Oona Airola ja Lapin filmit Päättävät elimet jalkautui Marraskuu 2025 Maija Kajannon uskomaton paikka
Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. TYÖPAIKKAUUTISET 13 hakijaa havittelee Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintojohtajan virkaa 3. SOTE Isojoen päätös palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omilla rahoillaan herättää muissa kunnissa keskustelua, arvioi Minna Korkiakoski-Västi Kuukauden luetuimmat Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Kuva: Ella Karttunen, Museokortti Kuva: Markus Sommers 3 108. – Yhtiöllä on vahva luottamus siihen, että omistajat löytävät sopivimman tavan edetä hankkeessa loppuvuoden aikana. – Valmistaudumme hankkeen seuraavaan vaiheeseen, josta odotamme omistajien päätöksiä vielä kuluvan vuoden aikana. Länsirata on Helsingin ja Turun välille kaavailtu junayhteys. Sellaiseksi voi kutsua erittäin suosittua kirjailijaa Maija Kajantoa, joka kertoo omista lempipaikoistaan ja elämänsä merkittävimmistä paikkakunnista. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Markus Sommers Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Tämän syksyn uusi sarja ”Viisi kysymystä” on tuonut mahdollisuuden esitellä suomalaisia kuntia ja kyliä, joista löytyy kiehtovia luonnehdintoja eri puolilla Suomea sijaitsevista kohteista. Jouni Lampinen Joka toinen museo kuntastrategiassa Noin joka toinen museonjohtaja kertoo, että museo on mukana kunnan nykyisessä strategiassa, selviää Museoliiton tuoreesta Museobarometri-kyselystä. TYÖPAIKKAUUTISET Päijät-Hämeen maakuntajohtajan virkaan 9 hakijaa 2. Eniten jäi hänen puheistaan mieleen innostuksen ohella työelämän kehittäminen. KT:n toimitusjohtajan haastattelu on yksi tämän lehden kantavista jutuista. Turun tunnin juna etenee suunnitellusti Länsirata Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen kertoo aiemmin Turun tunnin junana tunnetun hankkeen etenevän raiteillaan. Helsingin silmin Koko Suomesta tässä lehdessä verkossa Henrika Nybondas-Kangas on motivoitunut. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.com Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@ kuntalehti.fi Inkeri Valtonen Puh. – Käynnissä oleva suunnitteluhanke etenee aikataulun mukaisesti. Lisäksi liiton mukaan museot tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, joten niiden paikka on kunnallisissa kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa sekä hyvinvointikertomuksissa. Kuntalehti kertoo asioista ihmisten kautta, mutta myös taustoja ja analyysejä kirjoittaen. Jokainen lehti sisältää yhden ison henkilöhaastattelun, jossa henkilön kautta puhutaan suomalaisesta yhteiskunnasta, kunnista, taloudesta ja sitten tietysti kyseisen henkilön tavasta tehdä työtä, ajatella, nähdä maailma. Sinä lukijana olet tärkeässä roolissa myös silloin, kun lähetät meille mielipidekirjoituksia. /KUNTALEHTI. Tässä Kuntalehdessä päästään tutustumaan myös toiseen Helsingissä asuvaan vaikuttajaan. Nybondas-Kangas on Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n viime keväänä valittu toimitusjohtaja, joka näkee työmarkkinatyössä paljon kiehtovaa. Kunnat ovat päässeet alustavaan sopuun länsiradan rakentamisen rahoitusosuuksista. 03 4246 5375 KUNTALEHTI 9/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Virkajohdon neuvottelutulos on vielä hyväksyttävä kuntien päätöksenteossa. Jouni Lampinen 1. Osakaskunnat ovat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. – Museot ovat kunnille merkittäviä investointeja, jotka palautuvat taloudellisina, sosiaalisina ja kulttuurisina hyötyinä, Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu sanoo. Museoiden asemaa kuntastrategioissa puolustaa se, että ne houkuttelevat vuosittain yli 8 miljoonaa kävijää, joiden kulutus paikkakunnilla on arviolta jopa 540 miljoonaa euroa
Jokainen vaikuttaa mielikuviin. 4 20 KT:n toimitusjohtaja Henrika NybondasKangas näkee julkisen puolen työpaikoissa ja johtamisessa mahdollisuuksia. Kuva: Laura Oja
Ja sehän herätti valtavan kiinnostuksen. Kuva: Timo Seppäläinen Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen on päättäjä ja perheenisä. 44 Mielipiteet + Somessa 46 Myös kokoaikaisella puheenjohtajalla pitää kiirettä 48 “Ilmastoestämisestä puhutaan liian vähän” 50 Isä ja ekonomisti on ylpeä kotikaupungistaan viisi kysymystä 54 ”Olin aivan ihastunut, miten mainio paikka!” päättävät elimet 56 Kuntajohtajat kehuvat omaansa lakia lukien 58 Rakennetun ympäristön lakien uudistamisessa 1+1=4 59 Ristikko Sisällys 11 50 Jos usko sosiaalija terveydenhuoltoon rapautuu, se voi murentaa koko yhteiskunnan legitimiteettiä, kirjoittaa Elli Aaltonen kolumnissaan. 34. 5 6 Helsinki ja Pirkkala asuntoluokituksen kärkikaksikko näkökulma 8 Yhteistyön alkuvuosina haasteita ja onnistumisia 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Luotatko minuun, kysyy sote 12 Uutiset pääkirjoitus 15 Päättäjän tehtävä on vaativa 16 Pesä tapahtumille: Tampere 20 Kokenut neuvottelija jatkaa, kunnes tulosta tulee 26 Isot jäävät yhtiöihin ja pienet ovat pulassa 29 Kunnon digikehitystä kuntajohtajan blogi 33 Kuuma peruna: Kuntien eriytyminen jatkuu 34 Uusia Hollywoodeja kasvaa Suomen kuntiin 37 Paikallisia ei jätetä tekemisen ulkopuolelle 40 Pian haetaan yhteistä säveltä 41 Mielipiteet kuntalehti kysyy 43 Mistä saat voimia tähän aikaan vuodesta. Nurmeksen kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen Kuntalehdessä. Kuva: Timo Seppäläinen Netflixin filmin kuvaukset tehtiin pääosin täällä Nurmeksessa
