1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen: Rakennettu ympäristö digitalisoituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaariselle Hakametsän jäähallille. Korttelilataus täyttäisi sähköautojen akut kute1_1.indd 1 22.1.2020 8.13
23 Uutiset ..................................................... 57 Nimitysuutisia ......................................... 46 Kuntatekniikan ensimmäiset pätevyyssertifikaatit myönnetty .............. ............... 38 Hakametsän halli hiljenee, mutta ei tyhjene ..................................................... 10 Viheralueiden luokitusjärjestelmä uudistuu .................................................. 57 Tapahtumakalenteri ................................ 5 Kolumni/Teemu Lehtinen: Rakennettu ympäristö digitalisoituu .......................... ........................ .................... 56 Pääkirjoitus ............................................... 6 { Liikuntapaikat } { Viherrakentaminen } { Energia } { Yhteistyöjärjestömme } { Sisäilma } Viherrakentaminen Miten viherkerroin on toiminut. 24 Kuntotutkimus uhkaa jäädä katveeseen 30 Hallinnon hajanaisuus iso haaste hyvälle sisäilmalle ............................................... 50 Kuntien putkimestarit ry. s. 59 { Ilmastonmuutos } M au ri H äh ki ön ie m i kute1_2-3.indd 2 22.1.2020 13.27. tammikuuta 1/2020 { Yhdyskunta } { Palstat / Kolumnit } Useat kaupungit ovat ottaneet käyttöön tonttien viherrakennetta ohjaavan viherkerroin-työkalun. 55 Suomen Kaivamattoman Tekniikan Yhdistys ................................................... 18 Sisäilmaselvitys alkaa salapoliisityöllä .. 48 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys ........... 45 Sähköautojen lataamiseen ratkaisu korttelilatauksesta .................................. 6 Kestävä ympäristörakentaminen KESY .. 34 Irlanti heräsi ilmastonmuutokseen ........ 29 Miten toimisi ”kevytkunta”. 58 Palveluhakemisto.................................... Miten se on toiminut. 13 Pilaantuneen maan puhdistamiseen saa valtionapuja ............................................. 2 1/2020 Kuntatekniikka 30. 42 Euran uimahalli on vuoden vesiliikuntapaikka ..................................
Valtion tarjoama tuki ongelman selvittämiseen on korkeintaan 50 prosenttia ja puhdistamiseen korkeintaan 40 prosenttia. 46 KKuntatekniikka.fi Vuosaareen suunnitellaan kiertotalousjalostamoa Pyhtää avasi ”Suomen moderneimman kunnanviraston” Historiallisen suojelukohteen haasteellinen peruskorjaus onnistui Ta m pe re en ka up un ki Tappara, Ilves ja Koovee ovat huudattaneet kansaa Hakametsän jäähallissa. 42 s. 3 Kuntatekniikka 1/2020 s. Nyt hallille mietitään uusia käyttötarkoituksia. Va ha ne n En vi ro nm en t O y Pilaantuneen maan puhdistamiseen saa nykyään valtionapua. 18 s. kute1_2-3.indd 3 22.1.2020 13.27. Se pp o H aa vi st o Sähköautojen yleistymistä hidastaa latausverkkojen heikkous: esimerkiksi kerrostaloihin suunnitellaan nyt erillisiä kortteliverkkoja lisäämään latauskapasiteettia
Varaa ilmoituspaikkasi nyt. Tiesitkö, että Kuntalehti ja kuntalehti.fi tavoittavat kuukausittain yhteensä yli 65 000 lukijaa, uutiskirje noin 20 000 vastaanottajaa joka viikko. MAINOSTAJA! Kuntalehden teemat vuodelle 2020 on julkaistu. Kuntalehden tilaajista 80 prosenttia lukee lehden printtimuodossa.* Kuntalehden ilmoitukset huomataan kuntien ja valtion päättäjien keskuudessa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA Ilmoitusvaraukset Marianne Lohilahti marianne.lohilahti@netti.fi 040 708 6640 *perustuu vuoden 2017 lukijatutkimukseen teema Turvallisuus Talous Ympäristö Sote Työ Hankinnat Matkailu Koulutus Johtaminen Sote Digi Hyvinvointi lehden numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kute1_4.indd 4 22.1.2020 13.27. Ilmoittamalla Kuntalehdessä varmistat viestillesi oikean kohderyhmän
29) Ensi alkuun kyse on katuja viheralueiden kunnossapidon osaamisen ja tekemisen laadun vahvistamisesta. Valtiovalta laatii säännöksiä ja ohjeita, mutta käytännön ilmastotyö tehdään sitten ihan muualla kuin peilisaleissa: kuntien ja kuntalaisten arjen ratkaisut ovat niitä, jotka vievät kehitystä eteenpäin. 050 352 3277 mika.saila@totalmarketing.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Kari Långsjö PAINOPAIKKA Punamusta, Forssa KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ISSN 1238-125X 75. Tuloksia käsitellään laajasti Kuntatekniikan artikkelissa, ja mikä tärkeintä, esille on noussut myös kehittämistarpeita. Viherkerroin on osoittanut toimivuutensa, ja sen jatkuva kehittäminen ja jalkauttaminen koko kuntakenttään on lopulta niin kuntien, kuntalaisten kuin ilmastonkin etu. Kaikki voittavat. Suomessa viherkertoimen ottaminen osaksi kaavoitustyötä on yhä yleisempää. Tampereen kaupunki pilotoi viherkerrointa ja päätti sitten ottaa menetelmän käyttöönsä. Onnistumiskerrointa viherkertoimesta Kuntatekniikan pätevyydet tulevat kute1_5.indd 5 22.1.2020 13.25. Olemassa olevaa ympäristöä voidaan parantaa energiatehokkaammaksi vaikkapa tuomalla älyteknologiaa valaistukseen. Tähän ajatukseen voi olla vaikea soveltaa kuntien ja kaupunkien paikallisia erityispiirteitä. Vihertehokkuutta käytetään joko vakituisesti ja kokeiluluonteisesti jo monin paikoin Suomessa. Vesihuolto, rakentaminen 3/20 4.6. Yhä monimutkaisempi rakennettu ympäristö vaatii entistä laadukkaampaa tekemistä. Menetelmällä voidaan asettaa tonteille tietty vihertehokkuuden tavoiteluku. SmartInfra: Kuntatekniikan päivät ja Asuntomessut 4/20 3.9. Moni asia ratkeaa rakennetussa ympäristössä. Pätevyys-sertifikaatti on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja varmistaa niin alan houkuttelevuuden kuin myös rakennetun omaisuuden arvon säilymisen. 25.11. . Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. hulevesien hallinnan, 2. 