6 I 2021 I 3.6. [ Kolumni ] Saila Saraniemi: On kuntamarkkinoinnin näytön paikka Lapinjärven Tiina Heikka on IDEANIKKARI Yli sadan kunnan kesämenot! Akaa, Juva, Salla... Kuntavaalit kohta KL6_1.indd 1 26.5.2021 7.48
Meillä on haave paremmasta huomisesta. Kohti laadukasta, kohtuuhintaista, nopeaa ja ekologista rakentamista. Se on ennennäkemättömiä ratkaisuja, johtajuutta suunnittelussa ja vakioinnin voimaa. #edellä Katso miltä tulevaisuuden rakentaminen näyttää: edellärakentaja.fi Lehto_brand_215x280mm_Kuntalehti.indd 1 24.5.2021 11.14 KL6_2-5.indd 2 26.5.2021 7.48. Haluamme vastata alamme haasteisiin ja uudistaa rakentamista. Tulevaisuuden rakentaminen on nerokkaita koteja ja menestyviä toimitiloja. PAREMMAN HUOMISEN EDELLÄRAKENTAJA. Olemme alkumatkalla, mutta tavoitteemme on toimia rakennusalan suunnannäyttäjinä. Me Lehdolla otamme kaikki irti rakentamisen digitaalisista mahdollisuuksista
Seuraavien kuntavaalien yhteydessä 2025 saatetaankin järjestää myös aluevaalit. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi PAREMMAN HUOMISEN EDELLÄRAKENTAJA. Kun jokin aika sitten pelättiin, että näivettyvä ehdokasasettelu kertoo hiipivästä demokratiavajeesta, ehdokasmäärän kasvu ei ainakaan tätä pelkoa tue. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Tulevaisuuden rakentaminen on nerokkaita koteja ja menestyviä toimitiloja. Olemme alkumatkalla, mutta tavoitteemme on toimia rakennusalan suunnannäyttäjinä. Haluamme vastata alamme haasteisiin ja uudistaa rakentamista. Hyvinvointialueet tarvitsevat oman hallintonsa, ja tätä varten tällä hetkellä vielä aluevaalien nimellä kulkevat kinkerit olisi tarkoitus järjestää jo ensi vuoden alussa. Mutta loppujen lopuksi kyse on demokratiakehityksen vahvistumisesta. Suurista puolueista SDP:n ehdokasmäärä putosi 8,3 prosenttia ja keskustan 7,9 prosenttia. KUNTIEN valtarakenteet tulevat monin paikoin natisemaan perussuomalaisten rynnistyksen vuoksi. Ravistelu ja muutos saattaHistorialliset kuntavaalit vat tuntua pelottavilta. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. NÄMÄ kuntavaalit voivat myös olla historialliset. Kesäkuun vaalit kertovat myös ehdokkaiden määrän noususta. Yhteiselo perustuu edelleen luottamukseen. Nyt ehdokkaita on noin 35 600. Mutta myös muissa puolueissa oli kasvua: vihreissä ehdokasmäärä lisääntyi 7,8 prosenttia, kokoomuksella 4,7 prosenttia ja RKP:llä 4,6 prosenttia. Tulevissa kuntavaaleissa ehdokkaita on keskimääräisesti 4,0 yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun viime kerralla luku oli 3,7. päivään oli oikea ratkaisu. Kuntaliiton tekemän ehdokasanalyysin mukaan puolueen ehdokasmäärä kasvoi peräti 55 prosenttia. Pandemiatilanne on muuttunut rokotuskattavuuden ja kevään edistyessä niin, että vaalit voidaan pitää turvallisesti voimassa olevia turvamääräyksiä noudattaen. Kuntalehti 6 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. • Ravistelu ja muutos saattavat tuntua pelottavilta. Hallintoon tulee uusia kasvoja ja uusia ajatuksia. Syksyn 2012 vaaleissa ehdolla oli yli 37 000 kuntalaista, mutta määrä notkahti rajusti seuraavissa vaaleissa noin 33 600 ehdokkaaseen. Se on ennennäkemättömiä ratkaisuja, johtajuutta suunnittelussa ja vakioinnin voimaa. Jos sote-uudistus toteutuu kutakuinkin suunnitellusti, edessä on kuntien sote-toimintojen siirtyminen hyvinvointialueiden haltuun. #edellä Katso miltä tulevaisuuden rakentaminen näyttää: edellärakentaja.fi Lehto_brand_215x280mm_Kuntalehti.indd 1 24.5.2021 11.14 K untavaalien siirto kahdella kuukaudella eteenpäin kesäkuun 13. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Uusia näkökulmia ja ehkäpä myös uusia tapoja toimia nousee esille, mutta päämäärä on edelleen sama: kuntalaisten asioiden hoitaminen. Viime vaalien jälkeen ilmassa oli pelkoa ehdokaskadon jatkumisesta. Kuntien sisäisten ristiriitojen heijastuminen ehdokkuutta harkitseviin, sosiaalisessa mediassa tapahtuva öyhöttäminen ja jopa kiusaamiseksi yltyvä kanssakäyminen nähtiin suurina riskeinä. Poliittisesti aktiivisen 70-luvun lähes 80 prosentin lukuihin on toki vielä matkaa. Riskit sinänsä eivät ole minnekään kadonneet, mutta ehdokasmäärän kasvaminen kertoo kuitenkin selvää kieltään: kuntavaikuttamiseen uskotaan ja se nähdään tärkeänä. Myös uudet valtuutetut sitoutuvat oman kuntansa kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Meillä on haave paremmasta huomisesta. Äänestysaktiivisuus oli viime vaaleissa varovaisessa nousussa edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta jäi vielä alle 60 prosentin. Me Lehdolla otamme kaikki irti rakentamisen digitaalisista mahdollisuuksista. Ja kun politiikan paluusta politiikkaan on puhuttu valtakunnan tasolla pitkään, saman ilmiön soisi aktivoivan myös kuntavaaleissa äänestäjiä. Ehdokasmäärien kasvu johtuu etenkin perussuomalaisten ehdokkaiden määrän kasvusta. Kohti laadukasta, kohtuuhintaista, nopeaa ja ekologista rakentamista. KL6_2-5.indd 3 26.5.2021 7.48
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com [ Sisältö 6/2021 ] Kuntalehden jättikysely: Kesäkunnissa hiekanveistoa, iglusaunaa, muikkumarkkinoita, hulivilikarnevaalia... 22–53 Taivalkoski: Soutelua ja melontaa Kuva: Harri Tarvainen Kokkola: Tankarin karikokous Kuva: Emilia Näreaho Tampere: Puistokonsertit Kuva: Teemu Keskinen • Kuntaliitolta kymmenen kohdan korjauslista soten loppusuoralle • Laimean äänestysaktiivisuuden taustalla heikko ymmärrys päätöksenteosta – suomalaisilla muita länsieurooppalaisia heikompi KL6_2-5.indd 4 26.5.2021 7.49. s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh
Kuuntele Kuntalehden podcast, niin tiedät. [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntaraja ei kiinnosta matkailijaa [ Luottamuksella ] 64 Kepuvihreä toivoo vapautta asumiseen [ Seuraava numero ] 66 Teema: Kuntavaalit 2021 • Testaa Kuntalehden vaalikone osoitteessa vaalikone.yle.fi/Kuntalehti/kuntavaalit2021 KL6_2-5.indd 5 26.5.2021 7.49. [ Lakiklinikka ] 60 Onko markkinointi viranomaistoiminta. 18 Kuntavaalit: Vasemmistolta katosi kuntavaaliehdokkaita 19 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 20 Pystytkö puhumaan?, Palkittu 21 Kirjat, Tape [ Teema: Kuntien markkinointi ] 22–53 Kesätapahtumia ja -nähtävyyksiä Akaasta Ähtäriin 22 Täältä tullaan kesä! 26 Hollywood of Finlandista viiden tähden elämään 30 Pieni ja syrjäinen on paikkaseksikäs 36 Eurot poikimaan lähitapahtumissa 42 Suomalaiset maisemat maailmanluokan lavasteina 45 10 kysymystä kunnan markkinoinnista 46 Päätaloviikko tuplaa Taivalkosken väkimäärän 48 Tontti juurruttaa [ Kolumni ] 54 Saila Saraniemi: On kuntamarkkinoinnin näytön paikka [ Kunnan töissä ] 56 Matkailun ja ympäristönsuojelun yhdistäjä [ Uutisanalyysi ] 58 Hannu Lehtilä: Pää kylmänä muutoksessa [ Lakia lukien ] 59 Kunnan omat työntekijät – oikeudelliset sudenkuopat. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Persoona pelissä [ Alussa ] 12 Kuntavaalit: Mitä maakuntien sisällä tapahtuu. Kuva: Timo Aalto s. 6 Kuva: Liisa Takala • Kuinka julkista sotea pitää markkinoida. Tiina Heikka: Tarvitaan jotain uutta ja erilaista, jotta kunnan tunnettavuus paranee. Miko Heinilä: Täällä me voimme luoda elämyksiä ihmisille. 30 [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Lapinjärven kunnanjohtajan Tiina Heikan Lapinjärvellä
6 Kuntalehti 6 / 2021 [ Hän ] PERSOONA PELISSÄ Pieni Lapinjärven kunta halusi näkyvyyttä ja itsensä Suomen kartalle. Keulakuvakseen kunta valitsi uskaliaan ja kokeilunhaluisen Tiina Heikan. KL6_6-11.indd 6 26.5.2021 7.50
PERSOONA PELISSÄ Tiina Heikka työpaikkansa Lapinjärven kunnantalon nurkalla. Kunnanjohtajana hän haluaa olla oma itsensä. KL6_6-11.indd 7 26.5.2021 7.50. Kuntalehti 6 / 2021 7
KL6_6-11.indd 8 26.5.2021 7.50. Silti mielikuva Lapinjärvestä on Heikan kaudella kohentunut. Kuntalaisten ideoita tuetaan Ihkuja Hyvät kylät -rahoilla. Heikka osaa valita sanat tarkoin, koska tietää, kuinka paljon niillä on merkitystä. Lapinjärvi taas on kunta-alan edelläkävijä. Keulakuvakseen kunta sai Tiina Heikan ja sen, mitä halusi. Punainen maitolaituri on Pussauskoppi, ja sen seinustalla on Rakkauslukkopiste. Kunnassa on Koko kylän työhuone ja Koko kylän konttori. Sillä tosin on hintansa. Lapinjärvestä on tullut kokeileva ja uskalias kunta, joka on saanut kaipaamaansa näkyvyyttä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 6 / 2021 V uonna 2013 Lapinjärven kaksikielinen kunta itäisellä Uudellamaalla etsi uutta kunnanjohtajaa, joka toisi kuntalaisille positiivisuutta ja tulevaisuudenuskoa ja kunnalle näkyvyyttä. Sitä varten Heikka ryhtyi kouluttamaan kunnan työntekijöistä ihku-agentteja, jotka toimivat yhteisön kuulevina korvina eli vievät asukkaiden kehittämisideoita kuumaa linjaa pitkin päättäjille. LAPINJÄRVEN LAATU Tiina Heikan työhuone on pittoreskissa hirsitalossa, joka rakennettiin Tiina Heikalla riittäisi ideoita Lapinjärven kehittämiseksi, kunhan toteuttajia löytyisi. Lapinjärven uudeksi strategiaksi tuli ihmislähtöinen kunta (ihku), jossa noin 2 600 asukkaan yhteisö otetaan osaksi palvelujen suunnittelua ja toteuttamista. Ja niin edelleen. Taajamaa kehitetään muistiystävälliseksi, ja sellaisiksi myös paikallisia yrittäjiä on kurssitettu. ”Ihkut” sanat ovat iskostuneet ihmisten mieliin, vaikka niitä on arvosteltu ”naurettavaksi hömppäpömpäksi” ja tyyliin ”tosi ihmislähtöinen kunta, kun kaikki lähtevät pois”
Hän pääsi opiskelemaan, nosti opintolainan ja osti sillä Chevroletin farmariauton vuodelta 1989. Äärimmäisen hyvä juttu. Kunnallisala Tampereella kiinnosti. Mehän voimme tehdä mitä vain! KUTSUMUS KUNTA-ALALLE Ensin kesätyöhön Loviisan Sanomiin, sieltä paikallislehden toimittajaksi Orimattilan Sanomiin, Nastola-lehteen ja Päijät-Hämeen Sanomiin. Uudet Lapinjärvitalot olivat esillä Kouvolan asuntomessuilla vuonna 2019. Yleinen ongelma kunnissa on se, että väestö vanhenee, työikäiset vähenevät ja palveluja on jouduttu karsimaan. Työttömyys ei sopinut yhtään mun luonteelle. Jotkut valitsijoista ajattelivat, ettei kotikylän tyttö voi olla tarpeeksi pätevä, eikä näe kuntaa ja sen kehittämisen tarpeita ulkopuolisen silmin. Tarvitaan jotain uutta ja erilaista, jotta kunnan tunnettavuus paranee. Työttömäksi hän jäi, kun PäijätHämeen Sanomat myytiin ja lakkautettiin. Työ oli värikästä, oli vauhdikkaita käänteitä ja joskus vaarallisia tilanteita. Hän oppi paljon päihderiippuvuudesta. Piti vain tietää, mitä opiskelisi. Ensitöikseen hän joutui lakkauttamaan Porlammin yläasteen ja lukion, entisen opinahjonsa. Hyötyä oli siitäkin. Kolmen vuoden kuluttua hän tunsi olevansa valmis yliopisto-opintoihin. Sen jälkeen Heikka