Fiksuja koulutiloja Lapsen oikeudet Elokuu 2025 Elämänasenne ja huumori
Kuntien maksettavaksi tulee yhä suurempi osuus työttömyysetuuksista, kun työttömyys pitkittyy. Vaikka suurin osa summasta kertyy pitkäaikaistyöttömyydestä, myös ansiopäivärahojen osuudet ovat merkittäviä. Aiemmin kunnat rahoittivat osan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, kun sitä oli maksettu yli 300 päivää. YTK Työttömyyskassa haluaa olla kuntien kumppani, sillä työttömyyskassaan kuuluu yli 520 000 suomalaista palkansaajaa eri puolilta Suomea. 040 041 5230 Mirva Puranen, palvelupäällikkö mirva.puranen@ytkkassa.fi puh. Tämä parantaa mahdollisuuksia nopeampaan työllistymiseen ja auttaa myös kuntia välttämään sakkomaksuja. Miksi YTK Työttömyyskassa haluaa käydä vuoropuhelua suomalaisten kuntien kanssa työttömyyden hoidosta. Näin voimme yhdessä lyhentää työttömyysjaksoja ja vähentää niistä aiheutuvia kustannuksia. 050 336 1533. Työttömyys maksaa yhä enemmän – YTK tarjoaa ratkaisuja MAINOS YTK Työttömyyskassa jakaa kuntien tavoitteen: tukea ihmisiä työllistymään mahdollisimman nopeasti. Uskomme, että tämä nopeuttaa työllistymistä merkittävästi. –Haluamme, että meidän jäsenemme työllistyvät nopeammin. Työttömyystrendejä on puolestaan mahdollista seurata reaaliajassa YTKBarometri.fi:n kautta. Se on jäsenen etu, mutta myös kunnan, kun työttömyydestä aiheutuvat sakkomaksut jäävät pienemmiksi, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen. YTK Työttömyyskassaan kuuluu runsaat 20 prosenttia Suomen palkansaajista eri ammateista ja toimialoilta läpi maan. –Tekoälyapuri tarkastelee hakijan osaamista uudesta näkökulmasta ja ehdottaa luovasti työpaikkoja, joihin hakija voisi sopia. Hyötyjinä ovat työnhakija, kunta ja koko yhteiskunta. Tähän tietää vastauksen YTK Työttömyyskassa, joka on kehittänyt muun muassa tekoälyä käyttävän apurin työnhaun tehostamiseksi. Miten kunnat voivat selviytyä uusista haasteistaan, kun niiden rooli työttömyysturvan rahoittajana on laajentunut. Auli Hänninen, toimitusjohtaja auli.hanninen@ytkkassa.fi puh. –YTK haluaa auttaa kuntaasi onnistumaan työllistämisessä. –Haluamme antaa kunnille ja työllisyysalueille reaaliaikaista tietoa työttömyydestä, jotta alueet voivat ennakoida ja suunnitella paremmin työllisyyspalvelujaan, sanoo Auli Hänninen. Syksyllä se laajenee työllisyysaluekohtaisiin lukuihin. Tämän vuoden alusta lähtien kunnan maksurasitus käynnistyy jo sadannen työttömyyspäivän jälkeen ja kasvaa työttömyyden pitkittyessä. Uusi tekoälyapuri vauhdittaa YTK julkaisee syksyllä uraauurtavan, kognitiiviseen tekoälyyn perustuvan apurin, joka analysoi hakijan osaamista aiempaa laajemmin ja ehdottaa luovemmin sekä osuvammin työpaikkoja. Ota rohkeasti yhteyttä – asiantuntijamme auttavat mielellään. Kela tilastoi tammi–toukokuulta jo yli 280 miljoonan euron edestä näitä maksuja
Miten järjestetään nämä välttämättömät palvelut ja vieläpä laadukkaasti. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Eikä hän muuten rakennellut ihan mitä tahansa, vaan nostalgisen pienoismallin lapsuutensa Pietarsaaren keskustasta liikkeineen, taloineen, katuineen, autoineen, ihmisineen ja muodin huomioon ottaen. Asukkaan jätetaksa lasketaan roskalaatikon kannen aukaisukertojen mukaan. Yritetäänkö mennä uuden äärelle. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Olen käynyt kaupungissa vuosittain tapaamassa vanhempiani ja ystäviä, Rauramo kertoo. Tämän lehden ilmestyessä peruskoulut ovat alkaneet, lukioissa tehdään jo töitä ja ammattioppilaitokset ovat aloittaneet syyslukukauden. Moni kuntiin liittyvä asia koskee nimenomaan sanaparia ”miten järjestetään”. Pienoismallissa aika on pysähtynyt 60-70-luvulle ja kadulla huristelevat rättisitikat ja amerikanraudat. Leena Hirvonen Älyroskikset käyttöön Asuntomessualueella on otettu ensimmäisenä Oulussa käyttöön älyroskikset. Uskalletaanko kokeilla. Kansalaisja työväenopistoissa käynnistellään uusia kursseja. Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Nostalgiaa ja askartelua Kun korona muutama vuosi sitten sulki työarkea, Helsingin kaupungin arkkitehti, pietarsaarelaislähtöinen Tapani Rauramo kulutti aikaansa rakentelemalla. Tonttien pienuuden vuoksi Hartaanselänrannan pientaloalueella päädyttiin keskitettyyn jätejärjestelmään. Kuntalehden toimitus kuulee mielellään sinun näkemyksesi siitä, miten olemme onnistuneet. Tapio Mainio 1. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. 3 Koulusta ja rahastakin tässä lehdessä verkossa Elokuun Kuntalehteä ei voi olla tekemättä puhumatta koulusta. Kuva: Tapio Mainio Kuva: Pekka Mannermaa. Rauramon rakennusprojektista kertoi ensimmäisenä Keskipohjanmaa. – Jätekatoksia ei ole tonttien ahtauden vuoksi pystytetty kiinteistöjen tonteille vaan keskitetty jätepiste, Molok, on sijoitettu yleiselle alueella kolmeen eri pisteeseen asuntomessualueella, kertoo kokeilusta vastaavan Kiertokaari Oy:n logistiikkapäällikkö VeliPekka Pyörälä. Olemme aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja toivon, että tulet mukaan seuraamaan tekemistämme kaikissa kanavissa. Koska nuoruuden kotikaupunkiini Pietarsaareen en voinut mennä, täytyi Pietarsaaren tulla minun luokseni. Järjestetäänkö kuten aina on tehty. Joka paikassa yhteistä on ainakin toivon mukaan innostus uuden alkamiseen ja samalla huoli rahasta. Kiertokaari on Oulun kaupungin ja kuuden ympäristökunnan omistama jätehuoltoyhtiö. /KUNTALEHTI Älyroskis. Jokaiselle kiinteistölle on osoitettu alueelta oma jätepiste. UUTISET Sairaalaa puretaan 18 automarketin verran 2. Tässä Kuntalehdessä on tarkoitus kertoa erilaisista mahdollisuuksista, tuoda esiin myönteisiä esimerkkejä, saada sinut hyvä lukija keskustelemaan. UUTISET Turun uusi maamerkki saanut jo muotonsa 108. Pienin omakotitalon tontti on hieman yli 200 neliötä ja suurin noin 800 neliötä. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Pienoismalleja arkkitehti sanoo rakentaneensa ”aina”, alkaen 5-vuotiaasta, sekä harrastukseksi että palkkaa vastaan. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Palveleeko tämä lehti tarpeitasi ja olethan muistanut käydä verkkosivuillamme. Kuntalehti julkaisee juttujaan myös diginä. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 6/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Ovatko laatua seinät. Onko laatua hyvin järjestetty opetus. LAKI Giljotiini roikkuu Karkkilan niskan päällä 3. – Uudeltamaalta ei saanut koronan aikaan matkustaa muualle Suomeen
4 Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli hakisi työpaikoilla tasapainoa välittämisen ja vaatimisen kesken. 44
Jani Halme kolumnissaan Kuntalehdessä. 10 Töitä ja valintoja pääkirjoitus 12 Opettajilla on paljon vastuuta kolumni 14 Kuntien pitäisi leuhkia enemmän yrityksillään 15 Kunnat päättävät, mihin oppimisen tuen rahat päätyvät 16 Nuoria koulutetaan luontoyrittäjiksi 20 Avoimet koulutilat hylättiin 22 Työ, jolla on merkitystä ja vaikutusta mielipide 28 Tekoälyllä on valtava potentiaali parantaa johtamista 30 Uudistusten tahti kasvoi amiksessa liian tiuhaksi 36 Matematiikkaa ja äidinkieltä Tyrnävän malliin kuntajohtajan blogi 42 Yhteisöllisyys kunnan menestystekijänä 43 Suurtapahtumat ovat kuntamarkkinointia 44 Jokainen haluaa tulla kuulluksi 48 Nyhtölohesta syntyy vastuullinen kouluruoka 50 Podcastissakin piiri pieni pyörii kuntalehti kysyy 51 Valtuustojen puheenjohtajat odottavat kunnioittavaa ilmapiiriä viisi kysymystä 52 ”Työteliäisyys ja yhteisöllisyys on koskettanut kovasti” kuntakoulu 54 Kempeleen puolella, yhdessä 56 Mielipide lakia lukien 58 Näin kunta voi järjestää varhaiskasvatuksen 59 Ristikko Sisällys 22 Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kannustaa miettimään, mikä on juuri kullekin kunnalle ominaista hyvään elämään. 5 6 Johtoryhmiltä vaaditaan paljon näkökulma 8 Mihin suuntaan opinpolkuja viitoitetaan lähivuosina. 14 8 Opiskelijat ja kuntalaiset ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä lukiokoulutukseen.. Synnyinkuntaan sitoutuminen antaa lupauksen omien kulmien puolustamisesta kaikkina aikoina
Hyvinvointialueiden historia on vielä nuori ja aikaisemmin laadullista tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Johtoryhmiltä vaaditaan paljon Miten hyvinvointialueen johtoryhmä jaksaa tehdä töitä erilaisten vaatimusten ristitulessa. Mistä Summasen kiinnostus työhyvinvointiin sai alkunsa. Sitä kautta syntyi kiinnostus työhyvinvointiin ja nimenomaan johtoryhmiä ja johtoryhmän jäseneksi kehittymistä kohtaan. Tiistaina julkaistava tutkimus on jatkotutkimus Summasen väitöskirjalle, joka käsitteli työhyvinvointia. Hän toimi aikoinaan JJR-kuntien Annemaija Summasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa. AMS Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Annemaija Summanen on aikoinaan toiminut pitkään työvoimahallinnossa. Hyvinvointialueen johtoryhmän jäsenten työhyvinvointi alkoi kiinnostaa Annemaija Summasta niin paljon, että hän päätti tutkia asiaa Työsuojelurahaston apurahalla ja oman yrityksensä satsauksella. Teksti Tiina Ojutkangas Kuva Janne Kotka. Kyseessä on valtavan suuri julkishallinnon organisaatiouudistus, jossa kuntien aiemmin itsenäisesti järjestämät sosiaalija terveyspalvelut siirtyivät itsehallinnollisille hyvinvointipalveluille. Summasella on kokemusta myös kuntapuolesta. – Mikä on sen vaikutus, että johtoryhmän jäsen voi hyvin ja mikä siinä on puheenjohtajan rooli. Valtio jakaa niukkuutta ja luottamusjohdolla on vahdittavanaan äänestäjille annetut lupaukset. Suomessa aloitti 2,5 vuotta sitten 21 hyvinvointialuetta. Summanen on savonlinnalainen tutkija ja kauppatieteiden tohtori, joka on koko uransa ajan ollut kiinnostunut nimenomaan johtamisesta. 6 Hyvinvointialueiden johtaminen on kaksoisjohtamista samaan tapaan kuin kunnissakin. Tyypillistä on, että hyvinvointialueilla ja kunnissa on myös samoja luottamushenkilöitä. Ammattijohtamisen ja poliittisen johtamisen yhdistelmässä pitäisi rajapinnan toimia, mutta näin ei aina ole. Summasen gradu aiheesta oli Kasvu ja tehtäviin kypsyminen johtoryhmän jäsenenä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden suhteet ja tehtävän ymmärtäminen ovat keskiössä
Jos ei olisi ollut tukea, useampi olisi ollut työuupumuksen vuoksi sairauslomalla. Tilanteet hyvinvointialueella voivat ajautua maalittamiseen asti. Pahoinvointia aiheuttaa se, että valmistelutyö haukutaan kokouksessa. mainos eli Juvan, Joroisten ja Rantasalmen henkilöstöpäällikkö. – Kun tehdään palvelurakennemuutoksia, valtuutetut pitävät tai yrittävät pitää lupauksiaan äänestäjille. Johtoryhmän jäsenet ovat hyvinkoulutettuja ammattilaisia, jotka tekevät työtä myös ristipaineessa. 7 Mikä on esihenkilön vaikutus ja puheenjohtajiston vaikutus. – Mikä on esihenkilön vaikutus ja aluehallituksen puheenjohtajiston vaikutus. Viranhaltijat tekevät työtä virkavastuulla. Tutkimuksen johtoryhmässä on kaikkiaan 15 johtoryhmän jäsentä. Ihmettelen, miten tämän strategisen johtoryhmän puheenjohtaja, joka on esittelijä kokouksissa, saa voimaa. – Tutkimuksen mukaan pahin ristiriita ovat olleet aluehallituksen kokoukset. – Kun joku esittelyssä ollut asia tulee monta kertaa takaisin sillä viestillä, että viranhaltija on tehnyt huonosti työnsä, voi kysyä, miten pitkään jaksaa tehdä työtä ja löytää innostuksen. Lue pidempi versio Kuntalehti.fi. On aina kiinnostanut ihmisten johtaminen, miten ihmisiä johdetaan, mistä he innostuu ja miten jaksavat tehdä. Työpahoinvoinnin kokemus liittyi selvästi aluehallituksen kokouksiin. Toki niitäkin voi olla. Pahin ristiriita Heinäkuussa julkaistu tutkimus ”Hyvinvointialueiden johtoryhmän jäsenten työhyvinvoinnista dualistisessa johtamisympäristössä” on vienyt Summasen tänä vuonna mennessään. – Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen oli JJR-kuntien yhteistyön käynnistäjä. Kun on päivällä tehnyt innostavaa työtä oman johtoryhmän kanssa, niin aluehallituksen kokouksen jälkeen on ihan loppu, kuvailee Summanen tutkimustulosta. Ne on narratiivisesti tyypitelty ryhmiin: strateginen (7 henkilöä) ja laaja johtoryhmä (8 henkilö). Heitä ei ole valittu tehtäviinsä hyvillä henkilöstöjohtamisen avuilla tai kokemuksella. Aluehallituksen puheenjohtaja kuten muutkin aluehallituksen jäsenet ovat päässeet tehtäviinsä kansalaisten äänimäärillä vaaleissa
Koulutus on kuntien tärkein tulevaisuusinvestointi. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Väestökehitys, talous ja lakimuutokset kirittävät kuntia – tiivistyvä yhteistyö voi olla avain laadun, saavutettavuuden ja elinvoiman turvaamiseen, kirjoittavat Kuntaliiton asiantuntijat. 8 näkökulma Mihin suuntaan opinpolkuja viitoitetaan lähivuosina
Yhteensä yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen hyväksyttiin 32 000 opiskelijaa. Tämä vaikeutuu nuorisoikäluokkien pienentyessä useimmilla seuduilla. · Ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus ja strateginen kumppanuus. Jatkossa oppilaita tuetaan ensisijaisesti ryhmäkohtaisilla tuen muodoilla. Perusopetukseen ollaan tutkitusti tyytyväisiä. Opiskelijat ja kuntalaiset ovat tutkimusten mukaan tyytyväisiä lukiokoulutukseen. Myös perustaitoihin eli lukemiseen ja laskemiseen panostetaan lisäämällä alaluokkien opetusta. Kunnat järjestävät joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa pääosan ammatillisesta koulutuksesta. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää osaavaa ja riittävää henkilöstöä sekä panostuksia koulutukseen ja työhyvinvointiin. Yksilöllisempää tukea tarvitsevien oppilaiden tilanteet arvioidaan ja suunnitellaan oppilaskohtaisten tukitoimien antamiseksi. Koulujen alkuun liittyy innostusta, mutta kunnissa valmistaudutaan myös merkittäviin muutoksiin. Oppimiseen ja työrauhaan vaikutetaan rajaamalla mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. On tärkeää huolehtia, että varhaiskasvatukseen tarvittava rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että palvelut ovat perheille saavutettavia – joskus yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Paikallisissa opetussuunnitelmatöissä on tehty tärkeitä linjauksia ja arvioitu resursointitarpeita. Keskeistä kuntapäättäjälle · Laadukas varhaiskasvatus edistää oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. · Pysyä ajan tasalla lakimuutoksista, jotka edellyttävät paikallista linjaamista. Keskeistä kuntapäättäjälle · Perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta huolehtiminen. · Osaava ja riittävä henkilöstö on laadun edellytys. Lukiokoulutus tarjoaa laajan yleissivistyksen, ja on pääasiallinen väylä korkeakouluopintoihin, etenkin yliopistoon. Tämä antaa kunnille ja uusille kuntapäättäjille hyvän pohjan kehittää lukiokoulutusta yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön kanssa. Varhaiskasvatus tukee oppimista, ehkäisee syrjäytymistä ja auttaa vanhempia työn ja opiskelun yhteensovittamisessa. Kunnat rahoittavat lakisääteisesti valtaosan lukiokoulutuksesta, mutta ne ovat joutuneet valtion rahoitusleikkausten takia lisäämään rahoitustaan myös vapaaehtoisesti. Vaikka lapsimäärät vähenevät tulevalla valtuustokaudella, luotan siihen, että kunnat kykenevät huolehtimaan perusopetuksen saatavuudesta ja laadusta. Suurin muutos koskee perusopetuksen tuen uudistamista. Jarkko Lahtinen varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Perusopetuksessa muutosten lukuvuosi Tänä lukuvuonna noin 1 900 kunnallista peruskoulua avasi ovensa yli 500 000 oppilaalle. Keskeistä kuntapäättäjälle · Laadukkaan opintotarjonnan varmistaminen omana ja verkostotoimintana. Oppivelvollisten ammattikasvatusja sivistystehtävän lisäksi ammatillinen koulutus kytkeytyy tiiviisti kuntien TEja kotoutumispalveluihin. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus heijastuu yhä enemmän kuntien talouteen ja elinvoimaan. Lukiokoulutuksen oppilaitosverkko on tiheä, sillä 217 Manner-Suomen kuntaa ja kaupunkia järjestää lukiokoulutusta suoraan itse ja lisäksi osa yhdessä muiden kuntien kanssa kuudessa koulutuskuntayhtymässä. Jokaisen kunnan velvollisuus on rahoittaa ammatillista koulutuksesta. Muutokset edellyttävät koulujen järjestyssääntöjen päivittämistä. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen perheen niin halutessa. Keskeistä kuntapäättäjälle · Ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen sekä parantaminen. Kuntien on varmistettava, että varhaiskasvatukseen osoitetut resurssit riittävät laadukkaan palvelun tarjoamiseen kaikille sitä tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatus maksaa kunnille lähes viisi miljardia euroa vuodessa. 9 Varhaiskasvatus tukee lapsia, perheitä ja kunnan elinvoimaa Koulujen lukuvuoden alkaessa on hyvä pysähtyä pohtimaan myös varhaiskasvatuksen merkitystä. Sen toiminta noudattaa pääosin lukuvuosiajattelua, vaikka palvelua järjestetään tarvittaessa ympäri vuoden. Kuntien yhteinen rahoitusosuus on noin miljardi euroa vuodessa. Kyösti Värri lukiokoulutuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto. Kunnat ovat huolehtineet siitä, että kaikki lukiot, sijainnista riippumatta, tarjoavat laadukasta ja yhdenvertaista lukiokoulutusta. Muut toimijat täydentävät palveluverkkoa. Maarit Kallio-Savela, ammatillisen koulutuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Lukiokoulutus – portti jatko-opintoihin ja osa seudun elinvoimaa Uusi lukuvuosi on alkanut yli 370 lukiossa. · Paikallisten toimintamallien suunnittelu seudun kuntien kesken saavutettavuuden varmistamiseksi. · Varhaiskasvatuksen rahoituksen turvaaminen on paikallisesti ratkaisevaa. Mari Sjöström perusopetuksen erityisasiantuntija, Kuntaliitto Ammatillinen koulutus osa kuntien sivistysja elinvoimatehtävää Yhteishaun kesäkuun tulosten mukaan ammatilliseen koulutuksesta paikan sai 24 150 perusopetuksen keväällä 2025 päättänyttä nuorta