050 468 0044 Toimituksen sihteeri Sari Moberg Puh. 03 4246 5375 kuntatekniikka@jaicom.com Vuodessa 6 numeroa Kestotilaus, printti+digi 79 € Vuosikerta, printti+digi 89 € Kestotilaus, digi 73 € ILMOITUKSET Mika Säilä Puh. Korttelilataus täyttäisi sähköautojen akut kute1_1.indd 1 22.1.2020 8.13 TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja Markku Vento Puh. 20.5. . hiilen sidonnan. (S. Hulevesihallinnalla taklataan lisääntyvät rankkasateiden aiheuttamat tulvimiset. Tärkeä huomio nostaa esiin kuntien kohteiden erilaisuuden: tällä hetkellä kerroin kannustaa vertikaaleihin viherseiniin, kun kuntien omat kehitystarpeet saattavat suunnata toisaalle. Kuntamarkkinat, rakentaminen 5/20 15.10 30.9. Edellisessä Kuntatekniikassa kerrottiin kuntien varautumisesta rakennusurakoiden kilpailutuksessa ilmastoystävälliseen rakentamiseen: esimerkiksi Oslossa kaupungin urakat menevät yhä useammin hiilineutraaleja työkoneita käyttäville yrityksille. 5 Kuntatekniikka 1/2020 { Pääkirjoitus } 1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen: Rakennettu ympäristö digitalisoituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaariselle Hakametsän jäähallille. Valaistus, SmartCity, vuosikalenteri Va ha ne n En vi ro nm en t O y ENSIMMÄISET SKTY:n laajan yhteistyön tuloksena luodut Kuntatekniikan pätevyys -sertifikaatit myönnettiin tammikuun puolivälissä. Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa, joka vaikuttaa viherkertoimen tulokseen. 19.8. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI kuntatekniikka.fi Seuraavat nrot Ilmestyy Varaukset TEEMAT Markku Vento markku.vento@kuntatekniikka.fi ILMASTOKESTÄVÄÄN ja monimuotoiseen maailmaan pyritään niin arjen kuin juhlankin puheissa. 050 599 6681 TOIMITUSNEUVOSTO Ville Alatyppö Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio Tiia Valtonen Markku Vento TILAUKSET Puh. Aalto-yliopiston tutkimuksessa (artikkeli alkaa tämän numeron sivulta 6) selvitettiin viherkerroin-menetelmän tuloksia kolmesta näkökulmasta: 1. 25.3. Helsingissä viherkerroinlaskenta on mukana jo kaikissa asemakaavoissa ja Vantaallakin sitä sovelletaan jo noin puoleen uusista kaavoista. Ja uutta rakennettaessa kaavoitus ja rakennussäännöt määrittelevät käytännön ratkaisuja. luonnon monimuotoisuuden ja 3. Jyväskylässä, Espoossa, Turussa, Oulussa, Vaasassa ja Porissa ollaan testattu tai ollaan parhaillaan testaamassa viherkerrointa. Toisaalta Aalto-yliopiston selvityksen mukaan kunnissa on tarpeita yhtenäistää laskentamenetelmää. 2/20 9.4. Energia, jätehuolto 6/20 10.12
Useat kaupungit ovat ottaneet käyttöönsä tonttien viherrakennetta ohjaavan viherkerroin-työkalun. Menetelmää on testattu jo usean vuoden ajan ja nyt se on vakiintumassa keinona edistää ilmastokestävän kaupunkiympäristön suunnittelua. 6 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } Vihertehokkuus ohjaa korttelivihreää yhä useammassa kaupungissa KUINKA VIHERKERROIN ON TOIMINUT. Pi ha su un ni tt el u Vi re o O y kute1_6-9.indd 6 22.1.2020 13.32
Viherkerroin käytössä isoissa kaupungeissa Tällä hetkellä vihertehokkuusmenetelmä on käytössä tai sitä kokeillaan jo useimmissa Suomen suurimmista Helsingin Kuninkaantammen Fannynkallion ja Taidemaalarinkadun kortteleissa valmistui vuonna 2019 Suomen ensimmäiset viherkerroinpihat. Esimerkiksi kattovedet saatetaan johtaa rakenteissa suoraan maan alle, jolloin niiden pumppaaminen takaisin maantasoon voi osoittautua mahdottomaksi. Tällöin mahdollinen kaavassa vaadittu hulevesien viivytys toteukute1_6-9.indd 7 22.1.2020 13.32. Lisää toteutuneita kohteita valmistuu lähivuosina, mikä mahdollistaa menetelmällä saavutettujen tulosten arvioinnin. Aalto-yliopiston hankkeessa olemme tarkastelleet viherkerroin-menetelmää erityisesti kolmesta näkökulmasta: 1. Viherkerroin on yleistymässä myös vuonna 2018 julkaistun rakentamisen ympäristöluokituskriteeristön (RTS) ansiosta, jossa viherkerroin on mukana yhtenä kriteerinä. luonnon monimuotoisuuden ja 3. Nesslingin Säätiön rahoittamassa Aalto-yliopiston Viva-hankkeessa (Viherkertoimen valtavirtaminen) on vuoden 2019 aikana kartoitettu menetelmän soveltamista Suomen eri kaupungeissa ja luotu yhteistyöalusta tiedon ja kokemusten jakamiseen. hulevesien hallinnan, 2. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen laskureissa työkaluun on sisällytetty materiaalien valumakertoimet, joiden pohjalta se laskee tontilta muodostuvien hulevesien määrän ja vertaa sitä suunnitelmassa esitettyjen viivytysratkaisujen tilavuuteen. Alun perin Berliinissä 1990-luvulla kehitetty malli on saavuttanut maailmanlaajuisen suosion. Viherkerroin on mukana myös eri kaupunkien poliittisissa ja strategisissa linjauksissa, esimerkiksi Vantaalla resurssitehokkuus-tiekartassa, Helsingissä ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksissa ja Jyväskylässä Avoin kaupunkiympäristö -politiikassa. Hulevesien hallinta Hulevesien hallinta on otettu vahvasti mukaan viherkertoimen kehittämiseen monissa kaupungeissa. Muita tavoitteita ovat esimerkiksi ekosysteemipalvelujen turvaaminen ja pihojen laadun parantaminen yleisesti. Maisemasuunnittelu, kunnallistekninen suunnittelu ja LVI-suunnittelu tulisi ratkaista kokonaisuutena ja varmistaa, että hulevesipainanteisiin ohjataan vettä katoilta tai läpäisemättömiltä pinnoilta mitoituksen mukaisesti. Jyväskylässä, Espoossa, Turussa, Oulussa, Vaasassa ja Porissa ollaan testattu tai ollaan parhaillaan testaamassa menetelmää. Korttelien ja pihojen viherrakenteilla on keskeinen merkitys kaupunkien ilmastonkestävyydelle ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle, sillä suuri osa kaupunkien potentiaalisesta viherpinta-alasta sijaitsee tonteilla. hiilen sidonnan. 