HYPO Hypo on konserni. Alakuloa Tikkurilassa Asuntomarkkinat eroavat merkittävästi paitsi kunta-alueiden välillä myös kuntien sisällä. Vieraskielisten tarpeet Nyt nähdään se, että asumisen suuret kysymykset kietoutuvat yhä vahvemmin siihen, millaisia tarpeita näkee väestönkasvua kannatteleva vieraskielinen väestönosa. Myös Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Vaasa vahvistuivat. Erityismaininnan edellä mainitusta ryhmästä ansaitsevat ainoina positiiviseen A-luokkaan yltävät Helsinki ja Tampereen ratikan laajenemiseen valmistautuva Pirkkala. – Tarkastelu osoittaa, että pienetkin asiat vaikuttavat alueiden houkuttelevuuteen, mutta pitkän aikavälin tarkastelussa tärkeäksi nousevat tutusti kasvu ja kehitys, asuntojen koko ja energiatehokkuus. Suuren keskuskaupungin ympärille rakentuvat vireät kehyskunnat muodostavat yhdessä vahvan yhtälön asuntomarkkinoilla. Teksti Jouni Lampinen Helsinki ja Pirkkala asuntoluokituksen kärkikaksikko Asuntomarkkinoiden A-ryhmän muodostavat Helsinki, Pirkkala, Espoo, Kempele, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Kauniainen, Kirkkonummi, Naantali, Oulu, Turku ja Ylöjärvi. Lähde: hypo.fi. – Tarve nykyistä suuremmille uusille asunnoille Tarve nykyistä suuremmille uusille asunnoille kasvaa. Konserniin kuuluu myös talletuspankki Suomen AsuntoHypoPankki Oy. Samoin liikenneyhteydet ovat tärkeässä roolissa, Hypon Keskinen kuvailee. Väestönkasvu korjaa kuoppaa, mutta maahanmuuttajat kysyvät samalla isompia asuntoja, Keskinen sanoo. Hypon katsauksen mukaan vuokramarkkinoiden alakulo painaa esimerkiksi sijoittajavetoista Tikkurilaa, vaikka keskus saakin yhden A:n verrattuna koko Vantaan BBB:hen. Sen ytimenä toimii Suomen Hypoteekkiyhdistys, vuonna 1860 perustettu Suomen vanhin yksityinen ja valtakunnallinen luottolaitos. 6 Hypon asuntoluottoluokitus nostaa 13 kaupunkia ja kuntaa asunnonomistajan A-luokkaan. Toisin sanoin Helsinki ja Pirkkala saivat kaikista muista poikkeavasti plusmerkkisen A-kirjaimen. Luokitustiedot löytyvät Hypon alueellisten asuntomarkkinoiden riskejä ja näkymiä kuvaavasta katsauksesta. – Ja myös keskimääräistä korkeampi korkeakoulutetun väestön sekä nuorten ja nuorten naisten osuus. Suomen väestö kasvoi viime vuonna 0,6 prosentilla, ja lisäys keskittyi pääkaupunkiseudulle sekä Tampere– Turku-vyöhykkeelle. Finanssivalvonta valvoo Hypon koko toimintaa. Asuntorahoitukseen erikoistuneen luottolaitoksen pääekonomisti Juho Keskinen sanoo, että A-luokan alueita yhdistää voimakas väestönkasvu. – Suurista kaupungeista korkojen nousu iski kenties voimakkaimmin Vantaalla, jossa kauppamäärät putosivat pahimmillaan alle puoleen koronakriisiä edeltäneestä tasosta
Yllättäen korkein osuus riskineliöistä sijaitsee kuitenkin Ilomantsissa, jossa keskusta-alueen kiinteistöistä peräti 28 prosenttia on korkean tulvariskin alueella.. Kuva: Pixabay mainos kasvaa, ja riittävän rakentamisen edellytysten turvaaminen avaa muuttoketjuja vieraskieliselle väestölle, jonka toiveissa on siirtyä asumaan lähemmäs keskustoja. Hypon laskelmien mukaan noin viisi prosenttia asuinneliöistä sijaitsee hulevesiin perustuvalla tulvariskialueella. 7 Hypon arvion mukaan tarve nykyistä suuremmille uusille asunnoille kasvaa. – Kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät, rahoittaja, asunnon omistaja, kuntapäättäjä ja lainsäätäjä ovat yhä kiinnostuneempia myös rankkasateiden ja sulamisvesien aiheuttamista hulevesitulvista ja niille osuvasta kiinteistökannasta, Hypon Keskinen huomauttaa. Hulevesiriskit ovat ymmärrettävästi keskimääräistä korkeammat suurissa kaupungeissa, joissa on paljon asfalttipintaa ja kiinteistöjä tiiviisti pienellä alueella. Rankkasateet yleistyvät Hypo-luokituksen tämänvuotisessa päivityksessä ympäristöriskien arviointi on tarkentunut koskemaan aiempien makean veden ja merivesitulvien lisäksi myös hulevesialueita. – Suurista kaupungeista Tampereen kasvu nojaa vielä tällä hetkellä eniten maan sisäiseen muuttoliikkeeseen, mutta jatkossa maahanmuuton merkitys korostuu sielläkin, Keskinen jatkaa
Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 8 näkökulma Yhteistyön alkuvuosina haasteita ja onnistumisia Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön rakentumista ovat haastaneet kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana muun muassa erilaiset vastuunjako-, kiinteistöja palveluverkkokysymykset sekä synkät talousnäkymät
Vaikka kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä puhuttaessa ongelmat nousevat helposti esiin, on tärkeää muistaa, että kaikilta alueilta ja eri yhdyspinnoilta löytyy myös hienoja onnistumisia ja hyviä yhteistyön käytänteitä. On tärkeää, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseksi. Kunnissa ei aina tiedetty, kenen kanssa yhteistyötä tulisi tehdä. Yhteistyön alkuvuodet eivät olleet helppoja Yhteistyön alkuvaiheessa kunnat kokivat haasteeksi sen, ettei hyvinvointialueilla ollut riittävästi aikaa yhteistyön rakentamiseen. Kuntajohto olisi monella alueella toivonut hyvinvointialueelta avoimempaa viestintää asiasta. Mutta pelkillä rakenteilla mikään uudistus ei onnistu eikä yhteistyö rakennu. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön osalta puhe on kuitenkin pyörinyt paljon ongelmissa ja jännitteissä. Organisaatioiden rakentaminen vei aikaa ja huomio kohdistui sisäisiin asioihin. Yhteisten asukkaiden vuoksi asiat on kuitenkin saatava toimimaan. Valtion ohjaus hyvinvointialueisiin on lainsäädännön ja rahoituksen kautta vahva ja hyvinvointialueiden toimintaa on rakennettu tiukoissa kehyksissä. Kun perusasiat ovat kunnossa, on myös maaperä otollisempi yhteistyön kehittymiselle. Asukkaiden näkökulmasta on ydintärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö toimii. Yhteistyön rakentuminen ja vakiintuminen näin suuren uudistuksen yhteydessä vie aikaa ja resurssejakin, mutta siihen satsaaminen on satsaus yhteisten asukkaiden eli meidän kaikkien hyvinvointiin ja kuntien ja alueiden elinvoimaan. Käytännössä kyse oli ja on edelleen siitä, millaiset sosiaalija terveyspalvelut kussakin kunnassa jatkossa on: suljetaanko kunnasta yksiköitä, kavennetaanko palveluvalikkoa tai aukioloja eli miten saavutettavia ja saatavia sote-palvelut asukkaille ovat. Seuraava haaste syntyi hyvinvointialueiden palveluverkkovalmistelusta, joka on aiheuttanut runsaasti jännitteitä. Muutosneuvottelut, jatkuva sopeuttaminen ja kriisiytyneetkin tilanteet ovat vieneet aikaa yhteistyöltä ja paikoin myös intoa kehittämiseltä. Tarvitaan innokkaita yksilöitä, jotka kyseenalaistavat tuttua ja turvallista tapaa tehdä, esittävät rohkeitakin vaihtoehtoja ja saavat muutkin ympärillä olevat ihmiset innostumaan uudella tavalla tekemisestä yhdessä. Tällaisia avainhenkilöitä löytyy sekä kunnista että hyvinvointialueilta erilaisista rooleista: päättäjät, johtajat, asiantuntijat ja asiakastyötä tekevät. Hallintohistoriamme suurin muutos on toteutettu yhteiskunnallisesti haastavana aikana: koronapandemiasta toipuminen, uudenlainen turvallisuustilanne ja kiristynyt talous ovat luoneet oman lisänsä jo muutenkin haastavalle uudistukselle. Yhdyspinnoista on tullut paikoin rajapintoja ja valitettavasti tunnistettavissa on myös riitapintoja. Ilman toimivaa yhteistyötä ei ole hyvinvoivia asukkaita ja elinvoimaisia alueita. Suomeen syntyi hyvinvointialueuudistuksen myötä uudenlainen kolmitasoinen hallintorakenne. Neljäs keskeinen yhteistyötä haastanut asia on yhteiskunnan talouden tilanne, joka on näkynyt monella tavalla kunnissa ja hyvinvointialueilla. Asukkaiden sujuvat palvelupolut edellyttävät hyvää yhteistyötä toiminnan eri osa-alueilla. Sote-kiinteistöjen vuokraus on eurojen näkökulmasta kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön muodoista merkittävin. Vuorovaikutukselle on oltava toimivat foorumit ja riittävästi aikaa myös epämuodollisille keskusteluille. Liisa Jurmu Projektipäällikkö, Kuntaliitto Kaikilta alueilta ja eri yhdyspinnoilta löytyy myös hienoja onnistumisia.. Palveluverkkomuutoksiin liittyy läheisesti myös sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen kiinteistöt, joiden vuokrasopimuksiin liittyneet kiistat ovat aiheuttaneet jopa niitä riitapintoja erityisesti ylimmän johdon välille. Kiinteistökysymyksissä haasteet liittyvät uudistuksen lainsäädäntöön, mikä on sekä kuntien että hyvinvointialueiden näkökulmasta vähintäänkin hankala. Asia on kunnille tärkeä elinvoimaisuudenkin näkökulmasta. Muutosneuvotteluiden myötä tehtävänkuvat – ja ne tärkeät yhteyshenkilöt – ovat vaihtuneet. Muutoksella on ollut jo alkuvuosien aikana monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Olennaista on halu tehdä yhdessä asioita ja ymmärrys siitä, että vastakkainasettelulle ei ole varaa. Asukkaiden palvelutarpeet eivät odota. Niillä tulee olla myös itsehallinnollisen roolinsa mukaisesti liikkumavaraa toiminnassaan sekä jatkuvien muutosten sijaan työrauha. On tärkeää pystyä keskustelemaan ratkaisukeskeisesti myös vaikeista asioista. Onnistuneen yhteistyön taustalla aina ihmiset Hyvinvointialueuudistusta ei ole tehty kunnille eikä hyvinvointialueille helpoksi. Miksi näin. Tästä on otettu alueilla ainakin osin opiksi. Asia kytkeytyy lähipalvelujen sijaintiin ja on sitä kautta kuntien elinvoimakysymys. Taustalla ovat aina ihmiset. vastinparit löytyivät ja myös säännöllisiä kokouksia alkoi olla enemmän. Pikkuhiljaa ns. Alkuvuodet eivät ole olleet helppoja. 9 Hyvinvointialueet ovat toimineet pian kolme vuotta. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä: syntyikö uudistuksessa uusia itsehallinnollisia toimijoita
Avoin Kuhmoinen -ryhmän kaksi valtuutettua arvostelivat ankarasti menettelyä, jolla erorahasta sovittiin ja he äänestivät erokorvausta vastaan valtuustossa. lokakuuta. Ennen Petäjäveden-pestiään Kummola toimi Multian kunnanjohtajana. Alueen päättäjät ei ole olleet tyytyväisiä Tolletin toimiin talouden tasapainottamisessa. Hän toimi aiemmin muun muassa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajana ja Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Islab Oy:n toimitusjohtajana. lokakuuta. Kaksi kunnanjohtajaa ja yksi hyvinvointialueen johtaja joutui sen jättämään paikkansa luottamuspulan vuoksi lokakuussa. Tollet valittiin Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi kesäkuussa 2022. Valtuusto valitsi hänet kunnanjohtajaksi maaliskuussa 2024. 10 Lokakuu oli kolmen eron kuukausi Lokakuussa ei Suomen kuntiin, hyvinvointialueille tai maakuntiin valittu yhtään uutta ykkösjohtajaa. Kunnanhallitus oli käynyt Kummalan kanssa johtajasopimuksen mukaisen kehityskeskustelun syyskuun lopulla. Väyrynen saa 14 kuukauden palkkaa vastaavan noin 100 000 euron erorahan. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Kuva: Pixabay mainos Triplan Oy | p. Monet kaupungit valitsevat parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa. Luottamus meni Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet jätti eronpyyntönsä hyvinvointialueen hallitukselle 28. Väyrynen irtisanoutui Kuhmoisten erottamisuhan alla ollut kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen päätti lopulta irtisanoutua itse ja tarttua hänelle tarjottuun erorahaan. Asian valmistelusta on tehty myös kaksi oikaisuvaatimusta ja ne ovat marraskuun alussa kunnanhallituksen käsittelyssä. Hän toimi aiemmin Laukaan kunnan sivistyspalveluiden hallintoja talouspäällikkönä. Petäjäveden kunnanjohtaja Arto Kummala jätti tehtävänsä 5. Kuhmoisten valtuusto valitsi Väyrysen kunnanjohtajaksi elokuussa 2021. Hakuajat päättyivät lokakuun aikana Harjavallassa, Pietarsaaressa, Nokialla, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Se on herättänyt paljon keskustelua, sillä Väyrysen johtajasopimuksessa eroraha oli määritelty kuuden kuukauden palkkaa vastaavaksi. Väyrysen asema kävi tukalaksi, kun seitsemän valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua jättivät syyskuussa aloitteen irtisanomismenettelyn käynnistämisestä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan. – Jätän Keski-Suomen hyvinvointialueen haikein mielin. Olemme tehneet ison työn hyvinvointialueen uudistamisessa sekä linjanneet suuntaa kohden ensi vuoden talouden tasapainoa. Olemme parantaneet rahoituksen pohjalla olevien diagnoositietojen kattavuutta ja päättäneet talouden raportointija ohjausjärjestelmän uudistamisesta, Tollet totesi jättäessään virkansa. – Keskustelut Arton kanssa on käyty hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä, hallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto, sd., luonnehti eroon johtanutta prosessia kunnan verkkosivuilla. Aloitteen tekijät perustelevat esitystään Väyrysen puutteilla asiaosaamisessa ja henkilöstöjohtamisessa. Viime aikoina olemme myös saaneet vietyä hyvin valtakunnan päättäjille viestiä rahoitusjärjestelmän toimivuuden korjaamistarpeista. Kunnanhallitus yhtyi aloitteeseen, ja valtuuston oli määrä asettaa tilapäinen valiokunta valmistelemaan irtisanomista. Keski-Suomen hyvinvointialue on pahoissa vaikeuksissa taloutensa kanssa ja valtiovarainministeriö käynnisti sitä koskevan arviointimenettelyn kesäkuussa. Kummalan pesti Petäjävedellä jäi reilun vuoden mittaiseksi. Mahdollista on, että erokorvauksen korottamista puidaan hallintaoikeuksissa. Tollet katsoi, että hänellä ei ollut enää aluehallituksen luottamusta
Yksi vertailutieto olisi, missä määrin asiakkaat ovat mukana hoitonsa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Elli Aaltonen on SPR:n puheenjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.. Hoidon jatkuvuutta turvaavat toimintatavat, kirjaamisen ja raportoinnin teknologiset parannukset ja yhteinen tietopohja, liikkuvat palvelut, omalääkäri ja -tiimimallit ovat etenemässä. Velan seurannan rinnalle otettaisiin köyhyyden, yksinäisyyden, työttömyyden ja mielenterveyden mittarit, samoin vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittarit. No mitä pitäisi käytännössä tehdä, että luottamus soteen kasvaisi. Vastaajista 65 prosenttia nostaa tämän kärkihuolekseen ja 56 prosenttia nimeää vielä vanhustenhuollon erityiseksi huolenaiheeksi. Pelko siitä, että säästöjen kiire estää tämän, on olemassa. Nyt tarvitaan kestävä reitti vuosiksi ulospäin. Epäluottamus kumpuaa koetusta palvelujen riittämättömyydestä, saavutettavuudesta ja yhteydenoton vaikeuksista. Puhumme työllisyyden nousuun tarvittavan yritysten rohkeutta investoida ja kansalaisten rohkeutta kuluttaa. Kahdessa vuodessa kansalaisten luottamus on kuitenkin laskenut 13 prosenttia. Kun sotella on riittävät resurssit ja rohkeus investoida kestäviin ja asiakaslähtöisiin sisältöihin, aletaan soteen myös luottaa. Jos usko sosiaalija terveydenhuoltoon rapautuu, se voi murentaa koko yhteiskunnan legitimiteettiä. Tai jospa kysyisikin. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on vahvaa, mutta säröilee sosiaalija terveydenhuollon osalta. Hyvinvointialueet tekisivät pitkän ajan budjetointisopimuksen ehkäiseviin ja hoidon jatkuvuutta turvaaviin palveluihin. Arvostuksen puutetta kokevien osuus koko väestöstä on kaksinkertaistunut. On kehitetty monia kustannuksia alentavia ehkäiseviä toimintamalleja, ennakointia, varhaista kuntoutusta, hyvinvointilähetettä ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa. 11 Teksti Jorma Ylönen kolumni Luotatko minuun, kysyy sote luotatko minuun , kysyy sote . Kun luemme hyvinvointialueiden alijäämien kehityksestä, meille tulisi samalla antaa tieto kansalaisten luottamuksen tilasta soteen. Pelko siitä, että säästöjen kiire estää tämän, on olemassa. Kysyisi niiltä, jotka loppukädessä pitävät soten pystyssä, soten asiakkailta ja potentiaalisilta asiakkailta, veronmaksajilta. Ainoa vaihtoehto on luoda vuotta pidemmälle jaksolle kestävä sote ja siitä kumpuava luottamuksen ja turvallisuuden tunne. Tavoitteena kaikessa on asiakkaiden asioinnin helppous, kynnyksettömyys, saatavuus ja saavutettavuus. Melkein puolet suomalaisista kokee huolta työttömyydestä. Kansalaisten luottamuksen tila on otettava vakavasti. Suurin huoli on nyt terveydenhuollosta. Väestötutkimus (Sisäministeriö, 2025) osoittaa samaa. Monistaminen ja juurruttaminen hyvinvointialueille tarvitsee kuitenkin jatkossa paljon työtä ja investointeja. olen osittain toivorikas hyvinvointialueiden tulevaisuuden suhteen kuunneltuani juuri näihin teemoihin liittyvää ”Kestävän kasvun ohjelman (RRP)” päätöstilaisuutta, jossa esiteltiin uusia toimintamalleja. Soteen luottaa enää alle puolet (46 prosenttia) vastaajista. Ihmisiä yhteiskunnan portailla-kirjassa (Saari, 2025) todetaan, että meillä on yhä suurempi joukko ihmisiä, jotka kokevat jääneensä tai pudonneensa statusportaikon alimmalle askelelle. Soteen pätee samat lainalaisuudet. Osa näistä on jo otettu käyttöön. Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan (E2-tutkimus, 2025) osoittaa, että lähes 60 prosenttia (N=1006) vastaajista omaa luottamuksen yhteiskunnan kykyyn selättää nykyiset vaikeudet. Luottamuksen tunteet eivät tunne budjetin sektorirajoja
– Jo toimivallan näkökulmasta on tärkeää mistä toimielin päättää. Jatkossa suunnitelmaa toteuttavat toimenpiteet päätetään käyttösuunnitelmissa ja niiden raportointi hoituu osana talouden vuosiraportointia. Tämä heijastuu paitsi viranhaltijoiden ja toimielinten työskentelyyn, myös kuntalaisten ja sidosryhmien osallisuuteen. Kun yksi saadaan valmiiksi, seuraavaa aletaan valmistella. Järvenpään suunnitelmaan on haluttu jättää vain kaikki olennainen. Tämä vahvistaa myös suunnitelman ohjausvaikutusta. jouni lampinen Ohjelmaviidakosta uusi polku vaikuttavaan päätöksentekoon Yhteistyössä on voimaa, vakuuttaa Järvenpään kaupungin johtava asiantuntija Saara Ojala. Kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen on hyvillään siitä, miten strategiatyötä on kehitetty Järvenpäässä. Toimintaympäristön kuvaukset ovat pitkiä ja tavoitteet saattavat jäädä viimeisen sivun taulukkoon. Tarvitsemme kaupunkitasoisesti strategista valintaa. Kunnissa erilaisten ohjelmien määrä on ajan saatossa kasvanut. Kuva: Tuula Alkula, Järvenpään kaupunki lyhyesti. Ohjelmiin viedään myös operatiivisen tason asioita. Rauhaa keskittyä Strategisen ohjauksen uudistaminen on esimerkki norminpurusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa joustavampi ja tehokkaampi paikallinen toiminta. Näin tehtiin hyvinvointija turvallisuussuunnitelma 2026–2029. Kuntalain henki on, että tavoitteiden ja määrärahojen tulee liittyä toisiinsa. Otimme askeleen kohti aidosti vaikuttavaa strategiatyötä. Talousasiat selkiytyvät Usein ohjelmat toistavat sisällöllisesti strategiaa ja toinen toisiaan. Järvenpään kaupungissa on haluttu uudistaa rohkeasti ja uudenlaisella tavalla strategista ohjausta. – Jos kaikkien suunnitelmien ja ohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet levitettäisiin eteemme sivu sivulta, olisiko yksiselitteistä mihin meidän tulisi keskittyä. Ojala kertoo saaneensa myönteistä palautetta yhdessä tekemisestä. Ohjelmaviidakkoa on miltei mahdoton ottaa haltuun taloutta suunniteltaessa ja raportointi jää irralliseksi, Ojala huomauttaa. – Keskustelut olivat arvokkaita ja antoivat ajantasaisen tuntuman palveluihin ja toimintaan. Pahimmillaan prosesseja on käynnissä useita samaan aikaan. – Ilman siiloja voimme tehdä aidosti vaikuttavaa strategiatyötä, Järvenpään kaupungin johtava asiantuntija Saara Ojala kertoo. – Näen talouden näkökulmasta haasteellisena, että kunnissa laaditaan runsaasti strategisia erillisohjelmia. 12 Järvenpää yhdisti yhdeksän erillistä strategista suunnitelmaa ja ohjelmaa toisiinsa. Olen ilahtunut ja ylpeä arvojemme mukaisesta uudenlaisesta avauksesta. – Yksi Järvenpään arvoista on rohkeus. Ydinasia on päättää tavoitteista, muu voi jäädä vähemmälle. Ojalan mukaan uudella tavalla toimien saadaan purettua myös hallinnollista taakkaa
– Eli Suomessa toimii pikkaisen yli 470 000 yritystä, että siihen nähden kasvu on ollut ihan merkittävää. – Tässä on kysymys hallinnonalojen yli menevästä yhteistyöstä. 13 Yrityksiä on entistä enemmän Kuntaliiton projektipäällikkö Anu Tirkkonen kertoo yrityskannan kehityksen olleen vuosien 2019-2024 välillä selkeästi positiivinen Suomessa. Vuoden 2019 lopun ja 2024 lopun välillä yrityskanta kasvoi 64 000 yrityksellä. Kuva: Jere Lahti, Ouwau Oy, Kuopio. Vuosien 2019-2024 aikana Suomessa perustettiin 250 000 yritystä. jouni lampinen Uusi malli koulutukseen Miten opiskelukuntoa vailla olevia opiskelijoita pystyttäisiin tukemaan koulutusta ja sote-palveluja uudella tavalla yhdistämällä. jouni lampinen Eläkeikä on vain numeroita Työn ja eläkkeen raja murtuu (Momentum Kirjat) edistää eläkeikää lähestyvien ja eläkkeeltä sorvin ääreen suuntaavien työmahdollisuuksia. – Mielestämme tämä mahdollisuus on Suomessa tällä hetkellä huonosti hyödynnetty. Kuva: Jouni Lampinen mainos Marketta Rantama (vas.) ja Paula Aikio-Tallgren kirjoittivat kirjan. Tirkkosella on vahva viesti kuntapäättäjille. jouni lampinen Riikka-Maria Yli-Suomu on Areena-verkoston puheenjohtaja. – On työnantajan etu, että kyvykkäät henkilöt pidetään työelämässä vielä virallisen eläkeiän täyttymisen jälkeenkin, Aikio-Tallgren sanoo. – Osa nuorista tarvitsee enemmän kasvun aikaa ja heille täytyy löytyä väylät ja tavat toimia. Saman ajanjakson aikana 174 000 yritystä lopetti toimintansa. Kyky ja halu työskennellä pidempään vaatii mielestämme asennemuutosta ja käytännön toimia, hän lisää. Suomi on täynnä eläköityviä henkilöitä, joilla on virtaa ja ideoita. – Se, että yritysten määrän kasvu on ollut näin