5 I 2020 I 23.4. [ Kolumni ] Ilona Rauhala: Hyvä työelämä voi jatkua Mika Lintilä: Maakuntauudistus myös maaliin Jan Vapaavuori: Sote-uudistusta nyt lykättävä Jaana Näsänen: Auttamistyön merkitys kasvaa Koronakriisi korostaa kuntien työtä KL5_1.indd 1 15.4.2020 13.26
#autapientä Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Yhdessä me selviämme! yrittajat.fi/autapienta KL5_2-5.indd 2 15.4.2020 13.25
Kuntalehti 5 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Myös aiemmat lupaukset siitä, että kuntia ei jätetä pulaan eikä valtio ota yhtäkään kuntaa holhoukseen kriisin seurauksena, ovat tärkeitä. Yhdessä me selviämme! yrittajat.fi/autapienta K unnat, valtio ja yritykset taistelevat täysin voimin koronavirusta vastaan. KEHYSRIIHEN kunnille suunnatun tuen toisen vaiheen suuruudeksi arvioitiin miljardi euroa, joka kohdennetaan tarkemmin toukokuussa seuraavan lisäbudjetin yhteydessä. Myös kuntalaiset ovat taistelun eturintamassa: erilaisten rajoitusten ja suositusten noudattaminen on elintärkeää. Vielä viime syksynä kuntien verokertymäksi tälle vuodelle arvioitiin 24,4 miljardia euroa, mutta nyt koronan tuomat lisäkustannukset ja romahtavat verokertymät ovat tekemässä tulopohjaan arviolta kahden miljardin euron repeämän. KUNNISSA oltiin koronan alkuvaiheessa jo turhautumassa synkkiin näkymiin, mutta huhtikuun kehysriihessä valtioneuvosto pääsi sitten itse asiaan, tukemaan kuntia. Koronan jäljiltä jää paljon savuavia raunioita, joiden määrää ja laatua on vielä tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Tilanne muuttuu jatkuvasti, mutta loppujen lopuksi varmaa on vain se, että tämäkin kauheus on jonakin päivänä ohi. • KL5_2-5.indd 3 15.4.2020 13.25. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Mutta ei myöskään toiveajatteluun. Kunnilta nyt saamatta jäävät verotulot tuskin ovat tulossa läheskään täysimääräisesti ensi vuonna. Kuntien taloudellinen tilanne olisi ollut tänä vuonna hyvin vaikea jo ilman minkäänlaista lisäkuormaa. Vaikka huhtikuinen pikaratkaisu paikkaa verotuoton äkillistä kuoppaa tänä vuonna, uusi kuoppa syntyy ensi vuonna valtionosuuksien pienentyessä. Katastrofia täydentävät jättimäiset lomautukset ja mitä ilmeisimmin myös kasvava pysyvämpi työttömyys. Selvää on, että taloudelliset vaikutukset koko yhteiskunnalle ovat valtavat ja ne näkyvät vielä pitkään. Kuntia kuunnellaan nyt herkällä korvalla ja tilannetta seurataan aktiivisesti kevään ja kesän läpi. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Koronan pitkät varjot markku.vento@kuntalehti.fi Kuntia kuunnellaan nyt herkällä korvalla. Korona vaikuttaa kuntiin montaa reittiä pitkin: sosiaalija terveyskustannukset ovat vaarassa räjähtää pilviin samanaikaisesti, kun yhteisöverotulot romahtavat yritysten talouden syöksyessä alaspäin. Vaikka koronavirus saataisiin pikaisesti taltutettua, sen vaikutukset niin yritysten kuin veronmaksajienkin talouteen jatkuvat vielä vuosia. Toivottomuuteen ei kuitenkaan ole mitään syytä vaipua. Tänä vuonna kunnille korvataan väliaikaisesti kunnallis-, yhteisöja kiinteistöverotulojen viivästymisiä 547 miljoonalla eurolla. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento (va.) Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Näin kuntien tärkeimmät tulonlähteet kuivuvat menojen samalla kasvaessa. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. #autapientä Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Veronmaksajien kuntien kassaan tuoma rahamäärä pienenee. Ennustamisen – varsinkin tulevaisuuden – sanotaan olevan vaikeaa, mutta pelkään, että tässä tapauksessa näin ei ole. Lisäbudjettien ohella tärkein kehysriihen anti oli sanallinen. Tiedossa on erittäin vaikeita aikoja, jolloin koko yhteiskunnan toimintamalli ja selviytymiskyky punnitaan. Nämä rahat peritään kuitenkin takaisin ensi vuoden valtionosuuksia pienentämällä. Ilmeisesti ajatuksena on, että tänä vuonna koronaviruksen vuoksi kunnilta saamatta jäävät verot kilahtavat kuntien kassaan sitten ensi vuonna, kun kaikki on palannut ennalleen ja yritykset maksavat verovelkansa ja niin edelleen. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh
[ Lakiklinikka ] 52 Henkilötietojen käsittely kunnan työvoimapalveluissa [ Kirjat ] 53 Myönteisiä ajatuksia kaupungistumisesta [ Työ ja tekijä ] 54 Metsämies meni kuntaan [ Luottamuksella ] 56 Satamakaupungin kasvatti [ Seuraava numero ] 58 Teema: Hankinnat KL5_2-5.indd 4 15.4.2020 13.25. 14 Kuvattua, Koronakriisi: Erityistoimivalta turvaa päätöksenteon 15 Tape [ Teema: Työ ] 16 Korona jättää syvät jäljet 22 Nyt kuntia tarvitaan 26 Kunnanjohtajan piinaviikot [ Kolumni ] 29 Ilona Rauhala: Hyvä työelämä voi jatkua 30 Poikkeusajan moniosaajat 32 Työelämä mullistui hetkessä 36 Megaluokan kokeilu 38 Tilastot kuvaavat maaseudun kehitystä todellista kielteisemmin 39 10 kysymystä ympäristöystävällisestä työmatkailusta 40 Imua työhön tuunauksella 44 Opettajat kortilla 46 Tehokkuutta rekrytointiin [ Kunnan töissä ] 48 Töiden etsintä jatkuu [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt on tekemisen meininkiä [ Lakia lukien ] 51 Valtuustoryhmä katoaa – mitä tehtävissä. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kun ministeristä tuli yritysneuvoja 11 Koronakriisi: Kunnille ei riitä miljardin apupaketti [ Alussa ] 12 Hyväntekijä: ”Iin enkeli” organisoi asioinnin 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 22 Kuva: Jussi Vierimaa Mika Lintilä: Kenenkään etu ei ole se, jos yrittäjä ajetaan polvilleen. Riitta Uitto: Nyt jos koskaan valtion pitää ottaa kunnat avuksi työllisyyden hoitoon. 6 [ Sisältö 5/2020 ] • Uusimaa arvostelee vanhan maailmanjärjestyksen koronakompensaatiota – Kuntaliitto muistuttaa, ettei kompensaation jakoperusteista ole vielä sovittu Kuva: Liisa Takala s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. [ Kansi ] Kannessa on Matti Pikkujämsän piirros
