Kuntalehti 9/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

9 I 2023 I 11.9. [ Kolumni ] Susanna Kalavainen: Kun palautemoukari heilahtaa KUNNILLE VAPAUKSIA Kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen antaisi Kuntalehti selvitti: Kuntapomojen erorahat kutistuivat Arto Haveri varoittaa: Riitely vahingoittaa kunnan imagoa Näin kunnanjohtaja mellastaa täysillä somessa KL9_1.indd 1 30.8.2023 15.40
Kaupungin strategiassa sanotaan näin: ”Kuopiolainen toimintatapa on ”Lupa tehdä toisin”. Kuopion ja Oulun kohteistamme asunnon hankkineista lähes 60% on alle 60-vuotiaita ja ruuhkavuosia elävät 30-49-vuotiaat muodostavat merkittävän ostajaryhmän. Toimimme avoimesti, innostavasti, vastuullisesti ja yhdessä.” Mielestäni tämän alueen kohdalla toteutamme strategiaa”, Hiltunen linjaa. ”Toki tämä asumisen malli puhuttelee myös ikääntyviä, koska se mahdollistaa asumisen mahdollisimman pitkään omassa omistusasunnossa tavallista virkeämmän sosiaalisen ympäristön ja kotiin tilattavien palvelujen turvin. Kuopion Kotikatu365 Hatsala sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. ERI-IKÄISTEN YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA ”Kotikatu365 Hatsalassa todentuu hyvin se, että yhteisöllinen asuminen ei ole vain senioriasumista, kuten usein tunnutaan ajattelevan. Kotikatu365 Hatsalan kortteliin rakentuu lähivuosina kaikkiaan 500-600 modernin kerrostalokodin kokonaisuus. ILMOITUS KL9_2-5.indd 2 30.8.2023 15.48. Toivottavasti myös muut alkavat miettiä palveluratkaisuja asumisen kylkeen”, toteaa Kuopion kaupungin Asumisen ja palveluverkoston kehittämispäällikkö Katri Hiltunen. Yhteisöllisen kaupunkiasumisen Kotikatu365-konsepti laajenee Kuopioon Kotikatu365 Hatsala, rakenteilla oleva kolmen sukupolven asuinja palvelukortteli Kuopion keskustan tuntumassa, sai ensimmäiset asukkaansa heinäkuun lopulla. ILMOITUS Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Kotikatu365 Hatsalassa samassa kiinteistökokonaisuudessa toimii jo sekä hoivakoti että päiväkoti, ja yhteistyö niiden kesken on hyvin luontevaa. Kotikatu365-konseptiin kuuluu myös hoivakoti, eli vanhuksia ei eristetä muusta yhteiskunnasta, vaan he voivat jatkaa asumista keskellä kaupunkielämää. KUOPIOSSA ARVOSTETAAN YHTEISÖLLISIÄ JA PALVELUJA TARJOAVIA ASUMISEN RATKAISUJA Kuopiossa Kotikatu365-konseptin nähdään tukevan kaupungin tavoitteita ja luovan myös uudenlaista vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Yhteistilat toimintoineen, erilaiset yhteiskäyttöiset kulkuja hyötyvälineet sekä digitaalisesta palveluportaalista tilattavat palvelut ovat alueen kaikkien asukkaiden käytössä. Kotikatu 365 Oy toimii paitsi alueen rakennuttajana, myös sen palveluoperaattorina huolehtien yhteistilojen ylläpidosta ja kehittäen pitkäjänteisesti palveluja asukkaille. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäinen asuinkerrostalo valmistui heinäkuun lopulla. ”Haluamme olla kehittämässä asumista rohkeasti ja tämä on yksi mielenkiintoinen ja rohkea avaus asukkaiden näkökulmasta. Oulussa onnistuneesti pilotoitu, asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeva kaupunkiasumisen konsepti on otettu tyytyväisyydellä vastaan Kuopiossa, jonka visiona 2030 on olla Hyvän elämän pääkaupunki. Sitten kun enemmän tukea tarvitaan, on mahdollisuus siirtyä hoivayksikköön omassa kotikorttelissa. KOTIKATU365 -ASUINJA PALVELUKORTTELI: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Talon yhteydessä sijaitsevat myös 600 m 2 :n yhteistilat, jotka uudet asukkaat ovat ottaneet vastaan erittäin innostuneina ja jopa yllättyneinä. ”Olen ylpeä Kuopiosta, että mahdollistimme uuden ratkaisun ja uskallamme kehittää kaupunkia rohkeasti. Tilat ovatkin aivan ainutlaatuiset Suomessa: yhtä suuria, sisustussuunnittelijan suunnittelemia yhteistiloja asukkaille ei ole missään muualla”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen tyytyväisenä. Eiköhän kaikkiin ikäryhmiin kuulu ihmisiä, jotka arvostavat asumisen helppoutta, nykyaikaisia palveluita ja hyvinvointia edistävää kaupunkiasumista. Niin lapset kuin vanhuksetkin nauttivat yhteisistä hetkistä”, Ronkainen kertoo. Kuopiossa on pitkään mietitty yhteisöllisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja asumiseen, mutta niiden kehittäminen on ollut vaikeaa ja asumisen rinnalle ei palveluja ole saatu syntymään liiaksi. Nykyajan yhteisöllinen asuminen on osa kestävää kehitystä ja se on yhtäläinen oikeus asua paremmin eikä ikäkysymys”, paaluttaa Pekka Ronkainen. ”Olemme saavuttaneet tavoitteemme ylittää asukkaiden odotukset, kun he pääsevät kokemaan yhteistilojen laadukkuuden ja toimintojen monipuolisuuden
Kuntajohtajapäivillä Seinäjoella kävimme useita keskusteluja kuntajohtamisen kipupisteistä. Niin lapset kuin vanhuksetkin nauttivat yhteisistä hetkistä”, Ronkainen kertoo. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäinen asuinkerrostalo valmistui heinäkuun lopulla. Toivottavasti myös muut alkavat miettiä palveluratkaisuja asumisen kylkeen”, toteaa Kuopion kaupungin Asumisen ja palveluverkoston kehittämispäällikkö Katri Hiltunen. Talon yhteydessä sijaitsevat myös 600 m 2 :n yhteistilat, jotka uudet asukkaat ovat ottaneet vastaan erittäin innostuneina ja jopa yllättyneinä. Lapsiperheiden arjen tarpeet ovat hyvin erilaisia kuin jo työelämästä pois jääneiden senioreiden. JOHTAMISEN muutos näkyy valitettavasti myös kuntien johtajapaikkojen tuulisuudessa. Kliseiden kääntöpuoli on yleensä se, että ne ovat ainakin osittain totta. ”Toki tämä asumisen malli puhuttelee myös ikääntyviä, koska se mahdollistaa asumisen mahdollisimman pitkään omassa omistusasunnossa tavallista virkeämmän sosiaalisen ympäristön ja kotiin tilattavien palvelujen turvin. Tilat ovatkin aivan ainutlaatuiset Suomessa: yhtä suuria, sisustussuunnittelijan suunnittelemia yhteistiloja asukkaille ei ole missään muualla”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen tyytyväisenä. TÄHÄN lehteen haastattelemamme tuore kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja rohkeutta kokeilla. Yhteistilat toimintoineen, erilaiset yhteiskäyttöiset kulkuja hyötyvälineet sekä digitaalisesta palveluportaalista tilattavat palvelut ovat alueen kaikkien asukkaiden käytössä. Siksi pöydän toisella puolella olevia kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää heidän näkökulmiaan. P.S. Kuntalaista kiinnostaa viime kädessä palvelun saatavuus ja laatu, ei niinkään se, mikä virasto palvelua tuottaa. Kotikatu365 Hatsalan kortteliin rakentuu lähivuosina kaikkiaan 500-600 modernin kerrostalokodin kokonaisuus. Vaikka omassa organisaatiossa haluttaisiin toimia entiseen malliin, viimeistään ulkopuoliset asiat pistävät pakan sekaisin. Toivottavasti myös kuntien päättävissä elimissä on riittävästi osaamista johtaa muutosta. Tällaisissa tilanteissa olisi erinomaisen tärkeKuunnelkaa kuntalaisia ää järjestää perusteellinen selvitys prosessista. KL9_2-5.indd 3 30.8.2023 15.48. Toivottavasti näemme siellä! • jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala ILMOITUS Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Me Kuntalehdessä uutisoimme verkossa lähes viikoittain tilanteista, joissa kunnan luottamushenkilöja viranhaltijajohdon välinen luottamus on hävinnyt. Vaikka hallinnossa on tehty isoja remontteja ja vastuualueita muutettu, lopulta mikään organisaatio tai yksikään ihminen ei pysty hoitamaan kaikkea yksin. Toimimme avoimesti, innostavasti, vastuullisesti ja yhdessä.” Mielestäni tämän alueen kohdalla toteutamme strategiaa”, Hiltunen linjaa. Kuntajohtamisesta ja monesta muustakin ajankohtaisesta aiheesta saat lisätietoa Kuntamarkkinoilla 13.