Rohkeasti keskellä elämää Myötätunto auttaa Eri kielet rikastuttavat
0800 412 412, ryhma@vikingline.com tai vikingline.fi/kampanja. 10 aikuista). VARAA 11.10. Tarjous koskee uusia ryhmäja kokousmatkoja ma–su lähdöillä (min. Mainitse tarjouskoodi THEMATKA, kun varaat matkan puhelimitse tai ryhmämyynnin kautta. Matkustusaika: 31.8.2026–31.3.2027. MENNESSÄ alkumaljat koko ryhmälle. Kampanja-aika: 31.8.–11.10. K O K O U S J A R Y H M Ä M A T K A T parempaa Kirjaa jotain tiimisi kalenteriin Varaa puh. Voimassa kaikilla aluksilla ja reiteillä
Kuntalehti kertoo omassa työelämää käsittelevässä sarjassa eri asiantuntijoiden ja kokijoiden keinoista. – Tämä ei ollut yllätys. Se ei ole sama asia kuin silkkihansikkailla silittely. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa asiakaspalvelu@ kuntamediat.fi Puh. Honkanen on armoitettu esiintyjä, mutta suhtautuu leppoisasti mokiin. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediatiedot Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntamediat.fi Mainosmyynti Marianne Kaartoaho Puh. Myötätuntoa voi työssä tuntea myös itseään kohtaan. Se voi olla iso hetki tai sitten tuntua ihan itsestään selvältä. – Tullaan käymään menettelyssä, mutta olemme rakentaneet jo pitkään ja laajalti keinoja, joilla pääsemme pois arviointimenettelystä itsenäisenä kaupunkina. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Kuva: Päivi Karjalainen Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Oliko arviointimenettelyn käynnistyminen yllätys, Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi. Kuntalehti toivottaa kaikille aktiivista ja kaiken keskellä rentoa syksyä. Pyhäjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. MIELIPITEET Mopoilla päristelevät nuoret voi kohdata monella tavalla, ja tämä kunnanjohtajan esimerkki on yksi parhaista Kuukauden luetuimmat Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Antti Peltola. Myötätuntoa tarvitaan töissäkin tässä lehdessä verkossa Kun juttelee työterveyspsykologin kanssa ja alkaa muuttaa ajatteluaan siihen suuntaan, että kyllä. 040 708 6640 marianne.kaartoaho@ kuntalehti.fi Inkeri Valtonen Puh. Ronnie Grandell on mahdollista tavata puhujana ja keskustelijana Kuntamarkkinoilla kuin myös vaikuttavan viestinnän asiantuntija Anssi Honkanen, joka kertoo keinoistaan pärjätä jännityksen kanssa. UUTISET Silta sysäsi Hailuodon matkailun kovaan kasvuun 2. Armoa voi antaa itselleen ja mielihyvin muillekin. Kuinka työelämää voidaan parantaa, kuinka voimme toinen toisiamme auttaa ja miten töitä tehdään myös tuloksellisesti. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola ja varapuheenjohtajana Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka. Kuva: Riikka Kinnunen 3 109. Jouni Lampinen Kuntajohtajat jatkaa tutussa komennossa Suomen Kuntajohtajat ry:n vuosikokous valitsi torstaina Oulussa yhdistykselle uuden hallituksen vuodelle 2027. TYÖPAIKKAUUTISET 19 uutta hakijaa Raaseporiin 3. Kuva: Sini Kantola Henrik Kiviniemi. Kuntajohtajat ry:n tarkoituksena on kuntien ja kunnallishallinnon kaikenpuolinen kehittäminen. 050 599 6681 KUNTALEHTI 7/2026 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Pyhäjärvi suuntaa arviointimenettelyyn Valtiovarainministeriö tiedotti elokuussa, että arviointimenettely aloitetaan Pyhäjärven kaupungin kanssa. Olemme pitempään varautuneet siihen, että tullaan käymään arviointimenettelyssä. /KUNTALEHTI. Järjestö toimii tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton ja sen omistaman Finnish Consulting Groupin kanssa. Jouni Lampinen 1. Tässä Kuntalehdessä tapaamme työterveyspsykologi Ronnie Grandellin, joka on tutustunut itsemyötätunnon käsitteeseen havaittuaan omassa työssään, että työelämän asioihin tarvitaan lisää keinoja. Kuntaliiton ja Finnish Consulting Groupin kanssa yhteistyötä tekevän järjestön toiminnassa on keskeistä kuntajohtajan työssä kehittymiseen, työssä jaksamiseen ja työsuhdeturvaan liittyvät asiat. Arviointimenettelyssä valtio ja kunta yhteistyössä selvittävät, pystyykö kunta turvaamaan asukkaidensa lakisääteiset palvelut. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä
Kuva: Markus Sommers. 4 28 Olennaista on ymmärtää, mitä kuulija haluaa kuulla, ei se, mitä sinä haluat sanoa, sanoo vaikuttavan viestinnän asiantuntija Anssi Honkanen
hyviä uutisia 45 Kultamitalistien kotikaupungit parrasvaloissa kuntajohtajan blogi 47 Kuntien tulevaisuudelle tarvitaan yhteinen rima ja useampi reitti sen saavuttamiseen 49 Mielipiteet 52 Kuntajohtajat tyytyväisiä, mutta ilmapiiri huolestuttaa fakta 55 Kouluruokailu tukee oppimista paluumuuttajat 56 Turvallinen arki voitti nomadielämän – Pienelle paikkakunnalle palaaminen oli hyvä päätös 60 Kun arki ei ole vain suorittamista, ehtii elämään päättävät elimet 62 Marina rakentui ilman marinoita pykäläpeikko tutkii 64 Kunnallisneuvos, pitäjänneuvos, ylipormestari… Voiko arvonimi olla joskus myös lahjus. Kuva: Jouni Lampinen Linda ja Chris Gonzaga lapsineen viihtyvät Virroilla. 10 Töitä ja valintoja kolumni 12 Kuntamarkkinoinnissa ei tarvita sloganeita 14 Segregaatio on koko kaupungin asia pääkirjoitus 16 Vastuutonta koulupuhetta 18 Armoa ja lempeyttä kovan tempon keskelle 22 Unelmat toteutuvat, kun sietää epävarmuutta 28 ”Kun mietit sitä, mitä yleisö tarvitsee, olet jo mestariviestijän tiellä” 33 Konkariosaajat sparraavat Savonlinnan kaupunginjohtoa 34 Nahistelu seis, nyt peliin valtionohjausta 36 Koulutuskonkarit haluavat muutosta ja tukea opettajille 37 Suomen kuntien kokemukset kiinnostavat Norjassa 40 Olemmeko kadottaneet sivistyksemme. 12. 5 6 Kuntamarkkinat uudistaa rohkeasti näkökulma 8 Oppilaan oma äidinkieli uhka vai mahdollisuus. lakipalsta 66 Kun laki vaikenee, kulttuuri ratkaisee Sisällys 14 56 Segregaatioon liittyvät kysymykset vaativat kaupungin kaikkien toimialojen huomiota, arvioi Keravan perusopetusjohtaja Niina Korko. Kuva: Anssi Leppänen Kaupungin brändikäsikirjassa markkinoinnin johtoajatukseksi määritellään ”Pori pääsee ihon alle” Kolumnisti Jani Halme Kuntalehdessä
6 Suomalaiselta yhteiskunnalta odotetaan rohkeata uudistumista. Kuva: Camilla Hanhirova. Siinä näyttää esimerkkiä myös Kuntamarkkinat, jonka tuhannet kävijät kokoontuvat Helsinkiin. Kuntamarkkinat uudistaa rohkeasti Teksti Tiina Ojutkangas Kuntamarkkinat on kuntaalan suurtapahtuma, joka kiinnostaa ohjelman ja kohtaamisten vuoksi
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen ammattitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa ensi vuonna, 15.–16.9.2027 Messukeskuksessa. Lisäksi osa ohjelmasta rakennetaan osittain kuntien kanssa: esimerkiksi suurten kaupunkien viestintäjohtajat toivoivat Kuntaliiton viestintätiimiltä puheenvuoroa Ukrainan paikallishallinnon viestinnästä: siitä, miten sota-aikana Ukrainassa kuntaviestintä toimii. – Suunnitellut ja spontaanit kohtaamiset sekä hyväntuulinen tunnelma ovat muotoutuneet tapahtuman tavaramerkiksi, sanoo tapahtumaja markkinointipäällikkö Liisa Paltta. Puhujina on huikea määrä suomalaisia asiantuntijoita, kun ohjelmassa on noin 500 puhujaa 260 eri ohjelmassa. Varmaa on kuitenkin se, että myös jotain uutta on luvassa. Otamme mukaan vaalimisen arvoisia perinteitä. Syyskuussa pidettävä kunta-alan suurin tapahtuma lämmittää Kuntatalon vielä kerran. Kuntaliitossa tapahtuman ohjelmaa aletaan hahmotella aina hyvissä ajoin, mutta viimeisiin päiviin saakka seurataan, että ohjelma on ajantaista. 7 Yhteisessä tapahtumassa kohtaavat kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajat. – Tämän syksyn jälkeen katsomme tapahtumalinssien läpi pidemmälle tulevaisuuteen. – Lisäksi järjestämme yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa keskustelun parlamentaarisesta kuntien tulevaisuustyöstä ja siellä käsiteltävistä ratkaisuista. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Yhdessä helpompi huominen Uusi asianhallintajärjestelmämme Akaasia on saatavilla! Liity Triplanin palveluiden tyytyväiseksi asiakkaaksi! Ota yhteyttä myynti@triplan.fi • Arvioitu käyttökokemukseltaan erinomaiseksi • Helpottaa asianhallintaa prosessit ja käyttäjän toimintapolut huomioiden. Tapahtumassa on myös tulevaisuudessa julkisen sektorin edustajien ilmainen sisäänpääsy. Siksi asiantuntijamme itse ovat avainasemassa, kun lähdemme rakentamaan tätä koko kuntasektoria palvelevaa tapahtumaa. Kuntamarkkinoilla on kävijöitä kuutisen tuhatta. Haluamme olla osaltamme mukana rakentamassa osaavaa, hyvinvoivaa ja yhteistyökykyistä yhteiskuntaa, kuvailee Liisa Paltta. Tekoäly on viimeistään nyt lyönyt teemana itsensä läpi ohjelmassa: valikoimasta voi löytää tekoälyn käytön juridista opastusta, mutta myös esimerkiksi vinkkejä tekoälyn monipuoliseen hyödyntämiseen. Hanna Kaukopuro-Klemetin mukaan Kuntamarkkinoiden vahvuus on, että siellä pystytään keskustelemaan sekä yleisesti kiinnostavista ajankohtaisista puheenaiheista, mutta myös syventymään kuntien moninaisten tehtävien erityiskysymyksiin. Järjestäjinä toimivat Kuntaliitto, Hyvil ja Kuntalehti. – Olemmekin saamassa puolueiden ykköspuheenjohtajat koolle lähes kaikista puolueista, kertoo Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti. Kuntamarkkinat-tiimiin kuuluvat KL-Kustannuksen tapahtumaja markkinointipäällikkö Liisa Paltta, tuotannon harjoittelija, opiskelijakoordinaattori Susanna Huotari, tapahtumaviestinnän koordinaattori Janika Lindroos ja tapahtumatuottaja Maria Hopponen. – Merkitykselliset kohtaamiset jatkuvat uudessa osoitteessa. Viestintäpäällikkö muistuttaa, että Kuntaliitto nosti vuosi sitten Kuntamarkkinoilla julkiseen keskusteluun väestönmurroksen seuraukset kuntiin. Tapahtuma tarjoaa tälläkin kertaa runsaasti ajankohtaista tietoa ja näkökulmia tulevaisuuden palvelujen järjestämiseen, mutta tavaramerkkinä on tunnelma. Tämän syksyn jälkeen katsomme tapahtumalinssien läpi pidemmälle tulevaisuuteen. Puoluejohdon paneeli kutkuttaa Tänä vuonna puoluejohdon paneeli käydään jännittävässä tilanteessa, koska eduskuntavaalit häämöttävät jo näköpiirissä ja kuntien tulevaisuutta koskevia avauksiakin on tehty julkisuudessa jo kiihtyvällä tahdilla. Kuntamarkkinat saa rinnalleen entistä vahvemmin hyvinvointialueet, mikä näkyy tulevassa nimessä vuonna 2027: Kuntamarkkinat ja Hyvinvointialuemarkkinat. Kuntamarkkinoille saavutaan ympäri Suomea. Tapahtumakumppaneita on jopa 160. Tämä aihe tulee näkymään myös tänä vuonna Kuntaliiton ohjelmassa: siellä tarkastellaan esimerkiksi, miten lapsimäärän väheneminen muuttaa koulutuspalveluja. – Kuntaliiton asiantuntijoilla on valtakunnallisella tasolla ainutlaatuisen syvä tietämys ja ymmärrys omasta sektoristaan ja sen kiinnostavimmista teemoista. Triplan Oy | p
Maahanmuuttotaustaisen oppilaan oma äidinkieli ja koulun opetuskieli (suomi tai ruotsi) asetetaan usein vastakkain. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 8 näkökulma Oppilaan oma äidinkieli uhka vai mahdollisuus. Julkisessa keskustelussa kuulee väitteitä, että oman äidinkielen opetus tai käyttö vaikeuttaisi opetuskielen oppimista ja heikentäisi oppimistuloksia
Siinä kaikki kielet ovat sallittuja oppimisen kieliä: oppilas voi hakea tietoa kaikilla osaamillaan kielillä, tehdä monikielisiä muistiinpanoja ja palauttaa lopullisen tehtävän sovitusti joko opetuskielellä tai monikielisenä. Perusopetuksella on kiistaton rooli tämän perusoikeuden toteutumisessa, ja kunnilla on siinä keskeisin rooli. Oppimistulosten parantamiseksi on myös ryhdytty toimiin: perusopetuksen vähimmäistuntimäärää on lisätty kolmella vuosiviikkotunnilla ja oppimisen tukijärjestelmä on uusittu. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää oman äidinkielen opetusta, ja siksi sitä toteutetaan kunnissa eri tavoin. Kielitietoisella pedagogiikalla tarkoitetaan opetussuunnitelman perusteissa muun muassa sitä, että opetuskieleen kiinnitetään huomiota jokaisella oppitunnilla ja että kaikkia oppilaiden osaamia kieliä käytetään oppimisen tukena. Lukutaito on jokaisen perusoikeus. Heikosti lukevien osuus on kasvanut eniten S2-oppimäärää opiskelevien joukossa. suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetusjärjestelyistä, jotka ovat pitkälti kuntakohtaisesti päätettävissä. Näin oli siitä huolimatta, että oman äidinkielen viikoittainen tuntimäärä oli varsin pieni. Ruotsalaiset tutkijat Natalia Ganuza ja Christina Hedman ovat kartoittaneet oman äidinkielen opetuksen yhteyttä sanaston ja lukutaidon kehittymiseen somalinkielisten oppilaiden keskuudessa. Keskustelut ovat kietoutuneet tiiviisti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän järjestämiseen ja koulupiirijakoihin. Johannes Ruoho, kielija kulttuuriryhmien opettaja, Espoon kaupunki Raisa Harju-Autti, yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Sirkku Latomaa, lehtori Tampereen yliopisto Oppilaiden monikielistä lukutaitoa tulee tukea kaikessa opetuksessa.. Tämän vanhentuneen käsityksen mukaan yksikielisellä ihmisellä olisi aivoissaan ikään kuin iso, täyteen puhallettu ilmapallo, toisin sanoen yksi vahva kieli. Oppilaiden lukutaidon kehittymisestä on kannettu huolta, sillä useat arviointitutkimukset osoittavat, että suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt. Nykyään tiedetään, etteivät ihmisaivot toimi näin, vaan kahden tai useamman kielen oppiminen tekee aivoista joustavammat ilman, että mikään katoaa pois. oppilaiden monikielistä lukutaitoa tulee tukea kaikessa opetuksessa. Jatkotutkimuksessa selvisi, että somalin kielen lukutaito oli yhteydessä myös yleiseen koulumenestykseen ja matematiikan arvosanoihin. 9 Oman äidinkielen ja koulun opetuskielen vastakkainasettelu perustuu niin sanottuun ilmapalloteoriaan, jossa ihmisen muistia verrattiin ilmapalloon. vastakkainasettelun sijaan olisi tärkeää tukea oppilaan lukutaidon kehittymistä sekä omassa äidinkielessä että opetuskielessä. Kaukaa viisaat kunnat järjestävätkin oman äidinkielen opetusta, vaikka siihen ei ole velvoitetta. Perinteiseen yksikieliseen pedagogiikkaan verrattuna nykykoulussa on siis tavoitteena hyödyntää monikielistä pedagogiikkaa. Oma äidinkieli jää keskusteluista helposti sivuun – tai siihen liitetään edellä mainittu ”ilmapalloteoria”. Kielellisesti moninaisessa yhteiskunnassa lukutaidon tukemiseen tarvitaan ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että jokainen kieli on arvokas. Käytännössä monikielistä pedagogiikkaa hyödynnetään silti melko vähän, ja opettajat kertovat kaipaavansa lisää konkreettisia työvälineitä ja osaamista kielitietoiseen opetukseen. Oppilaiden lukutaitoa ja oppimista vahvistetaan myös järjestämällä oman äidinkielen opetusta sekä hyödyntämällä oppilaan osaamia kieliä kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Opetus olisi kuitenkin turvattava koko Suomessa, sillä eriävät käytänteet asettavat oppilaat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, millä paikkakunnalla he asuvat. Kaksikielisillä ihmisillä ajateltiin olevan samassa tilassa kaksi pienempää, puolityhjää ilmapalloa. Eri kielten tiedot ja taidot tukevat ja rikastuttavat toisiaan yhteisestä kognitiivisesta perustasta käsin. Tuloksena oli, että oman äidinkielen opetukseen osallistuneet oppilaat saivat parempia tuloksia somalin kieltä koskevissa sanastoja lukutaitotesteissä kuin ne oppilaat, jotka eivät osallistuneet opetukseen. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että opettajat suhtautuvat monikielisyyteen sinänsä myönteisesti. Opettajia kuitenkin velvoittavat opetusta ohjaavat asiakirjat, joiden mukaan kaikkien opettajien tulee käyttää työssään kielitietoista pedagogiikkaa. S2-oppimäärä ei kuitenkaan ole syynä heikentyneeseen lukutaitoon, vaan syitä on etsittävä muualta, esimerkiksi oppilaiden kehittymässä olevasta opetuskielen taidosta tai perheen sosioekonomisesta taustasta. Tanskassa puolestaan Anna Tegunimatakan tutkimustulokset osoittivat, että oman äidinkielen opetuksen lakkauttaminen heikensi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tanskan kielen ja matematiikan oppimistuloksia. Koulun opetuskielen opettaminen onkin opinnoissa etenemisen ja osallisuuden rakentumisen kannalta tärkeää, sillä kieli on avain yhteiskuntaan. Lukutaidon vahvistamisessa kaikkien kielten käyttö on mahdollisuus – ei uhka. Oletettiin, että muistiin mahtuu vain tietty määrä kieltä: yhden kielen kasvaessa ja laajetessa toisen kielen olisi pakko pienentyä vastaavasti. Opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutuksiin vaihtelevat kuitenkin kunnittain ja kouluittain
Hän on työskennellyt myös yrityspuolella, muun muassa Kakslauttanen Arctic Resort Oy:n toimitusjohtajana. Miten esihenkilö voi tukea työntekijöitä, edistää luovuutta, ratkaista haastavia tilanteita ja samalla huolehtia omasta jaksamisestaan. työhyvinvoinnin tukemiseen, vuorovaikutukseen, haastavien tilanteiden ratkomiseen, muutoksen johtamiseen, luovuuden edistämiseen sekä taloudellisen vastuun ymmärtämiseen. elokuuta kuntaa luotsaamaan todellisen kuntakonkarin, hallintotieteiden maisteri Petri Härkösen. Kaikki ihmiset eivät halua asua kasvukeskuksessa. ”Kynnys lähteä oppimaan on matala. Hän on toiminut opettajana ja rehtorina Espoossa 1993–2008, Kuntaliiton erityisasiantuntijana 2008–2015 ja sivistystoimen johtajana Sipoossa 2015–2019. Laajuudeltaan ja hinnaltaan maltilliset täysin verkkovälitteiset kurssit ovat ajoitettavissa arkeen joustavasti. Entä kuinka rakennetaan luottamusta ja vahvistetaan työyhteisön uudistumiskykyä. Torsell on työskennellyt OPH:n ruotsinkielinen koulutuksen yksikön johtajana lokakuusta 2019. Esimerkiksi omien tunnereaktioiden tiedostamista ja kontrollointia kehittämällä voidaan harjoitella tunneälyn taitoja. Kykyä kohdata muutosta ja monimuotoisia työyhteisöjä Miten lähijohtajat voivat tukea työntekijöitä haastavissa tilanteissa, samalla huolehtien omasta jaksamisesta. elokuuta 10 ääntä ja Maskun hyvinvointija kehitysjohtaja Maija Leino 5 ääntä. Härkösen mielestä tulevalla hallituskaudella olennaisinta ohi rakenneremonttien olisi keskittyä sisäiseen remonttiin: parantamaan kuntien tuottavuutta, tehokkuutta, taloudellisuutta ja asiakasvaikuttavuutta. Pienissä kunnissa on se rikkaus, että saa tehdä kaikkea pienistä ruohonjuuritason töistä aina tärkeimpiin johtotason päätöksiin. Opintojen suunnittelussa on huomioitu työelämän todelliset ja tunnistetut tarpeet. Pienestä vielä pienempään Siikaisten kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto siirtyy Kustavin kunnanjohtajaksi. Ne tarjoavat joustavan mahdollisuuden pysähtyä jyu.fi/avoin oman johtamistyön äärelle: miten johdan muutosta tai kohtaan haastavat tilanteet. Härkönen sanoi Kuntalehdelle valintansa jälkeen, että kunnat pitäisi vapauttaa miettimään toimintojaan omista lähtökohdistaan, kuten 1990-luvun vapaakuntakokeilussa. – Joku voi ihmetellä, miksi olen niin riemuissani, kun vaihdan pienempään kuntaan. Miten toimin organisaation tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana. Ihmisten hyvinvointi on kaikki kaikessa – ja myös johtaja on ihminen. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Säilöntäpääty.indd 1 12.2.2025 13.08 Elokuun valinnat: Padasjoelle ja Kustaviin uudet johtajat Padasjoelle valittu Petri Härkönen pohtii, mikä on tarpeellista työtä kunnissa. Valinta oli täpärä. ”Vaikka johtavat näkyvät julkisuudessa, arkinen johtaminen on usein hiljaista sankaruutta – vilpitöntä halua auttaa ihmisiä onnistumaan. Aristotelesta lainatakseni: se, joka ei ole oppinut tottelemaan, ei voi olla hyvä komentaja.” Oppia taloudesta, luovuudesta ja haastavien tilanteiden käsittelystä Vaikuttava lähijohtaminen -opinnot antavat monipuolisen kuvan lähijohtamisen ja esihenkilötyön kentästä. Kuva: Hanna Kautto / Opetushallitus. Niistä saa tutkitun tiedon ja teorian ohella konkreettisia keinoja ja vinkkejä lähijohtamisen arkeen. Kunnat tekevät strategioita, selvityksiä ja raportteja, mutta onko se kaikki tarpeellista, hän kysyi. Saatava oppi sen sijaan on merkityksellistä. Kuva: Siikaisten kunta Kurt Torsell. Auvinen on vastuuopettaja avoimen yliopiston uusissa Vaikuttava lähijohtaminen -opinnoissa. Johtajuus määrittää jokaisen organisaation menestyksen”. Lähijohtajalta vaaditaan kykyä kohdata työelämän jatkuvaa muutosta ja monimuotoisia työyhteisöjä. JYU avoimen yliopiston uudet Vaikuttava lähijohtaminen -opinnot pureutuvat johtamisen ajankohtaisiin teemoihin. ”Johtamisen eri osa-alueissa voi kehittyä ja niitä voi oppia! Vaikuttava lähijohtaminen -opinnot vahvistavat valmiuksia johtaa arjen työtä erilaisissa organisaatioissa”. 10 Padasjoelle valittu Petri Härkönen toivoo kunnille vapautta miettiä omia toimintojaan Padasjoen valtuusto valitsi 10. Esihenkilö on keskeisessä roolissa siinä, miten työyhteisö voi, miten muutokset onnistuvat ja miten työntekijöiden osaaminen, luovuus ja motivaatio saadaan toimimaan. Torsellilla on vankka kuntatausta. Kaskiluoto sai Kustavin valtuustossa 17. Ihmiset ovat monimutkaisia, mutta laaja-alainen johtamisteoreettinen ymmärrys on avain organisaationa onnistumiseen. Opintoihin voi valita itselleen olennaisimmat teemat ja keskittyä juuri niihin asioihin, joihin osaamista kaivataan. Opinnoissa syvennytään mm. – Näen tehottomuutta kaikkialla. Kuullakseen muita, johtajan on opittava kuuntelemaan itseään ja huolehdittava hyvinvoinnistaan. OPH:n pääjohtajalla vankka kuntatausta Valtioneuvosto nimitti elokuussa Opetushallituksen (OPH) pääjohtajan virkaan Kurt Torsellin elokuuhun 2013 ulottuvalle kaudelle. Tylsiä päivä ei ole, hän sanoi valintansa jälkeen. – Me tarvitsemme eri tavoin profiloituneita kuntia. Kustavissa Kaskiluotoa kiehtovat meri ja saaristolaisuus. Pieni kunta vaihtuu vielä hieman pienempään: Siikaisissa on asukkaita 1200, Kustavissa 970. Auvinen korostaa ihmissuhdetaitojen merkitystä työelämässä: ”Etenkin tekoälyn ja digin aikana ihmissuhdetaidot korostuvat teknisen ja kaupallisen ymmärryksen ohella. Härkönen on Savukosken, Enontekiön, Sodankylän ja Vihdin kunnanjohtajana, Keravan kaupunginjohtajana ja Pälkäneen kunnanjohtajan sijaisena. Kuva: Kaisa Sirén Heli Kaskiluoto. Kunnanhallitus oli viikkoa aiemmin esittänyt kunnanjohtajaksi eurooppalaisen sosiaalipolitiikan osaajaa, muun muassa OECD:n palveluksessa työskennellyttä Antero Kiviniemeä ja Härköstä varalle, mutta valtuustossa asetelma kääntyi: Härkönen sai virkavaalissa 11 ääntä ja Kiviniemi 10 ääntä. Johtaja on merkitysten rakentaja, joka kietoo seuraajansa yhteiseen tarinaan ja ohjaa eteenpäin”, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Tommi Auvinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Työyhteisön arjen vaikuttavinta johtamista voi oppia Lähijohtajan työ on usein työyhteisön arjen vaikuttavinta johtamista. Niihin voi perehtyä ja niitä voi harjoittaa turvallisesti kursseillamme. Kaskiluoto aloitti Siikaisten kunnanjohtajana syyskesällä 2022. – Kustavi tiedetään ja tunnetaan. Olemme kyllästäneet palvelurakenteet kaikenlaisella turhalla tekemisellä ja asiakaslisäarvon tuottaminen jää vähäiseksi. Petri Härkönen. Muutos on jatkuvaa, työyhteisöt monimuotoistuvat, ja hyvinvoinnin merkitys korostuu. – Nyt hukumme huttuun. Kaskiluodon mielestä pienillä kunnilla on sijansa Suomessa. Me tukahdutamme koko yhteiskunnan turhalla hallinnollisella ja byrokraattisella työllä, hän sanoi. Siellä on elinvoimaa: yrittämisen henki on kova ja kustavilaiset ovat positiivisia. Kunnissa ja hyvinvointialueilla
JYU avoimen yliopiston uudet Vaikuttava lähijohtaminen -opinnot pureutuvat johtamisen ajankohtaisiin teemoihin.. Entä kuinka rakennetaan luottamusta ja vahvistetaan työyhteisön uudistumiskykyä. Miten esihenkilö voi tukea työntekijöitä, edistää luovuutta, ratkaista haastavia tilanteita ja samalla huolehtia omasta jaksamisestaan. Opintojen suunnittelussa on huomioitu työelämän todelliset ja tunnistetut tarpeet. Auvinen on vastuuopettaja avoimen yliopiston uusissa Vaikuttava lähijohtaminen -opinnoissa. ”Johtamisen eri osa-alueissa voi kehittyä ja niitä voi oppia! Vaikuttava lähijohtaminen -opinnot vahvistavat valmiuksia johtaa arjen työtä erilaisissa organisaatioissa”. Laajuudeltaan ja hinnaltaan maltilliset täysin verkkovälitteiset kurssit ovat ajoitettavissa arkeen joustavasti. Esihenkilö on keskeisessä roolissa siinä, miten työyhteisö voi, miten muutokset onnistuvat ja miten työntekijöiden osaaminen, luovuus ja motivaatio saadaan toimimaan. 11 Työyhteisön arjen vaikuttavinta johtamista voi oppia Lähijohtajan työ on usein työyhteisön arjen vaikuttavinta johtamista. Saatava oppi sen sijaan on merkityksellistä. Kuullakseen muita, johtajan on opittava kuuntelemaan itseään ja huolehdittava hyvinvoinnistaan. ”Kynnys lähteä oppimaan on matala. ”Vaikka johtavat näkyvät julkisuudessa, arkinen johtaminen on usein hiljaista sankaruutta – vilpitöntä halua auttaa ihmisiä onnistumaan. Ne tarjoavat joustavan mahdollisuuden pysähtyä jyu.fi/avoin oman johtamistyön äärelle: miten johdan muutosta tai kohtaan haastavat tilanteet. Esimerkiksi omien tunnereaktioiden tiedostamista ja kontrollointia kehittämällä voidaan harjoitella tunneälyn taitoja. Muutos on jatkuvaa, työyhteisöt monimuotoistuvat, ja hyvinvoinnin merkitys korostuu. työhyvinvoinnin tukemiseen, vuorovaikutukseen, haastavien tilanteiden ratkomiseen, muutoksen johtamiseen, luovuuden edistämiseen sekä taloudellisen vastuun ymmärtämiseen. Auvinen korostaa ihmissuhdetaitojen merkitystä työelämässä: ”Etenkin tekoälyn ja digin aikana ihmissuhdetaidot korostuvat teknisen ja kaupallisen ymmärryksen ohella. Kykyä kohdata muutosta ja monimuotoisia työyhteisöjä Miten lähijohtajat voivat tukea työntekijöitä haastavissa tilanteissa, samalla huolehtien omasta jaksamisesta. Niihin voi perehtyä ja niitä voi harjoittaa turvallisesti kursseillamme. Aristotelesta lainatakseni: se, joka ei ole oppinut tottelemaan, ei voi olla hyvä komentaja.” Oppia taloudesta, luovuudesta ja haastavien tilanteiden käsittelystä Vaikuttava lähijohtaminen -opinnot antavat monipuolisen kuvan lähijohtamisen ja esihenkilötyön kentästä. Niistä saa tutkitun tiedon ja teorian ohella konkreettisia keinoja ja vinkkejä lähijohtamisen arkeen. Ihmiset ovat monimutkaisia, mutta laaja-alainen johtamisteoreettinen ymmärrys on avain organisaationa onnistumiseen. Ihmisten hyvinvointi on kaikki kaikessa – ja myös johtaja on ihminen. Johtaja on merkitysten rakentaja, joka kietoo seuraajansa yhteiseen tarinaan ja ohjaa eteenpäin”, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Tommi Auvinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Johtajuus määrittää jokaisen organisaation menestyksen”. Lähijohtajalta vaaditaan kykyä kohdata työelämän jatkuvaa muutosta ja monimuotoisia työyhteisöjä. Opinnoissa syvennytään mm. Opintoihin voi valita itselleen olennaisimmat teemat ja keskittyä juuri niihin asioihin, joihin osaamista kaivataan. Miten toimin organisaation tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana
Yksi ajatus, monta toteutusta. Kun ei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä, tehdään iskulause. Syynä on sloganin ydinluonne: sen pitäisi kiteyttää yksi ajatus lyhyeen, iskevään ja mieleen jäävään muotoon. Paljonkin. Slogan pyrkii kiteyttämään pysyvästi jotain siitä, mitä brändi haluaa edustaa. Slogan ja mainosteksti tekevät eri töitä ja elävät eri pituisen elämän. Ja on tietenkin hienoa, että tunnettuuteen halutaan panostaa. Maailma on täynnä valtavia ja tunnettuja brändejä, joilla ei ole laisinkaan slogania. Se yrittää saada tietyn ihmisen ajattelemaan tai tekemään jotain tietyssä tilanteessa. Kuntamarkkinoinnissa sitä ei tarvita.. Ei tarvitse moni yrityskään. Sen pohjalta voidaan tehdä erilaisia mainoksia, erilaisia tekstejä ja puhutella erilaisia ihmisiä. Matkikaa Poria. kun kunnalle yritetään porukalla puristaa yleispätevä slogan, kyse onkin helposti näennäismarkkinoinnista. Perustamaan yrityksen. Se on paljon käyttökelpoisempi lähtökohta kuin yksi lause, jonka pitäisi puhua yhtä aikaa turistille, opiskelijalle, yrittäjälle, lapsiperheelle ja eläkeläiselle. Etenkin matkailussa aivan liian monen alueen markkinointistrategia perustuu edelleen asiakkaiden aggressiiviseen odotteluun. ”Pori pääsee ihon alle” ei ole lause, joka pitäisi liimata jokaisen mainoksen alareunaan. Mutta se on eri asia kuin slogan. Niken ”Just Do It” on klassinen esimerkki. suomalaisista kaupungeista tämän on ymmärtänyt erityisen hyvin Pori. Ero on olennainen. Muualta muuttanutta opiskelijaa kiinnostavat aivan eri asiat kuin ikänsä seudulla asunutta ikäihmistä. Matkikaa Poria. Samassa yhteydessä painotetaan, ettei kyseessä ole slogan tai allekirjoitus. Lapsiperhe etsii yhtä, yrittäjä toista ja turisti kolmatta. Seuraavan kerran kun tekee mieli päivittää kunnan slogan, kannattaa siis kokeilla jotain radikaalimpaa. Se on toimintaa ohjaava ajatus, joka kumpuaa Porista ja porilaisuudesta. Ne käyttävät kyllä iskevää mainostekstiä. Se kiteyttää asenteen, jonka Nike haluaa liittää itseensä – ja asiakkaisiinsa. Kuntasektorilla usein päättää. Jotain, jonka voi painaa messuilla jaettaviin kangaskasseihin, roll-upeihin ja tarroihin. Kuntamarkkinoinnissa ei tarvita sloganeita Erityisen vaikea slogan on kunnille ja kaupungeille. Silti väitän, ettei valtaosa kunnista tai kaupungeista tarvitse yleisslogania yhtään mihinkään. Se ei oikeastaan kerro tuotteesta mitään. 12 kolumni Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja. Ja juuri siksi kuntamarkkinoinnissa tarvitaan paljon enemmän hyviä mainostekstejä kuin yhtä kaikille tarkoitettua slogania. Sloganin kirjoittaminen on yksi markkinoinnin vaikeimmista lajeista. Toinen ongelma on kohderyhmien määrä. Lomakohdetta pohtivaa ihmistä tuskin puhuttelee tieto siitä, että kaupunki on ”Sujuvan elämän seutukaupunki” tai että se tarjoaa ”Perustaa perheestä – virtaa väestä”. Muuttamaan työn perässä. Ja napakkaa tekstiä on vaikea synnyttää, jos siitä päättää suuri joukko ihmisiä. Mainostekstin tehtävä on toinen. Kuten vaikkapa Apple, Tesla tai Netflix. Kannattaa siis kokeilla jotain radikaalimpaa. Tämä on sinänsä inhimillistä. Napakkuus ei ole sloganissa tyylikeino vaan koko lajin edellytys. Kaupungin brändikäsikirjassa markkinoinnin johtoajatukseksi määritellään ”Pori pääsee ihon alle”
Tarjoamme helppokäyttöiset ratkaisut rekrytointiin ja henkilöstöhallintaan, koko työntekijäpolun elinkaaren ajalle. Samalla työnantajan on huolehdittava siitä, että tehtävään valittava henkilö täyttää kelpoisuusvaatimukset ja tarvittavat tarkistukset on tehty. Yksi sovellus koko sijaisrekrytoinnin tueksi Kuntarekryn mobiilisovelluksessa työnantaja voi julkaista sijaistarpeen suoraan puhelimellaan, ja hyväksytyt keikkatyöntekijät saavat ilmoituksen uusista työmahdollisuuksista reaaliaikaisesti. 13 Sijaisrekrytoinnissa jokainen minuutti voi ratkaista Sijaisrekrytointi kuuluu kuntien ja hyvinvointialueiden arkeen, mutta harvoin ennakoidusti. Kuntarekry-järjestelmän tuotepäällikkö Pauliina Niiranen kertoo, että mobiilisovelluksen kehittäminen sai alkunsa asiakkaiden toiveesta helpottaa sijaisrekrytoinnin arkea myös mobiilissa. Työnhakija voi tarkastella avoimia ja tarjottuja sijaisuuksia, ilmoittautua keikoille sekä hallita omaa käytettävyyttään yhden sovelluksen kautta. Vuonna 2025 Kuntarekryn kautta välitettiin yli 247 500 sijaisuutta. “Mobiilisovellus täydentää sijaisrekrytointiratkaisua ja tuo sen keskeisimmät toiminnot helposti käytettäväksi myös mobiilissa. Kehitämme sovellusta jatkuvasti yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa, jotta se vastaisi yhä paremmin käyttäjien tarpeisiin.” Kun sijaistarpeet voidaan hoitaa nopeasti ja hallitusti, kunnat ja hyvinvointialueet voivat keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – palveluiden sujuvaan toteuttamiseen. Kun sijaistarve voidaan julkaista heti ja keikkatyöntekijät saavat siitä ilmoituksen reaaliajassa, aikaa ei kulu puhelukierroksiin tai sähköpostiviesteihin. Juuri tähän tarpeeseen mobiilisovellus on suunniteltu tukemaan työnantajia.” Taustaa Kuntarekry-palvelua tuottaa Talentech, joka on moderni HR-teknologiakumppani. Äkillinen poissaolo voi tarkoittaa kiireellistä tarvetta löytää sijainen varhaiskasvatukseen, opetukseen tai sosiaalija terveyspalveluihin. Kun koko prosessi hoituu samassa palvelussa, työnantajan ei tarvitse siirtyä järjestelmästä toiseen tai tavoitella sijaisia useita eri kanavia pitkin. Näin aikaa jää enemmän varsinaiseen johtamistyöhön. MAINOS Pauliina Niiranen, tuotepäällikkö, Talentech. Tämä nopeuttaa sijaisuuksien täyttämistä erityisesti äkillisissä tilanteissa. “Sijaisrekrytointi on hyvin erilainen rekrytointitilanne kuin vakituisen työntekijän hakeminen. Tutustu tarkemmin skannaamalla QR-koodi! Kunnissa ja hyvinvointialueilla syntyy vuosittain satojatuhansia akuutteja sijaistarpeita. Koska sovellus on osa Kuntarekryn sijaisrekrytointiratkaisua, työnantaja näkee vain ennakkoon hyväksytyt sijaiset, joiden osaaminen ja tarvittavat dokumentit on tarkistettu ennen sijaisuuksien tarjoamista. Uusi Kuntarekryn mobiilisovellus auttaa työnantajia ja keikkatyöntekijöitä löytämään toisensa entistä nopeammin. Niirasen mukaan tavoitteena oli rakentaa ratkaisu, joka helpottaa sekä työnantajien että keikkatyöntekijöiden arkea. Päätöksiä on pystyttävä tekemään nopeasti, mutta samalla työnantajan on voitava luottaa siihen, että kaikki tarvittavat tarkistukset on tehty. Lähes 250 000 sijaistarvetta vuodessa – miten kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat akuuttiin tarpeeseen
Miten segregaatiota voidaan ehkäistä kouluissa, Niina Korko. – Peruskoulun keskeinen tehtävä on mahdollistaa yhdenvertainen oppiminen jokaiselle lapselle taustasta riippumatta. Vaihtoehdot ovat pitkään jakautuneet kahtia. Näiden lisäksi uudet lakisääteiset vaatimukset pitää pystyä ottamaan käyttöön ilman uutta kilpailutusta. Kuntatalousosaaminen keskittyy harvoille, ja samaan aikaan tarvitaan erityisosaamista esimerkiksi verotuskysymyksissä ja konsernitilinpäätöksessä. – Pidän myös siitä, että koulutus rakentuu yhteistyölle. Resurssien osalta tavoite on, että talousosaaja käyttää aikansa analyysiin ja jatkojalostamiseen, ei tositteiden käsittelyyn. Kuntien piilevä eriarvoisuus: Onko taloushallinnon laatu riippuvainen kunnan koosta. Silti lainsäädäntö, raportointivaatimukset ja johtamisen tietotarpeet ovat samat kuin satatuhatta asukasta suuremmassa kaupungissa. Hankintalain uudistus. ”Hienoja lapsia ja nuoria” Koulut toimivat lasten ja nuorten lähipalveluna ja niiden toiminta on kytköksissä alueen kehitykseen, näkee Niina Korko. Vaikeampi ja hyödyllisempi kysymys on, millaista taloushallinnon kyvykkyyttä kunta tarvitsee tulevaisuudessa. – Näkisin, että segregaation ehkäisyssä on tärkeää muodostaa ensin selkeä tilannekuva. Jouni Lampinen Segregaatio on koko kaupungin asia Perusopetusjohtaja Niina Korko haluaa tehdä töitä lasten ja nuorten hyväksi. Nykyaikainen taloushallinnon kumppani on kiinteä osa kunnan omaa tiimiä, arjen kumppanina”, kommentoi Piia Kujala, Greenstepin partneri. 14 Pienen kunnan talousosaaminen lepää usein muutaman ihmisen varassa. Nämä seikat tulee peilata kilpailutuksen tavoitetilaan, jossa painoarvo on palveluiden kokonaislaadulla eikä yksittäisen järjestelmän ominaisuuksilla. Työ koululaisten parissa on ollut monipuolista, merkityksellistä ja jatkuvasti muuttuvaa, hän jatkaa. Valtionosuusjärjestelmän muutos edellyttää reaaliaikaista tietoa ja ennusteita – pelkät tilinpäätösluvut eivät enää riitä kassanhallinnan pohjaksi. Kilpailutuksissa kyvykkyyttä tulee arvostaa ohi ominaisuuksien Hankinnassa on helppo päätyä kuvaamaan haluttujen palveluiden tai järjestelmien ominaisuuksia, koska ne ovat mitattavia ja vertailtavia. Resurssien niukkeneminen. Väliin on jäänyt aukko, ja siihen aukkoon on mahtunut suurin osa Suomen kunnista. ”Tulevaisuuden menestyvän kunnan kannattaa hakea ympärilleen sellaiset kumppanit, jotka pystyvät kustannustehokkaasti, nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen tarjoamaan korkealaatuiset palvelut. Kuva: Jouni Lampinen lyhyesti Perusopetusjohtaja Niina Korko puhuu poikkihallinnollisen työn tarpeesta.. Automaatio ei ole enää tehokkuuskysymys, vaan edellytys sille, että asiantuntijatyölle jää ylipäätään aikaa. Lähtökohtana tilannekuva Niina Korko hyödyntää perusopetusjohtajana 14 vuoden kokemustaan esihenkilötehtävistä. Hyvinvointialueuudistus. Yhteiset tavoitteet Aikoinaan kasvatustieteen maisteriksi opiskellut Korko viihtyy tehdessään töitä kouluarjen edistämiseksi. Tämä keskeinen tehtävä vaikeutuu sosioekonomisten erojen kasvaessa. Siksi ne kannattaa määritellä tavoitteina ja jättää toimittajalle tila esittää, miten niihin päästään. Arjen ja talouden rutiinien kannalta keskeistä on, että taloushallinnon laatu tukee kunnan ydintoimintaa: kuukausikatko, tilinpäätös ja konsernitilinpäätös valmistuvat suunnitellusti, ja tilinpäätöskauden kuormapiikki hoituu ilman, että oma tiimi venyy äärirajoille. ”Keskustelemme mieluiten siitä, mihin kunta haluaa pystyä. Suurille kaupungeille rakennetut kokonaisuudet ovat olleet pienelle kunnalle liian raskaita, ja yrityksille suunnitellut järjestelmät eivät taas ole tunteneet kuntatalouden erityispiirteitä. Vasta sen pohjalta voidaan arvioida, millaiset toimenpiteet juuri kyseisellä alueella tai kunnassa ovat vaikuttavimpia. Neljä tilanteeseen juuri nyt vaikuttavaa tekijää Osaajapula. Ennen nykyistä työtään Korko toimi Vantaan kaupungin kehityspäällikkönä segregaation ehkäisyn toimintaohjelmassa. Niina Korko kertoo aloittaneensa työnsä Keravan kaupungin perusopetusjohtajana innostunein ja odottavin mielin elokuun alussa. Tavoitteita saavutetaan yhdessä opettajien, esihenkilöiden, muiden ammattilaisten kanssa, huoltajien sekä lasten kanssa. – Haaste vaatii kaupungilta yhteistä tahtoa ja yhdessä tekemisen tapaa. Markkinavuoropuhelu ja joustavampi hankintalogiikka antavat tilaa selvittää, mitä markkinalla on tarjolla, ennen kuin tarjouspyyntö kirjoitetaan. Ison kaupungin taloushallinto, pienelle sopivaan hintaan Greenstep on yhteistyössä Netvisorin kanssa rakentanut taloushallinnon kokonaisuuden, joka on mitoitettu nimenomaan alle 50 000 asukkaan kuntiin. Uusi lukuvuosi alkoi elokuussa Keravalla ja eri puolilla Suomea. Mittarina toimii etenkin kassavirran reaaliaikainen ennustaminen. Yhdistämällä modernin järjestelmäpohjan ja kuntiin erikoistuneen palvelun, ison kaupungin tasoisen taloushallinnon kyvykkyydet ovat saatavilla kustannustehokkaasti kunnan koosta riippumatta. – Kaiken keskellä on hyvä muistaa, että meillä on valtavan hienoja lapsia ja nuoria, joiden kanssa saamme kasvaa ja oppia yhdessä. Eriarvoisuus ei ole väistämätöntä. – Toivon, että jokainen koululainen kokee syksyn alun turvallisena ja kannustavana. Päätöksenteossa tavoitteena on, että johtoryhmällä on talouden tilannekuva silloin kun päätös tehdään – ei kolme viikkoa myöhemmin. – Vaikka ilmiö näkyy eri tavoin eri puolilla Suomea, yksi yhteinen onnistumisen edellytys on tiivis poikkihallinnollinen yhteistyö. Tätä tukee se, että erityisosaaminen on käytettävissä tarpeen tullen ilman uutta rekrytointia. Kukaan ei ratkaise segregaatiota yksin oman palvelualueensa tai toimialansa näkökulmasta, Korko lisää. Yksikään näistä tavoitteista ei toteudu pelkällä järjestelmällä tai pelkällä palvelulla. – Siksikin segregaation ehkäisyyn on tärkeää kiinnittää huomiota pitkäjänteisesti ja laaja-alaisesti. – Koulumaailmassa minua vetää puoleensa mahdollisuus edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. – Minut on otettu lämpimästi vastaan. Se on ratkaistavissa oleva rakenteellinen kysymys, johon vastaus on jo olemassa. Se on hyödyllinen kysymys myös meille, koska se kertoo mihin suuntaan ratkaisua kannattaa kehittää”, kertoo Netvisorin Presales Advisor Tommi Ferm. Ensimmäiset päivät uudessa työssä ovat olleet erittäin myönteisiä, hän kokee. Segregaatio tarkoittaa ihmisryhmien tai asioiden eriytymistä erilleen toisistaan. Heidän onnistumisensa, ideansa ja arjen kohtaamiset tuovat iloa ja luovat uskoa tulevaisuuteen
Suurille kaupungeille rakennetut kokonaisuudet ovat olleet pienelle kunnalle liian raskaita, ja yrityksille suunnitellut järjestelmät eivät taas ole tunteneet kuntatalouden erityispiirteitä. Yksikään näistä tavoitteista ei toteudu pelkällä järjestelmällä tai pelkällä palvelulla. Kilpailutuksissa kyvykkyyttä tulee arvostaa ohi ominaisuuksien Hankinnassa on helppo päätyä kuvaamaan haluttujen palveluiden tai järjestelmien ominaisuuksia, koska ne ovat mitattavia ja vertailtavia. Arjen ja talouden rutiinien kannalta keskeistä on, että taloushallinnon laatu tukee kunnan ydintoimintaa: kuukausikatko, tilinpäätös ja konsernitilinpäätös valmistuvat suunnitellusti, ja tilinpäätöskauden kuormapiikki hoituu ilman, että oma tiimi venyy äärirajoille. 15 Pienen kunnan talousosaaminen lepää usein muutaman ihmisen varassa. Automaatio ei ole enää tehokkuuskysymys, vaan edellytys sille, että asiantuntijatyölle jää ylipäätään aikaa. Valtionosuusjärjestelmän muutos edellyttää reaaliaikaista tietoa ja ennusteita – pelkät tilinpäätösluvut eivät enää riitä kassanhallinnan pohjaksi. Vaikeampi ja hyödyllisempi kysymys on, millaista taloushallinnon kyvykkyyttä kunta tarvitsee tulevaisuudessa. Resurssien osalta tavoite on, että talousosaaja käyttää aikansa analyysiin ja jatkojalostamiseen, ei tositteiden käsittelyyn. Kuntatalousosaaminen keskittyy harvoille, ja samaan aikaan tarvitaan erityisosaamista esimerkiksi verotuskysymyksissä ja konsernitilinpäätöksessä. Eriarvoisuus ei ole väistämätöntä. Hankintalain uudistus. Markkinavuoropuhelu ja joustavampi hankintalogiikka antavat tilaa selvittää, mitä markkinalla on tarjolla, ennen kuin tarjouspyyntö kirjoitetaan. Päätöksenteossa tavoitteena on, että johtoryhmällä on talouden tilannekuva silloin kun päätös tehdään – ei kolme viikkoa myöhemmin. Näiden lisäksi uudet lakisääteiset vaatimukset pitää pystyä ottamaan käyttöön ilman uutta kilpailutusta. Ison kaupungin taloushallinto, pienelle sopivaan hintaan Greenstep on yhteistyössä Netvisorin kanssa rakentanut taloushallinnon kokonaisuuden, joka on mitoitettu nimenomaan alle 50 000 asukkaan kuntiin. Mittarina toimii etenkin kassavirran reaaliaikainen ennustaminen. Yhdistämällä modernin järjestelmäpohjan ja kuntiin erikoistuneen palvelun, ison kaupungin tasoisen taloushallinnon kyvykkyydet ovat saatavilla kustannustehokkaasti kunnan koosta riippumatta. Väliin on jäänyt aukko, ja siihen aukkoon on mahtunut suurin osa Suomen kunnista. Siksi ne kannattaa määritellä tavoitteina ja jättää toimittajalle tila esittää, miten niihin päästään. Se on ratkaistavissa oleva rakenteellinen kysymys, johon vastaus on jo olemassa. Silti lainsäädäntö, raportointivaatimukset ja johtamisen tietotarpeet ovat samat kuin satatuhatta asukasta suuremmassa kaupungissa. Neljä tilanteeseen juuri nyt vaikuttavaa tekijää Osaajapula. ”Tulevaisuuden menestyvän kunnan kannattaa hakea ympärilleen sellaiset kumppanit, jotka pystyvät kustannustehokkaasti, nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen tarjoamaan korkealaatuiset palvelut. Tätä tukee se, että erityisosaaminen on käytettävissä tarpeen tullen ilman uutta rekrytointia. ”Keskustelemme mieluiten siitä, mihin kunta haluaa pystyä. Nämä seikat tulee peilata kilpailutuksen tavoitetilaan, jossa painoarvo on palveluiden kokonaislaadulla eikä yksittäisen järjestelmän ominaisuuksilla. Nykyaikainen taloushallinnon kumppani on kiinteä osa kunnan omaa tiimiä, arjen kumppanina”, kommentoi Piia Kujala, Greenstepin partneri. Hyvinvointialueuudistus. Se on hyödyllinen kysymys myös meille, koska se kertoo mihin suuntaan ratkaisua kannattaa kehittää”, kertoo Netvisorin Presales Advisor Tommi Ferm. Vaihtoehdot ovat pitkään jakautuneet kahtia. Resurssien niukkeneminen. Kuntien piilevä eriarvoisuus: Onko taloushallinnon laatu riippuvainen kunnan koosta?
Että ihmiset haluavat kiinnittyä Suomeen, tarvitaan kaikinpuolista kunnioitusta. Hänen mukaansa Suomessa jo asuvat lapset eivät katoa sillä, että ongelmista syytetään maahanmuuttoa tai maahanmuuttajia. Hän sanoi, että yksi aikamme politiikan suurista houkutuksista on älyllinen yksinkertaistaminen. Tai kaikkia muitakin kuin poliitikkoja, jos halutaan asetella vastakkain koulua ja kotia, suomalaisia ja maahanmuuttajia vieläpä tilanteessa, jossa Suomeen muuttaneiden vanhempien lapset ovat syntyneet tässä maassa. Näin todella on. Voi olla, että yhteiskunnan muuttuessa yksilökeskeisemmäksi, ihan normaalitkaan ihmiset eivät tajua, että koulussa, kotona ja kaikkialla on muitakin kuin minä. Valitettavasti on olemassa aikuisia, jotka eivät huolehdi lapsistaan niin kuin pitäisi. Tai pieniä koululaisia suojellaan väärälläkin tavalla hankalilta tilanteilta ja epämukavuudelta. Aina on olemassa aikuisia, joiden huolehtiminen menee jopa vähän överiksi. Vähän aikaa sitten HS julkaisi jutun, jossa pöyristynyt opettaja ihmetteli nykyvanhempien vaatimuslistoja mitä ihmeellisimmistä asioista. Blogissaan hän muistutti, että maahanmuuttoon, integraatioon ja koulujen eriytymiseen liittyvistä haasteista pitää voida puhua nykyistäkin avoimemmin, mutta myös nykyistä kunnioittavammin. Haasteista pitää voida puhua nykyistäkin avoimemmin, mutta myös nykyistä kunnioittavammin.. Että koulun ja kodin yhteistyö toimisi, tarvitaan yhteistä puhetta ja vaikkapa sen koulun tavoitteiden ja pelisääntöjen ymmärtämistä. Adlercreutzin mukaan lippiksessä ollut ”Send them back” -lause osui trumpilaisen politiikan ytimeen. tiedän tapauksia varhaiskasvatuksesta , jossa vanhemmilta tulee niin yksityiskohtaisia pukeutumisohjeita tiettyihin tilanteisiin, että nykyhenkilökuntamitoituksella toiveita ei pystytä toteuttamaan. 16 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Vastuutonta koulupuhetta Syytän sinua poliitikko, joka puhut suuta suuremmalla, keräät ääniä vaalien lähestyessä ja harrastat faktoihin perustumatonta koulupuhetta. Meillä on runsaasti tutkittua ja koettua tietoa opetuksesta, oman äidinkielen merkityksestä, lukutaidon välttämättömyydestä. rkp : n puheenjohtaja , opetusministeri Anders Adlercreutz ärsyyntyi voimakkaasti sosiaalija terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) sosiaalisessa mediassa julkaisemasta lippiskuvasta. Kaikki Suomen koulun ongelmat eivät johdu maahanmuutosta. Leimaaminen ei auta. Puhutaan kodista ja koulusta
17 Välitämme Kelaja sote-taksikyytejä valtakunnallisesti Hoidamme aina perille Katso oman kotialueesi tilausnumero tai tutustu lisää palveluihimme taksihelsinki.fi Luottamuksesi arvoinen.
Kuntalehden työelämäsarjassa puhutaan tällä kertaa itsemyötätunnosta. Tekstii Tiina Ojutkangas Kuvitus KRUT Collective, krut.fi. 18 Armoa ja lempeyttä kovan tempon keskelle Itsemyötätunto ei tarkoita vähemmän vaatimista, vaan keinoa jaksaa tärkeän työn keskellä
Niin kuin tuossa vaiheessa kuuluukin olla, työn odotuksiin kuuluu tietynlainen idealistisuus: työn merkityksellisyys, paljonko on mahdollisuus vapaa-aikaan, joustavuuteen. Grandell on kirjoittanut kaksi kirjaa itsemyötätunnosta ja itsekriittisyydestä. Jokaisella sukupolvella on omat vahvuutensa ja toisaalta myös haasteita. Haasteet ovat kuormituksessa. Grandell on keskustelemassa aiheesta myös Kuntamarkkinoilla keskiviikkona 16. Toinen on kohti kääntyminen: sen sijaan että haukkuisi itseään hankalasta olosta tai välttelisi sitä, voi kääntyä sitä kohti. Vastaanottotyön, kirjoittamisen ja kouluttamisen koen hyvin merkityksellisiksi. Hän on nimittäin opiskellut ensin historiaa ja tehnyt paljon töitä musiikin parissa. Ihmiset haluavat suoriutua Millaisia työntekijät sitten ovat. – Aloin miettiä, että tällaista voisi tehdä enemmänkin. Mitä itsemyötätunto sitten tarkoittaa. Työelämän nyt aloittavat tulevat sinne eri näkökulmalla. Ensimmäinen on huomaaminen: että ylipäätään havaitsee vaikean olon. Kolmas on toimiminen: että tekee jotain, mikä auttaa – joskus se on keskustelu jonkun kanssa, joskus itsemyötätuntoharjoite, joskus uusi toimintatapa. Lähdin Englantiin opiskelemaan ja sillä polulla olen. Muutos näkyy siinä, kuinka paljon oletetaan, että ihminen omaksuu uutta, minkä verran odotetaan, että ihminen saa aikaiseksi yhden työpäivän aikana. Grandellin mielestä työelämässä on otettu askelia myös eteenpäin. – Muuttunut on myös kova tarve uudistua ja oppia. Tietty turvattomuuden tunne. – Siinä on todella paljon hyötyä. Huomataan kuormitus. Tyypillisesti ihmiset haluaa tehdä työnsä hyvin ja suoriutua. – Paljon hyvää on. Työterveyspsykologina hän koki, että eväät loppuvat joskus kesken ja alkoi tehdä laajaa kirjallisuuskatsausta, miten tiede voi olla avuksi. Grandellin ammatinvalinta kannatti. – Heillä on ihan eri tavalla odotuksia ja he uskaltaVastaanottotyön, kirjoittamisen ja kouluttamisen koen hyvin merkityksellisiksi.. sillä jaksamisen näkökulmasta tiedetään, että yhteisöllisyys on suojaava tekijä stressiä vastaan. – Ja törmäsin tähän käsitteeseen ja Paul Gilbertin kehittämään myötätuntokeskeiseen terapiaan. Muodostuuko kuormitus kotiasioista vai työstä. Tempo on muuttunut Millaista nykyajan työelämä on, kun tarvitaan uusia keinoja siitä selviytymiseksi. Jos mietitään tietotyötä, tahti on niin kova, että monella on varmaan sellainen olo kuin olisi putoamassa kärryiltä. Siinä on tosi paljon hyvää, Ihminen voi hyvin kun saa oppia uutta ja olla piirun verran oman epämukavuusalueensa ulkopuolella. Se luo niin sanottua teknostressiä tai sitten nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa. Ennen koronaa ja sotaa elettiin erilaisessa Suomessa. Hän on vuosia perehtynyt myötätuntokeskeisen terapian oppeihin. syyskuuta. Yhteisöllisyyden muutos on myös yhteiskunnallinen trendi. 19 Työterveyspsykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Ronnie Grandell puhuu lempeästi työelämästä. Mutta miten Ronnie Grandellin tie psykologiksi ja itsemyötätunnon polulle tapahtui. Itsemyötätunnossa on kolme askelta. Haaste voi olla se, että sinnittely voi mennä liian pitkälle. Jos sitä ei huomaa, sille ei voi tehdä mitään. Grandellin mielestä työtempo ja työtahti on vauhdikkaampi kuin ennen kuudentoista viime vuoden aikana, jotka hän itse on toiminut työterveyspsykologina. Jotenkin keskustelu tuntui auttavan, ihmiset saivat apua ja Grandell nautti työstä. Ollaan tietoisia henkisten asioiden vaikutuksesta ja otetaan asioita puheeksi. Työ on antoisaa ja aamulla tietää, miksi ja mitä tekee: yrittää olla avuksi niille ihmisille, keiden kanssa istuu alas. Jokainen on yksilö ja kysymys on äärimmäisen iso, koska ihmiset ja työpaikat ovat hyvin erilaisia. Jossain kohti tätä polkua Ronnie alkoi opettaa laulua yksityisessä lauluopistossa Turussa. Mikä on elämän tempo. Yhteisöllisyyden puutteesta psykologi on huolissaan. Itsellänikin on olut aikoinaan, kun aloin esiintymään, jonkinlainen lavakammo. Psykologina Grandell on huolissaan yhteisöllisyyden vähentymisesta. Armoa ja lempeyttä hän silti haluaa antaa. Yksilökeskeisyys nousee. – Merkityksellisyys on aina läsnä. Ei aivan suoraviivaisesti. Etätyö on yksi asia. Grandell työskentelee ihmisten kanssa, jotka kamppailevat stressin, uupumuksen, ahdistuksen ja vaatimusten ristipaineissa. Grandellin viesti ei tarkoita sitä, että töitä tehdään vasemmalla kädellä. – Nykyään huomataan, että tämä ei olekaan välttämättä laiskuutta vaan ihminen on ylikuormittunut. Iäkkäämmässä polvessa on tunnollisuus korkealla, sinnitellään ja purraan hammasta, hoidetaan työt. – Sitten jossain vaiheessa tämä rehtori alkoi ohjata minulle henkilöitä, joilla oli lavakammo ja lauluntekijöitä, jotka eivät saaneet tehtyä laulujaan
Entäs jos seurauksena on se, että keskeneräisyys riittää. Siitä hyötyy eniten ihminen, joka vaatii itseltään paljon, on hyvin kriittinen ja saa aikaan paljon, mutta työ kuormittaa suhteettomasti. Vaativa hyötyy myötätunnosta Jos mietitään itsemyötätuntoa, se voi työterveyspsykologin mukaan tarkoittaa hyvin erilaisia asioita erilaisille ihmisille. – Jokaisen sukupolven kohdalla on hyvät puolensa ja haasteensa, kuvailee Grandell. Jos huomaa, että minähän piiskaan ja pusken koko ajan ja siihen liittyy ärtymys tai ahdistus ja ihminen kokee hyvin paljon riittämättömyyden tunteita, voi pysähtyä miettimään. – Ihmisiä kun ollaan, tulee työsuorituksia, jotka eivät ole menneet niin kuin olisin toivonut. (Nyt) vaaditaan esihenkilöltä keskustelua siitä, onko kommunikoinnissa jotain, mikä mietityttää työntekijöitä. Grandell haluaa muistuttaa, että tämänkaltaiset tyypittelyt ovat hyvin yleistäviä. Ei lähdetä niistä joustamaan, muistuttaa työelämään perehtynyt psykologi. Sitten löytyy ne, joilla on todella suuria haasteita ja ne, jotka ovat huippusuorittajia. Suurin osa on keskivertoja ihan jokaisen taidon kohdalla. Asiasta saatettiin vain kerran mainita. – Samanaikaisesti kun voi muokata omaa kommunikaatiota ja olla joustavampi, pidetään kiinni pelisäännöistä. Suurin osa välittää siitä keskinkertaisesti. Kuinka paljon välittää työstän. Palaute ympäristöltä on yksi selkeä tekijä. Se ei silti tarkoita, että tämän henkilön kanssa kaikkien pitäisi laittaa silkkihanskat käteen. Usein lähipiirin reaktiot herättävät. Jos puskee eteenpäin ja se vie hyvien asioiden äärelle, se ei luultavasti haittaa, jos se on hetkellistä. Voi pysähtyä itsemyötätunnon polulla. Kuinka paljon nyt joudutaan selittämään ”miksi” jotain tehdään. RONNIE GRANDELL Asuu Kaarinassa Töissä Mehiläisessä ja lisäksi yrittäjänä Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta Perheen ja ystävien lisäksi urheilu ja musiikki ovat lähellä sydäntä. On kaksi lasta kotona ja vaikka parhaani yritän, tulee riittämättömyyden tunteita ja sitä kokee, että tämän olisi voinut hoitaa fiksummin. Joskus voi istua alas ja kysyä. – Ihan tilastollisesti majoriteetti on keskinkertaista. Jos kaksi ihmistä sanoo, voi jo vähän ihmetellä. Tunteeko työpykologi itsemyötätuntoa. – Se on iso filosofinen kysymys, miten sitä haluaa lähestyä. Se on saattanut olla suoraa: sanotaan, että nyt tehdään näin ja piste. Grandell kertoo että aiemmin ei esimerkiksi järjestetty koulutuksia töihintuloajan merkityksestä tai siitä, että kassatyössä ei olla oman mobiililaitteen ääressä. Voi olla matalampi sietokynnys, jos joutuu vähemmän mieluisiin työtehtäviin. Grandell ottaa esimerkin. Jos kommunikaatiotilanne on mennyt kuta kuinkin asiallisesti ja silti se koetaan kielteisesti, kyse on tunnereaktiosta. Mistä tietää, mikä on tervettä kriittisyyttä ja mikä menee liiallisuuksiin. – Esimerkiksi miten esihenkilö on tottunut kommunikoimaan. Jos on jotain epäkohtia, nuorempi sukupolvi ottaa sen herkemmin puheeksi. Muuttunut työelämä ja erilaiset sukupolvet näkyvät myös esihenkilöiden työssä. Jos kymmenen ihmistä sanoo, ei auta kuin lähteä ostamaan heinää. Pieniä yksityiskohtia voi olla lukemattomia kuten se, halutaanko mieluummin kommunikoida viesteillä vai soittamalla. Siinä on paljon hyvää. – Psykologiassa on tällainen vanha sanonta, että jos yksi ihminen sanoo sinun olevan hevonen, niin naura sille. – Tunne kannattaa ottaa vakavasti, vaikka itse tilanteessa ei olisi korjattavaa. Miten kokee kriittisyyden ja vaativuuden. Työpsykologin mielestä nuoremman sukupolven haasteet voivat liittyä esimerkiksi tietynlaiseen sinnittelyyn. 20 vat sanoa sen myös ääneen. Pelisäännöt ja kommunikaatio Työelämän muutoksista jotkin asiat voivat yllättää. Kohtele itseäsi kuten toista, josta välität, erityisesti vaikeilla hetkillä. Hyvin monelle riittää, että pääsekin lähtemään töistä jo varttia vaille neljä tai voi jutella kahvihuoneessa mukavien työkavereiden kanssa