[ Kolumni ] Jyrki Katainen: Yhdessä epätäydellisiä Timo Kietäväinen huojentuneena eläkkeelle URAKKA VALMIS Aluevaaliehdokkuus ei kiinnosta kunnanjohtajia Etäjohtaminen vaatii kykyä ja paneutumista Erokorvaus sidotaan nyt virkavuosiin KL9_1.indd 1 2.9.2021 11.06. 9 I 2021 I 13.9
MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL9_2-5.indd 2 2.9.2021 11.50. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä
Kuntamarkkinoilla tavataan! • KL9_2-5.indd 3 2.9.2021 11.50. pandemian vuoksi verkossa. Imua riittää vähän jopa liikaakin. Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja kunta on elämän perusyksikkö, sanoo puolestaan neljännen vuoden opiskelija Katariina Jortikka. Kuntalehti 9 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Kiinnostus kunta-alaan on hyvä uutinen. Esimerkiksi Tampereen yliopistoon hallintotieteitä lukemaan haki tänäkin vuonna lähes 1 500 opiskelijaa, kun aloituspaikkoja on 132. Hallintotieteiden koulutus erikoistuu maisteriopinnoissa, joissa valittavana on viisi linjaa: ympäristöpolitiikka ja aluetiede, kuntaja aluejohtaminen, julkinen talousjohtaminen, julkisoikeus sekä hallintotiede. Lisäksi Vaasan ja Lapin yliopistoissa opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Vedän graduseminaareja ja niihin osallistuvista opiskelijoista kolme neljästä alkaa olla jo jossain alan töissä, mikä hieman hankaloittaa opetusta, kuntaja aluejohtamisen professori Arto Haveri kertoo Kuntalehden jutussa. Ja imu käytännön kuntajohtamiseen näkyy jo opiskelujen aikana. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut H yvinvointialueiden synty muovaa kuntakenttää ennennäkemättömällä tavalla. Hyviä uutisia: Kunta-ala kiinnostaa Kuntalehti tukee hallintotieteiden opiskelun aloittavia tilaamalla heille lehden digiversion vuodeksi. Tilaus on siis ilmainen. Kuntalehti tukee hallintotieteiden opiskelun aloittavia tilaamalla heille lehden digiversion vuodeksi. Harvempi kuin joka kymmenes otettiin opiskelijaksi. Onneksi kuntaja aluejohtamisen opiskelu on tällä hetkellä suosittua. Asiakaskunta säilyy kuitenkin ennallaan kunnissa. Mistä löytyy tuoreita voimia viemään uudistus menestyksellä läpi siten, että kunnat säilyvät edelleen ihmistä lähellä olevina palveluyksikköinä. Hallinnollisten prosessien muuttuessa nämä ennen niin keskeisesti kuntien rooteliin kuuluneet toiminnot etääntyvät pakostakin kuntien hallinnosta. Hallintotieteiden opiskelijoista nämä opinnot aloittaa vuosittain noin 25 opiskelijaa. Niin kokeneet kuin tuoreetkin voimat tarvitaan rakentamaan uusi kuntien Suomi. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäinen suhde on vasta muotoutumassa, mutta sen suhteen toimivuus on elintärkeää koko Suomelle. KUNTAMARKKINAT VERKOSSA Vuoden tärkein kuntatapahtuma Kuntamarkkinat järjestetään 15.–16.9. Kunnassa pystyn vaikuttamaan yhteisiin asioihin konkreettisemmin kuin politiikassa, ja kuntaja aluejohtamisessa on todella hyvät opettajat. Terveysasemat, sosiaalityö, sairaanhoito ja pelastusasemat pysyvät kutakuinkin paikoillaan, samoin niiden henkilökunta jatkaa pääsääntöisesti tutuissa tehtävissään. Varsinkin kuntaja aluejohtaminen on se suuntaus, josta tulevaisuuden kuntajohtajat valmistuvat. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. OPISKELIJOIDEN itsensä mukaan nimenomaan osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on keskeinen motivaatio hallintotieteiden opiskelussa. Kuntien hallinnosta irtoaa aimo osa keskeisiä toimintoja, kun vastuu sosiaalija terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelun järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Vaasassa tämän kevään hakijamäärä kasvoi runsaat 15 prosenttia edellisvuodesta. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Yli 300 seminaarin ja tietoiskun ohjelmaa pääsee seuraamaan maksutta rekisteröitymällä osoitteessa kuntamarkkinat.fi. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Se oli yksi tärkeä houkutin, kertoo Tampereelta juuri valmistunut Risto Uotila Kuntalehden tämän numeron Johtaminen-teeman sivuilla 22–25
[ Lakia lukien ] 56 Pyyhkeitä rokotuskaaoksesta – myös kunnat saivat satikutia [ Lakiklinikka ] 58 Miten ilmoittajansuojalaki vaikuttaa kuntiin. [ Työ ja tekijä ] 62 Eläinlääkäri hoitaa hallintoa [ Luottamuksella ] 64 Monen alan yrittäjä palasi politiikkaan [ Seuraava numero ] 66 Teema: Uusi valtuustokausi KL9_2-5.indd 4 2.9.2021 11.50. 6 [ Sisältö 9/2021 ] Kuva: Laura Oja s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 14 Kuntajohtajat: Pariskunta unelmatöissään 15 Tape, Oikaisu [ Teema: Johtaminen ] 16 Pomojen tiukka paikka 22 Hallinto houkuttaa 26 Hevospitäjän nuori isäntä 30 10 kysymystä johtajakoulutuksista 32 Erokorvaus sidotaan nyt virkavuosiin 35 Lumedemokratiaa vai oikeaa osallistamista. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kuntien renki [ Alussa ] 12 Aluevaalit: Kunnanjohtajia ei kiinnosta aluevaaliehdokkuus 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 36 Karkottaako julkisuus hakijat. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Nina Holopainen: Fiilis on ihan erilainen, kun näkee toiset. Kuva: Akseli Muraja [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen Helsingin Kivinokassa. 38 Viserryksiä kunnantalolta 42 Aluevaalit: Ei lisää tehtäviä hyvinvointialueille [ Kolumni ] 46 Jyrki Katainen: Yhdessä epätäydellisiä [ Kunnan töissä ] 48 Talousjohtaja toteuttaa valtuutettujen tahtoa [ Ajassa ] 52 Asiantuntija: Kaupungistuminen kiihtyi jo 1920-luvulla [ Uutisanalyysi ] 54 Hannu Lehtilä: Minne menet Eurooppa. 16 Timo Kietäväinen: Keva on niin tärkeä kuntakentän kannalta, että sen kuntoon saattamista oli pakko yrittää. [ Kirjat ] 60 Opittiinko lamasta
