Kaupunkikasviopas on avoin kaikille Tulvavalli torjuu ilmastonmuutosta Jätehuollon viranomaispalvelut Keimolan moottoriradan historialle kunniaa VALVONTATORNISTA MAAMERKKI kute1_1.indd 1 16.2.2021 8.32. 1/2021 { Kolumni } Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki
40 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 18 Englannissa kaavoitusta sujuvoitetaan .. 48 Pääkirjoitus ............................................... 14 Jätehuollon viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus ...................................... helmikuuta 1/2021 { Jätehuolto } { Yhteistyöjärjestömme } s. 2 Keimolan moottorirata muuttui interaktiiviseksi kaupunkiaukioksi ........... 42 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 32 { Vesihuolto } { Liikuntapaikat } { Kuntatekniikan saavutukset } {Viheralueet } { Energia } { Yhdyskuntasuunnittelu } { Palstat / Kolumnit } K uv a: W ill e N yy ss ön en /R ai tio tie al lia ns si Tampereen ratikkaa koeajettiin nurmiradalla kesällä 2020. 38 Toimintojen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää ja tehontarvetta ........... 50 Palveluhakemisto.................................... kute1_2-3.indd 2 16.2.2021 15.23. 32 Jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormaa voidaan pienentää ................................... 6 Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille ............................. 5 Kolumni/Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. 34 Uimahallibarometri: Uimahallien rooli uimaan oppimisessa korostuu ............... 51 1/2021 Kuntatekniikka 25. ..................... 31 Tapahtumakalenteri ................................ 10 Tulvavalli suojelee asuinaluetta ............. 26 Tampereen ratikka kiitää nurmikon yli ...........................................
Helsingin istutuksiin suositellaan laajaa kaupunkipuuvalikoimaa, n. K uv a: Se pp o H aa vi st o K uv a: K ar i Lå ng sj ö kute1_2-3.indd 3 16.2.2021 15.23. 38 s. 3 Kuntatekniikka 1/2021 s. 10 KKuntatekniikka.fi Uimahallibarometrin mukaan uintitaidon yleisyys on kasvanut viidessä vuodessa 70%:sta 77 %:iin. Tavallisessakin Local Planissa voi olla 500 sivua. 26 s. Apulaisoikeusasiamies antoi satikutia Riihimäen rakennusvalvonnalle Hämeenlinnan vuoro saada huomautus hankintalain laiminlyönnistä Miten käsitellä hävitettävien haittakasvien jätteet. 200 puulajia tai –lajiketta. (Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaari, ) Englantilainen kaavoitus on hidasta ja työlästä. K uv a Sa tu Te ge l Puut ovat erityisen tärkeä osa viihtyisää ja pitkäikäistä kaupunkiympäristöä
kute1_4.indd 4 16.2.2021 15.24
Viime syksynä SKTY:n jakamat Kuntatekniikan saavutukset ja kunniamaininta esitellään tässä numerossa. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Samoin jokivarsien kaupungit ovat saaneet osansa myrskyjen aiheuttamista tulvista. 18.8. Esimerkiksi 2005 saatiin Helsingissä esimakua, kun merivesi nousi kaikkien aikojen korkeimmalle eli noin 1,5 metrin korkeudelle keskikorkeudesta (MW) mitaten vyöryen mm. Smartinfra, turvallisuus 3/21 17.6. Asuntomessut, rakentaminen 4/21 2.9. Verkossa kuitenkin tapahtuu. Niinpä myös ratkaisut ovat pitkälti paikallisissa käsissä. Energia, kiertotalous 6/21 16.12. Valtiovalta voi tehdä päätöksiä ja ohjeistuksia, mutta ne toteutetaan kunnissa ja kaupungeissa. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi Viherrakentamisella köniin ilmastonmuutokselle K uv a: Sa ka ri M an ni ne n 2/21 29.4. Täydellinen paketti! Rakennushankkeen kehityshankkeessa kunniamaininnan sai Espoon Nuottarannan tulvavallin rakentaminen. . päivä pidetään Kuntatekniikan SmartINFRAn aamu, jossa käydään läpi mm. 5 ILMASTONMUUTOS ON yksi lähivuosien suurimpia haasteita maailmanlaajuisesti. Kuntatekniikka 1/2021 { Pääkirjoitus } 1/2021 { Kolumni } Miira Riipinen: Mikä ihmeen kestävä arki. Kaupunkitulvia koetaan jo yleisesti kaatosateiden aikana, mutta myös poikkeuksellisia meriveden aiheuttamia tulvatuhoja on esiintynyt. Nyt maaliskuun 3. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Printhaus, Pori KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 76. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on paljon, mutta konkreettisimmat löytyvät meidän jokaisen arjesta. Maisemoituina nämä vallit tuovat alueelle puistomaisuutta ja vaihtelua maastoon, mutta toimivat myös tihentyvien rakennusalueiden suojina. Mutta tämä uhka on myös paikallinen. Tarkempi ohjelma ja osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta smartinfra.fi Lisäksi SKTY järjestää Kuntatekniikan aktiivisen iltapäivän 20.5., joko Tampereella tai sitten etänä verkossa. Säätilojen ääri-ilmiöt lisääntyvät, yksittäisten myrskyjen sademäärät kasvavat ja myrskytuulien aiheuttama merija jokialueiden hallitsematon vedennousu uhkaa ranta-asutusta, sähkötoimitusten huoltovarmuus on koetuksella. Valaistus, vesihuolto kute1_5.indd 5 16.2.2021 15.22. tämän numeron aihepiirejä kuten viherrakentamista ja liikuntapaikkoja. Niin kehityshankkeen saavutus kuin rakennushankkeen kunniamainintakin liittyvät käytännön ilmastotyöhön. Tämä oli hyvä ja ymmärrettävä päätös. Vaikka Suomi ei ole ensimmäisiä jäätiköiden sulamisesta johtuvan merenpinnan nousun takia veden alle jääviä maita, kyllä myös täällä lähivuosikymmenien pinnan nousu on hyvinkin mahdollinen. Kaupunkikasviopas on avoin kaikille Tulvavalli torjuu ilmastonmuutosta Jätehuollon viranomaispalvelut Keimolan moottoriradan historialle kunniaa VALVONTATORNISTA MAAMERKKI kute1_1.indd 1 16.2.2021 8.32 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. Sitä kehitetään osana laajempaa Espoon meritulvatorjuntaa. 1.12. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. Helsingin kaupungin tekemä kaupunkikasviopas vastaa tiivistyvän kaupunkirakenteen haasteisiin antamalla mahdollisuuden elävöittää kaupunkiympäristöä ja tuoda siihen elämyksellisyyttä. 6.10. Kuntamarkkinat, alihankinta, kuntatekniikan palvelut 5/21 21.10. 14.4. Toivottavasti tilastot pitävät paikkansa, mutta joka tapauksessa nyt Espoossa on varauduttu myös mahdollisesti tiheneviin meritulviin. Muutoksen eturintamassa kuntatekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun suunnittelijat ja tekijät jalkauttavat toimenpiteet käytännön tasolle. 2.6. Sivutuotteena kasvit tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä. Kauppatorille. . Verkossa tapahtuu YHDYSKUNTATEKNIIKAN näyttely siirrettiin ensi syksyyn lokakuulle ja samalla siirrettiin myös Kuntatekniikan päiviä. Tulevana kesänä rakennetaan alueelle vielä lisää tulvavalleja. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Lähtökohtana on ollut kerran sadassa vuodessa alueelle iskevän meritulvan torjuminen
Tämän jälkeen alueella harjoitettiin epävirallisia ajotapahtumia, jotka päättyivät vuonna 1989 uuden omistajan, Sanoma Oy:n toimesta, kun K uv a: M ar ku s Si ne rv ä Tornin runko-osa on valaistu valkoisella valolla ja lasikatoksen pääsävynä hehkuu oranssi, jouluna keltainen ja juhlapäivinä valkoinen valo. Vuonna 1968 moottorirata siirtyi Wihuri-yhtymälle, jolloin radalla vietettiin moottoriurheilun lisäksi erilaisia showtapahtumia, juhannusjuhlia ja rock-konsertteja. Arkkitehti Dag Englund suunnitteli moottoriradan valvontatornin, josta kilpailuja Kuntatekniikan saavutus rakennushankkeet Keimolan moottoriradasta interaktiiviseksi kaupunkiaukioksi Ombra pitää ääntä Keimolan moottoriradan värikäs ja äänekäs historia tallentui uuden asuinalueen kaupunkiaukioon. kute1_6-9.indd 6 16.2.2021 15.27. Keimolanajot, Helsingin vauhtikisat ja suurajot sekä Suomen Grand Prix saavuttivat suuren suosion myös ulkomaisten kuljettajien keskuudessa. Keimolan moottoriradan toiminta päättyi 21.10.1978 takaperinajon maailmanennätykseen, jossa peruutettiin yhtäjaksoisesti 1770 kilometriä yhden vuorokauden aikana. Valaistu torni näkyy hyvin Hämeenlinnanväylälle ollen maamerkkinä uudelle Keimolanmäen asuinalueelle. selostettiin radan toiminta-aikana vuosina 1966–1978. 6 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Teksti: Seija Tulonen K eimolan moottoriradan perusti kilpa-autoilija Curt Lincoln vuonna 1965
7 Kuntatekniikka 1/2021 radan asfaltti rouhittiin ajokelvottomaksi. Valvontatornista uuden asuinalueen maamerkki Kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen tuli toteuttaa vaiheittaisesti rakentamisen edetessä. Vuonna 2004 alueella sijainnut rengasvarasto paloi ja samalla myös valvontatornin puurakenteet tuhoutuivat. Alueen omaleimaisuutta ja paikan henkeä oli tuettava alueen suunnittelussa huomioimalla Keimolan moottoriradan historia. Myös energiatehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Kilpailun voitti WSP:n ehdotus ’Ombra’, jonka kantavana ajatuksena oli alueen historiaa kunnioittava ja samalla uutta identiteettiä luova toiminnallinen kaupunkitila. Tavoitteena oli laadukas, viihtyisä ja monimuotoisia asuinja työtiloja tarjoava asuinalue keskustaja lähipalveluineen. HankK uv a: Sa ka ri M an ni ne n, Va nt aa n ka up un ki Soittoalusta reagoi liikkeeseen ja houkuttaa liikkumaan. Samana vuonna vahvistui Keimolanmäen asemakaava, joka mahdollistaa asuntoja noin 2 500 asukkaalle ja toimistoja työpaikka-alueen. Hämeenlinnan väylän meluntorjunta ratkaistiin massoittelemalla käärmetalot moottoritietä vasten. Keimolan moottoriradan toiminta päättyi vuonna 1978 takaperinajon maailmanennätykseen. Siinä yleiset alueet ja yleisten rakennusten tontit sekä asuinrakennusmaata 50 % alueen asuinrakennusoikeuden määrästä siirtyivät kaupungille. kute1_6-9.indd 7 16.2.2021 15.28. Vuonna 2009 laadittiin alueen maanomistajan Sanoma Oyj:n ja Vantaan kaupungin kesken Keimolan-mäen toteuttamissopimus. Kaupungin tuli myös kunnostaa vanhan Keimolanradan valvontatorni valoteokseksi. Ehtoina oli laatia Sanoma Oyj:n teettämän yksityiskohtaisen maankäyttösuunnitelman pohjalta asemakaava ja siihen liittyvä rakentamisohje, lähiympäristösuunnitelma ja taideohje, jonka tavoitteena oli liittää taide osaksi arkkitehtuuria. Asuntorakentaminen alkoi vuonna 2015. Teos mahdollistaa myös tanssitapahtumien järjestämisen. Avajaispäivän tunnelmia syksyllä 2019. Vuonna 2011 kaupunki järjesti Lincolninaukiosta ja valvontatornista ideakilpailun kutsukilpailuna yhteistyössä SAFA:n ja Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa. Interaktiivisesta tilataideteoksesta vastasivat kuvanveistäjä Marjukka Korhonen ja äänituottaja Markus Raivio, jotka tekivät yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa myös koko aukion ilmeen suunnittelussa
Perustuksia peruskorjattiin ja laajennettiin. Aukion muotokieltä tukevat WSP:n ja kuvanveistäjä Marjukka Korhosen yhteistyönä suunnittelemat kaarevat betonipenkit ja leikkikumpu, joka kiinnostaa pieniä lapsia. Valvontatornia vahvistettiin siten, että olevaa runkoa vasten valettiin uusi 150 mm vahva teräsbetonirunko, jonka sisäpuolelle rakennettiin uusi runko kantamaan katoksesta tulevat kuormat. Tornin rakennetta muutettiin siten, että tornin ylimmälle tasanteelle suunniteltiin teräksisiin avaruusristikoihin tukeutuva lasikate. Tornin äänimaisema pohjautuu kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin. Teos reagoi liikkeeseen liiketunnistimien avulla ja eri säveliä ja liikkeitä yhdistämällä voi luoda oman esityksen yksin tai ryhmässä. Jokainen esitys muuntuu soittajan ja kuulijan sijainnin mukaan. Valvontatornin rungon alaosassa konservoitiin alkuperäisiä mainostekstejä, jotka suojattiin kaarevilla lasielementeillä. Muusikko Esa Kotilainen sävelsi taideteokselle kantasävellyksen, joka esitetään yleisölle syksyllä 2021. kute1_6-9.indd 8 16.2.2021 15.28. Tornin urakasta vastasi NCC Suomi Oy ja työ tehtiin puitesopimuksen mukaisena laskutustyönä kaupungin Tilakeskukselle. Historian eläväksi tekevä kaupunkiaukio Valvontatornin ympärillä on betoninen soittoalusta, joka koostuu 24 samankokoisesta elementistä, joihin on asennettu pronssiset sävelja soittopaikkamerkit sekä tornin valaisimia. Moottoriradan kartta on massakuK uv a: Sa ka ri M an ni ne n, Va nt aa n ka up un ki Ruutulippukuviointi betonilaatoituksessa liittyy moottoriradan historiaan. Tornin äänimaisema pohjautuu kilpa-autoilija Leo Kinnusen kilpa-auton ääniin. Tasanteille sijoitettiin valaistusta ja taideteoksen äänentoistolaitteet ja liiketunnistimet. Katoksen hulevedet liitettiin aukion hulevesijärjestelmään. Soittoalustan edustalla on 20 betonista ja 5 pronssista formularengasta, jotka toimivat istuimina ja sisältävät fragmentteja alueen historiasta. 8 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } keen pääsuunnittelusta ja tornin rakenneja valaistussuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Katos muodostui 12 avaruusristikkolohkosta katoksen ulkohalkaisijan ollessa 18 m. Välitasanteiden oviaukot valettiin umpeen ja katutasolle lisättiin ovi, jonka kautta pääsee sisälle torniin sekä käsiksi kahden sähkökeskuksen ja lämmitettävän av-laitekaapin toimintoihin. Sen rakenne koostuu sylinterimäisistä elementeistä ja korkeus maanpinnasta on 16 metriä. Pronssissa renkaissa on tärinäkaiuttimet, jotta myös tuntoaistilla pystyy kokemaan teoksen äänet. Samalla portaita jouduttiin kaventamaan. Torni suojeltu asemakaavassa Valvontatorni on asemakaavalla suojeltu
Aukion kalusteet, kukkivat puut ja valaisimet sijoittuvat aukion kaakkoislaidalle, jonka edustalle muodostuu pitkänomainen avoin tila, jonka päätteenä on valvontatorni. • Aukion ja puiston valaistusja sähkösuunnittelu SEU Oy, rakentaminen Eltel Networks Oy. • Mainostekstien konservointi Kollaasi/Hanna Rotonen. Kirjoittaja on projektisuunnittelija Vantaan kaupungin Kadut ja puistot -palvelualueella. Moottoriradan historia tulee eläväksi 11 infokyltin tekstien, kuvien ja pistekirjoitusten välityksellä ja sieltä löytyy myös ohjeet Ombran soittamiseen. • Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 4,5 M€. Ombra kuuluu Vantaan taidemuseon kokoelmaan. Lincolninaukio ja Pikku-Keimolan puisto valmistuivat vuonna 2019. Pikku-Keimolan puisto alueen eteläpäässä sisältää leikkipaikan sekä lähiliikuntapaikan, kirsikkapuita sekä ojapainanteen laidoille sijoittuvan perhosniityn. . • Taideteoksen suunnittelu, valmistus ja valvonta Marjukka Korhonen ja Markus Raivio. Myös alueen asuintalojen arkkitehtuurissa on tuotu esille moottoriurheiluhistoriaa. • Pronssivalutyöt Herttoniemen taidevalimo Oy. { Faktat } K uv a: W SP Fi nl an d O y Lincolninaukion ja Pikku-Keimolanpuiston suunnitelma vioinnilla toteutettuna tornin läheisyydessä. Ruutulippu ei enää heilahda Aukion päällysteenä on betonilaatat, jotka muodostavat mustavalkoisen ruutulippukuvion. • Av-tekniikka ja asennus sekä huolto Pro Av Saarikko Oy. kute1_6-9.indd 9 16.2.2021 15.28. Kohteeseen suunnitellut betoniset kaarevat penkit ja värikäs betoninen leikkikumpu, moottoriradan kartta sekä punaiset valaisinpylväät vahvistavat alueen identiteettiä. • Keimolan moottoristadionin kartta Elpac Oy. 9 Kuntatekniikka 1/2021 Hankkeen toteutus • Aukion ja puiston perustusrakenteet, vesihuoltoja vihertyöt kaupungin oma hankerakentaminen. • Betonisten taideteosten, penkkien ja leikkikummun valmistus Betonipallas Oy/ Pertti Kukkonen ja Vihdin Betoni Oy. • Kiveystyöt Suomen Maisemarakentaja Oy. • Opastaulut Penora Oy, levytulosteet Grano Oy, pistekirjoitus Näkövammaisten liitto
10 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Kuntatekniikan saavutus: kehityshanke Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille kute1_10-13.indd 10 16.2.2021 15.26
Palkittu kokonaisuus kaikkien käyttöön Kaupunkikasvioppaan kasvilajisuositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Helsingin Kaupunkikasviopas ei ole aivan uusi formaatti. Kaupunkikasvioppaan valtava tietopaketti on tarkoitettu päivittäiseksi työkaluksi kaikille ympäristöä suunnitteleville. Kasvilajisuositukset on tehty paneutuen laajasti viheralan kasvitutkimukseen, kirjallisuuteen, Helsingin kaupungin kasvilajikokeiluihin ja muihin käytännön kokemuksiin julkisilla viheralueilla Helsingissä, Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2020 oppaan sisältö on laajentunut huomattavasti ja sen sisältö on kokonaan päivitetty. Oppaasta löytyy monipuoliset, pitkäaikaiseen kokemukseen ja kirjallisuuteen Kaupunkirakenne tiivistyy, siksi tarvitaan elämyksellisempää ja kestävämpää kasvillisuutta. Lisäksi kasvit ovat kaupunkiympäristön pitkäikäisimpiä elementtejä: puut voivat elää jopa satoja vuosia. Kaupunkikasvioppaan sisällöstä ja sen edelleen kehittämisestä vastaa Kaupunkiympäristön toimialan kokeneista asiantuntijoista koostuva työryhmä. Onnistuneiden kasvivalintojen avulla synnytetään pitkäikäistä ympäristöä, luodaan kauneutta ja lisätään kaupunkiympäristön biologista monimuotoisuutta, jota edistää mahdollisimman monipuolinen kasvilajilajien käyttö. Kasvit ovat oleellinen osa viihtyisää ympäristöä: ne kukkivat ja tuoksuvat, ja ovat kasvutavoiltaan ja muodoiltaan kauniita. Kasvit ovat myös tärkeä osa kulttuurihistoriaa, kaupunkikuvaa ja paikallista identiteettiä. Arabiankatu, Arabianranta. Helsinki haluaa myös edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja vaalia Helsingille ominaista kaupunkikuvaa suojelemalla tunnusomaista kulttuurikasvilajistoaan. Kasvit ovat tärkeä ja osaamista edellyttävä osa kaupunkiympäristön suunnittelua. kute1_10-13.indd 11 16.2.2021 15.26. Sen ensimmäinen pilottiversio valmistui perinteisessä julkaisumuodossa jo 2010. Kaupunkikasvioppaan innovatiivisuus on jo huomioitu Suomessa: Suomen Kuntatekniikan yhdistys palkitsi sen syksyllä 2020 Vuoden kuntatekniikan saavutuksena kehityshankkeiden sarjassa. Helsingin kaupunki tiivistyy, ja haluaa siksi kehittää kaupunkikasvillisuutensa kestävyyttä, elämyksellisyyttä ja pitkäikäisyyttä vaativassa kasvuympäristössä samalla tietoisesti ilmastonmuutokseen varautuen. Sisältöpäivityksen yhteydessä kehitettiin julkaisun korvaava selainpohjainen käyttöliittymä. perustuvat suositukset kaupungin tavoitteiden mukaisten kasvivalintojen tekemiseksi Helsingin rakennettuihin ympäristöihin. Käyttöliittymä kehitettiin yhteistyössä WSP Finlandin kanssa. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen. Kaupunkikasvioppaan sisältö pohjautuu pitkäaikaiseen kokemukseen Kaupunkikasviopas pohjautuu pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin kokemuksiin. Katutilasta voi kehittyä mielenkiintoinen ja näyttävä elinvoimaisten köynnösten avulla. 11 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Satu Tegel K asveilla on kaupunkiympäristössä tärkeitä tehtäviä. Vaikka opas onkin tarkoitettu ensisijaisesti viheralan ammattilaisille, oppaasta kuka tahansa voi tarkistaa, mitkä kasvit menestyvät kaupunkiympäristön vaativissa olosuhteissa – eli mitä myös omalle pihalle kannattaa istuttaa. Kasvilajivalintojen helpottamiseksi Helsingin kaupunki julkisti syksyllä 2020 Suomessa ainutlaatuisen, nettiselaimella käytettävän Helsingin Kaupunkikasvioppaan (http:// kaupunkikasviopas.hel.fi/). Sen lisäksi ne mm. Käyttöliittymästä pyrittiin tekemään niin helppokäyttöinen ja visuaalisesti innostava, että se houkuttelisi oppaan päivittäiseen käyttöön. tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä. Kaupunkikasviopas auttaa
