[ Kolumni ] Emilia Uljas: Liikaa sudenkuoppia Jussi Saramo kouluverkosta: KUNNAT YHTEISTYÖHÖN Kova kiire toteuttaa oppivelvollisuusuudistus Päiväkotibussi on kuin rokkibändien keikkabussi Koulujen eriytymistä on ehkäistävä KL8_1.indd 1 10.8.2021 13.03. 8 I 2021 I 19.8
MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL8_2-5.indd 2 10.8.2021 13.15
Suomi tarvitsee osaavia tekijöitä. Toivottavasti uudistus pystyy nostamaan oppimisen ja osaamisen tasoa, sillä pelkillä opintopapereilla ei tämän päivän teknistyneessä yhteiskunnassa pitkälle pötkitä. edessään mahdollisuuksien tulevaisuus. Tällöin nuorella on myös Suuri tarve, iso mahdollisuus Varsinkin ammattikoulutus on kriisiytymässä hyvin nopeasti. Eikä promille edes miljardista pitkälle riitä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Kuntalehti 8 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Samalla toisen asteen opiskelu muuttui maksuttomaksi, jolloin opiskeluvälineet ja materiaalit kustantaa kunta tai muu koulutuksen järjestäjä. Uudistus maksaa opetusja kulttuuriministeriön laskujen mukaan 129 miljoonaa euroa vuodessa, Kuntaliiton laskelmien mukaan 140 miljoonaa. Samalla vastuu oman opinto-ohjelman rakentamisesta siirrettiin oppilaille. Uudistus saattaa hyvinkin olla viisasten kivi koulupudokkaiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saamiseksi taas osaksi koulutusta ja yhteiskuntaa. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Liian helposti liian moni nuori jättää koulutuksensa kesken. Laajentuva oppivelvollisuus on mahdollisuus. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. NYT on kuitenkin hyvä suunnata tarmo hyödyntämään uudistuksen mahdollisuuksia. Mutta tilannetta voi lähestyä myös toiselta kantilta. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut L aki oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 ikävuoteen astui voimaan elokuun alussa. Olisiko siitä vaikka prosentin kymmenesosa mahdollista käyttää tässä tilanteessa, siksi aikaa, kunnes valtionapu tarkentuu ja mikäli se ei ole riittävä?” Eipä taida enemmän ja vähemmän talousahdingoissa olevien kuntien kassakaapeissa ylimääräisiä euroja lojua. Yksittäisissä tapauksissa voidaan korvata myös asumiskuluja. Monet kunnat ovatkin jo havahtuneet, ja erilaisia ohjelmia ongelman torppaamiseksi on tehty. • KL8_2-5.indd 3 10.8.2021 13.15. Valtio on hövelisti luvannut kuitata yli oman arvionsa menevät kustannukset. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen yhteydessä työssäoppimisjaksot vähenivät. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Jos opiskellaan. Uudistus astuu voimaan asteittain ikäluokka kerrallaan, ja tänä syksynä sen piiriin tulevat keväällä yhdeksännen luokkansa päättäneet. Tieto maastosta eli esimerkiksi sähköurakoitsijoiden ja datafirmojen kahvihuoneista kertoo, että alalle valmistuu tällä hetkellä oppilaitoksista paljon tekijöitä, joilla on kyllä suoritetut kurssit ja päästötodistukset, mutta ei työhön vaadittavaa ammattitaitoa. Tällöin liian moni peruskoulun suorittanut lankesi luomaan itselleen lukujärjestyksen, jossa varsinaiseen opiskelupaikkaan mennään kerran viikossa muutamaksi tunniksi ja loppuaika opiskellaan kotona. Varsinkin ammattikoulutus on kriisiytymässä hyvin nopeasti. Yli seitsemän kilometrin koulumatkat ovat opiskelijoille maksuttomia, ja kustannuksista vastaa Kela. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kuntalehden tämän koulutusteemaisen numeron haastattelussa opetusministerinä puolisen vuotta ollut kansanedustaja Jussi Saramo, vas., nostaa esille valtion kunnille maksamat koronatuet ja huomauttaa, että ”moni on sanonut, että koronatukia annettiin kunnille miljardi liikaa. Kun uudistus pyörii lopulta kokonaisuudessaan muutaman vuoden päästä, nähdään lopulliset kustannukset ja niiden vaikutukset kuntatalouteen. Annetaan se sille
Kuva: Juha Tanhua Pirjo Hepo-oja: Jos kaikki ovat päässeet jonnekin ja pysyvät siellä, me sanomme jippii! [ Kansi ] Laura Oja kuvasi kansanedustaja Jussi Saramon, vas., Porvoossa hänen entisessä opinahjossaan. 30 Päiväkoti pyörillä 34 Opitaan työssä! [ Kolumni ] 37 Emilia Uljas: Liikaa sudenkuoppia 38 Omavalmentaja, soita jo! 42 Kouluja nousee myös pieniin kuntiin 45 10 kysymystä esiopetuskokeilusta 46 Kittilän toive: Todelliset oppilasmäärät huomioon [ Kunnan töissä ] 48 Liian villi virastoon [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Suomella menee hyvin [ Lakia lukien ] 51 Olisiko uudessa vapaakuntakokeilussa itua. [ Lakiklinikka ] 52 Oppilaan oikeudet huomioitava [ Kirjat ] 53 Hirtehisesti peruskoulusta [ Asiantuntijat ] 53 Näköalapaikka kunnan toimintaan: tarkastuslautakunta [ Työ ja tekijä ] 54 Kiertotietä kunnanjohtajaksi [ Luottamuksella ] 56 Neljännes Inkoon äänistä [ Seuraava numero ] 58 Teema: Johtaminen KL8_2-5.indd 4 10.8.2021 13.15. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 6 [ Sisältö 8/2021 ] Kuva: Laura Oja s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kouluverkostoja kehitettävä yli kuntarajojen [ Alussa ] 12 Aluevaalit: Valtaa jaossa 16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 20 Jussi Saramo: Olen erittäin huolissani myös ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. 17 Kuvattua, Sanottua, Kuntamarkkinat 18 Missä olet?, Tape [ Teema: Koulutus ] 20 Kunnan iso vastuu 26 Lähikouluun vai kauemmaksi
