Kakkonen on ihan ykkönen Paikan henki ratkaisee S. 12 Kainuu onnistuu S. 18 KL9_1-31.indd 1 8.10.2024 10.37. 9 I 2024 I 17.10
Suhtaudu korjausvelan hallintaan prosessina Lue kiinteistöjohtamisen asiantuntijan Verneri Tuomen blogi täällä KL9_1-31.indd 2 8.10.2024 10.37. Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun Mitä jos korjausvelan hallinta olisikin toteavan sijaan ennustavaa. Huolellinen haltuunottovaihe ratkaisee 3. tehdä ?ksuja korjauksia TAVOITTEENAMME ON välttää korjausvelan kertymistä varmistaa kiinteistöjen käytettävyys Asiantuntijan TOP3-vinkit korjausvelan haltuunottoon 1. Autamme saamaan kattavan näkymän kiinteistönkannan korjaustarpeisiin, korjausten kustannuksiin ja toimenpiteiden vaikutuksiin. Hyödynnä dataa – tieto on ainoa tapa päästä eteenpäin! 2
Somen keskusteluihin osallistuessa pinna palaa ja käytöstavat unohtuvat. Yksi syy liittynee demokratian hienouksiin: Periaatteessa kaikilla on ympäri vuorokauden kaikki megafonit käytettävissään. Suhtaudu korjausvelan hallintaan prosessina Lue kiinteistöjohtamisen asiantuntijan Verneri Tuomen blogi täällä Edellisissä vuoden 2021 kuntavaaleissa uurnilla kävi 55,1 prosenttia äänestäjistä. Olisi ihme, jos ääniä annettaisiin huhtikuussa enemmän kuin aikaisemmin tai edes yhtä paljon. Vuoden 2017 vaaleista laskua oli 3,8 prosenttiyksikköä. Polarisointi on muodikas sana. Hämmentävästi esimerkkiä näyttävät poliitikot, he joita meidän odotetaan äänestävän. Ja vielä. Valitettavasti moni myös haluaa huutaa, ymmärtää väärin, aloittaa räväköitä keskusteluja somessa häipyäkseen kanavalta saman tien, jakaa vähintäänkin yksipuolisia tietoja siis samaan aikaa sekä änkyröidä että viisastella. 3 Pääkirjoitus / Päätoimittaja Tommy Pohjola ENSI kevään tuplavaaleihin on tämän lehden ilmestyessä 180 päivää, tai jos toisin haluaa sanoa, kuusi kuukautta. Tiedämme, että moni ehdokas on jo ennestään kansanedustaja. Luku on alhaisin 70 vuoteen. Hyödynnä dataa – tieto on ainoa tapa päästä eteenpäin! 2. Se kuvaa todellisuutta, jota moni suomalainen vierastaa. Näin käynee, vaikka yksittäinen media varmasti tekee parhaansa selkeyttääkseen asemia. Taas saa äänestää näin lisäät vaalien kiinnostavuutta KL9_1-31.indd 3 8.10.2024 10.37. Jos muistat Ylellä pyörineen Alivaltiosihteerin yhteiskunnalliset huomiot, niin olet jäljillä. Ihmisten äänestyskäyttäytymistä voi arvioida oman tuttavapiirin avulla. Äänestysvilkkaus kenties tärkeimmissä vaaleissa kuntavaaleissa on kerrasta toiseen suorastaan masentava. Kuuntele muutama jakso ja kerro meille mielipiteesi uutukaisesta osoitteessa toimitus@kuntalehti.fi Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun Mitä jos korjausvelan hallinta olisikin toteavan sijaan ennustavaa. tehdä ?ksuja korjauksia TAVOITTEENAMME ON välttää korjausvelan kertymistä varmistaa kiinteistöjen käytettävyys Asiantuntijan TOP3-vinkit korjausvelan haltuunottoon 1. Äänestämällä voi vaikuttaa, näinhän koulussakin opetetaan. Riippuu siitä, keneltä kysyy. Miksi äänestän. Kun tähän lisää ihmisten voimistuvan käsityksen siitä, että eri mieltä ei saa olla edes sivistyneesti, ollaan hiipuvan äänestyskäyttäytymisen äärellä. Ehdokkaille vaaleihin on aina varsin vähän aikaa, kenties myös niukasti rahaa. Huolellinen haltuunottovaihe ratkaisee 3. Tuplavaalit ovat todennäköisesti hankala paikka, kun äänestäjää hämmennetään informaatiotulvalla, jossa sekaisin menevät numerot, ihmiset ja ideologiat. Autamme saamaan kattavan näkymän kiinteistönkannan korjaustarpeisiin, korjausten kustannuksiin ja toimenpiteiden vaikutuksiin. Ymmärrys siitä, miten paljon vastuuta myös saa, ei kuitenkaan aina tavoita kaikkia. Kampanjointi maksaa paljon varsinkin, jos on ehdolla sekä kunnanettä aluevaltuustoon. Itsestä kuitenkin voi aloittaa. Kolmoisrooleista kirjoitettujen kaikkien otsikoiden perusteella me äänestäjät olemme hereillä, mutta silti melko laiskasti käymme uurnilla. Onko se ikuisuus. Ja äänestäessä ikään kuin saan virallisen luvan valittaa. Me kerromme ilmiöt, taustat ja tulokset ennen, aikana ja jälkeen. Ja vaikka et muistaisikaan, niin ”PÄÄTTÄVÄT ELIMET – Tylsä ja paikallinen kuntapodcast” yllättää ja viihdyttää. Rahaa ja varsinkin aikaa pitäisi riittää kaikkeen. Metelin määrä silti harvoin korreloi laadun kanssa. Kääntäen miksi jättäisin väliin. Tässä Kuntalehdessä kerromme uudesta podcastista, jonka lempeän hauskana aiheena ovat Suomen kunnat. Kuntalehti ei ota riskejä
Tommy Pohjola, kuva KL9_1-31.indd 4 8.10.2024 10.37. 4 Kuntalehti / 9 • 2024 s.52 Päättävät elimet – Tylsä ja paikallinen kuntapodcast Tiina Isotalus, Jyrki Liikka ja Sami Kuusela vakuuttavat, että nauraakin saa
Pääekonomisti Minna Punakallio haluaa rönsyt pois. 5 s.12 s.14 s . Rasmus Aro puhuu mahdollisuudesta. 9 Tätä mieltä Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas on huolissaan eriytymisestä. Kuntamarkkinoiden talousseminaarissa myös nauratti. s. 11 Some-vaikuttaja Pekka Sauri saa kuulijat heräämään. s. 10 Blogi Tulevat kuntapäättäjät ratkovat tärkeitä asioita. Lahden Suunnistajien Eerikki Hirvonen harjoittelee Esi-Jukolassa. s. Pääkirjoitus Tommy Pohjola kirjoittaa vaaleista. 6 Mielipide Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander kysyy mielipidekirjoituksessaan, uskallammeko kohdata inhimillisen rakennusvelan. 29 s.26 s.30 s.46 Jani Halmeella on ideoita matkailumarkkinointiin. s. Kannen kuva: Timo Seppäläinen Seuraava Kuntalehti ilmestyy 14.11. s. KL9_1-31.indd 5 8.10.2024 10.38. 3 Näkökulma Nyt tarvitaan poikkeuksellisen paljon viisautta sekä valtiolta että kunnilta luoda työllistävän kasvun edellytyksiä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina
Ensi vuoden kuntatalousohjelman kehitysarvio kertoo siitä olennaisen: kuntien talous sukeltaa noin kahden miljardin euron krooniseen alijäämään investoinnit huomioiden. Kuntien tulorahoitus on lisäksi sekä kokonaisuuden että yksittäisten kuntien tasolla pahasti sekoittunut sote-rahojen siirron seurauksena. Kuntien investointipaineet pysyvät suurina, ja kohonnut korkotaso lisää osaltaan kustannuksia. Mielikuvalta ei voi välttyä, kun tarkastelee kuntatalouden lähivuosien näkymiä. Sote-uudistuksessa velkoja siirtyi hyvinvointialueille noin 5 miljardia euroa. KEHITYSARVIO on toki painelaskelma, jossa ei ole tehty oletuksia kuntien omista sopeutustoimista, kuten veronkorotuksista, palvelujen karsimisista tai investointien priorisoinneista. Kuntien lainakannan ennustetaan kasvavan peräti 40 prosentilla eli 28 miljardiin euroon vuonna 2028. 6 Näkökulma HUVIPUISTOJEN vuoristoradoissa on usein kohta, jossa mennään pimeän, mutkaisen ja kuoppaisen tunnelin kautta. Kuntatalouden sukellus johtuu tällä kertaa erityisesti nopeasti kasvavista kustannuksista sekä vaimeasta talouskehityksestä. Pomput eri vuosien välillä ovat suuria, vaikka valtio kevään kehysriihen päätöksin niitä onneksi tasoitti pysyvällä 277 miljoonan euron lisärahoituksella. Siihen viittaa myös tuore Kuntaliiton Talousbarometri. Valtion päätösperäisten toimien merkitys etenkin suhteessa Kuva, Pixabay KL9_1-31.indd 6 8.10.2024 10.38. On selvää, että näitä kaikkia tullaan näkemään. Kuntakonsernien lainamäärä on noin kakKuntatalouden vuoristorata vie pimeään tunneliin sinkertainen
