OPTIMISTI JUVALTA Mervi Simoska on Yli sadan kunnan kesätapahtumat ja nähtävyydet Aallon helmiä Kotkan Sunilassa Miten mökkiläisistä saisi kuntalaisia. [ Kolumni ] Anssi Joutsiniemi: Miten kaupunkia kehitetään. KL6_1.indd 1 6.6.2023 8.48. 6–7 I 2023 I 14.6
KL6_2-5.indd 2 6.6.2023 8.48. Kaikki korttelin tilaratkaisut ja kulkureitit, yhteistilojen toiminnot ja sisustus sekä tarjolla olevat lähipalvelut tukevat tätä tavoitetta. Kestävällä tavalla toteutettu nykyaikainen yhteisöllisyys ei toteudu yksittäiseen rakennukseen toteutettuna palvelutalona, vaan se vaatii useammasta rakennuksesta koostuvan ympäristön. Tästä meillä on jo vankkaa tutkimustietoa Kotikatu365 Lipporannan korttelin asukastutkimuksista”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Tämä lisää mahdollisuuksia tukea suomalaisten – erityisesti ikäihmisten – asumista turvallisesti omassa kodissaan sinne tuotettavien palveluiden turvin. Niille kunnilta siirtyvien kiinteistökokonaisuuksien jatkojalostamisen yhteydessä voi löytyä myös yhteisöllisen asumisen nykyaikaiseen toteuttamiseen sopivia rakennuspaikkoja”, Ronkainen visioi. FAKTA Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena 500-600 m 2 :n monipuoliset yhteistilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Kotikatu365 on yhteisöllisen asumisen edelläkävijä asumiskonseptillaan, joka ottaa huomioon kaikenikäiset asukkaat vauvasta vaariin. Korttelissa yhteistilojen pitää luoda edellytyksiä eri-ikäisten ihmisten kohtaamiselle ja palvelujen on oltava saatavissa digitaalisesti. tavallinen palveluasuminen korvataan yhteisöllisellä asumisella, mikä lisää voimakkaasti yhteisöllisten asumisratkaisujen tarvetta kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kun koti vielä on yhteisöllisessä asuinympäristössä, joka tukee eri-ikäisten asukkaiden kanssakäymistä ja aktiivisuutta, hyvinvointi paranee. ”Toimimme rakennuttamiemme korttelien palveluoperaattorina, joka ylläpitää yhteisiä tiloja ja tavaroita sekä tukee asukkaita yhteisen tekemisen ja tapahtumien järjestämisessä. Kestäviä yhteisöllisen asumisen muotoja tuleekin kehittää eri elämänvaiheissa olevien asukkaiden arjen ja hyvinvoinnin tueksi. ”Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita pelkästään ikäihmisten palveluasumista, vaan se on eri-ikäisten ihmisten normaalia asumista samalla alueella erilaisten palveluiden ja yhteiskäyttötilojen yhdistämänä. Kotimaiseen terveydenhuollon COR Group -konserniin kuuluvan Kotikatu 365 Oy:n suunnittelema asumisen malli tähtää nimenomaan asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja mukavaan yhdessäoloon naapureiden kesken. Palveluoperaattori luo jatkuvuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta alueella”, Ronkainen valottaa. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäiset asuintalot ja yhteistilat valmistuvat Kuopioon kesällä 2023. ILMOITUS Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. ”Nyt on alkanut kiinnostava vaihe yhteisöllisen asumisen toteuttamisessa uusilla hyvinvointialueilla. KOTIKATU365 LUO AITOA YHTEISÖLLISYYTTÄ Kotikatu 365 Oy:n kehittämä kolmen sukupolven asumiskonsepti vastaa erinomaisesti kestävän yhteisöllisen asumisen tarpeeseen. Uudenlainen asumiskonsepti on uudenlaisen rakennusalan toimijan luomus. Lakimuutoksen myötä ns. ”Uudistuksessa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan ja asunto on henkilön omassa omistuksessa. Rakennetun ympäristön tulee olla tiivis kampusmainen kokonaisuus, jossa asuntojen hallintamuodot vaihtelevat ja puolijulkiset tilat täydentävät palvelurakennetta. Kotikatu365-korttelin yhteistilat tukevat monisukupolvista yhteisöllisyyttä. Tämä toteutuu jo Kotikatu365-kortteleissa Oulun Lipporannassa ja Kuopion Hatsalassa, missä alueen asuntoja ja yhteistiloja täydentävät päiväkodit ja hoiva-asumisen yksiköt”, Ronkainen jatkaa. Laajoine yhteistiloineen ja toimintoineen, yhteiskäyttövälineineen ja kotiin saatavine palveluineen se palvelee eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden tarpeita – tuoden helpotusta lapsiperheen ruuhkavuosiin, parantaen erityisesti naisten turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaen ikäihmisille pärjäämisen pidempään omassa kodissa. Asuinyhteisöllä on tärkeä rooli arjen turvallisuudessa Viime vuoden vaihteessa tuli voimaan uudistettu laki kotiin annettavista palveluista ja asumispalveluista
”Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita pelkästään ikäihmisten palveluasumista, vaan se on eri-ikäisten ihmisten normaalia asumista samalla alueella erilaisten palveluiden ja yhteiskäyttötilojen yhdistämänä. Kestävällä tavalla toteutettu nykyaikainen yhteisöllisyys ei toteudu yksittäiseen rakennukseen toteutettuna palvelutalona, vaan se vaatii useammasta rakennuksesta koostuvan ympäristön. Keskeinen oivallus oli, että riippumatta kunnan koosta ja imagosta jokainen asukas kohtaa omat vastoinkäymisensä ja ilon hetkensä itse. Asuinyhteisöllä on tärkeä rooli arjen turvallisuudessa Viime vuoden vaihteessa tuli voimaan uudistettu laki kotiin annettavista palveluista ja asumispalveluista. Minulta jäi valtuustosaleissa istuminen nuorena kloppina kokonaan väliin. FAKTA Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Kodin jatkeena 500-600 m 2 :n monipuoliset yhteistilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle: pihapiiriin tai kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Syynä on tietenkin sosiaalinen media, jossa kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa kenestä tahansa, yleensä ilman todellisia seuraamuksia. Aikakauslehteen tehdyn joidenkin vuosien mittaisen sivuaskeleen jälkeen oli aika palata suolakaivokseen eli sanomalehteen 90-luvun lopulla. Ne olivat arvokkaita kohtaamisia, sillä päätoimittajan työn heikkous oli se, että kovin harvoin sai aitoa palautetta lukijoilta. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. tavallinen palveluasuminen korvataan yhteisöllisellä asumisella, mikä lisää voimakkaasti yhteisöllisten asumisratkaisujen tarvetta kunnissa ja hyvinvointialueilla. Korttelissa yhteistilojen pitää luoda edellytyksiä eri-ikäisten ihmisten kohtaamiselle ja palvelujen on oltava saatavissa digitaalisesti. Rakennetun ympäristön tulee olla tiivis kampusmainen kokonaisuus, jossa asuntojen hallintamuodot vaihtelevat ja puolijulkiset tilat täydentävät palvelurakennetta. Uudenlainen asumiskonsepti on uudenlaisen rakennusalan toimijan luomus. ILMOITUS Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Ollaan ihmisiksi T ämä on viimeinen pääkirjoitukseni Kuntalehteen. Kun koti vielä on yhteisöllisessä asuinympäristössä, joka tukee eri-ikäisten asukkaiden kanssakäymistä ja aktiivisuutta, hyvinvointi paranee. Kotikatu365-korttelin yhteistilat tukevat monisukupolvista yhteisöllisyyttä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Toreilla ja kahviloissa tämä ei ollut ongelma. Kuntalehdessä olen ollut näköalapaikalla seuraamassa Suomen muuttumista. Palveluoperaattori luo jatkuvuutta ja lisää turvallisuuden tunnetta alueella”, Ronkainen valottaa. Jos olin Ilta-Sanomissa ollut tekemisissä valtakunnan kerman kanssa, kuntapäättäjiin ja asukkaisiin tutustuminen toi nyt todellisen Suomen asiat tutuiksi. Kuntalehti 6-7 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 108. Muutaman viime vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut repivämmäksi. ”Nyt on alkanut kiinnostava vaihe yhteisöllisen asumisen toteuttamisessa uusilla hyvinvointialueilla. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Yksittäisen asukkaan haasteet ovat samanlaisia kaikkialla kunnan ja kaupungin koosta riippumatta. Kestäviä yhteisöllisen asumisen muotoja tuleekin kehittää eri elämänvaiheissa olevien asukkaiden arjen ja hyvinvoinnin tueksi. Se vaatii läsnäoloa, empatiaa ja kykyä asettua toisen asemaan. Paljon on Jos kunnat ovat suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita, luottamus ja hyvä tahto ovat sen kivijalkaa. Kotikatu365 Hatsalan ensimmäiset asuintalot ja yhteistilat valmistuvat Kuopioon kesällä 2023. Kiersin tapaamassa päättäjiä ja lukijoita ympäri Itä-Uudenmaan maakuntaa. Lisäksi luottamusmiesjohdon ja kuntajohdon keskinäinen yhteistyökyky on liian usein heikkoa. Sinänsä ristiriitoja ei tarvitse pelätä, sillä asiat muuttuvat paremmiksi juuri keskustelun kautta. Niille kunnilta siirtyvien kiinteistökokonaisuuksien jatkojalostamisen yhteydessä voi löytyä myös yhteisöllisen asumisen nykyaikaiseen toteuttamiseen sopivia rakennuspaikkoja”, Ronkainen visioi. Tämä lisää mahdollisuuksia tukea suomalaisten – erityisesti ikäihmisten – asumista turvallisesti omassa kodissaan sinne tuotettavien palveluiden turvin. Tämä näkyy kuntajohtajien uupumisena ja suurena vaihtuvuutena, joka vain tuntuu lisääntyneen. Täällä se elämä on, täällä ne huolet ja ilot ovat todellisia, ja kaikesta tästä koostuu arki. KOTIKATU365 LUO AITOA YHTEISÖLLISYYTTÄ Kotikatu 365 Oy:n kehittämä kolmen sukupolven asumiskonsepti vastaa erinomaisesti kestävän yhteisöllisen asumisen tarpeeseen. muuttunut, yleensä vain parempaan päin. Jos kunnat ovat suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita, luottamus ja hyvä tahto ovat sen kivijalkaa. Kotikatu365 on yhteisöllisen asumisen edelläkävijä asumiskonseptillaan, joka ottaa huomioon kaikenikäiset asukkaat vauvasta vaariin. Kotimaiseen terveydenhuollon COR Group -konserniin kuuluvan Kotikatu 365 Oy:n suunnittelema asumisen malli tähtää nimenomaan asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja mukavaan yhdessäoloon naapureiden kesken. Kaikki korttelin tilaratkaisut ja kulkureitit, yhteistilojen toiminnot ja sisustus sekä tarjolla olevat lähipalvelut tukevat tätä tavoitetta. Samalla tutustuin pienten kuntien huoliin ja haasteisiin, mutta myös hyviin puoliin. Laajoine yhteistiloineen ja toimintoineen, yhteiskäyttövälineineen ja kotiin saatavine palveluineen se palvelee eri elämäntilanteissa olevien asukkaiden tarpeita – tuoden helpotusta lapsiperheen ruuhkavuosiin, parantaen erityisesti naisten turvallisuuden tunnetta ja