Uusi käyttöliittymä kuitenkin mahdollistaa sisällön laajentamisen ja tietojen päivityksen nopeasti ja helposti. Kaupunkikasvioppaan rakenne ja käyttö Kaupunkikasviopas toimii selaimella osoitteessa http://kaupunkikasviopas.hel.fi/. Kaikissa taulukoissa toimii sama helppo hakutoiminto, jonka avulla taulukoista voi suodattaa tietoa sanahakujen avulla. Rohkeasti tutustumaan! Helsingin Kaupunkikasviopas on tarkoitettu viheralan ammattilaisille. Tällaisia ovat mm. Haastavaa katuvihreän suunnittelua varten on koottu ihan oma tietopakettinsa. 12 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Suosituksia laadittaessa tutustuttiin myös kasvinterveys-, taimiaineistoja vieraslajilainsäädäntöön sekä valtakunnallisiin viheralan suosituksiin ja ohjeisiin (esimerkiksi KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli). Kaupunkikasviopas julkistettiin syksyllä 2020. Kasvinterveysriskien hallitsemiseksi oppaassa on muutamia Helsingin omia kasvilajien käyttörajoituksia. Siitä voi tarkistaa ne haitalliset vieraskasvit, joita ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Helsingin kaupunkikasviopasta tehdessä huomioitiin myös Helsingin kaupungin voimassa olevat linjaukset ja strategiat. Oppaassa listataan myös kasveja, joita ei käytetä: haitallisia vieraskasveja koskeva osuus perustuu lainsäädäntöön. Opas päivittyy ja laajenee tarpeiden, tilanteiden, lainsäädännön ja linjausten muuttuessa ja uusien kokemusten karttuessa. Suodatuksien avulla voi etsiä esimerkiksi kasveja eri käyttötarkoituksiin tai eri aikakausien kohteisiin. Se ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Oppaassa on lyhyitä kaupungin tahtotilaa ilmaisevia tekstejä ja kahdenlaisia taulukoita: laajoja hakutaulukoita ja valmiiksi suodatettuja lajiluetteloita. Koska laadukkaat taimet ja niiden saatavuus ovat oleellinen osa onnistuneita istutuksia, oppaasta löytyy myös suositeltavat taimikoot kaikille kasviryhmille ja tiedot pitkän kasvatusajan vaativien kaupunkipuiden, esimerkiksi katupuiden taimien saatavuudesta. Myös viheralan ulkopuolisille kaupunkiympäristön asiantuntijoille opas voi avata silmiä kasvivalikoiman monipuolisuuden mahdollisuuksiin kute1_10-13.indd 12 16.2.2021 15.26. Helsingin kaupunkistrategia, Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus (2009), Helsingin kaupunkipuulinjaus (2014) ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä LUMO-ohjelma (2020). Taulukot voi tarvittaessa myös ladata omalle koneelle excel-muodossa. Kaupunkikasvioppaan tärkeintä kohderyhmää ovat rakennettujen viherympäristöjen suunnittelijat ja suunnittelun tilaajat, mutta myös asukkaat, päättäjät ja opiskelijat saattavat löytää siitä hyödyllisiä tietoja
Kaupunkikasvioppaasta voi hakea eri aikakausien tyypillisiä puuja pensaslajeja. • mitä kukkasipuleita kannattaa istuttaa niitylle. Opas on tarkoitettu käytettäväksi! . Perennoja eli monivuotisia ruohovartisia koskeva osuus perustuu Luonnonvarakeskuksen koetuloksiin. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen. 1950-luvulla. • mitkä pensaat sopivat näkemäalueille. Kannattaa kuitenkin astua rohkeasti sisään ja tutustua sen sisältöön. • mitkä puuja pensaslajit kuuluvat Helsingin tunnistettavaan kulttuurimaisemaan. ja merkitykseen kaupunkiympäristössä. 200 kasvilajia tai -lajiketta Kaupunkikasviopas ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Kirjoittaja on kasvillisuuden sunnitteluasiantuntija Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla. Suositeltava perennojen lajivalikoima sisältää n. kute1_10-13.indd 13 16.2.2021 15.26. • mikä pensas olisi kukkiva katseenvangitsija pieneen taskupuistoon. • minkä kokoisina eri katupuut istutetaan Helsingissä. Voi kestää hetken ennen kuin sen sipulimainen logiikka täysin avautuu käyttäjälle. Kaupunkikasviopas on valtava tietopaketti. Rusotuomipihlajaa (Amelanchier lamarckii) on istutettu Helsingissä paljon mm. • mitä haitallisia vieraskasvilajeja Helsinkiin ei istuteta tai kylvetä. Kun vanha puisto peruskorjataan, on tärkeä säilyttää kasvilajien ja –lajikkeiden autenttisuus. Sen on koonnut tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta. Kaupunkikasvioppaasta löytyy vastauksia esimerkiksi seuraavanlaisiin kaupunkiympäristön suunnittelussa eteen tuleviin kysymyksiin: • mitkä puulajit soveltuvat ahtaaseen katutilaan. • mitkä puut ja pensaat sopivat 1950-luvun puiston peruskorjaukseen. • mitkä suositeltavista kasveista ovat myrkyllisiä. • mitkä ruohovartiset lajit soveltuvat hulevesialueille. • mitä hyviä lehmuslajikkeita Suomessa on saatavana. 13 Kuntatekniikka 1/2021 Kaupunkikasvioppaan työryhmä Kaupunkiympäristön toimialalla: • viherkunnossapidon tiimipäällikkö Katriina Arrakoski • viherkunnossapidon puistovastaava Pekka Engblom • puistoja katuympäristöhankkeiden asiantuntija Kaija Laine • puistoviestinnän asiantuntija Elina Nummi • kasviasiantuntija Satu Tegel (vetäjä) • puuasiantuntija Minna Terho • luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Kaupunkikasvioppaan käyttöliittymän työryhmä WSP Finlandissa: • graafinen suunnittelija, projektipäällikkö Ari Kujala • asiantuntija Elina Regårdh Mihin kasvisuunnittelun kysymyksiin tarvitset täsmävastauksia. • mitä turvallisia pensaita voi istuttaa haitallisen kurtturuusun tilalle
Hanke sai Kuntatekniikan saavutusten kunniamaininnan rakennushankkeiden sarjassa. kute1_14-17.indd 14 16.2.2021 15.26. 14 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Tulvasuojeluhanke puiston moninaiskäytön mahdollistajana Tulvavalli suojelee Nuottarantaa Ilmastonmuutos uhkaa lisätä niin kaupunkitulvia kuin merenpinnan nousuakin. Näihin haasteisiin vastattiin tulvavallilla Nuottarannan puistossa
Tällä keinolla pyrittiin maisemoimaan tulvapenger mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon sekä samalla mahdollistamaan luiskiin istutettavan kasvillisuuden koneellinen hoito. Suunnitelmia tehtäessä huomioitiin, että ympäristöön mahdollisimman hyvin maisemoitu tulvavalli suojaa samalla aluetta kerran sadassa vuodessa toistuvilta meritulvilta. Alue on monipuolistunut ja tarjoten nykyisellään enemmän erilaisia istuskelumahdollisuuksia, löhöilyäkin, ja alueen puupintaiset lepotuolit ovat olleet kovassa suosiossa. Tämä tarkoitti yhteensä 67 puun istuttamista alueelle, jossa tulvavallin rakenneja korkeusvaatimukset, merinäkymät ja liito-oravien kulkuyhteydet toivat omat haasteensa yhteensovittamiseen. Kaadettavista ja säilytettävistä puista, rakennettavasta hulevesijärjestelmästä sekä tulvavallista pidettiin kohteen haasteellisen luonteen takia myös informatiivinen maastokatselmus rakennuttajan, erityisasiantuntijoiden, rakentajan, asukkaiden ja suunnittelijakonsultin kanssa. Puiden suojaksi rakennettiin suoja-aidat ja puiden kuntoa seurattiin silmämääräisesti työmaan aikana. Samalla alueen virkistysarvoa nostettiin uusilla oleskelualueilla ja lisäämällä koristepuita, pensaita sekä kukkivaa rantakasvillisuutta. Tulvavallin pääperiaatteet Tulvavallin huippu on rakennettu korkeuteen +3,05. Suunnitelmasta sekä asukkaiden toiveista keskusteltiin kahdessa tilaisuudessa, joista toinen järjestettiin maastossa. Erityisesti tulvavallin lakialueen kasvualustassa tuli varmistaa, ettei siinä olisi suuria ja teräviä kiviä tai muita kappaleita, jotka voisivat vahingoittaa vallin bentoniittimattoa myöhäisemmissäkään kunnossapitotöissä. Suunnittelua ohjasivat lisäksi asukkaiden ja osallisten toiveet sekä alueen luontoarvot, kuten liito-oravat. kute1_14-17.indd 15 16.2.2021 15.26. Tulvapenkereen luiskat toteutettiin vaihtelevalla luiskakaltevuudella ollen jyrkimmillään 1:2 ja loivimmillaan 1:5. Liito-oravien kulkuyhteyden vahvistamiseksi alueelle istutettiin uusia puita, joista liito-oravien elinalueella suosittiin erityisesti tervaleppiä. Kokemukset ja hyvät esimerkit haastavista ja uudenlaisista ratkaisuista ovat tarpeen. Asukkaat esittivät toiveitaan mm. Hankkeen päätarkoituksena oli alueen kiinteistöjen tulvasuojelu meritulvaa varten. Hankealue sijaitsee Espoossa Matinkylän kaupunginosassa Espoon Rantaraitin varrella. Sen sisällä vesitiivis moreenirakenteinen ydin (+2.70). Puiston käyttäjiltä saatu palaute on ollut sosiaalisen median keskustelupalstoilla positiivista. Tulvapenkereen vettä padottava ydin rakennettiin moreenista, josta seulottiin työmaalla pois suurikokoinen irtomateriaali kuten kivet, oksat ja kannot. Arvioitu lakikorkeus huomioiden laskennallinen maksimipitkäaikaispainuma on 2.95 m. Puiston arvojen huomioiminen ja vahvistaminen Puiston keskellä sijaitseva umpeenkasvanut hulevesipainanne ja sen ympäristö uudistettiin. Alueen suunnittelussa oli huomioitava lisäksi alueen keskeinen merkitys Espoon Rantaraitilla. Nuottarannanpuistosta on nopeasti muodostunut Nuottaniemen sataman ja Espoon Rantaraitin käyttäjille oleskelualue, josta on saatu runsaasti positiivista palautetta käyttäjiltä. Tulvavalli sijoitettiin saneerausiässä olevaan Nuottarannanpuistoon ja samalla mahdollistettiin puiston saneeraus sekä laadukkaan ja viihtyisän ympäristön toteuttaminen käyttäjille. Niittyalueiden koneellisen hoidon vuoksi pintamaa tuli olla huolellisesti seulottua. Lisäksi liito-oravien latvusyhteyspuut tuli tarkoin säästää. Hulevesiä viivyttävän painanteen vasemmalla puolella erottuu korkoon +3,05 nouseva tulvavalli. Rakenteen vesitiiviyden varmistamiseksi moreeniytimen päälle asennushiekkakerrokseen levitettiin bentoniittimatto. Puisto sijaitsee asutuksen läheisyydessä, joten vuorovaikutus asukkaiden kanssa oli tärkeää. Kauemmas merenrannasta, hankealueen läheisyyteen, Hyljepuistoon suunniteltiin samanaikaisesti toista tulvavallia, joka rakennetaan kesällä 2021. 15 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Leena Ihalainen ja Emilia Lehikoinen, Espoon kaupunki Elina Kalliala, Jenni Kerava, Anna Bergman ja Jaakko Mustajärvi, Ramboll Finland Oy I lmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kaupunkien tiivistyminen haastavat eri toimijat entistä tiiviimpää yhteistyöhön sopeutumiskykyisten ja viihtyisien kaupunkien kehittämiseksi. Onnistumisen mahdollistivat avoin ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden, asiantuntijoiden, asukkaiden ja urakoitsijan kesken. Alueelta poistettiin runsaasti huonokuntoisia sekä rakentamisen alle jäävää puustoa. Aluetta kehitetään osana laajempaa Espoon meritulvatorjuntaa. Osa Nuottarannan puista kuuluu liito-oravien elinalueeseen, joten yhteistyötä tehtiin tiiviisti Espoon ympäristökeskuksen kanssa. Käyttäjän sanoja lainaten, puisto on paljon muutakin kuin tulvavalli. Bentoniittimaton yläpuolinen suojausrakenne toteutettiin vähimmillään 35 cm paksuisella seulotulla kasvualustakerroksella sekä tarvittavilta osin juuriestematolla. Puistoalueen kasvualustoissa käytettiin paikalta kuorittua ja seulottua kierrätettyä pintamaata, maannosta. Asemakaavamääräyksen johdosta kaavoittajan kanssa sovittiin, että alueelle istutettaisiin yhtä monta puuta kuin alueelta jouduttiin kaatamaan. Palautteissa odotellaan myös puiden ja pensaiden kasvua ja ihastellaan kaunistunutta kokonaisuutta. Maisemallisesti arvokkaat puut säilytettiin mahdollisuuksien mukaan. Näihin haasteisiin lähdettiin Nuottarannassa vastaamaan. näkymistä, puulajeista ja puiden istutuspaikoista kartalle
Kaivon pohjalle voidaan em. Sulkuventtiilit asennettiin kukin erilliseen tarkastuskaivoon. Poikkileikkauskuva puistosta ja tulvavallista. kute1_14-17.indd 16 16.2.2021 15.26. . • Kuorittuja pintamaita hyödynnettiin nurmen ja soveltuvin osin niittyjen kasvualustoina • Tulvavallin pituus on noin 255 metriä. • Alueella on liito-oravapuita ja latvusyhteys elinalueiden välillä liikkumista varten. Suunnittelun ja toteuttamisen aikataulu Kunnallistekninen yleissuunnitelma 08/2017 04/2018 Puisto ja rakennussuunnittelu 05/2018 04/2019 Rakentaminen 10/2019 06/2020 Tavoitteita • Rakentaa tulvavalli, joka suojaa aluetta 1/100 vuodessa meritulvilta ja kestää käyttöä • Huomioida hulevedet eri tilanteissa, myös meritulvan aikaan • Rakentaa ja mahdollistaa monipuolinen puiston virkistyskäyttö tulvavallin suunnittelun avulla • Luontoarvojen säilyttäminen ja kohdennettu vahvistaminen suunnittelussa • Säilyttää liito-oraville tärkeät puut, sekä istuttaa liito-oravien latvusyhteydelle uusia puita • Varmistaa Rantaraitin sujuvuus ja puisto yhtenä rakennetumpana kohokohtana • Huomioida meren läheisyys ja merinäkymien saavutettavuus • Kaavamääräyksen mukaisesti tulvavallin vuoksi poistettavia puita tuli korvata vastaava määrä uusilla puuistutuksilla • Alueen ylläpito koneellisesti { Faktat } Poikkeustilanteiden huomiointi Tulvavallin pohjoispuolella kertyviä ja edelleen mereen johdettavia hulevesiä varten rakennettiin tulvavallin läpi kolme PE-muovista läpivientiputkea, joihin jokaiseen asennettiin sulkuventtiilit. • Tulvavallin huippu on rakennettu korkeuteen 3,05 m, jossa on huomioitu 10 cm maksimipitkäaikaispainuma, jonka toteuduttua lakikorkeus on 2,95 m. Puisto on paljon muutakin kuin tulvavalli. *Tilanne, jossa merivesitulvan takia tulvavallin läpivientiputkien venttiilit on suljettu. Samanaikaisesti “mantereen puolella” eli vallin pohjoispuolella kertyy suuria määriä hulevesiä, jotka padottuvat tulvavallin taakse. • Tulvavallin alta poistettujen puiden määrä korvattiin istuttamalla yhtä paljon uusia puistopuita, yhteensä 67 kappaletta. 16 1/2021 Kuntatekniikka { Kuntatekniikan saavutus } Nuottarannanpuisto • Puisto sijaitsee suositulla 40 km pitkällä Espoon Rantaraitilla. venttiilit voidaan sulkea ja näin estää meriveden nousu läpivientiputkien kautta vallin pohjoispuolelle. tulvatilanteessa laskea esimerkiksi käsin siirrettävä uppopumppu, jonka avulla pumpataan vallin pohjoispuolelle padottuvat hulevedet letkun kautta mereen. Tulvavallin laki sen länsipäästä pumppauskaivolle asti toteutettiin itäistä valliosuutta leveämpänä, jotta kaivolle on mahdollista ajaa tavanomaisella huoltokalustolla. Yhtäaikaisen merivesi-/hulevesitulvatilanteen* varalta tulvavallin länsipäähän rakennettiin myös erillinen umpikaivo, niin sanottu “pumppauskaivo” huoltoteineen. Puiston käyttäjiltä saatu palaute on ollut sosiaalisen median keskustelupalstoilla positiivista. Meritulvatilanteessa em
SmartINFRA-studioisäntänä toimii Kuntatekniikka-lehden päätoimittaja Markku Vento. SmartINFRAn aamu kokoaa yhteen teknisen toimen Kello 9.30 Tervetuloa näin osallistut SmartINFRAan! 9.35 Näin toimii puistokasviopas 9.55 Uimahallien merkitys vain korostuu 10.10 Kumppaniesittely 10.15 Keimolan moottorirata muuttui kaupunkiaukioksi 10.30 Kumppaniesittely 10.35 Frisbeegolfin suosio on kasvanut huimasti 10.55 Kumppaniesittely 11.00 Tulvavallin rakentaminen suojaa asuinaluetta 11.15 Autolatauspaikat yleistyvät { SmartINFRA } kute1_14-17.indd 17 16.2.2021 15.26. Tapahtuma streamataan Kuntatalolta Kunta.tv:n studiolta. Kuntatekniikka-lehti haluaa kuitenkin olla mukana rakentamassa uutta normaalia, ja niinpä järjestämme keskiviikkona 3.3.2021 SmartINFRAn tapahtuman verkossa. Tarkista ohjelma osoitteessa smartinfra.fi ja tule mukaan seuraamaan mielenkiintoista tapahtumaa. Koronapandemia on peruuttanut tai siirtänyt verkkoon käytännössä kaikki kuntainfraan ja tekniikkaan liittyneet tapahtumat. Aamun ohjelmassa on paljon mielenkiintoisia keskusteluja viherrakentamisen ja liikuntapaikkarakentamisen teemoista. Vieressä päivän ohjelma, johon voi vielä tulla muutoksia
Asiakaslähtöisyyden kannalta se tarkoittaa, että riskit ja laatua sekä arvoa tuottavat tekijät tulisi tarkastella yhdessä. kute1_18-25.indd 18 16.2.2021 15.25. Jätehuoltoja ympäristöviranomaisten yhteistyötä tarvitaan, että havaitaan riskit ja nähdään arvoa tuottavat tekijät käytännön olosuhteista saatujen havaintojen pohjalta. 18 6/2020 Kuntatekniikka { Jätehuolto } Asiakasrooleilla kasvatetaan arvoa ja kestävää elämäntapaa LISÄARVOA ASIAKKAILLE Viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus
• Miten palvelujen merkitystä ja vaikuttavuutta voi nostaa esille. Kuvio 1. • Miten palvelut vaikuttavat kuntalaisen ja yritysten, eli asiakkaiden arkeen. Jätehuolto onkin monien toimijoiden ja palveluprosessien kokonaisuus. K uv a: M ar ko K al lio , Vi si t Ta m pe re Laaja artikkeli jätehuollon palvelukokokonaisuudesta perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta edistävän kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen. Alueellinen jätehuoltoviranomainen linjaa jätehuollon järjestämistä, ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat jätehuoltomääräysten noudattamista ja ELY-keskukset vastaavat kokonaisuudesta ja sen koordinoinnista. Vasta sitten palveluja voidaan kehittää tarvetai asiakaslähtöisesti. Kunnat voivat vaikuttaa yhtiön palvelutehtävään omistajaohjauksella. Viranomaisja valvontapalvelut jakautuvat alueellisen jätehuoltoviranomaisen, ympäristönsuojelun ja ELY-keskusten kesken. kute1_18-25.indd 19 16.2.2021 15.25. Nämä tekijät kirkastuvat asiakasviestinnällä ja siten auttavat asiakkaiden omatoimista valmistautumista palveluihin tai varmistavat lainsäädännön edellytysten täyttymisen. Jätehuoltoviranomaisen perustehtävä Jätehuollon viranomaispalvelut muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta; päätösasioista sekä seurantaja asiantuntijatehtävistä. • Mikä on palveluja arvolupaus. Jätehuollon järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kunnat ovat voineet siirtää järjestämisvastuuseen liittyvän palvelutehtävän jätehuoltoyhtiölle. On tärkeä selvittää ja ymmärtää kunkin toimijan rooli: • Mitä jätehuoltoon liittyviä palveluja tarvitaan. 19 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Keijo Houhala Kehityspäällikkö (TkT), Tampereen kaupunki J ätehuolto on keskeinen osa kaupunkiympäristön turvallista toimivuutta. Kunnilla on velvoite järjestää yhdyskuntajätteen jätehuolto alueellaan ja valvoa sen toimivuutta yhteiskunnan intressien kannalta. Seurantaja asiantuntijatehtäviä ovat esimerkiksi jätehuoltomääräysten noudattamisen seuranta jätteenkuljetusrekisterin ylläpito sekä osallistuminen alueellisen jätestrategian laadintaan. on kiteytetty toimijoiden keskinäisiä rooleja. Kuviossa 1. Ympäristönsuojeluviranomaiset taas valvovat jätehuoltoviranomaisen päätösten lainmukaisuutta ja Pirkanmaan Jätehuollon toimintaa. Jätehuoltopalveluiden eri toimijoiden väliset yhteydet ja osuudet palveluihin on tunnistettava. Viranomaispalveluja ovat lakisääteisten jätehuoltopäätösten tekeminen, kuten jätetaksan ja jätehuoltomääräysten hyväksyminen. Jätehuollon toiminta jakautuu Tampereen alueella viranomaisvalvontaan, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n säädeltyihin tehtäviin sekä kaupallisten yritysten palveluihin. Pirkanmaan Jätehuolto on kuntien omistama yhtiö, jolle on siirretty lakisääteiset kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Palveluja roolimäärittely (muokattu Butov 2020). • Paljonko lupapalveluja käsitellään ja tuotetaan. Kaupalliset palvelun tarjoajat palvelevat muita kuin kuntavastuulle kuuluvia asiakkaita heidän jätehuoltoon liittyvissä tarpeissaan