KL8_2-5.indd 5 10.8.2021 13.15. Kuva: Rami Marjamäki Mira Sillanpää: Jouluun mennessä olemme ottaneet tämän haltuun. Kuva: Liisa Takala Tapio Huttula: Työssä syntyy suurin osa uudesta osaamisesta. 34 s. Kuva: Laura Oja • ”Kyllä meillä pirun hyvä koulu on, mutta jos se halutaan pitää sellaisena, enää ei voi leikata yhtään.” Kuntalehden podcastissa lukiosta, koulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta puhuvat Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri ja lukion opettaja Arno Kotro. Kuuntele osoitteessa kuntalehti.fi/podcast. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 38 Jaana Piipponen: Minulla on mielikuva ja vahva tunne siitä, että pääasiassa oppilaat tulevat tänne mielellään ja vanhemmat lähettävät heidät tänne mielellään. 26 s
Careerian luokan ikkunoista avautuu tuttu näkymä, eikä varhaislapsuuden kotiin ole tästä pitkä matka. KL8-6-11.indd 6 10.8.2021 13.04. 6 Kuntalehti 8 / 2021 [ Hän ] kehitettävä yli kuntarajojen KOULU VERKOSTOJA Kun Jussi Saramo opiskeli Porvoossa datanomiksi, lähiopetus oli kantimissaan ja opettajilla oli aikaa opettamiseen
Ammatillisen koulutuksen tilanne on ollut hänen mielestään katastrofi edellisen hallituksen reformin jäljiltä, mutta ainakaan toistaiseksi hän ei siirtäisi toista astetta maakunnille. kehitettävä yli kuntarajojen KOULU VERKOSTOJA KL8-6-11.indd 7 10.8.2021 13.04. Saramo kertoo, kuinka hän osasi koulun aloittaessaan ainakin omasta mielestään lukea ja laskea. Oli täysin uutta, että amiksen kouluruokalasta pääsi keväällä syömään ulos terassille. Turhauduin ja häiriköin. Luokan ikkunasta näkyy mäki, jonka toisella puolella sijaitsee Saramon varhaislapsuuden koti. Se oli 2003. Kansanedustaja Jussi Saramo, vas., patistaa kuntia käyttämään valtion myöntämää koronapottia koulujen tukemiseen. Tämä oli nuorelle opiskelijalle hieno rakennus. Ruokala näyttää edelleen tutulta, samoin luokka, jossa pistäydymme. Saramo oli kiinnostunut tietokonemaailmasta ja ajatteli, että alaa opiskelemalla töitä löytyisi jatkossa varmasti. Jouduin kaivelemaan lähtiessäni papereita. Keskiarvo taisi olla välillä yli yhdeksän. Hänelle ei annettu lisätehtäviä, ja koulunkäynti kävi tylsäksi. Ilmassa on nostalgiaa. Kun siirryin isompaan keskuskouluun musiikkiluokalle, häiriköinti onneksi jäi. Tuolloin puhuttiin, kuinka mikrotukihenkilöistä on huutava pula. Tuolloin koulu kuului Edupoliin, josta Saramo valmistui datanomiksi. Kuntalehti 8 / 2021 7 . Nykyään tiloissa toimii Careeria. O petusministeri Li Anderssonia vas., puoli vuotta sijaistanut Jussi Saramo on käymässä entisessä koulussaan Porvoon Ammattitiellä. Nostalgisissa tunnelmissa muistellaan myös peruskoulua ja sen ensimmäistä luokkaa. Myöhemmin hän vaihtoi lukiosta kesken kaiken ammattikoulun datanomin opintoihin, koska halusi nopeasti itselleen ammatin. Piti erikseen varmistaa, minä vuonna valmistuin täältä
Kun hän valmistui, koko Uudellamaalla oli tasan kaksi alan työpaikkaa auki ja niihin satoja hakijoita. Hän näki maassa äärimmäistä köyhyyttä ja muureja, joilla rikkaat suojasivat omat alueensa. Hänen vanhempansa olivat asuneet ennen Saramon syntymää Brasiliassa, ja siellä syntyivät myös hänen sisaruksensa. Nuorisotyöttömyydestä tuli tuolloin omakohtaista kokemusta. [ Hän ] 8 Kuntalehti 8 / 2021 Toisin kävi. Myös ekologinen katastrofi näyttäytyi selvästi: eukalyptuspuupellot levittäytyivät silmin kantamattomiin. Maailman tuska tulee vieläkin silmille, ei siitä pääse koskaan eroon. Mutta 15-vuotiaana se on erilaista kuin nyt 41-vuotiaana. Niitä varten oli raivattu sademetsiä. HERÄTYS BRASILIASSA Pysytään vielä teinivuosissa, sillä noina aikoina sai alkunsa Saramon halu päästä parantamaan maailmaa. Isä palasi myöhemmin takaisin Brasiliaan, jossa teini-ikäinen poika kävi häntä tapaamassa. Saramon tapana oli kiivetä sen päälle ja seurata, kuinka toisella puolella köyhät lapset pelasivat jalkapalloa. LÄHIOPETUKSEN KRIISI Brasilialaisten köyhien asemaa Suomen opetusministeri tai hänen erityisavustajansa ei yksin pysty parantamaan – siihen tarvitaan globaalia politiikkaa. São Paulossa iso osa kaupungista oli aluetta, johon hänellä ei ollut mitään asiaa. Myös hänen isänsä talo oli suojeltu muurilla. Pyrin välttämään tilannetta, että leipääntyisin pyrkimyksiin saada hyvää aikaan, Saramo kertoo. Raju väkivalta oli jokapäiväistä, ja Rio de Janeirossa joidenkin alueiden ohi autolla ajaessaan isä kehotti painamaan pään alas harhaluotien varalta. Sen sijaan hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan esimerkiksi KL8-6-11.indd 8 10.8.2021 13.04