mahdollistaen ikäihmisille pärjäämisen pidempään omassa kodissa. Sen sijaan, että valtuutetut toimisivat kuntajohtajan tukijana, syntyy liian herkästi raastavaa vastakkainasettelua, joka ei enää vie kunnan ja kuntalaisten asioita eteenpäin. Politiikka on tullut takaisin kuntapolitiikkaankin ja vastakkainasettelut ovat lisääntyneet. Kiitos yhteisistä vuosista, ollaan ihmisiksi! • ”Uudistuksessa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan ja asunto on henkilön omassa omistuksessa. Tervetuloa kuntamaailman ytimeen, Jarkko! Usein toimittajapolku kulkee pienistä paikallisja maakuntalehdistä isompiin tehtaisiin, mutta minun tieni oli päinvastainen. Jään eläkkeelle lomien jälkeen, ja elokuun lehdessä päätoimittajana on jo Jarkko Ambrusin. Tästä meillä on jo vankkaa tutkimustietoa Kotikatu365 Lipporannan korttelin asukastutkimuksista”, kertoo Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. ”Toimimme rakennuttamiemme korttelien palveluoperaattorina, joka ylläpitää yhteisiä tiloja ja tavaroita sekä tukee asukkaita yhteisen tekemisen ja tapahtumien järjestämisessä. Vaikka toimittajille tyypillinen kyynisyys pyrki jossain vaiheessa asettumaan myös minuun, haluan edelleen olla sinisilmäinen ja naiivi ja uskoa, että kun ihminen kohtaa ihmisen, äänensävy ja toiminta voivat muuttua hyväksi yhteistyöksi. OLEN ollut toimittajana kuuden vuosikymmenen aikana ja päätoimittajana eri lehdissä neljän vuosikymmenen aikana. KL6_2-5.indd 3 6.6.2023 8.48. Uhkaukset ja maalittaminen ovat arkea jo kaikissa kunnan toimissa, mutta erityisenä kohteena on usein virkamiesjohto. Sanomalehti Uusimaassa Porvoossa olinkin sitten keskellä Itä-Uudenmaan kuntien sisäisiä ja ulkoisia vääntöjä, mutta myös keskellä oikeaa elämää. Aloitin urani vuonna 1979 Ilta-Sanomissa avustajana ja siitä sitten 80-luvun alussa sinne vakinaistuen. Tämä toteutuu jo Kotikatu365-kortteleissa Oulun Lipporannassa ja Kuopion Hatsalassa, missä alueen asuntoja ja yhteistiloja täydentävät päiväkodit ja hoiva-asumisen yksiköt”, Ronkainen jatkaa. Lakimuutoksen myötä ns
28 Kuva: Lauri Rotko Mervi Simoska: Nautin kohtaamisista, ja oveni on aina avoinna myös kuntalaisille. 54 10 kysymystä kulttuuri-imagon kohentamisesta [ Kunnan töissä ] 56 Saaristokunnan markkinoija [ Uutisanalyysi ] 58 Hannu Lehtilä: Haurasta on – ei luottamusta [ Lakia lukien ] 59 Uimarannat ovat kunnan tarkassa valvonnassa [ Lakiklinikka ] 60 Näin vuokranantaja voi purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen [ Kirja ] 61 Tutkittua tietoa populismista [ Työ ja tekijä ] 62 Lohja houkuttelee järvellä ja kaivoksella [ Luottamuksella ] 64 Länsi-Uusimaa tulee takamatkalta [ Seuraava numero ] 66 Teemat: Koulutus ja työllisyys Kuva: Janne Aulavuori KL6_2-5.indd 4 6.6.2023 8.48. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 13 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teemat: Matkailu ja asuminen ] 14 Kesä on kaikkialla! 18 Aallon helmi tehtaan varjossa 28 Miten mökkiläisistä saisi pysyviä asukkaita. 6 [ Sisältö 6-7/2023 ] s. Vapaa-ajanasukkaiden houkuttelu pysyvämmiksi asukkaiksi on monen kunnan tavoite. 34 Seutukaupungin pitää uudistua 38 Kotimaankierros muistuttaa Suomen moninaisuudesta 44 Maakuntien tapaan [ Kolumni ] 52 Anssi Joutsiniemi: Miten kaupunkia kehitetään. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Supervoimana optimismi 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Piirros: Matti Pikkujämsä [ Kansi ] Lauri Rotko kuvasi Juvan kunnanjohtajan Mervi Simoskan Juvalla
kuntalehti.fi/valiokunta KL6_2-5.indd 5 6.6.2023 8.48. Sodankylän elokuvajuhlat 14.–18.6. Kuva: Petri Laitinen Kuuntele Valiokunta-podcast • Miten Porisuhde-markkinointikampanja syntyi. Kuva: Jonna Juvonen Kuva: Elli Halonen Vanhan Rauman avoimet pihat ja pihakirppikset 22.–30.7. • Valiokunnassa kuntamarkkinointia ruotivat Riihimäen kaupungin viestintäja markkinointipäällikkö Mia Miettinen ja markkinointitoimisto Staartin perustaja ja luova johtaja Juuso Kemi. 14–51 Kuntalehden kesätapahtumaesittely kertoo vilkkaasta kesästä! Yli 100 kuntaa osallistui perinteiseen kyselyymme. s. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuma 14.–20.6. Mikä kuntamarkkinoinnin kilpailutuksissa mättää. Mitä sketsimarkkinoinnilla tavoitellaan
KL6_6-11.indd 6 6.6.2023 8.50. 6 Kuntalehti 6-7 / 2023 SUPERVOIMANA OPTIMISMI Etelä-Savossa sijaitsevan Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska pudottelee sanoihin peräpohjalaisittain ylimääräisiä vokaaleja ja pyrkii selvittämään ristiriidat puhumalla
Kartano teekauppoineen ja bistroineen on suosittu matkailukohde. [ Hän ] Juvan kunnanjohtaja poseeraa Vehmaan kartanon kivinavetan edessä. KL6_6-11.indd 7 6.6.2023 8.50. Kartano tuottaa luomumaitoa, luomuviljaa ja luomuöljykasveja. Kuntalehti 6-7 / 2023 7