Kuntaliitossa tulemme tähän osaltamme panostamaan. Lukuisien merkittävien uudistusten keskellä olisi välttämätöntä, että niiden yhteisvaikutusten hämäryyttä kyettäisiin valaisemaan. Ensi vuoden alusta kuntien ja kaupunkien vastuulle siirtyvät työllisyys-, elinkeino ja kotouttamispalvelut. Myös kiinteistöverotuksen uusia arvostamisperusteita koskevaa esitystä saamme yhä odottaa lausuntokierrokselle. Kuntaliitto-konserni tukee osaltaan niiden hallintaa muun muassa käynnissä olevalla verkostohankkeella. Vain sitä kautta tunnelin päässä näkyy lopulta valoa, joka ei johdu vastaantulevasta junasta. Samalla kun kuntatalouden näkymä nopeasti heikkenee, sen rakenne muuttuu. Silti esimerkiksi valtionosuuksien leikkaaminen normien purun perusteella on kestämätöntä ilman, että normeja todella puretaan kustannuksia alentaen. Silti uudistuksessa on mahdollisuuksia riskejä enemmän. Kuntien talous myös riippuu jatkossa yhä enemmän yleisestä talouden ja verotulojen kehityksestä. 7 Uudistus ei riitä ratkaisuksi kuntatalouden kestävyyden turvaamiseen. Valtionosuusuudistuksen valmistelu on edennyt selvityshenkilöiden vedolla hyvässä vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa. Sote-uudistukseen liittyvät kiinteistöriskit kasvavat lähivuosina vuokrausvelvoitteiden päättyessä. Palveluita voidaan myös tuoda aiempaa paremmin lähemmäs työtä ja työvoimaa etsiviä. Tätä koskeva asetus olisi syytä saada pian lausunnoille ja valmiiksi. Tämä ei nyt toteudu edes valtionosuusrahoituksen, puhumattakaan kuntatalouden kokonaisuuden tasolla. Uudistus ei riitä ratkaisuksi kuntatalouden kestävyyden turvaamiseen. Myös lainsäädännön perälauta valtion kompensoinnista realisoituu. KOKONAISVALTAISEMPI rahoitusjärjestelmän uudistaminen jää seuraaville vaalikausille. Työttömyys etenkin pitkittyessään kasvattaa palvelujen kustannuksia ja työttömyysturvan rahoitusvastuita. Timo Reina Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto yhdeksän miljardin euron sopeutuksiin on vähäinen. Kunnat ovat paras julkisen sektorin toimija nivomaan yhteen näitä palveluita muun muassa ammatillisen koulutuksen, hankintojen, elinkeinopolitiikan ja kaavahankkeiden kanssa. Rahoitus ei kuitenkaan näyttäisi seuraavan mukana kustannusneutraalisti. Mutta kun uudistuksen piirissä on vain noin kymmenesosa kuntien tuloista, ja valtionosuuksien määräytymisperusteita muutetaan nollasummapelinä, on selvää, että kuntatalouden tai edes yksittäisten kuntien talouden perusongelmat eivät tällä korjaannu. Vaikutukset voivat olla merkittäviä yksittäisille kunnille. Nyt tarvitaan poikkeuksellisen paljon viisautta sekä valtiolta että kunnilta luoda työllistävän kasvun edellytyksiä ja hillitä kustannuspaineita. Myös yllättävä 58 miljoonan euron leikkausesitys kotouttamisrahoihin on Raimo Sailasta siteeraten ”kallista säästämistä”; se lisää suoraan kuntien kustannuksia johtaen tänne tulevien heikompaan kotoutumiseen ja työllistymiseen. KL9_1-31.indd 7 8.10.2024 10.38
Kunnilla ja tulevilla työllisyysalueilla on keskeinen rooli työllisyyspalveluiden järjestäjinä. sakkomaksuja tulee maksettavaksi vähemmän ja verotuloja kertyy enemmän. Sillä nopeutetaan työllistymistä ja siten vahvistetaan kuntataloutta, kun ns. TYÖLLISYYSPALVELUIDEN kilpailuttaminen on keino varmistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus edulliseen hintaan. On yhteinen etu, että työllisyyspalveluiden tarjonta säilyy monipuolisena ja että markkinoilla on riittävästi elinkelpoisia ja asiantuntevia yrityksiä. 8 mielipide@kuntalehti.fi KUNTATALOUDELLE kuntalaisten nopea työllistyminen on taloudellisesti kannattavaa. Kilpailun lisääminen on tutkimusten mukaan taloudellisesti kannattavaa ja edistää kustannustehokkuutta, laadun parantumista sekä innovatiivisia ratkaisuja. JATKOSSA työllisyyspalveluihin ei ole korvamerkittyä rahaa, vaan palvelut rahoitetaan yleiskatteellisista varoista. Niillä on laaja-alainen asiantuntemus eri alojen työllistämisestä ja valmiit kontaktit työpaikkoja tarjoaviin yrityksiin. Kuntapäättäjien on varmistettava, että työllisyyspalveluihin turvataan riittävä rahoitus. Avoimen kilpailutusprosessin kautta hankitut työllisyyspalvelut ovat läpinäkyviä, kun sekä hankkija että palvelutuottaja seuraavat niitä säännöllisesti koko hankintakauden. Työllisyyspalveluita ovat muun muassa työnhaun, osaamisen ja ammattitaidon kartoittamisen ja kehittämisen, kotouttamisen, muutosturvan ja työkyvyn arvioinnin palvelut. Henkilöstöalan yritykset ovat valmiita yhteistyöhön kuntien ja työllisyysalueiden kanssa. sakkomaksuja) pitkään työttöminä olleista, työllisyysalueiden kannattaa panostaa laadukkaisiin ja vaikuttaviin työllisyyspalveluihin, mikä johtaa nopeaan työllistymiseen. Palveluiden kilpailuttaminen tuo joustoa mahdollistaen niiden sopivan mitoittamisen ja oikea-aikaisuuden sekä palveluiden tarjoamisen yli aluerajojen ja myös verkossa. MONITUOTTAJAMALLI, jossa palveluiden kilpailuttaminen ja yksityiset palveluntuottajat ovat keskeisessä roolissa, tarjoaa joustavan ja innovatiivisen lähestymistavan työllisyyspalveluihin ja niiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Monituottajamallilla työllisyyspalveluihin saa joustavuutta, innovatiivisuutta ja työllistymistuloksia. Kilpailuttaminen varmistaa julkisten varojen tehokkaan käytön ja edistää hankintaprosessien oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Jotta palvelulle asetetut tavoitteet saavutetaan ja palveluita voidaan koko ajan suunnitelmallisesti kehittää, hankintayksiköiltä edellytetään laaja-alaista työllisyyspalveluiden hankintaosaamista ja jatkuvaa avointa vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Kuntataloudelle tukea kilpailuttamalla Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on avainasemassa. Yksityiset palveluntuottajat ovat todistetusti osoittaneet kykynsä tarjota laadukkaita ja tuloksellisia työllisyyspalveluita. Koska kunnat joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuksia (ns. Merru Tuliara, toimitusjohtaja Henkilöstöala HELA www.henkilostoala.fi KL9_1-31.indd 8 8.10.2024 10.38. Yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on avainasemassa kilpailutusprosessin onnistumisessa ja palveluiden kehittämisessä
Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät painottavat alueellisten erityispiirteiden ja erityisalojen huomioimista päätöksenteossa. Luvut alleviivaavat jatkuvan oppimisen tärkeyttä ja sen rahoituksen turvaamista. Olemme Pukkilassa parantaneet palveluita, samalla kun olemme tehneet historiamme suurinta talouden sopeuttamista. Eihän maatila, jolla on vain vähän viljelymaata, tavoittele satoa sadasta eri lajikkeesta. Itä-Suomessa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien aikuisten, yli 20-vuotiaiden, osuus on noin kaksi kolmasosaa opiskelijamäärästä. Valtiontasolla on tunnustettava tosiasiat. Koulutuksen järjestäjät tuntevat itäsuomalaisen elinkeinoelämän, kunnat ja näiden tarpeet sekä pystyvät vastaamaan yritysten ja organisaatioiden ammattiosaajavaateisiin sekä kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät (ISAKO) kouluttavat vuosittain noin 50 000 nuorta ja aikuista uuteen ammattiin tai täydentämään osaamistaan. “Kyläkoulu” ei voi ylläpitää samaa reserviä opettajissa ja oppimateriaaleissa, kun “yliopisto”. Taskusta toiseen siirtely on tuottanut lisää murheita. Keskuskauppakamarin vuonna 2023 tekemän kyselyn mukaan peräti 82 prosenttia yrityksistä tarvitsee toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita työntekijöitä, mikä korostaa sen merkitystä koko Suomessa. Mallia tulisi ottaa myös yritysmaailmasta: jos jokin asia ei toimi – se korjataan. MITEN voimme tarjota uudenlaisia ratkaisuja palveluverkkojen supistuessa ”makaronia ja ketsuppia”budjetilla. Muutama ajatus: Neuvonta ja kasvokkain tapahtuva ajanvaraukseton päivystys kunnissa / taajamissa: (pari krt/vko). Työkykyselvitysten prosessit kuntoon: Kunnat eivät voi ratkaista pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten puutteita tehtävän siirryttyä hyvinvointialueille. 9 Mielipide: Ammatillinen koulutus on Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen avaintekijä – jatkuvan oppimisen rahoitus on turvattava Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli Itä-Suomen elinvoiman ja osaamisen kehittämisessä. Ammatillinen koulutus ja korkeakoulutus tukevat toisiaan luoden yhdessä Itä-Suomea hyödyttävän kokonaisuuden. Välittämisen signaali ikääntyville, autottomille, älylaitteettomille ei vaadi hankalasti rekrytoitavia asiantuntijoita vaan hyviä asiakaspalvelijoita. Tämä onnistuu vain jatkuvan oppimisen kautta, joka mahdollistaa pidemmät työurat, osaamisen kehittämisen, alanvaihdon sekä maahanmuuttaneiden kouluttamisen ja siirtymisen työelämään. Katarina Helander Kunnan johtava palveluhenkilö Näytelmään uusi käsikirjoitus KL9_1-31.indd 9 8.10.2024 10.38. Samaan aikaan leikataan usein yhdistysavustuksista. Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjät peräänkuuluttavat alueellista edunvalvontaa, mutta myös koko ammatillisen koulutuksen puolestapuhujia. Kuntalain uudistamisella on kiire. Valmistuneista liki 90 prosenttia työllistyy alueelle, mikä on merkittävästi suurempi luku kuin korkeakoulutettujen osalta. Alueen osaamisen kehittäminen vaatii panostusta, mutta maksaa itsensä takaisin. Ammatillinen koulutus ja sen menestys ovat Itä-Suomen menestystekijöitä. Euroille on vaikea hakea parempaa vastinetta. Uudenlaisiin toimintatapoihin tulisi suhtautua ketterämmin. Ammatilliset koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistä yhteistyötä yrityskumppaneidensa kanssa räätälöiden juuri asiakkaan tarpeisiin kohdistuvaa koulutusta. Pienimmillä määrärahoilla kyläkoulun on kuitenkin tuotettava ja toimeenpantava samat normit ja säädökset, kun yliopistojenkin. Olemme naamioineet itsemme taistelukuntoisiksi ja sopeutuneet valtaviin muutoksiin, kuitenkin entistä epävarmempina ja yksinäisempinä. Keventäisimme tulevia kustannuksia, kun saisimme virtuaalimaailman yliotteessa olevat lapset ja nuoret maadoitetuksi paremmin elämän peruspilareihin. Haluammeko kohdata ja voimaannuttaa vai ohjata kasvottomien kanavien jatkeeksi “jonkun” huolehdittavaksi, lähettäen laskuja taskusta toiseen. KOULUVALMENTAJIA liikunta-, ravitsemusja elämänhallintakärjellä – personal trainerit kouluihin: Kuraattorien ja psykologien saatavuus on vaikeaa ja neuropsykiatrisen tuen tarve kasvaa yhä. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava ja koulutusta kehitettävä. Työmme ja sitoutumisemme palvelee koko Itä-Suomea. Tehokkailla selvityksillä henkilöt saisivat mahdollisen poispääsyn sairaslomaja työttömyyskierteestä kuntoutuksen, eläkkeen tai uudelleen kouluttautumisen myötä ja sakkomaksut pienenisivät. Katse on suunnattava palveluiden uudelleenmuotoiluun ja vahvistettava turvallisuuden ja huolenpidon tunnetta, koska sitä kaivataan enemmän kuin koskaan. Satsataan sinne, missä kasvun siemenillä on mahdollista itää. Heikki Helve, kuntayhtymän johtaja Savon koulutuskuntayhtymä Esa Karvinen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kari Puumalainen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Arja Flinkman, toimitusjohtaja Etelä-Savon Koulutus Oy Jukka Mustonen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Itä-Savon koulutuskuntayhtymä JULKISEN talouden kantokyky on loppusuoralla. Kolmannen sektorin vahva tukeminen: Ei ole kuntaa, joka selviäisi kriittisistä tilanteista ilman kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyötä. Kun jopa negatiiviisiin valtionosuuksiin liitetään kriittinen tilanne hyvinvointialueilla sekä TE-uudistus, olemme kolmiodraamassa valtion kanssa. Ammatillinen koulutus on merkittävä tekijä myös työhön johtavan maahanmuuton mahdollistajana. Työikäisillä on oltava mahdollisuus kehittää ammattiosaamistaan myös tulevaisuudessa, ja Itä-Suomessa tämän merkitys korostuu. USKALLAMMEKO kohdata inhimillisen korjausvelan. Tiedät parhaan vastauksen