16 Kuva: Liisa Takala • Soittokierrokset vanhoille kuntalaisille tuovat esiin uusia palvelutarpeita – monella on huolenpitäjä lähellä, mutta on myös yksinäisyyttä ja murhetta • Päivitetty veroennuste on kunnille pelättyäkin karumpi • Tampereella Syke käynnisti etäkuntouttavan työtoiminnan ensimmäisenä Suomessa Kuva: Liisa Takala Jan Vapaavuori: Kyllä täällä varmaan on vähän ankeat olot myös loppuvuonna. KL5_2-5.indd 5 15.4.2020 13.25. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Karoliina Mellanen: Paikasta riippumaton työ varmasti lisääntyy. 32 s. Atte Mellanen: On jouduttu väkisinkin opettelemaan uudentyyppinen tapa tehdä töitä
Kun yrittäjiltä katosi kassavirta, talouskriisi muutti ministerinkin hetkellisesti yritysneuvojaksi. Sitä elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk., työnsi mikroon työja elinkeinoministeriön keittiössä huhtikuun alun perjantaina, kun koronakriisi oli teettänyt töitä yhtä kyytiä kolme viikkoa. KL5_6-11.indd 6 15.4.2020 13.27. 6 Kuntalehti 5 / 2020 KUN MINISTERISTÄ TULI YRITYSNEUVOJA [ Hän ] Kinkkupekonikiusausta
Se ei ole vain 1990-luvun lama tai vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, vaan ne yhteensä. Ryhdymme toimiin, että meikäläiset yritykset Suomessa ja Kiinassa saavat parempaa tilannekuvaa.” Vielä siinä vaiheessa päähuoli kohdistui Lapin matkailun menetyksiin ja siihen, mistä suomalaisyritykset saavat komponentteja. helmikuuta, Lintilä oli vieraillut Dubaissa Expomaailmannäyttelyn Suomen osaston harjakaisissa. Lintilä näkee edessä mieluummin pitkän U-kirjaimen. Kuntalehti 5 / 2020 7 . Expon piti alkaa lokakuussa. Tätä ennen, 10.–12. KL5_6-11.indd 7 15.4.2020 13.27. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kirjoitti yhteisöpalvelu Twitteriin koronaviruksesta 17. helmikuuta näin: ”…Uhkia ei pidä liioitella, mutta myöskään silmiä ei pidä sulkea. EI MITÄÄN NÄKÖALAA Lintilä uskoo, että koronasta seuraa Suomen rauhan ajan suurin talouskriisi. Tämä tuli täysin puskista. Jotkut ekonomistit ennustavat taloustilanteen kehittyvän V-kirjaimen mallisesti. KenelE Ei mitään hopealautasia, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä, kun alkoi lämmittää lounastaan ministeriössä. Siitä vakavuudesta, jolla Dubain talousministeri tiedusteli minulta Suomen varautumista, itselleni kirkastui, että korona potkaisee talouteen ja lujaa, Lintilä muistelee oman suunnanmuutoksensa ensihetkeä
Kriisi kasvoi siten, miten ministeri kuvittelikin. Sehän tämän kriisin ongelma on, ettei ole mitään näköalaa. Tällaisen kriisin keskellä ministeri on Lintilän mukaan samalla totaalisen yksin, mutta toisaalta myös neuvoja sataa. Kukaan ei pysty ennustamaan, tuleeko myöhemmin toinen aalto tai mitä ylipäänsä tapahtuu. Hän uskoo, että huhtikuun loppupuolella kysytään yhä äänekkäämmin, miten Suomi selviää koronakriisistä henkisesti. Tämä tulee olemaan henkisesti äärettömän paha paikka. Myös kepillä jäätä kokeilevia oli liikkeellä. maaliskuuta, kolmessa päivässä hakemuksia oli kasassa jo 4 900. Kassavirta on nolla. Voisiko esimerkiksi kahvila tai huoltoasema rakentaa yhteyden esimerkiksi paikallisen vanhusten palvelutalon kanssa. EPÄTOIVO ON JO LÄSNÄ Koronakriisissä elinkeinoministeriä ovat koskettaneet kaikenkokoisten yritysten vaikeudet, mutta erityisesti yksin puurtavien asema. Läheinen makaa sairaalan osastolla, eikä häntä pääse edes hyvästelemään, Lintilä kuvailee. Hän toivoo yhteiskuntarauhan säilyvän. Silloin siihen saisi Business Finlandista avustuksen, joka on siis rahaa, eikä lainaa. Yrittäjät maakunnista kyselivät. Välillä ministeri soitteli yrityksiä läpi selvittääkseen, tekevätkö he suojavarusteita tai pyysi työeläkeyhtiöiden johtoporrasta joustamaan vuokrissa. Minähän olin yritysneuvoja! Sain viestejä ja puheluja, että ”kun minä olen tällainen ja tällainen yrittäjä, saanko minä tukea?”. KL5_6-11.indd 8 15.4.2020 13.27. Lomautettujen työntekijöiden määrä nousi yhtenä päivänä jopa 51 000:lla. Ministeri kehuu Kuntaliiton aktiivisuutta. Sitten tuli idea valtion tuesta kuntien kautta. Ministeri yritti neuvoa, ja hallitus vastasi omin päätöksin ensiavulla. Lintilä pitää selvänä, että korona kaataa tuhansia suomalaisia yrityksiä. Kunnissa on paras paikallistuntemus. Ensin se tarttui yksinyrittäjiin, sitten pieniin pk-yrityksiin, tämän jälkeen suurempiin pk-yrityksiin ja lopulta isoihin, tuhannen hengen yrityksiin. Jos kunnat käyttävät tätä tilaisuutta fiksusti – kuten uskon – ne voivat jatkaa yhteistyötä pandemian jälkeenkin, Lintilä pohtii. [ Hän ] 8 Kuntalehti 5 / 2020 läkään ei ole kokemusmallia tällaisesta. Vastustaja on näkymätön. Kenenkään etu ei ole se, jos yrittäjä ajetaan polvilleen. Päivät ovat olleet pitkiä Mika Lintilä uskoo, että nyt aletaan kysyä yhä suuremmalla äänellä, miten Suomi selviää koronakriisistä henkisesti. Kun esimerkiksi ELYjen tukihaku yrityksille avautui 31. Yritysneuvoja Lintilä kertoo patistaneensa yrittäjiä myös miettimään, ovatko näiden yritykset oikeassa asennossa. Toivon, että yhteiskuntarauha olisi silloin taloudellista tilannetta vakaampi. Lintilä vetoa, että kriisissä kaikki tulisivat toisiaan vähän vastaan. Lintilä huomasi, että hänen oma ammattikuvansakin muuttui kaiken keskellä. Olet yksinyrittäjä ja istut yksin läppärisi kanssa. Miten ja kuinka. Painopisteen meilläkin pitää olla siinä, että pelastamme firmoja, jotka olivat terveellä pohjalla ennen koronakriisiä, Lintilä alleviivaa. Kätilöitiin määräaikaista kuntien kautta annettavaa toimintatukea yksinyrittäjille sekä määräaikaista työttömyysturvaa yrittäjille, kohdennettiin tukea Business Finlandin ja ELYkeskusten antamiin avustuksiin sekä Finnveran yrityslainatakauksille. Lomauttavien yritysten ja lomautettavien työntekijöiden määrä on noussut niin jyrkästi, että tätä haastattelua tehtäessä Lintilä ei lähtenyt ennustamaan, mitä luvut olisivat nyt huhtikuun loppupuolella. Malli tehtiin Kuntaliiton kanssa parissa päivässä ja yössä. Olen vedonnut hyvin paljon esimerkiksi vuokranantajiin, ja vastaantuloon lupautuneita on tullutkin paljon. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on arvioinut konkurssin uhkaavan jopa sataatuhatta yritystä. Kun työja elinkeinoministeriössä alettiin miettiä yksinyrittäjien tukemista, ensimmäinen ongelma oli tietysti raha. Tästä tulee yrittäjille kuin neuvolakäynti, jossa nähdään samalla, missä kunnossa yritykset ja yrittäjät ovat. Talous oli jo menossa alaspäin aika lujaa, ja korona vei monelta lopunkin jarrun