Ojutkankaan mukaan hyvien sisältöjen lisäksi tekemisessä olennaista on monikanaTÖITÄ JA VALINTOJA Tommy Pohjola jatkaa Kommuntorgetin päätoimittajana, kun Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja. Tärkeä tehtävä Kuntalehden päätoimittaja Tiina Ojutkangas näkee erikoisaikakausmedialla tärkeän ja ainutlaatuisen tehtävän. Uuden päätoimittajan mukaan kuntamedioilla on mahdollisuus tehdä sellaista poikkeuksellista sisältöä, josta on aidosti hyötyä ja apua kohderyhmälle – kuntapäättäjille ja vaikuttajille. – Muutokset ovat osa Kuntamedioiden jatkuvaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on tarjota lukijoille ja asiakkaille entistä parempaa palvelua ja laadukkaampaa sisältöä, monipuolisesti eri kanavissa nykyaikaisesti tuotettuna. Teksti Leena Hirvonen. Muutokset astuivat voimaan 1.8. 10 Kuntamediat uudistuvat Kuntamediat eli Kuntalehti ja Kommuntorget ottavat seuraavan askeleen panostamalla kehitystyöhön. Uusi julkaisujärjestelmä ja työn uudelleen organisointi on osa tätä työtä ja auttaa meitä osaltaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet, KL-Kustannuksen toimitusjohtaja Riikka Reunanen sanoo. – Kilpailemme ihmisten ajasta ja huomiosta kuten muutkin mediat. Tähän liittyy myös yksi tekemisemme kehityskohde. Tämä tarkoittaa muutoksia toimitusten johdossa. Kuntalehden päätoimittaja on lehden aiempi tuottaja Tiina Ojutkangas. Pyrimme jatkossa esimerkiksi selvittämään entistä paremmin miten, missä, millaisella sisällöllä ja vaikkapa mihin aikaan päivästä palvelemme yleisöämme parhaiten, hän sanoo. Kuntalehden nykyinen päätoimittaja Tommy Pohjola työskentelee jatkossa Kommuntorgetin päätoimittajana ja ottaa lisäksi vastuun KL-Kustannus Oy:n medioiden kehityshankkeista, joihin kuuluu muun muassa järjestelmäuudistus
– Yksi kuntapäättäjä haluaa kuunnella podcastia ja toinen lukea juttuja älypuhelimesta, jollekin kuntajohtajalle printtilehti on se juttu. Tampereen yliopistossa opiskellut Tiina Ojutkangas asuu Savonlinnassa, mutta työskentelee eri puolilla Suomea ja on tavattavissa myös Kuntalehden toimituksessa Kuntatalolla Helsingissä. Kuntalehden kokonaistavoittavuus on runsaat 100 000 kuukaudessa. Esimerkiksi kunnanjohtajan työhön ovat lukijat voineet tutustua Päiväni johtajana -sarjan kautta. – Pidän tärkeänä sitä, että meillä on näkymä koko Suomeen ja niin suuriin kaupunkeihin kuin pieniin kuntiin. – Olen uudessa tehtävässäni erittäin motivoitunut. Tilattava printtilehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Yhtenä sisältötavoitteena on sekin, että kuntamedioista tulee alan keskustelun koti ja palvelemme siinäkin yleisömme tarpeita. Keskustelun herättely ja siihen osallistuminen ovat myös Kuntalehden agendalla. Ojutkankaalla on monipuolinen ura toimitusten johtotehtävistä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Tiina Ojutkangas asuu Savonlinnassa, mutta työskentelee myös Kuntatalolla Helsingissä. Toivon, että syntyy niitä kuuluisia ahaa-elämyksiä, että ai, noinkin voi toimia ja onnistua! Tästä olemme saaneet myös sellaista palautetta, että muiden esimerkit kiinnostavat. Teksti Leena Hirvonen mainos Triplan Oy | p. Yllättäen olen huomannut puolentoista tuottajavuoteni aikana, että kuntakentästä ja vaikkapa lainsäädännöstä riittää koko ajan uutta opittavaa. KL-Kustannus Oy on Kuntaliiton omistama yhtiö. Palautetta on tullut myös siitä, että asioita käsitellään henkilöiden kautta. Ojutkangas pitää tärkeänä, että lehti nostaa esiin hyviä esimerkkejä kuntien menestystarinoista, ratkaisuista, keinoista ja vertaiskokemuksista. Myös johtamista käsittelevät jutut näyttävät verkon analytiikan perusteella kiinnostavan kohdeyleisöä. Kuva: Timo Seppäläinen Toivon, että syntyy niitä kuuluisia ahaa-elämyksiä.. Useissa tehtävissään hän on vastannut paitsi toimintatapojen myös uusien sisältötyyppien kehityksestä. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Keskipohjanmaan, Itä-Savon ja Länsi-Savon päätoimittajana, sisältöjohtajana Hilla Groupissa sekä Ylen tuottajana ja toimittajana. 11 vaisuus ja yleisön erityistarpeiden huomioiminen. Kysyminen nykyisiltä asiakkalta ei riitä vaan haluamme tietää vaikkapa alan opiskelijoiden näkemyksiä, hän sanoo. – Toivon, että päättäjä ja vaikuttaja Kuntalehteä lukiessaan saa aidosti konkreettisia työkaluja arkeensa ja keskusteluaiheita. Lisäksi tutkitaan, mitä erilaiset ja vaikkapa eri-ikäiset lukijamme tarvitsevat
Koulut ja henkilökunta ovat ennestään vastuussa monesta asiasta. Joskus jopa tuntuu, että se varsinainen sisältö, opetus, jää kaiken muun jalkoihin. Suomessa on astunut voimaan perusopetuslain muutos, joka rajoittaa älypuhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä peruskoulun oppitunneilla. Jos ei ole tietoa ja ymmärrystä vesielementin vaarallisuudesta, keskitytään muihin asioihin kuin lapsen vahtimiseen rannalla. Yläkoulussa, kun uimataitoa pitäisi edelleen kehittää, jää allasaika vähäiseksi. Myös se ihmetyttää, että olemme havahtuneet niin hitaasti. On kuitenkin eri asia uida ja selviytyä uimahallissa kuin luonnon vesissä, joissa saattaa tulla yllättäen äkkisyvä, on virtauksia ja tuulta. Siitäkin on keskusteltu, miten vanhemmat toimivat rannoilla. Joskus syynä haluttomuuteen osallistua uimaopetukseen on yksinkertaisesti ikä ja se, että pojat ja tytöt ovat samassa ryhmässä. Hukkumiset ovat johtuneet erilaisista syistä, mutta jotain epätavallista on meneillään sen lisäksi, että on vietetty hellekesää. Uimaopetusja hengenpelastusliitto tekee suosituksia siihen, miten tavoitteisiin päästään. On osa kotouttamista ottaa huomioon erilaisia asioita. Kuudesluokkalaisista vain 55 prosenttia on uimataitoisia, kertovat vuoden 2022 tilastot. Uimataito ei parane sillä, että muualta Suomeen muuttaneiden ymmärtämättömyyttä uimataidon merkityksestä päivitellään. Se, mikä Suomessa on tavallista ja normaalia, ei kaikkialla ole. tulos hämmästyttää ja huolestuttaa . Hukkumiskuolemat ovat herättäneet keskustelun uimataidosta ja vanhempien roolista uimarannoilla. Opettaja ja Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry:n erityisasiantuntija Heidi Rautajoki kertoo Ylen haastattelussa, että opetussuunnitelmaan kirjattu uimaopetus saattaa alkaa alakoulussa kunnan järjestämässä koulu-uinnissa hyvin. Lakia tarvittiin sen sijasta älypuhelimiin koulussa, kun muu ei ole auttanut. Toivottavasti tämä auttaa opettajia älypuhelinten suitsentaan oppitunneilla ja antaa aikaa järkevämpiin asioihin. Osa menehtyneistä on ollut kouluikäisiä ja keskustelun keskiöön on tullut uimaopetus. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteet sille, mitä uimaopetuksessa pitää oppia kullakin luokalla. Suomen uimaopetusja hengenpelastusliitto (SUH) julkaisee syyskuussa uudet uinninopetuksen suositukset. Myös se ihmetyttää, että olemme havahtuneet niin hitaasti.. Nykyinen peruskoulun uimaopetus ei anna riittäviä valmiuksia turvalliseen toimimiseen avovesistössä. 12 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Opettajilla on paljon vastuuta kun lapset palaavat lomiltaan , alkaa opettajilla iso työ. Hänen mukaansa monessa kunnassa uimaopetus ei toteudu opetussuunnitelman mukaisesti, koska kuljetusja uimahallimaksuista säästetään. Tätä mieltä on Suomen uimaopetusja hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen. Kyse ei ole laista, mutta kunnat ja opetuksenjärjestäjät voivat ottaa vesipätevyyssuosituksista mallia uinnin opetukseen. Oli kyse uskonnosta tai ujoudesta, on suomalaisessa uimaopetuksessa pystyttävä ottamaan huomioon sekin, että Suomi muuttuu ja lapset sen mukana. Uimaopetus on kuitenkin asia, joka jo ennestään kuuluu koulun tehtäviin
Varmista että saat jatkossakin tämän tehtäväsi kannalta olennaisen työvälineen käyttöösi. Skannaa ja katso tarjous! kuntalehti.fi/vaalivuosi2025 Päätöksenteon kannalta merkityksellisiä aiheita. Tilaa osoitteessa: kuntalehti.fi PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA.. Tässäkin Kuntalehden numerossa käsitellään kuntaalan ajankohtaisia teemoja monipuolisesti – johtamisen, koulutuksen, hankintojen ja kuntien elinvoiman näkökulmista
Mainonnassa kerrotaan tunteisiin käyvää tarinaa pienestä syrjäkylästä, jossa jokainen kyläläinen on tavalla tai toisella sidoksissa myytävään tuotteeseen. Firman nimi viittaa kotikunta Isokyröön. Ei olla kasvottomia, ollaan aitoja ja rehellisiä. Synnyinkuntaan sitoutuminen antaa lupauksen omien kulmien puolustamisesta kaikkina aikoina. Meijerija juomajätti Valio on innostunut paikallisuudesta jopa siinä määrin, että ovat brändänneet Suomen suurimmassa kaupungissa tekemiään mehujaan “Pitäjänmäen mehutehdas”nimisiksi. Pian myös ympäri maailman. Uskoisin Anoran haluavan näin liittävän tuotteeseensa mielikuvia aitoudesta ja ylisukupolvisesta käsityöläisyydestä. Muiden yritysten mahdolliset soraäänet tyynesti kestäen. Hyviä mielleyhtymiä menekin edistämisessä. 14 Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja. Peräänkuulutan julkista, suuremman kokoluokan brändiyhteistyötä. Pitäisikö kuntien olla näyttävämmin ylpeitä yrityksistään?. Eivät Pohjan sodan viimeiseen taisteluun osallistuneet taineet aarvistaa, että heidän nujuamisestaan kehitetty bränditarina hurmaa jopa berliiniläiset tonicin ystävät. Yhtiön ensimmäinen hittituote Kyrö Napue Gin vastaavasti ammentaa seudulla 1700-luvulla käydystä Napuen taistelusta. Markkinointi on valintoja. Kärkiyrityksien kautta mielikuviin vaikuttaminen hyödyttää kaikkia yrityksiä. Koskenkorva -viinabrändin omistaja Anora on valjastanut tuotteen valmistuskylän kansainvälisen kaupan veturiksi. Synnyinseutuun nimeään myöden kiinnittyvät myös Parolan rottinki ja virvoitusjuomavalmistaja Laitila. Väitän että yhä useamman kunnan ja kaupungin kannattaisi markkinoida äänekkäämmin seudun kärkiyritysten ja niiden synnyttämien mielikuvien kautta. Pakkaukseen on rajattu logoelementiksi tehtaan vanha osa, koristeellinen punatiilinen rakennus. Ollaan ylpeitä omista huudeista. Suomen johtaviin alkoholivalmistajiin lukeutuva Kyrö Distillery käy kelpo esimerkistä. Nyt kun firmat ovat niin innoissaan kunnista, niin pitäisikö kuntien olla näyttävämmin ylpeitä yrityksistään. naapuripitäjä koskenkorva yhdistetään väkijuomaan laajalti ympäri Suomea. Suurimatkaan yhtiöt eivät halua enää olla suuria. markkinointistrategian oppikirjoissa ilmiö tunnetaan nimellä ”Local hero”, paikallissankari. Koskenkorva vodka haluaa erottautua kiivaasti kilpailuilla maailmanmarkkinoilla ”Vodka from a village” -konseptillaan. Kouvolan lakritsi ei voi koskaan siirtää tuotantoaan Kotkaan. kyllähän yrityksistä toki ylpeitä ollaan ja niiden nimet sekä logot näkyvät kaupunkien omissa seminaaripowerpointeissa. Kuluttajat palkitsevat ostoissaan tämän strategian, ei sitä muuten tehtäisi. Kaikkia firmoja ei tietenkään voi mainontaan nostaa, mutta sellaista se on. Yritysbrändien esiin nostamista maantiekylteissä, sosiaalisen median julkaisuissa, mainonnassa, kaikkialla. Yhtiöt pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan kertomalla ylpeyttä äänessään, mistä ollaan kotoisin. Ja seisoo ylpeänä sen takana. Yhä useampi yritys näyttää yhä ylpeämmin mistä ollaan kotoisin. Luonnollisesti firmojen luvalla ja yhteistyössä heidän kanssaan. kolumni Kuntien pitäisi leuhkia enemmän yrityksillään markkinoinnissa puhaltavat nyt paikallisylpeyden tuulet
Tärkeä kännykkälaki Murto näkee, että perusopetukseen kohdistetut uudistukset ovat tarpeellisia ja hyviä. OAJ:n laskelmien mukaan hallituskauden loppuun mennessä hallitus on lisännyt koulutuksen rahoitusta noin 300 miljoonalla eurolla ja leikannut sitä noin 900 miljoonalla eurolla. – Kunnat ovat vastuussa siitä, että rahoitus kohdentuu oikein. Oppimisen tuen uudistus on yksi keino varmistaa, että aidosti saadaan oppimisen taso nousuun. Opetuksen vähimmäistuntimäärää on nostettu koskien äidinkieltä ja matematiikkaa. 15 Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa kuntien vastuuta oppimisen tason kehityksestä uuden lukuvuoden alkaessa. Samoin jo alkavaa lukuvuotta koskeva niin sanottu kännykkälaki saa kiitosta puheenjohtajalta. – Ei voida todellakaan enää puhua mistään koulutuksen erityissuojelusta. Mutta menevätkö rahat kuntien kautta perusopetuksessa sinne, mihin pitääkin. Kuva: Heikki Pölönen, OAJ. Tätä Murto kuvaa äärettömän hyväksi uudistukseksi alakouluissa. Hallitus lisäsi kuntien rahoitusta oppimisen tuen uusien velvoitteiden kattamiseksi. – Laki kieltää kännyköiden käytön oppitunneilla, ellei opettaja nimenomaisesti anna siihen lupaa. Tällä perusteella opetuksen rahoitus kasvaa tänä vuonna 38,2 miljoonaa ja yhteensä 100 miljoonaa euroa. Toukokuussa toteutetun kyselyn mukaan vain noin puolet rehtoreista tiesi koulun saavan lisäresursseja oppimisen tukeen. Opetusalan ammattijärjestössä nähdään uhkakuva siitä, että oppimisen tukeen tarkoitettuja rahoja kohdentuu kunnissa muihin menoihin. Tällä pystytään parantamaan työrauhaa. – Vaikka perusopetuksen on laitettu hyviä panostuksia perusopetuksen puolella, niin muualta on leikattu hyvinkin rajusti, Murto lisää. Huolestuttavia merkkejä on ilmassa, Murto arvioi OAJ:n järjestämässä mediainfossa. Rahaa tulee ja menee Hallitus kohdentaa perusopetukseen yhteensä 200 miljoonaa euroa. Kunnat päättävät, mihin oppimisen tuen rahat päätyvät Opettajien täydennyskoulutus on aika lailla romutettu tällä hallituskaudella, arvioi Katarina Murto arvioi OAJ:n järjestämässä mediainfossa Helsingissä. – Meillä on taustalla pitkään jatkunut oppimisen tason romahdus. Tiedossa on aiemmilta lukuvuosilta sekin OAJ:n puheenjohtajan mukaan, että monissa kunnissa tarvittavaa oppimisen tukea on ollut paperilla, mutta ei aina siinä käytännön työssä
Madon kasvattaminen onkijan kannalta noin viiden sentin ihannepituuteen kestää kolme kuukautta. Kuhan koulun oppilaat pakkaavat kasvattamiaan tunkiolieroja muovirasioihin. Madot luikertelevat reiästä toiselle puolelle, jossa on ruokaa. Madoilla on helppo onkia pientä kalaa, kuten ahvenia. Matoja voi ostaa Ranuan Shelliltä.. 16 Leevi Daavitsainen esittelee, miten matokompostori on jaettu kahteen lohkoon, joiden välissä on pieniä reikiä täynnä muovilevy
Suomessa elää 14 lierolajia, mutta kastemadon sukulainen, tunkioliero osoittautui Siitosen mukaan parhaaksi kasvatettavaksi. Teksti Tapio Mainio Kuva Heikki Sarviaho Nuoria koulutetaan luontoyrittäjiksi Koko Ranuan koululaitoksen kantava teema on luontoyrittäjyys. Kukin oppilas toimii vuorollaan viikon ajan järjestäjänä. Multa pitää vaihtaa, koska mato sontii sen sekaan, Leevi kertoo. Kompostori on perinne Matti Romppainen on pitänyt matokompostoria opetusvälineenä jo kymmenen vuotta. luokan oppilas Viola Sarajärvi. Se kestää vaihtelevia kouluolosuhteita eikä kuole yli 15 asteen lämpötilassa, kuten tavallinen kastemato tai onkiliero. – Kun toiseen lohkoon laittaa uuden mullan (noin 30 litraa) ja sen sekaan perunaa, madot luikertelevat reistä ruoan houkuttelemana. Ensimmäisenä sen toi 1990-luvun lopulla Kuhan koululle jo eläkkeelle jäänyt opettaja Hannu Siitonen. Matoja syötetään kouluruoasta tähteeksi jäävillä keitetyillä perunoilla ja perunamuusilla. Kesäloman ajaksi kompostori siirretään opettaja Romppaisen autotalliin. – Jonkin verran matokompostoreja on opetuskäytössä muuallakin Suomessa, Siitonen tietää. mainos. Voimme esimerkiksi laskea matematiikan tunnilla, paljonko madoista saadaan myyntituloja tai mitä niiden hoitaminen maksaa, kertoo opettaja Matti Romppainen. Hän pakkaa tunkiolieroja muovirasioihin, jotka menevät myytäviksi Ranuan Shell-huoltoasemalle. 13-vuotias Leevi Daavitsainen esittelee, miten kompostori on jaettu kahteen lohkoon, joiden välissä on pieniä reikiä täynnä muovilevy. 17 – Eivät madot enää iljetä, sanoo Kuhan kyläkoulun 5. Lisäksi multaa pitää välillä kastella, mutta ei liikaa. Sen jälkeen voin vaihtaa likaisen, vanhan mullan toisesta lohkosta pois. Yhdessä huoltoasemalle lähtevässä rasiassa on 30 matoa. – Opetamme näin lapsia pienimuotoiseen yrittäjyyteen. Mukana puuhassa ovat myös luokkatoverit Erkka ja Niila Sarajärvi, Otso Kuha ja Leevi Daavitsainen. Talven aikana kyläkoulun matokompostorissa on kasvatettu tuhansia matoja. – Oppilaat vastuutetaan hoitamaan matoja siten, että ne pysyvät hengissä: ruokkimaan ja vaihtamaan matokompostoriin multa keskimäärin kolmen kuukauden välein, kertoo opettaja Matti Romppainen. Koulu saa madoista myyntituloa kolme euroa per rasia, jolla kartutetaan yhteistä virkistyskassaa. – Näillä on hyvä onkia ahvenia, hän sanoo. Otso Kuha näyttää laihoja, 5-8 sentin pituisia lieroja, jotka kiemurtelevat hänen sormiensa välissä. Omilla jaloillaan seisovan kompostorin pituus on 80 cm, leveys 44 cm ja korkeus 41 cm. Ruokinta on Romppaisen mukaan luokan järjestäjän tehtävä. Oppilaat ovat tottuneet lieroihin, joita kasvatetaan koululla olevassa matokompostorissa. Lisäksi se lisääntyy Siitosen mukaan nopeasti, sillä Matematiikan tunnilla lasketaan, paljonko madoista saadaan myyntituloja tai paljonko niiden hoitaminen maksaa