Saramo sanoo, että rakenteet vahvalle tuelle ja eri toimijoiden yhteistyölle ovat olleet ennenkin olemassa. MILJARDISTA TUKEA KOULUIHIN Saramo korostaa, että jotta jokainen nuori löytää oman oppipolkunsa, peruskoulun oppilaanohjausta ja toisen asteen oppilashuoltoa vahvistetaan. Ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää lähiopetusta, Jussi Saramo sanoo. Veroissa maksamme niistä toisin sanoen vähemmän kuin kaupan kassalla. Hän esittää lukuja hyvin tottuneesti: lähes kuudesosa nuorista jää ilman toisen asteen koulutusta. Häneen ovat olleet yhteydessä opettajien lisäksi opiskelijoiden vanhemmat. Syrjäytymiskehitys alkaa varhain, ja siksi hallitus heti alussa pienensi varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Esimerkiksi koulupsykologeja on liian vähän, ilmeisesti heidän tehtävänsä eivät näyttäydy tarpeeksi houkuttelevana. Lisäksi palautimme työttömien lapsille oikeuden täyteen varhaiskasvatuksen tukeen, jonka edellinen hallitus oli evännyt, Saramo sanoo. KL8-6-11.indd 9 10.8.2021 13.04. Kuntavaaleissa monessa kunnassa yksi isoista teemoista oli kouluverkosto. Saramo sanoo, että jäljelle jääneen opetuksen laatu on edelleen pääosin hyvää, mutta että reformin paikkaamisessa on valtavasti työtä. Kaikki muut paitsi kirjankustantajat voittavat. Suuren kaupungin sivistysjohtaja sanoi, että kun hänen tyttärensä oli lukiossa, oppimateriaalit maksoivat tuplasti mitä kunta samasta paketista maksaa. Kuntalehti 8 / 2021 9 . Oppivelvollisuuden laajentamiseen käytettävät eurot pitäisi suunnata varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, sinne, missä syrjäytymistä olisi mahdollista tehokkaammin ehkäistä. Olen erittäin huolissani myös ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Mukaan voidaan tarvita lastensuojelua sekä soten palveluja. Hän korostaa monien ekonomistien laskeneen, että oppivelvollisuuden laajennus maksaa itsensä takaisin paranevana työllisyytenä ja sitä kautta verotuloina sekä sosiaalitukien pienenemisenä. Lopputulos oli osalle opiskelijoista katastrofi. Paljon on puhuttu myös koulupakosta, joka Saramon mielestä ei ole oppivelvollisuuden idea vaan osa sitä. Koulutuksesta vedettiin 200 miljoonaa euroa pois. Rahoitustarvetta riittää edelleen, mutta Saramo kertoo huomanneensa tarvittavissa summissa näkemyseroja sen mukaan, esittääkö niitä koulutuksen järjestäjä vai ruohonjuuritason koulukenttä. Kuinka paljon kouluja pitää lakkauttaa, sulautetaanko pienet lähikoulut kylän keskelle yhteen rakennukseen. Jos kunnilla on vaikeuksia pitää yllä opinahjojaan, käykö niille kuten sotelle, jolloin koulutus siirretään leveämmille hartioille, valtion huomaan. Saramo sanoo, että siirtymävaiheen kustannuksiin on ministeriössä mahdollista palata. siihen, että korona-aikaan huonosti voivien, kotiin pakotettujen nuorten tilannetta autetaan. PÄIVÄKOTEJA EI UNOHDETTU Oppivelvollisuuden laajenemista Saramo joutui puolustamaan ja perustelemaan koko kevään. Moni on sanonut, että koronatukia annettiin kunnille miljardi liikaa. Kuntaliitto ja ministeriö ovat päätyneet eri summiin siitä, mitä oppivelvollisuuden laajennus maksaa materiaaleineen, ohjauksineen ja koulumatkoineen. OKM:n arvio on noin 129 ja Kuntaliiton noin 140 miljoonaa euroa. Työttömistä yli 40 prosentilla on pelkkä peruskoulutus. Nykyinen hallitus aloitti, mutta korona sotki lähiopetuksen tilanteen uudelleen. Sitä ovat arvostelleet eduskunnan opposition lisäksi myös monet toisen asteen opettajat. Nyt yhteistyö on saatava toimimaan tehokkaasti. Arvostelijoiden mielestä rahaa tuhlataan väärässä paikassa. Maailma muuttuu, ja yhteiskunta käytännössä edellyttää vähintään toisen asteen tutkintoa. Edellisen hallituksen reformissa vuonna 2018 lähiopetuksen määrä romahti. Korona-aika on kärjistänyt tilannetta entisestään. Siirtymät koulusta toiseen tehdään mahdollisimman joustaviksi myös siten, että esimerkiksi lukiosta voi vaihtaa ammatilliseen kouluun ja ammatillisesta koulusta vaikka oppisopimuskoulutukseen. Tarkoitus oli, että oppiminen siirtyisi enemmän työpaikoille. Tukea ja rahaa tarvitaan vielä koronan jälkeenkin. Maailman tuska tulee vieläkin silmille, ei siitä pääse koskaan eroon. Nuoret, etenkin juuri peruskoulusta valmistuneet, ovat jääneet heitteille. Olisiko siitä vaikka prosentin kymmenesosa mahdollista käyttää tässä tilanteessa, siksi aikaa, kunnes valtionapu tarkentuu ja mikäli se ei ole riittävä. Mikäli sopivaa koulutuspaikkaa ei löydy, kotikunnalla on velvollisuus järjestää nuorelle paikka viime kädessä vaikka työpajasta ja huolehtia, että hän saa siellä sopivaa opetusta. Vaikka siihen on osoitettu lisää rahaa, suurin ongelma on usein edelleen lähiopetuksen riittämätön määrä. Etenkin moniongelmaiset nuoret voivat olla kunnille iso haaste, sillä he tarvitsevat paljon tukea. Häntä askarruttaa silti, kykenevätkö koulut tukemaan nuoria tarpeeksi. Lasten ja nuorten tukea tarvitaan kaikissa ikävaiheissa. Mutta entä jos kuntien rahat loppuvat kesken. Hän huomauttaa, että koko kouluyhteisössä on sittemmin kiehunut. Yhteiskunnan pitää myös tarjota tutkintoa kaikille. Saramo kertoo, että kun hän itse opiskeli datanomiksi, tietokoneluokassa sai opettajalta tukea hyvin. SOTEN SEURAAJA. Uudistukseen kuuluu myös maksuton oppimateriaali, jonka kustannuksia yhteiskunnalle on arvosteltu. Koulutuskentän arvioiden mukaan euroja tarvitaan enemmän. Koulupudokkaita ei onnistuta ennustamaan etukäteen, vaikka täsmäkeinojakin on yritetty
