Puhdas energia houkuttelee kuntia Lietteestä biokaasua Kesäkuu 2025 Tuulesta ja auringosta
Upean miljöön lisäksi pohjoisen palkitut maut ovat keskiössä kaikissa palvelupaketeissamme. JULKISHALLINNON SOPIMUSTOIMITTAJA Tilaisuuksia, jotka tuovat arkeen uutta kipinää Hotellimme luovat ainutlaatuiset puitteet kaikenlaisiin kokouksiin ja juhliin ympäri Suomen. M A I N O S LAPLANDHOTELS.COM PA LV E L E M M E K A I K E N L A I S I S S A T I L A I S U U K S I S S A • Kokoukset kaikenkokoisille seurueille • Unohtumattomat juhlat tarjoiluineen • Tunnelmalliset illalliset • Raikkaat aamiaistapaamiset Lapland Hotels Arena, Tampere. Lapland Hotels on Hanselin valikoitu puitesopimustoimittaja kokousja majoituspalveluiden osalta
040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Viimeksi kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa sain käydä kiinnostavia keskusteluita. /KUNTALEHTI Kuva: Pixabay Kuva: Pixabay. 03 4246 5375 1. On hienoa, että keskustelu kehittyy. Tiina Ojutkangas Tuottaja Vaasa on vuoden ilmastokunta Kuntaliitto palkitsi Vaasan kaupungin vuoden ilmastokuntana Kuntien ilmastokonferenssissa Turussa. Kaupunki kehittää aktiivisesti muun muassa pyörätieverkostoa. Jouni Lampinen Etätyön riskit on tunnistettava Työterveyslaitoksen mukaan on olemassa yksittäisiä etätyöhön jumittuneita henkilöitä, jotka eivät itse ole aktiivisia ja jotka voivat unohtua työyhteisöltä. Ottakaa kantaa, kertokaa ajatuksistanne, ideoistanne ja siitä, mitä teidän kunnassanne on tehty hyvin. Kuntalehti tapaa lukijoitaan erilaisissa yhteyksissä. Henkilöinä tavataan tällä kertaa kaksi räväkkää tyyppiä: entinen huippu-urheilija Kaisa Mäkäräinen ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen. Tässä Kuntalehdessä myös keskustellaan. Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksessa tarkasteltiin etätyön ja lähityön vaikutuksia asiantuntijoiden työhyvinvointiin vuosina 2019–2023. Vihreä siirtymä on tässä lehdessä yksi kantava aihe. Kertokoon se siitä, että Suomessa on suuri määrä kuntia erilaisine onnistumisineen ja mahdollisuuksineen. – Ilmastotyö on meille osa arkea. Kuntalehden verkossa tapahtuu koko kesän ja lomien kunniaksi tarjolla on myös kesäistä luettavaa osoitteessa kuntalehti.fi. Palaute on ehdottoman tärkeää lehden kehittämiseksi. Kunnat ovat osana ratkaisua, kun mahdollistetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää vihreää energiasiirtymää, kerrotaan jutussamme. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. OPETUS JA KULTTUURI Lasten määrä putoaa ennennäkemättömällä vauhdilla Oulussa – ”Kouluja ja oppilaspaikkoja on liikaa” Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 5/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. 3 Hei, täällähän keskustellaan tässä lehdessä verkossa Kesäkuun Kuntalehdessä tapaat hyvin monenlaisia ihmisiä ja elämänalueita. – Nämä etätyöhön kadonneet meidän pitää tunnistaa. UUTISET Oulun keskustan liikenne on mullistumassa – kaupunki aikoo louhia radan ali 70 miljoonan euron bussitunnelin 2. 3. Molempia yhdistää tavoitteellisuus ja kunnianhimo, ilo ja liikunta. Laajensimme mielipideosastoa vastaamaan kirjoitusten määrää. Tähän mennessä Vaasa on vähentänyt kasvihuonepäästöjä 54 prosenttia vuodesta 1990. Heille pitää tarjota tukea ja väylä olla yhteydessä työyhteisöön, summaa tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta. Vaasalaisia yhdistää usko siihen, että muutamme maailmaa, ja se tekee meidät onnellisiksi, kaupunginjohtaja Tomas Häyry sanoo. Jouni Lampinen 109. UUTISET Nurmijärveläispariskunta heittäytyi uudenlaiseen arkeen Kalajoella – Kumpi vetää pidemmän korren, Pohjois-Pohjanmaa vai Uusimaa. Juttuja saa kommentoida verkossakin. Kiva oli kuulla, että henkilöiden kautta tulleet tarinat innostivat. Lisäksi Sodankylä palkittiin kunniamaininnalla tuloksellisesta ilmastotyön aloituksesta. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. – Näen riskinä, että heille voi syntyä tai olla jo haasteita työstä suoriutumisessa tai jaksamisessa, erilaisia oireita tai jopa elämänhallinnan vaikeuksia
4 Viivi Immonen on uusi kunnanvaltuuston puheenjohtaja. 48 Kuva: Soila Puurtinen
6 Oikeudenmukainen vihreä siirtymä näkökulma 8 Kestävää tulevaisuutta kohti 10 Töitä ja valintoja kolumni 12 Nettiäänestämiselle entistä suurempi tilaus 14 Uutiset tuottajalta 16 On vain niin tyhmää säästää koulusta 18 Maaseudun biokaasuboomi näkyy Ranualla 22 Maakuntakehittämisen rökäle-voitto on uuden johtajan tavoitteena 28 Enemmän ja paremmin tekoäly terävöittää kuntia analyysi 14 Tarvitaan kykyä ja rohkeutta 33 Median ja päättäjien on puolustettava faktoja kuntajohtajan blogi 34 Valtuustokauden vaihtuminen luo mahdollisuuksia 36 Aurinkovoima kiinnostaa, mutta jännittää 42 Kun unelma ja intohimo tuottavat tulosta 46 Mielipiteet + Somessa 48 Valta vaihtuu Juvalla 50 Ääniharavien valta kasvaa valtuustoissa 52 Tuulivoima on ainakin vielä hyvässä vedossa 53 Minna Karhunen jatkaa Kuntaliiton toimitusjohtajana 54 Uudessa podcastissa: Yli 50 vuoden kokemuksella vasara ja neuloja 56 Ammattihaaveesta tuli harrastus lakia lukien 58 Puhtaan energian sääntely-ympäristö haastaa kunnat Sisällys 42 Kaisa Mäkäräinen innosti yleisöä kunnallisjohdon seminaarissa. Pirkko Lahti, filosofian lisensiaatti ja psykologi Kuntalehden mielipidesivulla 47. 5 8 Tuulesta ja auringosta voimaa. Kuva: Asko Muraja Me eläkeläiset emme ole vain kuluerä, me maksamme veromme myös kunnalle ja käytämme palveluja
Näitä mahdollisuuksia myös kunnille avaavat Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Mika Järvinen sekä tutkija ja ekologi Hanna Paulomäki. Oikeudenmukaisia tapoja Kirja sai alkunsa kirjoittajien yhteisestä huomiosta. Kunnat ovat osana ratkaisua, kun mahdollistetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää vihreää energiasiirtymää. – Insinöörien kädenjälki näkyy kaikkialla. Teoksen kirjoittamista tukenut TAH-säätiö järjesti kirjan julkistamistilaisuuden Essin päivänä toukokuussa Helsingin Kaivopuistossa. He kirjoittivat laajan asiantuntijajoukon kanssa kirjan, jonka nimi on Designing Renewable Energy Systems within Planetary Boundaries (Springer, 2025). Halusimme kirjan, joka lähtee kestävyydestä ja on vahva paketti teknistä osaamista, Järvinen selvittää. Energiainsinööreille ei löydy sellaista oppikirjaa, jossa sekä energiajärjestelmien tekninen suunnittelu että kestävyysnäkökulmat olisivat yhdessä esitelty. 6 Maapalloa kulutetaan lähes kahden maapallon edestä ja yksi maapallo ei loputtomiin sellaista kestä. Saatavilla ei ollut valmiita opeOikeudenmukainen vihreä siirtymä Vihreä siirtymä avaa Suomelle miljardiluokan mahdollisuuksia, mutta sen onnistuminen vaatii teknologista osaamista ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Paitsi että nyt löytyy. Monesti lähestymistapa on teknistaloudellinen. Teksti & Kuva Jouni Lampinen. – Koitamme muokata insinöörikoulutusta
Vastavalmistuneen näkökulmaa keskusteluun toi Valoremin projektipäällikkö Eetu Laitila. Jotkin kunnat ovat linjanneet, että ne eivät halua tuulivoimaa. Epäoikeudenmukaisuuden kokemusta voi lisätä, jos varallisuus tuntuu keskittyvän liian harvojen käsiin. Paulomäki huomauttaa, että Suomi on hyvässä asemassa edistäessään vihreää siirtymää. Ekologi Hanna Paulomäki lisää, että tuulivoimaloiden rakentamisessa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin sen etäisyys asutukseen. Eri kunnilla on ollut eri etäisyysvaatimuksia. – Ehkä on oikeudenmukaista, että tuodaan niitä vaikutuksia tänne, Kilpi pohtii. Jonnekin työpaikkoja saadaan Kirjan julkistamistilaisuudessa järjestettiin paneeli. Panelisteilta sai kuitenkin kannatusta se, että energiatuotanto tapahtuu Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa näkyvillä. Hän katsoo asioiden kehittymistä uusiutuvan energian yhtiön näkökulmasta. Järvinen ja Paulomäki korostavat, että jatkossakin tarvitaan teknisesti ja taloudellisesti toimivia ratkaisuja. Samanaikaisesti on tärkeää kehittää myös ekologisesti kestäviä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia vaihtoehtoja, he jatkavat. Tekniikan akateemisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija Salli Joutsenoja huomioi, että energiamurroksessa jonnekin saadaan lisää työpaikkoja ja jossain muualla työt vähenevät. Näistä asioista pitää olla avointa keskustelua. tusmateriaaleja, joissa energiatekniikkaa käsitellään osana planetaarisia rajoja ja sosiaalista kontekstia. Kilpi huomautti, miten hallituksen puoliväliriihessä linjattiin, että maatuulivoimalat on sijoitettava jatkossa vähintään kahden tai kolmen kilometrin päähän asutuksesta. Suomessa on hänen mukaansa jo nyt käynnissä paljon erilaisia hankkeita, jotka luovat hyvää pohjaa tulevaisuudelle. Kirjan toimittajat ja panelistit avasivat, mitä vihreän siirtymän suhteen on hyvä ottaa huomioon. – Ja kaikilla on hyvä elintaso. Suomella on kykyä tuottaa energiaa vastuullisesti, panelistit arvioivat. Se on kuntademokratiaa. Vaihtoehtona voisi olla vaikkapa Suomeen saapuvat hiililastit. – Tähän kirjaan on koottu valtava määrä tietoa, jota voidaan jalkauttaa nyt käytäntöön. – On hassu ajatus tehdä Helsingistä käsin laki ja sanotaan, että näin teidän täytyy tehdä, että tämä on se raja ja etäisyys, Kilpi arvioi. – Energiaratkaisuja on tärkeä suunnitella osana kokonaisuuksia, ei hanke kerrallaan, Paulomäki toteaa. – On tärkeää, että olemassa oleva insinööriosaaminen hyödynnetään ja täydennetään niin, että pystymme vastaamaan energiatransition haasteisiin. Ja lopulta kunnat päättävät, osallistuvatko ne energiahankkeisiin vai eivät, hän jatkoi. Tämä kuulostaa utopialta, mutta se on oikeasti mahdollisuuksien rajoissa, Kilpi summaa. Rajoja tuulivoimalle Edellisten lisäksi paneelissa oli mukana OX2:n yhteiskuntajohtaja Lyydia Kilpi. ”Kaikilla on hyvä elintaso” Iso uhkakuva vihreän siirtymän tiellä on, jos kaikista kuntalaisista ei pidetä huolta. – Insinöörien lisäksi kirja sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä energiatulevaisuudesta, Paulomäki sanoi. – Riskinä näen, jos siirtymä koetaan epäoikeudenmukaisena, Lyydia Kilpi huomauttaa. – Hieno insinöörisukupolvi on tulossa, yritetään muuttaa se positiiviseksi toiminnaksi. 7 Mika Järvinen ja Hanna Paulomäki kertoivat insinöörikoulutusta mullistavasta oppikirjasta Helsingin Kaivopuistossa. Hieno insinöörisukupolvi on tulossa.. Lyydia Kilpi tiedostaa, että tuulitai aurinkovoiman ilmaantuminen kotikuntaan tai maametallien tuottaminen tutuissa maisemissa voi olla monelle haastava paikka. – Ongelmat ovat monialaisia ja yhteistyö eri osaajien kanssa kantaa pitkälle. Lyydia Kilpi näkee, että Suomeen voi kehittyä energiajärjestelmät, jotka pysäyttävät luontokadon ja kääntävät kehityksen ennallistamisen puolelle. Meidän on saatava hiilidioksidipäästöt vähentymään nopeasti ja oikeudenmukaisesti, jotta tämä monikriisi ratkaistaan, Mika Järvinen pohtii. Toiveissa on, että tuulivoiman rakentaminen ei uusien etäisyysvaatimuksien seurauksena siirtyisi lisääntyvissä määrin paikkoihin, jotka ovat muulla tavoin tärkeitä, esimerkiksi luontoja virkistysarvoiltaan. Hänen mukaansa insinöörien rooli on merkittävä kestävyyskysymyksissä, mutta ei suinkaan kaikki kaikessa. – Tämä rajaa mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimaa
Lauri Solin projektinjohtaja, hallituksen puheenjohtaja Alusta Consulting Oy. Mitä enemmän valmiita ja konkreettisia vastauksia potentiaaliselle toimijalle voidaan antaa lähtötilanteessa, sitä nopeammin voidaan tehdä päätöksiä. Uusiutuvaa energiaa käyttävien ja jalostavien toimintojen sijoittumisen mahdollistava kaavoitus on keskeisessä roolissa näiden investointien toteutumiseksi. investointien edistämisessä, kunnalla on vahva rooli. Kaavoitetut alueet ja tontit muodostavat selkeät ja ennakoitavat puitteet hankkeiden toteuttamiselle, mikä mahdollistaa nopean väylän jatkosuunnittelulle ja investointipäätökselle. vihreä siirtymä ja sen mahdollistamat jatkojalostushankkeet ovat välttämätön askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Vihreille hankkeille voidaan tarjota myös nopeutettuja lupaprosesseja. Vihreän siirtymän edistäminen kaavoituksen avulla on jatkuva prosessi, joka vaatii osaamista ja ymmärtämistä teollisen toimijan tarpeista. Hankekaavoitus edellyttää usein innovatiivisia, vaiheittain eteneviä ratkaisuja sekä aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä, jotta synergiat voidaan hyödyntää koko laajuudessa. 8 näkökulma Kestävää tulevaisuutta kohti Kaavoitus on vihreän siirtymän hankkeiden ja investointien vauhdittaja. Kaavoituksen avulla voidaan luoda edellytykset toimintojen sijoittumiselle alueelle sekä edistetään kunnan kilpailukykyä ja elinkeinojen menestymismahdollisuuksia. Hyvin määritellyt alueet, riittävä rakennusoikeus, rakennusolosuhteet, mahdollistava kaava sekä keskeisimmät tiedot alueen mahdollisuuksista ja olemassa olevasta infrastruktuurista ovat keskeisiä tekijöitä. Aktiivisen kaavoituksen keinoin, kunta voi aktiivisesti etsiä mahdollisia toimijoita sen sijaan, että toimijoiden on itse löydettävä alue välikäsien kautta. Kaavoitetut alueet ja tontit muodostavat selkeät ja ennakoitavat puitteet hankkeiden toteuttamiselle
Kaavoituksen avulla, kunta voi houkutella vihreitä investointeja tarjoamalla alueita potentiaalisille toimijoille. Vihreän siirtymän edistäminen kaavoituksen avulla on jatkuva prosessi. Investoinnit, jotka vähentävät hiilijalanjälkeä ja edistävät ympäristöystävällisiä ratkaisuja, luovat ympärilleen myös muuta liiketoimintaa ja ne lisäävät alueen vetovoimaisuutta. 9 kaavoituksen käynnistämisessä on tiedostettava erilaisten toimijoiden erilaiset tarpeet ja näin koko suunnitteluprosessi on laadittava huolellisesti ja vaiheittain eteneväksi. • On ymmärrettävä koko hankkeen suunnitteluprosessi: miten eri osat ja vaiheet tukevat parhaiten toisiaan. • Toimijoiden ja toimintojen väliset synergiat ja teolliset materiaalivirrat on huomioitava toimintojen sijoittamisessa. • Tiivis yhteistyö paikallisten asukkaiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä ja onnistumismahdollisuuksia. Kaavan sisältöä ja ohjausta ei kannata liian sitovaksi ja tarkaksi, koska teollisuusalueet ovat jatkuvan muutoksen alaisia alueita ja joustava kaava antaa paremmat edellytykset jatkosuunnittelulle. Avoin viestintä ja aito osallistaminen ovat avainasemassa. Vihreän siirtymän hankkeiden toteutuminen auttaa meitä saavuttamaan kestävämmän ja ympäristöystävällisemmän tulevaisuuden. Projektijohtaja Lauri Solinin näkemyksen mukaan keskeisiä näkökulmia hankekaavoitukseen ovat: • Ymmärrys teollisten toimijoiden tarpeista. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi. Esitetyt näkemykset perustuvat laajaan kokemukseemme monipuolisten teollisuusalueiden, -laitosten sekä Vihreän siirtymän kaavojen laadinnasta eri puolilla Suomea. • Kaavalla ei ratkaista kaikkia kysymyksiä vaan luodaan ensisijaisesti maankäytöllisen sijoittumisen mahdollisuus. Teollisen alueen kehitys ei pysähdy koskaan ja prosessien kehitys edellyttää riittävää joustavuutta kaavalta
Tehtävä oli avoimeksi, kun nykyinen varatoimitusjohtaja Hanna Tainio ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Kuntaliiton johtoryhmän jäseneksi kesän jälkeen liittyy myös Tuusulan kuntakehitysjohtajana toimiva maisema-arkkitehti Pirjo Sirén, joka siirtyy Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtajaksi. Koulutukseltaan Ponnikas on filosofian tohtori. Epäluottamusta on ilmassa myös Keski-Pohjanmaalla. Tero Mäkiranta tuli valituksi 42 äänellä ja vastaehdokas Katja Virta 27 ääntä. hyvinvointialuejohtaja Tero Mäkiranta valittiin virkaan kuuden vuoden ajaksi. Hän tulee uudessa työssään johtamaan Hyvinvointija sivistys-yksikköä. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Pekka Moliis. Uusi valtuusto valitsee uuden pormestarin ennen juhannusta. Viime kevään aluevaaleihin hän ei enää ehdolle lähtenyt. Äänin 35–16 valtuusto totesi, ettei pormestari nauti enää valtuuston luottamusta. Pikkujouluristeily säilyttää suosionsa vuodesta toiseen – eikä ihme, sillä Punaisten laivojen laadukas ruokaja viihdetarjonta takaa onnistuneet juhlat isommallekin porukalle. Selkeä oli lopputulos myös Hyrynsalmen kunnanvaltuustossa. maakuntajohtajana parin vuoden ajan. Tero Mäkiranta ruoriin Satakunnassa Uusi hyvinvointialuejohtajakin toukokuussa Suomeen saatiin. Karstulan kunnanjohtajana jo vuosina 2014–2016 toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Eino Nissinen palaa loppukesästä tuttuun taloon lyötyään äänestyksessä Pertti Severinkankaan äänin 12–11. Kunnanjohtajana Nissinen on toiminut myös kotikunnassaan Kyyjärvellä 2011–2013 ja vuonna 2018. Maakuntahallitus päätyi esittämään tilapäisen valiokunnan asettamista tutkimaan maakuntajohtaja Jyrki Kaiposen tekemisiä. –Jos joku olisi vuosi sitten kertonut, että mitä seuraavan vuoden aikana saan tai joudun kokemaan, niin en olisi uskonut. Myös Huovisen tehtävän pituus on seitsemän vuotta. Joka tapauksessa yhteinen hyvä työ satakuntalaisten hyväksi jatkuu. Kun Kirsi Varhilan ja Satakunnan aluepäättäjien näkemyserot kasvoivat alkuvuodesta niin suuriksi, että Varhila irtisanoutui, niin edessä oli uuden hyvinvointialuejohtajan etsintä. Susanna Huovinen Kuntaliiton johtotroikkaan Yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Huovinen valittiin Kuntaliiton uudeksi varatoimitusjohtajaksi. Toukokuu oli yllättävän vilkas kuukausi kunnanjohtajavalinnoissa, vaikka valtuustokausi vetelikin viimeisiään. Vakituiseen Keski-Pohjanmaan maakuntajohtajan virkaan Jyrki Kaiponen valittiin loppuvuodesta 2020. Mikään läpihuutojuttu valinta ei ollut, sillä hyvinvointialueen valtuusto äänesti asiasta kahden kierroksen verran. Ylivieskan elinvoimajohtajana viimeiset kaksi vuotta toiminut Niemelä on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Tuoreita kasvoja Tuoreita kasvoja kuntajohtajina edustavat Toholammille valittu Juho Niemelä ja Hyrynsalmen Jouni Ponnikas. Savukosken valtuusto valitsi uudeksi kunnanjohtajaksi yksimielisesti hallintotieteiden maisteri Petri Härkösen. Tosi vaikeita aikoja on luvassa, mutta yhdessä niistä selvitään, Tero Mäkiranta vakuutti. Varaa pikkujouluristeily: puh. Härkönen on työuransa aikana työskennellyt Uudellamaalla Keravan kaupunginjohtajana ja Vihdin kunnanjohtajana. Lapissa hän on toiminut Sodankylän ja Enontekiön kunnanjohtajana. Sellainen löytyikin läheltä, sillä vt. Samalla jatkettiin seitsemällä vuodelle toimitusjohtaja Minna Karhusen ja varatoimitusjohtaja Timo Reinan pestejä Kuntaliiton johdossa. Haluan olla omalla kokemuksellani ja verkostoillani tässä työssä vahvasti mukana, Huovinen kommentoi valintansa jälkeen Kuntaliiton tiedotteessa. Karstulassa kunnanjohtajan virkavaali sen sijaan oli äärimmäisen tiukka. Tällä hetkellä Susanna Huovinen työskentelee valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä. Sitä ennen hän oli toiminut vt. Pätkäpormestariksi Ikkelän tilalla nousi Lilli Salmi (kok.). – Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintoihin kaivataan selkeyttä. Kärjistyneiden henkilösuhteiden takia maakuntahallitus tarjosi huhtikuussa Jyrki Kaiposelle mahdollisuutta käyttää johtajasopimusta, mutta tähän hän ei tarttunut. Epäluottamusta ilmassa Tuusulassa pormestari Kalle Ikkelä (kok.) sai potkut aivan valtuustokauden lopulla. Hän toimi peruspalveluministerinä Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksessa 2013–2015 sekä liikenneja viestintäministerinä Matti Vanhasen hallituksessa 2005–2007. Heti valinnan jälkeen Mäkiranta muistutti päättäjiä tulevaisuuden kovista taloushaasteista. 