Mahdollinen muutos Ratikasta trilleri Elegantti kaupunkilainen
ilmoittautuminen on nyt auki osoitteessa kuntamarkkinat.fi. Ilmoittautuminen ja ohjelma on maksuton kaikille julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, kuntaomisteisten organisaatioiden, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä seurakuntien edustajille. Vielä kerran Kuntatalolla Ilmoittaudu Kuntamarkkinoille! Kuntamarkkinoilla kohtaavat kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät, asiantuntijat ja tapahtuman kumppanit. 17.9. Poimintoja ohjelman teemoista: Puoluejohdon paneeli • Inhouse-laki • Kestävä kehitys • Kuntatalous • Älykäs uudistuminen • Hyvinvointialueet • Tekoäly • Kaavoitus • Varautuminen • Tuottavuusloikka • Kriisiviestintä • Parlamentaarinen työ kuntien tulevaisuudesta • Kaffe med Uffe Live ja paljon muuta! Tapahtuman järjestävät 16. Kuntamarkkinoiden teemana on ”Rohkeasti uudistaen”. Tavataan kuntatalolla 16.-17.9. 2026
Yksi huiman nousun tehnyt kaupunki oli pohjoispohjalainen Ylivieska. Hyvistä eväistä Pariisiin tässä lehdessä verkossa Mitä tekemistä on Anna-Leena Härkösellä, hyvillä eväillä ja Olli Keskisellä. Miten sitä mitataan ja miten sitä voi vahvistaa. Kunnanjohtajaan kohdistuva luottamuspula on yksi viime aikojen puhutuimpia aiheita. Kuntaliitto ennakoi kunnille isoja haasteita esimerkiksi pykälästä, jonka mukaan kunta ei voi voi käyttää sidosyksikköä, ellei se omista siitä vähintään kymmentä prosenttia. MIELIPITEET Koululakkautusaalto on Suomen suurin dokumentoitu virhearvio kuntapolitiikassa Kuukauden luetuimmat Tiina Ojutkangas Päätoimittaja Kuva: Pixabay Kuva: Pixabay 3 109. Kuntaliiton selvityksen mukaan lakimuutos aiheuttaa yhteensä yli 400 miljoonan euron muutoskustannukset. 040 708 6640 marianne.kaartoaho@ kuntalehti.fi Inkeri Valtonen Puh. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. – Muissa kunnissa vaihtelua oli tätä enemmän, Pekkarinen sanoo. Kunnallisjohdon seminaarissa kohtasivat yrittäjät ja päättäjät kuulemaan, minkälaisin eväin kuntabarossa tänä vuonna menestyttiin ja miksi. TYÖPAIKKAUUTISET Kelan johtajaksi 46 hakijaa 2. Kuntalehden aikajana kertoo, mitä kaikkea vuosien mittaan on tehty. Kevan tutkimuksen mukaan kuntahenkilöstön sairauspoissaolot palasivat vuonna 2025 parin vuoden takaiselle tasolle. Vuosia asiasta on väännetty ja ratkaisu kaupunginvaltuustossa meni suhteellisen tarkalle. Tämä näkyy tässä lehdessä myös mielipidesivuilla. – Tästä valitettavasta muutoksesta koituvat kustannukset on kompensoitava kunnille, kuten hallitus on luvannut tehdä kaikkien kuntia koskevien uudistusten osalta, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki edellyttää. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediatiedot Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntamediat.fi Mainosmyynti Marianne Kaartoaho Puh. Aktiivista ja asiallista mielipidekirjoittamista toivotaan lisää. /KUNTALEHTI. Voisipa kokousta kutsua jopa trilleriksi. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa asiakaspalvelu@ kuntamediat.fi Puh. Talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa. Ja sitten Turun ratikka. Jouni Lampinen 1. Muun muassa se on asia, joka selviää, kun luet kesäkuun Kuntalehden. 050 599 6681 KUNTALEHTI 5/2026 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Hankintalain uudistus mullistaa kuntakentän Hankintalain uudistus siirtyi loppusuoralle eduskunnan lakivaliokunnan näyttäessä sille vihreää valoa toukokuun lopulla. Jouni Lampinen Sairauspoissaolot vähenivät kunnissa Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo, että noin joka toisessa kunnassa sairauspoissaoloja onnistuttiin vähentämään viime vuoden aikana. Mutta mikä tekee kunnasta yrittäjäystävällisen. Sairauspoissaloja on pystytty vähentämään muun muassa tekemällä perusasioita hyvin. Eräästä paikasta hän lausuu muun muassa näin: ”Vielä löytyy yksi rakkaimmista, Rautio, joka on pieni ja peräänantamaton pohjalaiskylä.” Rakkaudella hän puhuu tietysti myös Pariisista, Strasbourgista ja asuinkaupungistaan Helsingistä. Kuuden suurimman kaupungin henkilöstöllä poissaolokertymät olivat lähellä keskimääräistä ja vaihtelivat noin 13–15 päivän välillä työntekijää kohden. UUTISET Erityisiä virheitä ei tarvitse esittää, jos kunnanjohtaja halutaan irtisanoa epäluottamuksen perusteella 3. – Onnistumisissa on painottunut varhaisen tuen ja ennakoivan tuen merkitys. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tiina Ojutkangas TAITTO JA ULKOASU KRUT, krut.fi KANSI Kuva: Jouni Lampinen Juttuvinkit, tiedotteet ja mielipiteet toimitus@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Ja sekin tieto löytyy tästä lehdestä, millaisesta kaupungista tunnettu tv-kasvo ja kirjailija Helena Petäistö pitää
4 28 Kummelista tuttu yrittäjä Olli Keskinen on hurahtanut täysillä kuntamaailmaan. Kuva: Jouni Lampinen