22 s. 26 • Miksi kunnanjohtajaksi hakeudutaan. • Arvostetaanko kunnanjohtajaa tarpeeksi. Kuuntele podcast osoitteessa kuntalehti.fi/podcast. Tatu Ujula: Kunnanjohtajan työ on ihmissuhdeammatti ja palveluammatti. Katariina Jortikka: Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja kunta on elämän perusyksikkö. Kuntalehden podcastissa Lapinjärven kunnanjohtajan viran jättävä Tiina Heikka kertoo ajatuksiaan työn vetovoimasta ja haasteista. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. • Miksi johtaja irtisanoutuu. Kuva: Rami Marjamäki Kuva: Sami Kilpiö KL9_2-5.indd 5 2.9.2021 11.50. Risto Uotila: Kunnassa pystyn vaikuttamaan yhteisiin asioihin konkreettisemmin kuin politiikassa
KL9_6-11.indd 6 2.9.2021 10.23. 6 Kuntalehti 9 / 2021 [ Hän ] KUNTIEN RENKI Timo Kietäväinen esittelee mielellään Kivinokan merenrantakallioilla Helsingin kehityksen kaikkia kerrostumia, uudesta Kalasataman ”Manhattanista” vanhempiin alueisiin
Pienillä hyvinvointialueilla, joissa on pieniä kuntia, olisi järkevää, että hyvinvointialue voisi järjestää jopa toisen asteen koulutuksen eli lukion ja ammatillisen koulutuksen, jos alueen kunnat ja hyvinvointialue yhdessä niin haluavat. KL9_6-11.indd 7 2.9.2021 10.24. Kuntalehti 9 / 2021 7 . KUNTIEN RENKI Kevan toimitusjohtajan pestin lokakuun lopulla jättävä Timo Kietäväinen toivoo, että kunnat ja hyvinvointialueet voisivat sopia keskenään, miten ne järjestävät palveluja
Rantakallioilla Kietäväinen tarkkailee Helsingin rakennusten ja kehityksen lisäksi myös lintuja, ihastelee vehreää luontoa ja vanhaa metsää, joka säästyi, kun kaupunki päätti, ettei Kivinokan alueelle rakennetakaan asuntoja. Hän on huolissaan nykytilanteesta, jossa tällainen kehitys alkaa olla uhattuna. Äänestysaktiivisuutta enemmän Kietäväistä huolettaa kuitenkin se, että kunnallisesta itsehallinnosta ei juuri puhuta. Tästä pitäisi pitää kiinni. Onneksi päättäjät tulivat järkiinsä. Se oli hänen ensimmäinen kunnallinen luottamustehtävänsä. Lähden ihan normaalille eläkkeelle ilman mitään sen kummoisempia kädenpuristuksia ja varhaiseläkejärjestelmiä. Toimiiko se ja miten kuntalaiset voivat siinä vaikuttaa. Erittäin iloinen hän on siitä, että jää Kevasta pois vanhuuseläkeiässä. Kietäväinen nimittäin jää eläkkeelle. Hän toivoo, että valtiovarainministeriön aloittama uuden kunnan pohtiminen veisi ”mahdollisimman syvälle”, mutta sitäkin tärkeämpää on, että kunta-ala itse pohtisi omaa tulevaisuuttaan. Pitää pohtia, miten kunnallinen itsehallinto kansalaisten itsehallintona palautetaan. Politiikka on nykyään jopa halveksittava asia. Jos aktiivisuus herää vain vaalien aikaan, silloin kunnallinen itsehallinto on totaalisesti ymmärretty väärin. Keskustanuori Kietäväinen oli jo 15-vuotiaana kouluneuvoston edustaja kunnan koulusuunnittelutoimikunnassa. Luonnon tarkkailulle hänellä on pian entistä enemmän aikaa. ERILAISET KUNNAT Kietäväinen oli keskeinen vaikuttaja Suomen Kunnallisliiton, Suomen Kaupunkiliiton ja muiden kuntaalan järjestöjen yhdistämisessä 1990-luvun alussa. JUVALTA MAAILMALLE Kietäväinen on lähtöisin maitotilalta Juvan Kaskiin kylästä Etelä-Savosta. Tämä on läheisessä Kulosaaressa asuvan ”Kietsun” kotikenttää. PALVELUMARKETIT Kietäväinen myöntää, että koulujen politisoituminen 1970-luvulla meni jossain määrin yli, mutta nyt hänen mielestään on menty toiseen ääripäähän. Jos politiikka ei kiinnosta ihmisiä, kyllä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on aidosti vaarassa. Monen kaverinsa tavoin hän poti maailmantuskaa. Vietnamin sota herätti meidät, mutta kyllä kunnallinen vaikuttaminen kiinnosti, koska näki, että siellä on paljon korjattavaa. Kuntien tilannetta Kietäväinen Timo Kietäväinen on hyvin huolissaan siitä, että ihmiset eivät ole kiinnostuneita äänestämään kuntavaaleissa eivätkä tiedä, miten kunta toimii. Se ei onnistu pelkästään sillä, että hoetaan sitä, mikä on äänestysaktiivisuus. Ihmisten olisi hyvä olla vaikuttamassa asioihin. KL9_6-11.indd 8 2.9.2021 10.24. Hän on silmin nähden huojentunut. Työurakkani alkaa olla tehty. Yhteiskunnallisista asioista Kietäväinen kiinnostui hyvin nuorena koululaisena. Hän sai myös ”ekoherätyksen” ja oli mukana ideoimassa Mikkelin ekolääniä ja Juvan kunnassa luomutuotantoa. Kunnat nähdään ikään kuin palvelumarketteina. Kietäväinen muistuttaa, että tämä on pienen kansakunnan voimavara. Pitää löytää uusia vaikutuskanavia, joiden kautta ihmiset voivat tehdä aloitteita ja vaikuttaa. Kotitilaa viljellyt veli siirtyi luomumaidon tuotantoon, ja nyt hänen poikansa jatkaa samalla linjalla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen mahdollisti sen, että oli mahdollisuus mennä lukioon ja oli mahdollisuus jatkaa myös yliopistoon. Uudentyyppinen avoimuus kunnan päätöksenteossa olisi hänestä tarpeen. Eiväthän nuoret ja vanhemmatkaan tiedä, miten ja mitä asioita esimerkiksi kunnissa hoidetaan. Se näkyy etenkin kuntavaalien alhaisessa äänestysprosentissa. Ja lukemattomien kirjojen lukemiselle – sekä metsätöille ja remonttipuuhille mökillä Puumalassa. Hän luopui politiikasta tehtävän takia. Kaikkea pidetään itsestäänselvyytenä. Kietäväisen tie vei myöhemmin valtuustoon ja sen puheenjohtajaksikin. [ Hän ] 8 Kuntalehti 9 / 2021 K evan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen harppoo