Lintilä ehdottaa – ironia jatkuu – että jos haluaa kaiken menevän persiilleen, kutsukaa hänet paikalle. Kun finanssikriisi tuli vuonna 2008, olin eduskunnan verojaoston puheenjohtaja. Se nostaa yritysten kynnystä irtisanoa työntekijöitään, Lintilä uskoo. Myönteistä on, että myös ulkomailta alkoi tulla kovan luokan suomalaisten ammattilaisten yhteydenottoja ja avun tarjouksia heidän omilta sektoreiltaan. Teimme mielestäni erittäin hyvän muutoksen tuomalla osa-aikaisen lomauttamisen mahdolliseksi. Meille napsahtaa tänä vuonna 20 miljardia lisää velkaa, ja meidän pitää pystyä reagoimaan siihen. Toinen, välillä kyseenalaistettu, on meidän oma elintarviketuotantomme. Kuntalehti 5 / 2020 9 . Ja jatkaa vielä: Jonkun mielestä voi tuntua nätiltä hommalta, että laitetaan miljardi sinne ja tänne, mutta kaiken taustalla on se, että huolehditaan ihmisten terveydestä ja yritetään säilyttää työpaikkoja. Takana on vuoden sisällä kaksi kaatunutta hallitusta ja kaksi toimitusministeristöä. Samalla veisin maaliin maakuntauudistuksen, koska kuntien rahoitustilanne huolestuttaa minua erittäin paljon. Siitä tulee taloudellisesti vaikeaa, Lintilä sanoo. Se maksaa nyt. Rakenteelliset uudistustarpeet ja tiukennukset ovat Lintilän mielestä entistä oleellisempia. Vastustaja on näkymätön. Meidän täytyy saada lisää joustavuutta työmarkkinoihin, koska työllisyysluvut heittävät nyt häränpyllyä, Lintilä sanoo. Periaatteessa uudet hallitusneuvottelut käydään elokuussa budjettiriihessä, kun lähdetään tekemään seuraavia budjetteja. Lintilä pitää ”kädet kyynärpäitä myöden” ristissä, että sairaaloiden hoitohenkilöstö pysyy terveenä. Eiköhän tämä nyt muistuta meitä siitä, että on aika mukavaa, että meillä on se. Tytär on Malmilla sairaanhoitajana. Koronakriisistä jäänee elämään positiivisiakin asioita, kuten uusia toimintatapoja. Hän suhtautuu tilanteeseen tapansa mukaisesti myös ironialla. Nyt on nähty esimerkiksi, että etätyöskentely onnistuu verrattain hyvin. KL5_6-11.indd 9 15.4.2020 13.27. Olen ollut kolme ja puoli vuotta ministerinä, ja menossa on viides ministeristö. Sairaalan pihassa on kylmäkontti. Hän ei lähde ennustamaan työttömyyslukujakaan muuten kuin arvioimalla, että ne voivat hetkellisesti nousta verrattain korkeiksi. MAAKUNTAUUDISTUS MIELESSÄ Lintilä myöntää olevansa kriisin seurauksena ministeriuransa vaativimmassa paikassa. Hallitus on aivan uuden edessä, kun koronan myötä vaalikauden ohjelmalta ja tavoitteilta putosi pohja. Totta kai sote-uudistus on vietävä maaliin. niin virkakunnalle kuin hallituksen ministereillekin. Tavoitteeksi piirretty 75 prosentin työllisyys livahti määrittelemättömiksi vuosiksi ulottumattomiin
Kun kausityöntekijöistä on valtava pula, taimet uhkaavat jäädä istuttamatta ja mansikat poimimatta. Politiikka on momentum-laji, Lintilä muotoilee. Ministeri paljastaa karanneensa jopa viime hallitusneuvotteluista pikaisesti Tukholmaan Elitloppetin raveihin. Tämä oli odottanut pestiä pitkään. Hän huomauttaa, että samaan aikaan maasta löytyy työttömien lisäksi muutama kymmenentuhatta opiskelijaa. Kun Suomi joskus vihdoin normalisoituu, Lintilä ei silti ensimmäiseksi aio raveihin. Olihan se Toholammin pojalle iso juttu, ja olisi ollut lukioaikani rehtorillekin. Kokemus on ollut mielenkiintoinen, totta kai. ENSIN TYTÄR SYÖMÄÄN Kun Juha Sipilä, kesk., nosti Mika Lintilän hallituksensa elinkeinoministeriksi, salkun otti vastaan erityisen onnelliselta vaikuttanut mies. Ministeripesti pääsi yllättämään Lintilän siinä, miten täysin se kaappaa oman elämän ja kalenterin. Jos joku meno peruuntuu, kalenteriin ei jää tyhjää aukkoa, vaan sihteeri täyttää sen jollakin muulla. Hän olisi varmasti ihmetellyt, miten tuo hunsvotti voi tuolla olla. [ Hän ] 10 Kuntalehti 5 / 2020 [ Kuka. Hän on tämän kriisin sankareita! • Mika Lintilä • Syntyi 1966 Toholammilla • Asuu Toholammilla • Valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi 2000 ja ylioppilasmerkonomiksi 1992 • Toimi ennen kansanedustajuutta Pouttu Oy:n talouspäällikkönä • Elinkeinoministeri 2019– sekä 2016–2019, valtiovarainministeri 2019, toisen polven keskustan kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä 1999–, Toholammin kunnanvaltuutettu 2001– Kunnissa on paras paikallistuntemus. Lupasin viedä sairaanhoitajatyttäreni syömään hyvin. KL5_6-11.indd 10 15.4.2020 13.27. Lintilä on neljän ravihevosen osaomistaja ja jo nassikasta hevoshullu. ] Eija Kallioniemi Kuvat: Liisa Takala Elinkeinoministeri jaksaa uskoa, että koronakokemus opettaa myös työntekoa, joskin halukkuutta hän soisi löytyvän lisää. He näkevät, että tuossa on oltu mukana asenteella, Lintilä vakuuttaa. Kolmena perättäisenä kesänä Lintilä ei ole lomaillut kahta viikkoa pidempään. Oma vika, hän myöntää. Lintilä tuntuu viihtyvän tehtävässään, mutta se pääsi yllättämään, miten täysin ministeri joutuu luopumaan elämästään ja kalenteristaan. Jos rekrytoijat näkevät viiden vuoden päästä, että vastavalmistuneen kauppatai hallintotieteilijän CV:ssä lukisi tämän olleen kesän 2020 poimimassa marjoja tai muussa kausityössä, he ottavat lakkia päästä. Onko koettu ollut kaiken väärti. Pyöreässä pöydässä istuivat kaikki maailman keskeiset talousvaikuttajat. Olin lokakuussa valtiovarainministerinä G20-maiden kokouksessa Euroopan edustajana