0800 412 412, ryhma@vikingline.com Usko tai älä, parhaat pikkujoulut varataan ennen juhannusta. Puoluetaustaltaan Nissinen on keskustalainen ja hän toimi Keski-Suomen aluevaltuutettuna vuosina 2022–2025. Keskustelu maakuntaliiton työilmapiiristä ja maakuntajohtajan henkilöstöjohtamisesta roihahti täyteen liekkiin joulukuussa 2024, kun liiton tarkastuslautakunta teki työsuojeluilmoituksen maakuntajohtajan johtamistyylistä. Kokemusta kehiin Savukoski ja Karstula luottivat kuntajohtajavalinnoissaan kokemukseen. Myös Hyrynsalmen eläköityvä pitkäaikainen kunnanjohtaja Heimo Keränen on tohtorismiehiä ja hänkin siirtyi kunnanjohtajaksi Kainuun liiton aluekehitystehtävistä. 10 Pikkujouluvarausta ei kannata jättää syksyyn, sillä suosituimmat juhlapaikat varataan nopeasti. Kainuun liiton aluekehitysjohtajana pitkään työskennellyt Jouni Ponnikas sai 18 valtuutetun tuen ja Hyrynsalmen kunnan hallintopäällikkö Heini Pirttiaho kaksi ääntä. Toukokuun puolivälissä Kaiponen kuitenkin ilmoitti olevansa estynyt hoitamaan maakuntajohtajan tehtäviä kesäkuun alkuun asti, jolloin maakuntavaltuusto päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta. Valtuusto oli lähes täysin Niemelän valinnan takana, sillä Merijärven kunnanjohtaja Kari Jokela sai virkavaalissa vain yhden äänen. SDP:n kansanedustajana vuosina 1999–2018 toiminut Susanna Huovinen omaa vankan kokemuksen valtakunnan politiikasta ja vallan kabineteista
Varaa pikkujouluristeily: puh. 11 Pikkujouluvarausta ei kannata jättää syksyyn, sillä suosituimmat juhlapaikat varataan nopeasti. Teksti Pekka Moliis. 0800 412 412, ryhma@vikingline.com Usko tai älä, parhaat pikkujoulut varataan ennen juhannusta. Pikkujouluristeily säilyttää suosionsa vuodesta toiseen – eikä ihme, sillä Punaisten laivojen laadukas ruokaja viihdetarjonta takaa onnistuneet juhlat isommallekin porukalle
Nykyisen äänestysmallin rinnalla se lisäisi äänestyshalukkuutta. Erilaisiin neuvottelukuntiin, neuvostoihin ja kansalaisraateihin osallistuminen koetaan raskaaksi ja osademokratiaksi. Meillä on tarvetta uusille kansalaisten osallistumisen muodoille. Eikö nyt viimeistään olisi syytä pohtia nettiäänestyksen mahdollisuutta. Toteutuuko mielestäsi kansalaisten demokratia, jos äänestäjiä on alle puolet äänestysoikeutetuista. Äänet voitaisiin laskea nopeasti ja tarkasti. Kun tunnistautumismekanismeja ja yksityisyyttä on jatkuvasti kehitetty, äänestäjän henkilöllisyys ja äänten luottamuksellisuus säilyisivät vahvoina. 120 000 kansalaista kävi äänestämässä, mutta heidän ääniään ei hyväksytty. Virossa melkein puolet kaikista äänistä annetaan sähköisesti ja ne voivat olla juuri ne äänet, joita ei muutoin annettaisi lainkaan. alhainen äänestysprosentti on iso demokratian vaje. Nettiäänestämistä pitäisi ajatella myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. Viimeisissä kuntaja aluevaaleissa demokratia kohtasi vielä uuden ongelman. Äänestämättä jättäminen voi olla seuraus heikosta luottamuksesta demokratiaan tai tunne siitä, että tämän tyyppisellä osallistumisella ei ylipäätään ole mitään merkitystä. Muissa vaaleissa äänestysinnossa on ollut pienoista, ei dramaattista laskua. Kansalaisten mielipiteen kokoamisesta päätöksenteon pohjaksi on tullut entistä tähdellisempää ja nettiosallisuusmuodot voivat olla siinä suureksi hyödyksi. Presidentinvaalit kiinnostavat kansalaisia eniten, äänestysvilkkaus oli viime vaaleissa ensimmäisellä kierroksella 75 prosenttia. Äänestäminen on pitkälti myös asennekysymys. Viron äänestysprosentti on viime vuosien eri vaaliessa ollut 40–60, ei siis merkittävän korkea, mutta syyt löytyvät muualta kuin sähköisestä äänestyksestä. Äänestystapa ei ollut yksinkertainen ja selkeä, neuvontaa vaalipaikoilla oli liian vähän ja vaalien erottamista selkeämmin toisistaan ei ollut toteutettu hyvin. Belgian 89 prosentin äänestysaktiivisuus peittoaa Liettuan 29 prosentin. Emme ole Euroopassa huonoimpia äänestäjiä, jos vertaillaan vaikkapa europarlamenttivaaleja maittain. Kuntavaalit houkuttelevat äänestäjiä enemmän kuin aluevaalit ja eduskuntavaalit enemmän kuin europarlamenttivaalit. 12 Elli Aaltonen on SPR:n puheenjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja kolumni Nettiäänestämiselle entistä suurempi tilaus vaalit eivät ole veljiä tai siskoja keskenään . On tärkeää osoittaa, että nuoret tulevat kuulluiksi politiikassa.. kuten moni meistä muistaa , Suomessa testattiin 2008 sähköistä äänestystä, mutta kokeilu lopetettiin heikon vaalisalaisuuden, tunnistautuminen ja järjestelmän toimintavarmuuden vuoksi. viro on ollut maailman edelläkävijä nettiäänestämisessä. Kuntavaalien äänestysprosentti on ollut yli 50, aluevaalien lähellä 50, europarlamenttivaalien päälle 40 ja eduskuntavaalien yli 70. Näitä ongelmia on ratkottu nyt muissa asiointimuodoissa eikä tulisi enää kuuloonkaan, että pankin tai verottajan kanssa asioitaisiin ilman verkkopalveluja. On tärkeä osoittaa, että nuoret tulevat kuulluksi politiikassa. Ääniä oli hylätty paljon numeroiden sekaantumisella alueja kuntavaalien välillä ja tyhjillä lipuilla
Pitkä vuokrasopimus takaa palvelun järjestäjälle taloudellisen ennustettavuuden lisäksi myös joustavuutta toimintaan. Hoivatilojen vuokramallissa Hoivatilat vastaa hoivakiinteistön rakennuttamisesta aina suunnittelusta käyttövaiheen ylläpitoon. Vuokramalli tuo ennustettavuutta ja joustavuutta Hyvinvointialueille haasteita tuottavat väärissä paikoissa sijaitsevat huonokuntoiset kiinteistöt, jotka eivät toiminnallisuudeltaan vastaa tulevaisuudessa entisestään kasvavaan ikäihmisten hoivan tarpeeseen. Oikea-aikaisuus eritasoisten palvelujen tarjoamisessa on avainasemassa myös kustannusten hallinnassa. Nonna on niin hyvä paikka kerta kaikkiaan. Vuokramalli tarjoaa mahdollisuuden hankkia tarvittavat tilat ilman suuria kertaluontoisia investointeja. 13 Lue lisää: hoivatilat.fi Pauliina Pitkänen ja Karin MAINOS HOIVAKOTI VUOKRAMALLILL A Laadukkaat tilat vanhushoivan tukena N on n a L u m in a, O u lu • Satamatien palvelukortteli, Oulu • Nonna Lumina, Oulu • Hyvinvointikeskus Finlandia, Kerava • Sisunaukion palvelukortteli, Tampere • Malminkartanon palvelukortteli, Helsinki • Herttuankulman palvelukortteli, Turku • Puijonkuppeen palvelukortteli, Kuopio HOIVATILOJEN VUOKRAMALLILLA TOTEUTTAMIA HOIVAKOTEJA K asvava ikääntyvä väestö asettaa hyvinvointialueet haasteen eteen: miten tarjota hoivan ja asumisen ratkaisuja kustannustehokkaasti kunkin asiakkaan tarpeen mukaan. Räätälöidyssä kiinteistössä hyvinvointialue tai yksityinen palveluntarjoaja voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä eli tarvittavan tasoisten hoivapalvelujen tuottamiseen, olipa kyse sitten ympärivuorokautisesta hoivasta tai kevyemmästä yhteisöllisestä asumisesta. Ryhti on suoristunut, askel pidentynyt ja elämään on tullut uutta eloisuutta. Hienoa, kuinka monella toimintakyky on kasvanut”, talon johtaja Pauliina Pitkänen kertoo. Viihdyn täällä omassa kodissani”, Nonna Luminassa asuva Karin iloitsee. ”Moni asiakkaamme on ollut meille muutettuaan jo muutaman viikon jälkeen kuin uusi ihminen. Hoitopaikkaa jonottaessaan ihmiset ajautuvat usein niin huonoon kuntoon, että ympärivuorokautinen hoito on lopulta ainoa vaihtoehto. “Oli onni, että pääsin tänne. Tiloissa operointi ei vaadi kiinteistön ylläpitoa, vaan siitä vastaa Hoivatilat, joka kantaa kiinteistöriskin koko vuokrasopimuskauden ajan. ”Hoivatilojen kiinteistö on alusta, jonka päälle voidaan rakentaa toiminnallisesti järkeviä ja kunnianhimoisiakin palvelukonsepteja”, Hoivatilojen toimitusjohtaja Atte Niittylä kiteyttää. Hoivatilat mahdollistaa muun muassa sosiaalija terveyspalvelujen tuottajille parhaat mahdolliset puitteet, jotta heidän asiakkaansa saavat hyvät edellytykset hyvään arkeen. Välimuotoisilla ja yhteisöllisillä asumisratkaisuilla halutaan vähentää kalliin ympärivuorokautisen palveluasumisen kustannuksia sekä tukea ikäihmisten omatoimista elämää ja toimintakykyä. HT_Kuntalehti_5_advertoriaali_25.indd 1 HT_Kuntalehti_5_advertoriaali_25.indd 1 21.5.2025 10.11 21.5.2025 10.11. Kiitettäviä kokemuksia yksinäisyyden ehkäisystä Oulussa Hoivatilojen rakennuttamassa ikäihmisten yhteisöllistä asumista tarjoavassa Nonna Luminassa Oulussa kokemukset ovat olleet kiitettäviä erityisesti ikäihmisten kokeman yksinäisyyden ehkäisyssä. Uusi, nykyaikaista toimintaa kuten yhteisöllistä asumista varten suunniteltu vuokrakiinteistö on turvallinen ja helppo vaihtoehto palvelujen järjestäjälle
Erityistoiveitakaan ei ole tullut vastaan. Median eteen tulleiden Nato-upseerien lisäksi kaupunkiin tutustui eri maiden delegaatioita, muun muassa USA:sta. Kuva: Jukka Laitinen Etelä-Savossa sijaitsevaan Mikkeliin tulee viitisenkymmentä Nato-upseeria. Hän on samalla Suomen lyhyen puolustusliittohistorian ensimmäinen Nato-komentaja. Valmistautumista on sävyttänyt hienoinen epätietoisuus siitä, mitä itse asiassa tarvitaan. Staursetista tulee Naton maavoimien esikunnan, Nato-kiellellä Multi Corps Land Component MCLCC:n päällikkö. Staursetin mukaan kokonaisvahvuus vuoteen 2027 mennessä on 45–50 henkilöä. Mikkelissä Naton työntekijöitä on Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Hollannista, USA:sta ja Britanniasta ja myös Suomesta. Sienet kiinnostavat Ulospäin Nato ei ole Mikkelissä näkynyt juuri mitenkään. – Olemme esitelleet kaupungin palveluja ja fasiliteettejä, oikeastaan on kerrottu kaikesta mahdollisesta. lyhyesti. Mikkeliläisiltä on kysytty nettiyhteyksistä, pankkitilien avaamisesta, onko kouluissa ruokailua ja millaisilla kengillä eri vuodenaikaan liikutaan, ja voiko sieniä syödä ja onko metsässä punkkeja. Ryhmät olivat tulleet ottamaan selvää siitä, mitä palvelukseen tulevilla upseereilla on edessään. Julki tulivat alaesikunnan johtoportaaseen sijoittuva päällikkö, norjalainen eversti Ove Staurset sekä maavoimajohtoportaan edustaja, brittiläinen prikaatikenraali Chris Gent. Mikkeli varautuu aloittamaan kaksikielisen, suomen ja englannin, peruskouluopetuksen ja on koonnut englanninkielisen esitepaketin kaupungista ja palveluista. Kaupunki on varautunut ottamaan Nato-henkilöstön vastaan. Maavoimien esikunta sijaitsee viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta Karkialammen sotilasalueella. 14 Nato toi ensimmäisen kerran Mikkeliin sijoittuvan alaesikunnan väkeään julkisuuteen, kun puolustusliitto esittäytyi medialle kaupunginvaltuuston salissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa toukokuun viimeisenä tiistaina. Esikunta aloittaa syksyllä, minä tulen kaupunkiin jo hieman aiemmin kesällä, sanoi Staurset. – Kysymyksiä on tullut kaikesta. Kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan Mikkelissä on kuitenkin yhteydenpidon ja hyvän yhteistyötön ansiosta oltu monissa kysymyksissä oikeilla jäljillä. – Tulen mielelläni Suomeen ja Mikkeliin. Luonnollisesti terveyspalvelut, koulut ja päivähoito kiinnostivat, sanoo Kinnunen. Mikkeliin sijoittuu alkuvaiheessa 26 Naton virkailijaa. jukka ahdelma Nato-väki tutustuu arkeen Mikkelissä Norjalainen eversti Ove Staurset kertoo tulevansa mielellään Mikkeliin. Varuskuntana Karkialampi on lakannut jo vuosia sitten. Enemmän avoimena on ollut sote-palvelujen tilanne, sillä ne kuuluvat hyvinvointialueelle eli Eloisalle
jouni lampinen Valtionosuuspotti kasvaa Ennakollinen laskelma vuoden 2026 valtionosuuksista osoittaa, että kuntien valtionosuudet ja veromenetysten kompensaatiot kasvavat noin 175 miljoonalla eurolla. – Luvut vähän elävät vielä vuoden aikana. Ei ole sattuma, että siellä on paljon vihreän siirtymän ja energia-alan investointihankkeita. Yllätystä ei tapahtunut. Keskusteluja käytiin 21 kunnan kanssa. Maakunnassa on poikkeuksellisen vahva ja yhteinen näkemys elinvoimatekijöistä. Selvityksen mukaan keskeisimpiä haasteita digituen tarjoamiselle ovat vastuuhenkilön tai -tahon puuttuminen, ajanpuute sekä epävarmuus rahoituksesta. jouni lampinen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kyselyyn vastanneet uskovat digituen tarpeiden kasvavan entisestään. Peruspalvelujen valtionosuus ilman verotuloihin perustuvaa tasausta kasvaisi 103 miljoonalla eurolla. 15 mainos Pohjanmaa on elinvoimaisin Pohjanmaalla on yrittäjien mielestä Suomen maakunnista vahvin elinvoima. – Tästä tuli isoja miljoonia maksettavaa joillekin kunnille. – Yhteensä palkkasopu lisää kuntien kustannuksia yli yhdeksällä prosentilla, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Suomen Yrittäjien toista kertaa toteuttamaan Elinvoimabarometriin vastasi yli 4 000 yrittäjää. Keskusteluihin osallistui myös kahden hyvinvointialueen sekä kahden maakunnan edustajat. Digituen tarjoamisen monipuolisuus vaihtelee suuresti paikkakuntien ja alueiden välillä. jouni lampinen Palkkasopu on kova pala kunnille Lähes puolta miljoonaa palkansaajaa koskevat kuntaja hyvinvointialan työehtosopimusneuvottelut päättyivät sopuun, joka antoi kunnille paljon pohdittavaa. – Elinvoima on hyvän kierre, joka lisää houkuttelevuutta investoida ja työllistää. Pohjanmaa kelpaa malliksi muille. Siksi siihen kannattaa panostaa julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. – Pohjanmaa on tasaisesti vahva. Tämän hetken tietojen mukaan 111 kuntaa on menettämässä euroja ja 181 on plussan puolella, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen sanoo. – Palkkasopimus vastasi ennusteita ja yleistä linjaa. – Tämä on tilanne koko maan tasolla. Kuva: Akseli Muraja. Vaikka palkkaratkaisun tasoa on voitu ennakoida, niin osa kunnista on selvästi sen kanssa nyt ongelmissa, Punakallio näkee. jouni lampinen Digituen tiellä monta mutkaa Kuntaliitto selvitti keväällä 2025 kuntien ja kaupunkien digituen nykytilaa. Jos kunnan saama valtionosuus muuttuu merkittävästi, on usein taustalla joko kouluikäisten määrän lisääntyminen tai väheneminen. Toiseksi yrittäjät rankkasivat Pirkanmaan ja kolmanneksi Päijät-Hämeen
Millaista elämän pitäisi olla, että se ei vie kaikkia voimia ja mitä asialle pitäisi itse kunkin tehdä. Yksi opettaja ei moneksi muutu edes ollessaan erityisen hyvin koulutettu, kokenut ja innostunut työstään. Lapsilla on hätä, kesäkään ei automaattisesti tuota iloa, jos joudutaan olemaan yksin kotona tai ei ole rahaa mihinkään lomahuveihin. Monet opettajat, oppijat, opiskelijat ja muu henkilökunta tekevät parhaansa. Amis-reformit ja säästöt eivät saa johtaa siihen, että osa valmistuneista ei kelpaa töihin. Pietilä osallistui äidinkielen tunnille kahdeksassa ammattikoulussa. Ammattilaisella on työkalut sitä varten. Joskus lapset ja nuoret kaipaavat muutakin kuin kuuntelijaa. Jokaisella koulun aikuisella on väliä. Väitöstutkimuksen ja siitä seuranneen keskustelun tuloksena syntyy vaikutelma, että ainakin osassa ammattioppilaitoksia vastuu opettamista sysätään harjoittelupaikkoihin, joissa ei olla tyytyväisiä opiskelijoiden vähäisistä taidoista. Jos on tultu kovin arvosanoin sisään, lähdetään jo korkealta. Psykologipula on krooninen ja tätä puutetta on ratkaistu erilaisin keinoin. suuri amis-keskustelu käynnistyi, kun Penni Pietilän väitöstutkimus ammattikouluista valmistui ja julkistettiin. Lukiolaiset ovat uuvuksissa ja osan kohdalla tuntuu mahdottomalta ehtiä käydä lukiota ja elää nuoren ihmisen elämää. lasten ja nuorten pahoinvoinnista keskustellaan enemmän ja se otetaan tosissaan toisella tavalla kuin ehkä aiemmin. kouluissakaan innostus ei tule pelkästään korvien välistä vaan erilaiset reunaehdot vaikuttavat. Yksi opettaja ei moneksi muutu edes ollessaan erityisen hyvin koulutettu, kokenut ja innostunut työstään.. Silti maailma ei tunnu menevän parempaan suuntaan. 16 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja tuottajalta On vain niin tyhmää säästää koulusta tekee mieli puhua koulusta hyvää, mutta se ei saa estää tuomasta epäkohtia esiin. Suomi tarvitsee osaajia ja osaajaksi ei tulla pelkällä todistuksella. Hän työskenteli hetken myös autoalan opiskelijoiden kanssa. Kouluissa tarvitaan ja onneksi onkin muutakin henkilökuntaa, mikä usein unohtuu. Näin säästyy resursseja. Koulumaailmakaan ei ole mikään onnela vaan siellä olevat ihmiset ovat enemmän ja vähemmän motivoituneita. Joskus lapsen ja nuoren tilanteen huomaa keittiöhenkilökunta. Jos opettajasta tuntuu, että annetuille resursseilla ei ole mahdollista viedä läpi opetusohjelmaa ja saada ihmisiä oppimaan, viihtymään, kasvamaan ja kehittymään myös ihmisinä, mahtaa olla raskas taakka. Mutta ei monessa paikassa voi vaatia kovin paljon, kun opiskelijat halutaan ulos ja koulu tarvitsee rahat, toteaa Pietilä HS:n haastattelussa. Tutkimuksen lomassa hän keskusteli eri aineiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Nuorilla ammattiin opiskelijoilla pitää olla oikeus hyvään opetukseen ja kasvokkain kohtaamiseen. Ihan todella yksinkertainen tiivistys Pietilän havainnoista oli se, että minimivaatimus oli usein myös enimmäisvaatimus. Nyt suurin osa kouluväestä kaikilla asteilla on lomalla, mutta kahden kuukauden kuluttua on jälleen täysi hönkä päällä. Joskus tekee mieli kysyä vaikkei varmaan saisikaan, että eikö kukaan jaksa enää mitään