Opettaja ja vanhemmat ovat tehneet hienoa työtä. KL9_1-31.indd 10 8.10.2024 10.38. Ruotsissa eriytyminen on pidemmällä kuin Suomessa suuremman yksityiskoulumäärän vuoksi. Haluamme Suomeen työvoimaa eli ihmisiä. Hänen mukaansa segregaatio on yleisellä tasolla ongelma ja tietenkin koulushoppailu kärjistää ongelmaa. Jyväskylän yliopiston ja opetusja kulttuuriministeriön OKM tutkimuksen mukaan syy maahanmuuttajataustaisten heikompaan oppimistasoon löytyy kielitaidosta ja sosioekonomisesta asemasta, mutta nekin johtuvat jostain. Mutta todella moni pohjimmiltaan haluaa lastensa pärjäävän ja olevan onnellisia. Tutkimuksessa kantasuomalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien vastaukset olivat varsin samansuuntaisia, kun kysyttiin, miten hyvin koulun koettiin valmentavan sen jälkeiseen elämään. Osa heistä on jo täällä, kun hoidamme homman kotiin. Halutaan tehdä valintoja, jotka osalle ovat mahdollisia. TUOREEN tutkimuksen mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsilla on usein kouluvaikeuksia ja kokemuksia kiusaamisesta. Koulushoppailu tarkoittaa sitä, että vanhemmat haluavat valita lapsensa koulun sen sijasta, että lapsi menisi lähikouluun. Tämä on jollakin tapaa myönteinen näkökulma. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) korosti medioissa koulushoppailun vaarallisuutta. Osa vanhemmista ei ole kiinnostuneita lasten koulusta olipa se äidinkieli suomi, ruotsi tai venäjä vaan oma elämä, työ, viina, älypuhelin ja harrastukset ovat tärkeämpiä. Suomessa on tutkittua ja kokemusperäistä tietoa vaikka kuinka paljon siitä, miten ulkomailta muuttavien perheiden lapsia voidaan opettaa ja ottaa vastaan koulussa. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö vanhempien kanssa puhuta omaa äidinkieltä, joka on pohja uuden oppimiselle, tunteiden ilmaisulle ja vaikkapa erilaisille käsitteille. 10 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas / Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja TUTUSTUIN pieneen eritrealaistyttöön, joka muutti Suomeen puoli vuotta sitten. Kahtiajako estää ainakin osaltaan sopeutumasta, tuntemasta kuuluvuutta ja viihtymästä Suomessa ja koulussa. Me ihmiset olemme kaikenikäisinä yksilöitä eikä massaratkaisu sovi oppimiseenkaan. Se ei varmasti ole ratkaisu, että lapsi pannaan suomen -tai ruotsinkieliseen luokkaan ja toivotaan parasta. Lapset pystyvät oppimaan kieliä, kun heille annetaan oikeanIhan saa käyttää arkijärkeä Oma elämä, työ, viina, älypuhelin ja harrastukset ovat tärkeämpiä. Pienissä kunnissa ja kaupungeissa ei ole niin paljon ”ostettavaa”. Lisäksi sosiaalisten ja etnisten ryhmien eriytyminen omille alueilleen saman kaupungin sisällä on omiaan edistämään segregaatiota. Lapsi puhui kuudessa kuukaudessa niin hyvin suomea, että keskustelu onnistui monesta aiheesta, kun puolin ja toisin haluttiin ymmärtää. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus. IHAN ARKIJÄRJELLÄ tuntuisi fiksulta, että ihmiset kävisivät koulua yhdessä ja saisivat kokonaisen kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. laista opetusta, heidät otetaan mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja heidän vanhempiaan autetaan ymmärtämään, miten Suomessa käydään koulua. Kumpikin huono kokemus kuulostaa todella pahalta. Lähes heti alkoi myös koulu. Tämä koskee myös kantasuomalaisia. Työelämää ajatellen koulusta kokivat hyötyneensä erityisesti toisen polven maahanmuuttajat, joiden arvio oli korkeampi kuin kantasuomalaisten nuorten. Käsittämättömällä ilolla ja innokkuudella hän opiskelee suomea ja sitä kautta myös muita aineita. Suomessa koulushoppailu on tyypillisempää isoissa kaupungeissa
Lisäksi Vesilahti on hiukan isompi kunta kuin aiempi työnantajani Petäjävesi. Nyt olen saanut kokonaisuuden paremmin balanssiin ja siinä on hyvinvoinnin siemen. Miten tätä tunnetta voidaan hallita. Anna Piirainen, kuva perustetta. Ratkaiseeko kuntajohtajan kunnallisvero kunnan talouden tilanteen. Näitä asioita jouduin pyörittelemään mielessäni ennen hakemuksen lähettämistä. Onko työskentely kotikunnassa minulle hyväksi. Pitäisi tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin, näkyvämmin yms. Aiemmin sorruin siihen, että elämä oli työtä ja muu sai joustaa. Tämä on täysin ymmärrettävä toive, mutta onko sille mitään Elämässä tarvitaan balanssia Mikko Latvala, Vesilahden kunnanjohtaja Ihmisen kokoinen tehtävä on syytä muistaa, kun kunnissa laaditaan työpaikkailmoituksia. Olennainen kysymys onkin, onko ympäristö sellainen, joka tukee kuntajohtajan hyvinvointia. OMAN kokemukseni mukaan työ kotikunnan parhaaksi on nostanut työn merkityksellisyyttä ja samalla mielekkyyttä. Kaiken kukkukariksi työmatka on lyhyt Tampereen Kissanmaalta, jossa asun läheisteni ympäröimänä. On siis täysin tapauskohtaista, onko eduksi, että kuntajohtaja on paikallinen. Tehkää työnne innostuneesti ja siihen paneutuen, mutta pitäkää samalla huolta itsestänne ja läheisistänne. Kuntajohtaminen on hienoa hommaa, mutta ei sillä saa polttaa itseään loppuun. Kuntajohtajan työ on monipuolista ja aidosti vaikuttavaa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, että olen töissä kotikunnassani. Haluanko enää palata lapsuuden maisemiin vai säilyttää Vesilahden muiston sellaisena, kuin se oli kasvaessa. Ihmisen kokoinen tehtävä on syytä muistaa, kun kunnissa laaditaan työpaikkailmoituksia. MIELESTÄNI tämä kaikki on toissijaista. KYSYMYS kuuluukin siis, miksi pohdin pitkään Vesilahteen hakemista. Kuntajohtaja Mikko Latvala. Voidaan ajatella, että paikallinen henkilö on pysyvämpi. poliittinen ilmapiiri, käytettävissä olevat resurssit, taloustilanne, kehitysnäkymät ja yhteisöllisyys. Vesilahti on osa vetovoimaista kaupunkiseutua ja yksi Tampereen seudun kuntayhtymän osakkaista. Missään ei kaikki ole täydellistä. Tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa. On samantekevää, missä hän yönsä nukkuu. Erityisesti varttuneempi väestö haluaa paikallisen henkilön, joka mielellään myös muuttaa kuntaan tai asuu jo siellä. Olenko parempi johtaja, jos osoitteeni on johtamassani kunnassa. Vesilahti on rakas kotikuntani, jossa vanhempani asuvat edelleen. Olen viettänyt täällä lapsuuteni, käynyt kouluni ja vaarallisista puihin kiipeilyistä huolimatta kasvanut aikuiseksi. Asetin mielessäni ensisijaisesti keskiöön oman hyvinvointini. Ovatko asiat liian henkilökohtaisia. Liittyykö asiaan negatiivisia rasitteita. Olennaista on, että näistä koostuu tarpeeksi motivoiva ja innostava ihmisen kokoinen tehtävä. Ja onnekseni prosessin lopputuloksena istun nyt Vesilahden kunnanvirastolla. Onko minulla ongelmallisen läheisiä kytköksiä paikallisiin päättäjiin tai yrittäjiin. Riittämättömyyden tunne on läsnä arjessa vaihtelevasti. Työpaikka täytti kattavasti toiveeni. Tärkeämpää on itse asiassa se, että pystyn nykyään sovittamaan aiempaa paremmin yhteen työn ja siviilielämän. Viime vuosina kuntajohtajat ovat eronneet tai joutuneet eroamaan myös kotikunnistaan. Lopulta taustalla vaikuttavat mm. Olennaisinta on, että kuntajohtaja tekee työnsä parhaan kykynsä mukaan. Samalla se voi olla yksinäistä, raskasta ja jopa ahdistavaa. 11 Blogi / NOIN vuosi sitten jätin pitkään pohdittuani hakemuksen Vesilahden kunnanjohtajan tehtävään. KL9_1-31.indd 11 8.10.2024 10.38. Vaatimuksia tulee ulkopuolelta, mutta myös kuntajohtajalta itseltään. Tekeekö henkilö työnsä paremmin, jos hänellä on omaa historiaa kunnassa. Kunnanjohtajia valittaessa nousee aina esiin toive siitä, että saataisiin oman kylän poika tai tyttö meille kyläpäälliköksi