7 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Mari Ariluoma ja Ranja Hautamäki A alto-yliopiston hankkeessa on kartoitettu viherkerroin-menetelmän käyttöä ja kehittämistarpeita yhteistyössä kaupunkien kanssa. Tonttien viherrakennetta ohjaamaan kehitetty viherkerroin eli vihertehokkuusluku herättää kasvavaa kiinnostusta Suomessa. Pisimmällä ollaan Helsingin Kuninkaantammessa, joissa ensimmäiset viherkerroin-korttelit valmistuivat kesällä 2019. Tampereen kaupunki päätti loppuvuodesta 2019 päättyneen pilotin pohjalta ottaa menetelmän laajempaan käyttöön. Se on käytössä laajasti esimerkiksi Ruotsissa ja parhaillaan sitä ollaan testaamassa myös Norjassa. Lisäksi viherkertoimessa on mukana erilaisia hulevesiratkaisuja, joita laskuri pisteyttää sen mukaan, miten hyödyllisiksi ja kustannustehokkaiksi ne on arvioitu. Mitä viherkertoimella voidaan saavuttaa Viherkertoimella on mahdollista saavuttaa samanaikaisesti monia hyötyjä. Tämä toimii myös ohjeellisena tietona suunnittelijalle. Esimerkiksi kasvillisuudeltaan monipuolisesta painanteesta saa enemmän pisteitä kuin kivipintaisesta viivytysalueesta. kaupungeista. Hulevesiratkaisujen toteuttamisessa on tunnistettu haasteita erityisesti suunnitteluprosessin näkökulmasta. Työkalua pilotoineet kaupungit nimeävät keskeiseksi tavoitteeksi riittävän viherrakenteen turvaamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen erityisesti hulevesien kannalta. Yhteistyössä kaupunkien kanssa toteutetussa hankkeessa on tarkoitus tukea viherkertoimen käyttöönottoa ja samalla kerätä tietoa menetelmään liittyvistä kehittämistarpeista sekä luoda pohjaa vaikuttavuuden arvioinnille. Helsingissä viherkerroinlaskentaa vaaditaan lähtökohtaisesti kaikissa asemakaavoissa ja Vantaallakin jo noin puolet uusista asemakaavoista edellyttävät vihertehokkuutta. Viherkertoimen etuna on viherelementtien saattaminen laskennalliseen muotoon sekä mahdollisuus kytkeä työkalu asemakaavamääräyksiin ja sitä kautta tonttien pihasuunnitteluun. Koska Suomen ensimmäiset viherkerroinkorttelit ovat valmistuneet ja työkalun käyttö on nopeasti yleistymässä, on otollinen ajankohta herättää keskustelua työkalun vaikuttavuudesta ja tavoitteiden arvioinnista. Laajoilla hulevesipainanteilla voi saavuttaa korkean vihertehokkuuden, mutta painanteilla ei ole merkitystä, mikäli sinne ei johdeta vesiä
Perustuu määrälliseen arviointiin Edellä mainitun kolmen keskeisen näkökulman lisäksi viherkertoimella voidaan saavuttaa muitakin hyötyjä. Sillä voi kuitenkin olla välillisiä vaikutuksia; puun istuttaminen on todennäköisesti ainoita hiilineutraaleja tai jopa hiilinegatiivisia toimia, joita on mahdollista toteuttaa rakentamisessa. Esimerkiksi suunnitelmissa esitetty monilajinen istutusalue voi muuttua yksipuoliseksi kasvillisuusalueeksi, mikäli sitä ei hoideta tarkoitetulla tavalla. Kasvillisuuteen pihan elinkaaren aikana sitoutuva hiili on hyvin pieni osa verrattuna esimerkiksi rakentamisen hiilijalanjälkeen. Toisin sanoen, jos puun istuttaminen korvaa esimerkiksi läpäisemätöntä pintaa tai intensiivistä hoitoa vaativaa nurmikkoa, on sen merkitys suurempi kuin puun elinkaaren aikainen hiilinielu yksinään. Viherkerroin ei automaattisesti lisää ympäristörakentamisen kustannuksia, sillä se kannustaa esimerkiksi kustannuksiltaan kohtuullisten läpäisevien pintojen ja paikalla olevan kasvillisuuden säilyttämiseen. Viherrakenteista saatavat hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä, mutta vehreä ympäristö voi näkyä myös kiinteistöjen arvossa jo alusta alkaen. Hyvä pihasuunnittelu on avainasemassa toimivan kokonaisuuden luomisessa. Myös ylläpidolla on merkitystä monimuotoisuudelle, mutta viherkerroin ei ota kantaa rakentamisen jälkeiseen pihan hoitoon. kute1_6-9.indd 8 22.1.2020 13.32. Se tukee kuitenkin hiilensidontaa kannustamalla puiden istuttamista. Tärkeintä olisikin varmistaa, että tonteille istutetaan riittävästi puita ja että ne saavat kasvaa isokokoisiksi ja iäkkäiksi. Pitkäikäisiksi kasvavat suurikokoiset puut ovat tutkimusten mukaan tehokkain hiilinielu. 8 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } tuu usein maanalaisissa viivytysrakenteissa, jotka voivat olla teknisenä ratkaisuna toimivia, mutta vihertehokkuuden näkökulmasta hyödyttömiä. Kaupungit ovat tunnistaneet Viherkerroin on mukana myös eri kaupunkien poliittisissa ja strategisissa linjauksissa, esimerkiksi Helsingissä ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksissa, Vantaalla resurssitehokkuus-tiekartassa ja Jyväskylässä Avoin kaupunkiympäristö -politiikassa. Myöskään viherkerroin ei ota suoraan kantaa hiilinieluihin. Viherkerroin ei siten korvaa tai takaa hyvää suunnittelua ja kokonaisratkaisua. Viherkerroin-menetelmän valtavirtaistumisen kannalta kiinnostavana kysymyksenä ovat myös kustannusvaikutukset. Esimerkiksi pihojen yleiseen laatuun voidaan suunnittelijoiden kokemusten perusteella vaikuttaa välillisesti siten, että ulkotilojen suunnittelu saa hankkeissa suuremman painoarvon. Erityisen olennaista olisi säilyttää rakennuspaikan olemassa olevaa kasvillisuutta, mutta käytännössä säästäminen on nykyisissä rakennustehokkuudeltaan suurissa hankkeissa vaikeaa. Menetelmänä viherkerroin on kuitenkin määrälliseen arviointiin perustuva, eikä sinänsä ota kantaa esimerkiksi pihan toiminnallisuuteen tai viihtyisyyteen. Toinen tärkeä näkökohta olisi olemassa olevan kasvillisuuden ja maaperän säilyttäminen, sillä maaperä voi toimia tehokkaana hiilivarastona. Hiilen sidonta ja varastointi Hiilen sidontaa ja varastointia on toistaiseksi huomioitu niukasti pihan suunnittelussa ja rakentamisessa. Pi ha su un ni tt el u Vi re o O y Kasvillisuudeltaan monipuolisesta painanteesta saa enemmän pisteitä kuin kivipintaisesta viivytysalueesta. Työkalu ei ota kuitenkaan tarkemmin kantaa esimerkiksi istutettavan lajiston monipuolisuuteen ja paikallisiin olosuhteisiin, joilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta. Viherkerroin-työkalun kehittämistarpeet Viherkerroin on saavuttamassa nopeasti suosiota kaupunkien keskuudessa ja työkalu vaikuttaa lupaavalta. Kustannukset riippuvat enemmän muista tekijöistä, kuten valituista materiaaleista ja ratkaisuista, ja viherkerroin jättää tässä paljon vapauksia eikä sido suunnittelua tai toteutusta tiettyihin valintoihin. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta viherkerroin painottaa yleisellä tasolla ratkaisuja, joilla on suurempi potentiaali tarjota elinympäristöjä lajistolle. Esimerkiksi nurmen sijaan niityllä on korkeampi painokerroin