Osa oppilaista on saanut Mertalan mukaan kesätyöpaikan eläinpuistosta, jossa kielitaitoa voi harjoitella käytännössä. Se tarjoaa yhtenäisen toimintakulttuurin varhaiskasvatuksesta aina lukioon saakka. Lierot turvautuvat kuitenkin lähes aina ristisiitokseen eli ne etsivät kumppanin lisääntymiseen. Päättäjäfoorumiin Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy: apuvaline.info. Työtä luonnosta Luontomatkailuun on syntynyt uusia työpaikkoja, sillä Ranuan eläinpuiston ympärille on investoitu majoitusja ohjelmapalveluihin. Keskustan koululla on yläkoulun oppilaiden ylläpitämä eläinten ruokintapaikka, jossa on käynyt muun muassa kauriita. 18 se hyödyntää tehokkaasti ruoan tähteitä. Ne ovat saaneet kiitosta niin oppilailta kuin paikallisilta yrittäjiltäkin, kertoo Ranuan lukion rehtori Pertti Mertala. Ranuan keskustaan on valmistunut uusi päiväkoti-, kouluja lukiotilat, jotka tukevat lasten ja nuorten yhteyttä luontoon. • Tutustu myös to 6.11. Se ulottuu varhaiskasvatuksesta lukioon. Hän on ollut Siitosen opissa. Madon kasvattaminen onkijan kannalta noin viiden sentin ihannepituuteen kestää Romppaisen mukaan kolme kuukautta. Tuloksena syntyy tilaa antavaa ja elvyttävää kasvatusta, josta saadaan eväitä työelämään asti, Siitonen sanoo. Matkailu on Ranuan tärkeimpiä elinkeinoja, ja alueen yrittäjiltä edellytetään kansainvälistä osaamista. Kasvatusta luonnosta – Koko Ranuan koululaitoksen kantava teema on luontoyrittäjyys, kertoo sivistystoimenjohtaja Juha Siitonen. Veke kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 30 prosenttia, joka nousi 43 miljoonaan euroon. – Lukiolaisille tehdyn tuoreen kyselyn mukaan Ranuan lukiolaisista 25 prosenttia olisi halukas perustamaan oman yrityksen, kun koko Suomessa vastaava prosenttiosuus oli 11, Mertala kertoo. Matojen kasvatus on katkeamaton prosessi, sillä lierot parittelevat, jonka tuloksena syntyy paljon uusia jälkeläisiä. Luontolähtöinen pedagogiikka kehittää oppilaiden minäkuvaa. – Luontolähtöinen pedagogiikka kehittää oppilaiden minäkuvaa. – Ajatuksena on, että kun nuoret lähtevät aikuistuttuaan ulkopaikkakunnalle tai maailmalle, on heillä sieltä palattuaan valmiudet ryhtyä yrittäjiksi Ranualla, Mertala sanoo. Eläinpuistossa käy paljon kansainvälisiä matkailijoita. Uudessa lukiorakennuksessa on 54 oppilasta. Tunkioliero muniin multaan puolentoista sentin mittaisia kapseleita, joiden sisällä on useita munia. Niistä kehittyy liero, joka on syntyessään noin sentin pituinen. – Lukion opaskurssi on ollut erittäin suosittu, Mertala kertoo. Tänä vuonna vastaava ruokintapaikka on rakennettu myös Kuhan koulun lähistölle. 3600 asukkaan kunnassa on yritysmyönteinen ilmapiiri, jota ruokkii kehitysyhtiö Business Ranua Ympäri Suomen laajentuneen Veke-huonekaluliikeketjun perusti Ranualle myyjänä toiminut Veijo ”Veke” Ranua 1990-luvun alussa. Myös yrittäjyyteen liittyviä aineita on lisätty, sillä Ranualla on useita kasvavia yrityksiä, kuten mäntyhuonekaluja valmistava Veke. – Selvitin kasvunopeutta aikoinaan oppilaitteni kanssa: kahdessa kuukaudessa matojen määrä kymmenenkertaistui ja vajaassa neljässä kuukaudessa peräti viisikymmenkertaistui, Hannu Siitonen sanoo. Siihen Ranuan lukio valmistaa oppilaitaan. Toinen vanhempi, Kuhan koulu sijaitsee 10 kilometriä keskustan Posion suuntaan. – Kurssitarjontaamme kuuluu valokuvausta, luontopalveluja eräopastaitoja sekä yritysmatematiikka. Onkimadot ovat kaksineuvoisia, eli niillä on ruumiissaan sekä koirasettä naarassukuelimet. Luonnosta ammentava kasvatus nähdään Ranualla merkittävimpänä opetuskulttuurin muutoksena sitten perusopetuksen tulon. Apu Apuvälinetapahtuma Apuvälineet kuntoutus esteettömyys 6.–8.11.2025 TAMPERE Syksyn vaikuttavin kohtaamispaikka apuvälineiden ja kuntoutuksen päättäjille! • Ajankohtaista tietoa, käytännön ratkaisuja ja uusia näkökulmia päätöksenteon tueksi • Kohtaamisia asiantuntijoiden ja kollegoiden kanssa • Ammattilaisille maksuton sisäänpääsy rekisteröitymällä
Asiantuntijakonsultaatio Hinta: 35,00€ (alv 0%). neuromoninaisuuteen, monitarpeisuuteen, näkemiseen, kuulemiseen, neurologisiin haasteisiin, kieleen ja kommunikaatioon, kouluun kiinnittymiseen sekä varhaiskasvatukseen liittyvää tuen tarvetta. Neuromoninaisuuden huomioiminen oppilaan oppimisympäristössä. Valterin uudet palvelut tarjoavat vastauksia varhaiskasvatuksen ja lähikoulujen arjen haasteisiin sekä antavat tuoreita näkökulmia lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. valteri.?/palvelut/etakonsultaatio Varaukset ajanvarauskalenterin kautta:. Etäkonsultaatio on pituudeltaan 3 x 45 minuuttia ja siihen voi osallistua 1–5 henkilöä. 3 x 45 min etätapaaminen Kokemuksemme mukaan yksikin keskustelu vie asioita eteenpäin kohti toimivia ratkaisuja. Teemakonsultaatioon valittavissa olevia teemoja ovat: Teemakonsultaatio Konsultaation teema on tilaajan itse määriteltävissä, mutta sen tulee liittyä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin tai oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Toimenpiteitä sujuvaan oppimiseen. Poissaolot opetussuunnitelman perusteissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa. Kasvun, oppimisen, toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen tukeminen sekä pedagogisen oppimisympäristön huomioiminen. 1 x 45 min etätapaaminen Hinta: 100,00€ (alv 0%). Sis. Poissaolojen taustasyiden selvittäminen ja poissaoloihin puuttuminen. Mietittekö paikallisia oppimisen tuen järjestelyitä. Toiminta-alueittaisen opetuksen tavoitteiden asettelu, suunnittelu ja opetusjärjestelyt sekä arviointi. Sis. Varhaiskasvatus: Lapsen tuen järjestäminen, lapsiryhmän rakenteiden luominen sekä toimintatapojen kehittäminen. Valterin matalan kynnyksen etäkonsultaatiopalveluilla mahdollistetaan ammatillinen keskustelu sekä annetaan näkökulmia ja vastauksia paikallisiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksiin ennen kuin on tarvetta edetä Valterin laajempien palveluiden piiriin. Oppimisen ja koulunkäynnin joustava tukeminen. Edullisia ja ennakoivia etäpalveluita oppimisen ja koulunkäynnin ammattilaisille Pohdituttaako kuntanne peruskouluissa tai varhaiskasvatusyksiköissä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen haasteet. Teema voi olla mm. Vastauksia nopeasti, varaa hetkessä Valteri on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva oppimisen tuen keskus, joka toimii valtakunnallisesti kuntien kumppanina oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyissä. Yhdessä. Ensimmäinen konsultaatioaika varataan sähköisessä kalenterissa ja kaksi muuta aikaa sovitaan ensimmäisen konsultaation yhteydessä. Läsnäolon ja oppimisen tukeminen
Mitä muuta rakennuksissa olisi mahdollista tehdä. Ja toisaalta järjestää tiloja, joita voi muuntaa eri tarkoituksiin. Sittemmin esimerkiksi Helsinki on päättänyt lopettaa kokonaan niiden rakentamisen. Projektipäällikkö Marjo Kenttälä Helsingin kaupungin innovaatiopalveluista sanoo, että tuon trendin satoa korjataan nyt, kun avoimiin tiloihin rakennetaan väliseiniä. Teksti Kirsi Riipinen. Jokunen vuosi sitten yleisenä trendinä oli rakentaa kouluista ja päiväkodeista avoimia oppimisympäristöjä. 20 Kuinka kouluissa voitaisiin tukea nykyistä paremmin lasten keskittymistä ja rauhoittumista. Uudessa kokeilussa kaupunki otti yritykset mukaan muuttamaan tilojaan toimivimmiksi. Helsingissä päätettiin ottaa yritykset mukaan ideoimaan ja Avoimet oppimistilat olivat aikansa trendi. Avoimet koulutilat hylättiin Testissä tyyntymisen tila Toivolan koulussa, testaajina kaupungilta Testbed Helsingin Antti Värtö, rehtori Niina Pätiälä-Rinkinen sekä tilan toteuttaja, Tuntu-yrityksen Kirsi Ihalainen
Idea oli, että yritykset eivät etsisi uudenlaisia ratkaisuja yksikseen vaan yhdessä muiden yritysten ja käyttäjien kanssa. Kenttälä kehuu tuloksia. Yksi runsaasti huomiota herättäneistä on Kokeilukontti Tekla, joka kulkee koulusta ja päiväkodista toiseen. Käyttäjien palautteen perusteella laajoja avoimia tiloja on remontoitu nopeaan tahtiin esimerkiksi uusilla väliseinillä. Tilanjakaja toimii nyt myös lukunurkkauksena tai kirjahyllynä. Kaikki kalusteet ovat kiinteitä, joten edes hyvin voimakkaan tunteen vallassa oleva oppilas ei pääse heittelemään huonekaluja ja satuttamaan itseään. Suomalainen opetusteknologia kiinnostaa Kenttälä seuraa työssään koulumaailman kansainvälistä kehitystä. Arabian peruskoulusta tuli toive saada kouluun aivoystävällinen tila rauhoittumiseen. 21 mainos Lakimaa Oy on maankäyttöön ja kunnallishallintoon liittyvän juridiikan asiantuntijayritys. Innovaatioita on testattu niin älyliikennettä kuin terveydenhoitoa ja kiertotaloutta varten.. Tilanjakajassa pieni maja Mukaan haluaville yrityksille järjestettiin tarjouskilpailut. Teklassa on testattu muun muassa oppimisen seurannan ja arvioinnin ratkaisuja sekä musiikin, liikkeen ja sensoriteknologian yhdistämistä. Koulun väki pääsee samalla tutustumaan uusimpiin teknologioihin. Rakennuksiin halutaan edelleen avointa tilaa mutta siten, että sitä pystyy helposti jakamaan. Hiljaista rauhoittavaa ääntä kuuluu viherseinästä, jota oppilaat itse hoitavat. Suunnittelussa olivat mukana kaupungin koulutuksen ja kasvatuksen ammattilaisten lisäksi koululaisia, yritysten edustajia sekä kaupungin innovaatiopalvelut. Tätä ennen Kenttälä kollegoineen oli kysynyt rakennusten käyttäjiltä, millaista apua he arkeensa haluaisivat ja millaisissa asioissa yhteistyö yritysten kanssa voisi olla hyödyksi. Susanna Ijäs Varatuomari, OTM, LKV 045 118 8383 susanna.ijas@lakimaa.fi Ari Moilanen Kehittämispäällikkö 044 093 4328 ari.moilanen@lakimaa.fi Juridiset Juridiset asiantuntijapalvelut asiantuntijapalvelut toteuttamaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan henkilöstön toiveita. Myös suomalainen opetusteknologia ja meikäläiset innovaatiot kiinnostavat. Ota meihin yhteyttä, kun tarvitset kokenutta ja asiantuntevaa juridista asiantuntijapalvelua. – Rauhoittumisen tilasta on tullut tosi suosittu, ja myös opettajat käyttävät sitä omiin suunnittelupalavereihinsa. Yksi seinistä on tapetoitu metsämaisemalla. Avoimia oppimisympäristöjä on arvosteltua muun muassa hälyisyydestä. Uusissa kokeiluissa hyödynnettiin EU:n hankerahaa. Opettajat tuntevat oppilaansa ja osaavat ohjata heidät rauhoittumaan ennen kuin aggressio nousee päälle. Rakennuksia ilman luokkahuoneita suunniteltiin ja rakennettiin 2000-luvun alusta alkaen, kunnes kritiikki alkoi kasvaa tällä vuosikymmenellä. Väkivaltatilanteiden määrä koulussa on vähentynyt. Pieniin luokkahuoneisiin tuskin on kuitenkaan enää paluuta. Toivolan koulu on erityiskoulu, ja sinne haluttiin tyyntymisen tila, jossa aggressiivinen oppilas voisi rauhoittua turvallisesti. Hän on huomannut, että suomalainen koulu kiinnostaa yhä kovasti. Pienen lepotuokion voi viettää vaikka jättinallen päällä maaten. Kaupungissa on satakunta koulurakennusta, ja niistä muutama rakennettiin avoimiksi. Oppilaat ovat ottaneet tilan omakseen ja kehuneet sitä paitsi turvalliseksi myös kauniiksi. Testialustoina ovat toimineet kasvatuksen ja koulutuksen lisäksi myös muut toimialat. Tilassa on suojaisia sohvia sekä pulpetti. Yritykset pääsevät uudella tavalla testaamaan ja kehittämään kontissa tuotteitaan yhdessä päiväkotien ja koulujen henkilöstön sekä lasten ja oppilaiden kanssa. Yhteen tilanjakajaan on saatu mukaan piirrosseinä ja pieni maja. Matalaa rauhoittavaa äänimaailmaa kuulee myös Toivolan koulun tyyntymisen tilassa. Tarjoamme kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille ja julkisomisteisille yhtiöille koulutusja konsultointipalveluita. Ulkomailla monet pitävät Suomea edelleen maailman ykkösenä, vaikka emme enää olekaan Pisa-tulosten kärjessä. Yritykset kehittivät päiväkoteihin täysin uusia tuotteita. Toimimme koko Suomen alueella. Avoimuuden sijaan muunneltavuutta Helsingin kaupunki on päättänyt lopettaa avoimen tilan koulujen rakennuttamisen. Arabian peruskoulussa rauhoittumisen tila rakennettiin erityisluokkaan. Kenttälä kertoo, että kouluissa ja päiväkodeissa on kiitetty vuolaasti uusia tiloja ja tilanjakajia. Kahteen päiväkotiin haluttiin fiksuja tilanjakajia, joilla avoimia tiloja voitaisiin jakaa pienempiin ja saada ryhmille rauhallisempia paikkoja. Oppijat pääsevät tarpeen tullen vaikka kesken oppitunnin siirtymään helposti hiljaiseen keskittymisen tilaan. Trendi on hiipumassa muuallakin
Ison organisaation johtaminen jo sinällään työllistää. Kuntaliiton toimitusjohtaja valittiin toisella 7-vuotiskaudelle alkukesällä. Kuntiin Karhusella on useampi kannustuksen sana. Kuntaliiton tytäryhtiöitä ovat KL-Kustannus Oy ja FCG eli Finnish Consulting Group Oy. 22 Työ, jolla on merkitystä ja vaikutusta Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on täynnä tarmoa, mutta ilman kotia ja rentoja harrastuksia hänkään ei pärjää. – Hallitusohjelman täytäntöönpanossa ollaan siinä vaiheessa, että kaikki hankkeet on loppusuoralla. Vaikuttavuus ihmisten hyvinvointiin ja elinvoimaan, että me onnistutaan kertomaan kansallisille lainsäätäjille, miten se lainsäädäntö ja päätökset vaikuttaa. –Iso tehtävä on johtaa asiantuntijaorganisaatiota yhdessä johtoryhmän kanssa. Erottavana tekijänä muunlaisiin konserneihin nähden Karhunen pitää edunvalvontaa ja kuntien kanssa tehtävää työtä. Entisen kaupunginjohtajan, kuntapäättäjän ja kansanedustajan (1991–99) taustalla jalat ovat tukevasti maassa. Haastattelua tehtäessä heinäkuun loma oli vielä edessä. Ja paljon muuta. – Eihän tämä mun työ ole aina kauhean tuottavaa, jos sitä katsoo euroina. Karhunen on kummankin hallituksen puheenjohtaja. Oikein hyvää kuuluu, vastaa Minna Karhunen kysymykseen. Myös tärkeät ja isot rekrytoinnit ovat työllistäneet. Kaikki oma työ ei näy julkisuudessa, mutta Kuntatalon työhuoneessa tai etätoimistolla tehdään kovasti töitä. Mutta tuloksellisuus, vaikuttavuus on valtavan suurta. Hän on myös Kuntasäätiön toimitusjohtaja. –Meidän missiohan on, että kunnat luo perustan ihmisten hyvälle elämälle ja meidän tehtävä on tukea, että kunnat onnistuvat siinä. Ja että lainsäädäntö, joka niiden tehtävää ohjaa, on järkevä. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Markus Sommers Minna Karhunen asettuu valokuvaan kuin ei olisi ikinä muuta tehnytkään. Me vahdimme, että kunnilla riittää rahoitus. Nyt elokuussa syksyn asiat ovat jo kovasti mielessä ja vauhti on päällä. Kuntaliiton toimitusjohtaja pohtii hetken ja sanoo, että yhtenäkään päivänä ei tarvitse miettiä, onko tällä työllä merkitystä. Asiantuntijoiden johtamisesta Seuraavalle seitsenvuotiskaudelle lähteminen oli varsin helppo ratkaisu.. Kun tuntee olevansa oikealla paikallaan, ei jatkopesti kauhistuta vaan innostaa. Mikään ei hirvitä, mutta Karhunen tunnistaa tehtävänsä laajuuden. Kunnat luovat perustan Minna Karhunen on edunvalvontajohtaja ja konsernijohtaja. – Tässä näkee kuntajohtamisen haasteellisuuden ja pyrkii tukemaan hyvin konkreettisestikin kuntajohtajia ja luottamushenkilöitä. Karhunen näkyy sosiaalisessa mediassa vierailuilla ja tapahtumissa eri puolilla Suomea. – Täytyy sanoa, että tänä keväänä olen tehnyt eniten töitä koko työurallani. Ja tottahan se on, että Karhusen ura on pitänyt sisällään näkymistä, puhumista ja esilläoloa vuosikausia
23 Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tietää, että liiton näkemyksiä kuunnellaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Pitkään kaikki kunnat on rakentaneet kasvustrategioita. Silti kaikki kunnat toivovat voittavansa uudistuksessa. – Kyllähän esimerkiksi aluepolitiikkaan pitäisi saada uusia työkaluja. Jollakin se voima on vaikka yhteisöllisyys. Itse hän kuvailee itseään johtajana hyvin samantyyppisesti. 24 – Kysyttiin, kiinnostaako jatkaa, en keksinyt mitään muuta duunia, joka olisi yhtä kiinnostava kuin tämä. Sanat auttaminen ja tukeminen toistuvat Karhusen puheessa. Hyvin Suomen kuntakentän erilaiset tilanteet tunteva Karhunen perääkin nyt realismia. Jossakin vahvuus on kesäasukkaat. Kuntaliiton rooli Minna Karhusella on ollut alusta asti kaksi tavoitetta: Että Kuntaliitto on haluttu ja arvostettu työpaikka. – Aika monessa tehtävässä tulee varmasti esihenkilölle tarve päteä ja olla parempi kuin omat alaiset. Kuntaliitto on tunnistettu erilaisissa mittauksissa yhdeksi Suomen vaikutusvaltaisimmaksi edunvalvontaorganisaatioksi. Ihan yksinkertainen se ei ole kenenkään kannalta, sillä järjestelmään ei ole tulossa euroakaan lisää rahaa. Älykästä sopeutumista on se, että niille, jotka kunnassa asuvat, on laadukkaat palvelut. – Myös sellainen, kun näkee ihmisten kasvavan omassa tehtävässään. – Mitä se voisi olla naapurin kanssa. Johtaminen onkin Karhusen kiinnostuksen kohteena korkealla. Suurimmassa osassa asioita me onneksi pystytään löytämään kuntakentän yhteinen näkemys. – Joku tulee aina häviämään. – Niitä (pohdintoja) nousee aina välillä. Sitten ovat ne kunnat, joihin tuulivoimaa ei voi rakentaa ja jotka haluaisivat verotuotot tasaukseen. Esimerkkinä ne tuulivoimakunnat, jotka eivät halua, että tuulivoiman kiinteistöverotuottoja laskettaisiin valtionosuuksien pohjaan. Vastaus kuuluu: Yhdessä onnistuminen. Kuntia on Karhusen mielestä yritetty virheellisesti tunkea samanlaisiin muotteihin sen sijasta että tehtäiMutta tuloksellisuus, vaikuttavuus on valtavan suurta. – On hirveän tärkeä osata fokusoida, priorisoida, rajata ja toisaalta tehdä päätöksiä sen pohjalta, että luotat, että se informaatio, jota saat, on oikeata. Karhusen mukaan omien virheiden sietäminen on tosi vaikeata. Minna Karhunen kannustaa kuntia katsomaan tulevaisuuteen ja omiin vahvuuksiin. – Jos me halutaan laadukasta opetusta, ei kannattaisi maksaa ylimääräistä seinistä. Esimerkeiksi hän ottaa rekrytoinneissa epäonnistumiset tai henkilöstöjohtamisen ratkaisut, jotka eivät olekaan olleet fiksuja. Mutta pahassa tilanteessa uskaltaa ottaa askeleen eteenpäin silloin, kun on kaikkein vaikein paikka. Valtio turvautuu meihin esimerkiksi lainsäädännön soveltamisessa. Todellisia tilanteita ei ole sen jälkeen ollut, kun seitsemän vuotta sitten (silloinen pormestari) Jan Vapaavuori selvitytti Helsingin jäsenyyden. Yritetään epätoivoisesti saada kuntaan asukkaita, kun koko Suomen väkiluku kääntyy jossain kohtaa laskuun. Koska tiimi muodostuu asiantuntijoista, on luottamuksella valtava merkitys. Älykäs sopeutuminen on sanapari johon ei voi olla törmäämättä. KUKA: MINNA KARHUNEN Kuntaliiton toimitusjohtaja Asuu Hyvinkäällä Toiminut aiemmin mm: kansanedustajana (kok.), Karkkilan kaupunginjohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana.. Päälinja on innostus. – Vaikeata on se, mikä liittyy myös siihen innostumiseen. Ja että yksikään kunta ei aidosti pohdi, kannattaako Kuntaliiton jäsenenä olla vai ei. Tosiasiat tunnustettava Karhunen arvioi, että vanhanaikaisen aluepolitiikan kuten geneeristen, kansallisten aluetukien aika on ohi. Tämän hetken kuuma peruna on valtionosuusuudistus. – Jos strategia on väärä, ovat toimenpiteet vääriä. Ministeriötkin odottavat, että Kuntaliitolta tulee soveltamisja käytännön ohjeet. Meillä ei voi olla siinä mielipidettä. – Kyllä meitä kuullaan ja ovet aukenee. Mikä johtamisessa on parasta. Minna Karhunen muistuttaa, että suurin osa Suomen kunnista, myös kaupungeista, joutuu sopeuttamaan toimintaansa. Miten ottaa tästä enemmän irti, että se kantaa koko vuoden. Me ei olla ainut maa, joka hakee työperäistä maahanmuuttoa. Joskus sanon, että mä en ole minkään alan asiantuntija, mutta sitten toisaalta minä olen johtamisen asiantuntija. Minna Karhunen tunnetaan nopealiikkeisenä, vaativana ja räväkkänä tyyppinä, joka ei piiloudu torniin. Sehän on paikallisen itsehallinnon lähtökohta. Että on riittävän pitkään hiljaa, että muut saa tilaa. Moni sanoo, että hän on helposti lähestyttävä. Itsensä johtamisesta puhutaan paljon ja siihen haluaa Kuntaliiton Karhunenkin kiinnittää huomiota. Mulla on ihan huippujohtoryhmä. – Mokat liittyy sellaisten yksittäisten ihmisten kanssa työskentelyyn, joissa koen epäonnistuneeni. Mikä on juuri tälle kunnalle ominaista hyvään elämään. Hän tietää, että toimitusjohtajan ”yli-innostuminen” haastaa muitakin. Toiveet ovat täysin vastakkaisia. Kunnat eivät ole koskaan olleet samanlaisia. – Mihin kunnan varat käytetään. – Kuntaliitto tuottaa tietoa ministeriölle, jotta siellä tiedetään, mitä päätöksistä seuraa. – Luulen, että olen aika avoin, en ole turhan tarkka hierarkiasta, kuuntelen ja osallistan ja innostan, luotan ja annan tilaa, mutta osaan tehdä myös päätöksiä, vaikeitakin
25
26
Johtajan pitää kuitenkin varoa yli-innostumista, hän muistuttaa.. – Omassa elämässä on paljon asioita, jotka haastaa. Minna Karhusen tärkein tukiverkko on ihana puoliso Raimo, joka on mukana näkemässä, kun tarvitaan lepoa ja vaihtelua. Karhunen huomauttaa, että kuntien tehokkuutta estää muun muassa lainsäädäntö. Halutaanko koko ajan lisätä laatua ja määrää vai onko se halu tehdä asiat tuottavammin, nopeammin ja paremmin. – Kun puheenjohtajana katsoin kunnan virkajohtamista, ajattelin, että tuon voisi tehdä paremminkin. – Se lähtee liikkeelle päätöksenteosta ja johtamisesta, ajattelutavasta, joka siellä kunnassa on. Entistä enemmän olen mieluummin tarkkailija. Pienissäkin kunnissa voidaan olla ketteriä, käyttää digitalisaatiota, ohjelmia ja löytää tapoja tehdä tuottavammin. Annettaisiin lupa lähteä rakentamaan. – Jotta puheenjohtaja saisi joukkueenjohtajana työkaluja siihen, miten kunnanhallituksesta tehdään dreamteam, jossa yhdessä voidaan tehdä vaikeitakin päätöksiä. Tiedetään, että toimintaa pitäisi tehostaa ja tuottavuutta pitää pystyä parantamaan. Silloin päätin, että musta tulee isona kunnanjohtaja. Että pystyttäisiin tekemään vähemmällä rahalla ja henkilöstöllä, koska henkilöstöstä tulee olemaan valtava pula. Minna Karhunen kuvaa hyvää hallitustyöskentelyä sanomalla, että siinä on hyvä fiilis ja turvallista ja kivaa tehdä yhdessä. Julkisen hallinnon tuottavuus ja kalleus nousevat säännöllisesti puheenaiheeksi. Mikä tehokkaan ja epätehokkaan erottaa. Innostavan työn lisäksi Minna Karhunen viettää omannäköistään elämää. Yhdessä tekemisestä Vaalien jälkeen Suomen uudet valtuustot ovat järjestäytyneet ja aloittaneet työnsä. Pitää antaa julkiselle sektorille lupa tehdä asiat tehokkaammin. Ne ryhmät, jotka ovat enemmistössä, muistaisivat sen, että kannattaa ottaa koko jengi mukaan. Olen oppinut armollisemmaksi itseäni kohtaan. Valtuuston puheenjohtajuuden jälkeen Karhunen valittiin seuraavien vaalien jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Kuntaliitto tekee alkavalla valtuustokaudella ison satsauksen kutsumalla kaikki hallitusten puheenjohtajat maksuttomaan kaksipäiväiseen koulutukseen. Minna Karhunen oli aikoinaan kuusi vuotta Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtajana 1995-2001. Armollisuudesta Erilaisten työtehtävien ja luottamustoimien väliin mahtuu myös vuosien takainen masennus, jonka seurauksena syntyi myös hyviä asioita. Sairastumisestaan ja terapiastaan julkisesti puhunut Karhunen oppi myös itsestään. – Ensimmäinen merkittävä johtamistehtävä. Mutta kun on elänyt tällaisen polun, tietää, milloin on aika vetää happea. – Sen olen huomannut, että ei ole enää niin ekstrovertti kuin nuorempana. En olisi tässä työssä ilman sitä kokemusta. Yksinkertaistettuna: että asiat voitaisiin tehdä tuottavammin ja tehokkaammin, löytää innovaatioita. Maataan sohvalla, mutta käydään myös golfaamassa ja metsästämässä ja moottipyöräilemässä, Koiratkin makaa sohvalla. Tämä hallituskausi on puhuttu normien keventämisestä, seuraavaksi pitää lähteä puhumaan syvemmälle. – Kaikkia ihmisiä ei voida palkata julkiseen hallintoon. Kaupunginhallituksen puheenjohtajuus vei myös kaupunginjohtajaksi. – Meillä on vain koko ajan lisätty säätelyä. On oppinut hyväksymään, että ei voi olla täydellinen. Pitää olla ihmisiä myös sinne, josta me saadaan lisäarvoa, lisää rahaa tähän maahan, kauppaan, teollisuuteen. – Masennus on opettanut itsensä tuntemista, joka on pohjana itsensä johtamiselle. – Jokainen joka voi vaikuttaa siihen, että asioita tehdään yhdessä, toivottavasti vaikuttaa. Kuntaliiton toimitusjohtajalle tyypillistä on innostus. Mitä demokratia sitten on. Aikoinaan Suomen nuorimpana kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 23-vuotiaana aloittanut Minna Karhunen puhuu kokemuksesta. Saavutettiin jotain sellaista, mikä on määrittänyt mun uraa sen jälkeen. 27 siin rohkeammin sellaisia päätöksiä, jossa asetetaan tavoitteet. Kahden aikuisen lapsen äiti elää toisia ruuhkavuosia, kun omat vanhemmat ikääntyvät. – Kun olet kunnassa töissä, hoidatko vain tehtävää ja hallinnoit vai onko koko ajan halu tehdä paremmin ja mikä on käsitys paremmin tekemisestä. Hänet valittiin valtuuston johtoon vuonna 1991. Haluaisin haastaa suomalaiset kunnat miettimään lainsäädännön soveltamista ja prosesseja. Karhunen vertaa tässä kuntia ja kilpailukykyisiä yrityksiä: onko halu jatkuvaan parantamiseen. – Mitä enemmän luodaan säätelykehikoita, sitä enemmän me luodaan tehottomuutta. Sormet syyhysi päästä tekemään se itse, tunnustaa Karhunen. Meidän kenenkään elämä ei ole pelkästään sitä, mitä sosiaalisessa mediassa jaetaan: elämän huippukohdat, kivat reissukuvat. Valtion pitäisi asettaa tavoitteet eikä estää ideoitten toteuttaminen. Sellaista omaa, normaalia elämää. – Se ei ole enemmistödiktatuuria vaan sitä, että enemmistö kuuntelee ja arvostaa vähemmistöä. Entistä enemmän olen mieluummin tarkkailija ja jään kotiin kuin lähden joka paikkaan. – Julkishallinnon tuottavuutta yritetään mitata erilaisilla mittareilla, mutta kunnallishallinnon tuottavuutta ei ole pystytty kunnolla mittaamaan
28 mielipide Tekoälyllä on valtava potentiaali parantaa johtamista Tekoäly on tulossa yhä näkyvämmäksi osaksi työpaikkoja, mutta sen potentiaali esihenkilötyön tukemisessa on vielä suurelta osin hyödyntämättä. Lisäksi tekoäly voi auttaa tunnistamaan psykologisia riskitekijöitä ja tarjoamaan kohdennettua tukea, mikä parantaa työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista. tutkimukset osoittavat , että AI ja ihmiset voivat täydentää toisiaan parhaiten tehtävissä, joissa ihmiset ovat parempia kuin AI yksinään. AI voi analysoida työntekijöiden taitoja ja persoonallisuuksia. AI-pohjaiset hyvinvointiohjelmat voivat tarjota henkilökohtaista tukea ja seurata työntekijöiden stressitasoja reaaliajassa. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa organisaation hyvinvointia ja motivaatiota. Lisäksi tekoäly voi auttaa tehtävänjaossa, optimoiden henkilöstön kyvykkyydet ja henkilökemiat. tähän mennessä tekoälytyökaluja on käytetty esimerkiksi rutiininomaisten tehtävien automatisointiin, kuvien tekemiseen, tekstin käsittelyyn ja tiivistelmien luomiseen. Ihmisten ja tekoälyn yhteistyö voi tuoda merkittäviä etuja, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja ymmärrystä kognitiivisista vaatimuksista. Jotkut esihenkilöt näkevät AI:n mahdollisuutena parantaa päätöksentekoa ja strategista suunnittelua, kun taas toiset ovat huolissaan AI:n vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin ja motivaatioon. AI voi ehdottaa parhaita tiimikokoonpanoja ja tehtävänjakoja, jotka maksimoivat tuottavuuden ja yhteistyön. Mutta voisiko tekoäly auttaa kehittämään esihenkilöiden ja tiimiläisten välistä kommunikaatiota, tehostaa tehtävänjakoa, optimoida henkilöstön kyvykkyydet, henkilökemiat ja omat mieltymykset työtehtävien ja tiimien luomisessa. Tämä mahdollistaa nopean puuttumisen ongelmiin ja tukee työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. AI-pohjaiset työkalut voivat analysoida käyttäjien viestintätyylit ja tottumukset sekä tunnistaa tehokkaimmat kommunikaatiotavat, mikä auttaa esihenkilöitä mukauttamaan viestintätyylinsä kunkin työntekijän tarpeisiin. Tämä vaatii esihenkilöiltä kykyä tunnistaa, milloin AI:n käyttö on hyödyllistä ja milloin ihmisten päätöksenteko on parempi vaihtoehto. Esihenkilöiden näkemykset AI-johtamisesta vaihtelevat. Toki tällöin täytyy huolehtia mittausten eettisistä ulottuvuuksista. On tärkeää, että esihenkilöt saavat koulutusta ja tukea AI:n hyödyntämisessä, jotta
AI-teknologian käyttöönotto vaatii strategista suunnittelua ja esteiden poistamista. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, AI voi olla tehokas työkalu esihenkilöiden ja tiimiläisten välisen kommunikaation, tehtävänjaon ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten AI voi tukea johtamista ja muuttaa esihenkilöiden päivittäistä työtä. Tämä sisältää AI:n käyttöönoton kypsyysarvioinnin ja AI-johtajien roolin uudelleen määrittelyn muutosagentteina. AI:n käyttö arjen esihenkilötyössä tuo mukanaan eettisiä haasteita, kuten yksityisyyden suojan ja algoritmien puolueettomuuden varmistamisen. Lisäksi tutkimus selvittää, miten AI:n käyttö vaikuttaa työn sujuvuuteen ja kuormitukseen sekä esihenkilöiden että työntekijöiden näkökulmasta. 29 he voivat käyttää teknologiaa tehokkaasti ja eettisesti. parhaat käytännöt AI-avusteisessa johtamisessa sisältävät selkeän vision asettamisen, jatkuvan oppimisen ja sopeutumisen kulttuurin edistämisen, sekä avoimen dialogin AI:n käytön huolista. Sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua, eettisten näkökohtien huomioimista ja jatkuvaa oppimista. Työterveyslaitoksella, Turun yliopistolla ja Vaasan yliopistolla on menossa tutkimus, jossa keskitytään tekoälyn ja algoritmien rooliin johtamisen tukena. Tekoälyllä on valtava potentiaali parantaa johtamista ja organisaatioiden toimintaa. Tutkimus tuottaa tietoa parhaista käytännöistä AI-avusteisessa johtamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa työpaikoilla. Organisaatioiden tulee tukea AI-innovaatioita ja varmistaa, että AI:n käyttö on kilpailukykyistä ja vastuullista. HANNU VILPPONEN tutkijatohtori, Vaasan yliopisto HILPI KANGAS tutkijatohtori, Turun yliopiston Kauppakorkeakoulu MARJA KÄNSÄLÄ erikoistutkija, Työterveyslaitos KATI SÖDERLUND yliopistolehtori, Vaasan yliopisto Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. On tärkeää, että organisaatiot kehittävät eettisiä ohjeita ja käytäntöjä AI:n käyttöön, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää vastuullisesti
30
– Julkinen keskustelu ei ole päässyt yllättämään. – On ongelma, jos yksittäinen tilanne yleistetään koskemaan kaikkia. Syksyksi toivotaan työrauhaa. Tuolloin hän pääsi tutustumaan ja arvioimaan kymmeniä oppilaitoksia. Hän haastatteli lukuisia ammattikoulujen johtajia, opettajia, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita. Ensin Yle ja Helsingin Sanomat pian perässä uutisoivat tutkija Penni Pietilän havainnoista ammattikoulun arjessa. Muutosten tahti on ollut kiivas. Hän kertoo saaneensa käsityksen laadukkaasta opetuksesta ja erilaisista ammatillisen koulutuksen toteutusmalleista. Hän aloitti työt opettajana 30 vuotta sitten ja toiminut muun muassa Opetusja kulttuuriministeriön laatupalkintotyöryhmän puheenjohtajana 2021–2023. Räväköitä otsikoita ei kuitenkaan ole keksitty tyhjästä. Pietilä oli tehnyt tutkimustaan 2018– 2019, ammatillisen koulutuksen ison reformin aikoihin, jolloin hän muun muassa seurasi yli sataa äidinkielen oppituntia. Ainakin Ylä-Savossa mielikuva kiistetään. On tärkeää, että ammatillisesta koulutuksesta puhutaan, mutta samaan aikaan kouluihin on taattava työrauha, sanoo puolestaan FCG:n johtava asiantuntija Terhi Päivärinta. Ison ammattikoulureformin aikana ja heti sen jälkeen tehdyt havainnot pitävät varmasti paikkansa jossakin paikassa, mutta kaikkiin ammattikouluihin ne eivät päde, sanoo Ylä-Savon ammattiopiston rehtori ja koulutuskuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen. Julkisessa keskustelussa reposteltiin paljon muutakin kuin ammattikoulujen suomen kielen opetusta: On tärkeää, että ammatillisesta koulutuksesta puhutaan, mutta samaan aikaan kouluihin on taattava työrauha.. Teksti Kirsi Riipinen Kuvitus KRUT Collective, krut.fi Pelkästään otsikoita seuraamalla syntyy vahva mielikuva, että ammattikoulut ovat hunningolla. Niiden välittämä kuva oli hälyttävä. Julkista mielikuvaa ei ainakaan Iisalmessa tunnisteta, vaikka kaikkia arjen ongelmia ei kiistetä. Kaksikko kommentoi ammatillisen koulutuksen uutisointia, joka ryöpsähti ennen kesälomia. Hän on toiminut Pirkanmaalla koulutuskuntayhtymän johtajana ja ennen FCG:tä seurannut alaa työkseen Kuntaliitossa. Myös hänellä on pitkä alan tausta. 31 Uudistusten tahti kasvoi amiksessa liian tiuhaksi Ammattikoulujen opetus leimattiin vähän ennen kesälomia suorastaan surkeaksi
On unohdettu, miten laajaksi ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä on kasvanut.. Koko koulutuksen potti, siis kun esija perusopetus sekä ammatillinen ja lukiokoulutus lasketaan yhteen, summaksi saadaan noin yhdeksän miljardia euroa. Laaja sosiaalinen vastuu Päivärinta sanoo, että julkisessa keskustelussa lapsipuolen asemaan on jäänyt ammatillisen koulutuksen todella laaja yhteiskunnallinen tehtävä. Osaaminen on Suomen pääoma, ja sitä tulisi vahvistaa jokaisella asteella. Ihan niin se ei mennyt. Toimintaa on sekoitettu toisinaan niin isosti, että myös opettajien roolit ovat muuttuneet. Suurin osa jatkoi myös ilman pakkoa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijan ei toisin sanoen tarvitse enää suorittaa niitä tutkinnon osia, jotka hän pystyy näyttämään jo osaavansa. Kiivas uudistustahti Ammatillista koulutusta on uudistettu 2–5 vuoden välein. Tilastot kertovat, että pelkän peruskoulun varaan jäi ennen oppivelvollisuuden laajennusta vain pieni osuus ikäluokasta. Uusi rahoitusmalli korostaa opintojen etenemistä, valmistumista sekä työllistymistä tai jatko-opintoihin siirtymistä. Rahoitusta on pudotettu, välissä onneksi myös nostettu. Ainakin Puumalaisen käsitys on kovin toisenlainen. Ylä-Savossa ollaan häviäjiä, koska rahoitusmallia yksinkertaistettaessa heinäkuuta ei enää lasketa mukaan opiskeluaikaan. Yleissivistävien aineiden opetus ammattikouluissa on sen seurauksena alkanut vaihdella, sillä koulut saavat päättää itse, minkä verran niissä opetetaan esimerkiksi äidinkieltä ja matematiikkaa, tutkinnon yhteisiä osia. Toisella asteella toivotaan, että peruskoulu saisi hoidettua oman tehtävänsä kunnialla ja sieltä eteenpäin siirtyvillä nuorilla olisi perustaidot kunnossa, pohja, jolle päästään rakentamaan uutta oppia ja osaamista. Opettajat eivät ehdi – tai heidän ei anneta – opettaa kuin vähin mahdollinen. – Vaikka uudistus on valtakunnan tasolla kustannusneutraali, rahoja jaetaan järjestäjien kesken. Rahoitusjärjestelmä on muutettu suoriteja tulosperusteiseksi. TEHOKKAITA MILJARDEJA Ammatillisen koulutuksen kustannukset ovat vuodessa noin kaksi miljardia euroa. Tuo yhdeksän miljardia halutaan käyttää hyvin ja tehokkaasti. Jossakin menee pieleen, jos nuori ei osaa lukea, kirjoittaa tai laskea yhdeksännen luokan jälkeen. Peruskoulussa olisi kyettävä varmistamaan, että nuorilla on riittävät perustaidot jatkaa oppivelvollisuuttaan 18 ikävuoteen asti, Päivärinta sanoo. Hän ajatteli jo tuolloin, että kun noin isoa uudistusta tehdään, pitkä yhteiskunnallinen ketju tulisi saada ymmärtämään, miten jokaisen tulee muuttaa toimintaansa. Osa voittaa, osa häviää. Viime vuonna ammatillisesta koulutuksesta leikattiin 120 miljoonaa euroa, mikä on OAJ:n mukaan tarkoittanut opettajien irtisanomisia ja määräaikaisuuksien päättymisiä monissa oppilaitoksissa. Uudistuksia tehdään toki myös perusja lukiokoulutuksessa, mutta ei yhtä kiivaaseen tahtiin kuin ammatillisella puolella. Periaate on hyvä ja kannatettava: ei jätetä nuoria pelkän peruskoulun varaan vaan pidetään huoli siitä, että kaikki jatkavat vähintään toiselle astelle ja ovat koulunpenkillä ainakin täysi-ikäisiksi asti. Perustutkintojen perusteita on uudistettu vuodesta 2022 alkaen. Ammattikoulujen opetusta muutettiin perusteellisesti Juha Sipilän hallituksen isossa reformissa 2018, jolloin tutkinnoista tuli osaamisperusteisia. Jos näin myös todellisuudessa halutaan, tahdon tulisi näkyä myös budjetteja laadittaessa. – On kysytty usein, mikä peruskoulussa mättää. Päivärinta sanoo, että tehokkuutta tavoitellaan erityisesti ammatillisesta koulutuksesta. Osaamisperusteisuuteen nojaavassa opetuksessa lähes mikä tahansa luetaan hyväksi. Suurta reformia edelsi keskustelu siitä, voitaisiinko ammattikouluissa pärjätä vähemmällä yleissivistävyydellä ja keskittyä hoitamaan työpaikoille ripeästi levyseppähitsaajia, laborantteja, kampaajia ja kokkeja. Ammattikouluihin on lisäksi tullut jatkuva haku. YläSavo kuuluu häviäjiin. Opinnot voi toisin sanoen aloittaa vaikka kesken lukukauden. Ylä-Savon ammattikoulussa on voinut opiskella läpi kesän. Alalla tuumataan, että muutosten vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Puumalainen muistuttaa, että rahoituskuviot muuttuvat jälleen ensi vuoden alussa. Päivärinta seurasi reformin etenemistä tarkkaan Kuntaliitossa. Koulutuksen järjestäjät saavat jännittää aina hallituskauden vaihtuessa, kuinka rahoituksen käy. Syksyllä 2022 otettiin käyttöön uudistetut yhteiset tutkinnon osat. Yli puolet summasta tulee suoraan opetuksen kustannuksista, loput muusta järjestämisestä. Se kasvoi entisestään edellisen hallituksen päättämän oppivelvollisuuden laajennuksen jälkeen
