[ Kolumni ] Jouni Välijärvi: Peruskoulu uhkaa rapistua Uusia kouluja myös pieniin kuntiin Veteli avasi lakkautetun lukion Järjestöillä on kovat halut rukata oppivelvollisuusesitystä Li Andersson ei lykkäisi oppivelvollisuusuudistusta OPINPOLUN PIDENTÄJÄ KL8_1.indd 1 12.8.2020 11.05. 8 I 2020 I 20.8
Lupa odottaa tuloksia markkinoinnin ja viestinnän ammattitapahtuma KUNTIEN 8.10.2020 Helsinki Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan! piiritapahtuma.fi KL8_2-5.indd 2 12.8.2020 11.05
Opetusja kulttuuriministeriö on laskenut oppivelvollisuuden vuotuisiksi kustannuksiksi noin 130 miljoonaa euroa, mutta Kuntaliiton arvion mukaan liikutaan 150 miljoonan euron paikkeilla, kun huomioon otetaan oppimateriaalikustannukset kokonaisuudessaan. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kun tähän kytketään hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, oppivelvollisuuden laajentamisen 18-vuotiaaksi asti uskotaan lisäävän myös nuorten ja nuorten aikuisten työllistymistä. Keskeinen peruste oppivelvollisuuden laajentamiselle on ollut perusopetuksen varassa olevien työllisyysasteen lasku 41 prosenttiin. • KL8_2-5.indd 3 12.8.2020 11.05. Ja toki myös uudet ikäluokat 17–18-vuotiaista katoavat opiskelemaan siirtyessään sitten rumentamasta alhaista työllisyysprosenttia, jolloin työllisyysprosentti nousee heti uuden oppivelvollisuuden astuessa voimaan. Kun koronan vaikutukset kuntien taloustilanteelle on arvioitu tälle ja ensi vuodelle 2,5 miljardiksi euroksi mm. Hallituksessa ajatuksena on, että elokuussa 2021 aloitettava lukukausi olisi jo uuden laajemman oppivelvollisuuden piirissä, mutta niin Opetusalan ammattijärjestö OAJ kuin myös Kuntaliitto pitävät tavoitetta epärealistisena. Lähes 50 vuotta sitten käynnistynyt peruskoulu-uudistus on ollut menestys. Niiden mukaan vuoden lykkäys on paikallaan. KESÄLLÄ 2019 nimitetty hallitus linjasi jo ennen koronaa, että oppivelvollisuuden yläikäraja ulotetaan nykyisestä 16 vuodesta 18 vuoteen. loina ja lisääntyneinä sote-kuluina, on ymmärrettävää, että kunnissa ei ole huudettu hurraata ylimääräiselle koulutuskulungille. Varsinkin tässä epävarmassa koronaja taloustilanteessa uudistuksen toimeenpanon siirto vuoden 2022 elokuussa alkavalle lukuvuodelle on ainoa realistinen vaihtoehto. Luokkakokoja on kasvatettu, valinnaisaineiden tarjontaa supistettu ja korkeakouluja yliopistomaailmaan on iskostettu tuottavuuden vaatimus, jonka pelätään kahlitsevan luovan ajattelun pelkäksi exceltaulukoiden täyttämiseksi. Kadehtijoita on käynyt tutustumassa suomalaiseen systeemiin ympäri maailmaa, mutta erityisesti suomalaisia hivelevästi Ruotsista, jossa sikäläinen koululaitos on suurissa ongelmissa. Etenkin poliittinen vasemmisto on hellinyt ajatusta oppivelvollisuusiän laajentamisesta. Etäkoulua käytiin kuukausikaupalla ja monesta etänä kotona työskennelleestä vanhemmasta tuli oto-opettaja, oman toimen ohessa. Miksi ylipäätään sorkkia toimivaa koulusysteemiä, kun rahaa ei tahdo riittää edes nykyiseen opetusjärjestelmään. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Lisäaika tarpeen markku.vento@kuntalehti.fi Lupa odottaa tuloksia markkinoinnin ja viestinnän ammattitapahtuma KUNTIEN 8.10.2020 Helsinki Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan! piiritapahtuma.fi S uomalainen koulujärjestelmä on keikkunut vuodesta toiseen kansainvälisten oppimisvertailujen kärkisijoilla. Koulutuksen laajuutta ja jokaiselle oppilaalle tarjottavaa mahdollisuutta koulutukseen on pidetty pienen Suomen valttikorttina niin taloudellisessa, teknologisessa kuin kulttuurisessakin kilpailussa maailmalla. Kuntien talousahdinko on kuitenkin iskenyt myös opetukseen. Kuntalehti 8 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Koronapandemia mullisti keväällä koululaisten – ja heidän vanhempiensa – arjen. menetettyinä verotuMiksi ylipäätään sorkkia toimivaa koulusysteemiä, kun rahaa ei tahdo riittää edes nykyiseen opetusjärjestelmään. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh
30 Maxim Suzi: Haluan historian ja yhteiskuntaopin opettajaksi. 6 [ Sisältö 8/2020 ] Li Andersson: Oppivelvollisuusuudistusta ei tule lykätä. [ Lakiklinikka ] 44 Oikeus kotimatkaetuun [ Kirjat ] 44 Apua! Toimittaja soittaa [ Työ ja tekijä ] 46 Ammattina aluekehitys [ Luottamuksella ] 48 Jalokiven vartija [ Seuraava numero ] 50 Teema: Johtaminen KL8_2-5.indd 4 12.8.2020 11.05. s. [ Uutisanalyysi ] 42 Hannu Lehtilä: Sumussa mennään [ Lakia lukien ] 43 Voiko romuauto olla tilataideteos. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Koulutustaso nousuun! [ Alussa ] 12 Kunnan aarre 13 Kotiseutu, Sanottua 14 Kuvattua, Mikä vaakuna?, 3 x 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Koulutus ] 16 Oman koulun nimeen 21 Kouluille ohjeet koronaan varautumisesta 22 Suljettu lukio avattiin 26 Vastakkain: Rukataan ehdotusta 30 Koulu kotoutumisen välineenä 35 10 kysymystä koulutuksesta korona-aikana 36 Kokemusasiantuntijuus vaatii koulutusta [ Kolumni ] 37 Jouni Välijärvi: Peruskoulu uhkaa rapistua [ Kunnan töissä ] 38 Romanien asialla [ Ajassa ] 40 Asiantuntijat: Pitäisikö kuntien olla huolissaan vai hyvin huolissaan. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Johanna Maaluoto: Oppimista ei oikeastaan tapahdu, jos ei koe oloaan turvalliseksi ja hyväksytyksi. • ”Kunta lomauttaa vain äärimmäisessä hädässä – eikä silloin pelkästään opettajia vaan muunkin henkilöstön” [ Kansi ] Jussi Vierimaa kuvasi opetusministeri Li Anderssonin, vas., hänen kotikaupungissaan Turussa