kohti Kivinokan ulkoilualueen kärkeä Helsingin Herttoniemessä. Hänen mielestänsä on vain yksi keino, jolla tasa-arvoista yhteiskuntaa kyetään turvaamaan: On pidettävä julkiset palvelut kunnossa, ja se onnistuu vain uudistumalla. Kaikki olimme kutakuinkin samalla viivalla. Siitä olen iloinen, että jatkuvuutta on. Koska koko eläketoimiala puhuu, miten tärkeää on pidentää ihmisten työssäoloa, minun olisi aika vaikeaa ajatella, että tällaisen organisaation toimitusjohtaja lähtisi ennenaikaisesti eläkkeelle. Onhan se uskomatonta, että yli 200-vuotiaat männyt ja kuuset olivat uhattuina. Tänne hänen kävelylenkkinsä suuntautuvat ja jatkuvat usein pitkälle, Viikkiin tai muualle Itä-Helsingin rannoille. Ensin hän oli Kunnallisliiton hallituksen puheenjohtaja ja vuoden 1992 alusta Kunnallisliiton toimitusjohtaja. Täällä on pystytty nousemaan sosiaalitaustasta riippumatta yliopistoopintoihin ja palvelemaan yhteiskuntaa omien kykyjensä ja mielenkiintojensa mukaan. Ne ovat läheisiä asioita
Aika moni kaveri oli sanonut huolestuneena Kietäväiselle, että ”Kietsu, miksi lähdet erotettavaksi Kevaan”. Kyllähän koko alueellinen demokratia, joka hoitaa sosiaalija terveydenhuoltoa ja pelastustointa, on pidemmän päälle aika kevyt homma vaaleilla valitulle organisaatiolle, etenkin jos valtio ohjaa sitä tiukasti, hän toteaa. Kevan toimitusjohtajan työ oli kuntakentän rengille hyvä homma. Se oli suoraan sanoen syöksykierteessä. Kietäväisen mielestä jokaisella organisaatiolla on oma itsetuntonsa eli miten se uskoo itseensä ja miten luottavaisesti se katsoo tulevaisuuOn pidettävä julkiset palvelut kunnossa, ja se onnistuu vain uudistumalla. Tämä edellyttää, että kunnat yhteisesti hyvinvointialueen kanssa sopisivat siitä. En ole koskaan haasteita pelännyt, mutta se oli todella iso haaste isoilla kirjaimilla, hän muistelee kevättä 2016, jolloin aloitti Kevassa. seuraa uusien hyvinvointialueiden perustamisen aikana suurella kiinnostuksella. Hänestä kuntien ja alueiden erilaisuus pitäisi ottaa huomioon paremmin koko mallissa. KL9_6-11.indd 9 2.9.2021 10.24. Hänet haluttiin Kevaan. Toimitusjohtaja toisensa jälkeen joutui lähtemään. Kuntaliitossa lähes neljännesvuosisadan vaikuttanut Kietäväinen tunnettiin kuntakentän uskollisena renkinä. Keva on niin tärkeä kuntakentän kannalta, että sen kuntoon saattamista oli pakko yrittää, hän perustelee. Taas suuremmilla alueilla, kuten Uudenmaan hyvinvointialueilla, voisi hänestä miettiä toisin päin eli tiettyjä tehtäviä voisi siirtää hyvinvointialueilta kunnille. Kuntalehti 9 / 2021 9 . Jos ei tiedetä, mitä organisaatio tekee, on kyllä hirvittävän vaikea miettiä ketä ja miksi äänestää. Koska sote-uudistusta on yritetty tehdä huonolla menestyksellä niin monta kertaa, Kietäväinen ymmärtää, että joustoja ei ole nyt juuri pystytty rakentamaan. VÄLTTI POTKUT Kevalla oli huono maine. Hänen mielestään nyt pitäisi ehdottomasti kertoa, miten hyvinvointialueet vaikuttavat ihmisten arkeen. Pienillä hyvinvointialueilla, joissa on pieniä kuntia, olisi järkevää, että hyvinvointialue voisi järjestää jopa toisen asteen koulutuksen eli lukion ja ammatillisen koulutuksen. Hän toivoo, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että kunnat ja hyvinvointialueet voisivat sopia keskenään, miten ne järjestävät palveluja. Olihan hänellä hyvä ja arvostettu työ Kuntaliiton varatoimitusjohtajana
Epäluottamusta oli, organisaatio oli sisäisesti hajallaan, toiminnot toimivat toisistaan erillään ja yhteinen tahtotila oli aika ohut. Kuntapuolella työskentelevien miestenkin elinikä on pidempi kuin yksityisellä puolella työskentelevillä. Kuntaväestä osa on päässyt takavuosina vähän aiemmin eläkkeelle kuin yksityisen puolen väki, ja eläkekin on karttunut vähän nopeammin. Hänen näkemyksensä mukaan toimitusjohtaja voi parhaimmillaan luoda pohjaa suunnan hakemiselle, kannustaa uudistumaan. Kietäväistä rohkaisi se, että Kevan yksittäiset toiminnot eli esimerkiksi sijoitustoiminta ja eläkkeiden ratkaisutoiminta pelasivat. Sen huomaa kuulemma myös sosiaalisesta mediasta, jossa hänen alaisensa käyvät aktiivista keskustelua työhön liittyvistä asioista. Johtaja voi toki olla keskeinen toimija muutoksessa, hän huomauttaa ja lisää, että johtaja voi myös aiheuttaa vahinkoa ja estää ja tuhota muutoksen, jota tarvittaisiin. Uusien koelaskelmien mukaan kyse olisi sitä paljon suuremmasta summasta, Kietäväinen sanoo. Järjestelmissä olleet erot vaikuttavat siihen, että yhdistymisen vaikutuksia joudutaan ”neutralisoimaan”, jotta järjestelmien yhdistäminen ei aiheuttaisi TyEL-järjestelmään maksujen korotuspainetta. ISO MYLLÄYS EDESSÄ Hallitusohjelmassa sovittiin, että nyt vihdoin selvitetään, onko kunta-alalla sekä hyvinvointialueilla tarvetta omaan eläkejärjestelmäänsä ja yksityisellä omaansa vai olisiko yhteinen järjestelmä paras. Kuntapuolella on 0,7 vuotta pidempi elinajanodote kuin yksityisellä puolella johtuen esimerkiksi naisvaltaisuudesta. [ Hän ] 10 Kuntalehti 9 / 2021 teen – miten henkilöstö katsoo tulevaisuuteen. Kietäväisen mukaan sitten lähdettiin porukalla luomaan Kevaan ”avoimuuden ja luottamuksen kulttuuria”. Kevan organisaation itsetunto oli erittäin heikko ja näkymät olivat heikkoja. Ja töitä on tehty vuosia. Eikä Kietäväinen ole yksin ottamassa kunniaa onnistumisesta itselleen. Hän korostaa, että myös viikoittain tehdyt Keva-fiiliskyselyt sekä ulkopuolisten tekemät mainetutkimukset kertovat Kevan onnistuneesta uudistumisesta ja aseman vahvistumisesta. Kietäväisen saappaisiin hyppäävällä uudella toimitusjohtajalla Jaakko Kianderilla onkin edessään ihan uudet haasteet. Kietäväisen mielestä selvitys on tarpeen. Viime keväänä oli upeaa nähdä, että eläke-, työelämäja työkykyasioissa Keva hallitsi somessa ilmatilaa. Noin 64 miljardin euron sijoitusvarallisuutta hallinnoiva Keva vaikuttaa nyt olevan kunnossa ja valmis muutokseen. KL9_6-11.indd 10 2.9.2021 10.24. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei tietenkään ollut. Korostan, että nämä ovat porukkahommia, joissa myös Kevan luottamushenkilöt ovat olleet vahvasti mukana muun muassa strategiaa uudistettaessa. Nyt uusissa työsuhteissa erot ovat käytännössä poistuneet, Kietäväinen huomauttaa. Kietäväinen on vakuuttunut siitä, että Kevan sisällä itsetunto on vahvistunut. Ongelmat liittyivät enemmän johtamiseen ylätasolla. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Jos järjestelmät yhdistyvät, Keva jaettaisiin ”Julkis-Kevaan”, joka hoitaisi valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin eläkkeet ja TyELiä kalliimmat eläkekustannukset sekä ”TyEL-Kevaan”, jonne siirtyisi valtaosa nykyisestä vakuutuskannasta ja työssä olevien eläkkeiden hoitaminen. Ensi kevääseen mennessä pitkälle ratkeaa, yhdistyvätkö kuntaja hyvinvointialan eläkejärjestelmä ja yksityinen työeläkejärjestelmä vai eivät. Ja jos asiantuntijaorganisaatiossa johtaja yksin määrää linjan, silloin mennään hakoteille. Työryhmässä tehdyn esiselvityksen mukaan se tarkoittaisi sitä, että Kevalain mukaisesta järjestelmästä pitäisi siirtää runsaan kymmenen miljardin euron potti yksityiseen järjestelmään. Tämän vuosikymmenen loppupuolella siirryttäisiin avoimeen kilpailuun, jolloin yksityiset työeläkeyhtiöt voisivat tarjota palveluitaan kuntaalalle sekä hyvinvointialueille ja Keva voisi tarjota yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Onnistuneen muutoksen taustalla ei ole koskaan yksi ihminen – ellei ole kyse yhden hengen organisaatiosta. Kietäväisen mukaan summasta osa siirtyisi nykyiseltä Kevalta ja osa olisi Timo Kietäväisen mielestä Kevan sisällä itsetunto on vahvistunut. Mahdollisten lakiesitysten käsittely alkanee syksyllä 2022
Kietäväinen sanoo, että hänen tehtävänsä on ollut latoa faktat pöytään, ei sanoa, että mitä pitäisi tehdä. Auta keskittymään niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa ja unohtamaan ne, joihin ei voi vaikuttaa.” Olen yrittänyt tämän opin mukaisesti elää. Muistelmia hän ei lupaa, vaikka kirjallisiakin kykyjä riittää. Muille olen antanut anteeksi paljon helpommin. Totta kai virheitä tulee, mutta niistä on opittava. Mutta vasta kymmenien vuosien jälkeen. Yksi viisaus, joka hänen mielestään johtajien on hyvä pitää mielessään, on monista uskonnoista tuttu rukous: ”Jumala anna ymmärrystä erottaa asiat, joihin voit vaikuttaa ja et voi vaikuttaa. Henkiset ja hengelliset asiat ovat kiinnostaneet Kietäväistä jo lapsesta lähtien. PALOVAKUUTUS Kietäväinen kuvaa, että kuntien ja myös uusien hyvinvointialueiden kannalta eläkejärjestelmien yhdistämisessä on kysymys palovakuutuksen kaltaisesta asiasta. Meillä on talo kunnossa ja sijoitustuotot ovat pitkällä aikavälillä Suomen parhaat. Kietäväisen mielestä on luontevaa kannattaa järjestelmien yhdistämistä, jos uskotaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä ulkoistetaan merkittävästi yksityiselle ja kolmannelle sektorille tai jopa yksityistetään voimakkaasti. Kietäväinen huomauttaa, että järjestelmien yhdistämisessä saadaan toisaalta vakaampi järjestelmä. ] perittävä maksuina vähitellen työnantajilta, siis kunnilta ja hyvinvointialueilta. Kuntalehti 9 / 2021 11 [ Kuka. Kietäväinen kuitenkin myöntää, että hänellä on ollut iso taistelu, kun on opetellut antamaan itselleen anteeksi virheitä. Järjestelmien yhdistäminen myös maksaa satoja miljoonia tietojärjestelmähankintoina ja muina kustannuksina. Keva-lain mukainen järjestelmä on sen sijaan tasapainossa. Yhdistäminen on tavallaan vakuutus sitä vastaan, että kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön palkkasumma romahtaa tulevaisuudessa. TyELin näkökulmasta on hyvä, jos vahva TyELKevan kaltainen toimija tulee markkinoille, koska se lisää jonkin verran kilpailua. Koko tätä kuviota mietitään nyt maan hallituksen asettamassa työryhmässä. Jos järjestelmät yhdistyvät, sijoitustoiminnallemme tulee uusia rajoitteita. Pitkässä juoksussa ne ovat omiaan heikentämään sijoitustuottoja. Kietäväinen muistuttaa, että Eläketurvakeskuksen mukaan yksityisen TyEL-järjestelmän maksut ovat 2,5 prosenttiyksikköä alle pitkän aikavälin kestävän maksutason. Jos ajatellaan niin, että tämä ei ole todennäköistä, voi kysyä, onko yhdistämistä järkevää tehdä. En tiedä ketään meistä tavallisista kulkijoista, joka olisi elänyt elämänsä virheettömästi. Nyt niissä on vajaan neljän prosenttiyksikön ero. Silloin maksuja jouduttaisiin nostamaan. Lähtökohtana järjestelmien yhdistämisessä on se, että työeläkemaksutaso ei saa nousta eikä uudistus vaikuta yksittäisen kansalaisen asemaan. Vuosien mittaan olen oppinut itsellenikin antamaan anteeksi. Olen ollut poissa aktiivipolitiikasta yli 30 vuotta, eikä paluu ole mielessä. Tuolloin kuntatyönantajan maksutaso olisi sama kuin yksityisellä, mutta kukaan ei pysty sanomaan, olisi tuo taso alempi tai ylempi kuin mitä Kevan jatkamisella nykyisellään päästäisiin. ITSELLE ANTEEKSI Kevan, työeläkejärjestelmän ja kuntien tulevaisuutta Kietäväinen seuraa varmasti eläkepäivilläkin, vaikka aikookin ottaa rennommin. Yhtenäinen