Juha-Matti Saksa, LUT-yliopiston rehtori 6. Kuva: Parikkalan kunta Raitiotievaltuusto. Sisällys 12 20 Juho Jukkolan valinneen Parikkalan lisäksi neljä muuta kuntaa löysi uuden kunnanjohtajan. 34 “On käytettävä omaa päätä” 36 Ministeri Purra herätteli kuntapäättäjiä 38 ATK-päivillä historiallinen osallistujamäärä kuntajohtajan blogi 40 Monipaikkaisuus on mahdollisuus, ei välimuoto 41 Alajärvellä tapahtumat ovat iso osa liikuntapalveluja 45 Mielipiteet 48 Yrittäjien arvioista paljon vastauksia ja kysymyksiä onnellisuuskirjoitus 53 Poliittinen johto voi vahvistaa osallistavaa kulttuuria viisi kysymystä 54 Rakkaat kylät ja kaupungit pykäläpeikko tutkii 57 Virkaja luottamuspäättäjä, muista: Olet tekosistasi myös virkavastuussa päättävät elimet 58 Popparit esiin, valtuusto alkaa lakipalsta 59 VIP-teltat houkuttelevat – mutta kenen laskuun. Kuva: Timo Jakonen Kunnat toimivat parhaimmillaan mahdollistajana. 5 6 ”Mie oon aivan liekeissä” näkökulma 10 Oppivelvollisuus lupaa paljon – mutta loppuvaiheessa jää vajaaksi 12 Töitä ja valintoja 13 ”Ihmiset luovat yhteisön” kolumni 16 Kunnanjohtajan kannattaa hakea muualle töihin pääkirjoitus 17 Jokainen lapsi ansaitsee hyvän loman 18 Kuntatason ratkaisuilla edistetään asuntotuotantoa 19 Kuntapäättäjällä keskeinen rooli hiiliviisauden edistämisessä 20 Turun kansliapäällikkö: Ratikkapäätös on iso helpotus 26 Olli Keskinen sai uuden kipinän kuntakentältä 32 Työsuhteessa vai virassa
6
Mitä kaikkea se on vaatinut sinulta itseltäsi. Kuntalehti teki lisäkysymyksiä Kujon jälkeisinä päivinä. Vuosi 2008: mikä kaikki oli LUT-yliopistossa huonosti ja miksi. – Tehtiin tuolloin yhdessä, siis henkilöstö ja opiskelijat, yhdeksän kuukautta kestänyt arvoprosessi, jossa todella pohdittiin, mitkä ovat meidän arvot. Sellainen on tämä rok-rehtori, joka huiskii olemattomat akateemiset pölyt hartioillaan, kun pääsee lavalle. Millaiset tunnusluvut nyt ovat. Kuva: Tero Takalo-Eskola JUHA-MATTI SAKSA Rehtori, joka on rok LUT-yliopiston rehtorina vuodesta 2016. Teksti Tiina Ojutkangas Juha-Matti Saksa on myyntitykki, joka ei usko visionäärisiin johtajiin. Ja niiden perusteella tehdään tänäänkin päätöksiä. ”Mie oon aivan liekeissä” Timanttiset luttilaiset hoksasivat, että nyt on itse pakko alkaa muuttaa tekemistä. Ja nyt kuulutaan siis maailman parhaaseen prosenttiin. Ja tämä Suomen Kuvalehden juttu oli se viimeinen naula arkkuun: Akavan Viljanen: Pois turha koulutus! Mitä aloitte tehdä. Opiskelijamäärä kasvoi melkein 66 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2024, kun se muissa yliopistoissa kasvoi 16,7 prosenttia. – No joo, ihan ekana aloimme olla itsellemme rehellisiä osaamisestamme. Mikkelissä syntynyt kauppatieteiden tohtori on ollut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rehtorina kymmenen vuotta. Tällä kertaa Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä. 7 LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti ”Juhis” Saksa saa yleisön suurin piirtein ulvomaan naurusta ja taputtamaan kesken esityksen. – Tuolloin meitä ei ollut rankeerattu mihinkään yliopistojen päälistalle, koska tasomme ei siihen riittänyt. Varsinkin niitä vaikeita. Ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi samassa ajassa 244 prosenttia. Kuten mainitsin, hyviä ihmisiä oli tuolloinkin meillä töissä, joskin vaikkapa tekniikan hakijamäärät laskivat tuolloin vuosi toisensa jälkeen – ja me kuvittelimme, että se johtuu esimerkiksi ikäluokkien pienenemisestä tai muusta vastaavasta, vaikka se vastaus saattoi olla vessanpeilissä. Kun katsotaan vessan peiliin ja porukalla on hyvä olla, seuraavat numerotkin perässä. Kerro leikkauksista, kannustimista, ystävistä. Painopistealoja oli tuolloin yli 30, ja kun tarkemmin tutkittiin asiaa, meillä oli sitten neljä painopistealaa. Ja tulosta syntyy tavoitteiden, ilon ja kovan työn kautta. Siis oikeasti näin. Huumorin takaa löytyi tiukkaa asiaa. Esimerkiksi liikevaihto kaksinkertaistui vuodesta 2017–2025. LUT-yliopisto kuuluu maailman TOP 1 prosentin Ei ollut siis suurta visionääristä puolijumalaa kehissä, kun LUT-yliopistoa alettiin laittaa tuloskuntoon. Sitten tehtiin strategia, joka oikeasti alkoi ohjata toimintaa – koska resursseja alettiin jakaa entistäkin enemmän strategisten tavoitteiden (output -luvut) kautta. Elikkä keskitimme resurssit sinne, missä saatoimme päästä kilpailemaan/ tekemään yhteistyötä itseämme parempien kanssa. – LUT oli siis vuonna 2008 hitaasti valtion tilivirastoyliopistona ajautunut siihen, että teimme hieman liian monia asioita ja emme keskittyneet erityisesti niihin asioihin, joissa olimme oikeasti hyviä. Saksa ei ole kuitenkaan ”pelkästään” hauskuuttaja vaan tiedemies ja johtaja viimeisen päälle. Kunnallisjohdon seminaarissa eli kavereiden kesken Kujossa Juhiksena tunnettu rehtori esitteli vauhdikkaaseen tapaansa sen, mistä kaikki alkoi ja missä nyt ollaan. Miten tuo valtava muutos on mahdollinen