Kehysriihen yhteydessä päätettiin lukuisista toimista yritysten auttamiseksi. Kuntaministeri Sirpa Paateron, sd., mukaan tavoitteena on turvata keskeisten peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kriisin aikana ja sen jälkeen. kiinnittivät huomiota C21-ryhmän kaupunginjohtajat, jotka pitivät pakettia riittämättömänä. Peruskoulujen 1.–3. Kirjastot, museot, teatterit, liikuntatilat sekä kulttuurilaitokset pidetään suljettuna. Lisää tietoa osoitteesta valtioneuvosto.fi. Kuntauutisia aiheesta: kuntalehti.fi. • Martta Nieminen Rajoitukset jatkuvat KL5_6-11.indd 11 15.4.2020 13.27. Päätös siis auttaa kuntia vain väliaikaisesti. Lehtonen kuittaa tämän avun ”olemattomaksi”, koska tuki on kunnille ikään kuin lyhytaikaista lainaa ja kunnilla ei juuri ole maksuvalmiusongelmia. Valtion pitäisi kompensoida koronavaikutukset kunnille täysimääräisesti. Yrityksille suunnattu avustusmuotoinen tuki kohosi lisäysten jälkeen 1,45 miljardiin euroon. asti. Hallituksen budjettiriihi, jossa päätetään esityksestä valtion ensi vuoden talousarvioksi, järjestetään 27.–28. • Peruskouluissa opetus jatkuu pääasiassa etäopetuksena. • Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat kiinni asiakkailta 31.5. • Hoitolaitoksissa, kuten sairaaloissa ei voi vierailla. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi. Ohjeita kunnille: kuntaliitto.fi. • Kunta voi luopua kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi. Kuntatalousasiantuntija Sanna Lehtonen Kuntaliitosta huomauttaa, että nyt kerrottu apupaketti on vain puolet arviosta. elokuuta. luokilla olevat lapset saavat edelleen lähiopetusta, mutta hallitus suosittelee, että heidät pidetään kotona etäopetuksessa. Lähiopetusta annetaan myös esiopetuksessa oleville lapsille. Samaan Kunnille ei riitä miljardin apupaketti • Hallituksen maaliskuussa antamat linjaukset koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi jatkuvat 13. Hallitus päätti jo ennen kehysriihtä korvata kuntien verotulojen viivästymisen 547 miljoonalla eurolla. • Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut. Verotulojen viivästyminen johtuu siitä, että yritysten verojen maksujärjestelyjen ehtoja kevennetään ja maksujärjestelyyn kuuluvien verojen viivästyskorkoa alennetaan. Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille valtionavustuksella koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset. Myös vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä on kielletty. Hallitus on toki luvannut arvioida tulevissa lisäbudjeteissa ja ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä tarkemmin koronakriisin vaikutuksia kuntiin. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan koronakriisi heikentää tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Kuntalehti 5 / 2020 11 [ Koronakriisi ] HALLITUS päätti kehysriihessään ennen pääsiäistä tukea kuntia yli miljardin euron apupaketilla koronakriisin vuoksi. • Uudenmaan rajoitus päättyi 15.4., mutta hallitus suosittelee, että tarpeetonta matkustamista kotimaassa on syytä välttää. Paketista päätetään tarkemmin lisäbudjetin yhteydessä toukokuussa. Sulkeminen ei koske take away -myyntiä. Yli 70-vuotiaiden on pysyteltävä karanteenin omaisissa olosuhteissa eli heidän on vältettävä kontakteja muiden ihmisten kanssa. Yli 10 hengen kokoontumiset ovat edelleen kiellettyjä. Yrittäjät voivat hakea tukea syyskuun loppuun saakka. Myös oppilashuoltoa on pyrittävä järjestämään. Hallitus on varautunut poikkeusjärjestelyjen jatkamiseen lukukauden loppuun asti eri kouluasteilla, mikäli epidemian rajoittaminen sitä vaatii. Kunnat voivat esimerkiksi hakea valtiolta rahoitusta, joka on tarkoitettu yksinyrittäjien tukemiseen koronavirustilanteessa. Nythän jo ennen koronaa kuntataloudessa oli noin kahden miljardin alijäämä, Lehtonen sanoo. Koska kunnat saavat verotulot ja viivästyskorot verohallinnon kautta myöhemmin, vastaava summa vähennetään vuoden 2021 valtionavusta. • Kouluruokailu on järjestettävä niille oppilaille, jotka osallistuvat lähiopetukseen. toukokuuta saakka. Etäopetuksessa oleville oppilaille kouluruokailua voidaan järjestää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toteuttaa. Lehtosen mielestä on tärkeää, että hallitus on samalla luvannut tarkastella myös kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Pääministeri Sanna Marinin, sd., mukaan ”nyt ei ole oikea aika lähteä mökille”. Myös peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle ja harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan
Hän vie ruokapussien mukana vanhuksille ostokuitit. En voinut mennä siinä kunnossa töihin. Hänellä on mennyt auttaminen veriin. Siitä pinteestä selvittyäni päätin, että nyt on minun vuoroni auttaa. Tässä on vielä lääkkeet apteekista. Iissä asuva Mäenkoski päätti perustaa Facebook-ryhmän ”Asiointiapua iiläisille” sen jälkeen, kun koronaepidemia laajeni Oulun seudulle. Kaksi muovikassillista pursuaa ruokaa ja vessapaperia. Viimeksi hän on ollut perhepäivähoitajana. Hän ei saanut mistään rahaa, kun Kela oli hylännyt leikkauksen jälkeisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen. Muun muassa Tauno Kivelä soitti Kuivaniemeltä, että hän voisi hoitaa siellä asioinnit, Mäenkoski kertoo. Pari kuukautta sitten hän organisoi lapsiperheille leluja ja astioita, kun kuuden perheen rivitalo tuhoutui tulipalossa Kempeleessä. Kuulun riskiryhmään. Usealla heistä on iiläisessä marketissa tili, joten Mäenkosken ei tarvitse käsitellä rahaa. Marketin työntekijät tuntevat Mäenkosken, sillä hän organisoi hävikkiruoan keräilyn ja jakamisen Iissä vuonna 2015. KL5_12-15.indd 12 15.4.2020 13.29. Eilen hommasin lahjoituksena ruoka-apua iiläiselle kolmen lapsen yksinhuoltajaäidille, jolla oli loppumassa muun muassa äidinmaidonkorvike. Paraikaa hän odottaa uutta työkyvyttömyyseläkepäätöstä. • Anu Mäenkoski tekee Marjatta Marinin puolesta kauppaostoksia. Kuljetan autollani viemiset omalla kustannuksella. Vilkkaimpina päivinä piti nostella satoja litroja vanhentuvia maitoja, joita jaettiin Iin järjestötalolta kymmenille perheille, sanoo muun muassa selkäsairauksista ja jalkojen ongelmista kärsivä Mäenkoski. 12 Kuntalehti 5 / 2020 ANU MÄENKOSKI auttoi pari kuukautta sitten rivitalon tulipalossa kärsineitä perheitä. Mäenkoski ei hyödy apuna olemisesta taloudellisesti. Anu vaarantaa oman terveytensä meidän puolestamme, Marin sanoo ja antaa enkelille lahjaksi kutomansa villasukat. Minua pelot[ Hyväntekijä ] ”Iin enkeli” organisoi asioinnin Tapio Mainio Kuva: Kai Tirkkonen taa liikkua kaupassa. -Sinä olet Iin enkeli, sanoo eläkeläinen Marjatta Marin ja ottaa rivitalon ovella vastaan Mäenkosken, 44, tuomia ruokaostoksia Iin keskustassa. Nyt koronakriisin aikana hän organisoi kauppa-apua tarvitseville, pääasiassa vanhuksille. Jouduin lopettamaan sen vuonna 2017, sillä se kävi fyysisesti liian raskaaksi, vaikka apuna oli ystäviä, kihlattu ja oma poika. Lasku on siellä pussin sisällä, Mäenkoski sanoo ja ojentaa monisairaalle Marinille vielä apteekin pienen muovipussin. Hän joutui itse hakemaan apua seurakunnalta jäätyään tyhjän päälle vuonna 2012. Mäenkoski on opiskellut muun muassa mainosalaa. Ryhmään on ilmoittautunut yli sata ihmistä, joista osa on lupautunut auttamaan minua ruokapussien kuljettamisessa eri puolille laajaa pitäjää. Mäenkoski saa kauppalistan ikäihmisiltä puhelimitse. Luovutin sen uusille toimijoille