työeläkejärjestelmä myös poistaa jossain määrin kuntien ulkoistushankkeiden esteitä, jos sitä halutaan. KL9_6-11.indd 11 2.9.2021 10.24. Johtamisesta hän on puhunut kaveriporukan kanssa niin paljon, että on ollut mukana kirjoittamassa paria johtamiskirjaa – Henkinen johtajuus ja Johtamisen seitsemän kuolemansyntiä. Politiikkaan hän ei ole palaamassa. Jos palkkasumma romahtaisi, se ajaisi eläkejärjestelmän vaikeuksiin, koska kertyneet eläkevastuut jäisivät ennalleen, mutta maksutulo palkkasumman romahtaessa myös romahtaisi. • Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Timo Kietäväinen • Syntyi vuonna 1957 Juvalla • Asuu Helsingissä • Koulutus valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta vuonna 1982 • Juvan kunnan suunnittelusihteeri vuosina 1982–1983 • Juvan kunnanvaltuustossa vuosina 1981–1991 • Keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1991 • Suomen Kunnallisliiton toimitusjohtaja vuosina 1992–1993 • Kuntaliiton varatoimitusjohtaja vuosina 1993–2016 • Kevan toimitusjohtaja vuodesta 2016 • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta • Harrastaa liikuntaa ja metsätöitä Olen ollut poissa aktiivipolitiikasta yli 30 vuotta, eikä paluu ole mielessä. Yhtenäinen työeläkejärjestelmä on erillisjärjestelmää kestävämpi erilaisissa yhteiskunnan suhdanneja rakennemuutoksissa. Järjestelmien yhdistämisellä on myös se vaikutus, että kuntatyönantajien työnantajamaksut putoavat siirtymäajan jälkeen samalle tasolle kuin yksityisillä työnantajilla on
Olen itse hieman skeptinen. Usein se tarkoittaa tunnettuja henkilöitä ja esimerkiksi kansanedustajia. Mielestäni edustuksellisen demokratian rinnalle pitää rakentaa toimintatapoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vastanneista vain yksi oli varma ehdokkuudestaan aluevaaleissa. elokuuta. Uskoisin, että päätöksentekijät ja varmaan asukkaatkin toivovat, että Pertunmaan ääni kuuluu aluevaltuustossa. Jotkut kielteisesti vastanneet myönsivät, että ehdokkuus voisi kiinnostaa, mutta politiikan ja viran sekoittaminen mietityttää. Osallistuminen päätöksentekoon hyvinvointialueilla kiinnostaisi muun muassa siksi, että se ”tukee hyvin myös paikallisia tavoitteita”. 12 Kuntalehti 9 / 2021 [ Aluevaalit ] Kunnanjohtajat kommentoivat: ”Kaupunginjohtajan työssä on tarpeeksi haastetta. Silloinen sote-uudistus kaatui, joten maakuntavaaleja ei tietysti järjestetty. Kahdeksan kertoi harkitsevansa ehdokkuutta ja seitsemän ei tiennyt vielä. Kyllä 1 Harkitsen 8 En tiedä vielä 7 Ei 97 Kuntalehti lähetti kysely kaikkiin kuntiin 3. Vastaajia oli 113. En osaa sanoa, löytyykö keinoja, joilla pienet kunnat saavat äänensä kuuluviin ja onko ylipäätään tahtoa siihen. Enemmistö vastanneista, 97, ei ollut kiinnostunut ehdokkuudesta. ENEMMISTÖ vastanneista katsoi Pertunmaan kunnanjohtajan Leena Ruotsalaisen tavoin, ettei kunnanjohtajan rooliin sovi aluevaltuusto. KUNTALEHDEN kyselyyn vastanneiden joukossa oli kuitenkin sellaisia, jotka uskoivat, että pientenkin kuntien kunnanjohtajilla voisi hyvin olla mahdollisuuksia saada paikkoja aluevaltuustoissa. että pienten kuntien mahdollisuus saada ehdokkaita läpi ei ole kovinkaan hyvä. Hänen mielestään demokratian kannalta ei ole hyvä asia, että pienet kunnat jäävät jalkoihin ilman vaikutusmahdollisuuksia. Aika näyttää. Kuntavaalit osoittivat, että äänestysprosentti laskee. Tulkinta tästä on se, että pitää olla alueellisesti tunnettu. Haluan pysyä sitoutumattomana virkamiehenä enkä lähteä mukaan politiikan suhmurointiin!" ”Viranhaltijarooli ja luottamushenkilörooli pitää visusti pitää erillään." ”En taida sekoittaa politiikkaa ja virkaa, vaikka ehdokkuus voisi kiinnostaa." ”Pienen kunnan kunnanjohtajan olisi hyvä asettua ehdolle, koska se takaisi todennäköisen läpipääsyn. Hän muistuttaa, että yleisesti on tiedossa, Asetutteko ehdokkaaksi aluevaaleissa. elokuuta. Vastausaika päättyi 9. Luulen myös, että jatkossakin kunnanjohtajilla on mahdollisuus olla mukana keskusteluissa ilman ehdokkuutta. Leena Ruotsalaista mietityttää myös se, miten alueen asukkaat saadaan kiinnostumaan aluevaaleista. • Martta Nieminen Kunnanjohtajia ei kiinnosta aluevaaliehdokkuus Piirros: Matti Pikkujämsä KL9_12-15.indd 12 2.9.2021 11.05. Menevät puurot ja vellit sekaisin.” ”Ehdokkaaksi lähteminen vaatisi uskoa hankkeeseen.” ”Työtä on jo muutenkin tarpeeksi.” ”Kunnanjohtajan ykkösprioriteetti ja fokus on tulevaisuuden kunnan rakentamisessa ja kehittämisessä." KUNNANJOHTAJIEN kiinnostus asettua ehdolle tammikuun aluevaaleissa on vaimeaa, selviää Kuntalehden kyselystä. Jotkut kunnanjohtajat totesivat, että voivat harkita ehdokkuutta, jos heitä kysyttäisiin. Monilta osin keskittäminen ja suuruuden ekonomia näyttävät lisääntyvän. Olen roolissani asioiden valmistelija, ja sitä kautta voin nostaa asioita esiin. No, tuskin minua edes valittaisiin pienestä kunnasta. Kunnanjohtajien kiinnostus mahdollisia maakuntavaaleja kohtaan oli lokakuussa 2016 huomattavasti suurempaa. Silloin Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista ainakin kuusi oli asettumassa ehdolle ja peräti neljäkymmentä harkitsi. Kuntalehden kyselyyn vastasi elokuun alkupuolella 113 kunnanjohtajaa eli noin 37 prosenttia kunnanjohtajista. Valitettavasti tähän ei kuitenkaan ole aikaa." ”Olen ammattijohtaja, en poliitikko.” ”Vuorokauden tunnit kuluvat täysin kunnan johtamiseen.” ”En pidä hyvänä, että eri tasoilla olisivat samat ihmiset