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Hannele Lehtimäki, Vehmaa: Uusi koulu on yksi vetovoimatekijä lisää. s. s. Petri Saari, Veteli: Kunnan satsaus on satsaus nuoriin. 16 s. 22 Heljä Misukka: Maksuttomuuden jatkuminen 20-vuotiaaksi toisi paljon ongelmia. 26 • ”Edessä poliittinen kriisi” – Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys päätettiin perustaa sittenkin • Purkutalon taide vetää vierailijoita Keravalle – kaupungin maineelle kultakaivokseksi osoittautuneen talon seinällä näkyy myös valtuutettujen epäily • Mistä säästää ja mihin investoida. Isoja säästöjä hakeva Hämeenlinna kysyy neuvoa asukkailtaan KL8_2-5.indd 5 12.8.2020 11.06. Terhi Päivärinta: Jos kustannuksia halutaan alemmaksi, maksuttomuutta pitää rajata tiukemmin
KL8_6-11.indd 7 12.8.2020 11.07. Opetusministeri Li Andersson, vas., ei halua lykätä oppivelvollisuusiän nostoa. KOULUTUSTASO NOUSUUN! Li Andersson kävi lukion Suomen vanhimmassa opinahjossa Turun katedraalikoulussa, joka sijaitsee keskiaikaisen Turun sydämessä Vanhan Suurtorin laidalla. Kuntalehti 8 / 2020 7 . Koulutustason nosto liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, joita tarvitaan elvytyksen lisäksi koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa
tonuoriin ja kuntapolitiikkaan. Hän ei vain puutannut tietoa, vaan pohdittiin, että jos tämänkaltaiset yhteiskunnalliset olosuhteet vallitsevat, niin mihin luulette tämän johtaneen. Tämä oli tyypillinen kivitalo, kuumalla se pysyi kuumana ja kun se kylmenee, se pysyy kylmänä, Andersson muistelee noustessaan portaikkoa yläkerroksiin. Andersson koulukavereineen osallistui tapahtumaan ja liittyi järjestön aktiiveihin. Hän oli liittynyt vasemmistonuoriin jo 16-vuotiaana, mutta pysytteli passiivijäsenenä, koska piti suomen kielen taitoaan liian huonona. Andersson opiskeli lukiossa myös venäjää ja ranskaa. TORIPARKKI VEI POLITIIKKAAN Li Andersson kuuluu poliitikkosukupolveen, joka ei ole ehtinyt tehdä paljoakaan niin sanottuja oikeita töitä, mutta oli poliitikkona jo melko kokenut noustessaan ministeriksi. Niillä pärjäsi Naantalin Muumimaailman kassalla. Muistan että meillä oli aika kova duuni saada riittävä opiskelijamäärä venäjän ryhmään, kun olin kasilla. Venäjän kielen hän aloitti jo kahdeksannella luokalla ja jatkoi sivuaineena yliopistossa. Koulurakennuksen vanhimmat osat ovat 1500-luvulta ja kellari mahdollisesti 1300-luvulta. Olin ollut paljon mukana toriparkkia vastustavissa kansanliikkeissä ja myös kansanäänestys toriparkista -liikkeessä, missä oli eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä mukana. Se oli hyvä keskusteleva opetustyyli. Lukiossa meitä oli vain neljä, jotka loppujen lopuksi kirjoitimme sen ylioppilaskirjoituksissa. Kun hän välivuoden jälkeen palasi Turkuun opiskelemaan yliopistossa, hän meni aktiivisesti mukaan vasemmisToriparkki oli ihan selkeä syy, minkä vuoksi lähdin politiikkaan. Koulujen avaaminen keväällä kahdeksi viikoksi koronaepidemian edelleen jyllätessä sai ison osan opettajista vastahankaan, ja Andersson joutui vääntämään asiasta tosissaan. Sain kesäduunit täällä VarsinaisSuomessa, kaukana itärajasta, osittain myös sen vuoksi, että minulla oli kielitaitona paitsi ruotsin, suomen ja englannin lisäksi myös ranska ja venäjä. Toriparkki oli ihan selkeä syy, minkä vuoksi lähdin politiikkaan. Katolisten munkkien 1200-luvulla perustama koulu on Suomen vanhin ja tuoreiden lukiovertailujen perusteella myös Suomen paras. Andersson ei halua lykätä uudistusta, vaan perustelee alkuperäistä aikataulua sillä, että oppivelvollisuus laajenee yksi ikäluokka kerrallaan ja kustannuksetkin tulevat kunnille näin vähitellen eivät kertarysäyksellä. Kuntaliiton mukaan aikataulu on liian tiukka koronakriisin koetellessa kuntien taloutta ja siksi uudistuksen alkamista pitäisi siirtää alkamaan aikaisintaan syksyllä 2022. Se kuuluu hallitusohjelman tavoitteisiin, mutta on saanut kunnat takajaloilleen. Seuraavissa kuntavaaleissa hän nousi valtuustoon ja viime kuntavaaleissa hän oli Turun ylivoimainen äänikuningatar. KOULU KANNUSTI JA INNOSTI Andersson luki hiljakkoin katedraalikoulun opiskelijan haastattelun, jossa tämä kehui lukion ilmapiiriä kivaksi ja kannustavaksi. Kaikki ikäluokat ovat täysimääräiKL8_6-11.indd 8 12.8.2020 11.07. Hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälissä hänellä on edessään toinen iso vääntö, kun päätetään oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 ikävuoteen vuodesta 2021 alkaen. Erityisesti tulevaa puoluejohtajaa kiinnostivat lukiossa historia ja yhteiskuntaoppi. [ Hän ] 8 Kuntalehti 8 / 2020 O Opetusministeri Li Andersson, vas., kurvaa Turun Vanhalle Suurtorille parhaat päivänsä nähneellä polkupyörällä. Sellaisena hän muistaa sen myös omalta lukioajaltaan. VÄÄNTÖ OPPIVELVOLLISUUDESTA Tämä kevät on mitannut opetusministerin kanttia poikkeuksellisella tavalla. Kansalaisliike keräsi turkulaisten nimiä ja ylitti kirkkaasti valtuustoaloitteeseen vaaditun rajan, mutta kaupunginvaltuusto piti kansanäänestystä liian kalliina. Mua ketuttaa vieläkin joka päivä, kun mä menen siitä ohi, Andersson puuskahtaa. Valtuuston päätöksestä käärmeissään kansalaisaktivisti Andersson asettui ehdolle kuntavaaleissa 2008 ja pääsi neljännelle varasijalle. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän toimi vuoden järjestön pääsihteerinä, järjesti tapahtumia, pyöritti hallintoa ja oli laatimassa lausuntoja. Andersson sanoo suositelleensa venäjän opiskelua kaikille, sillä se avaa ovia monenlaisiin tilaisuuksiin. Niitä opetti inspiroiva opettaja Christoffer Enström, joka opettaa koulussa edelleen. Voisi ajatella, että tie opetusministeriksi alkoi häämöttää jo lukion ensimmäisellä luokalla, kun kouluun ilmestyi ruotsinkielisen Finlands Svenska Skolungdomsförbundin juliste tapahtumasta nimeltä elevriksdag eli oppilasparlamentti. Koulun vanhuuden kyllä huomasi. Reitti on vanha tuttu, sillä tapaamme hänen omassa vanhassa lukiossaan Turun katedraalikoulussa torin varrella
Vietin kesälomani mökillä Pohjanmaalla lukien paljon kirjoja, saunoen ja uiden, Li Andersson kertoo. KL8_6-11.indd 9 12.8.2020 11.07. Kuntalehti 8 / 2020 9
Hän nappaa skarpisti puheenvuoroja ja uskaltaa haastaa isommat puolueet. Andersson on televisioja nettikauden poliitikko. Tällöin osa oppilaista tai kaikki siirtyvät etäopetukseen. Siksi tarvitaan laaja koko ikäluokkaa koskeva reformi, joka määrittää yhteiskunnan näkökulmasta osaamisen vähimmäistason. Tällä hetkellä näyttää siltä, että 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi sukupolveksi. Eduskuntavaaleissa 2019 puolueen kannatus oli 8,2 prosenttia ja Anderssonin henkilökohtainen äänisaalis oli yli 24 000 ääntä, eniten koko maassa Jussi Halla-ahon, ps., jälkeen. Samoin vanhustenhuollon turvatoimista ja työntekijöiden suojaamisesta sekä testaamisesta. Laki sallii myös vuorottelun etäja lähiopetuksen välillä, jos tautitilanne sitä vaatii ja paikallinen opetuksen järjestäjä niin päättää. Anderssonin mukaan ei ole yleisesti hyvä tapa ulottaa uudistusten toteuttamista seuraavalle hallituskaudelle. Aluehallintovirastot voivat päättää koulujen ja päiväkotien sulkemisesta, jos tilanne pahenee usean kunnan alueella. Väliaikainen perusopetuslain muutos mahdollistaa siirtymisen etäopetukseen myös peruskouluissa koronatartuntojen ilmaantuessa. Määräaikainen laki on voimassa elokuun alusta vuoden loppuun. Anderssonin mukaan nuorisotakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu, etsivä nuorisotyö ja perusopetuksen lisäopetus ovat kaikki hyviä asioita, mutta silti toisen asteen tutkintoa vaille jää viisitoista prosenttia ikäluokasta. Jotka eivät halua oppivelvollisuuden laajennusta sanovat aina, että pitäisi toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä. Puheenjohtaja on selvästi puoluettaan suositumpi ja tarvitsisi riveihinsä useampia valovoimaisia poliitikkoja. Se on tukenut hallitusta koronakriisin oloissa. Avainsana on paikallinen joustavuus. Li Andersson yllyttää koululaisia lukemaan venäjää ja ranskaa, jotka avaavat ovia monenlaisiin töihin. Suurin kysymys kuuluu, tuleeko syksyllä koulujen alkaessa niin sanottu toinen aalto vai ei. Yhtäjaksoisiin koulujen sulkuihin – kuten valmiuslain aikana – normaaliajan lait eivät taivu. KL8_6-11.indd 10 12.8.2020 11.07. KOULUT ALOITTAVAT JOUSTAEN Li Anderssonin mukaan koronakriisin hoidossa kuntien ja valtion välinen yhteistyö on toiminut tosi hyvin ja suomalaiset ovat noudattaneet ohjeita hienosti. Anderssonin mielestä on järkeen käypää, että kun sosiaalidemokraattien kannatus nousee vahvasti, se Paras lääke maailmantuskaan on se, että tekee jotain ja tietää edes yrittäneensä. Hän ei näytä jännittävän suorissa vaaliväittelyissä, vaan on niissä kuin kotonaan. Esimerkiksi opetuspuolella on vaadittu sopeutumista nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja kunnat ovat selvinneet siitä hyvin. Epävarmassa tilanteessa on varauduttu siihen, että tartunnat lähtevät taas nousuun ja pitää päättää eristämisistä ja muista torjuntatoimista. Koulutustason nosto liittyy rakenteellisiin uudistuksiin, joita tarvitaan elvytyksen lisäksi koronakriisin jälkeisessä jälleenrakennuksessa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 8 / 2020 sesti koko vuoden ajan laajennetun oppivelvollisuuden piirissä vasta vuonna 2024. Andersson viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin ja tilastoihin, jotka osoittavat Suomen koulutustason jämähtäneen paikoilleen. Mutta kuten kaikki tietävät, koronapandemia ei ole ohi. Vasemmistoliiton kannatus Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa oli 8,1 prosenttia. Mutta niitä on jo tehty vaikka kuinka pitkään. Oppivelvollisuusuudistusta ei tule lykätä. PUOLUETTAAN SUOSITUMPI Puolueiden kannatusta mittaavien mielipidetiedustelujen mukaan vasemmistoliiton kannatus on hienoisessa laskussa, ja 1990-luvulta lähtien pudotusta on enemmänkin. Luin yhden analyysin, jonka mukaan tämä erottaa Ruotsin Suomesta, että siellä kuntien ja valtion suhde ei ole toiminut lainkaan yhtä hyvin. Jos tautitapaus on koulun sisällä, silloin paikallinen tartuntatautiviranomainen voi päättää sulkea osan koulusta tai koko koulun
Andersson muistuttaa, että kun vasemmistoliitto päätti osallistua hallituskokoonpanoon, keskustaa johti Juha Sipilä, sosiaalidemokraatteja Antti Rinne ja vihreitä Pekka Haavisto. Kuntalehti 8 / 2020 11 [ Kuka. Tätä hienoutta Andersson on nostanut esille kansainvälisissä yhteyksissä tavatessaan muiden maiden ministerikollegoja. Etenkin ulkomaiset mediat ovat suitsuttaneet Sanna Marinia, sd., ja naisvaltaista puoluejohtajien ja ministereiden hallitusta. Opiskeluissa voi edetä monta mahdollista reittiä. EI SUKUPUOLI EDELLÄ Hallituksen muodostamista ja alkutaivalta ovat leimanneet keskeisten ministerien vaihdokset. Anderssonia tilanne ei huolestuta. Hänestä on epäinhimillistä olettaa, että 15–16-vuotiaat tietäisivät, mitä he haluavat tehdä loppuelämänsä kanssa. Vasemmistoliitolle tärkeitä asioita on saatu läpi. Minä ja Anna-Maja Henriksson (RKP:n puheenjohtaja) voidaan siis edustaa pysyvyyttä, Andersson hymähtää. Hän toteaa ensimmäisen hallitusvuoden punavihreässä koalitiossa olleen puolueelle menestyksekäs. On kiinnostavaa nähdä nyt seuraavat kuntavaalit, joissa paikallinen ehdokasasettelu on hyvin ratkaisevaa. Siksi aina voi kokeilla ja valita uudelleen. Aktiivimallin purkaminen, perusturvan parannukset, pienimpien eläkkeiden nostaminen, vanhempainvapaauudistuksesta saatu poliittinen sopu ja isot koulutuspanostukset, hän luettelee. VÄÄRIN EI VOI VALITA Tätä haastattelua saattaa lukea myös joku nuori, joka tuskailee ammatinvalinnan, toimeentulovaikeuksien ja yleisen maailmantuskan vallassa. Nuorille Andersson sanoo, ettei väärin voi valita. Paras lääke maailmantuskaan on se, että tekee jotain ja tietää edes yrittäneensä. ] Merja Ojansivu Kuvat: Jussi Vierimaa Li Andersson • Syntyi 13.5.1987 Turussa • Asuu Turussa • Koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti, opiskeli Åbo Akademissa pääaineena kansainvälistä oikeutta ja erikoistui kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisuuteen • Työskennellyt muun muassa Svenska Skolungdomsförbund -opiskelijajärjestön pääsihteerinä • Turun kaupunginvaltuutettu vuodesta 2012 • Kansanedustajaksi vuonna 2015 • Vasemmistoliiton puheenjohtaja vuodesta 2016 • Opetusministerinä vuodesta 2019 • Avoliitossa Juha Pursiaisen kanssa • Harrastaa kirjallisuutta ja liikuntaa näkyy sekä vasemmistoliiton että vihreiden kannatuksessa. • KL8_6-11.indd 11 12.8.2020 11.07. Onhan se todella inspiroiva ja voimaannuttava esimerkki erittäin monelle ja olen iloinen tästä hallituspohjasta. Tarvitaan paljon ehdokkaita ja hyviä tyyppejä. Opetusministeri joutuu vastaamaan usein kysymykseen hallituksen naisvaltaisuudesta ja siitä, mihin Suomi on nyt naisten johdolla menossa. Kerätkää vaikka kolmen hengen kaveriporukka ja perustakaa opintopiiri, kirjoittakaa blogia tai lehteen. Eihän se niin mene, että relevanssi tulee vain siitä, että naiset tekevät jotain, vaan relevanssi tulee siitä, mitä politiikkaa me teemme ja mitä me haluamme saavuttaa. Toisaalta se ärsytti kansainvälisessä mediahuomiossa, että hyvin harva toimittaja kysyi yhtään mitään meidän politiikastamme. Onko opetusministerillä vinkkejä näihin tilanteisiin. Ammattikoulupohjalta voi hakea yliopistoon tai lukiosta voi mennä ammattikouluun. Koska täällä ei ole mitään esteitä missään vaiheessa, vaan riippumatta siitä minne hakeutuu yhdeksännen luokan jälkeen, voi aina hakeutua eteenpäin. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hienoimpia piirteitä on se, että väärin ei voi valita. Meillä on todella laaja kirjo mahdollisuuksia ilmaista mielipiteitä. Hänen mielestään ammatillisen koulutuksen laatu on siksikin niin tärkeää, että valinnanvapaus jatkoopintojen suhteen olisi todellinen eikä vain paperilla ja periaatteessa. Näiden kolmen puolueen välillä on iso joukko liikkuvia äänestäjiä
Liikemies Matti Piipon perustama yritys valmisti muun muassa kartonkihylsyjä, makkarankuorta, kaapelikeloja ja muovituotteita. My Way on tosiaan aarre – myös sanan varsinaisessa merkityksessä – sillä veistos on osin päällystetty 24 karaatin kullalla. Jylhä muistetaan parhaiten presidentti Urho Kekkosen muistomerkistä Lähde (2000), Finlandia-talon vieressä kimaltavasta altaasta, jota ylhäältä päin varjelee neljä pronssista kämmentä. Siinä toimi vuosikymmeniä Piippo Oy:n tehdas. Tehtaassa valmistettiin jo edellä mainittujen tuotteiden lisäksi myös tikkatauluja, ja sellaisesta My Way on tarkka kopio. 12 Kuntalehti 8 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. 1970-luvun alussa Piippo Oy työllisti parhaimmillaan jopa 300 lempääläistä. Tekijä, Pekka Jylhä, ei hänkään ole mikään pahainen kylätaiteilija. Lempäälän kunta sai veistoksen vuonna 2012 lahjoituksena liikemies, mesenaatti Antti Piipolta, joka on Matti Piipon poika. Pimeän tullen teos valaistaan, ja tikat loistavat kuulemma kauas. Jokainen yksittäinen suurtikka on melkein neljä metriä korkea ja painaa lähes kolmesataa kiloa. VEISTOS KOOSTUU viidestä jättimäisestä tikasta, jotka näkymätön käsi on heittänyt valtavaan mustavalkoiseen tikkatauluun keskelle liikenneympyrää. MY WAYN VIERESSÄ sijaitsee vanha tiilinen tehdasrakennus. Asiaa pohtii peräti kunnan oma johtoryhmä. Tikkataulu taas on aitoa Loimaan graniittia, kehät vuorotellen vaaleaa sorttia ja mustaa. Yksi heitoista on puhdas napakymppi. Tikkataulu nimittäin inspiroi taiteilija Jylhää. Teosta luonnostellessaan hän heitti sattumanvaraisesti tikat tauluun, ja yksi niistä osui kuin ihmeen kaupalla kymppiin. Sivistysjohtaja Nina Lehtinen välittää lopulta komitean päätöksen: Lempäälän kunnan aarre olkoon kuvanveistäjä Pekka Jylhän veistos My Way vuodelta 2012. Teoksen on toteuttanut Jylhän luottovalimo Lapinlahden Taidevalu, jonka kanssa taiteilija on tehnyt yhteistyötä jo useita vuosikymmeniä. Se kiteytti Jylhän mielestä olennaisen. • Katja Martelius Lempäälä: My Way (2012) Kuva: Matti Ollikainen KL8_12-15.indd 12 12.8.2020 11.13. Antti Piippo on myös kuvanveistäjän vanha tuttu, sillä Jylhä on aiemmin tehnyt taidetta suoraan Piipon laajaan taidekokoelmaan. Hän halusi teoksella kunnioittaa isänsä elämäntyötä. Tehdas oli lempääläisen elinkeinoelämän moottori. Tikat on pieteetillä valettu pronssista omaan muottiinsa ja lopuksi keskiosistaan kullattu. Jokaisessa on erivärinen pää, kuten tikoissa on. KUN LEMPÄÄLÄSSÄ kysyy, mikä on kunnan taidekokoelman hienoin aarre, niin se ei olekaan mikään kevyt prosessi
Sarjaan kuuluu iso rintarossi, jonka voi laittaa ketjuun, pieni riipus ja korvakorut. Koruja voi käyttää Mynämäen pitäjänpuvun kanssa. Kun aloimme syksyllä 2018 miettiä korun aihetta, minulle tuli mieleen tuo noin 7 000 vuotta vanha saviruukun pala, ja siitä innostuivat sitten muutkin. JOS NYKYTYÖ ei kiinnosta, yleensä järkevin strategia ei ole lyödä hanskoja tiskiin ja lähteä Tiibetiin meditoimaan. TÄMÄN katsauksen pohjalta arvioitiin, että oppivelvollisuusiän nosto auttaisi nuoria työllistymään ja ylipäänsä pärjäämään työmarkkinoilla paremmin. Ne myytiin loppuun vajaassa kuukaudessa, kertoo Ruovesi-Seuran sihteeri Kari Ylinen. Kalevala Korussa on suunniteltu myös moderneja kuntakoruja. Yritämme kohottaa kotiseutuhenkeä, ja koru on yksi hyvä väline siihen. Esimerkiksi Ruovesi-Seura teetti Kalevala Korussa vanhasta kotiseutukorustaan, Ruoveden Mehiläisestä, 50 pronssista riipusta vuonna 2015, kun kunta täytti 150 vuotta. VIITASAARELLA kotiseutukoru puolestaan syntyi paikallisen kellosepänliikkeen ja Kalevala Korun yhteistyönä viisi vuotta sitten. Sen mukaan yhdistyksen hallitus voi päättää puoluekokouksen järjestämisestä etänä, vaikka siitä ei olisi säännöissä mainintaa. Filosofian tohtori ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto kolumnissaan Tunne & Mieli -lehdessä. Wirmo-koru perustuu vanhaan korulöytöön. Kilpailun voitti Johanna Iso-Järvenpää. Alkuperäiseen, vuonna 1954 julkaistuun sarjaan kuuluvat riipuksen lisäksi rintaneula ja rannekoru. Korusarjaan kuuluu iso ja pieni riipus, korvakorut ja solmioneula. Korun suosio kyllä yllätti meidät, sanoo seuran hallituksen puheenjohtaja Juhani Krook. PUOLUEIDEN säännöt eivät salli puoluekokousten pitämistä etänä. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Kuvasuunta Pihtipudas-korusta käytiin ensimmäiset keskustelut jo 1960-luvulla. Pihtipudas sai oman korunsa vuosi sitten. Olen kotiseutuihminen henkeen ja vereen, sanoo kelloseppä Paula Tyyskä Kello ja Kulta Wiisarista. Kotiseutukorut ovat tehneet kauppansa myös Viitasaarella ja Mynämäessä. Olemme myyneet korua niin paljon, että sitä rupeaa olemaan vaikea enää Mynämäessä saada kaupaksi, nauraa paikallisen kotiseutuyhdistyksen, Wirmo-Seuran, puheenjohtaja Marja Virpi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hanna Virtanen kommentoi STT:lle taustaraporttia oppivelvollisuusuudistuksesta. Sittemmin Pihtipudas-Seura on tilannut niitä jo kahdesti lisää Kalevala Korun tehtaalta. Esimerkiksi Oulun juhlavuoden korun suunnittelun lähtökohdaksi valikoitui tervahauta, mutta korun moderni muoto korostaa tämän päivän Oulun vahvaa asemaa teknologiakaupunkina. Keihäänkärkimäinen muoto puolestaan viittaa muinaiseen pyyntikulttuuriin ja seitsemän pistettä Otavaan. Vaasan ja Oulun kaupungit juhlistivat 400-vuotista historiaansa koruin, kertoo tuotepäällikkö Mari Kotka. Mieti, millä pienillä arjen muutoksilla voisit lisätä työssäsi vapautta, virtausta tai vastuuta. Tuusulan pormestari Arto Lindberg, sd., Deko-lehdessä. Keväällä säädettiin kuitenkin laki väliaikaisesta poikkeamisesta erinäisten yhteisölakien säädöksistä. Se on meidän myydyin tuotteemme. KL8_12-15.indd 13 12.8.2020 11.13. Kotiseutukoru on myös yksi tapa juhlistaa kunnan juhlavuotta. Korusarjan esikuva on Viitasaarelta Soron pellolta löydetty kivimuotti, johon on kaiverrettu kaunis tähtikuvio. Helsinkiläisen lukion opettaja Arno Kotro Uuden Suomen blogissaan. USKON, että moni miettii nyt enemmän tulevaisuuden turvallista asumista. MONISSA kouluissa oppilaat saavat käyttöönsä jo valmiiksi resuiset ja sotatut kirjat, mikä uhkaa tappaa opiskeluhalut alkuunsa. Korut perustuvat Ruoveden kirkkoaidasta löytyneeseen kiviseen valumuottiin. Käsittelimme asiaa hallituksen kokouksessa lokakuussa. Lähellä palveluita, mutta väljästi asuttu Tuusula voi vaikuttaa vielä aiempaa turvallisemmalta ja paremmalta vaihtoehdolta asuinpaikaksi. Hopeisiin koruihin on ikuistettu Pihtiputaan Madenevan kivikautiselta asuinpaikalta yli 20 vuotta sitten tehty esinelöytö. Helsingin Sanomien pääkirjoitus. Kuntalehti 8 / 2020 13 [ Sanottua ] [ Kotiseutu ] KOTISEUTUKORUT kiinnostavat jälleen. Myös Lohtajan kotiseutuyhdistyksessä on keskusteltu entisen Lohtajan kunnan käyttöön aikanaan suunnitellun korun elvyttämisestä, kertoo puheenjohtaja Helena Anttiroiko-Mehtälä. Seura järjesti vuonna 2004 Lounais-Suomen käsija taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijoille kotiseutukorun suunnittelukilpailun etsiessään ”kunnollista myyntituotetKorujen uusi aika ta”. Sen sijaan kannattaa hyödyntää työn tuunaamista. Nyt samaa kurjuutta ollaan viemässä lukioonkin. Kalevala Korun suunnittelemassa Pihtipudas-korussa kolme kulmaa edustaa järviä, joiden ympärille kunta on rakentunut. Ajatus sai kannatusta, koska koru tekee Lohtajaa näkyväksi ja vahvistaa paikallisidentiteettiä
2 Noin 61 700 oppilasta aloitti perusopetuksen 7. • Teksti ja kuva: Meeri Ylä-Tuuhonen Kotiseuturakkautta kurulaisittain Annansilmät kukkivat Kurun kunnan muistomerkillä kantatie 65:n kupeessa. KL8_12-15.indd 14 12.8.2020 11.13. Tämä on noin 1 000 oppilasta vähemmän kuin viime vuonna. Vaakuna vahvistettiin käyttöön huhtikuussa 1952. Syntymäajaksi on merkitty päivä, jolloin Kurun kunta perustettiin. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset”. 14 Kuntalehti 8 / 2020 [ Kuvattua ] [ 3 X ] [ Kuvattua ] [ Mikä vaakuna. 3 Kaikkiaan Suomen hieman alle 2 300 peruskoulussa opiskelee nyt noin 560 000 oppilasta. Mietimme huumorimielellä kaverini Ari Stenbergin kanssa, että Kuru tarvitsisi muistomerkin, kun se kuntana poistuu maailmankartalta, kertoo Veikko Paulaniemi. Kaverukset ryhtyivät tuumasta toimeen ja suunnittelivat kuulusta Kurun graniitista yksinkertaisen paaden valtatie 65:n varteen vanhalle Kurun ja Ylöjärven rajalle. Yläkouluun siirtyvien määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Muistomerkki on ammattityötä paikallisesta kiviveistämöstä ja se sijaitsee minun maallani, Paulaniemi paljastaa. Talvisin muistomerkin edessä palaa usein kynttilä. 1 Arviolta noin 60 000 ekaluokkaista aloitti koulutaipaleensa tänä syksynä. Vaakunan on suunnittelut vanhan vaakunan pohjalta Gustaf von Numers. Tänä kesänä sitä koristivat kukat ja heinäseipäät. ] YLÖJÄRVEN Poikeluksessa syntyperäiset kurulaiset vaalivat yhä runsaat kymmenen vuotta sitten edesmenneen kotikuntansa muistoa. Kaikki sai alkunsa kesällä 2008. Lähde: Opetushallitus VETELIN kunnan vaakuna on saanut aiheensa kunnassa asuneesta kansanmuusikko Kreeta Haapasalosta. Muistomerkistä on pidetty siitä saakka hyvää huolta. Jätkänkynttilät paloivat tien molemmin puolin, kun veimme muistomerkin paikalleen uudenvuodenaattoyönä vuonna 2008, Paulaniemi muistelee. Kiveen on ikuistettu Kurun nimi ja vaakuna. Vaakunassa on kuva hänen kanteleestaan. luokan. Kuolinpäivä taas on se, jolloin Kuru liitettiin Ylöjärveen
Media on ollut tästä kiinnostunut. Kuntalehti 8 / 2020 15 [ Pystytkö puhumaan. Koulutetaanko Suomessa opettajia liikaa. ] [ Tape ] pilkkoo saunapuut mökiLä! soiTaa heviä! sarjamurhaa! pelaa lätkää tapparassa! kuka tietää, mitä kirvesmies tekee. Miten tätä laskua voisi hillitä. Sitten on hyvä käydä keskustelua siitä asiasta ja miettiä, mihin suuntaan kehitystä halutaan viedä. Ehkä tämä on enemmän kuitenkin pidemmän aikavälin kysymys eli tätä ryhdytään pohtimaan kunnolla jatkossa. Luuletko, että teidän tutkimuksenne nousee jotenkin esille kuntavaaleissa. Tämä vaatii ehkä vähän sulattelua. No tietenkin paikallisella tasolla, koska siellä tehdään kouluverkkoa koskevat ratkaisut. Pitää ymmärtää ja luoda näkymä siitä, millainen on hyvä koulu 2030-luvulla ja miten sitä voitaisiin nyt jo rakentaa tukemalla pedagogisia, yhteisöllisiä, oppimista tukevia ja oppimisympäristöjen kehittämistä tukevia ratkaisuja ja toimintatapoja. Pystytkö puhumaan. Kannattaa ajatella siten, että on hyvä, että ennakoidaan tätä kehitystä ja sitä kautta myös haarukoidaan eri vaihtoehtoja, mihin suuntaan kehitys voi mennä. Koulutukseen en tässä vaiheessa lähtisi ottamaan kantaa. Opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta vastaa puhelimeen. Jonkin verran on tullut. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kun väestöennuste tuli viime syksynä, on hyvä pohtia sitä, mitä se peruskouluverkoston kannalta merkitsee. Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaisi 236 oppilaasta 336 oppilaaseen. • Martta Nieminen KL8_12-15.indd 15 12.8.2020 11.13. Nimittäin kouluverkon kehitystä pitkällä aikavälillä ei juurikaan ole tähän mennessä pohdittu. Millaista palautetta olette saaneet tästä tutkimuksesta kunnista ja koulupuolelta. Jyrkimmän arvion mukaan koulujen määrä laskee lähes puoleen nykyisestä vuoteen 2040 mennessä, jos kouluverkon kehitys jatkuu samansuuntaisena kuin viime vuosina. Saako entistä suuremmassa koulussa parempaa opetusta vai heikkeneekö opetus, jos esimerkiksi ryhmät suurenevat. Arvionne mukaan peruskoulujen määrä laskisi nykyisestä noin 2 300 koulusta vajaaseen 1 300 kouluun. Tehdään ikään kuin näkyväksi, että näin voi tapahtua. Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2018 noin 550 000, mutta väestöennusteen mukaan vuonna 2040 peruskouluikäisiä olisi noin 425 000. Aika näyttää. Kannattaa kiinnittää huomiota toimintakulttuuriin ja pedagogiseen kehittämiseen koulun koon sijaan. Laskelmanne on tehty tarkastelemalla Tilastokeskuksen väestöennustetta ja kouluverkossa tapahtuneita muutoksia vuosina 2000–2018. Julkaisitte juuri tutkimuksen peruskouluverkon kehityksestä. Olen metroasemalla kyllä… Joo, kyllä. Se riippuu osaltaan siitä, että mihin suuntaan kouluverkko kehittyy
