Lokakuu 2025 Vantaa Suomen laboratorio Samuli Putron lempipaikka Hankinnat hiertävät
Pienimmän riskin ammattiryhmiä ovat lääkärit (1,2 prosenttia) ja luokanopettajat (1,3 prosenttia). vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Måns Eklund / KRUT Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. TYÖPAIKKAUUTISET Enontekiön kunnanjohtajan virkaa tavoittelee 21 hakijaa Eero Ylitalo jätti suostumuksensa 3. Kuntalehden sarja Viisi kysymystä kertoo suomalaisten lempipaikoista. Palveluyksikön johtaja Marika Puurtinen kertoo Diakonissalaitoksen vastaavan toiminnan rahoituksesta. Riski vaihtelee paljon suurimpien ammattiryhmien välillä. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.com Puh. Kuva: Diakonissalaitos. Kuumottava aihe nousee kuntayhtiöistä ja niihin liittyvästä tuoreesta tutkimuksesta, jonka lopputuloksena voisi todeta, että kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemukseen kannattaa panostaa. Jouni Lampinen Työkyvyttömyyseläkkeen riskit ovat tiedossa Kevan laatiman työkyvyttömyysriskiä mittaavan ennusteen mukaan keskimäärin 2,6 prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. – Meillä on muutakin nuorille suunnattua toimintaa Vantaalla, joten sitäkin kautta tämä paikka valikoitui luontevasti. Suurin riski taas on siivousja keittiötyöntekijöillä (4,3 prosenttia) sekä sairaalaja laitosapulaisilla (4,9 prosenttia). 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 8/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Pahimmassa tapauksessa osaamaton johto voi tuhota koko yhtiön, sanovat yritysoikeuden asiantuntijat, professorit Janne Ruohonen ja Veikko Vahtera Kuntalehden haastattelussa. Katutasossa nuori voi viettää aikaa vertaistensa kanssa sekä saada ammattilaisen apua päihdeongelmaan, tukea palveluihin pääsemiseen ja muihin mahdollisiin tarpeisiinsa. Tässä lehdessä puhutaan myös onnellisuudesta. Tunnetut henkilöt kuvailevat, mikä ja mitkä ovat omia lempipaikkoja. Niin paljon kuin aihe onkin esillä, aina riittää puhuttavaa ja opittavaakin. /KUNTALEHTI Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Kuva: Veera Korhonen Marika Puurtinen. Kohtaamispaikka päihteitä käyttäville nuorille Diakonissalaitos avasi Vantaan Myyrmäkeen kohtaamispaikan päihteitä käyttäville ja alle 25-vuotiaille nuorille. Kuntarahoituksen Onnellisuusrahoitus haluaa saada vaikeina aikoina syntymään myös onnellisuuteen johtavia tekoja. Toiminnasta tuotetaan myös tutkimustietoa nuorten päihdetyön vaikuttavuudesta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Tässä lehdessä kerrotaan muun muassa kuntien taloudesta. Onko se oma synnyinkunta vai joku muu paikka maailmassa. Jouni Lampinen 1. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Kiitos myös mielipidekirjoituksista! Teidän ansiostanne mielipideja näkökulmakirjoituksia on useammalla sivulla. LIIKENNE 37 miljoonaa euroa maksanut rata pysäkkeineen on nyt tyhjän panttina – liikenneministeri Lulu Ranne on pahoillaan 2. 3 Oikeastaan kaikki liittyy kuntiin tässä lehdessä verkossa Koska olemme kaikki kuntalaisia, melkein kaikki aiheet tuntuvat liittyvän kuntiin. Kutsumme tätä matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Tässä lehdessä muusikko Samuli Putro avaa elämäänsä. Tämä merkitsisi arviolta lähes 15 000 alkavaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina. – Avajaiset olivat ihanat, talo oli täynnä väkeä ja nuoria oli paikalla. UUTISETSavonlinnan kaupunginjohtaja nautti upeista juhlista ja puoluejulkaisu väittää jotain aivan muuta 108
20 Kuva: Timo Seppäläinen. 4 Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on sielultaankin Vantaan pomo
6 Elämä on esiintymistä näkökulma 8 Nikotiinipussit koulun vessassa – kuka kantaa vastuun. 52 Rautarouvan rohkea hyppy: Juristiopiskelija, joka elää tonnilla kuussa päättävät elimet 55 "Yritän pysyä argumenteissa" viisi kysymystä 56 ”Suhteeni Helsinkiin on moninainen ja muuttuva” lakia lukien 58 Hankintakäräjät, harvinaiset vaan ei tavattomat 59 Ristikko Sisällys Jo arkijärki sanoo, että ihmisen on helpompi sopeutua uuteen maahan ja löytää töitä, jos hän osaa kielen. 5 52 Opiskelussa ja politiikassa on pitkälti samanlainen logiikka, sanoo kaupunginvaltuutettu Sari Rautio. 36 Samuli Putro on muusikko, jolle yksi kaupunki merkitsee todella paljon. Erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta. 10 Töitä ja valintoja kolumni 11 Onnellisuuden salaisuus ovat hyvät haltijat viranhaltijat 12 Uutiset pääkirjoitus 15 On puhuttava ja toimittava 16 Tutkimus: Yli puolet kunnista ei välitä arvioida yhtiöidensä hallitusten asiantuntemusta 19 Mielipiteet + Somessa 20 Maailma tuli Vantaalle kuntajohtajan blogi 26 Sote-sotkua setvimässä 28 Hankintalain uudistus mullistaa 34 ”Onnea on laiturin päästä järvelle tuijottaminen” 36 Kankkulan kaivo vai tulevaisuuden investointi. 56. 40 Digitaalisella työnohjauksella selkeyttä kunnossapitoon 43 Pikku paikka kunnalta paennut nuori – palaa kesäksi kotiin 44 Mielipiteet 46 Kuntakoulussa vahvistetaan kulttuuritoimintaa 48 Palvelurakenne uusiksi pakkoraossa kuntalehti kysyy 51 Miten lähellä on tosiasiallisesti saavutettava palvelu
Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena poliittinen historia. KEIJO LEPPÄNEN Syntynyt Virtain Kurjenkylässä, pohjoisella Pirkanmaalla. Kirjoittanut yhdeksän kirjaa. Työskennellyt Ruotuväessä, Aamulehdessä, Ilkassa, Uudessa Suomessa sekä MTV:n uutisissa. Tunnetaan lempinimellä Keke.. Pelaa tennistä, pyöräilee sähköllä ja viihtyy jäähalleissa. Maikkarin uutisissa ankkurina yli 9 000 uutislähetyksessä. 6 Nauru oli yleisöllä herkässä Keijo Leppäsen sanaillessa tavaramerkkinsä mukaisella linjalla, asiallisesti mutta rennosti
Elämä on esiintymistä. Ja jos yhtä noista on tosi paljon, niin kahta muuta saa olla hiukan vähemmän. – Välttäkää täydellisesti pönötys ja maksimoikaa rentous. Välttäkää täydellisesti pönötys. Esiintymisen rohkeudesta puhuttaessa on huomioitava sekä sisällöllinen rohkeus että ilmaisullinen rohkeus, Leppänen jatkoi. Mutta, voitte laittaa ne muihinkin järjestyksiin. Mitkä ovat sitten ne keinot, joilla yleisön voi saada mukaan. – Jos olisin ollut vähän vanhempi, en olisi enää uskaltanut aloittaa. Huumorissa on voimaa Tiina Ojutkangas kysyi Keijo Leppäseltä huumorin merkityksestä esiintymisen kannalta. Eli ei siis itseään pienentäen, vaan kasvattaen. Kerrotte jonkin onnettoman sattumuksen, ei sellaista, joka kohdistuu yleisöön, vaan itseenne. Se ei tule sormia napsauttamalla, että nyt alan olla rento. Tavanomaisissa työtehtävissä, jos pystyy saamaan huumoria mukaan esiintymiseen, niin siinä on voimaa, Leppänen summaa. Toinen on tietysti mykistämällä yleisö sitten asiantuntijuudella tai jollain aivan poikkeuksellisella oivalluksella. Tämän QR-koodin kautta pääset lukemaan tätä Kuntalehden verkossa julkaistua juttua ja katsomaan videolta Keken ohjeet.. Pitää olla jämäkkä ja innokas esiintymisessä. – Viimeinen sana tässä pyhäkoulussa on rohkeus. – Pistäisin itse ne tuohon järjestykseen. – Voi kunpa tietäisitte, kuinka ujo poika olin, Leppänen vastasi Kuntalehden päätoimittajan kysymykseen. Se oli hirveä jännityksen ja puolipaniikin paikka. – Juurikin käyttämällä huumoria. 33 oli vielä hyvä ikä, otin riskin. Mutta missään tapauksessa en ole ollut lähtökohtaisesti hyvä esiintyjä. Leppänen ihastutti tilannetajullaan ja painotti, että hän ei suinkaan kaikkea keksi suoraan lennosta yleisölle puhuessaan. Jokainen esiintyjä, joka jonkinlaisen yleisön edessä operoi, toivoo, että yleisö lähtisi jollain tavalla mukaan. Into on tärkeintä, rentous ja rohkeus tulee perässä. – Kyllähän huumorilla on esiintymisessä aivan valtava merkitys. Leppänen on oppinut esiintymään toistojen kautta. Teksti ja kuvat Jouni Lampinen Elämä on esiintymistä Yrittäjä, juontaja ja kouluttaja Keijo Leppänen tietää, millaista on vaikuttava esiintyminen. Aluksi sanomalehtityössä viihtynyt Leppänen eteni verrattain myöhään työpaikkaan, josta hänet parhaiten tunnetaan. – En usko, että on hyvää esiintymistä ilman käsikirjoitusta. – Ei ole hyvää esiintymistä ilman intoa. – Kun nousette esiintymään, niin tehkää se rohkeammin kuin valmisteluvaiheessa ajattelitte. Suuresti kunnioittamani, edesmennyt presidentti Mauno Koivisto sanoi, että kun ihminen nousee jotain sanomaan, niin olisi hyvä olla kaksi asiaa: jotain sanottavaa ja kyky sanoa. 7 Suomalaisille MTV:n uutisankkurina tutuksi tullut Keijo Leppänen nauttii edelleen esiintymisestä, vaikka hän jäi eläkkeelle uutisankkurin työstä vuosi sitten. ”Hyvä olla kaksi asiaa” Asiansa Keijo Leppänen kiteyttää mielellään tiiviiseen pakettiin. Te kysytte, että millä konstilla se rentous tehdään. – Pääsin 33-vuotiaana kesätoimittajana Maikkarille. Leppänen kertoi kolme keskeisintä sanaa esiintymisen kannalta. – Suosin (Suomen tasavallan presidentti Alexander) Stubbin kolmen pointin mallia. – Se on huonoa, jos puhutte paperista ja vain otsa näkyy yleisölle. – Yksi hyvä konsti siihen on jokaisen puheenvuoron yhteydessä ja alkupuolella, että naurahdatte vähän itsellenne. Ujo poika Oletko synnynnäinen esiintyjä vai onko sitä pitänyt opetella ja millä tavalla. – En ollut sillä tavalla huono esiintyjä, että olen ollut aina jotenkin nopea sanomaan jotakin. Sen jälkeen minulle tarjoutui aika pian mahdollisuus ensimmäisiin ruututöihin. Tästä aiheesta ex-ankkuri ja Kuntalehden päätoimittaja Tiina Ojutkangas keskustelivat yleisön iloksi ja hyödyksi Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Esiintymisensä pääkohdat voi kirjoittaa lyhyesti paperille tai vaikka ranteeseen, Leppänen neuvoi. Sanasta sanaan ei kannata suunnitella esiintymistään. Nämä jälkimmäiset, jotka viimeiseksi sanoin, ne tulee enemmän tiedeyhteisön puolelta. Ja lopuksi oli kolmannen sanan aika. Rentous oli toinen sana, jonka Leppänen kirjoitti yleisölle nähtäväksi. Leppänen ei kirjoittanut kolmea sanaa sattumanvaraisessa järjestyksessä yleisön nähtäväksi
Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 8 näkökulma Nikotiinipussit koulun vessassa – kuka kantaa vastuun. Ehkäisevä päihdetyö kouluissa on kriittinen osa nuorten hyvinvoinnin tukemista, ja kunnalla on päävastuu sen toteutumisesta
Tarvitaan selkeitä vastuunjakoja, riittävät resurssit ja koulutusta henkilöstölle. Tämä ei ole sattumaa – taustalla on johdon sitoutuminen, rakenteet ja toimiva yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen kanssa. Tarvitsemme yhtenäistä linjaa ehkäisevän päihdetyön johtamiseen kaikilla kolmella tasolla, ja tätä voidaan rakentaa vain yhteistyössä. Tämä työ ei saa jäädä ylimääräiseksi lisätehtäväksi, vaan sen täytyy olla osa koulun perustehtävää. Osa kouluista on kehittänyt omia strategioitaan nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseksi, mutta nämä toimet ovat usein koulukohtaisia ja vaativat paljon henkilöstöltä. Oppilaat käyttävät niitä koulupäivän aikana esimerkiksi wc-tiloissa, ja tuotteiden käyttö, myynti ja välitys voivat aiheuttaa järjestyshäiriöitä sekä oppilaissa levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Yläkoulujen nikotiinittomuuden edistämistyön toteutumisesta tekemämme selvityksen ansiosta ymmärrämme nyt paremmin koulujen kohtaamia haasteita ehkäisevässä päihdetyössä. Nyt on kuntien aika toimia. Ehkäisevä työ typistyy helposti pistemäisiin toimiin, kuten teemapäiviin, vaikka pysyvä muutos vaatisi paljon enemmän. Osa yläkouluikäisistä nuorista on jo koukussa nikotiiniin. Lue selvitys kokonaisuudessaan FressisEdu-sivustolta Matleena Eemola Terveyden edistämisen asiantuntija Tuuli Hynynen Terveyden edistämisen asiantuntija Syöpäjärjestöt Koulun toimintakulttuurilla ja ehkäisevällä työllä on suuri merkitys.. Opettajat kokevat usein olevansa voimattomia: tuotteita ei tunnisteta helposti, eikä keinoja puuttua aina ole. Yhteinen vastuu nuorten hyvinvoinnista Ehkäisevä päihdetyö voi onnistua, mutta se tarvitsee johtamista, rakenteita ja yhteistyötä. Siellä linja on selkeä, oppilaat ja huoltajat ovat mukana ja ehkäisevä työ näkyy arjessa. Meidän viestimme on selkeä: kuntien ja hyvinvointialueiden on kannettava vastuunsa. Kunta on tarjonnut koululle aktiivisesti tukea ja koulutusta, roolit on määritelty ja yhteistyön rakenteet ovat kunnossa. Meitä huolestuttaa se, että selvitys osoittaa, että ehkäisevä päihdetyö jää monissa kouluissa hajanaiseksi ja yksittäisten työntekijöiden harteille. Tukea lopettamiseen voi olla vaikea saada, varsinkin alaikäisille. Osassa kouluista vastuut ovat epäselviä, opiskeluhuoltosuunnitelmat eivät anna konkreettisia työkaluja ja yhteistyö koulun, koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen välillä on vähäistä. Tarvitaan selkeitä rakenteita, tukea ja valmiita malleja, joiden avulla koulut voivat tehdä pitkäjänteistä työtä. Kunnat eivät voi jättää kouluja yksin tämän haasteen kanssa. Toimiva esimerkki osoittaa, että muutos on mahdollinen Selvityksessämme löytyi myös kouluja, joissa nikotiinittomuuden edistäminen on onnistunut. 9 Uudet nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet ja nikotiinipussit, ovat tulleet osaksi koulujen arkea. Yläkouluikä on kriittinen vaihe nikotiinituotteiden käytön aloittamiselle. Meillä on mahdollisuus vahvistaa nikotiinittomia toimintaympäristöjä ja tukea nuoria rakentamaan terveempää arkea. Mutta koulut eivät selviä yksin. Johtamisen puute uhkaa ehkäisevän työn vaikuttavuutta Tiedämme tutkimuksista, että vaikuttava ehkäisevä päihdetyö edellyttää selkeitä rakenteita, pitkäjänteisyyttä ja koko kouluyhteisön sitoutumista. Siksi koulun toimintakulttuurilla ja ehkäisevällä työllä on suuri merkitys. Selvityksessämme näkyi suuria eroja koulujen välillä erityisesti ehkäisevän päihdetyön johtamisessa. Monissa kouluissa koetaan, ettei ehkäisevään päihdetyöhön ole tarpeeksi aikaa, resursseja tai osaamista
Siltala aloitti Hämeen liitossa Kokenut kuntajohtaja Reijo Siltala on aloittanut uudessa työssään Hämeen liiton yhteysjohtajana. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä välipäätöksellään 18. Kokemus ja koeteltu kyky ovat tärkeitä, kun tulevaisuudessa Kevan sijoitustoiminnan tuotto on yhä ratkaisevammassa asemassa eläkkeiden maksussa, perusteli Kevan hallituksen puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) valintaa. Virka tuli täytettäväksi, kun Paula Halonen siirtyi Kajaanin kaupungin palvelukseen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään marraskuun alussa. Valinnan suoritti maakuntahallitus jo keväällä, mutta virallinen aloitus uudessa tehtävässä osui syyskuun alkuun. Virkavaali on ehdollinen, sillä kaupunginvaltuuston päätös kaupunginjohtajan Janne Laineen irtisanomisesta ei ole lainvoimainen. Hän on työskennellyt muun muassa Kokemäen kaupunginjohtajana ja Janakkalan kunnanjohtajana. Karhusta Kainuun liiton hallintojohtaja Sari Karhu on valittu Kainuun liiton hallintojohtajaksi. Hakuaika päättyy 31. Maaria Kettunen toimii tällä hetkellä Kevan sijoitustoiminnon operatiivisena johtajana ja on sijoitusjohtajan varahenkilö. Savonlinna hakee kaupunginjohtajaa Savonlinnan kaupunginjohtajan virka avautui haettavaksi 6. Laine valitti erottamisestaan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja vaati valituksessaan myös erottamispäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Hän työskenteli Kinnulan kunnanjohtajana kesäkuusta 2019 joulukuuhun 2021, jolloin hän siirtyi Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaishallinnon palvelukseen hallintoja tukipalvelujen rakentamisen projektijohtajaksi. lokakuuta. Karhu on työskennellyt viimeksi Keuruun kaupungin hallintojohtajana. lokakuuta. Virkasuhde päättyy, jos Laine palaa hoitamaan virkaansa. Nikkilä on toiminut kuntaurallaan myös Pihtiputaan kunnanjohtajana ja kunnansihteerinä Konnevedellä ja Uuraisilla. Viimeksi hän toimi Tuusulan kansliapäällikkönä. Valituksen osalta päätös tulee myöhemmin. Erkki Nikkilälle Kinnulan kunnanvirasto on hyvin tuttu paikka. – Maaria Kettusella on pitkä kokemus vakaasta ja pitkäjänteisestä sijoitustoiminnasta Kevassa. Kuva: Janakkalan kunta Erkki Nikkilä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan. Virkaan oli kahdella kierroksella 30 hakijaa. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Pekka Moliis 10 Maaria Kettunen. Maaria Kettunen Kevan uudeksi sijoitusjohtajaksi Työeläkevakuuttaja Kevan hallitus on valinnut kauppatieteiden maisteri Maaria Kettusen Kevan uudeksi sijoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Kuva: Keva / Paavo Pykäläinen Reijo Siltala. Siltala on koulutukseltaan filosofian tohtori. Kuva: Esa Melametsä mainos Triplan Oy | p. syyskuuta. Kaupunginjohtajan viran kelpoisuusehtoina ovat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä johtamiskokemus, kunnallishallinnon tuntemus sekä englannin kielen taito kaikissa virkatehtävissä. Viime ajat hän on työskennellyt Keski-Suomen hyvinvointialueella erityisavustajana. Kettunen aloitti Kevassa vuonna 1998 ja hän on sen jälkeen toiminut sijoitustoiminnan eri tehtävissä. Erkki Nikkilä palaa Kinnulaan Kinnulan kunnanhallitus on valinnut hallintotieteiden maisteri Erkki Nikkilän kunnan uudeksi hallintojohtajaksi. Savonlinna valitsee kaupunginjohtajan kuuden vuoden määräaikaiseen virkaan. Virkaan tuli määräaikaan mennessä 23 hakemusta. Nykyinen sijoitusjohtaja Ari Huotari jää ensi vuonna eläkkeelle
Suomessa vakuutukset maksavat vähemmän kuin monessa muussa maassa, koska meillä varsin harva pyrkii huijaamaan vakuutusyhtiötä. Metsässä käppäily, saunominen. Mielestäni vielä tärkeämpää on luottamus univormuttomiin virkamiehiin ja -naisiin. Hän on oikeassa. Että meillä voi luottaa poliisiin. Ylpeänä hän hokee toistuvasti sanaparia “Systeemi toimii!”. Väitän onnellisuutemme taustalla olevan kaksi syytä ylitse muiden. Vaan ei ole enää. Tällä hetkellä suosituin yksittäinen uutisaihe maastamme on onnellisuus. Oma suosikkini länsinaapurissamme esitetyistä pohdinnoista on se, että kyseessä on mittausvirhe. Pitkään listausten kärjessä olivat formulatähdet ja valovoimainen nuori pääministeri. Onnistuneen markkinoinnin tärkein yksittäinen muuttuja on tunnettuus. Kunniantuntoisten viranhaltijoiden pyörittämä järjestelmä toimii. Perinteisesti Suomesta on kirjoitettu henkilöt edellä. Maailman vaikutusvaltaisimmat tiedotusvälineet käyvät vuorotellen äimistelemässä YK:n onnellisuustutkimuksen voittajaa. Ensinnäkin osaamme arvostaa yksinkertaisia, ihan kaikille tarjolla olevia asioita. Spekulaatio on eittämättä esitetty pieni pilke silmäkulmassa, mutta ei ole totuutta vailla. Eihän nyt Svea-mamman helmoissa kansankodin kehittänyt ikivauras mallivaltio voi jäädä entisen maakuntansa varjoon. Lyriikan suurmestari Gösta Sundqvistin mukaan sateenkaari päättyy nakkikioskille”. poikkeuksellista on meidän kova luotto viranhaltijoihin. Sitä oikeaa onnea. Onnellisuuden salaisuus ovat hyvät haltijat viranhaltijat piskuiselle maalle on suuresti hyödyksi kun siitä uutisoidaan maailman eri medioissa. Mielestäni vielä tärkeämpää on luottamus univormuttomiin virkamiehiin ja -naisiin.. Johon hän jatkaa: “Enhän minäkään liikoja vaatisi. Ehkä me tyydymme vähempään, kuin perinteiset kauppiaskansat. Usein heillä tarkoitetaan voimaviranomaisia. Erityisesti matkailuala hyötyy hyvästä maabrändistä, matkailijat kun suuntaavat mieluiten tunnettuihin kohteisiin. Pariisi päihittää Pristinan, vaikka valheellisesti uskottelemmekin itsellemme halajavamme erikoisia kokemuksia. Toinen syy on poikkeuksellisen vahva luottamus toisiimme ja yhteiskunnan rakenteisiin. Miten iankaikkisessa pienessä arkitisessa maassa maailman reunalla voi jo kahdeksatta kertaa asua planeetan onnellisin kansa. Jotakin, jolla tarjoaisin illan”. Lahjonta tai sukulaisten suosiminen on meillä kulttuurillisesti äärimmäisen tuomittavaa ja siksi harvinaista. Teorian mukaan suomalaiset tyytyvät liian vähään, eivätkä ymmärrä tavoitella suurempaa vaurautta. Kykenemme nauttimaan elämästä matalalla sykkeellä ilman suorituspaineita. Ulkoministeriö kerää vuosittain yhteen eri Suomea koskevat mediaosumat ympäri maailmaa. Hallitsemme järvenselälle tuijottamisen taidon. Se tekee osaltaan suomalaisista maailman onnellisimman kansan. Teksti Pekka Moliis 11 kolumni Jani Halme on vapaa toimittaja, joka toimii Kuntarahoituksen järjestämän Onnellisuusrahaston tuomaristossa. Ystäväni yhdysvalloista osaa kaksi sanaa suomea. lähes vuosikymmenen mittainen voittosuora on herättänyt paljon keskustelua Ruotsissa. Meillä voi luottaa niin rakennustarkastajaan, verottajaan, koulukuraattoriin, tekniseen johtajaan kuin varhaiskasvatuspäällikköönkin