LUE LISÄÄ: www.parmaco.fi Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Paine tulevaisuuden ennustamisen osuma tarkkuudelle vähenee huomattavasti, jos rakennuksen kokoa pystyy muokkaa maan suhteessa tarpeen muutoksiin. Vastaavasti liian pieni ei kannata olla. Ulkomaalaisille kaupiteltava Järvi-Suomi on pöhkö ja synteettinen idea. GPS ohjaa kyllä perille. 12 Kolumni / Jani Halme • Kirjoittaja on on Parikkalassa ja Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja Matkikaa Umbrian Paoloa Tilaa kestävälle hyvinvoinnille joustavasti ja kustannustehokkaasti MAINOSILMOITUS K untien, kaupunkien ja hyvin vointialueiden lakisääteinen velvoite on järjestää palveluita alueensa asukkaille. Suomen rakennuskannan arvo on noin 500 mil jardia euroa, josta julkinen sektori omis taa noin 10 prosenttia. Italiassa niitä on 20 ja jokaisella on omat vahvuutensa sekä luonteenpiirteensä. Kunnes kaksi keksintöä muuttivat hänen elämänsä. AVAINSANA on tekniikan ohella maakunta. Se on paikan henki. Tokaisustani käynnistyi toistaiseksi vuolain kuulevani rakkauspuhe nykytekniikkaa kohtaan. MATKAILUMARKKINOINNISSA käytettävien alueiden pitää olla riittävän isoja ja oikeasti olemassa. SYRJÄINEN sijainti ei enää haittaa. Ja yhä ahneemmin rajat sivuuttavaa yhteistyötä. Paikka oli niin syrjäinen, etten olisi ikinä löytänyt perille ilman navigaattoria. Rakennusten elinkaareksi mielletään 50–100 vuotta. Miltä dynaaminen rakennus näyttää. Yht´äkkiä Umbrian maakunnan matkakohteekseen valinneet ihmiset ympäri maailmaa löysivät myös Paolon paikan. joskus päättyy, niin rakennuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista pääsee välittömästi eroon. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotanto laitokset Leppävirralla, Pyhäjoella, Varkaudessa ja Hämeen linnassa. Ei se hakusanamainontakaan kovin vaikeaa ole. Paras hyöty koko seutukunnalle syntyy, kun yksittäiset matkailuyrittäjät taitavan digitaalisen markkinoinnin lainalaisuudet. Kun tarkasteluun tuodaan mukaan vielä suuret alueelliset erot tulevaisuuden näkymien suhteen, on helppo huomata, että kyseessä on äärimmäisen monimutkainen ongelma. Jos tarve OPIN taannoin uuden kiehtovan ilmaisun. TUNNUSTIN tämän paikan isäntä Paololle. Saimaan alueen tulisi mainostaa itseään yhtenä kokonaisuutena, eikä hajauttaa viestiä Mikkelin, Lappeenrannan ja Savonlinnan välille. TUO kaunis sanapari palasi mieleeni ollessani lomamatkalla syvällä Italian maaseudulla. Tilaa on aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Unohtamatta kohteiden yhä parempaa tuotteistamista. He tiesivät, että toisissa paikoissa sitä jotain nyt vaan on enemmän kuin toisaalla. Vai sitten Perugia. Turistia kiinnostaa elämykset. Ollaanko sitä Rautjärvellä vai Parikkalassa, Kuortaneella vai Lapualla on herttisen yhdentekevää. MITÄ pienempi kunta, sitä enemmän kannattaa matkia Umbiran Paoloa. Kuulemma etenkin antiikin roomalaiset olivat siihen mieltyneitä. Vaikka eittämättä alueen sisällä käydään rajua kilpailua turisteista, näyttäytyy maakunta ulospäin selkeäpiirteiseltä ja jännittävältä. Tyypillisesti ne liittyvät ulkoiluun, ruokailuun tai kulttuuriin. Koko loman aikana en hetkeäkään miettinyt missä kunnassa tai kaupungissa olen. Palvelutarpeen ennustaminen näin pit källe aikavälille on kuitenkin mahdotonta. Oli kyse sitten alamäkipyöräilystä, käsityökeskuksesta tai taidegalleriasta. Elinkaarikustannus ten näkökulmasta tehokas dynaaminen palveluverkko varmistaa, että rajalliset resurssit voidaan ohjata seinien omis tamisen sijaan tärkeimpään, eli laaduk kaiden, ihmisten hyvinvointia tukevien julkisten palvelujen tuottamiseen. Pitkän päivätyön maatilamatkailuyrittäjänä tehnyt mies liikuttui liki kyyneliin kertoessaan, kuinka ankaraa kituuttamista yrittäminen oli ollut. Kunhan nyt vaan ensin saadaan ihminen alueelle, jaetaan sitten se saalis. Houkuttelevuus, löydettävyys ja valokuvat kuntoon. Yritys työllistää noin 250 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa vain Lappi on onnistunut tekemään itsestään alueellisen brändin. Palveluver kon olennainen osa ovat rakennukset, joissa palveluita tuotetaan. Paukut kannattaa yhä rajummin keskittää alueiden brändäämiseen. Vastaus löy tyy dynaamisista vuokrarakennuksista, jotka elävät mukana muutoksessa. Niissä on hyvä genius loci. Hyödyntämällä joustavia tilaratkaisuja on mahdollista säästyä monelta kiinteistöinvestointeihin ja kiin teistöjen ylläpitoon liittyvältä aikaa vie vältä päänvaivalta. Ja kun genius loci on kunnossa, suosittelevat ihmiset löytöään muillekin. EI matkailijaa ei kiinnosta missä kunnassa hän on. Kaikki muuttui kuulemma paremmaksi vain muutamassa vuodessa. Arviolta 80-vuotiaan italialaismiehen itse rakentamassa pienessä mökkiparatiisissa paikan henki tuntui sielussa saakka. Yleensä ne koostuvat mukavasta majapaikasta ja riittävän monipuolisesta tarjonnasta itseään kiinnostavista asioista. KL9_1-31.indd 12 8.10.2024 10.38. Ferentillo vai San Ginesio. Ne ovat loma-asuntojen vuokraamiseen keskittynyt AirBnB ja navigaattoreiden toiminnan mahdollistava GPS-paikannus. En ollut millään paikkakunnalla, minä olin Umbriassa. KANNUSTAN siis suomalaisia kuntia ja kaupunkeja tekemään yhä vähemmän kuntaja kaupunkikohtaista matkailumarkkinointia. En ollut millään paikkakunnalla, minä olin Umbriassa. Dynaamisten rakennusten tulisi olla olennainen osa jokaista fiksua palvelu verkkoa. Parmaco Oy Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Modernia modulaarista rakennusta ei pysty erottamaan teknisiltä ominaisuuk siltaan paikalla rakennetusta verrokista. Eivät Tampere, Iisalmi ja Varkaus liity matkailullisesti mitenkään toisiinsa. Samalla sote puolella ongelmana on vanhusten hoiva paikkojen voimakkaasti kasvava, joskaan ei pysyvä, tarve. Esillä on ollut ennätysalhainen syntyvyys, joka tulee väistämättä vaikuttamaan päiväkoti ja koulupaikkojen tarpeeseen tulevina vuosikymmeninä. Joustava malli toimii muutosten keskellä Viime aikoina mediasta on saanut lukea väestörakenteen muutoksesta. Kohteita myös kannattaa ketjuttaa: laaturavintolan kannattaa suositella kilpailijaansa, koska hän tekee samoin