järjesti laatuiltapäiviä, joissa kunnan henkilöstö pohti Lapinjärven laatua. Heikka kertoo, että on tuntenut talon vain kunnantoimistona. Työ paikallislehdissä laajensi ymmärrystä ihmisestä ja oli monipuolista, kuin pienen kunnan johtamista, Heikka sanoo. Sukulaiset luulivat, että Heikka vitsaili kunta-alan opinnoista. Oppialansa tutorina hän sai ohjattavakseen nurmijärveläisen hallintopäällikön, joka tarjosi Heikalle sijaisuutta Nurmijärven hallintosihteerinä. TALOUS KRIISISSÄ Tiina Heikka pitää pienistä kunnista, joissa tuntee olevansa lähellä ihmisiä. Kunnes iski kaipuu kotiseudulle, ja hän haki Lapinjärven naapurikuntaan Myrskylään vuodeksi vs. Kunnantalon liepeille rakennettiin Pussauskoppi, jotta Lapinjärven väkiluku saataisiin kasvuun. vuonna 1876 kaksikieliseksi tyttöja poikakouluksi. Kuntalehti 6 / 2021 9 . Oli isän kuolema ja yllätysraskaus, josta Heikka ei uskaltanut aluksi hiiskahtaa. Hän järjesti itselleen työtä Myllyhoitoyhdistyksestä kantritanssin opettajana, sitten osa-aikaisena tiedottajana ja draamaohjaajana. Eniten uudistamista oli ikäihmisten hoivassa. Hän kiersi kunnan kaksitoista kylää, joissa kunnan karsimia palveluja oli paikattu naapuriavulla, sekä isot yritykset ja veteraanijärjestöt, jotta ymmärtäisi, mitä kuntalaiset haluavat. Esiin nousi yhteisöllisyys, ja vahvasti. Miksi olisimme tehneet jotain, mitä muut tekevät. Ensimmäinen vuosi kunnanjohtajana oli raskas. Sen jälkeen elämä soljui kuin itsestään. Syntyi ajatus ihmislähtöisestä kunnasta, jossa ikäihmiset asuvat uusissa, yhteisöllisissä Lapinjärvitaloissa ja liikkuvat vapaasti esteettömässä taajamassa. Halusin kasvattaa omaa sietokykyäni, ja sitä on kunnanjohtajana tarvittu. Rahat loppuivat, joten hän suoritti taksiluvan ja ajoi taksia arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Siitä Heikka siirtyi ympäristötoimialan hallintopäällikön ja sitten taloussuunnittelijan sijaiseksi, ja lopulta sivistystoimen hallintopäälliköksi. Heikka tilasi esitteitä Suomen yliopistoista. Hän on kotoisin Lapinjärveltä, Lipon sivukylältä. KL6_6-11.indd 9 26.5.2021 7.50. hallintojohtajaksi. Lapinjärvisyys oli rasite, kun hain kunnanjohtajaksi. Muistisairaat ihmiset oli tapana sulkea hoitolaitoksiin lukittujen ovien taakse. Lapinjärvisyys oli rasite, kun hain kunnanjohtajaksi. Kunta-ala tuntui kutsumukselta, sehän liittyy ihmisiin
Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin -hankkeessa Husulanmäelle kehitetään uutta pientalojen ryhmärakennuttamisen mallia. Esimerkiksi käyvät Lapinjärvitalot ja mobiilikoulu. KL6_6-11.indd 10 26.5.2021 7.50. [ Hän ] 10 Kuntalehti 6 / 2021 Lapinjärvi keikkui pitkään kriisikunnan rajoilla. Biokaasusta elinvoimaa -hankkeessa kunta ja paikalliset yrittäjät selvittävät biokaasulaitoksen rakentamista, sillä lantaa riittää. Ihan kaikesta säästettiin, Heikka sanoo. Mielikuva Lapinjärvestä on positiivinen, ja sijainti hyvä, Heikka toteaa. Lapinjärvellä on 65 prosenttia Uudenmaan sioista, Heikka sanoo, ja sikoja on kunnassa enemmän kuin ihmisiä. Ihmislähtöisyyttä on sekin, että kunta nostaa esiin osaamista eli tarjoaa Taitopaikka-valmennusta, jonka kautta yritys voi työllistää työttömän työnhakijan. Vuonna 2016 Lapinjärvi pääsi sosiaalija terveysministeriön kärkihankkeen Täydentäen toimivaa -kokeiluun, joka liittyi kotija omaishoidon uudistukseen. Hänestä hyvät asiat on nostettava rohkeasti esille, ja sellainen on esimerkiksi muuttovoitto. Jos kunta ei pystyisi tarjoamaan lakisääteisiä palveluja asukkaille, edessä voisi olla kuntaliitos esimerkiksi Loviisan tai Kouvolan kanssa. Ensimmäiset neljä taloa nousivat kesällä 2019. Kolmivuotinen koulukokeilu otettiin Juha Sipilän, kesk., hallituksen Kokeileva Suomi -kärkihankkeeseen, jossa ”tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palvelujen kehittämiseen”. Aamuisin katson peiliin ja sanon itselleni, että pliis, älä keksi tänään mitään uutta. Idea mobiilikoulusta tuli Eskolan kylästä. Lapinjärvi on ollut yksi aktiivisimmista kokeilijoista, Heikan puheissa usein ”edelläkävijä” tai ”ensimmäinen”. Lapinjärvellä tehtiin talouden tasapainotusohjelma. Suurin menoerä oli sosiaalija terveydenhuollon kustannukset, jotka ylittivät budjetin. Heikan mielestä tulos oli ”historiallisen hyvä”. Tasapainotusohjelma riitti valtion asettamalle arviointiryhmälle, ja Heikka huokaisi helpotuksesta. Tavoitteena oli säilyttää Lapinjärven itsenäisyys. Kunnasta tulisi Heikan sanoin ”laboratorio” ja ”ensimmäinen, joka muuttaisi koko taajamansa muistiystävälliseksi”. EU:n Smart Village -verkosto seurasi ja esitteli suomalaisen mobiilikoulun edistyksellistä toimintaa. Kokeileminen on tärkeää, ja siinä saa myös epäonnistua, Heikka sanoo. Kesällä kevyen liikenteen väyliä ryhdytään uudistamaan turvallisemmiksi, Heikka toteaa. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA osallistui ensimmäisten Lapinjärvitalojen rahoittamiseen. Viime vuonna Lapinjärvi irtaantui kokeilusta. Kokeilut Lapinjärvellä jatkuvat, toki ihmislähtöisesti. Ideoita syntyy tiheään tahtiin, mutta toteuttajia ei ole tarpeeksi, Heikka sanoo. Syksyllä 2018 Kannuksen Eskolan kylän lapset aloittivat opiskelun videoyhteyden avulla Hilda Käkikosken koulussa Lapinjärven Porlammin kylässä, vajaan 500 kilometrin päässä. Ministeriö rahoitti muistiystävällisen taajaman suunnittelutyön. Taloja ja taajamaa piti rakentaa käsi kädessä, mutta ympäristölle ei ole tehty vielä mitään. Aamuisin katson peiliin ja sanon itselleni, että pliis, älä keksi tänään mitään uutta. Valtion kotikuntakorvaukset eivät kattaneet kustannuksia, ja kokeilusta oli saatu jo tarvittava tieto. Eskolan kyläkoulu oli lakkautettu, ja sen jälkeen opetusta oli järjestetty kotikouluna. Entä sitten mobiilikoulu. Vuonna 2023 Lapinjärvitaloja uumoiltiin olevan jo parikymmentä. USEIN ENSIMMÄINEN Viime vuosina kuntia on rohkaistu kokeiluihin. Sen lisäksi väkimäärä kasvoi itäisellä Uudellamaalla vain Porvoossa ja Pornaisissa. Keväällä 2020 kriisikunnan määritelmä täyttyi edellisvuoden tilinpäätöksen perustella. Vuonna 2016 työttömyysprosentti oli 14,4 ja vuonna 2020 ennen koronapandemiaa 6,0. Veroprosentti nousisi 0,5 prosenttiyksiköllä 21,5 prosenttiin, ja kunnan taloutta sopeutettaisiin vuoteen 2024 asti. Lapinjärvi kasvoi viime vuonna 15 asukkaalla. Hän vastaa kunnan markkinoinnista. Säästökuuri ja miljoonan euron koronatuki valtiolta nostivat vuoden 2020 tilinpäätöksen ylijäämäiseksi 2,2 miljoonalla eurolla
Sanovat, että taas sitä Heikkaa haastatellaan, taas se haluaa julkisuutta. Sen mukaan yli 70 prosenttia vastaajista suhtautui ihku-strategiaan myönteisesti. Mutta työni on olla esillä, tuoda kunnalle näkyvyyttä, markkinoida kuntaa. Sitten hän ryhdistäytyy, vilkaisee kelloaan ja toteaa, että ”jees, seuraava Teams-kokous alkaa”. Enää ei kysellä, Heikka sanoo. • Päivi Ängeslevä Kuvat: Liisa Takala Vihaposti on toisinaan kovaa ja tuntuu pahalta, ja joskus ajattelen, ettei tämä ole ihmisarvoista. Ihmislähtöisen kunnan strategian jatko-osa vuosille 2021–2025 on hyväksytty, ja sitä testattiin empatiatutkimuksella. Silti työ kunnan keulakuvana ottaa välillä koville. KL6_6-11.indd 11 26.5.2021 7.50. Kokouksessa Helsingissä luultiin, että Heikka on herännyt Lapissa ja kyseltiin, kuinka aikaisin hän on oikein joutunut nousemaan. Tein tietoisen päätöksen siitä, etten ota kunnanjohtajana mitään roolia vaan olen oma itseni, joten arvostelu kohdistuu persoonaani, Tiina Heikka sanoo. Siinä Heikka on mielestään onnistunut. ympäristötoimialan hallintopäällikkönä ja vs. Ennen kesälomaansa kunnanjohtaja yllättää kuntalaiset värjäämällä hiuksensa esimerkiksi vihreiksi, pinkeiksi tai violeteiksi. Sitten on se 20 prosenttia, joka aina urputtaa, Heikka sanoo. Alkuaikoina hän esitteli kuntansa ihku-ideoita yhteistyökumppaneille sähköpostitse, muttei saanut edes vastauksia. Yhteistyötarjouksia ja vierailupyyntöjä tipahtelee sähköpostiin, sillä Lapinjärven kokeilut herättävät kiinnostusta. Vihaposti on toisinaan kovaa ja tuntuu pahalta, ja joskus ajattelen, ettei tämä ole ihmisarvoista. ] PARAS JA KAUHEIN TYÖ Tiina Heikka johtaa Lapinjärveä kahdeksatta vuotta. taloussuunnittelijana, vs. Kuntalehti 6 / 2021 11 Tiina Heikka • Syntyi vuonna 1978 Lapinjärvellä • Asuu lapsuudenkodissaan Lipon kylässä Lapinjärvellä • Valmistui Lahden kansanopiston lehtija radiotyön linjalta vuonna 1998, hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2010 ja suoritti tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon Careeriassa vuonna 2020 • Lapinjärven kunnanjohtaja vuodesta 2014 lähtien • Suomen pienten kuntien verkoston puheenjohtaja vuodesta 2019, verkostoon kuuluu 159 alle 10 000 asukkaan kuntaa • Työskennellyt Myrskylän vs. hallintojohtajana vuonna 2013 ja Nurmijärvellä sivistystoimen hallintopäällikkönä, vs. Hän näyttää hetken todella väsyneeltä. Maailman paras ja kamalin työ, jossa työsuhde-etuna on, että joutuu arvostelun ja haukkumisen kohteeksi. hallintosihteerinä vuosina 2008–2013 • Työskennellyt toimittajana paikallislehdissä vuosina 1998–2003, lisäksi taksinkuljettajana, tiedottajana, draamaohjaajana, kantritanssin ohjaajana, puhelinmyyjänä, sähkötyökalujen myyjänä ja sikalan hoitajana • Perheeseen kuuluu kuusivuotias tytär • Harrastaa kirjoittamista [ Kuka
Kuntavaalikeskusteluissa korostetaan lähipalveluja ja vaaditaan keskittämispolitiikan lopettamista. Joensuu on hänen mukaansa nyt kehittynyt hyväksi pyöräilykaupungiksi. Markus Hirvonen ajaa jopolla kaikki lyhyet työmatkat kymmenen kilometrin säteellä. Aluepolitiikka nähdään usein asetteluna pääkaupunkiseutu tai Uusimaa vastaa muu maa, mutta kysymys on myös maakuntien ja kuntien sisäisestä resurssien kohdentumisesta. 12 Kuntalehti 6 / 2021 [ Kuntavaalit ] MITÄ MAAKUNTIEN SISÄLLÄ TAPAHTUU. KL6_12-21.indd 12 26.5.2021 8.07. Vapaaajasta osa kuluu maastopyörän selässä