”Kaikilla on syynsä” Hyvinvointialueiden paneelissa nousi yleisön joukosta esiin näkemyksiä siitä, miten joitakin alueita on rahoituksen suhteen kohdeltu epäoikeudenmukaisesti muihin verrattuna. Kaikilla on syynsä tarvita rahoitusta. Valtioneuvosto siis esittää, että saa olla yksi lääkäri. Lähtökohdat (sote-uudistukseen) olivat hyvin erilaisia, Keski-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu (kok.) muistutti. – Tämä ei mustavalkoinen asia. Samaan aikaan on huomioitava, että tilanne vaihtelee alueittain. – Palvelutarpeen kasvu tulee olemaan valtava. Kansalaisten luottamus on romahtanut sote-palveluiden järjestämiseen, Kiuru hämmästeli. Valtiovarainministeriöstä ei annettu Kuntamarkkinoiden hyvinvointialueiden paneelissa toivoa alueiden vahvistuvalle päätösvallalle edes oljenkortta. Nykytilanne ei välttämättä kerro kaikkea hyvinvointialueiden taloustoiminnasta. – Ei kukaan voi ymmärtää, että Savonlinnan ja Kemin osalta kerrottiin, miten saa olla yksi lääkäri töissä yöllä. – Alueilla on raskasta olla päättäjänä. Kuva: Jouni Lampinen lyhyesti 12. Jos alueilla ei pystytä toteuttamaan tarvittavia säästöjä, valtiovarainministeriö tuo sitten pöytään tosiasioita. Alueiden taloustilanteet poikkeavat toisistaan. Keski-Uudellamaallakin on tehty kovia päätöksiä. – Mukana on nyt iso joukko uusia päättäjiä, jotka ovat tulleet korjaamaan vanhoja päätöksiä. – Joka alueella on vastaavia ongelmia. jouni lampinen Päätökset sairaalaverkosta eivät ole täysin alueen omissa käsissä Valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen linjaa, että julkisen talouden realiteetit on huomioitava. – Pikkaisen eriytyy rahoitus alueiden välillä, Seppälä pohti yhtenä huolenaiheena. Pitää hyväksyä, että palvelut muuttuvat – Pitää puhua, miten palvelut turvataan, Ahonen lisää. Kiuru ihmetteli, miksi alueiden ei anneta itsenäisesti päättää sairaalaverkoistaan lähtien, miten palvelut hoidetaan ja mistä säästetään, jos on säästettävä. Valtiolla luja ote Kaiken kaikkiaan valtion ohjaus menee Kiurun mukaan säästöjen nimissä kohtuuttoman pitkälle. Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä muistutti, mitä haasteita sote-palveluille tuo se, että ikäihmisiä on aiempaa enemmän Suomessa. Ville-Veikko Ahonen ei yllättynyt tästä. – Pusketaan julkisen talouden realiteetteihin, Ahonen sanoi. – Sairaalaverkkopuuhastelu tulee olemaan täysi katastrofi, kansanedustaja ja sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) painotti Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Alueiden on sopeuduttava siihen, että niiden sairaalaverkkoihin kohdistuu jatkossakin alueen ulkopuolista tarkastelua, linjasi valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen. Ville-Veikko Ahonen huomautti, että kansalaisten arviot sote-palveluiden tasosta ovat olleet verrattain hyvät hyvinvointialueiden aikakaudella
Jos Suomessa tapahtuisi jotakin vakavaa, ensin aktivoitaisiin valmiuslaki ja viime kädessä puolustustilalaki. jouni lampinen Talousjohtajat maltillisina Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan valtaosassa kuntia kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu muutospainetta. Kuntaliitos ei ole taikasana Kuntamarkkinoiden pormestaripaneelissakaan ei tarjoiltu taikoja kuntien ja kaupunkien elinvoiman turvaamiseksi. – Veronkorotuspaineet olisivat huomattavasti korkeammalla tasolla, jos valtio olisi leikannut kuntien valtionrahoitusta vuoden 2026 alussa nykyistä enemmän. Siihen nähden kuntien talousjohtajien arvioita kunnallisveroprosentin muutospaineista voidaan pitää maltillisena, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi. – Se tapahtuu muun muassa infraa rakentamalla. Tarvitaan toimiva joukkoliikenne ja kouluja, totesi Piia Elo. tommy pohjola Uhkakuvista saa keskustella Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo, että kunnat ja viranomaiset edistävät eri tavoin Suomen kriisinkestävyyttä. Alueita voitaisiin joutua jossain tapauksessa tyhjentämään tai tulisi ulkonaliikkumiskieltoja, mutta pyrkimyksenä olisi silti pitää siviiliyhteiskunta toiminnassa mahdollisimman normaalisti. – Saataisiin vaan yksi iso köyhä tilalle! Pormestarit Turusta ja Tampereelta, Piia Elo (sd.) ja Ilmari Nurminen (sd.), olivat samaa mieltä siitä, että ovat suhdanteet minkälaiset tahansa, niin tärkeintä on turvata kuntalaisten tarpeet. jouni lampinen Turun pormestari Piia Elo ja Tampereen pormestari Ilmari Nurminen. – Myös sotilaallisen voimankäytön tilanteessa kunnat jatkaisivat toimintaansa. Asioista puhumista ei pidä vältellä, Korhonen painottaa. Vajaa neljännes kuntien talousjohtajista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu korotuspainetta, Kuntaliitto tiedottaa. Paineet korottaa veroprosenttia ovat keskisuurissa kaupungeissa hieman muita kuntakokoryhmiä suuremmat. Kuntaliitoskaan ei automaattisesti takaa parempaa arkea. Huolta nostattavista käänteistä maailmalla tai Suomen tilassa on keskusteltava tarvittaessa myös kunnissa. – Yhteistyötä tehdään erilaisissa kaupunkien ja kuntien kokoonpanoissa. Kuva: Tiina Ojutkangas mainos Ota pieni hetki hyvissä ajoin kuntasi Jouluvaloille ja säästä 10 % alennus tilattaessa ennen kesäkuuta Tomi Poikola myynti@tunnevalo.fi 0400 312 345 13. Liitosmalleja on selvitelty paljonkin eikä aivan selkeitä ratkaisuja ole tarjolla. Maahanmuutto, liikkuminen ja koulutus ovat isoja ja ajankohtaisia aiheita, Ilmari Nurminen totesi. – Viimeisen puolen vuoden aikana kuntatalouden tila on tiukentunut ja paineet sopeuttamiselle ovat kasvaneet. Kahta pientä ja köyhää ei ehkä kuitenkaan kannata yhdistää. Keskustelussa Nurminen, Elo ja Karhunen pohtivat, miten pienet paikkakunnat huomioidaan suurkaupunkien edunvalvonnassa. Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, pohti kuntaliitosten merkitystä. – Kunnat ovat myös tietyissä tilanteissa velvoitettuja auttamaan viranomaisia tai luovuttamaan heille tarvittavaa omaisuutta käyttöön
SC Sourcing Suite
Mitä paremmin ihmiset kotoutuvat, sitä nopeammin päästään käsiksi kustannuksiin. Mitä palveluita kansalainen voi perustuslain perusteella odottaa saavansa asuinpaikasta riippumatta. kenen pitäisi tehdä . yksi olennainen asia on koulu . Näitä tosiasioita ei kannata toistaa, jos mitään ei tehdä. Jokainen kunta haluaa olla hyvä paikka asua ja elää omille kuntalaisilleen. Tämä ongelma ei ole yksittäisen kunnan, joka on joutunut syöksykierteeseen tai alueen, jossa on isoja rakennemuutoksia. 15 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus On puhuttava ja toimittava nyt on aika keskustella suomen tulevaisuudesta ja ryhtyä tekemään myös asioita tulevaisuuden vuoksi. Kertokaa meille ja me jaamme ideanne muillekin. No kaikkien, mutta erityisesti valtakunnallisella tasolla tulisi laajasti arvioida Suomen tulevaisuutta. Jo pitkään on tiedetty, että väestö ikääntyy, työvoimaa ei kaikilla aloilla ole riittävästi, samaan aikaan työttömyys on yllättävänkin korkealla, lasten määrä vähenee, ihmiset pakkautuvat kasvukeskuksiin ja niiden liepeille. Miten koulu, opetus ja varhaiskasvatus järjestetään alueilla, joissa lapsia on vähän. Toivottomuus ei auta ketään, ja kyllähän Suomessa hyviä esimerkkejä löytyy. On pakko kysyä ihan aidosti, miten lähellä koulun on oltava vaikka jokainen ymmärtää lähikoulun merkityksen. Mikä on teidän kuntanne keksintö. Katso päätoimittajan video aiheesta QR-koodin takaa.. Maahanmuutosta on menossa lähes inhorealistinen keskustelu kustannuksista. Raha ja tulot. Tuppaa olemaan niin, että ihmiset muuttavat sinne, missä on työtä ja toimeentuloa. Kunnissa tehdään töitä ensi vuoden talousarvion vuoksi. Lasten väheneminen tekee opetuksesta entistä kalliimpaa. Syyskuun puolivälissä julkaisemassaan kannanotossa Kuntaliitto totesi, että työn pohjaksi tarvitaan perustuslaillinen selvitys perustuslain tulkinnasta perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta kuntapalveluissa. Miten verotulot riittävät, kun kuntalaisten palvelut on järjestettävä. Ja onko nyt varmasti kaikki kivet käännetty, kun mietitään yhteistyötä koulujen ja kuntien välillä. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kuntaja palvelurakenteen uudistamisesta. Toimitusjohtaja Minna Karhusen mielestä Suomessa on käynnistettävä poliittinen arvokeskustelu siitä, mikä kunnan palvelulupaus kuntalaisilleen tulevaisuudessa on lainsäädännön, väestökehityksen ja resurssien näkökulmasta. Kyse voi olla myös opettajien puutteesta. Sen sijasta, että pohdittaisiin, miksi Suomi ei kiinnosta tai millaista kotouttamisen pitäisi olla, että Suomeen erilaisista syistä muuttavat ihmiset olisivat osa yhteiskuntaa. Ei varmasti. Pitää ratkaista myös, miten lähellä palvelun tulee olla, jotta se voi olla tosiasiallisesti saavutettava. Hyviä ideoita voi lainata ja monistaa. Eikö kyse ole pelkästään tahdosta vaan laistakin. Mitä paremmin ihmiset kotoutuvat, sitä nopeammin päästään käsiksi kustannuksiin. Miten aiotte selviytyä tulevaisuuteen
Asiantuntemusvaatimus, tutkimuksen tekijät nuhtelevat, ei ole suositus. Asia käy ilmi Ruohosen ja Vahteran juuri julkaistusta tutkimuksesta Kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemus – sisältö ja toimintatapojen kehittäminen. Selkeästi kirjatulla säännöksellä on kuitenkin pieni eksistentiaalinen ongelma: kunnat eivät noudata sitä. Yritysoikeuden asiantuntijat, professorit Janne Ruohonen ja Veikko Vahtera toteavat, että yllä siteerattu asiantuntemusvaatimus kirjattiin kuntalakiin vuonna 2015. Uuden kuntayhtiötutkimuksen mukaan kuntakentällä vallitsee kaksoisstandardi. Teksti Esko Pihkala Kuvat Marjaana Malkamäki Tutkimus: Yli puolet kunnista ei välitä arvioida yhtiöidensä hallitusten asiantuntemusta Pahimmassa tapauksessa osaamaton johto voi tuhota koko yhtiön.. Kuntia velvoittavaksi se tuli vuonna 2017. Säännöstä sovelletaan kuntayhtiön hallitukseen kollektiivisesti, ei sen jäseniin yksilöllisesti. 16 Asiassa ei pitäisi jäädä tilaa väärinymmärryksille. Se on laki. Kunnat noudattavat kuntayhtiöiden hallituksiin jäseniä nimittäessään tunnollisesti tasa-arvolakia mutta viittaavat kintaalla kuntalain vaatimukselle jäsenten asiantuntemuksesta. Kuntalain 47.2 pykälä koskien kuntien tytäryhteisöjä on ihan selvää suomea: Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Suomen Kuntasäätiön rahoituksella tehdyssä tutkimuksessa toteutettiin kaksi otannaltaan maantieteellisesti kattavaa kyselytutkimusta. Tampereen yliopistossa on tutkittu kuntayhtiöitä yli kymmenen vuotta. Jokaisella hallituksen jäsenellä ei siis tarvitse olla asiantuntemusta yhtiön toimialalta tai liiketaloudesta – riittää, että joillakin on. Tutkimuksen muut tekijät ovat Lassi Salminen ja Eero Tamlander. – Halusimme tarttua tähän tutkimusaiheeseen, koska tiesimme, että asiantuntemusvaatimuksen noudattamisessa on kuntakentällä vaikeuksia, Vahtera toteaa
Ruohosen ja Vahteran mukaan tutkimustulosten pohjalta on perusteltua epäillä, että monet kunnat laiminlyövät asiantuntemusvaatimuksen soveltamisen. Viranhaltijakyselyyn tuli vastaus jokaisesta suurten kaupunkien C21-verkostoon kuuluvasta kaupungista ja 23 pienestä tai keskisuuresta kunnasta ympäri Suomea. Säännöksen huomioimisessa on puutteita jo ihan viranhaltijoiden toteuttamasta asioiden valmistelusta lähtien. Keitä kuntayhtiöiden hallituksiin sitten nimitetään, jos ei asiantuntijoita. Ruohosen mukaan tämä välinpitämättömyys käy erityisen selväksi, kun tekee rinnastuksen tasa-arvolakiin. Toinen kysely tuotti kuntayhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta 123 vastausta. – Kunnissa on kuntayhtiöiden hallitusten jäseniä nimittäessä varsin tunnollisesti noudatettu tasa-arvolain vaatimusta, jonka mukaan yhtiöhallituksessa pitää olla sekä miehiä että naisia, mutta asiantuntemusta ei ole kartoitettu, vaikka molemmat vaatimukset ovat lain mukaan velvoittavia, Ruohonen vertaa. Kunnista 65 prosenttia ilmoitti, että jäsenkandidaateilta ei katsota heidän soveltuvuutensa arvioimiseksi edes ansioluetteloa puhumattakaan siitä, että heidät haastateltaisiin ennen hallitusnimitystä. Kyselyn mukaan yli 90 prosentissa kunnista luottamushenkilöt päättävät, miten kuntayhtiöiden hallituspaikat täytetään, jolloin poliittiset nimitykset korostuvat. – Kyselyssä 57 prosenttia vastanneista viranhaltijoista ilmoitti, että heidän kunnassaan asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä ei erikseen arvioida kuntayhtiöiden hallitusten nimitysprosessissa. Pienistä kunnista suurin osa ilmoitti, että asiantuntemusta ei arvioida ollenkaan, Ruohonen ja Vahtera kertaavat. C21-kaupungeistakin vain noin puolet eli yksitoista arvioi. He näkevät, että kunnissa esiintyy asian suhteen selvää välinpitämättömyyttä. Kunnissa on kuntayhtiöiden hallitusten jäseniä nimittäessä varsin tunnollisesti noudatettu tasa-arvolain vaatimusta, sanoo professori Janne Ruohonen.. 17 Ensimmäisessä kohderyhmänä oli kuntien omistajaohjauksesta vastaavat viranhaltijat ja toisessa kuntayhtiöiden hallitusten puheenjohtajat
Ryhtykää potentiaalisten hallitusjäsenten kartoitukseen joukosta luottamushenkilöt, viranhaltijat ja ulkopuoliset asiantuntijat. Halusimme tarttua tähän tutkimusaiheeseen, koska tiesimme, että asiantuntemusvaatimuksen noudattamisessa on kuntakentällä vaikeuksia, professori Veikko Vahtera toteaa.. TUTKIJOIDEN KOLME TÄRPPIÄ Yritysjuridiikan professorin Veikko Vahteran ja yritysoikeuden professorin Janne Ruohosen toimenpidesuositukset: 1. Aloittakaa yhtiön osaamistarpeiden kartoituksella. Vahteran ja Ruohosen mukaan vallitsevasta tilanteesta tuskin olisi saatu totuudenmukaista kuvaa, ellei kyselyä olisi järjestetty anonyymisti. 2. Tietoisuus on parantunut, ja monissa kunnissa on otettu käyttöön laadukas nimitysmenettely hallitusten asiantuntemuksen varmistamiseksi. Valitkaa kuntayhtiön hallitukseen kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttävä jäsenistö ja huomioikaa jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen. – Hyvin pienellä työllä kuntayhtiöiden hallituksiin valittavien jäsenten laatua olisi mahdollista nostaa, Vahtera toteaa. Vahteran mukaan kokonaistilanne on silti edelleen huono. Hyvin toimiva yhtiö vastaavasti tuo kunnalle ja kuntalaisille lisäarvoa tuomalla taloudellista hyötyä ja tuottamalla laadukkaita palveluja. Ruohosen ja Vahteran mukaan kunnat eivät ansaitse pelkästään risuja, sillä tilanne kuntakentällä on kehittynyt asiantuntemusvaatimuksen noudattamisen osalta kuitenkin vuosi vuodelta paremmaksi. Kandidaatteja olisi hyvä olla enemmän kuin vapaita hallituspaikkoja. – Epäilen, että viranhaltijat tuskin uskaltavat sanoa suoraan kuntiensa luottamushenkilöille, että kaikkia heidän tekemiään poliittisia nimityksiä ei voitaisi asiantuntemusvaatimuksen takia hyväksyä, Vahtera arvelee. Professorit kannustavat, että kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemukseen kannattaa panostaa. 18 – Se ei ole lähtökohtaisesti ongelma, sillä myös poliitikkojen joukosta löytyy osaavia hallitusten jäseniä. Tarkastelkaa henkilöiden asiantuntemusta esimerkiksi ansioluetteloista. Heidän mukaansa vastauksista on nähtävissä, että viranhaltijat kokevat olevansa asiassa hankalassa asemassa. Millaista osaamista kuntayhtiön hallitukseen tarvittaisiin. Se kuitenkin valintojen myötä usein muuttuu ongelmaksi, koska 70 prosenttia kyselyymme vastanneista viranhaltijoista ilmoitti pitävänsä oman kuntansa menettelyä ongelmallisena kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymisen näkökulmasta, Ruohonen ja Vahtera toteavat. 3. – Pahimmassa tapauksessa osaamaton johto voi tuhota koko yhtiön
Uudistus meni täysin pieleen ennen muuta siksi, että puolueet näkivät siinä tilaisuuden työllistää aluepoliitikkojaan. Sitten kun paljastuukin, ettei yhtiöllä menekään hyvin, vaikka muuta on annettu ymmärtää, niin sitten hallituspaikat saadaan hädintuskin täytettyä. Entä ilmiön vastapoolille – suurten kaupunkien keskustoille. Taajamiemme syke ei vastaa stadionkonsertin sykettä – mutta täältä pääsee sinnekin. 19 keskustelu nurmijärvi ilmiöstä oli vahvimmillaan 20 vuotta sitten. Työpaikat toivottavasti mahdollisimman monilla on tulevaisuudessa 10 minuutin matkan päässä, koulumatkat ovat turvalliset, harrastusmahdollisuuksia riittää omasta takaa ja luonto on lähellä. Meillä ei ole merinäköaloja eikä edes sähköjunaa. Useimmissa kylissä on kyläkoulut ja niiden ympäristöön toivomme asukkaita ilman asemakaavaa haja-asutuksella. Olemme halunneet kehittää kuntaa kolmen päätaajaman rakenteella, joista löytyvät yksityiset ja julkiset palvelut ja ympäröivän maaseudun asukkaat asioivat näissä. Asuntojen väljyys, matalammat hinnat, isommat tontit ja luonnonläheisyys vetivät ihmisiä. Pitää pärjätä mitä omasta takaa on. Koulutuskin pitäisi ottaa pois kuntien harteilta, mutta ilman politiikkaa ja koulutuksen aluevaltuustoja. Todellinen ratkaisukin, Pelkistetty Sote, on esitetty, mutta se ei tule kuuloonkaan, koska siitä puoluepolitiikka on kitketty pois. 2010-luvun alkupuolella Kataisen hallituksen aikana pyrkimyksenä oli saattaa suuri osa Uudenmaan maaseutualueista lainsäädännöllä pysyväksi ”suunnittelutarvealueeksi”, jolle vain valtion viranomainen olisi antanut rakennuslupia. Nurmijärvellä pyritään tarjoamaan erilaista asuinympäristöä heille, jotka sellaista haluavat. Siinä olisivat edellytykset terveelle kuntauudistukselle ja paikallisdemokratialle. Ei ihme, että jotkut alkavat jo peräänkuuluttaa työnantajia määräämään työntekijöitään takaisin toimistoihin. Etätyöstä on tullut pysyvä osa arkea. Nurmijärvi-ilmiö ei nytkään tähtää yksiniittiseen kasvuun vaan mahdollisuuksia heille, jotka niihin haluavat tarttua. Kävi päinvastoin: Sipilän hallituksen aikana kunnat saivat luvan rakennuslupien myöntämiseen myös suunnittelutarvealueille ja Ely-keskusten valtaa karsittiin. Yhdyskuntasuunnittelussa kannattaakin miettiä, onko tehokas ihmisten siirtely kodin ja työpaikan välillä yhä suunnittelun ohjaavin tekijä. Mutta se ei jatku liikerakentamisena eikä toimistojen rakentamisella. Helsingin kasvu jatkuu – etenkin maahanmuuton ansiosta. Kiivaimman Nurmijärvi-ilmiöstä käydyn keskustelun jälkeen moni asia on muuttunut. Näen, että tavoitteena oli keskittää rakentaminen kaupunkeihin ja muiden kuntien asemakaava-alueille. kalevi salonen kommentti juttuun kuntien omistamista osakeyhtiöistä : Tytäryhtiöihin on yllättävän paljon. " jorkki " Näin lukijat kommentoivat Kuntalehden juttuja. Yksi termi – kaksi sisältöä ja tarkoitusta. Verkkokauppa on kaatanut monen liikekeskuksen ja vanhan liiketilan kassalaskelmat nurin – niin myös täällä. Aikamoista. Keskustelu yltyi 2000-luvun alussa Nurmijärvenkin kasvuvauhdin ollessa vuositasolla jopa yli tuhat asukasta vuodessa ja kun varsinkin lapsiperheitä siirtyi Helsingistäkin pois. Keskustelu Nurmijärvi-ilmiöstä puolusti kehyskuntien oikeutta kehittyä ja metropolin ytimelle pilkkalaulua hajarakentamista vastaan. Ihmiset valitsevat asuinpaikkansa mahdollisuuksiensa mukaan – eivät viranomaiset. Mitä ilmiölle kuuluu nyt. otto jämsén kommentti juttuun väestönmurroksen vaikutuksesta kuntalaisten palveluiden järjestämiseen : Sote oli välttämätöntä ottaa pois kuntien harteilta, mutta toteutus vei ojasta allikkoon. Mitä se voisi opettaa väestötappioalueille. Helsingissä siksi toimistot seisovat tyhjillään mutta Nurmijärvellä palvelut elävät ehkä vahvemmin kuin ennen. Teema on säilynyt keskustelussa ja päätöksenteossa. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan koskaan mahdu metroasemien ympärille – eikä kaikkia siellä todellakaan tarvita. Myös muuta Suomea ajatellen. Turun suuntaan rahaa näyttää runsaasti riittävän, muttei Tornion ja Haaparannan välille vähääkään. Kannattaisiko asuinympäristön väljyyteen satsata. matti vanhanen , valtioneuvos Nurmijärven tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja mielipide Kaikki suomalaiset eivät mahdu metroon kommentti juttuun suomen ja ruotsin välisestä sähköradasta : Kustannusarvioltaan 3,4 miljardin Turun ratahanketta pusketaan eteenpäin, vaikka valtionvarainministeriö on lausunnossaan todennut hankkeen kannattamattomaksi. Nurmijärvellä rakentaminen ei tapahtunut eikä tapahdu ”haulikolla ampuen” metsiin vaan yli 90 prosenttia rakentamisesta tapahtuu kolmen päätaajaman asemakaava-alueilla
Vantaalla uusia asioita tulee ehkä vielä nopeammalla syötöllä kuin monessa muussa. – Tässähän kaupungintalon ympärillä on, jos ei ole jo syntynyt, niin syntymässä suuren kaupungin keskusta-alue. Vantaan muutoksen näkee vuosi vuodelta, ja kaupunki näyttääkin hyvin erilaiselta kuin vaikka kaksikymmentä vuotta sitten. Uteliaalle ihmiselle kaupunginjohtajan työ on hyvä. Vantaa, ruotsiksi Vanda, on erilainen kuin melkein mikään muu kaupunki Suomessa. Vauhdikkaana tunnettu Timonen ottaa kupin kahvia ja säntää teamsiin ennen Kuntalehden haastattelua. Historia on pituudesta riippumatta osa jokaisen kaupungin tai kunnan tarinaa. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Timo Seppäläinen Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen säteilee kaupungintalon kahvilassa syksyisenä aamuna. PEKKA TIMONEN Vantaan kaupunginjohtaja Aiemmin Lahden johdossa Logistinen sijainti on Suomen paras.. Vantaan tarinasta hän löytää jotain riipaisevaakin. – Kunnanjohtajan työhän on paitsi ongelmia niin joskus myös vastoinkäymisiä, naurahtaa Timonen suuren kokouspöytänsä ääressä. Lentoaseman merkitys on valtava. Kaupunkirakenne on erilainen kuin monessa paikassa. Myös huumori on tarpeen niin elämässä kuin ison eteläsuomalaisen kaupungin johdossa. Myös lentokenttäalue ja Tikkurilan alue kasvaa ajan saatossa yhteen. Runsaan 250 000 asukkaan Vantaalla haasteita ja mahdollisuuksia riittää: väkimäärä kasvaa, lapsista ei ole pulaa, elinvoimaa on monella tavalla. 20 Maailma tuli Vantaalle Pekka Timonen on intohimoisesti kuntien kehittämiseen suhtautuva kaupunginjohtaja, joka etsii vastausta kysymykseen, miksi toiset kunnat menestyvät ja toiset eivät. Huvittaako tämä touhu joka päivä. – Kyllä mä aina aamulla motivoidun