Kokeilussa halutaan edistää koulutuksen järjestäjän, kuntien ja yritysten yhteistyötä. Opiskelijan opinnot eivät olleet edenneet, motivaatio oli hukassa ja poissaolot runsaita. Hyvinvointialueuudistus on vielä sen verran tuore, ettei palveluiden saumattomuus aina toteudu. Puumalainen nostaa hattua opettajille, joiden opetusryhmät voivat nykyään olla hyvin moninaisia. Ja lisäksi opiskelijoita, jotka tarvitsevat runsaasti tukea. Vaikka koulutuksen järjestäjillä on ollut paljon vapauksia, esimerkiksi uuden koulutuksen järjestämisluvan saaminen on voinut kestää kauan tai lupa jätetään myöntämättä. Kokeilussa on mukana kaikkiaan 40 koulutuksen järjestäjää. Kokeilu on merkityksellinen myös sikäli, että siinä luodaan uudenlaista valtion ja paikallisen tason suhdetta, jossa valtion ohjaus perustuu vuorovaikutukseen. Päivärinta sanoo, että ammatillisen koulutuksen ja työllisyydenhoidon yhteistyö korostuu nyt entisestään, kun TE-uudistus siirsi työlKOKEILUSSA AMMATTIKOULUILLE LISÄÄ PÄÄTÖSVALTAA Toisen asteen koulutuksen järjestäjillä on paljon mahdollisuuksia toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Näiden opiskelijoiden osalta tarvitaan ammatillisen koulutuksen lisäksi myös terveydenhuollon ja sosiaalisektorin apua ja tukea. Tästä hyvä esimerkki on pääkaupunkiseudulla ammattikoulussa työskentelevän kuraattorin arkinen tilanne. Hän ei enää jaksa käydä läpi jälkeläisensä asioita, kuraattori kertoo. Heistä jokaiselle olisi kyettävä rakentamaan omanlaisensa oppimisen polku työelämään tai jatko-opintoihin ja samalla varmistettava, että opiskelija pysyy ja etenee polullaan. Koulussa hän häiriköi ja vaikeutti opetusta. Päivärinta sanoo, että lain valmistelussa ei varmaankaan pystytty kiinnittämään riittävästi huomiota opiskelijoiden monianisuuteen ja tuen tarpeeseen. Heillä todistuksen keskiarvo ei riitä lukioon, joten tämä joukko ohjautuu ammatilliseen koulutukseen. – Vanhempi huokaisi, että ei hän tule. Kipuilua ja vaikeita tilanteita on ollut, minkä myös Puumalainen myöntää – vaikka muuten korostaa ammattikoulutuksen suhteellisen hyvää tilannetta. Kun koulutuksen järjestäjät vapautetaan sääntelystä, ne pystyvät reagoimaan nopeasti paikallisen työelämän tarpeisiin. Tukeeko hyvinvointialue. Osaajiksi suoraan koulunpenkiltä Ammatillisella koulutuksella on pitkät perinteet yhteistyöstä yritysten kanssa. Hyvinvointialueilla joudutaan lisäksi tekemään isoja leikkauksia, mitkä voivat sotkea yhteistyötä oppilaitoksien ja kuntien kanssa. Tilannetta ei helpota, että taustalla saattaa olla päihdetai mielenterveyden ongelmia. – Nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan näihin erilaisiin tarpeisiin, eivätkä kaikki pysty suorittamaan tutkintoa. Saavatko opettajat ja opiskelijat tarvitsemaansa tukea myös hyvinvointialueelta. Päivärinnan mielestä tästä pitäisi keskustella paljon nykyistä enemmän. Vähemmälle huomiolle jäi, että koulutuksen ulkopuolelle jättäytyvällä osalla opiskelumotivaatio ei ole järin vahva. Kokeilun neuvottelumenettelyssä sovitetaan alueellisia ja maanlaajuisia tavoitteita yhteen ja katsotaan yhdessä, mitkä ovat minkin alueen tarpeet ja mitä pitää kehittää. Niin, kouluissa kaivataan tukea myös kodeista. Hän oli saanut lukuisten yritysten jälkeen erään opiskelijan vanhemman kiinni ja pyysi puhelun aikana, että hän tulisi koululle yhteiseen keskusteluun. Opettajilla on riski kuormittua, mutta niin on muullakin henkilöstöllä. Opetusja kulttuuriministeriön mukaan kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, hallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua. Kuraattorit ja koulupsykologit ovat hyvinvointialueiden palkkalistalla. Joukossa voi olla murrosikäisiä peruskoulusta tulleita, aikuisopiskelijoita sekä kesken lukukautta opintonsa aloittaneita. Kukaan ei ole valmis heti koulunpenkiltä valmistuttuaan.. Kokeilun taustalla on ollut kritiikkiä siitä, että ammatillinen koulutus ei vastaa tarpeeksi hyvin työelämän tarpeisiin. Onko ammatillisella puolella sitten riittävästi osaamista ja resursseja vastaamaan kasvaneeseen sosiaaliseen vastuuseen. Oppivelvollisuuden laajentaminen 18-ikävuoteen oli laaja uudistus. Ammattikoulujen opettajien tehtäväksi on tullut motivoida myös heidät jaksamaan koulunkäyntiä. Uudessa kokeilussa niitä lisätään ammatilliseen koulutukseen entisestään
Kykyjä ammattikoulun käyneiltä siis löytyy. – Suomalainen koulutus on keskimäärin erittäin laadukasta, vaikka hajontaa on joka asteella. Hän kertoo tuoreisiin selvityksiin perustuen, että tosiasiassa heihin ollaan varsin tyytyväisiä. Luvassa on tuttujen tärppien, kuten puoluejohdon paneelin lisäksi, rutkasti ajankohtaista asiaa mm. He toivovat jatkuvien uudistusten sijaan työrauhaa. 34 lisyydenhoidon tehtävät kunnille. Hyviä uutisia on myös jatko-opintoihin etenemisestä. 17. Juuri tätä päättäjät ovat tavoitelleet: kansalaisten koulutusasteen nostamista. Yritysten työpaikkaohjaajat antoivat kyselyssä työssäoppimisjaksossa olleille opiskelijoille pistemääräksi keskimäärin 4,2 pistettä, kun paras mahdollinen on 5 pistettä. Lisäksi uudistuksia tehdään turhan usein järeästi lainsäädäntömuutoksin, kun vähemmälläkin pärjättäisiin. Paineet saada markkinoille osaavaa ja valmista työvoimaa ovat kasvaneet. Päivärinta nimeää harhakuvitelmaksi odotukset täysin valmiista työntekijästä. Asiat muuttuvat hallituskausien vaihtuessa, toisinaan myös kesken kausien. Tutkintonsa päättävän opiskelijan arvosana voi jostakin aineesta olla 1, kun toisella se on 5. Ajantasaista tietoahan on paljon käytettävissä, kiitos jatkuvan mittauksen. Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Vastaajia oli yli 16 000. Puumalainen siteeraa Opetushallinnon tilastopalvelun (vipunen.fi) kokoamia tietoja, joiden mukaan opiskelijat itse ovat tyytyväisiä saamaansa ammatilliseen koulutukseen. Uudistuksia ja koulutusten leikkauksia tehdään ottamatta huomioon, kuinka ne sotkevat toisiaan. Kattava ajankohtainen ohjelma on julkaistu teemalla: Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Asiat muuttuvat hallituskausien vaihtuessa, toisinaan myös kesken kausien. Osaamisen taso on tällöin hyvin erilainen. 18.9. Työnantajan tulisikin nähdä, että työn alkaessa tuen tarpeen määrä vaihtelee. Hän korostaa, että mittaustulokset kertovat toisenlaisesta tilanteesta kuin mitä viimeaikaisesta julkisesta keskustelusta voi päätellä. Ohjelma täydentyy aina elokuulle saakka. Päivärinta ja Puumalainen, kaksi alan konkaria, tietävät työuraltaan, miten turhauttavia jatkuvat uudistukset ovat. Yli 40 000 opiskelijan kyselyssä he antoivat sille pistemäärän 4,3, kun asteikko on 1–5. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Varaa päivät 17.-18.9.2025 kalenteristasi ja ilmoittaudu syksyn suurimpaan julkisen hallinnon foorumiin Kuntatalolla Helsingissä. Kukaan ei ole valmis heti koulunpenkiltä valmistuttuaan, vaan osaamisen kehittäminen jatkuu työpaikalla. Uudistuksia ilman niiden tarvetta. Puumalainen kertoo, että Pohjois-Savon alueella 60 prosentilla jatko-opintoihin hakeutuneista on taustallaan ammatillinen koulutus. Puumalaisen näkemys todellisuudesta on toinen. Opiskelijoiden todistusten arvosanat pitävät sisällään paljon hajontaa. Puumalainen pohtii, maltetaanko riittävästi odottaa edellisen uudistuksen tuloksia ja vaikutuksia ennen uusien uudistusten tekemistä. Yrityksen edustajat ovat arvostelleet mediassa kerran jos toisen ammattikouluista valmistuneiden osaamista. Yhä isommalla osalla ammattikorkeakoulujen opiskelijoista on ammattikoulutausta. Ylä-Savon Puumalainen kuitenkin pohtii, yritetäänkö joillakin uudistuksilla korjata asioita, jotka eivät ole rikki. Lue lisää ja ilmoittaudu: kuntamarkkinat.fi Ohjelman järjestämisestä vastaavat Kuntaliitto, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, Kuntalehti ja tapahtuman kumppanit. Opetushallinnon kysely kartoitti muun muassa opiskelijoiden tietoja, taitoja ja toimintatapoja työpaikoilla. Kumpikin ymmärtää, että uudistuksilla halutaan parannuksia. 2025 Ilmoittaudu mukaan!. taloudesta, johtamisesta, lainsäädännöstä, erilaisista hankkeista, omistajaohjauksesta sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä
Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Varaa päivät 17.-18.9.2025 kalenteristasi ja ilmoittaudu syksyn suurimpaan julkisen hallinnon foorumiin Kuntatalolla Helsingissä. 18.9. 35 Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. Luvassa on tuttujen tärppien, kuten puoluejohdon paneelin lisäksi, rutkasti ajankohtaista asiaa mm. 2025 Ilmoittaudu mukaan!. taloudesta, johtamisesta, lainsäädännöstä, erilaisista hankkeista, omistajaohjauksesta sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä. Kattava ajankohtainen ohjelma on julkaistu teemalla: Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Lue lisää ja ilmoittaudu: kuntamarkkinat.fi Ohjelman järjestämisestä vastaavat Kuntaliitto, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, Kuntalehti ja tapahtuman kumppanit. 17. Ohjelma täydentyy aina elokuulle saakka
Testiin liittyvässä kyselyssä oppilaat arvioivat opettajalta saadun tuen, koetun työrauhan ja suoritusluottamuksensa valtakunnallisia keskiarvoja paremmiksi. Nieminen opiskelee ryhmässä, jossa tavoitteena on saada matematiikasta 5-7. Siinä auttavat opetusryhmät, jotka muodostetaan oppilaiden omien tavoitteiden perusteella. Myös matematiikka-ahdistusta Kuulammen koululla oli huomattavasti vähemmän kuin koko Suomessa. Oppilaat kuuntelevat, kun Filppa käy tehtävät läpi. 36 Matematiikkaa ja äidinkieltä Tyrnävän malliin Äidinkielen opettaja Tiina Filppa jakaa kahdeksasluokkalaisille koepapereita. Valinnat tehdään lukukausittain. Hän harjoitteli siihen pari tuntia. Viivi Hintsalan mielestä koe olisi voinut mennä paremminkin. Kuulammen koulun malli käynnistettiin syksyllä 2020. Yhdessä piti valita kahdesta vaihtoehdosta asiakielinen teksti, toisessa olla tarkkana välimerkkien, yhdyssanojen ja alkukirjainten kanssa. Yleensä Hintsala harjoittelee enemmän. Puolestapuhujat perustelevat erityisesti taitavien ja motivoituneiden oppilaiden oikeutta oppimiseen. Vaikka ryhmät on jaettu tavoitearvosanojen mukaisesti, kuutosen tai kympin ryhmässä opiskeleva oppilas ei silti ole leimallisesti kuutosen tai kympin oppilas. Tavoita-malli on herättänyt keskustelua sekä puolesta että vastaan. Filpan oppilaiden tähtäimessä on saada äidinkielestä ainakin seitsemän kouluarvosanoilla neljästä kymmeneen. Perussuomalaiset ottivat mallin kuntavaaliohjelmaansa. Lapset valitsevat Kuulammen koulun kahdeksasja yhdeksäsluokkalaiset opiskelevat äidinkieltä ja matematiikkaa Tavoita-mallin mukaisesti. Se on vähentänyt opiskeluun liittyvää painetta. Kriitikoita huolettaa, että malli tarkoittaa paluuta 1970-80-lukujen kiinteisiin tasoryhmiin, jotka vahvistivat oppilaiden välistä sosiaalista eriarvoisuutta. Teksti Katri Puranen Kuvat Ari Korkala Otto Savolainen (vas.), Dario Nieminen, Peppi Maunumäki ja Venla Tuisku koordinaatistojen kimpussa. KUULAMMEN KOULU Tyrnävällä, PohjoisPohjanmaalla Koko kunnan 7–9-luokat 460 oppilasta 39 opettajaa Tunnetaan Pisatuloksista ja opettajien kehittämästä Tavoitamallista.. Tulokset ovat keskiarvoja, joten niistä ei käy ilmi, oliko koulun sisällä eroja eri tavoin suoriutuneiden välillä. – Koe meni superhyvin. Vuoden 2022 Pisa-testeissä Kuulammen koulun tulokset olivat selkeästi valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella sekä matematiikassa että lukutaidossa. Oikeinkirjoitusta on harjoiteltukin alakoulusta asti, Filppa sanoo. Ollaan Kuulammen koululla Tyrnävällä. Tyrnäväläisten opettajien kehittämässä mallissa oppilaat valitsevat, mitä arvosanaa he tavoittelevat, ja kuinka paljon he ovat valmiita tekemään töitä oppimisen eteen. Ryhmästä toiseen siirrytään sen mukaan, missä kullakin on parhaat edellytykset oppimiseen. Lisäksi oppilaat kertovat, haluavatko he opiskella matematiikkaa kirjasta vai digitaalisessa oppimisympäristössä. Muita aineita Kuulammen koululla opiskellaan oman luokan kanssa. Syksyllä 2022 oppilaille tehdyssä kyselyssä 94 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista arvioi molempien aineiden osalta, että nykyinen opetusryhmä tukee oppimista. Opettajat huolehtivat siitä, ettei kukaan pääse alittamaan omaa rimaansa, mutta myös siitä, etteivät oppiKuulammen koulun matematiikan ja äidinkielen tunneilla halutaan pitää kaikki mukana. On meneillään toukokuun toiseksi viimeinen viikko, ja pian kevättodistuksissa koreilevat arvosanat kahdeksannen luokan työstä. Suoritusluottamus tarkoittaa uskoa siihen, että omat kyvyt riittävät tehtävistä suoriutumiseen. Parhaat edellytykset Kahdeksasluokkalainen Dario Nieminen katsoo koordinaattipisteet digitaalisesta oppimateriaalista ja piirtää ne vihkoon. Maunumäki ja Tuisku valitsivat matematiikan ryhmän, jossa työmäärä on sopiva suhteessa omaan osaamiseen ja muiden aineiden vaatimuksiin
37
Juutinen pitää myös siitä, että voi opiskella itselleen sopivimmalla tavoitetasolla. Seiskaluokalla Edit Pokkaa stressasi se, että hän oli joko opetuksen edellä tai jäljessä. Oppilaat tarvitsevat opettajan tukea paitsi oppimiseen, myös luottaakseen itseensä ja omiin kykyihinsä.. Opettajan rooli varsinkin matalampien tavoitetasojen ryhmissä on iso. . ?. Eemil Holopainen (vas.) ja Reino Rahja kokoavat kirjavinkkauksia. ?. Teija Juntusen oppilaat tekevät esitelmiä kirjallisuuden lajeista. Veera Juutinen pitää matematiikan opiskelusta digitaalisessa oppimisympäristössä. 38 . Tavoitetasojen mukaisissa ryhmissä oppiminen on tasoittunut
Heille täytyy saada luotua ajatus, että te ette ole heikkoja tai huonoja, vaan teillä on heikot arvosanat, Filppa sanoo. Korkeampien tavoitearvosanojen ryhmät ovat yleensä isompia, matalampien pienempiä. Ryhmien muodostamista helpottaa se, että opettajat ovat tutustuneet oppilaisiin seiskaluokan ajan. Motivaation merkitys Tiina Filppa on työskennellyt Kuulammen koululla kolme lukuvuotta. Holopainen sanoo, ettei ole ollut kovin hyvä koulussa, mutta nyt numerot ovat parantuneet. Filppa kertoo, että matalampien arvosanojen ryhmissä oppilaat tarvitsevat opettajan tukea luottaakseen itseensä. Sama pätee käänteisesti. Tiina Filppa kertoo, että ainoastaan oikeinkirjoituksessa hän on joutunut jättämään joitain asioita opettamatta. Korkeampien tavoitearvosanojen ryhmissä työtä teettää se, että oppilaiden esseet ja tutkielmat ovat huomattavasti pidempiä kuin muissa ryhmissä. Niemisen vieruskaveri Otto Savolainen arvioi, että valinnanvapaus on parantanut hänen sitoutumistaan opiskeluun. Äidinkieltä Savolainen ei tosin opiskele alun perin valitsemassaan ryhmässä. – Oppilaiden työt ovat jopa lukiotasoisia. – Aluksi oppilaat ajattelivat olevansa ikätasonsa heikoimpia. Painotusten ansiosta kaikki pystyvät pätemään, eivätkä turhaudu opetuksen hitauteen tai nopeuteen. Kun Juntusen ryhmässä lähdetään suoraan opiskelemaan verbin moduksia, Filpan ryhmässä kerrataan useampi tunti verbien persoonaja aikamuotoja. Tavoitearvosanojen mukaan muodostetut ryhmät eivät ole heiluttaneet Niemisen käsitystä itsestään oppijana. Opetusta painotetaan sen mukaan, miten hyvin perusasiat ovat hallussa. Nykyään hän opettaa ryhmiä, joissa tähdätään arvosanoihin 8-10. Mattila kertoo, että kaikissa ryhmissä on tekemisen meininki. Lukioon jatkavia opiskelijoita on useissa Filpan ryhmissä. Nieminen valitsi ensin ylempää arvosanaa tavoittelevan ryhmän, mutta vaihtoi nykyiseen, jotta voisi pyytää enemmän apua opettajalta. Juntunen kertoo, että kun luokassa on oppilaita, jotka haluavat opiskella, ilmapiiri tarttuu muihinkin. – Teen joka tapauksessa parhaani, hän sanoo. Ryhmiä pohtiessaan opettajat katsovat, ettei samaan porukkaan tule liikaa oppilaita, jotka tarvitsevat tukea tai joilla on vaikeuksia motivoitua. Kahdeksasluokkalaiset Edit Pokka ja Helmi Vikki ovat samoilla linjoilla. Edellä oleminen tuli vastaan kokeissa, kun oli ehtinyt jo siirtyä koealueelta seuraaviin aiheisiin. Molemmat opiskelevat äidinkieltä tavoitetason 9-10, ja matematiikkaa tavoitetason kahdeksan ryhmissä. Esseissä toisen ryhmän aihevaihtoehdot ovat helpompia, ja esseen rakenne on rajattu valmiiksi. – Kun seiskaluokalla opiskeltiin matematiikkaa ja äidinkieltä koko luokan kanssa, olin joko jäljessä tai edellä muita, Pokka sanoo. Se tuntui Pokasta stressaavalta. Tänään Juntusen luokassa käy hiljainen rapina. Jos oli jäljessä, piti tehdä enemmän töitä, vaikka muistakin aineista olisi ollut hommia. Hän on opettanut ryhmiä, joiden tavoitearvosanat ovat 5-6 ja seitsemän. Siinä missä Mattilan ja Filpan sydämellä ovat enemmän tukea tarvitsevat oppilaat, Juntunen on huolehtinut niistä, joilla olisi kykyä oppia enemmän. Ennen mallia hänestä tuntui, ettei ehdi tukea kaikkia oppilaita niin paljon kuin oppilaat tarvitsisivat. Jos perusasiat osataan hyvin, ne käydään läpi nopeammin. Mihin tätä asiaa tarvitaan -kysymyksiä, ei ryhmissä kuule. – Vaikka ryhmän tavoitearvosana olisi 5-6, ryhmän todellinen osaamistaso saattaa olla kuutosen ja seiskan luokkaa. TAVOITA-MALLI Käytössä äidinkielen ja matematiikan opiskelussa Toteutetaan 8–9-luokilla Luokkataso jaetaan tavoitearvosanan mukaisiin ryhmiin Oppilaat valitsevat itse tavoitteet arvosanalle ja työnteon määrälle Ryhmät muodostetaan ikäluokan, resurssien ja oppilaiden tarpeiden mukaan Mallin kehittämistä motivoi opettajien turhautuminen siihen, että kaikille suunnattu opetus ei edistä kaikkien oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka tavoitearvosana olisi viitonen, peukaloita ei voi jäädä pyörittelemään. – Jos oppilaalta puuttuvat edelleen isot alkukirjaimet ja pisteet, on turha opetella puolipisteen käyttöä, Filppa sanoo. Matematiikan opettaja Miikka Mattila on ollut kehittämässä Tavoita-mallia alusta saakka. Jos taas ryhmädynamiikka ei toimi, ei synny motivoivaa oppimisympäristöä, vaikka oppilaiden tavoitetaso olisi sama. Jos taas perusasioissa on puutteita, niihin käytetään enemmän aikaa, ja vaikeammat asiat käsitellään tiiviimmin. Kyllä saavat, vakuuttavat tyrnäväläiset opettajat. Ilmapiiri tarttuu Myös äidinkielen opettaja Teija Juntunen on toteuttanut Tavoita-mallia alusta asti. Oppilaat valmistelevat diaesityksiä kirjallisuuden lajeista. Ainakin Tuntematonta sotilasta voisi vinkata. 39 laat kärsi liian korkeista tavoitteista. Opettaja siirsi hänet yhtä ylemmän tavoitearvosanan ryhmään. Sen seurauksena opettajat ehtivät auttaa enemmän niitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. – Mihin tätä asiaa tarvitaan -kysymyksiä, ei ryhmissä kuule, Mattila sanoo. Filppa arvioi, että jos viitosia saavalla oppilaalla ei ole varsinaisia oppimisvaikeuksia, syy arvosanaan löytyy usein alisuoriutumisesta. Nyt riittämättömyyden tunne on kadonnut. Jos motivaatio herää, numerot nousevat aika nopeasti, Filppa sanoo. Kahdeksasluokkalaiset Eemil Holopainen ja Reino Rahja ovat juuri aloittaneet kirjavinkkausten kokoamisen. Opetusta painotetaan Tavoita-mallin kriitikoita ehkä huolettaa, saavatko kaikki ryhmät opetussuunnitelman mukaista opetusta. Moni rohkaistuu yrittämään, kun ei enää tunne olevansa porukan huonoin. Opettajana pitää ajatella analyyttisesti ja koko ajan vähän pidemmälle kuin nuoret, Juntunen sanoo
40 Matematiikan opettaja Miikka Mattila auttaa Dario Niemistä eteenpäin tehtävissä Nieminen valitsi nykyisen matematiikan ryhmänsä, jotta voisi saada enemmän tukea opettajalta. Teija Juntunen on toteuttanut Tavoita-mallia alusta saakka, Tiina Filppa kolme vuotta. Kumpikaan ei vaihtaisi entiseen opetusryhmäjakoon, koska nykyisessä mallissa opetuksen eriyttäminen oppilaille sopivaksi toimii paremmin.