Mie oon ollut auttamassa ihmisiä ymmärtämään tilanteen ja oon sitten myyntimiehenä tehnyt parhaani, että meidän ihmisillä olisi resursseja, aineelliset, aineettomat ja inhimilliset, ja mahdollisimman hyvä olla ja tehdä mahdollisimman vapaasti töitä. – Suomi on siitä upea maa maailmassa, että meillä on paljon erittäin hyviä yliopistoja. Mikä on yliopistojen tilanne ja asema Suomessa. Ei ollut siis suurta visionääristä puolijumalaa kehissä, vaan sadat timanttiset luttilaiset käsittivät, että nyt on itse pakko alkaa muuttaa tekemistä. LUT-yliopistossa on Suomen tyytyväisimmät opiskelijat. – Huolissani olen muutamasta asiasta: fakenews-porukan sekoiluista, jotka eivät paljoa faktoista välitä. Kuva: Tero Takalo-Eskola. Itse olin tuolloin kehityspäällikkönä ja sittemmin hallintojohtajana. Toiseksi, Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaa 39 prosenttia ikäluokasta; OECD:n keskiarvo on 48 proMie oon aivan liekeissä, kun saan olla töissä LUT-yliopistolla, sanoo Juha-Matti ”Juhis” Saksa. – Muutos oli mahdollinen, koska itse tajusimme 2008, että nyt jos ei tehdä mitään, meitä ei ole. Elikkä niillä resursseilla, mitä meidän käytössä on ollut, ollaan tehty kansainvälisesti vertailtuna hyvää työtä. 8 listalle. Se selviää, kun katsoo vaikka THE-rankingia. Lakkautin toki tämän homman itseltäni… – Tämä muutos ei ole meikän ansiota. Tai ei ole enää tekemistä
Kuten esim. Mitä merkitystä LUT-yliopistolla on esimerkiksi Lappeenrannalle ja Lahdelle. Mikä rooli kunnilla on. Kunnat toimivat parhaimmillaan mahdollistajana erityisesti alueen yrityksille ja uusien avausten yhteydessä kunnat voivat toimia myös timanttisina rahoittajina. Ja toki, yliopistot voivat olla kuntien kanssa myymässä omaa aluettaan erinomaisena paikkana elää, olla ja yrittää. – Vaikka yliopiston tehtävä on globaali, sijaitsee yliopisto aina jollakin alueella. Toivon toki olevani tässä(kin) väärässä. Oli se New York, Rovaniemi, Lahti tai Lappeenranta. Samoin Isänmaamme talous on siinä kunnossa, että jonkinmoisin talkoisiin sitä jouduttaneen kaikki lähivuosina osallistumaan. Voi miettiä, millainen vaikkapa Lappeenranta olisi ilman yliopistoa. – Mie oon aivan liekeissä, kun saan olla töissä LUT-yliopistolla. – Ihminen, joka tahtoo rakentaa parempaa huomisesta. Niin, mie oon siis myyntitykki ja tehdään tiiminä töitä sen eteen, että ihmisillä tosiaan olisi mahdollisimman hyvä olla. Samoin alueen kasvuyritysten kanssa tehdään isosti yhteistyötä, jotta yritykset kasvaisivat entisestäänkin – se kun on silleesti, että yritykset tuovat rahan myös meidän toimintaan. Onneksi kiinnostus näyttää kasvavan. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Yhdessä helpompi huominen Uusi asianhallintajärjestelmämme Akaasia on saatavilla! Liity Triplanin palveluiden tyytyväiseksi asiakkaaksi! Ota yhteyttä myynti@triplan.fi • Arvioitu käyttökokemukseltaan erinomaiseksi • Helpottaa asianhallintaa prosessit ja käyttäjän toimintapolut huomioiden Mie oon ollut auttamassa ihmisiä ymmärtämään tilanteen. Ja keskiarvoon pääseminen on aika maltillinen tavoite – kun pitäisi olla siellä kärjessä. senttia. Parhaimmillaan sellainen, joka ei tiedä, mikä on mahdotonta – koska silloin saa aikaan mahdottomia asioita. Oletko oikeasti niin hauska kuin Kujon esiintymisessä. 9 Triplan Oy | p. Millaista rehtorin työ on. Lappeenrannan kaupunki teki yhteiskuntatieteiden koulutuksen avauksessa tai Lahden kaupunki rakennusja yhdyskuntatekniikan osalta. – Meidän opiskelijat ja henkilökunta näkyy katukuvassa isosti molemmissa kaupungeissa. Rohkeasti tulevaisuuteen suuntautunut, hyvällä tavalla intohimoinen johonkin itselleen tärkeään. Suoraan voi sanoa, että kyllä vähintään kerran viikossa Lahen ja Lappeenrannan kaupunginjohtajien kanssa soitellaan ja viestitellään. Tai Lahti. Siis oikeasti tän yhteisön ihmiset ovat kaikki jollain tavalla samaan aikaan ihan omanlaisia ja kuitenkin tehdään juttuja kohti yhteistä päämäärää. Ja joo, mie oon just tällainen sekoboltsi kuin oon. Turha sitä on esittää muuta kuin on – siinä tulisi aika pitkäksi.. Kun sinulle sanoo sanan yliopisto-opiskelija, mitä tulee mieleen
Tässä kirjoituksessa erityisasiantuntija Ilkka Eronen pohtii, kuinka tämä tavoite vaikuttaa toteutuneen, kun oppivelvollisuutta laajennettiin toiselle asteelle. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. 10 näkökulma Oppivelvollisuus lupaa paljon – mutta loppuvaiheessa jää vajaaksi Yhtenä oppivelvollisuuden tavoitteena on edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti
Kun nuori tulee täysi-ikäiseksi, näyttäytyy mahdollisuus jättäytyä pois opiskelupolulta liian monelle houkuttelevampana kuin opintojen loppuun saattaminen. Tiukkaan julkiseen talouteen vetoaminenkin on ontuva selitys, sillä kun katsotaan tulevaisuuteen, paras tapa säästää syrjäytymisen aiheuttamissa kustannuksissa on ehkäistä niitä ennalta. meillä tulee aina olemaan joukko nuoria, joille kiinnittyminen opiskeluun on hankalaa, usein erilaisista ja usein moninaisista elämänhallinnan tai toimintakyvyn haasteista johtuen. Yhdenvertaisesti näitä elementtejä ei kuitenkaan suomalaisten oppivelvollisten saatavilla ole. Väestönmurroksen pienentäessä ja keskittäessä erityisesti nuorta väestöä Suomessa, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa päästää ketään putoamaan. Ennen oppivelvollisuuden laajentamista nämä nuoret käytännössä katosivat järjestelmän tutkasta peruskoulun jälkeen. Oikeus koulutukseen ei toteudu, jos oppivelvollisuuden suorittaminen ei vaihtelevien tukirakenteiden vuoksi ole yhdenvertaisesti mahdollista. Selvityksessä saatiin näkyväksi monia hyviä käytänteitä, joilla tällä hetkellä paikallisesti pystytään pitämään