21 Vantaan kaupungin johtaja Pekka Timonen viihtyy kaupungintalossaan.
22 Kaupungintalo sijaitsee aivan Tikkurilan keskustassa.
Hän on vakuuttunut siitä, että vantaalaiseksi tulee muuttamalla Vantaalle. Suomessa kotouttaminen ei toimi parhaalla tavalla, mutta ratkaisu ei ole sen lopettaminen vaan kehittäminen. Naapuriin nousee hyvinvointialueen pääterveysasema. Paikka, jonne on aina tultu ja jonne muutetaan, erilaiset ihmiset kaikkialta. Identiteetti elää ja muodostuu koko ajan. Jokainen on vantaalainen ensimmäisestä päivästä alkaen. Suomen pääteistä kolme neljästä on Vantaan tavoitettavissa. Hän myös puhuu muunkielisistä erotuksena vieraskielisiin. Nuoremmat ihmiset sanovat olevansa Vantaalta. Ovat ehkä toisennäköisiä tai on ehkä vähän toisenlainen sukunimi, mutta ovat kyllä ihan suomalaisia, vantaalaisia, alleviivaa Timonen. Meillä on nuori kasvava väestö. Paikka, jonne muutetaan Mistä sitten tietää, että on vantaalainen. – On ihan riipaisevaa kuunnella tarinoita, että ihmisiä, jotka ovat Suomessa syntyneitä, kasvaneita ja koulut käyneitä, kohdellaan kuin vieraita ihmisiä. Sen pitää loppua. Sen tuloksena liian moni jää kiinni tukijärjestelmiin. Timonen kutsuu Vantaata laboratorioksi, jossa suomalaisittain opitaan, miten toimitaan yhteisöissä, joissa on muualta muuttaneita. Syntyy myös uusia alueita, Kivistö on kasvanut tosi nopeasti pienen kaupungin kokoiseksi. Suomeen muuttaneilta ihmisiltä odotetaan jotain, mitä ei pystytä tukemaan. Maailma siis tuli Suomeen, se ei ole vasta tulossa. Se ei ole heidän vikansa. Meidän vahva identiteetti on, että tänne tullaan kaikkialta. Toki epäkohtiakin on. – Ajatellaan, että tämä olisi kaupunki vailla identiteettiä. – Minusta väite on perusteltu. Timonen sanoo, että Vantaalla asuu Suomen tulevaisuus. On Tikkurilan-Aviapoliksen alue ja toisaalta Myyrmäki-Martinlaakso keskittymä. Puhutaan ihmisistä, jotka ovat tehneet kaiken oikein meidän yhteiskunnassa. Ensihetkestä vantaalaiseksi Timosella on paljonkin sanottavaa kotoutumisesta ja suhtautumisesta muualta tulleisiin. Puhutaan hyvin pienestä joukosta suomalaisia kuntia, jotka menevät tähän suuntaan. – Täällä ei kysytä niin kuin ehkä jossakin toisessa paikassa, että missä olet syntynyt, mitä murretta tai kieltä puhut. – Edellytysten pitää olla sellaiset, että ihmiset pääsee töihin. Ennustetaan, että vielä vuonna 2040 Vantaalla on enemmän ekaluokkalaisia kuin nyt. 23 Kun rakennusalan ahdinko hellittää, näkee Timonen sielunsa silmin, kuinka kaupungissa aletaan rakentaa useampaa kohdetta. Vantaan väestöstä lähes 30 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Suomalaisesta maahanmuuttajaja kotouttamispolitiikasta hän on ärtynyt ihmetellen samalla ajatuksia siitä, että sellainen pitää lopettaa, joka ei toimi sen sijasta, että siitä kehitettäisiin toimivaa. Verenpainetta nostaa. Timosesta ei ole mikään ihme, että maahanmuuttajat pakkautuvat suuriin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Että he kokevat olevansa paikassa, jossa he ovat tervetulleita. Ne on yksittäisiä toimenpiteitä ja asioita, jotka eivät muodosta kokonaisuutta ja jotka vievät hirvittävän kauan. Vantaan kaupunkirakennekin on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se on monikeskuksinen. Ei siinä ole mitään järkeä. Näinhän ei ole. Kaupunkirakenne tiivistyy ja Vantaa kasvaa raiteita pitkin. Esirakentaminen on kuitenkin jo alkanut. Kaupunginjohtaja sanoo, että tämäkin asia on muutoksessa. Niistä tuonnempana. Voit asua Suomessa ja tehdä töitä, mutta samalla saat itsellesi tärkeän yhteisön ja tutun ruuan. Toteutuuko se todellisuudessa. Timonen tietää, että tarvittaisiin ensimmäisestä päivästä lähtien koulutus, systeemin oppiminen, kielikoulutus. Vanhemmat ihmiset sanovat usein jonkun kaupunginosan. Kehitys on yksinkertaisesti sama kuin muissakin Pohjoismaissa. Timonen tietää syynkin toimimattomuuteen: – Meillähän ei ole mitään kokonaisjärjestelmää. Että heistä tulee vantaalaisia. Vantaa on suomalaisessa kuntakentässä erilainen kaupunki. Ratikka odottaa vielä valtuuston viimeistä hankesuunnitelman ja budjetin hyväksymistä syksyn aikana. Kuvaa korostaa sekin, että kaupungintalon naapurissa on yksi Suomen vilkkaimmista juna-asemista. Vantaan ylivertainen vahvuus on ihan objektiivisestikin sijainti, jota on syytäkin kadehtia. Lentokenttäkaupungin läpi läpi kulkee päärata. – Ja kun puhutaan maahanmuuttajista tällä määrällä ihmisiä, se on hirvittävän epätarkka ilmaus, koska sen termin sisällä on valtavasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Ajatellaan, että vain sellaisilla kaupungeilla, joilla on jokin vahva paikallinen murre ja tarina satojen vuosien tarina, on identiteetti. Nyt voi olla, että ihmiset jää odottamaan jopa vuosiksi erilaisiin järjestelmiin. Vantaalla asuu yli 70 000 maahanmuuttajaa ja pääkaupunkiseudulla yli 200 000. Syykin on yksinkertainen: – Jos sinä suomalaisena ulkomailla kuulet, että jossakin on paitsi työtä myös yhteisö, ruisleipää, sauna lauantaina, juhannus ja joulu, niin herkästi muutat. – Tullaan just siihen, että tällaisessa kaupungissa ollaan avoimia, että meidän rakenteet on avoimia ja meidän toiminta on avointa. Kun kasvetaan nopeasti, täytyy organisaationkin toimia nopeasti.. Vantaan kaupunginjohtaja muistuttaa myös, että iso osa maahanmuuttajataustaisiksi kutsutuista ihmisistä on Suomessa syntyneitä
Vantaan kaupungilla on vahvuuksia, mutta taloudessa riittää silti tekemistä. Laitetaan tulot ja menot tasapainoon. Siellä on yli 30 000 työpaikkaa ja siellä syntyy kaksi prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta. Vantaalla on alueita, joissa on huolestuttavaa kehitystä. 17 miljoonaa, mikä on paljon toivottua vähemmän. Työllisyysasteet ovat matalia, toimeentulotuen Koko työ urani olen suhtautunut into himoisesti kaupunkeihin. On jännä juttu, että esimerkiksi Joensuulla ja Vantaalla on yhteinen intressi, Suomen linkittyminen muuhun maailmaan ja Vantaa on piste, joka tarjoaa koko maalle sen yhteyden. Päättääkin pitää nopeasti Vantaata kehitetään monella tavalla. Kenen vastuulla se on. Ensin lentoliikenteeseen iski korona ja sitten Venäjän hyökkääminen Ukrainaan. Kyky luoda uutta Jokaisen kaupungin tulevaisuuden ratkaisee sen oma kyky luoda uutta, mitä se onkaan, pientä tai suurta, sanoo Timonen. Kaupungin kehittämisessä yksi kiinnostava tekijä on segregaatioryhmä, joka kaupunkitasolla pureutuu eriarvoisuuden ja huonojen asioiden kasautumiseen. Timosen mukaan ratkaiseminen ei ole monimutkaista. Tulevaisuutta. Logistiikka on merkittävässä roolissa. Mitä kaupunki myy. Lisäksi menokasvua on tarkoitus hillitä yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Siinä on se Vantaan voima. Tavoitteena on, että talous olisi menojen ja tulojen suhteen tasapainoinen viimeistään vuonna 2029. – Logistinen sijainti on Suomen paras, toteaa kaupunginjohtaja tosiasian. Siitä syntyy myös sen kyky houkutella muita ihmisiä ja organisaatioita luokseen. Matkustajia kulkee vuosittain n. Helsinki-Vantaan lentoasema tekee Vantaasta logistisesti merkittävän.. Karsitaan menoja, lisätään tuloja. Vantaata kuvaillaan myös Suomen piilaaksoksi. Jälleen tullaan sijaintiin: Helsingin väestöllinen keskipiste on parin kilometrin päässä. Talouden tasapainotustarve on kaupunginjohtajan arvion mukaan 60 miljoonaa euroa alkaneen valtuustokauden aikana. Jos Vantaa on Suomen tärkein liikennepiste, niin kaupungille on tärkeää, että muukin kotimaan liikenneverkko toimii. Vantaa on Suomen logistiikka, kiteyttää Timonen. Puolijohdealalla useita kasvavia yrityksiä ja lentokentän läheisyys on merkittävä etu. Vantaan lentokenttäalue on Suomen toiseksi suurin työpaikka-alue heti Helsingin keskustan jälkeen. – Kaikkien! Se ei ole kaupunkiorganisaatio vaan yhteisö. HK:n tehtaat ovat Jumbon vieressä, ja Jumbohan on taas Suomen suurin kauppakeskus, mihin tietenkin on syynsä. 24 Vuosaaren satama on lähellä. Vantaan elinkeinorakenteessa palvelujen merkitys on kasvanut. – Kyse on järjestelmästä, ei yksittäisistä lennoista. Jos se uuden luominen pysähtyy, kaupunki pysähtyy. Vantaa on lisäksi Suomen ruokaketjujen ja elintarviketeollisuuden merkittävä paikka, jossa sijaitsee Fazerin pääkonttori ja keksitehdas, osa suklaan tuotannosta jää Vantaalle, osa siirtyy Lahteen
Ei tule sellaista ääntä, että ei hoideta. Miksi joissakin kaupungeissa on kivempaa kuin toisissa. Puhutaan asiallisesti, kunnioitetaan toista ja jos joskus kiehahdetaan, pyydetään jopa anteeksi. Aikoinaan se rakennettiin Helsingin maalaiskunnan kunnantaloksi. Kyllä me se hoidetaan. 25 Organisaatioiden suurin voimavara on henkilöstö. Ja kun kasvetaan nopeasti, täytyy organisaationkin toimia nopeasti. Meidät tunnetaan Kuntarekryja Kirkkorekry-palveluista sekä valtionhallinnon käyttämästä rekrytointijärjestelmästä. – Tässä pöydässä kaikki istuu. Nopea kasvu, nopea kehitys. Digitaaliset HR-ratkaisut julkiselle sektorille Grade on julkisen sektorin HR-ratkaisujen markkinajohtaja Suomessa. Se on Timosen mukaan asia, joka korostuu alkavalla kaudella strategiassa. Vantaan pomo heittäytyy lähes runolliseksi kertoessaan kaupungistaan. – Ollaan osa Vantaan joukkuetta ja kaikilla on oma rooli ja pitää pelata myös yhteen. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ja joukkueen jäseninä omassa työssään kaupunginjohtaja pitää valtuuston puheenjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa. Niitä vastauksia olen etsinyt. Muuten todellisuus pakenee meiltä. Koko työurani olen suhtautunut intohimoisesti kaupunkeihin ja niiden kehittämiseen. Miten kaupunki pystyy kasvamaan hallitusti ja tasapainoisesti. – Että kasvun tuloksena syntyy parempaa kaupunkia. –Vantaan tarina on suomalaisen kaupungistumisen tarina, joka jatkuu edelleen. – Toivoisin, että ennakoitaisiin paremmin. – Ainakin itselle se on työn motivaatio ja polttoaine. No, oletteko nopeita. – Olen sanonut valtuustolle ja kaupungin organisaatiolle, että kun olemme Suomen nopeimmin muuttuva kaupunki, sen pitää tarkoittaa myös sitä, että meidän päätöksenteko ja organisaation toiminta on Suomen nopeinta. Tutustu ratkaisuihimme • Rekrytointi ja perehdytys – houkuttele ja perehdytä osaajia sujuvasti • Oppiminen ja kehittäminen – varmista osaamisen jatkuvuus • Tavoiteja suorituksen johtaminen – tue kehittymistä ja sitoutumista • Työntekijäkokemus ja hyvinvointi – johda henkilöstöä aidon datan avulla saajien määrä on suuri ja ihmisillä on monia ongelmia. (Se) on loppumaton uteliaisuuden kohde. Kun toimintaympäristö muuttuu, meidänkin on muututtava. Timonen luottaa yhdessä tekemiseen myös tiukkoina aikoina. Vantaan vahvuus on hyvä yhteishenki. Muuttuvan kaupungin tiedon analysointi ja hyödyntäminen on olennainen asia. Haastattelun pidempi versio on julkaistu verkossa.. Ihmiset ovat muuttaneet tänne ensin eri puolilta Suomea ja nyt eri puolilta maailmaa. Vuonna 1956 rakennettu Vantaan kaupungintalo on ajalleen uskollinen ja ehkä sen hienous jakaa näkemyksiä. Nyt hän on pesunkestävä kaupunginjohtaja. Grade auttaa varmistamaan osaavan ja sitoutuneen työvoiman – turvallisesti ja luotettavasti. Kaupunginjohtaja Timosen mukaan nopeus on aika hyvällä tolalla. Miksi toiset kaupungit pärjää paremmin kuin toiset. Hänen mielestään homma toimii, kun kuntajohtaja suhtautuu intohimoisesti kuntaan. Senkin takia olen tykännyt Vantaalla kaupunginjohtajan työstä, että kaupunginjohtajan on hyvä tehdä työtä sellaisessa kaupungissa, jossa tehdään yhteistyötä. Täällä on hyvä poliittinen kulttuuri. Fiksujen ihmisten yhdessätekemisen kulttuuri
Olivathan kunnat, ja viime kädessä kuntalaiset, olleet kädet savessa vaikuttamassa rakenteisiin. Suomen vahvuus on ollut sen vahvassa kuntademokratiassa. Alueella toimivat poliitikot ovat astelleet kuin miinakentällä konsanaan. Ne ovat kuntalaisille elämän eliksiiri koulujen, päiväkotien ja infran ohella. Oman lusikkansa soppaan heittää maantiede. Helsingin kaupungilla ja Ahvenanmaan maakunnalla on lisäksi sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Nyt alueiden aloittamisen myötä pienemmät kunnat ovat helposti sanelun kohde. Paikalliset asiat tunnettiin. 26 Tatu Ujula on Ypäjän kunnanjohtaja. Koska uudistusta ei ajateltu loppuun, ovat alueet joutuneet sopeutumaan rajuihin muutostoimiin. Ennen sote-uudistusta kunnat olivat oman menestyksensä arkkitehtejä. Jatkuvasti elävä talouskehikko on tehnyt alueiden elämästä painajaista. Se joko räjäytetään atomeiksi rajusti vähentämällä alueiden määrää. Kun puhutaan sotepalveluista, puhutaan kuntien elinvoimasta. miten tästä eteenpäin . Meillä Ypäjällä tämä tarkoitti paikallisten sote-palveluiden määrän romahtamista. Pitkään kattilassa kypsytellyt uudistus näki lopulta päivänvalon 21 hyvinvointialueen voimin. kuntajohtajan blogi Sote-sotkua setvimässä sote uudistus runnottiin suomessa läpi hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta. Systeemissä oli valuvikansa. Tämä vaikuttaa kiinnostukseen lähteä mukaan politiikkaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Miten sote-uudistus näkyi Kanta-Hämeen maakunnan reunalla. Kunnan suuntaan uudistus on näyttäytynyt radikaalilta. Vapaus ja vastuu kulkivat käsikkäin. Moni alue ei laajuutensa takia ole helposti hallittavissa. Omaksuttavaa materiaalia riittää. Jokin kolkka jää helposti paitsioon. Valtion tasolla on mietittävä, miten turvataan sotepalvelut ympäri Suomea.. Valtion tasolla on mietittävä, miten turvataan sote-palvelut ympäri Suomea. Itselleen kun tehtiin, niin tehtiin kunnolla. Esimerkiksi johtamani Ypäjän kunta kuului aikaisemmin kiiteltyyn Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään. Uusi hallinnon taso on pikemminkin nakertanut kuin lisännyt ihmisten vaikuttamisen mahdollisuuden tunnetta. Isoin asia oli kuitenkin mielestäni kunnossa. Kokonaisuus oli sekä taloudellisesti että henkilöstöllisesti mielekäs. Niitä tuskin näemme sellaisenaan, mutta on viisautta tunnustaa, mikä menneessä on toiminut hienosti. Toinen skenaario on puolestaan muutaman askeleen peruuttaminen ja paluu kuuluisiin vanhoihin hyviin aikoihin. Päätöksenteko ei ole tarjonnut pikavoittoja. Jos palvelut eivät ole kunnossa, väestön keskittyminen kasvukeskusten lähistölle kiihtyy. Ei tarvitse olla selvännäkijä ymmärtääkseen, mitä mieltä tavallinen kuntalainen on uudistuksesta. Ei muuteta vaan muuttamisen ilosta, vaan sen takia, että kuntalaisilla olisi parempi ja terveempi elämä eri puolilla kaunista kotimaatamme. Tarjoamalla onnellisen elämän eväät eri puolilla Suomea, tuetaan sitä, että maamme pysyy kauttaaltaan asuttuna. Kunnat saivat itse päättää kenen kanssa tekivät yhteistyötä. Jos minulta kysytään, en usko, että nykyinen hyvinvointialuejako tulee säilymään. Siitä päästäänkin Ypäjälle. olisi älyllisesti epärehellistä väittää , että aika ennen sote-uudistusta olisi ollut paratiisi. Sosiaalija terveyspalveluista voitiin muovata sellaiset, jotka väestön tarve vaati. Vaikka olenkin sote-uudistuksen kriitikko, mitään juhlia ei ole hyvinvointialueilla vietetty. Sote-sotkun siivous jatkuu
Näin asiak kaat hyötyvät kustannussäästöistä ja tukevat samalla ilmastotavoitteiden saavuttamista. Samanaikaisesti yli 70 % kou luista tarvitsee merkittäviä korjauksia, joiden kustannukset nousevat helposti yli 1 500 €/m². Jaakko Vihola, myyntijohtaja, Parmaco MAINOSILMOITUS Tilaa kestävälle tulevaisuudelle. Julkisella sektorilla tämä tarkoittaa sitä, että tilaratkaisuissa koros tuvat joustavuus, kustannustehokkuus ja pitkäjänteisyys. Me vastaamme rakennusten laadusta ja kestävyydestä koko niiden elinkaaren ajan. Julkisen talouden paineet kasvavat Tilatarpeet muuttuvat nopeammin kuin ennen. 27 Kestävä tulevaisuus ei synny sattumalta, vaan päätöksistä, jotka yhdistävät talou den, käyttäjien hyvinvoinnin ja ympä ristövastuun. Tavoitteemme on luoda ympäristöjä, joissa lapset oppivat, ikäihmiset saavat palvelunsa ja yhteisöt voivat hyvin – nyt ja tulevaisuudessa. Dynaamista kiertotaloutta Parmacon rakennukset elävät käyttä jien tarpeiden mukana. WWW.PARMACO.FI Ajankohtaisia teemoja julkisella sektorilla Kunnat ja hyvinvointialueet etsivät keinoja yhdistää talouden tasapaino, laadukkaiden palvelujen turvaami nen ja ilmastotavoitteiden edistäminen. Ennusteiden mukaan peruskoulu ikäisten määrä vähenee Suomessa jopa 80 000 oppilaalla vuoteen 2030 men nessä. Koulu voi muun tua päiväkodiksi tai terveysasemaksi, ja tilat voidaan siirtää uuteen paikkaan ilman, että materiaaleja hukataan. Samalla korostuvat vastuulliset hankin nat, vaikuttavuuden mittaaminen ja läpinäkyvä päätöksenteko. Kun tarkastellaan pitkää aikaväliä, vuokraaminen on sekä kustannusteho kas että riskitön vaihtoehto. Parmaco – tiloja tulevaisuudelle Kun kunta valitsee Parmacon vuokra mallin, se investoi kestävään tulevaisuu teen. Moder nit ja terveelliset tilamme joustavat tar peiden mukaan, ja niiden elinkaarikus tannukset on helppo arvioida Tampereen yliopiston validoiman laskentamallin avulla. Vuokraaminen on taloudellisesti järkevää Parmacon vuokramalli vapauttaa kunnat sitomasta pääomia kiinteistöihin. Parmacon vuokra malli tukee näitä tavoitteita ja tarjoaa käytännön ratkaisuja akuutteihin sekä pitkän aikavälin tarpeisiin. (Lähde: Kuntaliitto 2024) Kysymys kuuluu: pitäisikö investoida kalliisiin peruskorjauksiin – vai hakea joustavampia ratkaisuja
28