Käytännössä se tarkoittaa, että oppilaat tarvitsevat tehtäviä, joista heidän on mahdollista suoriutua opettajan tai vertaistensa tuella, mutta ei vielä itsenäisesti. Siinä jäävät paitsioon oppilaat, joilta voisi vaatia enemmän, Kupiainen sanoo. Oppiminen on tehokkainta, kun työskentely tapahtuu oppilaan lähikehityksen vyöhykkeellä. – Raportissa yli kolmasosa opettajista kertoi joutuneensa laskemaan koko opetusryhmän oppimistavoitteita, jotta kaikki oppisivat perusasiat. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi viime vuonna raportin, joka käsitteli eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea perusopetuksessa. Kouluun tullessaan joku ei tunne kirjaimia, toinen lukee sujuvasti. Ilahduttava avaus Sirkku Kupiainen näkee Tyrnävän mallin ilahduttavana avauksena. Opetuksen eriyttämistä tarvitaan myös ryhmien sisällä, Roiha sanoo. Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen kohdentamista erilaisille oppijoille. Lapset jaetaan ryhmiin lukutaidon mukaan, testataan tasaisin väliajoin ja siirretään ryhmästä toiseen, kun oppiminen etenee. Varovainen enemmistö kallistuu kuitenkin sille kannalle, että ne eivät ole huomattavasti parantaneet oppimistuloksia. Toinen loistaa sanaluokissa, mutta kirjoittaminen on vaikeaa. Ovatko tuloksiin esimerkiksi vaikuttaneet matalampien ryhmien pienemmät oppimistavoitteet tai heikommat opettajat. Hänen oma ratkaisuehdotuksensa on joustava, oppiainekohtainen ryhmittely. Yhdysvalloissa käytetään paljon Robert Slavinin Succes for All -mallia kolmen ensimmäisen vuoden lukemisen opetukseen. Roiha kertoo, että joissain tutkimuksissa kyvykkyyksien mukaan jaetut tasoryhmät ovat vähentäneet oppilaiden motivaatiota, heikentäneet heidän akateemista minäkäsitystään ja jopa kouluhyvinvointiaan. Kupiainen on koulutuksen arvioinnin erityisasiantuntija ja vieraileva tutkija Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa HEA:ssa. Muita vastaavia koko luokkatason läpäiseviä ryhmittelyjä hän ei Suomesta tunne. – Siitä tutkimuskenttä on yksimielinen, että pelkkä ryhmittely ei riitä. Ryhmittelyt pitäisi Kupiaisen mielestä tehdä kouluissa, jotta kenenkään oppiminen ei jää kiinni vanhempien valveutuneisuudesta. Sen vuoksi Roiha kiinnittäisi ryhmittelyissä erityistä huomiota niiden joustavuuteen. Myös opettajien asenteet voivat vaikuttaa siihen, että matalamman tavoitetason ryhmiin päätyy helpommin oppilaita haavoittuvammasta sosioekonomisesta taustasta tai etnisyyden perusteella. – Ideaalitilanteessa oppilaiden osaamista arvioi taisiin jatkuvasti, ja ryhmittelyä voisi vaihdella osa-alueittain myös lukukauden aikana oppilaiden valmiuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan, Roiha sanoo. Tasoryhmistä, joihin englanninkielisessä tutkimuksessa viitataan käsitteellä ability grouping, tutkijoilla ei ole selkeää yksimielisyyttä. 41 Huomio joustavuuteen Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Anssi Roiha ei tunne Tyrnävän mallia ennestään, mutta on perehtynyt laajasti opetuksen eriyttämistä koskevaan tutkimukseen. Toiselle kellolaskut tuottavat vaikeuksia, mutta sanalliset tehtävät sujuvat kuin vettä valaen. Oppilaille täytyy saada luotua ajatus, että te ette ole heikkoja tai huonoja, vaan teillä on heikot arvosanat. Syynä on ollut erityisesti ryhmien välisen liikkuvuuden puute. mainos. – Suomessa lienee yhteinen käsitys siitä, että oppimistulokset laskevat ja kouluun sitoutuminen on heikkenemässä, Kupiainen sanoo. Myös tasoryhmätutkimusten tuloksia kannattaisi Kupiaisen mielestä kammata tarkemmin. Koulutustutkija Tom Lovelessin tutkimuksiin viitaten Kupiainen arvioi, että oppiainekohtainen ylöspäin eriyttäminen hyödyttää myös muiden kuin hyvinvoivien perheiden lapsia ja nuoria. Erityisesti heikommin suoriutuvat oppilaat ovat menestyneet jopa huonommin. Suomessa eriyttämisessä on keskitytty heikommin pärjääviin oppilaisiin
42 Antti Peltola on Akaan kaupunginjohtaja kuntajohtajan blogi Yhteisöllisyys kunnan menestystekijänä kunta ei ole pelkkä hallintorakenne vaan erityisesti ihmisistä rakentuva yhteisö. Esimerkiksi Akaan Punaisen Ristin saldo on vaikuttava: 650 ikäihmisen ulkoilutusta, 40 soittoja lauluvierailua palvelukodeissa sekä yli 1 000 kotikäyntiä yksinäisille vanhuksille. Otteluista muodostui monelle yhteinen tarina, johon saattoi kirjoittaa oman rivinsä. Tämä yhteistyö tuo elinvoimaa kaupunkiimme.. Sosiaaliset verkostot ovat kautta aikojen olleet ihmiselle selviytymisen ehto. Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa, vaan se vaatii mahdollistajia, tiloja ja foorumeita, joissa voi kohdata luonnollisesti. Työ on ollut antoisaa ja se on poikinut uusia yhteistyön muotoja ja ideoita, joita tarvitaan kehityksen edistämiseksi. Yhtenä menestyksen kivijalkana on ollut vankka vapaaehtoisten joukko. Tapahtumatarjonta on monipuolinen, luoden upeita kohtaamisen paikkoja kaiken ikäisille. Olemme Akaassa kokeilleet yhdistysiltoja yhteisen tekemisen ja ideoinnin foorumeina. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten yhteisöllisyys näkyy paikallisyhteisössä käytännössä ja millaiseen toimintaan se johtaa. akaassa on lukuisia yhteisöllisyyttä vahvistavia upeita toimijoita, joiden tekemä työ on tärkeää saada näkyväksi. Ottelutapahtumat ovat tarjonneet Akaalle valtavan medianäkyvyyden ohella runsaasti yhteistä jännitettävää ja ilon aiheita. Akaassa yhteisöllisyys on ollut kuluvana vuonna vahvasti esillä valtakunnallisen urheilumenestyksen seurauksena; Akaa Volley voitti Suomen mestaruuden ja Suomen Cupin. Seurojen menestys on pitkän työn tulos ja monen asian summa. Yhteisöllisyys on kunnan keskeinen menestystekijä, ja sen rakentaminen onnistuu yhteisen tekemisen kautta. Lisäksi erilaisissa tilaisuuksissa on käynyt noin 700 asiakasta. Yhteisöllisyyden peruspilareita on luottamus ja keskinäinen välittäminen ja sen merkitys on muuttuvassa maailmassa kasvanut. Akaan Viialassa on syntynyt Makerspaceja Hacklab-yhteisö, jossa startup-yritykset, yhdistykset ja järjestöt tekevät upeaa yhteistyötä entisessä kaupungin kiinteistössä. Saunominen onnistuu myös Viialassa Luttusen uimarannalla sekä Arajärven upeissa rantamaisemissa, jossa toimintaa on uudistettu. Yhteisöllisyys on ihmislajin perusvoima. Akaasta löytyy uusi yrityksille suunnattu Sataman Saunaseura, ja Toijalan Satamasta löytyy uusi Saunakylä. Järjestöt ja yhdistykset tekevät valtavan työn Akaan yhteisöllisyyden eteen myös tapahtumatuotannon kautta. yhteisöllisyys löytyy monen kunnan strategiasta arvona. Akaa Futsal voitti toisen peräkkäisen Suomen mestaruuden. Saunomisen ympärille on kautta historian muodostunut tiiviitä yhteisöjä, jotka vahvistavat jäsentensä hyvinvointia ja henkistä pääomaa. Yhteisöllisyys voi vahvistaa psyykkistä hyvinvointia suojaamalla esimerkiksi yksinäisyydeltä ja masennukselta. Tämä yhteistyö tuo elinvoimaa kaupunkiimme. Näihin iltoihin on osallistunut parhaimmillaan sata henkeä. Se voi tuoda turvaa myös päivittäisissä haastavissa tilanteissa. Yhteisen keskustelun ja tutustumisen kautta toimijat ovat oppineet tuntemaan toisensa paremmin
Tällainen tapahtuma on osoitus hyvästä talkoohengestä, urheilun ja liikunnan ja ihmisten kohtaamisesta. Tapahtumista käydään kovaa kisaa. Suursoudut nosti pienen eteläsavolaisen kunnan kaikkien tietoisuuteen. Teksti Jukka Ahdelma Suurtapahtumat ovat kuntamarkkinointia Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja valtuuston puheenjohtaja Oskari Valtola arvostavat suurtapahtumia kuten Mikkelissä pidettyä Jukolan viestiä. Kuva: Tiina Ojutkangas. – Voi sanoa, että kyseessä on juhlapäivä. – Kisaorganisaation liikevaihto on kahden miljoonan euron tasolla ja aluetaloudellinen vaikutus on yli 20 miljoonaa euroa. Esimerkki tästä on suunnistuksen Jukolan viesti, joka käytiin kesäkuussa Mikkelissä. Jukola keräsi kesäkuun viikonlopun aikana Mikkelin kaupungin lähituntumaan Tikkalan alueelle arvioiden mukaan 40 000 vierasta, urheilijoita ja yleisöä. -Satsaus kannattaa ilman muuta laskee sen millä tavalla tahansa. Hänen mukaansa kuntatason kannattaa myös itse olla valmiina sijoittamaan tällaiseen tapahtumaan. 43 – Tällainen tapahtuma tuo kuntatasolle, alueelle ja koko maakunnalle näkyvyyttä. Mikkelin kaupunki on suunnistustapahtuman pääyhteistyökumppaneita. Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Oskari Valtola on samaa mieltä tapahtumien merkityksestä. Kinnunen sanoo, että kunnan ja alueen pitää myös panostaa tapahtumaan, jos sellaista halutaan. Alue saa näkyvyyttä, ja elinkeinoelämä on mukana, sanoo Valtola. – Oman kunnan väen kanssa tässä juuri tuumittiin puolivakavissaan, että taidetaan lähteä hakemaan Jukolan järjestämisoikeuksia, ehkä tuonne 2030-luvulle. Mikkelissä nähtiin sekä huippu-urheilijoita että talouselämän vaikuttajia. – Tällaisia pitää kuntien tavoitella. Kinnunen kehuu kaikkien osapuolien sitoutumista. Mikkeli ohjasi suunnistustapahtumaan omaa rahaa ja paljon erilaista partneriapua. Työ on iso, mutta se kannattaa. Valtola sanoo myös, että kunnan kannattaa varautua sijoittamaan tapahtumaan. Kunta-alan ammattilaiset pitävät selvänä, että urheilun suurtapahtumat ovat kuntamarkkinoinninkin kannalta tavoittelemisen arvoisia. Kilpailualue oli maanrakennusalalta tunnetun mikkeliläisen yrityksen Suutarinen Oy:n tehdasalue. Järvenpää tuntee ison tapahtuman luonteen ja merkityksen Sulkavan kunnanjohtajan-kaudeltaan. Kinnunen seurasi suunnistustapahtumaa paikan päällä eikä peitellyt tyytyväisyyttään. Aikaisemmat taitavat olla jo varattuja. Hyöty koituu laajasti myös elinkeinoelämän eduksi, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. Mikkelissäkin tapahtuma vastaa hyvin kaupungin omaa strategiaa. ”Pitää miettiä omaa juttua” Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää kehui Mikkelin Jukolaa ja katseli tapahtumaa muutenkin poikkeuksellisen kiinnostuneena
Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Laura Oja On arvostava teko, että on kiinnostunut ihmisen arjesta, uskoo johtamisen ammattilainen.. ”Kulmahuoneesta” johtaminen on mennyttä maailmaa. Hän korostaa nimenomaan arvostavaa kohtaamista ihmisen välillä. Huoneella sinänsä ei ole väliä vaan tyylillä. 44 Jokainen haluaa tulla kuulluksi Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi, helsinkiläinen Pekka Tölli on aidon innostunut johtamisesta
Minä verran johtajan sitten pitäisi kertoa itsestään. Tai se voi olla liian sallivaakin. – Liian vähän on välittävää tervettä vaatimista. Miten tuottaa järkevää yksinkertaisuutta ja säilyttää joustavuus. Tässä kohtaa Tölli tuleekin johtajuuden vaikeuteen: miten ottaa ihmisten ja tiimien erilaiset tilanteet huomioon. Jännitteiden ja tasapainon välillä. – Viihdyn hyvin paikallani, joten pitää patistella liikkeellle, koska tiedän, että se tekee mulle hyvää. Jos puristan itseni koko ajan limitille, se tuhoaa minut eri tavalla, kuvailee Tölli. Koetaanko, että tullaan työmme kautta nähdyksi. Toinen ääripää on se, että mennään täysin suunnitelman mukaan tapahtui maailmassa mitä tahansa. Johtaminen voi olla liian autoritaarista. Tulee iso taloudessa tapahtuva kriisi, eikä yrityksellä ja johtajalla ole toimintakykyä muuttuvassa tilanteessa. Miten keskittyä niihin, joilla on eniten merkitystä. Jos mietin psykologin hattu päässä, niin hyvällä tai huonolla johtamisella on vaikutus ihmisen suoriutumiseen ja onnistumiseen, mutta sen lisäksi hyvinvointiin ja kasvun kehitykseen ja oman potentiaalin esille tuomiseen. –Kuka olen ihmisenä ei ainoastaan työkaverina. Tölli on työssään havainnut, että tavattoman monet ihmiset sanovat, että eivät koe olevansa arvostettuja. Sekään ei Töllin toimi, jos ei mennä yhtään suunnitelman mukaan. Jos vain välitetään eikä vaadita, ihmiset pitkästyvät. Voi olla, että asioissa on tietty järki, mutta ne eivät kytkeydy työntekijöiden arkeen. Esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuu sellaista, jota ei ole osattu ottaa huomioon. Jos päästän itseni liian helpolla, se ei tee pitkän päälle hyvää. Ihmisellä on niin vahva tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, että tutkimustulosten mukaan meille voi olla jopa tärkeämpää tulla kuulluksi kuin saada tahtomme läpi. Häviää tatsi ja tehdään päätöksiä, jotka eivät ole järkeviä. 45 Kun Pekka Tölli saapuu haastattelupaikalle polkupyörällä, hän huokuu maanantaiaamun ja aamuliikunnan virkeyttä, vaikka onkin ajellut Helsingin aamuruuhkassa. Jos ihmiset ovat hyvin kuormittuneita, ratkaisu ei ole se, että vaaditaan lisää. Ihmiset herättää meissä erilaisia reaktioita. – Miten tasapainoilla kahden ilmiön välillä. Tölli kuvailee omaa filosofiaansa sanomalla, että on keskeistä, miten ihmiset kokevat tulevansa kohdatuiksi. – Toiset tarvitsevat enemmän vaatimista ja toiset enemmän välittämistä. Yksinkertainen totuus on sekin, että kaikki johtajat eivät osaa johtaa, johtamisen tapa ja tyyli eivät mahdollisesti vastaa organisaation tarpeita. Välittäminen ja vaatiminen Tasapainoa voi hakea myös terveen vaatimisen ja välittämisen yhdistelmästä, sillä molempia tarvitaanJos vain vaaditaan eikä välitetä, ihminen tuhoutuu. – On tilanteita, että ei ole kovin selvät tavoitteet, työ ei ole merkityksellistä tai en saa aikaan konkreettisia asioita ja ollaan uupuneita, jolloin se ei johdu siitä, että on liikaa työtä. Pekka Töllillä on yksinkertainen keino: Kysymällä kysymyksiä saa paljon irti. Miksi johtaminen sitten kiinnostaa Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölliä. – Miten yksinkertaistaa asioita riittävästi, ratkaisevia asioita on valtavan paljon. Aina ratkaisu ei ole, että tehdään enemmän vaan eri tavalla. Pekka Tölli on huomannut itsekin johtamisen roolissa, kuinka vaikeata se on ja toisaalta helppo sanoa. Miten johtaja ja tiimikaverit näkevät minut. Se johtaa siihen, että ei oikeastaan ole mitään yhteistä suuntaa, koska se suunta päätetään aina kunkin viikon viikkopalaverissa. Olen myös vaativa, kun haluan asioita tapahtuvan.. – Jokainen saa itse päättää, minkä verran haluaa kertoa työn ulkopuolisista asioista. – Sillä on niin valtavan iso merkitys, miten kukin organisaatio onnistuu tai epäonnistuu. Oman työn kautta kuulee, että eikö johto yhtään tajua. Joku vaikuttaa tiukalta ja vaativalta, jolloin on kiinnitettävä erityisen paljon siihen, miten pystyy ilmaisemaan välittämisen, koska ilman sitä vaatiminen alkaa tuhota nopeasti. Kahvikupponen ja ruisleipä edessään hän katsoo silmiin ja odottaa kaikessa rauhassa kysymyksiä siitä huolimatta, että päivän aikataulu on tiukka. Kulmahuone ja arki Ongelmaksi voi muodostua sekin, että johtaja irrottaudutaan toistemme arjesta. Johtamisessa epäonnistuminenkin on mahdollista. Ja kenenkään velvollisuus ei ole ratkoa työn ulkopuolisia ongelmia. Pekka Töllin mukaan se vaihtelee organisaatioittain ja ihmisittäin, johtajienkin mukaan. Psykologi tietää, että on hyvä ja ystävällistä olla kiinnostunut ihmisestä kokonaisuudessaan. Myös elämäntilanteet vaihtelevat. Sama malli ei sovi kaikille, mutta jokaisella ei voi olla omat säännöt. Pekka Tölli ottaa esimerkin omasta arjesta, jossa patistelee itseään liikkumaan. Johtaja johtaa ”kulmahuoneesta”. Mikä sitten on terve määrä vaatimista. – Johdetaan raporttien, kokousten ja muistioiden kautta eikä tiedetä, mitä ihmisille oikeasti kuuluu. – Ei uskalleta tehdä päätöksiä, halutaan olla kaikille mieliksi. – On arvostava teko, että on kiinnostunut ihmisen arjesta
Psykologian kokemus: Mehiläinen, Terveystalo, HUS, Helsingin yliopisto Entinen pankkiiri Tietokirjailija: Minä näen sinut -kirja julkaistiin vuonna 2024. 46 – Jos johtaja on vain rooli tai kuori, on tosi vaikea kiinnittyä. Töissä toimitaan asiallisesti ja ammatillisesti. Se on oikeastaan jatkuvan neuvottelun kohteena. Asiassa on vähintään kaksi puolta: Jos on täysin tefloni eikä anna mitään itsestään, se voi tuntua yksipuoleiselta. Mehiläisessa työskentelevä Pekka Tölli tietää, että hyvää itsensä johtamista olisi palata siihen, mikä oma ydintehtävä on ja kuuluvatko nämä kaikki työt siihen. – Jokainen organisaatio määrittelee itse, mikä meillä on asiallista toimintaa. Joskus ahkeran ihmisen syndrooma on, että ottaa vähän liikaa hommia eikä osaa niitä rajata. Mikä sitten on työpaikalla asiallista käytöstä. Sen täytyy olla kaikille kirkas: Mikä on mun roolini ja homma ja miten se palvelee sitä, mitä halutaan saada yhdessä aikaan. Millaisia ovat oikeat mittarit. – Kun ihmisellä on kiire, on jossain määrin hukkunut se, mitkä ovat keskeisimmät tehtävät ja tavoitteet. – Myös omaa johtamista voi avata, kertoa, että tämä on mun tapa johtaa ja millainen olen ihmisenä. On säätelytehtävä, minkä verran antaa itsestään. – Loukkaantuminen on niin omakohtainen kokemus, että ketään ei saa loukata tieten tahtoen, mutta se ei ole mikään objektiivinen fakta. Vaikka että luotan lähtökohtaisesti ja annan paljon tilaa, olen myös vaativa, kun haluan asioita tapahtuvan. Että käyttäytyminen ei loukkaa ketään, mutta se ei ole ylivarovaista, että joku aina loukkaantuu jokaisesta kulmakarvan kohotuksesta. Tölli muistaa kokeneen kollegan sanoneen, että riitelykin on yhteistyön muoto. – Millä arvoilla me tehdään tätä työtä ja kaikkien tulee niihin sitoutua. Mikä on rooli ja tavoitteet. PEKKA TÖLLI Johtaa ja kehittää organisaatiopsykologian palveluita Mehiläisen työterveysasiakkaille. Se, mikä kolmekymmentä vuotta sitten oli ok, ei välttämättä nyt ole. Tölli muistuttaa, että organisaatiossa täytyy olla samat arvot, vaikka henkilökohtaisesti ei olisikaan. Joskus se voi olla sitä, että ei vastaa toisen kommentteihin tai vastataan pilkallisesti tai tullaan myöhässä kokouksiin. Pekka Töllin mielestä on hyvä tarkastella säännöllisesti, ovatko mittarit kohdallaan suhteessa perustehtävään ja strategiaan. Miten neuvottelua käydään. Pekka Töllin mielestä hyvää itsensä johtamista olisi palata siihen, mikä oma ydintehtävä on. Itsensä johtaminen Psykologi Pekka Tölli sanoo itsensä johtamisen alkavan siitä, että ihminen ymmärtää, mitä hänen kuuluu työssään tehdä. Asiantuntijoiden mittarit Miten tietotyötä tai asiantuntijoita johdetaan. Erilaisuuden vuoksi voi tulla myös ristiriitoja. Hän heittää kysymyksen siitä, pitäisikö kaikkia näitä tehtäviä ollenkaan Jos johtaja on vain rooli tai kuori, on tosi vaikea kiinnittyä. On tarkoituksenmukaista tulla nähdyksi myös ihmisenä eikä vain etäisenä johtajana. Jos avaa kaikki johtamiseen liittyvät huolet ja murheet, se voi tuottaa turvattomuutta. Mitä saa sanoa ja mitä ei. Huono mittari voi johtaa arvoristiriitaan. – Mitä varten me ollaan töissä, mitä yritetään saada yhdessä aikaan. Ja vaikka olisi kuinka erilaiset persoonat, se ei anna syytä toimia epäasiallisesti toista ihmistä kohtaan. Tölli puhuu myös tietystä peruskohteliaasta käytöksestä