joskus päättyy, niin rakennuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista pääsee välittömästi eroon. Jos tarve KL9_1-31.indd 13 8.10.2024 10.38. Samalla sote puolella ongelmana on vanhusten hoiva paikkojen voimakkaasti kasvava, joskaan ei pysyvä, tarve. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotanto laitokset Leppävirralla, Pyhäjoella, Varkaudessa ja Hämeen linnassa. Tilaa on aina oikea määrä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Yritys työllistää noin 250 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa ja Saksassa. Tilaa kestävälle hyvinvoinnille joustavasti ja kustannustehokkaasti MAINOSILMOITUS K untien, kaupunkien ja hyvin vointialueiden lakisääteinen velvoite on järjestää palveluita alueensa asukkaille. Dynaamisten rakennusten tulisi olla olennainen osa jokaista fiksua palvelu verkkoa. Elinkaarikustannus ten näkökulmasta tehokas dynaaminen palveluverkko varmistaa, että rajalliset resurssit voidaan ohjata seinien omis tamisen sijaan tärkeimpään, eli laaduk kaiden, ihmisten hyvinvointia tukevien julkisten palvelujen tuottamiseen. Kun tarkasteluun tuodaan mukaan vielä suuret alueelliset erot tulevaisuuden näkymien suhteen, on helppo huomata, että kyseessä on äärimmäisen monimutkainen ongelma. LUE LISÄÄ: www.parmaco.fi Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Rakennusten elinkaareksi mielletään 50–100 vuotta. Palvelutarpeen ennustaminen näin pit källe aikavälille on kuitenkin mahdotonta. Palveluver kon olennainen osa ovat rakennukset, joissa palveluita tuotetaan. Vastaus löy tyy dynaamisista vuokrarakennuksista, jotka elävät mukana muutoksessa. Modernia modulaarista rakennusta ei pysty erottamaan teknisiltä ominaisuuk siltaan paikalla rakennetusta verrokista. Hyödyntämällä joustavia tilaratkaisuja on mahdollista säästyä monelta kiinteistöinvestointeihin ja kiin teistöjen ylläpitoon liittyvältä aikaa vie vältä päänvaivalta. Miltä dynaaminen rakennus näyttää. Esillä on ollut ennätysalhainen syntyvyys, joka tulee väistämättä vaikuttamaan päiväkoti ja koulupaikkojen tarpeeseen tulevina vuosikymmeninä. Miten rakennusten pitkät elinkaaret ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus saadaan sovitettua yhteen. Paine tulevaisuuden ennustamisen osuma tarkkuudelle vähenee huomattavasti, jos rakennuksen kokoa pystyy muokkaa maan suhteessa tarpeen muutoksiin. Suomen rakennuskannan arvo on noin 500 mil jardia euroa, josta julkinen sektori omis taa noin 10 prosenttia. Parmaco Oy Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. Joustava malli toimii muutosten keskellä Viime aikoina mediasta on saanut lukea väestörakenteen muutoksesta
Se on selvää, että Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa selviytyäkseen. Väestö harvenee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä valtaosassa maata joka tapauksessa. Aro esitteli ennusteitaan Kuntamarkkinoilla. MDI:n syyskuussa jukaiseman ennusteen mukaan Suomen väkiluku voi kasvaa 5,9 miljoonaan, jos maahanmuutto on voimakasta. Erityisen raju väestön pieneneminen on edessä kunnissa, joissa kuolleita on jo nyt enemmän kuin syntyneitä. Myös Rasmus Aro sanoo, että kyse on nimenomaan mallinnuksesta, joka pohjautuu aiempaan kehitykseen. Aro ei kuulosta toivottomalta, vaikka suomalaiskuntien tulevaisuus ei kaikin ajoin näytäkään kovin hyvältä. Sen on todennut myös Tilastokeskus, jonka pääjohtaja Markus Sovala sanoi kesällä X:ssä, että Väestöennuste ei ole ennuste vaan viime vuosien kehitystä kuvaava laskelma. Hän löytää myös valopilkkuja tai ainakin aktiivisia ratkaisuja. Kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa jo lähtökohtaisesti. Tiina Ojutkangas, teksti Anssi Kumpula, kuva den tekeminen on vaikeaa. Hän puhuu väestöprojektiosta. Lisäksi hän on Kuntalehden haastattelussa kiinnostunut tarkastelemaan väestöasioita ihmisen kautta. Ennustei”Ihmisten sitouttaminen ei ole rakettitiedettä” Viime aikojen uutiset ovat tehneet selväksi, että suuressa osassa Suomen kuntia väki vähenee enemmän ja vähemmän. Puolessa Suomen kunnista väki KL9_1-31.indd 14 8.10.2024 10.38. 14 Työvoima M DI:n asiantuntija Rasmus Aro pyörittelee työkseen väkilukutilastoja ja ennusteita. Maailmalta voidaan saada tulijoita, kun vain tajutaan muutama melko yksinkertainen asia. Suomen väestöluku voi jopa pienentyä nykyisestä, jos maahanmuutto jää vähäiseksi. Paljonko Suomeen muutetaan ja paljonko pitäisi muuttaa. Esimerkiksi korkeankin maahanmuuton ennusteen mukaan väestö pienenee 80 prosentissa kunnista
Ei valtavaa kasvua, mutta ennakoidaan pikkuisen kasvua. Kaksikieliseen mrenrantakaupunkiin Pietarsaareen (Jakobstad) muutetaan. Kun ihmiset tekevät päätökset asuinpaikkavalinnoista, sisältyy siihen pohdintaa, missä on hyvän elämän edellytyksiä. Kuntamarkkinoiden aiheena oli väestönkasvu ja maahanmuutto. Sellaiseen paikkaan ei haluta, jossa on vaikea päästä osalliseksi elämästä. Mihin on ennestään kohdistunut maahanmuuttoa, kohdistuu maahanmuuttoa. – Jos on totuttu kansainvälistysmisprosessiin, on valmiiksi prosesseja. Muuttajat eivät kohtaa syrjintää ainakaan niin paljon kuin jossain muualla, päästään kiinni työelämään, yhteisön asenne on myönteinen. Väestö vähenee, mutta kuntiin muutetaan ulkomailta. Pohjanmaalle on muutettu ennenkin Maahanmuuton näkökulmasta löytyy hyviä esimerkkejä vaikkapa Pohjanmaalta. Sukulaisilta tai samoista taustoista olevien kautta. – Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi Lapin kunnista Muoniosta ja Enontekiöstä. Alueella on jo pitkään ollut maahanmuuttoa. Tässäkin tilanteessa auttaa, jos muuttovoittoa syntyy. Tulijat saavat vaikuttavaa tietoa myös muita reittejä pitkin. Tämä loiventaa väestön supistumistahtia. Hyvä esimerkki pienestä kaupungista. Rasmus Aro kuvaileekin muuttoliikettä vähän kuin itseään toteuttavana yhtälönä. Luodossa eli ruotsinkieliseltä nimeltään Larsmossa asiaan on uskontososiologinen selitys. Tosin samaan aikaan pohjalaiskunnista nuoret muuttavat Ruotsiin opiskelemaan ja töihin. Ihmiset haluavat olla osallisia Tieto maahanmuuttajaystävällisestä kunnasta ei synny ainakaan pelkästään kunnan virallisen viestinnän kautta. – Jos alueella asuu jo paljon maahanmuuttajia, saadaan tietoa ”epäformaalin” tiedon kautta. Väestötilastoissa länsisuomalaiset Luodon ja Pietarsaaren kunnat erottuvat. vähenee, kuolleita on enemmän kuin syntyneitä ja nuoret muuttavat pois eivätkä palaa. 15 Rasmus Aro puhuu myös älykkäästä sopeutumisesta. Väestö vähenee, mutta ne saavat muuttovoittoa erityisesti pääkaupungista. Osassa kuntia vieraskielisiä on todella vähän, kun taas pääkaupunkiseudulla yli viidesosa väestöstä on KL9_1-31.indd 15 8.10.2024 10.38