merkittävää, siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Rantaman mukaan uudet työmarkkinat mahdollistavat myös eläkeläisten työskentelyn. Kuntouttavan opetuksen mallia tarvitaan Suomessa, näkee asiantuntijaverkoston puheenjohtaja ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu. Näette, kun ihminen puhkeaa kukkaan oikeanlaisessa ympäristössä. – On ollut mukavaa huomata, että se kasvu on tapahtunut tasaisesti kaikilla aloilla, Tirkkonen kertoo. – Yrityksiä on perustettu lähes 16 prosenttiyksikköä enemmän. – Rekrytoikaa myös työhaluisia eläkeläisiä. Tämä lisää tuottavuutta ja työpaikan moninaisuutta, Rantama kannustaa. Marketta Rantama ja Paula Aikio-Tallgren kirjoittivat kirjan, joka on tarkoitettu erityisesti työnantajille, esihenkilöille, yli 55-vuotiaille sekä hiljattain eläköityneille henkilöille. Tätä kysymystä pohtineet ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto ja Kuntaliitto ovat esittäneet aiheesta vastaaville ministeriöille kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta
14 Dynaamista arkkitehtuuria Rakennus silloin kun tarvitset. Koulut, päiväkodit, soterakennukset ja toimistot nopeasti ja tehokkaasti kotimaiselta kumppanilta. Kustannustehokas vuokramallimme tarjoaa vaivatonta joustavuutta ja vapautta taloudellisista riskeistä. WWW.PARMACO.FI. Vapautta silloin kun et
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kertoo Kuntalehden haastattelussa haluavansa olla mukana uudistamassa paikallista politiikkaa juuri siihen suuntaan, että isoille asioille jää tilaa. Vantaalainen kokoomusvaltuutettu on ollut politiikassa mukana nuoresta asti. Kunnat ovat erikokoisia ja erilaisia suurista suomalaisista kaupungeista pikkuisiin kuntiin. Ensimmäisenä päätoimiseen kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen siirryttiin jo vuonna 2005 Turussa, ja Tampere oli ensimmäinen pormestarimallin käyttöön ottanut kaupunki vuonna 2007. Joku vimma, into ja kunnianhimo ajaa ihmisiä tekemään luottamustyötä muiden ihmisten hyväksi, usein palkatta. Malli herättää monenlaisia mielipiteitä muutenkin. Asiatkin ovat erilaisia, mutta niin yksinkertaista se ei todellakaan ole, että pieni kunta tuo tullessaan pienet murheet. Vapautta silloin kun et. 15 Dynaamista arkkitehtuuria Rakennus silloin kun tarvitset. Ulkoapäin katsottuna palkallinen malli on järkevä, silloin kun se on mahdollista. Kaikki johtavat eivät mahdollisuutta käytä esimerkiksi kansanedustajuuden vuoksi. Ekonomistilla on koulutuksen ja kokemuksen puolesta hyvät valmiudet hoitaa osa-aikaisesti myös kuntapolitiikkaa. Aiempi kaupunginhallituksen puheenjohtajuus vaihtui valtuuston puheenjohtajan nuijaan vaalien jälkeen. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osatai kokoaikaisesti. Joskus asioita on niin paljon, että strateginen ja pitkälle ulottuva ajattelu jää syrjään, kun pienet sirpaleet valtaavat työpöydän. Koulut, päiväkodit, soterakennukset ja toimistot nopeasti ja tehokkaasti kotimaiselta kumppanilta. viime valtuustokaudella resursoitujen puheenjohtajien ja kuntien määrä oli lähes saman verran kuin tämän valtuustokauden alussa. isossa kaupungissa erilaisia asioita voi olla valtava määrä . Jopa käsittämättömän motivoituneita päättäjiä tulee tavattua säännöllisesti. Osaamista tarvitaan mitä vaativimmissa kysymyksissä. WWW.PARMACO.FI Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Päättäjän tehtävä on vaativa kuntapäättäjien työ on vaikeata silloin, kun se tehdään tosissaan. Suunta on oikea. Asioiden kirjo on valtava. Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Luottamusjohdon käyttämä aika työhönsä on valtavan suuri. Vaikea on käsittää, miten se onnistuu esimerkiksi tilanteessa, jossa valtuutettu tekee vaativaa työtä ja elää perhearkea vaikkapa pikkulapsiperheessä. Kustannustehokas vuokramallimme tarjoaa vaivatonta joustavuutta ja vapautta taloudellisista riskeistä. Sen todistaa Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen tässä lehdessä. Kouvola on tuorein päätoimisen hallituksen puheenjohtajuuden käyttöön ottanut kaupunki. Ensin nuorisovaltuutettuna ja nyt neljättä kautta kaupunginvaltuustossa. Luottamusjohdon käyttämä aika työhönsä on valtavan suuri.. Kuntapäättäjän tehtävä vaatii paljon paneutumista ja osaamista
Ex-näyttelijä, ex-poliitikko Internetin laajin elokuvatietokanta IMDb listaa Perttu Pesälle 24 näyttelijäntyötä. Tuolloin ymmärrettiin, että joukkoliikenteen ja muun infran on toimittava. Sinkku, neljä lasta.. Pesän mukaan neljä kymmenestä tapahtumakävijästä käyttää etua: Jos jääkiekko-ottelussa on 10 000 katsojaa, heistä 4 000 käyttää mennen tullen julkista liikennettä. Kaupungin tapahtumatoimiston projektijohtajaksi 2011 ja tapahtumajohtajaksi 2019. Vaan kaupunkikehityksestä Pesä puhuu mieluusti. Hän ei nimeä parasta onnistumistaan tai heikointa suoritustaan. – Jääkiekko-ottelun jälkeen raitiotievaunupysäkille astuu hymyileviä kavereita, jotka ei ole 30 vuoteen irrottaneet (käsiään) Mersun ratista. Lisäksi moni tulee tapahtumapaikalle 1,5 tuntia ennen alkua ja lähtee pari tuntia päätöksen jälkeen. – Totta kai haku useammin epäonnistuu kuin onnistuu. Vuosittain 70 työmatkapäivää ulkomailla. Tampereen osaamisja elinkeinopalveluiden ja sivistysja elämänlaatupalveluiden apulaispormestari 2009 –2011. Pesä kommentoi tehneensä sekä ”kivoja että ihan kauheita juttuja”. Sitä jaksoa seurasi freelance-näyttelijöiden osuuskunta ja muuta