Esimerkiksi tavoitetaso 0,8 voi tarkoittaa toisessa kaupungissa tiukempaa vihertehokkuutta kuin toisessa, riippuen viherelementtien painotuksista. Esimerkkejä eri materiaalien painokertoimista suluissa. Eri suunnittelutasojen huomioonottaminen tekisi työkalusta helpommin käytettävän. Määrät syötetään työkaluun, joka laskee automaattisesti painotetun viherpinta-alan suhteen tontin pinta-alaan. Myös viherkerroin-laskentamenetelmän yhtenäistäminen on herättänyt kiinnostusta. Keskustelua on myös käyty viherkertoimen huomioonottamisesta valtiontason ohjauksessa, erityisesti maankäyttöja rakennuslaissa sekä -asetuksessa. Viherkertoimen valtakunnallisen soveltamisen kannalta olisi eduksi, jos laskentapa olisi yhtenäinen, vaikka kunnilla olisikin mahdollisuus edelleen soveltaa painotuksia ja työkaluun sisällytettyjä elementtejä paikallisesti. Mitä seuraavaksi. Vihertehokkuus lasketaan pihasuunnitelman pohjalta. Viherkerroin vastaa hyvin tarpeeseen kehittää kaupunkiympäristön laadukasta viherrakennetta tonttitasolla ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Sopivan vihertehokkuuden tavoitetason asettaminen on osoittautunut haastavaksi, koska kohteet ovat hyvin erilaisia. Menetelmällä voidaan asettaa tonteille tietty vihertehokkuuden tavoiteluku. . Hyväksi todettua menetelmää tulee saatujen kokemusten pohjalta jatkuvasti kehittää vastaamaan suunnittelun ja rakentamisen muuttuviin tarpeisiin. Suurin osa kaupungeista on luonut oman laskurinsa pohjautuen Helsingin kaupungin käyttämään malliin. kute1_6-9.indd 9 22.1.2020 13.32. Esimerkki korkean vihertehokkuuden korttelista. Lisätietoja viherkertoimesta viherkerroin.aalto.fi Kirjoittajista Mari Ariluoma on maisemaarkkitehti ja väitöskirjatutkija Aaltoyliopistossa, Ranja Hautamäki on professori Aalto-yliopistossa. 9 Kuntatekniikka 1/2020 VIHERKERROIN kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Eri kaupunkien malleissa painotuksia on muokattu eri tavoin eivätkä ne ole keskenään vertailukelpoisia. kuitenkin useita kehittämistarpeita. Tontin suunnittelussa tulee huomioida annettu tavoite, mikä varmistetaan pihasuunnitelmien pohjalta tehtävillä laskelmilla. Lähitulevaisuudessa, kun toteutuneita kohteita alkaa olla enemmän, menetelmän toimivuutta tulee arvioida suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Työkalua olisi mahdollista kehittää myös siten, että laskentatapa olisi yleispiirteisempi asemakaavavaiheessa ja tarkempi pihasuunnittelu-vaiheessa. Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla, köynnöksillä ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa, joka vaikuttaa viherkertoimen tulokseen. Viherkerroin ei korvaa tai takaa hyvää suunnittelua ja kokonaisratkaisua. Esimerkiksi hyvin tiiviillä alueilla ja kansipihoilla työkalu voisi kannustaa nykyistä enemmän esimerkiksi vertikaaleihin viherelementteihin, kuten köynnösseiniin. Menetelmää tulisikin kehittää siten, että se vastaisi paremmin erityisesti haastavien kohteiden suunnitteluun
Koko ketjussa huomioidaan vähähiilisyys, pitkäikäisyys sekä materiaalija energiatehokkuus hankkeen elinkaaren ajalta. Ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Kestävä ympäristörakentaminen ja -kunnossapito käytännössä Suunnitellaan, rakennetaan ja kunnossapidetään ympäristöä siten, että rakentamisen haitallisia vaikutuksia vältetään, lievennetään ja estetään. Seuraavat asiat ovat erityisen huolenpidon kohteena: . kasvillisuusalueet. energiansäästö, ilmanlaatu ja ympäristönsuojelu . Tässä työssä oleellisessa osassa on kaikkien osapuolien tiivis yhteistyö. Osaava suunnittelu, toimivat ratKestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon toimintamalli KESY ei ole kesyä! Viherympäristöliitto ry on julkaissut Kestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon toimintamalli KESYn vuonna 2018. ihmisten terveys ja hyvinvointi. käytettävät raaka-aineet, materiaalit ja tuotteet . Erilaisia ratkaisuja tehtäessä huomioidaan kaikissa hankkeen vaiheissa: . kute1_10-12.indd 10 22.1.2020 13.32. maaperä . kaisut, tinkimätön toteutus ja koko elinkaaren mittainen kestävä kunnossapito ovat edellytyksenä onnistumiselle. veden kiertokulku . Toimintamallin tärkeässä osassa ovat asennemuutos ja käytäntöjen uudelleen ajattelu kaikessa tekemisessä. 10 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti: Pekka Leskinen & Heidi Järkkä K estävässä rakentamisessa otetaan huomioon rakentamisen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. R am bo ll Uusiokasvualustoja hyödyntämällä voidaan säilyttää arvokasta maaperää ja välttää kustannuksia sekä päästöjä