Kuntalehti 5 / 2020 13 . Saapa nähdä, tulevatko kesäasukkaat tänä vuonna. Nyt aluksen toiminta-alueeksi rajautui Saimaa, ja lastina oli silloin tällöin myös sulfaattiselluloosaa ja hiekkaakin. Vaakuna vahvistettiin käyttöön huhtikuussa 1963. KL5_12-15.indd 13 15.4.2020 13.29. Vaakunan selitys kuuluu ”mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit”. Turun rauhassa vuonna 1743 Puumalasta tuli rajapitäjä, mutta kapea Puumalansalmi on ollut strategisen sijaintinsa vuoksi usean taistelun tapahtumapaikka 1500-luvulta lähtien. Koiratkin, tosin vain kiltit, ovat Puumalan matkailuneuvonnan mukaan tervetulleita heinäkuun jokaviikkoiselle risteilylle, vaikka s/s Wennon visselin lähtöja tulovihellykset kuulemma ovat koettelemus niiden korville. Toinen, moderninpuoleinen, on valaistustaiteilija Heini Myllyojan valoteos Saimaanmajakka (2017), joka sijaitsee Puumalansalmen sillan kainalossa. Saimaanmajakka vaihtaa väriään siltatornista mitatun ilmanpaineen mukaan, ja se valmistui sopivasti Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. RAUTARUNKOINEN höyrylotja s/s Wenno – alun perin nimeltään Wetehinen – rakennettiin vuonna 1907 hoitamaan puumalalaisen Miettulan sahan vesiliikennettä Saimaan kanavan kautta Viipuriin. Sen sijaan alus on suunniteltu toiminnallisuus edellä ja rahtia varten. Toisin kuin Saimaan koreissa matkustajahöyryissä Wetehisessä eli Wennossa ei ole mahongilla päällystettyjä salonkeja tai koristeellisia katettuja kävelykansia penkkeineen. Vaakunan on suunnitellut Tapio Vallioja. JÄRVIKUNTA Puumalan markkinointipäällikkö Tuula Vainikka ehtii koronakriisin kiireiden keskellä poimia Kuntalehdelle kaksi mahdollista valintaa kunnan aarteeksi Puumalan taidekokoelmasta, johon kuuluu 59 teosta. ] PUUMALAN kunnan vaakunan aihe viittaa paikkakunnan historiaan. Sittemmin tervahöyry kuljetti halkoja, parruja ja sahatavaraa myös Helsinkiin. Toinen vaihtoehto, se perinteisempi, on tuotteliaan sulkavalaisen taidemaalarin Olavi Uusitalon öljyvärimaalaus vuodelta 1999. Wenno on kesäkunnalle ja sen mökkiläisille rakas keulakuva ja symboli, hän perustelee. KUN TERVAHÖYRY oli päivätyönsä tehnyt, Enso-Gutzeit tarjosi alusta Puumalan kunnalle, joka osti sen vuonna 1972. [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vainikka valitsee lopulta Uusitalon teoksen. Alus on aidossa 1930-luvun asussaan alkuperäistä höyrykonetta myöten, ja se ansaitsee paikkansa Museoviraston perinnelaivarekisterissä harvinaisena eksemplaarina Saimaan aikanaan niin mittavasta tervahöyrylaivastosta. Sen mitatkin, pituus 30 ja leveys 6,7 metriä, on mietitty tismalleen Saimaan Puumala: S/s Wenno, 1999 Kuva: Tuula Vainikka kanavan sulkualtaiden mukaan. Vuonna 1934 alus myytiin EnsoGutzeitille, joka kastoi Wetehisen uudelleen Wennoksi. • Katja Martelius [ Mikä vaakuna. Wennoa esittävä maalaus taas on Puumalan kunnantalon yläkerran aulassa, mistä se valvoo kunnantalon elämänmenoa. Nykyisin s/s Wenno sijaitsee Puumalan kunnan laiturissa, josta se tekee kesäisin risteilyjä matkailijoiden ja kesävieraiden iloksi. Sen aiheena on vanha höyrylaiva s/s Wenno
Kyse on lähinnä taloudellisten resurssien tai henkilöstöresurssien suuntaamisesta, tiedottamisesta tai muista kiireellisistä päätöksistä, sanoo Kuntaliiton lakimies Annaliisa Oksanen. Kaikki kunnat, jotka ottavat käyttöön sähköiset valtuustokokoukset, selvittävät nyt, miten toteuttaa etäkokouksen yksityiskohdat, kuten striimaus nettiin, äänestykset ja nimenhuudot. Leinonkosken mukaan järjestely on toiminut teknisesti hyvin. Jyväskylä otti kaupungin hallintosäännössä määritellyn erityistoimivallan käyttöön ensimmäisten joukossa. Siellä se sote-maja piileksii lumikuorman alla, vaikka kevät on pitkällä. SUURIMMASSA OSASSA kuntia hallintosääntö mahdollistaa sähköisen kokoustamisen, mutta osassa kuntia siitä on jouduttu tekemään erillinen päätös. Erityistoimivalta turvaa päätöksenteon Lapissa riittää edelleen lunta. Koronavirusepidemian aiheuttamasta kaaoksesta huolimatta soten valmistelua jatketaan, vakuutetaan sosiaalija terveysministeriössä. Valokuvaaja Kaisa Sirén ikuisti Rovaniemen ja Kemijärven välisen tien varrelta pienen maakellarin näköisen rakennuksen, jonka oven päälle lukee SOTE. Se päättää aikanaan myös erityistoimivallan lakkaamisesta. Sirén kävi nyt varmistamassa, että SOTE on edelleen paikallaan. [ Koronakriisi ] KL5_12-15.indd 14 15.4.2020 13.29. Asiasta päätti kaupunginhallitus. Menettelyn tavoitteena on turvata peruspalvelut. Ilman erityistoimivallan käyttöönottoa ei olisi ollut mahdollista tehdä nopeaa muutosta hallintosääntöön ja siirtyä välittömästi etäkokouksiin. Jyväskylässä kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat sittemmin pitäneet kaikki kokouksensa sähköisinä. 14 Kuntalehti 5 / 2020 [ Kuvattua ] KUNTALEHTI esitteli joulukuun numerossa vuonna 2018 sote-ratkaisun piilopaikan. Sen turvin kunnantai kaupunginjohtaja voi normaalioloista poiketen tehdä päätöksiä valtuuston tai hallituksen ohi. Martta Nieminen Kuva: Kaisa Sirén Siellä se sote on SAMANA PÄIVÄNÄ, kun valtioneuvosto tiedotti poikkeusoloista, Jyväskylän kaupunki kertoi ottavansa käyttöön erityistoimivallan. Meiltä puuttui hallintosäännöstä kuntalain edellyttämä kirjaus sähköisestä kokouksesta. Tärkein syy erityistoimivallan käyttöönotolle oli se, että sen avulla oli mahdollista turvata kaupungin päätöksentekokyky poikkeusoloissa, sanoo kansliapäällikkö Heli Leinonkoski. Valtuuston maaliskuun kokous peruttiin, mutta huhtikuun viimeisenä maanantaina valtuuston on tarkoitus kokoontua etänä