Mutta kunnassa halutaan tietenkin säilyttää juuri se oman kylän koulu ja lakkauttaa mieluummin naapurista. Esimerkiksi Careeria, jossa nyt Porvoossa olemme, toimii myös Vantaan Tikkurilassa, hänen nykyisen kotinsa naapurissa. Sellainen, että oppilaiden koulumatka pysyisi kohtuullisena. Saramo kysyy, mitä hyötyä siitä on, jos kylällä ei ole lapsia. Laaja yhteistyö auttaisi monipuolistamaan koulutusta, kun vaikkapa espanjan tunneilla voitaisiin olla omassa koulussa mutta saada opetus luokkaan etänä toisesta koulusta. Erityisesti lukioita ja ammattikouluja pitäisi pystyä kehittämään ylikunnallisina. Kuntien pitäisi katsoa yhdessä, miten kullekin alueelle saadaan mahdollisimman kattava kouluverkko. Saramo sanoo, etteivät koulutusverkostot nykyiselläänkään noudata kuntarajoja. Koulujen ongelmiin kuuluu väestökadon alueilla pula oppilaista. Kuntavaalien aikaan kuultiin ehdotuksia syrjäseudun koulutuen palauttamisesta. KL8-6-11.indd 10 10.8.2021 13.04. 10 Kuntalehti 8 / 2021 [ Hän ] Saramo muistuttaa valtion tehtävän olevan katsoa päälle, ettei kuntasektori ylivelkaannu palveluja tuottaessaan. Soten puolella on nähty esimerkkejä, kuinka kunnat kamppailevat lääkäripulassa, eikä lääkäreitä saada välttämättä rahallakaan. Saramo ei kuitenkaan olisi vielä siirtämässä toista astetta maakunnilNuoret, etenkin juuri peruskoulusta valmistuneet, ovat jääneet heitteille. Kouluverkostoa pitäisi ajatella lapsen ja nuoren etu kaiken muun edellä. Kun Li (Andersson) nosti esiin koulutuspoliittisessa selonteossa faktoja kouluverkostoista, nousi hirmuinen meteli, kuinka vasemmisto haluaa lakkauttaa kyläkoulut. Tuo ei pidä paikkaansa, haluamme nimenomaan säilyttää niitä riittävästi
Vantaa kasvaa jatkossakin, ja tulevat vuodet ovat kovan kasvun aikaa. Jussi Saramon mielestä kuntien laaja yhteistyö auttaa monipuolistamaan koulutusta, ja esimerkiksi harvinaisempia kieliä voidaan opiskella koululla myös verkon välityksellä. Saramon mielestä Vantaan kannattaa ottaa esimerkkiä Tampereesta, jossa ratikasta ollaan ylpeitä. Saramo on valtuuston mielipiteitä jakavan Vantaan ratikan suuri ystävä. Se sijaitsi loistavalla paikalla keskellä urheilupuistoa ja keräsi oppilaiksi tasaisesti lapsia kerrostaloista, rivitaloista ja omakotitaloista. Kuljettaja haki kotoa asti, ja normaalisti työmatkaan kuuluneet kävelyt Tikkurilan asemalle jäivät väliin. RAHAT RIITTÄVÄT VANTAALLA Saramo valittiin uudelleen Vantaan valtuutetuksi, aiemmin hän on ollut päättämässä Porvoon asioista. Valtuustossa kokoomuksen äänet todennäköisesti ratkaisevat. Vanhushuollossa moni asia on retuperällä, mutta koulutukseen Vantaa panostaa hyvin. Hän kertoo kuntonsa rapautuneen ministerituurauksen aikana. Sekä muistaa, että ratikka on koko kaupungin etu – myös autoilijoiden, sillä tehokas raideliikenne ehkäisee ruuhkien syntymistä. Häntä harmittaa Vantaalla edellisen valtuuston päätös lakkauttaa Hakunilassa toiminut Hevoshaan vanha koulu. Saramo käyttää itse mielellään julkista liikennettä. Hän kertoo olleensa mukana lakkauttamassa joitakin kouluja mutta myös puolustamassa joidenkin jatkoa. • Turhauduin ja häiriköin. Rakennus oli kaiken lisäksi terve. Kuntalehti 8 / 2021 11 . On jännittävä nähdä, miten meidän ratikalle käy. Olen vakuuttunut, että selviämme sekä kasvusta että palveluista hyvin. Kriittisiä paikkoja tosin ovat osa vanhoista kaupungin keskustoista, jotka tarvitsevat ”faceliftin”. Sen kohtalosta päätetään nyt alkavalla valtuustokaudella. KL8-6-11.indd 11 10.8.2021 13.04. ] Jussi Saramo • Syntyi vuonna 1979 Porvoon maalaiskunnassa • Asuu Vantaan Tikkurilassa • Koulutus datanomi (Careeria 2003) • Vasemmistoliiton kansanedustaja vuodesta 2019 • Opetusministeri 17.12.2020–29.6.2021 • Työskennellyt aiemmin mm. Solaris-lomien toimitusjohtajana, europarlamentaarikko Merja Kyllösen sekä opetusja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen avustajana • Perheessä puoliso ja kaksi tytärtä • Harrastuksena melonta le tai ”koulujen hyvinvointialueille”. Kirsi Riipinen Kuvat: Laura Oja [ Kuka. Hänen mielestään Vantaalla ei ole taloudellisesti hätäpäivää, vaikkei se porskutakaan yhtä komeasti kuten naapuri Helsinki