Rasmus Aron mielestä tärkeä viesti ihmisille on sellainen, että syrjintää ei hyväksytä, että ihmiset pääsevät osallisiksi ja voivat kotoutua. Tarvitaan ainakin yritykset ja paikallisyhteisö mukaan. Yksittäisissä kaupunginosissa yli puolet väestöstä on vieraskielisiä. On kyse yksilöistä, yrityksistä ja kolmannesta sektorista. Paikkakunta on Rasmus Aron näkemyksen mukaan houkuttelevampi, jos siellä asuu ennestään maahanmuuttajia. Kunnan on yksin vaikea ratkaista asioita. Koetaanko se paikaksi, jos ei ole kuuluvuuden tunnetta. 83 000 Kun puhutaan työvoimasta, täytyisi muistaa, että puhutaan ihmisistä. On vaikea työllisKansainvälinen muuttoliike 2010–2022, vieraskieliset Maahanmuutto n. Vieraskielisten osuus korostuu myös suurissa kaupungeissa sekä etenkin osissa Pohjanmaata. 241 000 (74% maahannmuutosta) Uusimaa 158 708 Varsinais-Suomi 25 352 Satakunta 9 674 Kanta-Häme 6 151 Pirkanmaa 21 331 Päijät-Häme 7 747 Kymenlaakso 8 416 Etelä-Karjala 7 959 Etelä-Savo 4 648 Pohjois-Savo 7 666 Pohjois-Karjala 7 378 Keski-Suomi 8 640 Etelä-Pohjanmaa 5 500 Pohjanmaa 15 336 Keski-Pohjanmaa 2 371 Pohjois-Pohjanmaa 14 530 Kainuu 3 442 Lappi 7 477 Ahvenanmaa 2 134 Maahanmuutto keskittyy Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle Maastamuutto n. Kyseessä on yhteisölähtöinen asia ja se kumpuaa laajemmasta paikallisyhteisöasiasta. Sosiaalisilla seikoilla on tosi iso merkitys. Tuleva jakauma on muodostumassa myös hyvin epätasaiseksi, jos maahanmuuton ja maan sisällä tapahtuva muuttoliike jatkuu keskittyvänä. KL9_1-31.indd 16 8.10.2024 10.38. Ajan mittaan ihmisillä alkaa olla sosiaalisia kontakteja, tulee side paikkaan ja sillä on merkitystä asuinpaikan valintaan. Vieraskielisten kasvua suurissa kaupungeissa selittää etenkin maahanmuuton kohdentuminen. Pääkaupunkiseudulla myös maan sisäinen muuttoliike kasvattaa vieraskielisten määrää. ”Miksi ihmiset vaihtavat asuinpaikkaa. Kysymys on ihmisistä Suomessa puhutaan paljon työvoimapulasta ja resursseista. On helppo muodostaa korulauseita, mutta mitä oikeasti käytännössä tapahtuu. Kunta luo edellytyksiä: – Joka kunnassa tulee pohtia ja myös kriittisesti, ollaanko oikeasti vastaanottavainen kunta, jossa on oikeasti hyvä elää. Aro tuo esiin erilaisia näkökulmia aloittaen pitovoimasta ja kovista tekijöistä: onko elinkeinomahdollisuuksia, päästäänkö kiinni oikeaa osaamista vastaaviin töihin. 325 000 Maakunnat Suurin maahanmuutto ylimpänä Nettomaahanmuutto n. Tarvitaan muutakin kuin kuntien toimia MDI:n asiantuntija muistuttaa, että pelkät kunnan toimet eivät riitä, kun tulijoiden halutaan viihtyvän. Alueen korkea vieraskielisten osuus lisää alueen houkuttelevuutta entisestään. 16 Työvoima vieraskielisiä. On vaikea olla ensimmäinen
– Kun puhutaan työvoimasta, täytyisi muistaa, että puhutaan ihmisistä. Se tarkoittaa sitä, että väestön vähentyessä tunnistetaan ja hyväksytään asia ja lähdetään kehittämään asioita uudelta pohjalta. Yh te en sä 73 23 6 Itä-Eurooppa 43% 13% 10% 5% 3% >1% >1% 15% 11% 31 304 Intian niemimaa 10 856 Länsi-Eurooppa 9 718 Itäja Kaakkois-Aasia 8 160 Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia 7 393 Saharan eteläpuolinen Afrikka 3 442 Amerikka 1871 Oseania 303 Tuntematon 189 Saapujat alueittain vuonna 2023 Yli puolet Suomen maahanmuuttajista saapuvat Euroopasta Arviot väkiluvun kehityksestä vuoteen 2040, MDI:n laatimat skenaatiot Väkiluvun kasvu vaatii vähintään nykyistä maahanmuuton trendiä 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 5 400 000 5 500 000 5 600 000 5 700 000 5 800 000 5 300 000 5 900 000 Hyvin vähäinen maahanmuutto Vähäinen maahanmuutto Korkea maahanmuutto Perusura Väkiluku laskee Väkiluku kasvaa saapuu Euroopasta KL9_1-31.indd 17 8.10.2024 10.38. Se ei ole mitään rakettitiedettä. Aro muistuttaa, että innovaatioita ei synny, jos tulevaa ei kehitetä realiteettien pohjalta. – Vastuullista politiikkaa on tehdä myös ikäviä päätöksiä, jos ne ovat perusteltuja. Täytyy panostaa kotoutumisen edellytyksen luomiseen ja hyvän elämän rakentamiseen. Lukujen takana on ihmisiä, perheitä. – Että väestö vähenee, ei tarkoita, ettei alue voisi olla hyvä paikka asua. On hyvä miettiä, miten muutto hyödyttää näitä ihmisiä, muuten langetaan ansaan. Kansallinen maahanmuuttokeskustelu pyörii näiden narratiivien ympärillä. Suomi on osoittanut olevansa houkutteleva kohde aktiiviselle maahanmuutolle, mutta ei tarkoita, että olisi tulevaisuudessa. Jos ei reagoida ja pannaan pää pensaaseen, heikennetään pitkän aikavälin kehitystä. Väestöennusteiden asiantuntija sanoo, ettei hänellä itsellään ole viisasten kiveä. Ei ole helppoa löytää työtä, jossa kielellä ei ole merkitystä. Älykästä sopeutumista Rasmus Aro puhuu myös älykkäästä sopeutumisesta. 17 tyä, jos ei osata natiivin tasoista suomea. – Mutta on meillä ihan hyvä ymmärrys, mikä sitoo ihmisiä paikkoihin ja mitä voidaan käytännössä tehdä. Se vaatii kuitenkin myös rahaa ja halua investoida
Ennusteen mukaan Kainuun investointinäkymät ovat tällä hetkellä erittäin myönteiset. Leena Hirvonen, teksti Kajaanin kaupunki, Kuvakeskus Hynninen, kuvat Markkinakatu on Kajaanin perinteinen kesätapahtuma, joka toteutetaan Kajaanin Runoviikon yhteydessä heinäkuussa. KL9_1-31.indd 18 8.10.2024 10.38. 18 Kainuun ihme ”Kainuusta kansantalouden veturi” Vuosien 2015 ja 2025 välillä Kainuun bruttokansantuote kasvaa Suomen maakunnista voimakkaimmin – OP-ryhmän mukaan jopa 24 prosenttia, kun koko Suomen kasvu on jäämässä noin 11 prosenttiin
Puhumme minuuteista, emme kilometreistä, sillä teillä on tilaa ajella, Kilpeläinen sanoo. Esimerkkeinä voisin mainita Suomussalmen Taitotehtaan, jossa on pitkän tauon jälkeen mahdollista suorittaa ammatillisia opintoja Suomussalmelta. Ensi syksynä alkaa varhaiskasvatuksen erityisopettajien maisteriohjelma. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kaavoituksessa silloin, kun maakunnasta on tarpeen löytää tilaa investoinneille. Tulevaisuudessa tavoitteena on kestävän kehityksen kaivostoiminta ja kasvava kaivostoimijoiden joukko tuotannon kasvaessa, tutkimusja kehitystyön ja koulutuksen vahvistuessa yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen toimijaverkoston kanssa. Maakuntajohtaja listaa alueen kasvun moottoreita mielellään. Yhteistyön merkitystä ja poikkihallinnollista kehittämistä korostavat myös muut kuntajohtajat. Nyt on hyvä aika ajatella toisin. Suomussalmen Erno Heikkinen nostaa kasvun tekijöiksi arkilähtöisyyden asukkaiden näkökulmasta. Tämä on hyvä esimerkki kainuulaisesta yhteistyöstä, jossa Kainuun Ammattiopisto on ollut meille hyvä ja tärkeä partneri, Heikkinen sanoo. – Maakunnassa on totuttu elämään haastavia aikoja ja kamppailemaan, joten vähän on opittukin ajattelemaan asioita kurjemman kautta. – Isolle alueelle mahtuvat niin matkailu kuin vaikkapa kaivannaisala toisin kuin tiheästi asutulle kaupunkiseudulle. Syyskuussa uutisoitiin kansainvälisen matkailutoimijan, Tuin, aloittavan lennot Kajaaniin. Toisaalta Kainuu on ajallisilta etäisyyksiltään ketterä. Strategian keskiössä on muuttoliikkeen aktivoiminen kuntaan. Lisääkin moottoreita on luvassa. – Kainuusta on jo tullut koko Suomen veturi kansantalouden kehittymisen kannalta, mikä on tietysti hienoa, Pirkkalainen toteaa. Linnanvirta puistojuhla on yksi Kajaanin kesän suosituista kulttuuritapahtumista. Pirkkalainen mainitsee yhtenä kasvun tukijana korkeakoulutuksen. Hänen mukaansa Myös kuntien mutkaton yhteistyö tukee alueen kehitystä. Hän toivoo, että Kainuu vihdoin nähdään eri valossa – kitukasvuisuuden sijaan. – Lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulun merkitys esimerkiksi pelialan ja ict-alan vauhdittajana on aluekehitykselle korvaamattoman tärkeää. Kansainvälisiä investointeja Kolme datakeskusta, supertietokone Lumi, monipuolista kaivannaistoimintaa, vihreän siirtymän tuulivoimahankkeita, kehittyvää kansainvälistä matkailutoimintaa, korkeakoulutusta, muuttovoittoa. – Ihmisten hyvän arjen arvotkin ovat puolellamme. Kuntien pitää kyetä ketteryyteen. Tänä syksynä Kajaanissa alkoivat Oulun yliopiston uudet varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan koulutukset. KL9_1-31.indd 19 8.10.2024 10.38. 19 Maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen on tilanteesta avoimen ilahtunut ja myöntää, että kehitys on tulosta sinnikkäästä ja suunnitelmallisesta työstä jokaisella sektorilla matkailumarkkinoinnista korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä mutkattomaan yhteistyöhön ja politiikkaan. – Pyrimme aina löytämään keinot ja mahdollistamaan kehitystä. Mutkatonta yhteistyötä Sotkamon kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen mukaan Kainuulla menee hyvin juuri monipuolisuuden vuoksi. Me todella menestymme monilla mittareilla. – Olemme panostaneet lapsiperhearkeen ja opiskelumahdollisuuksiin. Meillä on tilaa, luontoa, turvallisuutta ja lisäksi erittäin vahva kulttuuritoiminta
3 Varmistat kaupunkiseudulla ja kaupungeissa, että luot hyvinvointia kuntaasi suuremmalle alueelle. Kun ne on tehty, ne pitää myös elää todeksi ja on käyttäydyttävä siivosti. – Tietyllä tavalla kunta pitää keksiä uudelleen. – Myös edustuksellisen ja valmistelun välisen jaetun johtajuuden rooleja ja niiden erillisyyttä olisi hyvä kirkastaa toisiaan kunnioittavan keskustelukulttuurin rinnalla, Valanta päättää. – Se ei riitä, että jokainen kunta tekee vuorollaan valtuustolle eettiset ohjeet. 2 Pidät hallussasi avaimia koko Suomen elinvoiman kasvattamiseen. Lähde: Kuntavaalit 2025, Kuntaliiton julkaisu, tekijät Maija Ruoho ja Laura Lyly. – Kuntapäättäjät toimivat jatkossa yhä verkostomaisemmassa päätöksentekoympäristössä. – Meillä jokaisella on vastuu toisia kunnioittavasta puheesta. – Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää vahvistaa kunnissa kiinnostusta vaaleihin ja luottamustehtäviin, José Valanta korostaa. – Paljon voidaan vaikuttaa sillä, miten osataan ottaa mukaan myös valtuustosalin ulkopuolisia tahoja, koskien muun muassa järjestöjä ja Kuntavaalit peräänkuuluttavat uudenlaista johtajuutta Jouni Lampinen, teksti Krut, graafit Päättäjän isot asiat 1 Vaikutat siihen, miten turvallinen ja hyvinvoiva lastemme ja nuortemme tulevaisuus on. Tämä onkin yksi toimivan demokratian ja kunnan menestymisen edellytyksistä, José Valanta huomauttaa. Ensi keväänä valitaan päättäjät, jotka määrittävät kunnan roolia historiallisen suurten rakenneuudistusten jälkeen. Paketissa kerrotaan, miten päättäjänä voi luoda toimivaa keskusteluja päätöksentekoilmapiiriä. Kunta on nyt elinvoimaa, koulutusta, sivistystä ja hyvää elinympäristöä. 4 Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista menettää väestöään. Kunnat edistävät työllisyyttä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Tietopaketissa on nostettu esille isoja teemoja, jotka tulevat ratkottaviksi kunnissa ja kaupungeissa. – Kannamme liittona luonnollisesti erityistä huolta kuntavaaleista ja tuemme kaikin keinoin sitä, että kunnilla on paras mahdollinen valmius niiden läpiviemiseen. 5 Teet laadukkaita päätöksiä ja olet vastuussa rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä. 20 Vaalit O nhan tämä siinä mielessä täysin uusi tilanne, kun kuntaja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa yhdessä, Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta sanoo. Kuntavaalit ovat erinomainen paikka siihen, että ehdokasasettelun yhteydessä mietitään, miten halutaan kehittää ja ajaa paikallista demokratiaa. Ehkä päätöksenteossa on lisää tilaa uusille taidoille ja näkemyksellisyydelle uusista rooleista. Päättäjänä teet älykkään sopeutumisen avauksia ja ratkaisuja, joilla turvaat hyvän arjen myös jatkossa. He kantavat vastuuta siitä, että päätöksenteko on tavoitteellista ja johdonmukaista. – Hyvä päätöksentekokulttuuri on kunnan menestymisen ja toimivan demokratian edellytys. KL9_1-31.indd 20 8.10.2024 10.38. TE-uudistus on monin tavoin myönteinen kunnille. – TE-uudistus on monin tavoin myönteinen kunnille, jotka luovat yrityksille edellytyksiä takoa tulosta. Fakta naapurikuntia. – Tässä suhteessa puheenjohtajat ovat keskeisessä asemassa, hallituksen ja myös valtuuston. – Muuttuvassa todellisuudessa aika huutaa edelläkävijöitä. Voimaa salin ulkopuolelta Kuluvalla valtuustokaudella sote-palveluista järjestämisvastuun hyvinvointialueille luovuttaneet kunnat tarttuvat TE-palveluiden järjestämisvastuuseen ensi vuoden alussa. Paikallisuudesta voimaa ammentavat kunnat voivat tarjota jotain uutta ja erityistä sekä työnantajille että työtä hakeville. Se edellyttää myös verkostotaitojen kehittämistä ja hallintaa, Valanta jatkaa. ”Jokaisella on vastuu” Näkemyksellisyyden tarvetta on korostettu myös kuntapäättäjille koostetussa tietopaketissa Kuntavaalit 2025, jonka ovat tehneet kuntavaalien projektipäällikkö Maija Ruoho ja edunvalvonnan erityisasiantuntija Laura Lyly Kuntaliitosta. Kunnan roolin kehittyminen on ennen kaikkea mahdollisuus. Jos valtuusto äänestää ja päättää jotain, niin vaikeisiinkin päätöksiin on sitouduttava yhdessä. Kuntaliitossa katse on kiinnittynyt kuntavaaleihin (13.4.). Riittävän hyvän keskustelukulttuurin varmistamiseksi jokaisen on kannettava kortensa kekoon