Kartanon navettaan on tulossa aurinkosähkö. Sen toimittaja kiinnostaa kunnanjohtajaa, kuten lähes kaikki mitä kunnassa tapahtuu. KL6_6-11.indd 8 6.6.2023 8.50. Tuulivoima osoittautui hankalaksi. Simoskan mukaan viime talvena koettuun energiakriisiin kunnan oli vaikea varautua. Varauduimme muun muassa kiertäviin sähkökatkoihin, laitoimme uimahallin toisen saunan pois päältä ja lyhensimme katuvalojen palamisaikaa. Tuohon Pieksämäentien toiselle puolelle on suunnitteilla kuudensadan lypsylehmän yhteisomistukseen tuleva suurnavetta, hän viittilöi kartanon koivukujalle päin. Kotiseudullani Simossa on paljon tuulivoimaloita ja kiinteistöveron kautta niillä on merkittävä vaikutus kuntatalouteen. Oli pakko sopeutua, sillä kunnan on tuotettava palvelunsa kaikissa olosuhteissa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 6-7 / 2023 J uvan kunnanjohtaja Mervi Simoska astelee reippaasti korkokengissä sateen kastelemaan ruohikkoon. Tuulimyllyille otollisia alueita Etelä-Savon maakunnasta kartoitettiin maakuntakaavoituksen yhteydessä yli viisikymmentä, mutta Puolustusvoimat karsi lausunnossaan niistä suurimman osan ja sopiviksi katsottiin vain seitsemän aluetta. Meille aurinkosähkö on kuitenkin tällä hetkellä tuulivoimahaasteiden takia varteenotettava uusiutuvan energian lähde. Se siirto kannatti. Vehmaan kartanon komean kivinavetan seinä sopii hyvin kuvausten taustaksi, sillä nyt ollaan maataloudesta ja elintarviketuotannosta elävässä kunnassa. Viime talvena uhannut energiakriisi toi lisävauhtia myös Juvan kunnan uusiutuvan energian hankkeisiin. Toimet olivat pientä siihen nähden, että energian hinnannousu näkyi isona hyppäyksenä käyttötalousmenoissa. Juvan ensimmäinen iso aurinkopuisto on parhaillaan nousemassa kunnan vuokramaalle. Kunta vahvistaa syksyllä ensimmäistä kertaa kiinteistöveroprosentin myös voimalaitoksille. Kuluvana keväänä Juvan kunta siirtyi SuurSavon Sähkön kuntasähkö-sopimuksesta pörssisähköön
Juvalla toimii Suomen Punaisen Ristin Mikkelin vastaanottokeskuksen filiaali, joka järjestää majoitusta ukrainalaisille entisen ammattiopiston asuntolassa. Joitakin opiskelee hoiva-avustajiksi oppisopimuksella, ja yhden ammatiltaan opettajan kunta rekrytoi kouluun ukrainalaislapsia opettamaan. Ensimmäiset tulivat viime vuoden maaliskuun alussa. Simoska arvioi, että työikäisistä Juvalla olevista ukrainalaisista kuusikymmentä prosenttia on työllistynyt hyvin. SOTA TOI UKRAINALAISET Kuten muidenkin kuntajohtajien, myös Mervi Simoskan viime vuodet ovat täyttyneet erilaisten kriisien hoidosta. TURBULENSSIA ILMASSA Etelä-Savon kuntajohtamisilmasto on ollut viiEtelä-Savon kuntajohtamisilmasto on ollut viime aikoina varsin turbulenttia. Juva oli heille luonteva paikka tulla, sillä meillä on vahva alkutuotanto ja monet olivat olleet täällä tiloilla kausitöissä. Pienempää tarviketta toimitettiin meille kunnanvirastolle, ja tavaraa löytyy meiltä edelleen. Uutta oli, että mukana tuli myös lapsia, Simoska kertoo. Kuntalehti 6-7 / 2023 9 . Mervi Simoskan korvissa ja kaulalla heiluvat Juvalta löytyneen muinaiskorun Juvan ristin mallin mukaan valmistetut korut. Työpaikkoja on löytynyt muun muassa erikoisyrttejä tuottavalta Turakkalan puutarhalta sekä KruunuHerkulta. Heitä on tällä hetkellä satakunta. KL6_6-11.indd 9 6.6.2023 8.50. Korusarjalla julkistettiin vuonna 2017 Juvan seurakunnan 575-vuotisjuhlia. Heti alussa kunnantalon neuvonta toimi mööpelikoordinaattorina, välitti tarvittavaa tavaraa ja koordinoi kuljetukset. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi kunnan asukaslukuun (5 800) nähden ison joukon sotaa pakenevia Juvalle. Osa asuu kunnan vuokrataloyhtiön asunnoissa. Yksityiset kuntalaiset ovat olleet hienosti mukana, Simoska kiittelee. On koronaa, energiakriisiä ja Ukrainasta sotaa pakoon lähteneiden asioita
Viime kesänä hän haki Mikkelin kaupunginjohtajan paikkaa ja selviytyi kolmen kärkeen. On tärkeää meidän kaikkien jaksamisen kannalta, että voi tukeutua heihin, jotka tuntevat työsi ja toimintaympäristösi, Simoska kiittelee Mikkelin alueen kuntajohtajien verkostoa. Simoskalla tulee syksyllä seitsemän vuotta täyteen Juvalla, ja sitäkin voi pitää melko pitkänä urana samassa kunnassa, sillä aiemmissa tehtävissään hän on toiminut viidestä kuuteen vuotta. Nautin kohtaamisista, ja oveni on aina avoinna myös kuntalaisille. Tavoitteiden pitää olla realistisia ja mielellään myös mitattavia, Simoska korostaa. Hän halusi vaikuttaa ihmisten arkielämään. Mitä tahansa epäasiallista kohtelua ei tarvitse kestää. VERKOSTO TUKEE Kuntien pulmat ovat yhteiset ja kuntajohtajat ovat hyvin verkostoituneita keskenään. Se oli kyllä paha enne. [ Hän ] 10 Kuntalehti 6-7 / 2023 me aikoina varsin turbulenttia. Simoskan mielestä asioista pitäisi keskustella kuntajohtajan ja luottamushenkilöjohdon välillä ennakoivasti. Kuntajohtaja on siinä tilanteessa heikoilla. Pitää muistaa, että kunnanhallitus vastaa myös kunnanjohtajan työhyvinvoinnista. Kyllähän kuntajohtajan työ on monipuolista ja mielekkyys siinä säilyy jatkuvien muutosten vuoksi, mutta on luontevaa siirtyä uralla eteenpäin. Kävimme läpi työtä, sen haasteellisuutta, vaikeita johtamistilanteita ja henkilöstökysymyksiä. Pitää osata kaikkea ja koko ajan tulee lisää raportoitavaa