Sote-uudistuksen myötä maassa järjestetään historian ensimmäiset aluevaalit sunnuntaina 25. Valtuustokausi on neljä vuotta. Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo puolestaan arvioi, että kaksien vaalien yhdistämisellä KL8_12-19.indd 13 10.8.2021 13.06. Nyt jännitetään sitä, miten vaalit kiinnostavat äänestäjiä ja potentiaalisia ehdokkaita. Valituille kunnanvaltuutetuille uusi luottamustehtävä on hädin tuskin alkanut, kun pitäisi jo alkaa kampanjoida. Hän arvioi, että äänestysintoa vähentää uudistuksen erilaisista käänteistä ja termien muutoksista aiheutuva hämmennys ja epätietoisuus. tammikuuta. Huoli äänestysaktiivisuudesta on suuri. KIINNOSTAAKO KANSAA. eikä ole niin sanottu hyvinvointialue. Myöhemmin alueja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti. Monet kuntien kärkinimet ja ilmeisesti myös kansanedustajat havittelevat paikkaa historian ensimmäisissä aluevaltuustoissa. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Sitten toimitaan samalla tavoin kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joissa kaikissa on jo pitkään ollut myös aluetaso suorine vaaleineen. Helsingin kaupungissa ei toimiteta aluevaaleja, koska Helsinki järjestää sotensa ja pelastustoimensa itse VALTAA JAOSSA Juuri kun kuntavaaleista on selvitty, on valmistauduttava viiden kuukauden kuluttua pidettäviin aluevaaleihin. Pekola-Sjöblom huomauttaa, että helpotusta tulee onneksi jatkossa, kun kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään vuodesta 2025 lähtien samanaikaisesti. Meillä on turhan paljon vaaleja. Aluevaaleista voi tulla uusi ponnahduslauta eduskuntaan. Paljon saa tehdä työtä, että ylletään yli 40 prosentin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom äänestysaktiivisuutta. Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden vastuulla on järjestää alueensa sotepalvelut ja pelastustoimi vuoden 2023 alusta lähtien. Hän pelkää myös vaaliväsymystä. SOTE-UUDISTUS pääsi lopulta maaliin, kun eduskunta hyväksyi lakipaketin ennen kesätaukoaan. Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Kuntalehti 8 / 2021 13 . Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan heinäkuun alussa
Hän korostaa hyvinvointialueiden ja aluevaltuutettujen tehtävien ja merkityksen avaamista äänestäjille. Varsinkin kuntavaaleissa hyvin menestyneet ja eduskuntavaaleissa varasijoille jääneet poliitikot näkevät aluevaaleissa hyvän mahdollisuuden lisätä näkyvyyttään. On ilmeistä, että aluevaaleja käytetään oman nimen tunnetuksi tekemisessä – kuten eurovaalejakin. Äänestäjä voikin löytää kuntavaaleissa uuden ehdokkaan, jota äänestää sitten myös eduskuntavaaleissa. Aluevaltuustojen valta jää ainakin aluksi kovin rajalliseksi, kun valtio ohjaa toimintaa ja antaa rahoituksen. Ja loogista on, että haku aloitetaan eniten ääniä saaneista. Puolueilla on selkeä intressi saada kansanedustajat ehdolle kaikissa mahdollisissa vaaleissa, koska he oletettavasti tuovat ääniä, jotka muuten jäisivät saamatta. 14 Kuntalehti 8 / 2021 [ Aluevaalit ] voi olla kaksisuuntaisia vaikutuksia äänestysaktiivisuuteen. Voi olla, että kansanedustajien ehdokkuus kiinnostaa enemmän puolueita kuin kansanedustajia itseään. Ruotsissakin voi valita myös ehdokkaan, jos haluaa, mutta ei siis tarvitse. Ehdokastarjonnan on todettu vaikuttavan äänestysaktiivisuuteen ja äänestäjien valintoihin. Suomessa äänestäjän pitää nähdä paljon enemmän vaivaa, kun pitää käydä läpi ehdokaslistoja. Pekola-Sjöblom huomauttaa, että aluevaalit ovat kuntavaaleja parempi tapa pohjustaa tietä eduskuntaan. Äänestäjä pääsee vähällä, kun riittää, että valitsee vain listan, jota haluaa äänestää. Paloheimo tiivistää kansanedustajien motiivit osallistua kuntavaaleihin kahteen osaan: Julkinen perustelu on, että sitä kautta saa tietoa ja verkostoja. Yleensä siihen joukkoon kuuluvat kansanedustajat. Se voi vähentää kiinnostusta niissä piireissä, joilla on ennestään yhteiskunnallista valtaa. KL8_12-19.indd 14 10.8.2021 13.06. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa tämä toimii niin, että paikallis-, alueja eduskuntavaalit järjestetään yhdessä. Kaksissa samanaikaisissa vaaleissa äänestäjillä siis voi olla kaksinkertainen vaiva, mikä voi vähentää intoa ylipäätään lähteä äänestämään. Talousja vero-orientoituneillakaan ei ole samaa intressiä äänestää kuin kuntaja eduskuntavaaleissa, kun alueiden talouden raamit ja rahat tulevat valtiolta. Kun puolueilla on käytössään tuhansien nimien listat ihmisistä, jotka ovat olleet käytettävissä kuntavaaleissa, samoista listoista haetaan ehdokkaita aluevaaleihin. URAN RAKENTAJILLE Yksi varma joukko aluevaaliehdokkaissa on poliittisen uran rakentajat. KARKAAVAT ÄÄNET Korkea äänestysaktiivisuus on yleisesti arvioitu itseisarvoksi. Aluevaalit on kuntavaaleja parempi tapa pohjustaa tietä eduskuntaan. Äänestäjä voi ajatella, että ainakin toisessa on tärkeitä asioita, ja samalla äänestää sitten molemmissa vaaleissa. Mutta siellä on listavaali. RAUTALANGASTA Pekola-Sjöblomin mukaan nyt tarvitaan suurta panostusta viestintään, selkokielisyyttä ja rautalangasta vääntämistä. Kuntapoliitikoista suurta mielenkiintoa aluevaaleihin