuttavat kuntalaisen ja yritysten, eli asiakkaiden arkeen. Seurantaja asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta jätteenkuljetusrekisterin ylläpito sekä osallistuminen alueellisen jätestrategian laadintaan. • Miten palvelujen merkitystä ja vaikuttavuutta voi nostaa esille. • Paljonko lupapalveluja käsitellään ja tuotetaan. Jätehuoltoviranomaisen perustehtävä Jätehuollon viranomaispalvelut muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta; päätösasioista sekä seurantaja asiantuntijatehtävistä
Kuntien yhteisvalmistelema ja hyväksymä jätestrategia sekä palvelukokemukset ohjaavat myös resurssit kustannustehokkaaseen käyttöön. Asiakasarvo syntyy toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä, kun palvelut ja asiakaslupaukset tukevat toisiaan. Asiakasarvoa jätehuollosta Asiakaslupaukset ohjaavat organisaatioiden asiakaslähtöisyyttä, kohdistavat asiakasnäkökulmat palveluihin ja tukevat asiakastyytyväisyyttä, kun mitataan ja arvioidaan lupausten lunastusta. Jätehuoltoviranomaisen laaja-alainen rooli tulee esille alueellisten jätehuoltomääräysten ja -strategian laadinnan yhteydessä, koska näillä linjataan yhteisiä päämääriä. Vastaavasti kuntalaiset ovat viranomaisyksikön asiakkaita hakiessaan esimerkiksi jätemaksun kohtuullistamista, jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä, jätehuollon keskeyttämistä tai lupaa jätteen pienimuotoista omatoimista käsittelyyn. Tämä hyödyttää asiakaspalvelua, palvelun laatua ja sähköiset palvelurakenteet voidaan K uv a: M ar kk u Ve nt o Organisoitu jätehuolto tuottaa materiaaleja teollisuudelle, joten jätteiden erilliskerääminen mahdollistaa markkinaehtoisia materiaalivirtoja. Kunnat toimivat yhtiöön nähden myös omistajan roolissa, vaikka samalla käyttävät niin yhtiön palveluja kuin keskitettyjä viranomaispalveluja. Jätehuoltoviranomaisen tehtävät ja palvelut: • Valmistelee ja hyväksyy jätehuoltomääräykset • Myöntää poikkeuksia yksittäistapauksissa jätehuoltomääräysten noudattamisesta • Hyväksyy jätetaksan • Maksuunpanee jätemaksut ja ulosoton sekä käsittelee jätemaksumuistutukset • Päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä • Seuraa lain edellytysten täyttymistä jätteenkuljetuksissa, • Päättää alueiden ulosrajaamisesta kiinteistökohtaisesta jätteen kuljetuksesta • Seuraa kiinteistöjen jätehuollon järjestämistä • Ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä Ympäristöja jätehuoltoviranomaisen palvelut ja vastuualueet sivuavat ja täydentävät toisiaan. Samalla tunnistetaan palveluiden tavoitteet, asiakashyödyt tai mahdolliset riskit. 20 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka Työnjaolla tavoitellaan mahdollisimman toimivaa valvontapalvelua ja kuntalaisille palvelutuotantoa sekä vähennetään ympäristön kuormitusta ja muodostetaan jätehuollosta palvelukokonaisuus. Toimiva kokonaisuus on osaamista, jossa roolit ovat selkeät, asiakaslupaukset ja yhteistyökyky luovat tulevaisuuskuvan. Kaikilla toimijoilla onkin oltava selvillä, kuka on kenenkin asiakas ja mitä palveluita kukin tuottaa. kute1_18-25.indd 20 16.2.2021 15.25