Asiakasarvo syntyy toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä, kun palvelut ja asiakaslupaukset tukevat toisiaan. Jätehuoltoviranomaisen tehtävät ja palvelut: • Valmistelee ja hyväksyy jätehuoltomääräykset • Myöntää poikkeuksia yksittäistapauksissa jätehuoltomääräysten noudattamisesta • Hyväksyy jätetaksan • Maksuunpanee jätemaksut ja ulosoton sekä käsittelee jätemaksumuistutukset • Päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä • Seuraa lain edellytysten täyttymistä jätteenkuljetuksissa, • Päättää alueiden ulosrajaamisesta kiinteistökohtaisesta jätteen kuljetuksesta • Seuraa kiinteistöjen jätehuollon järjestämistä • Ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä Ympäristöja jätehuoltoviranomaisen palvelut ja vastuualueet sivuavat ja täydentävät toisiaan. Vastaavasti kuntalaiset ovat viranomaisyksikön asiakkaita hakiessaan esimerkiksi jätemaksun kohtuullistamista, jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä, jätehuollon keskeyttämistä tai lupaa jätteen pienimuotoista omatoimista käsittelyyn. Toimiva kokonaisuus on osaamista, jossa roolit ovat selkeät, asiakaslupaukset ja yhteistyökyky luovat tulevaisuuskuvan. Kunnat toimivat yhtiöön nähden myös omistajan roolissa, vaikka samalla käyttävät niin yhtiön palveluja kuin keskitettyjä viranomaispalveluja. Samalla tunnistetaan palveluiden tavoitteet, asiakashyödyt tai mahdolliset riskit. Kuntien yhteisvalmistelema ja hyväksymä jätestrategia sekä palvelukokemukset ohjaavat myös resurssit kustannustehokkaaseen käyttöön. kute1_18-25.indd 20 16.2.2021 15.25. Kaikilla toimijoilla onkin oltava selvillä, kuka on kenenkin asiakas ja mitä palveluita kukin tuottaa. Tämä hyödyttää asiakaspalvelua, palvelun laatua ja sähköiset palvelurakenteet voidaan K uv a: M ar kk u Ve nt o Organisoitu jätehuolto tuottaa materiaaleja teollisuudelle, joten jätteiden erilliskerääminen mahdollistaa markkinaehtoisia materiaalivirtoja. Jätehuoltoviranomaisen laaja-alainen rooli tulee esille alueellisten jätehuoltomääräysten ja -strategian laadinnan yhteydessä, koska näillä linjataan yhteisiä päämääriä. Asiakasarvoa jätehuollosta Asiakaslupaukset ohjaavat organisaatioiden asiakaslähtöisyyttä, kohdistavat asiakasnäkökulmat palveluihin ja tukevat asiakastyytyväisyyttä, kun mitataan ja arvioidaan lupausten lunastusta. 20 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka Työnjaolla tavoitellaan mahdollisimman toimivaa valvontapalvelua ja kuntalaisille palvelutuotantoa sekä vähennetään ympäristön kuormitusta ja muodostetaan jätehuollosta palvelukokonaisuus
Jäteyhtiön tehtävänä on viranomaisen kanssa löytää sellaiset kannustimet ja palvelut, joilla asiakas houkutellaan oikeaan toimintatapaan. Jätehuolto on enemmän kuin kierrätystä, kun se luo pohjan kiertotaloudelle. Määräysten noudattamisen ohella onkin tarve saada kuntalaiset käyttämään jätehuoltopalveluja. Jätehuoltopalvelut tekevät elämäntavasta kestävämpää ja voidaan säilyttää luonnon arvoja. Yhteistyö viranomaisen ja jätehuoltoyhtiön välillä kiteytyy strategisen tulevaisuuskuvan ja uudistuvien palvelujen rakentamiseen. Silloin asiakaslähtöinen ja arvoperusteinen toimintakokonaisuus toteuttavat ympäristöja kestävyysnäkökulmia yli voimassa olevien lainsäädännöllisten vaatimusten. Kiertotalouden näkyvät markkinaja luonnon hyödyt kannustavat kuluttajia toteuttamaan viranomaisten jätehuoltomääräyksiä. Aina, kun jätteestä saadaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavia tuotteita, palvelu tuottaa lisäarvoa. Asiakkuuden tarkastelu auttaa jätehuoltoviranomaista ja -yhtiötä yhteiskunnan intressien toteuttamisessa. Organisoitu jätehuolto tuottaa materiaaleja teollisuudelle, joten jätteiden erilliskerääminen mahdollistaa markkinaehtoisia materiaalivirtoja. Jätteiden hyödyntäminen energiakäytössä hyödyttää myös hiilineutraalisuuden tavoitteita. Sähköisten palvelujen kannalta viestintäja vuorovaikutuskanavia on useita, joita kannattaa hyödyntää. Jätehuoltoja ympäristöviranomaisten yhteistyötä tarvitaan, että havaitaan riskit ja nähdään arvoa tuottavat tekijät käytännön olosuhteista saatujen havaintojen pohjalta. Silloin viranomaistoiminta lisää uskottavuutta jätehuoltopalveluille. Silloin tavoitetaan asiakasja sidosryhmät heille luontaisissa kanavissa ja vertaiskeskusteluissa. Jäteyhtiön brändin on oltava luotettava ja yhtiön viestin vakuuttava, sillä jätehuoltojärjestelmä perustuu asiakkaiden syntypaikkalajitteluun. Asiakas on oleellinen osa jätehuollon palveluketjua. 21 Kuntatekniikka 1/2021 toteuttaa asiakaslähtöisesti. Uudistettaessa lupaprosesseja ja valvontapalveluja voidaan taas asiakasarvoa kuvata ja markkinoida ennakolta. Silloin jätehuoltoon liittyvät viranomaispalveluiden ja tuotantopalveluiden toimintaprosessit muodostavat asiakashyötyjä. Hyvä yhteistyö näkyy palveluista, niiden käyttöasteesta ja luotettaKuvio 2. Viranomaispalveluissa korostuvat vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. Tiedämme, miten jätehuoltoon liittyvät asiat vaikuttavat toisiinsa. Kuviossa 2. Lajitellessaan erilaiset jätteet asiakas varmistaa kierrätyksen onnistumisen ja saa tarvitsemansa palvelun sekä tietää palvelun merkityksen. Asiakaslähtöisyyden kannalta se tarkoittaa, että riskit ja laatua sekä arvoa tuottavat tekijät tulisi tarkastella yhdessä. Kuntalainenkin toimii prosessissa jätteen tuottajana, palvelujen omistajan edustajana tai arvoa tuottavana (työn)tekijänä lajitellessaan jätteet erilliskeräyksiin. Arvomuodostuksen toiminnalliset yhdyspinnat (Butov 2020). Kun jätehuoltoyhtiö saa hyödynnettävät jätteet eriteltyinä, niistä voidaan tuottaa biokaasua, lannoitteita, energiaa tai uusiomateriaaleja. on havainnollistettu arvonmuodostuksen yhdyspintoja asiakkaiden, palvelujen ja laadun yhteydessä. Jätehuoltoviranomainen ohjaa jätteiden syntypaikkalajittelua määräyksillä ja linjauksilla. Jätehuollosta lisäarvoa Jätehuollon toimivuus on yksi yhteiskunnan toimivuuden keskeinen edellytys. Kaikilla toimijoilla onkin oltava selvillä, kuka on kenenkin asiakas ja mitä palveluita kukin tuottaa. kute1_18-25.indd 21 16.2.2021 15.25. Jätehuolto luo raaka-aineiden, energiapolttoaineiden ja luonnon arvojen kannalta merkittävän palveluja markkinakokonaisuuden. Jätehuoltoviranomainen huomioi osaltaan, että palvelutehtävän hoidosta aiheutuneet kustannukset ovat läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja tasapuolisia. Tuloksena saadaan hyvin toimiva jätehuolto, kustannusja ympäristötehokas palvelu sekä mahdollistetaan kierrätystä edistävät markkinaehtoiset investoinnit
Jätehuollolla on yhteys kaupunkiympäristön maankäytön kokonaisprosessin poikkeamistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin, joten jätehuollon näkökulmat on hyvä saada kaavoituksen valmisteluun, vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ja ennakkoneuvotteluratkaisuihin. Jätehuollon häiriötilanteissa palvelujen merkitys tulee esille negatiivisina asioina kuten jätekaaoksena, hygieniatai haittaeläinongelmina. Määräaikojen tarkastelu on mekaaninen ja perinteinen tapa arvioida palveluprosessien sujuvuutta, jolla kuvataan suppeasti asiakaspalvelua tai -arvoa. Asiakkaiden kannalta nämä asiat ovat kuitenkin jo vakiintuneita laatutasoja, joita ei edes huomata. Alueellisella valvontayksiköllä yhteistyötarvetta voi esiintyä kaikissa asiakaskunnissa esimerkiksi ympäristöviranomaisen prosessien kanssa. Kunnilla voi olla myös erilaisia tarpeita tai strategisia tavoitteita viranomaispalvelujen suhteen, kun jokapäiväiseen elämään vaikuttavat kunnan sijainti, jätehuoltopalvelujen tavoitettavuus sekä logistiset yhteydet. Pohdintaa ja johtopäätökset Alueellinen jätehuoltoviranomainen tarkastelee koko toiminta-alueensa asioita, vaikka se sijaitsee Tampereen kaupungin organisaation osana. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus edellyttää toimivaa jätehuoltoa, johon liittyvät asumisen ohella logistiset valinnat tai kaavoituksessa huomioitavat tilaja aluevaraukset. Asiakasarvo syntyy toimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä, kun palvelut ja asiakaslupaukset tukevat toisiaan. Viranomaispalvelut hyötyisivät asiakasja päättäjänäkökulmista, kun he saisivat systemaattisista tietoa oman toiminnan herättämistä mielikuvista. Lisäarvoa tulisi tarkastella laajemmin ja perusteellisemmin. Tulevaisuuskuvan rakentaminen on arvonmuodostuksen hyödyntämistä, että kansalaisten, poliittisten päättäjien, yritysten ja yhteisöjen tavoitteet tukisivat toisiaan. Viranomaispalveluja käyttäneiden asiakkaiden palautteissa nousevat usein esille palvelulupausten sisältämät määräajat. Yhteisestä palautejärjestelmästä saataisiin etuja, kun se voisi minimoida näkökulmavinoumia, laajentaa kyselyaineistoja ja tasapainottaa tiedontuotantoa. Viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä positiivisia esimerkkejä ovat kaatopaikkojen vähentäminen ja sen myötä niistä koituvien haittojen vähentyminen, loppusijoitettavan jätteen väheneminen ja infrastruktuurin kehittämisessä huomioidut ilmastoasiat. 22 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka vuutta lisäävät samansuuntaiset asiakaslupaukset, jolloin viranomaisja valvontapalvelut vahvistavat kunnallisen jätehuollon palvelukokonaisuutta. Raportointiin saataisiin vaikuttavuutta lisää, kun lukumäärien ohella raportointi sisältäisi laadullisia tekijöitä ja toiminnan merkitysten kuvaamista. Toiminnan ja kokonaisuuden kehittäminen olisi käynnistettävä kuvaamalla ja ymmärtämällä toimijoiden välisiä keskinäisiä suhteita. Palvelupolusta kaksisuuntaista arvoa Osaaminen ja jatkuva oppiminen auttavat kirkastamaan paikallisia asiakastarpeita ja olosuhteita, joiden pohjalta luodaan alueellisesti toimiva jätehuoltopalvelujen kokonaisuus. Siitä hyvä esimerkki on alueellisen jätestrategian laadinta, Kestävä Tampere 2030 ohjelma, Pirkanmaan biokaasutuotannon käynnistäminen ja edistäminen –hanke ja kiertotaloushankkeet kuten ECO3. Määräajat ja käsittelymäärät kertovat prosessien suorituskyvystä, mutta ne eivät kuvaa asiakkaan kokemaa kokonaislaatua tai -hyödyllisyyttä. Alueellisen palvelun hyötyjä muodostuu ainakin asiantuntijuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä jäteyhtiön palvelukokonaisuuden luotettavuudesta ja vakuuttavuudesta. Pirkanmaa Jätehuollon palveluja ovat jätevirtojen hallinta, uusioraaka-aineiden tuottaminen, neuvonta, tiedotus ja jätehuollon positiivisen brändin rakentaminen. Päättäjien näkökulmat avaisivat yhtiölle palveluihin liittyviä omistajien yksityiskohtia, vaikka ne eivät suoranaisesti sisältäisi vastauksia palveluiden kehittämiseen. Omistajanohjauksen merkitystä voitaisiin lisätä Pirkanmaan Jätehuollolle, kun päättäjien, viranhaltijoiden ja asiakkaiden näkökulmia kerättäisiin säännöllisesti arviointitiedoksi. Jätehuollossa tarvitaan yhteistyössä tuotettua tietoa tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen. Toisaalta viranomaispalvelujen laajempi palvelukokonaisuus yhdenmukaistaa alueen toimintatapoja, maksutaksoja ja asiakaspalvelua. Näiden palvelujen toteuttamisessa yhtiö tarvitsee jäteja ympäristöviranomaisen päätöksiä, linjauksia ja strategista omistajan ohjausta. kute1_18-25.indd 22 16.2.2021 15.25. Toiminnallinen fokus on laajempi ja yhteys alueen kuntiin korostuu. Lajittelua, jätteen hyötykäyttöä ja logistista keräilyä tehostamalla saadaan asiakkaiden oman työn tuloksena pienennettyä ilmastoja ympäristörasitusta
Kuntatekniikka 1/2021 23 Viranomaisen pitää kuitenkin varmistaa, etteivät palvelut ja asiakaslähtöisyys etäänny asiakastarpeista. Tavoitettavuuden lisäämisen tavoite on parantaa asiakaskokemusta ja -palvelua, ei lisätä palvelukysyntää. Siksi tarvitaan vuorovaikutusta, yhteistyötä ja viestintää alueen jätehuollon kaikkien toimijoiden kanssa. Tosin palvelujen monipolvisuus myös hämärtää toimijoiden rooleja ja tehtäviä, joten tarvitaan kohtaamispaikkoja asioiden käsittelylle. Kun asiointi helpottuu, niin tavoitettavuus parantaa palvelukokemusta. Mielikuva on aina kuitenkin asiakkaan subjektiivinen palvelukokemus, joten asiakkaan palvelupolkuun liittyviin tekijöihin kannattaa panostaa. Jätehuolto on monista toimijoista ja palvelurakenteista muodostuva kokonaisuus, johon vaikuttavat inhimilliset kokemukset ja mielikuvat. Palvelukokemuksen parantaminen Yleisesti ottaen negatiivisuuttaa palveluissa aiheuttavat ennakoimattomat palveluviiveet, pettymykset luparatkaisuista tai vastuuhenkilöiden huono tavoitettavuus. Ensisijaisesti asiakasta kiinnostaa, miten hän saa asiansa hoidettua helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Asiakkaalle muodostuu mielikuvia jätehuoltoon liittyvistä palveluista kokonaisuutena, vaikka asiakas ei tiedä tai hänen ei tarvitsekaan tietää yksityiskohtaisesti, mitkä tekijät vaikuttavat palveluun. Esille nousevat usein osapuolten ja sidosryhmien erilaiset intressit. Sidosryhmätyöllä palveluja voidaan parantaa asiakaslähtöisemmiksi, kun mukaan otetaan asiakkaita ja kuntien muitakin viranomaisyksiköitä, joilla on yhteys jätehuollon järjestämiseen, toimivuuteen ja jätehuoltoon liittyvään tiedontuotantoon sekä viestintään. Jätehuoltoviranomaisen ennakollinen vaikuttaminen palveluiden rakentumiseen ja järjestämiseen itsessään poistaa myöhemmin odotettavissa olevaa palvelujen virhekysyntää tai poikkeamisja muutostarvetta. Jätehuollon kiertotalousrooli. Silloin yhteiskunta varmistaa lainsäädännön vaatimusten ja yhteisten intressien toteutumisen, kun asiakas tarvitsee palvelua omien tarpeiden tyydyttämiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi. Palvelukokemusta voidaankin parantaa huomattavasti viestinnällä, oikea-aikaisella ohjeistuksella sekä lisäämällä vastuuhenkilöiden tavoitettavuutta. Varsinkin, kun palveluja sähköistetään, palvelun sujuvuus ja visuaalisen etenemisen hahmottaminen parantavat asiakaskokemusta. kute1_18-25.indd 23 16.2.2021 15.25. Suorien asiakkaiden ohella sidosryhmäyhteistyö linkittää poliittisten päättäjien, etuja toimialajärjestöjen verkostoja vuorovaikutukseen yhteisistä päämääristä. Viestinnällisesti palvelujen loppukäyttäjät tarvitsevat palveluihin liittyvää viestintää ja kuntien ohella asiakkaita on hyvä osallistaa palveluprosessien kehittämisessä. Kuvio 3. Asiakkaat odottavat kustannustehokasta ja laadukasta palvelua. Jäsenkuntien on koettava, että heidän näkökulmansa tulevat esille ja tarpeet huomioitua. K uv a: So nj a El or an ta Toimiva jätehuollon kokonaisuus on osaamista, jossa roolit ovat selkeät, asiakaslupaukset ja yhteistyökyky luovat tulevaisuuskuvan
Kiertotaloutta edistävä infrastruktuuri ja materiaalivirtojen hallinta luovat edellytyksiä uuden teknologian innovaatioille ja pilotoinnille. Vuorovaikutuksen, vinkkien ja uudistumisen myötä palvelut ja viranomaistoiminta kehittyvät asiakaslähtöisemmäksi ja tyytyväisyys palveluita kohtaan kasvaa. Kun palveluja tuotetaan ja käytetään sähköisesti, niin on oltava menetelmät saada asiakaspalautetta sekä seurattava asiakastyytyväisyyttä soveltuvilla indikaattoreilla. Palvelu korostuisi, kun viranomainen ja palveluntuottaja välittäisi enemmän tietoa asioista ja niiden perusteista. ASIAKASTOIVE on yleensä ennakoivan valvontaotteen lisääminen, sillä se luo asiakasarvoa. Jätehuollon kokonaishallinnan ja arvolupauksen lunastamisen myötä avautuu samalla mahdollisuus tuottaa muuta yhteiskunnallista lisäarvoa. Kehittämistoiveiden teemat Ennakollinen viestintä ja toimintaohjeet auttavat asiakasta näkemään vaatimukset, mutta myös vaatimusten takana olevat syyt ja päämäärät. Asiakkaille annettu jätehuollon arvolupaus edistää omalta osaltaan kunnan elinkeinopoliittisia päämääriä ja kestävyyttä muun muassa ilmastoja hiilineutraalisuuskysymyksissä. Palveluilla muun muassa estetään ympäristön pilaantumista, kerätään uusisoraaka-aineita ja ehkäistään terveyshaittoja sekä varmistetaan toimiva alueellinen jätehuolto. Arvovaa’an kyselytulokset vinkkaavat viestinnän ja vuorovaikutuksen tehostamiseen sekä kohdentamiseen. Samalla muodostuisi läheisemmät ja suorat luottamukselliset suhteet kuntien viranhaltijoihin. Kun asiakas saa odotuksiinsa nähden hyvää palvelua tai toiminnan kestävyyttä tukevia lupia, niin asiakkaan toiminnan tuloksena syntyy yhteiskunnalle elinvoimaa ja toimeliaisuutta. Pelkät suoritteet tai eurot eivät kuvaa riittävästi viranomaistoimintaa, vaan mukaan tarvitaan täydentäviä ja laatua kuvaavia mittareita. Mahdollisten intressiristiriitojen sovittaminen kuuluu viranomaispalveluun ja silloin luparatkaisujen perusteleminen on tärkeätä. Viestinnän tehostaminen ja etenkin tehostamisesta saatavat hyödyt voisivat näkyä monilla tavoilla, joten kehittämistä voisi pilotoida esimerkiksi seuraavista teemoista Yhdessä toimiminen ja avoimuus Asiakaslähtöisyys edellyttää, että jalkaudutaan enemmän kuntiin, kuullaan kuntien näkökulmia ja osallistetaan päätösvalmistelussa. Yhteistyötä tehdään monilta osin, mutta tehokkuutta voisi saada lisää esimerkiksi systemaattisuudella kyselyjen toteutuksessa. kute1_18-25.indd 24 16.2.2021 15.25. . Tuloksellisuuden näkökulmasta viranomaispalvelujen automaatio tuo vain pienen osan lisää tehokkuutta, sillä viranomaisja valvontapalvelujen hyödyt muodostuvat asiakkaalle viranomaisyksikön palveluista. Merkityksillä merkitystä Merkitykset ohjaavat inhimillistä käyttäytymistä, joten niiden tunnistamisen tärkeys korostuu kohtaamisten vähentyessä. Kehittämistoimenpiteitä: Asiakasviestintää selkeyttämää ja kohdentamalla nostetaan yleiseen keskusteluun asiakashyötyjä ja avataan yleistä etua sekä asiakasarvoa. Palvelujen sähköistyminen korostaa asiakaskokemusten seuraamista. Asiakasnäkökulmia ja -esimerkkejä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää asiakasohjeistuksen ja -neuvonnan kohdistamisessa. Arvonmuodostus Palveluja ei tuoteta siksi, että laki näin velvoittaa, vaan saavuttaen yhteisiä ja keskitettyjä hyötyjä. Kehittämistoimenpiteitä: Viestintää ja vuorovaikutusta lisäisivät säännölliset uutiskirjeet ja yhteistyöpalaverit jätehuollon kehittämisestä sekä mahdolliset infovierailut kuntien toimielimissä (valtuusto, hallitus, tekninen lautakunta ym.). Kuntiin kannattaisi mennä esittelemään valmisteltavia asioita, kuulemaan mielipiteitä, jalkautua isompien päätösasioiden jälkeen, antaa lausuntoja ja näkökulmia jätehuoltoon vaikuttavista tekijöistä. Kun jätehuollon palvelukokonaisuus on toimijoiden yhteistyön tulos, viranomaisten ja palveluntuottajien yhteiskehittämistä kannattaa lisätä kyselytulosten kohdistamiin havaintoihin. 24 { Jätehuolto } 1/2021 Kuntatekniikka . Viestintä ja vuorovaikutus selventävät, miksi lainsäädäntö edellyttää toimimaan ohjeistetulla tavalla ja mihin päätöksillä pyritään. Aina, kun jätteestä saadaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavia tuotteita, palvelu tuottaa lisäarvoa. Jätehuoltoviranomaisyksikön toiminnallisia haasteita muodostavat laaja toiminta-alue ja vähäiset henkilöstöresurssit, jotka rajaavat kohtaamisia ja yksilöllisempää asiakaspalvelua. Asiakas tarvitsee tiedon siitä, mitä tekijöitä tai olosuhteita muuttamalla luvan saaminen olisi mahdollista tai onko haettuja lupaedellytyksiä ollenkaan olemassa