Yhteistyötä on tärkeää ylläpitää hankkeen kaikkien osapuolien – tilaajan, suunnittelijan, rakentajan, kunnossapitäjän sekä käyttäjien – kesken. Leikkipuiston perusparannusurakassa yhdistettiin KESY-hengessä uutta sekä vanhaa kunnostamalla nykyisiä puurakenteita, betonikiviä ja kasvillisuutta. Kestävien näkökulmien merkitys ymmärretään aiempaa paremmin ja näille ratkaisuille annetaan enemmän painoarvoa. Kestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon käytännöt kehittyvät sitä mukaa, kun niitä otetaan rohkeasti mukaan hankkeisiin. Yhteistyön ja jatkuvan vuorovaikutuksen rooli korostuu kestävässä ympäristörakentamisessa. R am bo ll R am bo ll kute1_10-12.indd 11 22.1.2020 13.32. >>> Niityt lisääntyvät rakennetussa ympäristössä ja tarjoavat viihtyisiä monilajisia virkistysalueita. Monet Suomen kaupungeista ovat asettaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja jo seuraavan kymmenen – kahdenkymmenen vuoden sisällä. Kestäviä näkökulmia kannattaakin miettiä jatkuvan parantamisen periaatteella; se mikä on nyt kestävien näkökulmien huomioimista, on toivottavasti tulevaisuudessa arkipäivää. . Asiaa edesauttaa se, että vaakakupissa painavat yhä useammin eurojen lisäksi myös ympäristövaikutukset, joita voidaan tarkastella esimerkiksi päästölaskentojen ja muiden ympäristövaikutuksia arvioivien mittareiden avulla. Kestävän ympäristörakentamisen ja -kunnossapidon tarkasteluja on syytä tehdä hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kestävien näkökulmien olisi hyvä kulkea mukana hankkeiden läpi punaisena lankana, aina suunnittelusta kohteen valmistumiseen ja elinkaareen. Päästölaskentojen avulla voidaan tehdä rakennusosille tarkasteluja siitä, mitkä vaihtoehdot ovat resurssiviisaita ja aiheuttavat vähiten päästöjä. Realistista on kuitenkin valita mainituista teemoista omiin hankkeisiin parhaiten soveltuvat ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut. Teemana voi toimia esimerkiksi uusiomaa-ainesten käyttö ympäristörakentamisen kohteessa, tai orgaanisen jätteen määrän vähentäminen kunnossapidon urakassa. 11 Kuntatekniikka 1/2020 Teemana voi toimia esimerkiksi uusiomaaainesten käyttö ympäristörakentamisen kohteessa. Nämä tarkastelut toimivat päätöksenteon tukena. Ympäristönäkökulmille yhä enemmän painoarvoa Ympäristönäkökulmat ovat esillä niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla
Muistilistaa kestävän ympäristörakentamisen toimintaan kute1_10-12.indd 12 22.1.2020 13.32. vähennetään jätteen syntyä rakennuskohteessa . 12 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } MAAPERÄ: . ensisijaisesti kotimaista taimimateriaalia . riskien hallintaan ja vieraslajien hallintaan liittyviin ohjeistuksiin) . Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (mm. Estetään rakennusaikaisten jätevesien kulkeutuminen maaperään sellaisenaan . asetetaan tavoitteet turvalliselle kemikaalien käytölle ja määritetään seurantamenetelmät asetettujen tavoitteiden seurantaa Lisätietoa KESYstä Viherympäristöliiton sivuilta: https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/ Kirjoittajat toimivat rakennetun ympäristön rakennuttajina Rambollissa. Paikan olosuhteiden vaaliminen vesi (mm. taimien toimittajan on kuuluttava Ruokaviraston (ent. päästöjen vähentäminen) MATERIAALIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ: . toimitetaan rakennuskohteessa ylijäävä ja käyttökelpoinen toisessa kohteessa hyödynnettäväksi tai viedään materiaali maa-ainespörssiin . käytävät puhtaita ja mahdollisuuksien mukaan kierrätyspolttoaineita tai ovat sähkökäyttöisiä . on varustettu käyttöasteen seurannalla TURVALLISEN KEMIKAALIEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN: . Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin . vesiekosysteemien kunnostus, hulevesien hallinta, vedenkulutuksen vähentäminen) . huolellisella suunnittelulla ENERGIANSÄÄSTÖN, ILMANLAADUN JA YMPÄRISTÖSUOJELUN EDISTÄMINEN: . Maaperä ja kasvillisuus (mm. Sijoitetaan välivarastot, huoltoja kulkureitit, pysäköinti ja työmaan taukoyms. niittykasvien siementen on oltava kotimaista tai pohjoista alkuperää . maaperän kunnostus ja hoito, arvokkaan kasvillisuuden vaaliminen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö ja vieraslajien hallinta) . Mikäli joudutaan kaivuutöihin 1,5 m lähempänä puun latvuksen ulkoreunaa, käytetään ”kaivamatonta” tekniikkaa (imukaivu, suuntaporaus, paineilmamyyrä) . ovat vähäpäästöisiä . hyödyntävät uutta teknologiaa . Puukohtaiset suojaukset, puualueiden erillissuojaukset alueelle luontaiset kasvulajit käyttöön taimistoilla kasvatettuja taimia . Huolehditaan rakennusaikaisesta hoidosta . Otetaan talteen kaikki kaivettava maa-aines ja kunnostetaan työmaan käyttöön tavalla tai toisella KASVILLISUUS: . raaka-aineiden vastuullinen käyttö, materiaalien kierrätys, uusiokäyttö, syntyvän jätteen määrän rajoittaminen ja lajittelu) . asetetaan tavoitetasot energiankulutuksen vähentämiselle . Kaikki työntekijät perehdytetään maaperän suojaamiseen ja huomioimiseen koko rakennustyön ajan . nurmikon siemenseosten on täytettävä siemenseosluokituksen itävyys-, puhtausja muut laatuvaatimukset . lajitellaan kertyvä jäte tehokkaasti ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan . purkuja rakennustyö toteutetaan siten, että olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden uusio ja/tai uudelleenkäyttö ja kierrätys on mahdollista . vähennetään logistiikan energiankulutusta mm. käytetään kestäviä, kestävästi tuotettuja ja laadukkaita, pitkän elinkaaren omaavia tuotteita ja materiaaleja . sosiaalinen kestävyys, kulttuuriympäristön arvojen vaaliminen, tilojen saavutettavuus, esteettömyys ja turvallisuus) . Hyödynnetään pohjamaita pohjamaina ja pintamaita pintamaina . vältetään EU:lle ja kansallisesti haitallisia vieraslajeja ja karanteenituhoojia (huomioitava laki vieraslajeista aiheutuvien . on huollettu säännöllisesti . vähennetään energiankulutusta ja tehostetaan energiaa kuluttavien työkoneiden ja -laitteiden käyttöä . Suojataan maaperää . taimien on täytettävä lajitteluja niputusohjeet . taimien on täytettävä taimiaineistolaki ja eri säädöksissä määrätyt vaatimukset . Suositaan suojavyöhykkeitä . valitaan urakoitsijoita, joiden koneet ja laitteet . estetään haitallisten vieraslajien leviäminen taimimateriaalin, puisten pakkausmateriaalien, kasvijätteiden ja maa-ainesten mukana . tilat paikkoihin, joissa ei häiriinnytetä olemassa olevaa maaperää . Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotanto, valinta ja kierrätys kestävällä tavalla (mm. Energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen (mm. selvitetään kohdealueen haitalliset vieraslajit KESYssä keskeisesti huomioon otettavia asioita ovat:
13 Kuntatekniikka 1/2020 { Viheralueet } Viheralueiden luokitus uudistuu ABC:stä RAMS:iin Viheralueiden hoitoluokituksen uudistuessa käytössä olevat luokituskoodit muuttuvat ja eri luokkien väliset erot tarkentuvat. Kuvassa lampaat laiduntavat Kolin laskettelurinteitä kesäaikaan. Laiduntamalla hoidettuja alueita voi kuulua erilaisiin avoimiin viheralueisiin ja myös muihin viheralueisiin. Laidunalue (entinen B3) poistuu avoimien viheralueiden alaluokkien nimistä. ABC-luokituksesta siirrytään RAMS-luokitukseen. kute1_13-17.indd 13 22.1.2020 13.33
Pääluokkien kirjainkoodi tulee nimen ensimmäisestä kirjaimesta. Kunnossapidon tavoitteena on edistää niiden lajiston monimuotoisuutta ja säilyttää alueiden avoin ilme sekä varmistaa, että ne kestävät käytöstä aiheutuvan kulumisen. 14 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } Teksti ja kuvat Hanna Tajakka V iheralueiden kunnossapitoluokituksen (RAMS) mukaan viheralueet jaetaan kolmeen kunnossapidon pääluokkaan: Rakennetut viheralueet (R), Avoimet viheralueet (A) ja Metsät (M). Toimintaviheralueeseen kuuluvat jatkossa jalankulun ja pyöräilyn reittiyhteyksiin sekä liikuntaan, leikkiin ja erityistoimintoihin varattuja viheralueiden osia, kuten leikkipaikat, lähiliikuntapaikat, uimarannat, koirapuistot ja matonpesupaikat. Käyttöja suojaviheralue (A3) muuttuu suojaja vaihettumisviheralueeksi (R4). Käyttöviheralueita ovat muun muassa kaupunkipuistot ja -aukiot, torialueiden kasvillisuusja oleskelualueet, katupuuistutukset, pihojen kasvillisuusja oleskelualueet sekä intensiivistä hoitoa vaativat luonnonmukaiset hulevesirakenteet. Pääluokkia täydentävät lisäksi luokat: Suojelualueet (S), Maankäytön muutosalueet (x) ja Viheralueiden puhtaanapitoluokitus (P). Rakennettuihin viheralueisiin yksi lisäluokka Rakennetut viheralueet (R) ovat kaupunkija taajamarakenteen sisällä olevia erilaisia puistoja, puistoaukioita, kiinteistöjen ulkoalueita, hautausmaita, kattoja kansipuutarhoja, liikenneviheralueita sekä liikuntaan, leikkiin ja muuhun erityiseen toimintaan tarkoitettuja viheralueita. Edustusviheralueen (A1) nimi muuttuu rakennetuksi arvoviheralueeksi (R1). Kuvassa Kultarannan viheraluetta. Avoimien viheralueiden alaluokkien nimiä tarkistettu Avoimet viheralueet (A) ovat kaupunkija taajamarakenteen sisällä tai reuna-alueilla olevia luonnostaan tai ihmistoiminnasta syntyneitä niittyjä ja peltoja. Näin halutaan korostaa luokan luonnetta rakennettujen ympäristöjen erilaisten reuna-, suojaja vaihettumisvyöhykkeiden luokkana, jossa käyttö ei ole pääosassa. Vanhan ABC-luokituksen Käyttöviheralue A2 -alaluokka jaetaan päivityksen myötä kahtia toimintaviheralueiseen (R2) ja käyttöviheralueiseen (R3). Avoimissa viheralueissa vastaava luokka on arvoniitty (A1) ja metsissä arvometsä (M1). Edustusviheralue A1 on uuden viheralueiden kunnossapitoluokituksen mukaan Rakennettu arvoviheralue R1. Kunnossapidon tavoitteena on joko pitää alue alkuperäisen suunnitelman mukaisena tai kehittää sitä kohdekohtaisen suunnitelman mukaisesti. kute1_13-17.indd 14 22.1.2020 13.33. Näin halutaan kaikkien pääluokkien erilaisia erityisiä kulttuuri-, maisema-, luonnon tai muita arvoja sisältävät alueet nimetä samalla periaatteella. Kukin pääluokka jaetaan 4?5 alaluokkaan viheralueen käytön ja kunnossapidon intensiteetin mukaan
Metsien hoidon tavoitteena on varmistaa puuston, muun metsäkasvillisuuden ja maaperän elinvoimaisuus, kasvukunto, uusiutumiskyky, monimuotoisuus ja kasvinterveys sekä omistajan metsälle asettamat tavoitteet. Suojellut metsäalueet sijoitetaan Suojelualueet (S) -kunnossapitoluokkaan. Laidunnus on yksi kunnossapitomenetelmä, jota voidaan soveltaa kaikilla avoimilla viheralueilla ja tarvittaessa myös rakennetuilla viheralueilla ja metsissä. Syynä muutokseen on, että kaikissa pääluokissa arvoviheralueet on haluttu nostaa luokituksessa ensimmäiseksi. Suojelualueet ovat erillisellä päätöksellä suojeltuja viheralueita Suojelualueet (S) ovat laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston, ministeriön, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tai muun viranomaisen päätöksessä määrättyjä alueita, joilla on suojeltuja luontokohteita. kute1_13-17.indd 15 22.1.2020 13.33. Viheralueiden puhtaanapitoluokitus toimii itsenäisenä luokituksena Viheralueiden puhtaanapitoluokitus (P) täydentää varsinaista kunnossapitoluokitusta (RAMS-luokitusta). Lisäksi korostetaan, että arvometsät (M1) eivät ole suojeltuja metsäalueita. Suojelualue voi olla myös maanomistajan omalla päätöksellä tai muulla päätöksellä suojeltu alue. Sen avulla viheralueen omistaja määrittää puhtaanapidon laadun tason ja puhtaanapitokertojen määrän. Suojelualueiden hoidon tavoitteena on turvata lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta sekä huolehtia kansallismaiseman, kulttuuriperinnön, virkistysja retkeilyalueiden tai muun erityisen ja suojeltavan arvon säilymistä. Näkymä ei siis sinällään määritä alaluokkaa. Myös avoimet alueet ja näkymät (B4) -alaluokan nimeä lyhennettiin avoimeksi alueeksi (A4). Viheralueiden puhtaanapitoluokiViheralueiden puhtaanapitoluokitus voi vaihdella kesäja talvihoidon välillä. Suojelualueena pidetään myös aluetta, jolla on muinaismuistolain nojalla suojeltuja rakennelmia tai niiden jäännöksiä sekä rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset, jos niitä voidaan pitää aluemaisina kohteina. Syynä laidunalueen poistamiseen nimestä on se, että laidunnettavia alueita löytyy myös muista avoimien viheralueiden (A) alaluokista. Näkymät ovat yksi syy alueen avoimena pitämiseen samalla tavalla kuin esimerkiksi sähkölinjojen alustan avoimena pitäminen. Alaluokkien kirjainkoodissa näkyy myös varsinainen pääluokka, jonka mukaisessa ulkoasussa maankäytön muutosaluetta kunnossapidetään: Rx, Ax ja Mx. Puhtaanapitoluokitus ei ole siis sidottu tiettyyn päätai alakunnossapitoluokkaan, vaan viheralueen omistaja voi määrittää puhtaanapitoluokan haluamallaan tavalla. Päivityksen yhteydessä on vaihdettu maisemapeltojen (A5, entinen B1) ja arvoniittyjen (A1, entinen B5) järjestystä päittäin. 