Kuntalehti 5 / 2020 15 [ Tape ] Koronavirus synnyTi etätyöbuumin... työt taas minusta. TAMPEREELLA erityistoimivalta otettiin käyttöön 16. • Sitä sovelletaan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslaissa määritellyissä poikkeusoloissa sekä niihin valmistautumisessa. Meeri Ylä-Tuuhonen KL5_12-15.indd 15 15.4.2020 13.29. Siihen kuuluu iso joukko asiantuntijoita kaupunginjohdosta lakimieheen, pelastusjohtajaan ja tartuntatautilääkäriin. • Toimivaltaa voidaan myös siirtää esimerkiksi valtuustolta kunnanhallitukselle. Johtoryhmän jäsenillä on käytössä sähköisen tilannekuvajärjestelmän kautta ajantasainen tieto muun muassa tartuntatilastoista ja -ennusteista, henkilöstöresursseista, sairaalatiloista, joukkoliikenteen käytöstä ja rikosmääristä. Sen tehtävänä on ennakoida, miten pandemia vaikuttaa kaupungin toimintaan 3–6 kuukauden päästä. maaliskuuta. • Erityistoimivallan turvin tehdyt päätökset on jälkikäteen aina alistettava sille toimielimelle, jolle ne kuntalain mukaan kuuluvat. mä oon aina oLut etääLä töistä. Kun tilanne alkoi kriisiytyä, totesimme, että meidän pitää pystyä tekemään päätöksiä nopeasti, sanoo Tampereen kaupungin riskienhallintaja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula. Lähde: Kuntaliitto [ Info ] Kuntapäättäjät ovat kokoontuneet väljästi esimerkiksi konserttija liikuntasaleissa tai jopa ulkona päättääkseen etäkokouksiin siirtymisestä, Oksanen kertoo. Kaupunki perusti häiriötilanteiden johtoryhmän, jota johtaa pormestari Lauri Lyly, sd. Tampereelle on perustettu myös koronatietotiimi. Toistaiseksi erityistoimivaltaa käyttää Oksasen mukaan vasta muutama kunta, mutta käytäntö saattaa yleistyä, jos pandemia pitkittyy. Erityistoimivalta • Erityistoimivallasta, sen käyttöönotosta ja lakkaamisesta säädetään kunnan hallintosäännössä tai sen liitteessä. Johtoryhmän jäsenet tekevät esityksiä, joista keskustellaan, ja lopuksi Lyly päättää erityistoimivaltansa turvin. Häiriötilanteiden johtoryhmä kokoontuu etänä joka arkipäivä. • Erityistoimivallan turvin esimerkiksi kunnanjohtaja voi päättää toimenpiteiden yhteensovittamisesta eri toimialojen välillä, taloudellisten ja henkilöstöresurssien suuntaamisesta, tiedottamisesta sekä tehdä muita häiriötilanteen hoitamiseksi välttämättömiä päätöksiä. Johtoryhmässä pormestari on päättänyt muun muassa koulujen sulkemisesta, tukitoimista yrityksille ja erilaisten asiakasmaksujen kompensoinnista, Perttula kertoo
Jan Vapaavuori: Sote-uudistusta lykättävä K evään 2017 kuntavaaleissa Jan Vapaavuoresta, kok., tuli valtakunnan ylivoimainen ääniharava lähes 30 000 äänellä. Virus romahdutti monet suunnitelmat, hallitusohjelmasta alkaen. Pormestari on katsellut viime viikot apeana Helsingin hiljentyneitä katuja, tyhjiä ravintoloita ja liiketiloja. Koskaan aiemmin talous ei ole pysähtynyt näin äkillisesti, muutamassa viikossa. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin talous toipuu. Tämä kriisi on kuitenkin erilainen kuin edellinen kriisi, hän muistuttaa. Tästä toivutaan, mutta ei hetkessä. Ja paljon muuta. Vapaavuori uskoo, että nyt tulee taloudellisesti paljon isompi notkahdus kuin finanssikriisissä, jolloin talous supistui vuoden 2009 aikana lähes kahdeksan prosenttia. Kuntalehti 5 / 2020 17 . Sitten tuli kevät 2020 ja koronavirus Suomeenkin. Piirros: Matti Pikkujämsä KL5_16-31.indd 17 15.4.2020 13.36. [ Työ ] KORONA JÄTTÄÄ SYVÄT JÄLJET Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, valtiovarainministeriön kuntaja aluehallintoosaston päällikkö Jani Pitkäniemi ja Kuntaliiton kehityspäällikkö Erja Lindberg pohtivat tilannetta ja tulevaisuutta. Kriisi osuu nyt nimenomaan Helsinkiin ja muutamaan muuhun isoon kaupunkiin. Pormestarina Vapaavuori on levittänyt ahkerasti viestiä Helsingin tärkeydestä ja erinomaisuudesta, ollut perustamassa suurten kaupunkien asiaa ajamaan C21-ryhmää, neuvotellut Helsingin ja Lontoon digiyhteistyöstä, paistatellut kasvuyritystapahtuma Slushissa. Toisaalta hän uskoo, että kriisistä ehkä noustaan nopeammin kuin viimeksi. Suomella meni kymmenen vuotta päästä takaisin kriisiä edeltäneelle bruttokansantuotteen tasolle
Onhan meillä puskuria, mutta riippuu ihan siitä, kuinka monta kuukautta tämä kestää. Elinkeinorakenteemme on sellainen, että yhteiskunnan sulkeminen osuu kaikkein vahvimmin meihin. Helsinki on hänen mielestään kuin iso, globaali vientiyritys. [ Työ ] 18 Kuntalehti 5 / 2020 Kuva: Liisa Takala Meidän pitää ottaa oppia 90-luvun lamasta, että sosiaalisia ongelmia pitää yrittää taklata etukäteen, sanoo Jan Vapaavuori. nen, kun valtaosa Suomen kunnista teki tappiota. Kansainvälisen metropolin palveluvetoinen elinkeinoelämä on hyvin riippuvainen siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tarvitaan kysyntää ja tilausta esimerkiksi isoille kongresseille ja tapahtumille. Ellei valtio pysty kompensoimaan ainakin valtaosaa koronan aiheuttamista murheista, Vapaavuoren mielestä kunnissa joudutaan leikkaamaan kustannuksia jostakin. Tietenkin elämä pitää sopeuttaa siihen maailmaan. Parhaassakin tapauksessa meillä on olennaisesti velkaantuneempi valtio, olennaisesti velkaantuneemmat kunnat ja olennaisesti velkaantuneemmat yritykset. Kun monet tapahtumat ja koulutukset ovat siirtyneet tapaamisrajoitusten takia verkkoon, sillä voi olla vaikutusta myös rajoitusten jälkeiseen aikaan. Valtaapitävät yleensä hyötyvät kriisitilanteesta, mutta tilanne voi olla jonkin ajan kuluttua toinen. Ei valtio hoida koronapotilaita. Kunnat menettävät tuloja ympäri Suomen, olivat niiden saamat lainat ja valtion panostukset mitä tahansa. HELSINKI PAKKASELLE. ANKEAT OLOT Nyt perutaan monia ensi kesän isoja tapahtumia, mutta Vapaavuori tietää, että