ja selvitettävää. Se voi tapahtua vailla mitään totuuspohjaa. Tavoitteiden pitää olla realistisia ja mielellään myös mitattavia. Mervi Simoska haki kunnanjohtajaksi Juvalle, koska kaipasi maakuntaliiton hallintotehtävien jälkeen ”human touchia” eli inhimillistä otetta. Simoska toteaa, että hänen virkauransa aikana kaikissa muissa Etelä-Savon kunnissa johtaja on vaihtunut paitsi Savonlinnassa ja Hirvensalmella. Simoska korostaa, että pienempien kuntien johtajat ovat paljon vartijoina. Mervi Simoska laskee, että neljä kunnanja kaupunginjohtajaa on joutunut lähtemään virasta niiden seitsemän vuoden aikana, kun hän on ollut virassaan. KL6_6-11.indd 10 6.6.2023 8.50. Kuntajohtajaa vastaan voidaan laatia pitkiä syntilistoja asioista, joihin kuntajohtajalla ei ole osaa eikä arpaa. Simoska mainitsee erityisen hyvänä kuntajohtajien vertaistukikehittämisen pilottiryhmän, johon hän meni mukaan kahdeksan muun kunnanjohtajan kanssa. Ei se tarkoita sitä, ettei oltaisi sitoutuneita työpaikkaansa, mutta aikansa kutakin. Aikaa kannattaa hänen mielestään käyttää keskusteluihin ja yhteisten linjausten löytämiseen. Tämä on palveluammatti. Osa lähtijöistä on tosin siirtynyt isompiin kuntiin, toiselle alalle tai eläkkeelle. Simoskan edeltäjä Heikki Laukkanen toimi Juvan kunnanjohtajana kolmekymmentä vuotta. Meilläkin on oikeutemme. Valituksi tuli Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen. KAIKKEA EI TARVITSE SIETÄÄ Mervi Simoskan mielestä kuntajohtajan asema ja oikeusturva on heikko, jos häntä vastaan lähdetään vyöryttämään syytöksiä. Yhtä pitkiin uriin saman kunnan palveluksessa Simoska ei usko. Kunnanjohtajan johtajasopimukseen kirjataan vuosittain tavoitteet, joista sovitaan yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Tarttuvasorttisuus on nyt konkretisoitunut Mäntyharjulla ja Etelä-Karjalan Parikkalassa. Työssä pyrin olemaan läsnä ja saatavilla johtoryhmälle ja muullekin henkilöstölle. Pyrin auttamaan heitä menestymään omassa tehtävässään. Mikkelistä ulos savustetun Timo Halosen läksiäissanoissaan Simoska riimitteli ”Mikkelin tauti taitaa olla tarttuvaa sorttia, herkästi näytetään lähtöporttia”. Myös hyvinvointialueelta pyydetään erilaisiin työryhmiin, mikä on tietysti hyvä asia, mutta kun ei ole tekijöitä, se on kunnanjohtaja joka hoitaa. Meistä tuli tiivis ryhmä, soittelemme usein ja kyselemme kuulumisia
Jos minulla on kotiin tullessa naama mutrulla, niin kaikki huoli unohtuu, kun vastassa on ilopilleri, aina iloinen Down-poikamme. Osa kunnista on jo siirtynyt maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Simoskan mikkeliläissyntyinen aviomies totesi alkuaikoina tarvitsevansa Mervi–suomisanakirjan. Yhdessä perheen kanssa puuhataan kotihommia, veneillään ja liikutaan. Et voi haahuilla omissa ajatuksissa. Kaikki Simoskat ovat syntyisin lounaisesta Lapista Perämeren pohjukan lohikunnasta Simosta. Kustannuksista lähti 65 prosenttia. Valtiovallan kannattaisi tarkistaa mitoituksia ja kelpoisuusvaatimuksia, jos meinataan, että me kunnissa pystymme palveluja tarjoamaan. Kotona en ole kunnanjohtaja. Tämän mekon sain aamulla valmiiksi. Siinä ei passaa hirveästi työasioita ajatella tai on äkkiä hukassa. Kuntien rahoitus jäi hyvinvointialueuudistuksen jäljiltä huteralle pohjalle. Olen ollut aina aamuihminen, ja kun aikaisin aloittaa, ehtii monenlaista. Varhaiskasvatusmaksut ovat meille edelleen merkittävä tuloerä, mutta jos nollaluokka kasvaa vielä, tuleeko siitä lopulta maksutonta. Siihen kuuluvat perhe ja harrastukset, jotka vievät ajatukset kokonaan pois työasioista. Simoska toivoo ratkaisun pattitilanteeseen löytyvän kaikkien osapuolten yhteistyöllä. Sukunimi johtaa toisinaan erikoisiin tilanteisiin. Suomessa on kaksi Simoska-nimistä kunnanjohtajaa. Mervi Simoska puhuu edelleen synnyinseutunsa murretta. Tuntuu nurinkuriselta, että tehdään mitoituksia, AVI valvoo ja määrää mahdollisesti uhkasakkoja eikä meillä ole henkilöstöä saatavilla. Kaikille työasioita vatvoville Mervi Simoska suosittelee harrastukseksi suunnistusta. [ Kuka. Kunnanjohtajalta sujuvat myös ompelutyöt ja neulominen. Maaliskuussa tehdyt muutokset tarkoittavat sitä, että nollamaksuluokassa pitää olla 61 prosenttia lapsista. Meiltäkin lähti melkein 90 prosenttia valtionosuuksista ja puolet verotuloista. Kun sukunimi on Simoska, se kertoo mistä ollaan lähtöisin. • Juvan kunnanjohtaja lokakuusta 2016 alkaen • Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme poikaa • Harrastaa monipuolisesti liikuntaa, käsitöitä ja kotihommia. Kaikille työasioita vatvoville Mervi Simoska suosittelee harrastukseksi suunnistusta. Se toinen on Mervi Simoskan veli, Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska. • KL6_6-11.indd 11 6.6.2023 8.50. ROUVA SIMONEN. Kolmenkymmenen vuoden liiton jälkeen rouvan sanasto on tullut hyvinkin tutuksi. Hän on suunnistanut muutaman vuoden ja osallistunut jo kahteen Jukolan viestiinkin. Olen halunnut sen sukunimeni pitää, ja lapsillamme se myös on. Joukkuepelit ovat myös hyviä. Kaikki Simoskat