työnhakua. Liikenne, tapahtumien kaveri Kun Pesä tuli Tampereelle 1989, tamperelaisia oli noin 170 000, nyt yli 260 000. Esiintyi Puhtaat valkeat lakanat -televisiosarjassa 1993–1996. – Jos 70 prosenttia tamperelaisista saa toimeentulonsa palvelusektorilta, meidän on luotava sille asiakasvirtaa. Se oli ”yrittämistä kaoottisimmillaan ilman mitään verkostoa”. Ne ymmärtää tulevansa tapahtumaan, jossa voi oikeasti viihtyä ja viipyä. Pesä näkee kaupungin kehittyvän paljolti juuri raitiotien varrelle. Pesä ajoittaa kasvukäänteen 2000-luvun alkuun, kun Tampereen työpaikkaomavaraisuus oli 128 prosenttia. Yleensä kumppanina on lajiliitto tai kulttuuriorganisaatio. Tiimi tukee kaupungin nykyisiä tapahtumia ja etsii järjestettäväksi uusia tapahtumia. Vuosina 2001– 2011 vihreiden edustaja Tampereen kaupunginvaltuustossa ja Tampereen kaupunginhallituksessa 2007–2009. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet Pesää. PERTTU PESÄ Syntynyt 30.7.1968 Oulussa. Vahvan työläiskaupunkirakenteen mureneminen sai kaupunkijohdon tekemään kaupungin keskustaa ihmisille. Hän kertoo, kuinka vielä 1970-luvulla Tampereen katukuvaan kuului 110 savupiippua, nyt niitä on kymmenen, joista toimii kaksi. Kasvanut viipymä kasvattaa bisneksiä. Pesä myhäilee tehneensä töitä, ja kaikki tekemiset kuuluvat kasvuprosessiin. Sitä työtä Pesä pitää hyvänä johtamiskouluna. Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä tietää hyvän tapahtuman edistävän niin aluetaloutta, yhteisöllisyyttä kuin mainetta. Lainaus on Pesän nettisivuilta, jotka on viimeksi päivitetty 2014. – Mulla on aina ollut hyvä numeropää, joten ymmärrän kunnallistaloutta: Tiedän, mistä rahat tulee ja mihin ne menee; mikä on syömävelkaa, mikä on investointi. Ydinasia on se, että tapahtumat luovat työpaikkoja ja tukevat niiden olemassaoloa. Pesä tapahtumajohtajana vastaa suurhankkeiden hakemisesta. Teksti Hannu Kaskinen Kuvat Marjaana Malkamäki Pesä tapahtumille: Tampere Tampereella 26-henkinen tiimi kokoaa tapahtuma-, kaupunkibrändija vieraanvaraisuudet -yksiköt. Pesä tajusi, että laskennan lisäksi on osattava ottaa kokonaisuus huomioon kaikkien kannalta. Viime vuosien iso juttu Pesän vinkkelistä oli bussija raitiotielipun integrointi isoon kulttuuritai urheilutapahtumaan. Jos en voita, kiitän ja yritän onkia seuraavan kalan. 16 Tapahtumat liikuttavat ihmisiä. Vaan 1998 Pesä pääsi Nahkiaiset-televisiosarjan tuotantopäälliköksi. Kun haet jotakin, aina opit jotakin, Pesä sanoo. Valmistui näyttelijäksi Tampereen yliopistosta 1993. Pesä, tuore isä, koki puolen vuoden työttömyyden 1997. Hän kertoo yhtäkkiä oivaltaneensa, että maailma ei muutu lapaan nojaamalla kantakuppilassa
Siitä kertoo Perttu Pesän mukaan jo kaupungissa järjestettyjen tapahtumien suositteluhalukkuus.. 17 Tampereen imago on kunnossa
Tämä – yksi tapahtuma – toi aluetalouteen 1,4 miljoonaa euroa ja Pesän laskennalla valtiolle 250 000 alv-euroa. Pesä kommentoi poliitikkona toteuttaneensa silloista intohimoaan, nyt intohimo on auttaa poliitikkoja kehittämään Tamperetta. Tampereen etu on valtion etu Pesä sanoo vihaavansa pelkkää verbaliikkaa eli kehuja ilman numeroita. Tapahtumat voivat saada eurooppalaisia liikkeelle, mikä luo edellytyksiä myöhemmälle matkailulle. Pesä kehottaa ottamaan oppia nuorilta, jotka käyttävät rahansa maailmantähtien Euroopan-keikoille ja muihin elämyksiin, eivät vanhempiensa lailla materian hankkimiseen. On ihana paikka”, vaan jos sanot meneväsi Norrköpingiin, naapuri kysyy: ”Miksi?” Pesän sanoin maailmassa on neljätuhatta Tamperetta suurempaa kylää. – Jos haluat olla sijalla 4 001, laitat jalat pöydälle ja voit pysyä siinä. Tämä tuottaa 18 prosentin keskimääräisellä arvonlisäverolla valtiolle 130 miljoonaa euroa. – Tykkään olla politiikan työvälineenä. Pesä vastaa, että ei Tampereesta saa urbaania millään. Jos sanot naapurillesi, että menet Lontooseen, Roomaan tai Madridiin, naapuri sanoo: ”Kiva. Mun missio on Tampere. Hän on varma, että Tampereelle tuleva keskieurooppalainen hämmästyy, kun ”viiden minuutin kävelyn jälkeen huomaa olevansa metsässä”. Kun rakentaminen aina heikentää luontoa, miten jatkuvan kasvun tavoite sopii hänen maailmankuvaansa. Tampere on Googlen PSI-mittariston mukaan sadan parhaan urheilukaupungin listalla, Sveitsin Lausannen ohella ainoana alle puolen miljoonan asukkaan kaupunkina. Niinpä hän konkretisoi, että Tampereen tapahtumatoimiston seurantakohteissa oli 2024 noin 4,7 miljoonaa kävijää. Tampereen monilta festivaaleilta Pesä toivoo enemmän kansainvälisyyttä, vähemmän Popedaa. Määrä on jääkiekon MM-kisojen (2022 ja 2023) jälkeen vähän jopa noussut. – Tapahtumapainotteisten toimialojen liikevaihto ylsi viime vuonna 730 miljoonaan euroon. Ydinasia on se, että tapahtumat luovat työpaikkoja ja tukevat niiden olemassaoloa. Jos 70 prosenttia tamperelaisista saa toimeentulonsa palvelusektorilta, meidän on luotava sille asiakasvirtaa.. – Ei Tampereelle tule luontaisesti turismia. 18 Pesä on toiminut vihreänä poliitikkona. Pesän ja kumppanit eivät ole Tampereen kokoluokkaan tyytyneet. Pesä arvioi, että tapahtuma-ala tuo työtä jo parilPerttu Pesä povaa Tampereen asukasmäärän alkavan kolmosella 2040. Mutta jos haluat pärjätä, on satsattava globaaliin kilpailuun. Tampere hyötyy, samoin valtio, Pesä laskee. Tämän vuoden EM-koripallon Suomi–Liettua-ottelu toi Nokia-areenaan noin 13 500 katsojaa. Tapahtumista matkailua Pesälle tapahtumat ovat välineitä. On olennaista puhua kaupallisten tapahtumien tuotoista