Lakimuutos nostaa kuntien vähimmäisomistusrajaa yhteisissä sidosyksiköissä eli niin sanotuissa inhouse-yhtiöissä kymmeneen prosenttiin. Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa tai muita tukitoimintoja. Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen sanoo suoraan, että hankintalain uudistus tuottaa päänvaivaa Hämeenlinnassa. Teksti Jouni Lampinen Kuvitus KRUT Collective, krut.fi Hallitus näkee uudistuksen välttämättömäksi, ja kuntien on sopeuduttava muutoksiin. Hankintalain uudistuksen osapuolia eniten jakava kohta kirjattiin prosentin tarkkuudella hallitusohjelmaan. Vastaavaa yksityiskohtaisuutta saa hakemalla hakea aikaisempien hallitusohjelmien lakitavoitteista, arvioi Kuntaliiton johtava juristi EevaRiitta Högnäs. Näillä yhtiöillä on tärkeä rooli esimerkiksi yhteisissä hankinnoissa huoltovarmuuden kannalta kriittisissä palveluissa. 29 Hankintalain uudistus mullistaa Hankintalain uudistus mullistaa kuntien toimintaa ja ravistelee peruuttamattomasti kuntataloutta. – Lakimuutos lisää kuntien kustannuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä, ehkä myös pitkällä aikajänteellä. Uudistus iskee kuin taksilaki ainakin siinä mielessä, että sen voimaan tullessa ei ole paluuta vanhaan. Keinotekoinen raja Hämeenlinnan kaupungissa, Kanta-Hämeen maakuntakeskuksessa, asuu 68 000 asukasta. Inhouse-yhtiöt ovat kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia ja hallinnoimia yhtiötä, jotka tuottavat palveluita ensisijaisesti omistajilleen. Lisätään kilpailua ja avataan markkinoita.. Kuntakentällä hämmästeltiin, miksi omistusraja hakattiin kiveen ennen kuin tehtiin uudistusta koskevia vaikuttavuusarviointeja
Mikäli vähimmäisomistusosuus on aivan pakko säätää, tulisi vähimmäisomistusosuuden olla 5 prosentin luokkaa ehdotetun 10 prosentin sijasta, Parviainen lisää. – Varastointi sinällään saadaan järjestettyä, mutta tuotteita emme tule saamaan mistään, mikäli joudumme lakiuudistuksen toteutuessa ulos hyvinvointialueiden kanssa nyt yhdessä järjestetyistä varmuusvarastointijärjestelyistä. Näin tilanteen näkee myös kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen. Siellä Marttinen painotti kuulijoiden tietävän lakiuudistuksen päälinjat. Työministeri Matias Martinen (kok.) kertoi Uutissuomalaiselle, että jätetoimiala ja vesihuolto aiotaan jättää lain piiristä pois ja osalle sosiaalija terveysalaa tulee pidempi siirtymäaika. Kuva: Miika Kangasniemi Tätä on vaikea niellä.. Muutoksia on tehty Syyskuun lopulla selvisi, että hallitus tekee muutoksia valmisteilla olevaan hankintalakiesitykseen. – Uudistus ei arviomme mukaan toteuta sellaista markkinoiden syntyä, mitä sillä on haettu. Monessa kunnassa nähdään, että jätehuollon jääminen uudistuksen ulkopuolelle on hyvä asia. Tällainen minimiomistusosuus myös heikentää kuntien mahdollisuuksia järkevään yhteistyöhön yhteisomistusten kautta. – Muutoin edessä olisi ollut jopa miljoonaluokan lisäkustannukset pelkästään Hämeenlinnan kaupungille. Jos ette ole alkaneet valmistautumaan, tehkää se. Toiveissa lisää muutoksia Hämeenlinnan kaupunginjohtaja kertoo hankintalain uudistamiseen liittyen, että yhtenä asiana esille on noussut covid-pandemian kaltaisiin tilanteisiin liittyvän varmuusvarastoinnin järjestäminen. – Lisäksi pidän ikävänä sitä, että kunnille tuotetaan lisäkuluja tilanteessa, joissa kuluja pitäisi pikemminkin vähentää. – Niistä tullaan pitämään kiinni. Nämä olivat isoja uutisia ja saattoivat yllättää esimerkiksi heidät, jotka olivat noin kaksi kuukautta sitten Kuntajohtajapäivillä Vantaalla. Olemme suhtautuneet hankintalain uudistukseen ratkaisukeskeisesti, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen sanoo. 30 – 10 prosentin minimiomistusosuus on keinotekoinen, eikä se sinällään takaa jo nykyisenkin lainsäädännön edellyttämää valvontaa yhtiössä. Esimerkiksi Hämeenlinna tulee todennäköisesti kotiuttamaan joitain palvelukokonaisuuksia omaksi tuotannoksi, Parviainen lisää. Hämeenlinnassa ennakoidaan hankintalain tuottavan kasvavissa määrin hallinnollista työtä. Parviainen toivoo hallituksen vielä miettivän linjauksia hankintalain suhteen
31 Merkittäviä toiminnallisia muutoksia aiheutuu myös kunnan ateriapalveluiden järjestämiseen, Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä sanoo. Kuva: Henri Korpi. Kuva: Anni Hyvärinen Hankintalain uudistus etenee eduskuntaan syyskaudella, työministeri Matias Marttinen (kok.) lupaa
Nyt moni kunta pääsee yhteistyörakenteiden kautta nauttimaan esimerkiksi korkeamman tason tietoturvapalveluista, joihin niillä ei yksin olisi varaa. Kirjoittajina olivat Markku Vehkaoja (Kolari), Jouko Manninen (Kuusamo), Laura Enbuska-Mäki (Muonio), Erkki Parkkinen (Salla), Maria Sorvisto (Ylivieska), Matias Ojalehto (Reisjärvi), Päivi Lintumäki (Outokumpu) ja Johanna Viita (Pielavesi). Keskeinen ongelma on sekin, että inhouse-yhtiöiden palveluille ei löydy aitoa markkinaehtoista tarjontaa. Valtiovarainministeriön mukaan uudistusta edistettäessä on sivuutettu "yleinen etu. – Muutosvaiheen työmäärä ylittää moninkertaisesti kunnassa olevat henkilöresurssit. – Näkemyksemme mukaan alueen yrittäjille ei saada konsultteja lukuun ottamatta lisää työtarjouksia tällä uudistuksella. Lausuntojen joukossa oli myös jonkin verran lakiehdotusta puoltavia näkemyksiä. Erityisesti ICT-palveluiden kilpailuttamiseen kunnalla ei ole osaamista. – Tällaisina epävarmoina aikoina on aika pelottavaa, että nyt hallitusti hoidetuissa toiminnoissa edellytetään näin pikaisia ja merkittäviä muutoksia. – ICT-palvelut ovat kunnan toiminnan elinehto, sillä ne turvaavat opetuksen, hallinnon ja arjen palvelut. – ICT-yhteistyön kautta on saatu keskitettyä osaamista ja neuvotteluvoimaa ja siten parempia sopimuksia toimittajien kanssa. Liki kahdeksan kymmenestä lausunnonantajasta edellyttää, että vähimmäisomistusvaatimuksesta olisi luovuttava. Hallitsematon tilanne Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Savitaipaleen kunnassa asuu noin 3 150 ihmistä. Harvalla kunnalla on varaa tai osaamista järjestää niitä yksin. Pirkanmaan liitto arvioi, että samanaikainen kilpailutus ruuhkauttaa markkinat ja nostaa hintoja. – Eikä kunnalla ole tähän taloudellisia resursseja, vaikka osaajia olisikin. – Ei löydy. – Kaupunkipolitiikan kannalta hallitus on kuunnellut kuntia kohtuullisen laajasti, ja toivon, että he tekevät näin myös hankintalain kanssa. Selkeä enemmistö lausunnon antaneista esitti kovaakin kritiikkiä hankintalakiehdotuksesta. Toimintojen omaksi toiminnaksi ottaminen ei onnistune sen takia, että emme tule saamaan osaavia tekijöitä riittävästi, hän lisää. Tämän murentaminen tuntuu nykyisessä turvallisuusilmapiirissä vastuuttomalta, kunnanjohtajat huomauttivat Kalevan julkaisemassa kirjoituksessa. Mäkelä lisää Kuntalehdelle, että lain perusteluiden mukaiset teoreettiset tuotot häviävät syntyvien muutoskustannusten ja tehottomien toimintatapojen seurauksena. Mäkelä oli yksi mukana kirjoittamassa mielipidettä, joka julkaistiin Oulun alueella ilmestyvässä sanomalehti (28.9.) Kalevassa. Lisäksi tulevat työvaiheet ovat luonteeltaan sellaisia, että kunnan nykyisellä henkilöstöllä ei ole riittävää osaamista. Lausunnon antajien joukkoon lukeutui Kuntaliiton lisäksi yli 200 kuntaa ja kaupunkia sekä useita kuntien yhteisiä verkostoja. Ei ainakaan enempää kuin mitä nyt jo yhtiöissä on käytössä. Naapurikunta kilpailutti muutama vuosi taaksepäin taloushallinnon palveluita ja sai tasan nolla tarjousta. Näkemyksemme mukaan lakiesitys pohjautuu olemattomiin vaikutusten arviointeihin todellisista seurauksista, Mäkelä miettii.. Markkinatoimijoiden ja elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöt näkivät lakiesityksen mahdollisuutena elvyttää markkinoita. Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä laskee hankintalain uudistuksen muutosvaiheen kustannusten olevan merkittäviä. – Hankintalain uudistus esitetyllä tavalla ei mielestämme paranna tilannetta, vaan aiheuttaa aivan turhaa toimintojen uudelleenjärjestelyä ja verovarojen haaskausta. Kunnat ja hyvinvointialueet arvioivat muun muassa, että kuntalaisten palveluiden lisäksi koko kuntatalous on vaakalaudalla uudistuksen seurauksena. Jos yhteistyörakenteet pakotetaan purkamaan, pienet kunnat jäävät yksin tilanteeseen, jossa vaihtoehtoja ei tosiasiassa ole, mielipidekirjoituksessa kerrottiin hankintalain uudistuksen orastavista vaikutuksista. Kansaneläkelaitoksen mukaan ehdotettu sääntely on hankintadirektiivin ja EU:n oikeuskäytännön vastainen. Mäkelän lisäksi mielipidekirjoituksen takana oli iso joukko kunnanja kaupunginjohtajia. 32 LAUSUNTOKIERROS Hankintalaista annettiin lausuntokierroksella peräti 630 lausuntoa. Lausuntoja oli mahdollista antaa 11.3.2025 mennessä. Näin tekivät muiden muassa valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, puolustusministeriö ja sosiaalija terveysministeriö. Tämä vaarantaa huoltovarmuuden
– Hallinto paisuu ja byrokratia lisääntyy, kun aiemmin yhteisesti hoidetut hankinnat pirstoutuvat pienemmiksi ja useamman tahon hoidettaviksi. – Tätä on vaikea niellä, etenkään kun kukaan ei tunnu tietävän sitäkään, mihin tuo hallituksen kaavailema kymmenen prosentin omistusvaade perustuu. Keskeistä on, että luomme nimenomaan pk-yrityksille reiluja ja nykyistä laajempia edellytyksiä osallistua kilpailutuksiin. Uudistuksen kautta voidaan varmistaa paras laatu ja hinta hankinnoille. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Kempele on ajautumassa tiukkoihin tilanteisiin, koska kunta kuuluu niihin, joilla on alle 10 prosentin omistusosuuksia inhouse-yhtiöissä. Lisätään kilpailua Työministeri Matias Marttinen huomauttaa, että asioiden halutaan toimivan entistä paremmin hankintalain uudistuksen ansiosta. – Käytännössä tämä uudistus tarkoittaisi satojen kuntayhtiöiden alasajoa ja toimintojen järjestämistä kokonaan uudelleen muun muassa talousja palkkahallinnossa, ICT-palveluissa ja ateriaja puhtauspalveluissa. Kun iso osa Suomen kunnista joutuu kilpailuttamaan samanaikaisesti puolentoista vuoden sisällä samat palvelut, on helppo ennakoida, että markkinat tulevat sakkaamaan, resurssit loppumaan ja palveluiden tuottamisen hinnat nousemaan. Etenkin pienet ja syrjäiset kunnat joutuvat vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi, Lohi pohtii. – Tämä hallitus on yrittäjien ja yrittämisen asialla. Ilman toimivia ja reiluja markkinoita ei ole avointa kilpailua. – Kilpailutuksen on oltava aina pääsääntö. – Lain uudistus etenee eduskuntaan syyskaudella. Lausuntojen pääviesti oli murskaava, Lohi huomioi. Hankintalain uudistuksen muutoskustannukset ovat kovia. Uudistus on joka tapauksessa menossa suuntaan, josta EK ja SY halusivat kiittävät hallitusta. – Uudistus hyödyttää kuntia ja kuntalaisia. – Julkisen sektorin on tärkeää tarkastella kriittisesti omia toimintojaan ja niiden tehokkuutta. Lisäksi riski hintojen nousulle ja palvelutason laskulle jatkossa on todellinen, koska uudistuksen myötä kuntien sidosyksiköiden kautta saadut volyymiedut katoavat ja asiantuntijuus sekä hankintaosaaminen heikkenevät, Lohi jatkaa. – Sekin sapettaa, että hankintalain uudistuksessa on kyse pitkälle menevästä puuttumisesta kuntien perustuslailliseen oikeuteen organisoida omaa toimintaansa. – Kateeksi ei käy myöskään suurien kaupunkien tilanne, joissa konsernirakenteet ovat monimutkaiset ja yhtiöiden uudelleenjärjestely on kimurantti urakka. Lakiluonnos lyö pahasti korville myös hallituksen omaa tavoitetta keventää julkista hallintoa ja vähentää kuntien normiohjausta, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi hämmästelee. Kuva: Janne Aulavuori. 33 Uudistus sapettaa Noin 20 000 asukkaan Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistutti vielä syyskuussa, miten lakihanketta koskeva lausuntokierros poiki massiivisen määrän palautteita. Kaikki voittavat, kun kilpailu toimii ja yksityisillä yrityksillä on tilaa ja mahdollisuuksia palvella myös julkisen sektorin asiakkaita, SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Kyse on isosta uudistuksesta, jolla lisätään kilpailua ja avataan markkinoita, Marttinen linjaa. On syytä keskittyä ydintekemiseen, tunnistaa oman toiminnan kustannukset ja ostaa yksityisiltä yrityksiltä se, minkä ne tekevät paremmin ja tehokkaammin. Julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluita kymmenillä miljardeilla vuodessa, työministeri lisää. ”Kaikki voittavat” Elinkeinoelämän edustajat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät (SY) kiittelivät hallitusta hankintalain uudistuksen edistämistä yhteisellä tiedotteella senkin jälkeen, kun esimerkiksi jätehuoltoalaa koskevista lievennyksistä oli juuri kerrottu. – Hankintalain muutoksen taloudellinen ja hallinnollinen taakka tulee olemaan massiivinen
Vuosittain parhaan idean esittävälle kunnalle, hyvinvointialueelle tai yleishyödylliselle asuntotoimijalle on luvassa 100 000 euron rahoitus. ”Onnea on laiturin päästä järvelle tuijottaminen” Teksti Tiina Ojutkangas Meillä onnen tunteen saavuttaminen ei edellytä eeppistä lomamatkaa tai kartanon kokoista kotitaloa, sanoo Jani Halme. 34 Onnellisuusraadin jäsen, paikallisuuden puolestapuhujana tunnettu luova johtaja Jani Halme uskoo paikallisuuteen. Onnellisuusrahaston tavoitteena on lisätä yhteisöllistä onnellisuutta. Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoitus kertoo, että uusi rahasto investoi suomalaisten yhteisölliseen onnellisuuteen maailmassa, jota päivittäin värittävät huonot uutiset ja epävarmuus tulevasta. Nuo jutut tutustuttavat meitä toisiinsa ja se jos mikä on tärkeää, Halme sanoo. Kuva: Soila Puurtinen Luotan tässä kohtaa hyvän kierteeseen.. Toivomme, että Onnellisuusrahasto antaa sysäyksen ajatella tulevaisuudesta positiivisesti ja ideoida paikallisesti yhdessä rohkeita ja luovia onnellisuushankkeita, sanoo lakiasioista ja viestinnästä vastaava johtaja Mari Tyster Kuntarahoituksesta. Konsernin tase on yli 55 miljardia euroa. – Paikallislehdet nostavat koko ajan esiin myös pieniä, inhimillisesti kohottavia asioita seutukunnan ihmisten elämästä. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Onnellisuusrahasto valitsee avustettavan hankkeen tutkimustietoon perustuviin kriteereihin pohjautuen. Hanke-ehdotusten toivotaan huomioivan ihmisten yhteisöllisyyden, osallisuuden ja turvallisuuden. Kuntarahoitus haastaa Halmeen johdolla suomalaiset paikallismediat mukaan edistämään asukkaiden sekä kuntien, hyvinvointialueiden ja asuntotoimijoiden välillä käytävää keskustelua. –Luotan tässä kohtaa hyvän kierteeseen: ilahduttavat ideat inspiroivat ihmisiä ja synnyttävät taatusti lisää niitä. Meillä onnen tunteen saavuttaminen ei edellytä eeppistä lomamatkaa tai kartanon kokoista kotitaloa. Raadin tieteellisenä neuvonantajana toimii onnellisuustutkija Jennifer De Paola. Laiturin päästä järvelle tuijottaminen. Hanke-ehdotukset arvioi sitoutumaton asiantuntijaraati, johon kuuluvat Kuntarahoituksen edustajien ja Jani Halmeen lisäksi innovaatiopolitiikan asiantuntija Jayla Tammiharju sekä kirjailija ja someammattilainen Julia Thurén. – Kuntarahoitus rahoittaa perustehtävänsä kautta eräänlaisia onnellisuuden kivijalkoja eli kouluja, päiväkoteja, raideliikennettä ja kohtuuhintaista asumista. Halmeen mukaan ideoiden laajempi näkyvyys on tärkeää. Hakuprosessi ja valinta Onnellisuusrahaston hakuaika päättyy marraskuun 2025 lopussa. – Suomesta tekee maailman onnellisimman maan meidän kykymme nauttia pienistä asioista. Kahvit kavereiden kanssa Ärrällä tai huoltoasemalla. Tattien löytäminen. Lapsen jalkapallomatsi. Urheilukisojen meininkiä, järjestöjen kuulumisia, uusia kahviloita ja kuvia isoista kuhista
Jokaisessa Kuntalehden numerossa käsitellään kuntaalan ajankohtaisia teemoja monipuolisesti – johtamisen, koulutuksen, hankintojen ja kuntien elinvoiman näkökulmista. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. SKANNAA JA KATSO TARJOUS kuntalehti.fi/vaalivuosi2025. 35 Päätöksenteon kannalta merkityksellisiä aiheita. Pidä huolta että saat jatkossakin tämän tehtäväsi kannalta olennaisen työvälineen käyttöösi
Kankkulan kaivo vai tulevaisuuden investointi. 36 Kotouttamiskorvauksia leikataan, koska rahat menisivät muuten Kankkulan kaivoon. Kotoutumissuunnitelmalla näkyvät vaikutukset Tutkijat myöntävät, että kotoutumispalveluiden vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. Tutkijoilla ja kunnissa on eri näkemys. Teksti Kirsi Riipinen On maahanmuuttajien oma tehtävä kotoutua Suomeen ja suomalaisuuteen. Valtiovarainministeri Riikka Purra on antanut ymmärtää, että kotouttamisraha menee Kankkulan kaivoon. Kotoutumissuunnitelma lisäsi kielikoulutukseen ja muuhun maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista. Samalla muiden työvoimapalveluiden käyttö väheni. Se otti vastuun työllistymistä edistävien palvelujen järjestämisestä työttömien maahanmuut. Tämä näkyy myös tutkimuksissa. Tällaiset viestit olivat taustalla, kun syksyn budjettiriihi päätyi esittämään 30 miljoonan euron lisäleikkauksia kotouttamiskorvauksiin. Työja elinkeinoministeriön kokeilua hallinnoi Epiqus-yhtiö. Tulos kertoi, että kotoutumissuunnitelman saaneiden työtulot nousivat keskimäärin yli 20 000 euroa ja heidän saamansa tulonsiirrot laskivat noin 8 000 euroa kymmenen vuoden seurantajakson aikana. – Jo arkijärki sanoo, että ihmisen on helpompi sopeutua uuteen maahan ja löytää töitä, jos hän osaa kielen, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta. He kuitenkin muistuttavat, ettemme tiedä, miten Suomeen muuttaneilla olisi mennyt, jos palveluja saaneet olisivat jääneet ilman niitä. – Parempi tilanne näkyi heidän lapsiinsa asti, sillä lapset pärjäsivät koulussa paremmin, suorittivat tutkintoja ja tienasivat paremmin kuin aiemmin maahan muuttaneiden vanhempien jälkeläiset. Kunnissa viestejä kuunnellaan kauhunsekaisin tuntein. Niinkö. Yksilöllistä räätälöintiä, työelämävalmentajia Toinen Pesolan esimerkki on kokeilu nimeltä KotoSIB. Johtava tutkija Hanna Pesola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) kertoo esimerkkinä vuoden 1999, jolloin Suomessa otettiin käyttöön maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmat. Kunnat järjestävät kotouttamiskorvauksilla kielikoulutusta, työllistymisen edistämistä ja monikielisiä palveluja. Tutkijat pääsivät selvittämään muun muassa, miten kotoutumissuunnitelman saaneiden maahanmuuttajien ansiotulot kehittyivät verrattuna aiemmin Suomeen muuttaneisiin, joilta suunnitelma puuttui. Kotouttamisen vastuu siirtyi kunnille vuoden alussa, kun uusi kotoutumislaki tuli voimaan. Kotoutumispalveluista voidaan leikata, koska tutkimukset eivät osoita niiden vaikuttavuutta