47 tehdä. (Kannattaa) rakentaa sitä tapaa tukevat rutiinit. –Silloin on keskustelun paikka ja mennä sanomaan omalle esihenkilölle, että haluan käydä työkuvaa läpi. mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08. Ilman palautumista kiire voi jäädä päälle eikä saa yhtään enempää aikaan. Vantaalla. On hyvää itsensä johtamista sanoa, jos huomaa, että homma ei toimi. Ihminen voi auttaa itseään toimimaan arjessa. Pekka Tölli puhuu Suomen Kuntaliiton ja FCG Finnish Consulting Groupin järjestämillä Kuntajohtajapäivillä 14.-15.8. – Osa tykkää keskittyä pitkäjänteisemmin, toinen mennä fiiliksen mukaan. Joskus ahkeran ihmisen syndrooma on, että ottaa vähän liikaa hommia eikä osaa niitä rajata, arvioi Pekka Tölli. – Työpäivissä täytyy olla myös vaihtelua. Yksi asia on se, että lopettaa työt järkevissä rajoissa, että työ ei ala syödä yöunia. – Lähtökohtaisesti ei ole mielestäni suositeltavaa, että työ ja vapaa-aika kietoutuu täysin toisiinsa. Pekka Tölli puhuu myös palautumisen merkityksestä. Jos työkuva on selvä, neuvoo Tölli rakentamaan sellaiset rutiinit, jotka auttavat onnistumaan. Kaikki tarvitsee jonkunlaiset rajat eikä kenenkään pidä olla aina tavoitettavissa. Joskus työkuva on myös vuosien mittaan muuttunut. Palautuuko juttelemalla työkaverin kanssa vai käykö hetken kävelyllä
Yritys hankkii raaka-aineen viime vuoden YK:n ruokateknologiakilpailun voittajalta Hailialta, jonka tavoitteena on jalostaa kalateollisuuden sivuvirroista elintarvikkeita. 48 Kalajoella Merenojan koululla on tänään lounaana nyhtölohikiusausta, joka on valmistettu kotimaisesta kirjolohesta. Ysiluokkalaiset Iiris Koskimaa ja Ronja Rajaniemi pistelevät ruokaa poskeensa hyvällä ruokahalulla. No hyvältä! Kun kerron, että kyseessä on ruoka, joka edustaa paitsi paikallisuutta, myös kestävämpää ruuantuotantoa ja kalanjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämistä, kehuja tulee vielä enemmän. – Se on tosi hyvä juttu! Nyhtölohi valmistetaan käyttövalmiiksi tuotteeksi omalla paikkakunnalla Vähäsarja Oy:n tiloissa. Sitä nauttii noin 1400 koululaista ekaluokkalaisista lukiolaisiin. – Koko ajan peräänkuulutetaan suomalaista ruokaa, vastuullista Teksti & Kuvat Outi Airola Nyhtölohesta syntyy vastuullinen kouluruoka Uudenlainen lohikiusaus maistuu Iiris Koskimaalle ja Ronja Rajaniemelle.. Kalanjalostuksessa kylkija selkäpalat jäävät usein hyödyntämättä, nyt näistä maukkaista kalanosista saadaan edullisempaa kalaa laitoskeittiöiden kiusauksiin ja pastoihin. – Ai miltä maistuu
Nyt meillä on mahdollisuus saada vastuullista kalaa lautasille ja se tuntuu todella hyvältä, sanoo Mari Palin. Kalanjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää myös elintarviketeollisuuden ruokahävikkiä. Kalajoki on ensimmäinen kaupunki, jossa nyhtölohi otettiin kouluruokailussa vakinaiseksi raaka-aineeksi. – Pyrimme tekemään maistuvaa kotiruokaa ja siihen osastoon tämä lohikiusauskin menee. Raija Sorvari on tyytyväinen huoltovarmaan nyhtöloheen, joka säilyy myös huoneenlämmössä. Kun se on vielä lähiruokaa ja tehty kirjolohesta, sitä tarjoaa mielellään, sanoo Sorvari. Kalajoen lisäksi tuote on kokeilussa jo useissa laitoskeittiöissä. Tuote on pakattu alumiinipussiin, johon mahtuu noin 2,5 kiloa käyttövalmista kalaa. Suurkeittiöiden ruokapalveluilta edellytetään kahden viikon valmiusvarastoa, joka mahdollistaa ruuan säilymisen myös ilman sähköä. Vaikka tortillat ja muut uudet lasten suosikit ovat päätyneet koulun ruokalistalle, jotakin vanhaakin on jäänyt. Kala on rannikon ruokaa Kala on Perämeren rannikon kunnassa perinteinen arkiruoka, siksi se mahtuu koulun ruokalistalle joka viikko. Puhutaan siis kalasäilykkeestä. – Nyhtölohi on helppo käsitellä, sen saa pussista ulos helposti ja se on rakenteeltaan sellainen, että se sopii kiusaukseen hyvin, arvioi Sorvari. – Säilykkeiden merkitys tässä ajassa on korostunut nopeasti, toteaa Mari Palin. Muutos ruokakulttuurissa ja koulujen keittiöillä on ollut raju, mutta sama pyrkimys hyvään kouluruokaan on yhä olemassa. – Tämä on maistuva ja terveellinen ruoka ja se on se, mihin pyrimme, sanoo Raija Sorvari.. – Nyhtölohen hiilijalanjälki on pienempi kuin millään muulla eläinproteiinilla, tietää Mari Palin. Kun löytyy hyvä uusi ruokalaji, se päätyy ruokalistalle, lupaa Sorvari. Pärjääminen Menestysresepti-kisassa on tuonut yritykselle näkyvyyttä ja kysyntää. Säilyvyys iso plussa Maailmantilanteen rauhattomuus on nostanut huoltovarmuuden esille myös laitoskeittiöissä. Pitkän linjan koulukokki on vielä neljänkymmenen työvuoden jälkeen halukas kehittämään ruokalistaa ja etsimään uusia suosikkiruokia. Vaikka koululla käytetään paljon lähituotteita ja kalaa, kouluruuan hinta pysyttelee maan keskitasolla. Oppilaat kutsuvat soppaa keltaiseksi tai punaiseksi kastikkeeksi sen mukaan, onko se tehty hedelmistä vai marjoista, nauraa Sorvari. – Kyllä, olemme kaikki täällä keittiöllä innokkaita kokeilemaan uutta. Sitä ei tahdo saada järkevään hintaan, tietää Vähäsarja Oy:n myyntipäällikkö Mari Palin. 49 Mari Pudas testaa Merenojan koulun nyhtölohikiusauksen makua. Kun saatavilla on kalajaloste, joka säilyy huoneenlämmössä, olemme erittäin tyytyväisiä tähän, kertoo ruokapalveluesihenkilö Raija Sorvari. Kalapyörykät ja kalakeitto ovat tuttuja, nyhtölohikiusaus uusi vaihtoehto. Kalajoen Merenojan koululle se on tullut jäädäkseen. Kylmäsavulohesta ja graavilohesta alkanut tuotanto on painottunut viime vuosina säilykkeisiin ja elää vahvasti nykyajassa: Kalavale ja Sillitön silli ovat löytäneet vegaanit kuluttajat, savulohikukko ja muut lihaja kalasäilykkeet kulkevat retkeilijöiden repuissa. – Meilläkin on puutetta kylmäsäilytystiloista, joten tämä sopii Merenojan koululle senkin puolesta, kertoo Raija Sorvari. Viime vuosien suurin urakka on ollut nyhtölohen säilyvyyden kehittäminen. – Haluamme suosia lähiruokaa ja hankimme myös perunat ja vihannekset läheltä. Hän teki lihapullat alusta alkaen itse ja tiskasi ruokailun jälkeen lautaset. ruokaa ja nimenomaan kalaa, mutta etenkin kala on ollut isoille julkisille keittiöille haastava. – Kaikkein suosituin ruoka on riisipuuro ja soppa. Lasten suosikkiruoka on suuri yllätys. Vähäsarjan yritys valmistaa Kalajoella jo toisessa polvessa erilaisia kalatuotteita. – Siinä on taustalla kolmen vuoden tuotekehitystyö alumiinipussien kanssa, jotta tuotteen rakenne ja säilyvyys on saatu kuntoon ja testattua laboratoriossa. Pitkä ura tuo koko ajan uutta Kun Raija Sorvari aloitti työt Rahjan kylän koulun keittiöllä noin 40 vuotta sitten, hän oli ainut työntekijä 60 oppilaan koulukeittiössä. Nyhtölohi on käynyt läpi prosessin, jossa sen säilyvyys huoneenlämmössä on kaksi vuotta
Kuvan kiertoliittymä Kaustisella ei kuitenkaan eikä ainakaan tällä kertaa liity juuri tähän artikkeliin. Ja toisinaan myös hairahtuneita autoja. Toki turvallisuuskeskustelua täytyy käydä, mutta ennen kaikkea siis siitä näkökulmasta, mitä olisi tehtävä, että humalassa ei ylipäätään rattiin lähdetä lainkaan. Kahvibaarin risteyksestä,” jossa liikenneympyrää ei edes vielä ole”. Pakoon rientäneet neljä känniläistä tavoitettiin lopulta viereisen pesäpallokentän pukukoppirakennuksen takaa. Katastrofireportteri Jyrki Liikka raportoi Päättävät Elimet -podcastin jaksossa KeskiPohjanmaan Kannuksesta, jossa kaupungin lähes ainoa liikenneympyrä on houkuttanut toistuvasti päihtyneitä kuskeja törmäämään siirtolohkareiden ja leikkimökkien keskelle. Kuva: Wiki Commons. Törmä jatkaa vielä, että lisäksi huolta ja keskustelua on käyty ennen kaikkea ns. Kerrataan pari esimerkkiä. Kannuksen ”lähes ainoa liikenneympyrä” sijaitsee legendaarisen Kannustalon tehtaan edustalla Kokkola-Kajaantien varrella ja siihen on sijoitettu talotehtaan suosituimpia talomalleja mukaillen keltainen, sininen ja vihreä leikkimökki. Eräänä toukokuisena yönä farmariauto törmäsi tähän liikenneympyrään. 50 Kannuksen mystisestä liikenneympyrästä – tai Bermudan ympyrästä on uutisoitu muun muassa Ylellä, MTV:n uutisissa ja Keskipohjanmaassa. – Sanotaanko, että jos kylän lähes ainoaan liikenneympyrään saadaan auto asemoitua tuohon tyyliin, niin on se jo kyllä… Kannuksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anja Törmä – selvennettäköön vielä, että hän itse ei ole nimestä huolimatta törmäillyt minnekään – kertoo Päättäville Elimille, että Kannuksen kaupungin kunnallisessa päätöksenteossa ei keskustelua liikenneympyrän liikenneturvallisuuden parantamisesta ole juurikaan käyty. Kiitos Tahko Pihkalalle, suomalaisen pesäpallopukukopin keksijälle! Ilman Tahkoa nelikko saattaisi vieläkin olla hukassa! Kyseessä on mediatietojen mukaan vähintään kolmas kerta, kun liikenneympyrässä rytisee! Ja toinen yhden viikon sisällä. Päättävät Elimet -podcast jää odottamaan kaupunginjohtaja Jussi Niinistön selvitystä asiaan, joten asiaan palataan syksyn podcasteissa. Johtuen ehkä osin siitä, että niin tähän Kannustalon ympyrään kuin myös Työväentalon lähistön ympyrään päätyneiden autojen kuljettajat ovat olleet enemmän tai vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisia. Ympyrään imeytyneiden autojen kuskit ovat olleet päihtyneissä tiloissa. Podcastissakin piiri pieni pyörii Suomessakin monella paikkakunnalla on yritetty oikaista kauniissa kiertoliittymässä. Komisario Tomi Mansikkamäki Pohjanmaan poliisista kommentoi MTV:n uutisille jääkaapin kokoisten kivien päällä töröttävää Skodaa. Kuuntele Päättävät elimet Kuntalehden nettisivuilta. Olisiko Kannuksessa siis töitä raittiusliikkeelle
Yhteistyö rakentuu arvostavalle keskustelu kulttuurille.” Merja Kyllönen (vas.) Suomus salmen kunnanvaltuuston pj. Kuntastrategiatyön päivitys, tulevaisuus linjaaminen ja siihen liittyen myös potentiaalinen metsästrategian rakentaminen yhteistyössä koko joukkueen kanssa on syksyn iso ponnistus. Koko prosessi on arvokas, mutta napakka ja toimintaa oikeasti ohjaava strategia on kaupungille äärimmäisen tärkeä. Mitä odotat alkavalta syksyn valtuustokaudelta. Tällä kertaa gallupiin vastasivat Lappeenrannan, Kajaanin ja Suomussalmen kunnanvaltuustojen puheenjohtajat. Peppiina Kahakka (vas.) Kajaanin kaupunginvaltuuston pj. Lappeenrannassa on monia positiivisia asioita tekeillä, joskin tämän päivän uutiset UPM:n paperintuotannon lopettamisesta Lappeenrannassa asettavat valtavan haasteen työnsä menettävien lisäksi koko kaupungille. ”Odotan valoisaa, eteenpäin katsovaa yhteistyötä ja rohkeutta ajatella asioista laajasti. Edessä on taas strategiaprosessi, jonka tuloksena saadaan merkittäviä linjauksia koko valtuustokaudelle ja niin valtuutettujen kuin viranhaltijoidenkin työhön. Pidän erittäin tärkeänä, että tämä jatkuu ja kehittyy entisestään.” Teksti Leena Hirvonen kuntalehti kysyy. Valtionosuusuudistus tulee haastamaan kuntakenttää, valtion taloushaasteet painavat myös kuntien vaakakupissa. Strategian ei tule jäädä vain korulauseiksi, vaan sen on aidosti johdettava arjen tekemistä Kajaanissa. ”Odotan strategian rakentamista uuden valtuuston ja monien uusien valtuutettujen kanssa. Toivon erityisesti, että strategiasta ja sen laadintaprosessista saataisiin aikaan osallistava ja ymmärrettävä kokonaisuus, johon voidaan sitoutua. Odotan myös Suomi-tason tulevaisuusvision herättelyä yhteistyössä kuntakentän kanssa. ”Odotan alkavalta valtuustokaudelta avointa ja kunnioittavaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Elinkeinopolitiikan asiat ja kuntien elinvoima puhututtavat, joten tekemistä tulee riittämään. Lappeenrannassa olemme saaneet valtavasti aikaan poliittisten ryhmien yhteistyöllä ja erinomaisella viranhaltijavalmistelulla. 51 Valtuustojen puheenjohtajat odottavat kunnioittavaa ilmapiiriä Kuntalehden gallupissa esitämme kolmelle kuntavaikuttajalle saman ajankohtaisen kysymyksen. Suomen tulevaisuus on haastava, jos emme yhdessä kykene linjaamaan, mitä voisimme tehdä kotimaamme elinvoiman vahvistamiseksi ja siinä alueet ja kuntakenttä ovat myös olennaisessa roolissa.” Joonas Grönlund (kok.) Lappeenrannan kaupunginvaltuuston pj. Tämä vaatii hyvää yhteistyötä niin meidän valtuutettujen kuin virkahenkilöidenkin kanssa
Tärkeät kunnat/kaupungit/kylät elämässäsi. Meillä on Reijon (puoliso Reijo Oras) kanssa sellainen elämäntapa, että viedään näyttelyt sinne, missä ihmiset on. –Suomessa liikenneyhteydet eivät toimi niin kuin pitäisi, että ihmiset voisivat mennä ilman (omaa) autoa isompaan kaupunkiin töihin. – Heillä on ihan omanlaisensa elämänasenne ja huumori. Siinä olisi innovaatioiden paikka. Umpivilpittömyys ja piilovaatimattomuus viehättää. Kunta haluaa panostaa matkailuun ja kertoa, että Koskellakin on nähtävää. On kohokohta, kun pääsen siirtämään ateljeen tänne kesäksi. Kaupunki voisi satsata siihen enemmän, kun halutaan matkailun nousevan ja yrittäjät haluavat, että tänne panostetaan. Mikä tekee jonkun kaupungin tai paikan kiinnostavaksi. KUKA: KUVATAITEILIJA JOHANNA ORAS Syntynyt Turussa, asuu Koskella, viettää kesät Punkaharjulla ja viettää vapaa-aikaa ja maalaa Kauvatsan kylässä. Yhteen hiileen puhaltaminen, joka tulee ihmisistä. Koskella ollaan pistetty sydänverta kodin kunnostamiseen ja laittamiseen. Jossa hyviä päätöksiä ei jahkailla vuosikausia ja liike on tulevaisuutta kohti. Myös Turun, Salon ja Loimaan läheisyys on merkittävä, automatkan päässä. Oraksilla on Punkaharjulla Taidekartano Johanna Oras, joka perustettiin vuonna 1999. Mitä kuntien pitää tehdä. Itsetunto on aika kohdallaan: työteliäisyys ja yhteisöllisyys, naapurin auttaminen, on koskettanut kovasti. – Punkaharjusta on tullut meidän kesänviettotraditio. – Mun mielestä tietynlainen yhteisöllisyys vaikuttaa siihen, että kunnasta ja kaupungista tulee kiinnostava. Se on kuin Satakunnan Gallia kuten Asterixissa ja Obelixissa. – Pääasiassa asukkaat itse tekevät hengen hyväksi tai huonoksi. – Kaikkien Suomen kuntien ja kaupunkien pitäisi laittaa painetta opetusministeriöön ja siirtää koulujen lomat. Julkiset palvelut ovat voimissaan. Että siellä otetaan huomioon kaikki ikäryhmät. – Punkaharju ja Savonlinnan seutu Etelä-Savossa, Koski Tl Varsinais-Suomessa ja Kauvatsan kylä Kokemäellä Satakunnassa. ?. On palvelut, teollisuus ja koulutus. ?. Teksti Tiina Ojutkangas Kuva Soila Puurtinen Johanna Oraksen mielestä kunnasta tai kaupungista aistii heti tunnelman. – Kosken kunta on varakas, itsenäinen kunta. Puoliso Reijo Oras. Yrittäjyyttä pienillä paikkakunnilla tuetaan ja kannustetaan siihen. Ihmiset ovat sellaisia satakuntalaisia puurtajia, näennäisesti vaatimattomia, mutta hyvin oman arvonsa tuntevia. Listalle mahdutetaan myös synnyinkaupunki Turku. ?. – Kauvatsan kylä on todellakin spesiaali ja eriskummallinen. – Koski TL on meidän koti ja tukikohta. Yhdistelmä ateljeen tunnelmaa ja ympäröivää luontoa. Esimerkiksi päiväkoti on ilmainen. Kuntalehden uudessa sarjassa tunnetut henkilöt kertovat suhteestaan Suomen kuntiin ja kyliin. –Kolmas paikka on Reijon syntymäkylä Kauvatsa, josta hommattiin erämaa-ateljee Sääksjärven rannalta. Kuvataiteilija Johanna Oras liikkuu Suomessa ja maailmalla kuin kotonaan, mutta silti löytyy kolme paikkaa tai oikeastaan neljä paikkaa, jotka ovat hänen elämässään erityisessä asemassa. Myös Turun läheisyys mun syntymäkuntana merkitsee paljon. Siellähän ollaan varsinaissuomalaishenkisiä ”Ei meil mittään oo, ei kai nyt kukkaan tänne halua tulla”. viisi kysymystä Pääasiassa asukkaat itse tekevät hengen hyväksi tai huonoksi. 52 ”Työteliäisyys ja yhteisöllisyys on koskettanut kovasti” ?. Miten luonnehtisit näitä kuntia ja kyliä?. Naapurin rouvan kanssa käydään sienimetsässä. Elokuussa näyttelyiden jälkeen mennään sinne viettämään aikaa, kalastan, lähden vähän uistelemaan. – Punkaharjun luonnonkauneus soittelee kauniisti taiteilijan sielua. – Savonlinna itse ei ymmärrä matkailun arvoa. – Olen ollut kahden vuoden ajan aktiivisesti mukana kuntamarkinnoinnissa. On hienoa lapsiperheiden elää ja kasvaa Koskella. Mikä niiden rooli on elämässäsi. Täältä ovat lähteneet osaltaan elämään metsäaiheet mun maalauksiin ja täällä on mun upein ja maagisin ateljee. ?. Jos ihmiset näkee niitä yhteisiä etuja, joiden eteen tehdään yhdessä töitä, silloinhan se kaupunki ja kunta voi hyvin. Olen rakastunut niihin ihmisiin ja siihen tyyliin ja tapaan toimia. Listaan tulee vielä yksi kaupunki, sillä elokuussa Johanna Oras valmistautuu syyskuussa avattavaan Porvoon näyttelyyn
53