–14. Kuopion ja Oulun kohteistamme asunnon hankkineista lähes 60% on alle 60-vuotiaita ja ruuhkavuosia elävät 30-49-vuotiaat muodostavat merkittävän ostajaryhmän. Tämä uudistus voi olla monelle kunnalle iso muutos. Ei ole kenenkään etu, että sukset menevät ristiin nopeasti. Kotikatu 365 Oy toimii paitsi alueen rakennuttajana, myös sen palveluoperaattorina huolehtien yhteistilojen ylläpidosta ja kehittäen pitkäjänteisesti palveluja asukkaille. Monen kuntapäättäjän lapsiperhearjesta saattaa olla sen verran aikaa, että näkemystä kannattaa kysyä vaikka omilta lapsilta ja lastenlapsilta. Kuopiossa on pitkään mietitty yhteisöllisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja asumiseen, mutta niiden kehittäminen on ollut vaikeaa ja asumisen rinnalle ei palveluja ole saatu syntymään liiaksi. Kuntia koskettavia asioita käsitellään ainakin viiden ministerin ja useamman ministeriön pöydissä. Eiköhän kaikkiin ikäryhmiin kuulu ihmisiä, jotka arvostavat asumisen helppoutta, nykyaikaisia palveluita ja hyvinvointia edistävää kaupunkiasumista. Hyvän johtamisen keinoiksi nousivat lähes kaikissa keskusteluissa luottamuksen rakentaminen, avoin vuorovaikutus ja ennen kaikkea kuunteleminen. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti JOHTAMINEN on murroksessa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kunnissa hyvä ja laadukas johtaminen on tärkeämpää kuin ehkä koskaan. Kotikatu365-konseptiin kuuluu myös hoivakoti, eli vanhuksia ei eristetä muusta yhteiskunnasta, vaan he voivat jatkaa asumista keskellä kaupunkielämää. Tämä lause on liiankin tuttu sekä julkisuudesta että konsulttien vetämistä valmennuksista. ”Haluamme olla kehittämässä asumista rohkeasti ja tämä on yksi mielenkiintoinen ja rohkea avaus asukkaiden näkökulmasta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Joskus luottamus häviää jopa muutamassa kuukaudessa nimityksestä. KOTIKATU365 -ASUINJA PALVELUKORTTELI: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Hyvä idea voisi olla järjestää omassa kunnassa matalan kynnyksen foorumeita, joissa uutta tilannetta haasteineen ja mahdollisuuksineen käytäisiin läpi yhdessä kuntalaisten kanssa. ”Olemme saavuttaneet tavoitteemme ylittää asukkaiden odotukset, kun he pääsevät kokemaan yhteistilojen laadukkuuden ja toimintojen monipuolisuuden. Yhteistyötä tarvitaan hallituksessakin. Sitten kun enemmän tukea tarvitaan, on mahdollisuus siirtyä hoivayksikköön omassa kotikorttelissa. Kotikatu365 Hatsalassa samassa kiinteistökokonaisuudessa toimii jo sekä hoivakoti että päiväkoti, ja yhteistyö niiden kesken on hyvin luontevaa. Miksi luottamus on hävinnyt niin nopeasti ja miten tällaiset tilanteet vältetään tulevaisuudessa. Kun kuntien rahoista ja ajasta suurin osa meni aiemmin sairaiden ja ikääntyneiden palveluiden ylläpitoon, nyt kunnissa pitää kääntää katse ihmisen elämän alkupäähän eli varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kunnista vain Helsinki järjestää edelleen itse sotepalvelut, mutta rahoitus tulee pääosin valtiolta. Oulussa onnistuneesti pilotoitu, asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeva kaupunkiasumisen konsepti on otettu tyytyväisyydellä vastaan Kuopiossa, jonka visiona 2030 on olla Hyvän elämän pääkaupunki. Kunnissa on samaan aikaan menossa niin paljon muutoksia, että pelkkää Exceliä käyttämällä kuntaa on mahdotonta johtaa menestyksekkäästi. Kaupungin strategiassa sanotaan näin: ”Kuopiolainen toimintatapa on ”Lupa tehdä toisin”. ILMOITUS Ei ole kenenkään etu, että sukset menevät ristiin nopeasti. ”Olen ylpeä Kuopiosta, että mahdollistimme uuden ratkaisun ja uskallamme kehittää kaupunkia rohkeasti. Kuopion Kotikatu365 Hatsala sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. ERI-IKÄISTEN YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA ”Kotikatu365 Hatsalassa todentuu hyvin se, että yhteisöllinen asuminen ei ole vain senioriasumista, kuten usein tunnutaan ajattelevan. Kuntatalolle Helsinkiin on tulossa tänä vuonna ennätysmäärä osallistujia. KUOPIOSSA ARVOSTETAAN YHTEISÖLLISIÄ JA PALVELUJA TARJOAVIA ASUMISEN RATKAISUJA Kuopiossa Kotikatu365-konseptin nähdään tukevan kaupungin tavoitteita ja luovan myös uudenlaista vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Yhteisöllisen kaupunkiasumisen Kotikatu365-konsepti laajenee Kuopioon Kotikatu365 Hatsala, rakenteilla oleva kolmen sukupolven asuinja palvelukortteli Kuopion keskustan tuntumassa, sai ensimmäiset asukkaansa heinäkuun lopulla. Nykyajan yhteisöllinen asuminen on osa kestävää kehitystä ja se on yhtäläinen oikeus asua paremmin eikä ikäkysymys”, paaluttaa Pekka Ronkainen. syyskuuta. Itsenäisen Suomen historian yksi suurimmista hallinnollisista myllerryksistä, hyvinvointialueiden perustaminen, muutti kuntien ydintehtävän yhdessä yössä. Kuntalehti 9 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 6 [ Sisältö 9/2023 ] s. 52 Kirja: Maailmanparannusta gandhilaisittain, Tape [ Työ ja tekijä ] 54 Johtaminen on yhteistyötä [ Luottamuksella ] 56 Realismia rahoitukseen [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut • KHO:n Kolari-ratkaisun uskotaan selkeyttävän kunnanjohtajan asemaa irtisanomistilanteissa • Pormestarimallin viehätys väheni – johtamisjärjestelmän vaihdosta ei aktiivisesti pohdita ainakaan suurimmissa kaupungeissa • Kuntajohtajan pitää vaalia luottamusta joka päivä – avoimuus ja aloitteellisuus avainasemassa KL9_2-5.indd 4 30.8.2023 15.48. 42 Saimaasta savolaisten ässä [ Kolumni ] 46 Susanna Kalavainen: Kun palautemoukari heilahtaa [ Kunnan töissä ] 48 Taikurista virkamieheksi [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Oikeistopopulismi on jo Euroopan arkea [ Lakiklinikka ] 51 Kenen etua valvot. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 26 Kuva: Rami Marjamäki Arto Haveri: Riitelevä kulttuuri vie kaiken pohjan kunnan kehitystyöltä. Kuvakaappaus Kuhmoisten kunnan Tiktokista [ Kansi ] Rami Marjamäki kuvasi kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen, kok., Tampereella. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kuntien puolestapuhuja 12 Printti pitää pintansa 15 Kunnan aarre: Vaasa, Mikä vaakuna?, Oikaisuja [ Teemat: Johtaminen ja markkinointi ] 16 Luottamuksen varassa 20 Kuntalehden selvitys: Erorahat supistuneet yhä 22 Toivesalkku 26 Tubetetaan ja tiktokataan 30 Pitkä matka väestön peilikuvaksi 34 Syytetäänkö johtamista liikaa. Valtteri Väyrynen: Kyllä siitä on tykätty, että heittäydytään