Helsingissä perutaan jo loppuvuodenkin tapahtumia. Voi olla, että sitten keskustellaan jo siitä, mikä on jälkilasku. Toivottavasti pandemia on silloin ohi eikä tulisi toista aaltoa. Helsinki on Vapaavuoren mielestä kaksijakoisessa tilanteessa, koska toisaalta kaupunki menee kriisiin olennaisesti paremmassa asemassa kuin kuntatalous keskimäärin, mutta toisaalta kriisi osuu kaikkein pahiten Helsinkiin. Kuluneet viikot ovat osoittaneet, kuinka käteviä etäyhteydet ovat, mutta Vapaavuoren mielestä myös sen, kuinka paljon tässä menetetään. Kyllä täällä varmaan on vähän ankeat olot myös loppuvuonna. Vapaavuori ei tuijottelisi gallup-lukuja, sillä tilanne voi muuttua. Tällaiset kriisit osoittavat kouriintuntuvasti kuinka iso merkitys yhteiskunnalla ja ennen kaikkea kunnilla on. Kyllä inhimillinen kontakti ja samassa tilassa oleminen tuo selkeästi lisäarvoa tapaamisiin ja tekee niistä mielekkäämpiä ja tehokkaampia. Hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamiseen tai ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen. Puolueet ovat aloittaneet hyvissä ajoin kuntavaaliehdokkaiden houkuttelun. Helsingin tilinpäätös oli viime vuonna 377 miljoonaa euroa voitolliKL5_16-31.indd 18 15.4.2020 13.36. Absoluuttisesti se on itsestään selvää, mutta todennäköisesti myös suhteellisesti kriisi osuu Helsinkiin kovemmin kuin mihinkään muuhun kuntaan Suomessa. Pikkuhiljaa tästä toivutaan ja katsotaan, miten matkailu lähtee vauhtiin. Vapaavuori arvelee, että kriisitilanne voi jopa innostaa ihmisiä kuntavaaliehdokkaiksi, koska kuntien merkittävyys on noussut monella tapaa esille. Hän toivoo silti, että vuoden lopulla rakennetaan jo suurella innolla ja intohimolla seuraavaa vuotta. Hän painottaa, että kenelläkään ei ole rahaa kriisin jälkeen. Kyllä siihen pitää henkisesti varautua. Sen takia on mahdotonta arvioida kustannuksia. Kriisi korostaa kuntia aidon ja merkityksellisen työn tekijöinä. En usko, että ihmisten uteliaisuus ja kiinnostus nähdä uusia paikkoja katoaa. Varsinkin suuria tapahtumia valmistellaan kuukausia, jopa vuosia. UUDISTUKSIA PERUTTAVA Vapaavuoren mielestä valtiovallan pitää tässä tilanteessa perua ja siirtää kustannuksia aiheuttavia uudistuksia. Sote-sektorin kustannusten kasvua voi vain aavistella. Vapaavuori pelkää, että tänä vuonna Helsingissäkin mennään miinukselle. Nämä kaikki vaikuttavat osaltaan siihen, onko töitä esimerkiksi viestintä-, mainosja tapahtumatuotantotoimistoissa sekä yrityksissä, jotka tekevät tekniikkaa tapahtumiin. Iltaja yöelämä, tapahtumat, turismi, kongressit ja kaikki energisen vilinän ympärillä liikkuvat toiminnot eivät kuitenkaan käynnisty nopeasti. On tietysti se riski olemassa, että menemme pakkaselle muun kuntakentän mukana. Alueen pitää vetää matkailijoita. Kestääkö tämä kuukauden, kaksi, kolme tai kuusi – sillä on dramaattinen ero. Esimerkiksi Slush perui marraskuun loppuun suunnitellun päätapahtumansa. Tämä taas johtaa siihen, onko ihmisillä ostovoimaa ja onko varaa käydä esimerkiksi ravintoloissa. Kyllä heidät hoidetaan kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Onhan se mahdollista, että joku uudistus kannattaa tehdä, mutta Nyt voi vain arvuutella, mitä vaikutuksia kriisillä on vajaan vuoden kuluttua käytäviin kuntavaaleihin
Koronakriisin yhteydessä kaikki rahoitukseen liittyvät palikat ovat valtavassa liikkeessä. Kunnille oleellisia ovat tietysti vaikutukset kuntien verotuloihin työllisyyden ja yritysmaailman kehittymisen kautta. Silloin rahahanat menivät kiinni, vaikka olisi ollut tekemistä. Se ei tule valmiiksi kertalaakista. Keskisuurtenkin kuntien sote-kustannukset vain kasvavat. Pitkäniemen mukaan on selvää, että koronakriisi tekee tänä vuonna julkisen talouden taseisiin ”ihan hirvittävän kuopan”. Sote-väelle hän antaisi nyt rauhan hoitaa ihmisiä ja sitten kun tämä on joskus ohi, palata rauhassa normaaliin arkeen. En usko välittömään kuntaliitosten vyöryyn, mutta kuntaliitosten pohdinta lisääntyy huomattavasti. Nyt huhtikuussa kriisistä tiedetään jotain, toukokuussa ehkä vähän enemmän, kesäkuussa taas hieman enemmän ja budjettiriihen aikana syksyllä toivottavasti selkeämmin. Mitä pitempään kriisi kestää ja mitä pitempään yhteiskunta on suljettu, sitä enemmän meille tulee lastensuojeluongelmia, päihdeongelmia sekä mielenterveysongelmissa kipuilevia ihmisiä kaikissa väestöryhmissä. Näkymä muuttuu väistämättä niin pessimistiseksi, että kunnat taatusti hakevat entistä enemmän yhteistyötä. Pitkäniemi huokaa, että hän ei pysty vielä kuvittelemaan, millainen on maan ja kuntien tilanne vuodenvaihteessa. Kuntien tilannekuva 2020. Kuntaraportti nosti esille hyvin erilaisten kuntien Suomen – eriytyvän Suomen. Jani Pitkäniemi: Kannattaa jättää pahin hätäily P arinkymmenen virkamiesvuotensa aikana ylijohtaja Jani Pitkäniemi on nyt ehkä kovimmassa paikassa koskaan. Järjestämisvastuun kokoaminen Kun sen kuopan täyttäminen lähtee käyntiin, on se ainakin parin vaalikauden juttu. Kymmenen vuoden takaisessa finanssikriisissä tilanne oli alussa toisin päin. Vaikka rahoitusmallilaskelmat tehtäisiin mihin tahansa tilinpäätöksiin perustuen, ne ovat auttamatta vanhentuneita. SOTE VÄLTTÄMÄTÖN Pitkäniemi näkee edelleen, että soteuudistuksen toteuttaminen on kuntakentälle välttämätöntä, koska ikääntymisen vaikutukset eivät häviä koronan myötä mihinkään. On ihan selvää, että tämä koronakuoppa ei siihen helpotusta tuo, vaan valtion vastaantulostakin huoEn usko välittömään kuntaliitosten vyöryyn, mutta kuntaliitosten pohdinta lisääntyy huomattavasti, sanoo Jani Pitkäniemi. Ongelmien kärjistymistä ei hänen mielestään voida täysin estää, mutta alusta asti on mietittävä, millä keinoilla ongelmia voidaan lieventää. Koska tässä tilanteessa ei ole sellaisia reunapultteja, joihin rahoitus voitaisiin kiinnittää, on selvää, että sote-uudistusta pitää vähintään lykätä eteenpäin. Niin on moni muukin ministeriössä ja toki muuallakin – kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja yrityksissä. Eihän tällaista ole ollut miesmuistiin. • limatta se kärjistää