MITÄ MAAKUNTIEN SISÄLLÄ TAPAHTUU. Isot maakunnalliset työnantajat ovat myös merkityksellisiä. Tämä puhuttaa kuntavaaleissa. Valtion työpaikoilla on edelleen tärkeä rooli sekä työpaikkojen että verotulojen tuojina. Hän haluaa nostaa esille myös kysymyksen hoivan sukupuolittumisesta. Kari Häkämies näkee myös lähipalvelujen järjestämisessä kehitettävää. Kuka täyttää sen aukon, jos hoivapalvelut siirtyvät yhä kauemmas. Markus Hirvonen Pelkästään Kajaanin kaupungin vaikutus ei juuri mitenkään, on hänen vastauksensa kysymykseen, miten Kajaanin hyvinvointi vaikuttaa Kuhmoon. On äärimmäisen tärkeää, että sekä lukioettä ammatillista koulutusta voidaan tarjota lähellä nuoria, Määtän mielestä on selvitettävä, mitkä sote-palvelut pitää järjestää lähipalveluina, mitä haetaan vähän kauempaa ja mitä vielä kauempaa. Valtion vähenevistä työpaikoista osa on jo siirtynyt kyliltä keskuskaupunkeihin. M onet valtion toimet, muutkin kuin valtionosuusjärjestelmä, vaikuttavat kuntien hyvinvointiin ja imagoon. Kuntalehti 6 / 2021 13 . Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen kokee, että Pohjois-Karjalassa maakunta toimii hyvin yhteen. Kuhmo on omaa työssäkäyntialuetta, ja pitkien etäisyyksien vuoksi Kuhmo toimii harvaan asutun alueen paikalliskeskuksena. Määttä kuitenkin muistuttaa, että mikäli ammatillinen koulutus keskittyy Kajaaniin, se ei palvele täysin tehokkaasti kuhmolaista yritystoimintaa. Kajaanissa maakunnan keskuksena sijaitsee kuitenkin maakunnan elinvoiman kannalta tärkeitä koulutuslaitoksia ja maakunnallisia palveluja. Jos asiakkaiden luo voisi auton sijasta mennä hissillä, ehtisi samasKL6_12-21.indd 13 26.5.2021 8.07. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä katsoo asiaa kaupungista, joka sijaitsee sadan kilometrin päässä Kainuun maakuntakeskuksesta. Yliopistokaupungit voivat keskimääräistä paremmin, lentoyhteyksiä kunnat käyttävät markkinointivälineinä, ja viime aikoina runsaasti esillä olleilla ratahankkeilla haetaan kuvaa nopeista yhteyksistä. Siirtyykö hoivavastuu naisille. Samalla tavalla kuin pääkaupungin menestys on edellytys koko maan hyvinvoinnille. Asiat eivät keskity liikaa Joensuuhun ja kunnat hyötyvät toistensa hyvinvoinnista. Kuva: Riikka Hurri Miksei työtön voisi muuttaa pääkaupunkiseudulta tänne, jos täällä on hänen koulutustaan vastaavaa työtä tarjolla. Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies korostaa, että keskuskaupungin hyvinvointi on edellytys koko maakunnan hyvinvoinnille. Pienen kunnan kunnanjohtajana hän näki, kun kotisairaanhoitajalla meni puoli päivää siihen, kun hän kävi syrjässä asuvan vanhuksen luona. Toteutuupa hallituksen sote-esitys tai ei, osa sote-palveluista jatkanee keskittymistään maakuntien keskuksiin tai aluekeskuksiin
Nyt Määttä iloitsee, että reittilennot Kajaanin kentälle käynnistyvät uudelleen. 14 Kuntalehti 6 / 2021 [ Kuntavaalit ] Kuva: Seppo Haavisto Tytti Määttä näkee tärkeänä tekijänä alueiden menestykseen saavutettavuuden. Ne ovat tärkeitä erityisesti kansainvälisen matkailun kehittymisen näkökulmasta. KL6_12-21.indd 14 26.5.2021 8.07. Hän uskoo, että tulevaisuudessa sähköinen lentoliikenne voi tuoda yllättäviä mahdollisuuksia alueille
Kainuussa Kuhmokin on osallistunut terveydenhuoltoalan koulutuksen rahoittamiseen, koska alalla ollutta työvoimapulaa on ollut vaikea ratkaista. Vasta 1990-luvulla lopetettiin hevosenottoja (sotaväen)majoituslautakunnat. Kuntalehti 6 / 2021 15 Meiltä päin katsottuna etelään tehdyt julkiset investoinnit ovat aluepolitiikkaa. Kuopion kaupunginjohtajana mietin, mitä se kaupunki olisi ilman yliopistoa. Kunnat järjestävät ja maksavat osan. Hän kuitenkin ymmärtää kynnyksen muuttaa toiselle puolelle maata, vaikka on itse muuttanut työn perässä ympäri Suomea. Mielikuva oli, että valtio auttaa kuntia huolehtimaan tehtävistään. Kysymys ei ole vain yliopistoista. Meiltä päin katsottuna etelään tehdyt julkiset investoinnit ovat aluepolitiikkaa. KL6_12-21.indd 15 26.5.2021 8.07. Määttä on samoilla linjoilla. Innovatiivista toimintaa, kuten vaikkapa Kuhmossa puutuoteklusteri tai kansainvälisesti vetovoimainen Kuhmon kamarimusiikki, voi syntyä eri puolille maata. Määttä kyseenalaistaa aluepolitiikkatermin yleisesti ymmärretyn sisällön. Kemistä työnsä menettävällä paperitehtaan työntekijällä on asunnon myynnistä saamallaan rahalla helpompi hankkia uusi asunto VarsinaisSuomesta tai Kuhmosta kuin pääkaupunkiseudulta. Hirvonen näkee, että aluepolitiikka on ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä muuttoliikkeestä riippumatta. Hän antaa kiitosta esimerkiksi Kelalle ja Maahanmuuttovirastolle, joilla on toimipisteitä eri puolilla ja luettelee myös joukon yksityisiä valtakunnallisia toimintoja, jotka ovat sijoittuneet eri puolille. Senkin puolesta asiat ovat täällä hyvin. Meillä on työttömyyttä ja kohtaanto-ongelma, mutta myös työvoimapula. MINNE TYÖN PERÄSSÄ. Häkämies toivottaa kaikki työttömät tervetulleiksi Varsinais-Suomeen, jossa on nyt paljon pulaa työvoimasta. Joensuun ja Pohjois-Karjalan elinvoimalle se on hänestä ratkaiseva. YLIOPISTOT TÄRKEITÄ Hirvonen pitää hajautettua yliopistoverkkoa historian aivan ylivoimaisesti parhaana aluepoliittisena tekona Suomessa. Tytti Määttä sa ajassa tavata selvästi useamman ihmisen. Kulttuurierojen lisäksi muuttamisen kynnystä nostavat sosiaaliset verkostot sekä asuntojen hintaerot. Hän kertoo suurista eroista, kun on katsellut katukuvaa eri työpaikkojensa ikkunoista eri puolilla maata. Ja vaatiihan paperien käsittely valtion päässäkin työpanosta. Määttä korostaa alueellisesti hajautetun yliopistoverkoston merkitystä erityisesti aloilla, joilla koulutetaan ihmisiä suoraan tiettyihin eri puolilla tarvittaviin tehtäviin, kuten opettajiksi. Ammattikorkeakoulut ja toisen asteen koulutus vaikuttavat myös asuinpaikkaan sekä työn tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseen. Nopeuttaako se muuttoliikettä. Kuhmon Määttä kuvaa asiaa niin, että valtio ja kunnat yhdessä huolehtivat ihmisten hyvinvoinnista. TULEVAISUUS Digitalisaatio ja monipaikkaisuus ovat . Häkämies sanoo, että kaupungistumista ei voi pysäyttää. Hän pitää sitä positiivisensa asiana, vaikka huomauttaa, että puhtaasti korkeakoulupoliittisesti selvästi vähempikin määrä riittäisi. Määttä korostaa, että työtä voidaan tehdä joka puolella maata. MITÄ ON ALUEPOLITIIKKA. Suitsia on höllennetty, mutta nyttemmin valtiovalta on ottanut käyttöön uuden tavan ohjata kuntia. Miksei työtön voisi muuttaa pääkaupunkiseudulta tänne, jos täällä on hänen koulutustaan vastaavaa työtä tarjolla. Hän kuitenkin uskoo, että liikettä voi olla kahteen suuntaan. Myös Häkämies korostaa laajan yliopistoverkon arvoa aluekehityksessä. Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n kuntien tilannetta arvioivasta kartasta näkee, että matkailukeskukset tuovat Lappiin positiivista virettä. On meilläkin täällä, kuten kaikissa maakunnissa, työttömyyden lisäksi työvoimapulaa. VALTION OTE KIRISTYY Valtion osallistumista kunnissa tapahtuvien toimien kustannuksiin kutsuttiin aiemmin valtionavuksi. Ja onhan kaksi yliopistoa oleellinen osa Turkua ja VarsinaisSuomea. Tämä on tärkeä kysymys, sanoo Hirvonen. Olen nähnyt, että on todellisia kulttuurieroja. Valtio määrää valtaosan kuntien tehtävistä ja maksaa osuutensa niiden kustannuksista. Aiemmin valtio ohjasi kuntia nykyistä selvästi enemmän: oli enemmän lakisääteisiä lautakuntia, valtionosuudet tiukasti korvamerkittyjä ja kaavoitustakin ohjattiin tiukemmin. Ei Itäja Pohjois-Suomen ihmisiltä ole kysytty, haluavatko he muuttaa työn – tai koulutuksen – perässä. Nimityksen vakiintuminen valtionosuudeksi kuvastaa nykyistä ajattelutapaa. Myös Pohjois-Karjalan Hirvonen nostaa esiin hankerahoituksen takapakkina kuntien toimintavapaudessa. Hankerahoitus rajoittaa rahankäyttöä ja lisää kunnissa huomattavasti paperityötä sekä etuettä jälkikäteen, sanoo Määttä. Kynnys hakeutua töihin maakuntaan on matalampi, jos on siellä opiskellut kuin jos pitää tulla jostain kauempaa. Muuttoliikkeen lisäksi hän puhuu väestön eriytymisestä. Eivätkä metsävarat, huomauttaa Markus Hirvonen. Matkailukohteet eivät siirry muuttoliikkeen mukana. Riippuu, mistä asioita katsoo. Entä jos työvoimapolitiikalla pakotetaan ihmisiä entistä enemmän muuttamaan työn perässä
Häkämies kuitenkin huomauttaa, että digivalmiudet helposti myös vähenevät iän karttuessa. Digitalisaatioon kohdistuvat odotukset ovat toteutuneet melko hitaasti. • Kuopion kaupunginjohtajana mietin, mitä se kaupunki olisi ilman yliopistoa. Häkämies sanoo, että Helsinki–Turku–Tamperekolmio on koko maan veturi, ja ratahanke on välttämätön sen toiminnan kehittämiseksi. 16 Kuntalehti 6 / 2021 Eero Karisto [ Kuntavaalit ] aluepolitiikan avoimia muuttujia. Laajakaistaverkon tulee olla koko maan laajuinen, jotta digisyrjäytymistä ei tapahtuisi. Määttä näkee digitalisaation ehdottomana mahdollisuutena. Yhtä mieltä ollaan siitä, että apua siitä on vastaisuudessa yhä enemmän, mutta se ei ihmiskontakteja korvaa. Digitalisaatiosta huolimatta tarvitaan keinoja myös yksinäisyyden poistamiseen erityisesti harvaan asutun alueen ikäihmisten keskuudessa. Hän ei pidä sitä aluepolitiikkana vaan koko maalle tärkeänä. Sähköisten palvelujen roolin uskotaan kasvavan, kun yhä suurempi osa väestöstä on rutinoitunut niiden käyttäjä. Arviot siitä, kuinka pysyvän muutoksen korona aiheuttaa monipaikkaisuuteen, vaihtelevat suuresti. Kari Häkämies Kuva: Jussi Vierimaa Kari Häkämies kiirehtii Tunnin juna -hanketta Helsingin ja Turun välille. KL6_12-21.indd 16 26.5.2021 8.07
Näistä on rakennettu aluekehitysindeksi. Eero Karisto Korkeat Matalat Kokonaispisteet Kuntien aluekehityksen kokonaispisteet (0—1700 p) (13.4.2021) Kuntien aluekehityksen kokonaispisteet (13.4.2021) KL6_12-21.indd 17 26.5.2021 8.07. Koronan vaikutukset eivät vielä näy näissä tuloksissa. Tilastoin katsottuna menestyjien joukossa ovat vahvasti edustettuina yli 100 000 asukkaan kaupungit ja osa niiden kehyskunnista, mutta menestyjiä löytyy joka puolelta Suomea, sanoo MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen. Laasonen muistuttaa, että indeksiä kootessa tehdään valintoja ja pelkistyksiä. MDI arvioi kuntien tilannetta työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen, hyvinvoinnin ja talouden näkökulmasta 17 tilastomuuttujalla. Tämä käy ilmi Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n kuntien tilannetta arvioivasta kartasta. Kuntalehti 6 / 2021 17 Menestyviä kuntia löytyy joka puolelta Suomea MIELIKUVA kuntien jakautumisesta hyvinvoiviin Eteläja Länsi-Suomen ja huonosti voiviin Itäja Pohjois-Suomen kuntiin ei vastaa todellisuutta. Suomen kuntien aluekehityksen kehityskuva on mosaiikkimainen. Yliopistokaupungit erottuvat MDI:n kartalla, mutta on muutakin vaihtelua