Ilmoittautuminen tapahtumaan on nyt auki. Tapahtuman järjestävät Kuntatalolla tartutaan ajankohtaisiin ilmiöihin, inspiroidutaan tiedosta ja törmäytetään tulevaisuuden tekijöitä! Lämpimästi tervetuloa mukaan – nyt myös vastavalitut valtuutetut! Ajantasaisen ammattitiedon lisäksi Kuntamarkkinat tarjoaa hyväntuulisen verkostoitumisfoorumin yli rajojen. 18.9. Laajan ohjelman julkaiseminen alkaa toukokuussa ja se täydentyy aina elokuulle asti. 2025 Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. 17 Osallistuminen on ilmaista julkisen hallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten ja tapahtumakumppaneiden edustajille. 17
18 Ranualainen Lihakarjan kasvattaja Osmo Saukko seisoo suuren betonialtaan vieressä, johon on tuotu ensimmäinen erä, 3000 kuutiota karjanlantaa. Ranualle nousi 21 maanviljelijän yhteislaitos. Suomeen on tulossa 30 biokaasulaitosta. Teksti Tapio Mainio Kuva Heikki Sarviaho Maaseudun biokaasuboomi näkyy Ranualla. Altaasta litelantaa syötetään suureen pallomaiseen reaktoriin, jossa siitä mädätetään biokaasua
Traktori ja sen perässä vedettävä lietesäiliö on siis maalla vaihtunut täysperävaunurekkaan. satelliittilaitosta Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa. Maatilojen yhteydessä olevien biokaasulaitosten lukumäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2020 ja niitä on nyt 46. Se on meidän suurin teollinen investointi, kertoo kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rissanen. Koneurakointia Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Isohanni Kannuksesta. 19 Biokaasun käyttö henkilöja raskaan liikenteen polttoaineena kasvaa etenkin maaseudulla, jonne on suunnitteilla 30 uutta biokaasulaitosta lähivuosina. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä on kasvanut viime vuosina eniten kuorma-autokannassa, jossa metaania käytetään jakeluja keräilyliikenteessä paineistettuna ja pitkän matkan raskaissa ajoneuvoyhdistelmissä nesteytettynä. Samalla polttoainekustannukset puolittuivat. Biokaasuboomi näkyy kasvavina lieterekkakuljetuksina maaseudun tieverkolla, sillä lietelantaa rahdataan tiloilta liki sadan kilometrin pituisia matkoja biojalostamoon. Erä karjanlantaa Ranualainen lihakarjan kasvattaja Osmo Saukko seisoo suuren pallomaisen bioreaktorin lähellä Ranuan mainos Triplan Oy | p. Esimerkiksi kaasukäyttöisen rekan toimintasäde on noin 800–1000 kilometriä kun sähkörekka kulkee 200–300 kilometriä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Kotimaisen biokaasun kysyntä on jo suurempi kuin sen tuotanto.. Yritys on erikoistunut lieterekkojen valmistamiseen. Lohjalla 1,990 eurolla kilo. Kiuruveden biokaasulaitos on osa Ylä-Savon kokonaisuutta, johon kuuluvat Kiuruvedellä sijaitsevan, teollisen kokoluokan keskitetyn nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksen lisäksi kolme pienempää ns. Gasum myy kaasua esim. Lisäksi kaatopaikkakaasuja käsitteleviä laitoksia on 34 kappaletta. Kiuruveden ja Nurmon biokaasulaitokset rakentaa yhteisyritys, jonka nimi on Suomen Lantakaasu Oy. Vastaavia kaasukäyttöisiä maitoautoja Arlalla on jo viisi muualla Suomessa. – Valiolla on yhdeksän biokaasulla kulkevaa maitoautoa tai kuljetusrekkaa. Lisäksi Valio rakentaa yhdessä St1:n kanssa todella suuren, lähinnä karjanlantaa käyttävän biokaasulaitoksen Kiuruvedelle ja toisen suurlaitoksen Etelä-Pohjanmaalle Nurmoon, kertoo Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Hannes Torppa. Myös Valio lisää maitoautojen määrää. Lisäksi kuljetuksia tehdään myös tiloille päin, sillä mädätyksen jälkeen liete palautuu liukoisena lannoitteena rekoilla takaisin peltolevitykseen. Kiuruveden investointi – Kiuruveden hankkeen kustannusarvio on satelliittilaitoksineen noin sata miljoonaa euroa. 95E bensiinin keskihinta on 1,776 euroa. Olemme selvittäneet ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja, mutta sähkörekka ei vielä sovellu maidon keruuseen, jossa maitoauto ajaa keskimäärin 600 kilometriä päivässä, Valion kuljetuspäällikkö Petteri Laine sanoo. Yhteen lieterekan nuppiin mahtuu 25 kuutiota lietettä ja perävaunuun 32 kuutiota. – Suurimmat biokaasulaitokset (kuten Kiuruvesi) käyttävät 400 000 kuutiota lietettä mädätysprosessissaan vuodessa. Hankkeelle on myönnetty 19,2 miljoonaa euroa EU:n elpymisja palautumistukea (RRF-investointituki). – Osa uusista biokaasulaitoksista on jo rakenteilla tai jo lähes valmis, kuten Pohjois-Suomen suurin biokaasulaitos Ranualla. Muutama laitos käsittelee myös elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Tavallinen henkilöauto kuluttaa kaasua noin neljä kiloa sadalla kilometrillä, kun bensiiniä kuluu samalla matkalla noin seitsemän litraa. Nurmon laitos tulee käyttämään myös Atrian sivuvirtoja. – Liikennekäytössä on nyt noin 17000 kaasukäyttöistä henkilöautoa, 12642 pakettiautoa, noin 800 kuorma-autoa ja noin 70 linja-autoa, kertoo erityisasiantuntija Pasi Kilpelä Traficomista. Pian Ranualle valmistuvassa tankkauspisteestä kaasua voi ostaa 1,6–1,8 euron kilohintaan. Siitä on helppo laskea, montako kertaa rekan pitää lähteä taipaleelle, sanoo Kp. – Kotimaisen biokaasun kysyntä on jo suurempi kuin sen tuotanto, sanoo Ranuan biokaasulaitoksen toimitusjohtaja Mika Impiö. – Arla on tuomassa Ranualle kaasukäyttöisen maitoauton, Impiö sanoo. Impiö vaihtoi bensakäyttöisen VW Passatin kaasuautoon muutama vuosi sitten. Tänä vuonna hankintaan kaksi lisää
Lisäksi maanviljelijät saavat rahaa kaasun myynnillä sillä laitoksen omistavat paikalliset maanviljelijät päinvastoin kuin Kiuruveden laitoksen, jonka hankkeen takana on siis öljy-yhtiö ja Valio. – Maatalous ja elintarviketeollisuus haluaa osallistua ilmastotalkoisiin. Raskaissa kaasuautoissa, kuten rekoissa käytetään myös nesteytettyä kaasua (liquified natural gas, LNG). Tällaisesta kahden polttoaineen järjestelmästä käytetään nimeä bi-fuel. Sen syvyys on neljä metriä ja halkaisija kymmenen metriä. Asiasta kiinnostui hänen kaveri Jan-Erik Impiö, jonka puolisolla on maitotila Ranualla. Kaasu jalostetaan siellä biometaaniksi, jota voi paineistettuna tankata autoihin. Tästä altaasta lietelantaa syötetään tasaisina erinä bioreaktoriin siten, että vuorokaudessa sitä menee 55 kuution verran, Saukko kertoo. – Maanviljelijät saavat karjanlannan takaisin peltolannoitteena, jossa typpi on sopivan liukoisessa muodossa, jolloin kasvit pystyvät sitä parhaalla tavalla hyödyntämään. Useita osakkuustiloja Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:llä on 21 osakkuustilaa Ranualla, Simossa ja Pudasjärvellä. – Lietteen viipymä on noin 50 vuorokautta, jona aikana siitä muodostuu mädättämällä biokaasua. Hanke lähti liikkeelle, kun ranualainen kaasuautoilija Mika Impiö ihmetteli, miksi hän ei voi Ranualla tankata biokaasua henkilöautoonsa. Saukolla on tilalla 20 emolehmää ja 100 lihanautaa. Meidän kehitysyhtiö Business Ranua on ollut apuna ”paperisodassa”, kertoo Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila. Lisäksi maaseudulla tuotettu biokaasu on osoittautunut oivalliseksi ja puhtaaksi liikennepolttoaineeksi myös Valion maitoautoissa, sanoo Osuuskunta Pohjolan Maidon toimitusjohtaja Marko Puhto Haapavedeltä. Osa rekoista käyttää myös paineistettua metaania. 20 keskustaa. Laitos tuottaa valmistuttuaan seitsemän GWh energiaa lietelannasta, jota ajetaan säiliörekoilla osakkuustiloilta. Sen vieressä on pyöreä, toistaiseksi kattamaton betoniallas. Valmistuvan biokaasun määrä vastaa 600000 litraa dieselpolttoainetta. KAASUAUTO Kulkee metaanilla Kaasuautolla tarkoitetaan autoa, jonka ensisijainen polttoaine on metaanikaasu. Reaktoria on tarkoitus Impiön mukaan laajentaa 20 GWh:n jolloin syötemäärä kasvaa 60 000 tonniin vuodessa. Kaasuauton ensisijainen polttoaine on kaasu, mutta kaasuautossa on myös bensatankki, jolloin se voi kulkea myös bensiinillä yhtä hyvin kuin kaasullakin. Lisäksi reaktoriin syötetään peltobiomassaa. Samalla kalliiden kemiallisten lannoitteiden tarve tilalla vähenee, Impiö kertoo. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on maanviljelijä Jan-Erik Impiö Ranualta. Siksi Suomessa on meneillään lukuisia biokaasuhankkeita. Ranuan laitoksen kapasiteetti on tuottaa biokaasua noin 900 henkilöautolle, Impiö kertoo. – Neuvoimme maanviljelijöitä perustamaan oman yhtiön. Se voi olla joko fossiilista maakaasua tai biokaasua. Hanke sai valtiolta ja EU:lta tukea yhteensä 65 prosenttia kustannuksista eli 4,1 miljoonaa euroa. Maanviljelijä Osmo Saukko esittelee Ranualla siiloa, johon on tuotu 30 000 kuutiota lehmänlantaa.. – Altaaseen on jo ajettu ensimmäinen 3000 tonnin erä karjanlantaa. Henkilöautossa on erillinen paineen kestävä säiliö, jossa kaasu on paineistettu 200 baarin paineeseen
Teimme vaalivuoden kunniaksi tarjouksen, josta hyötyvät kaiken kokoiset kunnat ja kaupungit. Varmista että saat tämän tehtäväsi kannalta oleellisen työkalun käyttöösi. Tilaa nyt: kuntalehti.fi/vaalivuosi2025. Onnea uusille päättäjille! Nyt alkaa työ, jossa tieto ratkaisee. Edessä on päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaiseen kuntalaiseen. Kuntalehti on tukenasi päätöksenteossa vuoden jokaisena päivänä. 21 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
22 Heini Utunen nauttii ulkoilmaelämästä. Tässä veneillään Saimaalla.
Kaikkialla on ollut hyvä vastaanotto. Vietnamin komennuksen jälkeen hän työskenteli Suomessa kriisinhallintakeskuksessa ja kymmenen viime vuotta Sveitsissä Genevessä Maailman terveysjärjestön kriisikoulutuksessa, jota johti neljä vuotta. Utusella on siis kokemusta, millaista elämä on uuteen maahan muuttaneella asiantuntijalla jopa tilanteessa, jossa kaupungissa asuu ennestään paljon kansainvälistä työvoimaa ja ihmisiä. Samanlaista riidanhaluista paikallispolitiikkaa en ole nähnyt Keski-Euroopan maissa. Utunen oli viisi vuotta Vietnamissa Hanoissa YK:n maatalousja ruokajärjestöllä. Ensin puhutaan karjalaisuudesta, sillä Karjalassa ovat Pihtiputaalla syntyneen vilkkaan Utusen juuret. Kesän kynnyksellä Utunen istahtaa savonlinnalaisen Galleria Villa Suruttoman yläkerran valkoiselle penkille ja odottaa kysymyksiä. On tarve vaikuttaa maailman tilaan ja jos itsellä on jotain, voi muitakin auttaa. Suomalaisen keskustelukulttuurin kärjistyminen on yksi asia, joka on kiinnittänyt huomiota. Olen sitä surrutkin. – Valtaosa Suomen kansainvälisistä avustustyöntekijöistä on evakkojen jälkeläisiä. Yksi tavoite on saada valtionhallinnon työntekijöitä maakuntaan. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Timo Seppäläinen Heini Utunen on kuin raikas Saimaan henkäys ottaessaan haltuun Etelä-Savon maakuntaa ja sen ihmisiä. Maakunta selvästi kaipaa kuuntelijaa ja toteuttajaa. Utunen käyttää sanaa moukkamainen. Aiheesta on tehty väitöstutkimuskin. – Kiersin kyllä kaikki Vietnamin maakunnat, joten maakunnat olivat elämässä silloinkin, naurahtaa Utunen. Suomen asioita hän on maailmalla vietettyjen vuosien aikana seurannut tiiviisti. Yksi asia on varmaa: Utusen mielestä asioita ei pidä tehdä niin kuin on aina ollut tapana tehdä. –Se näkyy elämänotteessa, eteenpäin nojautumisessa. Vaikka olin opiskellut kasiluokalta asti ranskaa, olihan se ranskan haltuunotto… Kyllä koin itseni ulkopuoliseksi. Meillä on todella moukkamainen keskustelukulttuuri korkeallakin tasolla. Mikkelissä asuvan Utusen tausta on humanitaarisessa työssä ja hän näkee siinä yhtymäkohtia perheen evakkotaustaan. Työhön kuului matkustaminen ja kouluttaminen –Siinä oli sellainen maahanmuuttajaolo. Missä se savolaisuus ja karjalaisuus näkyvät. Otan kaiken positiivisena enkä jää miettimään, olisiko voinut (tehdä) jotenkin toisin. Kansalaiset päättävät, mitkä arvot johtavat, kunhan keskustelussa pysytään hyvällä puolella. –Sama täällä Etelä-Savossa, miten puhutaan toisistamme Eteläsavolainen uskonvahvistus tulee ihmisistä.. Keväällä maakuntajohtajana aloittanut Utunen on ehtinyt kiertää jo liudan kuntia ja kyliä lupauksensa mukaisesti. 23 Maakuntakehittämisen rökälevoitto on uuden johtajan tavoitteena Muutaman kuukauden maakuntajohtajana toiminut Heini Utunen elää kuherruskuukautta uudessa maakunnassa. –Täällähän on ihan äärimmäisen negatiivinen, repivä ja ristiriitoja täynnä oleva yhteiskunnallinen keskustelu. Utunen kannustaakin jokaista olemaan muutosagentti siinä, miten toisten arvoista puhutaan
Eteläsavolaisen Utusen mielestä on mietittävä, mitkä ovat ne kriittiset ja tärkeät tehtävät, jotka on tehtävä ja mitä tekoäly tekee. Julkishallinnon pienenemistä maakuntajohtaja pitää selviönä. Julkishallinnon muutosprosessi on ihan hirveä. Mitkä ovat ne tärkeimmät asiat. 24 ja itsestämme, kehutaan toisemme kerran päivässä, siinä näytetään mallia nuorille ja ulkoapäin tuleville. –Julkishallinnosta voidaan säästää. Eikä se ole mikään peloke. Ajattelen, että minulla on sisään rakennettu kunnioitus kaikkia kulttuureita ja paikallista osaamista kohtaan. Ratkaisuja, ei ruikutusta Utunen ottaa koppia ajattelusta Suomeenkin. Se on sitä karvalakkihommaa ihan perinteisesti. Kolme vuotta Suomen julkishallinnossa on lyhyt aika, saako siinä vielä mitään pysyvää aikaiseksi. –Se oli iso kansainvälinen kokemus edustaa EU:n paikallishallintoa ja tehdä komissiolle lausuntoja. –Toivoisin, että Suomi nousisi takaisin teknologian toivemaaksi. –He tietävät tasan tarkkaan, miten omassa maassa toimitaan. Kukaan muuhan sitä ei tee. Kunnat meidät omistaa ja rahoittaa ja niiden lauluja me laulellaan. Ei voida joka kolmen, neljän, viiden vuoden välein pistää hallintoa uusiksi. Maakuntaliitto tuntee parhaiten kentän ja tarpeet maakunnassa. –Siitä on ollut tosi paljon hyötyä myös YK:ssa. Monet kaava-asiat ovat ylikunnallisia ja jopa yli-maakunnallisia. Kapinallisuus ja kyseenalaistaminen ovat eteläsavolaisen maakuntajohtajan mukaan pysyneet mukana. –Mitä muuta voimme tehdä, millä saadaan ihmiset muuttamaan tänne, entäs matkailijat, paluumuuttajat. Tehdään paremmalla ja ketterämmällä tavalla niillä ihmisillä, jotka meillä on. Väestörakenne ja julkistalouden tilanne vaikuttaa siihen, että ei kuormiteta hallintoa tekemällä manuaalista työtä, jonka voi tehdä toisin. Nehän ovat vielä melko rempallaan meillä Itä-Suomessa. Meillä ei ole oikein varaa repivään ja ristiriitaiseen. Luettelee ongelmat ja katsoo, mihin niistä voi vaikuttaa. Näitä tehdään yhdessä oli kumppani kauppakamari tai yrittäjäjärjestö. –Palaute on otettava vastaan. –Toivon, että mun aikana saadaan Etelä-Savosta ja ehkä Me ei löydetä tarpeeksi nopeasti ratkaisuja.. Politiikka kiinnosti niinkin pitkälle, että Utunen oli keskustan ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Maakuntajohtajan mukaan esimerkiksi Etelä-Savon elinvoimabarometrin tulos on jonkinlainen hätähuuto. Ratkaisujen hakeminen on Heini Utusen mielestä oikea tapa lähestyä ongelmia. Että ei nielaista sellaisenaan jotain vanhaa totuutta, koska 50-luvulta asti on tehty näin. Tietoliikenneverkot on saatava toimimaan. Samaan aikaan hän sai EU:n alueiden komitean eli Euroopan paikallisedustajien Suomen delegaation paikan. –Oman maakunnan kovaääninen puolustaminen. –Ei niitä tarvitse kieltää. Utunen tunnistaa myös se, että osa yrittäjistä on tyytyväisiä ja kokee, että heitä kuunnellaan. Ne tulevat yhdeltätoista omistajakunnalta. Kolmas ja maakuntajohtajalle tärkein on edunvalvonta. Ei ehkä koeta, että yrittäjät ovat arvostettuja tai ei koeta, että yrittäjän asialla oltaisiin. Utunen törmäsi YK:ssä ajatusmalliin, että ”eihän ne siellä Afrikassa mitään osaa”. Paikallispolitiikasta Nyt 47-vuotias Utunen oli nuorena mukana myös politiikassa, neljä vuotta Jyväskylässä kaupunginvaltuutettuna ja muun muassa pelastuslautakunnassa. Utunen luettelee kolme tehtävää: maakuntakaavoitus, joka mahdollistaa tuulivoimaa, teitä, väyliä, määrittää ison alueiden käytön. –Miten me taataan, että on niitä työpaikkoja ja että yrittäjien on houkuttelevaa tulla Itä-Suomeen. Odotukset tulevat laajasti yhteisöiltä ja yrityksiltä. Puheesta ja ajattelusta on mentävä eteenpäin. Työikäisten tilanteelle sen sijasta voidaan tehdä jotain. –Mutta se ei johtanut pitemmälle, ei tuote kelvannut, nauraa Utunen nuoruuden yritykselle. Automatiikka vähentää työtä. –Mikä on käsittelyaika, miten hoidetaan palvelutaso, niin että esimerkiksi lupajärjestelmästä saisi ennakoitavan ja että meidän kaikkien julkisten toimijoiden varaan voi laskea. Suomi on pieni kansa. Vaikka Utusen mielestä suomalaista hallintoa on viritetty hyvinkin pitkälle, hän pitää esimerkiksi kunnan ja hyvinvointialueen työnjakoa hyvänä. Se on fakta. Hyvinvointialueen kanssa on kumppanuusstrategia, yrittäjäja tuottajajärjestöjä ja maakuntaliittoa yhdistää elinvoimalupaus, jossa oppilaitokset ovat myös mukana. Niitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun rahoitetaan EU-hankkeita ja jos luvitus ei mene eteenpäin, rahoitus raukeaa. –Sehän tulee kestämään monta vuotta sen liikkeelle saaminen. Tietoturvallisesti johdettaisiin julkishallintoa. Jossain vaiheessa täytyy olla myös työrauha. Yhteisen maakunnallisen tahdon muodostaminen. EU:n ja Suomen aluekehitystehtävä; kansalliset ja kansainväliset rahoitukset. –Ei ollut rahaa eikä resursseja ja ehkä olin sellainen nuori vihainen nainen. Vaan mietitään, mikä se tämän ajan juttu on tai miten me arvostetaan esimerkiksi kehitysmaita. Yrittäjien kannustamiseksi Utunen toisi myös julkishallintoon palvelulupauksen ja normaalit käsittelyajat. Utusen mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan vaikuttaminen on iso tehtävä: Mitkä ovat konkreettiset kärjet. Jos ajattelun lähtökohtana on, että tämä nyt vain on ikuisesti näin, ollaan tukkiutuneessa luupissa, josta ei päästä eteenpäin. Meidän maakunnassa väestölukuun vaikuttaa ikäpyramidi. Konetta käyttämään tarvitaan aina ihminen. Iso tehtävä Osa julkishallintoa on maakuntaliitto, mutta mikä niiden tehtävä nykymaailmassa on