16 s. 22 Anna-Kaisa Ikonen: Voi toki olla, että joissakin kunnissa joudutaan miettimään liitoksia, toisissa mietitään muita järjestelyjä. Valiokunta-podcastissa johtamista pohtivat Tuomas Hirvonen, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi sekä Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman. Puhutaanko kuntajohtamisen hyvistä puolista riittävästi. Kuuntele: kuntalehti.fi/valiokunta KL9_2-5.indd 5 30.8.2023 15.48. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. Marketta Kitkiöjoki: Miksi minua kohdeltiin kuin halpaa makkaraa. Kuva: Lauri Rotko Kuva: Rami Marjamäki Miten kuntajohtajan luottamus rakentuu ja miten se murenee
KL9_6-11.indd 6 30.8.2023 15.44. 6 Kuntalehti 9 / 2023 [ Hän ] Kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri käy usein Tampereen Pyynikinharjulla kävelemässä ja juoksemassa. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa mieltä ja inspiroi, hän kertoo
KUNTIEN PUOLESTAPUHUJA Kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri on huolissaan kuntien eriytymiskehityksestä. Lääkkeeksi hän ehdottaa kunnallisen itsehallinnon lisäämistä. Kuntalehti 9 / 2023 7 . Kaupunkiseudut kasvavat ja pienet, syrjäiset maaseutukunnat taantuvat. KL9_6-11.indd 7 30.8.2023 15.44
ERIYTYMISKEHITYS NÄKYY Kuntien eriytymiskehitys on juuri nyt näkyvin ilmiö Suomen kuntakartalla, Haveri sanoo. Peruseriytymisen lisäksi kuntakartalla esiintyy pistemäistä eriytymiskehitystä, jossa kunnat pystyvät olosuhteiden puolesta tai oman toimintansa kautta kohentamaan talouttaan. Toinen vaihtoehto voisi olla kuntien itsehallinnon lisääminen. Vaikka Haveri viettää kesäisin paljon aikaa mökillään eikä erityisemmin nauti esillä olemisesta, mikään erakko hän ei kuitenkaan ole, päinvastoin. Se haastaa maamme kuntakenttää ja valtion kuntapolitiikkaa, joka on perustunut siihen, että kaikilla kunnilla on samat velvoitteet koosta ja sijainnista riippumatta. Haverin mukaan kartalta erottuvat selvimmin edukseen ne kunnat, jotka ovat panostaneet matkailuun tai tuulivoimaan tai joilla on luonnonvaroja hyödynnettäväksi. Kuntien eriytymiskehityksen hillitsemiseksi Haveri näkee kaksi vaihtoehtoa. Eriytymiskehitys kumpuaa Haverin mukaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, kuten väestön ikääntymisestä, kaupungistumisesta ja maahanmuutosta. Tykkään liikkua kentällä, käydä kunnissa ja tavata ihmisiä. Niissä kunnissa sairastuvuus on suurta ja työllisten määrä vähäinen. Hallitusohjelmassa kuntien erilaistuminen KL9_6-11.indd 8 30.8.2023 15.44. Pääkaupunkiseudulla taas vieraskielisten asukkaiden osuus on ihan eri luokkaa kuin muualla Suomessa, ja se vaikuttaa kuntien tapaan järjestää palveluja, Haveri sanoo. S Siinä missä kaupunkiseudut kasvavat, harvaan asutut seudut taantuvat. Hallitus vahvistaa kuntien itsehallintoa purkamalla normiohjausta, ja myös rahoitukseen suunnitellaan muutoksia, jotka lisäisivät kuntien omaa päätäntävaltaa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 9 / 2023 Syksyn tullen kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri nauttii jälleen Tampereen kaupunkiluonnosta Pyynikinharjulla, sillä mökkikausi alkaa olla tältä vuodelta ohi. Ne menestyivät todella hyvin. Minusta on tullut kuntien puolestapuhuja. Korona-aika oli minulle vaikeaa, kun kaikki pysähtyi kuin seinään. Se on Haverista realistisempi ratkaisu kuin kuntien tehtävien eriyttäminen. Kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta hallitusohjelma vaikuttaa paremmalta kuin aikoihin, Haveri sanoo. Hän toimi silloin Tampereen yliopiston tohtoripromootiossa juhlamenojen ohjaajana. Tänä vuonna Haveri piti kunnon kesäloman, sillä edelliskesä vierähti työn merkeissä. Kuntakenttä tarjoaa Haverin mukaan mielenkiintoisen tutkimuskohteen organisaatioista, hallinnosta ja johtamisesta kiinnostuneille, sillä erilaisia variaatioita on tarjolla runsaasti. Se on myös tutkimuksellisesti tärkeää, sillä ympäristöstäkin saattaa voida päätellä jotain. Harvaan asutuille seuduilla jää ikääntynyt väestö, kun nuoret muuttavat pois. Kesällä minun ei tarvitse lähteä kuntosalille, kun teen mökillä pientä remonttia ja hoidan puutarhaa. Lisäksi kyseessä olisi iso uudistus, josta olisi erittäin vaikea päästä sopuun hallitustasolla. Yleensä asun mökillä toukokuulta syyskuun puoliväliin tai jopa lopulle, sillä se sijaitsee vain puolen tunnin ajomatkan päästä yliopistolta. Kun Haveri pakkaa laukkunsa ja lähtee työmatkalle, hän haluaa, että aikataulussa on väljyyttä. Se olisi kuitenkin aika hankala ratkaisu, koska meillä on niin monenlaisia kuntatyyppejä. Hän korostaa, että kaikilla syrjäisillä, pienillä maaseutukunnilla ei suinkaan mene kehnosti. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä voisi eriyttää kuntatyypin mukaan siten, että isolla kaupungeilla olisi erilaisia tehtäviä ja vastuita kuin pienillä kunnilla. Minusta on kiva kävellä työmatkoilla iltaisin kuntien keskustoissa ja haistella ilmaa. Kuntien eriytymiskehitys on huomioitu myös juhannusviikolla työnsä aloittaneen pääministeri Petteri Orpon, kok., hallituksen ohjelmassa. Olen samastunut kohteeseeni. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia kuntien välisiä tai kuntien ja hyvinvointialueiden keskisiä sopimuksia palveluiden järjestämisestä. Viime vuonna kasvatin ensimmäisen kerran erilaisia chilejä
Kutistuvien kuntienkin on löydettävä tiensä hyvinvointiin, sanoo professori Arto Haveri. on Haverin mukaan sanoitettu myönteiseksi voimavaraksi ja hallitus aikoo eriyttää eri kokoisten kuntien tehtäviä ”hallitusti”. Toteutuessaan tämä merkitsee yhtenäiskuntamallista irrottautumista ja voi osaltaan vastata kuntien eriytymisen haasteisiin. KL9_6-11.indd 9 30.8.2023 15.44. Haveri on samoilla linjoilla. Eduskuntavaalien alla kokoomus kertoi tavoittelevansa kuntien erilaistumista ja esitti runsaan 30 vuoden takaisen vapaakuntakokeilun uusimista. Kokemukset vapaakuntakokeilusta olivat hyviä. Kuntalehti 9 / 2023 9 . Se antaisi kunnille väljyyttä päättää itse Kaikki kunnat eivät voi laskea väestönkasvun varaan. Se on epärealistista