15 Kuntatekniikka 1/2020 Entinen maisemaniitty ja laidunalue (B3) -alaluokan nimi muuttuu maisemaniityksi (A3). Maankäytön muutosalueet Maankäytön muutosalueet (x) ovat yleistai asemakaavassa rakentamiseen tai rakentamisen vaikutuspiiriin osoitettuja alueita, joiden hoidon tavoitteena on valmentaa kasvillisuutta tulevaa käyttöä varten niin, että alueen säilytettävä kasvillisuus on elinvoimainen myös rakentamisen aiheuttaman muutoksen jälkeen. Metsien alaluokkien nimet ja pääosin sisällöt säilyvät entisellään, mutta järjestystä on muutettu siten, että arvometsä (M1, entinen C5) on siirretty pääluokan ensimmäiseksi alaluokaksi, samalla periaatteella kuin muissakin pääluokissa. Näin ollen muiden alaluokkien numerokoodi muuttuu yhtä numeroa suuremmaksi verrattuna ABC-luokitukseen. Arvoviheralueeksi luokittaminen edellyttää lisäksi erityisen arvon nimeämistä ja sen perustelua. Näin varmistetaan, että arvoviheralueilla on todennettavasti erityistä arvoa ja se on tunnistettu ja määritetty. Metsien päälinjaukset säilyvät entisellään Metsät (M) ovat kaupunkija taajamarakenteen sisällä, reuna-alueilla tai etäämmällä olevia puuston peittämiä alueita, joille tunnusomaista on luonnonvarainen pensasja aluskasvillisuus, joka vaihtelee metsätyypin ja kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Näin halutaan korostaa viheralueiden merkitystä erilaisten kulttuuri-, maisema-, luonnon ja maanomistajan määrittämien muiden erityisten arvojen edistäjänä
Myös viheralueilla, joita halutaan kehittää esimerkiksi avoimesta viheralueesta metsäisemmäksi viheralueeksi, voidaan kunnossapitoluokkien muutoksella ohjata alueen kehittymistä. Kirjoittaja on MMM. Käyttöviheralue A2 jaetaan uudessa viheralueiden kunnossapitoluokituksessa kahdeksi luokaksi: Toimintaviheralue R2 ja Käyttöviheralue R3. Toimintaviheralueisiin kuuluvat muun muassa leikkipaikat. Viheralueen omistaja määrittää, mikä viheralueen kunnossapitoluokka on tai sisältääkö yksi viheralue useita eri kunnossapitoluokkiin kuuluvia alueita. Esimerkiksi kiinteistön ulkoalueella, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja asunto-osakeyhtiöiden pihalla, voidaan leikkipaikat ja oleskelualueet sijoittaa eri kunnossapitoluokan alle kuin pihan istutukset tai reuna-alueen vaihettumisvyöhykkeet. Siirryttäessä käyttämään uutta luokitusta kannattaa tarjousasiakirjoissa, kunnossapidon työselostuksissa, hoitoja käyttösuunnitelmissa, tuoteja tehtäväkorteissa sekä kiinteistönpitokirjoissa kirjata selkeästi näkyviin, että käytössä on Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS. Myös sunnuntaisin ja juhlapyhinä tehtävästä puhtaanapidosta sovitaan erikseen. Talvikauden puhtaanapidosta sovitaan erikseen. monta kunnossapitoluokkaa Viheralue voidaan luokitella kuuluvaksi joko kokonaisuudessaan yhteen kunnossapitoluokkaan tai se voi sisältää useita eri kunnossapitoluokkia. . Luokituksessa esitetyt puhtaanapitoluokat kuvaavat kesähoidon toimenpidekertoja. Yksi viheralue . Viheralueen valmistumisen jälkeen takuuaikana voidaan esimerkiksi noudattaa intensiivisempää kunnossapitoa edellyttävää kunnossapitoluokkaa ja takuuajan jälkeen muuttaa kunnossapitoluokka vähemmän intensiivistä kunnossapitoa vaativaan luokkaan. Suojelualue voi olla myös maanomistajan omalla päätöksellä tai muulla päätöksellä suojeltu alue. kute1_13-17.indd 16 22.1.2020 13.33. Myös liikenneviheralueet, luonnonmukaiset hulevesien käsittelyalueet ja -rakenteet, dynaamiset kasvillisuusalueet sekä viherkatot ja kattoja kansipuutarhat voidaan sijoittaa eri kunnossapitoluokkiin tai jakaa yksi alue useampaan kunnossapitoluokkaan. Mitä monimuotoisempi viheralue on, sitä monipuolisemmin kunnossapitoluokitusta hyödynnetään. Kunnossapitoluokka ei määräydy kiinteistörajan mukaan vaan kunkin alueen käytön ja kunnossapidon tavoitteen mukaan. 16 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } tus voi vaihdella kesäja talvihoidon välillä. Kunnossapitoluokka voi myös muuttua viheralueen kehittymisen ja sen elinkaaren mukaan. Näin vältetään sekaannukset vanhan luokituksen (ABC-luokitus) kanssa
Isot hankkeet maksavat miljoonia euroja, mutta onneksi valtio tulee apuun. Pilaantuneen maan puhdistamiseen saa valtionapuja Va ha ne n En vi ro nm en t O y kute1_18-23.indd 18 22.1.2020 13.32. 18 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } PIMAsta ei enää PIMAHDETA Suomessa käsitellään vuosittain miljoonia kuutioita pilaantuneita maita
Ammattilaiset kehiin Kun pilaantuneeksi epäilty maaalue halutaan ottaa käyttöön, pitää se ensin tutkia: mikä on ollut maaalueen aiempi käyttö ja mitkä ovat tulevat tarpeet. Tämän perusteella hän tekee tutkimusraportin, jossa arvioidaan kunnostustarve. Vuosittain on tutkittu noin 50 kriteeristön täyttävää kohdetta, joista 10-15 on kunnostettu. Hankkeen kustannukset olivat noin 1,5 miljoonaa euroa, Pyötsiä sanoo. Puhdistushankkeen hintalappu voi olla muutamista tuhansista euroista jopa miljooniin euroihin. Isoimpien urakoiden hintalappu on useita miljoonia euroja. -Pari vuotta kunnostimme Kontiolahdella vanhan ampumaradan alueen. Hän on erikoistunut pilaantuneiden maiden tutkimukseen, kunnostukseen, kunnostuksen valvontaan ja lupa-asioihin. -Ennen katsottiin tarkasti ohjearvoja ja pilaantuneita alueita puhdistettiin niiden mukaan. -Uusi tukilaki tarkoittaa sitä, että kunta hakee valtionavustusta ja Pirkanmaan ELY-keskus päättää avustuksen myöntämisestä valtakunnallisesti. Vuoden 2016 alussa valtion varoin tuettavien pilaantuneiden maiden selvittämisen ja kunnostamisen koordinointi keskitettiin Pirkanmaan ELY-keskukseen. Aiemmin