vaikeuksia, jotka eriytyviin kuntiin liittyvät, raportin valmistelua luotsannut Pitkäniemi sanoo. Soteuudistusta pitää vähintään lykätä eteenpäin. Kuntalehti 5 / 2020 19 . Hän muistuttaa, että ei-kiireellistä hoitoa tulee eteen entistä enemmän. Tilanne voi muuttua samankin päivän aikana. Pitkäniemi muistuttaa, että markkinoilla olisi vielä rahaa, mutta koronakriisi lamaannuttaa tekemisen. Tässä on pirullista se, että kriisin anatomia on ihan omanlaisensa. Kuva: Liisa Takala Kuva: Liisa Takala käytännössä se tarkoittaa vastineeksi sitä, että jostain olemassa olevasta pitää luopua. Voi tietysti ajatella, että se kurotaan joskus umpeen, mutta talous ei kuitenkaan jatka entisellä kasvu-uralla, koska taso putoaa. Meidän pitää ottaa oppia 90-luvun lamasta, että sosiaalisia ongelmia pitää yrittää taklata etukäteen. Jos työttömyys lisääntyy kovasti, aiheuttaa se pysyvän menetyksen. Valtiovarainministeriön (VM) kuntaja aluehallinto-osaston päällikkö on tehnyt viime ajat 15–18-tuntisia työpäiviä ja on tietysti väsynyt. KL5_16-31.indd 19 15.4.2020 13.36. Pitkäniemi luovutti helmikuussa Säätytalolla Helsingissä kuntaministeri Sirpa Paaterolle, sd., yli 300-sivuisen raportin Kunnat käännekohdassa. Megauudistus olisi poikkeuksellisen huonosti ajoitettu, hän viittaa sote-uudistukseen. Hän muistuttaa, että sote-uudistuksen rahoitus on niin iso ja riidanalainen kysymys, että sen valmistelu tässä tilanteessa on hyvin kyseenalaista. Tällä hetkellä näkymät ovat aika sumuiset. Pitkäniemen mielestä nyt on syytä pohtia, mitkä ovat väliaikaisia vaikutuksia ja mikä on pysyvää tappiota. Vapaavuoren mielestä vielä ei ole huomioitu sitä, millaisia sosiaalisia ongelmia kriisistä aiheutuu. On iso kysymys, miten julkisen sektorin taakanjakoa aletaan jäsentää poliittisilla päätöksillä. Tämä osuu valtioon tietysti voimakkaimmin, mikä on hänen mielestään perusteltua, mutta yhtä lailla sosiaaliturvarahastot ja kunnat kärsivät
En tiedä, onko suomalainen kuntapäättäjä tai valtakunnanpäättäjä ollut näin kimurantissa tilanteessa koskaan. Tämä on poliittinen asia, mutta kokonaisharkinnan osapalanen myös. Kriisi nostaa sosiaaliset ongelmat esille monella tavalla. Se on poliittinen päätös, hän sanoo. Pitkäniemen mielestä tämä graafi pakottaa miettimään, miten Suomi pystyy muuntautumaan niin, että meillä on riittävästi henkilöstöä jatkossa hoitoja hoivapuolella sekä päteviä henkilöitä opetuspuolella. On hänellä kuitenkin joitakin ohjeita. Niiden kestolla on merkitystä kaikille kunnille. RAKAS GRAAFI Avataan vielä tuore kuntaraportti. Siitä Pitkäniemi poimii tähänkin tilanteeseen hyvin sopivan graafin, joka kuvaa henkilöstön saatavuuden vaikeutta sekä soteettä opetuspuolella seuraavalla vuosikymmenellä. Pitkäniemi muistuttaa, että koronakriisi ottaa koville kaikissa kunnissa, myös niissä, joissa on mennyt hyvin. Samalla opetuspuolella lasten ikäluokat pienenevät. OLISI HYVÄ MIETTIÄ TARKKAAN Pitkäniemi ei mielellään neuvoisi kuntia, koska tietää, että tilanne on kaikille päätöksentekijöille vaikea. Pitkäniemen mielestä olisi hyvä miettiä tarkkaan, mitä kannattaa tehdä lyhyellä aikavälillä ja mitä myöhemmin. Se pakottaa yhteiskunnan tavallaan poteroistaan ja siiloistaan miettimään, miten saadaan kokonaisuus toimimaan. On selvää, että jokainen kunta joutuu miettimään omaa sopeutumistaan. Monet isot kaupungit ovat vähän vaikeammassa tilanteessa kuin muut. Aikataulutus on sitten oma kysymyksensä. Graafissa on myös positiivista viestiä: Näillä aloilla on pätevästä työvoimasta kysyntää. Yhteiskunnan olisi siis uusiuduttava. Se on iso juttu.• Lähde: Valtiovarainministeriö Tämä johtaa valtavaan priorisointikeskusteluun. Varsinkin lapsiin kohdistuvat vaikutukset on syytä muistaa. Jos kriisi pitkittyy, moni asia menee uusiksi, Pitkäniemi kommentoi. Vaikeaa kuin mikä, mutta ei mahdoton tehtävä. Myöhemmin vaatijoita on tullut lisää. [ Työ ] 20 Kuntalehti 5 / 2020 iskunkestävämmille harteille on väistämätöntä. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vaati ensimmäisten joukossa, että kaikki kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät hankkeet olisi pantava heti jäihin. Tämä johtaa valtavaan priorisointikeskusteluun siitä, että jos aiot tänään tehdä jotain, onko se pois jostakin tulevaisuudessa. Ehkä kannattaa jättää pahin hätäily ja seurata, mitä tämä kriisi lopulta tarjoaa. Kyllä tämä määrä on iso isku mille tahansa isollekin kaupungille. Pitkäniemen mukaan se tarkoittaa sitä, että on mietittävä, miten teemme asioita tehokkaammin, paremmin ja ihmisystävällisemmin. Hän huomauttaa kuitenkin, että sekään ei ole hyvä, jos kaikki yhteiskunnan kehittäminen vihelletään poikki. Rajoitukset nakertavat taloudellista toimeliaisuutta. Kannattaa olla hereillä niiden asioiden resursoinnissa, näiden asioiden vaikutusajat ovat pitkiä. Graafi kertoo siitä, kuinka paljon peruspalveluhenkilöstöä eläköityy seuraavan 10–15 vuoden aikana ja kuinka paljon palvelutarvepaineet nykyrakenteilla edellyttäisivät lisähenkilöstöä etenkin sote-puolelle. Julkisen talouden kestävyys tiivistyy tavallaan siihen, miten käsiparit riittävät koko Suomessa, alueittain ja kunnittain. Miten kriisistä johtuvia hyviä asioita viedään eteenpäin. Se on rakas graafi minulle, koska olen itse ollut sitä virkaurani alussa kehittelemässä. Helsinki on tähän mennessä ottanut vastaan noin kolmasosan koronatapauksista, Uusimaa toisen kolmanneksen ja muu maa loput. KL5_16-31.indd 20 15.4.2020 13.36. Kriisi antaa jo meille digiloikan tahtomattaankin. Kun kunnissa on jo ollut valmiiksi vaikea tilanne ja nyt tulee entistä tiukempaa, kunnissa joudutaan priorisoimaan asioita. Verotulomenetysten lisäksi niihin tullee suurimmat osumat toimintaja maksutulojen pienenemisestä. Eniten rajoitukset vaikuttavat niihin, joissa on eniten sairaustapauksia ja jotka ovat taloudellisen aktiviteetin näkökulmasta tämän tyyliselle kriisille haavoittuvimpia. Ja vielä niin, että henkilökuntaa riittäisi yksityisellekin puolelle, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat nykyistä pienempiä