oppivelvollisia kiinni arjessa monialaisen yhteistyön tukemana. Kuntaliitto ja kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien Areena-verkosto tekivät pari vuotta sitten aloitteen kuntouttavan opetuksen mallista juuri näiden nuorten kyydissä pysymisen turvaamiseksi. Jo pelkästään toimintaympäristöjen kirjavuus huimaa päätä: osa koulutuksen järjestäjistä toimii useamman hyvinvointialueen alueella, ja samalla alueella voi olla paljon eri nuorten työpajatoimijoita. Selvityksen perusteella huoleni kohdistuu erityisesti yhdenvertaisuuteen. Velvollisuuteen sisältyy siis lupaus yhdenvertaisuuden edistämisestä. Valitettavasti nämä nuoret tosiaan vain ovat mukana järjestelmässä – jos opiskelukuntoisuus ei riitä, oppivelvollisuusaika kuluu muuhun kuin opiskeluun. Koulutuksen kelkasta putoavien joukko on pieni, mutta monellakin tapaa meille kaikille erittäin tärkeä. Nuori ei kiinnity tutkintotavoitteiseen opiskeluun ja hänen voimavaransa ja motivaationsa pienenevät entisestään. Tavoite on kiistämättä hyvä, mutta millä tavoin se toteutuu nyt, kun oppivelvollisuus ei enää vuodesta 2021 alkaen olekaan päättynyt perusopetukseen. Suomessa niin koulutuksen kuin sotenkin palveluja on toistaiseksi monipuolisesti olemassa ja ne ovat laadukkaita. Ilkka Eronen Erityisasiantuntija, Kuntaliitto Kuntaliiton selvitys ”Kuntouttava opetus ammatillisessa koulutuksessa” julkaistiin 1.6.2026 ja se on luettavissa Kuntaliiton verkkosivuilla. Pahimmillaan jopa samassa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten välillä voi olla konkreettisia eroja palvelujen saatavuudessa. On tietysti syytä muistaa, että valtaosa ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista suoriutuu opinnoistaan hienosti. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että kaikki ovat mukana – vaan sitä, että jokaisella on todellinen mahdollisuus päästä perille. Niin koulutuksen järjestäjät kuin hyvinvointialueet ja nuorten työpajatoimijatkin näkevät tarpeelliseksi selkeyttää ja kehittää yhteistyön rakenteita. Hyvinvointialueiden näkökulmasta taas omalla alueella voi toimia useita isoja koulutuksen järjestäjiä, joista osa toimii myös muiden hyvinvointialueiden alueilla. Valtaosa oppivelvollisuuden kesken jättävistä on ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja homma jää kesken nuoren täysi-ikäistyessä (esim. Junttila 2025), mutta toisaalta toisen asteen tutkintojen suorittaminen ei ole lisääntynyt läheskään samassa suhteessa. Se, miten putoamisvaarassa olevan nuoren polku etenee, riippuu tällä hetkellä liikaa postinumerosta. Tämä on hyvin huolestuttavaa niin oppivelvollisuuslain tavoitteiden toteutumisen, kuin koulutuksen järjestäjille kohdistuvien vaatimusten ja odotusten sekä erityisesti nuortemme kannalta. Vaihtelu yhteistyön käytännöissä ja etenkin sen rakenteissa on hurjaa. Tahtoa ja toimia hallinnon alat ylittävän yhteistyön rakentamiseen tarvitaan nyt kaikilla tasoilla myös valtionhallinnossa. Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvissä selvityksissä on tuotu esiin, että niin sanottu koulupudokkuus heti perusopetuksen jälkeen on vähentynyt merkittävästi (esim. 11 Edellä mainittu tavoite on suoraan oppivelvollisuuslaista ensimmäisessä virkkeestä. mielestäni kuntaliiton selvityksen parasta antia on se, että monialaista halua ja motivaatiota haasteiden ratkaisemiseksi on olemassa. Jatkotoimena Kuntaliitto teetti selvityksen, jolla haluttiin konkretiaa tähän ilmiöön sekä siihen, miten haasteeseen tällä hetkellä vastataan ja mitä pitäisi tehdä järjestelmän aukon tilkitsemiseksi. Nämä palvelut ovat tällä hetkellä saatavilla hyvin pirstaleisesti ja niissä on suurta alueellista eriarvoisuutta, mikä johtaa valitettavan monella palvelurakenteiden väliin putoamiseen. Yhteistyötä haastavat hyvin monet asiat. Nämä nuoret tarvitsevat koulutuspalvelujen lisäksi tyypillisesti hyvinvointialueiden palveluja sekä valmennuksellista tukea arjessa pärjäämiseen ja siihen kiinnittymiseen. Vaihtelu yhteistyön käytännöissä ja etenkin sen rakenteissa on hurjaa.. Karvi 2025). Nyt heillä on velvollisuus olla mukana myös toisella asteella, ja nämä nuoret painottuvat erityisesti ammatilliseen koulutukseen
Sitkeä Parikkala Parikkalan uusi kunnanjohtaja on Iisalmessa asuva Juho Jukkola. Todellinen Inkoo Erik Lund on Inkoon uusi kunnanjohtaja. Kuva: Studio J. Myös Tamminen oli tavoitteen täyttymisen hetkellä hyvillä mielin. Jukkola painotti valintansa yhteydessä, että Itä-Suomessa ollaan periksiantamattomia. Tapiola jättää taakseen koulutuskuntayhtymä Saskyn hallintojohtajan työt ja johtaa jatkossa Pirkanmaalla sijaitsevaa ja noin 2 600 asukkaan kuntaa. Punkalaitumen kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajaksi Jukka Tapiolan, joka kertoi valintansa jälkeen, että äärimmäisen hyvältä tuntuu. Parikkala on vajaan 4 400 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa. Jukkola johti Kärsämäkeä 2024–2026. 