MUTTA palatkaamme tältä urheilulliselta sivupolulta taiteen sfääreihin. Kuntalehti 9 / 2021 13 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Kävijät saattoivat tutustua muun muassa Minna Jaakolan Koronakukkia-nimiseen installaatioon, jossa Jaakolan virkkaama, viheliäisen näköinen koronavirus väijyy kukkien peittämän sängyn alla. Se vahvistettiin käyttöön vuoden 1952 lopulla. Se on tehty verkkokankaalle käsin ryijytekniikalla. • noin 20 teosta, kertoo sivistysjohtaja Toppinen. Ryijy on koottu yhdistelemällä useamman henkilön suunnitelmia, kertoo Toppinen. Elämänpuu sijaitsee nykyään Kärsämäen kirjaston seinällä, näköalapaikalla. Kärsämäkeläisestä taide-elämästä ei voi kuitenkaan puhua mainitsematta jokakesäistä taidetapausta Ars Kärsämäkeä, joka on järjestetty aina vuodesta 2002 asti ja joka esittelee nuorten tekijöiden uutta taidetta. Kärsämäen taidekokoelmaan kuuluu vain Kärsämäki: Elämänpuu (2015) Kuva: Ira Toppinen Viime kesän teemana oli ihmisyys ja ihmisenä oleminen, ja näyttelyssä töitään esitteli kahdeksan nuorta taiteilijaa. SIVISTYSJOHTAJA Ira Toppinen valitsee Kuntalehdelle Kärsämäen taidekokoelman aarteen. Se on Elämänpuu-niminen ryijy, jonka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Kärsämäen Maaja kotitalousnaiset seuran 80-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2015. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä kaksi hopeavarstaa ristikkäin ja yläpuolella hopealakio, jossa musta kirkkovene”. [ Mikä vaakuna. Materiaali on villalankaa lämpimissä sävyissä, ja puun runko on huovutettua villaa. Kunhan sää vain on kohdillaan, villasukalla on kuulemma raittia edestakaisin juostessa kerrassaan erinomainen pito. ] KEURUUN kaupungin vaakuna on saanut aiheensa maataloudesta ja seudulla kirkkoveneillä tehdyistä kirkkomatkoista. Tämä leikkimielinen sporttitapahtuma järjestetään jälleen ensi talvena, ja siinä joukkueet juoksevat viestinä säädetyn matkan keskellä tietä Kärsämäen keskustassa. Kun tarkemmin katsoo, rungosta voi löytää kasvot, ja koko puusta yhteensä parisenkymmentä ihmishahmoa, kertoo Toppinen. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Urheilijoiden juoksutöppösinä ovat villasukat, joita toiset pukevat päällekkäin useampia pareja sopivien ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Katja Martelius KL9_12-15.indd 13 2.9.2021 11.05. Määrää voi pitää maltillisena. VILLALANGASTA tehty Elämänpuu on sattuva valinta, kun ajatellaan, että runsaan 2 500 asukkaan Kärsämäki tunnetaan muiden saavutustensa ohessa Villasukkajuoksun MM-kisoistaan
Seuraavana vuonna he siirtyivät Keski-Suomeen, Pajari Multian kunnanjohtajaksi ja Väyrynen Laukaan kuntaan sivistystoimen hallintoja talouspäälliköksi. Pajari ja Väyrynen sanovat maailmankatsomuksensa olevan hyvin samankaltaisia, joten ajatukset kunta-alan asioistakin osuvat hyvin yhteen. Ja onhan elinvoiman kehittäminen yksi kunnanjohtajan tärkeimmistä tehtävistä, Pajari sanoo. Yhdessä oli hyvä tähdätä alan töihin, Pajari kertoo. Arkinen elämä rakentuu aluksi siten, että Väyrynen hankkii vuokra-asunnon Kuhmoisista ja Pajari käy Keuruulla töissä Multialta. Pajarin ja Väyrysen yhteinen taival alkoi viitisen vuotta sitten, jolloin molemmat työskentelivät Suomen Punaisen Ristin palveluksessa. Meidän molempien kiinnostus ja uratavoitteet kohdistuivat kuntajohtamiseen. Mukana liikkuu neljä kanaa, kaksi kukkoa, kaksi kissaa ja koira, Väyrynen miettii. Nyt tiemme vievät Keuruulle ja Kuhmoisiin. Pariskunta ei karta kunta-alan asioista puhumista kotioloissa, joten ne ovat mukana keskusteluissa lähes päivittäin. Kuntatalous ja sen tasapainottaminen on myös tärkeää, sillä kaikki kunnan tarjoamat palvelut ja toiminnot perustuvat terveeseen talouteen. 14 Kuntalehti 9 / 2021 [ Kuntajohtajat ] MULTIALLA sijaitsevaan omakotitaloon osui kevään ja kesän aikana kaksi mieluista valintauutista. Molempien mielestä esimerkiksi soten siirtyminen hyvinvointialueille on erittäin tärkeä ja kaivattu uudistus – yhdenvertaiset palvelut on oltava kaikkien saatavilla kotikunnasta riippumatta. Elinvoimaasioista on myös mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia, sillä kuntien elinvoimatehtävä korostuu sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille. Tunnemme molemmat, että olemme päässeet unelmatehtäviimme, Väyrynen sanoo. Kuva: Valtteri Väyrynen Jorma Ylönen KL9_12-15.indd 14 2.9.2021 11.05. Kuntaurat käynnistyivät 2017 naapurikunnissa Pohjois-Savossa. Noora Pajari, 34, valittiin huhtikuussa Keuruun kaupunginjohtajaksi ja hänen avopuolisonsa Valtteri Väyrynen, 47, elokuussa Kuhmoisten kunnanjohtajaksi. Pajari työskenteli Kiuruveden hallintojohtajan sijaisena ja Väyrynen toimi Pielavedellä hallintoja sivistysjohtajana. • Pariskunta unelmatöissään Noora Pajarin ja Valtteri Väyrysen kotona puidaan kunta-asioita urakalla. Tulevaisuus näyttää, mihin tukikohtamme liikahtaa
EnviroVet järjestää odotetun verkkokurssin hyvän hallinnon vaatimuksista. klo 13.00 –13.20 Kulttuurikasvatussuunnitelmat osaksi jokaisen kunnan kulttuurikasvatusta. Vaalit pidetään 23. Lue lisää koulutuskokonaisuudesta ja ilmoittaudu osoitteessa: www.envirovet.fi/palvelut/koulutukset/ Lisätiedot www.envirovet.fi ja info@envirovet.fi TERVETULOA KUNTAMARKKINOIDEN TIETOISKUIHIN! Ke 15.9. KL9_12-15.indd 15 2.9.2021 11.05. klo 10.30 –10.50 Työkaluja kunnille Harrastamisen Suomen malliin. [ Tape ] Haluatko syventää osaamistasi kunnan virkamiehenä, viranomaisena tai asiantuntijana ja luoda laajan teoriaperustan vastuulliselle ja laadukkaalle virkatehtävien hoitamiselle. 33 ammattitaitoista lastenkulttuurin jäsenkeskusta. tammikuuta eikä 25. Jotta jokaisella lapsella olisi oikeus taiteeseen ja kulttuuriin Lastenkulttuuri.fi 2 miljoonaa lapsen ja kulttuurin kohtaamista vuosittain. tammikuuta. Oikaisu KUNTALEHDEN numerossa 8 sivulla 13 oli aluevaalien vaalipäivä väärin. 50 eri taiteenlajia ja kulttuurin muotoa. To 16.9