Haveri pitää opettamisesta. Nyt Haveri on toiminut yli 20 vuotta kuntaja aluejohtamisen professorina Tampereella. MARIN KIINNOSTAA Lukiossa Arto Haverin lempiaine oli historia, mutta historian opiskelu yliopistossa ei kuitenkaan houkutellut Kalajoella kasvanutta nuorta miestä. Lopulta minusta tuli molempia enkä ole katunut. Se on toisen vuoden opiskelijoille suunnattu hyvin suosittu 200 opiskelijan kurssi. Hallitusohjelma saa Haverilta kiitosta myös siitä, että kuntien rahoituksen leikkaukset näyttävät jäävän pieniksi ottaen huomioon sen, että hallitus tasapainottaa julkista taloutta varsin voimakkaasti. [ Hän ] 10 Kuntalehti 9 / 2023 Paha kello kuuluu kauas. Tässä vaiheessa uraa työ on vielä hauskempaa kuin ennen, koska minun ei tarvitse enää todistaa kenellekään mitään, sanoo keväällä 60 vuotta täyttänyt Haveri. Saan heiltä joka luennolla palautetta. Opiskelijat ovat yleensä kiinnostuneita opetuksesta ja haluavat oppia. Hän pitää yhteyttä entisiin opiskelijoihinsa myös valmistumisen jälkeen. Sen sijaan kysymyksiä hänessä herättää sivistystoimeen liittyvä linjaus, jossa todetaan, että ”vastuu koulutuspalveluista edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa”. Viime vuosina tiedotusvälineet BBC:tä ja saksalaista aikakauslehteä Sterniä myöten ovat olleet kiinnostuneita erityisesti yhdestä Haverin opiskelijasta, Suomen entisestä pääministeristä Sanna Marinista, sd. tiettyjen tehtävien hoidosta, kunhan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Hän työskenteli verovirastossa ja toimi vahtimestarina Elannon tavaratalossa Hakaniemessä. Se onnistuu aika hyvin, sillä näen heitä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten Kuntamarkkinoilla. Tosin he, joilla on gradu kesken, kiertävät minut kaukaa tai katoavat ihmisjoukkoon. Haverista haastattelut ovat olleet kiusallisia, koska hänellä ei ole toimittajille Minusta on kiva kävellä työmatkoilla iltaisin kuntien keskustoissa ja haistella ilmaa. Lisäksi hän vetää graduryhmää, johon osallistuu vuosittain 12–15 opiskelijaa. Kunta-alan piireissä kyllä tiedetään, mikä on kunkin kunnan maine päätöksentekokulttuurin osalta, Haveri toteaa. Tajusin, että jos luen historiaa, minusta tulee joko opettaja tai tutkija, enkä halunnut kummaksikaan. Paras-hankkeella hän viittaa Matti Vanhasen, kesk., ensimmäisen hallituksen keväällä 2006 käynnistämään kuntaja palvelurakenneuudistukseen. Hän luennoi tänäkin syksynä strategisesta johtamisesta julkisyhteisössä. Armeijan jälkeen Haveri oli pari vuotta töissä Helsingissä ja pohti, mitä tekisi. Sitten kuulin eräältä tutulta, että Tampereen yliopistossa voi opiskella hallintotieteitä ja se jotenkin kolahti. Sen tavoitteena oli vahvat peruskunnat, joissa on riittävästi asukkaita peruspalveluiden turvaamiseksi. Sitä ennen hän työskenteli neljä vuotta hallintotieteiden professorina Lapin yliopistossa. Opettaessani tunnen tekeväni aidosti hyödyllistä työtä. Haverista on hienoa nähdä, miten opiskelijat edistyvät opinnoissaan ja kuinka he myöhemmin pärjäävät työelämässä. Nautin työstäni valtavasti. Koin, että voin sitä kautta vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Kyseessä voi olla koulutuksen Paras-hanke tai sitten kirjaus on vain vinkki kunnille, että yhteistyötä koulutuksen saralla tulee tiivistää, Haveri pohtii. KL9_6-11.indd 10 30.8.2023 15.44. Voin vain vahvistaa, että hän opiskeli täällä ja todeta, että hän oli ihan mukava, keskinkertainen opiskelija
Haveria ei valittu. Lapissa tutkijoita kiinnostavat pitkät etäisyydet ja Länsi-Uudellamaalla mielenkiintoa herättää HUS-kytkentä. Arvostan nyt entistä enemmän niitä, jotka ovat ehdolla vaaleissa ja ryhtyvät luottamustehtäviin, hän sanoo. ] Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Rami Marjamäki Arto Haveri • Syntyi vuonna 1963 Rautiossa, joka liitettiin Kalajokeen vuonna 1973 • Väitteli hallintotieteen tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1994 • Työskenteli tutkimusapulaisena, tutkijana ja hallintotieteiden yliassistenttina Tampereen yliopistossa vuosina 1987–1997 • Hallintotieteiden professoriksi Lapin yliopistoon vuonna 1997 • Aloitti Tampereen yliopiston kuntaja aluejohtamisen professorina vuonna 2002 • Toimii Tampereen kesäyliopiston tiederehtorina • Ohjannut 27 väitöskirjaa, noin 280 pro gradua ja 50 MBA-lopputyötä sekä kirjoittanut uransa aikana 170 tieteellistä artikkelia • Kunnallisalan kehittämissäätiö valitsi hänet Vuosikymmenen kuntatutkijaksi vuonna 2020 • Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi kouluikäistä ja kaksi aikuista lasta • Harrastaa salibandya, luonnossa liikkumista ja puutarhanhoitoa Marinista juuri mitään sanottavaa. Ihmiset kiinnittyvät taas entistä enemmän asuinpaikkaansa, Haveri sanoo. Riitelevä kulttuuri vie kaiken pohjan kunnan kehitystyöltä. Voin vain vahvistaa, että hän opiskeli täällä ja todeta, että hän oli ihan mukava, keskinkertainen opiskelija. Kyse on myös imagosta, Haveri muistuttaa, sillä riitelevä kunta ei ole vetovoimainen. Kuntien menestyminen ja elinvoimaisuus ovat entistä enemmän kiinni siitä, löydetäänkö kunnassa yhteiset tavoitteet. Tampereen yliopiston tutkijat ottavat luupin alle neljä hyvinvointialuetta. Parhaillaan hän selvittää kuntien ja hyvinvointialueiden välistä suhdetta, johtamista ja ohjausta. Toimiva yhteistyö on perusedellytys, jotta uudistus saavuttaa tavoitteensa. Se ei kuitenkaan edellytä suuria valtuustoja, hän sanoo. Kuntapolitiikassa pitäydytään usein vahvasti menneessä ja ajatellaan, että jokaisella kunnan osalla pitäisi olla oma edustajansa valtuustossa. Sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa Haveri ennustaa taloudellisia haasteita etenkin niille kunnille, joissa ei puhalleta yhteen hiileen. Esimerkiksi paikallisdemokratian mallimaassa Sveitsissä raadit ja valtuustot ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa. Silti esimerkiksi Helsingissä on 20 000 asukkaan kaupunginosia, joilla ei ole omaa valtuutettua. VALTUUSTOT YLISUURIA Vuoden 2022 alussa käydyissä aluevaaleissa pirkanmaalaiset saattoivat äänestää kuntatutkija Haveria, joka oli ehdolla aluevaltuustoon kokoomuksen riveistä. Kuntien päätöksentekokoneisto on rakennettu sen mukaan, että tehtäväkenttä ja budjetti ovat kaksinkertaisia nykyiseen verrattuna. Kuntalehti 9 / 2023 11 [ Kuka. Hänestä kunnallisen päätöksenteon ei kuitenkaan pitäisi olla yksinomaan edustuksellisen demokratian varassa. Valtuustopaikkojen vähentäminen voisi Haverin mukaan lisätä myös kansalaisten kiinnostusta asettua ehdolle kuntavaaleissa, koska valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet olisivat silloin nykyistä paremmat. Se ei houkuttele asukkaita, yrityksiä eikä työntekijöitä, hän sanoo. Sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointi-alueiden vastuulle kuntien kannattaisi Haverin mukaan tarkastella kriittisesti valtuustojen ja lautakuntien kokoa. KL9_6-11.indd 11 30.8.2023 15.44. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palveluista ja kunnat ennaltaehkäisevästä työstä. Haverista suomalainen malli, jossa valtuutetut yhdessä vastaavat kunnallisesta päätöksenteosta on toimiva. Seuraamme, miten kuntien ja hyvinvointialueiden suhteet muodostuvat ja mitkä ovat niiden kipupisteet ja esitämme mahdollisia korjausliikkeitä työnjakoon. Lisäksi suomalaiset valtuustot ovat suuria verrattuna muihin Euroopan maihin, Haveri sanoo. En kannata vallan keskittämistä, mutta olisiko meillä muita mahdollisuuksia vahvistaa kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon kuin valtuuston koko, hän kysyy. SOTE-UUDISTUS SYYNISSÄ Viime vuosina Arto Haveri on tutkinut ammattimaisten luottamushenkilöiden johtajuutta ja pormestarimallia, kuntajohtamisen kriisejä, digitaalisten alustojen hyödyntämistä kaupunkikehittämisessä sekä metropolien hallintamalleja. Pirkanmaa taas aloitti puhtaalta pöydältä. • Riitelevä kulttuuri vie kaiken pohjan kunnan kehitystyöltä. Se herättää kysymyksen, tarvitaanko meillä yhä näin suuria valtuustoja ja lautakuntia vai voitaisiinko niitä virtaviivaistaa. Kyse on valtioneuvoston kanslian koordinoimasta ja rahoittamasta tutkimushankkeesta, joka kestää syyskuuhun 2025. Yksi tarkempaan tarkasteluun valituista alueista on Etelä-Karjala, koska siellä toimi pitkään maakunnallinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Olin epämukavuusalueellani, sillä en nauti itseni mainostamisesta. En voi kertoa mitään hänen opintoihinsa tai tulevaisuudensuunnitelmiinsa liittyneistä keskusteluistamme. Valtuustopaikkojen vähentämistä vastustavat pitävät Haverin ehdotusta demokratian vastaisena. Globalisaatio on kuihtumassa ja paikallisuus ja yhteisöllisyys alkavat jälleen korostua