12 TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jouni Lampinen Säilöntäpääty.indd 1 12.2.2025 13.08 Uuden kunnanjohtajan toukokuussa valitsivat Hattula, Parikkala, Inkoo, Lappajärvi ja Punkalaidun. – Olo on onnellinen, hän kuvaili. Viihtyisä Lappajärvi Lappajärven kunnanvaltuusto valitsi kunnanjohtajaksi Juha-Matti Näykin. Lappajärven kunnassa on noin 2 700 asukasta. Paraisilla asuva Erik Lund kertoi valintansa jälkeen, että hän yrittää pikkuhiljaa laskeutua uuteen todellisuuteen. Hattula, ilon paikka Jonna Tamminen valittiin Kanta-Hämeessä sijaitsevan ja noin 9 350 asukkaan Hattulan uudeksi kunnanjohtajaksi. Kuva: Parikkalan kunta Juha-Matti Näykki. Ollila, Oulu Juho Jukkola. Viiteen kuntaan uusi johtaja Toukokuun ensimmäisen kuntajohtajavalinnan teki Punkalaitumen kunta ja kuun viimeisestä valinnasta vastasi Hattulan kunta. Kuva: Lundin arkisto Jukka Tapiola. Inkoo on vajaan 5 400 asukkaan kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla, reilun 50 kilometrin päässä Helsingistä. Lund siirtyy Inkoon kunnanjohtajaksi Kemiönsaaren kunnan elinkeinojohtajan paikalta. Erik Lund. Tamminen on toiminut viime vuodet Haapajärven kaupunginjohtaja. Näykki painottaa työn kunnanjohtajana olevan hänelle kunniatehtävä. Kuva: Tanja Korpela. Näykki jättää taakseen Lappajärven teknisen johtajan tehtävät. Näykki kertoo, että hän viihtyy erinomaisesti Etelä-Pohjanmaalla. Kuva: Tapiolan arkisto Jonna Tamminen
13 Kun Jorma Uotinen ja Sami Sykkö astuvat lavalle, tiedetään ainakin se, että yleisö kuuntelee. ”Ihmiset luovat yhteisön” Teksti Tiina Ojutkangas Jorma Uotinen ja Sami Sykkö esiintyivät Kunnallisjohdon seminaarin yleisölle Jyväskylässä. Nyt he kertovat siitä Kuntalehden lukijoille. Karismaa kulttuuripuhe vaatiikin. Kuva: Suomen Yrittäjät Teksti Jouni Lampinen
– Argumentit ovat ”tarpeetonta” ja ”kallista”. Sykkö uskoo, että kunnissa kyllä arvostetaan kulttuuria, mutta sen aiheuttamat kustannukset ja investoinnit ovat jo toinen juttu. Mitä enemmän taidetta yritetään polkea, sitä enemmän me sitä tarvitsemme ravistelemaan ihmisten henkeä ja ruumista. Oopperajuhlien mukanaan tuoma Kulttuuri on ja sen pitää olla peruspalvelu.. Hänen mukaansa kunnat ja kaupungit kuivuisivat ilman kulttuuria ja monen kunnan maine rakentuu pitkälti kulttuurin varaan. – Kulttuuri ja taiteet synnyttävät kansakunnan identiteettiä. Glorian ex-päätoimittaja Sykkö puolestaan on työläisperheestä. Ilman taiteita ja kulttuuria kansakunta on henkisesti köyhä ja historiaton, sanoo suuren yleisön nasevilla kommenteillaan ja asiantuntemuksellaan Tanssii tähtien kanssa -kisassa hurmannut Uotinen. – Mistä esimerkiksi tiedämme, miten ihmiskunta on vuosituhansien aikana elänyt. Tanssitaiteilija Uotinen on kotoisin Porista ja jo pikkupoikana hän halusi ostaa Porin teatterin. Uotisen mukaan taiteita varsinkin vastustetaan helposti. – Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlille myydään kymmeniä tuhansia, noin 45 000 lippua. Kauppa ei toteutunut, mutta teatteriin ja sen ilmapiiriin hän pääsi ujuttautumaan. Tarpeetonta ja kallista Onko sitten kunnista henkivä ilmapiiri kulttuurimyönteistä. Kaikki alkoi tietysti lapsuudesta. Jos viranhaltijoissa ei ole riittävästi kulttuurista kiinnostuneita ja sen merkitystä ymmärtäviä ihmisiä, ei välttämättä osata arvostaa. Uotinen muistuttaa, että kunta ei ole pelkkä infrastruktuuri vaan ihmiset luovat yhteisön, synnyttävät merkityksiä, mielikuvia ja asennoitumistapoja. Sykkö kuvailee Suomea ilman kulttuuria ankeaksi, köyhäksi ja kuivaksi. Miksi nämä kaksi ystävää haluavat kiertää Suomea kertomassa kulttuurin ilosanomaa. Kulttuuri voi olla merkittävä osa kunnan kasvustrategiaa. Kuhmo tunnetaan kamarimusiikista, Kaustinen kansanmusiikista, Sodankylä elokuvafestivaaleista ja Mänttä kuvataideviikoista. Koska yksi sukulaisemme oli ollut töissä Helsingin kaupunginteatterissa, saimme sinne edullisia lippuja ja näin valtavasti teatteria jo lapsena. Pohjois-Karjalasta Helsinkiin muuttaneet vanhemmat toivat lapsen elämään kulttuurin jo hyvin pienenä. Kulttuuritapahtumien kävijänä Sykkö tietää, että moni paikkakunta tunnetaan kulttuuristaan. Koska se on tärkeätä. Ja sillä, miten sijoitus kulttuuriin kasvattaa kunnan tai kaupungin mainetta ja vetovoimaa. 14 Huikean uran tanssijana ja koreografina tehnyt Jorma Uotinen sekä työelämäprofessori, ekonomi, toimittaja, esiintyjä Sami Sykkö puhuvat kulttuurista vangitsevasti. Kulttuuritapahtumien menestystä voidaan mitata monin tavoin: kävijämäärillä, taloudellisella tuotolla sekä kansainvälisellä brändiarvolla. Sami Sykkö sanoo, että kulttuuri on investointi, ei pelkkä kustannus. Kaikki satsaukset kulttuuriin ja taiteisiin kannattavat ja luovat yhteisöllisyyttä ja merkityksellistä elämää. – Minulle luettiin paljon kirjoja ja minua vietiin elokuviin. Kulttuuri kertoo tarinaa siitä, keitä me olemme. Energia synnyttää uutta energiaa. Ihan ensimmäiseksi elämämme tallennettiin seinämaalauksiin, myöhemmin kirjoihin ja tauluihin, runoihin ja näytelmiin. Taide avaa silmämme. Kulttuuri on ja sen pitää olla peruspalvelu