SUURTA ehdokasmäärää pidetään tärkeänä, koska kuntavaaleissa jokaisen ehdokkaan uskotaan tuovan puolueelle ääniä, jotka muuten jäisivät saamatta. Perussuomalaisten on helppo ylittää kaikki edellisten kuntavaalien luvut, sillä neljä vuotta sitten puolue oli aallonpohjassa. Kristillisdemokraatit KL6_12-21.indd 18 26.5.2021 8.07. RKP ja kristillisdemokraatit jäivät tavoitteistaan. Isoissa kunnissa pienempikin joukko kerää helposti enemmän ääniä kuin isompi joukko pienissä kunnissa. Kristillisdemokraateilla ei ole ehdokkaita noin 60 kunnassa. RKP:n ehdokkaiden jakauma perustuu ruotsinkielisen väestön maantieteelliseen sijoittumiseen. Sen selittää osin matala lähtötaso. Keskustan ehdokasmäärän lasku ei myöskään ollut yllätys. Onnistujiin kuuluu myös kokoomus, joka onnistui nostamaan ehdokasmääräänsä. Perussuomalaiset ja erityisesti vihreät ovat kärsineet kuntavaaleissa siitä, että niillä ei ole ollut lainkaan ehdokkaita useissa kunnissa. Valtuutettuja sillä kuitenkin on loikkausten seurauksena. Jatkoaika auttoi listojen täydentämisessä, ja lopulta ehdokkaita kertyi enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Perussuomalaisten huima nousu ei ole kovin suuri yllätys. • Eero Karisto Vasemmistolta katosi kuntavaaliehdokkaita Keskustalla edelleen eniten ehdokkaita Lähde: Puolueet Kuntavaalien aikataulu • Ennakkoäänestys kotimaassa päättyy 8.6. Se keräsi kuitenkin edelleen eniten ehdokkaita. Toisaalta oleellista on, missä ehdokkaat ovat. Keväällä puhuttiin paljon ehdokashankinnan vaikeuksista. • Vaalipäivä sunnuntai 13.6. • Tulosten vahvistaminen 16.6. Kokoomus, SDP, keskusta ja vasemmistoliitto ovat aikojen kuluessa onnistuneet kattamaan lähes koko maan. Perussuomalaiset onnistui nyt kattamaan jo lähes koko maan, mutta vihreiltä puuttuu ehdokkaat lähes sadassa enimmäkseen pienessä kunnassa. • Ennakkoäänestys ulkomailla päättyy 5.6. • Valtuustot aloittavat työnsä 1.8. Myös vasemmistoliitto jäi aiemmista luvuista. Ehdokkaita sillä on noin 80 kunnassa. 18 Kuntalehti 6 / 2021 Ehdokkaita 2021 Ehdokkaita 2017 Ehdokkaita 2012 Muutos 2017 > 2021 Muutos 2012 > 2021 Keskusta 6 871 7 461 8 401 -590 -1 530 Kokoomus 6 010 5 739 6 874 +271 -864 Perussuomalaiset 5 953 3 831 4 394 +2 122 +1 559 SDP 5 620 6 132 6 987 -512 -1 367 Vasemmistoliitto 3 010 3 203 3 506 -193 -496 Vihreät 2 803 2 600 2 299 +203 +504 1 945 1 971 1 870 -26 +75 RKP 1 385 1 324 1 350 +61 +35 Liike Nyt 469 Valitsijayhdistykset 1 126 805 787 +321 +339 Pienpuolueet 439 552 657 -117 -218Yhteensä 35 627 33 618 37 125 +2 009 -1 498 [ Kuntavaalit ] KUNTAVAALIEN ehdokasasettelun ehkä merkittävin yllättäjä on SDP, joka jäi selvästi tavoitteestaan ja aiemmista ehdokasmääristään. Liike Nyt osallistuu kuntavaaleihin ensimmäistä kertaa. Ehdokasmäärän lisäksi puolueiden kannatukseen vaikuttaa alueellinen kattavuus. Oman lisänsä antoi valitsijayhdistysten ehdokasmäärän selvä kasvu. Vihreätkin onnistui keräämään enemmän ehdokkaita kuin koskaan ennen. Puolueella on kuitenkin hajaehdokkaita ja myös valtuutettuja eri puolilla maata
VIITASAAREN vapaa-aikatoimenjohtaja Jorma Rihto ilmoittaa valintansa Viitasaaren taidekokoelmasta: se on joko Viitasaarella maalattu öljyvärimaalaus Näkymä Penttilän pappilasta (1944) tai Pihapiiri Viitasaarelta (1944) tai molemmat. Täällä ovat maalanneet muun muassa Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Otto Mäkilä ja Juho Rissanen. Taivas on aivan hennosti ruusunpunainen, ja rantasaunan piipusta nousee hento savuvana kohtisuoraan ylöspäin. ] Ehdokkaita 2021 Ehdokkaita 2017 Ehdokkaita 2012 Muutos 2017 > 2021 Muutos 2012 > 2021 Keskusta 6 871 7 461 8 401 -590 -1 530 Kokoomus 6 010 5 739 6 874 +271 -864 Perussuomalaiset 5 953 3 831 4 394 +2 122 +1 559 SDP 5 620 6 132 6 987 -512 -1 367 Vasemmistoliitto 3 010 3 203 3 506 -193 -496 Vihreät 2 803 2 600 2 299 +203 +504 1 945 1 971 1 870 -26 +75 RKP 1 385 1 324 1 350 +61 +35 Liike Nyt 469 Valitsijayhdistykset 1 126 805 787 +321 +339 Pienpuolueet 439 552 657 -117 -218Yhteensä 35 627 33 618 37 125 +2 009 -1 498 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Niinpä aarre olkoon Näkymä Penttilän pappilasta, joka kuvaa tyventä järvimaisemaa kesäisenä aamuna. Iisalmelta kotoisin oleva Sjöström oli saanut oppia Suomen taideyhdistyksen koulussa ja sittemmin muun muassa Ranskassa ja Italiassa. Mikä tärkeintä, hän oli Akseli GallenKallelan oppilas. Viimeisin suurempi hankinta on ollut viitasaarelaisen taiteilijan Matti Waskilammen 140 grafiikanlehden kokoelma. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Viitasaaren kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 7. VUONNA 1917 Sjöström asettui pysyvästi Viitasaarelle Penttilän pappilaan, jonka pihamaalta aukeaa seesteinen järvimaisema rantasaunoineen. Melko pian Sjöström tosin siirtyi takaisin sovinnaisemman kuvauksen pariin – se nimittäin myi paremmin, ja jotenkin uusi ateljeerakennus Helsingin Kulosaaressa oli maksettava. Viitasaari: Näkymä Penttilän pappilasta (1944) Kuva: Viitasaaren kaupunki Sjöström tunnetaan maisemamaalauksistaan ja muotokuvistaan, jotka 1910-luvulla saivat impressionistisia sävyjä. KL6_12-21.indd 19 26.5.2021 8.07. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1+2+1+2+1”. Kuntalehti 6 / 2021 19 [ Mikä vaakuna. huhtikuuta 1952. Sjöströmin erikoisalaa olivat sisämaan järviä ja jokia esittävät työt, joissa veden liike oli keskeisessä roolissa. Kokoelmaa kartutettaessa pääpaino on ollut hankkia Viitasaari-aiheisia teoksia, tai töitä, joiden tekijällä on ollut kytkös paikkakunnalle. Vaakunan aihe viittaa sisävesikalastuksen muinaiseen merkitykseen alueella. Rihto kertoo, että Viitasaaren kaupungin taidekokoelmassa on 462 teosta, joista leijonanosa on maalauksia ja grafiikkaa. Jossain purjehtivat keveät pilvet. MYÖHÄISIIN kultakautelaisiin luettava Sjöström oli oman aikansa tunnetuimpia maalareita ja tärkeä taidevaikuttaja, jolla oli lukuisia luottamustehtäviä. Yhteistä näille teoksille on, että ne on maalannut paikkakunnalla vaikuttanut taidemaalari Wilho Sjöström (1873–1944). Vuonna 1932 hän sai professorin arvonimen, ja hänen töitään on muun muassa Ateneumin kokoelmissa. Kauniin luontonsa ansiosta Viitasaari on houkutellut taiteilijoita aina kultakaudesta asti, vapaa-aikatoimenjohtaja Rihto kertoo. Ensimmäisen kerran hänen töitään asetettiin näytteille Pariisin kevätsalongissa vuonna 1897. • Katja Martelius VIITASAAREN vaakuna on Viitasaaren kaupungin tunnus. Mutta mahtuupa mukaan 24 veistosta ja patsastakin