Verkko toimii sitten täydentävänä lähteenä. Samat ihmiset seuraavat todennäköisesti mediaa monilta alustoilta, mutta painettu lehti on kuitenkin erityisasemassa heidän mediakäytössään, Heikkilä kertoo. KL1_1.indd 1 9.1.2023 15.49 KL9_12-15.indd 12 30.8.2023 15.50. Lukijoiden mielestä lehden ulkoasu houkuttelee lukemaan ja se on kuvitettu kiinnostavasti. Painettu pitää vielä pintansa, tiivistää lukijatutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Katja Mikkonen. Luvut kannattaa laskea yhteen. Tutkimuksen mukaan 39 prosenttia lukijoista lukee Kuntalehden mieluiten paperilehtenä ja 18 prosenttia pääasiassa painettuna lehtenä, mutta täydentävän tiedon sähköisenä. LUKIJA HALLITSEE LUKEMISTA Heikkilän mielestä olisi syytä huomioida, että paperilehti tarjoaa lukijalle eniten autonomiaa. Tähän on kiinnitetty huomiota. 8 I 2023 I 9.8. Kuntalehti on lukijatutkimuksen mukaan luotettava tietolähde ja lehden aihepiirit kiinnostavat. [ Kolumni ] Jenni Karimäki: Ääni ratkaisee, jos sitä käyttää TULOSSA VAALIEN VAALIT Kuntalehden suuri vaalianalyysi ennakoi voittajat ja häviäjät! KL3_1.indd 1 7.3.2023 8.32 1 I 2023 I 18.1. hyvä. 2 I 202 3 I 8.2. Heikkilä sai keväällä kahden muun tutkijan, Heikki Hellmanin ja Liisa Ovaskan, kanssa valmiiksi Mä lehden luin -opuksen, jossa tutkittiin miten kahden maakuntalehden, Karjalaisen ja Hämeen Sanomien, tilaajat lukivat lehteä eri alustoilta. Käyttöliittymänä paperilehti on edelleen PRINTTI PITÄÄ PINTANSA Kuntalehden lukijatutkimuksen mukaan lukijat ovat hyvin tyytyväisiä lehteen. Niillekin, jotka hakevat lisätietoa sähköisessä muodossa, Kuntalehden printti on silti tärkein, kommentoi tuloksia journalistiikan apulaisprofessori Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta. [ Kolumni ] Minna Piirainen: Digirohkeus on tulevaisuuden digitaito HOITOALAN MAINE Yrittäjä Fadumo Alin tavoitteena on puhdistaa Sote-alueiden pahin uhka on työvoimapula Puheyhteys auttaa vaikeahoitoisten lasten kanssa Sote-palveluihin samat asiakasmaksut koko maahan. Valtaosa lukee Kuntalehden mieluiten paperilehtenä, selviää Taloustutkimuksen tekemästä tutkimuksesta. [ Kolumni ] Ilkka Räsänen: On aika investoida tulevaisuuden ratkaisuihin UUSIUTUVAN ENERGIAN LÄHTEET Esa Vakkilainen tuntee Aurinkovoimaloiden luvissa sekavuutta Kaavoitus saattaa pienentää hiilipiikkejä Mikkeli otti voiton eduskuntavaaleissa KL5_1.indd 1 22.8.2023 9.26 12 Kuntalehti 9 / 2023 P aperisen lehden kuolemaa on ennustettu pitkään, mutta Kuntalehden lukijatutkimuksen perusteella painetun lehden asema on edelleen vahva. Kun ihmiset tuijottavat tietokoneita ja kännyköitä päivät pitkät, on kiva ottaa se painettu lehti käteen ja keskittyä siihen. Kuntalehti koetaan tärkeäksi ja luotettavaksi. [ Kolum ni ] Minn a Puna kallio : Vähe mmä n on pare mmi n SUITS II MENO JA Kunt ien edes sä anke us Jo 50 kunta a ilman pank kia! Inhou se-ra tkais u EU-tu omio istuim esta Budje ttipää llikkö Mika Niem elä KL2_1 .indd 1 30.1.2 023 12.51 3 I 2023 I 15.3. Painettua Kuntalehteä lukee siis mieluiten peräti lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista. [ Kolumni ] Harri Jaskari: Unelm ien työllisyy spalvelu t OPISKEL IJOITA ULKOMA ILTA Peter Vesterba cka tuo TE-tehtä vien siirrossa kunnilla jo kiire Monia kyläkou luja uhkaa lakkautu s lähivuos ina Koulut juurrutta vat ukraina laisperh eitä maaseu tukuntiin KL8_1.ind d 1 31.7.2023 13.46 5 I 2023 I 17.5. Kaikkein suurin merkitys oli painetulla lehdellä. Mikkosen mukaan muissakin Taloustutkimuksen tekemissä viimeaikaisissa lukijatutkimuksissa painettua lehteä arvostetaan
Printtilehden kautta voi olla helpompi paneutua asioihin. Joskus verkkojutut ovat suosituimmuusjärjestyksessä, joskus on uusimmat ensin tai joskus taustalla on algoritmi. Kun luet verkkolehteä, et voi täysin tietää, millä periaatteella jutut järjestyvät. Silloin lukijalle on helpointa luottaa sisältöön. Ihmiset hallitsevat lukemisen tilannetta paremmin kuin muilla välineillä. Kuntalehden printtiversion suosion takana on hänen arvionsa mukaan myös se, että lukijakunta on valikoitua. Jutut voidaan arkistoida ja niihin voidaan palata tai niistä saadaan ikään kuin lähdekirKL9_12-15.indd 13 30.8.2023 15.50. Heillä on erityinen kiinnostus kuntaasioihin työn tai muun kautta. Heikkilä muistuttaa, että lukijat luottavat siihen, että painetuissa lehdissä painotukset ovat varmimmin toimituksen käsissä. Vaikka muilla välineillä olisi muita etuja, hallinnan tunteessa ne antavat lukemistilanteessa lukijalle vähemmän valtaa. [ Kolumni ] Harri Jaskari: Unelm ien työllisyy spalvelu t OPISKEL IJOITA ULKOMA ILTA Peter Vesterba cka tuo TE-tehtä vien siirrossa kunnilla jo kiire Monia kyläkou luja uhkaa lakkautu s lähivuos ina Koulut juurrutta vat ukraina laisperh eitä maaseu tukuntiin KL8_1.ind d 1 31.7.2023 13.46 Kuntalehti 9 / 2023 13 . Takaraivossa on koko ajan, että toimitus on valinnut nämä jutut. 8 I 2023 I 9.8
Enemmistö oli myös sitä mieltä, että lehden ulkoasu houkuttelee lukemaan ja se on kuvitettu kiinnostavasti. Tutkimuksen valossa nykyinen käyttöliittymä toimii kyllä. Tutkimukseen vastasi 187 henkilöä. Lehden parissa vietetään aikaa keskimäärin hieman yli puoli tuntia, mikä on Mikkosen mielestä hyvä tulos. Lisäksi tarkasteltiin lukijoiden odotuksia lehden sisällöstä ja selvitettiin mieluisinta lukumuotoa. KL-Kustannus vastasi myös uutiskirjeen tilaajien ja verkkokyselyn (kuntalehti.fi) sekä some-kanavien tiedonkeruusta. Ne jäivät vielä silmällä pidettäviksi ja toissijaisiksi kehittämiskohteiksi. Kolme neljästä näki, että Kuntalehti ottaa kantaa kunta-asioihin monipuolisesti. HYVINVOINTIALUEET HUOMIOON Taloustutkimus teki tulosten pohjalta Kuntalehden kehittämisanalyysin, jonka mukaan sisällön monipuolisuus, aihepiirien kiinnostavuus ja luotettava tietolähde ovat sen vahvuuksia. Painetun lehden asema on vahva ja lukuaika on hyvä. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 23.1.?26.2.2023 välisenä aikana. • Kuntalehti 1/2023 ilmestyi 18.1.2023. AIHEVALINNAT NAPPIIN Taloustutkimuksen Katja Mikkonen kehuu Kuntalehden lukijatutkimuksen hyviä tuloksia. • Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kuntalehden lukemista, lukutottumuksia ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä sen tärkeyttä oman työn ja luottamusmiesaseman kannalta. Vanhat keinot voivat olla parempia kuin nippu uusia. • KL9_12-15.indd 14 30.8.2023 15.50. [ Info ] Martta Nieminen jallisuutta. Nettilomakkeilla vastaajien apuna oli Kuntalehti-näköislehti. Kuntalehden keskimääräinen lukijamäärä on yleensä 2–3 henkilöä. Vastaajista peräti kaksi kolmesta oli sitä mieltä. Lukijatutkimukseen vastanneet olivat hyvin yksimielisiä siitä, että Kuntalehti on luotettava tietolähde. Kuntalehden tulevaisuuden Katja Mikkonen näkee ylipäätään melko valoisana. Lähes yhtä vahvasti oltiin myös sitä mieltä, että lehden aihepiirit kiinnostavat ja se on sisällöltään monipuolinen. Erityisesti hän kiinnittää huomiota siihen, että lehteä pidetään tärkeänä oman työn kannalta. Nykyinen taso siis pitäisi vähintään säilyttää. Lehden kyky ottaa kantaa kunta-asioihin monipuolisesti on Kuntalehden ”resurssivahvuus”. KLKustannus toimitti Taloustutkimukselle noin tuhannen tilaajan sähköpostiosoitteen. Mikkosen mukaan tutkimus vahvistaa toimituksen onnistuneen erinomaisesti aihevalinnoissaan, sillä enemmistön mielestä lähes kaikkia aihealueita on käsitelty lehdessä sopivasti. 14 Kuntalehti 9 / 2023 Näin tutkimus tehtiin • Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Kuntalehteä kustantavalle KLKustannukselle. Tutkimus vahvistaa sitä näkemystä, että Kuntalehti on tavallaan myös työkalu. Analyysin mukaan lehden kykyyn toimia keskustelufoorumina ja ottaa kantaa myös hyvinvointialueiden asioihin pitää kiinnittää huomiota ja säilyttää nykytaso. • Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä (painetun lehden tilaajat), uutiskirjelinkkinä, verkkokyselynä kuntalehti.fi-verkkosivuilla ja lehden somekanavissa
KL9_12-15.indd 15 30.8.2023 15.50. Vaasa: San Telmo, Sevilla Kuva: Vaasan kaupungin museot JÄMSÄNEN kertoo, että San Telmo, Sevilla kuuluu Vaasan kaupungin taidekokoelman varhaisimpiin hankintoihin. Maalaus kuvaa San Telmon rantatietä, joka oli suosittu iltakävelyja turistikohde. Kaarlo Mikkosen vaimon nimi on Raili Mikkonen eikä Raija Mikkonen, kuten jutussa väitettiin. Ja aarre se onkin: itsensä Albert Edelfeldtin öljyvärimaalaus San Telmo, Sevilla (1881). Vaikka tätä valintaa ei tarvitse perustella, Jämsänen tekee niin silti: kyseessä on tunnelmaltaan vapautunut teos, jonka kiinnostavuus on jatkunut vielä pitkään hankinta-ajan jälkeen. Se oli alun perin Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna, joka vahvistettiin käyttöön syksyllä 1956. Kotimaisen kuvataiteen ohella siihen sisältyy muun muassa ulkoveistoksia ja grafiikkaa. [ Mikä vaakuna. ] VAASAN kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen valitsee Kuntalehdelle aarteen. Tämän vuoden San Telmo, Sevilla on ollut lainassa Helsingissä Ateneumissa, jossa on suosittu Edelfelt-näyttely 17. San Telmo, Sevilla -teokselle oli Vaasassa valmiina paikkakin: kaupungintalon juhlasali, jonka kaunistamista varten oli perustettu rahasto. Saman lehden sivulla 22 valokuvaaja Akseli Murajan etunimi oli väärin. Muisto lomasta. VAASAN kaupungin taidekokoelma sai alkunsa vuonna 1913, kun kunnallinen komitea ryhtyi ostamaan kaupungille kuvataidetta. Edelfelt seurasi aikaansa, hänen tyylinsä oli samaan aikaan sekä kepeä että painokas. Kajaanin kaupunginteatterin vieressä sijaitsee toinen, nimeltään Uusi aika (2001). Edelfeltin teoksen aihe välittää kuitenkin elämäniloa sykkivän tuokion Espanjan lämmöstä. • Katja Martelius ROVANIEMEN kaupungin vaakuna on Toivo Vuorelan suunnittelema. Oli tärkeää, että myyvä taho oli luotettava, sillä vain vuotta aikaisemmin Helsingissä oli kaupiteltu väärennettyä Edelfeltiä, mistä oli noussut kohu, josta kerrottiin sanomalehdissäkin. EI ole liioittelua sanoa, että Edelfelt (1854–1905) oli 1800-luvun viimeisten vuosikymmenien merkittävin suomalainen taiteilija. OIKAISUJA KUNTALEHDEN numerossa 8/2023 sivulla 12 kerrottiin virheellisesti, että Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen ainoa julkinen teos. Kuntalehti 9 / 2023 15 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. syyskuuta asti. Sen selitys on ”vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki”. Kun Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 2006 alussa, maalaiskunnan vaakuna valittiin yhdistyneen kaupungin vaakunaksi. Kokoelmaan kuuluu noin 1 400 teosta. Vuoden 1881 keväällä hän vietti Espanjassa kuusi viikkoa. Kuten tuolloin asiaan kuului, Edelfelt myös matkusti nähdäkseen ja oppiakseen. Vaikutteet olivat lähinnä ranskalaisia. Sevillaan hän saapui pääsiäisen tienoilla, juhlallisuuksien aikoihin. Se ostettiin Edelfeltin puolisolta Ellan von Bornilta vuonna 1917, kun taiteilijan kuolemasta oli kulunut vain kymmenen vuotta. ”San Telmo, Sevilla – recuerdo de feria”, Edelfelt on sutaissut maalauksensa oikeaan alanurkkaan. Aikakausi oli poliittisesti jännitteinen ja voisi ajatella, että ostoista päättävät olisivat valinneet arvokkaaksi koetun, isänmaallista henkeä nostattavan taideteoksen, pohtii Jämsänen. Etualalla nähdään perinteisiin asuihin pukeutuneet kaksi naista ja tyttöä; takana häämöttää väkijoukko, markkinatelttojen rivistö sekä katedraalin torni. Tuolta matkalta on peräisin San Telmo, Sevilla, joka on oikeastaan matkakuva
16 Kuntalehti 9 / 2023 [ Johtaminen ja markkinointi ] LUOTTAMUKSEN VARASSA KL9_16-29.indd 16 30.8.2023 15.42
Turbulenssi kuntien johdossa on kasvanut ja kunnanjohtajien työhuoneiden ovet käyvät tiuhaan tahtiin. Samankaltaiseen tilanteeseen joutuu nyt yhä useamman kunnan ja kaupungin johtaja. helmikuuta viime talvena. Yleinen tyytymättömyys, epäluottamus ja keskustelun rajuus on lisääntynyt. Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki haluaa jatkaa Sysmän johdossa. Käytännössä erorahan maksamiseen liittyy molempien osapuolten vaikeneminen epäluottamuksen yksityiskohdista. Ne sanat hän muistaisi aina. KL9_16-29.indd 17 30.8.2023 15.42. Läheskään kaikki epäluottamustilanteet eivät tule julkisuuteen. Kuntalehti 9 / 2023 17 . Ikola-Norrbacka tietää, että moni epäluottamuksen perusteella irtisanoutunut kollega olisi pitänyt tärkeänä saada kertoa lähtönsä syyt ihmetteleville kuntalaisille. On syvä epäluottamus… kaksi viikkoa aikaa irtisanoutua. Epäluottamus voi kehittyä kunnanjohtajan selän takana ja tulla johtajalle jopa täytenä yllätyksenä. Kuntalaisille tilanne voi olla täysin käsittämätön. Olen ollut yhdeksän vuotta kunnanjohtajana ja trendi on näkyvissä. Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin laskelmien mukaan kuntien ja kaupunkien valtuustoissa tehtiin vuonna 2022 kaikkiaan 57 kuntajohtajavalintaa. Kun kunnanjohtajat useimmiten ottavat erorahan ja lähtevät, perimmäiset syyt jäävät joskus jopa selvittämättä. Hän ei aio irtisanoutua. Kahdessa tapauksessa sopimus purettiin koeajalla ja yhdessä tapauksessa valtuusto erotti kunnanjohtajan. Kuluvana vuonna elokuun puoliväliin mennessä on Pekola-Sjöblomin mukaan viisi johtajaa jättänyt tehtävänsä epäluottamuksen vuoksi. Pekola-Sjöblom toteaa, että vuoden 2022 kuntajohtajien erotapauksista 18 johtui jonkin tyyppisestä epäluottamuksesta. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka on huomannut epäluottamustilanteiden yleistyneen viime aikoina selvästi. LUOTTAMUKSEN VARASSA Kunnanjohtajien työhuoneiden ovet käyvät tiuhaan tahtiin, sillä epäluottamustilanteet ovat viime aikoina lisääntyneet. S e oli tavallinen torstaiaamu 23. Sysmän kunnanjohtajalle Marketta Kitkiöjoelle ”syvä epäluottamus” tuli täytenä yllätyksenä. Kyseisissä kunnissa kuntajohtajan valintaan johtaneen hakuprosessin taustalla yleisimmät syyt olivat eläköityminen (21 prosenttia), epäluottamus (21 prosenttia) ja siirtyminen toiseen kuntaan (18 prosenttia). Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki käsitteli kunnan laskuja, kun neljän valtuustoryhmän puheenjohtajat marssivat yllättäen hänen työhuoneeseensa