ovat jotain sukua toisilleen. Puheessa kuuluu peräpohjalaisia sanoja kuten pahki eli päin jotakin, ruotsalaisperäisiä sanoja kuten ruukata ja tietysti hän juo kahavia ja ajaa autua. Ennustettavuus on heikkoa ja ensi vuoden talousarvion laadinta äärimmäisen vaikeaa. Kun täällä itäisessä Suomessa väestökehityskin on ollut pitkään laskeva, tulevaisuus ei lupaa helppoja aikoja. ] POUKKOILU HARMITTAA Simoskan mukaan kunnilla on edessään vaikeat ajat. Meillä kotopuolessa sukunimemme on tuttu eikä aiheuta hämmennystä. Yliopistossa eräs tentaattori aikoinaan vilkaisi tenttivastauskuorta ja totesi, että johan on tyttö itselleen nimen keksinyt. Mervi Simoska ei usko ylimaallisiin supervoimiin, vaan tavalliseen elämään. Tuorein aikaansaannos hänellä on yllään haastattelupäivänä. Esimerkiksi meillä oli viime vuoden lokakuussa 39 prosenttia varhaiskasvatuksen nollamaksuluokassa tulorajojen muutoksen perusteella. Kuntalehti 6-7 / 2023 11 Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Mervi Simoska • Syntyi 1970 Simossa • Kotipaikka Juva, mutta asuu perheensä kanssa Mikkelissä • Koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta • Työskenteli Mikkelin kaupungin EU-hankeasiamiehenä vuosina 1999–2005, Hirvensalmen hallintojohtajana vuosina 2005–2012, Etelä-Savon maakuntaliiton hallintoja kehittämisjohtajana vuosina 2012–2016 • Toimii luottamustehtävässä Kuntien takauskeskuksen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön hallituksissa. Jotkut ovat muualla päin luulleet, että olen rouva Simonen. Lainsäädännöstä tulevat mitoitukset koettelevat kuntien päivähoitoa ja kouluja myös Juvalla. Simoskan mielestä valtion tulisi pitää kiinni rahoitusperiaatteesta uusia tehtäviä määrätessään
Kyntäjän hevoset ovat eloisan oloisia – korskuvat ja kaartavat kaulaa tohkeissaan auraa vetäessään. [ Mikä vaakuna. Kyntäjä taas esittää miestä, joka ohjastaa kahden virkun hevosen vetämää auraa, eikä tätä valintaa tarvitse oikeastaan perustella lainkaan. • Katja Martelius Kuvat: Satu Tenhonen PELLON kunnan vaakunan aihe kuvaa luontoa napapiirin pohjoispuolella, ja siinä olevien tähtien lukumäärä viittaa Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n retkikunnan tekemiin kolmiomittauksina vuosina 1736–1737, joista pohjoisimmat tehtiin Pellon Kittisvaaralla. Muikea ja hyväntuulinen naisfiguuri toivottaa tulijan tervetulleeksi Harjavaltaan, perustelee Kuusela ensimmäistä valintaa. Hän on paikkakunnan merkittävin taiteilija, sillä hän rakensi aikanaan taitelijakotinsa Harjavaltaan. Molemmat ovat julkisia veistoksia, sillä Harjavalta on veistosten kaupunki, sanoo Kuusela. Hänen lempimotiivinsa oli hevonen, ja niistä töistä kuuluisin on kai tammaa ja varsaa esittävä Äidin rakkaus Helsingissä Kaisaniemen puistossa. Harjavaltaa ja Kyntäjää kiteyttävät kaupunginjohtaja Kuuselan mielestä kunnan dualistisen ominaisluonteen. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 30.5.1952. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1 + 2; kaikki hopeaa”. RANSKASSAKIN opiskellut Cedercreutz oli saanut vaikutteita aina Rodinia myöden. KL6_12-13.indd 12 6.6.2023 8.49. Toinen on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879-1949) Kyntäjä, joka valmistui vuonna 1929 Harjavallan tuolloisen kaupungintalon edustalle. Suunnitelmissa on kiinnittää sen seinään suuri Cedercreutzin suunnittelema siluetti. Harjavallassa korostuvat sekä työn tekemisen eetos että toisaalta vahva kulttuuri, hän sanoo. Paikkakunnalla on perinteisesti suurteollisuutta, mutta toisaalta myös asukaslukuun nähden tiheästi runoilijoita, useita kuoroja ja oma soittokunta. Sittemmin taiteilijakoti Harjulan ja sen näyttelytilan Maahengen temppelin ympärille on noussut veistospuisto ja Cedercreutzin nimikkomuseo. ] HARJAVALLAN valinnan kunnan taidepoiminnaksi ilmoittaa itsensä kunnanjohtaja Hannu Kuusela. Harjavaltaa kuvaa huivipäistä naishenkilöä, joka on tarttunut erittäin ponnekkaasti varrelliseen harjaan ja on juuri heilauttamassa sitä kohti lattialla odottavia tomuhippusia. Kuusela kertoo, että Cedercreutziä muistetaan myös, kun kunta muuttaa uuteen toimipisteeseen, osuuspankilta ostettuun kiinteistöön. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Kuten jo Cedercreutz sanoi, Harjavallassa tehdään päivät ahkerasti töitä ja iltaisin musisoidaan ja harrastetaan kulttuuririentoja, huomauttaa Kuusela. Tai oikeastaan valintoja on kaksi: toinen on taiteilija Matti Kavan veistos Harjavaltaa (2005), jonka kaupunki sai lahjoituksena Harjavallan yrittäjänaisilta ja joka sijaitsee Teollisuuskadun ja Siltakadun liikenneympyrässä. Vapaaherra Emil Cedercreutz on nimittäin Suomen ensimmäinen kuvanveistäjä ja kuulu kautta maan. Harjavalta: Kyntäjä ja Harjavaltaa Se esittelee paitsi Cedercreutzin omia teoksia myös hänen kansatieteellisten esineittensä kokoelman sekä hänen keräämäänsä taidetta. 12 Kuntalehti 6-7 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista
Kaikki pienet asunnot ovat kovan rahan vuokra-asuntoja, sijoitusasuntoja. Kuntalehti 6-7 / 2023 13 [ Tape ] [ Pystytkö puhumaan. Mitä tästä voi seurata. Mistä Suomen erilaisuus johtuu, jos nyt vertaisi vaikka Ruotsiin. Kyllä meillä on unohdettu asumisen tarpeet ja menty asuntotuotannon tarpeilla. Ja koko muutos on tapahtunut viimeisten 5–7 vuoden aikana. Pitäisikö nyt pysähtyä. ] ’’suomalaiset kestävät hyviä aikoja huonosti, muTa huonoja hyvin.’’ ei hätiä mitiä siTen. Se mikä auttaa heräämään voi olla tieto, että näitä pieniä yksiöitä, joita on vielä tulossa vaikka kuinka paljon, on alkuvuonna myyty 18 kappaletta. Helsinki esimerkiksi rakentaa tällä hetkellä isompia kerrostaloasuntoja kuin Espoo ja Vantaa. Pystyn puhumaan hetken. Pitäisi. Menen tästä kokoussalista ulos. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta vastaa puhelimeen. On. • Martta Nieminen KL6_12-13.indd 13 6.6.2023 8.49. Kunnilla ei ole Helsinkiä lukuun ottamatta joko kykyä, keinoja, osaamista tai kiinnostusta puuttua kehitykseen. Uusi asuntotuotanto siis painottuu vahvasti pienasuntoihin, joista suurin osa on päätynyt vuokralle. Pystytkö puhumaan. Asia ilmenee sinun ja väestöasiantuntija Pekka Vuoren tuoreesta tutkimuksesta Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021. Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on rakennettu viime vuosina ennätysmäärin asuntoja, jotka ovat valtaosin pieniä vuokrayksiöitä ja -kaksioita. Ei esimerkiksi Tukholmassa ole tällaista ole tapahtunut lainkaan. On syytä olla todella huolissaan, sillä rakentaminen on meillä yksipuolistunut, asuntojen koko on pienentynyt, omistaminen on muuttunut marginaaliseksi ja samalla niiden rakennettavien yksittäisten rakennusten koko on kasvanut ihan huimasti. Se on minusta aivan käsittämätöntä. Onko vastaavaa tapahtunut muualla. Kyllä pelkään, että tässä syntyy asumisen myötä uusia yhteiskunnallisia jakoja. asutaan ja eletään kuten ennenkin. Onko näistä tiedoista syytä olla huolissaan. Olen hyvin huolissani. Kaikki pienet asunnot menevät vuokralle ja isot asunnot omistukseen. Ne jäävät käsiin – eikä se ole ilo kenellekään. Helsinki on selvästi parempi. Onko Helsinki tosiaan muita parempi
Pyhätunturin Aittakuru Lapin pienimmässä kunnassa Pelkosenniemellä kuuluu Suomen erikoisimpiin esiintymispaikkoihin. Kuntalehti esittelee, mitä nähtävää ja koettavaa kesäkunnissa on. 14 Kuntalehti 6-7 / 2023 [ Matkailu ja asuminen ] Kesä on kaikkialla! Ympäri Suomea vietetään jälleen kuumaa tapahtumakesää. KL6_14-55.indd 14 6.6.2023 9.14. Peräti yli sata kuntaa vastasi kyselyymme
Kuntalehti 6-7 / 2023 15 . Kesä on kaikkialla! Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi KL6_14-55.indd 15 6.6.2023 9.14
elokuuta. kello 18–21 koko perheen rantabileet Alajärven keskustan uimarannalla, Alapihantie, Alajärvi 30.6. Veturimuseon kesä, Ryödintie 3. kello 17–20 Kesää Palotorilla -illat, Kauppakatu 15, Alajärvi 29.6. Markkinat Alavieskan torilla kello 9–15, Keskustie 5 K esätapahtumien yksi maan erikoisimmista esiintymispaikoista sijaitsee Aittakurussa Pelkosenniemen Pyhätunturilla. ja 26.6. Toijalan Sataman juhannusjuhla 24.6. Rokulipäivät – alueen suurin ohjelmallinen markkinatapahtuma, Kauppakatu 15 Nähtävyyksiä: Aalto-kierros, Alvar Aallon tie 1 Nelimarkka-museo, Pekkolantie 115 Menkijärven lentokenttäja sotaperinnealue, Menkijärventie 1095 Suokonmäen näkötorni, Suokonmäentie 69, Lehtimäki ALAVIESKA 9.–16.3. www.veturimuseo.fi 23.6. AKAA 1.6.–31.8. Käytännössä kaikki lipunmyyntitulot käytetään artisteihin. Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi Mato Valtonen iloitsee siitä, että 25 vuotta täyttävä Pyhä Unplugged on saanut myös uutta yleisöä. Puistofilosofiaa, Haihunkoski / Viiala 12.8. Nyt kulkuväylää on levennetty sen verran, että suurimmat soittimet voi kuljettaa mönkijällä ja peräkärryllä, kertoo tapahtuman yksi voimahahmoista, taiteellinen johtaja Mato Valtonen. 16 Kuntalehti 6-7 / 2023 [ Matkailu ja asuminen ] Katso mitä kunnissa tapahtuu kesällä! Koonnut: Martta Nieminen Lista perustuu Kuntalehden kaikille kunnille lähettämän kyselyn vastauksiin ja joihinkin yksittäisiin yhteydenottoihin. Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan kesänäyttely, Kalevantie 10 www.tapettitehdas.fi 8.7. Tappiota tapahtuma ei tuota. Tämän kesän vetonauloja ovat esimerkiksi Lenni-Kalle Taipale, Dave Lindholm, Laura Voutilainen, Jarkko Ahola, Osmo Ikonen, Jore Marjaranta, Juha Tapio ja Lyyti. Sinne muusikoidenkin on taivallettava kitaroidensa kanssa pitkospuita pitkin. KL6_14-55.indd 16 6.6.2023 9.14. Akaa Pride, Toijalan tori, Kirkkotori 5.8. klo 18–21 koko perheen rantabileet Valkealammen uimarannalla, Valkealammentie 200, Lehtimäki 7.7–8.7. Aittakurun lisäksi päänäyttämönä on Tajukankaan ulkoilmalava, mutta esityksiä on ripoteltu ympäri tunturiseutua myös baareihin ja muihin sisätiloihin. Alavieska-päivillä on runsaasti ohjelmaa ja tapahtumia kaiken ikäisille 15.7. Tapahtuman ”filosofia” on Valtosen mukaan aina ollut se, että sillä ei haeta voittoa. Vasenkätisten Vestivaali, ravintolamaailma Kruuna & Klaava www.almu.fi 19.–26.8. Veturimuseon juhannusjuhla 6.6.–5.8. Hunajahulinat www.akaa.fi/hunajahulinat ALAJÄRVI 19. 25-vuotisjuhlavuottaan viettävän Pyhä Unplugged -musiikkitapahtuman pääkonsertit järjestetään jylhissä tunturimaisemissa 3.–5. Se palvelee Pyhätunturia niin, että yritykset saavat asiakkaita. Tiedot kannattaa tarkistaa mahdollisten muutosten ja peruutusten varalta