& Järvinen, R. 2, 91-107. Houhala, K., Toppila, A. (2005). Lain filosofian perusteet. Vaihdantavallankumous. Lupaus asiakasarvosta: Miten lupauksia voi arvioida ja tulkita. Jätehuoltoviranomainen ja jäteyhtiö pystyvät näin paremmin kohtaamaan asiakastarpeet, sovittamaan lainsäädännön vaatimuksia palvelutarpeiden kanssa ja ohjaamaan palveluja asiakaslähtöisemmin. Arvovaaka kehittämistyökaluna -kaupunkiympäristön arvonmuodostus näkyväksi. Finanssija vakuutuskustannus Oy. Artikkeli perustuu Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaslähtöisyyttä ja arvonmuodostusta vuosina 2019-2020 edistäneen kehittämishankkeen käytännölliseen raportointiin ja jalkautukseen. Jätelakiopas. KY-Palvelu Oy. (2020). Viitattu 9.1.2020 https://media.sitra.fi/2019/12/01114605/megatrendit2020selvitys1.pdf Ficher, M. Omistan, olen. Sitran selvityksiä 162. Tampereen ammattikorkeakoulu. (2013). Herrmann, U. Arvovaa’an tulokset. Docendo Tampereen kaupunki. Asiakkaan kokema arvo kilpailutekijänä finanssialalla. Ympäristöhallinnon ohjeita 5. Näistä syistä systemaattisen tilannekuvan, organisaation omakuvan ja tulevaisuuskuvan rakentaminen on hyödyllistä. (1999). Silti vasta psykologinen turvallisuuden tunne kannustaa uudistamaan toimintatapoja, jota voidaan tukea kannustavalla johtamisella ja valtakunnallisilla malleilla. Väitöstutkimus. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Hankeraportti. International Journal of Leadership in Public Services, Vol. (2020). Kaupunkiympäristön palvelualue. Hinnoittelun psykologia. The evolution of public services from co-production to co-creation and beyond new public management’s unfinished trajectory. & Kallio, H. (2016). Tämä ei tarkoita sitä, että ns. Viitattu 19.4.2020. Ylikoski, T. Vaasan yliopisto. Into Kustannus Oy. Pääoman voitto. Kasvun, rahan ja kriisien historia. Ympäristöja Terveys-lehti 2:2020. Suom. uudistettu painos. Julkisen toiminnan tuloksellisuusarviointi. Julkisen sektorin asiakaskokemuksen kehittäminen viranomaispalveluissa case Tampereen katutilavalvonta 5/2020. & Vainio, S. Arvonmuodostuksen optimointi yritysten jätehuollossa ja ympäristönsuojelussa. (2020). (2014). Finanssipalvelun uusi logiikka. Terra Cognita Helsinki: Hakapaino Puustinen, P. Unohtuiko asiakas. Virtanen, P. Ympäristöministeriö. Lupa-asioiden perusteista tiedottaminen on yhteiskunnan intressien mukaista, yleisen edun kannalta tarpeellista ja vallitsevien säädösten ennakollista tulkintaa, jotka ohjaavat viranomaisratkaisujen suuntaa. pdf?sequence=1&isAllowed=y Laurea ammattikorkeakoulu projektiharjoitustyö. Houhala, K. Kaikkeen toimintaan ja kehittämiseen liittyy epävarmuutta, keskeneräisyyttä ja erilaisuuden sietokykyä, joka on sinällään uudistumisen kannalta hyväksi. Yhdyskuntajätehuoltoa ohjaavat säännökset. Työpaperi. kute1_18-25.indd 25 16.2.2021 15.25. Potkua palvelubisnekseen: Asiakaskokemus luodaan yhdessä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/158367/OH_5_2015. Asiantuntijanäkökulmia artikkeliin antoivat Anu Toppila, jätehuoltoinsinööri (KTM, Insinööri (AMK)), Tampereen kaupunki ja Harri Kallio, Toimitusjohtaja (DI, MBA), Pirkanmaan Jätehuolto Oy Toiminnan keskittämisellä saavutetaan enemmän kustannustehokkuutta, asiantuntemusta ja yhdenvertaisuutta, kun päätökset ovat lähtökohdiltaan lainsäädännön soveltavaa ja paikallista tulkintaa. maksava asiakas määrittelee lopputuloksen, vaan sitä, että toimitaan asiakaslähtöisemmin ja kehitetään sisäisiä palveluprosesseja ja ulkoisia palvelupolkuja. (2020). Ympäristönsuojeluosasto. (2018). . 10 No. Tallinna: Raamatutrükikoda. Jyväskylä: Bookwell Oy. & Järvinen, R. Jätehuoltoviranomaisen palvelut tuovat lisäarvoa asiakkaille: Asiakasrooleilla kasvatetaan arvoa ja kestävää elämäntapaa. (2011). Liiketalouden projektijohtamisen tradenomiopinnot Norri, M. Kuntatekniikka 1/2021 25 Lähteet ja kirjallisuus Butov, R. 18-23. Kaupunkiympäristön palvelualue. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy Ylikoski, T. & Stenvall, J. Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan. (2015). Muutostrendit 2020. https://www.tampere.fi/tiedostot/a/szR9abgQV/Arvovaaka_kehittamistyokaluna_verkkoversio.pdf Houhala, K. Talentum. (2013). Tietosanoma. (2018). Pdf-tiedosto. 2. Liettua: BALTO print Somervuori, O. Mitä maksaa. Mari Janatuinen. Kirjoittaja Keijo Houhala (TkT), oli Tampereen kaupungin kehityspäällikkö. Helsinki: Talentum. (2014). Asiantuntijanäkökulmia artikkeliin antoivat Anu Toppila, Jätehuoltoinsinööri (KTM, Insinööri (AMK)), Tampereen kaupunki ja Harri Kallio, Toimitusjohtaja (DI, MBA), Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto on enemmän kuin kierrätystä, kun se luo pohjan kiertotaloudelle. & Vakkuri, J. Insinöörityön esittelymateriaali Dufva, M. Viitattu 16.12.2019 http://trepowerbidb/reports/powerbi/ tampere/kaupunkiymp%C3%A4rist%C3%B6/arvovaaka (rajattu käyttöoikeus) Virtanen, P. Viro: Print Best Houhala, K
Jolly good, voisi ylikuormitettu kaavoittaja huudahtaa. 26 1/2021 Kuntatekniikka { Kaavoitus } Englannissa hallitus yrittää uudistaa alueidenkäytön suunnittelua JOLLY GOOD! Ison-Britannian hallitus haluaa nopeuttaa kaavoitusta. Radikaali uudistusehdotus perustuisi alueiden luokitteluun kolmeen eri kategoriaan, joita koskisivat eri periaatteet. kute1_26-29.indd 26 16.2.2021 15.28
Kaava-aineisto koetaan sekavaksi niin, että sen joukosta on vaikea asiantuntijankin löytää olennainen, maallikosta puhumattakaan. Uusia asuntoja standardimetodilla Tarvittava uusien asuntojen määrä turvattaisiin erityisellä standardimetodilla. Kasvuvyöhyke olisi tarkoitettu käsittämään kaikki ne alueet, jotka sopivat sekä kokonaan uusien yhdyskuntien toteuttamiseen että jo olemassa olevien merkittävään laajentamiseen. Kuntakaavoituksen nykyisen hitauden perussyyksi arvioidaan kaava-aineiston eksponentiaalista kasvua. Siitä huolimatta voi olla kiintoisaa luoda katsaus, miten Boris Johnsonin hallitus ongelmia ratkoisi. Kun vuonna 2009 kului keskimäärin 450 päivää maankäytön suunnitelman julkistamisesta sen hyväksymiseen, on aika noussut kymmenessä vuodessa 815 päivään. Kaavojen sisällön ala on koko ajan laajentunut käsittämään yhä uusia kysymyksiä, mistä on seurannut erilaisten selvitysten paisuminen. Demokratiavajetta parannettaisiin sitouttamalla paikallinen päätöksenteko voimakkaammin kaavojen valmisteluvaiheeseen. Uudistuksen taustalla ovat nykyjärjestelmän hitaus, kyvyttömyys saavuttaa esimerkiksi riittävä asuntorakentamisen määrä, mutta myös tyytymättömyys paikallishallinnon mahdollisuuksiin vaikuttaa syntyvään lopputulokseen. kute1_26-29.indd 27 16.2.2021 15.28. Nykyjärjestelmässä kestää kaikkinensa keskimäärin vuosikymmen suunnittelun ideoinnista rakentamisen aloitukseen. Suuri osa kaava-aineistosta on sitä tukevaa dokumentointia, jossa usein vain toistetaan valtakunnallisesta alueidenkäytön suunnittelun kehyksestä ja valtakunnallisista tavoitteista (The National Planning Policy Framework, 2012) johtuvia vaatimuksia. Planning permission tulisi tehdä määräajassa, joka ei olisi 13 viikkoa pitempi. Hallituksen kommenteille lähettämässä ehdotuksessa enimmäisaika kaikkinensa lyhenisi 30 kuukauteen. Uudistusvyöhyke sisältäisi jo rakennettuja alueita, joissa maltillinen kasvu ja täydennysrakentaminen olisi toivottavaa. Sen avulla saataisiin realistinen ote suunnata asuinrakentamista alueille, joilla kyetään toteuttamaan Englannin vuotuinen 300 000 uuden asunnon tarve. Keskeistä koko uudistuksessa on jakaa kaavoitettavat alueet kolmeen eri kategoriaan: kasvuvyöhykkeisiin, uudistusvyöhykkeisiin ja suojeluvyöhykkeisiin. Tavatonta ei ole, että yksi ainoa Local Plan sisältää 500 sivua. Samoin yliopistojen lievealueiden osoittaminen potentiaalisten kasvuyritysten käyttöön kuuluisi tähän luokkaan. Fokusoidutaan olennaiseen Keinona nähdään standardisoitu tietopohja ja standardisoidut prosessit. 27 Kuntatekniikka 1/2021 Teksti: Lauri Jääskeläinen V iime kesänä elokuun alussa julkistettu uudistus koskisi vain Englantia (ei Skotlantia, jolla on oma uusi suunnittelulainsäädäntö, Planning Act 2019, eikä Walesia eikä Pohjois-Irlantia). Englannin suunnittelujärjestelmä eroaa perusteiltaan mannermaisesta ja pohjoismaisesta. Kaavojen visuaalisuutta ja helppolukuisuutta tulee parantaa. Kuntakaavoituksen selkeyttä ja fokusoitumista olennaiseen parannettaisiin tunnistamalla eri alueiden luonne ja luomalla niille erilaiset prosessit. Vaikka kaavoitus tällä hetkellä tapahtuu voittopuolisesti paikalliseikä seututasolla, halutaan lisätä paikallisviranomaisten mahdollisuuksia ottaa huomioon paikkakunnan erityispiirteet ja luoda omaa säännöstöä turvaamaan demokraattista päätöksentekoa. Ratkaisuksi tarjotaan kaava-aineiston rajoittamista ja keskittymistä kysymyksiin, jotka oikeasti voivat tuottaa lisäarvoa sekä tuoda varmuutta suunnitelmien toteutumiseen ripeällä aikataululla. Tyypillisesti uudistamiseen sopisivat asuinalueet, joita voitaisiin niiden erityisluonne huomioon ottaen tiivistää, keskustojen kehittäminen ja myös maaseutuvyöhykkeet, jotka eivät sovellu voimakkaampaan kasvuun eivätkä ole suojelualueita. Entisten teollisuusalueiden ja vastaavien, alkuperäisestä käytöstään lakanneiden alueiden transformaatiota voitaisiin myös helpottaa kasvualuekategorian avulla. Suojeluvyöhyke kattaisi kaikki ympäristönsä ja luontonsa sekä kulttuurihistoriansa takia suojellut alueet, joilla kaikkinainen rakentaminen ja K uv a: La ur i Jä äs ke lä in en Kaavoituksen uudistamisen tavoitteena on sujuvoittaa toimintaa. Prosessi pilkkoutuisi viiteen eri vaiheeseen, jolle on määritelty kullekin oma tavoiteaika. Jos määräajasta lipsutaan, tarkoittaisi se automaattisesti päätöksestä perityn maksun palautusta
Kasvuvyöhykkeillä olisi myös tarpeen osoittaa osa-alueita omatoimiseen rakentamiseen sekä yhteiskunnan johdolla toteutettavaan asuntotuotantoon. Erikseen korostetaan, kuinka kuntien tulisi oikeasti varata riittävästi maata omatoimiseen pientalojen rakentamiseen. kute1_26-29.indd 28 16.2.2021 15.28. Pienemmässä mittakaavassa myös esimerkiksi puutarhoja ja avoimia maisema-alueita voidaan sisällyttää suojeluvyöhykkeisiin. Alueidenkäytön suunnitelmien vaikutusten arviointia yksinkertaistettaisiin. Alueet voivat kuulua suojelukategoriaan suoraan joko kansallisen statuksen tai paikallisen, mutta valtakunnallisista tavoitteista johtuvan erityisluonteensa kautta. Tulvavaara-alueilla rakentaminen ei ole mahdollista. 28 1/2021 Kuntatekniikka { Kaavoitus } muu olosuhteisiin puuttuminen olisi erityisen kontrolloitua. Omatoimisia pientaloja Kasvuja uudistusvyöhykkeillä määriteltäisiin niille sopivat hankkeet ja tarvittaessa rakennusten korkeus ja rakentamistiheys. Vyöhykkeiden osa-alueilla reunaehtoja voitaisiin täsmentää. Suunnittelupäätös olisi nykyisestä poiketen streamlined. Digitaalinen kaavainstrumentti helpottaisi paikallistason viranomaisia sitoutumaan kuntarajat ylittäviin strategisempiin tavoitteisiin ja identifioimaan tarvittavat infrastruktuurin tarpeet. Tavoitteena tulisi olla saada luoduksi kukoistavia ja sopivasti erilaisuutta edistäviä yhdyskuntia. Yksinkertaistettu ja vyöhykejaotteluun perustuva Local Plan ei uudessakaan systeemissä vielä riittäisi, vaan lisäksi tarvittaisiin nykyiseen tapaan suunnittelupäätös, planning permission. Enää ei tutkittaisi alueen soveltumista esimerkiksi voimakkaaseen kasvuun, vaan varmistettaisiin hyvä rakennusten suunnittelu ja rakennuspaikasta johtuvat K uv a: La ur i Jä äs ke lä in en Tavatonta ei ole, että yksi ainoa Local Plan sisältää 500 sivua
Planning for The Future. 29 Kuntatekniikka 1/2021 tekniset erityisvaatimukset. Mottona on A Fast track for Beauty. Poikkeamisen tulisi kuitenkin olla nimensä mukaisesti poikkeus eikä sääntö. . Paperissa on eri kysymyksistä esitetty ensin varsinainen ehdotus, jota on täydennetty vaihtoehdolla. Erityisesti uudistusvyöhykkeitä varten laadittaisiin mallikirjoja suositeltavista rakennustyypeistä ja niiden tyylistä. Ohjeistoa noudattamalla saisi varmuuden siitä, että rakentamisen aloittaminen onnistuu ilman hallinnollisia viiveitä. Planning permission tulisi tehdä määräajassa, joka ei olisi 13 viikkoa pitempi. Perustellusta syystä sallittaisiin myös poikkeamiset, milloin Local Plan ei ole pystynyt ennakoimaan alueeseen kohdistuvia äkillisiä muutoksia. Paperi ei pyrikään kattamaan kaikkia alemman tason sääntelyyn tarvittavia muutoksia vaan kutsuu keskusteluun kaikki kiinnostuneet. Lähes puolet vastaajista suhtautuu epäillen kiinteistönkehittäjiin, ja 36 prosenttia on menettänyt uskonsa kuntapäättäjiin. Odotetusti tuli sekä kannatusta että vastustusta. Kasvuvyöhykejaottelun avulla voitaisiin ratkoa määrällistä ongelmaa. Valitusoikeus päätöksestä säilyisi nykyisenkaltaisena, samoin ministeriön mahdollisuus puuttua hankkeisiin, jotka rikkoisivat esimerkiksi Green Belt –suojelua tai osoittaisivat rakentamista tulvavaara-alueille tai urheilukentille. Tämä helpottaisi vähäisempien mutta silti toivottavien kehityshankkeiden toteutumista. RIBAn (The Royal Institute of British Architecture) presidentti Alan Jones kannatti sinänsä kaavajärjestelmän uudistamista, mutta piti paperia ”häpeällisenä”. Englannin hallituksen elokuinen paperi on eräänlainen visio, joka sisältää myös vaihtoehtoja. Ministry of Housing, Communities and Local Government. Jos määräajasta lipsutaan, tarkoittaisi se automaattisesti päätöksestä perityn maksun palautusta. Vaikuttaa siltä, että UK:n hallitus keskittyy tällä hetkellä Covid-19:n tuhojen paikkaamiseen. Standardisoitu ja digitalisoitu menettely mahdollistaisi korkeintaan 50 sivun laajuisen dokumentin, jolla suunnitteluhakemus perusteltaisiin ja osoitettaisiin vastaamaan valtakunnallisia ja paikallisia tavoitteita. Jos kehittämisestä koituva hyöty jää alle erikseen määrättävän minimin, sitä ei perittäisi. Kun mallikirjasta poimii itsellensä mieluisan talotyypin, voisi prosessissa edetä nopeasti. Koodisto täydentäisi kuntakaavan aluejaottelua ja muodostaisi eräänlaisen rakentamistapaohjeiston. Saa kestää enintään 13 viikkoa Koko ehdotuksen kantavana ajatuksena on luoda järjestelmä, joka on ennakoitavissa sekä hankkeisiin ryhtyvien että kansalaisten kannalta. Ehdotuspaketin punaisena lankana on digitalisaatio. Kenellä tahansa oli mahdollisuus esittää siitä näkemyksiänsä 12 viikon ajan laskettuna paperin julkaisuajankohdasta 6.8.2020. 6.8.2020. Hallituksen elokuussa 2020 julkistamassa paperissa myös todetaan, kuinka vuosikymmeniä jatkuneella poliittisella keskustelulla ja sinänsä hyvää tarkoittavilla osauudistuksilla ei ole saavutettu tavoiteltua riittävää määrää uusia asuntoja ja viihtyisiä ympäristöjä. Erikseen korostetaan, kuinka kuntien tulisi oikeasti varata riittävästi maata omatoimiseen pientalojen rakentamiseen. Aluesuunnittelun tavoitteena tulisi olla saada luoduksi kukoistavia ja sopivasti erilaisuutta edistäviä yhdyskuntia. kute1_26-29.indd 29 16.2.2021 15.28. Infrastruktuurin rahoittamiseksi perittävä maankäyttömaksu määriteltäisiin kiinteänä summana suhteutettuna alueen kehittämisestä koituvaan arvonnousuun. Jos määräajasta lipsutaan, tarkoittaisi se automaattisesti päätöksestä perityn maksun palautusta. Valtakunnallisilla standardeilla, avoimella datalla ja tiedon helpolla käytettävyydellä voitaisiin nopeuttaa sekä hallinnollisia prosesseja että tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet todelliseen vuorovaikutukseen. Viimeaikaiset mielipidetiedustelut ovat tuottaneet hälyttäviä tuloksia, kun on kysytty kansalaisten luottamusta paikallisten päättäjien kykyyn tehdä kuntatason päätöksiä, joista seuraisi alueellisesti hyvää kehitystä. Ylikuormitettua ja aliarvostettua Julkisen sektorin kaavoittajat kokevat työnsä ylikuormitetuksi ja aliarvostetuksi ja mahdollisuudet tuottaa hyvää ympäristöä eri ristipaineissa mahdottomiksi. Ohjeisto ja mallit perustuisivat demokraattisesti kunnassa tehtyyn valmisteluun. Lontoon pormestari Sadiq Khan piti ehdotuksia ideologisena hyökkäyksenä paikallista demokratiaa kohtaan. Laadullisen ongelman ratkaisuksi esitetään paikallisia koodistoja ja mallikirjoja, joita noudattamalla rakentamisen aloittaminen nopeutuisi