– Kotoutumisen tukeminen ei ole pelkkä menoerä vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin julkiselle taloudelle työssäkäyntinä, yrittäjyytenä ja osallisuutena. Sarvimäki ja Pesola mainitsevat hyvänä esimerkkinä Helsingin ja Vantaan Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen. Keskeistä ovat ihmisten tarpeet, joita voi alussa selvittää ryhmätasolla: kenellä on valmis koulutus ja kielitaitoa, kenellä ei ole rutiinia oppimisesta. Siinä Suomeen muuttaneet vanhemmat, erityisesti kotiin jääneet äidit, oppivat koululla suomen kieltä sekä tutustuvat alueeseen, sen palveluihin sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutusjärjestelmään. Saukkonen sanoo, että hyvien kotoutumispalveluiden ja kotoutumisen edistämisen määrittely ei ole helppoa, sillä maahanmuuttajien joukko on hyvin moninaista. – HUSiin tulevan kirurgin pitää täydentää tutkintoaan töihin päästäkseen, kun taas lukuja kirjoitustaidottoman kuuden lapsen äidin tilanne on aivan toinen. Tiukan rahoitusohjauksen ja palvelutarjonnan supistamisen linja eivät voi kestää loputtomiin. Työllisyyden kasvu on tällä vuosituhannella perustunut maahanmuuttoon, vetoomuksessa todettiin.. – Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä, mikä pitäisi ymmärtää myös lainsäädännössä. Tuloksia syntyi, kun kannustimet olivat kohdallaan ja jo koulutuksia räätälöitiin tulevia työtehtäviä varten. – Kun kotoutumispalvelut on siirretty kunnille, niiden kannattaisi tehdä samantyyppistä yhteistyötä kuin mitä hankkeessa oli. Leikkauksiin puuttuivat myös kuusi suurinta kaupunkia ja Kuntaliitto yhteisessä vetoomuksessaan elokuun lopulla. Sarvimäki huomauttaa, että palvelun vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole toistaiseksi arvioitu luotettavin menetelmin. 37 Jo arkijärki sanoo, että ihmisen on helpompi sopeutua uuteen maahan, jos hän osaa kielen. Pasi Saukkonen on huolissaan siitä, että järkevää maahanmuuttokeskustelua on hankala käydä. Kuva: Ilkka Ranta-aho MILLAISIA OVAT HYVÄT KOTOUTUMISPALVELUT. Professori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta sanoo, että tutkimusnäytön perusteella tehokkaaksi osoittautuneissa palveluissa on tyypillisesti mukana palveluiden yksilöllistä räätälöintiä. Hänen mielestään kunnilla on nyt hieno tilaisuus hyödyntää omaa organisaatiotaan. Hänelle on ollut pettymys, ettei Koto-SIBhankkeen hyviä tuloksia ole hyödynnetty
Sijoitus oppimistuloksiin ja opettajiin Otavassa ollaan valmiita osallistumaan kunnissa käytävään keskusteluun oppimateriaaleista. – Teemme oppimateriaalimme aina yhdessä suomalaisten huippupedagogien kanssa. Haasteisiin ja mahdollisuuksiin on vastattava nyt eikä joskus 15 vuoden päästä. Ammattimaisesti tuotettu oppimateriaali esimerkiksi auttaa konkreettisesti toteuttamaan erilaisten oppijoiden tukea. Samalla kuulemme kasvavaa huolta kouluista, joissa oppijat ja opettajat kertovat meille, kuinka vajailla oppimateriaaleilla heidän täytyy selvitä. 5000 10000 15000 20000 2006 2010 2015 2020 2024 Kotoutuminen Kotoutumiselle on erilaisia määritelmiä. Tarvitsemme pitkäjänteisyyttä, mikä pitäisi ymmärtää myös lainsäädännössä. Kokeiluun osallistuneiden työtulot kasvoivat nopeasti ja olivat 18 prosenttia suuremmat kuin verrokkiryhmällä. Hyvät oppimateriaalit ovat kunnan vetovoimatekijä Lue lisää ja kuuntele uusi podcast-jaksomme oppimisen tuen uudistuksesta: otava.fi/kuntapaattajat tajien kokeiluryhmässä. Arvioinnin perusteella päätetään, kenelle tehdään kotoutumissuunnitelma. Tulokset näkyivät pian. Ylipäätään Otavan sarjat rakennetaan aina tukemaan luokan pedagogisia käytäntöjä esimerkiksi yhteisopettajuutta tai kielitietoista opetusta. Entinen tukimalli kuormitti opettajia eikä ollut kovin joustava. Oppimateriaalin valintaa voi siis tarkastella myös vastuullisuuden näkökulmasta. Se keskittyy nimenomaan siihen, miten oppilasta voi tukea moniammatillisesti ryhmässä tai yksilöllisesti. Otava Oppimisen sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä on tyytyväinen uudistuksesta. – Mielestäni uudistus on erittäin tervetullut. Sitä kuitenkin tarvitaan, myös siksi, että Suomeen muuttaneiden toinen sukupolvi kasvaa kohisten. Otavalta ilmestyy tänä vuonna kustantamon 20. Tähtietsivät-aapisen jokaisessa ratkaisussa on otettu huomioon tuen uudistus. Otavan sisältöjohtajan mukaan usein kuvitellaan, että kirjattomuus on opettajan pedagoginen valinta, kun usein on kyse puhtaasti siitä, että rahaa ei ole riittänyt hankkimaan kunnollisia työvälineitä opettajille ja oppijoille. Työelämävalmentajat auttoivat osallistujia ja työnantajia. Saukkonen on huolissaan siitä, että järkevää maahanmuuttokeskustelua on hankala käydä. Aiotaanko heidät unohtaa palvelutarpeen arvioinnista ja sen mukana kotoutumissuunnitelmasta. Tarkoitus on antaa tukea oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Opetusresurssien lisäksi tulisikin tarkastella sitä, kuinka paljon oppimateriaalia kouluilla on käytössä. Lopulta kuitenkin tärkeintä on, että tavalla tai toisella kunnissa varmistetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus ajantasaiseen ja ammattimaisesti tuotettuun oppimateriaaliin. Mitä palveluvelvoitteita pudotetaan. Miten käy esimerkiksi velvoitteelle tehdä palvelutarpeen arvio myös työvoiman ulkopuolella oleville, kuten kotihoidon tukea saaville. Myös varakkaissa kunnissa joudutaan pohtimaan yhä tarkemmin, miten kotoutumispalveluja järjestetään. Vaikeissa taloussuhdanteissa kärsijöitä ovat nimenomaan maahanmuuttajat. Hallitus on tiettävästi vähentämässä kuntien velvoitteita lainsäädäntömuutoksin. – Hallituksen leikkaukset tulevat kärjistämään tilannetta. Miten oikeanlaiset oppimateriaalit tukevat oppimisen tuen uudistuksen onnistumista. Kokeiluun osallistujille tarjottiin työtä lyhyen kielikoulutuksen jälkeen. Vielä ei ole tiedossa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Näissä kunnissa oppimateriaaliin panostaminen nähdään ammattitaitoisten opettajien vetovoimatekijänä ja oppimistulosten vauhdittajana, minkä vuoksi se on usein osa kuntastrategiaa. Etenkin pääkaupunkiseudulla muualta muuttaneiden osuus kasvaa nopeasti, ja suomalainen yhteiskunta kaikkineen muuttuu. Epiqusille maksettiin osin sen mukaan, kuinka paljon osallistujat maksoivat tuloveroja ja saivat työttömyysetuuksia kolmen vuoden seurannan aikana. Helsingin kaupungin Saukkosen mielestä vuoden alussa voimaan tullut laki kotoutumisen edistämisestä toi mukanaan hyvän muutoksen, sillä kunnissa on paras paikallinen tuntemus paikallisesta väestöstä ja työllistymismahdollisuuksista. –Myös huoltajat ovat heränneet siihen, että oppimateriaali ei ole itsestäänselvyys. Olen aivan varma, että oppimateriin panostaminen tuottaa tulosta. Laadukkuudesta saa nykyään aiempaa paremmin tietoa, sillä laki kotoutumisen edistämisestä toi mukanaan myös kotoutumiskoulutuksen päättötestauksen. –On paljon kuntia, joiden kanssa käymme jatkuvaa vuoropuhelua oppimateriaalista. Sujuvasta kielitaidosta ei ole apua, jos töitä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Pudotetaanko esimerkiksi joitakin kohderyhmiä pois palvelujen piiristä vai vähennetäänkö palveluja. Sen voi ymmärtää esimerkiksi prosessina, jonka aikana maasta toiseen muuttanut ihminen löytää yhteiskunnassa oman paikkansa olla ja toimia. aapinen. Pesola lähettääkin kunnille viestiä: hankintaosaamisen on oltava kunnossa. – Oppimateriaalin roolin ja merkityksen ymmärtää vain, jos on ollut läsnä tämän päivän luokkahuoneessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on jo nyt Vantaalla noin 30, Espoossa 25 ja Helsingissä 21 prosenttia. 38 Oppimisen tuen uudistuksen lähtökohtana on selkeyttää oppimisen tukea. Saukkonen sanoo, että 1990-luvulla korostettiin monikulttuurisuuden hyviä puolia. Suomen Kustannusyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan käytössä olevan oppimateriaalin määrä vaihtelee suuresti Suomen kunnissa, minkä vuoksi lapset ja nuoret voivat olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa, arvioi Sipilä. Kunnat kilpailuttavat ja hankkivat etenkin kielikursseja yksityisiltä yrityksiltä. Kuka sitten päättää, kuinka paljon ja mihin tilanteisiin oppimateriaalia hankitaan. Velvoitteen tarkoituksena on saada kotona lapsiaan hoitavat äidit palvelujen piiriin. Tämä tuli kuntien velvoitteeksi uuden lain myötä. Sipilä haastaa kunnat tarkastelemaan oppimateriaalia paitsi vetovoimatekijänä myös arvovalintana. 15 vuoden kuluttua on liian myöhään Ikääntyvä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, ja tulevaisuudessa tarve kasvaa. On hienoa, että opettajia kuultiin tässä asiassa. Saukkosen mielestä se olisi paha virhe. Hän toivoo, että hankinnoissa otettaisiin huomioon muutakin kuin kustannukset. Otavan oppikirjat myös painetaan aina Suomessa Keuruulla. Pesolan mukaan kokeilu näytti erityisesti, kuinka palvelujen vaikuttavuudessa olennaisia asioita olivat onnistunut kilpailutus ja työllistämisen kannustimet. – Heidän joukossaan on valtavasti osaamista ja lahjakkuutta mutta myös syrjäytymisriskiä. Nykyistä keskustelua hallitsee kriittisyys, vaikka samaan aikaan tiedetään, ettei ilman muualta tulevia pärjätä. MAINOS Mitä hyötyä on oppikirjoista ja oppimateriaalista koulussa. Uudistus astui voimaan elokuussa. – Mitä vähemmän rahaa on käytettävissä, sen tärkeämpää on varmistaa, että saadaan mahdollisimman hyvää laatua. Kysymys lasten tasa-arvosta Nyt kun lakimuutos on astunut voimaan, on aika pohtia käytännön toteutusta. Työllistymisen tukeminen oli hyvin intensiivistä, ja koulutukset räätälöitiin tukemaan tulevia työtehtäviä. Lähde: KEHA-keskuksen Työnvälitystilasto
Ylipäätään Otavan sarjat rakennetaan aina tukemaan luokan pedagogisia käytäntöjä esimerkiksi yhteisopettajuutta tai kielitietoista opetusta. Tarkoitus on antaa tukea oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Suomen Kustannusyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan käytössä olevan oppimateriaalin määrä vaihtelee suuresti Suomen kunnissa, minkä vuoksi lapset ja nuoret voivat olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa, arvioi Sipilä. Sipilä haastaa kunnat tarkastelemaan oppimateriaalia paitsi vetovoimatekijänä myös arvovalintana. 39 Oppimisen tuen uudistuksen lähtökohtana on selkeyttää oppimisen tukea. Samalla kuulemme kasvavaa huolta kouluista, joissa oppijat ja opettajat kertovat meille, kuinka vajailla oppimateriaaleilla heidän täytyy selvitä. Miten oikeanlaiset oppimateriaalit tukevat oppimisen tuen uudistuksen onnistumista. Oppimateriaalin valintaa voi siis tarkastella myös vastuullisuuden näkökulmasta. –Myös huoltajat ovat heränneet siihen, että oppimateriaali ei ole itsestäänselvyys. Ammattimaisesti tuotettu oppimateriaali esimerkiksi auttaa konkreettisesti toteuttamaan erilaisten oppijoiden tukea. Hyvät oppimateriaalit ovat kunnan vetovoimatekijä Lue lisää ja kuuntele uusi podcast-jaksomme oppimisen tuen uudistuksesta: otava.fi/kuntapaattajat. Otavan sisältöjohtajan mukaan usein kuvitellaan, että kirjattomuus on opettajan pedagoginen valinta, kun usein on kyse puhtaasti siitä, että rahaa ei ole riittänyt hankkimaan kunnollisia työvälineitä opettajille ja oppijoille. Se keskittyy nimenomaan siihen, miten oppilasta voi tukea moniammatillisesti ryhmässä tai yksilöllisesti. Tähtietsivät-aapisen jokaisessa ratkaisussa on otettu huomioon tuen uudistus. Otavan oppikirjat myös painetaan aina Suomessa Keuruulla. Lopulta kuitenkin tärkeintä on, että tavalla tai toisella kunnissa varmistetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus ajantasaiseen ja ammattimaisesti tuotettuun oppimateriaaliin. Sijoitus oppimistuloksiin ja opettajiin Otavassa ollaan valmiita osallistumaan kunnissa käytävään keskusteluun oppimateriaaleista. aapinen. Entinen tukimalli kuormitti opettajia eikä ollut kovin joustava. On hienoa, että opettajia kuultiin tässä asiassa. Uudistus astui voimaan elokuussa. –On paljon kuntia, joiden kanssa käymme jatkuvaa vuoropuhelua oppimateriaalista. Otava Oppimisen sisältöjohtaja Anna-Reetta Sipilä on tyytyväinen uudistuksesta. Näissä kunnissa oppimateriaaliin panostaminen nähdään ammattitaitoisten opettajien vetovoimatekijänä ja oppimistulosten vauhdittajana, minkä vuoksi se on usein osa kuntastrategiaa. Olen aivan varma, että oppimateriin panostaminen tuottaa tulosta. MAINOS Mitä hyötyä on oppikirjoista ja oppimateriaalista koulussa. – Oppimateriaalin roolin ja merkityksen ymmärtää vain, jos on ollut läsnä tämän päivän luokkahuoneessa. Kuka sitten päättää, kuinka paljon ja mihin tilanteisiin oppimateriaalia hankitaan. – Teemme oppimateriaalimme aina yhdessä suomalaisten huippupedagogien kanssa. Kysymys lasten tasa-arvosta Nyt kun lakimuutos on astunut voimaan, on aika pohtia käytännön toteutusta. – Mielestäni uudistus on erittäin tervetullut. Otavalta ilmestyy tänä vuonna kustantamon 20. Opetusresurssien lisäksi tulisikin tarkastella sitä, kuinka paljon oppimateriaalia kouluilla on käytössä
40 Uudellamaalla sijaitsevan Hyvinkään kaupungin kiinteistönhoito digitalisoitiin viime talvena. Teksti ja kuva Jouni Lampinen Digitaalisella työnohjauksella selkeyttä kunnossapitoon. Tämä muutos näkyy kaduilla ja teillä
– Voisi sanoa karrikoidusti, että julkinen puoli on onnistunut, kun ihmiset liikkuvat töihin, kouluihin ja muihin asioihin lumimyrskystä huolimatta. Raportoinnin paraneminen vähentää vastuita koskevia kysymysmerkkejä. – Ja huolehtii toiminnallaan, että nämä tilat toimivat ja ovat turvallisia. Julkinen puoli rakennuttaa ja ylläpitää tiloja ja alueita asukkaiden tarpeisiin. – Selvitystyön vähentyessä myös työtuntien määrä vähenee. Kun työ raportoidaan mobiilisti sijaintia apuna käyttäen, ei jää epäilystä, onko jokin työ tehty vai ei. Ero on mielestäni massiivinen. – Kirjattu pyyntö on kaikkien nähtävillä. Digitaalinen työnohjaus palvelee täydellisesti poissaolojen kohdalla, Perta jatkaa. Asiakas tilaa tietyn työn tai työkokonaisuuden ja toimittaja suorittaa sen sovitulla tavalla. Perta näkee, että julkisella puolella on vielä kirittävää digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. – Suurin ja tärkein parannus on ollut raportoinnin taso. 41 Kiinteistötyönjohtaja Jani Perta kertoo Fluent Kunto -järjestelmän nopeuttaneen asioiden hoitamista aiempaan verrattuna reilun 47 000 asukkaan radanvarsikaupungissa. Nämä ovat karkeita ja asiaa oikovia esimerkkejä, mutta antavat jonkinlaista kuvaa julkisen ja yksityisen puolen eroista, Perta arvioi. – Digitaalinen työnohjaus, oli se mobiili tai jokin muu tapa, jättää aina jäljen, kun asiaa käsitellään. Mitä eroja on yksityisen ja julkisen puolen kunnossapitotoiminnassa. – Julkisella puolella asiakas on jokainen asukas, huolimatta siitä, onko hän tilannut työn vai ei. – Yksityisen puolen on ollut pakko ottaa ne nopeasti käyttöön, koska sopimuksen toteutuminen on voitava todentaa. ”Säästytään turhalta” Fluent Progress RT Oy tarjoaa kunnille ja kaupungeille ohjelmistoratkaisuja, joilla ne pystyvät hallinnoimaan katujen sekä teiden ja kiinteistöjen kunnossapitotiedon keruuta. Julkisella puolella ei ole ollut vastaavaa tarvetta todentaa sopimuksen täyttymistä raportoinnilla. – Yksityinen puoli pohjaa sopimukseen ja asiakassuhteeseen. Näin vältetään tilannetta, jossa puheluun ei löydy oikeaa vastaajaa. Massiivinen ero Kiinteistötyönjohtaja Jani Perta on viihtynyt työurallaan sekä yksityisen että julkisen työnantajan palveluksessa. Kun työ kirjataan mobiilisti järjestelmään, työtä tarkennetaan tarvittaessa mobiililaitteessa olevalla kameralla. Myös riskienhallinta, vastuunjako ja infraomaisuuden hallinta ovat kehittyneet. Heidän voi olla todella vaikeaa muistaa, oliko jokin alue hoidettu juuri silloin, kun vahinko oli tapahtunut. On myös täysin selvää, milloin työ on tehty. mainos Kiinteistötyönjohtaja Jani Perta näkee kännykästä nopeasti tehdyt ja tekemättömät työt.. Yksityisellä puolella onnistuminen mitataan sopimusvaateiden täyttymisellä ja se todennetaan järjestelmien datalla. – Ja tekevä taho voi nähdä sen heti. Julkisen puolen toimintaa ei ohjaa sopimus, vaan aidot ja havaitut tarpeet. Esimerkiksi liukastumistapauksissa järjestelmästä on helppo varmistaa, onko alue ollut hiekoitettuna liukastumisen aikaan. Nämä ohjelmistoratkaisut ovat tarkoitettu omaisuudenhallintaan ja kunnossapitotyön suunnitteJulkisella puolella asiakas on jokainen asukas. – Tekijöillä on yleensä liukkaudentorjunnan ja muiden talvitöiden kanssa melkoinen kiire. Jokainen asukas on asiakas riippumatta siitäkin, kokeeko hän jollekin työlle tarvetta vai ei. Toimii kiireessäkin Palautteet ja työpyynnöt siirtyvät kentälle ilman turhia väliportaita. – Puhelimitse on aina useita muuttujia, joiden on kaikkien osuttava, että asia hoituu