Marketta Kitkiöjoelle ”syvä epäluottamus” tuli 23. Se on aika laaja teema sekin. Olisin toivonut, että kunnanjohtajan pitkää työuraa ja hyvin hoidettua kunnan taloutta olisi kunnioitettu ja hän olisi saanut rauhassa siirtyä pian alkaville eläkepäiville. He kysyivät tuolloin Kuntaliiton juristin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kantaa tilanteeseen. Miksi minua kohdeltiin kuin halpaa makkaraa. Kitkiöjoki tietää, että epäluottamukselle täytyy olla asiaperusteet. Olemme tehneet laajan kyselyn kunnanhallituksen jäsenille, valtuustoryhmien puheenjohtajilMiksi minua kohdeltiin kuin halpaa makkaraa, miettii Marketta Kitkiöjoki. Niin on korkein hallinto-oikeus päätöksissään linjannut. Hän ei irtisanoutuisi. Minun on hirveän vaikea luopua oikeuksistani. KL9_16-29.indd 18 30.8.2023 15.42. Pääperusteena on ”kunnanjohtajan kyvyttömyys johtaa kunnanhallituksen alaista toimintaa”. Oikeustaistelusta saattaa tulla pitkä. Kitkiöjoki ja Järvinen avioituivat kolmetoista vuotta sitten, kun Järvinen oli kunnanhallituksen puheenjohtaja. Ei siitäkään huolimatta, että hänen laillinen eläkeikänsä koittaa jo tammikuussa 2025. Minulle ilmoitettiin lyhyesti syvästä epäluottamuksesta ja että minulla oli kaksi viikkoa aikaa irtisanoutua. Kitkiöjoen mukaan mitään neuvottelua ei käyty. Lahtinen korostaa olevansa uusi kunnanvaltuutettu, joten hänellä ei ole pitkää kokemusta sysmäläisestä kuntapolitiikasta. [ Johtaminen ja markkinointi ] 18 Kuntalehti 9 / 2023 TAPAUS SYSMÄ Sysmän kunnanjohtajaa Marketta Kitkiöjokea on pidetty erittäin pätevänä johtajana. helmikuuta täytenä yllätyksenä hektisen työrupeaman jälkeen. Minulle tilanne tuli yllätyksenä. Miksi asialla oli niin kiire. Kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Anuliisa Lahtinen edustaa kokoomusta, joka ainoana valtuustoryhmänä ei aja kunnanjohtajan erottamista. Sysmän talousluvut sekä veroprosentti ovat mallikelpoisella tasolla. Minulla piti olla kello 10 tapaaminen kunnanhallituksen puheenjohtajan Lilli Karolan kanssa, mutta huoneeseeni marssivat neljän valtuustoryhmän puheenjohtajat. KUNTA JAKAUTUI Sysmän kunnanvaltuuston asettaman tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin mukaan valiokunta tutkii Kitkiöjoen ”puutteellista kykyä vastata kunnanhallituksen alaisesta toiminnasta”. Kitkiöjoen johtajasopimuksessa ei ole erokorvausta. Tunsin olevani arvoton ja pois heitettävä 17 vuoden tosi sitoutuneen työn jälkeen. OLISIKO VOITU ODOTTAA. Johtajasopimuksen mukainen kehityskeskustelu olisi pitänyt käydä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan kesken maaliskuun loppuun mennessä. Sysmän kunnanvaltuuston neljä ryhmää, Avoin Sysmä, keskusta, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit, ajavat nyt kunnanjohtajan irtisanomista. Tällä haavaa hän on kunnanhallituksen jäsen ja valtuuston kokoomusryhmän johtaja. Sopimusta tehtäessä hän lupasi hoitaa hommansa niin hyvin, ettei erokorvausta tarvittaisi. Kitkiöjoki yritti soittaa puolisolleen Mika Järviselle – Sysmän kunnanhallituksen kokoomuslaiselle jäsenelle – kertoakseen uutisen. ”HALUTTIIN OLLA ILKEITÄ” Nyt kun uutispommista on kulunut puolisen vuotta, Kitkiöjoki päättelee, ettei hänestä tykätä ja että se liittyy hänen puolisoonsa Mika Järviseen, joka on ollut pitkään kunnan johtava kokoomuspoliitikko. Järvinen on toiminut sekä kunnanhallituksen että kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Häntä kohtaan esitetty epäluottamus tuli helmikuussa uutispommina lähes koko kunnalle. Kitkiöjoki ihmettelee, eikö epäluottamuksen syitä olisi voitu käsitellä siinä yhteydessä. Juridisia esteitä asetelmalle ei ollut, kunhan esteellisyyksistä pidetään kiinni, totesivat molemmat lausuntotahot. Luin asiasta Itä-Häme-lehdestä hämmennyksen ja epätietoisuuden vallassa. Kitkiöjoki on koulutukseltaan varatuomari ja hän uskoi, etteivät puolisoiden roolit sekoittuisi kuntaa haittaavalla tavalla. Alkujärkytyksen jälkeen Kitkiöjoki päätti katsoa kortit loppuun saakka. Toivoisin valtuutettujen toimivan enemmän yhtenä joukkueena kunnan ja kuntalaisten puolesta eikä urheilutermein hyökkääjinä ja puolustajina, kuten tilanne nyt on. Olen juristi ja katson asioita oikeuksien ja myös velvoitteiden kautta. Kello oli 10.06
Kunnanjohtajalle on tässä vaiheessa ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu ja häntä on kuultava asiassa. Näissä tapauksissa luottamuspulan syyt avataan tarkemmin. Kunnanjohtaja Kitkiöjoki teki työsuojeluilmoituksen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajista, ja siksi heistä tuli esteellisiä käsittelemään luottamuspulaa. Muutosvauhti kunnissa on kiihtynyt ja talouspaineet kasvavat lähivuosina entisestään, mutta me kuntajohtajat haluamme nostaa esiin tämän työn kiinnostavuutta ja tärkeyttä. Miten kyvyttömyys näyttäytyy käytännössä, sitä Lehtosalo-Lönnberg ei lähde avaamaan, koska prosessi on kesken. Jos kunnanjohtajan kanssa käytyjen neuvottelujen lopputuloksena kunnanjohtaja irtisanoutuu vapaaehtoisesti, hänelle myönnetään ero ja vasta eron myöntäminen laukaisee velvollisuuden maksaa johtajasopimuksessa sovittu erokorvaus. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajana toimivan Lehtosalo-Lönnbergin mukaan esteellisyysväitteet ovat leimanneet prosessia voimakkaasti alusta lähtien. Erokorvaus ei ole kultainen kädenpuristus vaan korvaus kunnanjohtajan muita viranhaltijoita heikommasta irtisanomissuojasta. Lehtosalo-Lönnbergin mukaan myös kunnanjohtajan avioituminen kolmetoista vuotta sitten silloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan Mika Järvisen kanssa on hiertänyt Sysmän kunnallispolitiikassa. • Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Läheskään kaikki epäluottamustilanteet eivät tule julkisuuteen. Se on vain ominainen piirre tälle kuviolle. Kunnanjohtaja on ainoa kunnan viranhaltija, joka voidaan erottaa valtuuston ilmaiseman epäluottamuksen perusteella. KÄYTÄNNÖSSÄ erokorvauksella pyritään välttämään julkinen mutapaini ja virallinen irtisanomisprosessi, joka voi kestää vuosia. Jokainen luottamuspulatilanne on erilainen, ja tapauksen yksityiskohdat ratkaisevat lopputuloksen. Haluamme selvittää, pitävätkö väitteet paikkaansa. Viime kädessä asiallisia ja riittäviä syitä arvioi korkein hallinto-oikeus. Irtisanomispäätöksen läpimenoon vaaditaan kahden kolmasosan kannatus kaikista valtuutetuista. Kitkiöjoen erottaminen tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn myöhemmin syksyllä. Johtajasopimuksessa määritellään erokorvaus kunnanjohtajan