Kuva: Suomen Yrittäjät/Glad Media. Se tuo henkistä rauhaa, uskoa tulevaisuuteen. Tapahtuman ansiosta Kuopio näyttäytyy kiinnostavana ja kansainvälisenä kaupunkina, ja se voi auttaa Kuopiota saamaan uusia asukkaita ja yrityksiä. Luova toiminta edellyttää huomioiden tekemistä, vertaamista ja erojen havaitsemista. Toisena esimerkkinä hän mainitsee Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman, joka tuo kaupunkiin suuren joukon matkailijoita, tanssin ammattilaisia ja harrastajia, jotka puolestaan täyttävät Kuopion hotellit, ravintolat, kahvilat ja torin. Arvot ovat arkoja asioita. Jos seuraa muita, ei pääse edelle. Kulttuuri on elämän fundamentaalinen voima. – Kulttuuri on elämän fundamentaalinen voima. Valsin menestys on osoitus kulttuurin voimasta ja sen tuomasta elinvoimasta. Miten sitä ei pitäisi mitata. Kulttuurin arvo Usein kysytään, onko kulttuuri luksusta vai peruspalvelu. Helsinkiläinen Sykkö korosta vetovoiman ja pitovoiman merkityksestä. Palveluita voidaan miettiä yhdessä niin, että kuntien resurssit riittävät. Sivistystä ja mielen virkistystä Paljon puhutaan siitä, että asukkaat katoavat isoihin keskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Hän suunnitteli paikallisesta kivestä kylpylän, kivilaatikon, josta tuli arkkitehtuurin ja muotoilun ystävien pyhiinvaelluskohde. Kulttuuri on arvojen taistelua, valitettavasti meillä ei juurikaan ole arvoja, jotka saavuttaisit suuren yleisön kannatuksen. Korkeatasoinen taide ja kulttuuri eivät ole paikkakunnasta tai kaupungista kiinni. – Ja rohkeasti tuovat esiin mitä hulluimmat ideat, jotka ylittävät sovinnaisuuden rajat eivätkä sorru keskinkertaisuuteen. Päättäjien pitää mahdollistaa kulttuuri, ja asukkaiden kuluttaa sitä. Jorma Uotinen jatkaa, että jokaiselle on taattava mahdollisuus sivistyä ja kehittää itseään. Nyt kylässä on yhtä monta asukasta kuin on yöpymispaikkoja matkailijoille. 15 hyvä leviää kaupungissa kaikkialle: se nostaa koko kaupungin taloutta kesäisin ja pitää matkailualan pyörät pyörimässä. Arvojen paikan ovat vieneet sellaiset arkipäivän latteudet kuin tosi-tv, maine, täysillä eläminen ja lööppiriippuvuus. Miten kulttuurin arvoa voidaan mitata. – Tarvitaan usko ideaan ja rohkeutta lähteä toteuttamaan. Näitä kysymyksiä kulttuurinlähettiläät pohtivat. Esimerkkejä siitä, miten pienessä kunnassa osataan ajatella isosti, löytyy muun maussa Sveitsistä Valsin kylästä. Jorma Uotinen muistuttaa, että tarvitaan ihmisiä, jotka näkevät ympäristön ja sen antamat mahdollisuudet. Myös vapaaehtoiset työntekijät ovat suuresta merkityksestä tapahtuman onnistumiselle, kannustaa Uotinen. – Paikalliset toimijat usein osallistuvat tapahtumaan tuomalla omia tarjouksiaan. Pitää tarjota myös sielun sivistystä ja mielen virkistystä. Se antaa eväitä maailman ymmärtämiseen, auttaa sen jäsentämisessä. Ja toisin päin: Kun kuntaan saadaan uusia asukkaita ja yrityksiä, verotulot ja resurssit kasvavat. Aivan kuin elämä olisi pitkä loma. Yhtenä esimerkkinä Pori Jazz. Nähdäänkö kulttuuri pelkkänä kulueränä. – Siellä päätettiin palkata uuden uimahallin suunnittelijaksi maan kuuluisin ja yksi maailman arvostetuimmista arkkitehdeistä, Peter Zumthor. Suomesta löytyy hänen mielestään useita esimerkkejä, joissa rohkeus ja uskallus ottaa riski ovat kantaneet pitkälle. Uotisen mukaan sellainen kunta ei voita, joka seuraa muita. Ystävät Uotinen ja Sykkö tietävät, että hyvää kulttuuria voi olla missä tahansa. – Mutta ei pelkkä hyvä koulu tai edullinen päivähoito riitä. Sivistyksen ydin on sydämen sivistys. Toisaalta kunnat voivat myös tehdä tässä yhteistyötä. Sivistys sen koossa pitävä voima. – Miten kulttuuri nähdään riippuu siitä, kuka katsoo ja miten. Kulttuurilähettiläiden mielestä suuriin kulttuuritapahtumiin tarvitaan mukaan kaikki: Kunnan päättäjät, yritykset, asukkaat. Ei jokaisen kunnan tarvitse satsata samaan kuin naapurissa
Oikeaa määrää keulakuvatyötä ei voi koskaan tehdä. Kuntajohtajan työssä vaikeimmin määriteltävissä ja sanallistettavissa oleva tehtävä on keulakuvana toimiminen. Silloin luottamushenkilöillä on peiliin katsomisen paikka. Kunnanjohtajan kannattaa hakea muualle töihin Suuria ja monenkirjavia ovat kuntajohtajalle asetetut vaatimukset. Se vastaavasti kehittää niitä itseään. Kun kuntajohtaja sitten lähtee toisaalle, niin sen pitääkin pänniä. Urheilufanit pukeutuvat kannattamiensa joukkueensa väreihin. Etenkin jos hän on pidetty ja pätevä johtaja. Sitten kun symboli hakee muualle töihin, syntyy aina voimakkaita tunnereaktioita. Hyvän työntekijän ja johtajan menettämisen tuleekin ärsyttää. 16 kolumni Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja. Toivoisin lisää työntekijöiden vaihtuvuutta myös yksityisten yritysten ja julkisten puolen välillä. Pitää kuulua ja näkyä. Minä valitsen ehdottomasti jälkimmäisen. Toisinaan meidän kuntalaisten on hyvä pysähtyä miettimään minkälaisen johtajan haluamme kotipaikan johtoon. Mitä mitä. Pitää olla tarkka ja huolellinen hyvän hallinnon ammattilainen. Toimeliaan ihmisen tulee aina toisinaan mittauttaa oma markkina-arvo. Ihan jokaisen meistä tulee pyrkiä ainakin toisinaan saamaan lisää palkkaa tai mielekkäämpiä työtehtäviä. Tottakai pitää hakea jos siltä tuntuu. Suhteita pitää hoitaa ja sidoksia vahvistaa. Aivan samoin kunnat ja kaupungit tarvitsevat yhdistäviä symboleja. Kunnanjohtajan tehtävä on sangen erikoinen työ. Aidan yli vilkuilu on yksi keino. Sellaisen joka tyytyy ja hyytyy, vai ihmisen