16 Kuntalehti 9 / 2021 [ Johtaminen ] Kuinka pitää yllä vuorovaikutusta ja yhteishenkeä etätyöaikana. POMOJEN TIUKKA PAIKKA KL9_16-29.indd 16 2.9.2021 10.24. Johtamisen tueksi on etsitty toimivia käytäntöjä ja työarkeen luotu uusia pelisääntöjä
Kuntalehti 9 / 2021 17 . Kuva: Akseli Muraja Varkauden kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Holopainen asettaa kuulokkeet korvilleen, ja etäkokous voi alkaa. KL9_16-29.indd 17 2.9.2021 10.24
Ongelmallisena on pidetty ja pidetään edelleen vaikeiden asioiden käsittelyä etänä. Osa tarvitsee paljon tukea, osa on hyvin itsenäisiä. Esihenkilöillä on iso vastuu arvioida kunkin työntekijän etätyön järkevyyttä ja samaan aikaan huolehtia tasapuolisuudesta. Esihenkilöt ovat joutuneet pohtimaan, kuinka hoitaa fiksusti työnjohdolliset puuttumiset. Lisäksi Pakarinen on viestittänyt palautumisen ja itsensä johtamisen tärkeydestä. Näin KT:n yhteyspäällikkö Aija Tuimala kuvaa työpaikkojen arkea koronapandemian alussa. Etätyön johtamisen problematiikka on tullut korona-aikana maailmanlaajuisesti tutuksi: miten verkon välityksellä esimerkiksi luodaan yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Apua ja tukea tarjottiin kuitenkin nopeasti, samoin kuin laajoja henkilöstön koulutuksia. Kulttuurin osalta piti tarkentaa pelisääntöjä, kertoo korona-ajan etätyöstä ja sen johtamisesta Varkauden kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Holopainen. Olemme pyrkineet Kaarinassa muistuttamaan palaverien järjestämisestä siten, että niiden väliin jäisi kymmenisen minuuttia. Etätyömahdollisuuden hakemisen prosessi on nyt automatisoitu. Johdettavat etäyhteyksien päässä ovat erilaisia. Kameroita ei pidetty päällä, ja tekniikan kanssa sähläykseen meni luvattoman paljon aikaa. Iso osa kaupungin esihenkilöistä oli täysin uudessa tilanteessa. Etätyön tekemisen pelisäännöt ja ohjeistukset olivat koronakevääseen asti olleet ennemminkin rajoittavia ja kontrolloivia. Toisin sanoen työ voi olla hyvin tehokasta, mutta samalla menetetään paljon. Nyt näkökulma käännettiin, ja etätyöstä tuli Varkaudessa työkalu, jonka avulla voitiin alkaa tavoitella kaupungilla tuloksellisuutta, tuottavuutta ja hyvää palvelun laatua. Tuimala sanoo, että vaikka etätyöskentely ja etäjohtaminen ovat kehittyneet nopeasti, paljon työpaikkojen hiljaista tietoa häviää väistämättä kasvokkaisten tapaamisten ja käytäväkeskustelujen puuttuessa. On tärkeää, ettei mielivaltaisesti jaeta tai evätä mahdollisuuksia etätyöhön. Iso ja ajankohtainen teema on myös, kuinka itse kukin onnistuu oman työnsä johtamisessa. Kaarinassa on huomattu muun maailman tavoin vuorovaikutuksen kaipuu. Luottamus syntyi kokemuksen kautta. Nopeasti syntyi tarve yhteisille etäkahvihetkille tai -lounaille. Kaarinan sosiaalija terveysjohtaja Mikko Pakarinen kertoo, että etätöihin siirtyneet esihenkilöt joutuivat pian lähes tauottomaan videopalaverien päiväjärjestykseen. Vähitellen myös osallistamistyökaluja on otettu käyttöön. Joku viisaampi on puhunut viidestä ärrästä, jotka ovat rytmi, ruokailu, rutiini, ryhmä ja reippailu. Etämaailmaan synnytettiin kevyempiä paikkoja kuulumisten jakamiseen. [ Johtaminen ] 18 Kuntalehti 9 / 2021 E tätyön tekeminen ei tullut kuntiin ihan uutena asiana, mutta paljon on ollut uudelleen järjestämistä. Tilanne vaati esihenkilökoulutusta ja -valmennusta. Myös lähellä olevaa johtamista kaivataan ja tarvitaan. KIRJAINPALLOISTA KASVOIHIN Alussa yhteiset etätilaisuudet olivat kuivakkaa asioiden käsittelyä, ja ruuduilla näkyi nimikirjainpalloja. Etätyön johtaminen otettiin esille tavalla tai toisella kuukausittain järjestettävillä esimieskahveilla. Ja että kamerat pidettäisiin päällä. Olemme puineet ja edelleen puimme sen problematiikkaa yhteisissä tilaisuuksissa. Huomataanko ne. Esihenkilöiden kanssa käydään kaupunkiorganisaatiossa jatkuvaa keskustelua siitä, millaista tukea he johtamistyössään tarvitsevat. Siinä ovat elementit, joista on pidettävä huolta. Toisen koronasyksyn alussa tilanne on toinen. Myöskään henkilöstön perehdyttäminen etäpalveluihin ei aina ole ollut riittävää eikä etätyötä ole tuettu tarpeeksi. Etätyötä oli ennen korona-aikaa kokeiltu lähinnä hallinnon yksikössä eikä etätyön johtamisesta ollut ehtinyt karttua kokemusta. Huoli ilmeni työn valvomisena ja kontrollointina. Pakarisen mielestä on ongelmallisKuva: Sami Kilpiö KL9_16-29.indd 18 2.9.2021 10.24. LUOTTAMUSTA KOKEMUKSISTA Kuntaliiton ja Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n keväällä julkaistussa selvityksessä koronan vaikutuksista kuntatyöhön todetaan, että etätyön johtaminen ei ole aina sujunut luontevasti: osa esihenkilöistä suhtautui aluksi epäluuloisesti etätyöhön, sillä huolena oli työn tehokkuuden kärsiminen ja riittävä tietosuoja. Kun aiemmin etätyöhön siirtymistä edelsi papereiden täyttäminen ja niiden kierrättäminen organisaatiossa ihmiseltä toiselle, nyt prosessi on sähköinen ja suoraviivainen. Kulttuurin muutos puhuttaa yhä, ja esihenkilöitä muistutetaan toisinaan edelleen siitä, ettei ihmisiä tarvitse kaitsea ja kontrolloida. Omassa tiimissä saattaa olla myös työntekijöitä, joille on tullut ongelmia päihteiden kanssa etäaikana. Kaikkiin töihin etänä tekeminen ei edes sovi, ja periaatteista on kyettävä viestimään selkeästi. Holopainen huomauttaa, että erilaisuuden huomioon ottaminen on verkossa tavanomaista vaativampaa ja kuormittaa esihenkilötyötä. Sote-palveluissa etätyön osuus on ollut korona-aikaankin vähäistä, vaikka ero aikaan ennen pandemiaa on merkittävä