Infraomaisuuden hallinta ei ole kasvattanut työtaakkaa. – Jokaisessa kunnassa ja kaupungissa on tehtävä ainakin ne välttämättömät kunnossapitotoimenpiteet, jotta kansalaisten arki on mahdollisimman sujuvaa ja turvallista, Tukiainen sanoo. Työnteko voi olla moninkertaisesti tehokkaampaa. – Kun nämä prosessit digitalisoidaan ja yhdenmukaistetaan, säästytään turhalta työltä. Samaan aikaan Väyläviraston infraomaisuustiedon ajantasaisuus on parantunut merkittävästi. Ajantasaisen näkymän perusteella voidaan tehdä dataohjautuvia päätöksiä. Edelleen kunnossapitoalalla saatetaan käyttää ihan vain paperia ja kynää, tai asiat kirjataan muulla tavoin manuaalisesti, Tukiainen tietää. Infraomaisuudesta ajantasaista tietoa On myös täysin selvää, milloin työ on tehty.. Fluent Progressin tuotejohtaja Jarno Tukiainen sanoo, että infraomaisuuden hallintatyökalun kehittäminen lähti liikkeelle Väyläviraston tarpeesta saada ajantasaista tietoa infraomaisuuden tilasta. – Samoin keskustelua saatetaan käydä sähköpostin, puhelimen, WhatsAppin tai milloin minkäkin kanavan välityksellä. Näinä aikoina on laajemminkin herätty siihen, että välttämättömien toimien lisäksi myös infraomaisuudenhallinta voi tuoda kustannussäästöjä. Samalla voidaan tehdä myös digitaalista inventointia, jotta infraomaisuutta koskeva data pysyy ajan tasalla. Kuinka kunnossapitotyötekijät voisivat saada vaativan kunnossapitotyön ohessa täytettyä myös Väyläviraston vaatimukset. – Eli milloin jokin tulee korjata, mitä pitää vaihtaa ja mihin reagoidaan kenties myöhemmin. – Digitalisaation avulla prosesseja voidaan yhdenmukaistaa. 42 luun. – Kunnossapitotyö voidaan jakaa karkeasti reaktiiviseen ja suunnitelmalliseen työhön. Sitten tuotekehityksen keskiössä on testaus, testaus ja testaus. Tätä mietittiin ja vastauksia uuden työkalun käytöstä on jo saatu, Jarno Tukiainen lisää. Tällä hetkellä monessa kunnassa tilanne on se, että infraomaisuuden kuntoa ei ole kaikilta osin kartoitettu, jolloin korjausvelan määrästäkään ei ole tietoa, Tukiainen kertoo. Tarve tällaisia tietoja keräävälle ja jakavalle tuotekehitykselle nousee arjen haasteista, – Ongelma ja ensivaiheen ratkaisu validoidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Ohjelmistoilla kerätään myös liikuntapaikkojen kunnossapitotietoja. Sama kaava toistuu ja lopulta varmennetaan, mikä toimii ja mikä ei. – Työssä tehdään paljon liikennemerkkien vaihtamista ja muuta vastaavaa. – Maanteiden hoitourakoista on annettu positiivista palautetta siitä. – Ja tämän infraomaisuuden parissa työskentelevät nimenomaan samat kunnossapitotyöntekijät kentällä, Tukiainen lisää. – Tarvittiin tietoa maanteiden hoitourakoista sekä kaikista omaisuudelle tehdyistä toimenpiteistä, kuten liikennemerkkien vaihdoista ja rumpuputkien puhdistamisesta. Näin toimittaessa esimerkiksi laskutus ja raportointi eivät ole kovin kestävällä pohjalla. Kun taivaalta sataa lunta, on lähdettävä töihin, mutta samalla pitää myös ennakoida paljon asioita ja tehdä toimenpiteitä esimerkiksi talvikauteen varautuen. – Työkalua rakennettaessa huomioitiin Väyläviraston tarpeiden lisäksi urakoitsijoiden kyvykkyys siten, että kenttätyö ei menisi liian haasteelliseksi. Kuntalainen saa tiedon, kun esimerkiksi hiihtolatu on juuri ylläpidetty, Fluent Progressin tuotejohtaja Jarno Tukiainen sanoo. – Jos infraomaisuuden hallinta otetaan osaksi päivittäistä kunnossapitotyötä, saadaan ajantasainen näkymä siitä, mitä infraomaisuutta kunnassa on ja missä kunnossa omaisuus on. Ajoissa dataohjauksella Kunnossapitotyö on luonteeltaan jatkuvaa. – Infraomaisuudenhallinnan digitalisaatio voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. – Liikuntapaikkojen kunnossapitotieto näkyy loppukäyttäjille automaattisesti sen jälkeen, kun työ on konkreettisesti tehty
luukas pitkänen Kirjoittaja on Brysselissä viidettä vuotta asuva leppävirtalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kirjoittaja. Osallistuin kaikenlaiseen vaikuttamiseen: oppilaskuntien hallituksissa, asukasyhdistyksen hallituksessa, nuorisovaltuuston johtoryhmässä. Kollegat mahdollistivat omien vahvuuksien hyvin vapaan hyödyntämisen, ja opettivat kärsivällisesti kiperämmissä tilanteissa. Sain siitä todella arvokasta palautetta monelta kollegalta, kunnanjohtajaa myöten. 43 Pikku paikkakunnalta paennut nuori – palaa kesäksi kotiin mielipide taaperosta ykkösluokkalaiseksi vietin aikaa isäni repussa milloin missäkin Brisbanesta Pristinaan, mutta koulutaipaleeni alkuvaiheilla asetuimme viimein Leppävirralle, joka juurtui kotiseudukseni. Kuva: Tiina Ojutkangas. Tänä vuonna pyrin kesäksi töihin Leppävirran kunnallishallintoon tukeakseni yliopisto-opintojani ja ansaitakseni rahaa leikellyn opintotuen korvikkeeksi. Myös kuntia kannustan palkkaamaan yhä enemmän nohevia nuoria kehittämään kunnan palveluita ja ylläpitämään sen toimintoja. Toivon kokemukseni rohkaisevan muitakin nuoria palaamaan juurilleen ja syntetisoimaan jotain uutta tuoreen tietotaitonsa ja lähtöolosuhteiden pohjalta. Yllätyksekseni minusta oli kotikunnallani oikeasti hyötyä: englannintaitoisena olin pätevä aloittamaan kunnan nettisivujen kääntämisen, yhteiskuntatieteiden ylioppilaana taas kiinnostunut oppimaan enemmän kuntalaista ja muista koneistomme toimintaa ohjaavista säädöksistä. Kouluni oli tukahduttavan täynnä: opiskelijoita yli 3 000, joista noin 700 eli kaksi leppävirtalaista yläastetta yli tilojen kapasiteetin. Jälkiviisaana on helppo nähdä kuinka vankat valmiudet tuttu kunta soi. Oli helppo lähteä mukaan, koska joka aktiviteetissa oli mukana joku serkku, tai vähintään tutun tuttu. opetus ulos rivien rakosista : moni pienpaikkakunnalta lähtöisin oleva ei tahdo katsoa taakseen. Väitän, että näin kattavaa harjoittelua ja kannustavaa kohtelua ei olisi isommasta paikasta niin helposti löytänyt. En tohtinut priorisoida omien ongelmieni käsittelyä, mutta toisaalta makrotason ongelmiin en kykenyt voivani vaikuttaa mitenkään: koin näivettyväni pois itseäni taitavampien tärkeillessä toisensa hengiltä. Aika oli ajoittain sietämätöntä, joskus hilpeää, mutta aivan aina absurdia. Huomasin kuitenkin, että se voi kannattaa: koen kunnan kautta suorastaan löytäneeni osan itseäni uudestaan. Pitkälle ei oltu pötkitty: jos tätini sukututkimusta on uskominen, aikaisin tunnettu esi-isämme, sahanasettaja Johan Pitkänen, polki samoja peltoja jo yli 250 vuotta sitten. Luukas Pitkänen opiskelee Brysselissä politiikkaa ja viestintää. Digitaalisen ajan kasvattina tunsin tärkeät some-alustat ja ohjelmat, kuntalaisena osasin toimia puhelinvaihteessa kunnantalon aulan tiskillä sekä kunnan infopisteellä matkailukeskuksessamme. Harjoittelun loppupuolella pääsin kasaamaan kokonaisvaltaisen raportin tavoista kehittää kuntaamme houkuttelevammaksi. Oi, ollapa taas surumielinen 16-vuotias nuori lähipiirin diplomaattien viettäessä unettomia öitä tulevan Nato-jäsenyyden parissa aivan seinän toisella puolen. opettajien yksilönvastuu katosi byrokratian ja auktoriteettihahmoja palvovan kulttuurin peittoon, yksilöllistä oppimista ei juuri tuettu. Kollegat mahdollistivat omien vahvuuksien hyvin vapaan hyödyntämisen. Lopulta kaipasin kuitenkin etäisyyttä: lähdin lukioon Kuopioon, pian sen jälkeen tuli muutto Brysseliin. Olo oli pieni
Paikallinen verkkokauppayrittäjä maksaa arvonlisäveroa, kiinteistöja tuloveroja sekä palkkaveroja – tuloja, joilla ylläpidetään yhteiskunnan palveluja. Kokeillaan yhdessä, miten voimme ylläpitää samaa kehityskulkua. Niinpä. Muutos voidaan kääntää kehitykseksi luomalla visio onnellisesta tulevaisuudesta, jossa jokaisella on merkitystä. Kyse voi olla pienistä teoista, kuten kaupan pihalle kasatusta isosta lumikasasta, jossa leikkiminen huoltajien käydessä kaupassa on viihdyttävämpi vaihtoehto kaikille osapuolille. Vaikka tavara olisi valmistettu samassa Kiinan tehtaassa, on täysin eri asia tilata se suomalaiselta verkkokauppiaalta kuin Kiinasta. toisaalta kyseessä voivat olla suuremmat investoinnit, kuten palveluiden sijoittumispäätökset, joita on tarkasteltu palvelunkäyttäjien onnellisuuden linssien läpi. Minäpystyvyyden tunne kasvoi julkisen liikenteen välineillä matkustaessa ja nuorisovaltuustossa vaikuttaessa. nyt , kun näitä arvokkaita lähtökohtia yritetään mahdollistaa tuleville sukupolville, keinona käytetään kurjuuspuhetta. Silti kotimaisillakin on toivoa: vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotimainen verkkokauppa kasvoi lähes 5%. Pidempi versio mielipidekirjoituksesta on luettavissa Kuntalehden verkossa. Kotimainen toimija paitsi maksaa verot Suomeen, noudattaa kuluttajansuojaa ja tarjoaa luotettavaa palvelua. Kuntarahoituksen perustama Onnellisuusrahasto tarjoaa kannustimen kunnille kokeilla rohkeasti uudenlaisia tekemisen tapoja. Kunnissa on nyt rakennettu lähtökohdat maailman onnellisimman kansan elämään. Kunnan järjestämät palvelut ovat antaneet minulle erinomaiset lähtökohdat hyvään elämään. On aika testata, millaiseen tulokseen päästäisiin, jos toiminnan keskiössä olisikin asukkaiden pitkän aikavälin onnellisuuden varmistaminen. 44 verkkokauppa kasvaa edelleen ja esimerkiksi Mikkelin seudulla on varsin vahva keskittymä isoja verkkokauppoja. Toki kuva siitä, millainen parempi tulevaisuus olisi, on asukkaiden itsensä käsissä, mutta ainakaan sitä ei kontrolloisi pelko tai kiveen hakattu visio kurjuudesta. Kaupan liiton mukaan viime vuonna Suomeen saapui yli 28 miljoonaa verkkokauppalähetystä, joista 98 % tuli Kiinasta. Kun kuluttaja ostaa suomalaisesta verkkokaupasta, eurot eivät valu suoraan ulkomaille vaan kiertävät alueen yrityksissä, palkoissa ja palveluissa. Yrittäjyyden ja Verkkokaupan asiantuntijat sari kujala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy heli tavasti Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry Verkkokaupasta Itä-Suomen elinvoiman pelastaja Kurjuuspuheen rinnalle onnellisuustekoja mielipide kuka haluaa muuttaa kurjuuksia korostavaan kuntaan. Vuonna 2024 suomalaiset ostivat verkosta kaikkiaan 5,4 miljardilla eurolla. Suopea suhtautuminen energisyyteeni perusopetuksessa ruokki luovuutta. Jokainen tilaus luo myös työtä logistiikkaan, asiakaspalveluun ja markkinointiin. Koska näinhän se on. Päiväkodin tarjoamat onnistumiset ja virikkeellinen ympäristö sopivat aktiiviselle ja uteliaalle pienelle tytölle. Onnellisuusinvestointien tuotto mitataan kasvavassa ja jaetussa onnellisuudessa. jayla tammiharju Innovaatiopolitiikan asiantuntija Onnellisuusrahaston arviointiraadin jäsen Muutos voidaan kääntää kehitykseksi luomalla visio onnellisesta tulevaisuudesta.. Etelä-Savosta voi nousta menestystarinoita, jotka leviävät verkkokaupan avulla maailmalle. Toimijat osoittavat toisiaan syyttävällä sormella ja ehdottavat ratkaisuksi lyhytnäköisiä vaihtoehtoja. Mielestäni nyt on aika tuoda kurjuuskulttuurin rinnalle jotain uudistavaa. Viimeisetkin toivon rippeet kuihdutetaan kuntien, valtion, hyvinvointialueiden ja muiden keskustelijoiden keskinäisellä kurjuuspuheella. Investoinnit voisivat myös vauhdittaa osallisuutta ja sitouttaa yhteiseen päätöksenteon kulttuuriin pitkällä aikavälillä. Ketkä haluavat yrittää, luoda ja rakentaa tulevaisuutta, jos kurjuus kuulostaa jo kiveen hakatulta. Tai Suomeen, jossa kaikki on niin kurjasti. Onnellisuusinvestoinnit ja -teot rakentaisivat sellaista yhteiskuntaa, jossa asukkaat uskaltaisivat tehdä valintoja, jotka luovat haluttua, parempaa tulevaisuutta. Paikallisyhteisön jäsenten dialogi teoista, jotka kasvattaisivat onnellisuuden kokemusta pitkällä aikavälillä, ei pelkästään käännä suuntaa pois kurjuuden tieltä vaan myös luo kulttuuria siitä, että kehitystä voidaan tehdä yhdessä. Monelle verkkokauppa tarkoittaa Kiinasta saapuvaa halpaa pakettia, jonka sisältö voi yllättää monella tapaa. Onnellisuutta voisi lisätä yhteistyö eri sektoreiden toimijoiden tai jopa naapurikuntien kanssa. Ostopäätös on arvovalinta, jolla jokainen voi tukea Suomen ja oman alueensa elinvoimaa ja lisätä yrittäjyyden mahdollisuuksia. Tämä herättää ajatuksen: voisiko verkkokauppa olla avain Itä-Suomen uuteen elinvoimaan
matti muukkonen HTT, OTT, YTM, saanareetta virikko , OTT Avointa virkaa hoitava henkilö on siksi tulkittava kuntalain tarkoittamaksi kunnanjohtajaksi. Ensinnä siksi, että luottamuspula voi kohdistua vt. Virkaa tekevälle on tehtävä johtajasopimus kunnanjohtajan virka on kunnille lakisääteinen virka, ellei kuntaa johda pormestari. Miksi näin. Edellä esitetystä johtuen myös vt. Samanaikaisesti on syytä huomioida, että tuore väitöstutkimus osoittaa, ettei johtamisen edellytyksistä voida tällä tavoin sopia, koska johtamisen edellytykset määräytyvät ensisijaisesti lainsäädännön perusteella, ja niitä täydennetään kuntakohtaisilla määräyksillä. Myös näissä tilanteissa kuntaa on johdettava ja kunnassa tulee tällöinkin olla kunnanjohtaja. Näin voidaan toimia viranhaltijan omasta pyynnöstä tai esimerkiksi silloin, jos tehtävän luonne, sijaisuus tai avoinna olevan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen sitä edellyttää. Samainen lainkohta mahdollistaa myös määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen tietyissä tapauksissa. Kunnanjohtajien luottamuspulaan perustuneet irtisanomistapaukset kun poikkeuksetta johtavat tuomioistuinkäsittelyyn. Ratkaisuna ovat sijaisjärjestelyt, joissa toinen henkilö määrätään tai otetaan hoitamaan avoinna olevaa kunnanjohtajan virkaa tilapäisesti. kunnanjohtajan lakisääteisen johtajasopimuksen olisi myös suositeltavaa sisältää erokorvausta koskeva määräys hänen oikeusturvansa takaamiseksi. kunnanjohtajan on helppo joutua. Tällöin erokorvausta koskevan sopimusmääräyksen voidaan nähdä osaltaan luovan turvaa tilanteisiin, joissa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden väliin on jäänyt kytemään laajempaa kunnallista luottamuspulaa, minkä kohteeksi vt. Yksinkertaisimmillaan näin on toimittava siksi, ettei asiasta ole säädetty poikkeusta. Hakumenettelyä lukuun ottamatta avointa kunnanjohtajan virkaa hoitavaan kunnanjohtajaan sovelletaan samoja säädöksiä ja määräyksiä kuin ”vakituiseen”, ja ”vt:llä” on samat vastuut kuin ”vakkarilla”. Käytännössä tällä tarkoitetaan kunnanjohtajaan kohdistuvan poliittisen luottamuspulatai sen kaltaisen tilanteen ratkaisemista erokorvauksella sen sijaan, että tilannetta alettaisiin selvittämään tilapäisen valiokunnan toimesta. Tai käsillä voi olla tilanne, jossa kunnanjohtajan virkasuhteeseen ottamisesta on valitettu. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettu laki (304/2003, viranhaltijalaki 3 §) lähtee siitä, että viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi. Näin erityisesti silloin, jos kunnanjohtajan viranhoito on pidempiaikaisesti järjestetty avoimen viran hoitamisella, kuten vaikkapa Sysmässä, jossa ”vt. Eteen voi tulla tilanteita, jolloin kunnassa ei ole vakituista kunnanjohtajaa esimerkiksi edellisen irtisanoutumisen tai irtisanomisen taikka poismenon vuoksi. Manner-Suomessa on tälläkin hetkellä useita niin sanottuja ”virkaa tekeviä” eli ”vt. Koska kyse on avoimen viran hoitamisesta, voi virkasuhteen täyttömenettely olla kevyempi, koska lainsäädäntö sallii avoimen viran hoitajan ottamisen myös ilman julkista hakumenettelyä (viranhaltijalaki 4.3 § 627/2021). Virkaa tekevälle kunnanjohtajalle tulee tehdä johtajasopimus, jonka olisi perusteltua sisältää määräys erokorvauksesta. luottamus voidaan menettää myös avointa virkaa hoitavaa kunnanjohtajaa kohtaan. kunnanjohtajaan aivan samalla tavoin kuin vakituisessa virassa olevaan kunnanjohtajaan. Avointa virkaa hoitava henkilö on siksi tulkittava kuntalain tarkoittamaksi kunnanjohtajaksi, joka johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa (kuntalaki 38.3 §). kunnanjohtajan kanssa on tehtävä kuntalain 42 §:n tarkoittama johtajasopimus. kunnanjohtajaksi, on hänet oikeudellisesti tunnistettava määräaikaiseen virkasuhteeseen otetuksi viranhaltijaksi. Myös kuntalaki (410/2015, 41 §) mahdollistaa kunnanjohtajan valitsemisen määräajaksi. mielipide. Syynä voi myös olla esimerkiksi se, että edellisen kunnanjohtajan virkasuhteen päättymistä koskeva asia ei ole saanut lainvoimaa, jolloin kunnanjohtajan virkaa ei voida vielä täyttää. Kyseisen säännöksen mukaan johtajasopimuksessa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. kunnanjohtaja” on – nähdäksemme lainsäädännön näkökulmasta kritiikille alttiisti – valittu viiden vuoden määräajaksi. kunnanjohtajaa käytettäessä ollut luottamuspulatilanne, jolloin kunnan johtajan saappaisiin astuminen ei ole helppo tehtävä. Toiseksi siksi, että kunnassa on tyypillisesti vt. kunnanjohtajia”, joita lainsäädäntö ei sinänsä nykyisellään tunne. Vt. tutkimuksen mukaan johtajasopimuksen rooli tiivistyykin tällä hetkellä siitä määräämiseen, miten kunnanjohtajan hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan. kuntien arki ei ole aina yksiselitteistä. Mikäli henkilö on otettu vt. Vaikka erokorvausta koskeva sopimusmääräys on kunnille vapaaehtoinen, on valtaosa kunnista ottanut sen osaksi johtajasopimuskäytäntöjään, mitä voidaan pitää perusteltuna ja suositeltavana sekä kunnan että kunnanjohtajan näkökulmasta