Loppupeleissä kestävä arki rakennetaan kuntien ja valtion, kuntalaisten ja järjestöjen sekä yritysten yhteistyöllä. MIKÄ IHMEEN KESTÄVÄ ARKI. . . Kannamme huolta infran korjausvelasta ja kasvavien kaupunkien investointikyvystä nyt kaavaillussa sote-mallissa. Toivomme, että myös valtio kantaa vahvasti vastuunsa liikkumisen tavoitteiden toteuttamisessa. . Kaikki ministeriöt haluavat kuntien digitiedot keskitettyihin rekistereihin. Haluamme, että kaavoitus ja maapolitiikka pysyy kuntien käsissä, sillä kunta vastaa siitä, että syntyy toimivaa, terveellistä, turvallista ja viihtyisää ympäristöä kaikille asukkaille ja toimintamahdollisuuksia erilaisille yrityksille. VM haluaa kulukuria, MMM vesihuollon kehittämistä, LVM kuntien panostavan myös valtion liikennehankkeisiin, TEM energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja innovaatioita. Vieläpä kestävästi, ihminen, ympäristö ja talous tasapainossa. Lapsille mieluusti laadukas, terveellinen ja turvallinen koulu lähellä, samoin ruokakauppa, posti ja apteekki ja näin etätyöaikana muutama kiva lounaspaikka. Maankäytön kokonaishallinnan, toimivan ja kattavan infran sekä kuntien digikyvykkyyden varaan voi rakentaa myös vihreää siirtymää vauhdittavia innovaatioita. EU haluaa liikenteen sähköistyvän ja rakennukset energiatehokkuussaneerattavan pikavauhtia, kaikkialla, etelästä pohjoiseen, samalla sapluunalla. Elinkeinoelämäkin haluaa kaavoittaa ja lisää vapaata kilpailua alalle kuin alalle, näin muutamia haluamisia luetellakseni. Kuntaliiton kuntavaalivaalikampanjassa sanotaan, että kaiken takana on kunta. Asuntoni haluan lämmittää uusiutuvalla kaukolämmöllä ja taloyhtiöllemme otan kernaasti maksuttomia vinkkejä energiatehokkuustoimiin, niillä säästämme paitsi ympäristöä myös rahaa. Paitsi kuntalaiset, myös monet muut haluavat kunnalta jotain. Koiraa haluan ulkoiluttaa vehreässä koirapuistossa ja matkalla laitan kakkapussin puiston roskikseen, joku sen pian tyhjentää. Kuntaliitto haluaa, että erilaiset kunnat ja kaupungit onnistuvat tehtävissään ja tavoitteessaan rakentaa kestävää arkea kuntalaisille. Miira Riipinen Kirjoittaja on Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja. Turvalliset ja tuoreet elintarvikkeet, tottakai. Haluamme toki tiedon yhteen toimivuutta, mutta muistutamme valtakunnallisten digi-hankkeiden käyttöön otosta kunnille lankeavista mittavista kustannuksista. . Luonnosta saan voimaa kiireiseen arkeeni, lähellä siis syytä olla virkistävää vihreää ja sinistä. Maankäytön suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä liikkumisen ja yhdyskuntatekniikan palveluja ja näihin liittyviä viranomaistoimintoja tarvitaan ja toivottavasti myös tarjotaan tulevaisuuden kunnassa. Kaikki nuo toimivasti ja kauniisti sijoiteltuna lähiympäristööni. kute1_30-31.indd 31 16.2.2021 15.25. Kerro sinäkin viimeistään 18.4.2021 äänestyskopissa, mitä haluat kunnaltasi. Vierastamme EU-tason yksityiskohtaista säätelyä, joka sulkee pois paikallisiin olosuhteisiin parhaiten sopivat kustannustehokkaat ilmastoratkaisut. Kotona lajittelen mieluusti kaikki mahdolliset jätejakeet pihassa oleviin jäteastioihin. Tämä on hyvä pitää mielessä EU-elpymispakettia jaettaessa. . Haluamme pitää kuntien ympäristölliset viranomaistoiminnot yhdessä, lähellä asiakasta, sillä niillä on kiinteä yhteys yhdyskuntien kehittämiseen. Yhdyskuntien ja ympäristön kehittäminen ja palvelut ovat myös tulevaisuuden kunnan kivijalkaa. YM haluaa valtion valvontaa kaavoitukseen, kompensointia luontohaittoihin ja sujuvia, sähköisiä viranomaispalveluja ja STM SOTE:lle ne leveämmät hartiat ja ympäristöterveyden nykyistäkin suurempiin yksiköihin. Kun mietitään tuota edellä kuvattua arkea, niin totta vie, niin taitaa olla. . . Pidemmälle matkalle haluan hypätä bussin tai ratikan kyytiin ja mökkimatkalle ottaisin mieluusti yhteiskäyttöisen biokaasuauton, sähkökin kelpaa, kunhan lataustai tankkauspisteitä on tasaisesti matkan varrella. Kuntatekniikka 1/2021 31 Yhdyskuntatekniikka 2021 Näyttely ja seminaareja Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi { Kolumni } M inä haluan juoda maailman parasta hanavettä, kulkea aamusta alkaen auratuilla kaduilla, kävellen ja pyöräillen
kute1_32-33.indd 32 16.2.2021 15.26. nurmikiviratkaisu, jolloin ei saavuteta yhtenäistä kasvillisuuspintaa, mutta pinta saadaan kestämään ajoneuvoista aiheutuvat kuormat. Nurmikon on selviydyttävä niin kesän paahteessa kuin talven tuiskuissa, sillä suojaavaa lumikerrosta ei talvella ole liikennöinnin vuoksi. Nykyaikaiselta raitiotieverkostolta odotetaan korkeaa toiminnallista ja esteettistä laatutasoa ja tämä nurmiradoilla on saavutettavissa. Kasvualustoilta ja nurmikolta vaaditaan laatua, että nurmi saadaan vaativissa oloissa kasvamaan hyvin ja tasaisesti. Nurmiradalla kasvillisuus ja kasvualusta joutuvat erilaiseen rasitukseen kuin muissa viherympäristöissä. Kestettävä vuosikymmeniä Nurmiradan rakenteen tulee mahdollistaa raitiotieliikenne sekä luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet pinnalla kasvavalle kasvillisuudelle. Joissain tapauksissa pelastusajoneuvot käyttävät viherraiteiden väyliä reitteinään. Raitiotien ratarakenteet suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä. Lisäksi raiteita ympäröivä nurmikko kasvualustoineen pidättää ja suodattaa sadeja sulamisvesiä sekä vähentää raitiovaunuliikenteestä aiheutuvaa tärinää ja melua. Kaikissa puhutaan kuitenkin samasta asiasta: raitiotiestä, jonka pintana on kasvillisuus. 32 1/2021 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti: Malla Sipilä N urmiradat ovat tuttu näky Keski-Euroopan raitioteiltä sen useiden positiivisten vaikutusten vuoksi. Nurmirata lisää viheralueiden määrää, asukasviihtyisyyttä ja vaikuttaa positiivisesti ilmanlaatuun. K uv a: W ill e N yy ss ön en /R ai tio tie al lia ns si Koeajot käynnissä Tampereen Ratikan nurmiradalla kesällä 2020. Suomen kieleen ei ole muodostunut vielä vakiintunutta nimikkeistöä. Raitiotieliikenne aiheuttaa tärinää kasvualustalle sekä tuulija polttokuormaa nurmikolle. Tällöin pintamateriaalina on ns. Nurmiraiteet sopivat parhaiten puistomaisille tai leveille katualueille, joissa raitiotieväylällä ei ole muuta liikennettä. Sain tehtäväkseni suunnitella Maailman pohjoisimman nurmiradan suunnittelu Raitiotien pintana nurmi Viherraide, nurmiraide, viherraitiotie, nurmirata. Rakenteeseen tulee saada sovitettua kaikki ratatekniset rakenteet sekä kasvillisuuden kasvun mahdollistavat kasvualustakerrokset
Siihen haluttiin jonkin verran kantavuutta, mutta se ei saanut heikentää kasvuolosuhteita. . Itse nurmikolta haluttiin vehreyttä, kestävyyttä ja ääriolosuhteiden sietokykyä. Ja toki etsittiin kustannustehokkainta vaihtoehtoa. Kasvualustan tuli johtaa vettä, mutta samalla pidättää sitä. nurmiradan päällysrakenteen Tampereen raitiotieallianssille vuosina 2017-2018. Suurimman haasteen suunnittelussa muodostivat pintamateriaalit. Mallia Keski-Euroopasta Kirjallisuutta tai julkista tutkimusta aiheesta on vähän ja alan ammattilaisten mielipiteet olivat moninaisia. Suunnittelutyö voitiin jakaa kolmeen osaan. Kokonaan uuden rakenteen suunnittelussa allianssimallinen työskentely loi ison edun. K uv a: M ar ja M er ta /R ai tio tie al lia ns si kute1_32-33.indd 33 16.2.2021 15.26. Näistä oli kokemusta jo itse hankkeella ja allianssikumppaneilla, jota soveltamalla löydettiin oikeat ratkaisut. Koerakenteista tutkittiin mm. 33 Kuntatekniikka 1/2021 Sen vuoksi päätimme tehdä koerakenteet autenttiseen ympäristöön. Kyseessä on Suomen ensimmäinen yhtenäisen kasvillisuuspinnan nurmirata, mutta myös maailman pohjoisin nurmirata. Sen vuoksi päätimme tehdä koerakenteet autenttiseen ympäristöön. Näistä kaupungeista saimme suunnitteluryhmällemme hyviä esimerkkejä. kasvuun lähtöä, eri hoitotarpeita, kasvualustojen vesitasetta, kantavuutta, juuriston syvyyttä ja talvehtimiskestävyyttä. Etsin Keski-Euroopasta referenssikaupunkeja ja kävin useita mielenkiintoisia keskusteluja aiheen tiimoilta. Nurmirata näin pohjoiseen ympäristöön oli kaikille vieras aihealue. Nyt kaikki Tampereen raitiotien osan 1 nurmirataosuudet ovat valmistuneet, koeajot ovat käynnissä ja lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Medialle pidettiin oma esittelypäivä koerakenteiden kylvövaiheessa. Suomen Kuntatekniikan Yhdistys SKTY palkitsi kirjoittajan Vuoden 2020 kuntatekniikan opinnäytetyön 1000 euron stipendillä. Suomen talvi ja ympäristö ovat kuitenkin niin erilaiset referenssikaupunkeihin verrattuna, että Tampereelle tuli suunnitella omanlaisensa nurmiraiteen päällysrakenne, niin laatta-, kuivatuskuin kasvualustaratkaisujen osalta. Suunnittelutyön tulokset eivät jääneet pelkästään Tampereelle, sillä niitä on hyödynnetty myös pääkaupunkiseudun raitiotiehankkeissa, kuten Raide-Jokerissa. Kasvualustalta puuttuu ratarakenteiden vuoksi pohjamaakosketus, joka vaikeuttaa vesitaseen pysymistä optimaalisena. Koerakenteiden rakentaminen kiinnosti median edustajia. Ratalaatan perustaksi valikoitui RhedaCityn puolipölkkymalli, kuivatusratkaisut saatiin suunniteltua monialaisella yhteistyöllä. Hyvällä yhteistyöllä saimme aikaan uutta ja kestävää viherympäristöä sekä maailman pohjoisimman nurmiradan. Ainut asia, jota ei saatu demottua oli raitiotievaunuliikenne. Tutkimusta tai käytännön kokemusta näillä leveyksillä ei ollut saatavilla. Kaksi eri nurmiseosta Koerakenteissa testasimme kaksi erilaista nurmisiemenseosta kuudella erilaisella kasvualustavaihtoehdolla. Esimerkiksi jo suunnittelutyön alkuvaiheessa vaihtoehtoja vertaillessa voitiin kattavasti huomioida rakennettavuutta sekä kunnossapitoa ja huoltoa. Kun suunnittelijat, rakentajat ja tilaaja istuvat hankkeen alusta saakka saman pöydän ääressä, on tietotaito valtava, vuorovaikutus jouhevaa ja kaikille osapuolille hyvän ratkaisun löytyminen helpottuu. Ratalaatan, kuivatuksen ja kasvualustan sekä nurmisiemenseoksen suunnitteluun. Koerakenteille kylvöt toteutettiin kesäkuussa 2018 ja lopulliset päätökset tuotteista tehtiin keväällä 2019
Biologinen puhdistus perustuu aktiivilietemenetelmään, jossa typenpoistoa on tehostettu jälkidenitrifikaatiolla. Vuonna 2019 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY tarttui Suomessa ensimmäisten joukossa haasteeseen ja päätti selvittää menetelmän avulla operoimansa Viikinmäen jätevedenpuhdistussekä lietteen jatkojalostusprosessin ympäristövaikutukset. Mädätetty ja kuivattu liete toimitetaan Metsäpirtin kompostointikentälle, jossa siitä valmistetaan kompostia ja multatuotteita. Jotta ympäristökuormaa voidaan pienentää tehokkaasti, on ensin määritettävä prosessin merkittävimmät ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttajat elinkaariarvioinnin avulla. Jätevedenpuhdistuksen ympäristövaikutusten tarkastelussa elinkaariarviointi on vielä melko tuore ilmiö, eikä sitä ole Suomessa juuri tehty. Elinkaariarvioinnista tukea ympäristöystävällisempään jätevedenpuhdistukseen Jätevedenpuhdistus paitsi vähentää ravinnekuormaa, myös kuormittaa ympäristöä. Tuoreen opinnäytetyön ansiosta koko ketjun ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää. Prosessin kute1_34-35.indd 34 16.2.2021 15.28. Tutkimus suoritettiin diplomityön muodossa HSY:n ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Prosessista poistuva liete mädätetään ja talteen otettavasta biokaasusta tuotetaan laitoksella sähköä ja lämpöä. Monipuolinen puhdistusprosessi Viikinmäen prosessissa jätevettä puhdistetaan mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Muiden teollisten prosessien tavoin se kuitenkin myös kuormittaa ympäristöä, sillä se aiheuttaa päästöjä ja kuluttaa merkittäviä määriä luonnonvaroja. 34 1/2021 Kuntatekniikka { Vesihuolto } Teksti: Kiia Mölsä J ätevedenpuhdistus suojelee ympäristöä ihmisen ja yhteiskunnan toimilta vähentämällä luonnonvesiin päätyvää ravinnekuormaa. Kaavio tutkimuksen rajauksista. Tutkimukseen sisällytettiin jätevedenja lietteenkäsittelyn prosessit alkaen raaka-ainetuotannosta aina lietteestä valmistettujen lopputuotteiden kuljetukseen saakka
Tutkituissa skenaarioissa prosessin aiheuttama ympäristövaikutus pienenisi, jos fossiilisista polttoaineista valmistettava metanoli vaihdettaisiin biopohjaiseen vaihtoehtoon. Suomen Kuntatekniikan Yhdistys SKTY palkitsi kirjoittajan Vuoden 2020 kuntatekniikan opinnäytetyön 1000 euron stipendillä. nykytilan ympäristövaikutukset arvioitiin vuoden 2018 datan perusteella 11 eri vaikutuskategorialle. Kriittisimmiksi kategorioiksi arvioitiin ne, joiden osuudet EU:n kokonaistuloksista olivat suurimmat. Viikinmäen ja Metsäpirtin prosessien tuloksia voitaneen pitää suuntaa antavina myös muille suomalaisille jätevedenpuhdistusprosesseille. 35 Kuntatekniikka 1/2021 Typpioksiduulin ilmastoa lämmittävä vaikutus on hiilidioksidiin verrattuna n. Optimointia Typpioksiduuli on typenpoistoprosessissa syntyvä kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on hiilidioksidiin verrattuna n. . Viikinmäen prosessin elinkaariarvioinnissa näiden eri ympäristövaikutusten merkittävyyttä toisiinsa nähden verrattiin normalisoinnin avulla, eli laskemalla kunkin kategorian tuloksen suhteellinen osuus EU:n alueella aiheutetuista kokonaispäästöistä. kute1_34-35.indd 35 16.2.2021 15.28. Korkeaan ilmastonmuutospotentiaaliin vaikuttivat erityisesti kompostoinnissa syntyvät kaasumaiset typpioksiduulipäästöt ja tukiaineena käytettävä, fossiilisten luonnonvarojen ehtymistä lisäävä turve. Metsäpirtin prosessin ympäristökuormaa voitaisiin siis pienentää optimoimalla kompostointiprosessia typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen sekä vaihtamalla turve ekologisempaan tukiaineeseen. Kaikkien kolmen merkittävimmän jätevedenpuhdistusprosessin ympäristövaikutuksen aiheuttajat liittyivät siis jollain tavalla typenpoistoon. Rehevöitymistä aiheuttivat erityisesti puhdistetun veden typpipäästöt mereen. Elinkaariarvioinnin tärkein tehtävä onkin tarjota tukea ympäristövaikutusten pienentämiseen tähtäävälle päätöksenteolle. Fossiilisten luonnonvarojen ehtymisen kategorian korkea tulos johtui pääosin metanolin valmistuksesta. Näistä suurin vaikutus oli rehevöitymisellä. Normalisoiduissa tuloksissa Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin vuonna 2018 aiheuttamista ympäristövaikutuksista merkittävimmiksi nousivat rehevöityminen, ilmastonmuutoksen edistäminen eli hiilijalanjälki sekä fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen. Ilmastonmuutospotentiaalin suurin yksittäinen tekijä taas olivat kaasumaiset typpioksiduulipäästöt. Merkittävimmät jätevedenpuhdistusprosessin ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttajat. Elinkaariarvioinnin tuloksia kannattaa käsitellä arvioina, mutta ne antavat kuitenkin kuvan prosessin ympäristövaikutusten suuruusluokasta ja niiden merkittävimmistä aiheuttajista. Typenpoistoprosessia optimoimalla voitaisiin pienentää puhdistamon kokonaisympäristövaikutusta. 300-kertainen. Lietteen jatkokäsittelynä toimivan Metsäpirtin aumakompostoinnin osalta merkittävimmät ympäristövaikutukset olivat Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin tavoin ilmastonmuutoksen edistäminen ja fossiilisten polttoaineiden ehtyminen. 300kertainen. Skenaarioista prosessin aiheuttamia kokonaisympäristövaikutuksia taas nostaisivat saostuskemikaalin vaihto sivutuotteesta valmistettavasta ferrosulfaatista ei-sivutuotepohjaiseen vaihtoehtoon sekä erityisesti aktiivihiilen tuotanto mahdollista haitta-aineiden poiston prosessivaihetta varten. Biopohjainen vaihtoehto Nykyisen Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessin aiheuttamien ympäristövaikutusten lisäksi tarkasteltiin prosessin mahdollisten tulevaisuuden muutosten vaikutusta kokonaistuloksiin. Normalisoidut kokonaistulokset vaikutuskategorioittain. Yksilöllisistä prosessikokonaisuuksista ja konteksteista johtuen tarkempia tuloksia varten on jokaiselle prosessille kuitenkin suoritettava oma elinkaariarviointinsa. Metanolia käytetään osana typenpoistoprosessia jälkidenitrifikaation hiililähteenä
Valaistusta suunnitellessa tulee huomioida niin yötaivaan säilyminen mustana yöeläimet huomioon ottaen kuin alueen kutsuvuus ja käyttöasteen kasvattaminen käyttäjien kannalta. Oikeanlaisella valaistuksella korostetaan vain niitä ominaisuuksia joita halutaan tuoda esille. Suunnittelulla pitkää ikää Jo yli 15 vuoden ajan M-Light on painottanut suunnittelussa ja valmistuk sessa tuotteiden pitkää ikää. Lahoavat sillat ovat turvallisuusriski ja käyttökieltoon menevä silta aiheuttaa kustannusten lisäksi paljon myös haittaa korvaavien liiken nejärjestelyjen vuoksi. Accoya®-puutuotteilla on 50 vuoden kestävyystakuu maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa ja 25 vuoden takuu maakosketuksessa/ makeassa vedessä. Tuote valikoimaan kuuluvat kiinteästi asennettavat sisäja ulko valaisimet sekä vaativien tilojen valaisimet. Uusimisen työkustannus on puutavaran kustannusta suuremmat sekä saunat ovat pois yleisön käytöstä viikkoja mikä aiheuttaa harmia käyttäjille sekä myös vähentää osaltaan lipputuloja. Accoya® on tuotemerkki ekologisesti ja myrkyttömästi käsitellylle puulle, jonka valmistusprosessissa vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittu sertifioitu puumateriaali kylläs2. Lahoamattomat sillat Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen puuosissa. Accoya®puulla on takuu maanpäällisissä rakenteissa jopa 50 vuotta. Rakentamalla sillat lahonkestävästä Accoya®puusta, toteu tetaan ekologista rakentamista sekä säästetään aikaa ja rahaa. Suomalainen Hahle Oy on toiminut lähes 60 vuoden ajan menestyksek käästi kalusteja huonekaluteolli suuden tarvike toimittajana ja maahantuojana. Valaistusta suunniteltaessa M-Light kehottaa olemaan heihin ajoissa yhteydessä. 1. Accoya ei tarvitse pintakäsittelyä kestääkseen eikä siitä valmistettuja kalusteita tarvitse peittää talveksi tai kuljettaa suojaan. Aarrepuisto, Helsinki Tekstit ja kuvat: Novenberg Oy ja M-Light Oy Accoya sopii lasten leikkipaikoille, terasseihin, laitureihin, sekä kuntoportaisiin. Puurunkoisen valasimen käyttö ikä pitenee ekologisesti käsitellyn Accoya®-puun ansiosta. Mitä se Accoya® on. Tuotannossa kiinnittetään huomiota ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. M-Light – suomalaista osaamista M-Light Oy on valaistussuunnitteluun ja valaisimien valmistukseen erikoistunut Muuramessa toimiva yritys. Luja laatu, turvalli suus sekä kustannustehokkuus ovat M-Lightin avainsanoja. Tuotekehittelyssä tärkeäksi kriteeriksi on noussut myös asennusystävällisyys. Huoltovapaat terassit ja laituri Turvallinen, myrkytön ja tikkuuntumaton Accoya®-puu sopii erinomaisesti kaikkeen ulkorakentamiseen, missä vaaditaan säänkestävyyttä ja huoltovapautta. M-Lightin ja Novenbergin yhteistyössä syntyneellä Bollard-valasimella on ajaton Accoya -puurunko Tyylikäs ja kestävä luonnonmateriaalipollari harmaantuu ajan myötä ja sulautuu kauniisti osaksi luontoa. Valaistus on ympäristötaidetta Alueja puistovalaistuksessa korostuu käyt täjän, ympäristön ja luonnon tarpeet. Accoya® -puuta voidaan myös liimata, laminoida ja maalata. Yhdessä suunnitellun valaistuksen ansiosta voidaan välttyä vikaratkaisuilta ja säästää rahaa ja ympäristöä. Asetyloinnin ansiosta puusta tulee korkeimmassa luo kassa lahonkestävää ja se kuuluu lujuusluokkaan 1. Terassilaudan jälleenmyyjinä toimivat mm. Novenberg Oy on Accoya®n maahantuoja, sekä suoratoimittaja projekteissa. Valaisinta saa tilauksesta maalattuna. M-Light tekee yhteis työtä isojen Eurooppalaisten valaisinvalmis tajien kanssa, joka mahdollistaa suurten sekä vaativien projektien toteut tami sen ympäri Suomen. kotimainen valaisin valmistaja M-light Oy sekä ekologisiin sisustusja rakennus mat e riaaleihin erikoistunutNovenbergOy. ILMOITUS kute1_36-37.indd 36 16.2.2021 15.23. K-rauta ja Stark. tetään asetyloimalla (etikka-anhydridikäsittely). Hahlentytäryhti öihin kuuluvat mm. Valaisimien pitkä ikä on huomioitu myös varaosien helpolla saatavuudella. Ylästön koulun piha sai kokonaisvaltaisen valaistusuudistuksen M-Lightin toimesta. Accoya-silta korvaa istukkakäävän lahottaneen sillan. Esimerkiksi uimahallien saunat ja lauteet ovat kohteita, jotka tyypillisesti pitää uusia vuosittain. 3. Kaikki tuotteet on valmistettu tarkkojen EU-kriteerien mukaisesti unohtamatta Pohjoismaisia olosuhteita. 3. Tyypillisesti Accoya®n puuma te riaali on viljeltyä mäntyä ja siksi sitä on helppo työstää tavallisilla puuntyöstövälineillä. 4. Käyttämällä Accoya® -puuta laudemateriaalina, lauteita ei tarvitse uusia jatkuvasti, sillä Accoya® puusta tehdyt lauteet kestävät jopa 25 vuotta. M-LIGHT JA NOVENBERG: Panostamme ekologi suuteen ja kestäviin ratkaisuihin ilmoitus Käyttämällä Accoyaa säästää kymmeniä jopa satoja tuhansiaeuroja Kaikki julkiset toimijat voivat säästää selvää rahaa korjausja huoltokustannuksissa käyttämällä rakennusmateriaali na Accoya®puuta niin sisäkuin ulkokohteissa kertoo Novenberg. 1. Kumpulan maauimala, Accoya-lauteet, Helsingin kaupunkin uimahallit. Accoya terassi, kaiteet ja penkit, Sompasaaren setlementti, Hki. 2. Lue lisää: www.novenberg.fi Lataa Accoya®n tuotekortti: www.novenberg.fi/aineistot Lue lisää: www.m-light.fi Lataa tuote-esite: www.m-light.fi/lataa 4