irtisanoutuessa vapaaehtoisesti luottamuspulan tultua vireille tai kun sitä on ilmassa. Kuntalain pykälän 42 mukaan johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista ristiriitatilanteissa. Käytännössä näin tehdään poikkeuksetta. Kunnanjohtajan kanssa voidaan edelleen neuvotella myös vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta samaan aikaan tilapäisen valiokunnan työn kanssa. Ikola-Norrbackan mukaan isotkin kunnat ovat joutuneet turvautumaan uusintahakuihin, kun päteviä hakijoita ei ole saatu riittävästi kiinnostumaan. Luottamuspula tulee vireille kunnanhallituksen esitettyä sitä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä asiaa koskevan aloitteen. KL9_16-29.indd 19 30.8.2023 15.42. Melko harvoin luottamuspulatilanteet päätyvät irtisanomismenettelyyn. HAKIJAMÄÄRÄT VÄHENTYNEET Kuntajohtajien yhdistyksen puheenjohtajan Rinna Ikola-Norrbackan mukaan kunnanjohtajien viran ristipaineet näkyvät hakijamäärien vähenemisenä. Kuntalain mukaan epäluottamuksen perusteiden on oltava asiallisia. • Merja Ojansivu Asiallinen ja riittävä syy le ja muutamalla kunnanjohtajan alaiselle asioista, joita on noussut esille. Ristiriitatilanteissa Ikola-Norrbacka kehottaa sekä kunnanjohtajia että luottamushenkilöitä puuttumaan niihin ajoissa ennen kuin ongelmat kasautuvat luottamuspulaksi. Kuntalehti 9 / 2023 19 . Ellei kunnanjohtaja ota erorahaa ja irtisanoudu vapaaehtoisesti, valtuusto asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään luottamuspulaa. Sen verran hän toteaa, että kyse on puhtaasti kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välisestä luottamuspulasta, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Eroprosessissa edellytetään, että kunnanjohtajan kanssa käytävissä johtajasopimuksen mukaisissa neuvotteluissa yhdessä todetaan luottamuspulan käsilläolo. JOHTAJASOPIMUKSEEN kirjataan määräyksiä menettelytavoista, joilla luottamuspulasta johtuvat kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan kuntalain pykälässä 43 tarkoitetun irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevan menettelyn sijasta. Kuntalaki määrittelee, että luottamuspulaan on oltava ”asiallinen ja riittävä syy”. Se (avioliitto) on haastanut meidän tilannetta ja vaikuttanut taustalla, vaikka se ei tietysti ole syy epäluottamukselle. Meillä on kuntajohtajien piirissä huoli siitä, että kun usein ollaan vain negatiivisten asioiden yhteydessä julkisuudessa, miten saadaan uusia tekijöitä tälle uralle
Johtajasopimuksissa mainitaan tuloksiin perustuvat vuotuiset palkantarkistukset, joita käsitellään kehityskeskustelujen yhteydessä. Järvenpään kaupunginjohtajan Iiris Laukkasen kokonaispalkkaan sisältyy vapaa autoetu virkasuhde-etuna. Sopimustarkastelun perusteella autoetu on virkasuhde-etuna käytössä suuremmissa kaupungeissa. Kunnanjohtaja on tarvittaessa työssä ja tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella ilman erilliskorvauksia. Kuuden kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus, joka sisältää irtisanomisajan palkan, voi käytännössä sulaa kokonaan, kun irtisanominen tapahtuu kunnan puolelta ja kunnanjohtaja on ollut virassa yli kymmenen vuotta. Palkan lisäksi voidaan sopia autoedusta. Kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavat erokorvaukset ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi, ja usein isompi korvaus sidotaan virkavuosien määrään. Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston johtajasopimuksessa mainitaan ”ensisijaisesti hybridi, jonka arvo on 1 075 euroa kuukaudessa”. Mikkelin kaupunginjohtajalla Janne Laukkasella on palkan päälle oikeus vapaaseen autoetuun verotusarvoltaan enintään 1 100 euroa kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajan kanssa sovitaan etätyökäytännöistä tarkemmin.” Maskun kunnanjohtajan Miira Raiskilan johtajasopimus ”Kunnanjohtajalla on kokonaistyöaika, mutta kuitenkin työhyvinvoinnin näkökulmasta työssä pyritään noudattamaan pääsääntöisesti toimistotyöaikaa tehtävien sen salliessa.” Parikkalan kunnanjohtajan Mervi Pääkön johtajasopimus ”Kunnanjohtajan odotetaan olevan lähes aina tavoitettavissa” Vantaan uudella kaupunginjohtajalla Pekka Timosella on palkan päälle vapaa autoetu. Näissä tapauksissa irtisanomisaika on kuusi kuukautta. [ Johtaminen ja markkinointi ] Kunta Vantaa Oulu Jyväskylä Kuopio Pori Mikkeli Järvenpää Riihimäki Siilinjärvi Hamina Orimattila Kauhava Masku Nurmes Inari Kittilä Parkano Viitasaari Ruokolahti Parikkala Kaustinen Ruovesi Virolahti Kaavi Vaala Toivakka Miehikkälä Taivassalo Siikainen Kannonkoski Kaskinen KUNTALEHDEN tuoreen selvityksen mukaan kuntajohtajien erokorvaukset ovat supistuneet edelleen. Kunnanjohtaja voi tehdä etätyötä oman harkintansa mukaan silloin, kun se on läsnäoloa vaativien työtehtävien puolesta mahdollista. Palkkauksen päälinjat noudattavat melko johdonmukaisesti kuntakokoa. • Merja Ojansivu Kuntalehden selvitys: Erorahat supistuneet yhä ”Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtajisto käyvät kunnanjohtajan kanssa ensimmäisen vuoden aikana kuukausittain ja tämän jälkeen alkuvuodesta vuosittain luottamuksellisen kehityskeskustelun, jonka yhteydessä arvioidaan kunnanjohtajan työskentelyn tavoitteiden toteutuminen.” Ruokolahden kunnanjohtajan Jukka-Pekka Bergmanin johtajasopimus ”Kunnanjohtajan odotetaan olevan lähes aina tavoitettavissa ja osallistuvan erilaisiin tilaisuuksiin myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä lomiensa aikana.” Parkanon kaupunginjohtajan Aki Viitasaaren johtajasopimus ”Etätyöskentelyn mahdollistamiseksi kunnanjohtajalla on käytössään kunnan puolesta työskentelyyn tarvittavat laitteet (tietokone, puhelin ym.) ja tietoliikenneyhteydet. Se vaihtui Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 aikana hybriditai sähköautoetuun. Vantaan tuoreen kaupunginjohtajan Pekka Timosen johtajasopimuksessa mainitaan ”max 1 000 euron vapaa autoetu”. Palkkavertailu osoittaa, että pienikin kunta voi maksaa verrattain hyvää palkkaa, jos saa johtoonsa kokeneen ja kannuksensa hankkineen johtajan. Porin kaupunginjohtajalla Lauri Innalla on virkasuhde-etuna verotusarvoltaan 1 485 euron autoetu. Kunnanjohtajan palkka on neuvottelukysymys, josta kunnanjohtaja neuvottelee kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa ja josta päättää kunnanhallitus. 20 Kuntalehti 9 / 2023 KL9_16-29.indd 20 30.8.2023 15.42. Kunnanjohtajien palkkoja arvioitaessa on muistettava, että kyseessä on kokonaispalkka tehtävästä, joka ei kuulu työaikalain soveltamisen piiriin. Edellisessä virassa Lahden kaupunginjohtajana Timosella oli aluksi sähköpolkupyöräetu. Jyväskylän kaupunginjohtajalla Timo Koivistolla on oikeus ensisijaisesti hybridiautoon. Yleisin erokorvaus vastaa kuuden kuukauden palkkasummaa, ja usein se sisältää irtisanomisajan palkan. Kuva: Lauri Rotko Kuva: Petteri Kivimäki Poimintoja johtajasopimuksista kokosi Merja Ojansivu. Viime vuosina erokorvauksen porrastaminen virkavuosiin on yleistynyt, mikä heijastaa kuntien pyrkimystä sitouttaa kunnanjohtaja pitemmäksi aikaa tehtävään