25 Rauhalinna oli Heini Utusen mielestä kiinnostava kohde hänen ollessaan Savonlinnan yrittäjäyhdistyksen vieraana.
Enonkoski on yksi kunta, johon Heini Utunen on jo tutustunut. Kuvassa oikealla elinvoimakoordinaattori Pinja Rahikainen, kunnaninsinööri Otto Häkkinen, hallintosihteeri Taina Tolkki, sivistystoimenjohtaja Kimmo Jaatila ja kunnanjohtaja Minna Laurio.. 26 Galleria Villa Suruttoman kauneus lumosi maakuntajohtaja Heini Utusta
Tärkein tehtävä on kuitenkin seuraavat viisi kuusi vuotta äitinä olo. –Haluan tässä virassa saada hyvän ja vaikuttavan uran, haluan saada aikaiseksi maakunnan kehittämisen rökälevoiton. –Liikun luonnossa ja ulkoilen ja pyöräilen. Tykkään erityisesti kantarelleista, suppilovahveroista ja puolukoista. Puoliso Antti Jääskeläinen asuu Pirkkalassa, ja pariskunta elää kahden paikkakunnan elämää. Uusi koti Mikkelissä Heini Utunen on asunut Mikkelissä runsaat kaksi kuukautta. –Raja avataan kun poliittisesti on mahdollista. –Ne, jotka haluaa elää siellä kehäykkösen sisällä, asukoon. Mistä innostus ja usko tulevaan syntyy. –Aina on joku este, ja me ei tunnuta löytävän tarpeeksi nopeasti ratkaisuja. Jos ihmiset eivät olisi asialleen omistautuneita kuten vaikkapa kunnanjohtajat ja yritysjohtajat tai ylipäänsä ihmiset järjestöissä ja yhteisöissä, tämä ei onnistuisi. Jotta voidaan se mahdollistaa, täytyy ajatella uudestaan esimerkiksi valtionhallinnon työ. Rajavalvontahan ei voi poistua ja tulijoitten motiivit on tiedettävä. Vaativassakaan työssä Utunen ei pelkää. Höntsäpesis on jo kesän ohjelmassa. –Ei pitäisi olla niin, että Kauniainen ja Espoo ovat absoluuttiset voittajat valtionosuuksissa. Maakuntajohtaja Utunen tavoittelee tietotyöläisten vapauttamista. Kokeillaan yritysverotusratkaisuja, opintolainahyvitysratkaisuja. Me ollaan kaikki niitä kuntalaisia. Haastatelupäivänä Jääskeläinen on mukana Savonlinnassa ja tutustuu innokkaasti niin Saimaaseen kuin nähtävyyksiin. Hallintobyrokratia ja lakien tulkinta eivät saa estää kehittämistä. Sitä on kestänyt jo kolme vuotta ja tukitoimet puuttuvat. Alhainen hierakia on eteläsavolainen supervoima. 27 mainos Sa?ilo?nta?pa?a?ty.indd 1 12.2.2025 13.08 koko Itä-Suomesta pilotti, jossa kokeillaan tehdä asioita eri tavalla. Teini-ikäiset lapset tulevat Suomeen, kun kouluvuosi maailmalla loppuu. Utunen vaatiikin ratkaisuja esteiden sijasta. Helsinki on hyvä niille, joille on. Kuntarahoituksen Utunen ottaa yhdeksi kehittämisen kohteeksi. Mehän olemme huoltovarmuuden paratiisi täällä itäisessä Suomessa, pidetään siitä huoli. Sitä, että edes osa eri viranhaltijoista pystyisi hakeutumaan pois kehäykkösen sisältä. Eletään kahden kodin satelliittimallia. Suurimmat stressin paikat on koettu alle kolmikymppisenä. –Eteläsavolainen uskonvahvistus tulee ihmisistä. Sitten on iso osa ihmisiä, jotka haluaa valita toisin. Meinaan tyhjentää nämä metsät omaan pakkaseen ja kuivakaappiin. Metsässä oleminen on mun hyvinvointiretriitti. Mitä syrjäisempi ja hajautetumpi ja väestöllisesti haastavampi alue on, sitä enemmän tarvitaan apua. Vastaus löytyy helposti myös perinteisten vahvuuksien kuten luonnon Saimaan ja metsäteollisuuden lisäksi. –Me ollaan tällainen moderni perhe eikä varmaan lähivuosina muuteta yhteen. Ollaan kaikki kuntalaisia Utusella on kunnianhimoisia tavoitteita. Oli se sitten vaikka etätyöläisten kotouttaminen. Heini pelaisi mielellään lentopalloa, jos höntsäjoukkue löytyisi. Tärkeää on pitää asiat itse tärkeysjärjestyksessä ja sen lisäksi: –Julkishallinto on laskeutunut ihmeellisistä torneista ja minä meinaan tätä mallia ylläpitää. Vapaa-aikaan Utusella ja Jääskeläisellä kuuluu liikunta. Muuttajille verotusratkaisuja. Mutta pääasiallinen harrastus on olla lätkämutsi. Lasten koulu jatkuu elokuussa uusissa kouluissa ja uudessa kotikaupungissa Mikkelissä, josta perhe on löytänyt jo kodin. Itäisen Suomessa oleva maakuntajohtaja odottaa ratkaisua Ukrainan sotaan myös itärajan avaamiseksi. Olen pystynyt tekemään isoa uraa vaikka työt ja kaikki onkin mukautunut muuhun elämään.. Mutta viisi vuotta pandemian alkamisesta ja kolme vuotta hyökkäyssodasta, ollaan otettu sellainen isku, että se on vienyt taloudellisen toimeliaisuuden pohjan koko meidän raja-alueella. Niin kuin Euroopan unioni jo meidän perussopimuksessa myönsi Suomelle, että Itäja Pohjois-Suomi on erilaisessa asemassa kuin muu Suomi syrjäisyyden, talouden lukujen, harvan asutuksen ja väestön vuoksi. Jääskeläinen opettaa Poliisiammattikorkeassa juridiikkaa
28
Teksti Heidi Herrman Kuvitus Sebastian Dahlström. 29 Enemmän ja paremmin tekoäly terävöittää kuntia Kunnat käsittelevät vuosittain valtavia määriä tietoa poliittisista päätöksistä ja pöytäkirjoista sopimuksiin, sähköposteihin ja asukaspalautteisiin. Asiakirjojen asianmukainen arkistointi on ratkaisevan tärkeää sekä oikeudellisesti että avoimuuden säilyttämiseksi
Wellbitin kehittämiä sovelluksia käyttää tällä hetkellä yli 30 kuntaa. Hänen mukaansa tekoälyä voidaan tulevaisuudessa käyttää useampiin palveluihin. Welling sanoo, että monet kunnat ovat suurten muutosten edessä lähivuosina. Tekoäly voi säästää satoja tuhansia euroja nopeuttamalla käsittelyä ja vähentämällä manuaalisen työn ja lupien tarvetta. 30 Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia sekä työn sujuvoittamiseen että rahan säästämiseen. – Meillä on valtava mahdollisuus säästää voimavaroja, sanoo Erkki-Jussi Welling, joka Wellbit -nimisen yrityksen toimitusjohtajana kehittää palveluja kuntien asiakirjahallinnon ja arkistoinnin nykyaikaistamiseen. Tekoäly on työkalu, joka automatisoi toistuvaa ja tylsää. Yksi äskettäin yhteistyön aloittamisesta kunnista on Kauniainen. – Toki tarvitsemme edelleen jonkin verran paperiarkistoja, mutta toivomme, että järjestelmä säästää rahaa tulevaisuudessa, kun yhä suurempi osa arkistoinnista muuttuu sähköiseksi, Kannisto sanoo. Kuntalehden tehdessä haastattelua kaksi uutta kuntaa on juuri päättänyt hypätä kelkkaan, ja toinen niistä on tulossa mukaan juuri nyt, keskustellessamma. – Kunnat ovat aluksi yleensä hieman varovaisia. – Suuri osa kuntien henkilöstöstä jää eläkkeelle viiden tai kymmenen vuoden kuluessa. Sieltä ei kuitenkaan haluta kommentoida juuri alkanutta ja hyvin keskeneräistä projektia. Mutta kun alkaa olla tuloksia näkyvillä, kiinnostus leviää nopeasti, Welling sanoo. Siuntiossa hallintojohtaja Niko Kannisto näkee useita mahdollisuuksia ja on toistaiseksi varovaisen positiivinen. Siuntio ottaa Docuware -nimisen digiarkistoinnin käyttöön muutaman viikon sisällä. Tämä herättää kysymyksen: pitäisikö jokainen virka korvata kokonaan, vai voidaanko tiettyjä tehtäviä virtaviivaistaa uudella teknologialla. – Tekoälyn avulla voimme tehdä lomakejärjestelmässä kaiken varhaiskasvatuksesta rakennuslupien hallintaan niin sujuvaksi, että myös asukkaat nopeasti huomaavat myönteiset vaikutukset. erkki jussi welling , toimitusjohtaja wellbit. Se vapauttaa resursseja, jotta henkilökunta voi keskittyä taitavampiin ja haastavampiin tehtäviin
31 Kuudesta vuodesta varttituntiin Erkki-Jussi Welling kertoo esimerkin kunnasta, joka on vuosia ponnistellut vanhojen rakennuslupa-asiakirjojen digitoinnin kanssa. Työtehtävien muutos: Tekoäly muuttaa työtehtäviä ja tekemisen tapoja lähivuosina. Hän ajatteli, että koko hänen viimeinen työvuotensa kuluisi tähän, mikä oli todellinen painajainen, Welling sanoo. – Tekoälyn avulla sama työ voitaisiin tehdä viidessätoista minuutissa. Järjestelmä voi myös luoda ilmoituksia ja automatisoida prosessivirtoja, joten kenenkään ei tarvitse viedä asiakirjaa fyysisesti oikealle henkilölle. – Esimerkiksi koulukuljetushakemus lähetetään automaattisesti asiasta vastaavalle virkailijalle. Hallintosihteeri oli laskenut, että kaikkien tarvittavien metatietojen syöttäminen arkistoon hakukelpoiseksi veisi kuusi vuotta. Welling vakuuttaa, että järjestelmä on vankka. Kuinka turvallista tämä on. Lainsäädännön uudistamisessa varmistetaan hyvän hallinnon periaatteet ja kansalaisten perustuslailliset oikeudet. Tekoäly voidaan kouluttaa tunnistamaan ja luokittelemaan erityyppisiä asiakirjoja, mikä on erityisen arvokasta kunnallisessa kontekstissa, jossa TEKOÄLY KIINNOSTA KUNNISSA Laaja käyttö: Tekoälyä käytetään kunnissa ja hyvinvointialueilla esimerkiksi puheiden, uutiskirjeiden, tiedotteiden, kuvitusten, rekrytointi-ilmoitusten ja henkilöstökyselyiden kirjoittamiseen. Tekoäly ei myöskään tee ”inhimillisiä virheitä”. Ministerit käsittelevät Euroopan komission strategisia suunnitelmia ja Suomen painopisteitä digitalisaation, datatalouden ja tekoälyn osalta. Se analysoi asiakirjat ja loi oikeat metatiedot, mikä olisi muuten vaatinut vuosia manuaalista työtä. Organisaation tuki: Organisaatioiden tuki on keskeistä tekoälyn käyttöönotossa, mukaan lukien koulutukset ja ohjelmistot. Metatiedot ovat ratkaisevia Metatiedot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kuntien arkistot ovat hakukelpoisia ja käyttökelpoisia pitkällä aikavälillä. Ohjelma analysoi sisällön, tunnistaa oikeat metatiedot ja voi myös ohjata asiakirjavirtoja kunnan sisällä, jotta oikea asiakirja päätyy oikealle virkailijalle. Monipuolinen käyttö: Tekoälysovelluksia käytetään tekstien tuottamiseen, käännöksiin, tiedonhakuun ja tiedon jäsentelyyn. Lisäksi DocuWare on sertifioitu useiden kansainvälisten turvallisuusstandardien mukaisesti, hän sanoo. Hallitus pyrkii parantamaan julkisen hallinnon välistä yhteistyötä ja tiedon liikkuvuutta. Jos työkalu ei löydä tiettyä tietoa asiakirjasta, se merkitsee sen ja pyytää ihmisen apua, hän sanoo. – Tietoja säilytetään kahdessa fyysisesti erillisessä paikassa Euroopassa, ja niistä on täydet varmuuskopiot. Käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka avulla tekoälyä voidaan käyttää julkisen hallinnon neuvontatehtävissä. Lähde: KT Toivomme, että järjestelmä säästää rahaa tulevaisuudessa niko kannisto NÄIN HALLITUS TARTTUU HAASTEISIIN Hallitus aikoo poistaa digitalisaation esteitä julkisessa hallinnossa ja asettaa uusia tavoitteita tekoälyn hyödyntämiselle. – 27 000 rakennuslupaa oli digitoitu käsin. Varovainen kiinnostus: Useimmissa työpaikoissa on menossa varovaisen kiinnostuksen vaihe tekoälyn suhteen. Henkilöstöjohtamisessa: Tekoälyä käytetään HR:ssä perehdytyksessä, henkilöstösuunnittelussa, rekrytoinnissa, työsuhdeasioissa ja osaamisen johtamisessa. Wellbit käyttää saksalaista DocuWarea, jossa kaikki asiakirjat ladataan tekoälyn tukemaan järjestelmään. Aktiiviset osastot: HR, markkinointi, viestintä ja hallinto hyödyntävät tekoälyä aktiivisimmin. Lähde: Valtioneuvosto
Siinä on tekemistä, että määritellään mitkä asiakirjat ovat julkisia ja mitkä eivät. Älykkäästä arkistohausta on myös selvää hyötyä. – Tekoäly ei vie ihmisten töitä. Olen vakuuttunut siitä, että olemme nähneet vasta tämän kehityksen alun, Erkki-Jussi Welling sanoo. Helanderin mukaan haasteena on sen määrittely kuka saa nähdä ja tehdä mitä kun kyse on salassa pidettävistä asiakirjoista. Welling korostaa, että tekoäly ei korvaa inhimillistä harkintaa ja päätöksentekoa tapauksissa, joissa sitä tarvitaan. Myös kunnissa se tarkoittaa arjen sujuvoittamista ja se on mahdollista tehdä rahaa säästäen. – Tekoäly on työkalu, joka automatisoi toistuvaa ja tylsää. Se auttaa meitä keskittymään oikeisiin asioihin. Esimerkiksi kouluihin voidaan palkata lisää aikuisia, ja henkilökuntaa vapautuu muille aloille, joilla tarvitaan inhimillistä vuorovaikutusta. Se vapauttaa resursseja, jotta henkilökunta voi keskittyä taitavampiin ja haastavampiin tehtäviin, hän sanoo. katarina helander. Pukkila on 1 800 asukkaan pieni kunta Uudellamaalla. – Kun annamme tekoälyn hoitaa rutiinit voimme hyödyntää henkilöstöresursseja fiksummin. – Lisäksi toivomme voivamme vähentää sähköpostija Whatsapp-keskusteluja ja tuoda kaikki liittyvät keskustelut yhteen paikkaan. – Siinä on tekemistä, että määritellään mitkä asiakirjat ovat julkisia ja mitkä eivät. Siinä on tekemistä, että määritellään mitkä asiakirjat ovat julkisia ja mitkä eivät. Käyttämällä yhtä alustaa voimme vähentää haavoittuvuutta ja hyödyntää osaamistamme paremmin. – Eräs tavoitteemme on vähentää inhimillisiä virheitä ja se, että kaikki on mahdollisimman luotettavaa ja juridisesti turvallista. 32 asukkaat toimittavat vuosittain tuhansia, ellei jopa miljoonia tapauksia. katarina helander Fiksu ympäristö kiinnostaa kaikkia. Kunnanjohtaja Katarina Helander kertoo, että yhteistyö Wellbitin kanssa on ollut pitkä prosessi, ja nyt kunta toivoo, että sähköinen arkistointijärjestelmä saadaan käyttöön elokuussa
Pitäisi olla enemmän syvällistä journalismia, joka kertoo ihmisille, minkälaisia yhteyksiä politiikalla on heidän arkeensa. – Et voi olla millään hyvä Helsingin pormestari, jos katsot vain omaa kaupunkiasi. – Ihmiset kokevat paikallisvaalien olevan lähempänä sydäntään. Ihmiset kokevat, että asiat ovat liian isoja, jotta niitä voisi muuttaa. Sáiz tarkentaa, että mediassa on kyllä laadukkaita juttuja tietyistä aihealueista, mutta juuri politiikan käsittelyn suhteen on parannettavaa. – Ehkä se on asioiden kieltämistä. – Ihmiset kokevat, että kaikki poliitikot ovat samanlaisia, joten he jäävät kotiin. – Ei ole Eurooppaan verrattavaa mannerta, jossa olisi pystytty näin hyvin pitämään yllä elämän laatua. Tekoälystä lähtien monet muutokset vaativat sopeutumista uudenlaiseen kehitykseen. – Myös kuluttajina osallistumme näihin muutoksiin. Näin tehdäkseen on osoitettava, että emme ainoastaan puhu, vaan teemme muutoksia palveluihin, jotta ihmisten elämä on parempaa. – Jos menen Montevideoon tai Johannesburgiin tai Delhiin, niin perinteinen media kysyy, mitä tykkään tästä kaupungista tai liikenteestä, onko täällä parempaa kuin jossain muualla. – Perinteinen media keskittyy enemmän tapauksista kertomiseen. Paikallinen päätöksenteko ja toiminta ovat hyvän arjen kivijalkoja, mutta silmiä ei voi ummistaa kaikelta muulta. Esimerkiksi ilmastonmuutos ei tunne maiden rajoja ja ihmisten liikkuvuus tulee kasvamaan, hän jatkaa. Lehdistä olisi tärkeää saada lukea asioista pintaa syvemmältä. – Pelkän paikallisen ajattelun aika on ohi. Pelkän kansallisen ajattelun aika on ohi. Sáiz on ihmetellyt, miten paljon ihmiset kokevat torjumisen ja suojautumisen tarvetta muutosten keskellä. Ajatellaan vaikkapa, että tekoäly tulee ja en voi saada töitä. – Politiikkojen on näytettävä ihmisille, että heillä on paras tarkoitus. – Euroopan unioni on merkittävä väline, joka voi neuvotella laatua ja demokraattisia saavutuksia Eurooppaan. Vääräkin tieto vaikuttaa Pääsihteerinä toimiessaan Sáiz on huomannut, että media ei täytä riittävän hyvin tehtäväänsä. – Väärätkin tiedot vaikuttavat ihmisten käsityksiin politiikasta, hän huomauttaa. Kuilua politiikan, politiikkojen ja ihmisten välillä on kurottava umpeen ja sitä voi tehdä vain luottamusta vahvistamalla. Mitä tapahtuu Ukrainassa tai Pakistanissa, se vaikuttaa ihmisiin, jotka asuvat kaupungissasi. Sitten poliitikkojen on tehtävä oma osuuteensa median kautta, jotta ihmisille ei jää vääriä tietoja siitä, mitä on meneillään. Järjestön pääsihteerinä vuodesta 2017 lähtien toiminut Emilia Sáiz on nähnyt, miten ihmisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hiipunut. He eivät yleensä äänestä puoluetta, vaan enemmän henkilöä. Kuva: Jouni Lampinen Kuilu politiikan, politiikkojen ja ihmisten välillä on kasvamassa joka puolella, arvioi maailman paikallishallintojen pääsihteeri Emilia Sáiz.. 33 United Cities and Local Governments puolustaa maailman paikallishallintoja. Maailmalla paikalliset vaalit kiinnostavat enemmän kuin kansalliset, vaikka Suomen kohdalla tilanne onkin ollut toinen. Vaali-innostus on ollut toivottua vähäisempää muuallakin kuin Suomessa. jouni lampinen Median ja päättäjien on puolustettava faktoja Espanjalainen Emilia Sáiz puolustaa paikallista demokratiaa eri puolilla maailmaa. Pakistanista Helsinkiin Ihmiset elävät eri puolilla maailmaa epävarmuuden aikaa
Strategiatyössä määritellään tulevaisuuden pitkän tähtäimen tavoitteet ja visio sekö polku nykytilasta tavoitteeseen. 34 kunnat ja johtajat Valtuustokauden vaihtuminen luo mahdollisuuksia uudet huhtikuussa vaaleilla valitut valtuustot aloittavat työnsä kunnissa kesäkuun aikana. Valtuustokauden alku on myös kuntastrategian päivittämisen tai ainakin tarkistamisen aikaa. Mikko Löfbacka on Ulvilan kaupunginjohtaja. Strategiatyön pohjana on yleensä kunnan tilannekuva. valtuustokauden vaihtuminen aiheuttaa kunnantaloilla kaikennäköistä hallinnollista tekemistä. Valtuustokauden vaihtuminen tarjoaa myös tilaisuuden päästä muuttamaan tai luomaan uutta toimintakulttuuria luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille. Valtuutettujen vaihtuminen kuntavaaleissa on pysynyt melko tasaisena. Vaaleissa äänestettiin ensimmäisen kerran sekä kuntaettä aluevaaleissa. Tämän lisäksi koulutukset tarjoavat mahdollisuuden viestiä luottamushenkilöille kunnan tilannekuvaa eri näkökulmista. Tämä tarjoaa kunnanjohtajalle ja muille viranhaltijoille hyvän mahdollisuuden vaikuttaa tulevan valtuustokauden toimintaan ja päätöksentekoon. Asioiden yhteensovittaminen on kuitenkin mahdollista, kunhan tulevilla luottamushenkilöillä ja toimivalla viranhaltijajohdolla on yhteinen näkemys nykytilanteesta sekä tulevaisuuden visiosta. Kuntavaaleissa vaihtuu keskimäärin noin 40 prosenttia valtuutetuista. Se edellyttää kuvainnollisesti ilmaistuna paljon kahvia ja kampaviineriä sekä vapaata keskustelua aihepiirien ympärillä. Kuntalaisen näkökulmasta voi olla vaikea ymmärtää minkä takia samaan aikaan olemassa oleviin palveluihin joudutaan tekemään muutoksia palvelutarpeen muutosten takia, ja samaan aikaan rahaa investoidaan tulevaisuuden elinvoiman rakentamiseen. Mikä on taloudellinen liikkumavara. Uusien luottamushenkilöiden sisäänajo aloitetaan nykyään suuressa osassa kuntia jonkinlaisten sähköisten työvälineiden jakamisella ja niiden käytön ja hyödynnettävissä olevien ohjelmistojen opastuksella. Vaikka valtuustoissa jatkaa paljon myös vanhaa osaamista ja jo opittua toimintakulttuuria, tarjoaa valtuustokauden vaihtuminen ainakin henkisesti uuden alun tai välietapin. Toki uusien joukossa on myös välillä poissa olleita, joilla voi olla jo pidemmältäkin ajalta kokemusta ja näkemystä. Myös kuntalaiset on tärkeä muistaa ottaa mukaan. Valtuustokauden vaihtuminen on kunnissa kouluttamisen ja strategiatyön tekemisen aikaa. Myös kuntalaiset on tärkeä muistaa ottaa tähän työhön mukaan. Tämä on ainakin omasta mielestäni mahdollisuus muutokselle, jota ei kannata jättää hyödyntämättä. Miltä kunnan elinvoima näyttää erilaisilla mittareilla. Vaalien järjestäminen itsessään on työteliäs prosessi eri vaiheineen. Yhtäkkisesti yhteisymmärrys ei synny. Merkittävä määrä aloittavista valtuutetuista on siis uusia. mielenkiintoinen kysymys kunnissa on, kuinka samanaikaisesti pystytään turvaamaan palvelutuotannon ahtaassa taloudellisessa tilanteessa ja tekemään tarvittavia panostuksia elinvoiman kehittämiseen. Uusille valtuustoille tulee tarjota vähimmillään perustietopaketti kunnan toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Miltä väestöllinen kehittyminen näyttää ja mitkä ovat sen luomat muutospaineet palvelutarpeissa
• Yhteinen ymmärrys hankkeiden ja sopimusten vaatimuksista. • Alueellisen kehittymisen vahvistaminen. Kaikkea ei tarvitse yrittää tietää eikä tehdä itse”, Holappa toteaa. Fortumin suunnitelmallinen energiayhteistyö tukee kustannustehokasta huoltovarmuutta markkinoiden epävarmuuden ja globaalien haasteiden keskellä. ”Kunnissa on paras tieto alueelta ja niistä raameista, joissa toimintaa ja tulevaisuutta kehitetään. Näin ajattelee Fortumilla teollisuusalueiden kehityksestä vastaava johtaja Jyrki Holappa. Fortum on kuntien puhtaan energian hankkeissa aktiivisessa roolissa. MAINOS Puhdas siirtymä on energia-alan, teollisuusasiakkaiden, yritysten ja kuntien yhteinen ponnistus, jossa parhaan lopputuloksen takaa oikea-aikainen ja järjestelmällinen yhteistyö. Lue lisää: www.fortum.com/fi/tietoa-meista/energiantuotanto/teollisuusalueiden-kehitys. Energian tuottaminen ja varmistaminen puhtaan siirtymän hankkeissa aluekehitystä vahvistavalla tavalla on kaikkien toimijoiden yhteinen etu ja siksi me Fortumilla haluamme olla osa keskusteluja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.” Fortumin puhtaan siirtymän strategiaan liittyy toimiminen yhdessä kuntien ja alueiden kanssa. ”Siinä, missä kunnilla on tieto alueistaan, meillä Fortumilla on tieto hankkeiden energiatarpeista sekä osaaminen ja verkostot eri vaihtoehtojen sekä mahdollisimman laaja-alaisen synergian rakentamisesta kaikkien osapuolten kesken liittyen myös esim. 35 Puhdasta siirtymää tukee luotettava yhteistyö Alueiden ja kuntien kehittäminen edellyttää luotettavaa, vakaata ja laaja-alaista yhteistyötä. hukkalämmön hyödyntämiseen.” Uudet ideat tuovat kunnille hyötyjä Tutkimusja koulutuspääoma, innovatiivisuus, vahva osaaminen energiatehokkaimmista ratkaisuista teollisen mittaluokan hankkeista – kuten hukkalämmön hyödyntäminen – investointien laajuus ja kustannustehokkuus sekä taustatieto kansainvälisistä toimijoista ovat muutamia Fortumin vahvuuksia puhtaan energian hankkeiden yhteistyössä. ”Uusiutuvan energian hankkeissa huolenaiheiden ymmärtäminen, yhteisten ratkaisujen löytäminen paikallisten sidosryhmien kanssa sekä vastuullisen toimintatavan edistäminen ovat ratkaisevan tärkeitä hankkeiden onnistuneessa toteutuksessa.” Yhteistyön hyödyt • Ennakoiva keskustelu ja tieto liiketoimintaympäristön tapahtumista. • Kustannustehokkuus ja prosessien sujuvuus. Holappa korostaa, että jo ennen hankkeiden käynnistelyä on tärkeätä ja hyödyllistä keskustella energiaan liittyvistä asioista. ”Kehittyminen tässä ajassa vaatii kunnilta ennakkoluulottomuutta ja valmiutta sekä oikein kohdennettuja resursseja, mutta ennen kaikkea keskustelua. • Asiakaslähtöinen kehitys ja innovointi
36 Solarigon Honkisaarennevan aurinkovoimalahanke on pitkällä.
37 Aurinkovoima kiinnostaa, mutta jännittää Aurinkovoimaloita on runsaasti suunnittelupöydällä, mutta vain kymmenkunta rakenteilla. Rahoittajat ovat pakittaneet hankkeista, koska voimaloiden tuottolaskelmat ovat muuttuneet vähemmän houkutteleviksi.Näin ennustavat tuoreet valtuutetut. Teksti Jukka Nortio Kuva Solarigo
– Investorit tulivat varovaisiksi. Isojen aurinkovoimaloiden rakentaminen maksaa Aholan mukaan keskimäärin 0,6 euroa per watti. – Monille hankekehittäjille on tullut yllätyksenä se, että vaikka paneelien hinnat laskevat koko ajan, ovat voimaloiden perustamiskustannukset varsinkin soille melkoiset. – Jo kaksi vuotta sitten Kuntapäivillä oli keskustelua siitä, että hankkeiden luvitusta kannattaa rajoittaa, koska ala kävi kuumana. Aurinkopaneeleita oli vaikeaa saada. Näillä toimijoilla ei ollut välttämättä täyttä ymmärrystä, mitä olivat tekemässä, aurinkovoimalahanketta Iitissä eteenpäin vievän Sun Iitin toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo. Myös vuokrahinnoissa sekä ehdoissa nähtiin merkittäviä eroja. Investoijat varovaisia Kaikki hankkeet eivät ole edenneet odotusten mukaan. – Aurinkovoimaloiden kannattavuuden ratkaisee tänä päivänä muun muassa se, kuinka helppoa alueelle on perustaa voimalan telineet, miten lähellä sähköliittymä on, mikä on hankkeen rahoituksen hinta, ja kuinka edullista voimalan ylläpito on, Ahola sanoo. Kuluttajahankkeiden rinnalla alettiin suunnittelemaan suurempia, kymmenien megawattien voimalahankkeita, joihin tarvittiin rahaa sijoittajilta. Turhaa byrokratiaa tulisi välttää, jotta investointeja saadaan Suomeen. Nyt aurinkovoimaloiden yhteisteho on Suomessa 1,2 gigawattia, yhden paneelin hinta on pudonnut 0,1 euroon ja voimalan muu tekniikan hinta on noussut. Esimerkiksi kilvan maahamme rakennettavat datakeskukset ostavat mielellään päästötöntä sähköä. Selvityksiä tehdään hankkeen vaikutuksista esimerkiksi alueen vesistöön, linnustoon, eläimiin, kasveihin sekä arkeologisiin ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Tällä hetkellä suuria aurinkosähköpuistohankkeita on käynnissä alle kymm enen. Projektin eri vaiheessa pitää tehdä runsaasti selvityksiä. Suunnitteilla tai luvituksessa niitä on liki sata. Hankkeista iso osa lähdettiin suunnittelemaan suoalueille. Harvassa yleiskaavassa on huomioitu energialaitoksia, varsinkaan uusiutuvaa energiaa tuottavia. Toimijat eivät aina osanneet valita paikkoja oikein, eivätkä olleet varmistaneet luontoarvoja ja sitä, onko alueella tarvittavia sähköliittymiä. Toisessa laidassa edetään kevyemmällä suunnittelutarveratkaisulla ja toisessa vaaditaan pitkiä kaavoitusprosesseja. Hanke lähtee liikkeelle suunnitteluprosessilla, johon liittyy laaja kattaus selvityksiä. Osaaminen vaihtelee Aurinkovoimahankkeissa on ollut mukana hankekehittäjiä, joiden osaaminen ja ymmärrys aurinkovoimaloiden teknisistä vaatimuksista on vaihdellut. Samalla liityntäpisteiden ympärillä olevista alueista kävi kova kilpailu, kun kaikki toimijat halusivat hyvän osuuden markkinoista. Silloin mukana oli aika paljon onnenonkijoita, jotka lupasivat maanomistajille ummet sun lammet esisopimuksia vailla varmuutta. Sekä työvoiman että rakennustarvikkeiden kustannukset ovat nousseet koko ajan, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT:n energiatehokkuuden professori Jero Ahola sanoo. 38 Aurinkovoimalahankkeita käynnistettiin runsaasti koronavuosina ja sen jälkeen. Maanomistajia lähestyttiin sopimuksilla, joissa vuokrahinta oli alhainen, kun hankekehittäjät pyrkivät maksimoimaan omat voittonsa. Suomessa oli tuolloin noin kymmenkunta megawattia aurinkosähkötuotantoa. – Tuuli ja aurinko ovat edelleen halvimmat tavat tuottaa sähköä. Paneelihinta oli vuonna 2012 euro per watti. Tuuli ja aurinko ovat edelleen halvimmat tavat tuottaa sähköä.. Paljon selvityksiä Laaja joukko lupaviranomaisia kuten ely-keskukset, avit ja tiehallinto ottavat kantaa aurinkovoimaloiden rakentamiseen. Kun sähkölle on valmis ostaja on, on helpompaa mennä keskustelemaan rahoittajien kanssa voimalan rakentamisesta. Kunta puolestaan selvittää asiaa yhdessä ely-keskuksen kanssa. Kun selvitykset on tehty, hankekehittäjä ottaa yhteyden kuntaan ja selvittää, edetäänkö suunnittelutarveratkaisulla vai kaavaprosessilla, joka on käytännössä osayleiskaava. Ne ovat skaalattavia ja modulaarisia tuotantotapoja, joiden tuotannolle on kysyntää. – Toivomme selkeämpää lain ohjausta, jossa selvästi määritellään, mitkä hankkeet tarvitsevat kaavaa ja mitkä eivät. Näiden hankkeiden yksi kannuste oli EU:n satojen miljoonien eurojen tuet, joilla kannustettiin turvetuotannon lopettamista ja alueiden ottamista muuhun käyttöön. He saivat monesta suunnasta yhteydenottoja ja heillä meni paljon aikaa toimijoiden arvioimiseen, Kokkonen sanoo. Tällä hetkellä suurin tekeillä oleva voimala on Uudenkaupungin Kalantiin valmistuva 200 megawatin voimala, jonka kustannus on tällä laskukaavalla 120 miljoonaa euroa. Kokkosen mukaan käytännöt vaihtelevat kunnista toiseen. Niistä aivan ensimmäinen on ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen selvitys. Aurinkovoimahankkeita, joiden elinkaari on 30-40 vuotta, tehdään, kun merkittävä osa tuotettavasta sähköstä saadaan etukäteen myytyä
39 Sun Iitin aurinkovoimala Iitissä, Kymiringmoottoriradan kupeessa, on rakentamista vailla valmis.
Voimalaa varten ei tarvitse rakentaa uusia teitä, sillä se perustuu vanhaan turvenevan tiestöön. Luvitus on edennyt sujuvasti muun muassa ELY-keskuksen, ympäristöviranomaisten ja maanmittauslaitoksen kanssa, Naukkarinen sanoo. Niin myös aurinkovoimalan hankkeessa. Voimala valmistuu kesän 2025 aikana. Rakentamisessa on pitänyt huomioida muun muassa alueen ojitus, pohjavesialueen suojelu sekä pelastuslaitoksen vaatimukset pelastusteiden rakentamiseksi alueen ympärille. Sen nimellistehoksi tulee 34 megawattia. Alueella on ollut vanha ympäristölupa, josta on nyt uusittu muun muassa ojitussuunnitelma. Jouhevaa yhteistyötä Kunta suhtautui aurinkovoimaan alusta alkaen positiivisesti. Kunnan ympäristölautakunta on tehnyt asiasta lopulliset päätökset. Iittissä alkaa rakentaminen Sun Iitin aurinkovoimala Iitissä, Kymiring-moottoriradan kupeessa, on rakentamista vailla valmis. Fingrid ilmoitti kesken hankkeen, että linjaa laajennetaan todennäköisesti tulevaisuudessa, joten linjan alla olevaa suoja-aluetta piti laajentaa. – Koska kyseessä on verrattain pieni aurinkovoimalahanke, totesimme, että sille riittää suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa. Tärkeintä on, että löytyy sammutusvettä.. – Sen lisäksi pitää olla kunnolliset tiet niin, että pelastuslaitos pääsee tarvittaessa aurinkovoimalan kaikille lohkoille sammuttamaan paloa, Karonen sanoo. Positiivinen vastaanotto Hanke ei ole aiheuttanut parin vuoden prosessin aikana lainkaan vastustusta toisin kuin alueella viedyt tuulivoimahankkeet. Voimalahanke käynnistyi Iitin kunnan osalta, kun hankkeen taustalla oleva Yrjö ja Hanna Säätiö otti yhteyden kuntaan ja kertoi omistamansa Sun Iitti Oy:n aurinkovoimalahankkeesta. Sen nimellisteho on 70 megawattia. – Kaikki uusi mitä täällä tehdään, on aina tervetullutta, kunhan se on kaikin puolin turvallista ja kuntalaisten kannalta hyväksyttävää, Karonen sanoo. Voimala on luvitettu maankäyttöja rakennuslain mukaiselle alueelle, jonka koko on noin 50 hehtaaria. – Kunta on nähnyt, että alueen siirtyminen turvetuotannosta aurinkovoimalan käyttöön on positiivinen asia. Se, tuleeko laitoksesta voimalaitosveroa, on Karoselle vielä auki. Sen jälkeen lähdettiin tutkimaan, miten asiaa voidaan viedä eteenpäin. Viime vuoden lopulla käsittelimme vielä yhden alueen käyttöä ja voimalan tekniikkaa koskevan muutosluvan, Karonen sanoo. Suomessa meneillään olevista ja vielä suunnittelupöydällä olevista hankkeista Honkisaarennevan voimala on keskikokoinen. Honkisaarennevalla kunnostetaan turvelaitoksen käytössä ollut sammutusvesiallas. Kuortaneen kunnan periaatteena on ollut, että ensin uusissa hankkeissa kuullaan ensin laajasti kaikki lausunnot. Voimalalla ei juuri ole pitkäaikaisvaikutuksia kunnalle. Solarigo on tehnyt maanomistajien kanssa pitkän vuokrasopimuksen. 120 hehtaarin alueelle levittäytyvän voimalan liityntätehoksi tulee 60 megawattia. – Kaikki täällä ymmärtävät, että aurinkovoima on hiljaista ja ei-saastuttavaa energiaa, metsääkään ei tarvitse kaataa eikä asutusta ole lähellä. Osaa ely-keskuksen lausuntoja yva-selvityksiin tuolloin vielä odoteltiin. Hanke lähti liikkeelle jo vuonna 2022 kun maanomistajat ottivat yhteyden Solarigoon ja toivoivat alueelle uutta käyttöä. Tärkeintä on, että löytyy sammutusvettä. 40 Kuortane valmiiksi kesällä Kuortaneen rakennustarkastaja Katja Karonen on ollut esittelijänä Solarigon Honkisaarennevan aurinkovoimalahankkeessa. Honkisaarennevan aurinkopuistohanke tuli Solarigon projektipäällikkö Leo Naukkarisen työpöydälle kesällä 2024. Ainoa haitta on se, että yksi hirvipassipaikka menetetään, Karonen sanoo. Yhteydenottoon liittyi ehdotus maanvuokrasopimuksesta, sillä säätiö tarvitsi hankkeelleen lisämaata kunnalta. Niiden sekä maankäyttöja rakennuslain mukaan määrätään säännöt, miten hankkeita voidaan edistää turvallisesti, terveellisesti ja ympäristö huomioiden. Solarigo rakentaa Simossa aurinkovoimalaa Exilion Tuuli Ky:lle. Suurin uusi infra-yksikkö on voimalan tarvitsema uusi sähköasema. Ne saatiin marraskuun 2024 alussa, jolloin työt aloitettiin välittömästi. Myös lähellä oleva merkittävä Latvakankaan pohjavesialue huomioidaan rakentamisvaiheessa niin, ettei voimalan muuntajista pääse valumaan öljyä maahan ja pohjaveteen. Vain jonkin verran teiden vahvistamista tarvitaan. Aurinkovoimalan alue on vanhaa turvenevaa. – Kun turvemaille luvitetaan mahdollisesti syttyvää laitosta, tarvitaan pelastusviranomaisten lausunnot. Korkeajännitteiset 110 ja 400 kilovoltin siirtolinjat ovat vaikuttaneet voimalan suunnitteluun, sillä ne kulkevat paneelikentän yli. – Täällä maalla pitää miettiä koko ajan, mistä saadaan uutta elantoa maasta, Karonen sanoo. Solarigon yhteistyö Kuortaneen kunnan, eri viranomaisten ja kuntalaisten kanssa on sujunut koko hankkeen ajan jouhevasti
Kun Hoffren vertaa kuntalaisten suhtautumista tuulija aurinkovoimaan, hän myöntää erot. Kun hanke alkaa, Sun iitti huolehtii myös tarvittavien teiden rakentamisesta. Onko alueella merkittäviä luontoarvoja kuten harvinaisia kasveja tai eliöitä. Siksi niihin suhtaudutaan kriittisemmin kuin metsän sisällä olevaan aurinkovoimalaan, joka ei näy eikä kuulu, Hoffren sanoo. Varmistetaan, että alueella on voimalan kapasiteettia vastaavat sähkönsiirtoyhteydet. Kunnat ovat kiinnostuneita kiinteistöverotuloista. – Hanke eteni esimerkillisesti huomioimalla muun muassa ympäristöarvot, Sun Iitin Petri Kokkonen sanoo. Sun Iitin voimalan rakentaminen vaatii melko kevyitä rakenteita, sillä rakennuspaikkana on soraharju. Aurinkoja tuulivoima Iitissä tehtiin samaan aikaan aurinkovoimalahankkeen kanssa osayleiskaavaa muutamalle tuulivoimalalle. 5. Niitä ei tarvittu. Tässä vaiheessa piti selvittää, edetäänkö asiassa kaavaprosessilla vai suunnittelutarveratkaisulla ja poikkeusluvan hakemisella. Asia vietiin kunnanhallituksen päätettäväksi, joka suhtautui sekä vuokrasopimukseen että aurinkovoimalaan positiivisesti. 3. Heinola-Koria korkeajännitelinja kulkee voimalan yli. Hanke on esitelty useampaan otteeseen kuntalaisille, eikä niissä tullut esille mitään negatiivista. Alueen maanperän ja ympäristön selvitykset: kivikkoisemmalla alueella voimalan perustaminen tulee kalliimmaksi. – Kunta on ollut koko prosessin ajan myötämielinen puhdasta energiaa tuottavalle hankkeelle, Iitti tekninen johtaja Harri Hoffren sanoo. Niiden jälkeen sitten haettiin rakennuslupaa, Hoffren kertoo. Niitä ja aurinkovoimaloita koskee Hoffrenin kanssa samat asiat. 4. Sun Iitin hanke on suunniteltu aurinkovoimalalle hyvin sopivalle paikalle eli korkeajännitelinjan läheisyyteen. 2. – Kunnat ovat kiinnostuneita kiinteistöverotuloista ja ne haluavat olla mukana puhtaan energian tuotannossa. Sun Iitti selvitti samanaikaisesti ely-keskukselta, edellyttikö hanke yva-selvityksiä. Sun Iitin hankkeella on rakennuslupa ja tilanne odottaa rakentamisen aloittamista. Kalliokohdissa tolpat kiilataan kallion sisään. Ennen voimalan rakentamista. 41 Sujuva lupaprosessi Hankkeessa edettiin niin, että säätiön perustama Sun Iitti ja Iitin kunta hakivat alueelle lupaa aurinkovoimalalle. Vuokrasopimus laukeaa, jos hanke ei määräajassa käynnisty, Hoffren sanoo. Niitä hankkeita Iitissäkin vastustetaan aivan naapurissamme, Sun Iitin toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo. 1. Aurinkopuistoyhtiö Solarigin projektipäällikkö Leo Naukkarinen muistuttaa asioista, joita kunnan ja hankeyhtiön kannattaa pohtia aurinkovoimalahankkeen alkumetreillä. Näin säästytään ylimääräisiltä kaapeleiden vedoilta ja väylien rakentamiselta. Selvitetään voimala-alueen maanomistus: onko mahdollista saada pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. – Tuulivoimalat näkyvät kauas ja ne kuluvat jollakin tavalla ainakin parin kilometrin päähän. Ennakoiva viestintä hankkeen ajan sujuvoittaa asioiden etenemistä. – Kunnalla ei ole ollut asiassa muuta roolia, kuin olla lupaviranomainen ja maanvuokraaja osalle hankealuetta. – Asiassa konsultoitiin ely-keskusta, joka ehdotti, että asiassa edetään suunnittelutarveratkaisulla ja poikkeusluvalla. Maahan lyödään terästolppia, joihin kiinnitetään paneelikehykset ja paneelit. Tämänkokoisissa hankkeissa tarvitaan Hoffrenin mukaan yleensä poikkeuslupa ja siksi ely-keskus on valvovana viranomaisena oikea paikka pyytää konsultointia, miten asiassa kannattaa edetä. Lupaprosessien valmistelu ja valmistautuminen siihen, että hanke voi vaatia parikin vuotta viranomaiskäsittelyssä. – Ainoa kommentti yleisötilaisuudessa oli, että eihän vaan tuulivoimaa aleta tekemään
42 Kun unelma ja intohimo tuottavat tulosta Kun unelma muuttuu tavoitteeksi, on valmis tekemään töitä, sanoo huippu-urheilun kokenut Kaisa Mäkäräinen. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Akseli Muraja Kaisa Mäkäräinen otti yleisönsä Kuopiossa toukokuussa kunnallisjohdon seminaarissa.
Mäkäräinen ei halua antaa liian ruusuista kuvaa harjoittelusta ja kroppansa likoon laittamisesta. Puoli vuotta töitä ja sitten ehkä palkka Kainuulaisuutta, positiivisuutta huokuva Kaisa Mäkäräinen arvioi kunnallisjohdon seminaarissa, että yleisö näkee tv:ssä urheilijan elämän ”viimeisen” hetken, kun urheilija saapuu maaliin menestyksen hetkellä. – Se ei kuitenkaan tarkoita, että jos tänään olen kakkonen, on huomenna oltava ykkönen. Jos Mäkäräinen kutomisharrastuksessaan suhtautuu kehitykseen tyyliin ”lähetään tekemään ja katotaan, mitä siitä tullee”, huippu-urheilussa asenne oli toinen. Tappioista pitää pystyä taistelun kautta nousemaan menestykseen, sanoo Kaisa Mäkäräinen.. Vasta kun se muuttuu tavoitteeksi, on valmis tekemään töitä joka päivä. Jos joku tunnettu henkilö on saanut itse valita paikkakuntansa, hän voi olla tosi sitoutunut siihen kaupunkiin. Voittoa tai joskus tappiota on edeltänyt päivien, kuukausien ja vuosien harjoittelu. Oppimisen riemu Joensuuhun Mäkäräistä sitoo myös koti, joka on rakennettu Joensuun kaupungin lahjoittamalle tontille. Menestyminen ei vaadi Inspiroitukaa kaupunkilaisista tai kuntalaisista. Maailmancupin kokonaisvoittoa hän arvostaa erityisesti muun kansainvälisen menestyksen joukossa. Unelma voi olla, että tulee huippu-urheilijaksi. Torstain yleisö koostui suomalaisista yrittäjistä ja kuntapäättäjistä Kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Mäkäräisen johtoajatus on huippu-urheilijan elämässä ollut pitkän tähtäimen tavoitteen saavuttaminen. Kun tietää joensuulaisen Mäkäräisen ampumahiihtonäyttämöt maailmancupeissa, tulevat mieleen paljon suuremmatkin näyttämöt. Muuten ei pääse perille. Kaisa Mäkäräinen on kotoisin Ristijärveltä Kainuusta. – Kiitos Joensuun kaupungille, jonka kanssa olen tehnyt yhteistyötä, inspiroitukaa kaupunkilaisista tai kuntalaisista. Menestyminen vaatii resursseja. Loputtomat määrät hiihtoja ampumaharjoituksia tehnyt Mäkäräinen pitää välttämättömänä tietää, mihin on menossa. On muitakin riskejä kuin taloudellisia riskejä. – En ole ikinä ollut näin isolla stagella. 43 Supersuosikki Kaisa Mäkäräinen saapui Kuopion Musiikkikeskukseen tuhatpäisen yleisön eteen odotettuna puhujana. Huippu-urheilu-uransa päättänyt Mäkäräinen liikkuu ja kilpailee mielenkiinnon vuoksi edelleen, mutta ampumahiihdon podiumit ovat taakse jäänyttä elämää. Hänellä on takanaan lukemattomia startteja. – Harvoin se erityisen mukavalle tuntuu. Joka kerta kun lähdet vuorelle kiipeämään, et tiedä, meneekö siellä nilkka. Joensuulainen on tyytyväinen kotikaupunkinsa toimintaan. – Haluan keskittyä siihen matkaan. Kaisa Mäkäräisen yritys on KM Nordic, joka perustuu Kaisan henkilöbrändiin. Menestyipä tai ei, työmäärä on huipulla sama. ”Olen huomenna parempi kuin tänään” -ajatus on ohjannut Mäkäräisen urheilu-uraa. Pohjoiskarjalaisuus on ja pysyy tässä kovaa uraa tehneessä naisessa. Duuniaika on keväällä, jolloin katsotaan, maksetaanko sulle liksaa vai ei (edellisen puolen vuoden työstä). – Tappioista pitää pystyä taistelun kautta pääsemään menestykseen. Kaisa Mäkäräinen näkyy myös yrittäjän työssään. – Teen media-alan juttuja, mutta mieluisin työ on valmennus. Valmennan kuntoilijoita, käydään leireillä, saan kertoa toisille oppeja ja olla näkemässä iloa ja riemua, kun aikuisenakin pystyy oppimaan. Hymyillen hän kauhistelee isoa salia
Päiväkodin johtaja Marjut Parhialan mukaan laajennus korvasi käyttöikänsä loppuun tulleen rakennuksen. Karikummun mielestä puurakentaminen sopii erinomaisesti kaupungin strategiaan. – Sanon edelleen, että sain harrastaa ampumahiihtoa 37-vuotiaaksi ja sitten minulle vielä maksettiin siitä, selittää entinen ammattiurheilija. 44 aina rahaa, vaan oikeita ihmisiä ympärille. Hirsirakennuksen muunneltavuus pidentää käyttöikää ja -mahdollisuuksia Pirttirannan hirsisen päiväkodin edut eivät jää pelkästään hyvän sisäilman, akustiikan ja viihtyisyyden varaan. ”Kestävä puumateriaali ja modulaarinen suunnittelu mahdollistavat käyttötarkoituksen muokkaamisen esimerkiksi väestörakenteen muuttuessa. Ei yleensä toimi, jos johtaa identtisesti. Jos on jotakin asiaa, yritystä tai työtä kohtaan intohimoa, se ei tunnu niin työltä. ”Yksi tavoitteistamme on turvallinen arki ja hyvinvoivat asukkaat. Bisneksessä ollaan kuin huippu-urheilun maailmassa. Raaka-aine hankitaan Suomesta kestävästi hoidetuista metsistä. Intohimo on pitkälti sisäsyntyistä, sitä on vaikea keinotekoisesti luoda. Päiväkodin avajaistapahtumassa lapset saivat UPM Timberiltä lahjaksi puuntaimet, jotta he voivat konkreettisesti nähdä, miten puu kasvaa ja metsä uusiutuu. Yksilöurheilussa aika vähän puhutaan joukkueesta, mutta ampumahiihtäjä toimii osaltaan joukkueen kanssa. Pirttirannan päiväkoti onkin oiva esimerkki puurakentamisen mahdollisuuksista – uusiutuva, hiiltä varastoiva puu ja pitkäjänteinen suunnittelu kulkevat käsi kädessä vastaten yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan menestyksen nälkää ja että unohtaisi sen, että olen jo menestynyt. Niin yrityksiin kuin urheiluun liittyy johtaminen. Puusta ja hirrestä rakennettu laajennus oli syksyn 2024 ilonaihe Nivalan Pirttirannan päiväkodissa. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoi hiilidioksidin koko elinkaarensa ajaksi, joten hirsirakennus toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Turvalliset ja hyvinvointia tukevat tilat syntyivät sahatavaran toimittaneen UPM Timberin ja laajennuksen toteuttaneen DEN Finland Oy:n yhteistyönä. Jos joukkueessa on huono henki tai jotakin muuta kränää, sitä ei välttämättä uskalla sanoa. – Tosi pitkään jääkaapin ovessa oli leikattu otsikko. Myös kaupungin rakennustekniikan asiantuntijat kokivat hirren hyväksi vaihtoehdoksi”, Parhiala taustoittaa rakennusmateriaalin valintaa. Joustavuus pidentää rakennuksen elinkaarta entisestään. Testaa UPM Timberin hiilivarastolaskuria!. Hirsinen rakennus on suunniteltu siirrettäväksi joko kokonaisena tai osina, ja sitä voi muokata uusiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi asunnoiksi. – Huippu-urheilussa ei ole sellaisia sääntöjä kuin junnuilla, että parhailta otetaan peliaikaa pois. UPM Timberin sahoilla on sekä PEFC (PEFC/02-34-05) että FSC® Chain of Custody (FSC C086359) -sertifikaatit puun alkuperän varmistamiseksi. Kaikki haluaa olla parempia kuin muut. – Aika helposti lähtee ote lipsumaan. Mikäli tiimi on hyvä, uskalletaan kantaa vastuut myös niinä päivinä, kun ei tule menestystä. Kun tämä on huomioitu myös Järvikylän hirsikoulussa, on meillä jo aika paljon vaihtoehtoja”, Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu kertoo. Uudisosa onkin lunastanut turvalliselle ja hyvinvointia tukevalle tilalle asetetut odotukset ja se on päiväkotilaisten ylpeydenaihe. Koko ajan tulee nuoria urheilijoita, jotka tekevät töitä hirveällä palolla. Aika helposti lähtee ote lipsumaan. Uusi, avara ruokasali on puurakenteinen ja varsinaiset päiväkotitilat on tehty hirrestä. Ihminen se on urheilijakin Kuinka moni yrittäjä mittaa omaa hyvyyttään yrityksen tuloksen kautta. Bisneksessä ollaan kuin huippu-urheilun maailmassa. Intohimo on sisäsyntyistä Jos huipulle pääseminen vaatii äärettömän paljon, huipulla pysyminen vaatii vielä enemmän, äärettömästi menestyksen nälkää. Nivalan kaupunki Kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. ”Ihminen se on urheilijakin.” Vaikka me tosi helposti ajatellaan, että olen lopputulos listassa, ihan samanlaisia ihmisiä me ollaan, Mäkäräinen jatkaa. – Että homma ei lähde rönsyilemään joka suuntaan. – Melkein joka asiassa huipulla pysyminen on vaikeampaa kuin sinne pääseminen. Kestävä kehitys on myös valtakunnallinen varhaiskasvatuksen arvo. Puu ja hirsi soveltuvat kaupungin kestävän kehityksen teemoihin Päiväkodin hirsinen laajennus on liitetty yhdyskäytävällä 1980-luvun päiväkotirakennukseen. Kestävän kehityksen Nivala on yksi kärkihankkeistamme. Helpolla Mäkäräinen ei päästä itseään edelleen. Tuotemerkit Finnlamelli, Design-Talo ja Ainoakoti. Jarmo Punkkisen opein hän haluaa laittaa itsensä likoon. Pitää keskittyä olennaiseen. Turvallinen ja terveellinen sekä muunneltava hirsirakennus tukee päämääriämme erinomaisesti”, Karikumpu toteaa. ”Käyttäjät toivoivat hirsirakennusta terveellisen sisäilman ja akustiikan vuoksi, koska tiesimme kasvatusalan ammattilaisten hyvistä kokemuksista. Tehtaat Nivalassa ja Alajärvellä. Kaisa Mäkäräinen jätti kahvitauolle mietittävää. Vaatii valmentajalta ja joukkueelta paljon, että on pelisilmää nähdä ero vaikkapa valmennuksessa. ”Avajaisissa lapset laittoivat taimen ruukkuun ja veivät puun kotiin istutettavaksi”, Parhiala kertoo Nivalan kaupungin sloganiinkin – kasvatamme tulevaisuutta – sopivasta tempauksesta. Yrityselämän ja urheilun yhteneväisyyksiä etsittäessä niitä löytyy helposti. – Jos urheilija luottaa tiimiin, urheilija uskaltaa sanoa, että huolto ei toiminut. Pirttirannan päiväkodin hirsinen laajennus tarjoaa puhdasta sisäilmaa käyttäjilleen ja muunneltavuutta Nivalan kaupungin tarpeisiin. ”Hirsiympäristö tuntui heti viihtyisältä ja kodikkaalta. – Kun olet menestynyt urheilija, sulla on resursseja. Uusiutuvan raaka-aineen kasvu tutuksi UPM Timberin toimittama Pirttirannan päiväkodin puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista, suomalaisista metsistä. – Kun sulla on nuori urheilija tai kokenut kehäraakki, niin niitä johdetaan eri tavalla. Äänikuormakin on vähentynyt ja pehmentynyt”, Parhiala kertoo käyttäjien kokemuksista. Hirsirakentamisella puhdasta sisäilmaa ja muunneltavuutta päiväkotiin Kuinka paljon hirsirakennus varastoi hiiltä. Mäkäräisen mielestä tärkein sana on intohimo. Noin 10 000 asukasta. Jos lähtee kehittämään kaikkea yhtä aikaa, mistään ei tule sitä kehitystä. Jos ajattelee yritysmaailmaa, koko ajan tulee uusia pieniä yrityksiä, jotka haluavat haastaa. DEN Finland Oy Suomen suurin pientalorakentaja. Tuotantolaitokset: Alholman saha Pietarsaari, Kaukaan saha Lappeenranta, Korkeakosken saha Juupajoki ja Seikun saha Pori. Entisenä huippu-urheilijana Kaisa Mäkäräinen tietää, miten menestys syntyy. – Lauantaina mennään Joensuun kaupunginjohtajan Jere Penttilän kanssa pelaamaan pesäpalloa hyväntekeväisyysotteluun, iloitsee Mäkäräinen. Joukkueessa on muita urheilijoita, valmentajia ja huoltojoukkoja. UPM Timber Tuottaa mäntyja kuusisahatavaraa
Pirttirannan päiväkoti onkin oiva esimerkki puurakentamisen mahdollisuuksista – uusiutuva, hiiltä varastoiva puu ja pitkäjänteinen suunnittelu kulkevat käsi kädessä vastaten yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Päiväkodin avajaistapahtumassa lapset saivat UPM Timberiltä lahjaksi puuntaimet, jotta he voivat konkreettisesti nähdä, miten puu kasvaa ja metsä uusiutuu. Päiväkodin johtaja Marjut Parhialan mukaan laajennus korvasi käyttöikänsä loppuun tulleen rakennuksen. Puu ja hirsi soveltuvat kaupungin kestävän kehityksen teemoihin Päiväkodin hirsinen laajennus on liitetty yhdyskäytävällä 1980-luvun päiväkotirakennukseen. Karikummun mielestä puurakentaminen sopii erinomaisesti kaupungin strategiaan. Tuotemerkit Finnlamelli, Design-Talo ja Ainoakoti. DEN Finland Oy Suomen suurin pientalorakentaja. Tuotantolaitokset: Alholman saha Pietarsaari, Kaukaan saha Lappeenranta, Korkeakosken saha Juupajoki ja Seikun saha Pori. ”Kestävä puumateriaali ja modulaarinen suunnittelu mahdollistavat käyttötarkoituksen muokkaamisen esimerkiksi väestörakenteen muuttuessa. Hirsirakentamisella puhdasta sisäilmaa ja muunneltavuutta päiväkotiin Kuinka paljon hirsirakennus varastoi hiiltä. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja varastoi hiilidioksidin koko elinkaarensa ajaksi, joten hirsirakennus toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Noin 10 000 asukasta. ”Käyttäjät toivoivat hirsirakennusta terveellisen sisäilman ja akustiikan vuoksi, koska tiesimme kasvatusalan ammattilaisten hyvistä kokemuksista. Tehtaat Nivalassa ja Alajärvellä. Uudisosa onkin lunastanut turvalliselle ja hyvinvointia tukevalle tilalle asetetut odotukset ja se on päiväkotilaisten ylpeydenaihe. Joustavuus pidentää rakennuksen elinkaarta entisestään. ”Yksi tavoitteistamme on turvallinen arki ja hyvinvoivat asukkaat. Kestävä kehitys on myös valtakunnallinen varhaiskasvatuksen arvo. Kun tämä on huomioitu myös Järvikylän hirsikoulussa, on meillä jo aika paljon vaihtoehtoja”, Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu kertoo. Turvallinen ja terveellinen sekä muunneltava hirsirakennus tukee päämääriämme erinomaisesti”, Karikumpu toteaa. Turvalliset ja hyvinvointia tukevat tilat syntyivät sahatavaran toimittaneen UPM Timberin ja laajennuksen toteuttaneen DEN Finland Oy:n yhteistyönä. UPM Timber Tuottaa mäntyja kuusisahatavaraa. Nivalan kaupunki Kaupunki Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Uusi, avara ruokasali on puurakenteinen ja varsinaiset päiväkotitilat on tehty hirrestä. Testaa UPM Timberin hiilivarastolaskuria!. UPM Timberin sahoilla on sekä PEFC (PEFC/02-34-05) että FSC® Chain of Custody (FSC C086359) -sertifikaatit puun alkuperän varmistamiseksi. Myös kaupungin rakennustekniikan asiantuntijat kokivat hirren hyväksi vaihtoehdoksi”, Parhiala taustoittaa rakennusmateriaalin valintaa. Hirsinen rakennus on suunniteltu siirrettäväksi joko kokonaisena tai osina, ja sitä voi muokata uusiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi asunnoiksi. Puusta ja hirrestä rakennettu laajennus oli syksyn 2024 ilonaihe Nivalan Pirttirannan päiväkodissa. ”Hirsiympäristö tuntui heti viihtyisältä ja kodikkaalta. Äänikuormakin on vähentynyt ja pehmentynyt”, Parhiala kertoo käyttäjien kokemuksista. 45 Pirttirannan päiväkodin hirsinen laajennus tarjoaa puhdasta sisäilmaa käyttäjilleen ja muunneltavuutta Nivalan kaupungin tarpeisiin. Uusiutuvan raaka-aineen kasvu tutuksi UPM Timberin toimittama Pirttirannan päiväkodin puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista, suomalaisista metsistä. ”Avajaisissa lapset laittoivat taimen ruukkuun ja veivät puun kotiin istutettavaksi”, Parhiala kertoo Nivalan kaupungin sloganiinkin – kasvatamme tulevaisuutta – sopivasta tempauksesta. Hirsirakennuksen muunneltavuus pidentää käyttöikää ja -mahdollisuuksia Pirttirannan hirsisen päiväkodin edut eivät jää pelkästään hyvän sisäilman, akustiikan ja viihtyisyyden varaan. Kestävän kehityksen Nivala on yksi kärkihankkeistamme. Raaka-aine hankitaan Suomesta kestävästi hoidetuista metsistä
Hallintoa keventämällä työntekijöitä voidaan ohjata asiakastyöhön ja kentälle, sinne missä heitä tarvitaan. emilia savolainen Pieksämäen kaupunginjohtaja hallinnon rakenteiden tarkastelu ja tehostaminen olisi oikeampi säästökohde kuin henkilöpohjaisten tukien leikkaaminen. Säästötoimien tulisi perustua pitkän aikavälin vaikutuksiin. Toivon todella, että valtio tarttuu tähän mahdollisuuteen ja valitsee yhteistyön, ei yksipuolista ohjaamista. Nyt leikataan työttömyysturvaa, asumistukea ja verovähennyksiä – suoraan kansalaisten arjesta. Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii järjestelmällistä tarkastelua. Mutta jos säästämme sieltä, missä vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja raskaampia, ja jätämme hallinnon sisäiset rakenteet rauhaan, emme toimi kestävästi. Meidän tulisi istua saman pöydän ääreen ja miettiä yhdessä, miten mahdollistamme turvallisen, kestävän ja alueellisesti oikeudenmukaisen kasvun. Tämä tekee kunnista erinomaisen kumppanin myös valtiolle ja muille julkishallinnon organisaatioille. Esimerkiksi kansainväliset investoinnit, kuten datakeskukset tai puhtaan siirtymän hankkeet, voivat edellyttää turvallisuusarvioita ja tietoja, joita kunnilla ei ole yksin käytettävissään. 46 viime vuosien kehitys on ollut kuntakentällä huolestuttavaa. Hyvinvointia tukevat etuudet eivät ole kuluja vaan investointeja. Samalla leikataan myös hyvinvointia tukevista eduista, kuten liikuntaja kulttuurieduista. Tässä kohtaa valtio voi olla kunnille tärkeä tuki ja kasvun mahdollistaja. Tunnemme oman alueemme tarpeet ja vahvuudet, ja meillä on valmiuksia reagoida nopeasti ja joustavasti. Kyse ei ole siitä, ketä vähennetään, vaan siitä, missä työpanos vaikuttaa eniten. Meillä on strategista osaamista, käytännön tekemisen taitoa ja ennen kaikkea ymmärrystä alueidemme potentiaalista. Tietojärjestelmät on saatava yhteentoimiviksi: tieto kirjataan kerran ja sen pitää liikkua saumattomasti. jani hotanen Hirvensalmi Toivon todella, että valtio tarttuu Miksi tehokkuutta ei uskalleta tarkastella. Henkilöstöresurssien uudelleenkohdentaminen ei ole uhka vaan mahdollisuus. Siellä missä hajautus ei tuo hyötyä, rakenteita voisi yhdistää. Kyse ei ole yksittäisten virastojen tai työntekijöiden virheistä, vaan vuosikymmenten aikana syntyneestä rakenteesta. kunnissa tehdään päivittäin käytännönläheistä työtä alueellisen kasvun, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Kysymys ei ole oikeasta tai vasemmasta, vaan siitä, haluammeko uudistaa julkista hallintoa sellaiseksi kuin sen pitäisi olla. Tämän sisäisen rahankierron rinnalla tulisi kysyä: olisiko säästöjä löydettävissä muualta. Kun virastot eivät laskuta toisiaan verovaroilla tuotetuista palveluista ylihintaan, rahankäyttö selkeytyy ja tehokkuus kasvaa. Silti nyt, kun säästöjä kohdistetaan yksilöihin, olisi korkea aika tarkastella myös hallinnon sisäisiä toimintatapoja. Sama asiakastieto kirjataan toistuvasti. Samaan aikaan rakenteellinen kasvu on ollut pysähdyksissä jo pitkään. Kunnat ovat valmiita kasvamaan, mutta tarvitsevat kumppania. mielipide. Rakenteiden tehostaminen ei tarkoita henkilöstön vähentämistä. Säästäminen on joskus välttämätöntä. kuntakentältä käsin voin sanoa tämän selvästi: kunnissa on tahtoa ja kykyä kasvuun. palvelutuotannossa voitaisiin luopua keinotekoisesta voitontavoittelusta. tietojärjestelmät ovat hajautuneita: valtio, hyvinvointialueet ja kunnat käyttävät järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Kunnossapito ostetaan ulkopuolelta. Useilla virastoilla ei ole vaihtoehtoa omistaa toimitilojaan tai kilpailuttaa niitä. Valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous on heikoimmassa kunnossa kuin on ollut koko EU-aikana ja tuottavuuskehitys on ollut hidasta. Myös pienemmät mutta monille merkittävät vähennykset, kuten työhuonevähennys ja ay-maksujen verovähennysoikeus, ovat kohteena. Tämä ei rakenna luottamusta eikä tue kasvua. Tukipalveluiden, tilojen ja hallintorakenteiden päällekkäisyydet olisi kartoitettava. Nämä ovat pieniä kustannuksia, mutta suuria vaikutuksia. Valtion toimet ovat yhä useammin tarkoittaneet leikkauksia, sääntelyä, kontrollin kiristymistä ja kuntien itsehallinnon murentumista. Olen huolissani siitä, että yhä useammin ministeriöt käyttävät otto-oikeuttaan kuntien päätöksiin ilman yhteistä keskustelua. Nykyisessä työvoimapulassa osaamista pitäisi siirtää byrokratiasta suoraan palveluihin. Kehitykseen käytetään satoja miljoonia euroja, mutta kokonaisvaikuttavuus jää hajanaiseksi. Kasvun mahdollistaminen vaatii rinnalleen turvallisuutta, vakautta ja yhteisiä pelisääntöjä. Onnistuminen edellyttää kuitenkin kumppanuutta, jossa kaikki osapuolet tuovat omat vahvuutensa yhteiseen pöytään. Samalla julkinen sektori pyörittää raskasta rakennetta, jossa virastot vuokraavat tiloja valtion omistamilta yhtiöiltä markkinahinnoin ja laskuttavat toisiaan verovaroin tuotetuista palveluista. Raha kiertää hallinnossa, mutta asiakaspalvelu ei parane. Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle miljardeja – ehkäisy on edullisempaa kuin hoito
Tärkeä muistutus maan hallitukselle yhteistyön tärkeydestä parempaan kasvuun pääsemiseksi myös kuntataloudessa. Oikein, toivottavasti järki alkaa pikkuhiljaa hiipimään suomalaisten korvien väliin. Lisäksi lyhyetkin sosiaaliset suhteet rakentavat ihmisten mieltä. Yhtä hyvin toiminta voi olla jotakin muutakin: kävelyretkiä, laulutapahtumia tms. Datakeskukset. Uudet investoinnit ja niistä päätöksen teot vaativat myös tarkkaa turvallisuusharkintaa esim. pirkko lahti Filosofian lisensiaatti, psykologi Yhteistyö säästää ja tuo samalla vaikuttavuutta /KUNTALEHTI Ja jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvosto, jolla tulee olla todellinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oikea aikaisesti päätöksiin. Toiminta saa heidät lähtemään, suunnittelemaan kulkemisensa, osallistumaan ja muistelemaan. Naiset lähtivät mutkattomasti lattialle ja tanssi kulki. Tanssin ohessa sitten vaihdetaan kuulumiset ja ehkä puidaan ongelmatkin. Onhan tanssi monellakin tapaa loistava kuntokurssi: Itse liikunta hoitaa hermoratoja ja kehon joustavuutta, musiikki tunnetusti hoitaa ihmisen mieltä ja onhan kosketuksellakin toiseen ihmiseen merkitystä. Pienistä puroista saa virran, jos oivaltaa ja jos löytyy yhteinen tahtotila. joka tuo ikäihmiset yhteen. Tämä esimerkkimalli on edullinen ja toimiva. Miehistä kuulemma oli hieman pulaa, mutta sodan jälkeinen sukupolvi on oppinut tanssimaan samaa sukupuolta olevien kanssa. Todettu jo niin moneen kertaan että nämä on sellaisia sähkösyöppöjä datakeskusten kanssa että vaikka Suomen metsät tuhotaan tuulimyllybusinesneksen tieltä niin sähkö ei riitä. (Amerikkalainen tutkimustulos vuodelta 2024). Osallistujia on nelisen sataa ja viikottain lähes sata osallistujaa tanssii. Onko yhteistyö riittävää ja oikeudenmukaista epävarmoina aikoina. Kun hanke palkittiin välittämisen palkinnolla (antajina Vanhusja Lähimmäispalvelun liitto sekä Geroclub) sai toiminta lisäpontta. Tulee huomatuksi ja saa kertoa kuulumisiaan. leena multanen KommENTTI jUTTUUN ToIvoN TodELLA , ETTä vALTIo TArTTUU TäHäN mAHdoLLIsUUTEEN , KIrjoITTAA pIEKsämäEN KAUpUNgINjoHTAjA EmILIA sAvoLAINEN .. Jokainen taho tarjoaa jotakin ja yhteinen soppa toimii. Sekä naiset että miehet kokivat toiminnassa parhaaksi sosiaaliset suhteet ja ystävien tapaamisen. 47 kuntalehti somessa mäntsälässä on viikoittain karaoketanssit ikääntyneille. marko kempas fAcEbooK Oli ilo lukea Pieksämäen kuntajohtaja Emilia Savolaisen kirjoitus. Nimimerkki Paljasjalkainen asukas. Ihaninta oli, että kun kävimme paikan päällä oli meno viehättävää ja väki oli innostunutta. Toki niitä dynaamojakin ja ideoitsijoitakin tarvitaan, mutta kansalaiset ovat luovia. miksi tästä kannattaa kirjoittaa . Laitteiden hoitokin tapahtui vapaaehtoistyönä. Rehellisyyden nimissä on toki todettava, että nämä ihmiset olivat muutenkin aktiivisia, koska monet toimivat järjestöissä. Välillä voidaan yhdessäkin laulaa tanssimusiikkia. Kuntalaisilla tulee olla toivoa ja näkymää paremmista ajoista. Kunta tarjoaa seuraintalon käyttöön ilmaiseksi, eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoiset järjestävät karaokelaulamisen ja kahvituksen. satu tuovinen KommENTTI jUTTUUN LAsTENsUojELUILmoITUKsIsTA . Osa vastanneista toimi viikottain paikkojen järjestelijänä ja osa kahvin keittäjinä. Ainakin Mäntsälän kokeilussa tämä on toteutunut, koska joka toinen tutkimukseen vastaajista oli käynyt tapahtumassa jo yli vuoden ajan. Näen monta syytä: ensinnäkin nykyisessä sote-järjestelmässä on kuntien tehtävä kuntalaisten kunnon huolto. Kun karaoketanssit ovat neljän tunnin mittaisia, voi sinne poiketa kauppareissulla tanssimaan tunniksi tai juttelemaan toiseksi tunniksi. Joka maanantai seuraintalolla tanssitaan, lauletaan ja tavataan tuttuja. Toiset järjestöt tuovat vanhuksia paikalle aina silloin tällöin ja seurakuntakin osallistuu kuljetuksiin ja kahveihin. Yli 90 prosenttia vastaajista koki saaneensa uusia ystäviä. Noin viidennes vastaajista korosti myös kunnon ylläpidon olevan tärkeää. pirkko parjanen fAcEbooK Saati se, että tukitoimet ovat jo kotona, mutta kun sen tuki pitäisi saada myös sinne kouluun kuntoon. Laulajistakin on jonoa. Toiseksi kunnat ovat rahapulassa, mutta kun kaikki tahot tekevät yhteistyötä miettimättä koko ajan rahan käyttöä, saadaan monista tahoista sen verran rahaa, että voidaan toimia ja että tarjotaan ikäihmisille mahdollisuuksia vapaaehtoiseen toimintaan. Mukana oli myös uusia osallistujia, ensikertalaisia. Me eläkeläiset emme ole vain kuluerä, me maksamme veromme myös kunnalle ja käytämme palveluja, mutta meihinkin voi sijoittaa ja saada meidät itse hoitamaan yksinäistymisen vastustamista. Osallistujia pyydettiin kirjaaman pienessä tutkimuksessa omia tuntojaan toiminnasta
Kaikki ottivat lämpimästi vastaan. Teksti Tiina Ojutkangas Kuva Soila Puurtinen Juvan uusi valtuuston puheenjohtaja Viivi Immonen toivoo tuovansa tullessaan rohkeutta, että jokainen voi sanoa mielipiteensä. Hänninen on ollut monessa mukana niin paikallisessa kuin maakunnallisessa politiikassa, ja reppuun on tullut rutkasti kokemusta. –Perusjutut pitää itse ottaa selville. –Pitää luoda kaikille tila, että ollaan kunnioittavia toisiamme kohtaan. Juvalaiset pitivät toukokuun lopussa kapulanvaihtoseminaarin, jonka yhtenä osana vaihdettiin valtikkaa valtuuston puheenjohtajalta seuraajalle. Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon. Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemisessä. Valta vaihtuu Juvalla Juva-puolue on totta eteläsavolaisessa kunnassa. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään. Juvan uudella valtuuston puheenjohtajalla Viivi Immosella on hyvä perintö hänen aloittaessaan valtuuston johdossa. Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. Valtuustoa kolme kautta johtanut Elisa Hänninen on tyytyväinen, mutta myös haikea. Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan. Nuori poliitikko on ollut neljä vuotta keskustan valtuutettuna. Nuori puheenjohtaja kokee kuitenkin saaneensa hyvän tuen. Viivi Immonen puhuu turvallisuuden tunteesta, jota demokratiakin edellyttää, että kaikki nuoretkin tulevat kuulluiksi. Nyt hänet valittiin myös aluevaltuutetuksi Etelä-Savon hyvinvointialueelle. –Elisa on ottanut kaikki niin hyvin huomioon. Koulussa kerrataan kuntien luottamushenkilöiden tarvitsemia perustietoja. Puheenjohtaja on neutraali, jokaisen ajatus on samalla viivalla.. Innostuneesti uutta tehtävää odottava Immonen luottaa siihen, että apu tulee kuntalaista ja hallintosäännöstä. Jos olisi tulehtunut päätöksentekokulttuuri, ei olisi innostanut niin. Kuopiossa ympäristötiedettä opiskelevan uuden puheenjohtajan mielestä tärkein tehtävä tulee olemaan luoda yhteistyön kulttuuri, että jokainen voi nostaa kättä pystyyn. 48 MIKÄ ON KUNTAKOULU. Millaista sitten on hyvä valtuustotyö. Haaveissa on myös eduskuntavaalit kahden vuoden kuluttua. Ja tulee älyttömän hyvä tunne, kun saa kollegoilta sellaista luottamusta, että pystyy ottamaan tällaisen tehtävän, valtuuston puheenjohtajan työn, vastaan. Puheenjohtaja on neutraali, jokaisen ajatus on samalla viivalla, yhtä tärkeä, muistuttaa kesäkuussa ensimmäisen valtuuston kokouksensa vetävä Immonen. –Oli aikaa valmistautua, kun jo edellisissä vaaleissa sanoin, että tämä on viimeinen kerta. –Hyvä kokous on riippuen aiheesta sellainen, ihmiset ovat perehtyneitä, ovat kysyneet kysymyksiä etukäteen. –Tuntuu hyvältä, että saa luottamusta ja pääsee läpi vaaleissa. Hänen mielestään jokainen ottaa oman paikkansa eikä ole siksi Viivi Immoselle neuvoja tuputtanut. Valtuusto ei tietenkään voi olla kumileimasin. Valtuutetun rooli eroaa siten, että hän on vastuussa puolueelle, vaikka meillä onkin Juva-puolue
Kuntapäättäjänä lopettava Elisa Hänninen on uuden äärellä, kun kuusi kautta valtuutettuna päättyy. –Jään kaipaamaan ihmisiä ja sitä yhteisöä, en niinkään ainaista lähtemistä. –Sen luvan olen antanut, että saa soittaa. Jokainen valtuusto on omannäköisensä. Olen käytettävissä, mutta en tahdo tuputtaa. Sama viesti tulee niin valtuuston nykyisen ja entisen puheenjohtajan kuin kunnanjohtaja Mervi Simoskan kommenteista. –Jos Suomen hallituksessa riidellään, se ei vaikuta meidän normiarkeen. Uusi kunnanhallituksen pj. 49 Juva-puolue on totta Juvalla luotetaan yhtenäiseen valtuustoilmapiiriin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Hänninen, kunnanjohtaja Mervi Simoska ja valtuuston puheenjohtaja Viivi Immonen muodostavat tärkeän kolmikon.. JUVA Uusi kunnanvaltuuston pj. Hän ei odottele enempää toisten kömmähdyksiä kuin tyrkytä neuvoja. Juvalla ei tietyllä tapaa näy puoluekirjat, ajatellaan yhteiseen suuntaan, ajatellaan Juvan etua, vakuuttaa Immonen. Hänninen, Immonen ja Simoska muodostavat tärkeän trion. Kunnan johtokolmikkoon kuuluu kesäkuusta lähtien myös uusi kunnanhallituksen puheenjohtaja, kun Ritva Hänninen ottaa ohjat konkari Jaakko Hänniseltä. Kunnanjohtaja on Mervi Simoska. Hännisellä ei ole tarvetta sekaantua valtuustotyöhön tulevaisuudessa. on Ritva Hänninen. on Viivi Immonen
Siellä 13 valtuustopaikkaa tavoitteli 16 ehdokasta, eli yhtä valtuustopaikkaa kohti oli vain 1,2 ehdokasta. Tällaisessa mallissa äänet jakautuvat ehdokkaille hyvin epätasaisesti. Hän on keskustan Laura Lakso, joka sai 144 äänellään 27 prosenttia kaikista hyväksytyistä äänistä. Sen sijaan yksittäinen ehdokas ei Suomen vaalijärjestelmässä kilpaile niinkään muiden puolueiden ehdokkaita kuin oman listansa muita ehdokkaita vastaan. Merkityksellisten ehdokkaiden määrä perustuu markkinoiden kilpailun luonnetta niiden keskittyneisyyden kautta kuvaavaan Herfindahl-Hirschman-indeksiin. Vähäisintä kilpailu oli Merijärvellä. Ääniharavien valta kasvaa valtuustoissa Ehdokkaiden välisen kilpailun luonne vaaleissa on tärkeää kautensa aloittaneiden valtuustojen ja niiden valtuustoryhmien sisäisen dynamiikan ymmärtämiseksi. Näissä kunnissa vain joka kymmenes ehdokas keräsi merkittävän äänimäärän, kun Merijärvellä, jossa äänet jakautuivat Imatraan ja Helsinkiin verrattuna hyvin tasaisesti, näin teki kolme neljästä ehdokkaasta. Laskennallisesti Merijärvellä oli siis noin 10 kertaa helpompaa tulla valituksi kuin Helsingissä. Suuri osa ehdokkaista on sellaisia, joiden saamilla äänillä ei käytännössä ole merkitystä vaalitulokselle sen kannalta, montako paikkaa mikäkin puolue saa. Mitä enemmän ehdokkaita on kutakin edustajapaikkaa kohden, sitä ankarammaksi kilpailu mielletään. Ääniharavan suhteellinen painoarvo on näissä siis suurempi kuin pienissä kunnissa. Ehdokkaiden välisen kilpailusta voidaan kuitenkin piirtää tätä vivahteikkaampi kuva. Maan suhteellinen äänikuningatar löytyykin Pelkosenniemeltä. Puolueiden näkökulmasta kilpailu vaaleissa käydään ehdokaslistojen välillä. 50 Vaalien kilpailullisuutta kuvataan usein suhteuttamalla ehdokkaiden määrä valittavien edustajien määrään. Ehdokkaita oli Helsingissä 11,6 yhtä valtuustopaikkaa kohden. Suhteuttamalla ehdokkaiden määrä valittavien määrään eli valtuuston kokoon saadaan siis usein käytetty mittari kilpailun ankaruudesta. Samaan aikaan väkirikkaissa kunnissa kukaan yksittäinen ehdokas ei yllä sellaisiin osuuksiin äänistä, joita yksittäiset dominantit ehdokkaat voivat pienissä kunnissa saada. Suurissa kunnissa listan ääniharavaa tai ääniharavia seuraa useimmiten paljon pidempi häntä ehdokkaita, jotka ovat saaneet vain murto-osia listan äänistä. Tuusulassa tällaisia kansallisesti tunnettuja ehdokkaita ei ollut. Hyvin erilaisissa kunnissa kilpailun luonne voi kuitenkin olla samankaltainen: esimerkiksi Imatralla ja Helsingissä suunnilleen yhtä suuri osuus ehdokkaista oli kuntavaaleissa 2025 merkityksellisiä vaalituloksen kannalta, eli äänten keskittyneisyys oli yhtä suurta. Samaa tunnuslukua voidaan hyödyntää sen kuvaamiseksi, monellako ehdokkaalla oli merkitystä vaalitulokseen yhden listan, koko kunnan tai hyvinvointialueen kannalta. Väkiluvultaan saman kokoisissa Tuusulassa ja Kirkkonummella ehdokkaiden välisen kilpailun luonne puolestaan erosi toisistaan siten, että se oli Tuusulassa puolet vähemmän kärkiehdokkaiden dominoimaa. Kirkkonummen tulosta selittää esimerkiksi se, että kuntavaaliehdokkaiden joukossa olivat muun muassa paljon ääniä keränneet Anders Adlercreutz ja Riikka Purra. Ehdokkaiden välisen kilpailun luonnetta voidaankin kuvata merkityksellisten ehdokkaiden lukumäärällä ja suhteuttamalla se esimerkiksi ehdokasmäärään, valtuustoon kokoon tai ehdokaslistan saamien edustajien määrään. Pelkosenniemi on noin 920 asukkaan kunta Lapin itäosassa. Pienissä kunnissa paikallinen kansanedustaja tai muu näkyvä hahmo saattaa saada suuren osan kaikista annetuista äänistä. Suurimmassa osassa kuntia ehdokkaita on niin vähän, että myös häntäpään ehdokkailla on merkitystä sille, montako paikkaa kukin puolue tai ehdokkaita asettanut lista saa. Kilpailun luonne voi olla samankaltainen hyvin erilaisissa kunnissa Väkirikkaissa kunnissa, joissa ehdokaslistoja saadaan täyteen ja ehdokkaita on paljon per valtuustopaikka, kilpailu on voimakkaammin yksittäisten ääniharavien dominoimaa. Ehdokkaiden välisensä kilpailun luonne vaaleissa on tärkeää kautensa aloittaneiden valtuustojen ja niiden valtuustoryhmien sisäisen dynamiikan ymmärtämiseksi. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Oy. Tässä mielessä kilpailu kevään kuntavaaleissa oli kiivainta Helsingissä, jossa 983 ehdokasta tavoitteli 85 valtuustopaikkaa
Ääniharavan vahva menestys lisää sattumanvaraisuutta siltä osin, ketkä päätyvät listalta valtuutetuiksi. Äänestäjät saavat yhä suuremman osan tiedostaan sosiaalisen median kautta. Jos isolla osalla valtuustoryhmien jäsenistä on kiittäminen paikastaan yhtä tai muutamaa ääniharavaa, on tämä omiaan kasvattamaan ääniharavien valtaa ryhmien päätöksenteossa ja siten koko valtuuston työssä. Samalla vallan keskittymisen lisääntyminen vaikuttaa siihen, miten valtuustoryhmän sisäisiä ja valtuustoryhmien välisiä kompromisseihin perustuvia päätöksiä jatkossa tehdään. Ääniharavien merkitys listoille on voimistunut kuntavaaleissa etenkin vuoden 2017 vaalien jälkeen ja aluevaaleissakin selkeästi tämän kevään vaaleissa vuoden 2022 vaaleihin verrattuna.. Somen algoritmit puolestaan ovat omiaan keskittämään huomiota harvoille jo valmiiksi suosittujen poliitikkojen tileille. Kevään kuntaja aluevaaleissa menestyivät etenkin ne ehdokkaat, jotka olivat ehdolla molemmissa vaaleissa, mikä omalta osaltaan voimisti äänten keskittymistä. Ääniharavien merkitys listoille on voimistunut kuntavaaleissa etenkin vuoden 2017 vaalien jälkeen ja aluevaaleissakin selkeästi tämän kevään vaaleissa vuoden 2022 vaaleihin verrattuna. Suurten kuntien poliittinen kenttä on kuitenkin varsin vakaa ja muuttuu vain hitaasti, joten yksittäisen suositun valtuutetun on vaikea reivata valtuustoryhmänsä saati koko valtuuston päätöksentekoa. Pienissä kunnissa syntyy useammin menestyksekkäitä protestiliikkeitä, jotka voivat nousta jopa suurimmaksi valtuustoryhmäksi. Koska merkityksellisten ehdokkaiden osuus on väkirikkaissa kunnissa pienempi kuin pienissä kunnissa, on suurissa kunnissa listan ääniharavilla pieniä kuntia vahvempi asema valtuustoryhmässään. Äänestäjät puolestaan suosivat sellaisia ehdokkaita, jotka ovat jo edellisvaaleissa lunastaneet paikkansa. Sama ilmiö toistuu kaikkialla, missä listan menestys on yhden tai muutaman kärkinimen varassa. Politiikassa verkostot, kokemus ja pelisilmä vaikuttavat kansansuosiota enemmän, kun vastuutehtäviä jaetaan. Poliitikolla on siis kannustin olla ehdolla aina, kun siihen on tilaisuus. Ehdokkaiden välisen kilpailun luonnetta arvioitaessa 2010–2020-lukujen vaalitulosten valossa yksittäisten ääniharavien rooli on korostunut aiempaa enemmän. Politiikan henkilöitymisen ja ääniharavien painoarvon kasvulla voi kuitenkin olla seurausta myös valtuustoryhmien ja valtuuston päätöksentekoon, kuten kunnan luottamushenkilöpaikkojen jakamiseen. Suuremmassa mittakaavassa ajateltuna politiikan henkilöityminen jota ääniharavien kasvanut merkitys kuvastaa voi tuoda politiikkaa äänestäjille helpommin lähestyttäväksi. Yhä harvempi ehdokas ääniharavien ulkopuolelta kerää siis sellaisen äänimäärän, jolla on vähäistä suurempi merkitystä vaalitulokselle. Kerran ehdolla olleen on vaikea kieltäytyä, sillä riskinä on se, että äänestäjät löytävät toisen ehdokkaan eivätkä äänestä häntä enää seuraavissa, hänelle kenties tärkeämmissä vaaleissa. Kuntatai aluevaalien äänikuningattareksi tai -kuninkaaksi nousseella ehdokkaalla on valtuustossa vain yksi ääni, vaikka hän olisi saanut johonkin valtuustoryhmäkollegaansa nähden moninkertaisen kannatuksen äänestäjiltä. Seuraavat vaalit ovat aina nurkan takana Seuraavat vaalit ovat aina luvassa, ja uraansa jatkamaan pyrkivät poliitikot joutuvat ottamaan tämän huomioon. 51 Ääniharavat lisäävät sattumanvaraisuutta muun valtuustoryhmän valikoitumisessa Yhden tai muutaman hyvin suositun ehdokkaan dominoimalla ehdokaslistalla erot muiden ehdokkaiden kannatuksessa ovat pieniä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos ulkoparlamentaarisen listan perustamisen taustalla on eduskuntapuolueiden paikalliseen toimintaan pettyneiden valtuutettujen loikkauksia. Äänten aiempaa voimakkaammalle keskittymiselle on löydettävissä useita syitä. Sen sijaan pienissä kunnissa politiikka ja vaalitulokset ovat suuria kuntia paljon ennalta-arvaamattomia. Kaksoisja kolmoisedustuksen mahdollisuus kunta-, alueja eduskuntatasolla ohjaa poliitikkoja olemaan ehdolla kaikissa vaaleissa aina kun kykenevät. Valtuustoryhmissä joudutaankin pitämään mielessä, että seuraavaan vaalitulokseen voi vaikuttaa suuresti yhdenkin hyvin suositun ehdokkaan loikkaaminen toiseen ryhmään tai jääminen pois seuraavissa vaaleissa
Lapin lounaisosassa sijaitsevassa ja vajaan 2 800 asukkaan kunnassa ei ole levätty laakereilla tuulivoiman suhteen, vaan uutta on jo kaavailtu. Heikoilla tuulilla sähköä ei juurikaan saada. Puolustusvoimat on listannut alueita, jonne tuulivoimaa ei voi sijoittaa. – Kun on tuulista, sähköä saadaan paljon. 52 Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti kasvoi 20 prosenttia viime vuonna Suomessa. Tuulivoimalainvestointeja mietittäessä pohdinnassa voivat olla esimerkiksi, miten alueelle on sijoittumassa jatkojalostusteollisuutta. Sähkömarkkinat kehittyvät kovaa vauhtia ja sähköntarve kasvaa vauhdilla, Peltola näkee. Tuulivoiman tulevaisuuteen vaikuttaa sekin, miten hyvin energian varastointi kehittyy. Miljoonatulot Mistä kunnat saavat tuulivoimarahansa, erityisasiantuntija Vesa Peltola. Alkuvaiheessa keskustelua herätti yleisesti tuulivoiman rakentaminen kuntaan ja siitä saattoi olla erilaisia näkemyksiä. – Pienessäkin kunnassa tällainen tulonlähde voi olla miljoonaluokkaa. Nämä rakentamista edistävät yhtiöt investoivat muun muassa sähkövarastoihin, vetylaitoksiin, aurinkoja tuulivoimaan. – Jos tuotot valuvat muille, niin se vaikuttaa näiden tuulivoimahankkeiden hyväksyttävyyteen kuntalaisten ja kuntien kannalta. Myös matala pörssisähkön hinta voi mietityttää investoijia, Kuusela tiedostaa. – Kiinteistöveroista ja niiden hyödyistä ei ole koskaan ollut erimielisyyttä kunnassa. Tuulivoiman vahvuutena on, että kyseessä on uusiutuva energialähde, joka auttaa kuntiakin vähentämään ilmastopäästöjä. – Pääasiassa kiinteistöverotuotoista. Peltola ymmärtää hyvin, että tuulivoima kiinnostaa monia kuntia. Tuulivoimakunnissa pelätään uudistuksen vähentävän kiinteistöverotuloja. Heikkoutena on tuulivoimaloiden riippuvuus sääolosuhteista. – Energiajärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen etenee pitkälti hanketoimijoiden johdolla. Hanketoimijat ovat energia-alan yhtiöitä, jotka seuraavat ja ennakoivat markkinoiden kehittymistä. – Jos ja kun vetytalous lähtee vetämään kunnolla, niin sitten aletaan puhua isoista sähkönsyöjistä, Peltola huomauttaa. Simon kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kuusela (kesk.) kertoo, että useita tuulivoimahankkeita on kaavoitusvaiheessa. Kuva: Clas-Olav Slotte. Sähköä on tuotettava enemmän, koska sitä tarvitaan enemmän. Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen ja ylläpito luovat jonkin työllisyyttä kunnan alueelle. Tuulivoiman kasvunäkymistä puhuttaessa yksi kysymys on, miten valmisteilla oleva valtionosuusuudistus vaikuttaa kiinteistöverotuloihin. Sekin on hyvä muistaa, että joka kunta ei saa tuulivoimaa, vaikka haluaisikin, Peltola lisää. Täällä tuulee hyvin Simon kunnassa 69 prosenttia kunnan kiinteistöverotuotoista saatiin tuulivoimaloista viime vuonna. Tuulivoimalla on omat vahvuudet ja heikkoudet muutosten tuulissa. Sellaiset tulot mahdollistavat palveluiden ylläpitoa. Datakeskuksista ja terästehtaista lähtien riittää sähköä tarvitsevia kohteita. Joka tapauksessa tuulivoimalla on ollut positiivinen vaikutus Simon kunnan talouteen ja sitä kunnassa osataan arvostaa. – Tuulivoiman rakentamiselle on ollut tilausta, Vesa Peltola kertoo. – Yksi kysymys on, miten sähkönjakeluverkot pysyvät kehityksessä mukana, Peltola huomauttaa. Suomeen valmistui uusia tuulivoimaloita yhteensä 235 kappaletta viime vuonna. – Yhteen on jo myönnetty rakennusluvat ja siihen odotetaan investointipäätöstä. jouni lampinen Tuulivoima on ainakin vielä hyvässä vedossa Tuulivoiman vetovoima jatkuu vahvana kunnissa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola vahvistaa
Pätevyysvaatimukset ovat kokonaisuudessaan kovat, Karhunen lisää. Samalla hän on kiitollinen, miten Kuntaliiton hallitus osoitti luottamustaan valintojen yhteydessä. Kuntien ja kaupunkien talousasioissa riittää työsarkaa Kuntaliitossa. Tiukat vaatimukset Minna Karhusen ja Timo Reinan jatkokausia enemmän julkisuutta sai Susanna Huovisen valinta Kuntaliiton uudeksi varatoimitusjohtajaksi. – Yhtään vaikuttamisyritystä ei tullut SDP:n johdolta. 53 Minna Karhusen ensimmäinen toimikausi Kuntaliiton toimitusjohtajana päättyy tammikuussa ja hallitus halusi jo nyt varmistaa jatkon. Yksi isoista haasteista on kuntien eriytyminen, joka näkyy väestökehityksestä lähtien, Karhunen sanoo. Julkisuudessa väitettiin muun muassa, että SDP:n puoluejohto olisi yrittänyt vaikuttaa uuden varatoimitusjohtajan valintaan, Karhunen huomioi. Toimitusjohtajan tehtävä kestää seitsemän vuotta. Suomessa Kuntaliiton johtamisjärjestelmässä on yhdistetty poliittisuus ja ammatillisuus. Näin voidaan tehdä, koska kyseessä ei ole virka. Onko jotain yhtä kiinnostavaa. Uudenlaisiin kysymyksiin on löydettävä uudenlaisia ratkaisuja. Jos kansantalouden kasvua ei saada liikkeelle, kunnissa on tosi vaikeita päätöksiä edessä. Karhunen sanoo, että poliittisten prosessien tunteminen on yhtenä lähtökohtana työssä, jossa on vaikutettava muun muassa hallitukseen ja eduskuntaan. Pelkkä poliittinen asiantuntemus ei siis riitä. Esimerkiksi Karhusen tausta on kokoomuksessa, Reinan keskustassa ja Huovisen SDP:ssä. – Kuntaliiton on uudistuttava koko ajan. Varatoimitusjohtajan valintaprosessi herätti jonkin verran julkista kritiikkiä tehtävän poliittisuudesta. – Tämä oli hienoa työnantajapolitiikkaa. – Onko jotain muuta, mitä haluan tehdä. Ennen valintaa Karhunen ehti miettiä, mitä hän itse haluaa tehdä. Elinvoima ja talous -yksikköä johtavan varatoimitusjohtajan ja toimitusjohtajan määräaikaisia tehtäviä ei laitettu julkiseen hakuun. jouni lampinen Minna Karhunen jatkaa Kuntaliiton toimitusjohtajana Minna Karhunen luottaa kuntien kykyyn löytää ratkaisut vaikeissakin paikoissa. – Kuntaliittoa tarvitaan entistä enemmän tulevina vuosina. Meille on tulossa vaikeita aikoja. Karhusen lisäksi varatoimitusjohtaja Timo Reinan toimikautta jatkettiin. Kuva: Kuntaliitto, Kimmo Metsäranta Kuntaliiton hallitus päätti toukokuun kokouksessaan, että toimitusjohtaja Minna Karhunen jatkaa tehtävässään myös toisen toimikauden ajan.. – Pitää olla tietty koulutus ja kokemus. – Oli tosi kiva, miten minun ja Timon tehtävät täytettiin. Kuntaliitto on hänelle juuri oikea paikka. Karhuselle päätös oli lopulta selkeä. Huovinen valittiin johtamaan Kuntaliiton hyvinvointija sivistysyksikköä. Kun arvioidaan, että joku on onnistunut työssään, niin silloin se voi näkyä valintaprosessissa, Karhunen pohtii. Karhunen kertoo olevansa iloinen saadessaan Huovisen työkaverikseen
– Tein Heikki Kivisen kanssa hallinto-oikeuteen valituksen, sillä myynti olisi ollut kunnan etujen vastainen. Yksi päämäärä on saada väestökato aisoihin, mikä vaatii sitä, että alueelle saadaan uusia yrityksiä, työpaikkoja ja ihmiset asumaan Mänttä-Vilppulassa. Tilojen uudisarvo olisi kuitenkin 24–26 miljoonaa euroa. Lähes koko valtuusto oli myynnin kannalla. Ylä-pirkanmaalainen Mänttä-Vilppula tunnetaan tehdasja taidekaupunkina, jossa asuu runsaat 9 000 asukasta. Kunnallislaissa sanotaan, että yhteistä omaisuutta täytyy myydä vapaan kilpailun kautta. Silti, tai juuri siksi, hän on edelleen mukana. Nyt on menossa neljästoista kausi ja 53. Mutta kyllä täytyy koettaa myös säästääkin jostain. – Hinnaksi ajateltiin 4,2 miljoonaa euroa. Alueen vahvuuksia ovat edulliset asunnot ja hyvät liikenneyhteydet rehevän luonnon ja vesistöjen keskellä. Suuria muutoksia kunnallispoliittisessa päätöksenteossa ei ole vuosien varrella tapahtunut. – Joku vuosi takaperin saimme kaikkein korkeimmat investointituet, mitä Suomessa on mahdollista saada. Tulevan valtuustokauden tavoitteena on työpaikkojen määrän kasvattamisen ohella kaupungin talouden vahvistaminen. Mäkelä aloitti yhteiskunnallisen vaikuttamisen 19-vuotiaana. Kerrosalaa oli yhteensä noin 10 400 kerrosneliötä. Valitus hallinto-oikeuteen Viime kaudella valtuusto teki päätöksen, että kaikki sosiaalitilat myydään Pihlajalinnalle. Kaupungin talous vahvaksi Mänttä ja Vilppula yhdistyivät 2019. – Sellaistakin harrastettiin, että kun jollain puolueella oli kokous, niin pantiin toisen puolueen väittelijät sinne paikan päälle. 54 Talousneuvos Tauno Mäkelä, 91, on Suomen vanhin valtuutettu toista kertaa. Teksti Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka Kuvat Jyrki Liikka Uudessa podcastissa: Yli 50 vuoden kokemuksella. – Tänäkin vuonna saamme tiloista kolme miljoonaa euroa vuokratuloja, Mäkelä huomauttaa. Mäkelän mukaan meno valtuustosaleissa on nykyisin sopuisampaa. Keskustan ehdokkaana hän keräsi kuntavaaleissa 53 ääntä, joilla hän pääsi Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuustoon. Puolueettomat tuomarit kumosivat valtuuston päätöksen. vuosi valtuutettuna. Päätöksiä on tehtävä kuntalaisten parhaaksi. Kiihkeitä keskusteluita käytiin aikaisemmin muualla. Mäkelä koettaa toimia niin, että välit pysyvät kunnossa kaikkiin suuntiin. – Ensin pankin luottamustehtävissä ja sitten maataloustuottajien tehtävissä, tehtäviä on ollut kauhean suuri määrä. Kunnallispolitiikkaan hän keskittyi 1972. Tauno Mäkelä tietää mistä puhuu meno valtuustossa on rauhoittunut. – Valtuutettu on saanut valtakirjan kaupungin asukkailta. Se velvoittaa siihen, että me olimme luottamuksen arvoisia. – Minulle on tärkeä sopuisa yhteistyö, kun meillä kaikilla on tavoitteena saada kaupunki kehittymään ja elintaso nousemaan. Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa
Talous sukeltaa (1990-luku): Syvä talouslama, joka vaikutti merkittävästi Suomen talouteen. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö (2020-luku): Uusien hyvinvointialueiden perustaminen ja yhteistyön kehittäminen kuntien kanssa. Koronapandemia (2022): COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi Suomen yhteiskuntaan. Euroviisuvoitto (2006): Lordi oli paras kappaleella “Hard Rock Hallelujah”. Tauno 46 täyttää vuotta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022): Vaikutti merkittävästi Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Pakolaiskriisi (2015): Suomi vastaanotti suuren määrän pakolaisia. valtuustokauden kokemuksella.. Tauno täyttää 88 vuotta. Neuvostoliiton hajoaminen (1991): Vaikutti merkittävästi Suomen ulkopolitiikkaan. Euroviisut (2025): Vöyriläinen Huumoriyhtye KAJ sijoittuu neljänneksi Ruotsin edustajana. Kuntamarkkinat aukeavat (1994): Huippufoorumi kuntien, valtion ja muun julkisen hallinnon päättäjille sekä palveluiden tarjoajille. Suomessa Tauno Mäkelä syntyy. Nokian nousu (1990-luku): Nokia nousi maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi. Jääkiekon MM-kulta (1995): Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden. Alkoholilakia muutetaan sallivammaksi lopulta 1994. Kuntaliiton perustaminen (1993): Kuntaliitto perustettiin edistämään kuntien etuja ja tarjoamaan palveluja kunnille. YYA-sopimus (1948): Ystävyys-, yhteistyöja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa. Talvisota (1939): Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen ja sen torjuminen. Tauno täyttää 18 vuotta. Tauno täyttää 61 vuotta. Vietnamin sota (1955-1975): Monimutkainen ja verinen yhteenotto Pohjoisja Etelä-Vietnamin välillä. – Tulevan valtuustokauden tavoitteena on työpaikkojen määrän kasvattamisen ohella kaupungin talouden vahvistaminen, sanoo Tauno Mäkelä. Olympialaiset Helsingissä (1952): Suomi isännöi kesäolympialaisia. Kuntapolitiikka on rauhoittunut, Tauno Mäkelä kertoo 14. Kaljaa Ärrälle (1980): Mato Valtonen vaatii keskiolutta kioskeihin. Peruskoulu (1972): Viimeisetkin koulut siirtyivät peruskoulujärjestelmään Etelä-Suomessa vuoteen 1978 mennessä. 55 TAUNO AIKAJANALLA Hitler valtaan (1934): Saksassa tyhmyys tiivistyy. EU-jäsenyys (1995): Suomi liittyi Euroopan unioniin. NATO-jäsenyys (2023): Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liittoon
Nuori lentäjä nousi ensimmäisen kerran yksin koneella ilmaan heinäkuussa 2012. Talvi tuntui lentotuntien alkamista odottavasta pojasta aikoinaan tavattoman pitkältä. Aiemmin sarjassa ovat kertoneet harrastuksistaan mm. Lentolupakirjan hakemiseen tarvittiin lisäksi kymmenkunta yksinlentoa ja tarkastuslento. Perusteellinen tarkastus pitää toki aina tehdä ennen lentoa. – Tiesin heti, että se oli siinä. Se on täysin omaa aikaa, mihin pitää keskittyä täydellisesti. Puolessa tunnissa ehtii pyörähtää mainiosti Varkauden tehtaiden piippujen ympärillä ja lapsuuden kotipaikan yläpuolella Kolman kylässä Joroisissa. Saman vuoden elokuussa hän sai lentolupakirjan. Ultrakevyen nousuun ei tarvita hinaajaa eikä hinausköyden kiinnittävää maa-avustajaa kuten purjekoneissa. Ammattihaaveesta tuli harrastus Arkiset asiat unohtuvat, kun Jiri Leppäsen, joroislaisen kunnanvaltuutetun ultrakevyt irtoaa kiitoradalta ja liitää ilmaan. Jiri Leppäsen vapaaaikaan kuuluu ilmailun, ilmakuvauksen ja kunnallispolittikan lisäksi yli 100-vuotiaan hirsitalon kunnostus ja vanhan vaaliminen. Kevyttä evästä lennoille Leppänen lentää pääosin paikallisia lentoja. Purjekoneiden lentokausi kestää huhti-toukokuusta syys-lokakuuhun. Lentäminen aiheuttaa hienon, terapeuttisen tunteen, hän kuvailee. Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen. Leppänen, 29-vuotias Joroisten kunnanvaltuutettu sai lentolupakirjan vajaa vuosi ikimuistoisen lentokokemuksensa jälkeen. – Lennän usein ultrakevyellä lentokoneella. Seuraava työmaa odottaa ulkorakennuksessa.. 56 VASARA JA NEULOJA Sarjassa kerrotaan päättäjistä vapaa-aikana. Talo alkaa olla tikissä. Tiedä, vaikka orava olisi tehnyt koneeseen pesän. Kolmiolentoihin Kuopioon ja Joensuuhun kuluu aikaa kahdesta kolmeen tuntiin. Saan työnnettyä 300-kiloisen koneen yksin hallista ulos. Kokoukset ovat kokouksia ja harrastukset harrastuksia. Lentäminen on parasta, mitä voi tehdä housut jalassa. Ensimmäistä yksinlentoa edelsi 40 lentotuntia opettajan kanssa. Hänestä ei tullut sotilaseikä liikennelentäjää, mutta aktiivinen harrastaja, joka nousee ilmaan Joroisten kentältä parikymmentä kertaa kaudessa. Hän suoritti talven aikana koulutuslentoihin vaadittavat teoriaopinnot. Teksti Vuokko Viljakka Kuvat Timo Seppäläinen Jiri Leppänen katseli 14-vuotiaana pienen moottoripurjelentokoneen ikkunasta alas lumista maisemaa ja päätti, että hänestä tulee lentäjä
Ultrakevyet pysyy ilmassa vajaa viisi tuntia ja lentää 150-160 kilometrin tuntivauhtia. Väärässä paikassa olevat linnut voivat olla vaarallisia ja jopa rikkoa koneen.. Harrastaa ilmailua, valokuvausta ja yli 100-vuotiaan omakotitalon kunnostamista. Erityisen hyvin se näkyy kunnanhallituksen kokoushuoneesta. Jos pissahätä yllättää, purjekoneen lentäjä ei joudu pulaan. Ultrakevyt lentokone painaa vain 300 kiloa. Helpotusta hätään tuo sorsa tai kuppi, mistä on putki ulos. Myös koneen huollot vievät rahaa. Lentoporukka pakkasi purjelentokoneen kuljetusputkeen ja veti sen peräkärryssä Joroisista tuhannen kilometrin päähän leiripaikalle. Jiri Leppänen joutuu toisinaan hätistelemään sillä ennen lentoa kiitoradalla viihtyviä hanhiparvia. Leppänen näkee kiitoradan kunnantalon ikkunoista. Olisi upeaa päästä lentämään Alpeillekin, todelliseen vuoristoon. Lentäjä on välttynyt onnettomuuksilta ja vaaratilanteilta. 57 JIRI LEPPÄNEN Toisen kauden kunnanvaltuutettu (kesk.) Joroisissa Pohjois-Savossa. Varkauden lentokerhon tukikohta on Varkauden entisellä lentoasemalla Joroisissa. Viimeinen reittikone laskeutui sinne 2013. Kuumalla säällä urheilujuoma on vettä parempi vaihtoehto. Kokoukset ovat kokouksia ja harrastukset harrastuksia. Kokoushuoneesta näkee kiitoradan Leppänen ei ole vielä harkinnut oman koneen ostoa. – Koneen tarkistus ennen lentoja ja vaaratilanteiden ennakointi on kaiken A ja O. Kenttä on nykyisin miehittämätön korpikenttä. Purjekoneen hinaus maksaa puolestaan 40 euroa, mutta varsinaisia lentokuluja siitä ei sitten juuri tule. Siksi lentoevääksi kannattaa ottaa jotain pientä, vaikka proteiinipatukka, mutta ei mitään liian makeaa, ettei tule huono olo. Suunnittelee LAPL-A eli kevyiden ilma-alusten lupakirjan suorittamista. – En haikaile kokousten aikana lentämään. Työskentelee luotettavuusinsinöörinä Varkauden Stora Enson tehtailla ja pyörittää lisäksi drone-kuvaukseen erikoistunutta ilmakuvausyritystä. Haaveena Hornet-lento Leppänen on käynyt pari kertaa lentokavereiden kanssa kansainvälisellä lentoleirillä Pohjois-Ruotsissa Kiirunan seudulla. Uusi purjekone maksaa helposti 200 000–300 000 ja kohtuukäyttöinen ultrakevyt 30 00–80 000 euroa. Painoa kone kestää enintään 500 kiloa. – Leirin kiitotie on jäällä ja lentelemme Ruotsin korkeimman vuoren, yli kaksi kilometriä korkean Kebnekaisen ympärillä. Ainutlaatuista Suomessa, ellei koko maailmassa on, että entisessä lentoterminaalissa on nyt sinne Joroisten kirkolta muuttanut kunnanvirasto. – Pieneen tilaan ei mahdu paljon. Pisin purjelentoni Kebnellä kesti liki kolme tuntia. Parhaat lentokelit ovat varhain keväällä, kun ilma on vielä kylmää ja kosteaa. Kuljetusputkeen pakkaaminen on mahdollista, koska purjekoneesta saa siivet irti. Haaveilen myös Hornet-lennosta, mutta eihän hävittäjien kyytiin taida päästä kuin puolustusvoimien väki ja ministerit. Hän vuokraa koneita kerholta. Kunta omistaa lentokentän maat ja rakennukset. Lento ultrakevyellä lentokoneella maksaa noin kaksi euroa minuutti eli lentotunnin hinta on noin 120 euroa
Teksti Marko Nurmikolu lakia lukien Puhtaan energian sääntelyympäristö haastaa kunnat Puhdas riittävä sähköenergia houkuttelee kuntaan myös sitä käyttävää vihreää teollisuutta, kirjoittaa ympäristöoikeuteen erikoistunut johtava juristi Kuntaliitossa. Lainsäädäntö kotimainen ja EU-lähtöinen luo myös merkittäviä esteitä puhtaan energian tuotannon lisäämiseen kunnissa. Puhdasta energiaa hyödyntävien hankkeiden ohella myös datakeskushankkeille on mahdollistettu normaalista poikkeavia lupamenettelyitä. Kuntien sujuville prosesseille riittää haasteita. Kaavoituksen rinnalle tai jopa sen tilalle on säädetty vaihtoehtoiseksi puhtaan siirtymän lupamenettely. Lisääntynyt ja tuleva sääntely ohjaa kuntien viranomaisten toimintaa yhä enemmän. Teollisen luokan energiahankkeet edellyttävät kunnilta ja sen viranomaisilta yhä enemmän erilaisten menettelyjen tuntemusta. Tähän lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös uudet uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet, joilla lupamenettelyjen määräajat olisivat lyhyemmät eikä ympäristövaikutuksia tarvitsisi selvittää niin hankekohtaisesti. Hankkeilla on hyvin erilaisia vaikutuksia sekä ympäristöön että kuntalaisiin. Kunta on aina kokonaisuus, jossa luottamuselimet ja viranomaiset luovat kuntaisille hyvää ympäristöä ja elinvoimaa lainsäädännön antamissa raameissa. Maankäytön ja lupaprosessin sääntelyyn ollaan tuomassa kuntien menettelyjä jäykistäviä ja osin hidastavia elementtejä. Tämä haastaa myös kuntalaiset sopeutumaan nopeisiinkin muutoksiin lähiympäristössään. Nähtäväksi jää, nopeutuuko näiden säädösten myötä puhtaan energian rakentaminen Suomessa ja millä hinnalla. Oma lukunsa ovat erityiset raportointivelvoitteet puhtaan siirtymän hankkeissa. Kuntien sujuville prosesseille riittää haasteita.. Alueidenkäyttölakiin ja rakentamislakiin tuodut tai suunnitellut vihreät sääntelyelementit vähentävät kuntien harkintavaltaa hankkeiden läpiviennissä. Kaavalla kunnan maankäytön eri näkemykset sovitetaan yhteen. Kirjoittaja on ympäristöoikeuteen erikoistunut johtavajuristi Kuntaliitossa. Samalla, tai myöskin osin tämän takia, päästökauppa on muuttanut kivihiilen, maakaasun ja turpeen käytön kunnissa kalliiksi. hankintamahdollisuuksien rajoittamista vähimmäisetäisyyksillä ja sijainnin ohjauksella. Kunnissa joudutaankin normaalien maankäyttöja luparatkaisujen lisäksi pohtimaan hankkeiden kokonaisvaikutusta energian toimitusvarmuuteen ja kilpailukykyisen energian hinnan pysymiseen kuntien kilpailuvalttina. Tämä on johtanut myös suureen määrään EU-säädöksiä, jotka velvoittavat lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Puhdas riittävä sähköenergia houkuttelee kuntaan myös sitä käyttävää vihreää teollisuutta. Vastaavia säädöshankkeita puhtaan siirtymän ympärillä on lukuisia. Esimerkiksi tuulija aurinkovoiman suunnittelulle muutokset merkitsevät mm. Isoimpana kannusteena on ollut pyrkiminen pois riippuvuudesta Venäjän tuottamasta energiasta. 58 Siirtymä pois fossiilisesta energiasta etenee myös kunnissa. Erilaisten osin päällekkäisten menettelyjen tulkinnanvaraisuus ja lukuisuus vaikeuttaa myös kuntalaisten mahdollisuutta tosiasiallisesti osallistua oman kunnan maankäytön suunnitteluun ja hankkeiden luvitukseen. Kunnan maankäytön suunnittelu on joutumassa uuteen puntariin. Raportointia pitäisi tehdä valtion varsin keskeneräisiin tietojärjestelmiin tukeutuen. Kun tarkastellaan ympäristöön liittyvää viranomaistoimintaa, tilastojen mukaan kunnat ovat ketterämpiä ja nopeampia viemään hankkeita eteenpäin kuin valtion viranomaiset. Esimerkiksi maankäyttöja rakennuslain pilkkominen neljään eri säädökseen on kuntien näkökulmasta enemmän sääntelyä lisäävä kuin kokoava. Viime aikoina yhä tärkeämmäksi kuntien energialinjausten ohjaajaksi on muodostunut energian toimitusja huoltovarmuuskysymykset. Erilaiset vetyja metallinjalostushankkeet vaativat paljon energiaa. Alun perin kaavalla suunniteltu maankäyttö muuttuukin siis nopeutetusti puhtaan siirtymän teollisuushankkeeksi. Uusiutuvan energian tuotantolaitoksia voivat olla niin omakotitalon katolle asennettavat aurinkopaneelit, suuret tuulivoimalat kuin biokaasulaitokset. Uusiutuvan energian menettelylain mukaisesti kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja eläinlääkärin tulee raportoida muun muassa hankkeiden vireilletulosta, edistymisestä ja päätöksestä valtion tulevalle Lupaja valvontavirastolle
5. 8. Milloin Raahen kaupunki on perustettu. 4. Vuo sin a 195 1-1 977 nai set kilp aili vat Juk ola ssa hen kilö koh tai ses sa Ven loj en juo ksu ssa . Kuinka paljon Suomessa on katolisen kirkon jäseniä. Sal on kau pun gin joh taj a on Ann a-K ris tiin a Kor hon en. Mihin kuntaan Sahalahti liitettiin vuonna 2005. 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 Arvaa ellet tiedä! Vas tau kse t 1. Sah ala hti on nyk yis in osa Kan gas ala n kau pun kia . 6. 7. 9. Yhd en jal an var ass a sei sov a pat sas aitt a eli nili . Milloin naiset saivat Jukolaan oman viestikilpailun. 3. Mitä erikoista oli nurmeslaisen nähtävyyden Bomban talon rakentamisessa. 59 Löydä kaikkien Kuntalehden ristikoiden oikeat vastauksen sekä aiempien numeroiden tietovisat kuntalehti.fi:stä Savukosken vaakunassa on rakennus, mutta minkälainen. 2. Missä järjestetään heinäkuun alussa kesätapahtuma Hässäkkä-Päivät. Kuh mon kam ari mus iik kiju hlil le osa llis tuu noi n 21 000 – 24 000 vie ras ta. Kat olis en kir kon jäs enm äär ä Suo mes sa on vaj aat 16 000 hen keä . Tietovisa, kesäkuu Kysymykset Simo Kattilakoski. Kuinka paljon kävijöitä on keskimäärin Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla. Ven loj en vie sti tul i Juk ola n ohj elm aan vuo nna 197 8. Bom ban rak ent am ise ssa ei suo jär vel äis en mal lin muk ais est i ole käy tet ty yht ään rau tan aul aa. 10. Pie tar i Bra he per ust i Raa hen kau pun gin vuo nna 164 9. Kesäkuun puolivälissä suunnistetaan Mikkelissä Jukolan viesti, joka on järjestetty vuodesta 1949 lähtien. Entinen Sahalahden kunta tunnettiin Saarioisten tehtaista. Missä on Pihkalan pesäpallostadion. Kul ttu uri tap aht um a Häs säk käPäi viä vie tet ään Oul uss a. Pih kal an pes äpa llo sta dio n löy tyy Hyv ink ääl tä. Kuka on Salon kaupunginjohtaja
Me Granlundilla tuomme kunta-asiakkaillemme selvyyttä velvoitteisiin ja tehokkaimmat keinot täyttää velvoitteet. Apuna työssä käytämme tekoälypohjaisia työkaluja, joilla löydetään helposti kustannustehokkaimmat keinot täyttää lain velvoitteet energiansäästön osalta.. Velvoite koskee jo nyt yli 50 000 asukkaan kuntia, yli 5000 asukkaan kuntia 1.1.2027 lähtien ja kaikkia kuntia 1.1.2030 lähtien. 60 MITÄ ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI* TARKOITTAA KUNNILLE. Tutustu Energiajohtamisen palveluihimme! *) Energiatehokkuusdirektiivin (EED) 5 artiklan tavoitteena on vahvistaa julkisten elinten johtoasemaa energiatehokkuudessa ja energian kulutuksen vähentämisessä, ja sen velvoitteet ovat pääosin uusia. granlund.. Meillä on pisin ja laajin kokemus kunta-alan sopimustenhallinnasta. Lausuntokierroksella olleen version perusteella kunnat tulevat vähentämisvelvoitteen piiriin porrastetusti