Kuva: Sami Kilpiö Kaarinan sosiaalija terveysjohtajan Mikko Pakarisen (oik.) kanssa pöydän ääressä on johtava ylilääkäri Antti Sandén ja ruudulla ovat ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom sekä perheja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä. Kuntalehti 9 / 2021 19 . KL9_16-29.indd 19 2.9.2021 10.24
Sote-sektorin työtä tukee joka tapauksessa merkityksellisyys. Toimistokuukkeloinnilla tarkoitan toisen työpisteeseen kurkkaamista, kysäisyä, miten toinen voi ja jaksaa, small talkia. Olemme muiden tavoin heränneet siihen, kuinka tärkeää palautuminen on. Tuimala pohtii, että hybridijohtaminen voi tarkoittaa esihenkilöille tuplatyötä. Kun aiemmin etätyötä tehtiin enintään päivä viikossa, nyt etätyötä voi tehdä normaalioloissa kolme päivää viikossa. [ Johtaminen ] 20 Kuntalehti 9 / 2021 KOUVOLASSA on tarkka tieto siitä, kuinka paljon etätyö on kaupunkiorganisaatiossa lisääntynyt poikkeusaikana. Peukuttamisen kulttuuri on totuttanut nuoremmat välittömään palautteeseen, jota taas iäkkäämmät eivät odota yhtä lailla. En osaa sanoa, onko johtaminen Kaarinassa huonontunut tai parantunut etätyöskentelyssä. Kouvolan henkilöstöjohtaja Päivi Karhu kertoo, että ensimmäiset etätyön ohjeistukset kaupungilla tehtiin 2017. Kuinka hyvin esihenkilö pystyy tarpeeseen vastaamaan, riippuu pitkälti alaisten määrästä. Omat kommervenkkinsä on esimerkiksi siinä, kuinka poikkeusaikana työnsä aloittanut perehdytetään tehtäviinsä työyhteisön ollessa etätöissä. Entä miten tekniikka Esihenkilöllä on iso vastuu arvioida kunkin etätyön järkevyyttä ja samaan aikaan huolehtia tasapuolisuudesta. Kaarinassa pidetään virtuaalikahvien lisäksi myös etälounashetkiä. Hän merkitsi Excel-taulukkoon viikoittain, oliko yhteydenpitoa ollut kaikkien tiimin jäsenten kanssa. IKÄJOHTAMINEN MUKAAN Kaarinan Pakarinen pohtii, että myös ikäjohtamiseen olisi kyettävä kiinnittämään huomiota, etätyössä tavallistakin enemmän. TAULUKOT AVUKSI Pakarinen pohtii, että jos johtaja tai esihenkilö on kiinnostunut ihmisistä, hän etsii keinot vuorovaikutukseen tavalla tai toisella. Siitä näki, jos joku oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Keväällä Työterveyslaitoksen tutkija oli pitämässä meille aiheesta luentoa. Esihenkilöilläkin on ollut opettelua ajankäytössä, kun kalenteritunnit on saatava riittämään omiin asiantuntijatehtäviin ja uudenlaiseen etäajan johtamiseen. Soten ammattilaiset ovat äärimmäisen sitoutuneita, loppuun saakka. Viime keväästä asti onkin puhuttu hybridijohtamisesta, jossa yhdistyvät lähija etätyön johtaminen. Suurimmillaan etätyötä tekevien määrä oli keväällä 2020, kun koulut olivat etäopetuksessa. Kaikki nuo vaikuttavat yhteisöllisyyteen. Uudet etätyöohjeet helpottavat myös rekrytointia. On oltava selvillä, keiden vuoro on olla paikalla, ketkä tekevät töitä etänä. HYBRIDIJOHTAMISEEN Etätyössä on paljon hyvää, ja vaikka tilanteen salliessa lähityöhön palataankin, etätyötä jatketaan sen rinnalla – vaikka sataprosenttisen etätyön ei halutakaan jatkuvan. Ne uudistettiin edellisen kevään kokemusten pohjalta viime syksynä, mitä ennen pyydettiin laajasti palautetta. Kun vuoden 2019 lopussa etätyötä teki 194 ihmistä, viime vuoden lopussa määrä oli noussut 742:een. KT:n Tuimalalla oli aiemmassa työssä etätiimin esihenkilönä näppärä keino pitää itsenä ajan tasalla yksikkönsä ihmisiin. Väline ei ole silloin keskeinen. Kaikille taulukot eivät varmaankaan sovi, mutta minulla tuo toimi aikoinaan hyvin. Koska toimistokuukkelointi on jäänyt pois, epämuodollinen kanssakäyminen on vaikeutunut. Sote-sektorilla on töissä pitkälti yli kuusikymppisiä sekä hädin tuskin 20 vuotta täyttäneitä. Heillä on täysin erilaiset taustat ja odotukset. Työnantaja on alkanut suositella etätyötä, ja sen määrää myös normaalioloissa halutaan lisätä. Joissakin tapauksissa etätyötä voi tehdä vuoroviikoin tai yhtäjaksoisesti sovitun määräajan. Muutimme ohjeita mahdollistavaan suuntaan. Tuolloin etätöissä oli kaikkiaan 1 240 ihmistä, 39 prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Tunnistan itsessäni kevyen riittämättömyyden tunteen. Hän huomauttaa, että yksilötasolla vaihtelee suuresti, kuinka iso tarve kullakin on keskustelulle ja palautteen saamiselle. Oli ristiriitaista lukea kirjoituksia korona-ajan alussa, kuinka ihmiset siirtyivät etätöihin ja kuinka heillä muka oli aikaa. Ja jos samat ihmiset osallistuvat jatkuvasti etänä, jäävätkö he ulkokehälle. Pitäisi pystyä olemaan enemmän tavoitettavissa ja läsnä, kiertämään eri yksiköissä. En pystynyt samaistumaan tuohon ollenkaan, Pakarinen sanoo. Kroonisessa henkilöstöpulassa korona-aikaan porukka on venynyt uskomattoman hienolla tavalla, Pakarinen sanoo. Epämuodolliset yhteiset virtuaalikahvit voivat auttaa näissä tilanteissa. Muotoaan se on varmasti muuttanut. Nina Holopainen, Varkaus KL9_16-29.indd 20 2.9.2021 10.24. Johtaminen vaatii omaa ammattitaitoaan, poikkeustilanteissa sen tarve korostuu entisestään. Etätyömahdollisuuksista apua rekrytointiin ta, jos asioiden hoitaminen edellyttää aina erikseen Teams-palaveria. Kulttuurin muutos on vaatinut nopeaa uuden oppimista