Kyllähän kesään kuuluu joka tapauksessa nykyisten luottamustehtävien hoitamista heinäkuun loppuun asti. Miten messuilla kävijöiden turvallisuus varmistetaan. Siihen kuuluu myös jotain tehtäviä asuntomessuilla. Mikäli äänestäjät antavat jatkokauden, pitää miettiä omassa ryhmässä, miten neuvottelut luottamuspaikoista hoidetaan. Mitä omaan kesäohjelmaasi kuuluu kuntavaalien lisäksi. Taloutta tasapainotettiin ja velkaantuminen saatiin hallintaan. Mukava olisi sanoa, että on kova vaalitohina, mutta ehkä se on vielä kohtuullisen rauhallista ja pyörii enemmän sosiaalisen median puolella. Miten turvallisuus taataan Lohjalla. Koronatilanne tietysti vaikuttaa vaalikampanjointiin ja äänestystilanteisiin. Toimin SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtajana, joten ylikunnallisia neuvotteluita on edessä. Juu. Onhan se tärkeä tapahtuma. Järjestäjät ovat ottaneet huomioon kokemuksia myös viime kesän Tuusulan asuntomessuilta. Aikaisempien kuntavaalien tapaista kuntavaalihuumaa ei ole näkynyt. • Martta Nieminen Kuva: Tapio Mainio [ Palkittu ] Nenosella on ”hyvä fiilis” soten etenemisestä Kari Nenonen viettää aikaa mökillään Paltamossa ja valmistaa pyytämistään kaloista herkkuruokia. Nyt on positiivista virettä ilmassa, että jospa tämä tautitilanne kesää kohti mennessä taittuisi. Me luottamushenkilöt olemme yksimielisesti halunneet edistää messuja, mutta onhan messut vähän kuin kirsikka kakun päällä eli pelkkä kirsikka ei kerro, miltä kakku maistuu. Kyllä meidän täytyy hoitaa asioita niin, että yhä suurempi joukko harkitsisi muuttamista Lohjalle, perustaa tänne perhettä ja vaikka aloittaa yritystoimintaa. Suuriin yleisötapahtumiin liittyy kuitenkin aina riskejä, joten turvavälien huomioimisesta, hygieniapisteistä ja muista turvatoimista on pidettävä kiinni. Kyllä nyt on hyvä fiilis, hän kommentoi eduskunnan perustuslakivaliokunnan toukokuista lausuntoa, jonka mukaan sote-uudistukseen liittyvien lakiehdotusten perusratkaisut eivät ole perustuslain kannalta ongelmallisia. ] KUNNALLISALAN kehittämissäätiö (KAKS) palkitsi toukokuussa kaupunkineuvos Kari Nenosen Vuosikymmenen kuntajohtajana. Onni onnettomuudessa on se, että asuntomessut järjestetään kesäaikaan. jälkeen. Kuinka tärkeä tapahtuma asuntomessut on Lohjan kaupungille. Lohjalla on tiedossa vilkas kesä, koska asuntomessut järjestetään Hiidensalmessa 9. Hänhän toimi Uudenmaan erillisratkaisun selvityshenkilönä. heinäkuuta – 8. Nenonen mökkeilee Oulujärven rannalla Paltamossa, mutta on seurannut tiivisti erityisesti sote-uudistuksen valmistelua. Nenonen uskoo, että ainekset sote-uudistuksen syntymiseen ovat tällä kertaa olemassa. Itselleni luottamushenkilönä on tullut sellainen käsitys, että turvallisuusasiat on otettu kyllä hyvin huomioon. Kunniamaininnan KAKS antoi Kuhmon kaupunginjohtajalle Tytti Määtälle, joka aloitti kuntajohtajauransa syntymäkunnassaan Vaalassa. Äänestyspaikoilla voidaan taata turvavälit. Arvostan palkintoa myös sen takia, että kollegat olivat myötävaikuttamassa valintaan, Nenonen sanoo. Tarvittavat muutokset pystytään varmaan tekemään. Pystytkö puhumaan. elokuuta. Onko Lohjalla kova vaalitohina. Olen tässä juuri autolla menossa tapaamiseen, mutta handsfreen välityksellä kyllä hoituu. Toki kaikkia suosituksia ja hygieniavaatimuksia noudatetaan. Aika lailla politiikantäyteinen kesä on tulossa, mutta onneksi ehtii myös lomailla ja olla perheen kanssa. Luottamushenkilöt ovat korostaneet, että asuntomessujen avulla on mahdollista esitellä kaupunkia laajemminkin. KL6_12-21.indd 20 26.5.2021 8.07. Valinnan teki KAKSin hallitus yhteistyössä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vuosina 2006– 2009 hän toimi Kuntaliiton varatoimitusjohtajana ja vuosina 2009– 2012 HUS:n toimitusjohtajana. Koska rokotuskattavuus on Lohjalla edistynyt hyvin, sekin luo tietysti turvaa vaalien toimittamiseen. Vuosikymmenen kuntajohtajaksi palkitsemisen perusteluissa mainittiin, että Nenonen paneutui Vantaan kaupunginjohtajana erityisellä tarmolla kaupungin talouden ja hallinnollisten rakenteiden kuntoon saattamiseen. 20 Kuntalehti 6 / 2021 Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen, sd., vastaa puhelimeen. Aika näyttää, millainen kesä on 13.6. KAKS valitsi Vuosikymmenen kuntajohtajan ensimmäisen kerran. ”Nenonen sai valtuuston puoluerajat ylittäen sitoutumaan toimenpiteisiin ja muutosta tehtiin yhdessä. • Martta Nieminen [ Pystytkö puhumaan. Nenonen työskenteli Oulun kaupunginjohtajana vuosina 1999–2006 ja Vantaan kaupunginjohtajana vuosina 2012–2018. Innostavana ja ennakkoluulottomana johtajana Nenonen kannusti toimialoja toimimaan edelläkävijänä ja toteuttamaan uudenlaisia toimintatapoja”, KAKS totesi