– Puhun kohtaamisten merkityksestä. Hän on äänikirjojen tuottaja ja lukee myös itse äänikirjoja. Tilannetta edisti se, että Karkkilassa on totuttu osallistumaan erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Kolmanneksi kulttuuria on vietävä sinne, missä on ihmisiäkin. Viisi vuotta sitten Karkkilan kulttuurielämä vahvistui merkittävästi ja media vauhditti sitä positiivisilla kirjoituksilla. – Meillä lapset käyvät kulttuuritapahtumissa ja aikuisillekin viedään kulttuuria toreille. 46. – Nähtiin taas, miksi olemme niin ihana kaupunki. Kulttuuriväen ja kuntapäättäjien vuorovaikutuksen on oltava kunnossa, Turunen jatkoi. Vaikka oltaisiin kunnassa, jossa väki vähenee, niin elinvoiman ei tarvitse kadota. Ja kunnan on hyvä tukea tätä elinkeinoryhmää siinä missä muitakin. – Jos otetaan nämä ihmiset mukaan, saadaan ehkä sellaisia sävyjä, joita ei muuten saataisi. Jos taiteilija tilataan kouluun, niin ei voi ajatella sen olevan kiva juttu, jonka voi teettää ilman korvausta. MIKÄ ON KUNTAKOULU. Karkkilassa asuva Turunen on yrittäjä, joka arvostaa kotikaupunkinsa kulttuurielämää. Ratkaisevat kohtaamiset Paneeliin osallistui myös tietokirjailija ja yrittäjä Ari Turunen. Näin kysyttiin Suomen Yrittäjien vetämässä paneelissa Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Kulttuuria ei voi ylikuluttaa. Luvassa on siis tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. Kuntakoulussa vahvistetaan kulttuuritoimintaa Kuntalehden kuntakoulussa paneudutaan nyt kulttuuritoiminnan vahvistamiseen. Toisena kohtana Rautiainen toivoo kunnan madaltavan kulttuuritoimintaa koskevia kynnyksiä. Eräänlaisena bonuksena kulttuuritoiminnan vahvistamisen tiellä Rautiainen nostaa esiin ajatuksen siitä, miten suhtaudutaan taiteilijan työhön. Pienikin panos riitti Rautiainen kertoo kaupungin panostaneen rohkeasti kulttuuriin. Kulttuurisihteeri kannustaa kuntapäättäjiä kuuntelemaan taiteilijoita. Teksti ja kuvat Jouni Lampinen Millä tavoin luovan alan yrittäjiä voidaan houkutella ja tukea kunnissa. – Jos jotain tapahtuu Karkkilassa, usein koko kaupunki lähtee mukaan. – Taiteilijat, muusikot, tapahtumatuottajat ja äänikirjastudion pyörittäjät, hän luetteli esimerkkeinä. Erityisesti korona-aikana Karkkila kasvatti vetovoimaa kotimaanmatkailun kohteena. Myös hän näkee tärkeänä, että kuntapäättäjät tunnistavat paikallisen kulttuuritoiminnan ja sen mahdollisuudet. – Taiteelle ja kulttuurille on luontevaa nähdä toiveikkuutta. Karkkilan kaupungin kulttuurisihteeri Mari Rautiainen vastasi, että ensimmäiseksi kunnan on tunnistettava luovat alat osana elinkeinoelämää. Kassassa oli tasan kaksi euroa, toinen laitettiin luontoreitteihin ja toinen kulttuuriin, Rautiainen kuvailee. – Pienikin apua auttaa, lupa tapahtumaan tai tyhjä tila, jonka taiteilija saa käyttöön. Tässä yhteydessä taiteella voi olla todella iso vaikutus positiivisen ilmapiirin rakentajana. Koulussa kerrataan kuntien luottamushenkilöiden tarvitsemia perustietoja sekä avataan myös uusia näkökulmia eri aiheisiin. – Ihan tosi pieniä roposia päätettiin sijoittaa rohkeasti. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään
– Olemme saaneet tavata mielettömiä kuntien päättäjiä ja vaikuttajia. Ruusunhelmi jakoi puheenvuoron myös Nellie Nybergille, joka on Suomen Yrittäjien projektipäällikkö. Se tuo työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. Yrittäjä Ari Turunen, projektipäällikkö Nellie Nyberg, kulttuurisihteeri Mari Rautiainen sekä asiantuntija Marianne Ruusunhelmi (oikealla) keskustelivat kulttuurista Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Samalla Nyberg huomauttaa, miten Suomessa olisi vanhojen ja kuuluisien kulttuuritekijöiden ohella nostettava tämän ajan taiteilijoita nykyistä enemmän parrasvaloihin. Lisäksi kulttuuri rakentaa yhteisöllisyyttä, synnyttää innovaatioita ja tekee kunnasta houkuttelevan asua, vierailla ja yrittää. – Kulttuurilla on tärkeä rooli. mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 Varsinainen ekoteko Paneelia vetänyt Suomen Yrittäjien asiantuntija Marianne Ruusunhelmi muistutti, miten kulttuuri on kuntien veto-, pitoja lumovoiman lähde. – Kulttuuri on todella tärkeää maassamme. Nyberg näkee joka tapauksessa kulttuurin vahvuudet kuluttajien näkökulmasta katsottuna. – Ihmisten kulutus on aika huimaa. Uskon, että siirrymme aineellisesta omistuksesta aineettomaan. Kulttuuria ei voi ylikuluttaa, se on ekoteko. – Olisi todella tärkeää olla ylpeä heistä, jotka tällä hetkellä vaikuttavat. Kuva: Jouni Lampinen 47. Nyberg on ollut kannustamassa monia kulttuurialan yrittäjiä kehittämään yritysasioitaan. Nyberg halusi tuoda esiin myös sen, miten kulttuuriasioita käsiteltäessä lukuisat kuntapäättäjät ovat erottautuneet edukseen
Kuva: Emmi-Lotta Liuski, VM. 48 Kunnilla on nyt kovat kannusteet lisätä työllisyyspalveluidensa vaikuttavuutta, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa. Kuva: Liisa Takala Jussi Virsunen nimitettiin valtiovarainministeriön kuntaja alueosaston osastopäällikön virkaan viime kesänä
Uudistuksella pyritään saamaan verotusarvot vastaamaan nykyistä paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia. Versioita on tehty hänen mukaansa erilaisia. Vaikeuksissa ovat erityisesti pienet ja maaseutumaiset kunnat, mutta helpolla eivät pääse myöskään seutukunnat, jotka ovat rakennemuutoksen kohteina.. Tätä on Virsusen mukaan tarkoitus pohtia piakkoin ”mahdollisimman hyvällä porukalla”. 49 Normien purkuun enemmän ytyä ja kuntien erilaisuus huomioon. Nyt tehdään viimeistelyjä. Sekin on Virsusen mukaan lähdössä pian lausuntokierrokselle. Hänen mielestään normien purkuja kannattaisi laajentaa isommaksi kokonaisuudeksi, jossa otettaisiin huomioon kuntien erilaisuus ja tehtävien eriytyminen. Kiinteistöveron arvostamisuudistuksessa laskennallisia arvoja on tarkoitus ottaa käyttöön portaittain. Työn tarkoituksena olisi linjata kuntaja palvelurakenteen uudistamista, jotta eri puolilla Suomea pystytään turvaamaan laadukkaat koulutuspalvelut. Tietoa on odotettu myös normien purkutalkoista. – Ajatuksena on, että uudistus on kohtuullinen kiinteistönomistajille, Virsunen muistuttaa. Meillä ei ole rahaa, jota voisimme pumpata jatkuvasti lisää. Hän mainitsi, ettei valitettavasti voi mennä esityksen sisältöön. Kyllä, sanoo VM:n uusi kunta-asioiden pomo. Palvelurakenne uusiksi pakkoraossa Teksti Kirsi Riipinen Ajatuksena on, että uudistus on kohtuullinen kiinteistönomistajille. Hän esitti omat kommenttinsa Kuntaliiton järjestämässä Taloustorstai-lähetyksessä syyskuun loppupuolella. – Me kuntaosastona varmasti sitoudumme tähän, Virsunen sanoo. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen oli aiemmin todennut, että nykyinen palveluja kuntarakenne on nykyisellä kehityksellä tulossa tiensä päähän. Parlamentaarista työtä palvelurakenteen uudistamiseksi. Nykytiedon mukaan uudistus tulee voimaan 2027. Virsusen mielestä on hienoa, että keskustelu laajasta parlamentaarisesta työstä on nyt avattu. Kuntakenttä eriytyy rajusti Parlamentaarista pohdintaa palveluja kuntarakennetta varten tarvitaan, sillä syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 prosenttia vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta lopullinen maksattavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi. Uudistuksen voimaantuloa on lykätty eikä hallituksen esitystä ole saatu lausunnoille. Talouden suunnittelua varten tarvitaan etenkin tietoa tulevasta valtionosuusuudistuksesta. Virsunen huomautti, että listoja niitä varten on erilaisia mutta että työ jatkuu edelleen. Hän kommentoi Kuntaliiton näkemystä, jonka mukaan Suomi tarvitsee kansallisesti käynnistettävän parlamentaarisen työn. Vos-uudistusta viimeistellään Kunnat odottavat, että valtion puolelta sitouduttaisiin koko joukkoon muitakin isoja asioita eikä lykättäisi päätöksiä. Kuntien talouteen vaikuttaa myös kiinteistöverouudistus. Väki pakkaantuu kasvukeskuksiin. Aikataulu edellyttää, että ministeriön näkemykset saataisiin lausuntokierrokselle syksyn aikana ja eduskunnan päätettäväksi keväällä. – Erittäin raikas avaus tilanteeseen, joka ei voi tällaisenaan jatkua. – Olemme tuottaneet erittäin paljon materiaalia demokraattisen päätöksen taustalle. Virsunen muotoili sanojaan tarkkaan kommentoidessaan uudistuksen etenemistä. Toivomme, että lausuntokierros päästään aloittamaan nopeasti. Näin sanoo osastopäällikkö Jussi Virsunen valtiovarainministeriön kuntaja alueosastolta
Paraikaa kuntataloutta kurittavat erityisesti työttömyyslukemat. Kerrataan tilannetta Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion listan avulla ja poimitaan siitä muutama esimerkki. TE-uudistus siirsi työttömien palvelut kuntien vastuulle huonoimmassa mahdollisessa suhdanteessa. Kunnat maksavat perustoimeentulotulosta puolet. Erityisen huolestuttavaa työttömyyden kehityksessä on pitkäaikaistyöttömien määrä: yli 400 päivää työttömänä olleet kattavat 80 prosenttia kuntien etuuskuluista. Pitkät miinukset hallitukselta Nyt on paikallaan kysyä, kuinka vahvasti valtio on tullut kuntien tueksi. Yhden prosenttiyksikön indeksijarru puolestaan kasvaa hallituskauden lopussa jo 111 miljoonan euron leikkaukseksi. No huh, vastaus on kerrassaan tylyä kuultavaa. Aloitetaan hallituksen kevätriihen päätöksestä, jossa leikataan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista 75 miljoonaa euroa. Luvun perusteella voi ennustaa koko vuoden kustannukseksi 750–800 miljoonaa euroa, mikä ei vastaa valtiolta tulevaa kompensaatiota. 50 mainos Kuntien taloustilanteet poikkeavat yhä rajummin toisistaan. Otetaan seuraavaksi TE-uudistus: kun valtio kompensoi työttömyysturvan rahoitusuudistusta, se jätti summan kuluvana vuonna noin 100 miljoonaa euroa vajaaksi. Kuntalehden Talousbarometrissä heistä lähes 80 prosenttia arvioi, että kunnan taloudellinen liikkumavara kapenee. Vuoden alusta elokuun loppuun mennessä kunnille kertyi työttömyysetuuksien rahoitusvastuuta melkein 500 miljoonaa euroa. Ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä, jos meno jatkuu nykyisellään. Kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, mikä vaikuttaa myös työllisyyden kehittymiseen. Optimistisia eivät ole myöskään kuntien talousjohtajat. Normien purkuun niputettu valtionosuusleikkaus leikkaa kunnilta tänä vuonna 23 sekä ensi vuonna ja vuonna 2027 kumpanakin 21 miljoonaa euroa. Parhaillaan meneillään oleva toimeentulotuen muutos siirtää nuorille maksettavan toimeentulotuen rahoitusvastuun kokonaan kunnille, mutta tähänkin saadaan valtiolta kompensaatiosta. Vähemmän kunnallisveroja Huonot uutiset eivät lopu valtion leikkauslistoihin, sillä myös tuleva kunnallisverokertymä näyttää entisestään heikkenevää tilannetta. Kuntaliiton syyskuun ennustepäivityksessä lukema on enää 2,5 prosenttia. Yksi istuvan hallituksen suosikkileikkauskohteita on ollut maahanmuutto. Kuntien rahoittama toimeentulotuki kasvaa vuonna 2027 noin 100 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusta kotoutumisen kustannuksista laskettiin kuluvan vuoden alussa useilla eri päätöksillä, kuten pienentämällä kuntien laskennallisia kotoutumiskorvauksia 58 miljoonalla eurolla. Ja siinäkin kuulemma riittää loppuvuodeksi kirimistä. – Kunnilla on nyt kovat kannusteet lisätä työllisyyspalveluidensa vaikuttavuutta, Punakallio toteaa. Kuluvalle vuodelle valtion toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen painuu monta sataa miljoonaa miinukselle, kun mukana ovat myös sote-siirron jälkikäteisperinnät vuosina 2025–27. Kunnille kertyvät työttömyyden kustannukset ovat nousseet paljon ennakoitua isommiksi. Tämän lisäksi TE-palveluiden siirron valtion kompensaatio on jäämässä kohonneen työttömyyden vuoksi noin 100 miljoonaa euroa vajaaksi. Vielä viime vuonna näkymät olivat huomattavasti positiivisemmat, ja palkkatuloihin odotettiin 4 prosentin kasvua. Myös perustoimeentulotuen menot kasvavat. Keskustelu laajasta parlamentaarisesta työstä on nyt avattu.
Palvelut voivat edellyttää laatuja sisältötekijöistä lähtien erityisosaamista ja investointeja, joita ei ole kaikkialla. Uuraisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ”Ei ole ihan yksinkertaista määrittää, kuinka lähellä on tosiasiallisesti saavutettava palvelu. Mikä on palvelun tarve ja millaiset valmiudet henkilöllä on käyttää sitä. Toisaalta liiaksikin, sillä meillä on vielä ikääntyneitä, jotka ovat palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta syrjäytymisvaarassa. Palvelut voivat olla erittäin lähellä ja käytettävissä jopa kotisohvalta digitaalisten tai kotiin tuotavien palveluiden kautta. Todellista saavutettavuutta ei siis mitata vain kilometreissä, vaan siinä, saavatko ihmiset tarpeisiinsa nähden riittävät ja mahdollisimman hyvät palvelut." Matleena Kivelä (sd.). Se on tarjolla keskuskoululla ja kolmella kyläkoululla joka arkipäivä. Yhteenvetona sanoisin siis, että tosiasiallisesti saavutettava palvelu on sellainen, jonka käyttäjä kokee omilla taidoillaan, käytettävissä olevilla välineillään ja aikataulullaan helpoksi käyttää." Sirpa Iivari (YKY, Yhteinen Kemijärvi -ryhmä), Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja "Tosiasiallisesti saavutettavan palvelun läheisyyden määritelmä on laaja. Sitä on kohtuullisen helppo käyttää ja vasteaika on nopea. Toisenlainen palveluesimerkki on meidän rakennusvalvonta, joka toteutetaan kuntayhteistyönä Saarijärven kaupungin kanssa. Ylikunnalliset ja kiertävät asiakaspalvelut voisivat olla vaihtoehtoisia lähikuntien yhteispalvelumuotona ja ne ennaltaehkäisisivät ikääntyneitä palveluista syrjäytymiseltä. Ruoka on tutkitusti maukasta ja lähes kaikki oppilaat käyvät sen syömässä koulussa ollessaan. Krista Kiuru (sd.) Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja "Tosiasiallisesti saavutettavat palvelut ovat sellaisia, että ne vastaavat väestön tarpeisiin ja niitä tarjotaan riittävällä tavalla lähellä ihmisiä. Pohdinta tästä aiheesta tiivistyy vahvasti käyttäjän näkökulmaan. Fyysisesti tämän voisi mieltää kaukana olevaksi ja hankalasti saavutettavaksi, mutta omakohtaisen kokemukseni mukaan palvelu on niin sanotusti kädenojennuksen päässä eli matkapuhelimessani. Tällaiset palvelut voisivat toimia ikään kuin välimuotona, kunnes digitalisaatio on käynyt läpi kaikki sukupolvet. 51 Kuntalehden gallup: Miten lähellä on tosiasiallisesti saavutettava palvelu. Esimerkkinä saavutettavasta palvelusta mainitsen meidän kouluruokailun. Kilometritarkkuudella on vaikea määritellä, mikä on tarpeeksi lähellä. Muutos on osa elämää ja vain rohkeus on rajana palvelumuutoksille." Teksti Jouni Lampinen Kuva: Matleena Kivelän arkisto Kuva: Sirpa Iivarin arkisto kuntalehti kysyy. Monet palvelut ovat saatavilla ihmisen elinympäristössä ja käytettävissä toistuvasti jopa päivittäin. Digitalisaatio on mahdollistanut jo monen palvelun tarjonnan netissä. Tällä kertaa vastausvuoron saavat valtuustojen puheenjohtajat Sirpa Iivari Kemijärveltä, Matleena Kivelä Uuraisilta ja Krista Kiuru Porista. Etäpalveluja voisi lisätä nopealla saavutettavuudella esimerkiksi nuorisopalveluissa, liikuntapalveluissa ja kuntien vuokra-asuntojen välityksessä. Kuntalehden gallupissa kysymme kolmelta kuntapäättäjältä yhden ajankohtaisen kysymyksen. Se voi olla vain muutaman klikkauksen päässä omalla tietokoneella tai missä vain oletkin, ja paljon muuta. Teams-palvelujen mahdollisuutta voisi kehittää vielä pidemmälle ja vähentää varsinaisia kuntien kiinteistöomistuksia
Itse ajattelen, että valittaminen ilman toimeen tarttumista on ärsyttävää. Nykyisissä opiskelutovereissaan hän ihailee näiden päämäärätietoisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Neljä syksyä sitten Turun-junaan hypätessään Rautiota jännitti. Rautiota on kiitelty yhdessä tekemisen korostamisesta, ja on häntä pidetty tietyllä tapaa rautarouvanakin. Rautarouvan rohkea hyppy: Juristiopiskelija, joka elää tonnilla kuussa Teksti ja kuvat Leila Itkonen – Kenenkään ei pitäisi olla yhdessä työssä loputtoman pitkään, tuleva juristi ja Hämeenlinnan kaupungin kärki poliitikko sanoo. – Meillä kokoomuksessa on oppimisja koulutususko, enkä ole voinut hakea virkoja ilman tutkintoa. – Sen verran minulla on kuitenkin elämänkokemusta, että en itke, jos sukat vähän kastuvat. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus koetteli voimakkaimmin farssiksi muuttuneen Sunny Car Center -hankkeen aikaan. – Pääsin sisään ensikertalaisten kiintiössä ilman pääsykokeita, eli siinä mielessä tutkinnon puute kääntyi edukseni. En tajunnut hakea aikuiskoulutus tukea, kun minulla oli vielä työpaikka kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tytär kämppiksenä Kouluja ja politiikkaakin enemmän Rautio on oppiSari Rautio, Hämeenlinnan kuntapolitiikan entinen ykkösnainen, uskalsi lähteä hakemaan itsetuntoaan yliopiston penkiltä. Opiskelupaikka laudatureilla Rautio hyötyi kuuden laudaturin ylioppilastodistuksestaan ensimmäisen kerran oikeustieteelliseen pyrkiessään. – Opiskelussa ja politiikassa on pitkälti samanlainen logiikka. Kesken jääneet opinnot ovat vaikuttaneet Raution mukaan niin hänen itsetuntoonsa kuin muiden ihmisten käsitykseen hänestä. Kunnallishallinnossa opitut asiat ovat jouduttaneet Raution opintoja monin tavoin. esittelyssä. Tutkinto itsetuntokysymys Opiskelun aloittamiseen 53-vuotiaana Rautiolla oli useita syitä, kuten nuorena viimeistä silausta vaille jääneet kasvatustieteiden opinnot. – Oli idioottimaista, että jätin aloittamani gradun kesken. Rautio kertoo olevansa nopea lukija ja omaksuja, joten hyvin menee. Minulla vain mieli karkasi jo seuraaviin asioihin. – Vain tulotasoni romahti. – Nuoret ajattelevat rohkeasti – ja että maailma on renki, kuten Lauri Tähkä laulaa. Olen joutunut elämään kädestä suuhun, Rautio kertoo. – En usko statuksiin, mutta kyllä mietin, miten täti pääsee mukaan pääasiassa omien lasteni ikäiseen opiskelijaporukkaan. Sijaisuus olisi jatkunut seuraavana syksynä, mutta kutsu Autismiliiton projektitehtäviin vei voiton. Minulle on sanottu omanlaiseni perspektiivini takia, että jokaisessa ryhmässä pitäisi olla yksi Sari. – Kuntapolitiikassa monilta puuttuu pitkäjänteisyyttä. – Itse ajattelin ensin, että apua, veinkö jonkun nuoren opiskelupaikan, mutta uskon eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten tulokselliseen yhteistoimintaan. Opettajana Rautio työskenteli yhden lukuvuoden. – Koen, että sain kuitenkin todella hyvän peruskoulutuksen. Pidän sitä elämäni tähän mennessä suurimpana epäonnistumisena. Esimerkiksi ympäristöoikeuden peruskurssin sisältö kaavoituksineen oli Rautiolle ennestään tuttua. – Alussa muistutin itseäni siitä, että ei pidä mennä takki auki eikä yrittää päällepäsmäröidä. 52 Tänä syksynä Sari Rautio (kok.) elää oikeastaan kolmoiselämää. lokakuuta 25 vuotta sitten. Vuorovaikutustaidoilla minä olen tähän mennessä työllistynyt, Rautio sanoo. Hämeenlinnan kuntapolitiikkaan hän pääsi vaaleissa 22. Olen saanut kuukausittain alle 280 euroa opintoraha. On kyettävä yhdistelemään asioita ja luomaan kokonaiskuva. Rautio tuntee julkishallintoa esimerkiksi 12 vuotta jatkuneen Kuntaliiton hallitustyöskentelyn kautta. Muut opiskelijat arvostavat Raution kokemusta. Juna lähti aamuviideltä, ja Turussa Rautiolle jäi luppoaikaa ennen kuin yliopiston ovet avautuivat kahdeksalta. On rooli Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettuna, viikoittaiset Brysselin-reissut EU:n alueellisen komitean johtotehtävissä sekä opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa Turussa