Suomen kansallisooppera Requiem – Giuseppe Verdi 11.8. Kiinnostava nähtävyys on 1950-luvulla rakennettu Aallon suunnittelema vene, jolla Alvar matkasi vaimonsa Elissa Aallon kanssa kesänviettoon Päijänteen saaressa sijaitsevalle koetalolleen 1950–1970-luvuilla. Erikoisimpiin urheilutapahtumiin kuuluu Pyöräpotkurin SM-kisat Keiteleellä. Esimerkiksi Jämsän Himokselle suunniteltu Himos Metal Festival peruutettiin lippujen vähäisen kysynnän takia. Tämä on aika pieni tapahtuma. Sinne ei tarvitse kenenkään tulla pönöttämään. asti joka tiistai Kesätori, Turuntie 1 26.8. Katuradalla pääsevät hurjastelemaan kaikenikäiset. HUUMORIA JA HURJASTELUA Kesätapahtumien kehittelijöillä riittää kekseliäisyyttä ja myös huumorintajua. • Kuva: Niko Tamminen / Koti-Lappi KL6_14-55.indd 17 6.6.2023 9.14. Haapavesi Folk Music Festival, Teollisuustie 2 HAMINA 1.7.–5.8. 15.7. Uuden museokeskuksen avaaminen on meillä kesän kärkihanke. Kuhmo on valittu ensimmäisenä suomalaisena paikkakuntana suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi. Auran Aurinkoviikko on täynnä tapahtumia. Aurajoentien Kulttuuriralli yhteistyössä Liedon, Auran, Pöytyän ja Oripään kuntien alueella HAAPAVESI 29.6.–1.7. Hän on ollut Kuhmossa töissä 16 vuotta ja on kotoisin naapurikunnasta Hyrynsalmelta. Vene on nyt saanut paraatipaikan Jyväskylän satamassa. 8.8. AALTOA JA KULTTUURIA Vaikka talous on tiukalla, Suomen tapahtumakesä näyttää vilkkaalta. kello 13–15 ja 6.8. Kuntalehti 6-7 / 2023 17 . elokuuta. Nyt tehdään kaikki sen eteen, että ihmiset löytävät sinne, sanoo Jyväskylän kaupungin kulttuuripäällikkö Mari Aholainen. Tervasaarirock Kesäkonsertit Haminan Bastionissa, Raatihuoneenkatu 12: 10.8. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa kävi kahden päivän aikana yhteensä noin 10 000 ihmistä. Muistojen Bulevardi -konsertti Jatkuu sivulla 21! Martta Nieminen Kuva: Samuli Pöntinen Lapualla Vanhan Paukun Festivaali tarjoaa jälleen musiikkia, stand up -esityksiä ja historiallisen alueen tunnelmaa 28.–29. Kuva: Seppo Aho Valtosen mukaan liput menevät yleensä nopeasti kaupaksi. Teemaan liittyviä tapahtumia on ympäri vuoden, mutta erityisesti niitä on kesällä. Kuhmon kamarimusiikkijuhlat heinäkuun puolivälissä on ollut hänen suosikkinsa vuosien ajan. E-urheilutapahtuma Alavieskan Virillä, Pääskyntie 1 ASKOLA Kesätori Monninkylän torilla lauantaisin 26.8. Yksi ilmiö nousee selvästi yli muiden. asti kello 10–14 (ei juhannuspäivänä) Huuvarin-Särkijärven kesätorit: 2.7. Haapaveden folkfestareilla on aina tunnelmaa. kello 16 toritapahtuma Prestbackan Pitokartanon pihamaalla perinnepäivän yhteydessä, Myrskyläntie 526 22.7. Kamarimusiikissa on rento, kesäinen meininki. Onhan se hienoa, että täällä syrjä-Suomessa voi kuunnella maailmanluokan musiikkiesityksiä, Juntunen sanoo. heinäkuuta. Jyväskylän satama-alue on ollut vapaa-ajan viettoon eli liikuntaan, konsertteihin ja saunomiseen liittyvä alue, mutta Aallon näkyminen sielläkin on Aholaisen mielestä tärkeää. Lukuisissa kaupungeissa ja kunnissa vietetään näyttävästi Alvar Aallon 125-vuotisjuhlavuotta. Meillä on myös uskollista yleisöä, joista osa varaa majoituksen jo seuraavalle vuodelle, vaikka ei olisi tietoa edes esiintyjistä. Esimerkiksi Riihimäki jatkaa Sisäänheittäjä-markkinointikampanjaansa kutsumalla Riihimäki-sukunimen omaavia Riihimäen Lempi-rakkausfestivaalien kunniavieraiksi 12. kello 11–15 Korttian kesätapahtumassa Korttian kylätalolla torimyyjiä, lapsille tekemistä ja puuhametsä, arpajaiset, buffet sekä myös vanhoja autoja ja traktoreita, Tarkintie 10 AURA 12.–18.6. Haminan kesäteatterissa Reinikainen-näytelmä, www.haminanteatteri.fi 4.–5.8. Isojen tapahtumien järjestäjiltä on kuulunut tänä vuonna viestiä, että talouden epävarmuus näkyy varauksissa. kello 13–15 seurantalo Jukolan pihalla, Myrskyläntie 458 13.7. Jyväskylän Ruusupuistossa avattiin uusi Aalto2-museokeskus loppukeväällä. Kuhmon uuden kaupunginjohtajan Juhana Juntusen kesäohjelmaan kuuluvat tietysti kaikki kaupungin päätapahtumat
Ne on esitelty lähes kaikissa arkkitehtuurilehdissä. 18 Kuntalehti 6-7 / 2023 [ Matkailu ja asuminen ] Sunilan kuulut terassitalot Karhu ja Päivölä valmistuivat vuonna 1939. KL6_14-55.indd 18 6.6.2023 9.14
AALLON HELMI TEHTAAN VARJOSSA Tehtaan varjoon nousi 80 vuotta sitten asuinalue, joka houkuttaa nyt arkkitehtuurikesämökkiläisiä. Kuntalehti 6-7 / 2023 19 . Sunilan maineessa olisi monen mielestä edelleen parantamisen varaa. KL6_14-55.indd 19 6.6.2023 9.14
20 Kuntalehti 6-7 / 2023 [ Matkailu ja asuminen ] Tehtaanjohtajan asunto Kantola sijaitsee oman puistonsa keskellä, aivan meren rannassa. KL6_14-55.indd 20 6.6.2023 9.14