tuntevat oletettavasti kuntien sote-lautakunnissa sekä sairaanhoitopiirien ja muiden ylikunnallisten sote-elimien luottamushenKuva: Kuntaliitto Ne jotka kokevat äänestämisen ylipäätään tärkeänä, äänestävät kyllä myös aluevaaleissa, sanoo Marianne Pekola-Sjöblom. Ne jotka kokevat äänestämisen ylipäätään tärkeänä, äänestävät kyllä myös aluevaaleissa, Pekola-Sjöblom sanoo. Paloheimo arvelee, että huoli äänten karkaamisesta voi lisätä kansanedustajien kiinnostusta aluevaaleja kohtaan jopa enemmän kuin kuntavaaleja kohtaan, kun vaalipiirit ovat samoja tai osin samoja. Sote-palvelut koskevat ja kiinnostavat osaa ihmisiä erittäin paljon. Omien vanhempien tai muiden läheisten tarvitsemat palvelut saattavat lisätä kiinnostusta niilläkin, jotka eivät koe julkisten sote-palvelujen koskevan itseään. Toinen syy on halu varmistaa, että äänestäjät eivät karkaa. Puolueiden ja ehdokkaiden pitäisi saada uurnille myös nuoret aikuiset ja työterveyshuollon piirissä olevat, samoin yksityisiä terveyspalveluja käyttävät, jotka eivät juuri ole tekemissä julkisten sote-palvelujen kanssa. Äänestysprosentti on korkea
Helsingin kaupunki järjestää soten ja pelastustoimen itse, joten siellä ei järjestetä aluevaaleja. Kokouksiin osallistuminenkaan ei toki tarkoita sitä, että kansanedustaja hoitaisi valtuutetun tehtävää samalla tavalla kuin muut valtuutetut. • Aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Heiltä entinen tehtävä menee alta, ja myös heidän kokemuksensa ja osaamisensa jää hyödyntämättä, elleivät he hankkiudu hyvinvointialueiden päätöselimiin. ehdokasnumerot) vahvistetaan 23.12. RIITTÄÄKÖ AIKA. • Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 12.–18.1.2022. • Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16. Pekola-Sjöblom nostaa esiin vielä yhden kiinnostavan mahdollisen ehdokasryhmän, kuntajohtajat ja muut johtavat viranhaltijat. Etukäteiskeskusteluissa on pohdittu vallan keskittymistä, jos samoja ihmisiä istuu kolmella portaalla. Hän kiinnittää huomiota siihen, että nykyisin kahden tehtävän hoitamisessa eli valtuutettuina olevien kansanedustajien osallistumisessa kunnanvaltuustojen kokouksiin on selviä eroja. • Ehdokasasettelu (ml. Vapaampaa kantaa puolustetaan demokratian perusteilla. Kynnys rajoittaa oikeutta asettua ehdokkaaksi on korkea. Keskustelussa tehtävien päällekkäisyydestä unohtuu usein myös se, että kaudet menevät päällekkäin vain puoliksi. • Tulokset vahvistetaan 26.1.2022. ennen klo 16. Lisäksi puhutaan tiedon kulun tärkeydestä: nähdään hyväksi, että päätöksenteon eri tasoilla on henkilöitä, joilla on yhteys, tietoa sekä kokemusta muiden tasojen toiminnasta. Toiset kuntapoliitikot hoitavat tehtävää ja perehtyvät asioihin, jos ei kokoaikaisesti niin kuitenkin jatkuvasti erilaisissa neuvotteluissa ja muissa kokouksissa. • Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä Onko aikaa perehtyä asioihin, riittääkö kiinnostus. Kuntalehti 8 / 2021 15 Aluevaalien aikataulu • Kampanja-aika alkoi 23.7. Onko aikaa perehtyä asioihin, riittääkö kiinnostus. Ongelmiksi nähdään toisaalta vallan keskittyminen, toisaalta ajalliset resurssit hoitaa kunnolla kaikkia tehtäviä. Siis nykyisinkin jotkut poliitikot käyttävät valtaa kolmessa portaassa. Pekola-Sjöblom muistuttaa, että kuntavaaleissa 175 kansanedustajaa valittiin valtuutetuiksi, joukossa lähes kaikki ministerit. • Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 11.1.2022. KL8_12-19.indd 15 10.8.2021 13.06. [ Info ] Hyvinvointialueet* Asukasluku Pirkanmaa 520 173 Varsinais-Suomi 480 724 Länsi-Uusimaa 472 419 Pohjois-Pohjanmaa 413 383 Keski-Suomi 275 013 Pohjois-Savo 273 597 Vantaa & Kerava 273 562 Satakunta 215 867 Päijät-Häme 199 249 Keski-Uusimaa 198 397 Etelä-Pohjanmaa 187 998 Pohjanmaa 180 500 Lappi 176 732 Kanta-Häme 170 766 Kymenlaakso 170 121 Pohjois-Karjala 160 259 Etelä-Savo 141 361 Etelä-Karjala 127 299 Itä-Uusimaa 98 071 Kainuu 71 916 Keski-Pohjanmaa 67 972 kilöinä istuneet ihmiset. • Valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Äänestäjän harkintaan halutaan luottaa. Kansalainen voi äänestää tai jättää äänestämättä ehdokasta, jos katsoo, että hänellä on jo muutenkin tarpeeksi valtaa tai tekemistä. Sote-kokemus lienee käypää valuuttaa myös aluevaalien kampanjoinnissa. Eri medioiden kartoituksista on käynyt ilmi, että kyllä ministeritkin aika hyvin valtuustojen kokouksiin ehtivät. Vallan keskittymisestä keskusteltaessa unohtuu helposti, että nykyisinkin useissa sairaanhoitopiirien päättävissä elimissä samoin kuin maakuntavaltuustoissa ja -hallituksissa istuu kansanedustajavaltuutettuja. • Aluevaltuuston koon määrää hyvinvointialueen asukasluku 31.8. • Ehdokashakemusten jättöpäivä on 14.12. • Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä on (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu) 3.12. • Ennakkoäänestys ulkomailla järjestetään 12.–15.1.2022. Lähde: vaalit.fi *Helsingissä on 656 970 asukasta. Paloheimo pitää kuitenkin ongelmana päätöksentekijän mahdollisuuksia keskittyä tehtävien hoitamiseen kolmella tasolla