Accoya ei tarvitse pintakäsittelyä kestääkseen eikä siitä valmistettuja kalusteita tarvitse peittää talveksi tai kuljettaa suojaan. Tuotannossa kiinnittetään huomiota ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. M-Light tekee yhteis työtä isojen Eurooppalaisten valaisinvalmis tajien kanssa, joka mahdollistaa suurten sekä vaativien projektien toteut tami sen ympäri Suomen. 1. Valaistusta suunnitellessa tulee huomioida niin yötaivaan säilyminen mustana yöeläimet huomioon ottaen kuin alueen kutsuvuus ja käyttöasteen kasvattaminen käyttäjien kannalta. Puurunkoisen valasimen käyttö ikä pitenee ekologisesti käsitellyn Accoya®-puun ansiosta. ILMOITUS kute1_36-37.indd 37 16.2.2021 15.23. 4. Suomalainen Hahle Oy on toiminut lähes 60 vuoden ajan menestyksek käästi kalusteja huonekaluteolli suuden tarvike toimittajana ja maahantuojana. Accoya terassi, kaiteet ja penkit, Sompasaaren setlementti, Hki. Kumpulan maauimala, Accoya-lauteet, Helsingin kaupunkin uimahallit. Terassilaudan jälleenmyyjinä toimivat mm. Hahlentytäryhti öihin kuuluvat mm. Uusimisen työkustannus on puutavaran kustannusta suuremmat sekä saunat ovat pois yleisön käytöstä viikkoja mikä aiheuttaa harmia käyttäjille sekä myös vähentää osaltaan lipputuloja. 2. tetään asetyloimalla (etikka-anhydridikäsittely). Kaikki tuotteet on valmistettu tarkkojen EU-kriteerien mukaisesti unohtamatta Pohjoismaisia olosuhteita. Ylästön koulun piha sai kokonaisvaltaisen valaistusuudistuksen M-Lightin toimesta. Rakentamalla sillat lahonkestävästä Accoya®puusta, toteu tetaan ekologista rakentamista sekä säästetään aikaa ja rahaa. Tuote valikoimaan kuuluvat kiinteästi asennettavat sisäja ulko valaisimet sekä vaativien tilojen valaisimet. Huoltovapaat terassit ja laituri Turvallinen, myrkytön ja tikkuuntumaton Accoya®-puu sopii erinomaisesti kaikkeen ulkorakentamiseen, missä vaaditaan säänkestävyyttä ja huoltovapautta. Valaistusta suunniteltaessa M-Light kehottaa olemaan heihin ajoissa yhteydessä. 3. M-Light – suomalaista osaamista M-Light Oy on valaistussuunnitteluun ja valaisimien valmistukseen erikoistunut Muuramessa toimiva yritys. 1. Mitä se Accoya® on. Accoya-silta korvaa istukkakäävän lahottaneen sillan. Suunnittelulla pitkää ikää Jo yli 15 vuoden ajan M-Light on painottanut suunnittelussa ja valmistuk sessa tuotteiden pitkää ikää. Luja laatu, turvalli suus sekä kustannustehokkuus ovat M-Lightin avainsanoja. M-Lightin ja Novenbergin yhteistyössä syntyneellä Bollard-valasimella on ajaton Accoya -puurunko Tyylikäs ja kestävä luonnonmateriaalipollari harmaantuu ajan myötä ja sulautuu kauniisti osaksi luontoa. Accoya® on tuotemerkki ekologisesti ja myrkyttömästi käsitellylle puulle, jonka valmistusprosessissa vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittu sertifioitu puumateriaali kylläs2. Valaisinta saa tilauksesta maalattuna. Asetyloinnin ansiosta puusta tulee korkeimmassa luo kassa lahonkestävää ja se kuuluu lujuusluokkaan 1. Lue lisää: www.novenberg.fi Lataa Accoya®n tuotekortti: www.novenberg.fi/aineistot Lue lisää: www.m-light.fi Lataa tuote-esite: www.m-light.fi/lataa 4. Lahoamattomat sillat Eri puolilla Suomea on havaittu lahottajasientä siltojen puuosissa. Aarrepuisto, Helsinki Tekstit ja kuvat: Novenberg Oy ja M-Light Oy Accoya sopii lasten leikkipaikoille, terasseihin, laitureihin, sekä kuntoportaisiin. Accoya® -puuta voidaan myös liimata, laminoida ja maalata. Tyypillisesti Accoya®n puuma te riaali on viljeltyä mäntyä ja siksi sitä on helppo työstää tavallisilla puuntyöstövälineillä. Valaisimien pitkä ikä on huomioitu myös varaosien helpolla saatavuudella. 3. Tuotekehittelyssä tärkeäksi kriteeriksi on noussut myös asennusystävällisyys. Valaistus on ympäristötaidetta Alueja puistovalaistuksessa korostuu käyt täjän, ympäristön ja luonnon tarpeet. Käyttämällä Accoya® -puuta laudemateriaalina, lauteita ei tarvitse uusia jatkuvasti, sillä Accoya® puusta tehdyt lauteet kestävät jopa 25 vuotta. Yhdessä suunnitellun valaistuksen ansiosta voidaan välttyä vikaratkaisuilta ja säästää rahaa ja ympäristöä. Lahoavat sillat ovat turvallisuusriski ja käyttökieltoon menevä silta aiheuttaa kustannusten lisäksi paljon myös haittaa korvaavien liiken nejärjestelyjen vuoksi. M-LIGHT JA NOVENBERG: Panostamme ekologi suuteen ja kestäviin ratkaisuihin ilmoitus Käyttämällä Accoyaa säästää kymmeniä jopa satoja tuhansiaeuroja Kaikki julkiset toimijat voivat säästää selvää rahaa korjausja huoltokustannuksissa käyttämällä rakennusmateriaali na Accoya®puuta niin sisäkuin ulkokohteissa kertoo Novenberg. K-rauta ja Stark. Novenberg Oy on Accoya®n maahantuoja, sekä suoratoimittaja projekteissa. Accoya®-puutuotteilla on 50 vuoden kestävyystakuu maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa ja 25 vuoden takuu maakosketuksessa/ makeassa vedessä. kotimainen valaisin valmistaja M-light Oy sekä ekologisiin sisustusja rakennus mat e riaaleihin erikoistunutNovenbergOy. Esimerkiksi uimahallien saunat ja lauteet ovat kohteita, jotka tyypillisesti pitää uusia vuosittain. Accoya®puulla on takuu maanpäällisissä rakenteissa jopa 50 vuotta. Oikeanlaisella valaistuksella korostetaan vain niitä ominaisuuksia joita halutaan tuoda esille
Ensimmäisessä asiakasbarometrissa vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 49 % ja 17 %. 38 1/2021 Kuntatekniikka { Liikuntapaikat } Teksti: Ilpo Johansson S uomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto (SUH) teetti vuoden 2020 lopulla Taloustutkimus Oy:llä kaksi Uimahallien rooli uimaan oppimisessa korostuu Uimahalleilla yhä selkeämpi merkitys uimaan oppimisessa. () kute1_38-39.indd 38 16.2.2021 15.30. Tutkimukset toteutettiin opetusja kulttuuriministeriön SUH:lle myönK uv a: Se pp o H aa vi st o Asiakasbarometrin mukaan yhä useampi harrastaa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa. Tämä korostuu etenkin nuorimman ikäryhmän kohdalla. 54 % vastaajista ilmoittaa harrastavansa vähintään kerran vuodessa ja 27 % vähintään kerran kuukaudessa. kyselytutkimusta: Uimahallien palveluvastaaville suunnatun Uimahallibarometrin ja kansalaisille suunnatun Uimahallien asiakasbarometrin (asiakastyytyväisyyskyselyn)
Yhä harvempi arvioi käyttöasteen kasvavan ja yhä useampi arvioi sen vähentyvän. Uusimmassa palveluvastaaville suunnatussa kyselyssä kysyttiin erityistä tukea tarvitsevan henkilön mukana tulevan avustajan sisäänpääsymaksusta. Avustaja pääsee uimahalliin yleensä maksutta Asiakasbarometrissa kysyttiin heikkonäköisten huomioimisesta mm. Uintiallas ja opetusallas ovat olleet uimahallien tärkeimmät altaat jo vuosikymmeniä ja ovat sitä edelleen. 39 Kuntatekniikka 1/2021 Erityisesti senioriikäisille uimahalli on merkittävä liikuntapaikka. Osa jopa kokee, ettei heikkonäköisiä ole huomioitu lainkaan. . Pohjoismainen uimataidon määritelmän mukaan henkilö on uimataitoinen, jos hän pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Asiakasbarometrin vastausten mukaan myös koronapandemian vaikutus näyttäisi jäävän vähäiseksi. Uintia tai vesiliikuntaa harrastavien joukosta vain 2 % ilmoittaa, että he eivät aio jatkaa harrastustaan pandemian jälkeen. 83 % ilmoittaa jatkavansa kuten ennenkin. Näiden rinnalla muihin kuin varsinaisesti uimiseen ja uimaopetukseen tarkoitettujen altaiden ja toimintojen määrä näyttäisi kasvavan sitä mukaa, kun vanhoja uimahalleja korvataan uusilla tai niihin tehdään mittavampia peruskorjauksia ja laajennuksia. Molemmat barometrit toteutettiin neljättä kertaa. kute1_38-39.indd 39 16.2.2021 15.30. Niin nuorimmalla (15-24 vuotiaat) kuin vanhimmalla (65-79 vuotiaat) ikäryhmällä muutos parempaan on selkeää. tämän avustuksen turvin. kontrastivärien käytön ja merkintöjen koon osalta. Mainitut seikat huomioimalla voisi olla mahdollisuus saada näissä ikäryhmissä aktiivisten, vähintään kerran kuukaudessa harrastavien osuus samalle tasolle vanhempien ikäryhmien kanssa. Avustaja näyttäisi pääsevän maksutta lähes kaikkiin uimahalleihin. Erityisesti nuorimman ikäryhmän (15–24 vuotiaat) kohdalla nousu edellisestä tutkimuksesta on huomattava. Tutkimusajankohtana EU:n Vammaiskortti oli käytössä jo noin puolessa uimahalleista. Osuus on nyt 59 %, kun se vuonna 2016 oli 48 %. 54 % vastaajista ilmoittaa harrastavansa vähintään kerran vuodessa ja 27 % vähintään kerran kuukaudessa. Tälle voi olla selityksenä se, että kun osassa maata kärsitään jatkuvista muuttotappioista niin samaan aikaan osassa maata yhä useampi uimahalli käy jo ahtaaksi ja uimahallin käyttöasteen kasvulle ei enää ole sijaa. Yksi kolmesta 65-79 vuotiaiden ikäryhmään kuuluvasta ilmoittaa harrastavansa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran kuukaudessa. Uusimman asiakasbarometrin mukaan 34 % kaikista vastaajista (15–79 vuotiaat) ilmoittaa oppineensa uimataidon uimahallissa, kun osuus edellisessä vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa oli 23 %. Asiakasbarometrin puolelta katsottuna ei varovaisuuteen näyttäisi olevan tarvetta. Arviot käyttöasteen kehityksestä ovat edelleen varovaisia Uimahallibarometriin vastanneiden uimahallien palveluvastaavien arvio uimahallien käyttöasteen kehityksestä on tälläkin kertaa edellisiä kertoja varovaisempi. Nyt näiden ikäryhmien osuudet ovat 91 % ja 69 %, kun edellisessä tutkimuksessa vastaavat osuudet olivat 84 % ja 62 %. Vain 4 % palveluvastaavista ilmoitti, että heidän edustamassaan uimahallissa myös avustajasta menee sisäänpääsymaksu. Uimataidon kehittämiseen näyttäisi olevan halua erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä. Monipuolista allasja toimintovalikoimaa, vapaampaa suhtautumista uima-asuihin ja yksityisyydensuojaa tarjoavia ratkaisuja kaipaavat asiakasbarometrin mukaan nuorimmat ikäryhmät (15-34 -vuotiaat). Vapaampi suhtautuminen uima-asuihin Uimahallien palveluvastaavien vastauksista käy ilmi yhä vapaampi suhtautuminen uima-asuihin. Tavallisissa shortseissa ei sen sijaan ole juurikaan asiaa uimahalleihin. Allasja toimintovalikoima monipuolistuu Uimahallibarometrissa on kaikilla tutkimuskerroilla kysytty palveluvastaavilta myös heidän edustamansa uimahallin allasja toimintovalikoimasta. Uimashortsit ja burkinit sallitaan nyt jo suuressa osassa uimahalleja. Asiakasbarometrin mukaan yhä useampi harrastaa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa. Ensimmäisessä asiakasbarometrissa vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 49 % ja 17 %. Asiakasbarometriin vastanneet kaipaavat kuitenkin vielä selkeää parannusta tällä saralla. Noin viidennes 15-49 – vuotiaista ilmoittaa olevansa kiinnostunut uintitekniikkakurssista. Erityisesti seniori-ikäisille uimahalli on merkittävä liikuntapaikka. Tuloksen mukaan myös heikkonäköisten huomioinnissa on kohentamisen varaa. Yksityisyyden suojaa antavia tilaratkaisuja on uimahallibarometrin mukaan nyt jonkin verran enemmän tarjolla kuin edellisellä tutkimuskerralla. Myös uimataidossa on hyvää kehitystä 77 % kaikista vastaajista ilmoittaa osaavansa uida pohjoismaisen määritelmän mukaan, kun ensimmäisessä vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa osuus oli 68 % ja edellisessä vuoden 2016 tutkimuksessa 70 %. Molempien barometrien raportit ovat vapaasti ladattavissa SUH:n verkkosivujen materiaalipankissa www.suh.fi / Materiaalipankki / Rakentaminen ja tekniikka / Barometrit 2020 Kirjoittaja on Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto ry:n tekninen asiantuntija. Myös koronapandemian tuoma poikkeustilanne voi vaikuttaa tällä kertaa arvioihin. Valtaosa kaikkien ikäryhmien vastaajista kokee tarvetta parannuksiin
Erityisasiantuntija Eero Otronen Lämmitysenergia Yhdistyksestä pitää tavoitetta tiukkana, erityisesti ok-talojen osalta realismi ylipäänsä on hänen mielestään kyseenalainen. Otrosen mielestä käyttökelpoinen öljylämmitys kannattaisi monessa tapauksessa hyödyntää teknisen käyttöikänsä loppuun hybridilämmitysjärjestelmän osana. Teksti: Heikki Jaakkola Ö ljylämmityksen vaihtuminen lämmön pumppaamiseen tulee lisäämään sähkön kysyntää laskennallisesti 1,91 TWh/v pumppaamisen onnistuessa hyvällä hyötysuhteella. Jo nyt ollaan tilanteessa, missä 70 % mahdollisesti remonttitukia hakevista on yli 60-vuotiaita. Otronen uskoo, että öljylämmitys marginalisoituisi nopeasti myös markkinaehtoisesti, ilman hallituksen asettamia aikatauluja ja tukiaisiakin. 40 1/2021 Kuntatekniikka { Energia } Toimintojen sähköistyminen lisää sähkön kysyntää ja tehontarvetta Hallitus esittää öljylämmityksestä luopumista vuoteen 2035 mennessä, kuntien omistamissa kiinteistöissä jo vuonna 2024. Öljykattiloita asennettiin uusiin ok-taloihin vielä 1990 -luvulla eli monessa kohteessa vaihtoon olisi menossa teknisesti vielä täysin toimiva lämmitysjärjestelmä. Hallituksen esityksen mukaan lämmön tuottaminen öljyä polttamalla loppuu valtion ja kuntien kiinteistöissä vuoteen 2024 mennessä, pientaloissa 2030-luvun alkupuolella. Uusia kattiloita ei juuri asenneta ja nykyisiäkin käyttävät suurelta osin ikäihmiset. Jo olemassa olevaa öljykattilaa kannattaisi käyttää huippupakkasten taittamiseen lämpöpumpun energiatehokkuuden ollessa silloin heikoimmillaan. Suomessa on arvioitu olevan noin 130 000 öljyllä lämpiävää ok-taloa, jotka tuottavat Otrosen mukaan 1,5 2 % Suomen co2 -päästöistä. kute1_40-41.indd 40 16.2.2021 15.27. Tavoite koskee sekä asuinrakennuksia että muita kiinteistöjä. Lämmityksen ohella moni muukin toiminto on sähköistymässä, minkä takia kiinteistöissä ja jakeluverkoissa on varauduttava entistä järeämpään tehonottoon. -Öljylämmitys tulisi tiensä päähän Öljylämmitys tulisi tiensä päähän 2040-luvulla jo puhtaasti markkinavoimien ajamana
Samalla Suomi tuo jo nyt ison osan sähköstään ulkomailta, viime vuoden 86,1 TWh:n kulutuksesta vain 66 TWh katettiin kotimaisella tuotannolla. Avustus ei välttämättä kata läheskään kustannuksia eikä hankkeeseen ole aina mahdollista saada lainaa. Jos öljy jäisi varajärjestelmäksi, tämä helpottaisi sähköjärjestelmän kuormaa pahimmilla hetkillä lisäämättä merkittävästi co2 -päästöjä. Tilanne ei ole välttämättä paljon parempi köyhimmissä kunnissakaan. litraa vuodessa. Jonkinlaisena ”työlukuna” voitaisiin hänen mielestään pitää 100 milj. Selkeää vastuuta sähkön riittävyydestä myös tulevaisuudessa ei ole oikein kenelläkään, vaan markkinoiden ajatellaan ratkaisevan ongelman. Monessa tapauksessa kunnat yrittävät tämäntapaisten rakennusten myyntiä, mikä jää lopulta haaveeksi. Viimeksi mainittuun on vastattava sekä kiinteistöjen omissa sähköjärjestelmissä että verkon ylemmissä portaissa. Päivityksen hinta monelle kova Iso kysymys monessa remontissa on tietysti myös lämmitysjärjestelmän päivityksen hinta. Älykästä joustoa vai säännöstelyä Peltola huomauttaa samalla paljonpuhuttujen kulutusjoustojen ja älykkään tehonoton rajoituksista. Arviointia sumentaa se, että tilastot kiinteistöjen lämmitysjärjestelmistä laahaavat todellisuuden jäljessä. Tilannetta voisi Peltolan mukaan helpottaa lämmitysenergian tuottaminen pahimmilla hetkillä sähkön sijasta ainetta, esimerkiksi öljyä polttamalla. Tämä ei riitä Peltolalle, joka kaipaisi selkeämpää vastuunottoa tulevaisuuteen varautumisesta. <<< Asiantuntijan mukaan öljylämmitys marginalisoituisi nopeasti myös markkinaehtoisesti, ilman hallituksen asettamia aikatauluja ja tukiaisiakin. Ok-talon keskikulutuksen ollessa 2200 litraa/vuosi 130 000 taloa polttaa öljyä 286 000 000 litraa vuodessa. Jos kysyntä ylittää liian raskaasti tarjonnan tästä seuraa pahimmillaan se, että tarpeelliset asiat eivät tapahdu. Sähköjärjestelmissä on varauduttava tilanteeseen, missä iso osa autokantaa on latauksessa kovalla pakkasella samalla, kun moni laittaa yhtäaikaisesti päälle uunin tai saunan kiukaan. Ok-taloissa asiaa pohtii usein iäkäs omistaja, jonka resurssit eivät riitä isoon remonttiin. -Remonttipäätöksen teko voi lykkääntyä pohtimisen ja tuloksettomien myyntiyritysten myötä niin, että viivyttelyn hinta on lopulta suurempi kuin ajoissa tehdyn remontin, Peltola sanoo. Esimerkiksi auton akkuun ei välttämättä lataudu yön kuluessa riittävästi sähköä päivän ajoihin. Kuntien isojen kiinteistöjen kohdalla päätöksissä on usein mietittävä myös kiinteistöjen tulevaisuutta. 41 Kuntatekniikka 1/2021 kute1_40-41.indd 41 16.2.2021 15.27. Yksi tyypillinen esimerkki tällaisesta kohteesta on 1950 ja -60 -lukujen koulurakennusbuumin aikana rakennettu koulukiinteistö. Nyt olisikin varauduttava sekä sähkön tarpeen lisääntymiseen että entistä suurempaan tehonottoon. Hän kritisoikin sitä, että remonttitukien saaminen edellyttää öljylämmitysmahdollisuuden hävittämistä kokonaan. Henkisen jaksamisen ja motivaation ohella päivitys edellyttää rahaa, mitä monella ei yksinkertaisesti ole. Sähkön saantia turvataan tässä vaiheessa tuonnilla, mihin ei ole kannattaisi tulevaisuutta ajatellen nojata liikaa. Hankalia tilanteita voi syntyä ainakin alueilla, missä paikallinen jakeluverkko ei pysty vastaamaan nopeasti kasvaneeseen tehontarpeeseen. . Horisontti on sumea, jos kohteella ei ole selvää käyttötarkoitusta, tätä ei voida liittää kaukolämpöön eikä paikalle löydy ostajaa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Loviisan ydinvoimalaitos tuotti vuonna 2019 sähköä yhteensä 8,2 TWh. Älykkäästi joustavat järjestelmät voivat varata lämpöä kattilaan tai ladata kerrostalon pihalla olevia autoja tarjolla olevaan tehoon ja sähkön hintaan sopeutuen. Muu lämmöntuotanto huomioiden tuotetun energian määräksi saadaan 5,72 TWh. Peltolan mielestä nyt olisikin varauduttava sekä sähkön tarpeen lisääntymiseen että entistä suurempaan tehonottoon. Puolet öljylämmöstä syntyy ok-taloissa Otrosen mukaan noin puolet öljyllä tuotetusta lämmöstä tehdään ok-taloissa, toinen puoli muussa lämmityksessä. Litra polttoöljyä sisältää energiaa 10 kWh, joten lämpöenergiaa syntyy ok-talojen kattiloissa 2,86 TWh/v. Moni uskoo kulutusjoustojen, älykkäästi ohjautuvan tehonoton ja uuden teknologian vastaavaan haasteisiin. Sekä tietysti kalliita remontteja. Fingridin tehtävä ainakin tällä hetkellä on kantaverkon ylläpito, ei sähkön tuottaminen isossa mittakaavassa. Lämmityksen ohella sähkön varaan on näillä näkymin siirtymässä iso osa liikennettä sekä pitkälti myös teollisuuden prosessit, mikä ennakoi vahvaa kasvua sähkön kysyntään. Jos tämä tuotettaisiin hyvällä hyötysuhteella pumppaamalla, sähköä kuluisi 1,91 TWh. Tilastoissa öljyllä lämpiää moni sellainenkin kiinteistö, joka on jo siirtynyt kaukolämpöön tai kiinteistökohtaiseen lämmön pumppaamiseen. Sähkön kysyntä kasvaa Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola kertoo kuntien omistamien öljylämmitteisten rakennusten kuluttavan öljyä vuosittain 60 160 miljoonaa litraa. Moni eläkeikään ehtinyt koulurakennus on kaukolämpöverkon tavoittamattomissa, vailla käyttöä ja tarvitsee paljon lämmitystä kunnossa pysyäkseen. 2040 -luvulla puhtaasti markkinavoimien ajamana. -Toiminnat ovat sähköistymässä ja sähkön kysyntä kasvussa myös naapureissa. ”Virkaan” on joskus ehdotettu kantaverkkoyhtiö Fingridiä, mitä Peltola ei pidä oikeana osoitteena. Myös pahasti alijäämäisissä kunnissa voidaan olla tilanteessa, missä talous ei kestä ylimääräisiä kymmenien tuhansien investointeja lämmitysja sähköjärjestelmiin. { Energia } Käytännössä tämä tarkoittaa entistä järeämpiä kaapeleita, keskuksia, sulakkeita jne. Kuvaan kuuluu usein myös reilusti remonttivelkaa. Uusia kattiloita ei juuri asenneta ja nykyisiäkin käyttävät suurelta osin ikäihmiset