53
Siksi olen saanut kuukausittain vain alle 280 euroa opintorahaa. Sinnittely on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että vaateostoksille ei ole ollut asiaa. Juristiksi Rautio valmistuu ensi syksynä. 54 nut omilta lapsiltaan. – Me sparraamme toisiamme monin tavoin. Kokouspalkkioiden kanssa olen tienannut maksimissaan ehkä tonnin kuussa, ja olen joutunut elämään kädestä suuhun. Turussa hän vietti alussa parisen päivää viikossa, mutta nyt hänen tarvitsee tehdä vain pari Turun-reissua kuukaudessa. En sano ei kuntajohtamiselle enkä ehkä vaaleillekaan, vaikka en ole eduskuntaan aiemmista pyrkimisistäni huolimatta päässytkään. Minulle on sanottu, että pakkohan sinulla on olla joku valmistumisen jälkeinen suunnitelma, mutta ei minulla ole.. Kokouksissa Rautio istuu jatkuvasti samassa ydinryhmässä Ursula von der Leyenin ja Roberta Metsolan kanssa. Kuntoaan hän ylläpitää myös koiralenkeillä. – Toimin EPP-ryhmän puheenjohtajana ja EU:n monivuotisen budjetin esittelijänä ja tuon alueiden ja kuntien äänen laajaan budjettikeskusteluun. Jatkosuunnitelmat avoinna Opiskelijana Rautio on elänyt aiempaan nähden pikkiriikkisillä tuloilla. Raution ja esikoistyttären mielenkiinnon kohteet osuvat yksiin lopputöitä myöten: tytär teki jo gradunsa kestävän kehityksen johtamisesta ja Rautio aikoo tehdä omansa kestävästä kehityksestä oikeusvaltiossa. – En tajunnut hakea työsuhteisille opiskelijoille tarkoitettua aikuiskoulutustukea, kun minulla oli vielä työpaikka kaupunginhallituksen puheenjohtajana. – Minulle on sanottu, että pakkohan sinulla on olla joku valmistumisen jälkeinen suunnitelma, mutta ei minulla ole. Tänä päivänä Oskulla on kokin koulutus ja vakituinen työpaikka muuttomiehenä. Raution neljästä lapsesta nuorin on toipumassa masennuksesta ja oli jo hilkulla päästä Taideyliopistoon. Autistisen Oskarin, 32, kanssa on kuljettu pitkä matka sen jälkeen, kun poika alkoi puhua viisivuotiaana. Rakastan vaikuttamista ja bilettämistä ja seuraavaksi juhlin loppukuussa, kun täyteen tulee 25 vuotta kuntapolitiikassa, Sari Rautio kertoo. En halua rajata mitään pois, vaan luotan siihen, että jotain kiinnostavaa tulee eteen. Kahden vanhimman tyttärensä kanssa Rautio on suorittanut yliopisto-opintoja rinta rinnan. EU:ssa pokkuroidaan Keväällä Rautio valittiin niin isoihin EU-saappaisiin, että hän matkustaa viikoittain Brysseliin. – Käytän julkista liikennettä ja teen töitä matkustaessani. – Brysselissä kohtaan pokkurointiakin, ja tilanne voisi nousta hattuunkin, mutta keskityn työhöni, joka on mahtava vaikuttamisen paikka. Sitten on sitkeys ja sisäinen motivaatio. Lenkillä olemme usein puhuneet ruotsia, jotta esikoisen kielitaito karttuisi, ja toinen tyttäreni on auttanut minua it-asioissa. Ruokakaupoissa Rautio on metsästänyt punalaputettuja tuotteita. – Menen sinne aina ruokakaupan kautta, mutta pidän mielessä, että tytär on aikuinen ja elää tavallaan. Vaan miten aikaa, energiaa ja intoa riittää. Turussa yöpyessään Rautio majoittuu samassa yliopistossa opiskelevan tyttärensä luona. Kotikaupungissaan Rautio liikkuu pyörällä. – 18-vuotiaana Oskulle ehdotettiin eläkettä, mutta olemme koko ajan opetelleet uusia taitoja
Tämmöinen performatiivinen ulottuvuus antaa yleisölle keskustelusta riitaisan ja kärjistyneen kuvan. Jossain kohtaa kenttä pitää pystyä jättämään nuoremmille. Vuosikymmenien kunnalliselämästä luopunut Pekka Sauri ei käytä psykologisia aseita päätöksenteossa: ”Paras argumentti voittaa”. Asiat etenevät virkamiesvalmistelun kautta lautakuntatasolta kunnanhallitukseen ja sieltä valtuustoon. Apulaiskaupunginjohtajana ollessaan hän asetti someen suuria toiveita ja yritti valjastaa sosiaalista mediaa myös kaupungin viestintään. Päätöksiä on valmisteltu etukäteen muissa elimissä, ja lopullinen päätös nuijitaan pöytään valtuustossa. Silloin kun on mahdollista vaikuttaa päätökseen, yritän perustella omaa näkemystäni mahdollisimman vankasti ja toivoa, että perustelut vaikuttavat muihinkin. – Kyllä se toimikin ja sain kiitosta siitä, että yritin sijoittaa asioita kokonaisuuksiin ja kertoa asioista ennalta. – Päätöksenteon osuudet, jotka ovat siellä alkupäässä, ovat varsin rauhallisia ja asiassa pysyviä. Ajattelin nyt keskittyä niihin. Saurin mukaan valtuuston kokouksia seuraavien kansalaisten silmissä valtuustotyöskentely saa helposti hiukan vääristyneen merkityksen. Psykologinen manipulointi ei kuulu tapoihin Positiivisuuden perikuva Sauri löytää valtuutetuista jonkin verran ärsyttäviäkin piirteitä. "Yritän pysyä argumenteissa" 55 päättävät elimet Pekka Sauri on aktiivinen somessa. – Kannattaa lopettaa silloin, kun siitä vielä pystyy itse päättämään. Yhtä lailla eduskunnassa asia on käynyt läpi pitkän prosessin ennen lopullista päätöskokousta. Tämähän on sosiaalisen median irvikuva. Pekka Saurin (vihr.) on yksi valtuutetuista, jonka viimeinen kokous on kevään kunnallisvaalien jälkeen takanapäin. Psykologi Sauri ei kuitenkaan halua ryhtyä manipuloimaan päätösprosessia, vaikka psykologisia työkaluja tähän löytyisikin. Valtuusto jäi, vaikuttaminen jatkuu Ennen viime kevään kuntavaaleja neljäkymmentä vuotta Helsingin politiikassa ollut Sauri, 71, kävi henkilökohtaisen painiottelun. Kuntapolitiikan lisäksi suomalaiset ovat oppineet tuntemaan Saurin myös tunteiden ymmärtäjänä ja sanoittajana. Kuva: Heli Sorjonen Teksti Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka Kuuntele Päättävät elimet! Löydät sen Spotifystä, Apple Podcasts -palvelusta ja muilta alustoilta. Tunnetaan surullisia tapauksia siitä, että ihminen ei oikein osannut lopettaa ajoissa enkä halunnut olla yksi heistä. Alun perin sosiaalisen median koko idea oli, että ihmiset voisivat käydä dialogia toistensa ja myös päättäjien kanssa. Vuosikymmenet valtuutettuna ovat antaneet Saurille hyvän näkökulman, miten suomalainen paikallisdemokratia toimii. – Sellainen pysyvä ärsyttävä piirre on se, että pidetään puheita omille, esiinnytään omille äänestäjille. Sauri huomauttaa, että sosiaalisen median ongelma on lähinnä se, että se ei ole sosiaalista, vaan sitä käytetään lähinnä faksina. – Se on opettanut yhteistyötä, joka on välttämätöntä, jotta päätöksiä saadaan aikaan, sanoo Sauri. Nykyään tietokirjailijana ja hallitusammattilaisena toimiva Sauri työskenteli Helsingin apulaiskaupunginjohtajana 2003–2017. Maailmaan ja tulevaisuuteen vaikuttamisen tapoja on muitakin. Sauri ei hakenut jatkokautta, vaikka Helsingin kunnallispolitiikassa hän ehti olla monessa mukana vuodesta 1984 lähtien. – Sitä käytetään hyvin perinteiseen yksisuuntaiseen tiedottamiseen eikä keskusteluun. Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa.. – Olen yrittänyt mahdollisimman tiukasti pysyä parhaan argumentin periaatteessa. Sosiaalisen median irvikuva Sauri on edelleen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, hänellä on X:ssä 145 000 seuraajaa. – Rupesin ajattelemaan, että olen ikään kuin tehnyt sen mikä on tehtävissä poliittisessa päätöksenteossa
Millainen on suhteesi Helsinkiin. Pyrin pitkään pois Helsingistä ja vähän kipuilin siellä asumista. – Olen kasvanut Raahessa, Pohjois-Pohjanmaalla, ja olen luonteeltani ja temperamentiltani yhä hyvin raahelainen. Yhtä aikaa on hyvin pientä, tavallista, turvallista ja yhteen hiileen puhaltamista, mutta kuitenkin edistyksellistä eikä lainkaan tunkkaista tai ahdistavaa. En ihaile vähävaraisuutta, se on rankkaa, enkä toivo kenellekään vaikeita vaiheita, mutta minulle nuo niukat vuodet ennen ensimmäisiä Teosto-korvauksia opettivat paljon elämästä ja siitä, mikä on tärkeää. Etenkin viime vuosina ihan pieniltä nurkilta ja kylistä on lähtenyt liikkeelle eräänlainen ilmiö. – Suomessa on monilla pienillä paikkakunnilla sellainen jännä yhteinen piirre: kunnianhimoisesti ja kovatasoisesti toteutetut tapahtumat. Henkeni pitimiksi sovin turkulaisten torikauppiaiden kanssa, että he eivät heittäisi myymättä jääneitä sämpylöitä ja tomaatteja päivän päätteeksi roskiin, vaan antaisivat ne minulle. Mikä tekee suomalaisista kunnista mielestäsi kiinnostavia. Se on kerrassaan hieno ilmiö. KUKA: MUUSIKKO SAMULI PUTRO Tärkeät paikat: Kokkola ja Ykspihlaja, Turku, Helsinki ja Käpylä sekä Raahe. Teksti Leena Hirvonen Kuva Päivi Karjalainen viisi kysymystä Se on kerrassaan hieno ilmiö. ?. ?. – Valitettavasti en ole aikoihin päässyt keikalle ihan pohjoiseen, tuntuu bensa loppuvan Rovaniemen kohdalla, mutta olen kuullut paljon hyvää esimerkiksi Savukoskella järjestettävästä SompioRockista. No, Hailuoto-ilmiö on kasvanut Mathildendal-ilmiöksi, ja sama meininki näkyy Pyhtään kulttuuritalolla ja vaikka Laukon kartanon puistossa. En päässyt irti siitä. Tässäpä vasta suurten vastakohtien sekoitus! ?. – Lempikaupunginosani Helsingissä on, yllätys yllätys, Käpylä. Mikä on suhteesi lapsuutesi ja nuoruutesi kyliin ja kaupunkeihin. Kun opinnot päättyivät, elin pitkään vailla työtä ja toimeentuloa. Tämä on kiinnostavaa. Suomessa on monilla pienillä paikkakunnilla sellainen jännä yhteinen piirre: kunnianhimoisesti ja kovatasoisesti toteutetut tapahtumat, sanoo Samuli Putro matkalla keikalle Ouluun. Helsinki on kotikaupunkini, jossa nykyisin viihdyn. Muutin pois Raahesta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Siellä haluaisin joskus esiintyä, että terkkuja vaan. – Rehellisesti täytyy sanoa, että Kokkolan Ykspihlajassa. – Turku on minulle erityinen, sillä se oli paikka, jossa aidosti itsenäistyin. ”Suhteeni Helsinkiin on moninainen ja muuttuva” ?. Pihlajassa olen henkisesti eniten kotona. Ehkä sekin on omalla tavallaan kylämäinen ja tietysti varsin viehättävä myös muuten.akkoja. –Ja sitten vaikka tuo Ykspihlaja. Suurten festivaalien ja kaupunkien rinnalla on pittoreskimpaa kulttuuritekemistä. Raahelainen luonteenlaatu on tehdaskaupunkilainen, eli vähän sellainen juro ja sisäänpäin kääntynyt. Ykspihlajassa vallitsee aito 1950-lukulainen kylämäisyys kuitenkin 2020-luvun hengessä. Turussa koin myös aidosti köyhyyttä. Monesti alkoivat. Kaupunki merkitsi minulle työpaikkaa, ja minne tahansa meninkään, tapasin saman alan ihmisiä ja puhe liittyi lähes aina jotenkin työhön. 56. Piti nähdä oikeasti vaivaa sen eteen, että oivalsi, kuka itse on ja mistä löytyy vertaisia, sitä omaa porukkaa. Nykyään, kun painan kotioven kiinni, osaan hengähtää ja tunnen olevani kotona. Tuo kaupunginosa, ja tarkemmin koko Sahan ympäristö, on aivan poikkeuksellinen koko maan mittakaavassa. Helsinki, erityisesti Käpylä, jossa asun, tulee jopa uniini, mikä kertoo siitä, että paikalla on minulle merkitystä. Yleensä otin pyörän alle, polkaisin kaverin ovelle pimpottamaan ja kysyin, alakko mua. Millä seuduilla on erityinen paikka sydämessäsi tai missä olet eniten kotonasi, Samuli Putro. Pääsin opiskelemaan viestintää Turun yliopistoon. Kuntalehden sarjassa Viisi kysymystä tunnetut suomalaiset kertovat elämänsä tärkeistä kylistä ja kaupungeista. Esimerkiksi ensin ole Hailuoto ja Bättre Folk -tapahtuma aivan ainutlaatuinen. Äitini keksi tuon minulle ja haki minulle paikkaa. Sellainen piti etsiä. ?. Asuin omillani, enkä voinut mennä äidin luokse pesemään pyykkiä tai syömään. Tässä osassa elämänsä kuntiin palaa muusikko Samuli Putro. Missä päin Suomea haluaisit viettää vähän enemmän aikaa. – Suhteeni Helsinkiin on moninainen ja muuttuva. Toisaalta, olen aina ollut myös outolintu, ja vaikka 70ja 80-lukujen Raahe oli erinomaista kasvualustaa, omaa viiteryhmää ei varsinaisesti ollut
Lahjusrikosten lisäksi myös muussa hankintoihin liittyvässä epäasiallisessa menettelyssä kyse voi olla korruptiosta.. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2023:17 korostaa jokaisen päätöksentekijän velvollisuutta huolehtia asian riittävästä valmistelusta riippumatta kokemuksesta tai perehtyneisyydestä. Eriävä mielipide Virkavastuu kohdistuu täysimääräisesti päätöksessä harkintavaltaa käyttäneeseen tahoon. Keskeinen riskialue Julkiset hankinnat ovat keskeinen korruption riskialue. Laindäädäntö velvoittaa Rikoslain virkarikosluvun pykälät 7–10 niin sanotuista virkavelvollisuuden rikkomisrikoksista kattavat sekä tahalliset että huolimattomuudesta tehdyt teot. Vähäiset teot, joilla ei ole viran asianmukaisen hoidon tai yksityisten etujen kannalta mainittavampaa merkitystä, jäävät kuitenkin rangaistavuuden ulkopuolelle. Eriävä mielipide ei kuitenkaan vapauta vastuusta annettujen tietojen oikeellisuudesta ja selvitysten riittävyydestä. Kunnan harkintavaltaa menettelyn arvioinnissa rajaa velvollisuus tehdä rikosilmoitus ilmeisestä virkarikoksesta. Lahjusrikosten lisäksi myös muussa hankintoihin liittyvässä epäasiallisessa menettelyssä kyse voi olla korruptiosta, epäeettisestä toiminnasta tai hallinnon korruptiosta, joka ilmenee esimerkiksi virkavelvollisuuksien laiminlyöntinä. Virkavastuu on julkista valtaa käyttävän viranhaltijan ja luottamushenkilön erityistä vastuuta toiminnastaan. Monijäsenisen toimielimen hankintapäätöksen viranhaltijaesittelijä on vastuussa asian valmistelusta, omasta toiminnastaan esittelijänä, ja siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty – jollei hän ole jättänyt eriävää mielipidettä. Hankintalainsäädäntö velvoittaa kuntia kilpailuttamaan hankintoja ja turvaamaan varojensa tehokkaan, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat huomioivan käytön. Pelkkä hankintalain soveltamisessa virheelliseen lopputulokseen päätyminen ei täytä virkarikoksen tunnusmerkistöä, vaikkakin virkatoiminnassa noudatettavien säännösten tai määräysten sisällön selvittämisen laiminlyönti on lähtökohtaisesti huolimatonta ja johtaa helposti johonkin yksilöitävissä olevaan virkavelvollisuuden rikkomiseen. Luottamushenkilön virkavelvollisuus puolestaan on valvoa kunnan etua ja käyttää toimivaltaansa puolueettomasti yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Hallintolain 6 § rajaa viranomaisen harkintavallan ja 31 § 1 momentti asettaa huolellisuusvelvollisuuden. Vaikka hallintolain säännökset eivät yksiselitteisesti määrittele, mitä pidetään riittävänä ja asianmukaisena selvittämisenä, luottamushenkilö on oikeutettu huolellisuusvelvollisuutensa täyttämiseksi luottamaan viranhaltijaesittelijän ja muiden valmistelijoiden virkavastuulla tekemiin selvityksiin. Hankinnoissa tätä harkintavaltaa rajaavat paitsi hallintolain oikeusperiaatteet myös kaikissa julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet. Hankintapäätöksen ja päätöksentekoprosessin puutteet voivat lähtökohtaisesti asettaa päätöksentekijän motiivin ja päätöksentekomenettelyn kyseenalaisiksi. Menettelyn rikosoikeudellisessa arvioinnissa huomioidaan teon toistuvuus, tahallisuus, tekijän asema tai hankittu epäasiallinen hyöty sekä muut tekoon liittyvät seikat, kuten missä olosuhteissa ja tarkoituksessa päätös on tehty. Julkisia varoja koskevaan vastuunalaisuuteen liittyy kuitenkin keskeisesti myös hankintamenettelyn asianmukaisuus. Sen tarkoituksena on vahvistaa luottamusta hallintoon ja varmistaa, että julkista valtaa käytetään lain mukaisesti. Riippumatta rikosprosessin lopputuloksesta kunnalla on velvollisuus työnantajana arvioida menettelyä ja esimerkiksi virkamiehen sopivuutta tehtäväänsä. Asiaa kunnassa arvioitaessa tuleekin ymmärtää ja muistaa hallinnollisen ja rikosprosessin erot. Tehtyä rikosta ei saa tekemättömäksi, mutta esimerkiksi päätöksen korjaaminen voi kuitenkin olla rangaistusta lieventävä seikka. Luottamushenkilöillä on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta arvioida, mikä on kussakin asiassa kunnan edun mukaista. 58 Kunnan julkisen hankinnan tarkasteleminen virkarikosprosessissa on harvinaista. Hän on jättänyt rikosoikeuden alaa olevan maisteritutkielmansa virka-aseman väärinkäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta kuntien hankinnoissa tarkastettavaksi 19.8.2025. Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija Kuntaliiton lakiyksikössä ja opintovapaalla Liedon kaupungin ympäristöterveyspalvelujen toimialajohtajan tehtävästä. Virkavastuu toteutuu vahingonkorvausvastuuna, hallinnollisina seuraamuksina ja ultima ratio -periaatteen mukaisesti viime kädessä rikosoikeudellisena vastuuna. Teksti Johanna Mäkinen lakia lukien Hankintakäräjät, harvinaiset vaan ei tavattomat Julkiset hankinnat ovat keskeinen korruption riskialue, kirjoittaa Kuntaliiton korkeakouluyksikön harjoittelija Johanna Mäkinen
59 Löydä kaikkien Kuntalehden ristikoiden oikeat vastauksen sekä aiempien numeroiden tietovisat kuntalehti.fi:stä Ristikko mainos 6 700 x KIITOS! Kuntamarkkinat jälleen 16.-17.9.2026 Kuntatalolla!
striimauksen ja videon keinoin. 60 Tehokkaampaa asiantuntijaviestintää Tarjoamme upeat puitteet ja autamme sinua tuomaan viestintäsi uudelle tasolle striimauksen ja videon keinoin. Katso tuotantojen esimerkkihinnat Soita ja pyydä tarjous: Janne Aulavuori 050 479 7341. Meille on helppo tulla, sillä studiomme sijaitsevat Kuntatalon kokousja kongressikeskuksessa. Studio Linjoilla on vuosien kokemus videotuotantojen tekemisestä asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin