5 I 2021 I 6.5. [ Kolumni ] Minna Karhunen: Merkityksellistä työtä Lisää hoitajia ulkomailta Kelvottomista kiinteistöistä päänvaivaa Vaihtuuko valta puolueiden kärkikunnissa. Virpi Dufva on huolissaan ikääntyneiden palveluista OLE DIGISSÄ KAIKKI EIVÄT KL5_1.indd 1 27.4.2021 15.30
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. KL5_2-5.indd 2 27.4.2021 15.31
TASE muuttuu numerologiasta todellisuudeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteistöjen arvojen alaskirjaukset näkyvät kunnan vuosituloksessa. Valtiovarainministeriö vaikuttaa hyvin haluttomalta katsomaan asiaa kuntien kannalta, vaan vakuuttaa, että tällainen uhka ei realisoidu, jos kyseessä on kertaluontoinen tekijä. Vaikka rakennuksen elinkaarta ei pystytty pidentämään, vanhan koulun elinkaari jatkuu yhä – taseessa. Ja päälle tulisi vielä viisi miljoonaa euroa purkukustannuksia, pohtii kaupunginjohtaja Tomi Timonen. Jos Pudasjärven kaikki tarpeettomaksi jääneet rakennukset puretaan, alaskirjaustarve olisi yli kymmenen miljoonaa euroa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Mutta tämä ei ole kaikille kunnille mahdollista. Vaikka Pudasjärvi on niittänyt mainetta muun muassa muutaman vuoden takaisella hirsikampuksella, jossa sisäilmaongelmat hoituvat hirsien luonnollisilla ominaisuuksilla, kaupungin murheenkryyninä on vielä se alkuperäinen ongelma eli 1960-luvulla rakennettu Rimminkankaan koulu. Jos kyseessä olisi näin yksinkertainen asia, kunnat tuskin kipuilisivat ongelman edessä näin paljon. TÄMÄN numeron sivulta 38 alkavassa Hätähuuto kunnilta -artikkelissa kerrotaan Pudasjärven kaupungin kiinteistökamppailusta. Sisäilmaongelmat, kosteusja homevauriot ovat lyhentäneet rakennusten teknistä käyttöikää niin, että niiden korjaaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi K untasektorin korjausvelka on seitsemän miljardin euron luokkaa, josta kiinteistöjen osuus on yli puolet eli noin neljä miljardia. Koulut, päiväkodit ja sote-kiinteistöt seisovat tyhjillään, mutta niiden käyttömenot, kuten lämmitys ja vartiointi, rasittavat kuntataloutta edelleen. Sisäilmaongelmia yritettiin ratkaista isoilla korjauksilla, mutta kehnoin tuloksin. Ongelmaan on pystyttävä luomaan ratkaisu, joka täyttää niin lain kirjaimen kuin terveen järjen ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Selkeintä on kiinteistöstä eroon hankkiutuminen. Tilalle on rakennettava uutta ja se maksaa. seen, jolloin kiinteistön tasearvo kyllä kasvoi, vaikka loppujen lopuksi käyttöarvo romahti. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kaupaksikaan kiinteistö ei mennyt, sillä Pudasjärven tonttimarkkinat ovat rajalliset. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Tarpeeksi monta tarpeeksi miinusmerkkistä vuotta saa valtion selvitysmiehen koputtamaan kunnantai kaupungintalon ovelle arviointimenettelyn aloittamiseksi. Kaupungeissa ja aluekeskuksissa rakennuksilla ja tonteilla voi olla jokin arvo, jolla ongelmakohde käy kaupaksi, mutta kaikkialla Suomessa tämä ei ole itsestäänselvyys. Kiinteistöjen osalta kyse on usein 1960–70-lukujen rakennuskannasta. Remonttikustannukset menivät taseeOmistamisen tuskaa Ongelmaan on pystyttävä luomaan ratkaisu. Ja tästä alkavatkin uudet ongelmat. • KL5_2-5.indd 3 27.4.2021 15.31. Kuntalehti 5 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106
16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 6 [ Sisältö 5/2021 ] Kuva: Liisa Takala Virpi Dufva: Toivon, että otettaisiin huomioon myös ne ihmiset, jotka käyttävät vain puhelinta. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Esitaistelija 12 Kuntavaalit: Pysyykö vanha valta. Kuva: Rami Marjamäki [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Vanhusja lähimmäispalvelun liiton VALLIn toiminnanjohtajan Virpi Dufvan Helsingin Seurasaaressa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. s. 26 Helena Mäki: Bussiyhteydet ovat erittäin huonot verrattuna siihen, mitä ne olivat vielä runsas vuosi sitten. [ Lakiklinikka ] 52 Hankintalaista potkua harmaan talouden torjuntaan [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntajohtajasta kuntien palvelijaksi [ Luottamuksella ] 56 Enemmän asiantuntemusta [ Luottamuksella ] 58 Teema: Kuntien markkinointi • Hyvinkäälle valittu Johanna Luukkonen: Kuntajohtajahaun julkisuus karsii ehdokkaita KL5_2-5.indd 4 27.4.2021 15.31. 17 Kuntavaalit: Kolme viikkoa ennakkoäänestykseen, 3 x, Oikaisu 18 Kirjat, Tape [ Teema: Sote ja hankinnat 20 Korona kovensi palkkakilpailua 26 Virus vei vuorot 30 Kuntayhtiöiden hankintoja hankala valvoa 34 Strategia on, mutta hankinnan aikaan se unohtuu 37 10 kysymystä hankinnoista korona-aikana 38 Hätähuuto kunnilta 42 Kuntavaalit: Kuntaliitoksen kariutuminen sekoitti kuviot 42 KRP tutkii Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoituspäätöksiä [ Kolumni ] 43 Minna Karhunen: Merkityksellistä työtä 44 Palveluasumisen maksut yhtenäistyvät 46 Hyvinvointija infrasijoitukset kiinnostavat rahoittajia [ Kunnan töissä ] 48 Satama on valttikortti [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Vaikeata on, mutta ei nillitetä [ Lakia lukien ] 51 Voiko yksittäinen kaupunginosa vaatia liitosta toiseen kuntaan
KL5_2-5.indd 5 27.4.2021 15.31. Kuva: Kai Tirkkonen • Sote-uudistuksesta tulossa kunnille huomattavasti arvioitua isompi lasku • Kunnat valmistelevat kiireessä ennakkoäänestystä • Kuntalehden podcastissa aiheina lastensuojelu ja koronan vaikutukset lapsiin – vieraina lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta. 20 s. Kuvat: Lauri Rotko Heidi Laaksonen: Sairaanhoitajan työ on aika vaativaa eikä palkkaus ihan kohtaa sitä vaativuutta. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 38 Tomi Timonen: Pitäisi saada vain lupa siihen, että alaskirjauksen saisi tehdä vähentämällä peruspääomaa. Atte Pasanen: Totta kai kilpailua yksityisen ja julkisen terveydenhoidon välillä on
ESITAISTELIJA KL5_6-11.indd 6 27.4.2021 15.37. Dufva käy puhumassa ikääntyneiden asioista aina YK:ta myöten. 6 Kuntalehti 5 / 2021 [ Hän ] Ainoa tapa saada yhteys kaikkiin yli 70-vuotiaisiin on puhelu. Vanhusja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivoo, että kunnat ja muut tahot pitäisivät sen mielessään, kun palveluista päätetään
ESITAISTELIJA Virpi Dufva lähti keväiselle kävelyretkelle lähimetsäänsä Helsingin Seurasaareen, jossa on toiminut vuodesta 1909 lähtien ulkomuseo. KL5_6-11.indd 7 27.4.2021 15.37. Kuntalehti 5 / 2021 7
DIGISSÄ ARJEN OPASTUSTA Dufvan mielestä yksi suuri kysymys on, miten ikääntyneille pystytään turvaamaan osallisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Virpi Dufvasta tuli VALLIn toiminnanjohtaja, kun hän oli seurannut oman halvaantuneen isänsä elämää tehostetun palvelun asumisyksikössä pitkään. Mitä tulee suunniteltuun sote-uudistukseen, Dufva toivoo päättäjien katsovan asiaa juuri palveluiden saavutettavuuden kautta. He autoilevat ja tekevät ylipäätään samoja asioita kuin työelämässä olevatkin. VALLIn jäsenistöön kuuluu noin 70 vanhusalan järjestöä eri puolilta Suomea, ja sen tehtävänä on lausua ja vaikuttaa ikäihmisten palveluihin, elämänlaatuun ja ihmisoikeuksiin kuuluvissa asioissa. Dufva muistuttaa, että kuntien yksi tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Dufvan mielestä olisi otettava tavoitteeksi, että esimerkiksi omaishoitajat, jotka kääntyvät kunnan puoleen puhelimitse akuutissa palvelutarpeessaan saisivat edes jonkinlaisen yhteydenoton vuorokauden kuluessa. Kuntien tulee tarjota palveluja, jotka edistävät ja tukevat ikääntyvien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. [ Hän ] 8 Kuntalehti 5 / 2021 Toiminnanjohtaja Virpi Dufvalla, 53, on erityinen harrastus: jo vuosia hän on kerännyt vanhoja postikortteja. Muun muassa digitaidoissa ikäänT tyneet jakautuvat laidasta laitaan. Vaikka saajalla olisi muistihäiriö, eikä hän aina muistaisi vierailuja tai yhteydenottojakaan, postikortti jää ja on olemassa merkkinä siitä, että joku välittää ja ajattelee, Valli muistuttaa. Dufva sanoo, että tämän päivän 65-vuotiaita ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua vanhoiksi. Usein he ovatkin vielä töissä. Parasta olisi, jos paikalliset järjestöt saisivat edustuksen kuntien vanhusneuvostoihin, sanoo Dufva. Se kaikki tukee tavoitetta, että ikääntynyt voi asua omassa kodissa, sanoo Dufva. Mutta ei toki mitä tahansa postikortteja, vaan sellaisia, jotka esittävät Dufvan synnyinseutua Mikkeliä. Yksi asia on kuitenkin varma: vanhuksia he eivät ole. YKSILÖLLISIÄ PALVELUITA Kuntien pitäisi pystyä tarjoamaan mielekkäitä palveluita iäkkäiden kirjavalle joukolle, joka käsittää hyvin erikuntoisia ihmisiä. Se olisi suorin tie välittää kentän todellisuus päättäjien tietoon. Aina pitää olla vaihtoehtoisia palvelutapoja tarjolla, Dufva sanoo. KL5_6-11.indd 8 27.4.2021 15.37. Ainoa tekninen vempain, joka tavoittaa kautta linjan kaikki Suomen yli 70-vuotiaat on puhelin. Dufva sanoo, että paras olisi siksi räätälöidä palvelut yksilöllisesti, asiakkaan tarpeen mukaan. VALLIlla on myös kehittämistoimintaa. On vaikea ylipäätään löytää sanaa, joka sattuvasti kuvaisi koko tätä ihmisryhmää. Niistä voisi olla todellista hyötyä ikääntyneiden tarpeiden ja kunnan palveluiden yhteensovittamisessa. Suomessa on noin 900 000 yli 70-vuotiasta, mikä on valtava määrä ihmisiä – lähes kuudesosa koko väestöstä – eikä tätä joukkoa totisesti ole veistetty yhdestä puusta. Hyvänä ohjenuorana Dufva pitää sitä, että tuki olisi ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa; että esimerkiksi liikuntaharrastuksia tuettaisiin, sillä ne ylläpitävät toimintakykyä ja vähentävät siten tarvetta raskaammalle hoivalle. KUKA ON IKÄÄNTYNYT. Vaihtelu on hyvin suurta, sanoo Dufva. Heillä on arjen tietoa siitä, mitä kunkin alueen vanhuksille kuuluu. Hyvänä esimerkkinä toimivasta vanhusneuvostosta Dufva mainitsee Vantaan. Ikääntyneen kriteeri siirtyy myöhemmäksi koko ajan. Toiset ovat omaksuneet tarvittavat taidot työelämässä, joka on ehkä vain muutaman vuoden päässä, kun taas toiset eivät käytä edes pankkikorttia, vaan hoitavat raha-asiansa konttorissa ja käteisellä. Mutta ne postikortit. Sitä paitsi postikortti on konkreettinen, olemassa oleva. Esimerkkinä Dufva mainitsee kuntien myöntämän palvelusetelin, jota siihen oikeutetut eivät välttämättä koskaan edes saa käyttöönsä, koska eivät käytä internetiä. Dufva vetää Vanhusja lähimmäispalvelun liittoa VALLIa nyt yhdeksättä vuotta. Muu on hänen mukaansa kohtuutonta. Kuntien vanhusneuvostot olisivat Dufvan mielestä tärkeä kehittämisen kohde. Puhutaan erittäin heterogeenisestä ryhmästä, sanoo Dufva. Toivon, että otettaisiin huomioon myös ne ihmiset, jotka käyttävät vain puhelinta. Näin korona-aikana niillä on arvoa muillekin kuin Dufvan kaltaisille keräilijöille. Dufva kertoo saaneensa puheluita, joissa kysyttiin, miksi ikäraja oli pitänyt asettaa juuri 70 vuoteen. Kun ikääntyneitä ohjeistettiin koronakriisin alkaessa jäämään kotiin, moni koki loukkaavana tulla niputetuksi tähän ryhmään. Se kertoo, miten erilaisilla toimintakyvyillä varustettuja ikääntyneet ihmiset ovat. Etenkin ikääntyneitä henkilöitä luukusta tippuva postikortti ilahduttaa takuuvarmasti aikana, jolloin henkilökohtaisia vierailuja ikäihmisten luo ei ole oikein suotavaa tehdä. Niilläkin, jotka eivät ole koskaan hypänneet digikelkkaan, on täysi oikeus saada yhteiskunnan palveluita
Siksi kuntien pitäisi pitää huolta siitä, että tukea tarvitsevia ikäihmisiä aktiivisesti etsitään. KL5_6-11.indd 9 27.4.2021 15.37. Samoin jo nykyisin käytössä olevaa huoli-ilmoitusta tulisi kehittää edelleen, sanoo Dufva. TÄRKEÄ BUSSIPYSÄKKI On paljon asioita, joissa ikääntyneiden näkökulmia ei vain tulla ajatelleeksi, vaikka ne eivät aiheuttaisi edes kustannuksia ja vaikka niillä olisi suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen. Dufva kysyy, mitä olisi lopulta haitannut, vaikka harvoin käytetty pysäkki olisi jätetty paikoilleen. Digiasiassa tarvitaan arjessa opastusta, ja sen pitäisi myös olla maksutonta. Toimen seurauksena huonojalkainen ikäihminen ei enää lainkaan päässyt liikkumaan oman asuinalueensa ulkopuolelle. Elettiin koronakriisin alkukuukausia, ja kaikIkääntyneen kriteeri siirtyy myöhemmäksi koko ajan. Dufva kertoo vuosia sitten tapahtuneesta helsinkiläisen ikäihmisen yhteydenotosta. Kynnystä sen tekoon pitäisi saada matalammaksi. Selkeä hätänumero ehkä koetaan ainoaksi väyläksi viranomaisen luo. SOITTOKIERROS PALJASTI Viime keväänä puhelimet hälyttivät Suomen ikäihmisten kotona. Ikääntyneestä huolissaan olevalla omaisella, naapurilla, lähikauppiaalla tai vaikka taksikuskilla pitäisi olla mahdollisuus ilmaista huolensa viranomaiselle ja tietää, että ihmisen tilanne myös tarkistetaan – mutta sellaisella tavalla, joka ei ole hänelle alentava tai ikävä. Soittajan talon kohdalta oli juuri lakkautettu siinä pitkään ollut bussipysäkki tehokkuussyistä. VÄYLÄNÄ HÄTÄNUMERO Dufva sanoo, että jotain kertoo se, miten paljon yleiseen hätänumeroon soitetaan asioissa, jotka eivät sinne lainkaan kuulu. Näennäisesti tarpeeton pysäkki olikin ikäihmiselle elintärkeä. Jos ikääntyneiden kynnystä siirtyä digimaailmaan todella halutaan madaltaa, silloin yhteiskunnan pitää myös tarjota heille siihen mahdollisuus. Puhelut voivat myös kertoa siitä, kuinka kipeästi soittajat apua tarvitsevat, ja miten neuvottomiksi he itsensä tilanteessa tuntevat. Nämä ovat meidän yhteisiä asioitamme, sanoo Dufva. Jos taas pysäkillä seisoisi silloin tällöin huonojalkainen ikäihminen, hän voisi nousta kyytiin. Kuntalehti 5 / 2021 9 . Jos ja kun pysäkillä ei olisi odottamassa ketään, bussi voisi yksinkertaisesti ajaa sen ohi. Sen asian alleviivaamiseksi VALLIssa vietetään kerran vuodessa Välittämisen päivää. Sen ajatus on, että pidetään huolta eikä jätetä ketään
Dufva sanoo, että yli 70-vuotiaat ovat jaksaneet koronan tuomia rajoitteita yllättävän hyvin. VALLI teetti myöhemmin puheluhankkeesta selvityksen. Jokainen heistä on iso menetys myös tässä tilanteessa, sanoo Dufva. Soittokierros oli etsivää vanhustyötä parhaimmillaan. Kiitän äitiä siitä, että hän onnistui puhumaan minut talouskouluun. KL5_6-11.indd 10 27.4.2021 15.37. Silloin näin oikeasti raadollista lapsiperhearkea ja myös sen, mitä biologiset perheet oman lapsensa sijoituksesta ajattelevat. Kun läheisiä ja sukulaisia ei ole voinut tavata, sitä olennaisemmaksi monelle on noussut telkkari ja radiokin, sanoo Dufva. Myös ne, jotka ovat säästyneet itse taudilta, ovat joutuneet elämään viime vuoden sammutetuin lyhdyin. Soittokierros paljasti, miten erilaisissa oloissa Suomen ikääntyneet elävät. Korona on vienyt mennessään esimerkiksi päiväja harrasteryhmät, jotka ovat monelle tärkeitä. Jäi sellaisia ihmisiä, joista todettiin olevan mahdollinen huoli. Nyt vanhempien ikäryhmien rokotukset jo onneksi tuovat uutta toivoa. Melkein 90 prosenttia tautiin menehtyneistä – lähemmäs 800 ihmistä – on ollut ikäryhmässä 70–100 vuotta. [ Hän ] 10 Kuntalehti 5 / 2021 ki yli 70-vuotiaat oli ohjeistettu suojautumaan kotiin. Näin, minkälaisen alkupolun elämälleen toiset meistä saavat. RASKAIN LASKU Vaikka koko Suomi on kärsinyt koronapandemiasta, raskaimman laskun siitä ovat maksaneet ikäihmiset. Palveluiden saatavuudessa oli huomattavaa vaihtelua riippuen siitä, missä henkilö asui. Dufva kertoo, että esimerkiksi hänen tuttavalleen soitti kunnan hammaslääkäri ja kysyi, mitä kuuluu. He ovat jaksaneet olla kotona upeasti. Moni soittajista oli vapaaehtoinen. URA AUTTAMISEN PARISSA Dufva on tehnyt oikeastaan koko työuransa muiden auttamisen parissa. Lastensuojelussa Dufva heräsi siihen, miten avohoidon tukitoimin Virpi Dufva sanoo, että Suomen kokemukset ikääntyvän väestön maana kiinnostavat kansainvälisestikin. Dufvan mielestä soittokierros oli hyvä esimerkki välittämisen kulttuurista, jota saisi olla yhteiskunnassa enemmän. Samoin iltapäivien kotimaiset elokuvat ovat olleet ilo. Ratkaisevia Dufvan maailmankatsomuksen kannalta olivat vuodet, joina hän työskenteli lastenkodin ohjaajana. Dufvan omat läheiset ainakin ovat ilahtuneet kovasti toivekonserteista, jossa soitetaan musiikkia ja tutut voivat lähettää toisilleen terveisiä. Sittemmin Dufva hakeutui sairaanhoito-oppilaitoksen lastenhoitolinjalle, kunnes vajaan vuoden päiväkodissa työskenneltyään lopulta lähti Kuopion yliopistoon opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä. Kuolleisuus ja taudin riski on ollut suurin heidän joukossaan. Ylelle sellaisia terveisiä, että vuorovaikutteisia ohjelmia voisi olla enemmän. Se sai ihmiset liikkeelle, Dufva sanoo. Sosiaalija terveysministeriön ohjekirjeen jälkeen 160 kunnassa järjestettiin soittokierros, joka tavoitti lopulta 150 000 yli 70-vuotiasta. Mutta sitä ennen hän kävi puolen vuoden koulutuksen, josta on ollut paljon iloa elämän varrella. Samalla haaviin jäi ihmisiä, joiden palvelutarve tuli ensimmäistä kertaa tietoon. Se ansaitsee kiitoksen. Nyt kontakti on luotu, ja osalle puhelut jatkuvat vieläkin, kertoo Dufva. Heräsi huoli siitä, miten he pärjäävät
Isä vastasi siihen, että sellainen, joka katsoo silmiin ja tervehtii kun tuo ruokaa. Vanhat ihmiset eivät yleensä kovin paljon valita omaa tilannettaan, sanoo Dufva. Dufva lähti viemään isää sellaisiin paikkoihin kuin Mikkelin torille, yökylään omaan kotiin, museoihin ja muihin rientoihin. Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala Virpi Dufva • Syntyi vuonna 1967 Mikkelissä • Asuu Helsingin Meilahdessa • Kouluttautui ensin lastenhoitajaksi, sitten yhteiskuntatieteiden maisteri Kuopion yliopistosta, erikoistunut terveydenhuollon sosiaalityöhön • Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLIn toiminnanjohtaja vuodesta 2012 lähtien • Miina Sillanpään Seuran puheenjohtaja vuodesta 2017 lähtien • Luottamushenkilö Helsingin ensikodissa ja Ensija turvakotien liitossa • Työskennellyt lasten ja nuorten parissa muun muassa lastentarhan ja lastenkodin ohjaajana ja sosiaalityöntekijänä vuosina 1988–1995 ja ADHDliiton toiminnanjohtajana vuosina 2006–2012 • Harrastaa lähiluonnossa reippailua, viulunsoittoa, taiteita ja matkustamista sekä meloo kajakillaan Helsingin sisälahdilla ja saaristossa, uutena harrastuksena nelirivisen Yatzyn peluu miesystävän kanssa [ Kuka. Ikääntyneet haluavat usein, että seuraavalla sukupolvella on asiat hyvin. OMAN ISÄN TUKENA 1990-luvun puolivälissä Dufva muutti Helsinkiin saatuaan paikan Lastenlinnan sairaalasta sosiaalityöntekijänä. Oivalluksesta syntyi muun muassa gradu. Hän siirtyi sieltä Helsingin ensikotiin, joka toteutti Dufvan peräänkuuluttamaa kokoperhehoitoa. Virpi Dufva sanoo olleensa aina isän tyttö. Jotkut pitivät liikkumista riskinä isän voinnille. Mutta on tärkeää, että myös heidän ihmisoikeuksistaan huolehditaan. Hän näkee nämä tilaisuudet arvokkaina paikkoina solmia kontakteja ja kuulla uutta, mutta myös kertoa kokemuksista. Isän sairauden myötä Dufva heräsi siihen, miten voimattomia ikääntyneistä oman elämänsä suhteen tulee, kun he menettävät toimintaja liikuntakykynsä. Mutta sitä Dufva juuri ajatteli. Sellainen, joka varoo satuttamasta, kun käännetään. Ne ovat perusasioita, jotka eivät maksa mitään, hän sanoo. Koko maapallo ikääntyy vauhdilla, mutta vanhusvoittoinen Suomi kulkee tässä asiassa aivan eturintamassa. Kuntalehti 5 / 2021 11 . Dufva kertoo, miten hän kerran kysyi isältä, minkälainen on hänen mielestään hyvä hoitaja. Siksi maailmalla on kiinnostusta siihen, miltä asia meillä näyttää. Dufva on ollut keskustelemassa YK:n päämajaa myöten. Ikääntyneiden ihmisoikeuksista Soittokierros oli etsivää vanhustyötä parhaimmillaan. Muun muassa Etelä-Suomen Lääninhallituksen ja ADHD-liiton kautta Dufva päätyi lopulta vetämään VALLIa. Mutta vaikka vanhempien tilanne olisi ollut miten vaikea, lapset olivat heille lojaaleja ja halusivat olla heidän kanssaan. Vastaus oli Dufvan mielestä pysäyttävä. Me emme jääneet siihen, Dufva sanoo. ] sijoitettujen lasten ongelmat usein olivat oikeastaan koko perheen ongelmia. • KL5_6-11.indd 11 27.4.2021 15.37. Näin jatkui kymmenen vuoden ajan, aina isän kuolemaan asti. Joskus Dufvalta kysyttiin, eikö hän ollenkaan ajattele, mitä kaikkea isälle voi käydä kaikissa niissä paikoissa. Siksi koko perhettä pitää auttaa, jos halutaan pysyvä muutos tilanteeseen, ajatteli Dufva. Kun piti tehdä periaatepäätös siitä, miten tilanteeseen suhtaudutaan, Dufva ja hänen isänsä päättivät jatkaa aktiivista elämää, kaikesta huolimatta. MILLAINEN ON HYVÄ HOITAJA. Siihen vaikutti etenkin yksi henkilökohtaisen elämän kokemus: oman isän halvaantuminen ja joutuminen pysyvästi tehostetun palvelun asumisyksikköön
Useassa kunnassa mietitään, pysyykö vanha valta seuraavalla valtuustokaudella. Kierros kertoo, että kunnat ovat kovin erilaisia. 12 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kuntavaalit ] PYSYYKÖ VANHA VALTA. Ne tulkitsevat vahvan kannatuksen mielellään kiitokseksi tekemästään työstä. Jossakin meno on niin monimutkaista, että ulkopuolisen on vaikea päästä perille kaikista liikkeistä, jossakin taas hoidetaan sopuisasti yhteisiä asioita eivätkä valtakunnan tason myrskyt tunnu. Valtaansa kuntien vahvat puolueet sanovat käyttävänsä ennen kaikkea palvelujen turvaamiseen. Kannatus (2017) Kemi 33.7 % 33,7 % 15 Merijärvi 86,3 % Luoto 46,3 % 13 Varkaus 44.5 % 44,5 % 20 Kihniö 30,5 % Padasjoki 30,2% 7 7 Korsnäs 94,7 % 21 Pyhäranta 52,2 % 10 Lähteet: vaalit.fi, puolueet Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi Kuntalehti teki virtuaalikierroksen kunnissa, joissa eri puolueet saavuttivat oman huippukannatuksensa vuoden 2017 kuntavaaleissa. KL5_12-19.indd 12 27.4.2021 15.43
Padasjoki 31.7 % 31,7 % 30.2 % 30,2 % 16.8 % 16,8 % 13.7 % 13,7 % 6.3 % 6,3 % 1.2 % 1,2 % 7 7 7 7 3 3 3 3 1 1 KOK VIHR SDP KESK PS E61 Pyhäranta 52,2 % 25.8 % 25,8 % 17.4 % 17,4 % 4,6 % *Vaaliliitto: KOK+PS 10 10 5 5 3 3 1 1 KOK* SDP KESK PS* Varkaus 44.5 % 44,5 % 21.6 % 21,6 % 12,6 % 7,2 % 5,7 % 5,6 % 2,8 % 20 20 10 10 5 5 3 3 2 2 2 2 1 1 SDP KOK VAS KESK PS KD VIHR Kannatus (2017) Paikkoja VARKAUS on perinteinen teollisuuskaupunki ja SDP:n vahvaa aluetta. Kokoukset ovat haastavia, joskus ilkeitäkin. VIHREIDEN kannatus on yleensä suurimmillaan Helsingissä, mutta vuonna 2017 huippulukema, 30,2 prosenttia, syntyi Padasjoella. Huhtikuun puolivälissä kokoomus oli saanut kokoon viisi ehdokasta, kun viimeksi läpi meni kymmenen. Vihreät otti listalleen Pro Padasjoki -ryhmän, johon kuuluu kokoomuksesta lähteneitä sekä sitoutumattomia. Aarto näkee, että vihreiden näkymät ovat aika huonot. Hän sanoo olevansa toiveikas ja kiittää vaalien siirtämisestä aiheutunutta lisäaikaa ehdokashankinnalle. Se ei kuitenkaan ollut seurausta vihreiden suosiosta. Merkitystä hän antaa myös ehdokaslistalle ja pitkäaikaisen kansanedustajan ja entisen ministerin Kari Rajamäen, sd., suosiolle. Hän kiistää, että kokoomuksen ryhmässä olisi vaikeuksia, mutta valtuuston toiminta vaikuttaa hänen mukaansa usein farssilta. Kokoomuksen ryhmästä useampi kieltäytyi haastattelusta. Saimme tärkeitä paikkoja, erityisesti kunnanhallituspaikan ja sivistyslautakunnan puheenjohtajuuden. Ryhmä toi listalle paljon ääniä ja vei myös viisi seitsemästä vihreiden valtuustopaikasta. KOKOOMUKSEN huippuluku 52,2 prosenttia syntyi Pyhärannassa Vakka-Suomessa. Yksikin paikka on nyt kiven alla. Keväällä 2017 puolue sai 44,5 prosenttia äänistä. Kokoomus solmi teknisen vaaliliiton perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kanssa säilyttääkseen enemmistön valtuustossa. Lopulta vastaamaan suostui Pyhärannan kokoomuksen sihteeri Taija Malmsten. Älytöntä peliä, kieltäydytään allekirjoittamasta pöytäkirjoja, tehtaillaan valituksia. Varsinkin kun koronan takia emme pääse samalla tavalla kampanjoimaan. Vuonna 2019 kolme valtuutettua erosi ja perusti sitoutumattoman ryhmän. Se on usein aiheuttanut vaikeuksia demareille, mutta Varkaudessa SDP on pitänyt puolensa. Sitten on harjoitetun politiikan sisältö. Tiina Aarto on nyt ainoa vihreä valtuutettu ja istuu myös kunnanhallituksessa. Kokoomuksen ehdokaskatoa Malmsten selittää kokoomuslaisten turhautumisella. Valta-asemaa on käytetty Suhosen mukaan peruspalvelujen turvaamiseen, lähipalvelujen puolustamiseen ja investointeihin, joista merkittävin on uusi sairaala. Hänen mukaansa vaaliliitosta oli hyötyä molemmille. Hän ei ole enää ehdolla henkilökohtaisista syistä. Kokoomuksesta lähteneiden perustamalle Yhteinen Pyhäranta -listalle oli saatu 19 ehdokasta. Varkaus on kohdannut samoja takaiskuja kuin muutkin teollisuuskaupungit teollisuuden alasajoineen, lomautuksineen ja irtisanomisineen. Hän on valtuuston varajäsen. Suhonen sanoo suoraan, että ennätyshyvän aseman säilyttäminen on todellinen haaste. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä. Aarto ei koe, että vihreitä huijattiin. Useat edustajat ovat valtuustokauden aikana muuttaneet ja siksi jättäneet tehtävänsä. Kuntalehti 5 / 2021 13 . Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Suhonen, sd., näkee siihen useita syitä: Olemme tehneet kovaa vaalityötä ja näkyneet myös vaalien välillä jatkuvasti katukuvassa. Hän kertoo, että ihan kauden alussa Pro Padasjoki -ryhmän kanssa oli hiukan yhteistyötä, mutta se erkaantui hyvin pian omaksi ryhmäkseen. Lisäksi toinen vihreistä valtuutetuista erosi myöhemmin puolueesta, mutta jatkaa vihreässä ryhmässä sitoutumattomana. Kannatus (2017) Kemi 33.7 % 33,7 % 15 Merijärvi 86,3 % Luoto 46,3 % 13 Varkaus 44.5 % 44,5 % 20 Kihniö 30,5 % Padasjoki 30,2% 7 7 Korsnäs 94,7 % 21 Pyhäranta 52,2 % 10 Lähteet: vaalit.fi, puolueet Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi KL5_12-19.indd 13 27.4.2021 15.43
Arvostetaan turvallista ja hyvää arkea, arvioi Wiinamäki perussuomalaisten kannatuksen syyksi. RKP:N huipputulos syntyi odotetusti Pohjanmaan rannikolla. He ovat saamassa viisi tai kuusi ehdokasta. Valtaansa perussuomalaiset Kihniössä käyttää Wiinamäen mukaan tekemällä yhteistyötä kaikkien kanssa. Luoto on myös vahvaa lestadiolaisaluetta. Hän uskoo, että seuraavat vaalit eivät tuo kummempia muutoksia voimasuhteisiin, mutta perussuomalaisilla on tarkoitus olla ykkönen. SDP:llä oli kaksi ja kristillisdemokraateilla yksi, kun RKP:llä ehdokkaita oli 29. Meillä on ollut hyviä edustajia ja kunnassa ajatellaan aika perusmallilla. Tänä keväänä esimerkiksi päätettiin äänestyksen jälkeen ostaa asunto-osakkeita. Hjulfors uskoo, että KD säilyttää tai jopa nostaa paikkamääräänsä tulevissa vaaleissa. Asia ei Hjulforsin mukaan juuri näy kuntapolitiikassa. Täällä ollaan aika arvokonservatiiveja. Hänen mukaansa tulevissa kuntavaaleissa jännitetään lähinnä sitä, saavatko demarit paikan takaisin. Hän pitää sitä mahdollisena. Hyvin ollaan yksituumaisia. Puolue vei Korsnäsissä 94,7 prosentin kannatuksella kaikki valtuustopaikat. Emme me ole herätysliikkeen puolue. Olemme vedonneet, että ihmiset ottaisivat nyt koronarokotteen ja luottaisivat tieteeseen ja ammattilaisiin. Tulos selittyy kunnanhallituksen puheenjohtajan Sven-Erik Bernasin, r., mukaan ehdokaslistoilla. Puolue menetti ykköspaikan niukasti keskustalle. Meillä on paljon muitakin ihmisiä ja lestadiolaisia on muissakin puolueissa, myös RKP:ssä. Seuraavaksi katseet ovat kohdistuneet huonokuntoiseen kunnantaloon. Ilmapiiri on hyvä. Luoto on saanut huomiota huonon rokotekattavuuden ja tuhkarokkotapauksen takia. Luku oli korkea, vaikka putosikin edellisten vaalien 37 prosentista. Wiinamäki ei halua sen kummemmin jakaa neuvoja menestykseen, mutta muistuttaa, että meillä on yksi suu ja kaksi korvaa. Valtuuston henkeä hän kehuu hyväksi. Valtaansa KD on Luodossa käyttänyt Hjulforsin mukaan erityisesti perheiden asioista huolehtimisessa. Valtuustossa kuitenkin keskustellaan. Rakennusten kunto on kunnan suuri asia. Huolehditaan lähipalveluista, ja siinä samalla huolehditaan elinvoimasta. Puhutaan ja kuunnellaan siinä suhteessa. Kyllä siitä välillä puhutaan ja mietitään, mitä tehdä. 14 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kuntavaalit ] Korsnäs 94,7 % 2,9 % 2,3 % 21 21 RKP SDP KD Luoto 46,3 % 37.9 % 37,9 % 15.2 % 15,2 % 0.6 % 0,6 % 13 13 10 10 4 4 KD RKP SDP KESK Kihniö 31.6 % 31,6 % 30.5 % 30,5 % 14.9 % 14,9 % 12.1 % 12,1 % 5.9 % 5,9 % 5.1 % 5,1 % 7 7 7 7 3 3 2 2 1 1 1 1 KESK PS KD SDP YL1 KOK KIHNIÖ oli vuoden 2017 kuntavaaleissa maan perussuomalaisin kunta 30,5 prosentin kannatuksella. Viimeksi on rakennettu suuri vanhainkoti. Joskus kuitenkin äänestetäänkin. Hän kiittää ilmapiiriä Kihniön valtuustossa. Kansanedustaja Lea Mäkipää erosi perussuomalaisista, mutta kukaan ei lähtenyt valtuustoryhmästä hänen mukaansa. Jos SDP ja KD olisivat olleet vaaliliitossa, se olisi nipin napin vienyt viimeisen paikan. Puolet sen asukkaista lasketaan kuuluvan liikkeeseen. Ehkä he keräävät tarpeeksi ääniä yhteen paikkaan. Mielipiteitä vaihdetaan paljon hyvässä hengessä, sanoo Bernas. Se auttaa meitä, kun vertailukohtana on RKP, sanoo KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Andreas Hjulfors. Ei tänne valtakunnan kaikenlaiset asiat näy. KL5_12-19.indd 14 27.4.2021 15.43. POHJANMAAN maakunnan pohjoispäässä päädytään ruotsinkielisen rannikon kummajaiseen. Hjulfors ei kuitenkaan myönnä, että lestadiolaisuus juurikaan selittäisi KD:n kannatusta. Muilla puolueilla oli yhteensä kolme ehdokasta. Korsnäsissä oli edellisellä kaudella yksi demarivaltuutettu, mutta Bernas kertoo, että yhteistyö sujui hyvin silloinkin. Tärkeä kristillisdemokraattien ääni-imuri on kansanedustaja Peter Östman. Puolueen jakaantuminen sinisten erottua ei juuri tunnu Kihniössä, sanoo valtuuston puheenjohtaja Petteri Wiinamäki, ps. Luoto on tiettävästi maailman ruotsinkielisimpiä kuntia, mutta kristillisdemokraatit oli viime kuntavaaleissa sen suurin puolue 46,3 prosentin kannatuksella
Kunnan pienuudesta ja tiukasta tilanteesta huolimatta kuntaliitos ei Nivalan mukaan tunnu ajankohtaiselta. Kuntalehti 5 / 2021 15 Eero Karisto Kemi 33.7 % 33,7 % 28.4 % 28,4 % 15.4 % 15,4 % 10.7 % 10,7 % 6.1 % 6,1 % 3.3 % 3,3 % 1.4 % 1,4 % 0.9 % 0,9 % 15 15 13 13 7 7 5 5 2 2 1 1 VAS SDP KESK KOK* PS VIHR SKP KD* Vaaliliitto: KOK+KD Merijärvi 86.3 % 86,3 % 13.7 % 13,7 % 13 13 2 2 KESK PS POHJOIS-POHJANMAALLE jatkettaessa tullaan keskustan ydinalueelle. Pasojan mukaan kompromisseja tehdään, ei jyrätä. Mutta kyllä me kova taistelu heidän kanssaan käydään, Pasoja sanoo, vaikka ei voittoa epäilekään. Vuoden 2012 vaaleissa oli myös yksi kokoomuslainen ehdokas, joka sai neljä ääntä. Se mandaatti on säilynyt, kun ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, mutta nyt ajat ovat muuttumassa. Pasoja näkee uudet sukupolvet vasemmistoliiton haasteena. Terveyspalvelut ostetaan naapurista Kalajoen kaupungilta. KOLMEN pohjoisimman maakunnan alueella on useissa vaaleissa yksi ainoa kunta, jossa keskusta ei ole suurin. Haluamme, että ihmiset viihtyvät kaupungissa. Jostain se raha on kerättävä. Hyvässä yhteisymmärryksessä asioita hoidetaan, välillä kyllä äänestetäänkin. Se on ihan kamala isku. Vedenpuhdistamokin piti rakentaa. Aikojen muutos näkyy ehdokashankinnassa. Viimeksi kai 80-luvulla oli muitakin puolueita, muistelee kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Nivala, kesk. Nivala selittää kunnan korkeaa veroprosenttia, 22,5, kunnan pienuudella ja pienellä verokertymällä. Meillä on esimerkiksi väkilukuun nähden hyvät kulttuuripalvelut. Pasojan mukaan ennen puolue on saanut kokoon täyden 64 ehdokkaan listan, mutta viimeksi saatiin enää 55 ehdokasta, ja nyt on tekemistä päästä siihenkään. Asiat sujuvat Nivalan mukaan hyvässä hengessä. Juuri valmistui esikoulu-päiväkoti. Puhutaan Merijärvi-puolueesta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja, vas., selittää kannatusta Kemin vahvalla työläiskaupunkihistorialla. Perussuomalaisilla on viime kausina ollut kaksi tai kolme paikkaa, nyt kaksi. Valtaa on käytetty palvelujen turvaamiseen. Seuraavaksi aletaan rakentaa vanhainkotia. Kemi ei millään selviä siitä ilman valtion tukitoimia, sanoo Pasoja. KL5_12-19.indd 15 27.4.2021 15.43. Tosin viimeksi eroa oli vieläkin yli viisi prosenttiyksikköä. Kemissä demarit hengittävät yhä lähempänä vasemmistoliiton niskaan. Reilun tuhannen asukkaan Merijärvellä puolue saavutti huipputuloksensa, 86,3 prosenttia. Enää ei olla samalla tavalla puolueuskollisia, nuoremmat ovat liikkuvia äänestäjiä. Kuntavaalikeskustelussa kuitenkin suuren huomion vienee Stora-Enson Veitsiluodon tehtaan lakkauttaminen ja lähes 700 työpaikan katoaminen. Viime kuntavaaleissa vasemmistoliitto vei 33,7 prosenttia kemiläisten äänistä. Tehdas-, sahaja satamatyöläiset alkoivat kannattaa aikanaan SKDL:ää, ja kannatus on siirtynyt sen seuraajalle vasemmistoliitolle. Perussuomalaiset veivät loput äänet. Tämä on vanha perinne, aika lailla kauan täällä on näin ollut. Talous on Nivalan mukaan tiukoilla myös suurten investointien takia
Tähkä puolestaan viittaa kunnassa aina harjoitettuun maatalouteen. Halkoisen kilven vasemmassa sinisessä kentässä on kuvattuna hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, oikeassa hopeisessa kentässä punainen tähkä. Taustalla möyryävät harmaina myrskypilvet – lumisadeko sieltä on tulossa. Börje on tehnyt eläinavusteista toimintaa vähäosaisten ihmisten hyväksi jo yli Ypäjä: Börje huipulla (2016) Kuva: Sirpa Ryyppö [ Mikä vaakuna. Kuvassa paimentolaismatonvalkoinen, märkäsilmäinen alpakka katsoo ylväänä itään päin, kun kohtalon tuulet tuivertavat sen pörröistä otsatukkaa. Börje on myös julkkis. Henkistynyt teos, kerta kaikkiaan! KUNNANJOHTAJA Ujula mainitsee teoksen taiteellisista ansioista sen, että Börje huipulla on palkittu vuonna 2016 kunniamaininnalla Suomen Ammattivalokuvaajien ja Eurooppalaisten Ammattivalokuvaajien vuosikilpailussa. Vaakunan aihe kumpuaa Ypäjän historiasta ja elinkeinosta. Ujulan mukaan se on esiintynyt useammankin kerran telkkarissa ja jopa radiossa. Hän on tehnyt valintansa. Titteli myönnettiin tuona vuonna ensimmäistä kertaa. 16 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vaakunan historia on erityinen, sillä vaakuna on yksi ensimmäisistä suomenkielisten maalaiskuntien vaakunoista. Ja vaikka alpakka kuvassa nousee kuin taianomaisen udun keskeltä, Börje ei ole mitään satua, vaan lihaa ja verta oleva eläin parhaassa iässään. Mutta, mikä tärkeintä, hän on myös alpakankasvattaja. Kuntalehti toivottaa sille mitä parhaimpia eläkepäiviä. HEVOSKUNTA Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula valitsee henkilökohtaisesti kunnan taideaarteen. kymmenen vuotta, Ujula kertoo. BÖRJEN panos on Ypäjällä havaittu niin merkittäväksi, että vuonna 2017 se sai Kunniakuntalaisen arvonimen. Eikä se ole jäänyt lepäilemään laakereilleen, jos näin voi alpakasta sanoa, vaan kantanut jo pitkään kortensa yhteisen hyvinvoinnin kekoon Ypäjällä. Kuluu muutama päivä, kunnes Ujulasta taas kuuluu. Vaakunassa kuvataan kohtuullisen tarkasti vuonna 1901 purettu vanha Perttulan kappelikirkon kellotapuli. Börje on esimerkiksi käynyt seisoskelemassa Ylen Aamu-tv:n studiossa. Nyt 14-vuotias Börje on viimein vetäytymässä työelämästä kunniakkaan terapeutinuransa jälkeen. • Katja Martelius KL5_12-19.indd 16 27.4.2021 15.43. Se on ypäjäläistyneen valokuvaajan Sirpa Ryypön valokuva Börje huipulla (2016). Terapia-alpakka Börje on näinä vuosina vieraillut ahkerasti muun muassa vanhusten, mielenterveysongelmista kärsivien, koulukiusattujen nuorten ja kehitysvammaisten luona ja ilahduttanut heitä alpakkamaisella seurallaan. Se meni kuulemma oikein hyvin, sillä Börje on paitsi sisäsiisti, myös rauhallinen luonne. Kuvaaja Sirpa Ryyppö taas on muun muassa Vuoden Muotokuvaaja 2010 ja Fotofinlandia-ehdokas ammattilaisten sarjassa. ] YPÄJÄN kunnan vaakunan piirsi professori, taidegraafikko Aukusti Tuhka, ja se vahvistettiin käyttöön vuonna 1949. Tehtävä on kimurantti, sillä pitäähän teokseen tavallaan kiteytyä se, mikä on koko kunnassa parasta
Seuraavaksi hän oli vasemmistoliiton listoilla ehdolla Lohjan valtuustoon. Hän on syntynyt Nicaraguassa, mutta on perehtynyt suomalaiseen poliittiseen elämään tutustumalla kolmeen puolueeseen sisältä päin ja on nyt kuntavaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana. • Eero Karisto Kuva: Seppo Haavisto [ Kuntavaalit ] Vaikuttaja Nicaraguasta kokeilee Suomen puolueita Ana Maria Guttiérrez Sorainen on ollut aiemmin kolmen eri puolueen riveissä. Yhteistyökumppanina oli kansalaisjärjestö Finnwatch, joka nostaa esille yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusongelmia, ympäristövaikutuksia sekä verovälttelyä. Gutiérrez Soraisen lukijat Väli-Amerikassa ihmettelevät, miten maahanmuuttajanainen voi Suomessa olla näin vahvasti mukana politiikassa. Gutiérrez Sorainen on tyytyväinen tultuaan viime kuntavaaleissa pienen syrjäkylän asukkaana valituksi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Guttiérrez Sorainen ottaa kantaa sekä Suomen että Nicaraguan asioihin ja kirjoittaa molemmista lukijoilleen molemmissa maissa. KL5_12-19.indd 17 27.4.2021 15.43. Koen itseni tavallaan sillaksi tällä välillä. LOHJALAINEN kuntapoliitikko Ana Maria Gutiérrez Sorainen on noteerattu Keski-Amerikassa huippuvaikuttajaksi. Kuntalehti 5 / 2021 17 . Ennakkoäänestyksen alkuun on enää kolme viikkoa. • valtuustot aloittavat työnsä 1.8. Suomessa Gutiérrez Sorainen aloitti poliittisen toiminnan SDP:n riveissä kuntapoliitikkona Nurmijärvellä. • äänioikeusrekisteri lainvoimainen 25.5. ÄÄNESTÄJÄT eivät ole tähän mennessä hermostuneet loikkariin. NYT tiedetään jo, miten puolueet onnistuivat kuntavaalien ehdokashankinnassaan. Suomalaisille ja myös nicaragualaisille lukijoilleen hän kertoo Nicaraguan ja Väli-Amerikan asioista niin, että on saanut hallituksen kannattajien taholta uhkaavia viestejä. Kyseessä oli täysin uudenlainen hankinta, joka on herättänyt kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Politiikkaan osallistuminen on siellä vain harvojen etu, hän kertoo. Aloin sitten kirjoittaa espanjaksikin, jotta googlen käännösohjelma ei sotkisi sanomaani, Gutiérrez Sorainen kertoo huvittuneena. Joukosta puuttui perussuomalaisten ehdokas, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Mikael Miikkola. Hankinnan lopputuloksena HUSin valikoimassa päästiin eroon PVC:tä sisältävistä vinyylikäsineistä. • ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. Moneen suuntaan vaikuttaminen sai talouslehti Forbesin Keski-Amerikan version nimeämään Gutiérrez Soraisen Keski-Amerikan sadan vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon. SDP:stä Gutiérrez Sorainen päätyi vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi. Markkinavuoropuhelu toteutettiin niin kutsuttuna pyöreän pöydän keskusteluna. ehdokasnumerot) vahvistaminen 14.5. Minä tunnen suomalaiset puolueet ehkä paremmin kuin suurin osa suomalaisista, hän hymähtää. Markkinatoimijoiden kanssa käydyssä vuoropuhelussa Tampere varmisti, että hankinta oli järkevää toteuttaa yhtenä kokonaisuutena eli niin sanottuna allianssimallina. 1 HUS Logistiikan toteuttamassa tutkimuskäsineiden hankinnassa otettiin huomioon vastuullisuus. 3 Kunniamaininnan sai Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n kvanttitietokoneen hankinta. • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6. • tulosten vahvistaminen 16.6. Kolme viikkoa ennakkoäänestykseen [ 3 X ] JULKISTEN hankintojen neuvontayksikkö on valinnut vuosien 2019–2020 taidokkaimmiksi hankinnoiksi kaksi hankintaa. Tärkeät ajankohdat: • ehdokasasettelun (ml. Kunniamaininnan sai yksi hankinta. 2 Jaetulle ykkössijalle pääsi myös Tampereen IoTalustan hankinnan yhdistäminen ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän ja kaupunkiympäristön tilannekuvasensoroinnin hankintaan. Minulle tuli viestejä, että he kyllä saavat selville, mitä kirjoitan suomeksi. Gutiérrez Sorainen ei myönnä saaneensa juurikaan negatiivista palautetta vaihdoksistaan. • vaalipäivä sunnuntai 13.6. Mutta hän myös ärsyttää. Hän suhtautuu maan nykyhallintoon hyvin kriittisesti. OIKAISU Kuntalehdessä 4/2021 sivulla 43 käsiteltiin Turun pormestarimallia ja puolueiden pormestariehdokkaita kesäkuun kuntavaaleissa. Vasemmistoliitosta hän päätyi takaisin sosiaalidemokraattien joukkoon, mutta nyt on meneillään vaalikampanja sitoutumattomana. Nytkin SDP:n ryhmästä eroamisen jälkeen useampi puolue halusi keskustella hänen kanssaan. Hän kokee olleensa aina tervetullut uusissa ryhmissä. kello 16 • ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. Nykyisin perhe asuu Ikkalan kylässä Pusulassa Lohjalla. Olen politiikassa, koska haluan vaikuttaa, mutta myös oppia
Jos yhteiskuntatieteellisen terminologian päivitys kiinnostaa, lukukokemuksen voi ottaa haasteena. • Merja Ojansivu Pasi Mäenpää, Maija Faehnle, 4. Pasi Mäenpään ja Maija Faehnlen kolmisataasivuinen opus 4. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-ulkoistuskumppani, Hyvönen sanoo. Kari Hyvönen KL5_12-19.indd 18 27.4.2021 15.43. Tiedon tulee liikkua järjestelmien välillä saumattomasti ja Tiera onkin kilpailuttanut omistaja-asiakkaidensa käyttöön kustannustehokkaan palvelualustan yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Sektori. Vastapaino 2021. Ekologisen elämäntavan etsintä on yleinen ja yhdistävä pohjavire. Aktivismi mullistaa kaupunkeja sekin kristaLisoituu aikanaan. 18 Kuntalehti 5 / 2021 [ Kirjat ] [ Tape ] JULKISEN, yksityisen ja kolmannen sektorin rinnalle on noussut neljäs sektori, joka pitää sisällään Saunapäivän, Kallio Block Partyn, kierrätysrenkaiden, kirpputorien, Guerilla Gardens Helsingin, Lisää kaupunkia Helsinkiin ja Lapinlahti-liikkeen kaltaisia vapaita kaupunkilaisliikkeitä. kuu kiurusta kesään, miten monta sotemaaliin. Tieralla on vahva jalansija kotihoidon palveluissa, ja niitä kehitetään entisestään. Tutkimuksellinen tausta näkyy kirjan teoreettisena ja analyyttisena painotuksena. Tarjoamme asiakkaillemme valmiiksi kilpailutettuja ICTja asiantuntijapalveluita sekä eri toimialojen digiratkaisuja, jotta he voivat keskittyä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, kertoo Tieran johtaja Kari Hyvönen. Aktivismin muodot kaupungeissa ovat moninaiset kadunvaltaajien korttelibiletyksestä erilaisiin jakamistalouden muotoihin. Palvelualustamme avulla myös erilaisia palveluprosesseja voidaan digitalisoida erittäin tehokkaasti, Hyvönen sanoo. Sektori perustuu Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushankkeeseen, joka toteutettiin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella vuosina 2015–2017. Yhä useampi kuntatoimija on ulkoistanut ICT-palvelunsa Tieralle keskittyäkseen palveluiden kehittämiseen. Kirjan kuvaaman aktivismin – tai aktivismien – kenttinä ovat olleet pääkaupunkiseutu ja Lahti. Sote-uudistuksessa haettavia kustannussäästöjä sekä tehokkuutta saadaan aikaan merkittäviltä osin hyvinvointipalveluita ja kotiin Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisi hyödyntää kuntakentän valmiita ratkaisuja ILMOITUS tuotavia palveluita kehittämällä. Tieralla on tietojärjestelmiä myös Hyvinvointialueiden hallintoon, johon liittyvät esimerkiksi toiminnan ohjaus, talousja henkilöstöhallinto, sähköinen päätöksenteko ja tiedonhallinta. Kirjoittajien määritelmän mukaisesti neljännellä sektorilla tarkoitetaan itseorganisoituvia yhteisöjä, jotka syntyvät ja toimivat yhdistysten ja järjestöjen muodostaman kolmannen sektorin ulkopuolella. Tiera tarjoaa omistajilleen monipuoliset konesali-, pilvisekä tietoliikenneja työasemapalvelut. YHTEENTOIMIVUUS KOROSTUU UUSILLA HYVINVOINTIALUEILLA Sote-uudistuksessa on tärkeää voida yhdistää erilaisia tietojärjestelmiä ja prosesseja. Mikään kevyt lukemisto ei todellakaan ole kyseessä. Kirja on perusteellinen syväsukellus vertaiskauppaan, vertaisvuokraukseen, kimppakyytipalveluihin, moninaisiin kaupunkitapahtumiin, ekoliikkeisiin, kaupunkisuunnitteluryhmiin, digiaktivismiin sekä innovaatioja välittäjäyhteisöihin. – Tietojärjestelmien integraatio näkyy kuntalaisille ja työntekijöille hyvänä palvelukokemuksena. Kuntien Tiera Oy on yli 340 kuntatoimijan omistama inhouse-yhtiö, joka on ollut mukana uudistuksen valmistelussa jo viime kerralla omistaja-asiakkaidensa kumppanina. Lisäksi käytettävissä on mm. PERUSTANA LAADUKAS JA TOIMINTAVARMA ICT ICT-palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen kivijalka. Tyypillistä aktivismeille on kirjoittajien mukaan myös proaktiivisuus, epäpoliittisuus ja verkostoituminen sosiaalisen median alustojen kautta. Kirjoittajat esittävät useita esimerkkejä hallinnon ja aktivismien fiksuun kohtaamiseen, jotta ne voisivat yhdessä pelata samaan maaliin. Kuntatoimijoiden omistama inhouse-yhtiö Tiera toivoo, että valmistelussa vaikuttavuutta haettaisiin myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisuiden hyödyntämisestä. Kotiin tuotavien palveluiden lisäksi Tiera on tuottanut kuntien kanssa valtakunnallisen palvelusetelija ostopalvelujärjestelmän. sotetuotteistettu verkkokauppa, josta asiakas saa tarvittavat ICT-laitteet, -palvelut ja -ohjelmistot valmiiksi kilpailutettuna. Tieran valtakunnalliset ICT-palvelut auttavat varmistamaan myös palveluiden jatkuvuuden muutoksessa. Tämä kuuluu Tieran ydinosaamiseen. Muutoksen tukena omistaja-asiakkaiden käytettävissä ovat myös monipuoliset asiantuntijapalvelut. Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa. S ote-uudituksen valmistelu etenee, ja kun se viimein lähtee liikkeelle, alkaa kuntakentällä yksi suurimmista rakenneuudistuksista. Kaikkea ei tarvitse lähteä rakentamaan tyhjältä pöydältä, Hyvönen jatkaa. – ICT-palvelut ovat se kivijalka, jonka päälle voidaan rakentaa digitalisaatiota ja tulevaisuuden kuntalaispalvelut. – Tehtävämme on auttaa kuntatoimijoita tuottamaan parempia palveluita kansalaisille. Kirjoittajat ovat osallistuneet kaupunkiaktivismiin paitsi tutkijoina myös toimijoina. – Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisikin hakea vaikuttavuutta myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisujen hyödyntämisestä
– Tehtävämme on auttaa kuntatoimijoita tuottamaan parempia palveluita kansalaisille. YHTEENTOIMIVUUS KOROSTUU UUSILLA HYVINVOINTIALUEILLA Sote-uudistuksessa on tärkeää voida yhdistää erilaisia tietojärjestelmiä ja prosesseja. Tämä kuuluu Tieran ydinosaamiseen. Kari Hyvönen ILMOITUS ILMOITUS KL5_12-19.indd 19 27.4.2021 15.43. Tiedon tulee liikkua järjestelmien välillä saumattomasti ja Tiera onkin kilpailuttanut omistaja-asiakkaidensa käyttöön kustannustehokkaan palvelualustan yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Lisäksi käytettävissä on mm. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-ulkoistuskumppani, Hyvönen sanoo. – Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisikin hakea vaikuttavuutta myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisujen hyödyntämisestä. sotetuotteistettu verkkokauppa, josta asiakas saa tarvittavat ICT-laitteet, -palvelut ja -ohjelmistot valmiiksi kilpailutettuna. Kotiin tuotavien palveluiden lisäksi Tiera on tuottanut kuntien kanssa valtakunnallisen palvelusetelija ostopalvelujärjestelmän. Tieran valtakunnalliset ICT-palvelut auttavat varmistamaan myös palveluiden jatkuvuuden muutoksessa. Yhä useampi kuntatoimija on ulkoistanut ICT-palvelunsa Tieralle keskittyäkseen palveluiden kehittämiseen. Tarjoamme asiakkaillemme valmiiksi kilpailutettuja ICTja asiantuntijapalveluita sekä eri toimialojen digiratkaisuja, jotta he voivat keskittyä toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, kertoo Tieran johtaja Kari Hyvönen. S ote-uudituksen valmistelu etenee, ja kun se viimein lähtee liikkeelle, alkaa kuntakentällä yksi suurimmista rakenneuudistuksista. PERUSTANA LAADUKAS JA TOIMINTAVARMA ICT ICT-palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen kivijalka. Sote-uudistuksessa haettavia kustannussäästöjä sekä tehokkuutta saadaan aikaan merkittäviltä osin hyvinvointipalveluita ja kotiin Hyvinvointialueiden rakentamisessa tulisi hyödyntää kuntakentän valmiita ratkaisuja ILMOITUS tuotavia palveluita kehittämällä. Palvelualustamme avulla myös erilaisia palveluprosesseja voidaan digitalisoida erittäin tehokkaasti, Hyvönen sanoo. Tieralla on tietojärjestelmiä myös Hyvinvointialueiden hallintoon, johon liittyvät esimerkiksi toiminnan ohjaus, talousja henkilöstöhallinto, sähköinen päätöksenteko ja tiedonhallinta. Kuntatoimijoiden omistama inhouse-yhtiö Tiera toivoo, että valmistelussa vaikuttavuutta haettaisiin myös kuntakentällä jo olemassa olevien ratkaisuiden hyödyntämisestä. Tiera tarjoaa omistajilleen monipuoliset konesali-, pilvisekä tietoliikenneja työasemapalvelut. – Tietojärjestelmien integraatio näkyy kuntalaisille ja työntekijöille hyvänä palvelukokemuksena. Kuntien Tiera Oy on yli 340 kuntatoimijan omistama inhouse-yhtiö, joka on ollut mukana uudistuksen valmistelussa jo viime kerralla omistaja-asiakkaidensa kumppanina. – ICT-palvelut ovat se kivijalka, jonka päälle voidaan rakentaa digitalisaatiota ja tulevaisuuden kuntalaispalvelut. Kaikkea ei tarvitse lähteä rakentamaan tyhjältä pöydältä, Hyvönen jatkaa. Tieralla on vahva jalansija kotihoidon palveluissa, ja niitä kehitetään entisestään. Muutoksen tukena omistaja-asiakkaiden käytettävissä ovat myös monipuoliset asiantuntijapalvelut
20 Kuntalehti 5 / 2021 [ Sote ja hankinnat ] KORONA KOVENSI PALKKAKILPAILUA Vastaava lääkäri Atte Pasanen käynnistää yksityisen tuottajan pyörittämää Järvelän terveysasemaa Kärkölässä. KL5_20-33.indd 20 27.4.2021 15.44. Hän lupaa kuntalaisten pääsevän tulevana kesänä tarvittaessa jonottamatta vastaanotolle