Ajattelimmekin tänä vuonna palata ajassa taaksepäin ja pyytää teitä henkilöjäseniä maksamaan vuoden 2021 jäsenmaksun tilisiirtona, suoraan yhdistyksen tilille: FI11 8000 1800 0952 35. Paikkana edelleen Turku. Nyt uudet päivämäärät ovat siis 13.-15.10.2021 ja paikkana edelleen ihana Turku – siellä ainakin kuulopuheiden mukaan Aurinko paistaa lämpimästi vielä lokakuussakin. Yhdistys kiittää, mikäli maksu on maksettu 26.3.2021 mennessä! Kuntatekniikan päivät siirtyivät – uusi ajankohta 13.-15.10.2021 Kuntatekniikan päiviä päätettiin siirtää, sillä päivien aikaan pidettävä Yhdyskuntatekniikka-näyttelyä päätettiin siirtää pandemian vuoksi. 42 1/2021 Kuntatekniikka Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY { Yhteistyöjärjestömme } Yhdistyksen jäsenmaksut Jäsenmaksulaskut kokemustemme mukaan hukkuvat sähköposteihin tai peräti joutuvat roskapostikansioon, puhumattakaan siitä, mihin postitetut kirjeet joutuvat. Maksettuja jäsenmaksuja tarkastellaan maaliskuun puolen välin jälkeen ja niille, jotka eivät ole maksua maksaneet lähtee jäsenmaksulasku, joko sähköpostilla tai postitse. Viitenumeron sijaan kirjoittakaa viestiksi oma nimenne. Esille Kuntatekniikan päivillä tulevat Syksyllä Turkuun Kuntatekniikan päiville! K uv a: An tt i Im m on en Kuntatekniikan päivät siirrettiin Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn mukana ja uusi ajankohta on 13.-15.10.2021. kute1_42-51.indd 42 16.2.2021 15.31
Saarinen, Mikko Leppänen ja Tuula Smolander. No, yritämme yhdistyksessä ja kuntatekniikan ohjelmapäivien ryhmän avulla saada muodostettua Kuntatekniikan aktiivisen iltapäivän 20.5. Alustavat esitelmät nähtyämme olemme varmoja, että nämä keskisuuret kaupungit avaavat silmiä siitä, että kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa tehdään tärkeää työtä yhteiskunnan kehittymiseksi. Vaikka mittakaavaero isoihin kaupunkeihin on selkeä, on keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa ja kunnissa selvästi painoarvo myös tuiki tärkeässä maalaisjärjessä kunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tuohon matkaan hallituksen asettamat pandemian rajoitukset eivät (ainakaan näillä näkymin) pure. – ohjelmaa muodostetaan Penteleen pentele, että keväiset kuntatekniikan päivät siirtyivät. Jos rajoitukset ovat edelleen tiukkoja kuin vanhat rippipuvut, niin istutaan sitten kaikki kotona ja osallistutaan ohjelmaan etänä. Louisiin edelleen suunnitellaan lähdettäväksi, mutta todennäköisesti sekin joudutaan perumaan, kun Kuntateknikot eivät ole niitä, jotka ensimmäisenä saavat rokotuksen. Toivotaan, että pandemia rajoitukset ovat höllentyneet, niin pääsemme järjestämään iltapäivän & illan Tampereella. Amerikan kuntatekniikan päiville St. Voisiko hän kenties tulla suuren yleisön tietoon. Tänä vuonna pyritään pitämään katutyöpäivät syksyllä/alkutalvesta todennäköisesti Lahdessa. Australian opintomatka joudutaan perumaan, sillä Aussit laittoivat rajat kiinni koko vuodeksi. etäkoulutuksena ja pyrkimyksenä on järjestää fyysinen koulutus 14.4. Jos tunnistat edellä mainittujen kysymysten kautta henkilön, niin vinkkaatko sitä meille toimistoon. Stipendiaatit saavat pienen pesämunan ohella mainetta ja kunniaa, joilla oma ura edistyy todennäköisesti ihan eri tavalla alallamme. kute1_42-51.indd 43 16.2.2021 15.31. Onko hän mielestäsi saanut työpanoksestaan huomiota omassa organisaatiossasi tai verkostoissa. Viime vuonna ennen pandemiaa pidimme erinomaiset Katutyöpäivät Kuopiossa. Jo noilla päivillä havaitsimme esitysten ja laajan keskustelun kautta monia hyviä käytäntöjä eri kunnista. Ohjelma julkaistaan helmikuun lopussa kuntatekniikka.fi-sivustollamme ja ilmoittautuminen päiville avataan samalla sivulla myöhemmin keväällä. Oijoi, mitä ajatuksia! Me suomalaiset ja kuntatekniikan ammattilaiset olemme hyvin tasaista kansaa. Seuraathan ilmoitteluamme tästä asiasta ja jos haluat esittää esitystoiveita, niin otathan meihin yhteyttä! Vuoden Kuntatekniikan saavutusehdokkaita ja stipendiaatteja etsitään Koska Kuntatekniikan päivät siirtyivät, antaa se mahdollisuuden pidentää myös ilmoittautumisaikaa. Alkaako jatkuva etätyö ja mikroruoka kyllästyttää. Aiemmin Kuntatekniikan Edistäjän palkinnon ovat yllätyksellisesti saaneet Raimo K. Ovatko jo kolmannet kotikalsarit kuluneet käyttökelvottomiksi eikä kauppaan millään kehtaa enää mennä muulloin kuin aamuyöstä. Valtakunnallisesti ajatellen katutyökäytännöt ovat niin kovin erilaiset eri kunnissa, vaikka lainsäädäntö on sama. Toivottavasti tässä kevään edetessä saadaan kehitettyä jatkuvasti aktiivinen verkkokoulutus kyseiselle koulutukselle. Jos kunnassanne tai verkostossanne on halukkuutta tuoda omaa osaamistanne ja onnistumisianne esille, laittakaa vapaamuotoiset hakemukset (KT-saavutus otsikolla) meille viimeistään 31.5.2021 osoitteeseen toimisto@kuntatekniikka.fi Lisäksi jos teillä on kontakteja oppilaitoksiin, niin laitattehan sinne vinkin vuoden opinnäytetyö-stipendin hakemisesta. Kuntatekniikan iltapäivä 20.5. Kaikissa näissä on menossa isoja asioita, joilla pyritään vastaamaan maailman megatrendien haasteisiin. Suunnitelmissa on tuoda esille ajankohtaisia asioita ja hankkeita sekä ehkä hieman kuntatekniikkaan löyhästi liittyvää mukavaa ohjelmaa. Opintomatkojen suhteen epävarmuutta – silti valmistelupöydällä Yhdistyksen perinteisesti äärimmäisen hyvät arvosanat saaneet opintomatkat odottavat vahvistuksia. Kuntatekniikan todellista edistäjää etsitään Istuuko vieressäsi tai johtaako/valmentaako sinua sellainen ihminen, joka on mielestäsi edistänyt omalla työpanoksellaan Suomen kuntatekniikan kehitystä jo pidemmän aikaa. Olisiko nyt aika nostaa omaa häntää ja tuoda kuntatekniikan henkilökohtaista osaamista ja panostamista laajemmin esille. Eikö myönteinen yllätys olisikin mukava järjestää jollekin, jonka työtä Kuntatekniikan kehittämisen eteen arvostat kovasti. Jos haluatte elokuun lopussa osallistua tähän keikaukseen ja esittää toiveita, niin laitattehan siitä viestiä toimistolle! . 43 Kuntatekniikka 1/2021 Turun lisäksi myös olemaan vahvasti esillä Kaarina, Naantali ja Raisio. Haun osalta toivoisimme vapaamuotoista hakemusta (Kuntatekniikan stipendi -otsikolla) 31.5.2021 mennessä edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Ehkäpä ohjelman lopuksi noille kalsareillekin tulee taas ”perinteinen merkitys” verkostoitumisen osana. Katutyöasiat kehittyvät edelleen Pääkaupunkiseudun katutyökoulutus järjestetään 3.3. Ehkäpä saamme järjestettyä suunnittelupöydällä olevan Saariston rengastien ja Ahvenanmaan opintomatkan, joka tehtäisiin polkupyörillä tutustuen Ahvenanmaan elinympäristöön
Suoraan Helsingiin Bregenziä nyt ei voi verrata, kun Bregenzin asukasluku on vain noin 30 000 asukasta, mutta asukastiheys on noin Vantaan luokkaa (998 as./km 2 , lähde Wikipedia). Helmikuun aikana rajoituksia ruvetaan pikkuhiljaa purkamaan. Lumisateiden jälkeen ajoradat aurattiin suhteellisen nopeasti, mutta jalankulkijoille lumi aiheutti kyllä haasteita. Ulkoilu oli sallittua ja myös viikoittaiset torit saivat olla toiminnassa. Lumet kasattiin aukioille odottamaan kuljetusta. Samoihin aikoihin kun Etelä-Suomessa nautittiin lumikaaoksesta, satoi myös tänne viikon aikana noin puoli metriä lunta. Kun talvihoidon ja lumen kanssa on joskus työnkin puolesta tullut touhuttua, niin en ole voinut olla tekemättä havaintoja, miten talvikunnossapitoa täällä tehdään. Muutimme perheen kanssa mieheni töiden perässä tänne Bregenzin kaupunkiin tammikuun alussa ja siitä lähtien olen maailmaa (ja hieman kuntatekItävallan kirjeenvaihtajan aatoksia niikan maailmaakin) katsellut täältä suunnalta. Ja vesisadetta. Tammikuussa ei ollut koronan suhteen mikään optimaalisin ajankohta muuttaa toiseen maahan, mutta emme halunneet jättää tätä tilaisuutta väliin ja totesimme, että eiköhän tähänkin sopeuduta. Asumme ihan Bregenzin keskustassa kävelykadun varrella ja ihailtavasti Lumikasat olivat lasten ja lastenmielisten temmellyskenttää. Tammikuun aikana tuli lisäksi vaatimus FFP2-maskin käytöstä ruokakaupoissa ja muissa yleisissä tiloissa. Itävallassa oli tänne muuttaessamme lock down päällä ja ulkoministeriön sivuille se oli kirjattu “ulkonaliikkumiskieltona”. Lumisateiden jälkeen kaduilla paras liikkumisväline oli pulkka ja paikalliset näyttivät ottavan ilon irti tilanteesta ja hiihtivät täältä kaupungista lähivuoren Pfänderin päälle laskemaan. kute1_42-51.indd 44 16.2.2021 15.32. 44 1/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } LÄMPIMÄT TERVEISET Itävallasta! Ja lämpimät tosiaankin, täällä lämpötila huitelee jo nyt helmikuun alkupuolella yli kymmenessä asteessa päivisin, kun Suomessa on samaan aikaan ollut saman verran (tai enemmän pakkasasteita). Ei hätää, pakkasta ja lunta on tännekin vielä tulossa, mutta hetken aikaa saa nauttia keväisestä tunnelmasta. Suojateiden kohdalla oli korkeat vallit ja jalkakäytäville oli paikoitellen asenneltu vain kakkosnelosen pätkiä nojaamaan talojen seiniin, jossa varoiteltiin kattolumista. Käytännössä ulkonaliikkumiskielto kuitenkin tarkoitti sitä, että koulut olivat etäopetuksessa, etätöitä suosittiin ja muut liikkeet kuin ruokakaupat ja apteekit olivat kiinni
Uusia lumisateita odotellessa... Valmistuin Kuopion teknillisestä opistosta insinööriksi yhdyskuntatekniikan opintolinjalta 1985. Täällä vastaanottopaikka on rajattu lähinnä lumikasoilla ja ajoyhteyden edessä on siirrettävä portti. K uv a Ju ha Vä ät äi ne n Uusi hallituksen jäsen esittäytyy kehittyneet huomioiden myös katuja kunnallistekniikan erityispiirteet, jotta inframallintamisen vaatimukset olisivat joustavammin tehtävissä. Itse odotin, että suunnitteluohjelmistot olisivat 2000 luvulla Loma-aikani vietän mökkeillen Pohjois-Savossa ja syksyisin yritän ehtiä käyttää Regina-koiraa myös metsällä. Ura kunnallistekniikan parissa alkoi hahmottua, kun olin kesän -85 harjoittelijana Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosastolla. Harjoittelijana pääsin suunnittelemaan pääkaupungin katuja. Kirjoittelen jatkossakin havaintojani Itävallasta tähän lehteen, mutta jos haluat tarkemmin seurata matkaamme täällä, olet tervetullut lukemaan blogia: https:// tienvieret.blogspot.com/ Auf wiedersehen! Anna Tienvieri kute1_42-51.indd 45 16.2.2021 15.32. Tehtäviin kuului hankkeiden suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen. Suurimman helpotuksen talvikunnossapidolle luultavasti toi se, että lumisateiden jälkeen täällä lämpötila nousi nollan yläpuolelle ja satoi noin viikon verran vettä, jolloin loputkin lumet katujen varrelta sulivat. Kaupungilla ollessani suoritin myös johtamisen erikoisammattitutkinnon ja Infra-Rapsiin vaadittavan pätevyyden. Kielitaitoni ei ole vielä ihan sillä tasolla, että olisin saanut selvitettyä, kuinka laajasti juuri tällä alueella vesistöjä käytetään tähän tarkoitukseen. Itävallassa sitä ei täysin ole kielletty, mutta se on osittain luvanvaraista. Nyt on koronan myötä harjoiteltu etätöitä lähes vuosi. täällä hyödynnettiin kaikki aukiot lumen kasaamiseen ja valtavista lumikasoista lapset ottivat ilon irti. Työtavat on kehittyneet vuodessa huimasti. Valmistuttuani 80ja 90-luku vierähti suunnittelutoimistoissa katuja tiesuunnitteluhankkeiden parissa. Sitowisessä oli edelleen tuttuja 90-luvulta yhtiöiden liitosten myötä. Etäopetuksessa on vielä paljon kehitettävää. Myöskään pieniin vesistöihin ei saa läjittää lunta. Kaikkiin kokouksiin ei ole jatkossakaan aina tarvetta osallistua paikan päällä. Todettava on, että kehitettävää riittää jatkossakin. Vuonna 2017 palasin takaisin suunnittelukonsultiksi. Hakamäentien ST-Urakka. 90-luvun puolivälissä oli lamavuodet myös infran osalta, töitä oli vähän ja opiskelijoita ei ala houkuttanut. Ruotsissa tuolloin jo huomioitiin kaupunkialueilla suunnitteluratkaisuissa hulevesien käsittely, pieneläimet ja viheralueiden melunsuojaus. Aivan kuten Helsingissäkin, täälläkin on mediassa keskusteltu lumen kippaamisesta vesistöön. Harjoittelijat ja aloittelevat suunnittelijat tarvitsevat jatkuvaa opastusta uransa alkuvaiheessa. Kun Suomessa ei ollut töitä, saatiin työpöydälle Tukholmasta kaupunkimoottoritiehankkeita (E18 ja Yttre Tvärleden). Täysin vanhaan normaaliin ei palata. Täydensin koulutusta heti seuraavan vuonna talonrakennuslinjan insinöörintutkinnolla. Pääväylien varrelta lumet kerättiin auraamisen jälkeen lingolla kuorma-autojen lavalle ja kuljetettiin lumenvastaanottopaikalle, joka oli perustettu isolle parkkipaikalle noin parin kilometrin päähän keskustasta. Etänä ei pysty aistimaan, missä kohti neuvoja tarvitaan. Vuodesta 2008 alkaen toimin katutoimialasta vastaavana projektinjohtajana katuja puisto-osastolla. 45 Kuntatekniikka 1/2021 OLEN JUHA VÄÄTÄINEN Espoosta ja toimin Sitowise Oy:ssä kaupunkitekniikan osastopäällikkönä. . Tehtäviin kuului olla myös kaupungin vastuuhenkilönä valtion yhteishankkeissa ml. Mitään varsinaista kylttiä siitä, että tässä on lumenvastaanottopaikka, en nähnyt. Suunnittelutyö on tiimityötä ja saman pöydän ääreen on syytä jatkossakin kokoontua kasvotusten säännöllisesti. SKTY:n tehtävä on jatkossakin kehittää kuntatekniikkaa yhteistyössä koko infra-alan kanssa sekä olla aktiivinen ja näkyvä toimija alan foorumeilla ja tapahtumissa. Helsingissä on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että lumenvastaanottopaikat olisivat turvallisia ja ettei sinne olisi pääsyä ulkopuolisilta. Vuonna 2000 siirryin rakennuttajainsinööriksi Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosastolle
46 1/2021 Kuntatekniikka { Yhteistyöjärjestömme } UUSI VUOSI, uudet kujeet, mutta sama tauti. Hallitaan siis sitä omaisuutta, jonka avulla tuotetaan palveluita ja siksi, että rahoittaja, eli veronmaksaja saisi rahoilleen parasta mahdollista vastinetta. Viheliäinen virus on vaikeuttanut ihmisten elämää, eikä suuriltakaan menetyksiltä ole vältytty. Taikasanoja tänä päivänä ovat kuitenkin nuo klubin tehtävässä mainitut ”… standardoidun omaisuudenhallinnan..”. Omaisuudenhallinnan SFS-ISO 55000-sarjan standardit alkavat olla tuttuja, samoin SKTY:n vuonna 2016 julkaisema Kuntainfran omaisuudenhallinnan pikaopas. Koitetaan pysyä terveinä ja muistetaan Matti Nykäsen syvää viisautta tihkuva lausahdus: ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”. Oma taustani on Helsingin siltaomaisuuden hallinnassa ja toimin nykyisin Helsingissä kaupunkiympäristön toimialalla yleisten alueiden omaisuudenhallinta -yksikön päällikkönä. Käytännössä me kaikki teemme omaisuudenhallintaa tahoillamme ja SKTY:n toiminnassa omaisuudenhallinnan näkyvyys on noussut huimasti viime vuosina. Kyllä sitä on harrastettu jo ammoisista ajoista lähtien. Aika hyvää tukea pohdinnalle löytyy meillä pari vuotta sitten valmistuneesta yleisten alueiden omaisuudenhallinnan linjauksesta: ”Omaisuus on asioita, kohteita, kokonaisuuksia, joita tarvitaan palveluiden järjestämisessä.”. Korona tulee vaikuttamaan yhdistyksen ja klubin toimintaan tänäkin vuonna. Eikä se pelkästään noita olekaan, vaan toki myös samppanjaa, laukkakisoja jne., MUTTA erityisesti se on ajatustenvaihtoa, toisilta oppimista ja kehittymistä. Omaisuudenhallintaa on myös mitä suurimmassa määrin työ, jonka perusteella omaisuutta hankitaan, kuten kaavoitus ja suunnittelu. Mutta mitä se omaisuudenhallinta oikein on. Ei silti pidä luulla, että omaisuudenhallinta alkoi 2010-luvulla, kun saatiin ohjeet ja oppaat. Klubin keskeisenä tehtävänä on tukea standardoidun omaisuudenhallinnan menettelyjen kehitystä Suomen kunnissa, sekä omalta osaltaan edistää omaisuudenhallinnan osaamisen kehittymistä. toimintaan. Omasta puolestani lupaan esitellä keväällä ilmestyvän Helsingin siltojen kunnossapidon toimintalinjat. Vuoden 2019 puheenjohtajana toimi Jyrki Paavilainen, viime vuonna Toni Korjus ja tänä vuonna on minun vuoroni kantaa korteni kekoon. kute1_42-51.indd 46 16.2.2021 15.32. Osumaa on ottanut koko yhteiskunta, kun erilaiset yhteiskuntaa suojaavat rajoitukset ovat hankaloittaneet yritysten, yhdistysten jne. Suomen kunnissa on tehty ansiokasta työtä systemaattisen omaisuudenhallinnan kehittämiseksi ja yrityskentältä löytyy paljon hyvää osaamista. Näissä tehtävissä määritetään lopulta hyvin pitkälle omaisuuden elinkaaren aikana syntyvät kustannukset. Keväällä on tarkoitus järjestää omaisuudenhallinnan seminaari. Tekstin tosin kirjoittavat oikeat asiantuntijat. Toni kirjoitti klubin toiminnasta viimevuotisessa puheenjohtajan tervehdyksessä, että klubi ei ole sametilla verhoiltuja sikarituoleja tai golf-kierroksia. Vaikka paljon on tehty, on silti vielä paljon matkaa siihen, että kehittynyt ja systemaattinen omaisuudenhallinta on Omaisuudenhallinnan klubin puheenjohtajan tervehdys Timo Rytkönen uponnut kaikkiin toimintaprosesseihimme. Suomen Kuntatekniikan yhdistyskään ei ole säästynyt pandemian vaikutuksilta, sillä yhdistyksen toiminnan ja talouden kannalta merkittäviä tapahtumia on jouduttu perumaan. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen suojissa toimii pandemiasta huolimatta seitsemän eri klubia, joista Omaisuudenhallinnan klubi on yksi. . Se joudutaan näillä näkymin järjestämään verkossa, mutta syksyllä tavataan jo Turussa paikan päällä. Näiden lisäksi klubin jäsenten toivotaan kirjoittavan yhdistyksen kanavien kautta jäsenille ja miksei laajemminkin omista näkemyksistään ja työstään omaisuudenhallinnan saralla. Klubin lyhyt, mutta kunniakas historia sai alkunsa syksyllä 2018. Koronakurimuksesta puhutaan. Ja miksi ei olisi