Niitä on useita. – Edelleen ajatellaan alkukantaisesti, että on oltava valmistettava esine, parhaimmillaan ihan valtamerialus Amerikkaan. Hän sanoo, että Tampereella on ymmärretty tapahtumien järjestämisen työllistävyys, mutta valtakunnassa tapahtumateollisuuden merkitystä ei kunnolla tunnisteta. Ja perkele, ei o! Talous, yhteisö ja imago Tampereen tapahtumayksikkö hakee tai tukee hakua, jos tapahtuma vaikuttaa myönteisesti aluetalouteen, yhteisöllisyyteen ja imagoon. Tampereella on ymmärretty tapahtumien järjestämisen työllistävyys.. Vapaaehtoisten merkitys kasvaa, sillä Pesä ei usko, että kunnissa avustusjärjestelmät säilyvät. He osallistuivat yli viisikymppisten nelipäiväiseen kuntourheiluolympiadiin, jota varten heille oli tehty viiden, kymmenen ja 20 kilometrin kävelyreitit. 19 Perttu Pesä listaa Tampereen seudun suuria tapahtumia 2026. – Tapahtumat – niin pituushyppy kuin kitaransoitto – tuovat osansa koko ketjuun, ne kehittävät tätä kylää. lesadalletuhannelle suomalaiselle. Molempia tarvitaan. Pesä korostaa isojen kaupallisten tapahtumien lisäksi myös yhteisöllisiä tapahtumia. Haravointi ei vaikuta aluetalouteen, mutta yhteisöön se vaikuttaa isosti. – Pieniäkin toimijoita tarvitaan. Kun Pesä käveli keskustassa, häntä vastaan tuli parikymmentä japanilaista, joilla oli auringonvalon varmasti estävä hattu. Moni tamperelainen leipoo mokkapaloja todella usein. Kun sulle tulee lappu postilaatikkoon, että ensi viikonloppuna haravoidaan kadunvarret, sinne on parempi mennä, koska muuten se puuhatäti ei sano sulle päivää koko kesänä. – Mää olin, että tää on mun kaupunki! Meillä on kaikki edellytykset saada erilaiset ihmiset viihtymään samanaikaisesti. Toisella puolella katua marssi kymmenen tytön lauma korkeissa nahkasaappaissa ja minimekoissa kohti Blockfestia. – Tampereella on 200 urheiluseurassa 60 000 jäsentä ja 200 kulttuuriorganisaatiossa 40 000 jäsentä. Pesä haltioituu, kun muistelee tämän vuoden elokuun Blockfest (Pohjoismaiden suurin hiphop-festivaali) -perjantaita
– Mikään mun ryhmä ei ole ikinä lopettanut tuloksettomana. – Näkökulman vaihtamisen taitoa. – Keskusjärjestön ja liittotason järjestön johtamista. Nybondas-Kankaan eteen on tuotu erilaisia ryhmiä, joissa on hyvin eriäviä intressejä. Ja millaiset ovat rankan työn vastapainot. Hän työskenteli aiemmin KT:n neuvottelujohtajana ja johti sosiaalija terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen palvelussuhteista vastaavaa yksikköä. Nybondas-Kangas on toiminut KT:ssa vuodesta 1999 lähtien useissa tehtävissä. Omaa työtään Nybondas-Kangas kuvailee isoilla sanoilla, mutta häntä helppo on uskoa. – Haetaan oikeasta asiasta palkitsemista oikeaan aikaan. Kuuntelemisen ja keskustelemisen taitoa. KT:n toimitusjohtaja Harrastaa lukemista, kaupunkikävelyä, elokuvia, teatteria, musiikkia.. Hän on KT:n toimitusjohtajana historian ensimmäinen nainen. Edustetaan julkisia työnantajia, kuntaja hyvinvointialaa, kuvailee Nybondas-Kangas. Kokeneempaa neuvottelijaa Suomesta on toisin sanoen näillä lukemilla vaikea löytää. Erilaisten orkesterien johtamista. Väärin sammutettu, sanoo joku ihan varmasti. Viime keväänä työnsä aloittanut työnantajajärjestön johtaja on erikoistunut palkitsemiseen ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Laura Oja Henrika Nybondas-Kangas, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja, on Kuntatalolla Helsingissä kuin kotonaan. On työnantajaliiton toimintojen johtamista. Keskusjärjestönä tehdään työtä suomalaisen työelämän eduksi. Luodaan paras mahdollinen lopputulos aika kirjavasta lähtökohdasta aika usein. Dialogia käydään palkansaajajärjestöjen kanssa juuri siitä syystä, että heillä on oma näkemyksensä siitä, miten jonkin työehdon pitäisi mennä, ja meillä on omamme. Näkökulmat vaihtuvat Nybondas-Kankaalta voi kysyä, mitä merkitystä sillä on, että hän on todella kokenut neuvottelija. Tai ainakin paikassa, jossa hän levollisesti pystyi asettumaan uuteen tehtäväänsä, koska pohjatyö on tehty vuosien mittaan kunnolla. Lähden siitä, että jos on koottu joku ryhmä, sillä on joku tarkoitus eikä ihmisiä istuteta täällä turhaan. Nybondas-Kangas tunnetaan neuvottelijana tuloksiin pyrkivänä, kuuntelevana tyyppinä, joka ei halua turhia kokouksia. KT-lehdessä hän arvioi keväällä istuneensa oman arvionsa mukaan tuhansia tunteja neuvotteluissa. 20 Kokenut neuvottelija jatkaa, kunnes tulosta tulee Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas on superkokenut neuvottelija. Työllä pitää olla fokus ja sen pitää löytyä sieltä työelämän kehittämisestä. Tietää, että kaikkia ei voi miellyttää, lokaa sataa niskaan joka tapauksessa. Työ on suurimmaksi osaksi aivan muuta kuin työmarkkinaneuvotteluita, joka on se julkisuudessa eniten näkyvä asia. KUKA Henrika Nybondas-Kangas Töölöläinen Kahden aikuisen lapsen äiti. Niitä olen saanut 26 vuotta harjoitella. Erilaisilla intresseillä olevien ihmisten kohtaaminen ja kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus on se vahvuus. – Tämä on maailman paras työ. Mitä juristikoulutuksen saanut helsinkiläinen Nybondas-Kangas ajattelee kuntien palveluista ja julkisen puolen työnantajamielikuvasta. – Kokonaisnäkemyksen luominen on ehkä itselle ominaista, minkä se neuvottelutoiminta on opettanut, hän aloittaa. Mitä merkittävän työmarkkinajärjestön toimitusjohtaja tekee