valtion tuki järjestyi sopimuspohjaisesti. ELY-keskus toimi tässä mallissa tilaajana ja rakennuttajana eli hoiti hankkeen käytännön toimet. Kohteiden valinta on perustunut riskiperusteisuuteen ja kestävyyteen sekä siihen, siihen että riski liittyy kohteen nykyiseen maankäyttöön. Pienet kunnat voivat olla uudessa tilanteessa, koska tämän alan hankintaosaamista ei ole. PIMA-päätöksiä tekevät ELY-keskukset sekä Helsingin ja Turun ympäristökeskukset. Hän on tehnyt PIMA-hankkeiden kanssa töitä vuoden 1990 alusta lähtien. Kunta hoitaa kilpailutuksen ja koko prosessin. Tällainen riskinarviointi on vähentänyt turhaa puhdistamista, Pirkanmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Kari Pyötsiä sanoo. Prosessi koskee isännättömiä ja kohtuuttomien pilaantuneiden maa-alueiden selvittämistä ja puhdistamista. Ympäristötekniikkaan erikoistuneet konsulttiyritykset ovat kuitenkin huomanneet tilanteet ja tarjoavat kunnille alan palveluja. Sen kustannuksiksi kertyi 14,5 miljoonaa euroa. Maa-ainekset kannattaa hyödyntää kohdekiinteistössä aina kun mahdollista. -Vanhan jätelain perusteella teimme kunnan kanssa yhteistyösopimuksen, jossa sovimme työnjaosta ja rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kunta pyytää asiantuntijan selvittämään tilannetta. -Konsultti tekee maaperätutkimuksia ja ottaa tarvittaessa näytteitä myös pohjavedestä ja huokosilmasta. Vuosittain näihin hankkeisiin myönnetään rahaa 2-2,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Joensuun keskustassa tehtiin kymmenen vuotta sitten 900 000 tonnin massanvaihto UPM:n entisen Penttilän sahan alueella. Valtion tarjoama tuki selvittämiseen on korkeintaan 50 prosenttia ja puhdistamiseen korkeintaan 40 prosenttia. Uusi laki merkitsee sitä, että kuntien pitää ottaa enemmän vastuuta hankkeista joko itse tai hankkimalla osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kaavoittajat, huomio! Koska pilaantuneiden maa-ainesten Kunnissa on paljon tietoa oman alueen maaperän kunnosta, mutta rakennuttajilla on vielä parannettavaa siinä, miten pilaantuneiden maiden tutkimustarve tunnistetaan ja miten ne tulee hankkeissa ottaa huomioon hyvissä ajoin. Valtionavustuksia kunnille Tämän vuoden alussa astui voimaan laki, jonka myötä pilaantuneiden alueiden selvittämiseen ja puhdistamiseen voi hakea valtionavustusta. Nyt tarkastelemme ympäristöja terveysriskiä, kun päätämme valtiontuesta. Viranomainen antaa sitten PIMA-päätöksen, jonka mukaisesti kunnostus totutetaan, Vahanen Environmentin suunnittelupäällikkö Milja Vepsäläinen sanoo. 19 Kuntatekniikka 1/2020 Teksti: Jukka Nortio Y mpäristöviranomaiset tekevät vuosittain 250-300 pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) puhdistuspäätöstä ja niiden tutkimukseen ja puhdistukseen käytetään 50-100 miljoonaa euroa. Me maksamme tuen, kun hanke on toteutettu, Pyötsiä sanoo. Sen jälkeen tehdään kunnostussuunnitelma, joka menee PIMA-ilmoituksen mukana viranomaiselle arvioitavaksi. Ne sijaitsevat pääasiassa pohjavesialueilla. kute1_18-23.indd 19 22.1.2020 13.33
Kaikkia pilaantuneita maita ei tunneta, vaan usein löytyy yllätyksiä. Ympäristöministeriö julkaisi pilaantuneiden maiden riskienhallintastrategian viisi vuotta sitten. Kerromme, että heillä on pääsy maaperän tilan Sa va te rr a Rovaniemeläisen Savaterran termisessä prosessissa orgaaniset myrkyt poltetaan 800-1300 asteessa. Paljon voi jäädä käytännössä rakennusvalvonnan varaan siinä vaiheessa, kun rakennuslupa haetaan, Vepsäläinen sanoo. -Pidämme tätä asiaa esillä, kun tapaamme maankäytön suunnittelusta vastaavia henkilöitä. Ne havaitaan vasta, kun maanrakennustyöt aloitetaan. 25 000 epäiltyä kohdetta käsittely saattaa aiheuttaa miljoonien eurojen kustannuksia, pitää puhdistushankkeet huomioida hyvissä ajoin sekä kaavoituksessa että maankäyttösopimuksissa: mitä millekin alueelle kaavoitetaan ja kuka vastaa kustannuksista, jos maamassoja joudutaan siirtämään ja puhdistamaan. Tässä vaiheessa tilanne on selvästi huonompi kuin se, että asia on huomioitu ennakolta. Esimerkiksi kiinteistössä ollut korjaamotoiminta antaa syyn rekisteröidä maa-alue riskipitoiseksi. Pilaantuneiden maa-alueiden ongelman ratkaiseminen juontaa juurensa 1990-luvun alkuun, jolloin tehtiin ensimmäinen saastuneiden maiden selvitys (Samase). Strategiassa määriteltiin suuntaviivat ja aikataulut, miten seuraavin vuosikymmenten aikana Suomessa käsitellään pilaantuneita maita kustannustehokkaasti ja niin, että pilaantuneiden maa-alueiden riskit terveydelle ja ympäristölle ovat hallinnassa vuoteen 2040 mennessä. Jotta kaavoittajalla on ymmärrys maa-alueista, tarvitaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiivistä viestintää. Kaikki eivät ole välttämättä pilaantuneita, eivätkä ne vaadi selvittämistä tai puhdistamista. Suomen ympäristökeskus ylläpitää tietojärjestelmää ja ELY-keskusten asiantuntijat päivittävät tietoja, kun kohteita tutkitaan ja puhdistetaan. Se pitää tutkia ennen kuin sille voidaan rakentaa esimerkiksi päiväkoti. Tällöin luotiin ensimmäinen rekisteri, johon koottiin mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet. Rakennuttajilla on sen sijaan parannettavaa siinä, miten pilaantuneiden maiden tutkimustarve tunnistetaan ja miten ne tulee hankkeissa ottaa huomioon hyvissä ajoin. Pilaantuneiden maiden selvittämisellä ja puhdistamisella onkin perustelunsa. Kunnissa on Vepsäläisen mukaan hyvä ymmärrys oman alueen maankäytön historiasta. 20 1/2020 Kuntatekniikka { Viheralueet } . Epäily syntyy jo toimialan perusteella. kute1_18-23.indd 20 22.1.2020 13.33. -Jo kaavoitusvaiheessa pitäisi tarkistaa, minkälaisia potentiaalisia riskikohteita viranomaisrekisteristä löytyy. Euroopassa epäiltyjä kohteita arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa ja Suomessakin on jo 1990-luvulta alkaen rekisteröity noin 25 000 pilaantuneeksi epäiltyä kohdetta