Niiden tuloksena syntyi lystikästä, vapaamuotoista ja värikästä pop-taidetta, joka oli kaikkea muuta kuin Franckin tiukka modernismi. Valinta on oiva, sillä 4 600 asukkaan Urjala tunnetaan Nuutajärven lasikylästä, joka on suosittu retkikohde ja matkailunähtävyys. Parhaimmillaan Toikka on tavoittanut jotain aivan olennaista pohjoisten lintujemme elämästä ja teoista. Kansakunnan kollektiiviseen tajuntaan ovat painuneet puristelasimallistot Flora ja Fauna sekä uuden tulemisen tehnyt Kastehelmi, joka jäljittelee aamukasteen pisaroita kesäaamun auringonpaisteessa. Toikka ehti pitkällä urallaan suunnitella lasin lisäksi myös keramiikkaa, pukuja ja painokankaita sekä lavastuksia. Toikan teos koostuu 49 lasisesta vuosikuutiosta, jotka on pinottu kirkkaalle jalustalle. ] URJALAN kunnan hallintosihteeri Sanna Lehtonen ilmoittaa valinnan kunnan aarteeksi: se on lasitaiteilija Oiva Toikan (1931–2019) vuosikuutioveistos Luonnon helmassa vuodelta 1994. Franckit ja Toikat olivat Nuutajärven aikoinaan paitsi työtovereita myös naapureita ja perheystäviä. • Katja Martelius PIRKANMAALLA sijaitsevan Urjalan kunnan vaakunassa on punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. Vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela, ja Urjalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen maaliskuussa 1955. Urjala: Luonnon helmassa (1994) Kuva: Urjalan kunta Kuutioiden sisälle on koottu ja sitten nypitty värikkäitä kuvioita. Monille tuttu työ on myös rosopintainen, pyöreämuotoinen Krouvi-tuoppi, joita tehtiin 1990-luvun lopulle asti. Juuri Franck kannusti Toikkaa kokeiluihin ja omaleimaiseen ilmaisuun. Liekit kuvaavat alueen soilta nostetun turpeen käyttöä ja kuinka erämaat on raivattu viljelysmaiksi. Luonnon helmassa on yksi monista Toikan uniikeista lasiveistoksista ja vastaa hänen ajatustaan siitä, että yhdistettyinä yksittäisistä töistä syntyy uusi teos ja uusi muoto. Hän asui paikkakunnalla parikymmentä vuotta, aina 1990-luvulle asti. 1960-luvulla lasi oli Suomessa taidemuotona arvossaan, ja Toikan oli bongannut Nuutajärvelle itse suomalaisen muotoilun grand old man Kai Franck. Mutta linnuistaan Toikka lopulta tunnetaan. Risti kuvaa esi-isien maallisen ja hengellisen viljelyn tuloksia. Tekniikka vaatii puhaltajalta suurta taitoa ja on tuttu lasisten paperipainojen valmistuksesta. Toikan leikkisä ja iloinen teollinen tuotanto sai suuren suosion. Siellä aloitti jo 1700-luvun lopussa toimintansa Nuutajärven lasitehdas, joka lakkautettiin vuonna 2014. 16 Kuntalehti 8 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Tuolloin tehdas oli yksi Iittala Groupin kolmesta lasitehtaasta. Vuodesta 1971 alkaen ne ovat koristaneet tuhansia ja tuhansia suomalaisia kirjahyllyjä, tasavertaisina Fakta-tietosanakirjasarjan ja Pohjolan poliisi kertoo -teosten rinnalla. KERAAMIKON koulutuksen alun perin saanut Oiva Toikka muutti Urjalaan vuonna 1963 saatuaan pestin Nuutajärven lasitehtaan suunnittelijana. KL8_12-19.indd 16 10.8.2021 13.06. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön kesäkuussa samana vuonna. [ Mikä vaakuna
Noin 250 seminaaria ja tietoiskua antavat ajankohtaista tietoa kaikille toimialoille. Vaikka puolueiden välisiä erimielisyyksiä riittää, Diarran mukaan tunnelma on sellainen, että valtuustossa on aitoa halua tehdä yhdessä töitä Helsingin hengen eteen. Koronatoimien poliittinen koordinointi loistaa poissaolollaan. Kuntalehti 8 / 2021 17 MONISSA kunnissa ja kaupungeissa valtuustojen ensimmäiset kokoukset on pidetty. Se on vaikeuttanut kansalaisten arkea, sillä rajaliikenne on vilkasta. Mutta kun keinoja päästöjen alentamiseen esitetään, alkaa populistinen poru.” Toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen kolumnissaan Imagessa. Pandemiatilanteen vuoksi suurtapahtuma järjestetään kokonaan verkossa viimevuotiseen tapaan. Uusina apulaispormestareina aloittivat Paavo Arhinmäki, vas., ja Daniel Sazonov, kok. Apulaispormestareina jatkavat Anni Sinnemäki, vihr. Kyllä se siitä! • Martta Nieminen Kuva: Marjo Karttunen [ Kuvattua ] Kyllä se siitä! ”KORONA on paljastanut, kuinka erilaisia Pohjoismaat ovat. ”SUOMALAINEN media sitoutuu periaatteessa ilmaston suojeluun. Tällainen lapsi tai nuori löytyi keskimäärin jokaisesta koululuokasta.” Lastensuojelujärjestö Barnavårdsföreningenin toiminnanjohtaja Pia Sundell Yhteishyvä-lehdessä. Avainasemassa ovat siis työtehtävät.” Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Mika Maliranta Helsingin Sanomissa. ”KESKEISTÄ ei ole se, mitä tuotteita Suomessa valmistetaan, vaan mitä täällä tehdään. Osallistuminen seuraamaan ohjelmaa on maksutonta, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon. Ensimmäisten joukossa elokuun alussa kokoustivat niin Helsingin kuin Pihtiputaankin valtuustot. Juhana Vartiainen, kok., on nyt virallisestikin Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuoren, kok., jälkeen. ”MEILLÄ on paljon lapsia ja nuoria, joita ei tavoitettu lainkaan etäopetuksen aikana. Kokoukset jatkuvat pääsääntöisesti sähköisinä eli osa valtuutetuista on paikan päällä valtuustosaleissa ja osa etäyhteyksien päässä. Meillä on suuri työ, että saamme riemun takaisin kaupunkiin. Helsingin kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja Fatim Diarra, vihr., on tyytyväinen siitä, että valtuuston kokouksissa käytetään hyvin maskeja myös kokoussalin ulkopuolella ja turvaväleistä pidetään huolta. Diarran mukaan valtuuston suurena huolena on ”valtava hyvinvoinvaje”, mikä Helsingille on tullut koronapandemian aikana. Kööpenhaminassa asuva toimittaja Annukka Oksanen kolumnissaan Suomen Kuvalehdessä. ja Nasima Razmyar. Tärkeimmät keskustelut on aika siirtyä käymään saunassa tai vaatekomerossa. Se on alleviivannut, etteivät välit ole niin likeiset kuin juhlapuheissa annetaan ymmärtää. Ensimmäinen valtuuston kokous sujui valintojen merkeissä. ”LOMALLA voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, mutta nyt kannattaa taas opetella hoitamaan pyykkejä ja tiskejä työpuheluiden lomassa. Verkkototeutuksen turvin voidaan tarjota ajankohtainen ja monipuolinen ohjelma laajalle yleisölle paikasta riippumatta. [ Sanottua ] KUNTALEHDEN ja Kuntaliiton järjestämä vuoden tärkein kunta-alan tapahtuma Kuntamarkkinat järjestetään 15.–16. Ja hei, älkää muut käyttäkö nyt wifiä, minulla alkaa tärkeä videoneuvottelu!” Toimittaja Pekka Lähteenmäki kolumnissaan Talouselämässä. syyskuuta. Lisätietoa kuntamarkkinat.fi Kuntamarkkinat 2021 siirtyy kokonaan verkkoon KL8_12-19.indd 17 10.8.2021 13.06. Kuntamarkkinoiden teemana on Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat
Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 340 eur + alv (hinta voimassa 31.8. Minun mielestäni lukiossa ei ole vikaa. 1 Tapahtumapaikkana on Finlandia-talo Helsingissä. • Anna-Sofia Nieminen meidän ope on vaihtanut ammaTia. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN SYKSYLLÄ 2021 HELSINKI IN VARAA PAIKKASI NYT! HELSINKI 5.–6.10. Suzi kertoi vuosi sitten Kuntalehdessä, että aikoo pyrkiä yliopistoon ja haluaa historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. Nyt arvosanat ovat laskeneet. Minua myös vähän pelottaa tulevat ylioppilaskirjoitukset, koska niistä puhutaan koko ajan. Suzi aloitti viime syksynä lukion Helsingin yhteislyseon lukiossa. Ero työmäärässä on Suzin mielestä iso verrattuna peruskouluun. Hän sanoo, että lukio opettaa elämään aikuisten maailmassa. Jo ensimmäisenä lukiovuonna opettajat saattoivat esimerkiksi kertoa, millaisia tekstien tulisi olla ylioppilaskirjoituksissa. Myös Suzi on jo pohtinut kirjoituksia. ai parturikampaajaksiko. Tiesin, että lukiossa on vaikeampaa, mutta en tiennyt, että on noin vaikeaa. Hän kertoo saaneensa peruskoulussa helposti hyviä arvosanoja. Mielestäni vikaa on siinä, että peruskoulussa ei valmisteta riittävästi lukioon, Suzi sanoo. Koeviikko vei voimat. Suzin mukaan kaverit pohtivat, mitä aineita he kirjoittavat ja milloin alkavat valmistautua kirjoituksiin, ja myös opettajat viittaavat kirjoituksiin usein. Tämä on edelleen hänen suunnitelmansa. Ensimmäisenä vuonna hän opiskeli lähinnä pakollisia aineita, mutta jatkossa luvassa on enemmän valinnaisia kursseja. Hän on kuitenkin miettinyt myös varavaihtoehtoja, jos ei pääse yliopistoon opiskelemaan historiaa. TOISEN lukiovuoden Suzi arvelee olevan ensimmäistäkin vaikeampi ja työläämpi. Kuva: Laura Oja valintoja eri perusteilla: esimerkiksi filosofia on yksinkertaisesti kiinnostavaa, kun taas psykologia voi auttaa työskentelemään lasten kanssa tulevaisuudessa. Läksyjä ja kokeita on paljon. Esimerkiksi puualan opinnot kiinnostavat häntä. Suzi kertoo kuitenkin sopeutuneensa. 18 Kuntalehti 8 / 2021 [ Tape ] KUN Maxim Suzi, 17, sai lukion ensimmäisen koeviikon hoidettua, hän vain lepäsi huoneessaan kolme päivää. Lukiossa on pitänyt yhtäkkiä omaksua paljon materiaalia ja esimerkiksi kirjoittaa pitkiä esseitä. Kuva on peruskoulun lopulta. Ainakin hän aikoo kirjoittaa pitkän venäjän, joka on hänen äidinkielensä. asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu ja varaa majoitus: www.kunnallisjohto.fi KL8_12-19.indd 18 10.8.2021 13.06. ] ”Peruskoulussa ei valmisteta riittävästi lukioon” Maxim Suzi kävi peruskoulun yläluokat Vesalan peruskoulussa ja pääsi sen jälkeen Helsingin yhteislyseon lukioon. Hän on muuttanut Venäjältä Suomeen vuonna 2008. Hän on tehnyt [ Missä olet
asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu ja varaa majoitus: www.kunnallisjohto.fi KL8_12-19.indd 19 10.8.2021 13.06. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 340 eur + alv (hinta voimassa 31.8. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN SYKSYLLÄ 2021 HELSINKI IN VARAA PAIKKASI NYT! HELSINKI 5.–6.10. 1 Tapahtumapaikkana on Finlandia-talo Helsingissä