Omaan asenteeseen voi aina vaikuttaa, että kannattaako kuinka paljon raivota ja ahdistua. Ja vastoin odotuksia hän palasi myös ladulle nopeasti. Voit joko jäädä tuleen makaamaan tai mennä eteenpäin. Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemisessä. Sankilampi voitti urallaan proteesihiihtäjänä seitsemän kultamitalia talviparalympiakisoissa, ja seitsemän maailmanmestaruutta. Hän sairastui nuorena, parikymppisenä, äärimmäisen aggressiiviseen luusyöpään, jonka ennuste oli huono: noin 15 prosentin luokkaa. Aloitetaan ihmeellä. Syövän ja hoitojen jälkeen Sankilampi sai kaksi lasta vastoin lääkärien odotuksia. Yksi kotikuntansa Kempeleen kasvua läheltä seuranneista on kolmen kunnanjohtajan aikana, yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta päätöksenteossa mukana ollut paralympiavoittaja, kunnallisneuvos Pertti Sankilampi, 80. On otettava vastaan se, mitä eteen tulee. Tuolloin niin moni asia osui kohdalleen lapsen syntymästä kunnallisvaalimenestykseen (kesk.) ja kultamitalliin talviparalympialaisissa sekä syövästä toipumiseen PERTTI SANKILAMPI Kunnallisneuvos ja paralympiavoittaja Kotipaikka: Kempele Omaan asenteeseen voi aina vaikuttaa.. Kempeleen puolella, yhdessä Minä olen saanut verenperintönä positiivisen elämänasenteen. 54 MIKÄ ON KUNTAKOULU. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään. Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan. Tässä henkilökuvassa Sankilampi kertoo, miksi unelmista ei koskaan pidä luopua ja millainen moottori voi olla positiivisuus silloinkin, kun olosuhteet ovat huonot. Sankilampi oli jo tuolloin lupaava hiihtäjä, ja lääkärit yrittivät tehdä kaikkensa pelastaakseen urheilijalupauksen. Näin sanoo kunnallisneuvos Pertti Sankilampi. Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. Teksti Leena Hirvonen Kuva Mikko Törmänen Kempeleen kunta Oulun kyljessä aloitti kasvustrategiansa jo kymmeniä vuosia sitten ja otti ensimmäisten joukossa käyttöön hallintomallin, jota käytiin valtionjohtoa myöten hämmästelemässä: neljä valiokuntaa lukuisten ”pallottelevien” työryhmien sijaan ja valtuutetuista aktiivisia keskustelijoita kumileimasin-roolin sijaan. On otettava vastaan se, mitä eteen tulee. Koulussa kerrataan kuntien luottamushenkilöiden tarvitsemia perustietoja. Hyvät asiat seurasivat Sankilammen arjessa sairauden jälkeen toisiaan niin tiiviisti, että Kempeleessä puhutaankin vuodesta 1976 Pertti Sankilammen vuotena. Sytostaatteja päätettiin kokeilla. – Minä olen saanut verenperintönä positiivisen elämänasenteen. Elämän sijaan syöpä vei jalan, joka amputoitiin reidestä. – Hyvin pian amputaation jälkeen lähdin kyynärsauvojen kanssa lenkille ja hiihtämään, siinä tyhjä lahje vain lepatti ja verhot heiluivat talojen ikkunoissa, kun ihmiset katsoivat menoani, Sankilampi naurahtaa nyt. Mikään ei kuitenkaan pysähtynyt. On nimittäin ihme, että Sankilampi on ylipäätään elossa. He onnistuivat. – Minulle tosin kerrottiin, että jos selviän, en pysty esimerkiksi koskaan saamaan lapsia – jos nyt ylipäätään urheilemaankaan, Sankilampi kertoo. Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon. Sellaisia syöpähoitoja, joita nykyään on tarjolla, vielä ollut
Amputoinnin jälkeen hän on voittanut hiihdossa muun muassa seitsemän paraolympiakultaa. Pertti Sankilampi menetti osin toisen jalkansa aggressiivisen syövän seurauksena vain parikymppisenä. Hän kehuu myös Kempeleen kunnanjohtajia johtajuudesta ja keskusteluyhteyksien rakentamisesta. Sen tukeminen, harrastusmahdollisuuksien rakentaminen, on myös osa kuntalaiseksi sitoutumista – oli sitten kyse uimahallista tai valaistuista laduista. Sen Sankilampi tietää omastakin kokemuksesta. Sankilammen mukaan näin on ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan, eikä tahti hidastu. Ketteryys ja joustavuus päätöksenteossa, asukasja elämänlaatulähtöisyys, erityisen hyvää kuntajohtamista, yhteishengen luomisen taito. Mahdollistamme, mutta toisaalta emme ota kantaaksemme esimerkiksi yritysten riskejä, Sankilampi muotoilee. Lisäksi haluan sanoa, että positiivisuus, vaikka muut sanoisivat mitä, on valtava elämässä eteenpäin kuljettava voima. Haluan tällä omalla tarinallani osoittaa, että koskaan ei pidä luovuttaa. Yhteinen tavoite yli puoluerajojen on viedä tätä kuntaa eteenpäin rohkeasti ja kuntalaisia palvellen. 55 ja työn aloitukseen Oulun Invalidien yhdistyksen toiminnanjohtajana. Haluan tällä omalla tarinallani osoittaa, että koskaan ei pidä luovuttaa.. – Siksi on tärkeää pitää itsestään ja kunnostaan hyvää huolta. – Siinä, missä Oulu keskittyi kerrostalorakentamiseen, meillä ryhdyttiin tarjoamaan ihmisille omakotitaloalueita. – Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lyövät kättä, hän määrittelee. Liikuntaa kaikille Liikunta on osa elämänlaatua. Tässä muutamia seikkoja, joiden kunnallisneuvos Sankilampi uskoo vaikuttaneen kotikuntansa kasvavaan ja ilmeisen vakiintuneeseen vetovoimaan. – Vastoin kaikkia odotuksia, unelmani ovat käyneet toteen. – Kunta hankkii maata ja kaavoittaa sitä aktiivisesti niin yrityksille kuin asukkaille. – Meillä ei keskitytä sisäisiin ristiriitoihin tai puoluepoliittisesti värittyneeseen kiistelyyn, vaan puhutaan Kempeleen puolella olemisesta. Kempeleen ihme Positiivisuuteen, ja oikeastaan yhteishenkeen, ennätyspitkään kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa niin valtuutettuna kuin hallituksen puheenjohtajananakin ollut Sankilampi nojaa myös Kempeleen menestyksen. Oulun kyljessä kasvava Kempele ei ole jäänyt surkuttelemaan ison kaupungin varjoon, vaan päin vastoin, houkutellut asukkaita, yrityksiä ja toimintaa kiihtyvään tahtiin
Pyöreiden pöytien selvitysten ja työryhmien perustamisen sijaan katseet tulee kääntää välittömästi kuntapäättäjiin. Oulussa uinninopetusta järjestetään viikon uintijakso eskareistakuudenteen luokkaan. Suoritettuaan testin hyväksytysti, oppilas saa kevättodistukseensa merkinnän uimataidosta. Oppilaat eivät nykyiselläänkään jaksa opiskella koko pitkää kevättä, saatika sitten jos sitä vielä matkailun takia pidennettäisiin. Jos lukuvuoden rytmitystä muutetaan, tulee sen parantaa oppimista ei matkailuyritysten tulosta. surulliset hukkumiskuolemat ovat herättäneet kysymyksen suomalaisten lasten uimataidosta ja siitä kuka siitä vastaa. Niihin pitäisi kuulu myös kuntoja kättentyötila. Asumisolosuhteilla on iso merkitys viimeisten vuosien elämänlaatuun. Asumisratkaisuilla voidaan tukea luontevan yhteisöllisyyden syntymistä. Yhteistilat ovat tärkeitä. Nyt keskustelu on jälleen ajankohtainen, kun koulut ovat alkaneet elokuun alkupuolella. Pääosa vanhuksista haluaisi asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista, olla päivittäin tekemisissä muiden kanssa ja tehdä vielä jotain hyödyllistäkin. 10 päivän mittainen hieman myöhemmin keväällä. Malli luotiin poliittisella yhteisymmärryksellä jo 80luvulla. Kuntalehden lukijoille keväällä tehdyssä kyselyssä lomien siirtoa kannatettiin ja vastustettiin. On hyvä, että lomat ovat porrastetusti (vrt. Kuinka moni "kansalainen" kuitenkin on koululaisen vanhempi tai opettaja. Tervetuloa kirjoittamaan toimitus@kuntalehti. Kuinka suuria toimenpiteitä muutos vaatii vrt. Mikä on koulujärjestelmän etu. Kukin lukukausi 60-70 koulupäivän mittainen. Kuudennella luokalla suoritetaan pohjoismainen uimataitotesti, jossa oppilas pudottuaan uintisyvyiseen veteen ui yhtäjaksoisesti 200 metriä , josta vähintään 50 metriä selällään. Mikä on lasten etu. Uimaopettaja ja luokanopettaja arvioivat yhdessä oppilaan uimataitotason suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja oppilaille järjestetään tarvittaessa maksutonta lisäopetusta. Nykyinen tapa kerätä tietoa kysymällä lapsilta uimataidosta ei ymmärrettävästi anna oikeaa tietoa. Koulujen uinninopetus ei luonnollisesti poista vanhempien vastuuta harjoittaa uimataitoa tai jättää lapsia valvomatta esimerkiksi uimarannoilla. Kaikkea ei voi mennä matkailu edellä. tuija pohjola , Emerita uinninopettaja, kouluttaja ja kehittäjä, Liikuntaneuvos Asumisratkaisuilla voidaan tukea luontevan yhteisöllisyyden syntymistä asumisolosuhteilla on iso merkitys . Mikä on se peruste, että talous ajaisi tässäkin muiden tahojen edun ylitse. Höpö höpö.. Silloin joululoma asettuisi selkeästi vuoden pimeimpään aikaan ennen joulua ja ns. Kirjoita Kuntalehteen kuntalehti julkaisee lukijoidensa mielipidekirjoituksia verkossa ja printissä. Mikäli kesäloman aikaa siirrettäisiin, pitäisi siirtyä kolmen lukukauden lukuvuoteen. Jossain poikkeuksellisissa tapauksissa Kuntalehti julkaisee kirjoituksen myös nimimerkillä, mutta ratkaisun tekee toimitus ja silloinkin kirjoittajan nimi ja asema on oltava tiedossa. Kuntalehti voi toimia esimerkkinä siitä, että erilaisia mielipiteitä ratkotaan ja niiden ansiosta keskustelu voi jopa edistyä ja löytää ratkaisuja. Kerrostalon yhteispihalla, jolta mennään asuntoihin, voi tutustua talon muuhun väkeen. Yksinäisyyden tunne painaa, kaikilla ei ole lähiomaisiakaan. Uimaja vesipelastustaidot ovat kansalaistaitoja ja perustaitojen opettaminen on julkinen tehtävä samoin kuin lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen. Toisaalta yleisöryntäykset vaelluspoluille eivät innosta, koska ei saa olla rauhassa. Siirryttäisiin samaan rytmiin muiden Pohjoismaiden kanssa, joissa loma alkaa juhannuksesta ja jatkuu elokuussa pidempään. Ehdottomasti pidettävä nykyisellään. Keski-Eurooppa, ruuhkat, sesonki kuluttajalle myös korkeammat hinnat). Ota kantaa, perustele näkemyksesi, kirjoita omalla nimelläsi. Aihepiiri liikkuu kunta-asioissa, päätöksenteossa, hyvinvointialueiden elämässä. Viime vuonna oululaisten 6-luokkalaisten uimaitoprosentti oli 80,2, joka on kirjattu tavoitteeksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan. Arvostamme sitä, että kirjoitat omalla nimelläsi. Pyöreän pöydän tehtäväksi jää tarkentaa valtakunnallinen opetussuunnitelma siten, että pohjoismainen uimataitotesti kirjataan kuudennen luokan tavoitteeksi.Lisäksi tarvitaan valtakunnallinen tiedonkeruu todellisesta mitatusta uimataidosta. tulos. Perusopetuslain mukaan uinninopetus kuuluu kunnille ja kouluille, samoin kuten äidinkielen ja matematiikan opetus. Nopein tapa on huolehtia siitä, että kuntien ensi vuoden talousarvioon varataan määrärahat uinninopetukseen ja uimahallikuljetuksiin. Vanhusnäkökulman pitäisi olla osana asuntopolitiikkaa. Mielipiteitä saa kertoa räväkästikin, kun samalla ollaan asiallisia. olli lehtovuori , Ympäristöministeriön rakennusneuvos, eläkkeellä, 92 v. Vanhemmilla on lomat useimmiten juhannuksesta eteenpäin, ilmat parhaimmat juhannuksen jälkeen eikä parhailla elohelteillä tarvitsisi kuluttaa koulun penkkejä. Pysytään yhdessä pinnalla. Riippuu vähän siitä, mitkä asiat ovat itsellä juuri sinä vuonna aktiivisina. mielipide Pitäisikö kesälomia ja koulujen alkua siirtää?. 56 Kenen vastuulla on uimataito. Jo nykyisellään kevätlukukausi on suurimmalle osalle oppilaista liian pitkä. koulujen kesälomien siirtämiselle ei kai ihan taida olla kuitenkaan "vahvaa" kansalaisten tukea. Massaturismikeskukset eivät sovi minulle. Lue vastauksia tästä: Kevätlukukautta ei missään nimessä tule pidentää, on liian pitkä jo nyt. Malli toimivasta , tuloksellisesta ja vastuullisesta uinninopetuksesta löytyy esimerkiksi Oulun kaupungista. hiihtoloma olisi esim. tiina ojutkangas , Päätoimittaja koululaisten kesälomien oikeasta ajankohdasta keskustellaan säännöllisesti
syöpäjärjestöt tukevat syöpäpotilaita taloudellisilla avustuksilla ja tarjoavat apua syöpäpotilaiden taloudellisiin haasteisiin muun muassa valtakunnallisella edunvalvonnalla. Vakava sairaus yhdessä taloudellisten vaikeuksien kanssa, johtaa elämäntilanteeseen, jota ei soisi kenenkään joutuvan kohtaamaan. syöpään sairastuneille ja heidän perheilleen kuuluvien etuuksien hakeminen koetaan jo muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa usein hankalaksi, jopa ylivoimaiseksi. Ongelmana on kuitenkin terveyssosiaalityön vaihteleva saatavuus ja käytännöt eri puolella maata. Tuen tarve ei ole suinkaan vähentynyt. Terveyssosiaalityöhön tehdyt muutokset näkyvät myös syöpäjärjestöjen myöntämissä taloudellisissa avustuksissa vähävaraisille syöpään sairastuneille. Myös moni alueellinen syöpäyhdistys tukee syöpään sairastuneita jäseniään esimerkiksi hoitopäiväkorvauksilla tai alkuavustuksilla, joita myönnetään syöpätaudin hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Taloudelliset haasteet koskettavat syöpäpotilaan itsensä lisäksi usein myös syöpään sairastuneiden alaikäisten huoltajia, jotka joutuvat esimerkiksi jäämään pois ansiotyöstä. Moni välttelee taloudellisten syiden vuoksi lääkäriin menemistä mahdollisten syöpäoireittensa kanssa. 57 suomen syöpäjärjestöissä tiedetään, että syöpään sairastuneiden taloudelliset haasteet vaikuttavat jo syöpäpotilaiden hoidon toteutumiseen. jukka moilanen Kirjoittaja on kaupunginjohtaja emeritus (Ulvila) ja Suomen syöpäyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtaja. Etuuksien hakemiseen tarvitaan ammattilaisen tukea. Koska haku toteutetaan sairaaloiden sosiaalityöntekijöiden kautta, ovat hakijoiden määrät vähentyneet ja neuvonnan tarve kasvanut. Vähävaraiset syöpäänsairastuneet jättävät säästösyistä jopa käymättä hoidoissa Jukka Moilanen Kuva: Via Rams'ten. Terveyssosiaalityön on oltava kiinteä osa syövänhoidon hoitoketjua. Ihmisen tilanne ja tukipalvelujen tarve on pystyttävä arvioimaan yksilöllisesti kaikissa syövän vaiheissa. Syöpä koskettaa aina koko perhettä ja muuta lähipiiriä
Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista säädetään tarkemmin kuntalaissa. Kyse on tällöinkin kunnan järjestämisvastuulla olevasta palvelusta. Lapsella on aina oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatuspaikkaan, jonka asiakasmaksut määräytyvät varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisesti. Kunnalla on velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Kunta määrittää palvelusetelin arvon kuntakohtaisten kustannustekijöiden pohjalta. Perheellä on oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetystä varhaiskasvatuksesta. Palvelusetelillä tarkoitetaan varhaiskasvatuksesta järjestämisvastuussa olevan kunnan lapsen huoltajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan antaman varhaiskasvatuksen kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti joko tasasuuruisena tai tulosidonnaisena. Kunta päättää palvelunsetelin arvosta. Teksti Minna Antila lakia lukien Näin kunta voi järjestää varhaiskasvatuksen Varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kirjoittaja toimii juristina Suomen Kuntaliiton lakiyksikössä vastuualueenaan erityisesti kasvatuksen, koulutuksen ja sivistyksen toimialan lakiasiat. Palveluseteli on yksi kunnan varhaiskasvatuksen järjestämistapa.. Kunta päättää palvelusetelin käyttöönotosta. Taloudelliset tuet kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona Lapsen huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa, on oikeus lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi taloudelliseen tukeen, josta säädetään kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetulla lailla. Varhaiskasvatuksen järjestämisestä säädetään varhaiskasvatuslaissa. Varhaiskasvatusta ei voi järjestää pelkästään palvelusetelillä. Palveluseteli on yksi kunnan varhaiskasvatuksen järjestämistapa, kirjoittaa Minna Antila, joka toimii juristina Suomen Kuntaliiton lakiyksikössä. Kunta voi järjestää varhaiskasvatuksen myös hankkimalla palvelut sopimukseen perustuen yksityiseltä varhaiskasvatuksen tuottajalta tai antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Tällöin kunnan on ohjattava heidät kunnan muulla tavoin järjestämään varhaiskasvatukseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Jatkossa huomioitavaksi on esitetty myös palveluntuottajalle kustannuksia aiheuttavaa lapsen ikää ja tuen tarvetta. Kunta päättää myös siitä, missä varhaiskasvatuksen palveluissa palveluseteliä käytetään ja missä laajuudessa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhe haluaa käyttää nimenomaan yksityistä varhaiskasvatusta, heillä on oikeus saada siihen yksityisen hoidon tukea. Pääpiirteiltään esitys vastaa nykyistä sääntelyä. Kunnat voivat järjestää varhaiskasvatuspalvelut myös yhdessä. Nykyisin varhaiskasvatuksessa sovelletaan lakia sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä. Palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki ovat käytännön soveltamisessa lähellä toisiaan. Palveluseteliä ei voi käyttää muissa kunnan palveluissa esimerkiksi esiopetuksen järjestämisessä. viranomaistehtävät itse. Palveluseteli varhaiskasvatuksessa Palvelusetelin käytöstä säädetään erikseen. Kunnan on varmistuttava siitä, että palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään kunnalliselta palvelulta sekä hoidettava ns. 58 Varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Oikeudellisesti kyse on kahdesta eri asiasta. Palveluseteli on yksi kunnan varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Arvon kohtuullisuutta olisi tarkistettava säännöllisesti. Palvelusetelin arvon tulee olla palvelunkäyttäjän näkökulmasta kohtuullinen. Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi laiksi varhaiskasvatuksen palvelusetelistä (HE 54/2025 vp). Kunta voi järjestää varhaiskasvatuksen itse kunnan omissa päiväkodeissa tai perhepäivähoitona. Kunta hyväksyy yksityiset palveluntuottajat ja hyväksymiskriteerien avulla (sääntökirja) määrittelee sen palvelun, joka asiakkaalla on oikeus saada ja palveluntuottajalla on velvollisuus tuottaa. Miten kunta voi varhaiskasvatuksen järjestää. Yksityisen hoidon tuessa on kyse kunnan varhaiskasvatuksen vaihtoehtona maksettavasta taloudellisesta tuesta
Tutustu MTK:n Kuntapäättäjäoppaaseen, joka kokoaa vinkit ja muistilistat päätöksenteon tueksi osoitteessa: www.mtk.fi/-/kuntapaattajaopas-2025 Kuntapäättäjä – Sinä päätät Lataa opas täältä:. 59 Löydä kaikkien Kuntalehden ristikoiden oikeat vastauksen sekä aiempien numeroiden tietovisat kuntalehti.fi:stä Ristikko Jokainen kuntapäättäjä vaikuttaa siihen, miten kunnan rahat käytetään – valintoihin, jotka näkyvät julkisissa hankinnoissa, maankäytössä, metsien hoidossa, koulutuksessa ja elinvoimassa