jolla on halua uudistua ja uudistaa. Ja sehän vasta onkin hieno mahdollisuus muutokselle. Hyvän työntekijän ja johtajan menettämisen tuleekin ärsyttää.. Sitten on se julkisuus. Näin näkemykset ja opit leviävät organisaatioiden välillä. Mieluiten myös kulttuuririentojen parissa ja yrittäjätilaisuuksia, raveja sekä Facebookin Puskaradiota unohtamatta. Kunnantai kaupunginjohtaja on tärkeä osa tuota rituaalijärjestelmää. Jokainen yhteisö tarvitsee yhteenkuuluvuutta vahvistavia elementtejä. Jos kunta on toiminut ponnahduslautana kohti haastavampia tehtäviä, niin se pitäjälle jo itsessään hieno meriitti. keulakuvana toimiminen on osa yhteisön rakentumiseen vaadittavaa symboliikkaa. Vaihtuvuus myös lisää kilpailua työnantajien välillä. Varmin tapa saada aikaan jupinaa on asua jossain muualla kuin johtamassaan kunnassa. PItää tulla toimeen persoonallisten paikallispoliitikkojen kanssa. Ihmisten vaihtuvuus työpaikkojen välillä on yhteiskunnalle hyvä asia. Täydellisessä tilanteessa tietenkin siinä vanhassa kunnantuvassa korkean mäen päällä näyttävästi keskellä kirkonkylää. Ja jossain sitä pitäisi asuakin. Emmekö me kelpaa, kun pitää muualle hakea. Mitä jos pätevät johtajat hakeutuvat toistuvasti muualle. Se kertoo terveestä itsetunnosta, kunnianhimosta ja halusta kehittää omaa osaamistaan. Kun ilma vaihtuu niin ummehtuneisuus vähenee. Joskus torilla, toisinaan jäähallilla. Osan mielestä kuntapomo ristii aivan liikaa kissoja, kun toisille sama määrä esiintymisiä on merkki kansasta vieraantumisesta. Alati valpas alueen valtalehden toimittaja soittelee ja kyselee ärsyttäviä. Kansallisvaltioilla on omat lippunsa ja laulunsa. Silloin pitää yrittää olla iloisen kiitollinen siitä ajasta ja osaamisesta mitä hän ehti antaa
Lasten parasta ei tietenkään saa unohtaa. Muutos on usein hankalaa ja teettää töitä. OAJ:n puheenjohtaja Katariina Murto kutsuu lomasiirron selvittämistä järjettömäksi näpertelyksi. Kun muutos johdetaan hyvin ja perusteet ovat kunnossa, saattaa lopputulos yllättää. Kesäloman siirtämisestä on puhuttu niin kauan kuin muisti kantaa. Elinkeinoelämä, erityisesti matkailualan yrittäjät ja Suomen yrittäjät kannattavat. Järkevämpää on kysyä, miksi muutosta tarvitaan ja olisivatko perusteet riittävät ja mihin kaikkeen lomien siirto todella oikeasti vaikuttaisi. Koulussa ja oppimisessa sekä koulujen tulevaisuudessa on paljon muitakin huolia, ja työsarkaa riittää. Hyvän loman päälle on helppo rakentaa uutta lukuvuotta. Sen vaikutukset olisivat laajemmat kuin äkkipäätään tulee ajatelleeksi. Näille lapsille toivoisi löytyvän tukea ja huomiota. Jokainen lapsi ansaitsee hyvän kesäloman. myös lasten kesälomat ovat hyvin monenlaisia . On tietysti selvää, että peruskoulun lomien siirtäminen ei ole yksinkertaista. Jääräpäisesti OAJ vastustaa siirtoaikeita. Nykymaailmaan sopii huonosti jääräpäinen ajatus, että mikään ei saa muuttua.. 17 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden päätoimittaja pääkirjoitus Jokainen lapsi ansaitsee hyvän loman Lapsilla on nyt ollut kesälomaa parisen viikkoa, mutta voisiko tosiaan olla niin, että loma vasta alkaa. Kun osalle lapsista puistoruokailu on välttämätöntä ihan siksi, että kotona ei ole riittävästi ruokaa, toisille se on kiva lisä puistossa leikkimisen lomassa. Nykymaailmaan sopii huonosti jääräpäinen ajatus, että mikään ei saa muuttua. Osa lapsista mökkeilee ja menee mummolaan, tekee matkoja ja käy leireillä, joten lomasta riittää kerrottavaa ja muisteltavaa. Opettajista lähes 80 prosenttia vastustaa kesälomien siirtoa. On yhteishaut, muut oppilaitokset ja esimerkiksi niiden opettajien tilanne, jotka opettavat sekä peruskoulussa että lukiossa. Miten kaikki lapset ja nuoret saavat laadukasta opetusta erilaisissa tilanteissa, kuuluu kysymys. Monella matkailupaikkakunnalla siirtoa toivotaan ja on vaadittu jo vuosia. Osa lapsista elää tiukan talouden tai muiden ongelmien keskellä kesät ja talvet. ”On käsittämätöntä, että opetusja kulttuuriministeriössä käytetään aikaa kesäloman siirron edistämiseen sen sijaan, että keskitytään nostamaan Suomen osaamisja koulutustasoa.” opetusministeri anders adlercreutz on ehdottanut kesäloman alun siirtämistä kahdella viikolla nykyistä myöhemmäksi kesäkuulle. Perusteluna on lasten paras
Jos asuntoasioissa ei ole selkeää ja pitkäjänteistä linjaa, kohtuuhintaisen asumisen tarjonta ei pysy tarpeen perässä, arvioi toimitusjohtaja Kammonen. Ensimmäiset asukkaat muuttivat kohteeseen toukokuun lopulla. – Tämä on tietoinen valinta, jolla on suorat seuraukset asumisen hintaan ja tarjontaan. Pelkkä markkinaehtoinen tarjonta ei ratkaise kohtuuhintaisen asumisen kysyntää. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto perustuu pitkäjänteiseen malliin, jossa toimijat sitoutuvat vuosikymmeniksi. Jokainen suunnanmuutos hidastaa hankkeita ja lisää kustannuksia. Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa, ja alueelle muutetaan ennen kaikkea työn ja opiskelun perässä. Hänen mukaansa nykyinen asuntopolitiikan suunta on huolestuttava. Espoon Asunnot omistaa noin 17 000 vuokra-asuntoa ja tavoittelee vuosittain noin 300 uuden asunnon rakentamista. – Jos investointiympäristöä heikennetään samaan aikaan, kun kysyntä kasvaa, syntyy väistämättä ongelmia. – Työmarkkinat eivät toimi, jos ihmisillä ei ole varaa asua siellä, missä työtä on, Kammonen tiivistää. – Asuntopolitiikka ei voi poukkoilla. Rakennushankkeet kestävät vuosia, ja niiden tulokset vaikuttavat vuosikymmeniä. Kysyntä kasvaa kuitenkin nopeammin kuin tarjonta. Jos tontteja ei ole tarjolla, asuntopolitiikan tavoitteet eivät toteudu. – Päätöksillä, joita nyt tehdään, määritetään asumisen suunta pitkälle tulevaisuuteen. – Tarve ei ole katoamassa, päinvastoin. Espoon Asunnot investoi viime vuonna kiinteistöjensä ylläpitoon ja korjausrakentamiseen noin 70 miljoonaa euroa, mutta uusien hankkeiden käynnistyminen vaatii selkeää ja pitkäjänteistä linjaa. lyhyesti Asuntoasiat vaikuttavat työmarkkinoiden toimivuuteen.. Siksi politiikan ennakoitavuus on ratkaisevaa. Kammosen mukaan asuntopolitiikan vaikutukset näkyvät viiveellä mutta pitkään. Väistämättä ongelmissa Nykytilanteessa asuntotuotantoa hidastavat sekä suhdanne että poliittiset ratkaisut. Suunta muuttui Suomi on ollut kansainvälisesti tunnettu asunnottomuuden vähentämisestä ja tasapainoisesta asuntopolitiikasta. – Jos tuettua tuotantoa ajetaan alas, menetetään yksi keskeinen väline pitää kaupungit toimivina ja saavutettavina kaikille. Nyt kehitys on kääntymässä. Valtion tukeman asuntotuotannon edellytyksiä on heikennetty, ja painopiste on siirtynyt markkinaehtoiseen tuotantoon. 18 Kasvukeskukset tarvitsevat lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, korostaa Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. – Espoossa kohtuuhintaisen tuotannon pullonkaulaksi ovat nousseet tontit. Espoon tilanne Asuntotuotannon lisääminen edellyttää myös kuntatason ratkaisuja. Jouni Lampinen Kuntatason ratkaisuilla edistetään asuntotuotantoa Espoon Asunnot rakennutti Olariin kolme 4–8-kerroksista taloa, joissa on 95 vuokra-asuntoa
Ympäristöasiat eivät ole yhden tai muutaman hallintokunnan asioita. Kaunis ja viihtyisä ympäristö voi olla hänen mukaansa myös eduksi kaupungin kilpaillessa asukkaista. – Kuntapäättäjällä on keskeinen rooli hiiliviisauden ja sen tuottamien ilmastoja luontohyötyjen edistämisessä. Samalla tavalla kuin tarvitaan esimerkiksi toimivaa kunnallistekniikkaa, niin on oltava myös elinvoimaista viherrakennetta. Hautamäki kertoo toukokuun lopulla julkaistusta teoksesta, joka on nimeltään Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja. – Tarvitaan isoja ja strategisia linjauksia. Kirjaprojektia vetänyt Hautamäki sanoo, mikä on ollut hänen ja muiden käsikirjaan kirjoittaneiden tutkijoiden ydinviesti. Luontoasiat kuuluvat jokaisen kuntapäättäjän pöydälle, hän näkee. Kirjassa kerrotaan, miten kestävää ilmastoja luontoviisasta ympäristöä voidaan vahvistaa kaupungeissa ja kunnissa. – Sillä vihreä tuottaa hiilinieluja, ehkäisee tulvien tuottamia vahinkoja ja vähentää helleaaltojen aiheuttamia terveysriskejä, Hautamäki jatkaa. – On hyvä pyrkiä säilyttämään olemassa olevaa kasvillisuutta ja maaperää. 19 Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki uskoo Suomen kuntien kunnianhimoon puhuttaessa luontoviisaista teoista. Jouni Lampinen Kuntapäättäjällä keskeinen rooli hiiliviisauden edistämisessä Professori Ranja Hautamäki arvioi, että vihreät asiat olisi nähtävä poikkihallinnollisina teemoina kunnissa. – Viheralueiden hiilinieluilla on väliä. Monimuotoisuutta lisää Kunnat tarvitsevat hiilinieluja, jotka ovat muun muassa kaupunkimetsiä, rakennettuja puistoja, katuistutuksia ja pihoja, Ranja Hautamäki kertoo. Kirja päätöksentekoon Kuntapäättäjällä on nyt tutkittua ja pohdittua tietoa päätöksenteon tueksi. Hiiliviisaus on hyödyllistä luonnon ja ihmisen kannalta, ja se voi olla samalla taloudellista viisautta. Kuva: Jouni Multimäki lyhyesti Hiilinieluilla on väliä, painottaa professori Ranja Hautamäki.. Kun rakennetaan uutta vihreää, on varattava riittävästi tilaa maan päälle ja maan alle. – Mutta paljon voidaan tehdä, jotta kaupungeissa otetaan askeleita kohti monilajisempaa, ilmastonkestävämpää ja vähäpäästöisempää ympäristöä. Esimerkiksi kaikkia nurmikoita ei kannata muuttaa niityiksi, sillä myös nurmikkoja tarvitaan peleihin, leikkeihin ja oleskeluun. – Vihreä on samaan tapaan kriittistä infrastruktuuria kaupunkien toimivuuden kannalta, Hautamäki lisää. – Olemme kiteyttäneet keskeiset suosituksemme ja ydinviestimme Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirjaan. – Monihyötyinen kaupunkivihreä voi samanaikaisesti tehostaa hulevesien hallintaa, vahvistaa hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta sekä tarjota virkistystä. Etenkin suuria ja vanhoja puita tulee vaalia. Olemme ehkä tottuneet ajattelemaan, että vihreät asiat ovat kaupunkien maisemasuunnitteluyksiköiden tai ympäristönsuojeluyksiköiden vastuulla. – Nämä olisi nähtävä poikkihallinnollisina ja läpileikkaavina teemoina kunnissa ja kaupungeissa
Turun kansliapäällikkö: Ratikkapäätös on iso helpotus Teksti Esko Pihkala Kuvat Timo Jakonen. 20 Tuomas Heikkisen mukaan valtion suhtautuminen kaupunkien raidehankkeisiin on muuttunut tällä hallituskaudella nihkeämmäksi