VARAPUHEENJOHTAJA Toni Korjus Infrapalvelupäällikkö Espoon kaupunki Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puh. Samtidigt öppnas anmälningen. 050 337 8578 ari.varonen@joensuu.fi Lotta Suominen toiminnanohjausyksikön päällikkö Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö Kansakoulukatu 1 Puhelin 040 3580283 lotta.suominen@hel.fi Johanna Nyberg kaupunkiliikennepäällikkö Espoon kaupunki, Kaupunkitekniikan keskus PL 41, 02070 Espoon kaupunki 040 526 8331 johanna.nyberg@espoo.fi På svenska Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY VI HAR BESTÄMT oss för att ändra tidpunkten för de Kommunaltekniska dagarna, eftersom våra dagar traditionellt hålls i samband med den stora kommunaltekniska mässan och mässan har flyttats till oktober på grund av koronasituationen. 050 468 0044 markku.vento@kuntatekniikka.fi Mari Helin Kunnossapitopäällikkö Turun kaupunki Kaupunkiympäristön toimiala Linnankatu 90 E, 20100 Turku puh. Vi tar också gärna emot tips ifall du känner någon som har gjort en speciellt fin insats för att främja branschen. Förra året ordnade vi ett litet seminarie om gatuarbeten i Kuopio innan pandemin bröt ut. VARAPUHEENJOHTAJA/ 1. VICEORDFÖRANDE Mika Järvelä Kiinteistöinsinööri Lahden kaupunki, Askonkatu 2 15100 Lahti puh. Följ med våra nyhetsbrev för att få mera information om detta! Det går också bra att kontakta föreningen ifall det finns speciella önskemål gällande detta tema. Vi planerar även att utveckla en nätskolning inom detta tema som skulle vara konstant aktiv på nätet. Vi planerar att ordna ett likadant seminarie på hösten i Lahtis. Studieresorna har traditionellt varit en viktig del av föreningens verksamhet, men för tillfället är det för tidigt att säga när nästa studieresa kan ordnas. Följ med nyhetsbrevet för ytterligare information. Årets Kommunaltekniska dagar kommer att ordnas den 13-15 oktober i Åbo. 09 8392 3077, 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, Kuntatekniikka-lehti Päätoimittaja Markku Vento puh. 050 3075077 maarit.maki-rayo@kuntatekniikka.fi PUHEENJOHTAJA/ VICEORDFÖRANDE Ulla-Kirsikka Vainio Kaupunginjohtaja Rovaniemi +358 44 701 6005 ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi Ari Varonen Kaupunkiympäristöjohtaja Joensuun kaupunki Muuntamontie 5 80100 Joensuu puh. Vi hoppas att restriktionerna i slutet av maj är sådana att vi kan träffas i Tammerfors. Johanna Nyberg Simo Kesti Rakennuttajainsinööri Sipoon kunta Martinkyläntie 94 04130 Sipoo puh. Programmet för årets kommunaltekniska dagar kommer att publiceras i slutet av februari på sidan kuntatekniikka.fi . 050 3985386 mika.jarvela@lahti.fi 2. Vi tycker att det är speciellt viktigt att lyfta fram sådant som sker i de lite mindre kommunerna runtomkring, för att understryka att det inte bara är de stora städerna och kommunerna som på grund av sin storlek kan föra utvecklingen framåt, utan det händer en massa utveckling och fina framsteg även i mindre kommuner. Under dagarna kommer vi att få ta del i av det intressanta som är på gång inom kommunaltekniken i Åbo och kommunerna runtomkring. 050 324 2506 mari.helin@turku.fi Juha Väätäinen Osastopäällikkö Sitowise Infra, kaupunki ja liikenne, Kaupunkitekniikka Linnoitustie 6, 02600 Espoo puh. Övriga aktuella ärenden Vi har förlängt tiden för att ansöka on årets Kommunaltekniska insats och stipendiet som delas ut för ett speciellt bra slutarbete inom branschen. Kommunalteknikens eftermiddag 20.5 Nu när de Kommunaltekniska dagarna flyttas till hösten så har föreningen planerat att istället ordna en kommunalteknisk eftermiddag den 20.5 i Tammerfors. För tillfället planerar vi att ordna en studieresa inom landet till t.ex. Då märkte vi att olika kommuner har mycket olika sätt att utföra gatuarbeten även fastän lagstiftningen är den samma i hela landet. 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Maarit Mäki-Rayo järjestöassistentti, FM Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. Om inte, så träffas vi virtuellt. 050 591 7514 kute1_42-51.indd 47 16.2.2021 15.32. . 043 8244 834 toni.korjus@espoo.fi TOIMIHENKILÖ/FUNKTIONÄR Anna Tienvieri Tiimipäällikkö (hoitovapaalla) Kaspar-Hagen-Straße 2 top 12 6900 Bregenz, Austria anna.tienvieri@gmail.com Jyrki Vättö kunnossapitopäällikkö, MSc Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. Gatuarbeten utvecklas fortfarande Kursen för gatuarbeten ordnas som distansskolning den 3 mars och vi planerar att hålla skolningen den 14.4 på plats. Ansökningstiden går ut den 31 maj. 040 359 3072 simo.kesti@sipoo.fi i 1. Redan under detta seminarie lärde vi oss många saker som görs bra i många kommuner. 47 Kuntatekniikka 1/2021 Suomen kuntatekniikan yhdistys Toinen linja 14, 00530 Helsinki www.kuntatekniikka.fi toimisto@kuntatekniikka.fi omaisuudenhallinta@kuntatekniikka.fi FINLANDS KOMMUNTEKNISKA FÖRENING Andra linjen 14, 00530 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi Toimihenkilöt TOIMINNANJOHTAJA Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI, eMBA Stara, Helsingin kaupunki PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. Åland i slutet av sommaren. Planen är att lyfta fram aktuella teman och projekt inom branschen samt att samtidigt ordna lite annat trevligt program
Yhdistys edistää maanalaisten putkistojen ja kaapeleiden rakentamista ja uusimista rakenteita rikkomattomin menetelmin, mahdollisimman vähin kaivuutöin aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti järkevää. FiSTT on esillä myös: Facebook [hakukenttään: Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys] LinkedIn [hakukenttään: fistt] { FiST T } Kuntotutkimus-jaos FiSTT:in kuntotutkimusjaos on aktiivisesti edistänyt ohjeistustyötä tukemaan vesihuoltoverkostojen elinkaaren aikaista tutkimustoimintaa oheisen ’ison kuvan’ puitteissa. Lisätiedot: tuija.laakso@ ramboll.fi Viemäreiden kunnon tutkiminen -ohjeen laatiminen on edennyt puoliväliin ja teksti on toimitettu hankkeen rahoittajien teknisten yhdyshenkilöiden arvioitavaksi. Viimeisenä työvaiheena oli laaja ja kaikille avoin kommentointikierros. Hankevalmistelu on jo pitkällä ja 16 vesihuoltolaitosta olisivat rahoittamassa hanketta, jos päärahoitus saadaan VVY:n kehittämisrahastolta. Lisätiedot: matti. Viemäreiden TV-kuvaus -termistä ehdotetaan siirryttäväksi viemärikuvaus -termiin. Ohje tulee korvaamaan vuodelta 2005 olevan Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohjeen ja vuodelta 2013 olevan Viemärikaivojen kuntotutkimusohjeen. ojala@sujutek.fi Vesijohtojen kunnon tutkiminen on seuraava osa-alue, mitä kuntotutkimusjaos haluaa kehittää. Ohjeen laatijat pyytävät viemäreiden ja tarkastuskaivojen havainnoista esimerkkikuvia toukokuuhun 2021 mennessä havainnollistamaan oppaassa eri vikahavaintoja. Mittausja dokumentointiohje on valmistunut lopullisena otsikkonaan ’Vesihuoltoverkoston mittaus ja dokumentointi, Verkoston elinkaaren hallinnan parantaminen’. Uusi ohje tulee sisältämään laajasti käytössä olevia tutkimusmenetelmiä. Kokouksessa järjestäydyttiin ja jaoksen puheenjohtajana aloittaa Tampereen Vesi liikelaitoksesta JAOSTOJEN KUULUMISIA kute1_42-51.indd 48 16.2.2021 15.32. Ohjeen taittotyön jälkeen se on saatavissa VVY:sta. Tavoitteenamme on ansaita asemamme tarvittuna ja toivottuna kuntien asiantuntijakumppanina. Lisätiedot: tero.kilpelainen@ouka.fi Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos FiSTT:n viime vuonna perustama Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos on käynnistänyt vuoden pitämällä kokouksensa 1.2.2021. 48 1/2021 Kuntatekniikka Finnish Society of Trenchless Technology FiSTT Yhteystiedot: Timo Kyntäjä, FiSTT puheenjohtaja, timo.kyntaja@tkinfra.fi Jukka Huusko, FiSTT toiminnanjohtaja, jukka@johanlundberg.fi Hannu Mustonen, FiSTT Kuntotutkimusjaos, hannu.mustonen@lahtiaqua.fi Esko Lehtimäki, FiSTT Kiinteistöjen sisäpuolisten putkistojen saneerausjaos, esko.lehtimaki@tampere.fi Jäsenyydet Sari Pietilä, info@fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry c/o Sari Pietilä/WSP Finland Oy, Kiviharjulenkki 1 D, 90220 Oulu info@fistt.net, www-sivut: www.fistt.net Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys FiSTT ry keskittyy rakenteita rikkomattoman putkistojen saneerauksen tietämyksen lisäämiseen
Aiemmin omistus on ollut ryhmällä, jota kutsuttiin nimellä ”Guarantor’s”, jotka takasivat järjestön toiminnan laillisuuden. Näillä mietteillä on hyvä jatkaa tämän viimeisen toimintavuoteni loppuun ja toivottaa kaikki mukaan seuraavaan konferenssiimme marraskuussa Kuala Lumpuriin ja sitten seuraavana vuonna lokakuussa omaan pääkaupunkiimme Helsinkiin! . FiSTT Vuosikonferenssi 2021 FiSTT on päättänyt pitää Vuosikonferenssin poikkeuksellisesti myös ensi vuonna. Energisessä hallitustyöskentelyssä ovat tänä vuonna mukana Jari Kaukonen, Sakari Kuikka, Seppo Rautiainen, Sami Levänen, Ville Huhdanmäki, Mika Lokkinen, Esko Lehtimäki, Krista Sampolahti, Kimmo Hell. Tällä tavalla halutaan tuoda esille voimakkaasti vuoden 2022 International No-Dig -konferenssin järjestäminen ensi kertaa Suomessa. Lisätietoja jaoksen toiminnasta esko.lehtimaki@tampere.fi ja riitta.virtanen@ re4m.fi Laatuja materiaalijaos Jaokseen on nyt ilmoittautunut 10 jäsentä, joten aloitamme ko. Toiminnanjohtajana toimii Jukka Huusko ja puheenjohtajana jatkaa Timo Kyntäjä varapuheenjohtajinaan Kia Aksela ja Pertti Leppänen sekä sihteerinä Sari Pietilä. Toivomme edelleen lisää jäseniä jaostoimintaan mukaan, erityisesti tilaajapuolelta. ISTT puheenjohtaja Jari Kaukonen kute1_42-51.indd 49 16.2.2021 15.32. vastuuhenkilöksi ja näitä kutsutaan nimellä ”Trustees”. Viime vuonna kuitenkin saimme päätökseen historiamme suurimman muutoksen, jossa organisaatiorakenteemme laitettiin uusiksi. Tämä tarkoittaa samalla ISTT:n omistajuuden siirtyneen jäsenjärjestöillemme. Yksi uusi jäsen jo tuli minun kolmivuotisella puheenjohtajan toimikaudellani Malesiasta. ISTT perustettiin 1986 Lontoossa ja siitä asti on järjestön rakenne ollut melko stabiili. jaostoiminnan, järjestäytymiskokous on tavoitteellisesti kevään aikana. Käy katsomassa juuri avatut tapahtuman sivustot www.nodighelsinki.com. ISTT:llä on palkattuna toimihenkilönä vain osa-aikainen toiminnanjohtaja ja osa-aikainen sihteeri. Lisäksi muodostimme kuusi eri toimikuntaa, joihin jäseniksi hyväksyttiin jäsenjärjestöjemme jäseniä. Uskon tämän uuden tavan osaltaan saaneen koko kaivamattoman sektorin toimijat aktiivisemmin mukaan myös järjestötoimintaan, sillä tällä hetkellä on useiden uusien kansallisuuksien kanssa keskustelut aloitettu heidän liittymisestä ISTT-perheeseen. Näillä toimilla luotiin ISTT:n toiminta avoimemmaksi ja päätöksenteko demokraattisemmaksi ottamalla jäsenjärjestöjen jäsenet laajemmin mukaan toimintaan. FiSTTin järjestäytyminen 2021 FiSTT valitsi toimihenkilönsä vuodelle 2021. Viime vuonna siirrettiin tämä vastuu ja siten samalla omistajuus jäsenjärjestöillemme, joissa jokaiseen nimettiin yksi henkilö ko. 49 Kuntatekniikka 1/2021 rakennuttajainsinööri Esko Lehtimäki ja sihteerinä RE4MGlobal Oy toimitusjohtaja Riitta Virtanen. Jaoksen puheenjohtajalla on pitkä kokemus tilaaja/ rakennuttaja tehtävistä Tampereen Veden organisaatiossa ja FiSTT toiminnassa hän on ollut mukana yli 10 vuotta. FiSTT on sopinut Kuntien Putkimestareiden (KPM) kanssa siten, että järjestämme konferenssin KPM:n jokasyksyisten Neuvottelupäivien yhteydessä (ajankohta ei ole vielä varmistunut, mutta tullee olemaan marraskuussa). Kaikki muut toimijat ovat jäsenjärjestöistä valittuja luottamushenkilöitä. Toimintaan on edelleen mahdollista lähteä mukaan. Uudessa jaoksessa on vahva alan edustus, toimintaan osallistuu 13 FiSTT:n jäsenyritysten ammattitaitoista edustajaa. Asiantuntijana jaoksen toimintaan osallistuu Kiinteistöliitto Uusimaan rakennustekninen kehityspäällikkö tekniikan tohtori Jari Virta. No-Dig Helsinki 2022 Tulemme tiedottamaan vuoden kuluessa konferenssin etenemisestä tälläkin palstalla. Kansainvälisen emojärjestön (ISTT) kuulumisia ISTT:n muodostavat tällä hetkellä vajaat kolmekymmentä jäsenjärjestöä, joissa useassa on useampi kansallisuus edustettuna. Lisätietoja jukka@ johanlundberg.fi
Aamupäivän aikana kuulemme asiantuntijoiden puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista, tutustumme näytteilleasettajien tarjoamiin palveluihin sekä tuoteuutuuksiin kiinnostavien case-esimerkkien avulla. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin Kuntatekniikan kotisivulta tapahtumakalenterista ja kunkin tapahtuman linkistä osoitteesta kuntatekniikka.fi/tapahtumat/ { Tapahtumakalenteri } SmartINFRAn aamupäivä 3.3.2021 Webinaari smartinfra.fi Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto (FMA)TM 18.3.-24.11.2021 Helsinki kiinko.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 25.3.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Tieliikennelain soveltaminen 26.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi SmartINFRAn aamupäivä 3.3.2021 Webinaari smartinfra.fi Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus 3.3.2021 Webinaari kuntatekniikka.fi/skty Talotekniikan LVI-valvojan koulutus LVI-TATE 9.3.-18.5.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Paikkatietojen hyödyntäminen päätöksenteossa 16.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi II jakso 16.-17.3.2021 Helsinki+striimaus koulutus.fcg.fi Talotekniikan sähkövalvojan koulutus 16.3.-18.5.2021 Etäkoulutus/ Helsinki kiinko.fi Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 17.-18.3.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Tietosuoja etätyössä 17.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 18.-19.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi SmartINFRA 2021 Verkossa pidettävä SmartINFRAn aamupäivä kokoaa 3.3.2021 yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat. Katso aamun ohjelma osoitteesta smartinfra.fi ja osallistu! Tapahtuman järjestää kute1_52.indd 52 16.2.2021 9.00 Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja kaavoituksen toteuttaminen 18.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kiinteistöpäällikön koulutus ja tutkinto (FMA)TM 18.3.-24.11.2021 Helsinki kiinko.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja rakennusvalvonta 22.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Liikuntatoimen neuvottelupäivät 23.-24.3.2021 Virtuaalitapahtuma koulutus.fcg.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja kaavoitus 23.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Tulevaisuuden rakennettu ympäristö 24.3.2021 Etäkoulutus kiinko.fi Maankäyttöja rakennuslain (MRL) uudistus ja tekninen toimiala (infra ja kuntien kiinteistöt) 25.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 25.3.2021 Webinaari vvy.etapahtuma.fi Viestintä rakennushankkeessa 25.3.2021 Etäkoulutus kiinko.fi kute1_42-51.indd 50 16.2.2021 15.32. 50 1/2021 Kuntatekniikka { Tapahtumakalenteri } Julkaisemme edelleen tapahtumakalenteria, vaikka moni seminaari ja tapahtuma on koronan vuoksi muutettu webinaariksi, siirretty tai peruutettu. Tapahtuman pääteemoja ovat viherrakentaminen ja liikuntapaikat, talotekniikka
• Puhaltimet ja kompressorit matalapaineisen paineilman tuottamiseen. • Kattavat huoltopalvelut & maan laajin huoltoverkosto • Etävalvontapalvelut Maaseudun ja kylien yleiskaavoitus 15.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Jätehuollon ajankohtaispäivä 20.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi kute1_42-51.indd 51 16.2.2021 15.32. { Palveluhakemisto } Kantavuusmittaukset » pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla Rakennekerrostutkimukset » ja näytteenotto Päällysteporaukset » Törmäysvaimennin » ja liikenteenohjaukset Kunnossapidon laadunvalvontaa » kaupungeille ja kunnille Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Rakennusautomaatio hyväksyntä Turvaurakoitsijan sertifiointi Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Optiset liityntäverkot hyväksyntä Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Tieliikennelain soveltaminen 26.3.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Vesihuoltolaitoksille suunnattu työturvallisuuskorttikoulutus 8.4.2021Webinaari vvy.etapahtuma.fi Hulevesipäivä 13.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Raakamaan lunastus 13.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntahankkeet – Näin viestit niistä tehokkaasti 14.-15.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Kuntien etuosto-oikeuspäivä 14.4.2021 Webinaari koulutus.fcg.fi Matalapainekumppanisi www.atlascopco.fi I kompressori.fi@fi.atlascopco.com Atlas Copcolta ratkaisut matalapaineisen paineilman tuottamiseen
Aamupäivän aikana kuulemme asiantuntijoiden puheenvuoroja alan ajankohtaisista aiheista, tutustumme näytteilleasettajien tarjoamiin palveluihin sekä tuoteuutuuksiin kiinnostavien case-esimerkkien avulla. SmartINFRA 2021 Verkossa pidettävä SmartINFRAn aamupäivä kokoaa 3.3.2021 yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat. Katso aamun ohjelma osoitteesta smartinfra.fi ja osallistu! Tapahtuman järjestää kute1_52.indd 52 16.2.2021 15.24. Tapahtuman pääteemoja ovat viherrakentaminen ja liikuntapaikat, talotekniikka