16 Kuntalehti 8 / 2020 [ Koulutus ] OMAN KOULUN NIMEEN KL8_16-25.indd 16 12.8.2020 11.18
Vehmaalaiset Ella Salminen (vas.) ja Ella Virta tutustuivat kouluunsa jo kesäkuussa käydessään kolme viikkoa koulukerhoa Vehmaan koulussa. Kun koulutalo tulee elinkaarensa päähän, rakentavat pienetkin kunnat yhä oman uuden opinahjon. KL8_16-25.indd 17 12.8.2020 11.19. Kuntalehti 8 / 2020 17 . Ratkaisua tukevat sisäilmaongelmat, kalliit remonttikustannukset ja kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen
Vuosina 2010–2018 Suomi sai 258 uutta yleissivistää opinahjoa. Uusi koulu sijaitsee Vinkkilän keskustassa ja on Vehmaan ainoa. Sen hinta olisi ollut liki kahdeksan miljoonaa, Lehtimäki kertoo. Koululla kokoontuvat valtuusto ja kunnanhallitus sekä osa lautakunVehmaan koulussa opetus tapahtuu luokissa, ja koulun sydämessä on iso portaikko, johon mahtuvat koko koulun oppilaat. Heistä tuli pitkästä aikaa kaksi luokkaa, iloitsee rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki. Etenkin pääkaupunkiseudulla tarve on suuri. Nykymittapuun mukaan koulut sijaitsevat väärissä paikoissa, sanoo erityisasiantuntija Heli Anttalainen Opetushallituksesta. Se on suunniteltu noin 230 peruskoululaiselle. Niistä yli puolet on valmistunut ennen vuotta 1970. Se oli halvempi kuin betonirakennus, eikä piirustuksiinkaan tarvinnut tehdä isoja muutoksia, Lehtimäki sanoo. Oppilaita on yhteensä 34. Meillä on tänä vuonna todella iso ekaluokka. Kouluja on siellä, missä oppilasmäärät ovat oleellisesti vähentyneet, ja niitä puuttuu alueilta, joissa oppilasmäärä kasvaa. Entä kannattaako uudesta koulusta haaveilla pienessä kunnassa. KL8_16-25.indd 18 12.8.2020 11.19. UUSI OLIKIN EDULLINEN Alun perin Vehmaan kunta aikoi kunnostaa sisäilmaongelmaisen yläkoulun vajaalla kuudella miljoonalla, mutta kun valtuutetuille selvisi, että uusi yhtenäiskoulu maksaisi vain kaksi miljoonaa enemmän, kallistuivat he uudisrakennuksen kannalle. Meiltä poistui käytöstä kolme vanhaa koulua, ja tulemme myös toimeen aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä, kun voimme käyttää opettajia yli luokkaja asterajojen. Lähes 7,4 miljoonan kouluinvestointi on iso 2 300 asukkaan kunnassa. Jos koulu on huonokuntoinen eikä se toimi pedagogisesti, niin silloin kannattaa ilman muuta rakentaa uusi ennemmin kuin yrittää korjata vanhaa, Anttalainen vastaa. 18 Kuntalehti 8 / 2020 [ Koulutus ] T änä syksynä koulutaipaleensa aloittaneet Ella Salminen ja Ella Virta kieppuvat kiipeilytelineissä Vehmaan vuosi sitten valmistuneen yhtenäiskoulun pihalla. Niistä 76 eli noin 30 prosenttia nousi Uudellemaalle. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli runsaat 2 800 yleissivistävän koulutuksen rakennusta. Lehtimäen mukaan uusi koulu kuitenkin kannatti rakentaa, sillä se tuo kunnalle säästöjä. Vehmaa ui vastavirtaan, sillä maamme koulurakennuskanta on enimmäkseen vanhaa, käy ilmi Opetushallituksen teettämästä tuoreesta selvityksestä. Lopulta valtuusto valitsi hirsikoulun. Tänne oli jo suunnitteilla perinteinen betoninen koulurakennus. Nykymittapuun mukaan koulut sijaitsevat väärissä paikoissa. Tähän tulokseen tultiin myös Vehmaalla. Portaikosta aukeavat pariovet musiikkiluokkaan, jossa on myös näyttämö, kertoo rehtori-koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki
Näen arvokkaana asiana, että meillä on uusi pieni koulu. Vehmaa on sen verran lyhyen matkan päässä Turusta ja Raisiosta, että tänne on ollut aina tulijoita. Kuntalehti 8 / 2020 19 . Siellä toimivat Vakka-opisto ja Vakka-Suomen musiikkiopisto sekä lasten aamuja iltapäivätoiminta. Vuonna 2005 Vehmaalla asui 300 peruskoululaista. Uusi koulu on yksi vetovoimatekijä lisää, Lehtimäki uskoo. KOULU TUO ELINVOIMAA Pääkaupunkiseudun ohella koulurakentaminen on keskittynyt viime vuosina erityisesti Oulun ympäristöön, mutta uusia kouluja valmistuu myös pieniin kuntiin ja kyliin. Oppilaskohtainen kustannus suurimmalla alakoulullamme oli lähes 8 350 euroa. Se rakennettiin yli satavuotiaan, sisäilmaongelmaisen koulutalon tilalle vuonna 2016. Koulussa on muutamia toissijaisia oppilaita, jotka ovat kokeneet sisäilmaoireita omalla lähikoulullaan ja siirtyneet siksi Jukojärvelle. KOULUBUUMI LAPISSA Viime vuosina lähes kolmannes kunnista on saanut rakennusluvan yleisKuvanveistäjä Jussi Vikaisen työt löysivät kodin Vehmaan koulusta. Pienimmällä alakoulullamme se oli lähes kaksinkertainen eli noin 17 200 euroa. Pihlajaveden koulun kohtalo on vaakalaudalla, koska siellä on alle 20 oppilasta. Tänä syksynä sitä käy 28 oppilasta Keuruulta ja naapurikunnasta Petäjävedeltä. Einari Vuorelan koulu sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Keuruun keskustasta. Oppilasennusteen mukaan Einari Vuorelan koulussa on kuuden vuoden kuluttua enää 20 oppilasta. Uudisrakennus maksoi purkutöineen Keuruun kaupungille runsaat 2,2 miljoonaa. Valtio tuki urakkaa 290 000 eurolla Kosteusja hometalkoot -toimenpideohjelmasta. Oppilasmäärä on pudonnut 15 vuodessa kolmanneksella, mutta tulevaisuus näyttää hyvältä. Koulu tehtiin 35 oppilaalle. Tilat ovat myös yksityisten ja yhdistysten vuokrattavissa. nista. Opetuksen järjestäjän näkökulmasta pienet koulut ovat kuitenkin selvästi kalliimpia kuin isot yksiköt, Savukoski kertoo ja antaa esimerkin toissa vuodelta. Keuruulla on noin 9 500 asukasta ja kolme alakoulua, yksi yhtenäiskoulu, yläaste ja lukio. Yksi esimerkki uudesta kyläkoulusta on Einari Vuorelan koulu Keuruun Jukojärvellä. Silti kyläkoulu ei Savukoskesta ollut riskisijoitus. Koulun tiloja käytetään myös vapaa-ajan toimintoihin. Viime lukuvuonna siellä oli 30 oppilasta esikoulusta kuudenteen luokkaan, kertoo Keuruun sivistysjohtaja Marika Savukoski. Oppilasennusteen mukaan pääluku ei laske alle 200:n ainakaan kuuteen vuoteen. KL8_16-25.indd 19 12.8.2020 11.19. Se on ensiarvoisen tärkeä kylän elinvoimaisuuden kannalta
syksy 2021 107 76 (-31) Juuka 5 000 Poikolan koulu 250 oppilaalle 0.–9. Selvitys yleissivistävien oppilaitosten nykytilasta valmistui kesäkuussa. [ Koulutus ] 20 Kuntalehti 8 / 2020 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Vierimaa Koulurakentamista ei seurata eikä tutkita SUOMESSA ei ole tahoa, joka seuraisi keskitetysti maamme koulusuunnittelua ja sen toimivuutta, käy ilmi Opetushallituksen teettämästä selvityksestä. Tänä syksynä Savukoskella on 70 esija peruskoululaista. Jos kaikki palvelut lopetetaan, meillä ei ole kohta kuntaakaan, toteaa kunnanjohtaja Antti Mulari. Mulari uskoo, että rauhallinen, erämainen kunta, jossa on hyvät peruspalvelut, vetää puoleensa myös uusia asukkaita. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 4,5 miljoonaa. Sen etuna on, että poistot eivät jää roikkumaan kunnan kirjanpitoon, Mulari sanoo. Vain Suomen pienimmässä kunnassa, Ahvenanmaalla sijaitsevassa alle 90 asukkaan Sottungassa, ei ole omaa peruskoulua. Lukiossa puolestaan aloitti 17 opiskelijaa, mikä on ennätysmäärä. Savukosken koulukampuksella toimivat myös musiikkija kansalaisopistot sekä useat järjestöt. Siihen saakka heille järjestetään etäopetusta. Sen jälkeen valtio ei ole enää tukenut koulurakentamista. Tilat ovat lisäksi yksityishenkilöiden varattavissa. Etätöiden yleistyttyä koronakriisin myötä Savukosken kaltaiset kunnat näyttäytyvät aivan uudessa valossa asuinpaikkoina, hän huomauttaa. Meiltä kysytään myös puukoulujen rakentamisesta ja väistötilaratkaisuista, mutta meillä ei ole edes tilastoja, Anttalainen harmittelee. Sitä ei löydy myöskään opetusja kulttuuriministeriöstä, koska valtio ei enää rahoita koulurakentamista. Siinä todetaan myös, että koulurakentamista ei Suomessa tutkita tieteellisesti. Rakentamisen lisäksi pitäisi selvittää, minkälaisia vaikutuksia eri tilaratkaisuilla on oppilaan oppimiseen. Lapin pienissä, tuhannen asukkaan kunnissa ollaan toista mieltä. talvi 2022 287 248 (-39) Suomussalmi 7 700 Ruukinkankaan koulu 400 oppilaalle 0.–9. Oma koulu on kunnille status etenkin siellä, missä välimatkat ovat pitkät, mutta tulevaisuudessa tätäkin asiaa on pakko tarkastella ja lisätä kuntien välistä yhteistyötä. Savukoskella on jouduttu tekemään alaskirjauksia vanhoista rakennuksista. Savukoski on sopeuttanut toimintaansa pitkään, mutta meidän pitää myös investoida, jos haluamme palvella kuntalaisia. • KL8_16-25.indd 20 12.8.2020 11.19. Valtion rahoittama Kosteusja hometalkoot -toimenpideohjelma päättyi joulukuussa 2015. Niistä koulukäyttöön jää yksi, jossa sijaitsee kirjasto ja liikuntasali. Kuuden vuoden kuluttua heitä on oppilasennusteen mukaan kaksi vähemmän. Pelkosenniemi saa omansa ensi vuoden lopulla. Se on aika paljon oppilasmäärään suhteutettuna, sanoo Opetushallituksen Anttalainen. Korjausvelan kasvaessa ne voivat vaikuttaa voimakkaasti kunnan tilinpäätökseen. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/terveet-tilat2028-yleissivistavien-oppilaitosrakennusten Uusia kouluja valmistuu eri puolille Suomea Kunta Asukasluku Uusi koulu Luokat Käytössä Oppilasmäärä Oppilasennuste 2025 Lappajärvi 3 000 Yhteiskoulu 200 oppilaalle 0.–6. Savukoski puolestaan ottaa tammikuussa käyttöön uuden koulukampuksen. Meillä ei ole ajantasaista käsitystä koulurakentamisesta, sanoo erityisasiantuntija Heli Anttalainen Opetushallituksesta. Savukoski toteuttaa rakennustyöt lainan sijaan Kuntarahoituksen 20 vuoden leasing-rahoituksella. Meeri Ylä-Tuuhonen Yleissivistävien oppilaitosrakennusten nykytilaselvitys löytyy Opetushallituksen sivuilta osoitteessa oph.fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut. Yhden rakennuksen kohtalo on vielä avoin, kaksi muuta puretaan. Vanha koulukampus käsitti neljä 1950ja 1970-luvuilla valmistunutta huonokuntoista ja sisäilmaongelmaista rakennusta. Tutkimustietoa tarvittaisiin etenkin uusista tilaratkaisuista. Opiskelijoita tulee myös Venäjältä, kunhan koronakriisi helpottaa ja raja taas aukeaa. Vuoden 2015 alusta elokuun 2019 loppuun lupia myönnettiin noin 150. syksy 2022 467 361 (-106) sivistävälle koululle. talvi 2021 195 208 (+13) Nivala 10 600 Junttilan koulu 140 oppilaalle 0.–6. Kunnat kaipaavat ohjeita mitoitukseen ja tilasuunnitteluun. Esimerkiksi Lappiin on myönnetty rakennuslupa kymmenelle uudelle koululle. Utsjoelle valmistuu tänä syksynä kaksi päiväkoti-koulua ja kolmas on suunnitteilla